2.2. Ammattikorkeakoulun. opetus ja tutkintokielet Päätoimipiste ja paikkakunnat, Päätoimipiste on Jyväskylä. Pysyvää tutkintoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.2. Ammattikorkeakoulun. opetus ja tutkintokielet. 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, Päätoimipiste on Jyväskylä. Pysyvää tutkintoon"

Transkriptio

1 LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN Final vrs Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Jyväskylä 1.3. Ylläpitäjän omistaja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy on perustettu vuonna Yhtiön toimialaan kuuluu tai taustatahot 1 ammattikorkeakoulun ylläpito. Jyväskylän ammattikorkeakoulun omistajina ovat Jyväskylän kaupunki (90 %) Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä POKE (5 %) Jämsän kaupunki (5 %) 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus ja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Liitteinä ote kaupparekisteristä, yhtiöjärjestys ja osakassopimus. JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU CENTRAL FINLAND UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Suomi, muu opetus ja tutkintokieli englanti. Päätoimipiste on Jyväskylä. Pysyvää tutkintoon johtavaa koulutusta sekä TK ja palvelutoimintaa harjoitetaan tämän lisäksi Saarijärvellä. Vakiintunutta toimintaa ei harjoiteta muualla. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toiminta ajatus ja visio Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 strateginen näkemys vuoden 2020 toiminnasta TOIMINTA AJATUS Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti suuntautunut koulutuksen edelläkävijä sekä tutkimus ja kehitystyön osaaja. VISIO 2015 JAMK haluaa olla Suomen paras ammattikorkeakoulu, jolla on vahvaa näyttöä koulutuksen laadusta, kansainvälisyydestä ja yrittäjyyden edistämisestä. VISIO 2020 JAMK on kansainvälisesti merkittävä yrittäjyyslähtöinen korkeakoulu, jolla on vahvaa näyttöä koulutuksen ja tutkimus ja kehittämistoiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta. TOIMINTA 2020 JAMK tunnetaan käytännönläheisenä korkeakouluna, jossa teoreettista osaamista sovelletaan tuloksellisesti työelämän käytännön kehittämiseen. JAMK on asiakaslähtöinen ja joustava korkeakoulu, joka lähestyy yhteistyökumppaniensa haasteita ratkaisukeskeisesti koulutuksen ja TKtoiminnan avulla. JAMKissa on vahvat painoalat, jotka toteuttavat alueellista ja yhteiskunnallista kehittämistehtävää. JAMK luo asiakasorganisaatioihinsa uusia toimintamalleja ja innovaatioita sekä uutta yrittäjyyttä toiminta alueelle. JAMK myy, tuottaa ja parantaa palvelujaan tehokkaasti. ammattikorkeakoulun suunniteltu profiili ja painoalat ja muutokset nykyiseen ammattikorkeakoulun painoalojen kytkeytyminen alueellisiin painoaloihin sekä muihin strategisiin linjauksiin JAMKin profiilit ovat oppimisen laatu, kansainvälisyys ja yrittäjyys. Oppimisen laatu: JAMKin opetus perustuu teoreettisen tiedon ohella aktiiviseen vuorovaikutukseen työelämän kanssa. Tutkinnot tuottavat opiskelijoille vahvan käytännönläheisen asiantuntijaosaamisen, teoreettisen ymmärryksen sekä työelämän kehittämisessä tarvittavat taidot. JAM Kin kv kumppanuusverkoston tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään opetuksessa tehokkaasti. Tietoverkon globaaleja resursseja ja sosiaalisia verkostoja hyödynnetään oppimisprosessissa opiskelijoiden tavoitteet huomioon ottaen. Valmistuneille tarjotaan elinikäisen oppimisen mahdollistavia palveluja. Koulutustarjonta on moduloitu, jolloin sekä tutkintoja että niiden osia on tuotteistettu ja kaupallistettu. Kansainvälisyys: Kansainvälisyys on olennainen osa kaikkea toimintaa JAMKissa. Korkeakoulussa on useita kansainvälisesti akkreditoituja tutkinto ohjelmia tai niiden osia eri koulutusaloilla. Kaikissa tutkinto ohjelmissa on mahdollista suorittaa merkittävä osa opinnoista englanniksi. Koulutusvienti on vahvaa ja monialaista. JAMK hyödyntää aktiivisen kansainvälisen kumppaniverkostonsa tarjoamaa osaamista ja resursseja koulutus ja TK toiminnassaan. 1

2 Yrittäjyys: JAMK kehittää yrittäjyyttä yhteistyössä JYKES Oy:n ylläpitämän Jyväskylän Yritystehtaan ja sen muiden toimijoiden kanssa. Uusia elinkelpoisia yrityksiä syntyy monialaisen ja verkostoituneen innovaatiotoiminnan pohjalta. Yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat opiskelevat yrittäjäksi valmistavalla opintopolulla. Pidempään työelämässä toimineille asiantuntijoille tarjotaan valmennusta yritystoiminnan käynnistämiseen. Yrittäjyyden kehittämisessä tehdään yhteistyötä San Jose State Universityn (Silicon Valley, USA) kanssa. Painoalat: JAMK on päivittänyt painoalansa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta. Merkittävimmin päivitykseen ovat vaikuttaneet teollisten työpaikkojen väheneminen, tavoite palveluliiketoimintojen kasvattamiselle (mm. teknologia ja matkailuala) sekä julkisen talouden kustannusten kohoaminen. Lisäksi painoalojen päivitykseen on vaikuttanut Jyväskylän seudun pääsy mukaan INKA ohjelmaan Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 JAMKin uudistuneet painoalat ovat Innovatiivinen oppiminen, Perheiden hyvinvointi ja terveyden edistäminen, Uudistuva kilpailukyky, Kyberturvallisuus ja Biotalous. Tämä kokonaisuus huomioidaan JAMKin TK, koulutus ja palvelutoiminnan painopistevalinnoissa. KANSAINVÄLISET STRATEGISET YHTEISTYÖKUMPPANIT JAMK läpäisi kansainvälisen audioinnin v. 2013, jonka pohjalta JAMK toteuttaa vuosien aikana koulutusalakohtaiset benchmarking prosessit. Benchmarkingin tuella rakennetaan nykyistä vahvempia kansainvälisiä ja strategisia korkeakoulukumppanuuksia. Sen avulla vahvistetaan JAMKin johtamisjärjestelmää, koulutus ja TK toimintaa, strategiatyötä ja laatujärjestelmää. JAMKin toimintamalliin kuuluu koota elinkeinoelämän tarpeita ja etsiä JAMKin kansainvälisestä verkostosta globaaleja ratkaisuja tarpeisiin. Tällä hetkellä kansainväliset strategiset kumppanuudet perustuvat seuraaviin toimintoihin: A) Yrittäjyys ja liiketoimintakulttuurin kehittäminen (painotetusti lännestä) Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat San Jose State University (koulutusyhteistyö Short Term Programs in Silicon Valley sekä start up yritysten kehittäminen), North Carolina State University ja University of Wisconsin Stevenspoint (amerikkalaisen insinöörikoulutuksen double degree yhteistyö Pohjois Amerikassa), UADE Buenos Aires (pitkäaikainen koulutusyhteistyö Latinalaisen Amerikan kulttuurin ja bisneksen kehittämiseksi), Harvard University Business School Boston (Microeconomics of Competetiveness Center verkosto), Florida State University (pitkäaikainen yhteistyökumppani opinto ohjauksen kehittämisessä) sekä Groupe Sup de Co La Rochelle La Rochelle Business School (opettajavaihto, double degree yhteistyö, opiskelijavaihto, opetussuunnitelmien benchmarkkaus master tasolla). B) Koulutuksen ja osaamisen vienti (painotetusti itään) Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat State University of Management in Moscow (koulutusyhteistyö, kaksoistutkinnot Moskova & Obninsk), Fridas International Institute of Business Admistration Obninsk Venäjä (oppilaitosjohdon koulutus), Nazarbayev Intellectual Schools Kazakhstan (keskeinen kumppani kv koulutusliiketoiminnassa), Quang Tri Teacher Training College ja Hue University, Vietnam (yhteiset ammatillisen opettajakoulutuksen kehittämisprojektit), Beihua University Jilin City China (kv sairaanhoitajakoulutus), Tribhuvan University Kathmandu (ammatillinen opettajankoulutus) sekä Technical and Vocational Training Corporation Riadh Saudi Arabia (koulutusvienti, ammatillinen opettajankoulutus). C) Koulutus ja TK toiminnan yhteistyö (painotetusti Euroopan komission rahoituksen avulla) Keskeisiä yhtestyökumppaneita ovat Hochschule Esslingen, Saksa (parhaita konerakennus ja metallitekniikan korkeakouluja, joiden avulla benchmarkataan Saksan insinöörikoulutuksen tasoa, suuntaa ja koulutuksen ja teollisuuden yhteistyötä), Fachhochschule Vorarlberg Itävalta (strateginen yhteistyö henkilöstön kansainvälistämisessä), University of Debrecen, Unkari (pitkäaikainen kumppani koulutus ja TK toiminnassa, opiskelijavaihtoa, Tiimiakatemia), Carithia University of Applied Sciences Itävalta (amk ja double degree yhteistyö ylemmissä amk tutkinnoissa, TK yhteistyö kv projekteissa), Utrecht Hogeschool Hollanti (monipuolinen yhteistyö uusien oppimismenetelmien testaamisessa ja intensiivikurssit sekä kulttuuripuolella) sekä ArtEZ Institute of the Arts, Universite of Applied Sciences in the Netherlands (monipuolinen yhteistyö klassinen ja pop/jazz musiikki, musiikkiteatteri ja musiikkiterapia). KANSALLISET STRATEGISET KUMPPANUUDET Tärkeimmät kansalliset strategiset kumppanit alueellisella tasolla ovat Jyväskylän yliopisto, Jvyäskylän koulutuskuntayhtymä sekä Jyväskylän kaupunki. Lisäksi yhteistyöverkostoon kuuluvat Savonia ammattikorkeakoulu, TAMK ja työelämäkumppanuudet (ks. kohta 3.2). 2

3 JAMK ja Savonia hakevat OKM:ltä rakenteellisen muutoksen strategista rahoitusta toimilupahakemuksen yhteydessä vuosille Strategiahankkeen tiivistelmä liitteenä. Kansallisten strategisten kumppaneiden kanssa toteutetaan yhteistyötä perustuen A) Kumppanuussopimuksiin: Esim. Suomalainen musiikkikampus, Perhetutkimuskeskus ja Aivotutkimuskeskus. Näissä ovat mukana mm. THL, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Lisäksi alueellinen yhteistyö Keski Suomen sairaanhoitopiirin kanssa koulutuksessa ja TK toiminnassa. Sport Business School yhteistyö Haaga Helian ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Konsortiosopimukset TAMKin ja SAVONIAn kanssa, jossa yhteistyötä aikuiskoulutuksen, TK toiminnan sekä koulutusviennin alueilla. B) Yhteisiin strategioihin: Esimerkkinä Jyväskylän yliopiston ja JAMKin aluestrategia sekä yhteinen yrittäjyysstrategia yliopiston ja koulutuskuntayhtymän kanssa. C) Kunkin osapuolen strategisia tavoitteita tukevaan molemminpuoliseen yhteistyöhön: Aalto yliopiston kanssa kehitetään uusia yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan muotoja korkeakouluun (Design Factory ja Living Lab verkostot). Jyväskylän yliopiston kanssa käytetään yhteisiä fasiliteettejä (tietopalvelut, tilat ja välineet) ja asiantuntijoita Perhetutkimuskeskuksessa ja Suomalaisella musiikkikampuksella. Jyväskylän yliopiston kanssa on yhteneväinen TK tukipalvelut ja innovaatiotoiminta Keskeiset muutokset KESKEISET EROAVAISUUDET SUHTEESSA NYKYISEEN TOIMINTAAN Toiminta eroaa vuonna 2020 nykyisestä oleellisesti seuraavilta osin: Yrittäjyyskoulutus ja ehjä yrittäjyyteen oppimisen polku korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden vahvistamiseksi on rakennettu systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Kaikille aloittaville tutkinto opiskelijoille tarjotaan yrittäjyyden perusopinnot 5 op laajuisina. Yrittäjyyden erikoistumisyksikkö ja monialainen yrittäjyyskoulutus on rakennettu koko JAMKia koskevana toimintana (JAMK Generator). Koulutus kootaan aiempaa laajempiin kokonaisuuksiin ja ne toteutetaan aiempaa vahvemmin työelämäperusteisesti siten, että monimuotoiset toteuttamismallit ovat yleisiä kaikilla aloilla. Nuorten ja aikuisten koulutusmallien erot häivytetään ja siirrytään joustaviin, työperusteisiin oppimismalleihin, joissa hyödynnetään verkko opetusta ja AHOTT periaatetta. Yhteistyötä työnjaon osalta tehdään erityisesti TAMKin ja Savonian kanssa. Tavoitteena on saada keskisen Suomen aluetta palveleviin ammattikorkeakouluihin laajempia osaamiskokonaisuuksia. Korkeakoulutettujen täydennyskoulutus, koulutusvienti ja tilauskoulutus kasvavat merkittävästi nykyisestä. JAMKin pedagogiikka sekä koulutus ja TK toiminnan laatu on kansainvälisesti tunnustettu ja kansainvälisessä kumppaniverkostossa arvostettu sekä auditoitu. Painoalat, joihin TK toiminnan kärjet kohdistetaan, tukevat vahvasti Keski Suomen innovaatiokeskittymän (INKA ohjelma) painopisteitä. Koulutustoiminnan tarvitsemat toimitilaratkaisut ovat aiempaa tehokkaampia ja taloudellisempia. Toimitilojen tarve vähenee noin %. Toimitilat kootaan elinkeinopoliittisesti vaikuttavimpiin oppimis ja kehitysympäristöihin (esimerkiksi Jyväskylän Lutakon alue). Tukipalveluita on koottu laajempiin ja tehokkaampiin kokonaisuuksiin osittain yhteistyössä alueen yliopiston ja koulutuskuntayhtymän kanssa (esim. tutkimuslaboratoriot, tietopalvelut, ohjauspalvelut jne). MAANTIETEELLINEN TOIMINTA ALUE Maantieteellinen toiminta alue on sama. Joustavat oppimismallit, yrittäjyys ja innovaatiotoiminta, koulutusvienti, tilauskoulutus sekä korkeakoulutettujen täydennyskoulutus kuitenkin laajentavat henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuutta siten, että toiminnan vaikutusalue laajenee huomattavasti Keski Suomen maakuntaa suuremmaksi erityisesti ammatillisen opettajankoulutuksen alueella. Uusia, pysyviä toimipisteitä ei tarvita. Toiminnan laajentuminen perustuu tehokkaaseen uuden opetusteknologian sekä verkko oppimisen hyödyntämiseen. OLENNAISET MUUTOKSET Toiminnan jatkuvalla parantamisella tähdätään siihen, että erityisesti tuki ja hallintopalveluissa löydetään entistä tehokkaampia ratkaisuja, jotka tuovat lisäarvoa JAMKille ja sen kumppaneille Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle toimipisteiden merkitys ja tarve ammattikorkeakoulun toiminnassa ja suunnitellut muutokset toimipisterakenteessa vuoteen 2018 Toimipisteet ovat Jyväskylässä ja Saarijärvellä. Saarijärven toimipisteellä on huomattava alueellinen merkitys bioenergian TK toiminnassa ja laajentuvan biotalouden osaamisen kehittäjänä. Jyväskylän toimipisteet tiivistetään kahdelle kampukselle: Lutakkoon ja Rajakadulle. Lisäksi toimitaan yhteisellä Suomalaisella musiikkikampuksella yliopiston ja koulutuskuntayhtymän kanssa. 3

4 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 toimintaympäristön muutoksista ja muista ammattikorkeakoulun toimintaan vaikuttavista tekijöistä johtuvat mahdollisuudet ja riskit haetun ammattikorkeakoulun toiminnalle (talouteen liittyvät seikat erikseen kohdissa 4 ja 5) KANSALLINEN JA MAAKUNNAN SKENAARIOTYÖ SUUNTAA KOULUTUSTA JAMK on osallistunut aktiivisesti Keski Suomen tulevaisuusskenaariot 2030 työhön vuonna Skenaariotyön avulla maakunta hahmottaa maakunnallisen strategiatyön painopisteet, jotka JAMK toiminnassaan huomioi. Skenaariotyö johti päätelmään neljästä mahdollisesta tulevaisuudesta Keski Suomessa, joita ovat a) erilaistuvan väestön globaali verkostotalous, b) resurssiviisas eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, c) konfliktien maailma sekä d) suuri lama. Näistä tulevaisuuskuvista JAMKin näkökulmasta keskeisin on resurssiviisauden skenaario. Sen mukaan JAMKin tulevaisuuteen vaikuttavimpia muutostekijöitä ovat muun muassa uuden biotalouden kasvanut työllisyysvaikutus, innovaatiokyvyn kaupallistaminen, vahvistuvat kasvualat (kuten kyberturvallisuus, biotalous ja uusiutuvan energian teknologiat, turvallisuus, logistiikka, liike elämän palvelut), resurssitehokkuus sekä yritysten ja työvoiman kansainvälistyminen. JAMKin toiminnan suuntaamista tehdään lähivuosina maakunnallista strategia sekä innovaatiokeskittymätyötä hyödyntäen. Vuoden 2014 koulutusvastuuesitykset on tarkasteltu ennakoiden mahdollisia muutoksia sekä maakunnallisessa että laajemmassa kansallisessa strategiatyössä. ALUEEN KEHITYSNÄKYMÄT Euroopan valtionvelkakriisi ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuvat ja heijastuvat viennin kautta Keski Suomen aluetalouteen. Keski Suomen työllisyyden ei arvella merkittävästi kohentuvan vielä seuraavan vuoden kuluessa. Keski Suomen seutukunnat eroavat toisistaan merkittävästi niin kokonsa kuin elinkeino ja väestörakenteensakin vuoksi, joten alueiden arvioissa on eroja. Keski Suomen pk yritysten omat arviot tulevaisuudesta ovat olleet jo parisen vuotta positiivisempia kuin koko maassa. Maakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu vientiliikevaihto on supistunut. Vuodesta 2005 palvelualojen liikevaihto on kasvanut yli 30 %. Erityisesti metsäteollisuuden henkilöstömäärä on supistunut. Palveluyritysten määrä yrityskannasta on suuri ja vaikka alan kehitys onkin suotuisaa, työpaikkoja tarvittaisiin yhä enemmän myös teollisuuteen. Yritysten investointi ja kehittämispanostukset ovat kohdistuneet Keski Suomessa entistä enemmän Jyväskylän seudulle. Valtakunnallisen INKAohjelman kärjeksi valittu Jyväskylän seudun kyberturvallisuustoimiala on merkittävin uuden liiketoiminnan potentiaali. Jyväskylän seutu on hakenut mukaan myös biotalouden INKA ohjelmaan, koska toimiala on hyvin merkittävä Keski Suomessa. Keski Suomessa oli työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan heinäkuun 2013 lopussa työtöntä työnhakijaa, joka on enemmän kuin 2012 heinäkuussa. Keski Suomessa oli heinäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita 731 ja koko maassa enemmän kuin kuukautta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste oli heinäkuun lopussa Keski Suomessa 15,3 %. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli heinäkuun lopussa 12,2 %. Viime vuoden heinäkuusta työttömien työnhakijoiden määrä on Keski Suomessa lisääntynyt kaikissa ikä ja ammattiryhmissä sekä alempaa perusastetta lukuun ottamatta myös kaikilla koulutusasteilla. Keski Suomessa oli heinäkuun aikana avointa työpaikkaa, 236 vähemmän kuin kesäkuussa, mutta 157 enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Eniten oli avoinna kaupallisen työn ja palvelutyön ammattiryhmien työpaikkoja. Työnhakijoita yhtä avointa työpaikkaa kohti oli Keski Suomessa heinäkuun aikana 16 ja koko maassa 11. ALAKOHTAISET NÄKYMÄT Sosiaali ja terveysala Suomalaisessa yhteiskunnassa panostetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Merkittävältä osin terveyden ja hyvinvoinnin perusta luodaan jo lapsuudessa. Sosiaali ja terveyspalvelujen painopiste on fyysisen terveyden, mielenterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä jokaisessa elämänvaiheessa. Haasteisiin vastataan kuluvalla vuosikymmenellä mm. sosiaali ja terveyspolitiikan strategisilla valinnoilla. Kansalaisten omia mahdollisuuksia hyvinvointiin edistetään asiakaslähtöisillä palveluilla, uudistamalla sosiaali ja terveyspalvelujen rakenteita ja toimintatapoja sekä vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Elinympäristöä vahvistetaan tukemaan terveyttä ja turvallisuutta vahvistamalla ympäristön elinkelpoisuutta ja varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa. Palvelutuotannon rakenteet monipuolistuvat ja asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy. Liiketalouden ala Globaaleihin kysynnän ja tarjonnan muutoksiin reagoiminen edellyttää kansainvälisten markkinoiden ymmärtämistä sekä joustavuutta. Tällä hetkellä Kiina, Intia, Venäjä ja Etelä Amerikasta Brasilia 4

5 (BRIC maat) ovat kasvualueita, vaikkakin kasvun ennakoidaan hidastuvan. Suomen kannalta erityisesti Venäjä on uuden kasvun lähde. Ekologiset näkökulmat, kestävä kehitys ja globaali vastuu ovat esillä globalisaatiokeskustelussa. Toimintaympäristössä on ilmennyt kysyntää vastuulliselle liiketoiminnalle. ICT:n hyödyntäminen liiketoiminnassa tuo kilpailuetua. Digitaalisten palvelujen soveltaminen antaa mahdollisuuden asiakaslähtöisempään ja tehokkaampaan palveluun kaikilla toimialoilla julkinen sektori mukaan lukien. Tätä tukee ICT 2015 työryhmän 10 vuoden kasvuohjelman ehdotus. Palveluvaltaistuminen jatkuu myös Suomessa. Palveluosaamisessa on meneillään siirtymä asiakastiedon hallinnasta käyttäjien ymmärtämiseen. Käyttäjiä halutaan sitouttaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, mikä helpottaa myös liiketoimintaa ja markkinointia. Asiakkaiden nopeasti muuttuvat tarpeet ja asiakaslähtöinen toiminta edellyttävät uudenlaista ammattitaitoa. Liiketoiminta alan perus ja täydennyskoulutukselle on siis laajat, kasvavat markkinat. Yksityinen palveluyrittäjyys kasvaa ja erityisesti nuorten ihmisten yrittäjäksi ryhtyminen mahdollistuu. Pienet yritykset työllistävät ihmisiä toimialoille, joissa julkinen toimija on ollut aiemmin palvelujen tuottaja. Koko yrittäjäsektorin merkitys menestystekijänä on entistä suurempi. Toimintaympäristössä on myös ilmennyt kysyntää yritysvalmennuksen ja yrityshautomotoiminnan kaupallistamisessa kansainväliseksi vientituotteeksi. Tekniikan ala Merkittävimmiksi muutostekijöiksi tekniikan alalla on tunnistettu projektiosaaminen, liiketoimintaosaaminen (sis. markkinointi), elinikäinen oppiminen (monimuoto opiskelutaidot), lähdekriittisyys, jatkuva kehittyminen, monitaitoisuus, tiivis elinkeinoelämäyhteys, kv taidot, johtamisosaaminen, palvelutuotannon hallinta sekä yrittäjyysosaaminen. Tekniikan alalla ydinosaaminen on tulevaisuudessakin teknistä ja matemaattis luonnontieteellistä osaamista. Työelämän monikulttuuriset, globaalit ja poikkitieteelliset tiimit edellyttävät insinööreiltä kykyä tunnistaa oman työnsä ja ajattelunsa arvo ja asenneperustaa. Jo opintojen aikana, ammattiidentiteetin alkaessa muotoutua, pitäisi tukea poikkitieteellisyyttä ja muiden alojen osaamisen arvostusta. Insinöörien osaamiseen kohdistuu monia osaamisvaateita, joita ei perinteisesti ole yhdistetty tekniikan korkeakoulutettujen ydinosaamiseen, kuten yhteisöllinen oppiminen, liiketoimintaosaaminen, kansainvälistymistaidot, kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen sekä moniammatillisissa tiimeissä toimiminen. Luonnonvara ala Maatilatalouden ammattikorkeakoulutuksen määrää tulisi OKM:n arvion mukaan kasvattaa Suomessa 330:sta 400:aan aloituspaikkaan aikavälillä Biotalouden ja uusiutuvien luonnonvarojen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Maatilayrittäjänä toimiminen edellyttää nykyyhteiskunnassa korkeatasoista koulutusta ja alalle tarvitaan merkittävä määrä uusia asiantuntijoita myös eläköitymisen vuoksi. Matkailu ja ravitsemisala Matkailualat työllistävät Suomessa henkeä. Hotelli ja ravintola alalla työskentelee henkilöä. Vuosina majoitus ja ravitsemisalan työvoiman määrä kasvoi 35 %. Nykyisin matkailualat työllistävät enemmän kuin esimerkiksi maatalous tai elintarviketeollisuus. Vuonna 2011 Suomen ulkomainen matkailutulo oli 3,8 mrd. Kotimainen kysyntä muodostaa perustan matkailuja ravitsemisalalle, mutta kasvu ja kehittymismahdollisuudet ovat ulkomaisen kysynnän varassa. Erityisesti Venäjältä tuleva matkailu kasvaa edelleen. Arviot alan kokonaistilasta ovat melko positiiviset, mutta erityisesti matkailuala on suhdanneherkkä. Keväällä 2013 alan suhdannetilanne oli negatiivinen: yksityisen kulutuksen kasvuedellytykset heikentyivät. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan matkailu ja ravintola alan yritykset arvioivat liikevaihdon kääntyvän laskuun. Myös työvoiman määrän ennakoidaan laskevan. Kannattavuuden arvioidaan jäävän edellisvuotta selvästi matalammalle tasolle. Matkailun toimialalle tyypillisiä piirteitä ovat toimialan verkostorakenteen kehittyminen ja jakelutiet, sähköinen kauppa, portaalit ja sosiaalinen media, teknologian hyödyntäminen ja palveluinnovaatiot, kulttuurimatkailun tuotteistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen sekä ympäristökysymykset. Nämä piirteet on huomioitu hyvin JAMKin restonomikoulutuksen OPS uudistuksessa. JAMKin nykyiset ohjelmat olivat vetovoimaisia kevään 2013 haussa, matkailun koulutusohjelma jälleen maan suosituin. Restonomikoulutus näyttäisi tarjoavan hyvän pohjan myös työllistymiselle epätyypillisillä toimialojen rajapinnoilla. Keski Suomen matkailustrategian näkökulmasta JAMKin restonomikoulutus pystyy tukemaan osaamisellaan matkailustrategian keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on venäläisten matkailijoiden määrän kolminkertaistaminen, sähköisen jakelukanavastrategian laatimi 5

6 nen ja toteuttaminen, markkinaosuuden kasvattaminen Suomen majoitusvuorokausista 6,5 %:iin sekä säänkestävien palveluinnovaatioiden kehittäminen. Kulttuuriala / Musiikki Pääosin musiikkiopistoissa työskentelevien musiikkipedagogien osaamista vahvistetaan projektinhallinnassa, tuottamisessa, yrittäjyydessä, improvisaation ja vapaa säestyksen osaamisessa. Klassisen musiikin opetushenkilöstön määrä näyttää vähenevän. Rytmimusiikin koulutuksessa musiikillisen moniosaamisen lisäksi painopisteenä ovat yrittäjyys, markkinointi, tiedottaminen ja tuotteistaminen. JAMKin musiikin koulutusohjelma on vetovoimainen ja tukee profiilivalinnoillaan työelämässä tarvittavia edellä kuvattuja osaamistarpeita. MAHDOLLISUUDET JA RISKIT Edelläkuvatut tekijät avaavat JAMKille merkittäviä mahdollisuuksia suunnata koulutus ja TKtoimintaansa. Keski Suomi säilyy vetovoimaisena edistyneen pedagogian ja korkeakoulutuksen keskittymänä, missä avaintoimijat ovat JAMK ja Jyväskylän yliopisto sekä alueella sijaitsevat tutkimuslaitokset, kuten VTT. Keski Suomen koulutustoimialalla on merkittävä taloudellisen kasvun potentiaali sekä kansallisella tasolla että koulutusviennissä. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Keskeisimpiä mahdollisuuksia aikavälillä avautuu kyberturvallisuuden, biotalouden ja energiatekniikan, resurssitehokkuuden, koulutusviennin, yrittäjyyden, liike elämän palvelutoiminnan sekä teknologioita tehokkaasti hyödyntävän hyvinvointitoiminnan aloilla. Alueen väestökehitys ja muuttoliike, innovaatiokeskittymäkehitys sekä kasvukeskuksien väliset suhteet saattavat keskipitkällä aikavälillä muuttua, jolloin alueen vetovoima heikkenisi. Tällä olisi vaikutusta ammattikorkeakoulutuksen tarpeisiin ja vetovoimaan. JAMKin keskeisiä työelämäkumppaneita ovat: Keski Suomen OP, Jyväskylän Energia, Keski Suomen sairaanhoitopiiri, Puolustusvoimat, Kylpylähotelli Peurunka, Metso Paper Oy, Valtra Oy Ab, Keskimaa Osk, Ariterm Oy, Harmonia Care Oy, Kesko ja Nordea. Yhteistyötä metsäteollisuuden suuntaan (Metsä Group, UPM Kymmene, VAPO) tiivistetään biotalouden kehittämishankkeiden (INKAohjelma) avulla. Kyberturvallisuuden osalta yhteistyötä tehdään kaikkien merkittävien ICT alan yritysten kanssa Suomessa (Cassidian Finland Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, Digia Oy, Descom Oy, Codenomicon Oy, Puolustusministeriö). Kumppanuus perustuu monialaiseen yhteistyöhön mm. seuraavissa toiminnoissa: Opiskelijayhteistyö (opinnäytetöitä, harjoittelijoita, opintopolkuyhteistyö, rekrytointiyhteistyö), Pitkäaikainen yhteistyökumppani henkilöstön koulutuksessa (erityisesti Metso Paper Oy, Puolustusvoimat) Kumppanien asiantuntijat kouluttavat JAMKissa Yhteisten tilojen käyttöä TK projektiyhteistyö mm. hankkeissa partnerina ja osarahoittajina Kansainvälistymisyhteistyö Neuvottelukuntien jäsenyydet Opettajien työelämävaihto (Metso Oyj) Kansainvälinen konferenssiyhteistyö (Metso Oyj) sekä Monivuotiset kumppanuussopimukset (Keski Suomen OP ja Jyväskylän Energia). Työelämäkumppanuuksia vahvistaa JAMKin aktiivinen toiminta Keski Suomen kauppakamarissa ja sen valiokunnissa. JAMKissa toimii Yrittäjyyden Advisor Board, joka on koottu keskeisimpien yrityskumppanien edustajista alueelta ja Suomesta tukemaan JAMKin yrittäjyystavoitteiden toteuttamista. JAMKin yksiköissä on lisäksi omia neuvottelukuntia, joissa ovat edustettuna keskeiset työelämäkumppanit. 6

7 3.3. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen perustelut taulukossa 1 esitetylle henkilöstörakenteelle ja suunnitelmalle henkilöstöresurssien kehittämisestä vuosina suunniteltu henkilöstöresurssien yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa henkilöstön osaamisen kehittäminen tasa arvon ja työhyvinvoinnin edistäminen HENKILÖSTÖRAKENNE JA SUUNNITELMA JAMKin päätoimisen henkilöstön henkilötyövuosien kokonaismäärä oli yhteensä 593 henkilöä, joista 46 % opettajia, 19 % TK henkilöstöä sekä 35 % muuta henkilöstöä. Opettajista yliopettajia on 41 henkilöä, 14 % kaikista opettajista (ml tuntiopettajat). JAMKin päätoiminen henkilötyövuosien määrä (AMKOTA) Aokk Kulttuuri Sote Tekniikka Luovara Liiketalous Marata Muu YHT OPETTAJAT T&K&I MUUT YHTEENSÄ Vuonna 2014 henkilötyövuosien määrä alenee mm. rakennerahasto ohjelmien nivelvaiheen vuoksi (TK toiminnan volyymi laskee) sekä koulutustehtävän leikkausten vuoksi (opetustyön määrä vähenee). Tällä on vaikutusta myös hallintohenkilöstön määrään. JAMKin päätoiminen henkilötyövuosien määrä 2014 Aokk Kulttuuri Sote Tekniikka Luovara Liiketalous Marata Muu YHT OPETTAJAT T&K&I MUUT YHTEENSÄ Vuoteen 2018 mennessä koulutustehtävä on vakiintunut pysyvästi alhaisemmalle tasolle kotimaassa. Sen sijaan koulutusviennin ennustetaan kasvavan. Uuden rakennerahasto ohjelmakauden sekä uusien TKI rahoituslähteiden myötä TK toiminta on palautunut lähelle vuosien tasoa. JAMKin päätoiminen henkilötyövuosien määrä 2018 Aokk Kulttuuri Sote Tekniikka Luovara Liiketalous Marata Muu YHT OPETTAJAT T&K&I MUUT YHTEENSÄ HENKILÖSTÖRESURSSIEN YHTEISKÄYTTÖ Perhetutkimuskeskuksessa ja Suomalaisella Musiikkikampuksella käytetään keskeisimpiä asiantuntijoita ja tutkijoita yhteisenä osaamisresurssina Jyväskylän yliopiston ja koulutuskuntayhtymän kesken. Yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä JAMK toimii tiiviissä yhteistyössä yliopiston henkilöstön kanssa. Jyväskylän kasvusopimuksessa sekä INKA ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu Jyväskylän Yritystehtaan käynnistäminen. Sen käynnistyttyä yhteistyö laajenee ja korkeakoulujen henkilöstö työskentelee yhdessä Jykes Oy:n, Uusyrityskeskuksen ja Jyväskylän ammattiopiston henkilöstön kanssa. OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Osaamisen johtamisen tarkoituksena on turvata JAMKin vision ja strategian edellyttämä jatkuva osaamisen kehittyminen. Olennaista on voimavarojen kohdentaminen kilpailukyvyn ja strategisten tavoitteiden kannalta keskeisten osaamisten kehittämiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi JAMKissa on rakennettu yhteinen toimintamalli (kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset). HRtietojärjestelmää käytetään esimiestyön tukena. Esimiesvalmennusta toteutetaan säännöllisesti. Kehittämistoimenpiteitä arvioidaan esimiehille tehtävien 360 arviointien avulla. Henkilöstölle on suoritettu työhyvinvointikyselyitä keskimäärin kahden vuoden välein. Lisäksi on hyödynnetty HRtietojärjestelmään kerättyä materiaalia toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. JAMK huomioi strategiset tavoitteet ja niiden edellyttämän osaamisen rekrytoitaessa uutta henki 7

8 löstöä. JAMK on käynnistänyt sisäiset koulutukset kaikille strategian kannalta tärkeille osaamisalueille (oppimisen laatu, yrittäjyys, kansainvälinen koulutusvienti). Koko henkilöstön käyttämä työmäärä ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen oli v ,2 työpäivää/hlö, henkilöstön koulutuskustannukset olivat v yhteensä 1 M. TASA ARVON JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JAMK on laatinut tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä työhyvinvoinnin kehittämisohjelman (liitteinä) Koulutus Koulutustarve 7 haetun ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan vastaavuus valtakunnalliseen ja alueen koulutustarpeeseen ja osaamisprofiiliin suunniteltu toiminnan laajuus haetun ammattikorkeakoulun toiminnan alkaessa ja keskeiset koulutustarjonnan muutokset verrattuna nykytilanteeseen (2013) suunnitelma toiminnan muutoksista aloittamisvuodesta vuoteen 2018 työllistymistilanne ja kehitysnäkymät KOULUTUSTARJONNAN VASTAAVUUS KOULUTUSTARPEESEEN JA ENNAKOITUUN OSAAMISTAR PEESEEN Koulutustarjonta vastaa hyvin JAMKin osaamisprofiileja. JAMK on panostanut osaamisensa kehittämiseen ja vahvistamiseen hakemillaan koulutusvastuualueilla. JAMK on toteuttanut KESU :n sekä sen pohjalta OKM:n tekemät tutkintokoulutuksen määrälliset supistukset keväällä JAMKiin kohdistunut aloituspaikkojen vähentäminen eri aloilla supisti aloittavien opiskelijoiden määrän vuoteen 2016 mennessä selvästi valtakunnallista tavoitetta enemmän eli 15 %. JAMK on hyödyntänyt koulutuksen kohdentamisen suunnittelussa vuosien välisenä aikana Toimivat työmarkkinat ohjelman (laaja maakunnallinen yhteistyöverkosto) tuottamaa tietoa, valtakunnallista ennakointitietoa sekä strategiansa uudistamisen yhteydessä hankittua tietoa sen lisäksi, miten eri alojen monipuolinen työelämäverkosto on ennakoinut koulutuksen suuntaamista 2020 luvulle saakka. JAMK on suunnannut koulutusta valtakunnallisen ja alueellisen ennakointitiedon pohjalta. Valtakunnallisen koulutustarjonnan kehitystä on selvitetty vuonna 2011 julkistetussa Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen raportissa. Sen tavoitekehityksen lähtökohtana on huomioitu toimialojen tulevaisuuden kehityspiirteitä. Nämä kansallisella tasolla hahmotetut muutostekijät on huomioitu JAMKin koulutustarjonnan rakentamisessa. Koulutustarjonnan kehittäminen suuntautuu seuraavien kokonaisuuksien vahvistamiseen kansainvälisyyttä kaikissa painottaen: yrittäjyys, palveluliiketoiminta, sosiaali ja terveysala, ICT ja kyberturvallisuus sekä biotalous. JAMKin koulutustarjonta on relevantti ennakoituun osaamistarpeeseen nähden. [Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025 ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi Opetus ja kulttuuriministeriö 2011:16, s ] Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa valmistelevassa Tulevaisuus 2030 ennakointiohjelmassa yksi kansallinen työpaja järjestettiin JAMKissa (ministeri Jutta Urpilainen). Projektin väliraportissa tulevaisuuden keskeiset kehitystrendit etsivät kansallisella tasolla kestävän kasvun ja hyvinvoinnin lähteitä. Siinä kehityksessä Suomi nähdään resurssiviisaana ja resilienssinä alueena. Ohjelman haaste koulutukselle on joustavuuden, yrittäjyyden ja kokeilevuuden lisääminen kaikessa osaamisessa. JAMK vastaa tähän haasteeseen opetussuunnitelmauudistuksella sekä asiakaslähtöisen koulutuksellisen liiketoiminnan kehittämisellä. [Tulevaisuus 2030 ohjelman väliraportti. luettu ] JAMK on olennainen osa Keski Suomen maakunnallista ennakointiverkostoa. Kukin verkoston jäsen on laatinut keväällä 2013 ns. ennakointilupauksen yhteisen ennakointitiedon kokoamiseksi, mitä käytetään maakunnallisen päätöksenteon pohjana. Nämä ennakointilupaukset löytyvät osoitteessa 2011/. Ennakointityön tuloksina syntyy alueen yhteiseen tulevaisuuspohdintaan tietovarannot (1) JAMKin tuottamista tutkinnoista ja muusta osaamisesta, (2) tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnasta sekä (3) paikkatietoja toiminnan alueellisuudesta. JAMKin ennakointityön tuottamia tuloksia, näkemyksiä ja tietämystä jaetaan ja jalostetaan alueen yhteisillä ennakointifoorumeilla ja omilla verkkopohjaisilla alustoilla. Maakunnallisen ennakointiverkoston avulla tehdään pitkäaikaisia arvioita alueellisen koulutustarpeen muutoksista ja niiden vastaamisen edellyttämistä toimenpiteistä. 8

9 KOULUTUSTARJONNAN VASTAAVUUS ALUEEN TARPEISIIN JAMKilla on keskeinen rooli aluekehittämisessä ja elinkeinopolitiikassa Keski Suomen elinkeinoelämässä on tapahtunut viime vuosina merkittäviä yritystoiminnan muutoksia, joiden myötä Keski Suomesta poistui yli työpaikkaa metsä, ICT ja muusta teollisuudesta. Taantuman ja rakennemuutoksen myötä Keski Suomen BKT putosi vuosien aikana 1,5 mrd. euroa. JAMKilla on viime vuosina ollut varsin selkeä rooli alueen innovaatiokeskittymän kehittämistyössä. JAMK tukee Keski Suomen ja Jyväskylän kaupunkiseudun kehitystä yhtenä Suomen merkittävistä kasvukeskuksista. Kesällä 2013 TEM hyväksyi Jyväskylän kaupunkiseudun mukaan kansalliseen INKA ohjelmaan osaamiskärkenä kyberturvallisuus. JAMKin asiantuntijoiden panos hakuvaiheessa sekä viime vuosina tehdyt strategiset investoinnit olivat merkittävä tekijä TEM:in päätöksenteossa. Keski Suomeen ja Jyväskylän kaupunkiseudulle tavoitellaan väh uutta yrityspuolen työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. JAMKilla on tämän tavoitteen osalta tärkeä rooli vahvistaa korkeakoulupohjaista uutta yrittäjyyttä sekä kasvualoilla tarvittavaa osaamista. Väli Suomen ikäluokkakehitys on selvästi maan keskiarvoa myönteisempää vuotiaiden ikäluokka on 89 % vuoden 2009 tasosta. Ikäluokkakehitys on samaa tasoa suurmetropolialueen (Uusimaa, Päijät Häme, Kanta Häme) kanssa eli n. 90 %. Valtakunnallinen keskiarvo on 88,3 %. Niin ikään vuotiaiden määrän ennakoidaan olevan (96 %) lähellä suurmetropolialueen (99 %) kehitystä. VATT:n työpaikkaennusteen mukaan Väli Suomen maakuntien työpaikkakehitys on maan kärkitasoa. Keski Suomessa työpaikkamäärä säilyy hyvällä nykytasolla, joka poikkeaa positiivisesti useimpien maakuntien arvioidusta laskutrendistä. Väli Suomen aloittajatarve esitys vuodelle 2016 on ammattikorkeakoulujen osalta 3861 (opetus ja kulttuuriministeriön aloittajatarve esitys 3000). Monipuolisten kriteerien perusteella Väli Suomen koulutustarjonnan muutosten tulisi olla positiivisia, suurmetropolialueen muutosten suuntaisia. JAMK on aktiivinen oppimisen uudistaja ja verkostojen rakentaja JAMK on toteuttanut ennakoivasti Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa esitettyjä painotuksia. Muun muassa Suomalaisen musiikkikampuksen toiminnalla on muodostettu monialaiset, oppilaitosrajat ylittävät hallinto ja tukipalvelut (esim. kirjasto ja tietopalvelut), lisätty yhteisten opettajien käyttöä sekä investoitu innovatiiviseen oppimisympäristöön. Keski Suomen alueen vahvimmat erikoistumisalat ovat olleet metsä ja metalliteollisuus, joita jatkossa kehitetään resurssiviisas biotalous trendin mukaisesti yhteistyössä Joensuun koordinoiman INKA ohjelman kanssa. Puolet maakunnan viennistä on teknologiateollisuuden tuotteita. Toinen alueen vahvuus on ICT teknologia, jossa JAMK tavoittelee erityisesti verkkoteknologian ja kyberturvallisuuden kehityksen kärkeä. Edelliset alat kytkeytyvät valtakunnalliseen INKA ohjelmatoimintaan Merkittävä resurssiviisas biotalous konseptin osaamisalueista on logistiikka, joka on yksi JAMKin kansallisista vahvuuksista. JAMK on merkittävin logistiikan kouluttaja Suomessa kaikista amk:sta. Keski Suomi kuuluu työvoimakysynnän osalta kasvaviin alueisiin tulevaisuudessa: Työ ja elinkeinoministeriön julkaisu Alueellisten työmarkkinoiden muutos 1/2012 ennakoi Keski Suomen työvoimakysynnän olevan määrällisesti maan 5. suurin vuonna Lisäksi yrittäjäbarometrin (2012) mukaan ammatillinen perusosaaminen on 11 % parempaa Keski Suomessa kuin koko Suomessa, mikä luo hyvät edellytykset yrittäjyyden kehittämiseen tasapainoisesti kaikilla JAMKin koulutusaloilla. [Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirje opetus ja kulttuuriministeriölle koskien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaleikkauksia 2013] JAMK on vetovoimainen korkeakoulu Keski Suomi on oppimisen ja opiskelun maakunta. Keski Suomen pitkä koulutushistoria ja laadukas koulutustarjonta kaikilla koulutusasteilla on tehnyt koulutussektorista merkittävän toimialan, jolla on myös kansainvälistä koulutusvientiä. Uusia opiskelijoita on maakunnassa 2011 yhteensä 8299 eli 5,7 % koko maan uusien opiskelijoiden määrästä. (koko maa ). Opiskelijoiden määrä maakunnassa 2011 oli yhteensä henkilöä, mikä on 6,0 % koko maan opiskelijoiden määrästä (N= ). Suoritettuja tutkintoja Keski Suomessa tehtiin yhteensä kpl, mikä on 5,6 % koko maan tutkintojen määrästä v (N= ). Ammattikorkeakoulutuksen osuus koko maan vastaavista luvuista on seuraava: uusia opiskelijoita 4,9 %, opiskelijoita yhteensä 5,2 %, suoritettuja tutkintoja 5,5 %. Näyttää siltä, että Keski Suomen ammattikorkeakoulutuksessa on hieman vähemmän sekä uusia opiskelijoita että opiskelijoita yhteensä suhteessa koko maan vastaaviin arvoihin mutta suoritettuja tutkintoja suurin piirtein sama määrä kuin koko maassa keskimäärin. Keski Suomen ammattikorkeakoulutus näillä tunnuslu 9

10 vuilla tarkasteltuna näyttää tehokkaalta ja tuottavalta toiminnalta. [Mykkänen, T. (2012) Tietoja maakunnista. Opetus ja kulttuuriministeriön muistio: Korkeakoulu ja tiedepolitiikan osasto.] JAMK on ollut jatkuvasti vetovoimainen, haluttu ja suosittu opiskelupaikka Keski Suomessa. Maakunnan ylioppilaista hakeutui vuonna 2010 pelkästään ammattikorkeakouluopintoihin 27, 5 %, kun koko maan vastaava arvo oli 22,8 %. Samoin sekä ammattikorkeakoulu että yliopistokoulutukseen ylioppilasvuonna hakeneiden suhteellinen osuus (26,5 %) oli koko maahan (24 %) verrattuna suurempi. Vain yliopistokoulutukseen hakeneiden ylioppilaiden osuus (25,1 %) oli vastaavasti koko maata (28 %) pienempi. Samoin uusien ylioppilaiden osuus ammattikorkeakoulutukseen päässeiden joukossa välittömästi toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen on hieman suurempi (18,8 %) kuin koko maassa (17,4 %). Ammattikorkeakoulutus näyttää tyydyttävän uusien ylioppilaiden koulutustarpeita koko maata hieman tehokkaammin. [Mykkänen, T. (2012) Tietoja maakunnista. Opetus ja kulttuuriministeriön muistio: Korkeakoulu ja tiedepolitiikan osasto.] Keski Suomen maakunnan koulutustarjonta vastaa valtakunnallista ja alueellista koulutustarvetta. TOIMINNAN LAAJUUS JA KESKEISET MUUTOKSET Tutkintoon johtavan koulutuksen volyymi ei kasva vuoden 2012 koulutuksen volyymiin verrattuna. Sen sijaan joustavat, korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen erilaiset mallit ja ratkaisut sekä koulutusvienti laajenevat JAMKin koulutustarjonnassa vuoteen 2018, jotta JAMK pystyisi tehokkaammin vastaamaan työelämässä olevien henkilöiden osaamisen kehittämistarpeisiin sekä kansainvälistymisen haasteisiin. JAMK ei supista merkittävästi koulutustarjonnan kokonaisuutta tässä toimilupahakemuksessa. JAM Kiin kohdistui merkittävä aloituspaikkojen leikkaus keväällä 2013 eivätkä lisäsupistukset ole näin ollen perusteltuja Keski Suomessa. JAMK on avaintoimija Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän kaupungin ja kehittämisyhtiö JYKESin kanssa alueen innovaatiokeskittymän muodostamisessa. Tämä vaikuttaa sekä koulutustarjonnan suuntaamiseen että etenkin TK ja yrittäjyystoiminnan kehittämiseen. JAMKin koulutustoiminnan volyymin kasvu perustuu tulevaisuudessa muun kuin amk tutkintokoulutuksen volyymin kasvuun. Korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa (mm. erikoistumiskoulutukset, tilauskoulutus, koulutusvienti) sekä pedagogisessa osaamisessa (ammatillinen opettajankoulutus, ohjaus ja neuvonta) on selkeitä merkkejä laajentuvasta kysynnästä. Kaikki koulutusvastuita vastaavat tutkinto ohjelmat JAMKissa ovat valtakunnallisesti keskimääräistä vetovoimaisempia ja JAMKilla on täydet toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset toteuttaa koulutustehtävänsä niiltä osin. Suunniteltu koulutusvastuurakenne vastaa alueen elinkeinoelämän tarpeita ja Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiotoiminnan kehittämisen painopisteitä. SUUNNITELMA TOIMINNAN MUUTOKSISTA JAMK toteuttaa koulutusvastuiden ja hakukohteiden uudistusta vastaavan opetussuunnitelmauudistuksen, korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen rakenteelliset muutokset sekä koulutusviennin uudistuksen vuosien aikana. Henkilöstön kehittämisohjelma, toiminnan ja talouden tehostamisohjelma ja niihin liittyvät strategiset kehittämishankkeet kytketään muutosten läpiviennin turvaamiseen. JAMK vahvistaa koulutuksen ympärivuotista tarjontaa panostamalla kesälukukautena annettavaan opetukseen, yhteistyössä kv partnereiden kanssa toteutettaviin kansainvälisiin kesäkouluihin sekä lisää verkko opetuksen tarjontaa kaikilla aloilla. Ympärivuotisen koulutustarjonnan järjestämisen tavoitteena on opiskelijoiden nopeampi valmistuminen ja sitä kautta työurien pidentäminen alkupäästä. KOULUTUKSEN TYÖLLISTYMISVAIKUTUKSET Työllisyystilannetta seurataan aktiivisesti yhteistyössä alueen TE viranomaisten kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta amk tutkinnon suorittaneiden valmistumishetken työllisyys on hieman kasvanut viime vuosina, tosin alakohtaista vaihtelua on jonkin verran. Valmistumishetkellä työttömien määrä oli 19 % vuonna Keski Suomeen työllistyy amk tutkinnon suorittaneista keskimäärin 70 %. Luku on vaihdellut muutamia prosenttiyksiköitä viime vuosina (69 % vuonna 2012). Joistakin koulutusohjelmista valmistuvista useimmat löytävät työn Keski Suomen alueelta, esimerkiksi ohjelmistotekniikasta 95 %, liiketaloudesta 84 % ja hoitotyöstä 83 %. Kuusi prosenttia kertoo olevansa yrittäjänä, kulttuurialalla jopa 18 % ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla 16 %. Tiimiakatemiasta valmistuvista 50 % jatkaa valmistumishetkellä yrittäjänä. Keskimäärin 82 % vuonna 2012 valmistuneista kokee, että JAMK on eri tavoin tukenut työelämäyh 10

11 teyksien kehittymistä (osittain/täysin samaa mieltä olevat yhteensä). Erityisen vahvaksi tuki työelämäyhteyksien kehittymiselle koetaan sosiaali ja terveysalalla sekä yhteiskuntatieteiden (88 %) sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (86 %). Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä, AMK-tutkinnon suorittaneet Työllinen Työtön Aloittaa toisen koulutuksen Kulttuuriala 58 % 54 % 63 % 17 % 15 % 18 % 15 % 15 % 9 % 10 % 15 % 10 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemisja talousala Sosiaali-, terveysja liikunta-ala 72 % 71 % 66 % 17 % 14 % 19 % 5 % 8 % 5 % 7 % 6 % 10 % 24 % 65 % 70 % 47 % 12 % 20 % 12 % 6 % 5 % 18 % 18 % 5 % 69 % 74 % 71 % 19 % 17 % 19 % 3 % 2 % 1 % 9 % 7 % 10 % 68 % 67 % 71 % 19 % 16 % 19 % 1 % 3 % 2 % 12 % 14 % 9 % Tekniikan ja liikenteen ala 66 % 72 % 73 % 19 % 19 % 17 % 6 % 4 % 3 % 8 % 5 % 6 % Luonnontieteiden ala 66 % 79 % 72 % 29 % 19 % 24 % 0 % 0 % 4 % 5 % 3 % 0 % JAMK, kaikki koulutusalat yhteensä 66 % 69 % 70 % 20 % 17 % 19 % 5 % 5 % 3 % 9 % 9 % 8 % TAULUKKO Alakohtainen työllisyystilanne (OPALA ammattikorkeakoulujen ja OKM:n valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely; AMK tutkinnon suorittaneet. Vastausprosentti/JAMK: %; 2011, 95 % ; %.) Muu Koulutusvastuu ammattikorkeakoulututkinnot ja tutkintonimikkeet, joihin haetaan koulutusvastuuta olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä perustelut taulukoissa 1 3. haetuille tutkinnoille, koulutusvastuille ja laajuudelle perustuuko hakemus tältä osin korkeakoulujen yhteisiin sopimuksiin? mahdolliset valtakunnalliset erityisvastuut perusteluineen vieraskielinen koulutus perusteluineen perustelut ja edellytykset koulutusvastuun toteuttamiselle haetuilla paikkakunnilla KOULUTUSVASTUUT Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Musiikkipedagogi (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tietojenkäsittely, Tradenomi (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, liiketalous, Tradenomi (AMK) Matkailu ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK), Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, logistiikka, Insinööri (AMK) Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, konetekniikka, Insinööri (AMK) Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, energiatekniikka, Insinööri (AMK) Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, sähkö ja automaatiotekniikka, Insinööri (AMK) Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, tieto ja viestintätekniikka, Insinööri (AMK) Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, rakennustekniikka, Insinööri (AMK) Luonnonvara alan ammattikorkeakoulututkinto, Maaseutuelinkeinot, Agrologi (AMK) Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK) Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Kätilö (AMK) Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK) Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Toimintaterapeutti (AMK) Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK) Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, liiketalous, Tradenomi (ylempi AMK) Matkailu ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (ylempi AMK) Tekniikan alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tieto ja viestintätekniikka, Insinööri (ylempi AMK) Tekniikan alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, konetekniikka, Insinööri (ylempi AMK) Tekniikan alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, logistiikka, Insinööri (ylempi AMK) Tekniikan alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sähkö ja automaatioteknikka, Insinööri (ylempi AMK) Tekniikan alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, energia ja ympäristötekniikka, Insinööri (ylempi 11

12 AMK) Luonnonvara alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Maaseutuelinkeinot, Agrologi (ylempi AMK) Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (ylempi AMK) Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kätilö (ylempi AMK) Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Toimintaterapeutti (ylempi AMK) Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (ylempi AMK) Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) MUUTOKSET, PERUSTELUT JA YHTEISTYÖKORKEAKOULUT Koulutusvastuut haetaan taulukon 123 mukaisesti. Olennaisimmat toiminnalliset muutokset koskevat tekniikan, liiketalouden sekä matkailu ja ravitsemisalan nykyistä koulutusta. Ne kootaan aiempaa laajempiin, koulutusvastuujakoa vastaaviin kokonaisuuksiin. Koulutus toteutetaan siten, että se mahdollistaa opintouran joustavat, opiskelijalähtöiset valinnat uuden ohjausjärjestelmän (Ohjaus 2013) tuella. JAMKin keskeiset yhteistyökorkeakoulut Suomessa koulutusvastuissa ovat Savonia ja TAMK. JAMK luopuu terveydenhoitaja koulutuksesta SAVONIAn hyväksi ja tukeutuu jatkossa tältä osin SAVONIAn koulutusvastuuseen. JAMK haluaa järjestää rakennusalan työnjohdon (rakennusmestari amk) aikuiskoulutusta Jyväskylässä vuorovuosin sekä TAMKin että SAVONIAn koulutusvastuita käyttäen. JAMK vahvistaa toimintaterapian koulutusta Jyväskylässä ja tarjoaa sitä jatkossa sekä SA VONIAlle että Saimaan amk:lle, jotka ovat luopumassa toimintaterapian koulutuksesta. JAMK hakee uudelleen rakennustekniikan omaa koulutusvastuuta, koska työelämän organisaatiot ja yritykset ovat viestineet pysyvästä rakennusinsinöörien rekrytointitarpeesta Jyväskylän seudulla. Koulutuksen toteutus aloitettaisiin vuonna Rakennusinsinöörien koulutuksen suunniteltu aloitusryhmä on 20, mikä määrä vähennetään muusta insinöörikoulutuksesta. Rakennustekniikan koulutusohjelman sisäänotto lopetettiin vuonna 2013 osana JAMKiin kohdistuneita aloituspaikkojen leikkauksia. Vuonna 2013 toteutettuihin koulutuksiin verrattuna JAMK hakee siis uusina koulutusvastuina em. rakennustekniikan insinööri amk koulutusvastuuta sekä energiatekniikan insinööri YAMK ja agrologi YAMK koulutusvastuita. JAMK ei aio järjestää jatkossa terveydenhoitajakoulutusta eikä tietojenkäsittelyn YAMK koulutusta. VALTAKUNNALLISIA KOULUTUSTEHTÄVIÄ JAMKista valmistuneista sijoittuu työhön muualle kuin Keski Suomeen runsaat 30 %. Valtakunnallista merkitystä koulutustehtävässään JAMKilla on muun muassa sosiaali ja terveysalalla (toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja) sekä tekniikan (mm. kyberturvallisuus ja logistiikka), matkailun ja musiikin aloilla. Ammatillinen opettajankoulutus kattaa maantieteellisesti käytännössä koko Väli Suomen alueen ja sen erilaiset koulutusorganisaatiot Muu koulutustehtävä VIERASKIELINEN KOULUTUS Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa koulutusvastuun puitteissa englanninkielistä koulutusta sekä ammattikorkeakoulututkintoon että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa tutkintoohjelmissa taulukon 123 mukaisina hakukohteina. Vieraskielisillä tutkinto ohjelmilla sekä vieraskielisillä opintojaksoilla ja mooduleilla varmistetaan opiskelijoiden osaaminen kansainväliseen työhön niin Suomeen kuin ulkomaille. Vieraskielinen opintotarjonta mahdollistaa sekä ulkomaalaisten tutkinto että vaihto opiskelijoiden opiskelun Suomessa. Ulkomaalaisia asiantuntijoita korkeakoulu ja yrityssektorilta hyödynnetään koulutuksessa ja TK toiminnassa. Vieraskielinen koulutus tukee opiskelijoiden, henkilöstön, koko korkeakoulun ja Keski Suomen alueen yritysten kansainvälistymistä sekä maahanmuuttajien oppimistarpeita. Lisäksi opettajakorkeakoulu on toteuttanut vuodesta 1994 lähtien englanninkielistä opettajankoulutusta. mitä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ammattikorkeakoulu aikoo järjestää koulutustehtävänsä puitteissa olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä vieraskielinen koulutus perusteluineen perustelut taulukoissa 1 3 haetuille koulutustehtävälle ja laajuudelle YAMK koulutukset haetaan taulukon 123 mukaisiin koulutusvastuualueisiin ja hakukohteisiin. Suuria muutoksia ei ole tiedossa, tarve YAMK koulutuksen lisäämiseen on olemassa ja se kohdistuu etupäässä laaja alaisten, perinteisten koulutusalarajojen yli meneviin toteutuksiin, jotka vastaavat alueen innovaatiotoiminnan kehittämistarpeita. JAMK toteuttaa YAMK koulutuksen monialaiset oppimispolut mahdollistavina rakenteina. YAMK koulutuksista muodostuu kokonaisuus, missä opiskelija saa tutkinnon omalta alaltaan, mutta kuitenkin siten, että hänellä on laajat mahdollisuudet hankkia osaamista YAMK tason koulutuksen ydinosaamisissa valintansa mukaan esim. johtamises 12

13 sa, yrittäjyydessä, kansainvälisyydessä, ohjauksessa ja neuvonnassa sekä tutkimus ja kehittämistoiminnassa. YAMK koulutuksia tuotteistetaan koulutusviennin tuotteiksi (Paper Machine Technology, Health Promotion & Nursing, palveluliiketoiminta). Vieraskielinen YAMK koulutus on tarpeen alueen yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja yritysten kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamiseksi. JAMK toteuttaa palveluliiketoiminnan koulutusta (restonomi, YAMK) Tampereella vastavuoroisesti TAMKin Jyväskylässä toteuttaman rakennusalan työnjohdon koulutuksen (rakennusmestari, amk) kanssa. koulutustehtävän puitteissa haettava ammatillinen opettajankoulutus, olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä perustelut taulukossa 1 3 haetuille koulutustehtävälle ja laajuudelle Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää opettajan pedagogisia opintoja, ammatillista erityisopettajankoulutusta ja opinto ohjaajankoulutusta ja on tutkintomäärillä mitattuna Suomen suurin toimija. Ammatillisen opettajankoulutuksen tarve säilyy tulevinakin vuosina määrällisesti nykyisellä tasolla. Opetushallituksen opettajat Suomessa selvityksen mukaan epäpätevien opettajien määrä on tällä hetkellä 27,4 % opetushenkilöstöstä. Lähes puolet yhteisten opintojen opettajista (45 %) ja ammatillisten opintojen opettajista (49 %) on 50 v. tai yli, mikä sellaisenaan aiheuttaa tulevina vuosina tarvetta uusille koulutetuille opettajille, opinto ohjaajille ja ammatillisille erityisopettajille. Koulutuksen tutkimuslaitoksen laatiman määrällisen ennakointiaineiston mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen tarve vuoteen 2025 pysyy suunnilleen nykyisellä, noin 1500 vuosittain koulutetun tasolla. Opinto ohjaajankoulutuksen ja ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tarve aiheutuu vastaavalla tavalla työssä olevien opinto ohjaajien ja erityisopettajien ikärakenteesta, kelpoisuustilanteesta sekä opinto ohjauksen ja erityisopetuksen tarpeen kasvusta ja opinto ohjaajan tai erityisopettajan toiminnan sisällöllisen luonteen muutoksesta: toimenkuvat laajenevat ja asiakaskunta tulee nykyisestään kasvamaan. Viime vuosina JAMK on ollut maan suosituin hakukohde ammatillisen opettajan pedagogisissa opinnoissa, opinto ohjaajankoulutuksessa ja ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa. Ammatillinen opettajankoulutus on kysytty täydennyskoulutustutkinto myös suoraan työelämästä hakeville henkilöille, jotka aikovat jatkossa pyrkiä opetustehtäviin Muu koulutus muu kuin tutkintoon johtava koulutus olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä koulutusvienti ja tilauskoulutus JAMK toteuttaa korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen uudistamisen edellyttämät rakenteelliset muutokset ja käynnistää uusien erikoistumiskoulutusten suunnittelun ja toteutuksen. JAMK toteuttaa rakennemuutosten edellyttämät kokeiluhankkeet ja kehittää ns. korkeakouludiplomin tuottavan koulutuksen pilotit, minkä pohjalta uudistetaan korkeakoulutuksen rakenteita. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjonta laajenee ja toteutuu modulaarisina kokonaisuuksina. Sekä AMK että YAMK koulutuksessa suoritetuilla avoimen amkin opinnoilla on mahdollista tietyillä edellytyksillä päästä suoraan tutkinto opiskelijaksi. Tällä väylämahdollisuudella tehostetaan koulutuksen saatavuutta kansalaisten keskuudessa sekä JAMKin koulutusprosessin tehokkuutta. Avoimen amkin opetusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Avoimen amkin toimintaa kehitetään erityisesti korkeakouludiplomi koulutusmallin muodostamisessa. JAMKin koulutusvienti laajenee tarkastelukaudella Koulutusviennin volyymi on tällä hetkellä 3 M /vuodessa ja tavoitteena on hallittu %:n kasvu. JAMK on nykyisellään suurin koulutusvientiä toteuttava ammattikorkeakoulu. Liikevaihtotavoite vuonna 2018 on 6 M. Keskeiset kohdemarkkinat ovat Venäjä, Keski Aasia, Lähi Itä, tietyt Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kehittyneet maat. Ensisijaisena asiakassegmenttinä viranomaiset ja oppilaitokset/korkeakoulut. Asiakkaina voivat olla myös yritykset, yksityishenkilöt ja kehitysyhteistyöviranomaiset. Koulutusvienti voi olla täydennyskoulutusta, tutkintokoulutusta, konsultointiprojekteja, koulujen operointia tai ratkaisujen myyntiä. JAMKin tarkoituksena on toteuttaa koulutusvientiä kuhunkin kohteeseen tarkoituksenmukaisella tavalla. JAMK on osakkaana 10 % omistusosuudella myös koulutusvientiyhtiö EduCluster Finland Oy:ssä yhdessä Jyväskylän yliopiston ja koulutuskuntayhtymän kanssa. Ammatillinen opettajakorkeakoulu on merkittävä opettajien täydennyskouluttaja. Kotimaisen tilauskoulutuksen merkitys ja volyymi kasvaa aikavälillä kaikilla asiakassektoreilla. Asiakkaita tulevat jatkossakin olemaan julkiset toimijat (viranomaisia, kaupunkeja, sairaanhoitopiirejä), oppilaitokset (korkeakouluja ja koulutuskuntayhtymiä) ja yritykset. Työvoimakoulutuksel 13

14 3.5. Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta la parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai päästä sinne takaisin. Useimmiten työvoimakoulutus on jatko ja täydennyskoulutusta jo aiemmin joko opiskelemalla tai työssä oppimalla hankitulle ammattitaidolle. Koulutusta järjestetään myös yhteishankintana työnantajien kanssa. Työvoimakoulutus liitetään usein muihin palveluihin ja näin rakennetaan yksilöllisiä työllistämisen polkuja. Toteuttamistapa on TE toimiston koulutustarjontaan kohdennetut tarjoukset. Työvoimakoulutuksen ennakoidaan pysyvän suurin piirtein nykyisen tasoisena tai hieman kasvavan. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien täydennyskoulutukseen suunnatulla SPECIMArahoituksella on toteutettu opettajankoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä opettajaksi ja opinto ohjaajaksi pätevöittävää koulutusta vuosina JAMKin tarkoituksena on jatkossakin vastata tähän kasvavaan koulutustarpeeseen TK toiminnan laajuus TUTKIMUS JA KEHITYSTYÖN LAAJUUS JA RAHOITUSPOHJA TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISHETKEL LÄ, OLENNAISET MUUTOKSET NYKYTILAAN JA SUUNNITELMA TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ JAMK on tarkastelukaudella sitoutunut yhdessä muiden toimijoiden kanssa Jyväskylän kasvusopimukseen ja INKA ohjelman tavoitteisiin. Tähän liittyen JAMK on mukana Sitran käynnistämässä Jyväskylän seudun Resurssiviisaus hankkeessa. TK toiminnan volyymi tarkastelukauden alussa 2014 ennakoidaan olevan7 M, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus on 4 5 M. EU:n rakennerahastojen osuus rahoituspohjasta on tällä hetkellä 70 %. Tarkastelukauden päättyessä 2018 arvioidaan TK toiminnan volyymin olevan luokkaa M, josta ulkopuolisen rahoituksen suuruus on M. Rahoituspohjan arvioidaan kehittyvän niin, että rakennerahastojen osuus pienenee 50 %:iin ja kilpailtu EU rahoitus ja kansallisen tason rahoitus kasvavat 50 %:iin. EU ohjelmakauden vaihdos heijastuu erityisesti vuonna 2014, jolloin rahoitusvolyymi on pienimmillään. Jatkossa edellytetään nykyistä fokusoidumpaa panostusta valittujen painoalojen TK projekteihin, jotta JAMKin strategiset tavoitteet toteutuvat. Kasvu tulee jatkossa entistä vahvemmin suorasta EUrahoituksesta ja kansallisesta rahoituksesta, vaikka rakennerahastojakin tullaan hyödyntämään. Henkilöstövolyymi pienenee tarkastelukauden alussa, mutta henkilöstön määrän odotetaan palaavan vuoden 2013 tasolle vuonna 2018 (ks. kohta 3.3 henkilöstöresurssit). Kaiken kaikkiaan JAMKin TK toiminta on ammattikorkeakoulutarkastelussa ollut valtakunnan kärkeä, sekä volyymiltään että tuloksiltaan vuoteen 2013 saakka. JAMK on myös panostanut TK toiminnan omarahoitukseen vahvasti. JAMKin TK toiminnan vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta ovat esimerkkinä seuraavat merkittävät TK kokonaisuudet: Perhetutkimukseen ja aivotutkimukseen liittyvät tutkimusjatkumot (perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen) yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa; Perheiden hyvinvointiin sekä organisaatioiden ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen liittyvä TKtoiminta, jossa JAMKilla on useita ohjelmarahoituksia ja Tekes ja Akatemia rahoituksella toteutettuja tutkimusprojekteja; Uudistuva johtaminen tutkimuskokonaisuus, jossa on hyödynnetty Tekes rahoitusta VTT:n ja yliopistojen kanssa; Ammatillinen opettajakorkeakoulu koordinoi ministeriötason Opin Ovi kokonaisuutta ja sillä on merkittäviä Egyptin, Nepalin ja Vietnamin koulutusjärjestelmien kehittämishankkeita; JAMK on ollut koordinoimassa kansainvälistä BioClus projektia (FP7), jonka tuloksena on laadittu eurooppalainen biomassan kestävään hyödyntämiseen liittyvä tutkimusagenda; JAMKilla on korkeatasoinen kattilatestauslaboratorio, jossa testataan lämmitysjärjestelmiä ja niiden lisäkomponentteja sekä kehitetään uusia jätteenkäsittelymenetelmiä. Kattilatestauslaboratorion tilat ja laitteet on akkreditoitu VTT Expert Service Oy:n (FINAS T ) toiminnan piirissä. JAMK on rakentanut Jyväskylään Suomen merkittävimmän ja tällä hetkellä ainoan kyberturvallisuuden tutkimus ja oppimisympäristön (JyvSecTec laboratorio); Kyberturvallisuudessa ja ohjelmistotekniikassa on useita ohjelmarahoituksia. JAMK osallistuu Tekesin Cloud software ohjelmaan (Digile Oy/ICT SHOK) ja on keskeinen kyberturvallisuuteen liittyvien sisältöjen toteuttaja Jyväskylän INKA ohjelmassa TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen TUTKIMUS JA KEHITYSTYÖN PAINOPISTEET, SUHDE KOULUTUSTOIMINNAN PAINOPISTEISIIN JA ALUEEN PAINOPISTEALUEISIIN Lähtökohtana on, että JAMKissa TK toiminta ja koulutus tapahtuvat strategisilla painopistealueilla toisiaan tukien. Alueelliset painopisteet muotoutuvat INKA ohjelman kautta, jonka suuntaisesti toimitaan myös JAMKissa. Alueelliset painopistealueet ovat resurssiviisas biotalous, kyberturvalli 14

15 suus ja oppiva, liikkuva ja hyvinvoiva ihminen. Kyberturvallisuus on valittu INKA ohjelmaan erityisesti JAMKin osaamisresurssien vuoksi. Lisäksi JAMKin kansainvälinen koulutusliiketoiminta tukee IN KA ohjelmaa. STRATEGISET KUMPPANUUDET SEKÄ ALUEELLISET, KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET VERKOSTOT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN TK TOIMINNASSA Keskeiset JAMKin alueelliset kumppanit TK toiminnassa ovat VTT, Jyväskylän yliopisto, aluekehittämisyhtiöt ja rahoittajat. Kansallisella tasolla JAMKilla on yhteistyö ja sopimussuhde TAMKiin ja Savoniaan sekä VTT:hen biotalouden kautta. JAMK on aktiivinen toimija ammattikorkeakoulujen TKI verkostossa. Kansainvälisesti merkittäviä strategisia TK verkostoja ovat biotalouden BIOCLUS verkosto, European Network of Living Labs ENOLL, European Regions Research and Innovation Network ERRIN, European Innovation Partnership within Active and Healthy Ageing sekä perheiden hyvinvointiin liittyvät verkostot. Strategiset yrityskumppanuudet on esitetty kohdassa 3.2. Eri verkostoissa toimiminen on mahdollistanut JAMKille monipuolisen kansainvälisen rahoituksen mm. seuraavista ohjelmista: tutkimuksen puiteohjelma (FP7), INTERREG IVC, Elinikäisen oppimisen ohjelma, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Itämeren ohjelma, HEI ICI ja LEADER. Eri tahojen kanssa yhteiset infrastruktuurit ja yhteistyörakenteet: Yhteistyö VTT:n kanssa kattilatestauslaboratorion käytössä, perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopiston kanssa, Sport Business School yhteistyö Haaga Helian ja Jyväskylän yliopiston Kilpa ja huippu urheilun keskuksen kanssa, Älykodin turvallisen asumisen ratkaisut kansallisten yrityskumppaneiden kanssa sekä kyberturvallisuuslaboratorio yritysten ja Puolustusvoimien kanssa. Rakennusautomaatio, betonintestaus ja dynaamisten rakenteiden testauslaboratoriot ovat rakentuneet yhteistyössä alueen yritysten kanssa. TK toiminnan integrointi koulutukseen: JAMKissa on sisäiset rahoitusmallit, joiden kautta suositaan integroituja TK koulutusprojekteja (=sisäinen TK tukirahoitus, jolla varmistetaan monipuolinen rahoituspohja ja yhteinen synergia). Jatkossa tullaan panostamaan erityisesti henkilöstöpolitiikassa valittujen painoalojen substanssiosaajiin, jotka toimivat sekä TK työssä että opettavat tutkintoohjelmissa. JAMKissa testataan tällä hetkellä myös mallia, jossa uudet opiskelijat kytketään tiimioppimisen avulla vahvemmin TK toimintaan ja osaksi asiantuntijatiimin jäsenyyttä. Henkilöstön TK pätevöitymiseen tehtäävät toimet/suunnitelma: JAMKissa on yli 10 vuotta järjestetty TK henkilöstön Projektiosaajat valmennusohjelmaa, joka on vakiintunut TK pätevöitymisen koulutus. Valmennus on tuotteistettu kokonaisuus, jota myydään myös ulospäin. Henkilöstön TK osaamisen kehittämiseen panostetaan tämän lisäksi hyödyntäen yhteistyötä ammattikorkeakoulujen TKI verkoston kanssa. Osaamisen siirto ammattikorkeakoulun ja alueen välillä: Tavoitteena on ollut vuodesta 2009 lähtien entistä tehokkaampi TK tulosten siirto yrityksiin, kaupallistaminen ja lisensoinnit. Tarkastelukaudella on tarkoitus jakaa henkilöstöresursseja JAMKin ja yritysten välillä ts. tavoitteena on jaettu asiantuntijuus (työskentely yrityksissä määräajan). TK toimintaa pyritään jatkossa toteuttamaan nykyistä enemmän autenttisissa yritysympäristöissä. Tavoitteena on tällöin luoda välittömämpi, nopeampi tapa reagoida yritysten tarpeisiin. Opiskelijat kytketään vahvemmin projektitoteutuksiin lisäämällä opiskelijoiden määrää kaikissa TK projekteissa. JAMKissa seurataan opiskelijoiden tuntimäärää ja volyymia TK projekteissa jo nykyisellään. Konkreettiset osaamisen siirtoon liittyvät projektit tarkastelukaudella : Jyväskylän kaupunkiseudun ja TEMin välisessä kasvusopimuksessa tunnistettiin kaksi erityistä pilottialuetta, joita kehitetään kokonaisvaltaisesti Resurssiviisas biotalous teemaan tukeutuen. Toinen on entinen Kankaan paperitehtaan alue, joka sijaitsee kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä, ja toinen lähivuosina rakennettava uusi keskussairaala. Jyväskylän ammattikorkeakoulun on aktiivinen kehittäjä näissä hankkeissa mm. kyberturvallisuuden, tietoverkkotekniikan, hyvinvoinnin ja logistiikan aloilla. Toimipisteiden edellytykset TKI työhön: Pitkäjännitteinen ja systemaattinen työ tuotekehitysympäristöjen luomiseksi on kestänyt vuosia ja se perustuu JAMKissa ja maakunnassa määritellyille painoaloille. Olemassaolevia tuotekehitysympäristöjä tullaan vahvistamaan tarkastelukaudella Kyberturvallisuuslaboratorion kaltaista tutkimusympäristöä ei ole muualla Suomessa. Saarijärven Biotalousinstituutissa toimii ainutlaatuinen ja EU akkreditoitu kattilantestauslaboratorio. 15

16 TK toimintaan on JAMKissa panostettu viime vuosina merkittävästi, osin johtuen hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Osaamispohjan laajentamiseen on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota, koska osaaminen ei saa olla yksittäisten henkilöiden varassa Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 kuvaus harjoittelun järjestämisestä ja harjoittelumahdollisuuksista ammattikorkeakoulun toimintapaikkakunnittain muu kuin koulutusta ja tk toimintaa koskeva aluekehitystehtävän toteuttaminen sekä aluevaikuttavuus muut sidosryhmäyhteistyön muodot yrittäjyyden edistämisen toimenpiteet ja tulokset YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEN TOIMENPITEET JA TULOKSET JAMK on nostanut strategiassaan korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen yhdeksi merkittävimmäksi tavoitteekseen. JAMKin visiona on olla Suomen yrittäjyyslähtöisin korkeakoulu vuonna Tulosten selkeä paraneminen parin viime vuoden aikana osoittaa, että tavoite on perusteltu. Liiketoimintaideoiden määrä on noussut muutamassa vuodessa yli 100:aan per vuosi (esim. vuonna 2007 vain 2 ideaa) ja JAMK lähtöisiä opiskelijoiden tai henkilökunnan yrityksiä on perustettu parina viime vuonna n. 20 per vuosi. Perustettuja yrityksiä on 2011 ja 2012 ollut viisinkertainen määrä verrattuna vuoteen Patenttien ja lisenssointien määrä on muutama vuosittain. JAMKin patentointistrategia perustuu siihen, että patentit voitaisiin siirtää suoraan yrityksille eikä JAMKille itselleen jäisi patenttisalkkua manageroitavaksi. JAMKin innovaatio ja yrittäjyystoimintaa toteutetaan JAMK Generator oppimisympäristössä. Generator kokoaa kaikki innovaatio ja yrittäjyystoiminnassa mukana olevat eri yksiköiden opiskelijat, henkilöstön ja asiantuntijat. JAMK Generator myöntää rahoitusta hyville tuotekehityshankkeille ja alkaville yrityksille. JAMK Generatorin alla toimii myös tukipalvelut/maksuton asiantuntijapalvelu, jonka avulla liiketoimintaideoita sparrataan. JAMKiin on perustettu v start up rahasto, josta tehdään alkuvaiheen pääomasijoituksia opiskelijalähtöisiin yrityksiin. Edellytyksenä JAMKpääomasijoitukselle on, että perustettava yritys on ELY, TEKES tai vastaavalla rahoituspolulla, jolloin markkinapotentiaali ja osaaminen on todennettu myös ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. JAMK Generatorin alla toimii yrityshautomo, joka on JAMKin tutkinto opiskelijoille suunnattu kasvualusta yrittäjyyteen. Opintopisteitä voi suorittaa 5 60 ja opiskelut ovat osa omaa tutkintoa. Vuosittain 100 opiskelijaa ja henkilökunnan edustajaa edistää liiketoimintaansa, liikeideaansa tai henkilökohtaista kasvuaan yrittäjyyteen. Parhaat ideat ja yrittäjäkandidaatit saavat henkilökohtaisen valmentajan. Tällä hetkellä JAMKissa on käynnissä pedagogisten periaatteiden mukainen opetussuunnitelmauudistus, joka perustuu opiskelijalähtöisyyteen. Kaikille yhteiset yrittäjyysopinnot (5 op) ovat käynnistyneet syksyllä Yrittäjyysopintojen laajeneminen kaikille opiskelijoille edellyttää myös opetushenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Niinpä JAMKissa käynnistyi helmikuussa 2013 yritysvalmentajakoulutus, jolla kehitetään henkilökunnan osaamista ja valmiutta liikeideoiden tunnistamiseen. JAMKissa toimii useita oppimis ja tuotekehitysympäristöjä, joissa opiskelijat voivat tehdä tktoimintaa, toteuttaa aitoja asiakashankkeita ja saada opintopisteitä. Näitä ovat mm. Schauman Service Factory, joka keskittyy innovaatio ja palvelumuotoiluun, bioenergian kattilatestauslaboratorio Saarijärvellä, turvallisen asumisen ratkaisuja tarjoava Älykoti sekä laboratorio ja mittauspalveluja tarjoava Logistiikkalaboratorio. Parikymmentä vuotta on JAMKin yrittäjyyskoulutuksen lippulaivana toiminut Tiimiakatemia, jossa opinnot suoritetaan omassa osuuskuntamuotoisessa yrityksessä. Viimeisimmän selvityksen mukaan Tiimiakatemian opiskelijoista 38 % jatkaa yrittäjinä opintojen jälkeen. Lisäksi yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan strategiaa toteutetaan erilaisilla aktivointiprojekteilla ja toimenpiteillä, joista hyvänä esimerkkinä ovat innovaatiotoiminnan aktivointiprojektit yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Projektien avulla on nostettu innovaatiotoiminnan arvostusta ja saatu se osaksi korkeakoulujen jokapäiväistä työtä. Opiskelijoille järjestetään vuosittain erilaisia ideointikilpailuita esim. IDIS ja JYP Akatemia. Innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseksi JAMK tekee tiivistä yhteistyötä Jyväskylän Yritystehtaan kanssa (ks. jklyritystehdas.fi), joka on uusien kasvuyritysten syntymistä ja kehittämistä tukeva palvelukokonaisuus yhdessä yliopiston, Protomon, uusyrityskeskuksen, Suomen Yrityskehitys Oy:n ja Jykesin kanssa. Tämän lisäksi keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Finnvera, ELY keskus ja Keksintösäätiön Tuoteväylä. Tavoitteena on, että Jyväskylän yritystehtaan toiminnot siirtyvät syksyllä 2014 JAMKin kampukselle Jyväskylän Lutakkoon remontoituun Turbiini kiinteistöön. 16

17 HARJOITTELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA HARJOITTELUMAHDOLLISUUDET Aktiiviset opiskelijat löytävät harjoittelupaikan omien kontaktiensa avulla. Opiskelijat saavat tietoa harjoittelupaikoista myös ammattikorkeakoulujen valtakunnallisesta työ ja harjoittelupaikkojen välityspalvelusta Jobstepistä sekä kaikille Keski Suomen korkeakouluopiskelijoille tarkoitetuista Osumia.fi palvelusta. Osa harjoittelupaikoista ilmoitetaan suoraan Jyväskylän ammattikorkeakoulun harjoittelukoordinaattorin tai vastaavien kautta. Jokaisessa JAMKin yksikössä on harjoittelukoordinaattori tai vastaavia, joilta saa tietoa mm. harjoitteluun soveltuvista tehtävistä. Harjoittelu on ohjattua. Harjoittelulle nimetään ohjaaja sekä työpaikalta että JAMKista. Ennen harjoittelua ammattikorkeakoulu ohjaa ja tukee opiskelijaa mm. harjoittelupaikan haussa sekä harjoittelutehtävien ja oppimistavoitteiden määrittelyssä. Harjoittelun aikana työnantajan tulee ohjata ja perehdyttää ammattialan erityispiirteisiin ja työtehtäviin. Harjoittelupaikkojen saannissa suomenkielisissä koulutuksissa eri toimipisteissä ei ole ollut merkittäviä ongelmia Saarijärvellä tai Jyväskylän kampuksilla. Ainoastaan sosiaali ja terveysalan harjoittelupaikkojen saamisessa on ollut ajoittain haasteita ohjaavan terveydenhoitohenkilöstön määrän vaikutuksesta alueella. ALUEKEHITYSTEHTÄVÄN TOTEUTTAMINEN JA ALUEVAIKUTTAVUUS JAMKin alueellinen vaikuttavuus perustuu siihen, että se tuottaa osaavia yksilöitä, innovaatioita ja yrittäjyyttä, jotka yhdessä edistävät Keski Suomen ja muiden toiminta alueiden menestystä ja kansainvälistymistä. Aluekehitystyötä tehdään kaikissa JAMKin ydinprosesseissa: koulutuksessa, TKtoiminnassa ja palvelutoiminnassa. Muu kuin koulutukseen ja TK toimintaan kiinteästi liittyvä aluekehitystyö on osallistumista aktiivisesti maakunnallisiin ja seudullisiin kehittämisprosesseihin ja ennakointityöhön. JAMKin asianatuntijat ovat mukana useissa maakunnallisissa ja seudullisissa kehittämisryhmissä, seutukontekstissa puhutaan korkeakouluasiamiestoiminnasta. Korkeakouluasiamies toimii yhteyshenkilönä seudullisten toimijoiden ja korkeakoulun välillä. Esim. JAMK osallistuu Keski Suomen liiton ja ELY keskuksen järjestämään vuosittaiseen seutukierrokseen, joka pohjautuu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. JAMK on mukana toimintasektorinsa kannalta tärkeissä alueellisissa neuvottelukunnissa, työryhmissä ja asiantuntijaverkostoissa. Verkostotoiminta tuottaa lisäarvoa alueelliseen kehittämiseen, vaikuttavuuteen ja rajapinta alueiden yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. JAMKilla on esim. kattava edustus Keski Suomen Kauppakamarin valiokuntatyössä. JAMK on valinnut tärkeimmät yhteiskunnalliset sidosryhmät, joiden yhteistyösuhteen hoitamiseen on nimetty yhteyshenkilöt. Myös JAMKin sisällä toimii eri koulutusyksiköiden suunnittelun tukena neuvottelukuntia (esim. yrittäjyyden asiantuntijoista koostuva Advisory Board). Keski Suomessa on omaksuttu toimiva yhdessä tekemisen kulttuuri alueellisten viranomaisten, korkeakoulutoimijoiden ja yritysten kanssa. Uusia yhteistyön malleja ja kehittämistyön organisoimistapoja on luotu ennakkoluulottomasti yhdessä muiden alueen kehittämiseen osallistuvien organisaatioiden kanssa. Esimerkkinä maakunnallinen ennakointiryhmä, joka vastaa Keski Suomen alueellisen ennakointiprosessin vetämisestä ja kehittämistyöstä. Keski Suomen yhteinen ennakointityö on jatkuvaa, prosessimaista toimintaa, jonka ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaavat alueellisissa organisaatioissa olevat ennakoinnin vastuuhenkilöt. Annetut ennakointilupaukset ja ennakoinnin vuosikello jäsentävät alueen yhteistä tulevaisuustyötä (http://www.keskisuomi.info/alueellinenennakointiprosessi/). Alueen strategiatyössä JAMK on toiminut myös aktiivisesti (esim. Keski Suomen skenaariotyö 2040, Innovatiiviset kaupungit ohjelma, Keski Suomen maaseudun kehittämisstrategialuonnoksen laatiminen ohjelmakaudelle ja aikuisohjauksen alueellinen strategia). Alueellinen vaikuttavuusalue vaihtelee toiminnasta riippuen. JAMKin pääasiallinen vaikuttavuusalue on Keski Suomen maakunta. Useissa koulutuksissa vaikutusalue ulottuu useisiin maakuntiin (etenkin Pirkanmaalle, Pohjois Savoon ja Etelä Pohjanmaalle) tai koko Suomeen ja kansainvälisten koulutusohjelmien osalta myös kansainväliselle tasolle asti. Kansainvälisessä koulutusviennissä ja TK toiminnassa vaikuttavuusalueet määräytyvät hankkeiden kohderyhmien mukaan. JAMK toteuttaa kahden vuoden välein (2009 ja 2011) sidosryhmätutkimuksen, jolla selvitetään JAMKin kyvykkyys vastata eri tahojen näkemyksiin perustehtäviensä toteuttajana Keski Suomessa. Sidosryhmät ovat aktiivisesti osallistuneet tutkimuksen aineiston tuottamiseen. Palaute sidosryhmiltä on ollut selkeä: ne toteavat JAMKin toteuttavan hyvin tai erittäin hyvin koulutus ja TKtehtävänsä suhteessa sidosryhmien odotuksiin ja tarpeisiin. 17

18 4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 mikäli ylläpitäjällä on ammattikorkeakoulun lisäksi muuta toimintaa tai sitoumuksia, tulee tässä kohdassa antaa yleiskuva ylläpitäjän taloudellisista tilanteesta: arvio vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen kehityksestä ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä tarkastelukaudella arvio ylläpitäjää koskevista merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä ja niiden hallinnasta tarkastelukaudella lukuun ottamatta tilannetta, jossa ylläpitäjä on kunta kuvaus/suunnitelma sisäisen valvonnan järjestämisestä taloudelliset riippuvuudet ylläpitäjäosakeyhtiön osakkeen omistajatahoista tai kuntayhtymän omistamista yhtiöistä; erityisesti tiloja koskevat sopimukset sekä vuokrien määräytymisperusteet Taloudellisen tilanteen yleiskuva on JAMKissa toistaiseksi hyvä. Riskejä syntyy EU ohjelmakauden päättymisestä vuoden 2013 lopussa sekä talouden ja toiminnan tehostamistarpeesta (vuoden 2013 aloituspaikkaleikkaukset). Merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia liiketoimintariskejä liittyy tehtyihin suuriin TK toiminnan infrastruktuurihankkeisiin (Saarijärven Biotalousinstituutti sekä Jyväskylän kyberturvallisuuslaboratorio). Lisäksi kasvava koulutusvientitoiminta lisää liiketoiminta ja henkilöriskejä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta on oy:n hallituksen ja sen nimeämän toimitusjohtajan vastuulla. Kullakin johtajalla ja päälliköllä on sisäisen valvonnan vastuu oman yksikkönsä operatiivisessa toiminnassa. Sisäinen valvonta on järjestetty pääsääntöisesti talous ja henkilöstöhallinnon kautta, koska riskit ovat pääosin taloudellisia. Esim. budjetti, rahoitus, investoinnit, henkilöstön rekrytointi, työsuhteet, projektien budjettien ja rahoituksen arviointi, sopimukset). Riskienhallinnassa ei ole omaa henkilöstöä, vaan sitä toteutetaan osana normaalia toimintaa. Yhtiössä on dokumentoidut sisäisen valvonnan menettelytavat mm. johtamisjärjestelmä ohje, sopimuskäytänteet ja konserniohjeet. JAMK on valinnut osin riskienhallinnan näkökulmasta toimintapolitiikaksi toimia pelkästään vuokratuissa toimitiloissa ilman omia kiinteistöjä. Pääosin toimitilat omistaa Jyväskylän kaupungin 100 % omistama kiinteistöyhtiö Education Facilities Oy, joka on voittoa tavoittelematon yhtiö. Vuokrien määräytymisperusteet koostuvat kiinteistön tasearvosta, omarahoituksesta ja kiinteistöyhtiön lainaosuudesta ja vuokrasopimukset ovat pitkäaikaisia. Tiloista on mahdollista luopua ennen vuokrasopimusten päättymistä. 5. Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Opiskelijatuottojen kertymä voidaan arvioida suhteellisen tarkasti. TK toiminnan volyymi laskee vuosina , mutta tämän jälkeen odotetaan hienoista kasvua. Palvelutoiminnan arvioidaan pysyvän vakaana ja hienoista kasvua odotetaan kansainvälisestä koulutusviennistä. Liitteenä toiminnan ja talouden sopeuttamissuunnitelma. 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 tilat: omat tilat, vuokratilat, tilojen yhteiskäyttö muiden organisaatioiden kanssa, amk:n toiminnan/talouden kannalta merkittävät pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja niiden pituudet sekä muut sidonnaisuudet laitteistojen, infrojen yms. yhteiskäyttö muiden organisaatioiden kanssa palvelujen yhteiskäyttö muiden organisaatioiden kanssa tilojen saavutettavuus merkittävien toimitila ja korjausinvestointien tarpeet vuokrat ja vuokrien määräytymisperusteet paikkakunnittain tukipalveluiden järjestäminen toiminnalliset riippuvuudet ylläpitäjästä, esim. tietojärjestelmät JAMK toimii pelkästään vuokratuissa toimitiloissa ja pääosin vuokranantajana on Education Facilities Oy 25 vuoden vuokrasopimuksin. Saarijärven Biotalousinstituutin tilat on vuokrattu Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy:ltä 12 vuoden vuokrasopimuksella. Lisäksi JAMK on vuokrannut toimitilaa Jyväskylän Lutakon alueelta Technopolis Oy:ltä. Kaikki JAMKin toimitilat on käyty läpi saneeraus ja korjausrakentamisen hankkeilla 2000 luvulla. Jyväskylän Turbiini kiinteistö (Piippukatu 2) remontoidaan vuoden 2014 aikana (sisäilmaongelmat). Sisäilmaongelmiin liittyviä tiivistyskorjauksia on tehty vuosien aikana Rajakadun ja Puistokadun tiloissa. Toimitilatarpeen on arvioitu vähenevän noin 12 % vuoteen 2018 mennessä. Suomalaisen Musiikkikampuksen tilat Pitkäkadulla omistaa Education Facilities Oy ja ne ovat yhteiskäytössä Jyväskylän yliopiston ja koulutuskuntayhtymän kanssa. Jyväskylässä sijaitsevat JAMKin toimitilat ovat keskusta alueella ja niillä on hyvä ja keskeinen sijainti. Lutakon kampus on Matkakeskuksen välittömässä läheisyydessä ja sinne on erittäin hyvät liikenneyhteydet. Saarijärven Biotalousinstituutin tilat sijaitsevat tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon luonnonvara alan toiminnan. Vuokrataso Education Facilities Oy:n omistamissa tiloissa on keskimäärin 18 /m2 (sisältää sähkön ja lämmityk 18

19 sen), Technopolis Oy:ltä vuokratut tilat ovat vuokratasoltaan selvästi kalliimpia keskimäärin 30 /m2. Kaikki tilat on suunniteltu esteettömiksi ja kaikissa on esteetön kulku. Kaikkien kampusten auloista voi lainata liikuteltavaa induktiosilmukkalaitetta. 7. Opiskelijapalveluiden järjestäminen 12 opiskelijapalveluiden järjestäminen ja saavutettavuus korkeakoulussa, ml. liikunta ja hyvinvointipalvelut ilmoitetaan paikkakunnittain ammattikorkeakoulun suunniteltu taloudellinen ja muu tuki opiskelijakunnan ja muun opiskelijatoiminnan tukemiseen vuosina JAMKin opiskelijapalvelut ovat kaikkien opiskelijoiden, suomalaisten ja ulkomaalaisten saatavilla samalla tavoin eri toimipisteissä kampusten sijoittumisesta riippumatta. Opiskelijapalvelut on toteutettu opiskelijalähtöisesti ja hyödyntämällä nykyteknologiaa. Opiskelijapalvelut Nk. front office opintosihteeripalvelut ovat saatavilla kaikilla kampuksilla (Pääkampus, Lutakko, Pitkäkatu ja Saarijärvi). Opiskelijapalvelut ovat auki joka päivä tarjoten opiskelijoille henkilökohtaista palvelua, ohjausta ja neuvontaa opintojen tueksi. Monet opiskelijoiden asiat hoituvat myös sähköisesti, kuten läsnä ja poissaoloilmoittautuminen, opintojaksoille ilmoittautuminen, ehopsin laadinta, uusintatentti ilmoittautuminen ja vaihtoon haku. Www sivuilla oleva opinto opas sisältää runsaasti hyödyllistä tietoa opiskelun tueksi, ja sieltä löytyvät mm. kaikki opiskelijan tarvitsemat lomakkeet. Lisäksi Optiman Opinfoorumiin on koottu opinto opasta täydentävää koulutusala/ ohjelmakohtaista tietoa. opintotukineuvonta toimii keskitetysti pääkampuksella, mutta kaikilla kampuksilla järjestetään opintotuki infoja aina lukukauden alussa sekä kesätuki infoja keväällä. Ohjauspalvelut Ohjauksen keskeisimmät toimijat ovat opiskelija, vertaistutor ja opettajatutor. Välittömiä ohjauksen tukitoimijoita ovat opintojen ohjaajat, opettajat, opiskelijapalvelut, kv palvelut ja opintopsykologi. Ohjauspalveluista on laadittu yhteistyösopimus opiskelijakunta JAMKOn kanssa, joka sen pohjalta vastaa vertaistutoroinnista, kansainvälisten opiskelijoiden tutoroinnista ja eräistä liikuntapalveluista. Ohjausjärjestelmä, joka uudistettiin vuonna 2013, varmistaa tasalaatuisen ja koko opintouran kestävän ohjauspalvelun opiskelijoille kaikissa tulosyksiköissä sekä tutkintoon johtavissa opinnoissa että avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa Ohjausjärjestelmä on osa maakunnan ELO verkostoa (elinikäisen ohjauksen strateginen yhteistyöverkosto) Kielikeskus Järjestää opiskelijoille opetussuunnitelman mukaiset kieli ja viestintäopinnot, jotka pyritään pääsääntöisesti tarjoamaan koulutusohjelman omalla kampuksella. Kielikeskus sijaitsee pääkampuksella, mutta Lutakon kampuksella on kaksi opettajaa pysyvästi sijoitettuna ja Saarijärvellä käy noin kerran viikossa kaksi opettajaa. Järjestää kielitestausta uusille opiskelijoille ja antaa sen perusteella tarvittaessa suosituksia tukiopintoihin osallistumisesta Järjestää yksilöllistä tukiopetusta, suorittaa lukitestejä ja kirjoitusnäyttöjä kielenhuoltaa opiskelijoiden opinnäytetyöt ja arvioi kypsyysnäytteiden kielen Tarjoaa Cambridge Advanced English kielitestiä Cambridgen yliopiston kanssa sovitulla tavalla Kieli ja viestintäopinnoista tiedotetaan pääasiassa Elmo opiskelijaintrassa. Henkilökohtaista palvelua, neuvontaa ja ohjausta saa Kielikeskuksen henkilökunnalta pääkampukselta. Yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa tehdään siten, että JAMKin ja yliopiston opiskelijat voivat tehdä tutkintoihinsa kuuluvia vapaavalintaisia kieli ja viestintäopintoja valiten ne joko JAMKin tai yliopiston tarjonnasta. Opiskelijahyvinvointipalvelut Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa Jyväskylän kaupungin sosiaali ja terveyspalvelukeskus. Kaikki JAMKin opiskelijat ovat oikeutettuja opiskeluterveydenhuollon palveluihin kotikunnasta riippumatta. Palveluihin sisältyvät terveydenhoito (terveystarkastukset, rokotukset, ehkäisyasiat jne.), sairaanhoito, mielenterveystyö sekä opiskeluympäristön terveydellisten olojen valvonta. Työstä vastaavat lääkäri ja terveydenhoitaja. JAMKin Saarijärven yksikön opiskeluterveydenhuollosta vastaa Perusturvaliikelaitos Saarikka. Opiskelijalle kuuluvat perusterveydenhuollon palvelut. Jyväskylässä kirjoilla oleva opiskelija saa hammashoitoa oman asuinalueen hammashoitolassa. Myös ulkokuntalaisilla opiskelijoilla on oikeus kerran opiskeluaikana suun terveystarkastukseen, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Kaikki opiskelijat saavat kotikunnasta riippumatta kiireellistä ensiapua (esim. hammassärky, hammastapaturma tai ärtynyt viisaudenhammas) saa opiskelupaikkakunnan terveyskeskuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa työskentelee yksi, kokopäiväinen opintopsykologi. Opintopsykologi on laillistettu 19

20 terveydenhuollon ammattilainen, jolla on osaamista mm. mielenterveyteen, oppimiseen ja motivaatioon liittyvissä kysymyksissä. Palvelun tarkoituksena on täydentää opettajatutoreiden ja opintojen ohjaajien tarjoamaa ohjausta. Opintopsykologi toimii tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin opiskeluterveydenhuollon kanssa ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa muiden terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Tavoitteena on tarjota tukiverkosto, josta opiskelijat löytävät omaa opiskeluaan tukevat palvelut. Jyväskylän seurakunnan oppilaitospappi työskentelee korkeakoulun pääkampuksella. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskeluhyvinvointia tukevaa toimintaa suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opintopsykologin ohjaama opiskeluhyvinvointiryhmä, joka koostuu JAMKOn, JAMKin ohjauksen ja opiskeluterveydenhuollon avaintoimijoista. Opiskelijahyvinvoinnista huolehditaan laaja alaisen ja moniammatillisen yhteistyön avulla Tietohallinto Opintojen aikana opiskelijalla on käytettävissään monipuoliset tietotekniset palvelut, joita ylläpitää ja kehittää JAMKin tietohallinto. Palveluja ovat mm. opiskelijahallintojärjestelmä, sähköposti, verkko oppimisympäristö, työasemapalvelut, tulostaminen sekä käyttäjätuki. Apua tietotekniikkakysymyksiin saa eri kampusten IT tuelta ja käytössä on myös Helpdesk palvelu, jossa julkaistaan ajankohtaiset tiedotteet ja ohjeistusta. Opiskelijaruokailu Opiskelijaruokala löytyy jokaiselta JAMKin kampukselta. Saarijärven, Pitkäkadun ja Pääkampuksen ruokaloissa on tarjolla myös ilta ateria. Pääkampuksella on lisäksi JAMKOn ylläpitämä kahvila. Harjoittelupalvelut ja harjoittelun tuki Harjoittelupaikan hankkiminen on opiskelijan vastuulla. Aktiiviset opiskelijat löytävät harjoittelupaikan omien kontaktiensa avulla. Opiskelijat saavat tietoa harjoittelupaikoista myös ammattikorkeakoulujen valtakunnallisesta työ ja harjoittelupaikkojen välityspalvelusta Jobstepistä sekä kaikille Keski Suomen korkeakouluopiskelijoille tarkoitetuista Osumia.fi palvelusta. Osa harjoittelupaikoista ilmoitetaan suoraan Jyväskylän ammattikorkeakoulun harjoittelukoordinaattorin tai vastaavien kautta. Jokaisessa JAMKin yksikössä on harjoittelukoordinaattori tai vastaavia, joilta saa tietoa mm. harjoitteluun soveltuvista tehtävistä. Harjoittelu on ohjattua. Harjoittelulle nimetään ohjaaja sekä työpaikalta että JAMKista. Ennen harjoittelua ammattikorkeakoulu ohjaa ja tukee opiskelijaa mm. harjoittelupaikan haussa sekä harjoittelutehtävien ja oppimistavoitteiden määrittelyssä. Harjoittelun aikana työnantajan tulee ohjata ja perehdyttää ammattialan erityispiirteisiin ja työtehtäviin. Liikuntapalvelut Opiskelijakunta JAMKO järjestää runsaasti liikunnallista toimintaa, esimerkiksi erilaisia liikuntapäiviä, liikuntakursseja ja vuoroja muun muassa sählyn, lentopallon ja futsalin pelaamiseen. Jyväskylän yliopiston ja JAMKin yhteinen korkeakoululiikunta käynnistyy pilotointivaiheena syksyllä Yhteistyösopimus opiskelijoiden liikuntapalveluiden järjestämisestä on tehty maaliskuussa Korkeakoululiikunta tulee liikuttamaan yhteensä n opiskelijaa ja n henkilökunnan jäsentä. Toiminta käynnistyy aluksi monipuolisella ryhmäliikunnalla, jota tullaan tarjoamaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun kampuksilla lähes 70 tuntia viikossa. Ryhmäliikunta sisältää monipuolisen lajivalikoiman erilaisia aerobic, lihaskunto, step, tanssi ja venyttelytunteja. Korkeakoululiikunnan tarjonnan perustana on yliopiston laaja lajivalikoima, josta suuri osa tulee nyt ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön saataville. Lisäksi tarjontaan tulee lisää 15 viikkotuntia ammattikorkeakoulun salissa Rajakadulla kummankin oppilaitoksen saataville. Korkeakoululiikuntaan on palkattu ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan palkkalistoille puolipäiväinen liikuntasihteeri, joka yhdessä yliopiston liikuntatoimiston henkilöiden kanssa tulee suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa yli 30 tuntiohjaajan voimin. Pilotointia jatketaan keväällä 2014 ottaen huomioon syksystä saatu kokemus ja palaute Kirjasto ja tietopalvelut Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastolla on kolme toimipistettä Jyväskylässä ja yksi Saarijärvellä. Kirjaston ajantasainen ja laadukas kokoelma sisältää painettua kirjallisuutta, lehtiä ja elektronisia aineistoja monilta eri aloilta: kasvatustieteestä luonnonvara alaan. Janet tietokannasta voi etsiä JAMKin kirjaston kirjoja ja lehtiä, saada eräpäivämuistutuksen sekä tarkistaa, varata ja uusia lainat myös omalta tietokoneelta. Kirjaston e aineistot ovat Nelli portaalissa, johon on koottu tuhansia ulkomaisia lehtiä, kirjoja ja opinnäytetöitä sekä koti ja ulkomaisia tietokantoja. Portaalia on helppo käyttää myös kotona tai vaikka Singaporessa. Kirjasto järjestää tiedonhankinnan opetusta opintojen alussa ja opinnäytetyövaiheessa. Lisäksi kirjasto järjestää vapaasti valittavan verkkokurssin Asiantuntijan tiedonhankinta (5 opintopistettä). Kirjaston Opparisaunassa opinnäytetyön tekijä saa apua tiedonhaun ongelmissa. Jyväskylän kirjastot tekevät keskenään aktiivista yhteistyötä. Vuonna 2003 alkaneessa yhteistyössä kehitetään kirjastojen palveluja ja niiden näkyvyyttä kaupunkilaisille, edistetään informaatiolukutaidon opetusta eri elämänvaiheissa ja jaetaan tietoa ja osaamista eri kirjastojen henkilöstön kesken yhteisillä koulutuspäivillä sekä työnkier 20

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena

Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena Skills-laivaseminaari 12.-14.5.2011 m/s Silja Serenade Erityisasiantuntija Annikki Häkkilä, Opetushallitus

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Paikkoja valituille Koulutukset 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Paikkoja valituille Koulutukset 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Paikkoja valituille Koulutukset 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK haluaa olla Suomen paras ammattikorkeakoulu, jolla on vahvaa näyttöä koulutuksen laadusta, kansainvälisyydestä ja yrittäjyyden edistämisestä.

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot