Puutteellisesta työhyvinvoinnista tähtitieteelliset kustannukset. Työnohjaus. Tämän päivän työelämä on haastavaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutteellisesta työhyvinvoinnista tähtitieteelliset kustannukset. Työnohjaus. Tämän päivän työelämä on haastavaa 2012-2013"

Transkriptio

1 Awen Oy Asiakaslehti Stefan Wallin Tämän päivän työelämä on haastavaa Leena Ollila Työnohjaus auttaa näkemään asiat uusin silmin Guy Ahonen Puutteellisesta työhyvinvoinnista tähtitieteelliset kustannukset KONFLIKTIT KURIIN - iloa työhön s.12

2 Awen Oy järjestää Seminaarimatkan SAKSAAN Villeroy & Boch linnaan Mettlachissa KONFLIKTIEN JOHTAMINEN - Muuttuvan johtamisen välttämätön taitolaji Koulutuksen tavoitteet: Perehdyttää osallistujat konfliktien dynamiikkaan johtamisessa ja kehittämisessä. Opettaa tunnistamaan keskeisimmät konfliktit ja perehdyttää niiden käsittelytapoihin. Harjaannuttaa johtamaan konflikteja luovasti ja tehokkaasti. Kouluttajana toimii Hallintotieteiden professori Risto Harisalo Tiedustelut: Anu Rajala,

3 PÄÄKIRJOITUS Taina Riipinen Päätoimittaja, Awen Oy Tämä Awenin messujulkaisu tarkastelee työhyvinvointiin liittyviä teemoja useista eri näkökulmista. Ristiriitaiset odotukset työelämässä ja työhyvinvoinnin pirstaleinen tarjonta Työhyvinvoinnista tai lähinnä sen puutteellisesta hoitamisesta on puhuttu niin monen vuoden ajan, että jokainen jo ymmärtää sen merkityksen arvon. Ei ole realistista odottaa, että eläkeikää nostamalla voimme ylläpitää saavutettua hyvinvointiamme jos työelämästä tipahtaa hyvin koulutettuja ja työikäisiä ennenaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi. Kasvava piikki on masennus ja mielenterveysongelmat nuorta, joista suurin osa on nuoria miehiä, on tipahtanut täysin koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tämä tuo tulevaisuuteen monenlaista inhimillistä kärsimystä, mikäli kehityssuuntaa ei saada muuttumaan. Eri ryhmien ristiriitaiset ja myös toisiinsa nähden epärealistiset odotukset työelämässä ovat osittain nakertaneet työhyvinvointia. Globaali maailmantalous on aiheuttanut sen, että moni teollisuusalan yritys on aloittanut tuotantonsa halvemman työvoiman maissa ja tehtaita on suljettu Suomessa. Näiden seurauksena tuottavuuden tehostaminen on polkenut jalkoihinsa työviihtyvyyden ja työssä jaksamisen. Kivenä kengässä on hiertänyt myös ammattiyhdistyksien vaatimukset saavutettujen etujen pysyvyydestä. Kuilu kahden leirin välillä on suuri ja mieleen tulee väistämättä ajatus, että olisiko jostain vaatimuksesta kannattanut tinkiä puolin ja toisin, meidän kaikkien hyvinvoinnin nimissä. Oma haaste on suurten ikäluokkien jääminen pois työelämästä ja siirtyminen tuottavasta työstä kansantaloutta kuormittavaksi osaksi. Hiljaisen tiedon poistuminen työelämästä näiden ihmisten mukana jättää jälkeensä suuren aukon, jonka täyttäminen vaatii ponnisteluja. Moni on tiedostanut tilanteen vakavuuden ja yrittänyt ryhtyä tekemään omassa organisaatiossaan korjaavia toimenpiteitä. Painopistealueita on nähdäkseni kolme: Miten saada nuorissa ihmisissä syntymään intohimo ja kipinä, että he jaksavat etsiä itselleen mielekkään paikan tässä yhteiskunnassa ja voivat hyvin? Miten pidetään koulutettujen, hyvien ammattilaisten kipinää yllä, että he voivat säilyttää mielenkiintonsa omaa työtä ja sen kehittämistä kohtaan niin etteivät he paineiden ristitulituksessa tipahda työelämän ulkopuolelle liian varhain? Miten hyödynnämme sen hiljaisen tiedon ja henkisen pääoman, joka juuri nyt on poistumassa tuottavan työn ulottuvilta? Näiden asioiden tiedostaminen on myönteisen kehityksen alku. Valitettavasti korjaavien toimenpiteiden tarjonta on hyvin pirstaleista. Kuvitellaan, että yksittäisellä hengen nostatustilaisuudella tai tempulla työyhteisön virkistyspäivässä on ihmeitä aikaan saava vaikutus. Myönteiset tulokset ovat mahdollista saavuttaa työhyvinvoinnin ammattilaisten ja työyhteisöjen pitkäkestoisella, johdonmukaisella ja luottamuksellisella yhteistyöllä johon molemmat osapuolet sitoutuvat. Nämä työhyvinvoinnin ammattilaiset osaavat rakentaa siltoja erilaisten kuilujen välille ja puhaltaa kipinän työyhteisöön uudelleen jos se jostain syystä on sammunut. Lehtemme artikkelit koostuvat asiakkaidemme näkökulmista, Stefan Wallinin näkemyksistä siitä miten poliittisilla päätöksillä voidaan työhyvinvointia tukea ja sitä kautta koko yhteiskuntamme hyvinvointia. Taloudellista näkökulmaa taas valottaa Guy Ahosen haastattelu, jossa todellakin puhutaan tähtitieteellisistä summista, sillä puutteellisesti hoidetun työhyvinvoinnin kustannukset ovat yli puolet Suomen valtion 52 miljardin kokonaisbudjetista. Parhaimmillaan työ palkitsee tekijänsä kokonaisvaltaisesti ja tuo mukanaan paljon muutakin kuin toimeentulon. Ihminen, joka nauttii työstään, säteilee. Työstä nauttiminen ja kipinän ylläpitäminen ei ole kiinni toimialasta, ratkaisevan tärkeää on se, että tekijä on löytänyt itselleen sopivan tehtävän. Hyvänä esimerkkinä Linnanmäen vuoristoradan jarrumies Topi Lipponen, joka jäi eläkkeelle 37 palvelusvuoden jälkeen. Legendan uraa kunnioitettiin jäädyttämällä hänen jarrumiesnumeronsa 1. Parhaimmillaan työ palkitsee tekijänsä kokonaisvaltaisesti ja tuo mukanaan paljon muutakin kuin toimeentulon. 3

4 SISÄLTÖ Työhyvinvointi Puutteellisesta työhyvinvoinnista tähtitieteelliset kustannukset Guy Ahonen s.6 Konfliktit kuriin - iloa työhön. Kouluttaja Risto Harisalo s.12 Leena Ollila, Työnohjaus auttaa näkemään asiat uusin silmin s.18 Väljyyttä työhön Tutkimusten mukaan joustavat työajat, osa-aikatyö ja työajan lyhentäminen tukevat sitä, että paljon stressiä kokevat ihmiset jatkavat työntekoa 63 ikävuoden jälkeen. Guy Ahonen on esittänyt, että työhön pitäisi tietoisesti luoda väljyyttä, joka parantaa työssä jaksamista, tukee terveyttä ja antaa mahdollisuuksia työn keventämiseen. Jos esimerkiksi nelipäiväinen työviikko nostaisi keskimääräisen eläköitymisiän 65 vuoteen, toimenpide olisi taloudellisesti kannattava, hän sanoo Puutteellisesta työhyvinvoinnista tähtitieteelliset kustannukset Työnohjaus auttaa näkemään asiat uusin silmin Tämän päivän työelämä on haastavaa Awen Oy Asiakaslehti Julkaisija: Awen Oy, Kalliokatu 22, Vaasa Päätoimittaja: Taina Riipinen, Graafinen suunnittelu/taitto: Anita Kataja, Paino: Fram, Painosmäärä: 5000 Jakelu/osoitetiedot: Awen Oy:n asiakastiedot Ilmoitusmyynti: Puh, Kannen kuva: Katja Lösönen, 4

5 Luento Aika: Paikka: Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1C, Helsinki Puutteellisesta työhyvinvoinnista tähtitieteelliset kustannukset Tämän päivän työelämä on haastavaa Stefan Wallin s.22 Luennoitsijat: Guy Ahonen, Työterveyslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anne Huuhtanen, HR-päällikkö Minna Björkman, PsM, kehittämiskonsultti, työnohjaaja, toiminnallistenryhmien ohjaaja (TRO) 3 Pääkirjoitus: Ristiriitaiset odotukset työelämässä ja työhyvinvoinnin pirstaleinen tarjonta 6 Puutteellisesta työhyvinvoinnista tähtitieteelliset kustannukset 10 Awenin taustavaikuttajat 11 DesignCamp tuo positiivisen tuulahduksen liiketoimintaan muotoilun menetelmillä 12 KONFLIKTIT KURIIN - iloa työhön 16 Suunitelmallinen ja pitkäjänteinen työhyvinvointiohjelma on kaikkien etu 18 Työnohjaus auttaa näkemään asiat uusin silmin 20 Ammatillisuus lisääntyy työnohjauksen ja valmennuksen avulla 22 Tämän päivän työelämä on haastavaa Hinta: 180 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamuja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä osoitteessa tai puhelimitse Tiedustelut: Ohjelma tai Ilmoittautuminen ja kahvi Tervetuloa! Awen Oy Guy Ahonen: - Kokonaispanostukset työhyvinvointiin tällä hetkellä pienet haittakustannuksiin verrattuna - Työhyvinvointipanostuksen taloudellisesta vaikuttavuudesta vakuuttavaa näyttöä - Uudet lähestymistavat korostavat työpaikkojen vahvaa roolia Lounas (omakustanteinen) Anne Huuhtanen: - Strategisen johdon ja HR:n yhteinen tavoite Päiväkahvi Minna Björkman: - Monipuolisen tiedon tuloksellinen hyödyntäminen työhyvinvoinnin suunnittelussa 24 Dagens arbetsliv är utmanande 24 Koulutuskalenteri Ty ö h y v i n v o i n t i & Ke h i t t ä m i n e n 5

6 Puutteellisesta työhyvinvoinnista tähtitieteelliset kustannukset Puutteet työhyvinvoinnissa maksavat yhteiskunnalle jopa 30 miljardia euroa vuodessa, arvioi Työterveyslaitoksen johtaja Guy Ahonen. Summa kutistuisi rajusti, jos yritykset satsaisivat työntekijöidensä työhyvinvointiin. Teksti PÄIVI ÄNGESLEVÄ Suomen valtion budjetti on tänä vuonna reilut 52 miljardia euroa. Puutteet työhyvinvoinnissa maksavat suomalaisille vuosittain jopa 30 miljardia euroa. Työterveyslaitoksen tiedolla vaikuttaminen -alueen johtaja Guy Ahonen asettaa usein nämä luvut vastakkain, jotta yritysten johtajat ja poliittiset päättäjät pysähtyisivät edes hetkeksi ajattelemaan, mitä työhyvinvoinnin laiminlyönnistä seuraa. Ahonen päivittää laskelmaansa vuosittain, joten katsotaan tarkemmin vuotta 2010, jolta tuoreimmat luvut ovat peräisin: Työhyvinvoinnin laiminlyönti maksoi tuolloin 28 miljardia euroa. Siitä viisi miljardia euroa kului sairauspoissaoloihin ja kaksi miljardia tapaturmiin. Kolmen miljardin euron menetys syntyi tehottomuudesta, kuten työskentelystä puolivillaisella asenteella ja sairaana. Mutta suurin ja huolestuttavin menoerä Ahosen laskelmassa koitui jälleen kerran siitä, että suomalaiset eivät anna panostaan työelämässä vaan jäävät ennenaikaiselle eläkkeelle. Se maksoi vuonna 2010 reilut 18 miljardia euroa. Ahonen muistaa myös painottaa, että Suomessa menetetään joka vuosi puoli miljoonaa työvuotta, koska iso joukko kansalaisia poistuu työelämästä ennen virallista eläkeikää. Hän perustaa laskelmansa palkkasummaan ja työvoimakustannuksiin. - Menetykset ovat tähtitieteellisiä. Hukkaan heitetyt rahat riittäisivät esimerkiksi Suomen vuotuisen eläkemenon maksamiseen, Ahonen puuskahtaa. Ei pysty, ei saa, ei halua Pysytään vielä Guy Ahosen laskelmassa, joka on herättänyt myös arvostelua. Ensinnäkin hän päätyy työpahoinvoinnin kustannuksiin vertaamalla kunkin vuoden keskimääräistä eläköitysmisikää 65 vuoteen, jota on pidetty mielivaltaisena rajapyykkinä. Työ on pääsääntöisesti hyvä asia. Vaarallisin ammatti on olla työtön. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63-vuotiaana, joka on suosituin eläköitymisikä. Ahosen mielestä 65 vuotta on käyttökelpoinen laskennallinen eläköitymisikä, ja lisäksi sitä käytetään kansainvälisissä vertailuissa. Se on myös järkevä rajapyykki kansantalouden kestävyyden kannalta, sillä ihmisten pitäisi pysyä työelämässä aiempaa pidempään. - Eläköitymisikä on viime vuosina vähän noussut, ja sairauspoissaolot ovat vastaavasti kasvaneet. Niin käy, jos ihmiset pysyvät kauemmin töissä, Ahonen selittää. Hän ottaa jälleen esiin lukuja: vuonna 2010 keskimääräinen eläköitymisikä oli 59,6 vuotta, joka on hänen laskelmassaan 5,4 vuotta liian varhain. Vuonna 2009 vastaava luku oli 58,8 ja menetys työvoimakustannuksina oli tuolloin 24 miljardia euroa. Ahosen laskelmaa on arvosteltu myös siitä, etteivät kaikki alle 65-vuotiaat jää eläkkeelle pelkän työpahoinvoinnin vuoksi. Hän vastaa kritiikkiin toteamalla, että hänelle työpahoinvointi on laaja käsite. Se tarkoittaa, ettei ihminen pysty, halua tai saa tehdä työtä. Ihminen ei pysty, jos hänellä on vamma tai fyysinen este. Ei saa voi liittyä ikäsyrjintään, ja ei halua viittaa esimerkiksi asenteeseen tai mielenterveysongelmaan, hän selittää. Työpahoinvointi voi johtaa työttömyyteen tai työkyvyttömyyteen. Työkyvyttömyyseläkettä saa yli suomalaista, yleensä mielenterveysongelmien tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Tavallisin eläköitymisikä on 52 vuotta. Myös nuoria jää työkyvyttömiksi. Vuosittain eläköityy kolmetuhatta alle 35-vuotiasta, ja usein syynä on masennus ja muut mielenterveysongelmat. Nuorten eläkeläisten määrä on viime vuosina vähän laskenut, Ahonen kertoo. - Hyvä uutinen on sekin, että suomalaiset suhtautuvat työntekoon aiempaa positiivisemmin, Ahonen selittää. Yhä useampi kuusikymppinen aikoo jatkaa työuraansa. 6

7 Guy Stefan Ahonen Ikä: 60 Synnyinpaikka: Helsinki Asuinpaikka: Espoo Työ: Työterveyslaitoksen tiedolla vaikuttaminen -alueen johtaja Aiemmat työtehtävät: Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja terveystaloustieteen tutkija, Svenska Handelshögskolanin Organisaatiot ja johtaminen -laitoksen johtaja ja professori sekä Pohjoismaisen työterveys- ja työturvallisuusalan koulutusinstituutin NIVA:n johtaja Koulutus: kauppatieteiden tohtori Harrastukset: lenkkeily > 7

8 Plussaa bisnekselle Guy Ahosen toinen laskelma osoittaa, että suomalaiset yritykset käyttävät työhyvinvointiin kaksi miljardia euroa vuodessa, joka on karkeasti kymmenesosa ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen kustannuksista. Suurin osa summasta kuluu työterveyshuoltoon ja henkilöstön koulutukseen. - Summan voisi moninkertaistaa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että hyvin toteutetuissa työhyvinvointiprojekteissa jokaista sijoitettua euroa kohden saadaan lähes kuuden euron tuotto, hän toteaa. Ahonen ottaa esimerkiksi Dragsfjärdin kunnan Druvan-projektin, joka toteutettiin vuosina Projektissa kunnan henkilökunta käytti osan työajastaan työn analysointiin ja kehittämiseen, ja kunta lisäsi panostuksensa työterveyshuoltoon 20-kertaiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen määrä väheni huomattavasti, ja kunta säästi vuodessa yli euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 46 prosenttia. - Työhyvinvointi maksaa itsensä takaisin. Tiedetään esimerkiksi, että liikunnan lisääminen vähentää sairauspoissaoloja. Liikuntaseteleillä voi vaikuttaa työntekijöiden liikkumiseen, ja se on liiketaloudellisesti kannattavaa, Ahonen sanoo. Hän kaivaa työhuoneensa hyllystä teoksen Työhyvinvointi tuloksen tekijänä, joka on hänen ja Leenamaija Otalan käsialaa vuodelta Siinä todetaan, että työhyvinvointi kuuluu ymmärtää osaksi liiketoimintastrategiaa, ja perusteena on, että hyvinvoiva työyhteisö on kustannustehokas ja tuottaa laatua. Ahosen ajatukset eivät ole vuosien varrella muuttuneet. Työhyvinvoinnin laiminlyönti on esitettävä menetettyinä euroina, jotta yritykset tajuaisivat sijoittaa työntekijöihinsä. - Työhyvinvointi voi vaikuttaa siihen, kuinka kauan jaksaa työelämässä, Ahonen sanoo. Työpahoinvointi taas näkyy välittömästi yritysten henkilöstökuluissa. Sairauspoissaolot lisääntyvät, sairaanhoito- ja tapaturmakulut kasvavat ja eläkemenot paisuvat. Yläikäraja pois - Suomalaiset elävät keskimäärin 80-vuotiaaksi mutta käyttävät työntekoon keskimäärin 34 vuotta. Se on liian vähän, Ahonen sanoo. On väärin ja kansantalouden kannalta järjetöntä, että vanhuuseläkkeelle pitää tavallisesti jäädä 68-vuotiaana. Yläikäraja pitäisi poistaa, hän tokaisee. Nuoret eivät työllisty paremmin sen vuoksi, että ikääntyneet jäävät pois töistä. Jos neljä ikääntynyttä irtisanotaan, tilalle palkataan tavallisesti yksi nuori. Ahonen toteaa, että ikääntyneiden poistuminen tai poistaminen työpaikalta yleensä vain vähentää työntekijöiden määrää. Ikääntyvien Työhyvinvointi maksaa itsensä takaisin. Tiedetään esimerkiksi, että liikunnan lisääminen vähentää sairauspoissaoloja. Liikuntaseteleillä voi vaikuttaa työntekijöiden liikkumiseen, ja se on liiketaloudellisesti kannattavaa Ahonen sanoo. ikäsyrjinninästä on puhuttu paljon, ja se on näkynyt erityisesti työpaikkojen irtisanomisneuvotteluissa. Guy Ahonen on 60-vuotias ja väittää, että hän tekee enemmän työtä kuin aiemmin. - Nuorten työelämän taidot ovat yliarvostettuja, hän toteaa. Totta on, että ihmisen älyllinen suorituskyky alkaa heiketä keski-iässä. Mutta ikääntyvillä on yrityksille tärkeää hiljaista tietoa. Heillä on verkostonsa. He osaavat hahmottaa nuoria paremmin asiakokonaisuuksia ja kiinnittää huomionsa oleellisiin seikkoihin. Työväestön keski-ikä laskee sitä mukaa, kun suomalaisten keski-ikä nousee. Varsinainen eläköitymispiikki oli vuonna 2009, jolloin eläkkeelle jäi suomalaista. Työttömyyden pelko Ihmiset haluavat pysyä työssään pidempään, jos he kokevat työnsä mielekkääksi ja pitävät sitä tärkeänä osana elämässään, Guy Ahonen muistuttaa. Hyvään elämään kuuluu myös se, että työelämä ja vapaa-aika ovat tasapainossa. Hän luettelee listan asioita, jotka lisäävät halukkuutta jatkaa työssä: - Työ on mielenkiintoista, ja siinä voi kehittyä ja oppia uutta. Tuntee itsensä hyödylliseksi, ammattitaitoiseksi ja aikaansaavaksi. Voi toteuttaa itseään ja tuntea olevansa arvostettu. Esimies on innostava, ja työpaikan ilmapiiri on kannustava. - Työssä jaksamista tukee sekin, jos tiedonkulku työpaikalla on avointa. Toisin kuin usein ajatellaan, työntekijöiden on hyvä tietää muutoksista jo suunnitteluvaiheessa. Työn turvallisuus on perinteisesti ollut tärkeä arvo, Ahonen muistuttaa. Aiemmin tapaturmia sattui paljon. Ne vähentyivät rajusti, kun niihin ryhdyttiin kiinnittämään järjestelmällisesti huomiota. Teollisuushallissa auttaa jo se, että trukinkuljettaja heilauttaa kättä jokaiselle näkemälleen henkilölle, jonka pitää vastata käden heilautuksella. Nykyisin työpaikoilla vallitsee toisenlainen turvattomuuden ilmapiiri: pelko oman työpaikan menettämisestä. Monissa yrityksissä käydään jatkuvia irtisanomisneuvotteluja. Pelko voi johtaa psyykkisiin ongelmiin. Moni alkaa tehdä ylipitkää työpäivää tai palkatonta iltatyötä kotonaan, jotta työpaikka säilyisi. Työntekijöiltä vaaditaan loputonta joustavuutta ja mukautumiskykyä, kun organisaatioita myllätään uusiksi, Ahonen toteaa. Tutkimukset osoittavat, että etenkin työn kiire ja pakkotahtisuus aiheuttavat ennenaikaista työelämästä syrjäytymistä. Myös työn raskaus, huono terveys, ikääntyneiden epätasa-arvoinen kohtelu ja työtehtävien liiallinen määrä vähentävät halua jatkaa työssä. - Useimmat ongelmat johtuvat huonosta johtamisesta, hän sanoo. Esimiehen on oltava oikeudenmukainen ja osattava kiittää hyvin hoidetusta työstä. Jos se jää tekemättä, on kuin jättäisi laskun työstä lähettämättä, Ahonen vertaa. Väljyyttä työhön Nykyisin yritykset pyrkivät lisäämään tuottavuutta vähentämällä henkilöstöä. Työtehtävät eivät silti vähene, ja kiire ja pakkotahtisuus työpaikalla kasvavat. Vähitellen työntekijät uupuvat, ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Samaan aikaan puhutaan työurien pidentämisestä ja virallisen eläkeiän nostosta, mutta Ahosen mielestä järkevämpää olisi kohentaa työelämän laatua. - Ajatukseni on vähemmän on enemmän, hän sanoo. Tutkimusten mukaan joustavat työajat, osaaikatyö ja työajan lyhentäminen tukevat sitä, että paljon stressiä kokevat ihmiset jatkavat työntekoa 63 ikävuoden jälkeen. Guy Ahonen on esittänyt, että työhön pitäisi tietoisesti luoda väljyyttä, joka parantaa työssä jaksamista, tukee terveyttä ja antaa mahdollisuuksia työn keventämiseen. Jos esimerkiksi nelipäiväinen työviikko nostaisi keskimääräisen eläköitymisiän 65 vuoteen, toimenpide olisi taloudellisesti kannattava, hän sanoo. 8

9 Laadukkaat Tyky- ja virkistyspäivät Botniahallin Terveysliikuntakeskuksessa Yrityksen toiveiden pohjalta räätälöidyt monipuoliset liikuntatarjonnat Luennot Ravintolapalvelut Ammattitaitoiset ohjaajat Kysy lisää ja pyydä tarjous! puh.tel Kuntovalmennusryhmät yrityksille Tehokas 10 x kuntovalmennuspaketti omalle yrityksellesi: Alkutestaukset Omien henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen Monipuolinen liikuntatarjotin, jossa tutustutaan erilaisiin tehokkaisiin liikuntalajeihin esim. kahvakuulatreeni, kuntonyrkkeily, pallopelit, Bodyharmony-syvävenyttely Ravintoneuvontaa, lopputestaukset, jatkoseuranta Unohtumattomia suklaaelämyksiä ikimuistoisiin hetkiin. Suklaatasting henkilökunnalle tai yritysvieraille vierailujen, tyky- tai koulutuspäivien yhteyteen voidaan yhdistää viininmaisteluun Ylelliset suklaakonvehdit valmistettu käsityönä parhaista raaka-aineista liikelahjaksi myös esim. yrityksesi LOGOlla Näyttävät kakut ja suolaiset tarjoilut kahvi- ja juhlatilaisuuksiin henkilökunnan muistamisiin ja juhliin SuklaaParatiisi Oy Sorsantie 11, VAASA puh , Proinno Design 9

10 Toimittanut ANU RAJALA Awenin taustavaikuttajat Kuluneen vuoden aikana olemme löytäneet ympärillemme innovatiivisen, energisen ja motivoituneen joukon tekijöitä. Awenia parin vuoden ajan sparrannut yrityskummi Tapani Vieri on ollut korvaamaton taustavaikuttaja monessa tiukassa tilanteessa. Tapanin rauhallinen ote on ollut hyvä vastapaino hektiselle menollemme. Tapani kommentoi kummitoimintaansa Awenin kanssa: Monia palavereita olemme pitäneet. Milloin on painopiste ollut talous, milloin markkinointi. On etsitty erilaisia keinoja asioiden hoitamiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Mielenkiintoiseksi tämän toiminnan on tehnyt se, että olen saanut olla mentorina arvioimassa asioita, vaikka itse olette sitten lopullisen sorvauksen tehneetkin. Tässä toteutuu mentoroinnin syvin tarkoitus. Monenlaisia haasteita on ollut. Välillä on tuntunut, että kaikki onnistuu ja välillä on tuntunut, että mikään ei meinaa onnistua. Mentorin näkökulmasta mukavinta on ollut, että sovitut asiat on aina myös tehty aikataulussa. Mahtavaa on ollut nähdä se positiivisuus ja ilo, jolla lähes joka kerta tavatessamme on tuotu uusia aiheita esille. Mentorillakin on ollut tekemistä pysyä mukana vauhdissa. Voisi sanoa, että tällainen dynamiikka on erittäin hyvä elementti. Se on yksi yritystoiminnan tärkeä onnistumisen edellytys. Myös liiketoiminnan lainalaisuudet kuten kannattavuus on ollut keskusteluidemme teemana. Ennen kaikkea uusien toimintojen käynnistämisen aikataulutus on tullut esiin resurssien riittävyys-kysymyksenä. On huomattu että, menestykseen tarvitaan sitkeätä työtä. Tämän päivän kilpailussa mikään ei tule helposti. Yleensä niin sanottu voitto on aina työvoitto. Liiketoiminnan kehittyminen uusille toimintasektoreille on ollut suunnittelussa tärkeällä sijalla. Se, että konservatiivisiin toimintatapoihin tuodaan uusi erilainen näkökulma, on Awen Oy:n osaamisen vahvuutta. Kaiken kaikkiaan on ollut kiinnostavaa ja mukavaa olla kehittämässä uudenlaista liiketoimintaa. Tapani on toiminut vuosia Pohjanmaan Yrittäjien kummitoiminnassa mentorina. Vankan yritystoiminnan kokemuksen omaavan mentorin rinnalle Awen on saanut nuorta energiaa pursuavia opiskelijoita. Teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Vaasan ammattikorkeakoulusta Awenilla on ollut harjoittelussa Maria Pellinen. Hänen rohkea ja ennakkoluuloton asenteensa teki vaikutuksen ja harjoittelujakso oli molemmin puolin antoisa. Tarjoamme mielellämme jatkossakin opiskelijoille harjoittelupaikan. Tässä Marian terveiset: Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Syksyllä alkaa neljäs vuosi ja tarkoitus on valmistua jouluna Sosionomina minua kiinnostaa erityisesti Ruotsin mallin Tapani Vieri on toiminut vuosia Pohjanmaan Yrittäjien kummitoiminnassa mentorina. Maria Pellinen valmistuu Vaasan ammattikorkeakoulusta sosionomiksi jouluna mukainen perhetyö, johon sain tutustua Ruotsissa toisella harjoittelujaksollani. Vapaa-aikani kuluu pitkälti koiraharrastuksen parissa sekä ystävien kanssa. Awenilla olen viihtynyt erinomaisesti ja harjoittelujakso meni nopeasti. Pidän avoimesta ja reflektoivasta ilmapiiristä, joka sallii erehdyksen ja antaa mahdollisuuden uuteen yritykseen. Työskentely Awenilla poikkesi aikalailla sosionomin tavanomaisesta työnkuvasta ja oli mukavaa vaihtelua. Viereisellä sivulla Tommi Siljamäki kertoo DesignCampista. Olemme todella tyytyväisiä, että lähdimme mukaan heidän toimintaansa. DesingCampin löysimme lehtimainoksen avulla ja päätimme ottaa heihin yhteyttä. Opiskelijat Melina ja Sebastian ovat olleet meille tärkeä voimavara uusien konseptien, nettisivujen ja asiakaslehden toteuttamisessa. Olemme saaneet paljon uusia raikkaita ideoita opiskelijoilta. Heidän taidoistaan kertoo tämän lehden artikkeli Työnohjaus auttaa näkemään asiat uusin silmin, jonka he ovat kirjoittaneet. 10

11 Teksti TOMMI SILJAMÄKI DesignCamp tuo positiivisen tuulahduksen liiketoimintaan muotoilun menetelmillä Tiivis ja avoin yhteistyö on avain onnistumiseen. Jo toista vuotta perättäin järjestettävä DesignCampprojekti kokoaa yhteen Vaasan seudun yrityksiä ja opiskelijoita uudella tavalla. DesignCampissa monialainen opiskelijaryhmä kehittää yritysten ja julkisyhteisöjen toimintaa heidän tarpeidensa pohjalta muotoilun menetelmin. Toimeksiannot ovat laaja-alaisia ja mahdollistavat ideoiden kipinöinnin, kun opiskelijat luovat konsepteja liittyen tuotteisiin, palveluihin tai brändin kehittämiseen. Idea DesignCampiin syntyi Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVAn ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteistyönä Kvarken Global Business -projektissa. Tavoitteena oli kehittää muotoiluvetoinen yhteistyöskentelymalli alueen yritysten ja korkeakouluopiskelijoiden välille, joka konkreettisesti hyödyttää kaikkia osallistujia ja haastaa oppimaan uutta. Inspiraatiota DesignCampiin otettiin pitkään Ruotsissa järjestetystä Sommardesignkontoretista. Muotoiluleirin ohjauksesta vastaa tänäkin vuonna MUOVA, joka koordinoi sitä yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Alueen osaamista kehittämässä on myös Vaasan kaupungin juhlarahasto, joka rahoittaa hanketta. Projektissa pyritään vahvistamaan markkinalähtöisen muotoilun asemaa pk-yrityksissä ja julkisyhteisöissä, osoittamalla kuinka muotoilun menetelmät voivat auttaa kilpailukyvyn kehittämisessä. Opiskelijat oppivat työskentelemään muotoilun asiakaslähtöisillä menetelmillä, ja saavat samalla kokemusta itsenäisestä työskentelystä yritysten parissa sekä työskentelystä monialaisessa tiimissä. Monialaisuus on DesignCampin ydintä. Niin yritykset kuin opiskelijatkin ovat eri aloilta ja tuovat kukin oman näkökulmansa projektiin kasvattaen yhteistä osaamista. Jokaista toimeksiantoa ideoidaan ja työstetään osan ajasta yhdessä, jotta kaikkien osaamista voidaan hyödyntää kattavasti kussakin tapauksessa ja saavuttaa näin monipuolisempi lopputulos. Yhteistyöskentely tarjoaa tilaisuuden oppia toinen toisiltaan ja löytää uusia ratkaisuja muilta aloilta omaan haasteeseen, aivan kuten työelämässä. Tänä kesänä DesignCampiin on palkattu kuusi opiskelijaa viestinnän, muotoilun, kauppatieteen, tekniikan ja ympäristöteknologian aloilta. Yhtä monipuolinen on kirjo yrityksissä ja julkisyhteisöissä, sillä mukana on toimijoita pyöriä ja saunatuotteita valmistavista yrityksistä aina yhteiskunnalliseen vammaispalveluhankkeeseen sekä palveluyrityksiä koulutuksen ja ohjauksen aloilta. Yksi mukana olevista yrityksistä on Awen Oy, joka lähti mukaan DesignCampiin kehittämään palveluitaan yhdessä nuorten osaajien Melinan ja Sebastianin kanssa. Awenin toimeksianto on toinen opiskelijaparin yhteisistä suunnittelukohteista, joiden parissa ahkeroidaan. Työskentely kesän aikana jakaantuu kolmeen osaan: taustatutkimukseen, ideointiin ja konseptointiin. Kussakin vaiheessa työtä tehdään yhdessä yrityksen kanssa. Awenin kanssa yhteistyö on ollut aktiivista ja avointa eikä siis ihme, että onnistumisen merkit ovat ilmassa. Melina Takanen 27 v. Kotoisin Sievistä, kävi Sievin lukion, jonka jälkeen opiskeli vuoden Etelä-Pohjanmaan opiston kielten- ja kulttuurien linjalla ennen Vaasan yliopistoon pääsyä. Kandidaatin tutkinto englannin kielestä ja kesällä valmistumassa filosofian maisteriksi pääaineena viestintätieteet. Harrastukset: Salilla käynti, valokuvaus ja koiran kanssa lenkkeily Pää edellä kohti uusia haasteita. Hain Design Campiin koska halusin uusia haasteita ja työkokemusta ennen oikean työn hakua syksyllä. Design Campin avulla opin laajentamaan näkemystä omasta alastani ja opin uusia mielenkiintoisia työskentelytapoja, jotka täydentävät koulutustani. Työskentely eri alojen opiskelijoiden kanssa on kiehtovaa koska siinä todella oppii ymmärtämään toisten ajattelutapoja ja samalla oppii myös itsestään uusia asioita. Sebastian Snickars 25 v. Kotoisin Sipoosta, kävi Vöyrin urheilulukion ja nyt Hankenilla. Opiskelen rahoitusta pääaineena sekä laskentatoimea ja kansantaloutta sivuaineena. Koulu siinä vaiheessa että vain gradu jäljellä aihe: yritysostojen kannattavuus. Aihe on minulle siksi kiinnostava koska haluan tulevaisuudessa tehdä töitä yritysjärjestelyn tai management consultingin parissa. Sebastian on hyvin määrätietoinen kaveri joka tekee kovasti töitä unelmien eteen. Sebastianille urheilu on tärkeää ja siihen meneekin paljon aikaa; ennen matkustettiin ympäri maailmaa suunnistuskilpailujen ja harjoitusleirien takia, nyt taas laskettelu- ja golfmatkat kilpailu-uran jälkeen. Sebastianilla on aina a lot of things going on ja kun hän tarvitsee rauhaa ja lepoa hän lähtee omalle tai kavereiden mökille. Hain designkampiin koska haluaisin kokeilla jotain uutta sekä päästä soveltamaan koulussa opittua työelämään. Lisäksi toivoin että oppisin paljon uutta sekä näkemään ja miettimään asioita toisella tavalla, mikä on myös toteutunut. Ja lainaten työkaveriani: Kaikki ajattelevat luovasti mutta kaikki eivät tee töitä luovasti Muovan avulla olemme saaneet ideamme joksikin konkreettiseksi. 11

12 Old Luxemburg astiasto, ollut tuotannossa vuodesta 17 Risto Harisalo Ruokasali vain meille katettu KONFLIKTIT KURIIN Mikä olisikaan parempi paikka seminaarille, jonka aiheena on Konfliktien johtaminen kuin Schloss Saareck, Villeroy & Bochin vierastalo, Mettlachin kaupungissa Saksassa. Teksti/kuvat TAINA RIIPINEN Seminaarimatkamme käynnistyi aamuvarhaisella tapaamisella Helsinki-Vantaan lentokentällä, kukaan ei sitä pahalla muistellut siinä vaiheessa, kun klo 12 kohotimme tervetuliaismaljan Schloss Saareckin aurinkoisella terassilla ja astelimme tämän jälkeen lounaspöytään. Tästä virisi vilkas keskustelu ja tutustuminen toisiimme, jota siivitti koko neljän päivän ajan iloiset naurunpyrähdykset asiapitoisesta ja tiiviistä ohjelmasta huolimatta. Seminaarin keskeiset teemat Aloitimme opiskelun Risto Harisalon johdannolla kurssin sisältöön, tavoitteisiin ja työmuotoihin, toteamalla, että konfliktien käsittelyn ammattitaito ei ole kovin yleistä ja vahvaa. Konfliktien esille nostamista vaikeuttaa leimautumisen ja urakehityksen pelko. Lähdimme liikkeelle pohtimalla johtajuuden välttämättömyyttä ja sen ydintä johtajuudessa on kysymys paljon suuremmasta kuin tehtävästä, auktoriteetista tai päättämisestä. Konfliktit voivat syntyä kolmella eri tasolla; yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden kesken. Ne voivat olla keskenään sisäisiä tai ryhmien ja organisaatioiden välisiä selkkauksia. Traditionaalinen teoria konflikteista syntyi 1930-luvulla ja se perustui olettamukselle, että kaikki konfliktit ovat haitallisia, pahoja, irrationaalisia ja tuhoisia. Johtamisen tavoitteena oli minimoida konflikti, kohdistamalla huomio konfliktin aiheuttajaan. 12

13 SEMINAARIMATKA Konfliktien johtaminen Saksaan Lue lisää osoitteesta Taina Riipinen Awen Oy:n toimitusjohtaja. Vastasi seminaarimatkan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Lue osallistujien palaute matkasta nettisivuiltamme > 13

14 Erilaisessa ympäristössä työskentely antoi mahdollisuuden paneutua teemaan siten, että muut rutiinit jäivät taka-alalle Hellershof-Zillikenin emäntä, tietää viinin valmistuksen salat. Ihmissuhteiden teoria haastoi traditionaalisen teorian 1940-luvulta lähtien. Tässä korostui, että konfliktit ovat luonnollinen osa inhimillistä elämää eikä niistä voi päästä eroon. Konfliktien hyödyllisyyden ja hallinnan ymmärrys lisääntyi. Vuorovaikutuksellinen teoria osoitti, että harmoninen, yksimielinen ja yhtenäinen työyhteisö on vakaa, passiivinen, muutoksia vastustava ja uusia haasteita torjuva. Rakentavien konfliktien luominen nähtiin välttämättömänä, että työyhteisö pysyy kyseenalaistavana, luovana ja uutta kokeilevana. Konfliktien ratkaisussa on kuitenkin pyrittävä kaikkia osapuolia hyödyttävään ratkaisuun. Rakentavien ja hajottavien konfliktien tarkempi tarkastelu auttoi meitä näkemään konfliktien hyödyllisyyden. Konfliktien näkeminen kehityksen ja luovuuden lähteenä pakotti meidät ajattelemaan asioita täysin uudella tavalla. Tämä näkökulma haastaa meitä todella hyödyntämään eteen tulevat vaikeat asiat, näkemään enemmän mahdollisuuksia kuin toivottomuutta. Paneuduimme siihen mitkä konfliktien käsittelytavat auttavat meitä saamaan parhaan mahdollisen hyödyn ja siirtämään painopisteen konkreettiseen ja tuottavaan työhön. Avainasemaan nousee tässä johtamiskulttuuri ja siihen liittyvät taidot, koska esimiehen oma esimerkki vaikeiden asioiden käsittelijänä heijastuu koko työyhteisön toimintakulttuuriksi. Esimiehenä tai johtajana toimiminen on usein yksinäistä työtä jolloin myös eri ratkaisujen tai vaihtoehtojen pohtimiseen ei löydy kumppania. Johdon työnohjauksen avulla on myös esimiehellä mahdollisuus saada taho, jonka kanssa voi eri vaihtoehtoja pohtia ja ehkä saada oman ajatuksensa tueksi myös objektiivinen tai täysin erilainen näkökulma. Konflikteja synnyttävät tekijät voidaan jakaa myönteisiin ja kielteisiin tekijöihin. Myönteisiä konfliktien synnyttäjiä voivat olla epäkohtien tunnistaminen ja strategian uusiminen. Kielteisistä synnyttävistä tekijöistä mainittakoon, epärealistiset odotukset ja olettamukset, ristiriitaiset tavoitteet, yhteen sopimattomat persoonallisuudet ja ylipäätään vaikeat henkilöt. Nämä ovat varmasti lähes kaikkien organisaatioiden arkipäivää, joten maaperä konfliktien syntymiseen on hedelmällinen. Ratkaiseva kysymys on, miten voimme konfliktia johtaa, että saamme siitä parhaan mahdollisen hyödyn? Villeroy & Boch Perheyrityksenä Villeroy & Boch herättää suurta kunnioitusta, nykyinen johto edustaa suvun seitsemättä sukupolvea ja historiaa koko yrityksellä on takana 264 vuotta. Noihin menneisiin vuosiin mahtuu monenlaisia aikoja, kasvua ja katastrofeja. Yhtiö sai alkunsa entisen pomminvalmistajan Francois Bochin aloitettua keramiikka astioiden valmistuksen vuonna Nykyään yhtiö valmistaa astioiden lisäksi myös kylpyhuonekalusteita ja laattoja. Yhtiön tuotteita myydään 125 Olipa syntymekanismi mikä hyvänsä niin kaikkien konfliktien takana, pienien ja isojen, on aina viime kädessä ihminen, hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa ja temperamenttinsa. Tämä oivallus velmaassa, se on pörssiyritys jonka äänivaltaiset osakkeet ovat perustajasukujen omistuksessa. Yhtiöstä tuli kahden suvun hallitsema kun liikemies Nicholas Villeroy ja Jean-Francois Boch fuusioivat yhtiönsä vuonna Hämmästyttävää on se, että vieläkin yhtiön tuotannossa on kaikkien tuntema varpukuvioinen posliiniastiasto, joka tunnetaan nimellä Old Luxemburg. Astiaston tuotanto aloitettiin 1767 ja sen suunnittelivat Bochin Luxemburgin Septfontainesin tehtaan käsityöläiset. 14

15 voittaa meitä tutustumaan itseemme, sukuumme ja ymmärtämään sen avulla omia valintoja ja käyttäytymistä. Vahvan itsetuntemuksen sivutuotteena voimme saada myös paljon arvokasta tietoa siitä miten toimia muiden ihmisten kanssa, myös niiden vaikeiden. Eurooppalaisen kulttuurin ytimessä Olimme Mettlachin maalaiskaupungissa, Saksan ja Ranskan rajalla, 1901 rakennetussa Schloss Saareckinissa, Saar-joen rannalla. Noin kilometrin päässä vanhassa luostarissa sijaitsee, Villeroy & Bochin pääkonttori, yksi vanhimmista eurooppalaisista perheyhtiöistä. Yhtiö on Mettlachin tärkein työllistäjä, jotkut työskentelevät tehtaassa jo kuudennessa polvessa. Villeroy & Bochin elämyspuisto ja museo ovat lyhyen kävelymatkan päässä, joten tutustuminen niihin tuntui välttämättömältä. Dokumenttifilmi, joka esitteli perheyrityksen historian, oli vaikuttava. Posliinituotannon myötä oli kehittynyt myös kuljetuksien kannalta välttämätön rautatieverkosto sekä työntekijöiden sosiaalivakuutus jo 1800 luvulla. Lauantaina aamun opiskelun jälkeen lähdimme tutustumaan pieneen Saarburgin kaupunkiin, jossa meillä oli aikaa tehdä ostoksia ja syödä lounasta. Olimme varanneet tutustumisen myös Hellershof-Zillikenin viinitilalle. Tilan emäntä kertoi meille viininvalmistuksen prosesseista ja tarjoili maistiaiset tilan eri viineistä, pienen iltapalan kera. Kylläisinä jäimme kotimatkalla pohtimaan, että mikähän olisi sitten ollut suuri iltapala. Ympäristön merkitys Täysin erilaisessa ympäristössä työskentely antoi mahdollisuuden paneutua teemaan siten, että arkityöskentely sähköpostit ja muut rutiinit jäivät täysin takaalalle. Kukaan ei tuntunut kaipaavan tässä ympäristössä televisiota tai päivän lehteä. Linna on kokenut ja nähnyt kaksi maailmansotaa, joten niiden rinnalla nykyinen Euroopan talouskriisi tuntuu pieneltä, mutta taitava konfliktien johtaminen suurelta asialta. Seminaariin osallistujien joukko oli eri puolilta Suomea, kaikki työskentelivät esimiestehtävissä. Asiapitoista, neljän päivän ohjelmaa rytmittivät tasaisesti tauot, jolloin saimme asettua juhlavasti katettuihin pöytiin ja jokainen sai olla hetken Linnan tähtenä. Vilkkaat keskustelut päivällispöydässä olivat antoisia, tutustuimme toisiimme, vaihdoimme kokemuksia ja uskalsimme heittäytyä keskusteluun kukin omana itsenämme. Työhyvinvointia Haikon Kartanosta! Voidaanko sinun työpaikallasi hyvin? Viisas työnantaja osaa ja haluaa kannustaa henkilöstöään panostamaan oikeisiin asioihin. Hyväkuntoinen ja motivoitunut henkilökunta on työpaikan tärkein voimavara! Haikon Kylpylän palveluista löydät mm. Työnantajan kuntoremonttikurssit Työyhteisön koulutus- ja kehittämispäivät Tyky- ja virkistyspäivät Erilaisia kunnon testauksia, esim. Kehon Ikä -kartoitus Kuntosali ja ohjattuja liikuntatuokioita Huippukylmähoito -110ºC Hierontaa ja kosmetologisia hoitoja Lisätietoa ja varaukset: Kartano meren rannalla HOTELLI HAIKON KARTANO Haikkoontie 114, Porvoo puh. (019) , 15

16 Teksti MINNA BJÖRKMAN Suunitelmallinen ja pitkäjänteinen työhyvinvointiohjelma on kaikkien etu Työhyvinvointi on käsitteenä tullut suomalaiseen työelämään jäädäkseen. Kuitenkin sen sisällöllinen mekitys on aikojen saatossa muuttunut ja painopiste onkin vaiheittain siirtymässä yhä enemmän työryhmien ja yksilöiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin puolelle pelkän fyysisen hyvinvoinnin lisäksi. Kokonaisvaltaisen, mutta erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin merkitys ja monitahoinen hyöty onkin useasti todettu ja kiistaton. Kuitenkin työhyvinvoinnin palveluntarjonnan puolella on tällä hetkellä hämmentävää epäselvyyttä ja voisipa välillä melkein sanoa villin lännen meininki, kun erilaisten hyvinvointipalvelujen tarjonta kasvaa räjähdysmäisesti ja palvelujen kirjo on sen seurauksena mitä moninaisin. Lisähaastetta peliin tuo myös se, että erilaisten palvelujen vaikuttavuutta ei juurikaan ole selvitetty ja palvelujen ostajalle jääkin usein ns. takavalotakuu eli vaikuttavuus on juuri niin pitkäkestoista, kun konsultin tai valmentajan auton takavalot näkyvät toimipaikan pihaan. Tuurilla voidaan toki saavuttaa odotetut tavoitteet, mutta usein toimenpiteiden tulokset ja vaikuttavuus valitettavasti jättävät toivomisen varaa. Tuloksia luvataan usein suhteellisen lyhytkestoisilla interventioilla ja muun muassa sen takia joudutaan pettymään vaikuttavuuden suhteen. Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteiden suunnittelu on vaativaa Työhyvinvointiin laajasti ymmärrettynä panostettiin Suomessa vuonna 2011 jo yhteensä 1,9 mrd euroa ja rahoille odotetaan luonnollisesti vastinetta. Suurten yritysten HR osastoilta odotetaan sen takia, että he ovat alansa ammattilaisia ja ymmärtävät sekä ovat paneutuneet Aikamme sairaus, eli jatkuva kiire ja paine ovat myös työhyvinvoinnin kehittämisen ja toimenpiteiden suunnittelun kannalta suuri haaste. työhyvinvoinnin kehittämiseen sellaisella asiantuntemuksen asteella, että tuloksia erittäinkin vaativissa olosuhteissa syntyy. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että yritysten HR-osastojen ja muun johdon kommunikaatio bisneksen tavoitteiden ja työhyvinvointitoimenpiteiden yhteensovittamisen suhteen ontuu usein ja dialogi eri tahojen välillä puuttuu joskus jopa miltei kokonaan. Tämä ongelma johtaa helposti siihen, että työhyvinvointipalvelujen systemaattista ja faktoihin perustuvaa suunnittelua on vaikea tehdä, eikä sen seurauksena myöskään onnistuta palvelujen valinnoissa kovin hyvin. Myös yrityksessä käsillä olevan alkutilanteen täsmällinen analysointi ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Erityisen haasteellisessa asemassa ovat pienet ja keskisuuret yritykset, joiden bisnesjohto ja HR osasto ovat sama tai samat ihmiset, eikä aikaa ja paukkuja millään voi riittää työhyvin- 16

17 vointialan syväopiskeluun bisneksen pyörittämisen rinnalla. Työhyvinvoinnin eri osa-alueita on monia ja ne näyttävät usein ristiriitaisilta toisiinsa nähden. Eri osastojen, eri yksilöiden ja yrityksen suuremman linjan tarpeet ja odotukset tuntuvat usein ensi tarkastelussa miltei mahdottomilta sovittaa yhteen. Kun erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin luonteeseen vielä lisätään, että muutokset ovat suhteellisen hitaita ja pysyviä tuloksia saavutetaan vain pitkäjänteisellä, ennakoivalla ja hyvin suunnitellulla työllä on haastekenttä kutakuinkin avattu. Kaikki olemassaoleva tieto käyttöön Organisaatioiden bisnesstrateginen ajattelu ja toimintasuunnitelmat ovat kaiken toiminnan kehys ja niin pitäisi olla myös työhyvinvointiohjelmien suunnittelun kohdalla. Tuloksellista työhyvinvoinnin suunnittelua on helpompi tehdä, kun bisneksen toiminnan suunta on selvä, asioiden tärkeysjärjestys avattu ja tiedostetaan tarkkaan ja yksityiskohtaisesti henkilöstön tila eri näkökulmista katsottuna. Silloin kyetään tekemään pitkäjänteisiä työhyvinvointisuunnitelmia, jotka liittyvät selkeästi ja johdonmukaisesti bisnestavoitteisiin ja strategioihin. Tiedon pohjalta voidaan myös luoda hypoteesejä siitä mitkä asiat tai muutokset voivat aiheuttaa vaikeuksia ja millaisia vaikeudet voivat olla sekä osataan hyödyntää organisaatiossa jo olemassa olevat resurssit ja vahvuudet asianmukaisesti ja tehokkaasti. Tämän lisäksi on olemassa paljon hyödyllistä informaatiota työhyvinvoinnin toimenpiteiden suunnittelun avuksi, jota tällä hetkellä ei saada tarpeeksi tehokkaasti käyttöön. Yksi luonnollinen taho lisätiedon saamiseksi olisi tiiviimpi informaationvaihto työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollossa on usein paljon sellaista tietoa yrityksestä ja sen eri osastojen työhyvinvoinnin tilasta yleisellä tasolla, josta olisi hyötyä toimenpiteiden täsmällisemmässä suunnittelussa. Usein suuri osa tietoa yrityksen henkilöstön ja erilaisten alaryhmien työhyvinvoinnista ja riskitekijöistä on työterveyshuollon tiedossa, mutta sitä ei saada ennaltaehkäisevään ja työhyvinvointia lisäävään käyttöön, koska se jää esimerkiksi terveydenhoitajien tai lääkäreiden tietosuojan taakse. Erityisesti psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin eri tiimien ja työryhmien kohdalla on olemassa sellaista työntekijöiden kertomaan perustuvaa kokemuksellista tietoa joka ei tahdo tulla esiin muuta tietä kuin haastattelemalla esimerkiksi työterveyshoitajia tai lääkääreitä. Tällaista tietoa on esimerkiksi käsitykset esimiestyön tasosta tai työyhteisön ilmapiiristä, työn tekoa kuormittavista tekijöistä ja jaksamista kannattelevista asioista yleensä. Kun tiedonsiirto pysyy ryhmätasolla eikä yksilöitä voida tunnistaa, ei lakia yksityisyyden suojasta myöskään rikota. Tätä ryhmätasolla tapahtuvaa tiedonkeruuta voidaan varmasti oleellisesti tehostaa nykyisestä rikkomatta yksilön suojaa tai vaitiolovelvollisuutta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Aikamme sairaus, eli jatkuva kiire ja paine ovat myös työhyvinvoinnin kehittämisen ja toimenpiteiden suunnittelun kannalta suuri haaste. Hyvää suunnittelua ei tehdä vasemmalla kädellä ja niin, että deadlinet ovat jo paukkuneet toissapäivänä. Tässä, jos jossakin pätee, että hiljaa hyvää tulee. Toinen onnistumiseen suuresti vaikuttava tekijä on oikeiden ja relevanttien taustatietojen kerääminen. Täytyy tehdä kotiläksyt vaikka oikominen tuntuisikin joskus houkuttelevalta. Tämän lisäksi toimivan työhyvinvoinnin suunnitteluun tarvitaan ymmärrystä ja kokemusta siitä miten työn maailman erilaiset paineet, kuten kiristyvä kilpailu, jatkuvat muutokset sekä kiire ja osaamisen kehittymisodotukset kohdistuvat yksilötasoon ja miten ryhmätasolla reagoidaan sekä mitä niille voidaan ennakoivasti tehdä, jotta työhyvinvointi säilyy. Tarvitaan myös ammattimaista näkemystä siitä miten toimenpiteiden on oltava tarpeiden mukaan suunnattuja ja että se, mikä on hyödyksi jollekin yksilölle tai ryhmälle, ei välttämättä sovi suoraan kopioituna seuraavalle. Harmittavaa on kuinka paljon rahaa ja väärin kohdistettua ponnistelua menee hukkaan koska ennalta suunnittelua ei ole päästy tekemään kokonaisuutta ajatellen Kysy painotarjousta! Oy Fram Ab Korsholmanpuistikko 37 Korsholmsesplanaden Vaasa Vasa Puh Tel. ja hahmottaen. Työhyvinvointipalvelujen tarjonnan laadun suuri vaihelevuus näkyykin sitten vaikuttavuuden puutteena ja räiskimisenä sinne tänne. Kun yrityksessä osataan ja maltetaan hyödyntää kaikki relevantti olemassa oleva informaatio voidaan sen pohjalta luoda suunnitelmia, miten edetä ja missä järjestyksessä asioita on hyödyllistä tehdä. Toimenpiteet muodostavat silloin kokonaisuuden ja ovat tiedostaen valittuja ja sopivia juuri niihin uniikkeihin tilanteisiin, jotka vallitsevat kussakin työpaikassa. Jokaisen esimiehen tai johtajan olisikin hyvä miettiä, mitä muuttamalla työhyvinvoinnin suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys voitaisiin omassa toiminnassa saavuttaa sekä systeaattisesti purkaa niitä haasteita tai esteitä, joita tällä hetkellä suunnitelmallisuuden tiellä on. Pitkäkestoiseen ja järjestelmälliseen kehittämistyöhön on myös hyvä ottaa ulkopuolinen asiantuntijataho mukaan, jonka erityisosaamisen avulla säästetään aikaa ja rahaa. Ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan jokaisessa yrityksessä, vaan voidaan hyödyntää alan viimeisintä tietotaitoa tehokkaasti ja juuri omaan tilanteeseen sopivalla tavalla. 17

18 Teksti/kuvat MELINA TAKANEN ja SEBASTIAN SNICKARS Työnohjaus auttaa näkemään asiat uusin silmin Harmaasta säästä huolimatta Vaasan Seudun Areenat Kuntayhtymän johtaja Leena Ollila ottaa meidät aurinkoisen hymyn kera vastaan. Istahdamme Leenan toimistoon ja käymme ensin läpi kuntayhtymän historiaa. Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä hallinnoi Botniahallia ja Vaasa Arenaa. Hevosurheiluhanke siirtyi kuntayhtymälle keväällä Botniahalli on Suomen suurin sisäliikuntahalli ja tarjoaa monipuolisen urheilutoiminnan lisäksi myös ammattimaisia terveysliikuntapalveluja yrityksille ja yksityishenkilöille. Yhä laajeneva Vaasa Areena toimii jääurheilun keskittymänä ja suunnitteilla oleva Botnia Horse Arena hevosurheilun keskuksena. Onnekas sattuma johti hedelmälliseen yhteistyöhön. Awenin toimitusjohtaja Taina Riipinen tuli tapaamaan kuntayhtymän johtajaa Leena Ollilaa mainosasioissa ja kohtaaminen johtikin vuoden mittaiseen, tiiviiseen yhteistyöhön. Työskentely Awenin kanssa aloitettiin tammikuussa 2012 jatkuen vuoden loppuun. Mikä ihmeen työnohjaus? Monille työnohjaus ei ole lainkaan tuttu käsite, eivätkä termistä nousevat mielikuvat juuri auta ymmärtämään asiaa. Myöskään Leenalle ei työnohjaus käsitteenä ollut tuttu, mutta ensi hämmennyksen jälkeen, ja Awenin Taina Riipisen kanssa keskusteltuaan, Leena tuli siihen tulokseen, että työnohjaus voisi olla heille tarpeellinen. Ajankohta oli erinomainen. On hyvä että ulkopuolinen on kysymässä hankalia kysymyksiä, jolloin asiat aukeavat ihan eri tavalla. Kuntayhtymässä oli tapahtunut toimintasäännön päivitys syksyllä 2011 ja myös työtehtävien tarkastelu ja päivitys oli ajankohtaista. Uusille vastuualueille nimettiin neljä uutta esimiestä, ja tavoitteena oli lisätä toiminnan sujuvuutta ja tuloksellisuutta. Työnohjauksen avulla organisaation tavoitteita selkiytetään sekä lisätään toiminnan sujuvuutta ja tuloksellisuutta. Henkilöstön yhteinen oppiminen ja yhteistyö tehostuvat, työilmapiiri paranee ja henkinen hyvinvointi kasvaa. Johdon työnohjaus tarjoaa esimiestyöhön liittyvien haasteiden läpikäymistä. Kohteena on kunkin esimiehen oman johtamistyylin ja esimiesroolin tarkastelu. Tavoitteena on antaa johtajille tukea ongelmallisissa työtilanteissa ja lisätä heidän tietotaitoaan konkreettisissa henkilöstöjohtamiseen liittyvissä kysymyksissä, sekä edistää itsetuntemuksen kautta omien henkilökohtaisten vahvuuksien kasvua johtamistyössä. Leenan mukaan työnohjaus oli juuri sitä, mitä he tarvitsivat. Työhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille ja avainsanana onkin pitkäkestoisuus muutaman TYKY tai TYHY päivän sijaan. Kuntayhtymälle työnohjaus sopi erityisen hyvin etenkin koska organisaation rakenteessa oli juuri tapahtunut iso muutos. Henkilöstöltä Awenin Taina Riipisen ja Anu Rajalan työnohjaus sai hyvää palautetta. Henkilöstö on hyvin sitoutunutta ja halu uuden oppimiseen sekä uusien toimintatapojen kehittämiseen oli kova. Vaasa Areenalla on asiakkaina niin huippu-urheilijoita kuin yritysten TYKY- ryhmiä ja suurtapahtumien järjestäjiä, joista jokaisella on eri tarpeet. Toisinaan niskaan tulee kuraa, mutta yhdessä asioista selvitään. Mielessä on pidettävä, että asiakas on kuitenkin aina tärkein, sillä jos heitä ei ole, ei meitäkään tarvita, toteaa Leena. Awen tarjoaa asiakkailleen johdon-, yksilöja ryhmätyönohjausta. Johdon työnohjauksessa keskitytään tukemaan työyhteisön johtajuutta. Yhtenä menetelmänä johdon työnohjauksessa käytetään Extended disc -luontaisen käyttäytymisen analyysiä. Leenan mielestä luontaisen käyttäytymisen analyysi oli todella kiinnostava. Se antoi uusia työkaluja, kuinka viedä asioita eteenpäin työkavereille, mistä narusta vetää, jotta ymmärretään toisia paremmin. Analyysi lisäsi ymmärrystä työkavereiden toimintatavoista. Extended Disc analyysin jälkeen työyhteisössä opitaan ymmärtämään niin toisia kuin itseään paremmin. Luontaisen käyttäytymisen esimies- ja ryhmäanalyysissä opitaan sekä omia että toisten käyttäytymistapoja ja kehityskohteita, koska toimiva kommunikaatio työyhteisön välillä on elintärkeää. Työhyvinvointi yrityksen tukena Työhyvinvointi heijastuu suoraan työntekijöiden työmotivaatioon. Hyvinvoivan työyhteisön pohjana on luottamus ja toisten työtä kunnioittava työilmapiiri. Hyvään johtajuuteen kuuluvat säännölliset kehityskeskustelut henkilöstön kanssa. Työnohjaus-prosessin aikana työntekijää ohjataan esimerkiksi työntekoon liittyvissä ongelmissa, kehitetään vuorovaikutustaitoja, edistetään henkilökohtaista kasvua ja ammatillisia valmiuksia. Leenan mukaan sitoutuminen työyhteisön hyvinvointiin tarkoittaa sitä, että istutaan kerran kuukaudessa yhdessä alas ja mietitään missä ollaan menossa ja mihin suuntaan tästä jatketaan. Työnohjausprosessissa tapaamisia Awenin kanssa on kerran kuussa vuoden ympäri yhden tapaamisen kestäessä 1,5 tuntia kerrallaan. Vaasa Areenan työnohjausprosessissa keskityttiin neljän esimiesasemassa olevan työntekijän yksilötyönohjaukseen sekä ryhmätyönohjaukseen esimiehen kanssa. Prosessi alkaa sillä, että ensin sovitaan yhdessä tavoitteet ja päämäärät, sekä kerrataan yrityksen omat ar- 18

19 Sovittiin henkilökunnan kanssa että otetaan kaikki irti ja ollaan avoimia. Työyhteisön kehittämispäivä opettaa toimimaan yhdessä Työyhteisön kehittämispäivä saaristossa auttoi parantamaan koko työyhteisön ymmärrystä toisistaan. Parin päivän tiivis yhdessäolo työympäristön ulkopuolella avasi aivan uusia näkökulmia jokaiselle. Monelle oli aivan uutta käydä läpi kuinka työyhteisön kanssa ollaan ihan keskenään. Kaikkein antavinta on keskustella ryhmässä ja huomata että asioita voi ajatella ja tehdä myös toisin, jolloin voi alkaa kyseenalaistaa myös omia toimintatapojaan. Awenin Rajala ja Riipinen olivat mukana ensimmäisenä päivänä jakamassa henkilöstön ryhmiin, niin että jokainen työntekijä oli samassa ryhmässä oman lähiesimiehensä kanssa. Ryhmissä määriteltiin omat tavoitteet, jotka jakautuivat tulostavoitteisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Seuraavana päivänä tavoitteet purettiin yhdessä koko henkilöstön kanssa. Tärkeää oli, että joku ulkopuolinen tuli mukaan keskusteluun, jonka avulla pystyttiin kyseenalaistamaan omia näkemyksiä. Ulkopuolisen näkemys avasi uusia uria keskusteluun, koska työporukassa usein pyöritellään samoja asioita. Kehittämispäivän jälkeen muutokset näkyivät. Työporukka haluaa kehittyä yhdessä koko ajan ja tulee myös uusia ideoita, miten asioita voisi tehdä toisin. On tärkeää kuunnella omaa henkilökuntaa, koska siellä ne osaajat ovat. Se, että antaa vastuuta ja valtaa on tärkeää. Itse olen aina ollut tiimipelaaja, ja mielestäni yhdessä tekeminen on kovempi juttu, kertaa Leena parin viikon takaisia tunnelmia. Työyhteisön kehittämispäivässä oli myös muutama uusi työntekijä mukana, parin päivän yhdessäolo auttoi heitä tulemaan sisään ryhmään. Leena suosittelee, että jokaisen työyhteisön kannattaa aika ajoin kyseenalaistaa omia toimintatapojaan. vot. Tavoitteiksi määriteltiin esimiesroolin vahvistaminen, työtehtävien uudelleen organisoiminen, sisäisen viestinnän parantaminen ja muutosprosessissa mukana olemisen haasteet. Sovittiin henkilökunnan kanssa, että tästä otetaan kaikki irti ja ollaan avoimia. Tämä myös tapahtui. Hienointa oli, että joku ulkopuolinen henkilö tuli vetämään työnohjausta, sellainen henkilö, joka ei tiedä yhtään mitään ammatistasi, mutta kuitenkin osaa esittää niitä vaikeita kysymyksiä. Se on se juttu, Leena kertaa vuoden alun tapahtumia. Apuna organisaation muutoksessa Työn tekemisen ja organisoinnin tavat ovat kehityksen myötä jatkuvassa muutoksessa. Erilaisten muutosten hallinta on myös merkittävä työhyvinvointikysymys. Työhyvinvoinnin kannalta tärkeää on työn hallittavuus, mikä saattaa muutostilanteessa olla vaarassa. Organisaatio voi kokea muutoksen esimerkiksi rakenteessaan. Alaisesta tuleekin esimies tai toimenkuva muuttuu muuten, jolloin sekä kyseessä oleva työntekijä, että muut työntekijät voivat kohdata haasteita tilanteeseen sopeutumisessa. Kuntayhtymän organisaation sisällä oli vasta tapahtunut muutos työntekijöiden noustessa esimiesasemaan. Muutos organisaatiossa on usein tapahtuma, joka vaikuttaa kaikkiin osapuoliin. Henkilökunnan laatimat yhteiset pelisäännöt käytiin koko työyhteisön kanssa läpi, eivätkä ne juuri muuttuneet, ainoastaan yksi sääntö vaihtoi paikkaa. Työnohjaus esimiehen työvälineenä Esimiehenä Leena on saanut työnohjauksesta ajattelemisen aihetta. Nyt jokainen työntekijä on helpompi nähdä omana persoonanaan. Työnohjauksesta on todella ollut hyötyä, sillä työmäärän kasvaessa on mietittävä yhä enemmän, että tehdään oikeita asioita ja niitäkin oikein. Kuntayhtymän hyöty oli suuri, koska he olivat läpikäyneet organisaation muutoksen kahden henkilön noustessa hallihoitajista esimieheksi. Leena suosittelee, että jokaisen työyhteisön kannattaa aika ajoin kyseenalaistaa omia toimintatapojaan koska kehittyminen on jatkuva prosessi. Muutokset organisaatiossa vaikuttavat aina koko henkilöstöön. Viimeinen kysymys kuuluu: mikä väri ja maku Awen on? Leena vastaa empimättä: Punainen; räväkkää porukkaa, uskaltavia, hulluja ja upeita naisia. Sininen; luotettava ja turvallinen. Lämpimiä, mutta ei mauttomia. 19

20 Teksti JOHANNA HAVERI, Viestintä Oy Prowomedia Ammatillisuus lisääntyy työnohjauksen ja valmennuksen avulla Vaasan Validia-palvelut ovat Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n palveluyksikkö Vaasassa. Noin 70 henkilöä työllistävä yksikkö tarjoaa asiakkailleen palveluasumista, ateriapalveluja, omaishoidon lomitusta, päivätoimintaa sekä palveluseteliyrityksenä myös perinteisiä kotipalveluja. Muutosten keskellä Vaasan Validia-palvelut turvautuvat Awenin työnohjaus- ja valmennuspalveluihin nostaakseen palvelujensa ammatillisuutta parantamalla henkilökunnan keskinäistä yhteistyötä ja vahvistamalla esimiesten roolissa toimimista. Takana monia muutoksia Validian Vaasan yksikkö on kokenut viime vuosina monia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet niin henkilökuntaan kuin asiakkaisiinkin. Vuonna 2006 Invalidiliiton palvelutalot yhtiöitettiin Validia-palveluiksi. Yhtiöittämisen mukanaan tuoma tulosvastuu toi muutoksia myös yksikön toimintaan ja henkilöstörakenteeseen. Melko pian tämän jälkeen yksikön pitkäaikainen johtaja jäi eläkkeelle. Kasvaneiden tulostavoitteiden takia Vaasan Validia-yksikkö tavoitteli lisää liikevaihtoa hakeutumalla palvelusetelituottajaksi vuonna 2010, mikä kasvatti yksikön henkilöstömäärää voimakkaasti. Yksikkömme lähihistoria on ollut muutosten sävyttämää ja samaan aikaan palvelukseen on tullut paljon uusia ihmisiä, joista monille Validia on ensimmäinen vakituinen työpaikka, kertoo yksikön palvelupäällikkö Sanna Lillbroända. Tämän takia yhteisössämme tarvittiin yhteisten pelisääntöjen kirkastamista ja organisaation toiminnan vakiinnuttamista. Tilanne kärjistyi Validiassa ajauduttiin tilanteeseen, jossa työtaakka jakautui epätasaisesti eri henkilöiden kesken, mikä aiheutti uupumista. Myös asiakaspalvelu muuttui välinpitämättömämmäksi. Viime keväänä arjen epäkohtiin puututtiin. Se sai aikaan jonkin verran henkilöstömuutoksia, mikä heijastui sekä henkilökuntaan että asiakkaisiin, etenkin palvelutalon asukkaisiin. Työterveyshuolto näki ongelmat ja suositteli meille psykologi Minna Björkmanin vetämiä valmennuksia ja työnohjauksia sekä ryhmille että yksilöille. Niistä on ollut apua, sillä Minna on laittanut meidät keskustelemaan keskenämme myös vaikeista asioista, Lillbroända sanoo. Palvelupäällikkö Sanna Lillbroända iloitsee valmennusten ja työnohjausten positiivisista vaikutuksista työyhteisöön. Vaasan Validia-palvelut - Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n palveluyksikkö Vaasan Palosaarella - toiminut vuodesta 1983 lähtien - tarjoaa asumispalveluja, ateriapalveluja, henkilökohtaista apua, omaishoidon lomitusta ja päivätoimintaa vammaisille - vammaispalveluiden osalta toimintaalueena on koko Suomi - tarjoaa lisäksi palveluseteliyrityksenä kotipalveluita Vaasan seudulla - asukkaita 34, henkilökuntaa 70 Vaativaa työtä Lillbroändan mukaan työ Validiassa on muuttunut vaativammaksi sitä mukaa, kun asiakkaiden kunto on huonontunut ja avuntarve lisääntynyt. Tällä hetkellä 90 prosenttia asumispalveluasukkaista tarvitsee liikkuakseen pyörätuolia. Monilla heistä on liikuntavamman lisäksi myös muita sairauksia. Myös erilaiset mielenterveysongelmat yleistyvät niin asumispalvelukuin kotipalveluasiakkaiden keskuudessa. Nuorille hoitajille ja avustajille ei opeteta koulussa riittävästi asiakkaan kohtaamista ja siksi todellisuus voi olla heille yllättävän karu. On vaikeaa vetää rajaa työn ja yksityiselämän välille ja se voi uuvuttaa nuoren ihmisen, Lillbroända huomauttaa. Työssä jaksamista voi huonontaa myös se, jos joutuu kantamaan toisille kuuluvia työtaakkoja. Tuloksia näkyy jo Yhdessä Björkmanin kanssa aloitetulla työnohjauksella ja valmennuksella Validia tavoittelee yksikön sisäisen vahvuuden palauttamista ja turvallista arkea sekä henkilöstölle että asiakkaille. Tavoitteena on, että suurista muutoksista huolimatta koko yhteisö pystyy luottamaan siihen, että asiat sujuvat. Koko henkilöstölle järjestettyjen valmennusten yhteydessä on käyty läpi yhteisön pelisääntöjä. On pohdittu ammatillisuutta ja sitä, miten se ilmenee suhteessa asiakkaisiin tai kollegoihin. Samalla on mietitty omia ja työyhteisön työtapoja, erimielisyyksien ja ongelmien ratkaisutapoja sekä työhön liittyvää perehdytystä. Syksyllä pelisääntöjen juurruttamista jatketaan. Vaikka prosessi on kesken, tuloksia näkyy jo nyt. Pystymme keskustelemaan asioista avoimemmin ja antamaan toisillemme palautetta, Lillbroända kiittelee. Toisten arvostaminen ja auttaminen sekä suvaitsevaisuus ovat selvästi lisääntyneet. Hänen mukaansa ryhmäkoulutukset sekä esimiehille annettu yksilötyönohjaus ovat myös saaneet aikaan positiivista kehitystä. Uusi organisaatio on alkanut hiljalleen toimia tarkoitetulla tavalla ja henkilöstö on löytänyt tiensä palveluvastaavien luo. Myös lyhytaikaisten poissaolojen määrä on selvästi laskenut. Viime keväänä tehty auditointi osoitti, että ongelmista huolimatta yksikkömme toiminnassa on paljon hyvää. Yhteistyössä Awenin kanssa saamme varmasti toimintaamme kehitettyä entistä parempaan suuntaan, Lillbroända toteaa. 20

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

VALMENTAVA JOHTAMINEN

VALMENTAVA JOHTAMINEN KUTSU ESAVI/10961/2016 Etelä-Suomi 8.12.2016 Opetus ja kulttuuritoimi -vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen torstaina 9.3.2017 klo 8.45

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN!

ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN! ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN! Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! HYVÄ JOHTAJA JA ESIMIES! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot