88 Mikkelin kaupunginhallituksen lausunto puolustusvoimien vaatetuskorjaamon Mikkelin tuotantolaitoksen ympäristölupahakemukseen

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Aika , klo 15:00-17:17 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 82 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 83 Pöytäkirjan tarkastus 84 Ilmoitusasiat 85 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 86 Henkilöstöjohtajan viran täyttäminen 87 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodesta Mikkelin kaupunginhallituksen lausunto puolustusvoimien vaatetuskorjaamon Mikkelin tuotantolaitoksen ympäristölupahakemukseen 89 Mikkelin kaupungin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laista digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 90 Mikkelin kaupungin lausunto uuden varhaiskasvatuslain esitysluonnoksesta 91 Mikkelin kaupungin lausunto lukiolaista ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta 92 Kunnossapitoinsinöörin nimikkeen sekä kelpoisuusvaatimuksen muutos 93 Tontin (Insinöörinkatu 2) vuokrasopimuksen jatkaminen / Oy Oilkase Ab 94 Mikkelin Perussuomalaisten valtuustoryhmän kokoonpano v Omassa kodissa tapahtuvan kunnallisen perhepäivähoidon varahoidon keskittäminen 96 Väliaikaisen rahoituksen myöntäminen Leader- hankkeisiin 97 Väliaikaisen rahoituksen myöntäminen Käenjälki ry:lle 98 Valtuustoaloite Mikkelin Juvantien saattamisesta turvallisemmaksi ja kaupunkiympäristöön sopivammaksi tieosuudeksi 99 Valtuustoaloite ikäihmisten nastakenkäavustukseen 100 Valtuustoaloite sosiaalisen luototuksen jatkamiseksi Mikkelissä 101 Valtuustoaloite: Mikkelin valtuustostrategia pitää saada käytännöntasolle

2 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 102 Muut asiat

3 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Saapuvilla olleet jäsenet Markku Aholainen, puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, 1. varapuheenjohtaja Armi Salo-Oksa, 2. varapuheenjohtaja Jarno Strengell, saapui 15:03 Juha Vuori Jyrki Koivikko Liisa Ahonen Minna Pöntinen Pekka Pöyry Petri Pekonen Soile Kuitunen Muut saapuvilla olleet Ari Liikanen, hallintojohtaja, sihteeri Timo Halonen, kaupunginjohtaja Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, poistui 15:30, saapui 16:20 Oskari Valtola, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, saapui 15:46 Jannika Vahvaselkä, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija, poistui 15:30, saapui 16:20 Sari Häkkinen, HR-päällikkö, poistui 15:30, saapui 16:20, poistui 16:38 Poissa Jukka Savolainen, kaupunginlakimies Seija Kuikka, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Markku Aholainen Puheenjohtaja Ari Liikanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Kirsi Olkkonen Pöytäkirjantarkastaja Minna Pöntinen Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo Mikkelin kaupungin yleisessä tietoverkossa

4 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Ari Liikanen, hallintojohtaja

5 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 82 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 83 Pöytäkirjan tarkastus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Kirsi Olkkonen ja Minna Pöntinen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa torstaina ja on sen jälkeen nähtävänä kaupungin yleisessä tietoverkossa. Hyväksyttiin.

7 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 84 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymä - hallituksen pöytäkirja Vaalijalan kuntayhtymä - hallituksen pöytäkirjat ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä - hallituksen pöytäkirja Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. Merkittiin.

8 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 85 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: Anttolan aluejohtokunta Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Vesiliikelaitoksen johtokunta Otavan Opiston Liikelaitoksen johtokunta Kaupunkiympäristölautakunta Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Koska kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Hyväksyttiin.

9 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Kaupunginhallitus, 230, Kaupunginhallitus, 49, Kaupunginhallitus, 86, Henkilöstöjohtajan viran täyttäminen MliDno Kaupunginhallitus, , 230 Valmistelijat / lisätiedot: Ari Liikanen Esittelijä: Timo Halonen Kaupunginhallitus päättää julistaa henkilöstöjohtajan viran auki haettavaksi lukien siten, että hakuaika päättyy klo ja oikeuttaa hallintopalvelut päättämään yksityiskohtaisesta hakuilmoituksesta ja ilmoituksen julkaisemisesta. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 49 Valmistelijat / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi hallintojohtaja Henkilöstöjohtajan virasta on julkaistu hakuilmoitus siten, että hakuaika on päättynyt Määräaikaan mennessä saatiin 22 hakemusta. Hakijayhteenveto jaetaan esityslistan oheismateriaalina. Henkilöstöjohtajan valinnan valmistelua varten on tarkoituksenmukaista nimetä haastatteluryhmä. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus nimeää haastatteluryhmän valmistelemaan vaalin suorittamista ja oikeuttaa ryhmän nimeämään haastatteluun kutsuttavat henkilöt. Kaupunginhallitus nimesi haastatteluryhmään Markku Aholaisen, Armi Salo-Oksan, Kirsi Olkkosen, Timo Halosen ja Ari Liikasen sekä oikeutti haastatteluryhmän arvioimaan henkilöstöarvioinnin tarpeellisuudesta.

10 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Kaupunginhallitus, , 86 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi hallintojohtaja Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulu tutkinto ja perehtyneisyys henkilöstöhallintoon. Viranhakuilmoituksessa on todettu, että henkilöstöjohtaja vastaa henkilöstön kehittämisestä, henkilöstösuunnittelusta ja raportoinnista sekä henkilöstöstrategian toteuttamisesta, kaupungin henkilöstöpolitiikan ja työnantajaimagon kehittämisestä ja työnantajapalvelujen, työsuojelutoiminnan ja yhteistoiminnan järjestämisestä ja valinnassa arvostetaan hyvää johtajuutta, perehtyneisyyttä kunnalliseen työmarkkinapolitiikkaan, sosiaalisia taitoja ja oma-aloitteisuutta. Haastatteluryhmä kutsui hakijoista haastateltaviksi Sari Karhun, Pirjo Mannisen, Johanna Mäkelän, Maria Närhisen, Titta Saksan ja Valtteri Väyrysen. Haastattelujen jälkeen Pirjo Manninen perui hakemuksensa. Haastatteluryhmä on pyytänyt haastattelujen jälkeen Johanna Mäkelää, Maria Närhistä ja Titta Saksaa osallistumaan soveltuvuustutkintoihin. Soveltuvuustutkintolausunnot ovat nähtävissä kokouksessa. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Esitys annetaan kokouksessa. Vaali on ehdollinen ja valittavan henkilön tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään mennessä. Lisäksi noudatetaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa. Palkasta päätetään vaalin vahvistamisen yhteydessä. Esittelijä esitti, että kaupunginhallitus päättää valita hakijoiden koulutuksen, työkokemusvertailun ja tehtyjen haastattelujen sekä soveltuvuusarviointien kokonaisvertailun perusteella henkilöstöjohtajan virkaan Titta Saksan. Perusteena valinnalle on Saksan työkokemus henkilöstöhallinnosta, esimiestyökokemus sekä haastattelussa ja soveltuvuusarvioinneista saatua vahvistus hänen soveltuvuudestaan ko. virkaan. Asiasta käydyn keskustelun aikana Armi Salo-Oksa esitti Liisa Ahosen kannattamana, että virkaan valitaan Maria Närhinen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä käyttäen suljettua lippuäänestystä. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: Titta Saksa 7 ääntä, Maria Närhinen 4 ääntä. Puheenjohtaja totesi, että henkilöstöjohtajan virkaan on valittu Titta Saksa.

11 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Merkittiin, että pöytäkirjantarkastajat toimivat ääntenlaskijoina. Merkittiin, että soveltuvuusarviointilausunnot olivat nähtävillä kokouksessa.

12 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 87 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodesta 2017 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Maria Närhinen Maria.Narhinen@mikkeli.fi ympäristöpalvelujen johtaja Liitteet 1 Liite Kh Sosiaaliasiamiehen selvitys Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) sosiaaliasiamies on laatinut liitteenä olevan selvityksen toiminta-alueensa kuntien kunnanhallituksille. Selvitys perustuu pääosin vuoden 2017 aikana tulleisiin asiakasyhteydenottoihin ja asiamiestoiminnassa muutoin esille tulleisiin asioihin ja havaintoihin. Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 mukaan sosiaaliasiamiehen tulee seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Vastaavaa velvoitetta ei potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 785/1992 mukaan potilasasiamiehellä ole, joten potilasasiamiestoiminnasta raportoidaan erikseen Essoten sisäisesti. Selvitys jakaantuu kuuteen lukuun. Johdannon jälkeen toisessa luvussa luodaan yleiskatsaus asiamiestoimintaan vuonna Kolmannessa luvussa on yhteenveto asiamiehelle tulleista asiakasyhteydenotoista, niiden aiheista ja sisällöstä. Neljänteen lukuun on koottu kunnittain tilastot ja yhteydenotoista esiin nousseet asiat. Viidennessä luvussa käydään läpi Essoten kirjaamosta, Itä-Suomen aluehallintovirastolta ja eduskunnan oikeusasiamieheltä saadut tiedot koskien vuoden 2017 aikana tehtyjä muistutuksia, kanteluja ja oikaisuvaatimuksia. Lopussa kuudentena lukuna on vielä yhteenveto asiakkaan oikeuksien toteutumisesta asiamiehen saamaan palautteen perusteella Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen tilastoitiin koko alueelta vuonna 2017 yhteensä 327. Eniten yhteydenottoja (151) oli perhe- ja sosiaalipalveluista, kuten aiempinakin vuosina. Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan vähensi aikuissosiaalityötä koskevien yhteydenottojen määrää merkittävästi. Sosiaalihuollon asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvien yhteydenottojen yleisimpinä syinä olivat epäkohdat palvelun toteuttamisessa (116 yhteydenottoa) sekä tyytymättömyys tehtyihin päätöksiin (65 yhteydenottoa). Vuonna 2017 Mikkelistä tuli sosiaaliasiamiehelle yhteensä 150 yhteydenottoa. Yhteydenotot jakaantuivat palvelualueittain seuraavasti: perhepalvelut 13, lastensuojelu 65, sosiaalipalvelut 33, vammaispalvelut 17 ja vanhuspalvelut 21 kpl. Sosiaaliasiamieheen otetaan selvityksen mukaan pääsääntöisesti yhteyttä järjestelmän epäkohdista, joten on hyvä pitää mielessä, että selvitys ei ole kokonaiskuvaus sosiaalihuollon palvelujen tilasta sosiaaliasiamiehen toiminta-alueella. Esimerkiksi Essoten monitoimijapäivystys palkittiin valtakunnallisesti ja Huoli-ilmoitus sai aluehallintoviraston maakunnittaisen ja vuosittain jaettavan Viestinnän teko -tunnustuksen Etelä-Savossa. Mielenterveyspalvelujen johto on puuttunut lausuntojen viivästymisiin, lastensuojeluun on saatu palkattua kelpoisuusehdot täyttävää henkilökuntaa ja vuoden 2018 aikana palveluasumisen jonon odotetaan lyhenevän, kun alueelle

13 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) rakennetaan neljä uutta palvelutaloa. Arjessa tapahtuu jatkuvasti huikeita onnistumisia ja epäonnistumisiakin, mutta asiamiehen käsityksen mukaan valtaosa saa riittävän hyvää palvelua. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi Merkittiin.

14 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 88 Mikkelin kaupunginhallituksen lausunto puolustusvoimien vaatetuskorjaamon Mikkelin tuotantolaitoksen ympäristölupahakemukseen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Maria Närhinen Maria.Narhinen@mikkeli.fi ympäristöpalvelujen johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Mikkelin kaupunginhallituksen lausuntoa Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon Mikkelin tuotantolaitoksen ympäristölupahakemuksen täydennyksestä mennessä. Täydennys koskee vaatetuskorjaamon yhteydessä olevaa kattilalaitosta.lausuntopyyntö on kokonaisuudessaan liitteenä. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on antanut asiasta seuraavan lausunnon: "Käsityksemme mukaan ympäristölupapäätöksessä voidaan huomioida käytännössä tarvittava siirtymäaika laitoksen vaatimille muutoksille (polttoaineen laatu, maaperän suojaukset, vanhojen säiliöiden uusiminen). Siirtymäajan tulisi olla kuitenkin selvästi lyhyempi kuin 12 vuotta. Polttoaineen laadun ja ilmapäästöjen (rikkidioksidi) suhteen yksikkö ei täytä vuoden 2018 alkuun asti voimassa olleen ns. PIPO-asetuksen (VNA445/2010) vaatimuksia. Toiminnat sijoittuvat Pursialan pohjavesialueelle. Sijainti on muutenkin herkkä. Lähin asuinkerrostalo sijaitsee noin 50 metrin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rakennukset lähimmillään noin 30 metrin etäisyydellä lämpökeskuksesta. Lämpökeskuksen toiminnasta (nokipäästöistä) on tullut yksittäinen valitus ympäristöpalvelut-yksikölle." Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää antaa Itä-Suomen aluehallintovirastolle Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden mukaisen lausunnon. Hyväksyttiin.

15 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 89 Mikkelin kaupungin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laista digitaalisten palvelujen tarjoamisesta MliDno Valmistelija / lisätiedot: Tuomas Fjällström, Jukka Savolainen, Heli Hänninen, Kimmo Kokko, Marjo Koponen tuomas.fjallstrom@mikkeli.fi, jukka.savolainen@mikkeli.fi, kimmo.kokko@mikkeli.fi, marjo.koponen@mikkeli.fi tietohallintopäällikkö, kaupunginlakimies, tietopalvelusihteeri Liitteet 1 Liite Kh - Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi digitaalisten palvelujen.. Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 5, 6 ja 7 :n 1 momentin kumoamisesta. Lausuntopalvelun kautta jätetty lausunto on päätöksen liitteenä. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee annetun lausunnon tiedoksi. Merkittiin.

16 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 25, Kaupunginhallitus, 90, Mikkelin kaupungin lausunto uuden varhaiskasvatuslain esitysluonnoksesta MliDno Kasvatus- ja opetuslautakunta, , 25 Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi varhaiskasvatusjohtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää osalta kaupungeista lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi. Mikkelille ei lausuntopyyntöä ole tullut, mutta lausunnon voivat antaa myös muut kaupungit. Luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi varhaiskasvatuslaki. Voimassa oleva varhaiskasvatuslaki (36/1973) kumottaisiin. Lisäksi hallituksen esitykseen sisältyy mm. ehdotus perusopetuslain ja eräiden sosiaalitoimen lakien muuttamisesta, joissa tehdään varhaiskasvatuslain edellyttämät lakitekniset muutokset. Luonnos hallituksen esitykseksi sisältää luonnoksen varhaiskasvatusasetukseksi. lakien on tarkoitus tulla voimaan Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön tai toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon sähköpostitse (kirjaamo@minedu.fi) tai postitse PL 29, Valtioneuvosto. Lausunto pyydetään antamaan viimeistään Lausunto pyydetään jaottelemaan ilmoitettujen väliotsikoiden mukaisesti jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Kaikkiin kohtiin ei tarvitse antaa lausuntoa, mutta lausuntopyynnön lopussa pyydetään tiivistämään lausuntoon sisältyvä keskeisin sisältö lyhyesti sille varattuun vastauskenttään. Tämä sisältö julkaistaan yhteenvedossa opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilla. Lausunnossa kommentoidaan lukuja: 2 Varhaiskasvatuksen järjestäminen, 3 Oikeus varhaiskasvatukseen, 6 Henkilöstö, kelpoisuusvaatimukset ja niiden siirtymäsäännökset sekä 13 Varhaiskasvatuksen tietovaranto ja sen käyttöönoton aikataulusta. 2 luku. Varhaiskasvatuksen järjestäminen: Luonnoksessa (10 ) nähdään, että kohdassa Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä on todella tärkeä asia nostettu esiin. Tällä tavoin on velvollisuus kiinnittää huomiota entistä enemmän ja sensitiivisemmin mahdollisiin kiusaamistilanteisiin mahdollisimman varhain. Lapsen edun näkökulmaa (4 ) on hyvä korostaa entistä enemmän varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. 3 luku. Oikeus varhaiskasvatukseen:

17 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Vuorohoidon tarkentaminen (13 ) nähdään selkeyttävänä täsmennyksenä vuorohoidon järjestämisen kannalta: Vuorohoitoa on järjestettävä lapselle, joka tarvitsee sitä huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi.. 6 luku. Henkilöstö, kelpoisuusvaatimukset ja niiden siirtymäsäännökset Riittävä siirtymäaika on tärkeää, jotta varhaiskasvatuksen opettajiksi päteviä kasvatustieteen kandidaatteja saadaan koulutuksen kautta työelämään lisää. Uusi henkilöstörakenne huomioi monipuolisesti pienten lasten hoidon lisäksi hyvin pedagogisen näkökulman ja lisäksi sosiaalipedagogisen näkökulman lasten nykypäivän kasvatukseen liittyvänä. 13 luku. Varhaiskasvatuksen tietovaranto ja sen käyttöönoton aikataulusta Kyseinen kohta on tärkeä uudistus yhdenmukaisten tietojen keruun ja saamisen näkökulmasta keskeisille viranomaisille (OKM, OPH, kunnat, AVI:t, Valvira, Kela, THL, Karvi, Tilastokeskus) päätöksenteon pohjaksi. Tiivistelmä Luonnoksessa (10 ) nähdään, että kohdassa Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä on todella tärkeä asia nostettu esiin. Tällä tavoin on velvollisuus kiinnittää huomiota entistä enemmän ja sensitiivisemmin mahdollisiin kiusaamistilanteisiin mahdollisimman varhain. Lapsen edun näkökulmaa (4 ) on hyvä korostaa entistä enemmän varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Vuorohoidon tarkentaminen (13 ) nähdään selkeyttävänä täsmennyksenä vuorohoidon järjestämisen kannalta. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa ja siirtymäsäännöksissä on huomioitava riittävä siirtymäaika, jotta varhaiskasvatuksen opettajiksi päteviä kasvatustieteen kandidaatteja saadaan koulutettua työelämään lisää. Uusi henkilöstörakenne huomioi monipuolisesti pienten lasten hoidon lisäksi hyvin pedagogisen näkökulman ja lisäksi sosiaalipedagogisen näkökulman lasten nykypäivän kasvatukseen liittyvänä. Varhaiskasvatuksen tietovaranto on tärkeä uudistus yhdenmukaisten tietojen keruun ja saamisen näkökulmasta keskeisille viranomaisille (OKM, OPH, kunnat, AVI:t, Valvira, Kela, THL, Karvi, Tilastokeskus) päätöksenteon pohjaksi. Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa edellä olevan lausunnon varhaiskasvatuslain esitysluonnoksesta. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 90

18 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi sivistysjohtaja Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus antaa edellä olevan lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntonaan luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi. Hyväksyttiin. Tiedoksi Opetus- ja kulttuuriministeriö, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue/virpi Siekkinen, Pirjo Vartiainen, Seija Manninen

19 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 26, Kaupunginhallitus, 91, Mikkelin kaupungin lausunto lukiolaista ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta MliDno Kasvatus- ja opetuslautakunta, , 26 Valmistelijat / lisätiedot: Jari Kinnula jari.kinnula@mikkeli.fi vararehtori Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa päivätystä luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (OKM/41/010/2017). Lausunto tulee antaa mennessä. Lausuntoesityksen taustaa: Yleistä: Hallituksen lukiolakia ja ylioppilaskirjoitusten järjestämistä koskevan lain muuttamista koskevan esityksen tavoitteina ovat mm. lukiokoulutuksen rakenteen muuttaminen, lukiolaisen hyvinvoinnin edistäminen ja lukioiden korkeakouluyhteistyön lisääminen. Esityksen keskeiset tavoitteet ovat oikean suuntaisia. Myönteistä on, että lukiolakia ollaan uudistamassa, vaikka hallitusohjelmassa sitä ei ollut nostettu esille. Olisi ollut kuitenkin toivottavaa, että lukiolaki uudistuksessa valinnaisuutta olisi lisätty nykyistä enemmän. Nykylukiossa vähintään 75 kurssista kurssia (eli kaksi kolmasosaa) ovat kaikille pakollisia, riippuen siitä lukeeko pitkää vai lyhyttä matematiikkaa. Tulevaisuudessa tarvitsemme nykyistä yksilöllisempien ja joustavimpien opintopolkujen mahdollistumista mm. pakollisuutta vähentämällä ja valinnaisuutta lisäämällä. Kursseista opintopisteisiin Lukio säilyisi perustaltaan kolmivuotisena. Esityksessä opintojen laajuus olisi 150 opintopistettä 75 kurssin sijaan. Pisteytyksellä pyritään edistämään korkeakouluyhteistyötä ja tuomaan joustoa opintojen järjestelyyn. Opintojen mitoituksen yhtenäistäminen ja lukiokurssien muuttaminen opintopisteiksi on tarkoituksenmukainen muutos. Tämä mahdollistaisi esim. toisella asteella lukion ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten välisen, nykyistä laajemman hyväksilukukäytännön, jos molempien koulutusmuotojen yleissivistävien opintojen tavoitteet, sisällöt ja arviointi olisivat myös yhteismitalliset. Opintojaksoista on tavoitteena tehdä laaja-alaisia ja oppiainerajat ylittäviä, jotta opiskelun pirstalaisuus lukiossa vähenisi. Opintojakso kestäisi keskimäärin 14 tuntia ja 15 minuuttia opintopistettä kohti. Koulutuksen

20 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) järjestäjä päättäisi pääosin, minkä laajuisia opintojaksot ovat. Oppiainerajojen ylitysmahdollisuudet nykyisessä opetusvelvollisuus- ja palkkausjärjestelmässä on hyvin haastavaa. Lukiokoulutuksen palkkausjärjestelmään tarvittaisiinkin pikaista uudistamista ja esimerkiksi vuosityöaikaan siirtymistä. Opintojen henkilökohtaistamisen vahvistaminen Opiskelijoiden erityistarpeiden ja erityisopetuksen nosto esiin esityksessä on erittäin hyvä asia. Esityksessä opiskelijalle esitetään oikeutta saada ryhmämuotoisen opinto-ohjauksen lisäksi halutessaan säännöllistä, henkilökohtaista ohjausta lukio-opintoihin ja jatko-opintoihin. Ohjaukseen ovat oikeutettuja myös opintonsa keskeyttävät opiskelijat. Opinto-ohjausta tulisi esityksen mukaan saada jatko-opintoihin ja uran pohdintaan vielä vuosi lukion jälkeenkin, mikäli jatko-opintopaikkaa ei ole löytynyt. Miten tällaista jälkiseurantaa käytännössä toteutettaisiin? Asetuksessa tämä olisi hyvä määritellä tarkempaan. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista esityksessä vahvistettaisiin siten, että toisessa lukiossa suoritetut opinnot luetaan hyväksi suoraan lain nojalla. Tämä olisi erittäin hyvä uudistus. Lakiin lisättäisiin oppimisen tukea koskevat säännökset. Opiskelijalle annetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaista opetushenkilöstön yhteistyönä toteutettavaa erityisopetusta ja oppimisen tukea. Tämän uudistuksen toteuttamisen suhteen tulee huolehtia siitä, että opettajien ja ryhmänohjaajien osaamistasoa korotetaan ohjaamisen ja erityisesti vaativien ohjaamisien suhteen sekä pidetään huolta, että lukioiden ryhmäkoot eivät kasva liian suuriksi ja että näitä osaamistasoa korottavia koulutuksia resursoidaan riittävästi. On myös hyvä pohtia sitä, onko erityisopetus hyvä sana lukiokoulutuksen yhteydessä käytettäväksi. Perusopetuksessa erityisopetus on saanut varsin vakiintuneet toteuttamismuodot. Olisiko oppimisen tuki riittävä sana lukiokoulutuksen puolella? Lakiesityksellä lisätään lukion yksilöllistä oppilaanohjausta, ja tämä on tavoitteena oikea. Samalla se lisää kustannuksia, ja on tärkeää, että tämä huomioidaan lukion valtionosuuden yksikköhintoja päätettäessä. Koulutuksen järjestäjien velvoite yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa Korkeakouluyhteistyön ja työelämäyhteistyön velvoite on peruslähtökohdaltaan hyvä asia, jolla yhteistyö mahdollistetaan kaikille lukiolaisille. Koulutuksen järjestäjä päättäisi tarkemmin yhteistyön laajuudesta, tavoitteista ja toteutustavoista yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi lähiopiskelu korkeakoulussa tai verkkokurssit. On huolehdittava siitä, että tästä yhteistyövelvoitteesta ei tule lukiokenttään uusi eriarvoistava tekijä, siksi yhteistyön muodot tulee laatia niin, ettei lukion sijainti ole esteenä sen toteuttamiselle. Tämä yhteistyövelvoite on mitä ilmeisemmin iso haaste korkeakouluille, joita on aika vähän lukioiden määrään verrattuna. Toisaalta tämä yhteistyövelvoite voisi myös olla uusi mahdollisuus vahvempaan yhteistyöhön esimerkiksi Itä- Suomen lukioiden ja korkeakoulujen kesken, jotta ne rakentaisivat yhteisen Itä-Suomen mallin tämän yhteistyön toteuttamiseen. On huomatta myös, että

21 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) tällainen yhteistyökorkeakoulu voisi olla myös ulkomainen korkeakoulu, jolloin yhteistyöhön tulee myös vahva kansainvälisyyden ulottuvuus. Opiskelijan mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan Uudessa laissa edellytetään, että oppimäärän mukainen opetus järjestetään siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Tämän suuntaista kehittämistyötä on lukioissa tehty jo useamman vuoden ajan ja on erittäin hyvä, että nämä asiat vakiinnutetaan ottamalla ne mukaan uuteen lukiolakiin. Tämän uudistuksen toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että kaikkien opettajien osaamistasoa vahvistetaan kansainvälisyyden, työelämä ja yrittäjyysosaamisen suhteen ja että tällaisia koulutuksia resursoidaan riittävästi. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain uudistaminen Uudistuksessa lisättäisiin kokelaiden mahdollisuuksia uusia ylioppilastutkinnon kokeita. Esityksessä tutkinnon suorittanut voi uusia hyväksyttyjä ja hylättyjä kokeita rajoituksetta ja tutkinnon suorittamisen aikana hylätyn kokeen voi uusia nykyisen kahden kerran sijasta 3 kertaa. Uudistuksessa koulutuksen järjestäjälle säädettäisiin velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille. Uudessa laissa on uusintojen järjestämisen suhteen hyvä pohtia sitä, että syntyykö velvoite automaattisesti opiskelijan oman valinnan perusteella vai voiko koulutuksen järjestäjä osoittaa uusintojen paikan esimerkiksi silloin, jos kyseiseen kirjoitettavaan aineeseen ei ole kirjoittavia kokelaita kyseisessä lukiossa ollenkaan. Ylioppilaskirjoitusten uusimisien lisääntyvät kustannukset on myös korvattava lukioille. Tämä esitetty uudistus on saman suuntainen korkeakoulujen valintakokeiden uudistuksen kanssa, jonka mukaan vuonna 2020 valtaosa uusista korkeakoulujen opiskelijoista valitaan pelkkien todistusten, kuten ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Uudistuksen aikataulu ja voimaantulo Hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2018 Uusi lukiolaki ja asetus tulisivat voimaan syksyllä 2019 (elokuussa?) Uusien OPS perusteiden valmistelu ja käyttöönotto opetuksessa Lukioasetuksen valmistelu kevään 2018 aikana, asetusluonnos sisällytettäisiin hallituksen esitykseen Uusi lukioasetus sisältäisi myös nykyisin tuntijakoasetukseen sisältyvät säännökset opintojen rakenteesta ja laajuuksista Nykyistä tuntijakoasetusta sovellettaisiin uusien OPS:ien perusteiden käyttöön ottoon saakka Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon lausuntonaan

22 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) hallituksen esityksestä lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta: Hallituksen lukiolakia ja ylioppilaskirjoitusten järjestämistä koskevan lain muuttamista koskevan esityksen tavoitteina ovat mm. lukiokoulutuksen rakenteen muuttaminen, lukiolaisen hyvinvoinnin edistäminen ja lukioiden korkeakouluyhteistyön lisääminen. Esityksen keskeiset tavoitteet ovat oikean suuntaisia. Erityisesti alueellisen tasa-arvon toteutumisen ja uudistuksen tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: 1. Tärkeää olisi, että lukiolaki uudistuksessa valinnaisuutta olisi lisätty nykyistä enemmän. Tulevaisuudessa tarvitsemme nykyistä yksilöllisempien ja joustavimpien opintopolkujen mahdollistumista pakollisuutta vähentämällä ja valinnaisuutta lisäämällä. 2. Opintojen mitoituksen yhtenäistäminen ja lukiokurssien muuttaminen opintopisteiksi on tarkoituksenmukainen muutos. Tämä mahdollistaisi esim. toisella asteella lukion ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten välisen, nykyistä laajemman hyväksilukukäytännön, jos molempien koulutusmuotojen yleissivistävien opintojen tavoitteet, sisällöt ja arviointi olisivat myös yhteismitalliset. 3. Oppiainerajojen ylitysmahdollisuudet nykyisessä opetusvelvollisuus- ja palkkausjärjestelmässä on hyvin haastavaa. Lukiokoulutuksen palkkausjärjestelmään tarvittaisiinkin pikaista uudistamista ja esimerkiksi vuosityöaikaan siirtymistä. 4. Esityksessä opiskelijalle annetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaista opetushenkilöstön yhteistyönä toteutettavaa erityisopetusta ja oppimisen tukea. Näiden asioiden nosto esiin esityksessä on erittäin hyvä asia. Tämän uudistuksen toteuttamiseksi tulee huolehtia siitä, että opettajien ja ryhmänohjaajien osaamistasoa korotetaan ohjaamisen ja erityisesti vaativien ohjaamisien suhteen sekä pidetään huolta, että lukioiden ryhmäkoot eivät kasva liian suuriksi ja että näitä osaamistasoa korottavia koulutuksia resursoidaan riittävästi. Lukiokoulutuksessa sanan erityisopetus voisi korvata sanalla oppimisen tuki. 5. Lakiesityksellä lisätään lukion yksilöllistä oppilaanohjausta, ja tämä on tavoitteena oikea. Samalla se lisää kustannuksia, ja on tärkeää, että tämä huomioidaan lukion valtionosuuden yksikköhintoja päätettäessä. 6. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista esityksessä vahvistettaisiin siten, että toisessa lukiossa suoritetut opinnot luetaan hyväksi suoraan lain nojalla. Tämä on erittäin hyvä uudistus. 7. Korkeakouluyhteistyön, työelämäyhteistyön ja velvoite on peruslähtökohdaltaan hyvä asia, jolla yhteistyö mahdollistetaan kaikille lukiolaisille. On huolehdittava siitä, että tästä yhteistyövelvoitteesta ei tule lukiokenttään uusi eriarvoistava tekijä, siksi yhteistyön muodot tulee laatia niin, ettei lukion sijainti ole esteenä sen toteuttamiselle. Toisaalta tämä yhteistyövelvoite voisi myös olla uusi mahdollisuus vahvempaan yhteistyöhön esimerkiksi Itä-Suomen lukioiden ja korkeakoulujen kesken, jotta ne rakentaisivat yhteisen Itä-Suomen mallin tämän yhteistyön toteuttamiseen

23 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 8. Uudessa laissa edellytetään, että oppimäärän mukainen opetus järjestetään siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Tällaisen osaamisen vahvistamista pidetään lautakunnassa erittäin tärkeänä. Tämän uudistuksen toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että kaikkien opettajien osaamistasoa vahvistetaan kansainvälisyyden, työelämä ja yrittäjyysosaamisen suhteen ja että tällaisia koulutuksia resursoidaan riittävästi. 9. Uudistuksessa lisättään kokelaiden mahdollisuuksia uusia ylioppilastutkinnon kokeita ja koulutuksen järjestäjälle säädettäisiin velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille. Uudessa laissa on koulutuksen järjestäjälle varattava uusintojen järjestämisen suhteen mahdollisuus osoittaa uusijalle uusintojen järjestämisen paikka. 10. Ylioppilaskirjoitusten uusimisien lisääntyvät kustannukset on korvattava lukioille. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 91 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi sivistysjohtaja Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus antaa edellä olevan lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntonaan hallituksen esityksestä lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa. Hyväksyttiin. Tiedoksi Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue/virpi Siekkinen, Jari Kinnula

24 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 92 Kunnossapitoinsinöörin nimikkeen sekä kelpoisuusvaatimuksen muutos MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jarkko Hyttinen jarkko.hyttinen@mikkeli.fi kiinteistöjohtaja Kaupunginhallitus on hyväksynyt kunnossapitoinsinöörin viran (vakanssi 5279) kelpoisuusvaatimukseksi Soveltuva ammattikorkeakoulun insinööritutkinto tai aikaisempi insinöörin tutkinto tai rakennusarkkitehdin tutkinto. Kunnossapitoinsinööri on aikaisemmin hoitanut sekä rakennusten ylläpitoon liittyviä tehtäviä, että sisäilma-asiantuntijan tehtäviä. Rakennusten ennakoivan kunnossapidon mahdollistamiseksi sekä sisäilmaprosessien sujuvuuden varmistamiseksi tehtävät on tarpeen jakaa kahteen kokonaisuuteen. Kunnossapitoon liittyviä tehtäviä varten rekrytoidaan määräaikainen kunnossapitoinsinööri. Rekrytointiprosessi on käynnissä. Nykyinen kunnossapitoinsinöörin virka muutetaan sisäilma-asiantuntijan viraksi. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi teknikon (rakennusmestarin) tutkinto. Sisäilma-asiantuntija vastaa jatkossa rakennusten kunto- ja sisäilmatutkimuksien koordinoinnista sekä osallistuu sisäilma-asioiden infotilaisuuksiin ja sisäilmaryhmien työskentelyyn. Lisäksi tehtävään kuuluu sisäilmakorjausten rakennuttaminen ja valvonta. Sisäilma-asiantuntija toimii myös rakennuttajien tukena kaupungin rakennuskohteissa varmistamassa suunnitelmien toimivuutta sekä työmaa-aikaista kosteudenhallintaa. Ennen uuden rekrytoinnin aloittamista on tarpeen muuttaa viran kelpoisuusvaatimusta sekä virkanimikettä. Palkkaus määrittyy teknisen sopimuksen mukaan palkkaryhmän III ( ) mukaan. Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalveluilla ei ole huomauttamista esitetyn viran kelpoisuusehtojen muuttamiseksi eikä virkanimikkeestä. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että kunnossapitoinsinöörin virka muutetaan sisäilma-asiantuntijan viraksi (vakanssi 5279) ja viran kelpoisuusvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi teknikon (rakennusmestarin) tutkinto. Palkkaus määräytyy teknisen sopimuksen palkkaryhmän III ( ) mukaan. Hyväksyttiin. Tiedoksi Henkilöstöpalvelut, Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue/jouni Riihelä, Jarkko Hyttinen

25 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45)

26 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 93 Tontin (Insinöörinkatu 2) vuokrasopimuksen jatkaminen / Oy Oilkase Ab MliDno Valmistelija / lisätiedot: Hannu Peltomaa Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi kaupungingeodeetti Oy Oilkase Ab:lle on polttoaineiden jakeluasemaa varten vuokrattu tontti osoitteessa Insinöörinkatu 2. Tontti on asemakaavassa osoitettu polttoaineiden jakelutoimintaan. Tontin vuokrasopimus päättyy St1 -brandin alla toimivaan jakeluasemaan on tarkoitus lähitulevaisuudessa kohdistaa investointitoimenpiteitä, joten Oy Oilkase Ab on pyytänyt vuokrasopimuksen jatkamista uudella 15-vuotiskaudella jo nyt. Koska toiminta on asemakaavan mukaista ja muutoinkin paikalle hyvin soveltuvaa, ei kaupungin puolelta ole estettä jatkaa sopimusta jo tässä vaiheessa ennen sen loppumista. Vuokrattujen polttoaineiden jakeluasemien tonttien osalta on noudatettu hinnoittelua, jonka mukaan vuokra muodostuu kiinteästä osasta (maapohja) ja polttoaineen myyntimäärään sidotusta osasta. Tontin uudeksi perusvuokraksi, joka perustuu voimassa olevaan teollisuus- ja varastotonttien maapohjan hinnoitteluun, esitetään / vuosi päätöshetkellä voimassa olevaan elinkustannusindeksin pistelukuun 1/2018 = 1929 sitoen. Polttoaineiden myyntiin sidotuksi vuokran osaksi esitetään 0,0057 / litra. Mikkelin kaupungin luovuttamien liiketonttien osalta noudatetaan aina tapauskohtaista hinnoittelua. Kaupungin noudattamista polttoaineiden jakeluasemien tonttien hinnoitteluperusteista on vuonna 2017 pyydetty kahden kiinteistöarvioitsijan lausuntoa. Saatujen lausuntojen mukaisesti kaupungin noudattamilla hinnoitteluperusteilla määritetty tontin vuokrahinta on liiketonttien markkinaperusteisen vuokratason mukainen. Samoja hinnoitteluperiaatteita on jo noudatettu jatkettaessa Peitsarinkujalla sijaitsevan Oy Teboil Ab:n jakeluasematontin vuokra-aikaa. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää jatkaa Oy Oilkase Ab:lle vuokratun tontin vuokra-aikaa siten, että vuokrasopimus on voimassa saakka. Uusi perusvuokra on / vuosi päätöshetkellä voimassa olevaan elinkustannusindeksin pistelukuun 1/2018 = 1929 sitoen ja uusi polttoaineiden myyntiin sidottu vuokran osa on 0,0057 / litra. Vuokrasopimuksen muut ehdot säilyvät ennallaan. Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupungingeodeetin valmistelemaan ja allekirjoittamaan vuokrasopimuksen jatkamista ja vuokran määräytymisperiaatteiden muuttamista koskeva sopimusmuutos. Hyväksyttiin.

27 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Tiedoksi Oy Oilkase Ab, Hannu Peltomaa, Jukka Piispa, Päivi Rahikainen

28 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 94 Mikkelin Perussuomalaisten valtuustoryhmän kokoonpano v MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi hallintojohtaja Mikkelin Perussuomalaisten valtuustoryhmä on toimittanut kaupunginhallitukselle tiedot ryhmässä tehdyistä toimihenkilövalinnoista vuodelle 2018 seuraavasti: Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jussi Marttinen Valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Vesa Himanen. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi Mikkelin Perussuomalaisten valtuustoryhmän ilmoituksen. Hyväksyttiin.

29 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 11, Kaupunginhallitus, 95, Omassa kodissa tapahtuvan kunnallisen perhepäivähoidon varahoidon keskittäminen MliDno Kasvatus- ja opetuslautakunta, , 11 Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi varhaiskasvatusjohtaja Omassa kodissaan työskentelevien kunnallisten perhepäivähoitajien hoitolapsille on järjestetty varahoitopaikat, koska perhepäivähoitajien työaika ei riitä kattamaan kokonaan lasten hoitoaikaa. Lapset ovat varahoidossa perhepäivähoitajien vuosilomien, tasausvapaiden ja sairauspäivien aikana. Yksittäinen lapsi on noin 1-2 pv/kk varahoidossa, ei aina silloinkaan. Varahoitopisteitä on Rantakylässä Varaviikari, Tuppuralassa Varapesä ja Silvastissa varahoito on järjestetty Silvastin päiväkodin yhteydessä. Keskustassa varahoitoa järjestetään Tuukkalan päiväkodin Huuhkajat ryhmän yhteydessä Kasarminkadulla. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on kyseisellä alueella 20. Perhepäivähoitajia on vuosien saatossa eläköitynyt ja lasten varahoidon tarve on samalla vähentynyt. Lapsia sijoittuukin sen vuoksi entistä enemmän päiväkoteihin, minkä vuoksi varhaiskasvatuksessa on ajoittain lisätilojen tarvetta. Tällä hetkellä varahoitopisteet toimivat vajaana, mutta niihin ei kuitenkaan voida sijoittaa ns. pysyviä lapsia, koska alueilla tullaan hoitoon varahoitoyksiköihin viikoittain muutamana päivänä ja silloin sinne ei mahdu muita lapsia. Esitetään, että edellä kerrottujen yksiköiden varahoito voitaisiin keskittää keskustaan Vuorikadulle Museokahvilan viereiseen tilaan. Ko. huoneisto on vapautumassa vuoden alkupuolella. Tilassa on toiminut jokin vuosi sitten esikoulu Posetiivi. Keskitettäessä varahoito yhteen tilaan, varahoidossa käyvillä lapsilla on aina samat perhepäivähoitajat. Henkilöstön työvuorosuunnittelu selkeytyy. Keskusta on kulkuyhteyksien näkökulmasta hyvä sijainti varahoitotilalle. Varhaiskasvatukseen tullaan tarvitsemaan lisää hoitopaikkoja kevään aikana. Uuden keskustan perhepäivähoidon varahoitotilan myötä nykyisiin varahoitopaikkoihin voidaan sijoittaa keväällä noin 15 varhaiskasvatusta tarvitsevaa lasta. Vuorikadun varahoitopisteessä toimisi päivittäin noin kahdeksan lasta ja kolme työntekijää (1 lastenhoitaja ja 2 perhepäivähoitajaa), jotta työaika riittää lasten hoitoaikaan nähden. Siinä tapauksessa, että lapsia on eri päivinä vähemmän, yksi hoitajista voi sijaistaa muissa yksiköissä. Sisäisin järjestelyin on mahdollista saada yksikköön henkilöstöä yksi työntekijä.

30 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Vuorikadun tiloissa on tarve pintaremontille. Remontin jälkeen yksikössä järjestetään avoimet ovet ja perheet voivat käydä tutustumassa varahoitopaikkaan ja henkilöstöön. Kustannuksia järjestelystä tulee etupäässä kahden työntekijän palkan verran noin /v ja tilan vuokrakustannukset sekä puhtaus- ja ruokahuoltokustannukset. Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kunnallisten perhepäivähoitajien kotona tapahtuvan perhepäivähoidon varahoito Rantakylän Varaviikarista,Tuppuralan Varapesästä, Silvastin päiväkodista ja keskustasta Tuukkalan päiväkodin Huuhkajat ryhmästä keskitettäisiin Vuorikadulle Museokahvilan viereisiin tiloihin. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 95 Valmistelija / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi varhaiskasvatusjohtaja Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kunnallisten perhepäivähoitajien kotona tapahtuvan perhepäivähoidon varahoidon keskittämisen Rantakylän Varaviikarista, Tuppuralan Varapesästä, Silvastin päiväkodista ja keskustasta Tuukkalan päiväkodin Huuhkajat -ryhmästä Vuorikadulle Museokahvilan viereisiin tiloihin. Hyväksyttiin.

31 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 96 Väliaikaisen rahoituksen myöntäminen Leader- hankkeisiin MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi taloussuunnittelupäällikkö Myönteisen rahoituspäätöksen Etelä-Savon ELY- keskukselta saanut yhdistys voi hakea ELY- keskuksen myöntämää hankerahoitusta maksuun takautuvasti, mistä johtuen hanke on käynnistysvaiheessa rahoitettava omalla rahoituksella. Mikkelin kaupunginvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen myöntää julkishyödyllisille yhdistyksille väliaikaista hankerahoitusta yhdistysten Leader- hankkeisiin yhteensä enintään euroa. Kaupunginvaltuusto oikeutti kaupunginhallituksen päättämään väliaikaisen rahoituksen myöntämisestä. Väliaikaista rahoitusta on haettu kaupunginhallitukselta kirjallisesti ja rahoitushakemuksen liitteeksi on toimitettu ELY- keskuksen rahoituspäätös. Väliaikaisesta hankerahoituksesta on laadittu kaupungin ja yhdistyksen välinen kirjallinen sopimus. Hankerahoitusta on haettu hankkeen käynnistysvaiheeseen ja rahoitus on maksettu kaupungille takaisin siinä yhteydessä, kun ELY-Keskus on maksanut rahoituksen yhdistyksen tilille. Väliaikainen rahoitus on myönnetty korottomana, sillä lainan korkokuluja ei voi sisällyttää Leader- hankkeen menoiksi. Hankkeiden hyödynsaajat ovat Mikkelin kaupungin asukkaita. Hankkeiden kautta toteutetaan asioita, jotka osaltaan voisivat kuulua Mikkelin kaupungin hoidettaviksi. Väliaikaisella rahoituksella kaupunki viestii kaupungin asukkaille, että kaupunki haluaa tukea asukkaiden omaehtoista kaupungin kehittämistä. Hyväksytyt Leader- hankkeet on seulottu Leader- toimintaryhmässä ja ELYkeskuksessa. Hanketoimijoita voidaan pitää luotettavina. Leader- hankkeelle ei saa kohdistua muuta julkista tukea kuin Leader- rahoitus. Tästä johtuen esimerkiksi toiminta-avustuksen myöntäminen hankkeelle ei ole mahdollista. Kaupunginvaltuusto päätti toimenpidealoitteesta, jonka mukaisesti "kaupunginhallitus valmistelisi asian siten, että myönnetty rahoitus voisi olla yhteensä enintään euroa. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto tekee periaatepäätöksen myöntää julkishyödyllisille yhdistyksille väliaikaista hankerahoitusta yhdistysten Leader- hankkeisiin yhteensä enintään euroa, päättää, että väliaikainen Leader- rahoitus myönnetään korottomana,

32 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) oikeuttaa kaupunginhallituksen päättämään väliaikaisen rahoituksen myöntämisestä Leader- hankkeisiin. Väliaikaista rahoitusta on haettava kaupunginhallitukselta kirjallisesti ja rahoitushakemuksen liitteeksi on toimitettava ELY-keskuksen rahoituspäätös. Hyväksyttiin.

33 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) 97 Väliaikaisen rahoituksen myöntäminen Käenjälki ry:lle MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi taloussuunnittelupäällikkö Käenjälki ry:n on Suomenniemellä vuodesta 2016 toiminut yhdistys, jonka tavoitteena on edistää Suomenniemen pitäjän vetovoimaisuutta asuinalueena, kehittää yhteistyötä, vaalia kulttuuriperintöä ja sen kehittymistä, yrittäjyyden lisäämistä ja asukkaiden viihtyvyyttä. Etelä-Savon ELY- keskus on päättänyt tuen myöntämisestä yhdistyksen ajalla toteutettavalle KäenOjennus- kehittämishankkeelle. Hankkeessa kartoitetaan Suomenniemen vuokrattavat ja myytävät tontit, asunnot ja liiketilat sekä luodaan niistä tontti/asuntopörssi, tuodaan tontti/asuntopörssi helposti saavutettavaksi netissä useille sivustoille, järjestetään eri teemoilla tupailtoja Suomenniemen kylillä sekä tarjotaan lapsille ja nuorille harrastemahdollisuuksia liikunnallisten, kulttuurillisten ja taiteellisten ryhmien muodossa. Hankkeen kokonaisrahoitus on euroa, johon ELY- keskus on myöntänyt tukea ,70 euroa. Käenjälki ry esittää, että Mikkelin kaupunki tukisi hanketta lainaamalla yhdistykselle siltarahoituksena euroa. Kun hanke on toteutettu ja yhdistys saa myönnetyn tukisumman, maksetaan siltarahoitus viipymättä Mikkelin kaupungille takaisin. Kokouksessa on nähtävillä Käenjälki ry:n rahoitushakemus liitteineen. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää Käenjälki ry:lle yhdistyksen hankkeeseen väliaikaista hankerahoitusta euroa, myöntää rahoituksen korottomana ja vakuudettomana, oikeuttaa konserni- ja elinvoimapalvelut valmistelemaan väliaikaiseen rahoitukseen liittyvän sopimuksen. Hyväksyttiin.

34 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Kaupunginvaltuusto, 86, Kaupunginhallitus, 187, Kaupunkiympäristölautakunta, 10, Kaupunginhallitus, 98, Valtuustoaloite Mikkelin Juvantien saattamisesta turvallisemmaksi ja kaupunkiympäristöön sopivammaksi tieosuudeksi MliDno Kaupunginvaltuusto, , 86 Valtuutettu Jenni Tissari ym. esittivät valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: Juvantie on vanha valtatie, joka on edelleen tyypiltään hyvin leveä, eikä lainkaan kaupunkiympäristöön sopiva katumainen tieosuus. Tieosuus on hyvin runsaasti liikennöity ja poikkileikkauksensa vuoksi myös raaskaanliikenteen suosiossa. Kyseisellä tieosuudella nopeudet nousevat vaarallisen usein kohtuuttoman suuriksi. Nykyisen Vt 5 hankkeen valmistumisen myötä olisi Juvantienkin muutoksen aika, jolloin raskasliikennekin siirtyisi luontaisesti käyttämään pääosin jo valmistuneita kiertoliittymiä, pois aktiivisen ja suositun asuinympäristön keskeltä. Poliisiviranomainenkin on esittänyt huolensa tieosuudella tällä hetkellä vallitsevasta tilanteesta. Nykyinen Juvantie kulkee reittiä, jonka lähes välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita lapsille ja nuorille suunnattuja päivittäisiä toimintoja (koulut, päiväkodit, kerhot, nykyinen Itäinen neuvola, hammaslääkäri), kaksi kauppaa, mahdollinen tuleva kolmas Lidl sekä puistoja ja bussipysäkkejä, joissa lapset ja nuoret liikkuvat. Kevyenliikenteenväylä on kyseisellä tieosuudella paikoittain vaarallisen huonokuntoinen ja nykyiseen käyttömääräänsä nähden aivan liian kapea. Yhdistelmä on tällä hetkellä hengenvaarallinen. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme kevyenliikenteen, kasvavan liikennöinnin, sekä yritystoiminnan yhteensovittamiseksi, Juvantien muuttamista turvallisemmaksi sekä kaupunkiympäristöönsä sopivammaksi tieosuudeksi. Mikkelissä Jenni Tissari /sd. Jatta Juhola, Jaana Vartiainen, Petri Tikkanen, Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Soile Kuitunen, Arto Seppälä, Satu Soivanen, Pekka Pöyry, Juha Vuori, Jukka Rossi, Oskari Valtola, Satu Taavitsainen, Markku Aholainen, Raine Lehkonen, Jarno Strengell, Tapani Korhonen, Heli Kauppinen, Nina Jussi-Pekka, Mikko Siitonen, Kerttu Hakala, Petri Pekonen, Eero Aho, Toni Maczulskij, Hannu Toivonen, Taina Harmoinen, Outi Kauria" Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

35 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (45) Kaupunginhallitus, , 187 Esittelijä: Timo Halonen Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi. Edelleen kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään helmikuun 2018 loppuun mennessä. Hyväksyttiin. Kaupunkiympäristölautakunta, , 10 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Vanhakartano Ulla.Vanhakartano@mikkeli.fi liikennesuunnittelija Juvantie on itäisten kaupunginosien pääkatu ja yksi sisääntuloyhteys keskusta-alueelle sekä Rokkalan ja Emolan kaupunginosiin. Juvantie on myös käytetty raskaan liikenteen reitti valtatien 5 ja Rokkalan alueen logistiikkakeskittymän välillä. Juvantien varrella on yhtenäinen kevyen liikenteen väylä Työkeskuksenkadun liittymästä Pieksämäentiehen (kt 72) kadun pohjoisreunalla, rautatien alituksen kohdalla on pelkästään jalkakäytävä. Silta-aukossa ei ole riittävästi pyörätien vaatimaa tilaa. Kadun eteläreunalla on kevytväylä keskustan suunnasta jatkuen Launialankadulle saakka. Kevyen liikenteen väylät ovat yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä, väyläleveys vaihtelee. Juvantiellä on alikulkukäytävät Ahjokatu-Sieponkuja ja Peitsarinkuja-Launialankatu kohdilla. Alikulkukäytävien eteläpäihin on asennettu liikennepeilit helpottamaan risteävällä suunnalla liikkuvan havaitsemista. Juvantie on taajaman yleisen nopeusrajoituksen alueella. Juvantien liikennemäärät vaihtelevat ollen länsipäässä yli ajoneuvoa vuorokaudessa ja itäpäässä noin 3000 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus vaihtelee välillä 3-6 %. Liikenteen sujuvuudessa on lyhytaikaisia puutteita vilkkaimpina aikoina. Vuosien aikana Juvantiellä välillä radan alikulku-pieksämäentie on tapahtunut yhteensä 23 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista 11 on ollut henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Polkupyöräonnettomuuksia on neljä, joista kolme on tilastoitu loukkaantumiseen johtaneeksi. Moottoriajoneuvojen väliset onnettomuudet ovat pääosin peräänajoja ja kääntymisonnettomuuksia, eniten onnettomuuksia on tapahtunut Tuppuralankadun liittymässä. Juvantien onnettomuusmäärät eivät nouse muita vilkkaasti liikennöityjä pääkatuja suuremmiksi.