Hyvinvointiministeri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointiministeri"

Transkriptio

1 KOKKOLA MITTAUTTI TYÖHYVINVOINNIN KOULUA JOHDETAAN KUIN YRITYSTÄ TIEDÄTKÖ, MITEN VARHE- MAKSUJA VERTAILLAAN? OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE KELPAA MONELLE KEVA PÅ SVENSKA S. 27 Hyvinvointiministeri Eläkkeelle ei saa kiirehtiä. Pitäisikö siis jatkaa töissä?

2 pääkirjoitus 430 miljoonaa euroa kuntien työkyvyttömyyseläkkeistä saama lasku on tänä vuonna noin 430 miljoonaa euroa. Koko yhteiskunnan mittakaavassa työkyvyttömyyskustannukset ovatkin jo noin 2,3 miljardia euroa. Työkyvyttömyys näkyy suoraan ihmisten arjessa ja kaiken lisäksi lyhentää paljon puhuttuja työuria. Työkyvyttömyyden vähentämisestä puhutaan, mutta puhutaanko riittävästi. Miksiköhän työkyvyttömyyttä ei ole saatu vähenemään, vaikka sen aiheuttamat vaikutukset ovat olleet tiedossa jo tovin? Keinot työkyvyttömyyden vähentämiseksi ovat työkyvyn heikkenemistä ennaltaehkäisevä työhyvinvointi sekä työkykyä ja työn vaateita yhteensovittavat ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke. Työssä jatkamisen tukemiselle antaa pohjan väestön hyvinvointi ja terveystottumukset ruokavaliosta liikunnan määrään. Ehkä työhyvinvointiasiat on nähty vielä pehmopuuhasteluna. Tosin kustannustietoisuus ja siten tietoisuus työhyvinvoinnin kovasta ytimestä lisääntyy koko ajan. Tietoisuuden lisääntymistä edesauttaa myös se, että työhyvinvointi ja henkilöstön työkyky näkyvät organisaation tuloksellisuudessa. Vaikutukset realisoituvat kuitenkin vasta pitkässä juoksussa, eivätkä myönteiset vaikutukset näy heti. Edellistä suurempi syy lienee se, että ratkaisu työhyvinvoinnin lisääntymiselle ei ole toteutettavissa yhden tai muutaman toimijan päätöksillä tai tekemisillä. Näihin talkoisiin tarvitaan koko yhteiskuntaa, sillä yhden lenkin puuttuminen saattaa mitätöidä muiden ponnistelut. Jos tarkastellaan kuntaa työyhteisönä, niin ketjussa ovat kunnan päättäjä, virkajohto, henkilöstövastaavat, työterveyshuolto, toimialajohto, esimiehet ja Tietoisuus työhyvinvoinnin kovasta ytimestä lisääntyy. työntekijät. Ja tämän ketjun pitäisi olla katkeamaton. Kunnan poliittiset päättäjät ja ylin johto päättävät linjauksista ja käytettävissä olevista voimavaroista. Toimiala- ja henkilöstöjohto valmistelevat ja toimeenpanevat linjaukset osana henkilöstöjohtamista ja työterveyshuollon toimintaa. Esimiehet huolehtivat työn sujumisesta ja työnteon edellytyksistä omissa yksiköissään. Jokaisella työntekijälläkin on vastuunsa: omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen. PS. Kunnat erottautuvat edukseen, kun verrataan osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrää täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Jo reilu kolmannes työkyvyttömyyseläkkeistä on osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja osuus on kasvanut reippaasti viimeisten vuosien varrella. PPS. Masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun. Tässäkään ei ole ollut yksi tekijä taustalla vaan useampia: työpaikoilla, terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksessa toteutetut toimenpiteet. Esimerkiksi monilla työpaikoilla on viime vuosina sovittu yhteisistä pelisäännöistä, joiden avulla työkykyongelmiin tartutaan ajoissa. Myös työhön paluun käytäntöjä on kehitetty. Tero Manninen Päätoimittaja KANNEN KUVA Carl Bergman kuvasi Paula Risikon JULKAISIJA Keva (29. vuosikerta) PÄÄTOIMITTAJA Tero Manninen, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Keva: Pekka Alanen, Pauli Forma, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Marja-Leena Suhonen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Jari Sokka, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen TOIMITUS Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, Helsinki TOIMITUSSIHTEERI Susanna Cygnel, ULKOASU Marko von Konow SVENSK ÖVERSÄTTNING Översättningsenheten vid Keva PAINO Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN OSOITELÄHDE Keva, lehtirekisteri TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 2 KEVA 4-11

3 sisältö 12 VAIKUTTAJA Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mukaan työurat eivät pitene pelkästään eläkepolitiikan keinoin tai yhden ministeriön ponnisteluista: tarvitaan ainakin työttömyyden vähentämistä, työkyvyn edistämistä ja johtamisen parantamista. 16 REPORTAASI Kokkolassa on eletty kuntaliitoksen jälkeistä murrosta. Lisäksi eläköitymisbuumi jyllää ja sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kevan tekemä Kuntasi työvinvointisyke -mittaus kertoi, miten Kokkolan työpaikoilla voidaan. Siitä on hyvä jatkaa. 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Helsingin katolla. 6 Otteita. Keva mukaan eläkeneuvottelu ryhmään. Kelan henkilöstön eläkkeet Kevan hoidettavaksi. Työeläkepäätökset tyydyttävät hakijoita. Tystra-valmennuksessa kehitetään työhyvinvoin nin kokonaisuutta. Kaari-palveluista saa tukea työuran eri vaiheisiin. 22 Kevan talous. Varhe-maksuja pitää vertailla oikein. 24 Elämää arjessa. Henkilöstöpalvelu päällikkö Marina Tolonen huolehtii Helsingin seurakuntien työntekijöistä. 26 Kommuunisti siirtyi monikirjoiselle alueelle. 27 Keva på svenska. Ledaren. Yrkeshögskolan Metropolia leds som ett företag. Enligt socialoch hälsovårdsminister Paula Risikko behövs det för förlängningen av arbetskarriärerna åtminstone en minskning av arbetslösheten, främjande av arbetsförmågan och bättre ledarskap. Kevas mätare Din kommuns arbetshälsopuls angav för personalledningen vid Karleby stad hur man mår på arbetsplatserna. Därifrån är det bra att gå vidare. Förtidsavgifterna ska jämföras rätt eller också barkar det åt skogen. PALSTAT 6 Luottamuksella. Kaupunginvaltuutettu Katriina Laaksonen Hämeenlinnasta ihmettelee, miten kuntien budjetti venyisi työhyvinvointiin. 9 Näin sen teimme. Metropolia Ammattikorkeakoulua johdetaan kuin yritystä. 10 Miten on? Hannele Kantanen kertoo, vaikuttaako työpaikan vaihto eläkkeeseen. 11 Tutkitusti. Osatyökyvyttömyyseläke on monelle osuva ratkaisu KEVA 3

4 suomen kuvia 4 KEVA 4-11

5 Helsingin katolla On hyytävän kylmä katolla Albertin- ja Punavuorenkadun kulmassa. Täältä näkyy Hietalahden telakka, Munkkisaaren voimala ja kauempana Jätkäsaari. Rakennustyömaiden nosturit puhuvat kaupungin kasvusta. Siitä, että kaikki sopivat maa-alueet pitää muuttaa asunnoiksi pääkaupungin tulokkaille. Viime vuonna Helsinkiin asettui uutta ihmistä: noin puolet ulkomailta ja toinen puoli muualta Suomesta. Helsinkiläisiä oli vuoden alussa ja ennusteen mukaan kahden vuoden päästä yli Carl Bergman, valokuvaaja, Helsinki Tällä palstalla Keva-lehti esittelee Suomea nuorten lahjakkaiden kuvaajien silmin KEVA 5

6 otteita LUOTTAMUKSELL A Työhyvinvointi talouden puristuksessa Mitä teillä Hämeenlinnassa on tehty työhyvinvoinnin parantamiseksi? Viime vuonna kaupunki lomautti työntekijöitään, mikä ei tietenkään paranna työhyvinvointia. Mutta ison työhyvinvointiselvityksen mukaan kuntatyöpaikoissamme voidaan kaikesta huolimatta keskimäärin paremmin kuin monen muun suomalaisen kunnan työpaikoissa. Käytämme aktiivisen tuen mallia, jossa reagoidaan muun muassa sairauspäivien kertymiseen. Lyhyet sairauspoissaolot ovat Hämeenlinnassa lisääntyneet. Pitkäaikaiset poissaolot ovat sen sijaan vähentyneet, mikä on olennaista, kun halutaan ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä. Miten kuntatyöpaikoilla nyt voidaan? Tällä hetkellä tilanne on todella vaikea, sillä kuntien taloustilanne heikkenee edelleen. Jopa Hämeenlinnassa, jonka taloudessa on mennyt ihan hyvin, kohdataan isoja ongelmia: budjetista puuttuu miljoonia euroja. Nyt käydään läpi kaikki kunnan tuottamat palvelut ja mietitään, mitä kunnan on järkevä tehdä ja mistä voisi vielä perata. Kannattaisiko ehkä yhtiöittää? Ja samalla pitäisi miettiä, voiko ihminen hyvin siellä työssään. Aika haastava yhtälö! Voiko työhyvinvointia tukea samalla, kun kiristetään ja karsitaan? Organisaatioissa tehdään isoja muutoksia. Muutokset lisäävät epävarmuutta työpaikoilla, ja epävarmuus taas nakertaa hyvinvointia. Tärkeää olisi ottaa henkilöstö mukaan pohtimaan ratkaisuja. Lisäksi, muutosjohtamisen pitäisi olla tärkeä osa johtamista, eikä mikään yksittäinen projekti esimerkiksi organisaatiomuutoksissa. Mikä edistäisi työhyvinvointia kunnissa? Pitäisi olla selkeät strategiset linjat ja tavoitteet. Nyt linjaukset ovat ympäripyöreitä ja niihin on vaikea tarttua. Ihan jokaisen pitäisi tietää, mitkä ovat kunnan ja oman työpaikan tavoitteet. Lisäksi eri toimijoiden tehtävät pitää selkiyttää. Kuntapäättäjän tulee pysyä omassa roolissaan ja antaa operatiiviselle johdolle työrauha, sillä nyt kuntapäättäjät puuttuvat turhan herkästi operatiiviseen toimintaan. Sekin auttaisi, että saisimme lisää tutkittua tietoa työhyvinvoinnista. Lisätieto auttaisi kohdistamaan toimet oikein. Onko kuntapäättäjien toimilla mitään vaikutusta työpaikkojen viihtyvyyteen? Päättäjät eivät saisi lietsoa paniikkia julkisuudessa. Kaupunginvaltuusto on kaupungin korkein päättävä elin. Voi vain kuvitella, miltä ihmisistä tuntuu, jos päättäjät riitelevät lehtien sivuilla. Pitäisi luoda luottamuksen ilmapiiriä, eikä nakertaa sitä, ja olla linjakkaita. Talouden kiristyminen lisää päätöksien poukkoilevuutta. Mikä parantaa ihmisten mahdollisuuksia jatkaa työssään pitkään? Minulla on sairaanhoitajakollegoita, jotka tekevät keikkoja vielä eläkeiässä. Tärkeää heille on oman ammattitaidon ylläpito ja mahdollisuus säädellä työtahtia. Olennaisinta ei kuitenkaan ole, että ihmiset jäävät töihin eläkeiän jälkeenkin, sillä isompi ongelma on ennen eläkeikää pois töistä jäävät. Työterveyshuollon resursseja pitäisi pystyä suuntaamaan enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, mutta nyt ne menevät sairaanhoitoon. TEKSTI SUSANNA CYGNEL / KUVA CARL BERGMAN Rahat ovat vähissä, mutta työvoimasta pitäisi pystyä huolehtimaan. Ristiriita on melkoinen, toteaa kuntavaikuttaja Katriina Laaksonen. Katriina Laaksonen istuu kolmatta vuottaan Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa ja on myös kaupunginhallituksessa. Hän on tehnyt pitkän uran eri tehtävissä terveydenhuollossa. Minua vaivaa, että työhyvinvointi nähdään aika kapeasti. Ajatellaan, että sitä vartenhan on työterveyshuolto. 6 KEVA 4-11

7 otteita Valtiokonttoriin jääneet eläkeasiat Kevaan vuonna 2013 Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus on eläkeneuvotteluryhmän uusi asiantuntijajäsen. VALTIOKONTTORIIN JÄI vuoden 2011 alussa eläkkeisiin liittyvät tehtävät, jotka aiotaan siirtää Kevaan 2013 alusta. Valtiovarainministeriö on päättänyt tehtävien siirron valmistelun käynnistämisestä. Siirrettäviin tehtäviin kuuluvat palvelussuhteiden rekisteröinti, eläkemaksujen kerääminen ja tilittäminen Valtion eläkerahastolle sekä eläkemaksuihin liittyvät tarkastustehtävät, eläketurvan aktuaaritoiminta, tilastotoiminta ja ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Kaiku-työhyvinvointitoiminta säilytetään Valtiokonttorissa. Tehtävien siirrolla tavoitellaan valtion eläketurvan toimeenpanon selkiyttämistä ja noin viiden miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Se ei vaikuta valtion tai kuntien eläkkeiden rahoitukseen tai eläkevarojen sijoittamiseen. Siirto edellyttää lakimuutoksia, joita valtiovarainministeriön asettama työryhmä valmistelee. Asiakkaat tyytyväisiä päätöksiin TYÖELÄKEASIOIDEN muutoksenhakulautakuntaan on tullut niin vähän valituksia viime aikoina, että lautakunnan jaostojen ja sivutoimisten jäsenten määrää ehdotetaan vähennettäväksi. Erityisesti valituksia kunta-alan eläkkeistä on entistä vähemmän. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta voi hakea muutosta työeläkelaitoksen tekemään päätökseen. KEVAN LUVUT % % % 50 vuotta täyttäneen työ- ja virkasuhteisen kuntahenkilöstön osuus maakunnittain. Kelan henkilöstön eläkkeet Kevaan KANSANELÄKELAITOKSEN henkilöstön eläkeasioiden käsittely ja eläkkeiden maksaminen siirtyvät Kevan hoidettavaksi ensi vuoden alussa. Tehtävien siirrolla tavoitellaan kustannussäästöjä, jotka syntyvät esimerkiksi työeläkejärjestelmän vaatimien tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa. Nykyisin Kela hoitaa itse toimisuhde-eläkkeensä. Eläkettä maksetaan noin 5 800:lle ja Kelan eläketurvan piirissä työskentelee tällä hetkellä henkilöä. Muutos ei vaikuta Kelan henkilöstön eläke-etuihin tai eläkkeiden rahoitukseen. Myös evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön ja eläkkeensaajien työeläkeasiat hoidetaan vuoden vaihteesta Kevassa lakisääteisesti ja Kevan nimissä. Muutos ei muutoin vaikuta kirkon henkilöstön tai eläkkeensaajien palveluun, sillä Keva on vuoden 2010 alusta hoitanut kirkon eläkeasioita sopimusperustaisesti. AILUS ELÄKE- NEUVOTTELU RYHMÄÄN ELÄKETURVAKESKUKSEN TOIMITUSJOHTAJAN Jukka Rantalan vetämän eläkeneuvotteluryhmän kokoonpanoa on täydennetty. Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila ja valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen ovat ryhmän uusia jäseniä. Eläkeneuvotteluryhmän tehtävänä on muun muassa laatia ehdotukset toimiksi, joilla pidennetään työuria, turvataan työeläkejärjestelmän rahoitus ja varmistetaan riittävä eläketurva. Työurien pidentämisessä tavoitteena on, että 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote on vuonna 2025 vähintään 62,4 vuotta. Vuonna 2010 odote oli 60,4 vuotta. Merja Ailuksen mukaan tavoite on haastava, muttei mahdoton. Se vaatii laajaa yhteistyötä ja koko yhteiskunnan sitoutumista. Lopputulos saavutetaan kuitenkin vasta, kun toimet näkyvät työpaikkojen arjessa. Ailus toteaa myös, että julkisen sektorin mukanaolo yhteisissä pöydissä tuo lisäarvoa pohdittaessa eläkejärjestelmien keskeisiä kysymyksiä. Esimerkiksi kunnissa on onnistuttu kymmenessä vuodessa kasvattamaan osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuutta työkyvyttömyyseläkkeistä alle viidenneksestä yli kolmannekseen. Tällä kehityksellä on pystytty edesauttamaan jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämistä, pidentämään työuria ja alentamaan varhaiseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia maltillisemmiksi, Ailus sanoo. KUVA MATTI MATIKAINEN 4-11 KEVA 7

8 otteita Vain toimiva tukimalli auttaa TYÖPAIKAN TARJOAMALLA tuella on työntekijälle iso merkitys uran eri vaiheissa. Tuki voi olla ennaltaehkäisevää tai haasteita ratkovaa. Tukitoiminnan on näyttävä konkreettisesti yhteisöjen toimintatavoissa ja esimiestyöskentelyssä, jotta työhyvinvointi parantuu ja ihmiset jaksavat jatkaa töissään. Henkilöstön hyvinvointi on kaikkein olennaisinta, koska ihmisethän ovat kuntatyöpaikan kriittisin tekijä, sanoo kehittämis asiantuntija Eija-Maria Gerlander Kevasta. Hän ihmettelee, miksei organisaatioissa ole vielä nostettu henkilöstöä yhtä tärkeäksi seurattavaksi ja huollettavaksi asiaksi kun talousasiat. KEVAN TYÖKYVYN tukimalleissa on tarkoituksena luoda välittämisen kulttuuria ja tasapuolista kohtelua työpaikoilla. Kevan aktiivisen tuen toimintatapa sisältää varhaisen, tehostetun ja paluun tuen mallit sekä näihin sisältyvät työterveyshuoltoyhteistyön käytännöt. Varhaisen tuen tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti kiinni työntekijän työn sujumisen ongelmiin. Esimiehellä on monta mahdollisuutta havaita näitä ongelmia, esimerkiksi seuraamalla sairauspoissaoloja. Jos varhainen tuki ei tuota ratkaisua, siirrytään tehostettuun tukeen. Tällöin myös työterveyshuolto on usein mukana prosessissa. Käytännössä tuki voi olla esimerkiksi ammatillista kuntoutusta työkokeilun muodossa, jos työssä jatkaminen entisellä työnkuvalla ei enää terveydentilan vuoksi onnistu ja tarvitaan työn uudelleen järjestelyä tai siirtymistä täysin uusiin tehtäviin. Paluun tukea tarvitaan, kun työntekijä pidemmän sairasloman esimerkiksi leikkauksen jälkeen palaa työhön. Jonkinlaisia varhaisen tuen malleja on monissa kuntatyöpaikoissa, ainakin periaatteessa, mutta siihen se sitten useimmiten jääkin. Vain harvassa organisaatiossa on käytössään kaikki kolme aktiivisen tuen osaa, ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm kertoo. Moni organisaatio on kuitenkin innostunut kehittämään tukimalliaan. Esimies usein tietää, että jossain intranetissä on olemassa varhaisen tuen malli. Hän ei kuitenkaan osaa hyödyntää sitä käytännössä. Voi myös olla, että siellä netissä on monia erilaisia malleja, kuten päihdemallia, kiusaamiseen puuttumismallia jne., mutta eri mallien looginen kokonaisuus ja jatkumo puuttuvat. Ongelma on monesti se, että erilaiset tukimallit ovat jääneet irralliseksi työpaikan arkisesta toiminnasta, eikä esimieskään osaa ohuen perehdytyksen ja tuen turvin soveltaa malleja käytännön tilanteissa, toteaa Eija- Maria Gerlander. Jos organisaatiolla on valmiit toimintamallit ja tietotaitoa käyttää niitä, esimiesten ei tarvitse aina pysähtyä miettimään, kun tukea tai puuttumista vaativa tilanne tulee kohdalle. On turvallista toimia, kun tietää, miten toimia tilanteessa. Keva tarjoaa kuntaorganisaatiolle konsultointipalvelua sopivien tukimallien rakentamiseen, muttei tee sitä avaimet käteen -periaat teella. Jäsenyhteisön ei tarvitse unohtaa vanhoja mallejaan vaan voi ammentaa niistä. Organisaatiot myös nimeävät mallinsa itse. Kussakin organisaatiossa on omia toimintatapoja, joita kehittämällä saadaan malleista toimivia työkaluja. Kun mallit kehitetään itse, ne myös sopivat juuri siihen organisaatioon, Gerlander perustelee. Jäsenyhteisö voi kääntyä Kevan puoleen, kun haluaa apua tukimallien kehittämisessä. Lisätietoja osoitteesta TEKSTI SUSANNA CYGNEL / KUVA CARL BERGMAN Esimiehellä on monta mahdollisuutta havaita ongelmia. Kevassa tukimalleja on kehitelty tiimissä, johon kuuluvat Sanna Pesonen (vasemmalla), Susann Wecksten, Lisbeth Forsman-Grönholm ja Eija- Maria Gerlander. 8 KEVA 4-11

9 otteita Rehtori Riitta Konkola (vasemmalla) sekä strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki iloitsevat Metropolian uudesta suunnasta. NÄIN SEN TEIMME metropoliassa uskotaan, että korkeakoulun pitää ottaa mallia yritysten toimintatavoista. Metropolia Ammattikorkeakoulu on opiskelijan ja 20 toimipisteen opinahjo pääkaupunkiseudulla. Se syntyi, kun Stadia ja EVTEK yhdistyivät vuonna Yhdistymisen jälkeen Metropolia kehitti järjestelmällisesti johtamisjärjestelmäänsä, ja tulokseksi saatiin Metropolia Akatemia. Siitä on jalostettu myös kaupallinen tuote. Mietimme koko strategiamme uusiksi. Ajatuksenamme oli luoda aidosti uusi korkeakoulu, ja sitä varten toimintomme piti arvioida uudesta näkökulmasta, rehtori Riitta Konkola kertoo. MONEN OPIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulua johdetaan kuin yritystä Ammattikorkeakoulu Metropolia tarjoaa tekniikan ja liikenteen, sosiaali-, terveys- ja liikunnan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä kulttuurin opintoja, myös englanniksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaina ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi. Henkilöstöä on On syntynyt uusi toimintatapa, mutta myös paljon motivaatiota ja innostusta. Haluamme kehittää toimintamme strategialähtöisesti. Otimme strategiatyöhön ja johtamiseen mallia myös yritysmaailmasta, vaikka itse työ on tehty omin voimin. Nyt Metropolialla on kirkas tavoite eli visio. Sillä on arvot sekä jatkuva johtamisen valmennus- ja kehittämisohjelma nimeltään Metropolia Akatemia, jonka esimiehet ja henkilöstö käyvät läpi. Pian käynnistyy pedagogisesti painottunut opettajien Akatemia. Tarjoamme kehittämistyöstämme saamaamme oppia muille korkeakouluille tai vaikka kunnille yhdistymishankkeisiin. Parhaillaan käynnistyy koordinoimamme korkeakoulujohtamisen valmennusohjelma, johon osallistuu neljä ammattikorkeakoulua, kertoo strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki. Kaikki ei kuitenkaan sujunut alusta asti kuin tanssi. Ensimmäinen strategia oli valmis vuonna 2008, ja keväällä 2009 ulkopuolinen taho arvioi sen onnistumista. Laajan aineiston keruun ja haastattelujen pohjalta tehty arvio osoitti, ettei strategia ollut vielä riittävän kirkas eikä sitä ollut omaksuttu toivotulla tavalla. Aloitettiin sisäinen valmennus, johon ensimmäisenä osallistui ylin johto ja päällikkötaso. Esimieskoulutuksen pilottiohjelmissa oli mukana kaksi 30 hengen ryhmää Metropolian eri alueilta, jotta varmistettiin tiedon jakaminen eri yksiköihin. Jokainen esimies saa myös oman henkilökohtaisen arvionsa ja kehittymisohjelmansa. Työn aikana meillä kävi vierailijoita esimerkiksi Koneelta, Vaisalasta, Accenturelta ja Suomen Kansallisoopperasta kertomassa omasta strategiatyöstään, Sinimaaria Ranki kertoo. Yhteistyö yritysmaailman kanssa jatkuu muun muassa opetuksessa. Strategiansa mukaisesti Metropolia haluaa olla Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö vuonna Sen toiminta-ajatus kuuluu: osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen. Metropolian arvot, jotka syntyivät opettajien ja opiskelijoiden yhteistyöllä, ovat asiantuntijuus, korkea laatu, yhteisöllisyys sekä avoimuus. Kaiken tämän työn tuloksena on kehitetty uusi toimintatapa, mutta myös paljon motivaatiota ja innostusta. Lisäksi on saatu konkreettisesti mitattavia tuloksia, sillä Metropolian arvosana työhyvinvoinnin Parempi työyhteisö -mittarilla on noussut selvästi. TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN / KUVA CARL BERGMAN 4-11 KEVA 9

10 otteita Työhyvinvoinnin kehittäjät ympäri Suomen tapasivat Tystrassa 11. kerran. Pääasiana työhyvinvointi TYÖHYVINVOINTIA STRATEGISESTI -valmennuksessa (Tystra) osallistujat selvittävät, arvioivat ja kehittävät organisaationsa työhyvinvointitoiminnan kokonaisuutta, tavoitteellisuutta, prosesseja ja mittareita. Tystra on Kevan jäsenyhteisöjen henkilöstöjohdon, henkilöstön kehittäjien ja toimialajohdon yhteinen kehittämis- ja oppimisfoorumi. Valmennukseen kuuluu kuusi lähiopiskelupäivää, kehittämistehtäviä ja konsultatiivista ohjausta. Valmennuksen aihealueita ovat muun muassa henkilöstöstrategia ja -raportointi, muutoksen johtaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen sekä työhyvinvoinnin taloudelliset vaikutukset ja aktiivisen tuen toimintamalli. Tystra on koonnut vuodesta 2006 lähtien lähes 200 kuntasektorin johtajaa, kehittäjää ja asiantuntijaa runsaan puolen vuoden valmennukseen. Parhaillaan on käynnissä 11. Tystra. Kuhunkin valmennukseen valitaan reilu kymmenkunta organisaatiota ja kustakin organisaatiosta kaksi tai kolme valmennettavaa. Valinnan perusteena on organisaation sitoutuminen työhyvinvoinnin kehittämiseen. Seuraavan Tystra-valmennuksen haku käynnistyy ensi tammikuussa ja itse valmennus huhtikuussa. Lisätietoja Tystrasta on osoitteessa Kuinka voit? OMA TYÖSYKE -TESTILLÄ työntekijä voi nopeasti ja helposti arvioida omaa työhyvinvointiaan. Testi avautuu Kevan kotisivuilta. Sen väittämät käsitelevät työhyvinvoinnin keskeisiä teemoja. Omaa tilannettaan voi testin avulla verrata muiden työhyvinvintiin, sillä siitä saa työhyvinvointiaan kuvaavan indeksiluvun. Paras mahdollinen indeksipisteluku on 100 ja heikoin 0. Testin vertailuryhmänä on Kevan vuosittain toteuttama Kunta-alan työsyke -tutkimus, johon on vastannut noin kuntatyöntekijää. Jo henkilöä on käynyt kokeilemassa testiä osoitteessa MITEN ON? Ratkaiseeko ajoitus? Olen jäämässä vanhuuseläkkeelle kaupungin koululaitoksen yläkoulun lehtorin virasta ensi vuoden helmikuussa. Minulla on henkilökohtainen eläkeikä, joka täyttyy Jos ilmoitan eroavani virastani 9.2. alkaen, jäänkö silloin eläkkeelle 9.2. vai vasta 1.3.? Olisinko tällöin välisen ajan epämääräisessä tilassa, en eläkkeellä enkä enää töissä? Aiheuttaisiko tällainen katko huononnusta eläke-ehtoihin tai eläkkeen määrään? Eläke alkaa aina kuukauden alusta, ei keskellä kuukautta. Jos siis virkasuhteenne päättyy 8.2. alkaen, eläkkeenne alkaa 1.3. lukien. Eroaminen keskellä kuukautta ei vaikuta eläkkeelle jäämisen ehtoihin tai huononna eläke-etuja muutenkaan. Eläke-etujen säilymisen kannalta on oleellista se, että olette virassa siihen päivään saakka, kun eläkeikänne täyttyy. Nouseeko eläkeikä työnantajan vaihtuessa? Olen tällä hetkellä työssä kaupungilla. Työssäoloaikaa minulle on kertynyt jo lähes 30 vuotta. Minua on houkuteltu KERRO MIELIPITEESI kahden eri työnantajan palvelukseen, toinen on kaupunki ja toinen sairaanhoidon kuntayhtymä. Jos vaihdan työpaikkaa, nouseeko nykyinen eläkeikäni ja kuinka paljon? Eläkeikäni on tällä hetkellä 64,5 vuotta. Jos siirrytte kuntatyönantajalta toiselle kuntatyönantajalle, kaikki entiset eläke-etuudet säilyvät, mikäli jatkatte kuntatyönantajan palveluksessa omaan eläkeikäänne saakka. Vaikka henkilökohtainen eläkeikänne on 64,5 vuotta, vanhuuseläkeoikeus teillä olisi jo 63 vuoden iässä. Eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista eläkeikää tarkoittaisi kuitenkin pienempää eläkettä. Paitsi että eläke lakkaa karttumasta, kun työ päättyy, ennen vuotta 1995 karttuneeseen eläkkeeseen tehdään myös vähennys. Voinko saada osaaikaeläkettä? Työskentelen keskussairaalassa sairaanhoitajana. Valitsin aikanaan vanhan eläkevaihtoehdon ja eläkeikäni täyttyy Olin välillä virkavapaalla vuosina ja työskentelin yksityisellä työnantajalla. Kun palasin sairaalan palvelukseen, aloin tehdä kolmivuorotyötä. Vaikuttaako ko. kolme vuotta eläkeikääni? Entä vaikuttaako kolmivuorotyön tekeminen eläkeikään? Aikanaan, kun valitsin vanhamuotoisen eläkkeen, sanottiin, että en voi saada osa-aikaeläkettä. Pitääkö se edelleen paikkansa? Pitämänne virkavapaus on vaikuttanut eläkeikäänne, mutta se on otettu huomioon jo siinä vaiheessa, kun olette tehnyt eläkejärjestelmän valinnan. Sen sijaan tekemänne kolmivuorotyö ei vaikuta eläkeikäänne, koska eläkeikä ei enää vuodesta 1995 alkaen ole määräytynyt työtehtävien tai ammatin mukaan. Nykyisen lain mukaan teillä on kuitenkin oikeus osa-aikaeläkkeeseen. Osa-aikaeläkkeelle jääminen merkitsee kuitenkin samalla ammatillisen eläkeikänne raukeamista, ja henkilökohtaiseksi eläkeiäksenne tulee se, mikä se olisi ollut, jos ette olisi valinnut vanhaa järjestelmää. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. VOIT ANTAA PALAUTETTA osoitteessa Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. 10 KEVA 4-11

11 otteita TUTKITUSTI Elämänlaatu nousussa osatyökyvyttömyyseläke on hyvä ratkaisu ihmiselle, jonka työkyky on alentunut, muttei kadonnut. Peräti 90 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista kokee, että eläkepäätös nostaa elämänlaatua. Se on siis onnistunut ratkaisu, jos ei voi enää ihan täysillä tehdä työtään. Osatyökyvyttömyyseläke ei edellytä työntekoa, mutta Kevan tilastojen mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista yhä useampi on työelämässä. Erikoisjärjestelyt esimerkiksi työajoissa aiheuttavat toisinaan kollegoissa kateutta, mutta osatyökyvyttömyyseläkeläiset itse arvostavat mahdollisuutta pysyä työyhteisönsä jäseninä. Alentuneellakin työkyvyllä jaksaa mainiosti työelämässä, kunhan työn määrä pysyy aisoissa, tutkija Pirjo Saari Kevasta kertoo. Hän on selvittänyt kyselytutkimuksessa ihmisten kokemuksia osatyökyvyttömyyseläkkeestä. TYYPILLISESTI osatyökyvyttömyyseläkkeellä on 57-vuotias nainen, jonka työkyky on alentunut tuki- ja liikuntaelinongelmien takia. Hän voi päätyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle kahta reittiä. Osa hakee suoraan osatyökyvyttömyyseläkkeelle, ja kun he saavat siitä myönteisen päätöksen Kevasta, tyytyväisyys on luonnollisesti huipussaan. Toiset taas ovat hakeneet täyttä työkyvyttömyyseläkettä, eikä heitä osatyökyvyttömyyseläkepäätös täysin tyydytä. Täyttä eläkettä hakeneet ja siitä hylkäyksen saaneet ovat kauttaaltaan tyytymättömämpiä osatyökyvyttömyyseläkepäätökseen kuin suoraan osatyökyvyttömyyseläkettä hakeneet, mutta siitä huolimatta heillekin osatyökyvyttömyyseläke on hyvä ratkaisu, Saari selvittää. OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ saa ansaita enintään 60 prosenttia vakiintuneesta keskiansiosta, kuitenkin vähintään 687 euroa. Kuukausittainen ansaintaraja koetaan joustamattomaksi. Esimerkiksi vuorotyöntekijöiden on hankala seurata ansiotasoaan noin tarkasti ja bonuksien saajat joutuvat pitämään jopa palkattomia vapaita, ettei tuloraja ylity, Saari huomauttaa. Osatyökyvyttömyyseläkeläiset arvostavat mahdollisuutta pysyä työyhteisönsä jäseninä. Vain 13 prosenttia osatyökykyeläkettä saavista ilmoittaa haluavansa tehdä enemmän töitä, joten halukkuutta ei ole niinkään enempään työskentelyyn, vaan siihen, että se voisi tapahtua joustavammin. Ansaintaraja ei huomioi välttämättä sairaudenkuvaa. Joskus osatyökyvyttömyyseläkeläinen jaksaisi tehdä paljonkin töitä, mutta sitten toisinaan sama ihminen ei pysty terveydentilansa takia työskentelemään juuri lainkaan, Saari perustelee. JOKA KOLMANNEN mielestä osatyökyvyttömyyseläkkeestä on tarjolla huonosti tietoa. Kaikkein hankalimmaksi tilanteen kokevat ne, jotka ovat erityisen huonossa kunnossa: sairaana ei jaksa etsiä tietoa. Itse pitäisi olla aktiivinen, mutta jos terveydentila on huono, se on vaikeaa. Esimiesten pitäisi saada lisää tietoa, jotta he voisivat neuvoa ja opastaa, ja heillä pitäisi olla toimivat toimintamallit käytössään. Lisäksi kokonaisvastuun ihmisen työkyvyn seurannasta pitäisi olla jollakulla. Jos kukaan ei ole vastuussa, asia jää oman onnensa nojaan. TEKSTI SUSANNA CYGNEL / KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN MIKÄ TUTKIMUS? Kevassa on toteutettu laaja tutkimushanke osatyökyvyttömyyseläkkeistä, ja sen viimeinen osa, kyselytutkimus, julkistetaan Tässä jutussa esitellään kyselytutkimuksen tuloksia. Kyselytutkimus postitettiin osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle henkilölle, joista peräti 75 prosenttia vastasi KEVA 11

12 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko arvostaa työeläkevakuuttajien työtä, jolla ne ehkäisevät ennalta työkyvyttömyyttä. 12 KEVA 4-11

13 vaikuttaja Työllisyys & kilpailukyky eläkkeiden turvana Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko odottaa työryhmältä pikaisia ehdotuksia työeläkejärjestelmän tulevaisuuden naarmuihin. Hänen agendallaan ovat työ, talous ja terveys. TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI / KUVAT CARL BERGMAN uusivuotias Aino askarteli paperille madon, joka on päässyt kaapiston päälle sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon työhuoneessa. Se sopii mainiosti Meritullinkadun modernin ministeriörakennuksen sisustukseen. Vilkas eskari-ikäinen tytär antaa voimia ministerin kiireiseen minuuttiaikatauluun. Paula Risikko on vahva substanssiosaaja, väitellyt terveystieteistä, oli edellisessä hallituksessa peruspalveluministeri ja nyt so siaali- ja terveysministeri. Työssä jatkaminen ja työssä jaksaminen ovat hänen listallaan ja siinä hän tietää mistä puhuu, koska on uransa yhdessä vaiheessa toiminut myös työhyvinvointikouluttajana. Suomalaisten eläköitymisikä on piirun verran noussut, mutta vielä ei olla tavoitteissa. Eläkeikä ja työeläkkeet ovat helposti työurakeskustelun keskiössä. Työurat eivät pitene kuitenkaan pelkästään eläkepolitiikan keinoin, vaan monien toimien yhteissummana. Tarvitaan vauhtia jatkokoulutukseen pääsyyn ja ammatillisen koulutuksen läpikäyntiin. Tarvitaan työttömyyden vähentämistä, työkyvyn edistämistä, johtamisen parantamista ja työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ennaltaehkäisyä, ministeri Risikko luettelee. Hän ei halua toistaa juhlapuheita työurien pidentämisestä, vaan tunnustaa, että asia on varsin monitahoinen eikä yksi ministeriö yksin pysty vaatimusta toteuttamaan. MINISTERI RISIKKO ON PYYTÄNYT työmarkkinajärjestöjä pikaisesti valmistelemaan neuvotteluryhmässä ehdotuksia eläkejärjestelmän tulevaisuuden haasteisiin. Tämä tapahtui jo ennen syksyistä keskustelua työeläkejärjestelmästä. Ministeri odottaa neuvotteluryhmältä mietittyä kättä pidempää ensi vuoden puolella. Ryhmään hän kutsui myös Kevan edustajan. Vuonna 2005 tehdyn eläkeuudistuksen vaikuttavuus ei ole kaikilta osin ole vielä selvillä. Maailma muuttuu koko ajan, talous heilahtelee ja väestö vanhenee. Tämä on kokonaisuudessaan iso juttu. En ota vielä kantaa eri vaihtoehtoihin, sillä Jukka Rantalan johtama eläkeneuvotteluryhmä on luvannut ehdotuksia helmikuussa, ministeri Risikko linjaa. Viime eläkeuudistuksessa käyttöön otettu superkarttuma on vaikuttanut osaltaan, että eläkkeelle jäädään myöhemmin. Eläkkeelle jäämisiän täytyy kuitenkin edelleen nousta. Elinajanodote on kasvanut odotettua nopeammin ja näin jatkuu. Huoltosuhteen muutos ja julkisen talouden tasapaino ovat tekijöitä, joiden vuoksi työurien pidentyminen on välttämätöntä, Risikko vakuuttaa. Hallitusohjelmassa ei eläkeiän nostoa mainita, mutta hallituksen tavoite on nostaa keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nykyisestä 60,4:stä 62,4 vuoteen. Sosiaali- ja terveysministerin yksi työsarka on työkyvyttömyyseläkkeiden rajoittaminen, liian varhainen eläköityminen. Sen ykkössyy on masennus. Asiaan tarttumisessa on Risikon mukaan kaksi kriittistä vaihetta: varhainen puuttuminen ongelmaan ja työhön paluu. Asiantuntijoiden mukaan mielenterveysongelmat Suomessa eivät ole lisääntyneet, vaikka niiden takia jäädään eniten työkyvyttömyyseläkkeelle. KUN PAULA RISIKKO tapaa kansaa toreilla ja turuilla, puhutaan eniten työurien pituudesta ja ikärasismista. Nuoret kokevat, että heitä ei oteta vakavasti työpaikoilla ja vanhat kokevat, että heistä koetetaan päästä eroon tai ei anneta riittävän haasteellisia töitä. Työhyvinvointikouluttajana Risikko huomasi, että ihminen uupuu myös, jos hänellä ei ole riittävästi haasteita eli annetaan vain kepulia tehtäviä. Hänen mielestään ihannetyöpaikassa on monenikäisiä ihmisiä, jolloin syntyy eri sukupolvien välistä synergiaa. Hallitusohjelmassakin puhutaan ikäjohtamisesta ja on sovittu johtamisen verkoston perustamisesta. Julkisen sektorin johtamiselle laaditaan laatukritee KEVA 13

14 vaikuttaja Meillä on nuorta, jotka eivät ole töissä tai koulussa. rit, joita voi sitten soveltaa eri paikoissa, kuten kunnissa, Risikko huomauttaa. Kun työpaikat kilpailevat tulevaisuudessa työntekijöistä, ikäystävällisyys ja perheystävällisyys ovat valtteja, hän arvioi. Sitoutuneet ja hyvinvoivat työntekijät ovat parasta organisaatiolle. Työeläkejärjestelmää Risikko pitää ainutlaatuisena tuotteena, joka on rakennettu mahdollisimman kattavaksi. Sitä täydentää kansaneläkejärjestelmä. Jos sitten haluaa vakuutuksilla täydentää turvaa, sen täytyy olla mahdollista, mutta lähtökohtaisesti riskiä ei pidä siirtää kansalaisille, hän sanoo. Nelivuotinen hallituskausi on vasta alussa, mutta hallituksen tärkeimmiksi tehtäviksi Risikko haluaa nostaa syrjäytymisen estämisen ja julkisen talouden vakauttamisen. Meillä on nuorta, jotka eivät ole töissä tai koulussa. Heidän pitäisi jatkaa työtä, kun vanhemmat jäävät eläkkeelle. Julkisen talouden vakauttamiseen tarvitaan taas työurien pidentämistä. Talous, työ ja terveys kietoutuvat toisiinsa ja ovat kolme tärkeintä pointtia. Ne ovat samalla ministeri Risikon päällimmäiset aiheet STM:n kahden ministerin työnjaossa. VAIKKA TALOUSTILANNE VAATISI leikkaamista, sosiaali- ja terveysministeriön menoista on hankala karsia. Yli 90 prosenttia budjetistamme on lakisääteisiä etuja. Aina kun sosiaaliturvaetuuksia on tehty, ne on kyllä mietitty tarpeeseen. Vaikea on alkaa mistään vähentää. Toki olemme säästötalkoisiin osallistuneet: lääkekorvauskustannuksia pitää alentaa 113 miljoonalla vuoteen 2015 mennessä, samoin matkakorvauksia alennetaan. Nämä säästöt kohdistuvat valitettavasti sairaisiin ihmisiin, hän huomauttaa. Ministeri Risikko haluaa lisää potkua palvelurakenneuudistukseen, joka on jäänyt nyt kuntauudistuksen jalkoihin. Rakenneuudistus täytyy tehdä osana kuntauudistusta. Vahvat peruskunnat pystyvät parhaiten varmistamaan peruspalvelunsa itsenäisesti tai yhteistyössä toisten kanssa. Tärkeää on vähentää hallinnon eri portaita, koska siitä tulee myös säästöjä. KEVAN TEHTÄVÄ ELÄKETURVAN toimeenpanijana on ministeri Risikon mielestä merkittävä, nyt kun Keva hoitaa julkisen sektorin eläkeasioita. Tämä on hyvä asia myös kulujen kasvun hillit- semiseksi. On hienoa, että Kevan pitkälle hiottuja prosesseja voidaan hyödyntää myös valtion ja kirkon palveluksessa työskentelevien hyväksi. Eläkelainsäädännön valmistelu keskitetään sosiaa li- ja terveysministeriöön, mutta sillä ei ole vaikutusta Kevan asemaan eläkelaitoksena. Tämän muutoksen tarkoitus on virtaviivaistaa valtion lainvalmisteluprosesseja niin, että valtiovarainministeriöstä loputkin alamme lainvalmistelut siirretään meille. Ministeri Paula Risikko arvostaa työeläkelaitosten tekemää työhyvinvointityötä ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä. Kevaakin hän kehuu räätälöidystä neuvonnasta. Ministeriössä ollaan koko ajan tuntosarvet pystyssä, vaikka toistaiseksi työeläkevakuuttajien vakavaraisuus on vielä hyvällä tolalla. Valtio ei ole asettanut numeraalisia tavoitteita muun muassa sijoitustuotoille. Yhtiöt asettavat ne itse. Valtion täytyy voida luottaa, että eläkelaitokset toimivat sijoituksissaan tuottavasti ja turvaavasti. Työeläkkeet turvataan parhaiten huolehtimalla siitä, että suomalainen työllisyys ja kilpailukyky on turvattu, ministeri painottaa. Paula Risikkoa on luonnehdittu tahtoihmiseksi ja lakeuksien ladyksi. Kesällä Porin Suomi Areenassa hän kuljeskeli näyttävässä Marimekossa leveälierinen hattu kutreillaan ja osallistui sosiaaliturvakeskusteluihin useassa kokoonpanossa. Alakynteen hän ei jäänyt missään väittelyssä. Hän lupasi nopeita muutoksia terveydenhuollon rakenteisiin. Ykköskoti Pohjanmaan kokoomuksen toiminnanjohtajan Heikki Risikon kanssa on Seinäjoella. Paula Risikko on ylpeä pohjalaisuudestaan, eikä peittele murrettaan. Hauskalta sen sijaan kuulostaa, kun kuulee pienen tyttären latelevan pohjanmaaksi käskyjä äidilleen. Voi yhyren kerran, tyttö tokaisee. Siis tämä madon askarrellut Aino. SIVUPERSOONA TUULETUSPAIKKA PERHE JA LÄHEISET ovat ihmiselle hurja voimavara. Oli työ mitä tahansa, ihminen tarvitsee muita. Kukaan ei ole yksin mitään, ei politiikassa tai työssä. Tuuletuspaikka pitää ihmisellä olla, oli se sitten perhe tai muut läheiset. Ystävien ja perheen merkitys työssä jaksamiselle on ensiarvoisen tärkeä. Ihmisen täytyy voida olla oma itsensä ja tuulettaa turvallisessa ilmapiirissä. Jos ajatellaan, että ihminen on talo, se tarvitsee neljä kivijalkaa, jotta se pysyy pystyssä. Yhden palkin, esimerkiksi työn varassa ei pysy pystyssä. Työ, perhe, harrastukset ja ystävät ovat ne kivijalat. Kuka: Paula Risikko Mikä: Sosiaali- ja terveysministeri Syntynyt: Ylihärmässä vuonna 1960 Koulutus: Terveystieteiden tohtori Motto: Kukaan ei ole yksin mitään. 14 KEVA 4-11

15 Ministeri Risikon mielestä vahvat peruskunnat pystyvät parhaiten varmistamaan peruspalvelunsa itsenäisesti tai yhteistyössä toisten kanssa KEVA 15

16 Mittaaminen vie kohti parannuksia Keva auttaa Suomen kuntia ja kaupunkeja työhyvinvoinnin mittaamisessa. Murrosaikaa elävä Kokkola tarttui tarjoukseen ja yllättyi. TEKSTI ELINA HIRVINEN / KUVAT ESA MELAMETSÄ syksyllä 2010 Kokkolan kaupungin työntekijöille lähetettiin työhyvinvointikysely. Jälleen, saattoi moni sanoa ja sivuuttaa asian pelkällä olankohautuksella. Lähes puolet lomakkeen saaneista näin tekikin. Loput kuitenkin täyttivät lappusen antaen tuiki tärkeää tietoa kaupungin työhyvinvoinnin tilasta. Henkilöstöjohtaja Boris Nygårdia palaute helpotti. Tilanne ei ollutkaan niin huono kuin ennalta kuvittelimme. 16 KEVA 4-11

17 reportaasi Teija Hokkainen työskentelee päiväkodin keittiössä. Hän osallistui Kokkolan kaupungin työhyvinvointikyselyyn kiireestään huolimatta, koska pitää asiaa tärkeänä KEVA 17

18 reportaasi Kokkolassa on eletty viime vuosina murrosta. Toissa vuonna voimaan astunut kuntaliitos Lohtajan, Kälviän ja Ullavan kanssa toi yhdessä yössä kaupungin palkkalistoille nimeä lisää. Alkoi uudentyyppisen toimintamallin opettelu. Samaan aikaan kaupungintalolla elettiin varsinaista eläköitymisbuumia. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä näkyi, ja näkyy edelleen, voimakkaana. Henkilökunnan jaksaminen mullistusten keskellä mietitytti. Lisää aihetta ajatuksille toi sairauspoissaolojemme suuri määrä: Kokkolan kaupungin työntekijä oli vuonna 2010 poissa töistä sairauden takia keskimäärin 17 kalenteripäivää, Nygård kertoo. Kiinnostuimme Kevan tarjoamasta maksuttomasta Kuntasi työhyvinvointisyke -palvelusta. Toivoimme sen antavan meille näkymän työyhteisömme vointiin ja vastauksen siihen, miksi henkilöstömme sairastaa niin paljon. Kevan työhyvinvoinnin mittauspalvelu koettiin oikeaksi keinoksi myös siksi, että sen kautta saadaan yleiskatsauksen sijaan työpaikkakohtaista tietoa henkilökunnan työhyvinvoinnin tilasta. Näin tutkimus on käytännön työkalu erityyppisissä työyhteisöissä epäkohtien korjaamiseksi ja hyvin puolien löytämiseksi. KOKKOLASSA KYSELYN PIIRIIN kuului yhteensä ihmistä erilaisista ammattiryhmistä: sivistystoimesta, teknisestä toimesta, keskushallinnosta ja kaupungin liikelaitoksista. Sosiaa li- ja terveystoimi jätettiin kyselyn ulkopuolelle, sillä heillä toteutettiin Työterveyslaitoksen Party-kysely syksyllä Yhteensä Kokkolan kaupungin palveluksessa työskentelee henkilöä. Haasteenamme oli, kuinka jokainen voisi vastata kyselyyn. Käytimme kaikki mahdolliset keinot sähköisestä lomakkeesta paperiversioon. Mietimme työpaikoittain ja jopa henkilöittäin, miten kenenkin olisi parasta osallistua, taustoittaa Kokkolan kaupungin työhyvinvointipäällikkö Jaana Koski-Vähälä. Kyselyn peruskysymykset, jotka ovat aina samat, käsittelivät johtamista, työyhteisön toimivuutta, työoloja ja osaamista, omia voimavaroja sekä työssä jatkamista. Koska Kevan työhyvinvointikyselyssä on mahdollista esittää myös vapaavalintaisia lisäkysymyksiä, Kokkolan kaupunki päätyi etsimään vastauksia muun muassa perehdyttämiseen, työyhteisötaitoihin ja yleisen työhyvinvoinnin kehitykseen viimeisen vuoden aikana. Myös henkisestä väkivallasta ja kiusaamisen tai syrjinnän kokemisesta haluttiin tietää. 59 prosenttia henkilökunnasta teki, kuten työnantaja pyysi. Vastausprosentti ei ollut hyvä, mutta tyydyttävä arvioinnin tekemiseksi, Koski-Vähälä linjaa. PÄIVÄKODIN KEITTIÖSSÄ TYÖSKENTELEVÄ Teija Hokkanen muistaa syksyn tunnelmat hyvin. Minulla on vain yksi työkaveri, joten mietimme kysymyksiä Toivoimme vastauksen siihen, miksi henkilöstömme sairastaa niin paljon. yhdessä. Pohdimme, mitä milläkin kysymyksellä tarkoitetaan, sillä se lienee tällaisissa kyselyissä isoin haaste. Mielestäni kysymykset esitetään usein turhan vaikeaselkoisesti. Keittiön kiireistä huolimatta Hokkasen mielestä oli tärkeää vastata kyselyyn. Hänellä ei ole käytössään kaupungin sähköpostiosoitetta, eikä keittiöllä ole omaa tietokonetta, mutta hän sai henkilökohtaiset tunnukset, joiden avulla pääsi kirjautumaan päiväkodin tietokoneelle. Vaikka suhtaudunkin tällaisiin kyselyihin vähän penseästi, uskon ja toivon, että niiden avulla saadaan parannusta aikaan. Moni ajattelee toisin. Kun työtahti on tiivis, ei ylimääräisiin keskittymistä vaativiin tehtäviin jää aikaa tai energiaa. Jaana Koski-Vähälä tietää, mistä Hokkanen puhuu: kyselykaavakkeet eivät ole suosittuja. Riemunkiljahduksilta vältyttiin tälläkin kertaa. Osa suhtautuu kyselyihin skeptisesti ja pohtii, johtavatko tutkimukset mihinkään konkreettiseen. Kokkolassa ollaan kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kyselyä ei tehty turhaan. MARRASKUUSSA 2010 VALMISTUNEET työhyvinvointikyselyn tulokset yllättivät kokkolalaiset myönteisesti. Lähes kaikkien osa-alueiden tuloksemme ovat hieman vertailuaineiston yläpuolella, kaupungin työhyvinvointipäällikkö Koski-Vähälä sanoo tyytyväisenä. Työntekijöistämme jopa 81 prosenttia suosittelisi nykyistä työpaikkaansa. Se on hienoa, henkilöstöjohtaja Nygård täydentää. Kritiikiltä ei kuitenkaan vältytty. Eräs työyhteisöjä yhdistävä harmin paikka olivat kehityskeskustelut tai niiden puuttuminen, mikä ei tee Kokkolasta poikkeusta. Päinvastoin, Kevan Kuntasi työhyvinvointisyke -kyselyissä saadaan samansuuntaisia terveisiä varsin usein: moni kunta-alan työntekijä kokee kehityskeskusteluiden nykymallin riittämättömäksi. Tavoitteenamme on, että kehityskeskustelut olisivat kiinteä osa jokaisen työyhteisömme toimintaa ja johtamista. Tavoite ei ole täyttynyt. Olisi tärkeä, että koko henkilöstö kävisi kehityskeskusteluissa, Koski-Vähälä toteaa. Vaikka henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän kokeminen oli organisaatiossamme harvinaisempaa kuin vertailuaineistossa keskimäärin, on jatkuvasti syytä pitää mielessä nollatoleranssi myös näissä asioissa. Työhyvinvointikyselyn tuloksia käytiin tuoreeltaan läpi 18 KEVA 4-11

19 Kaupungin työntekijöistä jopa 81 prosenttia suosittelisi nykyistä työpaikkaansa, Kokkolan kaupungin henkilöstöjohtaja Boris Nygård iloitsee. Kokkolan kaupungin työhyvinvointipäällikkö Jaana Koski-Vähälä uskoo muutoksen olevan mahdollinen isossakin työyhteisössä. Vaaditaan todellista innostusta kaikilta työyhteisön jäseniltä. Osa suhtautuu kyselyihin skeptisesti ja pohtii, johtavatko tutkimukset mihinkään konkreettiseen. kaupungin johtoryhmässä sekä toimialojen ja liikelaitosten vastuuhenkilöiden kanssa. Tuloksia esiteltiin myös kolmessa avoimessa tilaisuudessa koko henkilöstölle. Nostettiinpa asia pöydälle kaupunginhallituksessa, yhteistoimintaryhmissä ja henkilöstölautakunnassakin. Tuloksista käytyjen keskustelujen perusteella kävi ilmi, että työhyvinvoinnin kehittäminen koetaan tärkeäksi, Jaana Koski-Vähälä summaa. JOTTA TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSILLA saataisiin käytännössä parannusta aikaan, kaupungin eri työpaikoilla järjestettiin niin sanottuja työhyvinvointipajoja. Niissä käytiin tuloksia läpi ja mietittiin yhdessä kyseisen työyhteisön omaa työhyvinvointisuunnitelmaa. Työyhteisöt ovat aloittaneet aktiivisesti kehittämisen, ja työhyvinvointisuunnitelmia on tehty tällä hetkellä kaikkiaan lähes 90 prosentissa työyhteisöistä, Koski-Vähälä kertoo. Kokkolan kaupungin työhyvinvointisuunnitelmien sisältö vaihtelee työyhteisön mukaan. Usein toistuvia teemoja ovat kehityskeskustelukäytännön ja sisäisen tiedonkulun kehittäminen sekä tyky- ja tyhy-toiminnan vahvistaminen. Työhyvinvointipajoista on saatu myönteistä palautetta. Yhteinen työskentely on lisännyt tunnetta siitä, että kaikki työyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa työyhteisön asioihin ja työpaikan ilmapiiriin. TEIJA HOKKANEN ON TYÖSKENNELLYT Kokkolan kaupungin palveluksessa jo vuosia. Hänen mielestään työpaikalla on hyvä ilmapiiri. Meitähän on keittiössä töissä vain kaksi henkilöä. Tunnemme kuitenkin yhteenkuuluvaisuutta päiväkodin muun henkilökunnan kanssa. Haluamme olla mukana tarhan toiminnassa. Henkisten rasitteiden sijaan Hokkanen kertoo kärsivänsä työn fyysisestä kuormittavuudesta KEVA 19

20 reportaasi Ainainen kiire huonontaa työhyvinvointia. Kroppa ei meinaa kestää, hän myöntää. Kaupungin tarjoamien työkykyä ylläpitävien aktiviteettien lisäksi hän kaipaisi käytännön toimia työpäivän varrelle. Olen ollut aiemmin työpaikassa, jossa oli taukoliikuntaa joka päivä. Se oli tosi hyvä ja jaksamista parantava juttu. Mieluusti ottaisin samanlaisen käytännön myös meidän keittiöllemme. Kaupungin työntekijöinä meille on tarjolla valtavasti erilaisia tyky-mahdollisuuksia niin liikunnassa kuin kulttuurissakin. Harrastuksiin lähteminen tuntuu kuitenkin ponnistukselta raskaan työpäivän päätteeksi. Työpäivän aikana järjestetty liikuntahetki olisi varmasti tehokasta kuntoutusta, sillä se ainakin tavoittaisi jokaisen. Teija Hokkanen uskoo, että hänen työyhteisössään voidaan henkisesti hyvin. Kiire on pahinta. Tuuraajien vähyys on ikuinen riesa. Kokkolan kaupungin työntekijöistä juuri siivous- ja ruokapalveluiden työntekijöillä on eniten sairauspoissaoloja. Sairaslomien ylivoimaisesti suurin syy on tuki- ja liikuntaelinten vaivat. Tilanteen korjaamiseksi kaupunki on aloittanut jatkohankkeen, jonka tiimoilta jokaiselle siivous- ja ruokapalveluissa työskentelevälle kaupungin työntekijälle on lähetetty erillinen hyvinvointikysely. Hyvinvointikyselyllä pyrimme syventämään siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön työhyvinvoinnin mittaamista ja etsimään siihen käytännön parannuskeinoja. Prosessiin osallistuu muun muassa työterveyshuolto. KOKKOLAN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN teettämisestä on kulunut vuosi. Henkilöstöjohtaja Boris Nygård ja työhyvinvoin- Valmis konsepti helpotti työtämme: pääsimme istumaan valmiiseen pöytään. tipäällikkö Jaana Koski-Vähälä ovat tyytyväisiä Kevalta saamaansa palveluun. Valmis konsepti helpotti työtämme suuresti. Kokkolan kaupunki pääsi niin sanotusti istumaan valmiiseen pöytään, Nygård tiivistää. Hänen mielestään tärkeää on myös se, että kaupunki on voinut kehitellä jatkotoimia omalla tyylillään. Saimme Kevalta paljon hyviä toimintamalleja. Olemme kuitenkin itse valinneet latumme ja millä tyylillä etenemme. Teija Hokkanen ei ole huomannut kyselyn tuoneen muutoksia työn tekemiseen. Arki jatkuu kiireisenä, kuten aina. Tuuraajia on edelleen vaikea saada ja niiden nopea vaihtuminen tekee työn aika ajoin rasittavaksi. Työ paremman työhyvinvoinnin eteen Kokkolassa jatkuu. En pidä ollenkaan mahdottomana saada hyviä vaikutuksia aikaan isossakin porukassa. Se kuitenkin vaatii innostusta kaikilta työyhteisön jäseniltä ylimmästä johdosta aina sinne päiväkodin keittiölle saakka, Koski-Vähälä muistuttaa. Hän aikoo lähettää uusia kyselylomakkeita työntekijöille, sillä Kuntasi työhyvinvointisyke -kyselyn toinen vaihe toteutetaan Kokkolassa vuonna Keva mittaa työhyvinvointia JO 37 KUNTAORGANISAATIOTA on päässyt osalliseksi Kevan tarjoamasta Kuntasi työhyvinvointisyke -mittauspalvelusta. Vuonna 2007 aloitettu palvelu on herättänyt suurta kiinnostusta kunnissa ja kuntayhtymissä: vuosittaisessa haussa työhyvinvointia haluaa mittauttaa useampi kunta kuin mitä palvelu pystyy vastaanottamaan. Kuntasi työhyvinvointisyke on kunnille ilmainen. Palveluprosessi kestää kaikkinensa 1,5 vuotta. Kyselyn suorittamisesta tulosten purkutilaisuuksiin menee noin kaksi kuukautta. Tutkijamme tekevät kyselyn ja mittaavat työhyvinvoinnin saamiensa vastausten perusteella. Sen jälkeen alkaa tulosten tulkinta- ja johtopäätöskeskustelut kunnassa. Tavoitteena on saada aikaan sekä koko kunnan että jokaisen työyksikön omat hyvinvointisuunnitelmat toteuttamistoimenpiteineen. Keva tukee tulosten käsittelyä kunnan tarpeiden mukaan, kertoo työhyvinvointiyksikön kehittämisasiantuntija Riitta Sinkkilä Kevasta. Tavoitteenamme on ennen kaikkea herätellä strategialähtöistä keskustelua kunnan, toimialan tai yksittäisen työyksikön työhyvinvoinnin tilasta. Kuntasi työhyvinvointisyke -kyselyssä työhyvinvointia voidaan mitataan kahdessa erässä. Ensimmäistä kartoitusta seuraa uusintamittaus kahden kolmen vuoden kuluttua. On tärkeää varata riittävästi aikaa kyselyn ennakkomarkkinointiin, sillä se vaikuttaa vastausprosenttiin, Sinkkilä huomauttaa. Kuntasi työhyvinvointisyke on saanut hyvää jälkeä aikaiseksi. Lähes jokaisessa kunnassa työhyvinvointi on parantunut ensimmäisestä mittauksesta. Kevan työhyvinvointimittaukseen on mahdollista hakea jälleen touko-elokuussa KEVA 4-11

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Tervetuloa asioimaan Kevassa

Tervetuloa asioimaan Kevassa Tervetuloa asioimaan Kevassa Keva hoitaa valtiotyönantajien työeläkeasiat vuoden 2013 alusta Työeläkeasioissa sinua palvelee Keva Vuoden 2013 alusta lähtien valtiotyönantajien eläkkeisiin liittyvissä asioissa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot