Hyvinvointiministeri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointiministeri"

Transkriptio

1 KOKKOLA MITTAUTTI TYÖHYVINVOINNIN KOULUA JOHDETAAN KUIN YRITYSTÄ TIEDÄTKÖ, MITEN VARHE- MAKSUJA VERTAILLAAN? OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE KELPAA MONELLE KEVA PÅ SVENSKA S. 27 Hyvinvointiministeri Eläkkeelle ei saa kiirehtiä. Pitäisikö siis jatkaa töissä?

2 pääkirjoitus 430 miljoonaa euroa kuntien työkyvyttömyyseläkkeistä saama lasku on tänä vuonna noin 430 miljoonaa euroa. Koko yhteiskunnan mittakaavassa työkyvyttömyyskustannukset ovatkin jo noin 2,3 miljardia euroa. Työkyvyttömyys näkyy suoraan ihmisten arjessa ja kaiken lisäksi lyhentää paljon puhuttuja työuria. Työkyvyttömyyden vähentämisestä puhutaan, mutta puhutaanko riittävästi. Miksiköhän työkyvyttömyyttä ei ole saatu vähenemään, vaikka sen aiheuttamat vaikutukset ovat olleet tiedossa jo tovin? Keinot työkyvyttömyyden vähentämiseksi ovat työkyvyn heikkenemistä ennaltaehkäisevä työhyvinvointi sekä työkykyä ja työn vaateita yhteensovittavat ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke. Työssä jatkamisen tukemiselle antaa pohjan väestön hyvinvointi ja terveystottumukset ruokavaliosta liikunnan määrään. Ehkä työhyvinvointiasiat on nähty vielä pehmopuuhasteluna. Tosin kustannustietoisuus ja siten tietoisuus työhyvinvoinnin kovasta ytimestä lisääntyy koko ajan. Tietoisuuden lisääntymistä edesauttaa myös se, että työhyvinvointi ja henkilöstön työkyky näkyvät organisaation tuloksellisuudessa. Vaikutukset realisoituvat kuitenkin vasta pitkässä juoksussa, eivätkä myönteiset vaikutukset näy heti. Edellistä suurempi syy lienee se, että ratkaisu työhyvinvoinnin lisääntymiselle ei ole toteutettavissa yhden tai muutaman toimijan päätöksillä tai tekemisillä. Näihin talkoisiin tarvitaan koko yhteiskuntaa, sillä yhden lenkin puuttuminen saattaa mitätöidä muiden ponnistelut. Jos tarkastellaan kuntaa työyhteisönä, niin ketjussa ovat kunnan päättäjä, virkajohto, henkilöstövastaavat, työterveyshuolto, toimialajohto, esimiehet ja Tietoisuus työhyvinvoinnin kovasta ytimestä lisääntyy. työntekijät. Ja tämän ketjun pitäisi olla katkeamaton. Kunnan poliittiset päättäjät ja ylin johto päättävät linjauksista ja käytettävissä olevista voimavaroista. Toimiala- ja henkilöstöjohto valmistelevat ja toimeenpanevat linjaukset osana henkilöstöjohtamista ja työterveyshuollon toimintaa. Esimiehet huolehtivat työn sujumisesta ja työnteon edellytyksistä omissa yksiköissään. Jokaisella työntekijälläkin on vastuunsa: omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen. PS. Kunnat erottautuvat edukseen, kun verrataan osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrää täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Jo reilu kolmannes työkyvyttömyyseläkkeistä on osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja osuus on kasvanut reippaasti viimeisten vuosien varrella. PPS. Masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun. Tässäkään ei ole ollut yksi tekijä taustalla vaan useampia: työpaikoilla, terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksessa toteutetut toimenpiteet. Esimerkiksi monilla työpaikoilla on viime vuosina sovittu yhteisistä pelisäännöistä, joiden avulla työkykyongelmiin tartutaan ajoissa. Myös työhön paluun käytäntöjä on kehitetty. Tero Manninen Päätoimittaja KANNEN KUVA Carl Bergman kuvasi Paula Risikon JULKAISIJA Keva (29. vuosikerta) PÄÄTOIMITTAJA Tero Manninen, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Keva: Pekka Alanen, Pauli Forma, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Marja-Leena Suhonen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Jari Sokka, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen TOIMITUS Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, Helsinki TOIMITUSSIHTEERI Susanna Cygnel, ULKOASU Marko von Konow SVENSK ÖVERSÄTTNING Översättningsenheten vid Keva PAINO Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN OSOITELÄHDE Keva, lehtirekisteri TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 2 KEVA 4-11

3 sisältö 12 VAIKUTTAJA Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mukaan työurat eivät pitene pelkästään eläkepolitiikan keinoin tai yhden ministeriön ponnisteluista: tarvitaan ainakin työttömyyden vähentämistä, työkyvyn edistämistä ja johtamisen parantamista. 16 REPORTAASI Kokkolassa on eletty kuntaliitoksen jälkeistä murrosta. Lisäksi eläköitymisbuumi jyllää ja sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kevan tekemä Kuntasi työvinvointisyke -mittaus kertoi, miten Kokkolan työpaikoilla voidaan. Siitä on hyvä jatkaa. 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Helsingin katolla. 6 Otteita. Keva mukaan eläkeneuvottelu ryhmään. Kelan henkilöstön eläkkeet Kevan hoidettavaksi. Työeläkepäätökset tyydyttävät hakijoita. Tystra-valmennuksessa kehitetään työhyvinvoin nin kokonaisuutta. Kaari-palveluista saa tukea työuran eri vaiheisiin. 22 Kevan talous. Varhe-maksuja pitää vertailla oikein. 24 Elämää arjessa. Henkilöstöpalvelu päällikkö Marina Tolonen huolehtii Helsingin seurakuntien työntekijöistä. 26 Kommuunisti siirtyi monikirjoiselle alueelle. 27 Keva på svenska. Ledaren. Yrkeshögskolan Metropolia leds som ett företag. Enligt socialoch hälsovårdsminister Paula Risikko behövs det för förlängningen av arbetskarriärerna åtminstone en minskning av arbetslösheten, främjande av arbetsförmågan och bättre ledarskap. Kevas mätare Din kommuns arbetshälsopuls angav för personalledningen vid Karleby stad hur man mår på arbetsplatserna. Därifrån är det bra att gå vidare. Förtidsavgifterna ska jämföras rätt eller också barkar det åt skogen. PALSTAT 6 Luottamuksella. Kaupunginvaltuutettu Katriina Laaksonen Hämeenlinnasta ihmettelee, miten kuntien budjetti venyisi työhyvinvointiin. 9 Näin sen teimme. Metropolia Ammattikorkeakoulua johdetaan kuin yritystä. 10 Miten on? Hannele Kantanen kertoo, vaikuttaako työpaikan vaihto eläkkeeseen. 11 Tutkitusti. Osatyökyvyttömyyseläke on monelle osuva ratkaisu KEVA 3

4 suomen kuvia 4 KEVA 4-11

5 Helsingin katolla On hyytävän kylmä katolla Albertin- ja Punavuorenkadun kulmassa. Täältä näkyy Hietalahden telakka, Munkkisaaren voimala ja kauempana Jätkäsaari. Rakennustyömaiden nosturit puhuvat kaupungin kasvusta. Siitä, että kaikki sopivat maa-alueet pitää muuttaa asunnoiksi pääkaupungin tulokkaille. Viime vuonna Helsinkiin asettui uutta ihmistä: noin puolet ulkomailta ja toinen puoli muualta Suomesta. Helsinkiläisiä oli vuoden alussa ja ennusteen mukaan kahden vuoden päästä yli Carl Bergman, valokuvaaja, Helsinki Tällä palstalla Keva-lehti esittelee Suomea nuorten lahjakkaiden kuvaajien silmin KEVA 5

6 otteita LUOTTAMUKSELL A Työhyvinvointi talouden puristuksessa Mitä teillä Hämeenlinnassa on tehty työhyvinvoinnin parantamiseksi? Viime vuonna kaupunki lomautti työntekijöitään, mikä ei tietenkään paranna työhyvinvointia. Mutta ison työhyvinvointiselvityksen mukaan kuntatyöpaikoissamme voidaan kaikesta huolimatta keskimäärin paremmin kuin monen muun suomalaisen kunnan työpaikoissa. Käytämme aktiivisen tuen mallia, jossa reagoidaan muun muassa sairauspäivien kertymiseen. Lyhyet sairauspoissaolot ovat Hämeenlinnassa lisääntyneet. Pitkäaikaiset poissaolot ovat sen sijaan vähentyneet, mikä on olennaista, kun halutaan ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä. Miten kuntatyöpaikoilla nyt voidaan? Tällä hetkellä tilanne on todella vaikea, sillä kuntien taloustilanne heikkenee edelleen. Jopa Hämeenlinnassa, jonka taloudessa on mennyt ihan hyvin, kohdataan isoja ongelmia: budjetista puuttuu miljoonia euroja. Nyt käydään läpi kaikki kunnan tuottamat palvelut ja mietitään, mitä kunnan on järkevä tehdä ja mistä voisi vielä perata. Kannattaisiko ehkä yhtiöittää? Ja samalla pitäisi miettiä, voiko ihminen hyvin siellä työssään. Aika haastava yhtälö! Voiko työhyvinvointia tukea samalla, kun kiristetään ja karsitaan? Organisaatioissa tehdään isoja muutoksia. Muutokset lisäävät epävarmuutta työpaikoilla, ja epävarmuus taas nakertaa hyvinvointia. Tärkeää olisi ottaa henkilöstö mukaan pohtimaan ratkaisuja. Lisäksi, muutosjohtamisen pitäisi olla tärkeä osa johtamista, eikä mikään yksittäinen projekti esimerkiksi organisaatiomuutoksissa. Mikä edistäisi työhyvinvointia kunnissa? Pitäisi olla selkeät strategiset linjat ja tavoitteet. Nyt linjaukset ovat ympäripyöreitä ja niihin on vaikea tarttua. Ihan jokaisen pitäisi tietää, mitkä ovat kunnan ja oman työpaikan tavoitteet. Lisäksi eri toimijoiden tehtävät pitää selkiyttää. Kuntapäättäjän tulee pysyä omassa roolissaan ja antaa operatiiviselle johdolle työrauha, sillä nyt kuntapäättäjät puuttuvat turhan herkästi operatiiviseen toimintaan. Sekin auttaisi, että saisimme lisää tutkittua tietoa työhyvinvoinnista. Lisätieto auttaisi kohdistamaan toimet oikein. Onko kuntapäättäjien toimilla mitään vaikutusta työpaikkojen viihtyvyyteen? Päättäjät eivät saisi lietsoa paniikkia julkisuudessa. Kaupunginvaltuusto on kaupungin korkein päättävä elin. Voi vain kuvitella, miltä ihmisistä tuntuu, jos päättäjät riitelevät lehtien sivuilla. Pitäisi luoda luottamuksen ilmapiiriä, eikä nakertaa sitä, ja olla linjakkaita. Talouden kiristyminen lisää päätöksien poukkoilevuutta. Mikä parantaa ihmisten mahdollisuuksia jatkaa työssään pitkään? Minulla on sairaanhoitajakollegoita, jotka tekevät keikkoja vielä eläkeiässä. Tärkeää heille on oman ammattitaidon ylläpito ja mahdollisuus säädellä työtahtia. Olennaisinta ei kuitenkaan ole, että ihmiset jäävät töihin eläkeiän jälkeenkin, sillä isompi ongelma on ennen eläkeikää pois töistä jäävät. Työterveyshuollon resursseja pitäisi pystyä suuntaamaan enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, mutta nyt ne menevät sairaanhoitoon. TEKSTI SUSANNA CYGNEL / KUVA CARL BERGMAN Rahat ovat vähissä, mutta työvoimasta pitäisi pystyä huolehtimaan. Ristiriita on melkoinen, toteaa kuntavaikuttaja Katriina Laaksonen. Katriina Laaksonen istuu kolmatta vuottaan Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa ja on myös kaupunginhallituksessa. Hän on tehnyt pitkän uran eri tehtävissä terveydenhuollossa. Minua vaivaa, että työhyvinvointi nähdään aika kapeasti. Ajatellaan, että sitä vartenhan on työterveyshuolto. 6 KEVA 4-11

7 otteita Valtiokonttoriin jääneet eläkeasiat Kevaan vuonna 2013 Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus on eläkeneuvotteluryhmän uusi asiantuntijajäsen. VALTIOKONTTORIIN JÄI vuoden 2011 alussa eläkkeisiin liittyvät tehtävät, jotka aiotaan siirtää Kevaan 2013 alusta. Valtiovarainministeriö on päättänyt tehtävien siirron valmistelun käynnistämisestä. Siirrettäviin tehtäviin kuuluvat palvelussuhteiden rekisteröinti, eläkemaksujen kerääminen ja tilittäminen Valtion eläkerahastolle sekä eläkemaksuihin liittyvät tarkastustehtävät, eläketurvan aktuaaritoiminta, tilastotoiminta ja ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Kaiku-työhyvinvointitoiminta säilytetään Valtiokonttorissa. Tehtävien siirrolla tavoitellaan valtion eläketurvan toimeenpanon selkiyttämistä ja noin viiden miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Se ei vaikuta valtion tai kuntien eläkkeiden rahoitukseen tai eläkevarojen sijoittamiseen. Siirto edellyttää lakimuutoksia, joita valtiovarainministeriön asettama työryhmä valmistelee. Asiakkaat tyytyväisiä päätöksiin TYÖELÄKEASIOIDEN muutoksenhakulautakuntaan on tullut niin vähän valituksia viime aikoina, että lautakunnan jaostojen ja sivutoimisten jäsenten määrää ehdotetaan vähennettäväksi. Erityisesti valituksia kunta-alan eläkkeistä on entistä vähemmän. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta voi hakea muutosta työeläkelaitoksen tekemään päätökseen. KEVAN LUVUT % % % 50 vuotta täyttäneen työ- ja virkasuhteisen kuntahenkilöstön osuus maakunnittain. Kelan henkilöstön eläkkeet Kevaan KANSANELÄKELAITOKSEN henkilöstön eläkeasioiden käsittely ja eläkkeiden maksaminen siirtyvät Kevan hoidettavaksi ensi vuoden alussa. Tehtävien siirrolla tavoitellaan kustannussäästöjä, jotka syntyvät esimerkiksi työeläkejärjestelmän vaatimien tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa. Nykyisin Kela hoitaa itse toimisuhde-eläkkeensä. Eläkettä maksetaan noin 5 800:lle ja Kelan eläketurvan piirissä työskentelee tällä hetkellä henkilöä. Muutos ei vaikuta Kelan henkilöstön eläke-etuihin tai eläkkeiden rahoitukseen. Myös evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön ja eläkkeensaajien työeläkeasiat hoidetaan vuoden vaihteesta Kevassa lakisääteisesti ja Kevan nimissä. Muutos ei muutoin vaikuta kirkon henkilöstön tai eläkkeensaajien palveluun, sillä Keva on vuoden 2010 alusta hoitanut kirkon eläkeasioita sopimusperustaisesti. AILUS ELÄKE- NEUVOTTELU RYHMÄÄN ELÄKETURVAKESKUKSEN TOIMITUSJOHTAJAN Jukka Rantalan vetämän eläkeneuvotteluryhmän kokoonpanoa on täydennetty. Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila ja valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen ovat ryhmän uusia jäseniä. Eläkeneuvotteluryhmän tehtävänä on muun muassa laatia ehdotukset toimiksi, joilla pidennetään työuria, turvataan työeläkejärjestelmän rahoitus ja varmistetaan riittävä eläketurva. Työurien pidentämisessä tavoitteena on, että 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote on vuonna 2025 vähintään 62,4 vuotta. Vuonna 2010 odote oli 60,4 vuotta. Merja Ailuksen mukaan tavoite on haastava, muttei mahdoton. Se vaatii laajaa yhteistyötä ja koko yhteiskunnan sitoutumista. Lopputulos saavutetaan kuitenkin vasta, kun toimet näkyvät työpaikkojen arjessa. Ailus toteaa myös, että julkisen sektorin mukanaolo yhteisissä pöydissä tuo lisäarvoa pohdittaessa eläkejärjestelmien keskeisiä kysymyksiä. Esimerkiksi kunnissa on onnistuttu kymmenessä vuodessa kasvattamaan osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuutta työkyvyttömyyseläkkeistä alle viidenneksestä yli kolmannekseen. Tällä kehityksellä on pystytty edesauttamaan jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämistä, pidentämään työuria ja alentamaan varhaiseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia maltillisemmiksi, Ailus sanoo. KUVA MATTI MATIKAINEN 4-11 KEVA 7

8 otteita Vain toimiva tukimalli auttaa TYÖPAIKAN TARJOAMALLA tuella on työntekijälle iso merkitys uran eri vaiheissa. Tuki voi olla ennaltaehkäisevää tai haasteita ratkovaa. Tukitoiminnan on näyttävä konkreettisesti yhteisöjen toimintatavoissa ja esimiestyöskentelyssä, jotta työhyvinvointi parantuu ja ihmiset jaksavat jatkaa töissään. Henkilöstön hyvinvointi on kaikkein olennaisinta, koska ihmisethän ovat kuntatyöpaikan kriittisin tekijä, sanoo kehittämis asiantuntija Eija-Maria Gerlander Kevasta. Hän ihmettelee, miksei organisaatioissa ole vielä nostettu henkilöstöä yhtä tärkeäksi seurattavaksi ja huollettavaksi asiaksi kun talousasiat. KEVAN TYÖKYVYN tukimalleissa on tarkoituksena luoda välittämisen kulttuuria ja tasapuolista kohtelua työpaikoilla. Kevan aktiivisen tuen toimintatapa sisältää varhaisen, tehostetun ja paluun tuen mallit sekä näihin sisältyvät työterveyshuoltoyhteistyön käytännöt. Varhaisen tuen tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti kiinni työntekijän työn sujumisen ongelmiin. Esimiehellä on monta mahdollisuutta havaita näitä ongelmia, esimerkiksi seuraamalla sairauspoissaoloja. Jos varhainen tuki ei tuota ratkaisua, siirrytään tehostettuun tukeen. Tällöin myös työterveyshuolto on usein mukana prosessissa. Käytännössä tuki voi olla esimerkiksi ammatillista kuntoutusta työkokeilun muodossa, jos työssä jatkaminen entisellä työnkuvalla ei enää terveydentilan vuoksi onnistu ja tarvitaan työn uudelleen järjestelyä tai siirtymistä täysin uusiin tehtäviin. Paluun tukea tarvitaan, kun työntekijä pidemmän sairasloman esimerkiksi leikkauksen jälkeen palaa työhön. Jonkinlaisia varhaisen tuen malleja on monissa kuntatyöpaikoissa, ainakin periaatteessa, mutta siihen se sitten useimmiten jääkin. Vain harvassa organisaatiossa on käytössään kaikki kolme aktiivisen tuen osaa, ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm kertoo. Moni organisaatio on kuitenkin innostunut kehittämään tukimalliaan. Esimies usein tietää, että jossain intranetissä on olemassa varhaisen tuen malli. Hän ei kuitenkaan osaa hyödyntää sitä käytännössä. Voi myös olla, että siellä netissä on monia erilaisia malleja, kuten päihdemallia, kiusaamiseen puuttumismallia jne., mutta eri mallien looginen kokonaisuus ja jatkumo puuttuvat. Ongelma on monesti se, että erilaiset tukimallit ovat jääneet irralliseksi työpaikan arkisesta toiminnasta, eikä esimieskään osaa ohuen perehdytyksen ja tuen turvin soveltaa malleja käytännön tilanteissa, toteaa Eija- Maria Gerlander. Jos organisaatiolla on valmiit toimintamallit ja tietotaitoa käyttää niitä, esimiesten ei tarvitse aina pysähtyä miettimään, kun tukea tai puuttumista vaativa tilanne tulee kohdalle. On turvallista toimia, kun tietää, miten toimia tilanteessa. Keva tarjoaa kuntaorganisaatiolle konsultointipalvelua sopivien tukimallien rakentamiseen, muttei tee sitä avaimet käteen -periaat teella. Jäsenyhteisön ei tarvitse unohtaa vanhoja mallejaan vaan voi ammentaa niistä. Organisaatiot myös nimeävät mallinsa itse. Kussakin organisaatiossa on omia toimintatapoja, joita kehittämällä saadaan malleista toimivia työkaluja. Kun mallit kehitetään itse, ne myös sopivat juuri siihen organisaatioon, Gerlander perustelee. Jäsenyhteisö voi kääntyä Kevan puoleen, kun haluaa apua tukimallien kehittämisessä. Lisätietoja osoitteesta TEKSTI SUSANNA CYGNEL / KUVA CARL BERGMAN Esimiehellä on monta mahdollisuutta havaita ongelmia. Kevassa tukimalleja on kehitelty tiimissä, johon kuuluvat Sanna Pesonen (vasemmalla), Susann Wecksten, Lisbeth Forsman-Grönholm ja Eija- Maria Gerlander. 8 KEVA 4-11

9 otteita Rehtori Riitta Konkola (vasemmalla) sekä strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki iloitsevat Metropolian uudesta suunnasta. NÄIN SEN TEIMME metropoliassa uskotaan, että korkeakoulun pitää ottaa mallia yritysten toimintatavoista. Metropolia Ammattikorkeakoulu on opiskelijan ja 20 toimipisteen opinahjo pääkaupunkiseudulla. Se syntyi, kun Stadia ja EVTEK yhdistyivät vuonna Yhdistymisen jälkeen Metropolia kehitti järjestelmällisesti johtamisjärjestelmäänsä, ja tulokseksi saatiin Metropolia Akatemia. Siitä on jalostettu myös kaupallinen tuote. Mietimme koko strategiamme uusiksi. Ajatuksenamme oli luoda aidosti uusi korkeakoulu, ja sitä varten toimintomme piti arvioida uudesta näkökulmasta, rehtori Riitta Konkola kertoo. MONEN OPIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulua johdetaan kuin yritystä Ammattikorkeakoulu Metropolia tarjoaa tekniikan ja liikenteen, sosiaali-, terveys- ja liikunnan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä kulttuurin opintoja, myös englanniksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaina ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi. Henkilöstöä on On syntynyt uusi toimintatapa, mutta myös paljon motivaatiota ja innostusta. Haluamme kehittää toimintamme strategialähtöisesti. Otimme strategiatyöhön ja johtamiseen mallia myös yritysmaailmasta, vaikka itse työ on tehty omin voimin. Nyt Metropolialla on kirkas tavoite eli visio. Sillä on arvot sekä jatkuva johtamisen valmennus- ja kehittämisohjelma nimeltään Metropolia Akatemia, jonka esimiehet ja henkilöstö käyvät läpi. Pian käynnistyy pedagogisesti painottunut opettajien Akatemia. Tarjoamme kehittämistyöstämme saamaamme oppia muille korkeakouluille tai vaikka kunnille yhdistymishankkeisiin. Parhaillaan käynnistyy koordinoimamme korkeakoulujohtamisen valmennusohjelma, johon osallistuu neljä ammattikorkeakoulua, kertoo strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki. Kaikki ei kuitenkaan sujunut alusta asti kuin tanssi. Ensimmäinen strategia oli valmis vuonna 2008, ja keväällä 2009 ulkopuolinen taho arvioi sen onnistumista. Laajan aineiston keruun ja haastattelujen pohjalta tehty arvio osoitti, ettei strategia ollut vielä riittävän kirkas eikä sitä ollut omaksuttu toivotulla tavalla. Aloitettiin sisäinen valmennus, johon ensimmäisenä osallistui ylin johto ja päällikkötaso. Esimieskoulutuksen pilottiohjelmissa oli mukana kaksi 30 hengen ryhmää Metropolian eri alueilta, jotta varmistettiin tiedon jakaminen eri yksiköihin. Jokainen esimies saa myös oman henkilökohtaisen arvionsa ja kehittymisohjelmansa. Työn aikana meillä kävi vierailijoita esimerkiksi Koneelta, Vaisalasta, Accenturelta ja Suomen Kansallisoopperasta kertomassa omasta strategiatyöstään, Sinimaaria Ranki kertoo. Yhteistyö yritysmaailman kanssa jatkuu muun muassa opetuksessa. Strategiansa mukaisesti Metropolia haluaa olla Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö vuonna Sen toiminta-ajatus kuuluu: osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen. Metropolian arvot, jotka syntyivät opettajien ja opiskelijoiden yhteistyöllä, ovat asiantuntijuus, korkea laatu, yhteisöllisyys sekä avoimuus. Kaiken tämän työn tuloksena on kehitetty uusi toimintatapa, mutta myös paljon motivaatiota ja innostusta. Lisäksi on saatu konkreettisesti mitattavia tuloksia, sillä Metropolian arvosana työhyvinvoinnin Parempi työyhteisö -mittarilla on noussut selvästi. TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN / KUVA CARL BERGMAN 4-11 KEVA 9

10 otteita Työhyvinvoinnin kehittäjät ympäri Suomen tapasivat Tystrassa 11. kerran. Pääasiana työhyvinvointi TYÖHYVINVOINTIA STRATEGISESTI -valmennuksessa (Tystra) osallistujat selvittävät, arvioivat ja kehittävät organisaationsa työhyvinvointitoiminnan kokonaisuutta, tavoitteellisuutta, prosesseja ja mittareita. Tystra on Kevan jäsenyhteisöjen henkilöstöjohdon, henkilöstön kehittäjien ja toimialajohdon yhteinen kehittämis- ja oppimisfoorumi. Valmennukseen kuuluu kuusi lähiopiskelupäivää, kehittämistehtäviä ja konsultatiivista ohjausta. Valmennuksen aihealueita ovat muun muassa henkilöstöstrategia ja -raportointi, muutoksen johtaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen sekä työhyvinvoinnin taloudelliset vaikutukset ja aktiivisen tuen toimintamalli. Tystra on koonnut vuodesta 2006 lähtien lähes 200 kuntasektorin johtajaa, kehittäjää ja asiantuntijaa runsaan puolen vuoden valmennukseen. Parhaillaan on käynnissä 11. Tystra. Kuhunkin valmennukseen valitaan reilu kymmenkunta organisaatiota ja kustakin organisaatiosta kaksi tai kolme valmennettavaa. Valinnan perusteena on organisaation sitoutuminen työhyvinvoinnin kehittämiseen. Seuraavan Tystra-valmennuksen haku käynnistyy ensi tammikuussa ja itse valmennus huhtikuussa. Lisätietoja Tystrasta on osoitteessa Kuinka voit? OMA TYÖSYKE -TESTILLÄ työntekijä voi nopeasti ja helposti arvioida omaa työhyvinvointiaan. Testi avautuu Kevan kotisivuilta. Sen väittämät käsitelevät työhyvinvoinnin keskeisiä teemoja. Omaa tilannettaan voi testin avulla verrata muiden työhyvinvintiin, sillä siitä saa työhyvinvointiaan kuvaavan indeksiluvun. Paras mahdollinen indeksipisteluku on 100 ja heikoin 0. Testin vertailuryhmänä on Kevan vuosittain toteuttama Kunta-alan työsyke -tutkimus, johon on vastannut noin kuntatyöntekijää. Jo henkilöä on käynyt kokeilemassa testiä osoitteessa MITEN ON? Ratkaiseeko ajoitus? Olen jäämässä vanhuuseläkkeelle kaupungin koululaitoksen yläkoulun lehtorin virasta ensi vuoden helmikuussa. Minulla on henkilökohtainen eläkeikä, joka täyttyy Jos ilmoitan eroavani virastani 9.2. alkaen, jäänkö silloin eläkkeelle 9.2. vai vasta 1.3.? Olisinko tällöin välisen ajan epämääräisessä tilassa, en eläkkeellä enkä enää töissä? Aiheuttaisiko tällainen katko huononnusta eläke-ehtoihin tai eläkkeen määrään? Eläke alkaa aina kuukauden alusta, ei keskellä kuukautta. Jos siis virkasuhteenne päättyy 8.2. alkaen, eläkkeenne alkaa 1.3. lukien. Eroaminen keskellä kuukautta ei vaikuta eläkkeelle jäämisen ehtoihin tai huononna eläke-etuja muutenkaan. Eläke-etujen säilymisen kannalta on oleellista se, että olette virassa siihen päivään saakka, kun eläkeikänne täyttyy. Nouseeko eläkeikä työnantajan vaihtuessa? Olen tällä hetkellä työssä kaupungilla. Työssäoloaikaa minulle on kertynyt jo lähes 30 vuotta. Minua on houkuteltu KERRO MIELIPITEESI kahden eri työnantajan palvelukseen, toinen on kaupunki ja toinen sairaanhoidon kuntayhtymä. Jos vaihdan työpaikkaa, nouseeko nykyinen eläkeikäni ja kuinka paljon? Eläkeikäni on tällä hetkellä 64,5 vuotta. Jos siirrytte kuntatyönantajalta toiselle kuntatyönantajalle, kaikki entiset eläke-etuudet säilyvät, mikäli jatkatte kuntatyönantajan palveluksessa omaan eläkeikäänne saakka. Vaikka henkilökohtainen eläkeikänne on 64,5 vuotta, vanhuuseläkeoikeus teillä olisi jo 63 vuoden iässä. Eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista eläkeikää tarkoittaisi kuitenkin pienempää eläkettä. Paitsi että eläke lakkaa karttumasta, kun työ päättyy, ennen vuotta 1995 karttuneeseen eläkkeeseen tehdään myös vähennys. Voinko saada osaaikaeläkettä? Työskentelen keskussairaalassa sairaanhoitajana. Valitsin aikanaan vanhan eläkevaihtoehdon ja eläkeikäni täyttyy Olin välillä virkavapaalla vuosina ja työskentelin yksityisellä työnantajalla. Kun palasin sairaalan palvelukseen, aloin tehdä kolmivuorotyötä. Vaikuttaako ko. kolme vuotta eläkeikääni? Entä vaikuttaako kolmivuorotyön tekeminen eläkeikään? Aikanaan, kun valitsin vanhamuotoisen eläkkeen, sanottiin, että en voi saada osa-aikaeläkettä. Pitääkö se edelleen paikkansa? Pitämänne virkavapaus on vaikuttanut eläkeikäänne, mutta se on otettu huomioon jo siinä vaiheessa, kun olette tehnyt eläkejärjestelmän valinnan. Sen sijaan tekemänne kolmivuorotyö ei vaikuta eläkeikäänne, koska eläkeikä ei enää vuodesta 1995 alkaen ole määräytynyt työtehtävien tai ammatin mukaan. Nykyisen lain mukaan teillä on kuitenkin oikeus osa-aikaeläkkeeseen. Osa-aikaeläkkeelle jääminen merkitsee kuitenkin samalla ammatillisen eläkeikänne raukeamista, ja henkilökohtaiseksi eläkeiäksenne tulee se, mikä se olisi ollut, jos ette olisi valinnut vanhaa järjestelmää. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. VOIT ANTAA PALAUTETTA osoitteessa Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. 10 KEVA 4-11

11 otteita TUTKITUSTI Elämänlaatu nousussa osatyökyvyttömyyseläke on hyvä ratkaisu ihmiselle, jonka työkyky on alentunut, muttei kadonnut. Peräti 90 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista kokee, että eläkepäätös nostaa elämänlaatua. Se on siis onnistunut ratkaisu, jos ei voi enää ihan täysillä tehdä työtään. Osatyökyvyttömyyseläke ei edellytä työntekoa, mutta Kevan tilastojen mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista yhä useampi on työelämässä. Erikoisjärjestelyt esimerkiksi työajoissa aiheuttavat toisinaan kollegoissa kateutta, mutta osatyökyvyttömyyseläkeläiset itse arvostavat mahdollisuutta pysyä työyhteisönsä jäseninä. Alentuneellakin työkyvyllä jaksaa mainiosti työelämässä, kunhan työn määrä pysyy aisoissa, tutkija Pirjo Saari Kevasta kertoo. Hän on selvittänyt kyselytutkimuksessa ihmisten kokemuksia osatyökyvyttömyyseläkkeestä. TYYPILLISESTI osatyökyvyttömyyseläkkeellä on 57-vuotias nainen, jonka työkyky on alentunut tuki- ja liikuntaelinongelmien takia. Hän voi päätyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle kahta reittiä. Osa hakee suoraan osatyökyvyttömyyseläkkeelle, ja kun he saavat siitä myönteisen päätöksen Kevasta, tyytyväisyys on luonnollisesti huipussaan. Toiset taas ovat hakeneet täyttä työkyvyttömyyseläkettä, eikä heitä osatyökyvyttömyyseläkepäätös täysin tyydytä. Täyttä eläkettä hakeneet ja siitä hylkäyksen saaneet ovat kauttaaltaan tyytymättömämpiä osatyökyvyttömyyseläkepäätökseen kuin suoraan osatyökyvyttömyyseläkettä hakeneet, mutta siitä huolimatta heillekin osatyökyvyttömyyseläke on hyvä ratkaisu, Saari selvittää. OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ saa ansaita enintään 60 prosenttia vakiintuneesta keskiansiosta, kuitenkin vähintään 687 euroa. Kuukausittainen ansaintaraja koetaan joustamattomaksi. Esimerkiksi vuorotyöntekijöiden on hankala seurata ansiotasoaan noin tarkasti ja bonuksien saajat joutuvat pitämään jopa palkattomia vapaita, ettei tuloraja ylity, Saari huomauttaa. Osatyökyvyttömyyseläkeläiset arvostavat mahdollisuutta pysyä työyhteisönsä jäseninä. Vain 13 prosenttia osatyökykyeläkettä saavista ilmoittaa haluavansa tehdä enemmän töitä, joten halukkuutta ei ole niinkään enempään työskentelyyn, vaan siihen, että se voisi tapahtua joustavammin. Ansaintaraja ei huomioi välttämättä sairaudenkuvaa. Joskus osatyökyvyttömyyseläkeläinen jaksaisi tehdä paljonkin töitä, mutta sitten toisinaan sama ihminen ei pysty terveydentilansa takia työskentelemään juuri lainkaan, Saari perustelee. JOKA KOLMANNEN mielestä osatyökyvyttömyyseläkkeestä on tarjolla huonosti tietoa. Kaikkein hankalimmaksi tilanteen kokevat ne, jotka ovat erityisen huonossa kunnossa: sairaana ei jaksa etsiä tietoa. Itse pitäisi olla aktiivinen, mutta jos terveydentila on huono, se on vaikeaa. Esimiesten pitäisi saada lisää tietoa, jotta he voisivat neuvoa ja opastaa, ja heillä pitäisi olla toimivat toimintamallit käytössään. Lisäksi kokonaisvastuun ihmisen työkyvyn seurannasta pitäisi olla jollakulla. Jos kukaan ei ole vastuussa, asia jää oman onnensa nojaan. TEKSTI SUSANNA CYGNEL / KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN MIKÄ TUTKIMUS? Kevassa on toteutettu laaja tutkimushanke osatyökyvyttömyyseläkkeistä, ja sen viimeinen osa, kyselytutkimus, julkistetaan Tässä jutussa esitellään kyselytutkimuksen tuloksia. Kyselytutkimus postitettiin osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle henkilölle, joista peräti 75 prosenttia vastasi KEVA 11

12 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko arvostaa työeläkevakuuttajien työtä, jolla ne ehkäisevät ennalta työkyvyttömyyttä. 12 KEVA 4-11

13 vaikuttaja Työllisyys & kilpailukyky eläkkeiden turvana Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko odottaa työryhmältä pikaisia ehdotuksia työeläkejärjestelmän tulevaisuuden naarmuihin. Hänen agendallaan ovat työ, talous ja terveys. TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI / KUVAT CARL BERGMAN uusivuotias Aino askarteli paperille madon, joka on päässyt kaapiston päälle sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon työhuoneessa. Se sopii mainiosti Meritullinkadun modernin ministeriörakennuksen sisustukseen. Vilkas eskari-ikäinen tytär antaa voimia ministerin kiireiseen minuuttiaikatauluun. Paula Risikko on vahva substanssiosaaja, väitellyt terveystieteistä, oli edellisessä hallituksessa peruspalveluministeri ja nyt so siaali- ja terveysministeri. Työssä jatkaminen ja työssä jaksaminen ovat hänen listallaan ja siinä hän tietää mistä puhuu, koska on uransa yhdessä vaiheessa toiminut myös työhyvinvointikouluttajana. Suomalaisten eläköitymisikä on piirun verran noussut, mutta vielä ei olla tavoitteissa. Eläkeikä ja työeläkkeet ovat helposti työurakeskustelun keskiössä. Työurat eivät pitene kuitenkaan pelkästään eläkepolitiikan keinoin, vaan monien toimien yhteissummana. Tarvitaan vauhtia jatkokoulutukseen pääsyyn ja ammatillisen koulutuksen läpikäyntiin. Tarvitaan työttömyyden vähentämistä, työkyvyn edistämistä, johtamisen parantamista ja työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ennaltaehkäisyä, ministeri Risikko luettelee. Hän ei halua toistaa juhlapuheita työurien pidentämisestä, vaan tunnustaa, että asia on varsin monitahoinen eikä yksi ministeriö yksin pysty vaatimusta toteuttamaan. MINISTERI RISIKKO ON PYYTÄNYT työmarkkinajärjestöjä pikaisesti valmistelemaan neuvotteluryhmässä ehdotuksia eläkejärjestelmän tulevaisuuden haasteisiin. Tämä tapahtui jo ennen syksyistä keskustelua työeläkejärjestelmästä. Ministeri odottaa neuvotteluryhmältä mietittyä kättä pidempää ensi vuoden puolella. Ryhmään hän kutsui myös Kevan edustajan. Vuonna 2005 tehdyn eläkeuudistuksen vaikuttavuus ei ole kaikilta osin ole vielä selvillä. Maailma muuttuu koko ajan, talous heilahtelee ja väestö vanhenee. Tämä on kokonaisuudessaan iso juttu. En ota vielä kantaa eri vaihtoehtoihin, sillä Jukka Rantalan johtama eläkeneuvotteluryhmä on luvannut ehdotuksia helmikuussa, ministeri Risikko linjaa. Viime eläkeuudistuksessa käyttöön otettu superkarttuma on vaikuttanut osaltaan, että eläkkeelle jäädään myöhemmin. Eläkkeelle jäämisiän täytyy kuitenkin edelleen nousta. Elinajanodote on kasvanut odotettua nopeammin ja näin jatkuu. Huoltosuhteen muutos ja julkisen talouden tasapaino ovat tekijöitä, joiden vuoksi työurien pidentyminen on välttämätöntä, Risikko vakuuttaa. Hallitusohjelmassa ei eläkeiän nostoa mainita, mutta hallituksen tavoite on nostaa keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nykyisestä 60,4:stä 62,4 vuoteen. Sosiaali- ja terveysministerin yksi työsarka on työkyvyttömyyseläkkeiden rajoittaminen, liian varhainen eläköityminen. Sen ykkössyy on masennus. Asiaan tarttumisessa on Risikon mukaan kaksi kriittistä vaihetta: varhainen puuttuminen ongelmaan ja työhön paluu. Asiantuntijoiden mukaan mielenterveysongelmat Suomessa eivät ole lisääntyneet, vaikka niiden takia jäädään eniten työkyvyttömyyseläkkeelle. KUN PAULA RISIKKO tapaa kansaa toreilla ja turuilla, puhutaan eniten työurien pituudesta ja ikärasismista. Nuoret kokevat, että heitä ei oteta vakavasti työpaikoilla ja vanhat kokevat, että heistä koetetaan päästä eroon tai ei anneta riittävän haasteellisia töitä. Työhyvinvointikouluttajana Risikko huomasi, että ihminen uupuu myös, jos hänellä ei ole riittävästi haasteita eli annetaan vain kepulia tehtäviä. Hänen mielestään ihannetyöpaikassa on monenikäisiä ihmisiä, jolloin syntyy eri sukupolvien välistä synergiaa. Hallitusohjelmassakin puhutaan ikäjohtamisesta ja on sovittu johtamisen verkoston perustamisesta. Julkisen sektorin johtamiselle laaditaan laatukritee KEVA 13

14 vaikuttaja Meillä on nuorta, jotka eivät ole töissä tai koulussa. rit, joita voi sitten soveltaa eri paikoissa, kuten kunnissa, Risikko huomauttaa. Kun työpaikat kilpailevat tulevaisuudessa työntekijöistä, ikäystävällisyys ja perheystävällisyys ovat valtteja, hän arvioi. Sitoutuneet ja hyvinvoivat työntekijät ovat parasta organisaatiolle. Työeläkejärjestelmää Risikko pitää ainutlaatuisena tuotteena, joka on rakennettu mahdollisimman kattavaksi. Sitä täydentää kansaneläkejärjestelmä. Jos sitten haluaa vakuutuksilla täydentää turvaa, sen täytyy olla mahdollista, mutta lähtökohtaisesti riskiä ei pidä siirtää kansalaisille, hän sanoo. Nelivuotinen hallituskausi on vasta alussa, mutta hallituksen tärkeimmiksi tehtäviksi Risikko haluaa nostaa syrjäytymisen estämisen ja julkisen talouden vakauttamisen. Meillä on nuorta, jotka eivät ole töissä tai koulussa. Heidän pitäisi jatkaa työtä, kun vanhemmat jäävät eläkkeelle. Julkisen talouden vakauttamiseen tarvitaan taas työurien pidentämistä. Talous, työ ja terveys kietoutuvat toisiinsa ja ovat kolme tärkeintä pointtia. Ne ovat samalla ministeri Risikon päällimmäiset aiheet STM:n kahden ministerin työnjaossa. VAIKKA TALOUSTILANNE VAATISI leikkaamista, sosiaali- ja terveysministeriön menoista on hankala karsia. Yli 90 prosenttia budjetistamme on lakisääteisiä etuja. Aina kun sosiaaliturvaetuuksia on tehty, ne on kyllä mietitty tarpeeseen. Vaikea on alkaa mistään vähentää. Toki olemme säästötalkoisiin osallistuneet: lääkekorvauskustannuksia pitää alentaa 113 miljoonalla vuoteen 2015 mennessä, samoin matkakorvauksia alennetaan. Nämä säästöt kohdistuvat valitettavasti sairaisiin ihmisiin, hän huomauttaa. Ministeri Risikko haluaa lisää potkua palvelurakenneuudistukseen, joka on jäänyt nyt kuntauudistuksen jalkoihin. Rakenneuudistus täytyy tehdä osana kuntauudistusta. Vahvat peruskunnat pystyvät parhaiten varmistamaan peruspalvelunsa itsenäisesti tai yhteistyössä toisten kanssa. Tärkeää on vähentää hallinnon eri portaita, koska siitä tulee myös säästöjä. KEVAN TEHTÄVÄ ELÄKETURVAN toimeenpanijana on ministeri Risikon mielestä merkittävä, nyt kun Keva hoitaa julkisen sektorin eläkeasioita. Tämä on hyvä asia myös kulujen kasvun hillit- semiseksi. On hienoa, että Kevan pitkälle hiottuja prosesseja voidaan hyödyntää myös valtion ja kirkon palveluksessa työskentelevien hyväksi. Eläkelainsäädännön valmistelu keskitetään sosiaa li- ja terveysministeriöön, mutta sillä ei ole vaikutusta Kevan asemaan eläkelaitoksena. Tämän muutoksen tarkoitus on virtaviivaistaa valtion lainvalmisteluprosesseja niin, että valtiovarainministeriöstä loputkin alamme lainvalmistelut siirretään meille. Ministeri Paula Risikko arvostaa työeläkelaitosten tekemää työhyvinvointityötä ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä. Kevaakin hän kehuu räätälöidystä neuvonnasta. Ministeriössä ollaan koko ajan tuntosarvet pystyssä, vaikka toistaiseksi työeläkevakuuttajien vakavaraisuus on vielä hyvällä tolalla. Valtio ei ole asettanut numeraalisia tavoitteita muun muassa sijoitustuotoille. Yhtiöt asettavat ne itse. Valtion täytyy voida luottaa, että eläkelaitokset toimivat sijoituksissaan tuottavasti ja turvaavasti. Työeläkkeet turvataan parhaiten huolehtimalla siitä, että suomalainen työllisyys ja kilpailukyky on turvattu, ministeri painottaa. Paula Risikkoa on luonnehdittu tahtoihmiseksi ja lakeuksien ladyksi. Kesällä Porin Suomi Areenassa hän kuljeskeli näyttävässä Marimekossa leveälierinen hattu kutreillaan ja osallistui sosiaaliturvakeskusteluihin useassa kokoonpanossa. Alakynteen hän ei jäänyt missään väittelyssä. Hän lupasi nopeita muutoksia terveydenhuollon rakenteisiin. Ykköskoti Pohjanmaan kokoomuksen toiminnanjohtajan Heikki Risikon kanssa on Seinäjoella. Paula Risikko on ylpeä pohjalaisuudestaan, eikä peittele murrettaan. Hauskalta sen sijaan kuulostaa, kun kuulee pienen tyttären latelevan pohjanmaaksi käskyjä äidilleen. Voi yhyren kerran, tyttö tokaisee. Siis tämä madon askarrellut Aino. SIVUPERSOONA TUULETUSPAIKKA PERHE JA LÄHEISET ovat ihmiselle hurja voimavara. Oli työ mitä tahansa, ihminen tarvitsee muita. Kukaan ei ole yksin mitään, ei politiikassa tai työssä. Tuuletuspaikka pitää ihmisellä olla, oli se sitten perhe tai muut läheiset. Ystävien ja perheen merkitys työssä jaksamiselle on ensiarvoisen tärkeä. Ihmisen täytyy voida olla oma itsensä ja tuulettaa turvallisessa ilmapiirissä. Jos ajatellaan, että ihminen on talo, se tarvitsee neljä kivijalkaa, jotta se pysyy pystyssä. Yhden palkin, esimerkiksi työn varassa ei pysy pystyssä. Työ, perhe, harrastukset ja ystävät ovat ne kivijalat. Kuka: Paula Risikko Mikä: Sosiaali- ja terveysministeri Syntynyt: Ylihärmässä vuonna 1960 Koulutus: Terveystieteiden tohtori Motto: Kukaan ei ole yksin mitään. 14 KEVA 4-11

15 Ministeri Risikon mielestä vahvat peruskunnat pystyvät parhaiten varmistamaan peruspalvelunsa itsenäisesti tai yhteistyössä toisten kanssa KEVA 15

16 Mittaaminen vie kohti parannuksia Keva auttaa Suomen kuntia ja kaupunkeja työhyvinvoinnin mittaamisessa. Murrosaikaa elävä Kokkola tarttui tarjoukseen ja yllättyi. TEKSTI ELINA HIRVINEN / KUVAT ESA MELAMETSÄ syksyllä 2010 Kokkolan kaupungin työntekijöille lähetettiin työhyvinvointikysely. Jälleen, saattoi moni sanoa ja sivuuttaa asian pelkällä olankohautuksella. Lähes puolet lomakkeen saaneista näin tekikin. Loput kuitenkin täyttivät lappusen antaen tuiki tärkeää tietoa kaupungin työhyvinvoinnin tilasta. Henkilöstöjohtaja Boris Nygårdia palaute helpotti. Tilanne ei ollutkaan niin huono kuin ennalta kuvittelimme. 16 KEVA 4-11

17 reportaasi Teija Hokkainen työskentelee päiväkodin keittiössä. Hän osallistui Kokkolan kaupungin työhyvinvointikyselyyn kiireestään huolimatta, koska pitää asiaa tärkeänä KEVA 17

18 reportaasi Kokkolassa on eletty viime vuosina murrosta. Toissa vuonna voimaan astunut kuntaliitos Lohtajan, Kälviän ja Ullavan kanssa toi yhdessä yössä kaupungin palkkalistoille nimeä lisää. Alkoi uudentyyppisen toimintamallin opettelu. Samaan aikaan kaupungintalolla elettiin varsinaista eläköitymisbuumia. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä näkyi, ja näkyy edelleen, voimakkaana. Henkilökunnan jaksaminen mullistusten keskellä mietitytti. Lisää aihetta ajatuksille toi sairauspoissaolojemme suuri määrä: Kokkolan kaupungin työntekijä oli vuonna 2010 poissa töistä sairauden takia keskimäärin 17 kalenteripäivää, Nygård kertoo. Kiinnostuimme Kevan tarjoamasta maksuttomasta Kuntasi työhyvinvointisyke -palvelusta. Toivoimme sen antavan meille näkymän työyhteisömme vointiin ja vastauksen siihen, miksi henkilöstömme sairastaa niin paljon. Kevan työhyvinvoinnin mittauspalvelu koettiin oikeaksi keinoksi myös siksi, että sen kautta saadaan yleiskatsauksen sijaan työpaikkakohtaista tietoa henkilökunnan työhyvinvoinnin tilasta. Näin tutkimus on käytännön työkalu erityyppisissä työyhteisöissä epäkohtien korjaamiseksi ja hyvin puolien löytämiseksi. KOKKOLASSA KYSELYN PIIRIIN kuului yhteensä ihmistä erilaisista ammattiryhmistä: sivistystoimesta, teknisestä toimesta, keskushallinnosta ja kaupungin liikelaitoksista. Sosiaa li- ja terveystoimi jätettiin kyselyn ulkopuolelle, sillä heillä toteutettiin Työterveyslaitoksen Party-kysely syksyllä Yhteensä Kokkolan kaupungin palveluksessa työskentelee henkilöä. Haasteenamme oli, kuinka jokainen voisi vastata kyselyyn. Käytimme kaikki mahdolliset keinot sähköisestä lomakkeesta paperiversioon. Mietimme työpaikoittain ja jopa henkilöittäin, miten kenenkin olisi parasta osallistua, taustoittaa Kokkolan kaupungin työhyvinvointipäällikkö Jaana Koski-Vähälä. Kyselyn peruskysymykset, jotka ovat aina samat, käsittelivät johtamista, työyhteisön toimivuutta, työoloja ja osaamista, omia voimavaroja sekä työssä jatkamista. Koska Kevan työhyvinvointikyselyssä on mahdollista esittää myös vapaavalintaisia lisäkysymyksiä, Kokkolan kaupunki päätyi etsimään vastauksia muun muassa perehdyttämiseen, työyhteisötaitoihin ja yleisen työhyvinvoinnin kehitykseen viimeisen vuoden aikana. Myös henkisestä väkivallasta ja kiusaamisen tai syrjinnän kokemisesta haluttiin tietää. 59 prosenttia henkilökunnasta teki, kuten työnantaja pyysi. Vastausprosentti ei ollut hyvä, mutta tyydyttävä arvioinnin tekemiseksi, Koski-Vähälä linjaa. PÄIVÄKODIN KEITTIÖSSÄ TYÖSKENTELEVÄ Teija Hokkanen muistaa syksyn tunnelmat hyvin. Minulla on vain yksi työkaveri, joten mietimme kysymyksiä Toivoimme vastauksen siihen, miksi henkilöstömme sairastaa niin paljon. yhdessä. Pohdimme, mitä milläkin kysymyksellä tarkoitetaan, sillä se lienee tällaisissa kyselyissä isoin haaste. Mielestäni kysymykset esitetään usein turhan vaikeaselkoisesti. Keittiön kiireistä huolimatta Hokkasen mielestä oli tärkeää vastata kyselyyn. Hänellä ei ole käytössään kaupungin sähköpostiosoitetta, eikä keittiöllä ole omaa tietokonetta, mutta hän sai henkilökohtaiset tunnukset, joiden avulla pääsi kirjautumaan päiväkodin tietokoneelle. Vaikka suhtaudunkin tällaisiin kyselyihin vähän penseästi, uskon ja toivon, että niiden avulla saadaan parannusta aikaan. Moni ajattelee toisin. Kun työtahti on tiivis, ei ylimääräisiin keskittymistä vaativiin tehtäviin jää aikaa tai energiaa. Jaana Koski-Vähälä tietää, mistä Hokkanen puhuu: kyselykaavakkeet eivät ole suosittuja. Riemunkiljahduksilta vältyttiin tälläkin kertaa. Osa suhtautuu kyselyihin skeptisesti ja pohtii, johtavatko tutkimukset mihinkään konkreettiseen. Kokkolassa ollaan kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kyselyä ei tehty turhaan. MARRASKUUSSA 2010 VALMISTUNEET työhyvinvointikyselyn tulokset yllättivät kokkolalaiset myönteisesti. Lähes kaikkien osa-alueiden tuloksemme ovat hieman vertailuaineiston yläpuolella, kaupungin työhyvinvointipäällikkö Koski-Vähälä sanoo tyytyväisenä. Työntekijöistämme jopa 81 prosenttia suosittelisi nykyistä työpaikkaansa. Se on hienoa, henkilöstöjohtaja Nygård täydentää. Kritiikiltä ei kuitenkaan vältytty. Eräs työyhteisöjä yhdistävä harmin paikka olivat kehityskeskustelut tai niiden puuttuminen, mikä ei tee Kokkolasta poikkeusta. Päinvastoin, Kevan Kuntasi työhyvinvointisyke -kyselyissä saadaan samansuuntaisia terveisiä varsin usein: moni kunta-alan työntekijä kokee kehityskeskusteluiden nykymallin riittämättömäksi. Tavoitteenamme on, että kehityskeskustelut olisivat kiinteä osa jokaisen työyhteisömme toimintaa ja johtamista. Tavoite ei ole täyttynyt. Olisi tärkeä, että koko henkilöstö kävisi kehityskeskusteluissa, Koski-Vähälä toteaa. Vaikka henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän kokeminen oli organisaatiossamme harvinaisempaa kuin vertailuaineistossa keskimäärin, on jatkuvasti syytä pitää mielessä nollatoleranssi myös näissä asioissa. Työhyvinvointikyselyn tuloksia käytiin tuoreeltaan läpi 18 KEVA 4-11

19 Kaupungin työntekijöistä jopa 81 prosenttia suosittelisi nykyistä työpaikkaansa, Kokkolan kaupungin henkilöstöjohtaja Boris Nygård iloitsee. Kokkolan kaupungin työhyvinvointipäällikkö Jaana Koski-Vähälä uskoo muutoksen olevan mahdollinen isossakin työyhteisössä. Vaaditaan todellista innostusta kaikilta työyhteisön jäseniltä. Osa suhtautuu kyselyihin skeptisesti ja pohtii, johtavatko tutkimukset mihinkään konkreettiseen. kaupungin johtoryhmässä sekä toimialojen ja liikelaitosten vastuuhenkilöiden kanssa. Tuloksia esiteltiin myös kolmessa avoimessa tilaisuudessa koko henkilöstölle. Nostettiinpa asia pöydälle kaupunginhallituksessa, yhteistoimintaryhmissä ja henkilöstölautakunnassakin. Tuloksista käytyjen keskustelujen perusteella kävi ilmi, että työhyvinvoinnin kehittäminen koetaan tärkeäksi, Jaana Koski-Vähälä summaa. JOTTA TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSILLA saataisiin käytännössä parannusta aikaan, kaupungin eri työpaikoilla järjestettiin niin sanottuja työhyvinvointipajoja. Niissä käytiin tuloksia läpi ja mietittiin yhdessä kyseisen työyhteisön omaa työhyvinvointisuunnitelmaa. Työyhteisöt ovat aloittaneet aktiivisesti kehittämisen, ja työhyvinvointisuunnitelmia on tehty tällä hetkellä kaikkiaan lähes 90 prosentissa työyhteisöistä, Koski-Vähälä kertoo. Kokkolan kaupungin työhyvinvointisuunnitelmien sisältö vaihtelee työyhteisön mukaan. Usein toistuvia teemoja ovat kehityskeskustelukäytännön ja sisäisen tiedonkulun kehittäminen sekä tyky- ja tyhy-toiminnan vahvistaminen. Työhyvinvointipajoista on saatu myönteistä palautetta. Yhteinen työskentely on lisännyt tunnetta siitä, että kaikki työyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa työyhteisön asioihin ja työpaikan ilmapiiriin. TEIJA HOKKANEN ON TYÖSKENNELLYT Kokkolan kaupungin palveluksessa jo vuosia. Hänen mielestään työpaikalla on hyvä ilmapiiri. Meitähän on keittiössä töissä vain kaksi henkilöä. Tunnemme kuitenkin yhteenkuuluvaisuutta päiväkodin muun henkilökunnan kanssa. Haluamme olla mukana tarhan toiminnassa. Henkisten rasitteiden sijaan Hokkanen kertoo kärsivänsä työn fyysisestä kuormittavuudesta KEVA 19

20 reportaasi Ainainen kiire huonontaa työhyvinvointia. Kroppa ei meinaa kestää, hän myöntää. Kaupungin tarjoamien työkykyä ylläpitävien aktiviteettien lisäksi hän kaipaisi käytännön toimia työpäivän varrelle. Olen ollut aiemmin työpaikassa, jossa oli taukoliikuntaa joka päivä. Se oli tosi hyvä ja jaksamista parantava juttu. Mieluusti ottaisin samanlaisen käytännön myös meidän keittiöllemme. Kaupungin työntekijöinä meille on tarjolla valtavasti erilaisia tyky-mahdollisuuksia niin liikunnassa kuin kulttuurissakin. Harrastuksiin lähteminen tuntuu kuitenkin ponnistukselta raskaan työpäivän päätteeksi. Työpäivän aikana järjestetty liikuntahetki olisi varmasti tehokasta kuntoutusta, sillä se ainakin tavoittaisi jokaisen. Teija Hokkanen uskoo, että hänen työyhteisössään voidaan henkisesti hyvin. Kiire on pahinta. Tuuraajien vähyys on ikuinen riesa. Kokkolan kaupungin työntekijöistä juuri siivous- ja ruokapalveluiden työntekijöillä on eniten sairauspoissaoloja. Sairaslomien ylivoimaisesti suurin syy on tuki- ja liikuntaelinten vaivat. Tilanteen korjaamiseksi kaupunki on aloittanut jatkohankkeen, jonka tiimoilta jokaiselle siivous- ja ruokapalveluissa työskentelevälle kaupungin työntekijälle on lähetetty erillinen hyvinvointikysely. Hyvinvointikyselyllä pyrimme syventämään siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön työhyvinvoinnin mittaamista ja etsimään siihen käytännön parannuskeinoja. Prosessiin osallistuu muun muassa työterveyshuolto. KOKKOLAN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN teettämisestä on kulunut vuosi. Henkilöstöjohtaja Boris Nygård ja työhyvinvoin- Valmis konsepti helpotti työtämme: pääsimme istumaan valmiiseen pöytään. tipäällikkö Jaana Koski-Vähälä ovat tyytyväisiä Kevalta saamaansa palveluun. Valmis konsepti helpotti työtämme suuresti. Kokkolan kaupunki pääsi niin sanotusti istumaan valmiiseen pöytään, Nygård tiivistää. Hänen mielestään tärkeää on myös se, että kaupunki on voinut kehitellä jatkotoimia omalla tyylillään. Saimme Kevalta paljon hyviä toimintamalleja. Olemme kuitenkin itse valinneet latumme ja millä tyylillä etenemme. Teija Hokkanen ei ole huomannut kyselyn tuoneen muutoksia työn tekemiseen. Arki jatkuu kiireisenä, kuten aina. Tuuraajia on edelleen vaikea saada ja niiden nopea vaihtuminen tekee työn aika ajoin rasittavaksi. Työ paremman työhyvinvoinnin eteen Kokkolassa jatkuu. En pidä ollenkaan mahdottomana saada hyviä vaikutuksia aikaan isossakin porukassa. Se kuitenkin vaatii innostusta kaikilta työyhteisön jäseniltä ylimmästä johdosta aina sinne päiväkodin keittiölle saakka, Koski-Vähälä muistuttaa. Hän aikoo lähettää uusia kyselylomakkeita työntekijöille, sillä Kuntasi työhyvinvointisyke -kyselyn toinen vaihe toteutetaan Kokkolassa vuonna Keva mittaa työhyvinvointia JO 37 KUNTAORGANISAATIOTA on päässyt osalliseksi Kevan tarjoamasta Kuntasi työhyvinvointisyke -mittauspalvelusta. Vuonna 2007 aloitettu palvelu on herättänyt suurta kiinnostusta kunnissa ja kuntayhtymissä: vuosittaisessa haussa työhyvinvointia haluaa mittauttaa useampi kunta kuin mitä palvelu pystyy vastaanottamaan. Kuntasi työhyvinvointisyke on kunnille ilmainen. Palveluprosessi kestää kaikkinensa 1,5 vuotta. Kyselyn suorittamisesta tulosten purkutilaisuuksiin menee noin kaksi kuukautta. Tutkijamme tekevät kyselyn ja mittaavat työhyvinvoinnin saamiensa vastausten perusteella. Sen jälkeen alkaa tulosten tulkinta- ja johtopäätöskeskustelut kunnassa. Tavoitteena on saada aikaan sekä koko kunnan että jokaisen työyksikön omat hyvinvointisuunnitelmat toteuttamistoimenpiteineen. Keva tukee tulosten käsittelyä kunnan tarpeiden mukaan, kertoo työhyvinvointiyksikön kehittämisasiantuntija Riitta Sinkkilä Kevasta. Tavoitteenamme on ennen kaikkea herätellä strategialähtöistä keskustelua kunnan, toimialan tai yksittäisen työyksikön työhyvinvoinnin tilasta. Kuntasi työhyvinvointisyke -kyselyssä työhyvinvointia voidaan mitataan kahdessa erässä. Ensimmäistä kartoitusta seuraa uusintamittaus kahden kolmen vuoden kuluttua. On tärkeää varata riittävästi aikaa kyselyn ennakkomarkkinointiin, sillä se vaikuttaa vastausprosenttiin, Sinkkilä huomauttaa. Kuntasi työhyvinvointisyke on saanut hyvää jälkeä aikaiseksi. Lähes jokaisessa kunnassa työhyvinvointi on parantunut ensimmäisestä mittauksesta. Kevan työhyvinvointimittaukseen on mahdollista hakea jälleen touko-elokuussa KEVA 4-11

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan,

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Työpaikan ikäohjelman keskeiset sisällöt 1. Ikäjohtaminen 2. Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu 3. Työn hallinnan

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo, mrd euroa 2012 Sijoitusten arvo, mrd euroa

Lisätiedot

Jaksaa käydä vielä töissä, jopa nauttii siitä

Jaksaa käydä vielä töissä, jopa nauttii siitä Jaksaa käydä vielä töissä, jopa nauttii siitä Kokemuksia osatyökyvyttömyyseläkkeiden käytöstä, niiden haasteista ja mahdollisuuksista kunta-alalla Maija Träskelin & Pirjo Saari Osatk-eläkeläisten itse

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Miksi työkykyjohtaminen ylipäätään on entistä tärkeämpää? Eläkeikä nousee - työurat pitenevät Muutokset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot