Ilmarinen. Bitwise: Leikkimieltä ja vaativia. ratkaisu. Kuntoutus työhön vai eläkkeelle yli 60 vuodeksi? Työkyvyttömyyseläkkeen. tarkan luupin alla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen. Bitwise: Leikkimieltä ja vaativia. ratkaisu. Kuntoutus työhön vai eläkkeelle yli 60 vuodeksi? Työkyvyttömyyseläkkeen. tarkan luupin alla"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 2/2012 Bitwise: Leikkimieltä ja vaativia ratkaisuja Kuntoutus työhön vai eläkkeelle yli 60 vuodeksi? Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisu tarkan luupin alla Harri Sailas: Selkeät pelisäännöt kaikkien etu

2 Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 2/2012 Ilmarinen 2/2012 Sisältö Pääkirjoitus Pöh, miten pehmeää 4 Debatti Työeläkekuntoutus kannattaa aina 5 Työhyvinvointi Bitwiserien työhyvinvoinnin eväät: Hömppää, hikeä ja huumoria 10 Alkossa työhyvinvointi kaikkien ilona 14 Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen säästää rahaa 16 Työ ja eläke Kuntoutus vaihtoehto eläkkeelle 18 Yksikin työkyvyttömyyseläke voi nostaa yrityksen maksuluokkaa 20 Työkyvyttömyyseläkkeet tarkan luupin alla 22 Debatti Työeläkekuntoutus on onnistunutta moni voi sen ansiosta jatkaa työssä sairaudesta huolimatta. Moni jää kuitenkin ulkopuolelle. Kuntoutuksen toimivuutta pohtivat Raija Gould, Katja Noponen ja Tuire Hakonen. 5 Kuva: Laura Nissinen Työhyvinvointi Elämäni kunnossa Pieniä askelia yrittäjän parempaan arkeen 24 Ilmarinen Ilmarisen on oltava luottamuksen arvoinen 26 Työn iloa: Oikeat reitit takaisin työelämään 13 Kolumni: Elämä on juhla 17 Ajankohtaista På svenska Palveluvinkki Asiakastilaisuudet 36 Bitwise Oy on menestynyt, palkittu ja erilainen ohjelmistoyritys, jonka omistavat sen työntekijät. Yrityksellä ei ole päälliköitä tai johtajia, vaan kaikkia koskevat samat oikeudet, edut ja velvoitteet. Muodostamme yhtenäisen suihkuseurapiirin, sanoo yrityksen A bit wiser Timo Mikkonen. Kuva: Hannu Jukola 10 JULKAISIJA: Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Vappu Aura, Sami Kelhä, Satu Malkamäki, Eila Parkkonen, Marianne Partanen Sähköposti: TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mikka Paananen, Pauliina Ripatti LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Painopaikka: Erweko Oy, ISSN: X Painos: Painettu kesäkuussa YHTEYSTIEDOT: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Illmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: puhelin Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppanit ovat: OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. Ilmarinen Bitwise: Leikkimieltä ja vaativia ratkaisuja Kuntoutus työhön vai eläkkeellä yli 60 vuotta? Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisu tarkan luupin alla Ilmarinen kehittää hallintokäytäntöjään Kannen kuva: Hannu Jukola 2

3 Fakta Työ ja eläke Mikko de Silva on oppisopimuskoulutuksessa Toolnet Oy:ssa ja valmistuu kesällä merkonomiksi. Jos joutuisin vielä kantamaan raskaita tavaroita, olisin selkäni vuoksi 25-vuotiaana eläkekamaa. Hän ei voinut ajatellakaan, että olisi jäänyt eläkkeelle yli 60 vuodeksi. 18 Ilmarinen on ollut melkoisen julkisuuskohun pyörteissä. Harri Sailas ymmärtää, että työeläkeyhtiö toiminta kiinnostaa, sillä vastaahan se satojen tuhansien ihmisten eläkkeistä ja on merkittävä sijoittaja. Hänestä on myös hyvä, että säädöksiä kehitetään ja pelisääntöjä selkeytetään. 26 Kuva: Mikko Käkelä Ilmarinen Kuva: Mikko Käkelä Työeläkekuntoutus auttaa jatkamaan työssä Ilmarinen käsitteli vuonna 2011 noin kuntoutushakemusta ja työkyvyttömyyseläkehakemusta. Kuntoutuksessa olleista työhön palasi takaisin 68 % työmarkkinoiden käytettävissä oli 9 % osatyökyvyttömyyseläke myönnettiin 6 %:lle täysi työkyvyttömyyseläke myönnettiin 4 %:lle kuntoutus keskeytyi 13 %:lla Fakta Työeläkekuntoutus säästää eläkemenoja Kuntoutus on taloudellisesti kannattavaa, jos kuntoutuskulut ovat pienemmät kuin laskennalliset eläkemenot. Keskimääräinen laskennallinen vuosikustannus työkyvyttömyyseläkkeestä oli noin euroa vuonna Onnistuneen työeläkekuntoutuksen keskimääräinen kustannus oli euroa v Kuntoutus maksaa itsensä takaisin reilusti alle kahdessa vuodessa, jos ei henkilö tänä aikana jää eläkkeelle. Fakta Varhaiseläke lisää miesten riskiä kuolla aiemmin Itävaltalainen tutkimus vuodelta 2010 osoittaa, että varhaiseläkkeelle jääminen lisäsi 13 prosentilla miesten riskiä kuolla ennen 67 vuoden ikää. Naisten varhaiseläkkeet eivät lisänneet kuolleisuutta. Myös amerikkalaisten tutkimusten mukaan varhaiseläkkeelle joutuvat miehet kuolevat aiemmin kuin 65-vuotiaana eläköityvät. Tärkein selitys on, että varhain eläköityvillä on huonompi terveys. Naisten kuolevuuteen ilman työtä oleminen ei tutkimuksen mukaan vaikuta. 3

4 Pääkirjoitus 4 Pöh, miten pehmeää Työn iloa ja ikärajoja Työurien pidentäminen on ollut olennainen aihe jo pitkään, kun on tarkasteltu eläkepolitiikkaa, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta, julkisen Nykyinen talouden työura- kestävyysvajetta ja eläkeikäkeskustelu tai kilpailukykyämme. alkoi, kun pääministeri Työmarkkinakeskusjärjestöt Vanhanen huolestui julkisen ovat tänä keväänä sopineet linjauksista talouden työurien kestävyysvajeesta pidentämiseen. hiihtolomallaan Linjauksen lähtökohta Keskustelu on yksinkertainen. jatkuu edelleen Hyvinvointi eikä kestävyysvajekaan ole kadonnut minnekään. syntyy työstä. Linjaus ja työurasopimuksen keinot Suomalaiset ovat hyvin vanhenevat tärkeitä, koska ja tästä ne johtuvat ovat konkreettisia menot kasvavat, asioita: se muutoksia on selvää. Tämä nykyiseen aiheuttaa toimintatapaan, lainsäädäntöön tai ongelmia vastuisiin. paitsi Niitä eläkkeiden toteuttamalla puolella, me kaikki erityisesti työelämän valtion osapuolet ja kuntien saamme taloudessa. arkipäivässä Eläkejärjestelmä tehtyä niitä asioita, jotka pidentävät työuria. pärjää kyllä, jos eläkemaksuja nostetaan vuoden 2014 jälkeen vielä 2 3 prosentilla palkoista. Työterveyshuollon tiiviimpi kytkeminen Lisäkustannukset siihen jakaantuvat prosessiin, joka tasan niin työnantajien usein johtaa ja työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeeseen, kesken, eikä kukaan on jo toteutumassa. Onnistuessaan kohtuuttomasti. voimaantuleva lainsäädäntö merkitsee sitä, että yhä useampi näistä elämäntarinoista kärsi voikin johtaa työhön paluuseen tai Valtio- kuntoutumiseen. ja kuntatalouden Osa uuden kestävyysvaje työurasopimuksen onkin sitten keinoista kinkkisempi liittyy juttu. eläkkeiden Siinä avainasemassa kehittämiseen on työllisyysaste, sekä yhteistyöhön jonka mukaan työpaikoilla. määräytyy, Myös paljonko nuorten meillä työelämään on veronmaksajia pääsyn helpottami- ja paljonko saamisehtoihin ja osa työterveyshuollon seen tai masennusperusteisen työkyvyttömyyden etuisuuksien saajia. vähentämiseen Jos työllisyys on saataisiin kiinnitetty hilattua huomiota. yli 75 prosenttiin nykyisestä askelta 69:stä, ennen paljon kuin puhuttu linjaukset kestävyysvaje on toteutettu. poistuisi Vain lähes toteutetut kokonaan. muu- Nyt tarvitaan monta käytännön tokset, ne jotka siirtyvät sopimuspaperista Työllisyys työpaikoille on taikasana ja elävään myös työurakeskustelussa. työelämään, voivat muuttaa Tällä hetkellä jotain. Senkin jälkeen kun muutokset töissä vietetty on saatu aika toimimaan, on keskimäärin tarvitaan 34 vielä vuotta aikaa ihmisen ennen elämästä, kuin vaikutukset alkavat näkyä. kun sen tulisi olla noin kolme vuotta pidempi. Jos ei ole töitä, Yksi keskustelunaihe onkin ollut on työuraakin se, miten nämä hankala keinot pidentää. vaikuttavat työuriin tai kestävyysvajeeseen. Yksimielisyys mittaamisesta Tällä on hetkellä suurempi, käydään kun puhutaan kiivaita neuvotteluja ns. kovista siitä, keinoista kuinka ja hiukan hakusessa, kun puhutaan työuria ns. pehmeistä saataisiin keinoista. pidemmiksi. Miksi Työttömyyden edes käytämme lisäksi tässä niitä yhteydessä sanaa pehmeä? Eikö se lyhentävät kuulosta jotenkin työkyvyttömyys, kiltiltä, voimattomalta, pitkäksi venyvät epämääräiseltä, jopa tehottomalta. Kuin sanavalinta opinnot ja varhainen jo itsessään eläköityminen. kertoisi, Neuvotteluissa ettemme oikein yritetään usko tähän. sopia toimista, joilla näihin voitaisiin vaikuttaa. Tapetilla on Minun mielestäni oikeampi sanapari olisi pakottavat keinot ja vaikuttavat keinot. myös eläkemaksujen nosto ja eläkkeen alaikäraja tai Kovat keinot ovat kaikki pakottavia. Kun varhennettu vanhuuseläke poistetaan, ei sille sen sitominen eliniän pitenemiseen. Tuloksia syntyy enää sitten voi jäädä. Vaikuttavat keinot taas pyrkivät puuttumaan siihen tapahtumaketjuun, jonka seurauksena syntyy työkyvyttömyyttä, tai muuttamaan sitä arviota, varmasti mutta hankalaksi käyneeseen ikärajakeskusteluun tuskin löytyy nopeita ratkaisuja. jonka ihminen itse tekee halustaan Samaan jatkaa työelämässä. aikaan kun Vaikuttaminen päättäjät pohtivat perustuu työuraongelmia usein valinnanvapauteen, ja vaikutus näkyy ylätasolla, sitten valinnoissa, ovat suomalaisten käyttäytymisessä. asenteet töissä Vaikuttaminen voi olla tehokasta tai tehotonta, jatkamiseen ja parantuneet. sitä on vaikea Vuodenvaihteessa ennustaa ja mitata tekemämme etukäteen, mutta pehmeää se ei ole. Jos minun tutkimuksen pitää hypätä mukaan ojan eläkkeelle yli, pakottava jää paitsi keino hyväkuntoisia, joka lyö myös lautasille. työhaluisia Vaikuttava ihmisiä. keino Suurin voisi osa olla vastikään pieni voisi olla takana palava tulipalo tai joku, kiertotie, joku joka kannustaa hyppäämään vanhuuseläkkeelle tai laittaa jääneistä vaikka wolisi poikkipuun valmiita sillaksi. jatkamaan Hyppy on silti yhtä pitkä, ja ehkä työskentelyä se sitten paremmin ja lähes puolet onnistuu! tuntee, että olisi vielä hyvin jaksanut työelämässä. Iäkkäiden työkyky onkin parantunut selvästi viime vuosikymmeninä ja eläkkeellekin Sini Kivihuhta johtaja, eläkevakuutukset jäädään varsin hyväkuntoisena. Kyselyyn vastanneet tuoreet eläkeläiset tiesivät myös, mitkä olisi paras keino pidentää työuria niiden lopusta: työelämää pitäisi muokata ikääntyneille sopivammaksi. Eläkkeen Hyvinvointia myönteisistä alaikärajan nosto saanut ja juuri miellyttävistä kannatusta. Monet eläkkeelle tunteista jääneet olisivat kuitenkin voineet jatkaa työelämässä, jos työajat Nuoruus Terveydelle ja hyvinvoinnille loppuu 39-vuotiaana ei olisivat ole hyväksi, mukavammat, jos ihmistä olisi vuosikymmen löytynyt terveydentilaan toisensa sopiva työ tai iän jälkeen harmittaa asia jos toinenkin. tuomaa Vitutukseen kokemusta voi arvostettaisiin kuolla! Suomessa työpaikalla. ollaan yhä kiinnostuneempia EU:n Eurobarometri-kyselyn positiivisesta mukaan psykologiasta Pelkkä suomalainen eläkeiän ja ajattelutavan nostaminen arvioi jaksavansa muutoksesta, ei siis riitä, työskennellä on nykyisessä havaittu, että työssään myönteisellä keskimäärin elämänasenteella 62,5-vuotiaaksi. ja miellyttävillä Yrittäjät jaksaisivat tunteilla 63,4 jos työpaikkojen olosuhteet ajavat sillä on vuoden vaikutusta ikään hyvinvointiin asti. Työntekijöistä ja terveyteen. 35 prosenttia Duodecimin ja yrittäjistä Terveyskirjaston puolet haluaisi sivuilla on työskennellä listattu onnellisten vielä eläkeiän ihmisten jälkeen. yhteisiä piirteitä esimerkiksi seuraavasti: He Suomalaisista käyttävät paljon 32 prosenttia aikaa perheen on vahvasti ja ystävien tai jossain kanssa. määrin sitä mieltä, että eläkeikää He osaavat pitää ilmaista nostaa kiitollisuutta vuoteen 2030 kaikesta, mennessä. mitä Enemmistö heillä on. eli 66 prosenttia taas He uskoo, ovat usein että eläkeikää ensimmäisinä ei tarvitse auttamassa nostaa työtovereita seuraavan 20 ja ohikulkijoita. vuoden aikana. He Suomalaisten ovat optimistisia mielestä tulevaisuuden ihminen tulee suhteen. vanhaksi keskimäärin 65-vuotiaana, He muissa osaavat EU-maissa nauttia elämän 64-vuotiaana. nautinnoista Meillä ja elää ihminen nykyhetkessä. lakkaa olemasta nuori 39-vuotiaana Liikunta on ja heille muissa viikoittainen EU-maissa tai 42-vuotiaana. jopa päivittäinen tapa. He ovat syvästi sitoutuneita elinikäisiin päämääriin.

5 Debatti Teksti: Sari Okko Kuvat: Laura Nissinen TYÖELÄKEKUNTOUTUS KANNATTAA AINA Nyt puhuttaa työeläkekuntoutus. Toimiiko se? Milloin se on onnistunutta? Missä ovat haasteet? Miten sitä pitäisi kehittää? Työeläkekuntoutuksesta keskustelemassa: Raija Gould Eläketurvakeskuksesta, Katja Noponen Katja Noponen Oy:stä ja Tuire Hakonen Ilmarisesta. 5

6 Debatti Työeläkekuntoutuksen toimivuutta pohtivat toimitusjohtaja Katja Noponen työelämävalmennuspalveluja eläkeyhtiöille ja suuryrityksille tuottavasta Katja Noponen Oy:stä, erikoistutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta sekä työkyvyn arviointi- ja kuntoutusosaston osastopäällikkö Tuire Hakonen Ilmarisesta. Keskustelua veti Ilmarisen viestintäpäällikkö Vappu Aura. Milloin kuntoutus on onnistunutta? Raija Gould: Hyvän työeläkekuntoutuksen ansiosta ihminen palaa työhön. Valtaosa kuntoutuksesta onkin tutkimustiedon mukaan onnistunutta: yli 60 prosenttia työelämässä olleista kuntoutujista oli 4 5 vuotta kestäneen seurantajakson jälkeen töissä. Jo työkyvyttömyyseläkkeellä olleistakin vastaava luku oli yli 40 prosenttia. Tämä on hyvä tulos. Katja Noponen: Eläkeyhtiöiden kanssa saavuttamiemme tulosten perusteella yli 75 prosenttia kuntoutujista palaa takaisin työelämään esimerkiksi uudelleenkoulutuksen kautta. Tuire Hakonen: Onnistumiseksi on luettava myös se, jos kuntoutuja vaikkapa uudelleenkoulutuksen ansiosta saa hyvät valmiudet työnhakuun. Työhön pääsemistä tuemme kannustamalla ja tukemalla rahallisesti uudelleenkoulutuksessa olevia esimerkiksi kesätyön tekemiseen tai lyhyellä työhönvalmennusjaksolla opintojen päätyttyä. Mitä onnistunut kuntoutus edellyttää? Noponen: Aika usein törmäämme siihen viestiin, ettei työn hakeminen ole eläkeyhtiön päätehtävä, vaan kuntouttaminen. Pyrimmekin tekemään aina yhteistyötä esimerkiksi alueellisen TE-toimiston kanssa ja saamaan kuntoutujille valmiuksia erilaisten koulutusten tai työvalmennusten kautta. Gould: Eri tahojen yhteistyön kautta syntyy paras lopputulos. Olisi tärkeää, että erityisesti työllistymisen tukia osattaisiin käyttää nykyistä paremmin. Tutkimustulosten mukaan kuntoutus onnistui parhaiten, jos se alkoi kuntoutujan mielestä sopivaan aikaan ja sisälsi sekä riittävästi tukea että kuntoutujan omia vaikutusmahdollisuuksia. Hakonen: Yhteistyö koko toimijaverkoston kanssa on keskeistä. Työkokeilua tuetaan ja kokeillaan silloin, kun mietitään uutta työnkuvaa. Työkokeilua voidaan tarvita myös tilanteissa, jossa kuntoutujalla on jo sopivaa koulutusta ja työkokemusta, mutta tarvitaan apua työn syrjään pääsemiseksi. Noponen: On äärimmäisen tärkeää, että yhteistyö palveluntilaajan kanssa toimii saumattomasti. Onnistuneimmat tilanteet arjessa syntyvät, kun tiedämme, mitä toinen osapuoli haluaa. Toimimme ratkaisukeskeisesti ja pyrimme mielellämme ylittämään tavoitteen. Kun meiltä on tilattu vaikkapa työkokeilu, toivomme sen johtavan oppisopimuspaikkaan! Asiakkaamme työllistyvät pitkälti paikallisten yhteistyöyritystemme kautta. Työpaikoilla tarvittaisiin enemmän kuntoutukseen perehtynyttä väkeä. Raija Gould Kannattaako kuntouttaa työttömäksi? Gould: Kuntoutus on hyvä asia myös niille henkilöille, jotka eivät työllisty. En näe kuntoutusta huonona asiana oikeastaan missään tilanteessa. Vaikka tähtäimenä on työllistyminen, matkaan voi tulla mutkia tai viiveitä. Hakonen: Eri toimijoiden yhteistyö, joustavat siirtymät ja erilaisten tukimuotojen käyttäminen ovat avainasemassa. Työpaikkaa ei voi ostaa, mutta työkokeilun tukemisesta ja siirtymisistä esimerkiksi työhallinnon avustuksella työpaikan metsästämiseen on hyviä kokemuksia. 6

7 Enemmän kuntoutusta vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä Työeläkekuntoutus 2010 siirtyi noin ihmistä. Mitä työeläkekuntoutus on? resurssiselvityksiä, työkokeilua, työvalmennusta, koulutusta, apuvälineitä ja elinkeinotukea. tai yrittäjän työkykyä. korotettuna. Lisäksi korvataan kuntoutuksesta aiheutuvia välttämättömiä opiskelu- ja matkakustannuksia. Kuntoutuksen onnistumisen mahdollisuudet ovat parhaat, kun työsuhde on voimassa. Tuire Hakonen Gould: Työeläkekuntoutuksen läpi käyneissä työttömyys on yleisempää kuin vastaavan ikäisessä väestössä keskimäärin. Olisi hienoa, että kuntoutuksen avulla mahdolliset työllistymisen rajoitteet voitaisiin ylittää. Hakonen: Viime vuonna päättyneiden kuntoutusohjelmien jälkeen noin yhdeksän prosenttia henkilöistä oli työttöminä. Kun työsuhde on voimassa, onnistumisen mahdollisuudet ovat tulosten perusteella parhaat. Kuinka vanhoja kannattaa kuntouttaa ja miten? Noponen: Noin 55 vuotta on meillä aika tyypillinen yläikäraja. Tänä päivänä asiakkaiksemme tosin tulee entistä nuorempia yhä enemmän. Monille asiakkaillemme kynnys koulunpenkille lähtemisestä voi olla aika korkea, mutta oppisopimuskoulutus on kiinnostava, turvallinen ja koko ajan kasvava vaihtoehto. Gould: Pitkä koulutus ei työuran loppupäässä ole ehkä taloudellisesti kannattavaa, mutta ei kuntoutujaakaan välttämättä siinä vaiheessa kiinnosta koulutus. Kevyempiä ja lyhyempiä toimenpiteitä kannattaa hyödyntää niin kauan kuin työuraa riittää. Tutkimuksen mukaan koulutus kuntoutuksena on nuorten juttu eikä sitä vanhimmissa ikäryhmissä juuri käytetä. Noponen: Olemme kehittäneet Ilmarisen kanssa mallin, jossa henkilö on oppilaitoksen kirjoilla, mutta työskentelee yrityksessä työharjoittelumaisesti esimerkiksi tekemässä näyttötutkintoa. Usein hän työskentelee eläköityvän henkilön rinnalla, jolloin hiljainen tieto saadaan siirrettyä konkarilta jatkajalle. Kyse on ikään kuin vanhan ajan mestari-kisälli-mallista. 7

8 Debatti Hakonen: On esimerkkejä myös tilanteista, joissa yli 60-vuotiaalle on myönnetty työkokeilu, vaikka hän ehtisi työskennellä vain reilun vuoden ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Ilman työkokeilun mahdollisuutta henkilö olisi todennäköisesti hakenut työkyvyttömyyseläkettä. On kuitenkin totta, että mitä lähemmäs vanhuuseläkeikää tullaan, sitä tarkemmin kuntoutuspäätöksissä harkitaan olemassa olevaa työaikaa suhteessa kuntoutuksen kuluihin. Milloin kuntoutus epäonnistuu? Noponen: Tyypillisin epäonnistumisen tilanne on se, kun kuntoutuksen aloittaminen syystä tai toisesta pitkittyy ja kuntoutuja on jo niin kipeä, ettei hän enää pärjää, vaikka kokeiltaisiin erilaisia työtehtäviä. Joskus voi olla kyse myös siitä, että ihminen on jo niin eläkeorientoitunut, ettei häntä enää kiinnosta työhön siirtyminen, vaikka työkykyä olisi jäljellä. Hakonen: Moni kuntoutuja on valmis alkuvaiheen kartoitukseen. Kun sitten tulee tosi kyseeseen, motivaatiota ei ehkä löydykään. Terveydentilan muutokset vaikuttavat ratkaisevasti motivaatioon, samoin kuin työllistymismahdollisuudet. Ratkaisevaa on myös se, onko taustalla työpaikka, johon olisi turvallista ja helpompaa palata kuin lähteä etsimään uutta. Gould: Tutkimustiedon mukaan työeläkekuntoutus näyttää olevan hyvällä tolalla, koska erittäin motivoituneiden määrä on suuri. Keskeytyneitä ja rauenneita kuntoutustapauksia on kuitenkin melko paljon. Työttömyystaustaisten huomioiminen kuntoutuksessa on yksi suurimmista haasteista. Hakonen: Mielenterveyskuntoutujien kohdalla oikea ajoitus on erittäin tärkeää. Työkokeiluissa voidaan onneksi säätää työaikaa, aloittaa varovaisemmin, onnistua ja rohkaistua. Noponen: Mielenterveyskuntoutujista aika harva haluaa palata entiseen työhönsä, vaikka siihen ei periaatteessa olisi esteitä. Työllä voi olla erittäin terapeuttinen vaikutus toipumisen kannalta, kunhan löydetään työ, josta löytyy imua. Ovatko yrittäjät ja pienet yritykset tasa-arvoisessa asemassa suurten kanssa? Noponen: Harvoilla pienillä yrityksillä on kovin kattavaa työterveyshuoltoa. Kun ihminen pitäisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuntoutukseen, on selvää, että pienillä työnantajilla töissä olevat ihmiset ovat erilaisessa asemassa kuin suurissa yhtiöissä. Hakonen: Voi olla, ettei pienissä yrityksissä ole juurikaan kokemusta esimerkiksi työhön paluun malleista, koska näihin tilanteisiin törmätään paljon harvemmin kuin suurissa yrityksissä. Hakijoissa yrittäjät ovat selvästi vähemmistönä, mutta työnantajan koko ei vaikuta kuntoutuksen myöntämisen kriteereihin. Yrittäjillä on huoli oman yrityksen ja sen työntekijöiden kohtalosta, mutta hyviä esimerkkejä on siitäkin, kuinka yrittäjän työnkuvaa on onnistuneesti pystytty muuttamaan toisentyyppiseksi terveydellisistä syistä. Gould: Ongelma ei aina olekaan siinä, myönnetäänkö vai eikö myönnetä, vaan siinä, haetaanko vai eikö haeta. Kuntoutuksessa Raija Gould, Katja Noponen ja Tuire Hakonen korostavat eri toimijoiden välistä yhteistyötä onnistuneen kuntoutuksen tekijänä. 8

9 Monille kynnys lähteä koulunpenkille on korkea, mutta oppisopimus on kiinnostava ja turvallinen vaihtoehto. Katja Noponen Hakonen: Hajautettu kuntoutusjärjestelmä varmasti osaltaan hankaloittaa tiedon saamista ja kokonaiskuvan hahmottamista. Neuvontaa ja tiedotusta ei voi koskaan olla liikaa. Noponen: Etenkin mielenterveyskuntoutujilla on monesti kyse siitä, ettei jakseta hakea apua, kun elämä on muutoinkin sekaisin. Usein haemme tukihenkilöä ja rahoitusta, jotta saadaan vaikkapa perheen perusasiat rullaamaan, ruokaa pöytään ja laskut maksettua. Nämä asiat ovat oleellisia asioita myös tulevan työnhaun kannalta. Gould: Osa kuntoutujista haluaisi toisen tyyppistä koulutusta kuin mitä tarjotaan. On esitetty, että toivottua koulutusta voitaisiin tukea osittain, vaikka eläkeyhtiö ei pitäisikään koulutusalaa parhaana vaihtoehtona. Miten kuntoutus saadaan alkamaan oikea-aikaisesti? Gould: Kuntoutuksen käynnistämisessä pallo on aika pitkälti työpaikoilla, työterveyshuollossa, työyhteisöllä ja työntekijällä itsellään. Työeläkelaitos voi vaikuttaa varhaiseen puuttumiseen esimerkiksi tiedottamalla. Varhainen puuttuminen pitäisi saada toimimaan myös silloin, kun henkilö on työtön, mutta silloin se on vielä vaikeampaa. pitäisi oikeastaan olla sellainen sisäänheittäjän ammatti. Alkuja loppupää ovat ne kriittiset pisteet, joissa tukea tarvitaan eniten. Noponen: On myös niin päin, että aika monet kuntoutusasiakkaistamme lähtevät yrittäjiksi. Yrittäjyys on oivallinen polku monelle, koska silloin pystytään räätälöimään työnkuvaa omaan terveydentilaan ja elämäntilanteeseen sopivaksi. Miten kuntoutuksen saatavuudesta ollaan tietoisia? Hakonen: Keskeinen kehittämisen kohde on se, miten tietoa mahdollisuuksista voidaan jakaa entistä paremmin. Miten me kerromme esimerkiksi onnistumisista ja käytännön keinoista ja tilanteista? Työeläkelaitoksilla on tiedotuksessa oma tärkeä roolinsa. Gould: Tutkituista moni olisi kaivannut enemmän tietoa kuntoutumisen mahdollisuuksista jo aikaisemmin. Tietoa ei välttämättä löydy työpaikalta tai työterveyshuollosta tai sitä ei osata edes kysyä. Työpaikoilla tarvittaisiin enemmän etenkin kuntoutukseen perehtynyttä väkeä. Noponen: Viime vuosina on näkynyt, että suuret yritykset ostavat palvelua jo ennen kuin eläkeyhtiöt tulevat kuvaan mukaan. Kun meillä on ennakoiden tehty valmis suunnitelma henkilön kuntoutuksesta, eläkeyhtiö ei ole kertaakaan kieltäytynyt lähtemästä mukaan. Hakonen: Lähiesimiehellä voi olla arjessa vaikuttavampi rooli kuin työterveyshuollolla hiljaisten signaalien huomaamisessa. Esimerkiksi kehityskeskusteluissa esimies saattaa huomata, että työntekijältä on tullut viestejä jo jonkin aikaa työskentelyn vaikeuksista tai suoritustasossa on tapahtunut laskua. Kun näitä osattaisiin hyödyntää yhdessä työterveyshuollon kanssa, tilanteisiin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Gould: Mielenterveyspuolella kuntoutujia on selvästi vähemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyviä. Nuorissa tuki- ja liikuntaelinsairaissa kuntoutujia taas on enemmän kuin eläkkeelle siirtyviä. Hakonen: Ylipäätään työeläkekuntoutuksen kannalta olisi tärkeää, että kuntoutujia olisi nykyistä enemmän. Liian moni jää vielä ulkopuolelle. Gould: Yksi ennaltaehkäisevä tekijä on se, että työsuhteet saataisiin pysymään voimassa. On tärkeää, että kuntoutujalla olisi paikka, johon palata kuntoutuksen jälkeen. 9

10 Työhyvinvointi Teksti: Sari Okko Kuvat: Hannu Jukola Hömppää, hikeä ja huumoria Bitwisessä nautitaan säännöllisesti yhteisistä yritysmummon tarjoilemista aamiaisista, jolloin koko työyhteisö voi rauhassa vaihtaa kuulumisia. Tässä yrityksessä ei ole organisaatiota, vuosibudjettia eikä työaikoja. Yritysmummo sen sijaan löytyy, ja pomon käyntikortissa lukee tittelin paikalla A bit wiser. Nyt ollaan Suomen parhaassa työpaikassa. Bitwise Oy:ssä työpäivä alkaa siitä, että jalat voi pyyhkiä vaikka pomon naamaan. Lattialla kun komeilee yrityksen johtajan Tomi Mikkosen valokuvasta ja presidentti Urho Kekkosen muotokuvasta sommiteltu kuramatto. Mikkosta kutsutaan yrityksessä tätä nykyä Kekkoseksi. Kaikki lähti yhdestä hassusta kuvasta, jonka pojat sitten keksivät yhdistää Kekkosen vartaloon. Näin homma lähti elämään ihan omaa elämäänsä, niin kuin moni muukin asia meillä, Mikkonen hymyilee. Hulluna bitteihin Tamperelainen ohjelmistotalo sai alkunsa 2003, kun Mikkonen istui Heikki Mä- A bit wiser Tomi Mikkonen antaa työntekijöiden toteuttaa itseään. 10

11 enpään kanssa mökkilaiturilla. Entinen työpaikka oli myyty, ja jotain mielekästä päivätyötä oli määrä keksiä. Jotain sellaista, joka voittaa kotiolot. Miehet lähtivät ideoimaan ideaalisesti toimivaa ohjelmistoyritystä. Kantavaksi teemaksi jalostui ajatus siitä, että töissä pitää olla kivaa, koska siellä vietetään valtaosa hereillä oloajasta. Kun töissä viihtyy ja kotona on hyvä sänky, elämä on mallillaan. Yrityksen nimikin syntyi helposti. Siinä tiivistyy toiminta-ajatus bittimaailman osaamisesta. Bittimaailmaa eli ykkösiä ja nollia sekä mustaa ja valkoista symboloi myös yrityksen logo. Logoon mustavalkoisuus sitten loppuukin. Bitwisessä on harvinaisen värikästä, katsottiinpa sitä yrityskulttuurin tai toimitilojen näkökulmasta. Ja nyt puhutaan paljon muustakin kuin Mikkosen- Kekkosen kuvasta seinällä tai lattialla. Kakkosesta ykköseksi Yhdeksässä vuodessa on tapahtunut paljon. Mikkosta naurattaa erilaisista tempauksista otettuja kuvia katsoessaan. Ei ihme, että meidät tunnetaan Tampereella hömppäfirmana. Vakavissaan Bitwise osallistui vuonna 2010 Great Place to Work -tutkimukseen nähdäkseen, miten valtavirrasta poikkeavalla yrityskulttuurilla pärjäisi. Hyvin pärjäsi, sillä yritys pomppasi heti kakkospallille. Viilasimme pieniä asioita, ja tänä vuonna tuli voitto. Bitwise on tutkitusti Suomen paras työpaikka 2012 pienten organisaatioiden sarjassa. Siinä välissä, vuonna 2011, Bitwise sai Tampereen kauppakamarin Vuoden Työnantaja -kisassa kunniamaininnan sekä Kauppalehden Menestyjäyritys -tittelin. Käynnistyi kakkosesta tuli ykkönen -teeman viljely. Erilainen softatalo Mikä tekee yrityksestä erilaisen softatalon, kuten Bitwisen slogan lupaa? Organisaatiomme on kummallinen, sillä meillä ei ole organisaatiota, Mikkonen aloittaa. Bitwise on haluttu työpaikka. Tänä päivänä yrityksessä työskentelee 40 huippuosaajaa. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus Vuosittainen Suomen parhaat työpaikat -tutkimus on osa maailman suurinta ja arvostetuinta hyvien työpaikkojen tutkimusta. Great Place to Work Institute tutkii ja palkitsee johtavia työpaikkoja yli 45 maassa. Tutkimus perustuu yli 10 miljoonalta työntekijältä kerättyihin tietoihin. Suomen parhaat työpaikat tutkimukseen vastasi noin suomalaista työntekijää. Ilmarinen on tänä vuonna suurten yritysten sarjassa Suomen kolmanneksi paras työpaikka. Organisaatiota voisi kuvata sanalla jana. Meillä ei ole päälliköitä tai johtajia, vaan kaikki ovat samalla viivalla. Kaikkia koskevat samat oikeudet, edut ja velvoitteet. Muodostamme yhtenäisen suihkuseurapiirin. Yrityksessä ei myöskään tehdä vuosibudjettia. Jos olisin meedio, tietäisimme, mitä vuoden sisällä tapahtuu. Koska en ole, budjetin tekeminen on turhaa työtä ja ajanhukkaa. Yritys tarttuu mieluummin tilaisuuksiin. Jos eteen tulee hyvä juttu, teemme sen. Totta kai mietimme rahan käyttöä, mutta emme anna sen sitoa käsiämme. Osakeyhtiönä tavoitteenamme on luonnollisesti tehdä myös voittoa. Yrityksessä ei ole työaikoja, sillä ihmisten menemisiä ja tekemisiä ei haluta valvoa. Teot ja tulokset ratkaisevat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että töitä tehtäisiin ympäri vuorokauden. Päinvastoin: ylitöitä ei tunneta. Kahdeksan tuntia päivässä riittää. Ojaa voi ehkä hyväkuntoinen kaivaa kymmenen tuntia putkeen, mutta tässä työssä aivot menevät maitohapoille, ja työ muuttuu tehottomaksi. Avain onneen Mikkosen mukaan homma toimii, koska talossa on oikeanlaisia ihmisiä oikeissa paikoissa. Erikoista on se, ettei talosta löydy yhtään hyvää työntekijää. Hyvä ei riitä. Meillä on vain erinomaisia ihmisiä, joilta löytyy sekä kykyä että halua. Kukaan ei voi osata kaikkea, mutta aina voi oppia uutta, jos löytyy motivaatiota. Avain onneen on rekrytointi. On löydettävä sopivimmat ihmiset, mikä ei välttämättä ole helppoa. Jos aiemmin avoimeksi julistettuun tehtävään tuli sata 11

12 Bitwisen yrityskulttuuri on niin poikamainen kuin vain olla voi. Tomi Mikkonen jonka työtehtäviin kuuluisi niin siivoamista, kukkien kastelua, kaupassa käyntiä, kahvin keittoa, leipomista kuin tarvittaessa jopa lasten hoitoa. Haku räjäytti pankin 330 hakemuksella. Mummoksi palkattiin Anitta Salminen, jonka työhakemuskin oli persoonallinen: keittiöpyyhe, johon oli kirjattu työkokemus ja lupaukset. Mummo on menestystarina. Saimme paljon enemmän kuin haimme. Työviihtyvyys on parantunut entisestään, Mikkonen vakuuttaa. Toukokuisen torstain bitwiser-aamiainen on juuri nautittu yrityksen värikkäässä oleskelutilassa. Otimme rohkean lähestymistavan ei niin maskuliiniseen pinkkiin, Mikkonen viittaa seinien ja kalusteiden väriin. Pinkistä on poikinut varsinainen Hello Kitty -buumi, joka näkyy mukeissa, lautasissa, matoissa ja sohvatyynyissä, jopa kahvinkeittimessä. Mikkosta hymyilyttää jälleen: Homma on karannut ihan käsistä. hakemusta, kymmenen hakijaa haastateltiin, mutta yhtään ei pakosti palkattu. Tänä päivänä Bitwisessä on 40 huippuosaajaa. Rekrytointi hoituu sosiaalisessa mediassa. Emme enää avaa työpaikkoja, vaan kun löydämme oikean ihmisen, keksimme hänelle tekemistä. Hakemuksia tulee ilmoittamattakin: meille halutaan töihin. Ihmisen pitää kuulua johonkin ja ihmisellä pitää olla koti. Bitwise on työkoti. Pojat ovat poikia Mikkosen mukaan Bitwisen miehinen yrityskulttuuri on niin poikamainen ja lapsellinen kuin vain olla voi. Softatalossa puuhaillaan kaikenlaista hauskaa yhdessä ja hankitaan kaikenlaisia leikkikaluja. Jekuttaminen ja hassuttelu ovat osa arkea. Bitwiserit pelaavat höntsylätkää ja salibandya, mopoilevat, ajavat rallia, paistavat vappumunkkeja ja valmistavat asiakkailleen lounaita. Välillä vedetään viisiottelua Ratinan kentällä, sukelletaan Thaimaassa tai patikoidaan Sveitsin Alpeilla. Toimitiloista löytyy niin biljardipöytää, pelikonsolia kuin lautapeliä. Kyse on asenteesta. Neljä päivää ulkomailla voi olla ihan samanhintainen Yritysmummo Anitta Salminen on lisännyt bitwiserien työtyytyväisyyttä entisestään. kuin ravintolailta Tampereella pitkän kaavan mukaan ruokineen, juomineen ja taksimaksuineen. Mummo tuli taloon Syyskuussa 2011 Bitwise ilmoitti etsivänsä pullantuoksuista yritysmummoa, Paras ja kaunein On vakavoitumisen paikka. Sirkushuvit muodostavat 10 prosenttia työhyvinvoinnista. Loput koostuu työn mielekkyydestä, työkavereista ja työympäristöstä. Luottamus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä asioita. On hyvä uskaltaa antaa ihmisten tehdä juttuja, Mikkonen muistuttaa. Olemme ammatillisessa mielessä yksi Suomen kovimmista softataloista. Työilmapiiriin panostetun hömppärahan arvoa ei viivan alle jäävillä luvuilla mitata, mutta se maksaa varmasti itsensä takaisin. Parasta palautetta ovat tyytyväiset asiakkaat. Kun iso laitevalmistaja kertoo, että yhteistyö on ensimmäinen onnistunut alihankinta heidän historiassaan, emme voi muuta kuin rakastaa niitä sanoja. Haastavat tehtävät ovat vaativiin ohjelmistoratkaisuihin erikoistuneen yrityksen arjen suola ja sokeri. Kaikenlaista softaa tehdään ympäri maailmaa koko ajan uutta kehittäen. Bitwisessä elää unelma maailman parhaasta työpaikasta. Haluamme olla paitsi paras, myös kaunein, A bit wiser tiivistää. 12

13 Työn iloa Ajatuksia suomalaisten työhyvinvoinnista Oikeat reitit takaisin työelämään Työelämä on kokenut suuria mullistuksia työssäolovuosinani. Taakse ovat jääneet niin 70-luvun lyijykynät kuin ruutuvihkotkin ja nykypäivänä tietotekniikka etenee hybervauhdilla. Samalla työelämän haasteet ovat koventuneet ja työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän tuloksellista toimintaa sekä loistavia yhteistyötaitoja. Emme kuitenkaan ole koneita, vaan herkkiä ihmisolentoja, joilta sairastumisen myötä työkyky ja työelämässä jatkaminen voivat vaarantua. Tällöin työeläkeyhtiön ammatilliseen kuntoutuksen palvelut ovat yksi vaihtoehto jatkaa työelämässä. Palkkatyö takaa meille jokaiselle paremman toimeentulon, kasvattaa eläketurvaa sekä antaa enemmän virikkeitä arkipäivään. Ilmariseen saapuu vuosittain noin kaksituhatta ammatillisen kuntoutuksen hakemusta ja hakemusmäärä on edelleenkin kasvussa. Työkyvyn menetys saattaa useimmat meistä hämmennyksen tilaan ja tuen tarve on melkoinen. Kuntoutusprosessissa kuntoutusasiantuntijan rooli on olla kuntoutujan apuna ja tukena. Usein pelkkä puhelinkeskustelu kuntoutujan kanssa auttaa luomaan hyvän ja luottavaisen asiakassuhteen ongelmallisissakin tilanteissa. Jos kuntoutuja on täysin umpisolmussa asioidensa suhteen, eikä suunnitelmaa työelämässä jatkamiseen omatoimisesti synny, löytyy apu siihenkin työeläkeyhtiöstä. Voimme tarvittaessa auttaa kuntoutujaa työhön paluusuunnitelman laatimisessa tekemällä toimeksiannon palvelutuottajalle, joka yhdessä kuntoutujan kanssa pyrkii löytämään oikeat reitit takaisin työelämään. Me Ilmarisessa haluamme olla kehittämässä tätäkin ammatillisen kuntoutuksen toteutukseen liittyvää toimintaa, jonka merkitys näyttää vuosi vuodelta kasvavan. Työnantajan rooli kuntoutusprosessin käynnistymisessä on muuttunut aktiivisempaan suuntaan etenkin suurissa yrityksissä. Toimiva työterveyshuolto havaitsee jo varhaisessa vaiheessa, milloin ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia kannattaa lähteä selvittämään. Joskus se, mitä pystymme työeläkekuntoutuksena tarjoamaan, ei vastaa odotuksia. Tämä asettaa omat haasteensa päivittäiseen toimintaamme. Olen työskennellyt kuntoutusasioiden parissa jo parikymmentä vuotta ja aina tämä mielenkiintoinen työ jaksaa minua innostaa. Jokainen kuntoutuja tuo työpäivään oman lisävärinsä. Pitkät, vuosiakin kestävät ammatinvaihtoon liittyvät prosessit tekevät meistä kuntoutujan kanssa hyviä tuttavia. Koulutuksen kestäessä yhdessä iloitaan onnistumisista ja harmien kohdatessa pyritään löytämään niihin sopiva ratkaisu. Onnistunut lopputulos, jonka tuloksena on työelämässä jatkaminen, lämmittää yhtä suuresti meitä molempia. On ollut ilo työskennellä tasa-arvoisessa työyhteisössä, johon tuntee kuuluvansa. Puramme työhön liittyvät asiat päivittäisellä porinatuokiolla kahvikupposen kera. Tuemme tiimissä toinen toistamme ja iloitsemme yhdessä hyvistä tuloksista. Voimavarat työelämässä jatkamiseen tulevat arjen pienistä asioista, toisten huomioimisesta ja tasapainoisista ihmissuhteista. Vaikka ikää kertyy ja polvet lonksuu, se ei ole minulta sammuttanut innostuksen paloa kuntoutusasioita kohtaan ainakaan vielä. Ella Rosenström kuntoutusasiantuntija 13

14 Työhyvinvointi Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Mikko Käkelä Alkossa työhyvinvointi on kaikkien ilona Kaikki tuntevat Alkon, ja yhä useampi yhdistää yhtiön myös erinomaiseen palveluun. Asiantuntevaa palvelua saa Alkon noin 340 liikkeestä läpi koko Suomen. Hyvä ja tasalaatuinen palvelu lähtee hyvinvoivasta työyhteisöstä. Alkon noin työntekijästä yli 90 prosenttia työskentelee myymälöissä. Myymälöiden työntekijöistä taas suurin osa on osa-aikaisia, koska myynti keskittyy sesonkeihin ja loppuviikon ruuhkahuippuihin. Lisäksi työ on keskiraskasta ja asiakaspalvelutilanteet usein haastavia. Näihin työyhteisön ja työelämän haasteisiin Alko on vastannut panostamalla työhyvinvointiin ja sen keskeisten osa-alueiden kehittämiseen. Työhyvinvointi on hyvän työn perusta. Työhyvinvointi on kilpailutekijä palvelukulttuuriamme kehitettäessä ja esimerkiksi uusista työntekijöistä kilpailtaessa, sanoo henkilöstön kehittämispäällikkö Anu Henttonen. Työhyvinvoinnin edelleen kehittämiseksi on Alkossa käynnistetty monivuotinen työhyvinvointihanke Ilona. Hankkeessa kehitetään mm. esimiestyötä ja johtamista, osaamista, työympäristöä ja työyhteisöjä. Työhyvinvoinnin eri osa-alueita kehittämällä pyritään myös vähentämään sairauspoissaoloja ja tapaturmia. Ilona-hankkeen myötä Alkon koko työhyvinvoinnin kokonaisuus kuvattiin, - Mukavat työkaverit ovat olennainen osa hyvää työyhteisöä, sanoo Anu Henttonen keskustellessaan oheistuotepäällikkö Kristiina Lilienkampfin ja markkinoinnin suunnittelija Annakaisa Koskisen kanssa. 14

15 Kannustamme jokaista alkolaista ottamaan vastuuta omasta ja työtovereiden hyvinvoinnista. Anu Henttonen ja toimenpiteitä alettiin suunnitella kokonaisuuden eri osa-alueiden ympärille. Hanke jakautuu kolmeen alaprojektiin, jotka ovat työhyvinvoinnin johtaminen, ilmapiiri ja esimiestyö, ergonomia ja turvallisuus sekä terveys ja elämänhallinta. Ilona-hanke on yksi keino aikaansaada Alkosta Suomen paras työyhteisö. Hankkeessa on mukana eri yhteistyötahoja, kuten esimerkiksi työntekijäjärjestö, työterveyshuolto sekä Ilmarinen. Hankkeen tarkoituksena on auttaa alkolaisia pysymään työelämässä aiempaa pidempään tukemalla heidän henkistä ja fyysistä kuntoaan. Hanke alkoi vuoden 2011 syksyllä ja kestää suunnitelman mukaan vuoteen Kyseessä on siis varsin pitkäkestoinen ja laaja satsaus hyvinvointiin, sanoo Anu Henttonen. Hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta Ilona-hanke näkyy Alkon henkilöstölle tällä hetkellä etenkin työhyvinvoinnin johtaminen, ilmapiiri ja esimiestyö -kokonaisuuden kautta, koska siihen liittyvä valtakunnallinen valmennus on jo käynnistynyt. Tämän kokonaisuuden painopisteenä on nimenomaan työhyvinvoinnin johtaminen, jotta esimiehet saavat tarvittavat tiedot ja tuen oman työyhteisön hyvinvoinnista huolehtimiseen, mutta myöskään työyhteisönäkökulmaa ei unohdeta, Henttonen kertoo. Valmennuskokonaisuuden avaa esimiehelle suunnattu valmennuspäivä ennakkotehtävineen. Esimiesten valmennukseen kuuluu olennaisesti esimiesarviointi, jossa arvioidaan myös työhyvinvoinnin johtamiseen liittyviä osa-alueita. Esimiesten koulutuspäivän jälkeen valmennukseen pääsee koko työtiimi. Myös esimies osallistuu tiimivalmennukseen. Tiimivalmennuksessa keskitytään työntekijöiden erilaisten vahvuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen toimintatyylin arvioinnin avulla sekä osaamisen kartoittamiseen. Valmennuskokonaisuuteen kuuluu myös yhdessä ratkaistavia tehtäviä, joiden tarkoituksena on saattaa koulutus osaksi normaalia työntekoa myös valmennuksen jälkeisenä aikana. Tiimipäivän jälkeen esimiehille on vielä toinen oma valmennuspäivä. Toisessa valmennuspäivässä keskitytään muun muassa valmentavien keskustelujen käymiseen ja kiireen kesyttämiseen. Kiire on Alkossakin arkipäivää. Myymäläpäällikkömme voivat esimerkiksi kokea, etteivät kiireen keskellä ehdi tarpeeksi keskittyä esimiestyöhön myymälätyön ohella. Jokaisella on vastuu työhyvinvoinnista Alko on luonut myös oman varhaisen välittämisen toimintamallin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kaikki esimiehet on alkuvuodesta valmennettu mallin hyödyntämiseen. Mallin avulla varmistetaan, että työhyvinvointia uhkaaviin tekijöihin puututaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Keskeinen osa mallia on esimiehen ja alaisen välisiin tavoite- ja kehityskeskusteluihin liitetty työhyvinvointikeskustelu. Välittäminen ei kuitenkaan ole vain esimiesten tehtävä, vaan me haluamme kannustaa jokaista alkolaista ottamaan vastuuta ja välittämään omasta ja työtovereiden hyvinvoinnista. Alkossa onkin jo vuosia panostettu palvelukulttuurin ja työyhteisön kehittämiseen. Aiemmissa esimiesvalmennuksissa olemme keskittyneet esimerkiksi valmentavaan johtamiseen ja palautteen antamiseen. Tavoitteena on, että tiimiläiset saavat esimieheltään ohjaavaa palautetta ja että myös esimies saa riittävästi palautetta omasta toiminnastaan. Asiakaspalvelutyössä tällainen keskinäinen sparraus on erittäin tärkeässä roolissa, Anu Henttonen sanoo. 15

16 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen säästää rahaa Kuva: Esko Tuomisto Yritysten työhyvinvointityö on usein yksittäisiä ja irrallisia toimenpiteitä ilman, että työhyvinvointi on linkitetty osaksi yrityksen strategiaa ja prosesseja. Työhyvinvointia mitataan myös usein keinoin, jotka keskittyvät akuutteihin ongelmiin tai kertovat menneestä mutta eivät ennakoi tulevaa. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen tarkoittaa tavoitteellista työhyvinvointityötä ja työhyvinvoinnin linkittymistä osaksi organisaation strategiaa, visiota ja arvoja. Työhyvinvointia tulee johtaa osana yrityksen toimintaa aivan kuten muitakin liiketoiminnan osa-alueita. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen parantaa organisaation kykyä tehdä tulosta ja ennakoida yritykseen kohdistuvia muutospaineita. Työhyvinvoinnin johtamisella varmistetaan, että työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiin, sanoo Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen. Työtyytyväisyyden nousu kääntää sairauspoissaolot laskuun Koko työhyvinvoinnin johtamismallin rakentamisen tärkein vaihe on määritteleminen. Se on hyvä aloittaa organisaation perustehtävästä ja liiketoiminnan kannalta tärkeistä tavoitteista. Määrittelyssä olennaisia kysymyksiä ovat ainakin seuraavat: Mitä työhyvinvointi meillä tarkoittaa? Miten työhyvinvonti näkyy ja mihin se vaikuttaa? Mitä osa-alueita siihen meillä kuuluu? Hyvin tehdyn määrittelyn perusteella on helpompi tehdä työhyvinvointisuunnitelma, johon kuuluvat tavoitteet, budjetti ja resurssit sekä mittarit ja seuranta. Suunnitelmaan perustuvien toimenpiteiden tulee olla myös ennakoivia vain pelkästään reagointiin tähtäävien toimenpiteiden ohella, Kati Huoponen sanoo. Ilmarisessa saadun kokemuksen mukaan yrityksen toiminnan mittareista värähtävät ensimmäisinä parempaan suuntaan työhyvinvointisuunnitelman käyttöönoton myötä työtyytyväisyysmittarit, minkä seurauksena myös sairauspoissaolot kääntyvät laskusuuntaan. Esimerkiksi 500 hengen yrityksessä yhden prosenttiyksikön lasku sairauspoissaoloissa vähentää kustannuksia euroa vuodessa. Samalla tietysti yrityksen tuottavuus paranee. Työtyytyväisyyden paraneminen 5 prosentilla taas vähentää yrityksessä tehtävää turhaa työtä arviolta 15 prosentilla. Työhyvinvointi on yhteistyötä Yrityksen työhyvinvoinnista vastaa viime kädessä aina ylin johto. Työhyvinvointityöhön on kuitenkin tärkeää saada mukaan ylimmän johdon lisäksi myös esimiehet ja koko henkilöstö. Kun henkilöstö otetaan mukaan alusta asti työhyvinvoinnin määrittelemiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen, on heidän sitoutumisensa sovittuihin toimintatapoihin huomattavasti parempaa. Työhyvinvoinnin johtamisen tärkeyteen on nyt herätty erityisesti suurissa yrityksissä, joiden resurssit toisaalta mahdollistavat myös tavoitteellisen työhyvinvointityön. Mielestäni yrityksen, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön välisessä yhteistyössä on kuitenkin edelleen parannettavaa. Tämä yhteistyö säästää hyvin toimiessaan huikeasti euroja ehkäistessään työkykyä uhkaavia tekijöitä, Huoponen arvioi. Hyvin toimiva yrityksen, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön yhteistyö säästää euroja ehkäistessään työkyvyttömyyttä, arvioi Kati Huoponen. 16

17 Kolumni Elämä on juhla On kolmenlaisia ihmisiä, myönteisiä ja kielteisiä. Sen lisäksi on tietysti olemassa kolmas ryhmä: yleistäjät. Kuulun viimeiseen. Jokainen tuntee tyyppejä, jotka aina tavatessa valittavat jostakin. Heitä on kohdeltu väärin kotona ja työpaikalla. Naapuri on epäreilu, ja puoliso se vasta ärsyttävä onkin. Mainitsin kerran marisijaystävälleni, että kaikesta valittaminen ei välttämättä anna ihmisestä hyvää kuvaa esimerkiksi uutta työpaikkaa etsiessä. Hän oli samaa mieltä. Mutta lisäsi sitten, että valittaa itse vain silloin kun on oikeasti aihetta. Niin. Siltähän se kaikista marisijoista tuntuu. Kaikki ajattelevat mielestään positiivisesti. En ole pessimisti, olen realisti on latteus, joka kuulosta vitsiltä. Mutta kun sen sanojat ajattelevat todella niin. Oikeastihan kaikki ihmiset jopa marisijat ovat yltiöpositiivisia. Sigmund Freud oli väärässä lähes kaikessa, mutta yhteen hänen väitteeseensä uskon. Kukaan ihminen ei ymmärrä oikeasti kuolevansa. Totta kai ymmärrämme kuoleman teoreettisesti järjen tasolla. Mutta sisimmässämme ajatus on meille kuitenkin vieras. Optimismi on kirjoitettu geeneihimme. Esimerkiksi yrittäjät luulevat, etteivät tilastot koske heitä. Lähes jokaisen uuden ravintolan perustaminen on käytännössä tulonsiirto yrittäjältä asiakkaille. Sen verran huonosta bisneksestä on kysymys. Luin juuri tutkimuksesta, jonka mukaan 83 prosenttia ranskalaismiehistä on mielestään keskivertoa parempia rakastajia. En tunne ketään talonrakentajaa, jonka budjetti ei olisi ylittynyt reilusti. Jos haluamme kovasti jotain, aivomme alkavat heti yltiöoptimisteiksi. Empire State Building lienee maailman ainoita julkisia rakennuksia, jonka hinta on pysynyt sovitussa summassa. fakta, että syöpäänsä kuolleet optimistit, eivät ole koskaan kertomassa tarinaansa. Sitä paitsi tuollaisen väittäminen on loukkaus niitä kohtaan, jotka kuolivat. Taistelu syöpää vastaan on ärsyttävä kielikuva. Ei se mitään taistelua ole. Kyse on huonosta tuurista. Ajatus, että en juurikaan voi vaikuttaa perustemperamenttiini, on oikeastaan vapauttava. Kun tiedän, ettei minun tarvitse taistella positiivisuudella mitään vastaan, vaan voin olla oma itseni, pystyn hengittämään vapaammin. Kun tajuaa, että kaikki on vain sattumaa, eikä johdu kielteisestä ajattelusta tai muusta manaususkosta, voi ottaa rennosti. Sen jälkeen kaikki hyvä on vain plussaa. Elämä on juhla, joihin meidät on kutsuttu. Tuomas Enbuske Maailma on täynnä elämäkertoja ihmisistä, jotka raatoivat tiensä ryysyistä kohti menestystä sinnikkyydellä ja nokkeluudella. Ongelman ydin on vain se, että moni oli sinnikäs, nokkela ja älykäs, eikä koskaan menestynyt. Nämä tyypit eivät vain kirjoita menestyskirjoja. Samalla tavalla väite, että myönteinen asenne auttaisi syövästä paranemiseen, on täyttä hölynpölyä. Jokainen toki tuntee tällaisen ihmeparantujan. Empiriaa häiritsee vain se kiusallinen 17

18 Työ ja eläke Teksti: Eila Parkkonen Kuvat: Mikko Käkelä Ammattiin työssä oppien Eläkkeellä yli 60 vuotta se olisi hirveää! Mikko de Silva valmistuu kesällä oppisopimuskoulutuksessa merkonomiksi ja on kahden vuoden ajan perehtynyt työkalujen tukkumyyntiä ja markkinointia harjoittavan Toolnet Oy:n töihin. Ilmarinen on tukenut hänen koulutustaan ja perehdytystään työhön työeläkekuntoutuksena. Ensimmäisen kerran nyt 25-vuotiaan Mikko de Silvan operoitiin selkäydinkanavan ahtauman ja liikkuvien nikamien vuoksi vuonna Muutama viikko sitten seitsemännessä leikkauksessa uutta nikamaa vahvistettiin jälleen metallilla. Mikolle oli peruskoulun jälkeen ehtinyt kertyä työkokemusta kahdeksan vuoden ajan. Hän on kokeillut merkonomin opintoja aiemminkin, mutta ne jäivät kesken, kun hän sai vastuulleen tavaratalo Hong Kongissa vapaa-ajan ja kodinkoneosaston osastonhoitajan tehtävät ja työpäivät venyivät. Työn vaihtaminen terveyden vuoksi kevyempään tuli välttämättömäksi. Entisessä työssä oli myytävänä myös painavia tavaroita, joiden kantaminen oli hankalaa. Aktiivisena nuorena miehenä Mikko kyseli oppisopimuspaikkaa tutuksi tulleen Toolnet Oy:n myyntiedustajalta, joka kävi hänen työpaikallaan myymässä tavaraa, ja näin hän pääsi työhaastatte- Mikko de Silva oli aktiivinen työpaikan, oppisopimuskoulutuksen ja kuntoutuksen hakemisessa. Moni kuitenkin tarvitsee tukea ja apua kuntoutuksen järjestämisessä ja saa sitä Ilmarisesta. 18

19 Toimintamalli työkykyasioissa luun. Hän otti itse yhteyttä myös oppisopimuskeskukseen ja lähetti kuntoutushakemuksen Ilmariseen. Oppisopimuskoulutus tuntui paremmalta tavalta hankkia ammatti kuin lähteä takaisin kouluun. Mikko de Silva Kuntoutus käynnistyi kivuttomasti Näin yksinkertaisesti työeläkekuntoutus ei aina käynnisty. Päinvastoin, kun työkyvyn menetys uhkaa, ihminen tarvitsee paljon tukea ja neuvoja kuntoutuksen suunnittelussa ja työpaikan löytämisessä. Apua saakin Ilmarisen kuntoutusasiantuntijoilta. Miten olit niin valveutunut, että onnistuit itse hoitamaan helposti koko jutun? Minulla on täti Kevassa, jolta sain infoa ja neuvoja. Hän tiesi kertoa, mitä työeläkekuntoutus on, minkälaiset mahdollisuudet sitä on saada ja mitä korvauksia työeläkeyhtiö maksaa. Ilmarinen käsitteli hakemusta muutaman viikon ja sain päätöksen, että kuntoutus onnistuu, Mikko kertoo. Alkuun Mikon selkävaivojen selvittäminen ei meinannut onnistua, toisin kuin kuntoutuksen työeläkekuntoutuksen käynnistys. Tuntui hullulta, etten millään alussa päässyt magneettikuvaukseen julkiselle puolelle, sillä itse tunsin, että selässä on pahempi vika. Kuvaus oli kuulemma kallista. Maksoin itse magneettikuvat ja vein ne yksityislääkärille, joka kirjoitti lausunnon selän tilanteesta, ja niin pääsin leikkaukseen. Kun selässä todettiin paha rakennevika, kuvia on sen jälkeen otettu monia kymmeniä, eivätkä kulut tunnu missään, Mikko ihmettelee. Mikko halusi oppisopimuskoulutukseen, sillä se tuntui paremmalta tavalta hankkia ammatti kuin lähteä takaisin kouluun. Ammatin opiskelu työssä oli luontevaa, koska edellisessä työpaikassa olin pitkälti samanlaisten tuotteiden kanssa tekemisissä. Opinnot suoritetaan näyttötutkinnon perusteella. Teoriaopinnot olen suorittanut pääosin verkossa ja lisäksi lähipäivät Edupolissa Porvoossa. Lopuksi oppilaitos tutkii käytännössä työpaikalla, ovatko kaikki tutkinnon taidot hallussa. Oppisopimus on työnantajan ja työntekijän välinen määräaikainen työsuhde. Tämän vuoksi työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkkaa, ja Ilmarinen maksaa kuntoutusrahan suuruisen etuuden kuntoutuksen ajalta työnantajalle. Toolnet saa ammattitaitoisen työntekijän Toolnet Oy:n toimitusjohtaja Juha Vaajasen mukaan oppisopimuskoulutus sopi pienelle pippuriselle 10 hengen yritykselle hyvin. Tukkumyyntiä harjoittavan yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu paljon teknisiä työkaluja. Yritys omistaa lisäksi sähköpuolen tukkuliikkeen sekä yrityksen Eestissä. Yritys elää tällä hetkellä kasvupaineessa. Lamasta puhutaan, mutta tuntuu, että meillä menee entistä paremmin. Kun ihmisten pitää katsoa, mitä ostaa, ihan kalleinta ei osteta. Me emme tarjoa kalleinta, emmekä halvinta vaan hyvää laatua siltä väliltä. Kun Mikko otti yhteyttä, hänen taustansa tiedettiin, ja hänet tunnettiin reippaana nuorena miehenä. Meillä työt ovat monipuolisia ja porukka pieni, joten työssä oppii automaattisesti. Kaikkien täytyy osata tehdä kaikkea. Työhön kuuluu kansainvälistä kauppaa, ostoja ja myyntiä, asiakaskontakteja, tarjousten ja myyntiesitteiden tekoa, käyttöohjeiden kääntämistä, pakkausten tekemistä ja toimistotöitä. Tänä päivänä on iso ongelma, että saa työntekijän, joka hallitsee koko työn. Kahden vuoden oppisopimuskoulutus on hyvä mahdollisuus harjoitella ja oppia työ. Koulussa saa istua monta vuotta, mutta näin työnantajan kautta työllistyy ja pääsee nopeammin hommiin. Juha Vaajanen pitää uskomattomana sitä, että työnantajia ei informoida enemmän työntekijän mahdollisuudesta oppisopimuskoulutukseen ja työeläkekuntoutukseen. Mikolla oli onnea, kun hän sai neuvoja ja apua. Kuinka moni samanlaisessa tilanteessa oleva kaveri osaa omatoimisesti lähteä selvittämään ja hakemaan työeläkekuntoutusta. Valoa tunnelin päässä Mikko de Silva työ pärjää selkänsä kanssa uudessa työssään ja on viihtynyt alusta alkaen. Jos joutuisin vielä kantamaan raskaita tavaroita en enää sellaiseen edes pystyisi olisin 25-vuotiaana eläkekamaa. Jos olisin joutunut eläkkeelle, se olisi ollut hirveätä. Minun pitäisi olla eläkkeellä yli 60 vuotta, Mikko kauhistelee. Työssä on mukavaa siksikin, että siinä pääsee matkustamaan. Mikon isänsä suku on alun perin Portugalista ja muuttanut aikoinaan Sri Lankaan. Sieltä hänen isänsä on vuosikymmeniä sitten mutkien kautta kotiutunut Suomeen. Perheen kotikieli on englanti ja kielitaito sieltä peräisin. 19

20 Työ ja eläke Teksti: Arja Alasentie Kuvat: Anssi Keränen Yksikin työkyvyttömyyseläke voi nostaa yrityksen maksuluokkaa Kun työntekijä joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, minkälainen kustannus siitä syntyy? Pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä lasketaan eläkemeno, jolla eläkeyhtiö varautuu maksamaan eläkettä 63 vuoden ikään saakka. Työkyvyttömyyseläkkeestä syntyvään menoon vaikuttaa työntekijän ikä eli se, miten pitkään eläkettä maksetaan. Mitä nuorempi henkilö on ja mitä suurempi eläke on, sitä suurempi on eläkemeno. Se, miten työkyvyttömyyseläkkeestä laskettu eläkemeno vaikuttaa yrityksen työeläkemaksuun, riippuu yrityksen palkkasummasta. Kun yrityksen vuoden 2010 palkkasumma on alle euroa, työkyvyttömyyseläke ei suoranaisesti vaikuta yrityksen TyEL-maksuun. Toki jokainen ennenaikainen työkyvyttömyystapaus lisää eläkemenoja ja vaikuttaa maksutasoon yleisesti. Suuremmalla yrityksellä jokainen työkyvyttömyyseläke saattaa nostaa maksua. Työkyvyttömyyseläkkeestä syntyvän eläkemenon avulla yritykselle lasketaan vuosittain työkyvyttömyysriski, joka määrää yrityksen maksuluokan. Mitä korkeampi yrityksen maksuluokka on, sitä suurempi on maksu. Maksuluokkaan vaikuttavat pysyvät työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Sen sijaan maksuluokkaan ei vaikuta, jos työntekijä saa työkyvyttömyyseläkkeen määräaikaisena kuntoutustukena eikä hän jää pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle. Yrityksen työkyvyttömyysmaksu määräytyy kokonaan sen oman maksuluokan perusteella, jos vuoden 2010 palkkasumma on euroa. Kun yrityksen palkkasumma vaihtelee euron välillä, osa maksusta määräytyy yrityksen oman maksuluokan ja osa perusluokan eli maksuluokka neljän mukaan. Perusluokan maksuprosentti vastaa keskimääräistä työkyvyttömyysmaksun tasoa. Pienemmillä, mutta maksuluokkien piiriin kuuluvilla yrityksillä, ei siis ole yhtä suurta merkitystä sillä, mihin maksuluokkaan se kuuluu. Maksuluokkien piiriin kuuluvassa yrityksessä yksi työkyvyttömyyseläke saattaa aiheuttaa suurenkin kustannuksen, tai lisäkustannusta ei tule lainkaan. Tämä riippuu siitä, nouseeko yrityksen maksuluokka työkyvyttömyyseläkkeen takia vai ei. Maksuluokkien väliset hyp- Arvio työkyvyttömyysmaksusta erikokoisissa yrityksissä 2012 Maksuluokka päykset ovat melko korkeat, joten vaikka jonakin vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettäisiin enemmän kuin yrityksessä normaalisti, maksuluokka voi pysyä silti ennallaan. Samoin käy kun kehitys on myönteinen ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät, maksuluokka ei välttämättä heti alene. Yrityksen maksuluokka lasketaan kahden vuoden työkyvyttömyysriskin keskiarvon mukaan. Jokainen työkyvyttömyyseläke vaikuttaa maksuluokkaan kahtena vuonna. Palkkasumma milj Työkyvyttömyysmaksu vuodessa Perusluokka Lisää tietoa suurten yritysten työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksista saat Suuryrityksen TyEL-maksu -esitteestä _ Julkaisut. 20

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA Työelämän tutkimuspäivät 2016 Työryhmä 30. Nuorten työelämään kiinnittyminen ja työelämävalmiudet käsitteet, interventiot ja käytännöt Anna

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot