KAURIALAN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 KAURIALAN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA KÄSITTELY VANHEMPAINYHDISTYKSESSÄ KÄSITTELY TIIMIPJ:N KOKOUKSESSA KÄSITTELY OPETTAJAKOKOUKSESSA KÄSITTELY OPPILASKUNNASSA KOULUN KEHITTÄMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1. Koulun kehittämissuunnitelma Kaurialan koulu toimii osana Hämeenlinnan kaupungin perusopetusta, perusopetuksen päättövaiheessa opetusta ja kasvatusta antavana oppilaitoksena. Toimimme oppilaiden hyväksi, pyrkien takaamaan oppilaallemme valmiudet saada perusopetuksen päättyessä toisen asteen opintopaikka. Kaurialan koulun tavoitteena on olla turvallinen, vuorovaikutteinen, oppilaan yksilöllisyyden huomioiva ja oppilaan opiskelun tuen keinoja laajasti hyödyntävä koulu. Kaurialan koulu huomioi toiminnassaan Hämeenlinnan kaupunkistrategian sekä palvelusopimuksen painopisteet sekä opetuspalveluiden tavoitteet. Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluista muodostui alkaen yksi yhteinen palvelualue, johon kuuluvat varhaiskasvatuspalvelut, opetuspalvelut ja lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut. Hämeenlinnan kaupungin arvot ovat yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys luovuus ja rohkeus ekologisuus Palvelusopimuksen lähtökohta on Lapsen ja nuoren hyvä päivä Tulevaisuuden kehitysyhteisöt Syrjäytymisen ehkäisy Tuottavuus Opetuspalveluiden tavoitteet lukuvuodelle Kaikki saavat päättötodistuksen 2. Kaikki perusopetuksen päättävät saavat jatkokoulutuspaikan tai vastaavan 3. Asiakastyytyväisyys on hyvä, tavoite 4,0 4. Hyvinvoivat oppilaat 5. Henkilöstön työhyvinvointi on Hämeenlinnan kaupungin parhaassa neljänneksessä 6. Oppimistulokset valtakunnan keskiarvoa paremmat 1

2 Toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa koulujen tulee huomioida palvelussopimusten painopisteiden ja lasten ja nuorten palveluiden tavoitteiden toteuttaminen ja arviointi. Lukuvuonna toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida erityisesti seuraavat asiat: 1. Opetussuunnitelmatyön käynnistyminen (opetussuunnitelman perusteisiin tutustuminen, arvokeskustelu, oppimiskäsitys, veso ) 2. Ryhmäkokorahan käyttö (mikäli koululle rahaa on myönnetty) 3. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä varten myönnetty raha (mikäli koululle rahaa on myönnetty) 4. Sibelius vuosi Alueellinen toiminta 6. Liikkuvakoulu 7. Kulttuuripolku Lukuvuoden kehittämistyön koulukohtaiset painopistealueet Oppilashuollon ja koululakien uudistuksien sisäistäminen Huoltajien ja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen OPS- uudistukseen valmistautuminen 1.2. Suunnitelma tavoitteiden saavuttamisen etenemisestä, mittaamisesta ja arvioinnista Oppilashuollon suunnitelma laaditaan kaupungin opetuspalveluiden ohjeistuksen mukaan lokakuun 2014 loppuun mennessä. Arviointiin liittyen oppilashuollollisten toimenpiteiden sekä eri tukimuotojen lukumäärät avataan ja tarkastellaan osana toiminnan laatua vuosiarvioinnin yhteydessä. Koulun henkilökunnalle järjestetään ½-VESO lokakuussa aiheesta Oppilaitoksen henkilökunnan toimivalta perusopetuslain uudistusten jälkeen. Vanhempainyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistoimintaa koordinoivat koulun puolesta rehtori ja apulaisrehtori osallistumalla yhdistyksen kokouksiin. Koulun ja kodin päivän tapahtumana järjestetään vanhempainilta syyskuussa. Ilta koostuu asiantuntijaluennosta Rohkaisua hyvään vanhemmuuteen: Miten tukea nuoren itsetuntoa ja tunnetaitoja? Mikä on murrosiän merkitys nuoren kehityksen kannalta? sekä tätä seuraavasta keskustelusta. Keväällä 2015 järjestetään yhteistyössä liikenneturvallisuuteen liittyvä tapahtuma. Oppilaiden osallisuuden aktivoimiseksi suunnitellaan ja aloitetaan rehtorin johdolla yhdessä oppilaskunnan ohjaavan opettajan, tukioppilastoiminnan ohjaavan opettajan sekä oppilaiden kanssa toimintamalli, jolla oppilaiden näkökulman huomioiminen varmistetaan koulun toiminnassa suunnitteluvaiheesta alkaen. 2

3 Koulun käyttöön saatu ryhmäkokoraha käytetään 7. luokan äidinkielen ja englannin kielen opetusryhmien pienentämiseen sekä valinnaisopintojen ryhmäkokojen pienentämiseen. Kullakin seitsemännellä luokalla toteutetaan yksi äidinkielen ja yksi englannin kielen viikkotunti jaettuna ryhmänä. Koulukohtainen opetussuunnitelmatyö aloitetaan lokakuussa kaupungin yhteisen VESO-päivän jälkeen. Koulun tasolla työtä toteutetaan tiimeissä ja lukuvuoden aikana pohditaan ainekohtaisten suunnitelmien laadintaprosessit. Alueellinen toiminta keskittyy ala- ja yläkoulun välisen siirtymän valmisteluun ja kehittämiseen edellisten vuosien hyviä käytänteitä hyödyntäen. Sibeliusvuosi, Liikkuva koulu ja Kulttuuripolku huomioidaan koulun toimintavuodessa tiimiehdotusten pohjalta. Tavoitteiden toteutumista seurataan opettaja- ja tiimikokousten yhteydessä. Lisäksi rehtorista ja tiimien puheenjohtajista koostuva suunnitteluryhmä kokoontuu säännöllisesti opettajakokousta edeltävällä viikolla ja valmistelee asioita opettajakokoukselle. Tärkein mittari koulun keskeisimmän tavoitteen toteutumisesta on kesällä saatava tieto oppilaiden sijoittumisesta toisen asteen yhteishaussa. Oppilaiden väli- ja lukuvuosiarvioinnin tulokset toimivat informatiivisina mittareina kaikilla luokka-asteilla. Tiimit ja niiden keskeisimmät asia- ja toiminta-alueet Arki - koulun arjesta nousevat kysymykset o perusopetuslain muutoksen vaikutus rangaistuskäytäntöihin järjestyssäännöt o oppilasarviointi Juhla - kouluvuoden pääjuhlien koordinointi o joulujuhla o kevätjuhla o Sibelius 150 v Kulttuuri- ja kansainvälisyys - Kulttuuripolku - Stipendien jaon perusteet - kansainvälisyystapahtumat o Lucian- päivä, konsertti, ruokalayhteistyö o apuopettajan etsiminen Cimon kautta Tieto- ja viestintä - 7. lk oppilaiden perehdyttäminen pilvipalvelun käyttöön 3

4 - koulun kotisivujen ja lukuvuositiedotteen ylläpito ja kehittäminen - sähköiset oppimateriaalit Turva - turvallisuussuunnitelman päivittäminen - pelastusharjoitusten koordinointi - henkilökunnan työhyvinvointi Ympäristö - kestävä kehitys koulussa - ympäristöpäivän koordinointi - henkilökunnan virkistystapahtumien koordinointi Arviointi koulun toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta lukuvuonna Kaurialan koulun ensisijainen tehtävä on varmistaa perusopetuksen päättövaiheessa olevan oppilaan jatkokoulutuskelpoisuus. Tässä onnistuimme kiitettävästi, sillä jokainen (100 %) keväällä 2014 päättötodistuksen saanut oppilas on saanut jatkokoulutuspaikan syyskuun 2014 alkuun mennessä. Yhteishaun ensimmäisen vaiheen tulosten tullessa julki kesäkuussa 2014 Kaurialasta päättötodistuksen saaneista oppilaista ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jäi 3 oppilasta, eli 1,84 % oppilaista. Kesä- heinäkuun aikana opinto-ohjaajien työn avulla kuitenkin jokaiselle nuorelle kuitenkin onnistuttiin saamaan jatkoopintopaikka. Oppilaista 80 % pääsi valitsemaansa toisen asteen koulutuksen ykköstoiveeseen. 93 % oppilaista sai jatko-opintopaikan 1-2 hakutoiveen mukaan. Lukiokoulutukseen meni 63 % ja ammatilliseen koulutukseen, ammattistartille tai 10- luokalle 37 % oppilaista. Edellisenä lukuvuonna suhde oli 51 % / 49 %. Kaurialan koulu oli mukana kansainvälisessä PISA- tutkimuksessa yhtenä Suomesta mukaan arvottuna kouluna. Kaurialan koulun oppilaiden tulokset olivat tälläkin kerralla hyviä. Verrattaessa koulumme saamia tuloksia Suomesta mukana olleiden koulujen keskiarvoon ovat ne selvästi maan keskiarvoa parempia. Valtakunnallisiin kokeisiin koulumme yhdeksännen luokan oppilaat osallistuivat äidinkielessä, matematiikassa sekä englannin ruotsin ja saksan ja kielissä. Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2013 asiakastyytyväisyyskyselyssä kysyttyjen tekijöiden keskiarvo oli 3,56. Vastaajista 75,9 % piti koulun toimintaa yleisellä tasolla joko erinomaisena tai melko hyvänä. Suurimpana haasteena vastaajat pitivät mahdollisuutta vaikuttaa koulun toimintaan. Vuonna 2013 suoritetun Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilökunta viihtyy ja voi Kaurialan koulussa hyvin. Kaupungin muihin työyksiköihin verrattuna Kaurialan koulun tulokset olivat joka osa-alueella kaupungin keskiarvoa parempia. Vuoden 2014 Sosiaalisen pääoman mittarin kohteiden keskiarvo oli Kaurialan koulussa 4

5 4,25 (vuonna ,30). Haastavaa näin hyvien tulosten jälkeen on pystyä pitämään yllä tätä hyvää. Tärkeässä osassa mielestämme on huolehtia työyhteisön kaikkien jäsenten hyvinvoinnista. Joustavan perusopetuksen ryhmä saatiin perustettua yhteistyössä kaupungin opetuspalveluiden hallinnon kanssa. Koko lukuvuoden kestänen valmistelujen ja oppilaiden valinnan jälkeen kantakaupungin alueen JOPO-ryhmä aloittaa toimintansa osana Kaurialan koulua lukuvuoden alussa. Matematiikassa ja vieraissa kielissä rinnakkaisluokkia palkitettiin työjärjestykseen ja näin saatiin muodostettua opetusryhmiä oppilaiden taitoja vastaavasti. Vanhempainyhdistyksen toiminnan uudelleen käynnistämisessä oli koululla ja varsinkin apulaisrehtorilla merkittävä osa. Yhdistys saikin toimintansa uuteen alkukiihdytykseen Arviointisuunnitelma lukuvuodelle Syyslukukaudella keräämme palautteen 7. luokkalaisten koulunkäynnistä (kiusaaminen, luokan työrauha jne.) Palaute käsitellään tiimi- ja opettajakokouksessa sekä oppilaiden kanssa luokittain luokanvalvojan johdolla. Toimenpiteet ratkaistaan palautteen mukaan. Kysely toistetaan kevätlukukaudella. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus yhteiseen kehityskeskusteluun. Luokanvalvoja vastaanottaa opettajien palautteen ja kuulee kodin palautteen. Luokanvalvoja viestii opettajakunnalle vanhemmilta saamansa palautteen. Saatuun palautteeseen reagoidaan koulun suunnitteluryhmän johdolla. Seuraamme työyhteisömme hyvinvointia arkisen palautteen muodossa. Kehityskeskustelut opettajien ja rehtorin välillä käydään lukuvuoden aikana niiden opettajien kanssa, joilta se on vuonna 2014 käymättä. Lukuvuoden toiminta arvioidaan ja seuraavan lukuvuoden toimintasuunnitelma laaditaan koulun kevätvesossa. Arviointi kohdistuu kehittämissuunnitelman sisältöihin. Osallistumme ulkoapäin tulevaan toiminnan arviointiin kaupungin opetuspalveluiden linjassa. 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Hallintorakenteet Koulun toiminnasta vastaa perusopetuslain määräämänä rehtori. Rehtorin lisäksi koulun hallintoon kuuluvat apulaisrehtori ja koulusihteeri. Opinto-ohjaajien työhön on sisällytetty hallintoa tukevia tehtäviä. Opettajakunta vaikuttaa hallintoon ja tehtyihin päätöksiin tiimitoiminnan kautta. Tiimien puheenjohtajat muodostavat yhdessä rehtorien kanssa koulun suunnittelu- 5

6 ryhmän. Tiimien lukumäärä nostettiin edellisestä lukuvuodesta neljästä kuuteen edellisen lukuvuoden toiminnasta saadun palautteen pohjalta. Luokanvalvojat vastaavat omien valvontaluokkiensa osalta koulun ja huoltajien välisestä yhteistyöstä sekä ryhmän oppilaiden asioiden saattamisesta oppilashuollon tietoisuuteen. Kukin opettaja vastaa virkavastuulla omien opetusryhmiensä opetuksen järjestämisestä ja arvioinnista Henkilöstö Opetushenkilöstö - 1 rehtorin viran haltija - 2 opinto-ohjaajan viran haltijaa - 25 aineopettajan viran haltijaa - 2 vs. aineopettajan viran haltijaa - 2 aineopettajan viran haltijaa, joiden pääkoulu muu kuin Kauriala - 2 erityisopettajan viran haltijaa - 4 erityisluokanopettajan viran haltijaa - 3 päätoimista tuntiopettajaa - 1 sivutoiminen tuntiopettaja - yhteensä 42 henkilöä Muu henkilöstö - 1 koulusihteeri - 8 kouluohjaajaa - yhteensä 9 henkilöä Oppilaat, osallisuus ja vaikuttaminen Oppilaita yhteensä 467 (tilanne ) /(lv yht. 505 oppilasta) - yleisopetus 451 oppilasta (7.lk 129, 8.lk 153 ja 9.lk 169) - pienluokkaopetus 16 oppilasta (7.lk 3, 8.lk 8, 9.lk 5) Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen Oppilasnäkökulman esille tuomisesta Kaurialan koulussa huolehtii oppilaskunta. Oppilaskunta kokoontuu säännöllisesti ohjaavan opettajansa johdolla. 6

7 Kullakin luokalla on oppilaiden keskuudestaan valitsema luottamusoppilas sekä hänelle valittu varaluottamusoppilas. Luottamusoppilaat toimivat luokan oppilaiden sekä oppilaskunnan välisenä tiedon välittäjänä. Vuosittain koulussa toteutetaan kaupungin nuorisotoimen organisoima V- eli vaikuttamispäivä, johon osallistuvat kaikki koulumme kahdeksannen luokan oppilaat. Syyskuussa yhdeksännen luokan oppilaille esitellään edellisen kevään V-päivän aloitteiden toteutumista. Lukuvuoden aikana koulussa kehitetään malli, jolla varmistetaan oppilaiden näkökulman huomioiminen osaksi koulutyön suunnittelua ja jolla varmistetaan oppilasnäkökulman huomioon ottaminen koulun päätöksentekovaiheessa. Opettajakunnan osalta hankkeessa ovat vetovastuussa rehtorin lisäksi oppilaskunnan ohjaava opettaja sekä tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja. Taksvärkkipäivän kohteen koulussamme päättää oppilaskunta ja tukioppilaat yhdessä Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudesta on koulussamme pyritty tekemään luonteva, monipuolinen ja tärkeä osa koulun arkea. Siihen osallistuvat koulun puolesta luokanvalvojat, aineenopettajat oppilashuoltoryhmä sekä muu koulun henkilökunta. Toiminnan muotoja ovat yhteydenpito huoltajiin, vanhempainillat ja kehityskeskustelut. Vanhempainyhdistyksen kanssa tehtävästä yhteistoiminnasta pyritään saamaan uudenlainen, osallistava tapa toteuttaa kasvatuskumppanuutta. Tavoitteena on pitää yhteydenotto ja yhteydenpitokynnys huoltajiin mahdollisimman matalana jokapäiväisessä koulutyössä. Luokka-asteen huoltajille pidettäviä vanhempainiltoja pidetään jokaisella luokkatasolla. Seitsemännellä luokalla näitä on kaksi, kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla yksi lukuvuoden aikana. Pienluokat pitävät yhteisen vanhempainillan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Luokanvalvojat pitävät harkintansa mukaan muita tapaamisia valvontaryhmänsä oppilaiden huoltajien kanssa Koulun toiminnan omaleimaisuus Kaurialan koulun toimii ensisijaisesti hyvää perusopetusta antavana kouluna. Koulu jaksottaa oppilaiden työvuoden neljään lukujärjestysjaksoon, ainekohtaisen opetuksen toteutuessa pääsääntöisesti kuitenkin hajautetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka lukujärjestys vaihtuu, jatkuu oppiaineiden opetus tasamääräisesti viik- 7

8 koa kohden lukuvuoden läpi. Poikkeuksena ovat uskonnon, terveystiedon, biologian ja maantiedon opetukset. Oppitunnin pituus on pääsääntöisesti 45 minuuttia. Kaksoistunteja, eli 90 minuutin mittaisia opiskelukokonaisuuksia käytetään pääsääntöisesti taito-, taide-, valinnaisaine- sekä biologian, fysiikan ja kemian opiskelussa. Oppilaiden mielenkiinnon mukaista opetusta toteutetaan laajan valinnaisainetarjonnan sekä teemapäivien kautta, mm. ympäristö-, liikunta-, taksvärkki-, ja ysipäivät Opintoretket ja leirikoulut Opintoretkistä tehdään aina kirjallinen suunnitelma rehtorille ennen retkeä. Rehtorin tulee hyväksyä suunnitelma, enne kuin retki voidaan toteuttaa. Eri oppiaineissa tehdään lukuvuoden aikana opintokäyntejä museoihin, taidenäyttelyihin, työpaikoille, yms. oppiaineeseen tai opintokokonaisuuteen liittyen. Näissä opintoretkissä huomioidaan erityisesti Hämeenlinnan kaupungin Kulttuuripolku. Kaikilla luokka-asteilla on mahdollista tehdä enintään yhden koulupäivän kestäviä kotimaan opintoretkiä. Yhdeksännellä vuosiluokalla tehtävää kotimaan opintoretkeä varten varataan koulun talousarviossa ryhmäkohtainen määräraha. Määrärahan suuruus on verrannollinen Helsinkiin tehtävän linja-automatkan kustannuksiin Kaurialan koulun teemapäivät ja tapahtumakalenteri SYYSLUKUKAUSI ELOKUU: - ma lukuvuosi alkaa - JOPO- luokan ryhmäyttämisleirikoulu leirikeskus Syöksynsuu - 7. lk oppilaiden ryhmäyttämispäivät, nuorisotila Pesä, 14. ja SYYSKUU: / Kevään 2014 V-päivän tulosten esittely 9.lk oppilaille / KauKo syysliikuntapäivä / JJ + EL / 7.lk vanhempainilta klo / 7lk valvojat / 8.lk Metsäpäivä Koulukuvaus - 7.lk tervetulodisco to / tukioppilaat, valvojina seiskojen luokanvalvojat Kodin ja koulun päivä / vanhemapinilta klo 18- Tapahtumakalenteri päivittyy lukuvuoden aikana. 8

9 9

10 10