KANSAINVÄLINEN AMATÖÖRINYRKKEILYLIITTO Kansainvälisten kilpailujen ja turnausten säännöt SÄÄNTÖ I: KEHÄ. A. Vaatimukset.

Transkriptio

1 KANSAINVÄLINEN AMATÖÖRINYRKKEILYLIITTO Kansainvälisten kilpailujen ja turnausten säännöt SÄÄNTÖ I: KEHÄ A. Vaatimukset. 1. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa kehän on, köysien sisälinjalta mitattuna, oltava 6,10 m. Kaikissa muissa kilpailuissa kehän kunkin sivun tulee olla vähintään 4,9 m ja enintään 6,10 m. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa kehätasanteen korkeuden tulee olla 100 cm. Kaikissa muissa kilpailuissa kehätasanteen korkeus ei saa olla alle 91 cm eikä enempää kuin 1,22 m. 2. Kehäkoroke ja kulma tyynyt. Kehäkorokkeen on oltava rakenteeltaan turvallinen ja tasainen eikä siinä saa olla mitään esiin työntyviä esineitä, lisäksi sen on ulotuttava vähintään 46 cm:n päähän köysien ulkopuolelle. Siinä on oltava neljä kulmapaalua, jotka ovat hyvin pehmustetut taikka muuten rakenteeltaan sellaiset, etteivät nyrkkeilijät voi loukata itseään niihin. Kulmatyynyt tulee sijoittaa seuraavalla tavalla: Juryn puheenjohtajasta katsoen lähinnä oleva vasen kulma - punainen; kauimpana oleva vasen kulma - valkoinen; kauimpana oleva oikea kulma - sininen; lähinnä oleva oikea kulma - valkoinen. 3.Kehän lattia on katettava huovalla, kumilla tai muulla sopivalla hyväksytyllä materiaalilla jolla on samat joustavuusominaisuudet. Sen paksuuden on oltava vähintään 1.3 cm ja enintään 1.9 cm. Päällimmäiseksi on pingoitettava lujasti kiinnitetty kanveesikangas. Kanveesin on peitettävä kehätasanne ja se ei saa olla liukasta materiaalia. 4.Köydet. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa kehää pitää kiertää neljä köyttä joiden paksuus on 4 cm. Köysien korkeuksien mitattuna kanveesin pinnasta tulee olla 40,6 cm, 71.1 cm, 101,6 cm ja 132,1 cm. Kullakin kehän sivulla pitää köysiä yhdistää tasaisin välein kaksi 3 4 cm:n levyistä kangasnauhaa. Nauhat eivät saa luistaa köysillä. Köysien kireys pitää olla riittävä vaimentamaan nyrkkeilijän törmäystä köysiin. Kaikissa tapauksissa kehätuomarilla on oikeus tarvittaessa säädättää köysien kireyttä. 5. Portaat. Kehä varustetaan kolmilla portailla. Kahdet portaat kehän vastakkaisissa kulmissa ovat ottelijoiden ja avustajien käytössä, yhdet portaat puolueettomassa kulmassa ovat kehätuomarin ja lääkärin käytössä. 6. Muovipussit. Kummassakin puolueettomassa kulmassa kehän ulkopuolella pitää olla pieni muovipussi, johon kehätuomari voi pudottaa veren pyyhkimiseen käyttämänsä sidetaitokset. 7. Hyväksymisleima. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa järjestäjien pitää käyttää AIBA:n lailliset oikeudet omaavan valmistajan kehää. Kaikkia olemassa olevia kehiä voidaan käyttää vuoteen 2010 saakka. Vuoden 2010 jälkeen kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa on käytettävä uutta AIBA:n hyväksymisleimalla varustettua kehää. B. Lisäkehät. Tärkeissä mestaruuskilpailuissa voidaan käyttää kahta kehää. SÄÄNTÖ II: KÄSINEET A. Hyväksytyt käsineet. Kilpailijan on käytettävä kulmansa värin mukaisia punaisia tai sinisiä käsineitä, jotka kilpailujen järjestäjä on heidän käyttöönsä varannut ja jotka AIBA:n hallitus on hyväksynyt. Nyrkkeilijät eivät saa käyttää omia käsineitä.

2 B. Laatumääräykset. Käsineiden paino 10 unssia (284 g). Käsineiden nahkaosan paino saa olla korkeintaan puolet kokonaispainosta ja pehmusteen painon tulee olla vähintään puolet kokonaispainosta. Säännönmukainen iskupinta on merkittävä selvästi erottuvalla värillä. Pehmusteet eivät saa olla rikkinäiset eivätkä siirtyneet pois paikoiltaan. Kaikissa AIBA:n hyväk symissä kilpailuissa on käytettävä vain tarrakiinnitteisiä käsineitä. Ainoastaan puhtaita ja asianmukaisia käsineitä saa käyttää. C. AIBA:n tarkastusmenettely käsineille. AIBA jatkaa laatumäärittely vakiinnuttamista käsineiden valmistamiseksi AIBA:n kilpailuihin. Valmistajat jotka haluavat saada AIBA:n hyväksymisen käsineilleen, täytyy toimittaa näytteet tuotteistaan AIBA:n turvallisuus- ja varustevaliokunnan tarkastettavaksi ja lopullista hyväksymistä varten AIBA:n hallitukselle. Lopullisen hyväksymisen jälkeen valmistajalle voidaan myöntää AIBA:n lisenssi. Lisenssisopimus sisältää tarvittavat sitoumukset yksityiskohdista, vakuutuksen ettei ole muuta sopimusta kuin AIBA:n hyväksymä. AIBA-käsineitä saa valmistaa vain ne yhtiöt joille AIBA on myöntänyt luvan. Lisenssisopimuksen tulee sisältää valmistusluvan, laatuvaatimukset, kestoajan ja ehdot. Valmistajan on laitettava hyväksymisleima jokaiseen käsineeseen. Jokaisessa käsineessä täytyy myös olla tuotemerkki jossa ilmoitetaan valmistusmaa "MADE IN...(valmistusmaan nimi). Kussakin kilpailussa toimivan AIBA:n vastuunalaisen elimen on hyväksyttävä siinä kilpailussa käytettävät käsineet. AIBA:n mestaruuskilpailuissa hyväksyy AIBA, maanosan mestaruuskilpailuissa maanosaliiton toimisto ja kansalliset liitot niiden valvonnassa olevissa kilpailuissa. Ellei AIBA:n vastuunalainen elin nimeä jotain erityistä valmistetta, voivat järjestäjät normaalisti käyttää parhaiten saatavilla olevia AIBA:n hyväksymiä käsineitä. Kussakin ottelussa nyrkkeilijöiden on käytettävä täsmälleen samanlaisia käsineitä. D. Käsineiden valvonta. Kaikki käsineet ja käsisiteet tulee olla kahden asioista perillä olevan tehtävään nimetyn toimitsijan valvonnassa joiden tarkoituksena on katsoa, että kaikkia sääntöjä noudatetaan ennen nyrkkeilijäin kehään nousemista. SÄÄNTÖ III: KÄSISITEET A. Laatumääräykset. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa pitää käyttää AIBA:n laillisten oikeuksien omaavien nyrkkeilyvarusteiden valmistajien käsisiteitä. Kaikissa nyrkkeilyotteluissa täytyy käyttää AIBA:n hyväksymiä käsisiteitä jotka eivät saa olla 4,5 m pitempiä eikä 2,5 m lyhempiä. Käsisiteiden leveyden pitää olla 5,7 cm. Yksittäistä 7,6 cm pitkää ja 2,5 cm leveätä, mutta ei missään tapauksessa yli 5 cm leveätä, laastaria voi käyttää ranteen yläosassa siteiden kiinnittämiseksi B. Maanosan-, maailman- ja Olympialaisten nyrkkeilyturnaukset. Maanosan-, maailman- ja Olympialaisten nyrkkeilyturnauksissa on järjestäjämaan hankittava käsisiteet. Jokaisessa ottelussa kilpailijoiden on käytettävä uusia käsisiteitä, jotka toimitetaan järjestäjien toimesta pukuhuoneeseen välittömästi ennen ottelun alkua. SÄÄNTÖ IV: ASU A. Sallittu asu 1.Vaatetus. Kilpailijat nyrkkeilevät kevyissä, naulattomissa ja korottomissa tossuissa, sukissa, urheiluhousuissa jotka eivät ulotu polven alapuolelle sekä rinnan ja selän peittävässä hihattomassa paidassa. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa nyrkkeilijät voivat käyttää minkä tahansa värisiä paitoja ja housuja joista he ovat itse vastuussa. Paita voi olla kansallisväreissä ja siinä saa olla maan nimi ja vaakuna AIBA:n määräysten mukaisena ja kokoisena, ei kuitenkaan suurempana kuin 100 neliösenttimetriä. Kun paita ja housut ovat samanväriset on vyötärölinja merkittävä selvästi erottuvalla 10 cm leveällä joustavalla nauhalla. (Vyötärölinja on kuviteltu linja navasta lantioiden korkeimpaan kohtaan).

3 2. Hammassuojat. Hammassuojien käyttö on pakollista. Hammassuojien on oltava sopivan muotoiset. Niille nyrkkeilijöille, joilla ei ole omia hammassuojia, on kilpailut järjestävän isäntämaan tarjottava mahdollisuus sopivan muotoisten hammassuojien hankkimiseen joko nyrkkeilijän tai tämän kansallisen liiton kustannuksella. Punaisia hammassuojia ei saa käyttää. Nyrkkeilijä ei saa ottelun aikana tahallisesti pudottaa hammassuojiaan. Jos hän näin tekee, on siitä annettava varoitus tai diskvalifioitava nyrkkeilijä. Jos nyrkkeilijän hammassuojat putoavat lyönnistä, kehätuomari vie nyrkkeilijän tämän omaan kulmaukseen jossa hammassuojat huuhdellaan ja asetetaan paikalleen. Edellä mainitun toimenpiteen aikana avustaja ei saa puhua suojatilleen. Jos hammassuojat, mistä syystä tahansa, putoavat kolmannen kerran, nyrkkeilijälle annetaan varoitus ja jos tämä tapahtuu uudelleen, hänelle annetaan toinen varoitus. 3. Alasuoja. Kuppisuojusta pitää käyttää kaikissa miesten otteluissa. Myös vyömallista alasuojaa voidaan käyttää. Alasuoja ei saa peittää mitään osuma kohdan aluetta. 4. Päänsuoja. Päänsuojan käyttö on pakollista. Päänsuoja on henkilökohtainen ja nyrkkeilijälle sopivaksi muotoiltu varuste. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa pitää käyttää vain AIBA:n virallisten oikeuksien omaavien valmistajien päänsuojia. Nyrkkeilijöillä pitää olla oma punainen ja sininen päänsuoja jota täytyy käyttää kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa. Nyrkkeilijät panevat päänsuojat päähänsä vasta kehässä. Päänsuojat pitää ottaa pois välittömästi ottelun päätyttyä ennen tuloksen julistamista. Kilpailujen järjestäjillä on oltava riittävä määrä molemman värisiä päänsuojia siltä varalta, että nyrkkeilijän päänsuoja menee käyttökelvottomaksi ottelun aikana. 5. Päänsuojan merkinnät. AIBA:n hyväksymisleimalla varustettuja päänsuojia saa valmistaa vain sellaiset yhtiöt joille AIBA on myöntänyt luvan. Lisenssisopimuksen tulee sisältää valmistusluvan, laatuvaatimukset, kestoajan ja ehdot. Valmistajan on laitettava hyväksymisleima päänsuojaan. Jokaisessa päänsuojassa täytyy myös olla tuotemerkki jossa ilmoitetaan valmistusmaa: "MADE IN... (maan nimi). B. Kielletyt asiat. Muita varusteita kuin edellä on mainittu ei kilpailun aikana saa käyttää. Puhtaan vaseliinin käyttö hierottuna otsaan ja silmäkulmiin loukkaantumisen estämiseksi on sallittu. Nyrkkeilijän parran tulee olla sileäksi ajeltu lääkärintarkastuksessa ennen punnitusta. Partaa ei sallita mutta nyrkkeilijällä saa olla kapeat korkeintaan ylähuulen mittaiset viikset. C. Puutteellinen asu. Kehätuomarin tulee sulkea ottelusta nyrkkeilijä jolla ei ole päänsuojaa, alasuojaa, hammassuojaa tai joka ei ole pukeutunut puhtaaseen ja siistiin asuun. Jos nyrkkeilijän käsine tai asu vaurioituu ottelun aikana, kehätuomari keskeyttää ottelun asian korjaamiseksi. D. Edustuspuvut. Maanosatoimistot ja alueelliset järjestöt, jotka lähettävät yhdistettyjä joukkueita kansainvälisiin kilpailuihin, voivat hankkia joukkueelle edustusasut. Asut eivät saa olla ristiriidassa AIBA:n sääntöjen kanssa. Maanosatoimisto tai alueellinen liitto eivät voi vaatia kansallisia joukkueita käyttämään sellaisia edustusasuja, jotka saattavat varustukseltaan olla ristiriidassa kansallisten liittojen sopimusten kanssa. Kuitenkin eri maista kootun aluejoukkueen jäseniä voidaan vaatia käyttämään varusteita, jotka tämä alue on hankkinut. SÄÄNTÖ V: KEHÄN VARUSTEET A. Tarvikkeet. Seuraavat kehän varusteet on oltava käytettävissä: 1. Kaksi matalaa laatikko joissa on hartsijauhoa. 2. Kaksi istuinta, kaksi kääntyvää istuinta nyrkkeilijöille erätaukojen ajaksi.

4 3. Kaksi muovista mukia juomista ja suun huuhtomista varten, ellei kehään ole vesijohtoa, kaksi muovista suihkepulloa ja kaksi pientä muovista juomapulloa. Nyrkkeilijöiden tai avustajien ei sallita käyttää muun tyyppisiä vesipulloja kehän äärellä. 4. Pöydät ja tuolit toimitsijoille. 5. Kumistin (vasaran kanssa) tai soittokello. 6. Yksi (mieluummin kaksi) sekunttikelloa. 7. Ensiapuvälineistö. 8. Kovaääniseen kytketty mikrofoni. 9. Kaksi paria samanlaisia samaa valmistetta olevia sääntö II:n mukaisia käsineitä. 10. Yhdet paarit. 11. Kaksi päänsuojaa (yksi punainen ja yksi sininen). SÄÄNTÖ VI: KANSAINVÄLISTEN KILPAILUJEN LÄÄKÄRINTARKASTUS JA PUNNITUS A. Lääkärintarkastus. 1. Punnitustilaisuuden aikana, ennen ottelijan punnitsemista, on hallituksen nimeämän lääkärin todettava hänet ottelukelpoiseksi. Varmistaakseen punnituksen joustavan kulun, hallitus voi päättää lääkärintarkastuksen suorittamisen aikaisemmin. 2.Lääkärintarkastuksessa ja punnituksessa nyrkkeilijän tulee esittää kansallisen liiton valtuuttaman sihteerin tai puheenjohtajan allekirjoittama kilpailukirja, jossa tarvittavat merkinnät ovat viran puolesta tehdyt. Jos nyrkkeilijä ei esitä kilpailukirjaa lääkärintarkastuksessa ja punnituksessa, hänen ei sallita otella. 3.Naisnyrkkeilijän on parhaan tietonsa mukaan vastattava lääketieteellisen juryn esittämiin kysymyksiin ja esitettävä kilpailukirjaan allekirjoitettu vakuutus siitä ettei hän ole raskaana. AIBA:n hyväsymissä kilpailuissa voidaan tehdä sukupuolitesti. B. Painoluokat. Miesten seniorinyrkkeilijöillä ja poikien nuorisonyrkkeilijöillä (alle19 v) on 11 painoluokkaa seuraavasti: 48 kg, 51 kg, 54 kg, 57 kg, 60 kg, 64 kg, 69 kg, 75 kg, 81 kg, 91 kg, +91 kg. Naisten seniorinyrkkeilijöillä ja tyttöjen nuorisonyrkkeilijöillä (alle 19 v) on 11 painoluokkaa seuraavasti: 46 kg, 48 kg, 51 kg, 54 kg, 57 kg, 60 kg, 64 kg, 69 kg, 75 kg, 81 kg, +81 kg. Poikien ja tyttöjen nuoremmilla nyrkkeilijöillä (alle 17 v) on 13 painoluokkaa seuraavasti: 46 kg, 48 kg, 50 kg, 52 kg, 54 kg, 57 kg, 60 kg, 63 kg, 66 kg, 70 kg, 75 kg, 80 kg, +80 kg. C. Punnitus. 1.Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa: a. Kaikkien ilmoittautuneiden nyrkkeilijöiden täytyy osallistua punnitukseen ensimmäisen kilpailupäivän aamuna. Ensimmäisen punnituksen alkamisaika ei saa olla vähempää kuin 6 tuntia ennen ensimmäisen ottelun alkua. Päivittäisen punnituksen päättymisen aika ei saa olla vähempää kuin 3 tuntia ensimmäisen ottelun alkuun. Kilpailujen teknisellä valvojalla on oikeus muuttaa tätä ehtoa, neuvoteltuaan lääketieteellisen juryn puheenjohtajan kanssa, jos olosuhteissa ilmaantuu voittamaton este. b. Punnituksen toimittavat AIBA:n nimeämät valtuutetut. Kunkin kilpailijan kansallisen liiton edustaja saa

5 olla läsnä punnituksessa, mutta hän ei saa millään tavalla puuttua tilaisuuden kulkuun. c. Ensimmäisen päivän virallisessa punnituksessa kirjattu paino määrää sen painoluokan jossa nyrkkeilijä ottelee koko kilpailun ajan. Niinä päivinä joina nyrkkeilijän on määrä otella, hänen on osallistuttava punnitukseen, jotta voidaan varmistaa ettei hänen painonsa ylitä hänen painoluokkansa ylärajaa. Kilpailija saa osallistua vain siihen painoluokkaan johon hänet virallisessa punnituksessa on määrätty. d. Kilpailija saa punnituttaa itsensä virallisilla vaaoilla ainoastaan kerran päivässä. Tässä punnituksessa merkitty paino on lopullinen. Kuitenkin on sallittua, ellei kilpailijan paino vastaa sen sarjan painoa johon hänen maansa edustaja on hänet ilmoittanut, sijoittaa hänet ylempään tai alempaan painoluokkaan, edellyttäen että kyseisellä maalla on siinä sarjassa paikka vapaana ja että punnitus ei ole vielä päättynyt. Sallittua on myös, että maa korvaa nyrkkeilijän toisella koska tahansa ennen ensimmäisen punnituksen ja lääkärintarkastuksen päättymistä, edellyttäen että kilpailuissa varamiehen käyttö on sallittua ja että nyrkkeilijä on ilmoitettu varamieheksi kyseiseen sarjaan tai johonkin muuhun sarjaan. e. Kilpailijan paino on se jonka vaaka osoittaa hänen ollessaan alasti. Paino osoitetaan kymmenjärjestelmän mukaisesti. Elektronisia vaakoja saa käyttää. 2. Maaottelut. a. Turnauksissa ja kahden tai useamman maan välisissä kilpailuissa punnituksen toimittavat järjestävän maan kansallisen liiton siihen nimeämät henkilöt. Heitä avustavat kutsutun maan tai maiden edustajat, joilla on oikeus tarkistaa jokaisen nyrkkeilijän paino. b. Jos ottelija ylittää sarjansa painorajan hänen voidaan sallia nyrkkeillä jos ylitys ei ole enempää kuin 500 g, mutta riippumatta ottelun lopputuloksesta nyrkkeilijä joka on ylittänyt sarjansa painorajan saavuttaa joukkueelleen vain hävinneen pistemäärän, ja hänen vastustajansa (edellyttäen, että hän on läpäissyt lääkärintarkastuksen ja punnituksen ja nousee kehään ottelua varten pukeutuneena) saa voittajan pisteet. Mikäli molemmat kilpailijat ylittävät sarjansa painorajan kummatkin nyrkkeilijät saavat joukkueelleen ainoastaan häviäjän pistemäärän. Jos ottelija ylittää sarjansa painorajan enemmän kuin 500 g ei kuitenkaan 3 kg, on vastapuolen joukkueen virallisella edustajalla oikeus hyväksyä hänet ja oikeassa painoluokassa olleen ottelijan katsotaan voittaneen ottelun. Nimetyn lääkärin on todettava nyrkkeilijä kilpailukelpoiseksi ennen ottelua. c. Maaotteluissa ja turnauksissa punnitusaika voidaan supistaa 30 minuuttiin. Nyrkkeilijä joka ei osallistu punnitukseen oman sarjansa kohdalla tai ei saavu punnitukseen ajoissa, julistetaan hävinneeksi. d. Vierailevan joukkueen vastaanottavan kansallisen liiton on asetettava vieraiden käyttöön vaaka ja harjoittelupaikka siitä hetkestä lähtien kun vieraat saapuvat kilpailupaikkakunnalle. SÄÄNTÖ VII: ARVONTA JA VAPAA-ARVAT A. Arvonta. Arvonta suoritetaan niin pian kuin mahdollista ensimmäisen punnituksen jälkeen. Arvonnan tulee päättyä vähintään kolme tuntia ennen kilpailujen ensimmäisen päivän ensimmäisen ottelun alkua. Se ei saa mennä yli kolme tuntia punnituksen päättymisestä. Arvonta on suoritettava osanottavien joukkueiden virallisten edustajien läsnä ollessa ja mikäli käytännössä on mahdollista taattava ettei kukaan nyrkkeilijä joudu ottelemaan toista kertaa ennen kuin jokainen kilpailija on jo otellut kerran. Erityistapauksissa teknisellä valvojalla on oikeus muuttaa tätä määräystä. Olympiakisojen arvonta suoritetaan päivää ennen kilpailuja. Tietokonearvonta on käytössä AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa. Tapauksissa missä tietokonearvonta ei ole toiminnassa voidaan käyttää manuaalista järjestelmää. Ensimmäinen punnitus ja arvonta on suoritettava samana päivänä. Missä tapauksessa tahansa, kun viimeisen painosarjan arvonta on päättynyt, kun on tapahtunut joku virhe tai purkamaton seikka, teknisellä valvojalla on oikeus määrätä kyseisen sarjan arvonnan tehtäväksi uudelleen.

6 B. Vapaa-arvat. Sarjoissa joissa on enemmän kuin neljä osanottajaa vedetään ensimmäiselle kierrokselle riittävä määrä vapaa-arpoja siten, että toiselle kierrokselle jää 4, 8, 16 tai 32 nyrkkeilijää. Ensimmäisellä kierroksella vapaa-arvan saaneet kilpailijat ottelevat toisella kierroksella ensimmäisinä. Jos vapaa- arpoja on pariton määrä, viimeisen vapaa-arvan saaja ottelee toisella kierroksella ensimmäisen ottelun voittajaa vastaan. Jos vapaa-arpoja on parillinen määrä, vapaa-arvan saaneet nyrkkeilijät ottelevat toisen kierroksen ensimmäiset ottelut arvotussa järjestyksessä. Nyrkkeilijälle ei myönnetä mitalia ellei hän ole vähintään kerran otellut. C. Ottelujärjestys. Maailman mestaruuskilpailuissa, Olympialaisissa ja maanosan mestaruuskilpailuissa otteluohjelma pitäisi mahdollisuuksien mukaan järjestää siten, että kullakin kierroksella otellaan kevyemmästä raskaampaan sarjaan järjestyksessä. Laadittaessa päivittäistä otteluohjelmaa kilpailujen isäntien toiveet voidaan huomioida niin pitkälle kun ne eivät aseta kyseenalaiseksi arvonnan tuloksia. SÄÄNTÖ VIII: ERÄT A. Maailman mestaruuskilpailut, Olympialaiset, maanosan mestaruuskilpailut ja turnaukset. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa erät ja niiden pituudet ovat seuraavat: Miehet, seniorinyrkkeilijät (Elite boxers); kolme (3) kolmen (3) minuutin erää. Naiset, seniorinyrkkeilijät (Elite boxers); neljä (4) kahden (2) minuutin erää. Pojat, nuorisonyrkkeilijät (Youth boxers); neljä (4) kahden (2) minuutin erää. Tytöt, nuorisonyrkkeilijät (Youth boxers); kolme (3) kahden (2) minuutin erää. Pojat, nuoremmat nyrkkeilijät (Junior boxers); kolme (3) kahden (2) minuutin erää. Tytöt, nuoremmat nyrkkeilijät (Junior boxers); kolme (3) puolentoista (1,5) minuutin erää. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa erien välillä on yhden (1) minuutin lepoaika. SÄÄNTÖ IX: AVUSTAJA A. Säännöt. Kullakin kilpailijalla saa olla kaksi avustajaa joiden on noudatettava seuraavia sääntöjä: 1. Molemmat avustajat saavat nousta kehätasanteelle, mutta vain toinen heistä saa astua kehän sisäpuolelle. 2. Ottelun aikana avustajat eivät saa olla kehätasanteella. Ennen erän alkua heidän on poistettava kehätasanteelta tuolit, pyyheliinat, ämpärit jne. 3. Toimiessaan kehän kulmassa avustajalla tulee olla oma pyyheliina ja sieni nyrkkeilijää varten. Avustaja voi luovuttaa ottelijan puolesta ja hän voi tehdä tämän, kun katsoo nyrkkeilijänsä olevan vaikeuksissa, heittämällä sienen tai pyyheliinan kehään, ei kuitenkaan silloin kun kehätuomari suorittaa luvunlaskua. 4. Avustajat ovat valmentajia jotka ovat hankkineet pätevyytensä omissa kansallisissa liitoissaan ja heidän täytyy kunnioittaa ja noudattaa AIBA:n sääntöjä joissa jokainen nyrkkeilijä on mielekkäällä tavalla vastuussa avustajastaan. 5. Erän aikana avustaja ei saa neuvoa, auttaa tai rohkaista ottelijaa. Jos avustaja rikkoo sääntöjä, hänelle voidaan antaa varoitus tai hänet voidaan diskvalifioida. Kehätuomari voi myös antaa nyrkkeilijälle huomautuksen tai varoituksen tai diskvalifioida tämän avustajansa tekemän rikkomuksen vuoksi. Avustajan tai toimitsijan, joka ottelun aikana rohkaisee tai kiihoittaa yleisöä sanoin tai merkein neuvomaan tai rohkaisemaan nyrkkeilijää, ei sallita jatkaa toimintaansa avustajana tai toimitsijana siinä turnauksessa jossa rikkomus on tapahtunut. Jos avustaja on kehätuomarin toimesta poistettu kehäkulmasta, hän ei saa enää toimia avustajana siinä kilpailutilaisuudessa. Avustajan, joka on kehätuomarin toimesta poistettu kehäkulmasta, tulee poistua kilpailusalista ottelun loppuajaksi. Jos avustaja turnauksen aikana poistetaan toisen kerran kehäkulmasta, hänet suljetaan pois

7 tehtävistään lopullisesti siinä turnauksessa. SÄÄNTÖ X: KEHÄ- JA ARVOSTELUTUOMARIT A. Mestaruuskilpailut. Olympialaisissa, maailman mestaruuskilpailuissa, maailman cup-kilpailuissa, AIBA:n haasteotteluissa, maanosan mestaruuskilpailuissa ja muissa kansainvälisissä mestaruuskilpailuissa jokaista ottelua valvoo AIBA:n hyväksymä kehätuomari, joka toimii kehässä, mutta ei täytä arvostelupöytäkirjaa. B. Arvostelutuomarit. Jokaisen ottelun arvostelee viisi AIBA:n arvostelutuomaria jotka istuvat yleisöstä erillään, välittömästi kehän vierellä. Arvostelutuomareista kaksi istuu kehän samalla sivulla riittävän etäällä toisistaan ja muut kolme istuvat kukin eri puolilla kehää, kukin kehän sivun keskikohdalla. Jos tuomareita ei ole tarpeeksi käytettävissä, voi arvostelutuomareita olla kolme viiden sijasta, ei kuitenkaan Olympialaisissa, maailman mestaruuskilpailuissa tai maanosan mestaruuskilpailuissa. Naisten nyrkkeilyotteluissa arvostelutuomarien kokoonpanoon tulee kuulua sekä naisia että miehiä. C. Kansainväliset ottelut. Kahden tai useamman kansallisen liiton kansainvälisissä otteluissa kilpailuja voidaan valvoa liittojen virallisten edustajien sopimalla tavalla, edellyttäen että AIBA:n sääntöjä ei siinä rikota. D. Puolueettomuus. Puolueettomuuden takaamiseksi AIBA:n kehä- ja arvostelutuomarivaliokunta valitsee kehätuomarin ja viisi arvostelutuomaria jokaiseen otteluun seuraavien sääntöjen mukaisesti: 1. Kaikkien tuomareiden on oltava tehtäviinsä hyväksyttyjä kehä- ja arvostelutuomareita. 2. Kaikki tuomarit ovat keskenään ja otteluun osallistuvien nyrkkeilijöiden kanssa eri maista ja eri liitoista. 3. Kukaan tuomari ei saa olla kansallisuudeltaan, tai sellaisen maan vakituinen asukas joka on jommankumman otteluun osallistuvan nyrkkeilijän edustaman maan alue, siirtokunta tai riippuvuussuhteessa tähän maahan. 4. Jos joku tuomareista on muuttanut maasta toiseen, hän ei saa toimia tuomarina sellaisessa ottelussa jossa joku tuomareista tai jompikumpi otteluun osallistuvista nyrkkeilijöistä on kotoisin hänen alkuperäisestä kotimaastaan. 5. Missään tapauksessa kahta useampi tuomari ei saa olla kotoisin samasta maanosasta. 6. Kehä- ja arvostelutuomarivaliokunta nimeää otteluihin tuomarit kehän äärellä arpomalla ennen jokaisen ottelun alkua. Loppuotteluiden tuomarit nimeää kokonaisuudessaan AIBA:n hallitus. 7. Jos kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan on jossakin yksittäisessä tapauksessa mahdotonta noudattaa edellä olevia sääntöjä, on sen parhaansa mukaan pyrittävä takaamaan tuomarien puolueettomuus ja sitoutumattomuus ja on sen ensitilassa ilmoitettava asiasta AIBA:n hallitukselle. 8. Tapauksessa jossa kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan on mahdotonta noudattaa yllä olevia sääntöjä voi sen puheenjohtaja tai joku hänen sijaisenaan toimiva henkilö arpoa tuomarin tai tuomarien nimet kyseessä olevaan otteluun. E. Eturyhmäristiriita. Kehä- tai arvostelutuomarina kilpailujen jossain ottelussa tai ottelutilaisuudessa toimiva henkilö ei saa saman kilpailun ottelussa tai ottelutilaisuudessa toimia joukkueenjohtajana tai kenenkään osanottavan joukkueen nyrkkeilijän valmentajana tai avustajana. Eikä hän saa toimia tuomarina ottelussa jossa osanottava nyrkkeilijä on hänen kansallisuuttaan.

8 F. Kurinpidolliset toimenpiteet. Hallitus tai sen asianmukaisesti valtuuttama edustaja, voi juryn suosituksesta antaa määräaikaisen tai ikuisen toimitsijakiellon kehätuomarille joka ei sen mielestä oikein toteuta AIBA:n sääntöjä, tai kenelle tahansa arvostelutuomarille jonka otteluiden arvostelua se ei pidä tyydyttävänä. G. Kehätuomarin korvaaminen ottelun aikana. Jos kehätuomari tulee tehtäväänsä kykenemättömäksi ottelun aikana keskeyttää ajanottaja ottelun lyömällä kumistinta ja AIBA:n kansainvälisestä luettelosta valitaan seuraava puolueeton tuomari valvomaan ottelua, hän komentaa myös nyrkkeilijöitä välittömästi jatkamaan ottelua. H. Mekaaniset arvostelulaitteet. Maailman mestaruuskilpailuissa, Olympialaisissa, maailman cup-kilpailuissa, AIBA:n haasteotteluissa ja kansainvälisissä turnauksissa sähköisten arvostelukoneiden käyttö on pakollista. I. Läsnäolo velvoite. Hallituksen valitseman kansainvälisen kehä- tai arvostelutuomarin kansallinen liitto on velvollinen lähettämään hänet maailman mestaruuskilpailuihin, Olympialaisiin tai maanosan mestaruuskilpailuihin, ellei hänellä ole pätevää henkilökohtaista syytä kieltäytyä kutsusta. Maissa joissa joku muu organisaatio on taloudellisessa vastuussa joukkueen lähettämisestä Olympialaisiin tai muihin vastaaviin kilpailuihin, on tämä organisaatio vastuussa myös valittujen tuomarien matkoista ja ylläpidosta. J. 20:n pisteen järjestelmä ei enää ole voimassa. Kaikissa nyrkkeilyotteluissa 20:n pisteen järjestelmän käyttäminen ei enää ole voimassa. Arvostelutuomarien on käytettävä elektronista pistelaskukonetta tai käsikäyttöistä pistelaskinta. Jos käytetään käsikäyttöistä pistelaskinta arvostelutuomarin tulee kirjoittaa laitteen näyttämät lopulliset pisteet arvostelukorttiin, ympyröidä voittajan nimi ja luovuttaa arvostelukortti tarkastettavaksi. SÄÄNTÖ XI: PÄTEVYYSVAATIMUKSET KANSAINVÄLISEEN LUETTELOON PÄÄSEMISEKSI JA LUETTELON VOIMASSAPITÄMINEN A. Kansainvälinen kehä-/arvostelutuomari ja kansainvälinen arvostelutuomari. Arvonimet "kansainvälinen kehä-/arvostelutuomari" ja "kansainvälinen arvostelutuomari" ovat amatöörinyrkkeilyssä kehä- ja arvostelutuomarien korkeimmat arvonimet. Kansainväliseen luetteloon hyväksytylle henkilölle annetaan "kansainvälisen kehä- ja/ tai arvostelutuomarin" diplomi. Hänelle annetaan myös hänen arvoaan vastaava AIBA:n rintamerkki ja identiteettikortti. B. Ehdokkaan pääsy AIBA:n kansainväliseen kehä- ja arvostelutuomariluetteloon: 1. Kelpoisuus. Henkilö joka toimii kehä- ja/tai arvostelutuomarina ammattilaisoteluissa on kelvoton osallistumaan mihinkään AIBA:n kehä- tai arvostelutuomarikokeeseen. Kuka tahansa AIBA:n kehä-tai arvostelutuomari joka toimii tuomarina ammattilaisottelussa tekee itsensä kelvottomaksi toimimaan missään Olympiatyylin kansallisen, maanosan tai AIBA:n luettelon nyrkkeilyottelussa ja on hänet välittömästi erotettava kun tämä asia tulee tietoon. 2. Ehdokkaan esittää hänen kansallinen liittonsa ja häntä suosittelee hänen maanosaliittonsa. 3. Hänen on täytynyt olla maanosaliiton tuomariluettelossa vähintään kahden vuoden ajan ja tänä aikana toiminut menestyksekkäästi maanosan kehä- ja arvostelutuomarina. 4. Hänellä täytyy olla oman kansallisen liittonsa lääkärin AIBA:n lääketieteellisen valiokunnan lomakkeelle allekirjoittama todistus, jossa todetaan hänen olevan hyvässä kunnossa toimiakseen kehä- ja/tai arvostelutuomarina. Vaadittavat ehdot on mainittu Lääketieteellisessä Käsikirjassa. 5. Luettelossa saa samanaikaisesti olla korkeintaan kaksitoista (12) saman kansallisen liiton jäsentä. (Mikäli on tarpeellista, kansallisen liiton pitää poistaa luettelosta tuomari tai tuomareita jos edellä mainittu

9 yläraja muuten ylitettäisi). 6. Ehdokkaan tulee esittää täydellinen selvitys kokemuksestaan kahden ehdollepanoa edeltävän vuoden toiminnastaan. 7. Hänen on puhuttava sujuvasti yhtä AIBA:n virallisista kielistä. C. Kansainvälisen luettelon voimassapitäminen. Päämääränään ylläpitää ja nostaa tuomariston taitoa, taata kansainvälisten kilpailujen ja turnausten sääntöjen yhdenmukainen tulkinta, sekä valita kansainväliseen luetteloon uusia kehä- ja arvostelutuomareita, kehä- ja arvostelutuomarivaliokunta järjestää ja johtaa kursseja ja kokeita seuraavalla tavalla: 1. Yksi tai useampi kansallinen liitto voi pyytää AIBA:n toimistoa järjestämään kurssin tai kokeen missä tahansa maailmassa, edellyttäen että, maanosaliiton toimisto katsoo paikan tarkoitukseen sopivaksi. 2. Kursseja tai kokeita johtaa kaksi henkilöä, jotka ovat olleet AIBA:n kansainvälisessä luettelossa ja jotka ovat hallituksen tai kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan jäseniä tai ovat maanosaliiton toimiston jäseniä jotka hallitus on tähän valtuuttanut. Heitä avustavat - mikäli se on käytännössä mahdollista - yksi edustaja kustakin kyseisestä kansallisesta liitosta. Vähintään yhden tutkintolautakunnan jäsenen on oltava hallituksen jäsen. Kehä- ja arvostelutuomarivaliokunta suosittelee, että kaikki tutkinnot täytyy suorittaa hallituksen jäsenten valvonnassa ja yhden heistä täytyy olla kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan jäsen. Molempien tutkinnon valvojien on ollut oltava kansainvälisessä luettelossa. a. Tutkintoja pääsemiseksi AIBA:n kansainväliseen luetteloon tai maanosaliiton kansainväliseen tuomariluetteloon johtaa kunkin maanosaliiton virkailijat. Ainoastaan poikkeustapauksessa AIBA:n puheenjohtaja voi uskoa tämän tehtävän jostain toisesta maanosasta olevalle hallituksen jäsenelle. Tullakseen hyväksytyksi kokelaan on menestyksellisesti suoritettava kirjallinen-, suullinen- ja käytännönkoe. Kokelas ei saa olla 45 vuotta vanhempi tutkinnon aikana. (syntymäpäivä ratkaisee). b. Tutkintopaperit ja -tulokset säilytetään asianomaisessa aluetoimistossa arkistoituina. 3. Kahden aikaisemmin mainitun henkilön matka- ja hotellikulut korvaa se kansallinen liitto tai ne kansalliset liitot joita varten kurssi tai koe järjestetään. 4. Kehä- ja arvostelutuomarivaliokunta listaa kurssien ja kokeiden tulokset hyväksyttäväksi AIBA:n hallituksen seuraavassa kokouksessa. Hallituksen päätös saatetaan asiaankuuluvan liiton ja aluetoimiston tiedoksi. 5. Vähintään joka neljäs vuosi kehä- ja arvostelutuomarivaliokunta tarkastaa tuomarien pätevyyden kansainvälisen tuomarin arvonimeen. Kehä- ja arvostelutuomarien, jotka eivät läpäise tarkastusta, täytyy hyväksyttävästi suorittaa tutkinto pysyäkseen AIBA:n tuomarina. 6. Ne tuomarit jotka eivät osoita vaadittavaa pätevyyttä, poistetaan kansainvälisestä luettelosta. 7. Kaikkien AIBA:n kehä- ja arvostelutuomarien on käytävä ja läpäistävä vuotuinen lääkärintarkastus, josta on seikkaperäinen selvitys kansainvälisessä tuomarikortissa. 8. AIBA:n kehä- ja arvostelutuomarit luokitellaan kolmeen luokkaan; A, B ja C. Luokittelun suorittaa AIBA:n hallitus kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan ehdotuksesta sen ensin neuvoteltua kansallisten liittojen ja aluetoimistojen kanssa. 9. Kaikkien kansallisten liittojen täytyy toimittaa AIBA:n puheenjohtajalle ja kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan puheenjohtajalle luettelo tutkintoon osallistuvista, heidän pätevyydestään, tutkinnon valvojista ja muut asiaan liittyvät tiedot. Nämä tiedot on lähetettävä kahdeksan viikkoa ennen tutkintoa.

10 D. Menettelytapa. Kehä- ja arvostelutuomarivaliokunta, yhteistyössä pääsihteerin kanssa, noudattaa kurssien ja kokeiden järjestämisessä seuraavaa menettelytapaa: 1. Jos liitto tai liitot haluavat esittää yhden tai useamman sopivan ehdokkaan, annetaan jokaista ehdokasta varten lomake, joka palautetaan täytettynä vieraileville valiokunnan jäsenille. 2. Jokaisen AIBA:n hyväksymän kansainvälisen tuomariseminaarin tai kokeiden järjestelyistä vastaa isäntänä toimiva liitto. Osoittaakseen pätevyytensä kansainväliseen luetteloon, kansainvälisten kehä- ja arvostelutuomarien ja kokelaiden on toimittava kehä- ja arvostelutuomarina vähintään viidessä ottelussa. Vertailun vuoksi myös valiokunnan, hallituksen tai aluetoimiston vierailevat jäsenet täyttävät paperit samoista otteluista. 3. Koetta pitävät vierailevat jäsenet pitävät myös suullisen kokeen varmistuakseen siitä, että kehä-/ arvostelutuomari on huolellisesti perehtynyt AIBA:n sääntökirjaan. 4. Koetta tai kurssia täytäntöön panevat vierailevat jäsenet päättävät siitä ketkä saavat osallistua kansainväliseen kehä-/ja arvostelutuomarin kokeeseen. Vierailevat jäsenet laativat täydellisen allekirjoitetun raportin. Kukin jäsen on oikeutettu ilmoittamaan henkilökohtaisen mielipiteensä. Raportti toimitetaan kehäja arvostelutuomarivaliokunnalle. E. Kunnia kehä- ja/arvostelutuomari. Hallitus voi myöntää eliniäksi arvonimen "Amatöörinyrkkeilyn kunniakehä- ja/tai arvostelutuomari" tuomarille, joka on eronnut tehtävästään ja osoittanut vaadittavaa pätevyyttä ja käyttäytynyt kiitettävästi. F. Naispuoliset kehä- ja arvostelutuomarit. Sääntö XI koskee kokonaisuudessaan samalla tavoin naispuolisia kehä- ja arvostelutuomareita joille muodostetaan erillinen kansainvälinen ja maanosan luettelo. SÄÄNTÖ XII: JURY A. Nimittäminen. Maailman mestaruuskilpailuissa ja Olympialaisissa hallitus toimii jurynä tai nimittää juryn. Maanosan mestaruuskilpailuihin juryn nimeää maanosan liiton hallitus, tai ellei maanosan liittoa ole, nimityksen suorittaa maanosan aluetoimisto. Kussakin kilpailutilaisuudessa (lukuun ottamatta loppuotteluja) juryn muodostavat vähintään kolme ja enintään 5 henkilöä, joista yksi toimii puheenjohtajana ja kaksi on kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan jäseniä. Ottelutilaisuuden aikana ei kukaan muu juryn jäsen saa istua juryn pöydän ääressä. Ennen kilpailujen alkua AIBA:n puheenjohtaja, tai hänen poissa ollessa hänen tähän tehtävään valtuuttama henkilö, päättää juryn kierrosta kussakin kilpailutilaisuudessa. Juryn jäsenen halutessa vaihtaa paikkaa kierrossa on hänen saatava siihen puheenjohtajan tai tämän valtuuttaman henkilön lupa. Kilpailujen loppuotteiluissa kaikki hallituksen jäsenet joilla on AIBA:n kehä-/arvostelutuomarin pätevyys muodostavat juryn. B. Äänivaltaiset juryn jäsenet. Kansainvälisessä kehä- ja arvostelutuomariluettelossa olevat AIBA:n hallituksen jäsenet yhdessä kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan jäsenten kanssa muodostavat juryn äänivaltaisen jäsenistön. Velvollisuudet. 1.Juryn puheenjohtaja ilmoittaa kuuluttajalle sen nyrkkeilijän nimen jonka tietokoneen monitori osoittaa voittaneen ottelun. 2.Juryn jäsenten tulee valvoa kehä- ja arvostelutuomarien esiintymistä ja arvostelemista sekä siirtää virheitä tehnyt kehä- tai arvostelutuomari lepäämään seuraavan päivän otteluista. Kilpailujen päätyttyä teknisen valvojan ja kolmen juryn jäsenen tulee keskustella kaikista lisälausunnoista kurinpitovaliokunnalle koskien kehä- tai arvostelutuomarin saamaa rangaistusta.

11 3. Kussakin ottelussa toimineet juryn jäsenet kokoontuvat seuraavana aamuna arvioimaan kehä- ja arvostelutuomarien edellisen päivän toimintaa, ja tekee hallitukselle ehdotuksensa tuomareista, jotka eivät edellisenä päivänä osoittaneet riittävää pätevyyttä. He voivat kutsua haastatteluun kenet tahansa kehä- tai arvostelutuomarin halutessaan keskustella tämän edellisen päivän toiminnasta. 4. Juryn jäsenet ilmoittavat AIBA:n hallitukselle kirjallisesti sellaisen kehä- tai arvostelutuomarin joka ei heidän mielestään tehokkaasti toteuta AIBA:n sääntöjä ja sellaisen arvostelutuomarin jonka ottelun arvostelua he pitävät epätyydyttävänä. 5. Juryn jäsenet ilmoittavat AIBA:n hallitukselle, maanosaliiton hallitukselle tai ellei maanosaliittoa ole, kyseiselle aluetoimistolle kaikki tarpeellisiksi katsomansa kehä- ja arvostelutuomarien muutokset. 6. Juryn jäsenet saattavat hallituksen tietoon sellaisen kansainvälisen luettelon kehä- tai arvostelutuomarin, jonka hänen liittonsa on ilmoittanut toimivan tuomarina ja joka on läsnä Olympialaisissa, maailman mestaruuskilpailuissa tai maanosan mestaruuskilpailuissa, mutta ei ole käytettävissä tehtäviinsä ilmoittamatta pääsihteerille poissaolostaan riittävin perustein. 7. Jos otteluun nimetty tuomari on poissa, jury voi nimetä luetteloon hyväksytyistä tuomareista sopivan hänen tilalleen, ilmoittaen tästä muutoksesta hallitukselle tai aluetoimistolle niin pian kuin mahdollista. 8. Mikäli olosuhteet ovat sellaiset, että ottelua ei voida jatkaa asianmukaisissa olosuhteissa, eikä kehätuomari tee asialle mitään, voi jury määrätä ottelun keskeytettäväksi kunnes sitä voidaan jälleen tyydyttävästi jatkaa. 9. Jury tai toimiva jury voi myös välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin jos se katsoo olosuhteiden olevan sellaiset, että nyrkkeilyä ei voida viedä läpi asianmukaisesti. 10. Toimiva jury voi tarvittaessa neuvotella kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan kanssa kaikista tarpeelliseksi katsomistaan ratkaisuista ja ehdotuksista. 11. Nyrkkeilijän syyllistyessä vakavaan tai tahalliseen urheiluhengen vastaiseen rikkomukseen juryn puheenjohtajalla, kehätuomarilla, juryllä, teknisellä toimistolla ja hallituksella on oikeus suositella kurinpitovaliokunnalle mahdollista rangaistusta. 12. Juryn jäsenet eivät voi toimia sellaisissa otteluissa joissa nyrkkeilijät ovat heidän omista maistaan. C. Kehä-ja/tai arvostelutuomarien päätösten kumoaminen. Jury voi kumota kehä- ja/tai arvostelutuomarin päätöksen seuraavassa tapauksessa: 1. Kun kehätuomari on tehnyt päätöksen joka on selvästi AIBA:n sääntöjen ja artiklojen vastainen. (Tapahtumaa harkitessaan jury voi käyttää apunaan videonauhaa). D. Protestit. Joukkueenjohtaja voi tehdä protestin viimeistään 30 minuutin sisällä ottelun päättymisestä. Protesti tulee kohdistaa ottelun kehä- ja/tai arvostelutuomarien ratkaisuja vastaan. Protesti tehdään kirjallisena ja toimitetaan kilpailujen juryn puheenjohtajalle, protestin syy selkeästi ja yksityiskohtaisen tarkasti mainittuna. Protestimaksu on 500 US dollaria. Hallinnollinen maksu 100 US dollaria vähennetään tästä summasta ja jäljelle jäävä rahasumma palautetaan jos protesti on hyväksytty. Jos protesti hylätty maksua ei palauteta protestin tekijälle. Juryn puheenjohtajalla on oikeus hylätä protesti. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa on käytettävä videotallennetta analysoitaessa protestoitua ottelua. Turnauksen loppuotteluissa protestista on ilmoitettava viiden minuutin kuluessa ottelun päättymisestä. Turnauksen loppuotteluiden protestitapauksessa palkintoseremonioita lykätään kunnes protestin arvioinnin tulos selviää. Protestin arviointi tulee suorittaa välittömästi päivän otteluiden päätyttyä. Arvioinnin lopullinen tulos tulee ilmoittaa molempien joukkueiden johtajille ennen lääkärintarkastusta ja punnitusta.

12 E. Eturistiriita. Olympialaisissa, maailman mestaruuskilpailuissa maailman cup-kilpailuissa, AIBA:n kutsukilpailuissa ja maanosan mestaruuskilpailuissa juryn jäsenet eivät voi toimia kehä- ja arvostelutuomareina näissä kilpailuissa. F. Puolueettomuus. Kansainvälisten nyrkkeilyturnausten juryn jäsenten tulisi olla eri maista. SÄÄNTÖ XIII: KEHÄTUOMARI Olympialaisissa ja kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa jokaista ottelua valvoo AIBA:n hyväksymä kehätuomari joka toimii kehässä eikä arvostele ottelua. Huolenpito nyrkkeilijöistä on kehätuomarin tärkein tehtävä. A. Velvollisuudet. Kehätuomari toimii kehässä. Hänen tulee pukeutua valkoisiin housuihin, valkoiseen paitaan, kevyisiin korottomiin kenkiin tai tossuihin ja mustaan rusettiin, josta trooppisissa olosuhteissa voidaan luopua juryn puheenjohtajan tai kehä- ja arvostelutuomarivaliokunnan puheenjohtajan suostumuksella. Hän saa käyttää suojakäsineitä. Kehätuomarin tulee: 1. Valvoa, että sääntöjä ja reilua peliä tarkasti noudatetaan. 2. Pitää ottelu hallinnassaan kaikissa sen vaiheissa. 3. Estää heikkoa nyrkkeilijää joutumasta kohtuuttoman ja tarpeettoman pahoinpitelyn kohteeksi. 4. Tarkastaa käsineet ja asu. 5. Hän käyttää kolmea komentosanaa: a. "Stop" komentaessaan nyrkkeilijät keskeyttämään nyrkkeilyn. b. "Box" komentaessaan heitä jatkamaan. c. "Break" kun hän haluaa irroittaa toisiinsa takertuneet nyrkkeilijät, komennon jälkeen kummankin nyrkkeilijän on otettava askel taakse ennen nyrkkeilyn jatkamista. 6. Hän osoittaa nyrkkeilijöille sopivilla merkeillä tai eleillä sääntöjen rikkomukset. Kun toinen tai molemmat nyrkkeilijät ovat kuuroja kehätuomari voi käyttää kädellä koskettamista olkapäähän tai käsivarteen stop - tai break -komennon merkiksi. 7. Kehätuomari ei saa osoittaa voittajaa nostamalla tämän kättä tai muulla tavalla ennen kuin voittaja on kuulutettu. Kun ottelun voittaja on kuulutettu, kehätuomari nostaa voittaneen nyrkkeilijän käden ylös. 8. Kun kehätuomari on diskvalifioinut nyrkkeilijän, tai keskeyttänyt ottelun, hänen pitää ilmoittaa ensimmäiseksi juryn puheenjohtajalle kumman nyrkkeilijän hän on diskvalifioinnut tai syyn miksi hän on keskeyttänyt ottelun, jotta puheenjohtaja voi antaa ohjeet kuuluttajalle kuinka ratkaisu ilmoitetaan oikein yleisölle. B. Kehätuomarin valtuudet. Kehätuomarin on valtuutettu: 1. Keskeyttämään ottelu missä vaiheessa tahansa jos hän katsoo sen liian yksipuoliseksi. 2. Keskeyttämään ottelu missä vaiheessa tahansa jos toinen nyrkkeilijä on loukkaantunut siten, että hänen ei

13 kehätuomarin mielestä pitäisi jatkaa ottelua. 3. Keskeyttämään ottelu missä vaiheessa tahansa jos nyrkkeilijät eivät hänen mielestään ottele tosissaan. Tällaisessa tapauksessa hän voi diskvalifioida toisen tai molemmat ottelijat. 4. Huomauttamaan nyrkkeilijää tai keskeyttämään ottelun antaakseen varoituksen rikkomuksista tai reilun pelin vastaisista teoista tai varmistaakseen sääntöjen noudattamisen. 5. Diskvalifiomaan nyrkkeilijän joka ei välittömästi tottele hänen käsky jään tai joka käyttäytyy häntä kohtaan loukkaavasti tai hyökkäävästi. 6. Huomauttamaan, poistamaan tai diskvalifioimaan avustaja joka on rikkonut sääntöjä. 7. Diskvalifioimaan rikkomuksen tehneen nyrkkeilijän, riippumatta siitä onko tapahtumaa edeltänyt varoitus tai ei. 8. Maahanlyöntitilanteessa keskeyttämään luvunlaskun jos nyrkkeilijä tahallaan jättää menemättä puolueettomaan kulmaukseen tai viivyttelee sinne menoa. 9. Tulkitsemaan sääntöjä niin pitkälle kuin ne ovat sovellettavissa käynnissä olevaan otteluun, tai tekemään ratkaisuja ja ryhtymään toimenpiteisiin sellaisissa tapauksissa joita säänöissä ei mainita. C. Varoitukset. Jos nyrkkeilijä rikkoo sääntöjä ottelun aikana, mutta ei kuitenkaan niin vakavasti, että hänet pitäisi diskvalifioida, keskeyttää kehätuomari ottelun ja antaa rikkomuksen tehneelle nyrkkeilijälle varoituksen. Ennen varoituksen antamista kehätuomari komentaa nyrkkeilijöitä keskeyttämään nyrkkeilyn. Varoitus on annettava selvästi ja siten, että nyrkkeilijä ymmärtää sen syyn ja tarkoituksen. Kehätuomari näyttää käsimerkillä jokaiselle arvostelutuomarille, että varoitus on annettu ja selkeästi osoittaa sen nyrkkeilijän jota hän on varoittanut. Annettuaan varoituksen kehätuomari komentaa nyrkkeilijöitä jatkamaan nyrkkeilyä. Jos nyrkkeilijälle on ottelussa annettu kolme varoitusta, hänet diskvalifioidaan. D. Huomautukset. Kehätuomari voi huomauttaa nyrkkeilijää. Huomautus on luonteeltaan neuvo tai kehoitus, jonka kehätuomari antaa nyrkkeilijälle estääkseen sääntöjen vähäisiä rikkomuksia. Huomautuksen antamista varten ei ottelua tarvitse keskeyttää vaan voidaan käyttää hyväksi sopivaa turvallista hetkeä erän aikana sääntöjen rikkomuksista huomauttamiseen. E. Lääkärintarkastukset. Jokaisessa näiden sääntöjen mukaan käytävässä kansainvälisessä turnauksessa on kehätuomarin ennen otteluita osallistuttava lääkärintarkastukseen, jossa todetaan hänen fyysinen kelpoisuutensa hoitaa velvollisuutensa kehässä. Hänen näkökykynsä on oltava moitteeton 20/80 tai parempi. Ottelun aikana kehätuomari ei saa pitää silmälaseja, mutta piilolinssit ovat sallittuja. Kehätuomarin on ennen kaikkia mestaruuskilpailuja osallistuttava lääketieteellisen juryn järjestämään kokoukseen. F. Oikeus tarkastaa nyrkkeilijä. Kehätuomarin tulee sulkea ottelusta nyrkkeilijä jolla ei ole päänsuojaa, alasuojaa (vain miehillä) ja hammassuojia tai joka ei ole pukeutunut puhtaaseen asian mukaiseen asuun. Mitään muita varusteita ei ottelun aikana saa käyttää. Jos nyrkkeilijän asu tai käsine vaurioituu ottelun aikana, kehätuomari keskeyttää ottelun asian korjaamiseksi. G. Oikeus tarkastaa arvostelutuomarit. Kehätuomarin täytyy tarkastaa ennen ottelua, että arvostelutuomarit ovat oikeilla paikoillaan.

14 SÄÄNTÖ XIV: ARVOSTELUTUOMARIT A. Puku. Arvostelutuomarien on pukeuduttava valkoisiin asusteisiin. Erityisen luvan perusteella voidaan käyttää asiallisia pikkutakkeja. B. Velvollisuudet. 1. Kukin arvostelutuomari arvostelee ottelijoiden ansiot itsenäisesti ja ratkaisee voittajan sääntöjen mukaan. 2. Hänen tulee käyttää AIBA-arvostelujärjestelmää arvostellessaan nyrkkeilijöiden suorituksia. 3. Hän ei saa ottelun aikana puhua ottelijoille, toisille arvostelutuomareille tai kenellekään muulle, mutta hän saa erän päätyttyä kiinnittää kehätuomarin huomiota seikkoihin joita tämä ei näytä huomanneen, kuten esim. avustajan epäasiallinen käytös, löysät köydet jne. 4. Hän ei saa jättää paikkaansa ennen kuin tuomio on julistettu. SÄÄNTÖ XV: AJANOTTAJA B. Velvollisuudet. 1. Ajanottajan tärkein tehtävä on määritellä erien sekä erien välisten taukojen luku ja kestoaika. Erien väliset tauot ovat täyden minuutin mittaiset. 2. Viisi sekuntia ennen kunkin erän alkua hän tyhjentää kehän komentamalla "kehä vapaaksi" tai "avustajat kehästä". 3. Hän aloittaa ja lopettaa jokaisen erän lyömällä kumistinta tai soittamalla kelloa. 4. Hän ilmoittaa kunkin erän järjestysnumeron välittömästi ennen sen alkua. 5. Hän vähentää erän kestoajasta tilapäiset keskeytykset tai kun kehätuomari käskee tehdä niin. 6. Hän määrittää kaikki ajanjaksot ja luvunlaskut kellolla tai ajanottolaitteella. 7. Maahanlyöntitilanteessa ajanottaja antaa kehätuomarille äänimerkkejä sekunttien kulumisesta tämän laskiessa lukua. 8. Jos nyrkkeilijä erän loppuessa on maassa ja kehätuomari on suorittamassa luvunlaskua, ei kumistinta lyödä erän loppumisen merkiksi. Kumistinta lyödään vasta kun kehätuomari komentaa box ottelun jatkumisen merkiksi. Kun kehätuomari suorittaa luvunlaskua ei erän aika pääty koska kehätuomari on antanut stop -komennon. B. Sijoitus. Ajanottaja istuu välittömästi kehän vieressä. SÄÄNTÖ XVI: RATKAISUT A. Ratkaisut ovat seuraavat: 1. Pistevoitto (WP, P). Ottelun päätyttyä se nyrkkeilijä, jonka arvostelutuomarien enemmistö on määrännyt voittajaksi julistetaan voittajaksi. Jos molemmat nyrkkeilijät ovat loukkaantuneet tai tyrmänneet toisensa samanaikaisesti, eivätkä voi jatkaa enää jatkaa ottelua, arvostelutuomarit tallentavat kummankin nyrkkeilijän keskeytykseen saakka hankkimat pisteet, ja nyrkkeilijä joka on pisteissä johtanut keskeytyshetkellä, julistetaan voittajaksi. 2. Luovutusvoitto(AB, RET). Jos nyrkkeilijä loukkaantumisen tai jonkun muun syyn takia luovuttaa

15 vapaaehtoisesti, tai jos hän ei ryhdy ottelemaan välittömästi erätauon jälkeen, julistetaan hänen vastustajansa voittajaksi. 3. Voitto kehätuomarin keskeytyksellä (RSC). a. Ylivoimainen tasoero. "RSC"-termiä käytetään keskeytettäessä ottelu kun nyrkkeilijä on alakynnessä tai kykenemätön jatkamaan ottelua. Jos nyrkkeilijä on kehätuomarin mielestä alakynnessä tai ottaa vastaan kohtuuttomasti iskuja, ottelu keskeytetään ja hänen vastustajansa julistetaan voittajaksi. b. Loukkaantuminen (RSC-I). Jos nyrkkeilijä on kehätuomarin mielestä, sääntöjen mukaisen iskun tai muun tapahtuman seurauksena loukkaantunut tai jonkun muun ruumiillisen syyn takia kykenemätön jatkamaan, keskeyttää kehätuomari ottelun ja julistaa hänen vastustajansa voittajaksi. Oikeus tämän ratkaisun tekemiseen on kehätuomarilla, joka voi neuvotella lääketieteellisen juryn kanssa. Lääketieteellinen jury voi sopivin ilmaisukeinoin kehottaa kehätuomaria keskeyttämään ottelun. Kun kehätuomari kutsuu lääkärin kehään tarkastamaan nyrkkeilijää, vain nämä kaksi toimitsijaa saavat olla läsnä. Muiden henkilöiden ei ole sallittua nousta kehään tai kehätasanteelle. 4. Voitto diskvalifioinnilla (DISQ). Jos nyrkkeilijä on diskvalifioitu, hänen vastustajansa julistetaan voittajaksi. 5. Voitto tyrmäyksellä. (KO). Jos nyrkkeilijä on "maassa" eikä ryhdy jatkamaan ottelua kymmenen sekunnin kuluessa, julistetaan hänen vastustajansa voittajaksi. 6. Voitto RSC-H-ratkaisulla. Tuomitaan jos nyrkkeilijä on kykenemätön jatkamaan ottelua saatuaan päähänsä useita kovia iskuja. 7. Ei ottelua (NC). Kehätuomari voi keskeyttää ottelun, jos sitä ei nyrkkeilijöistä riippumattomista syistä voida jatkaa. Tällaisia syitä ovat kehän rikkoutuminen, sähkökatkos, poikkeukselliset sääolosuhteet jne. Tällaisissa tapauksissa ratkaisu on "ei ottelua", jos kyseessä on mestaruuskilpailut, jury päättää tarpeellisista jatkotoimenpiteistä. 8. Voitto ilman ottelua (WO). Kun nyrkkeilijä on kehässä täydellisesti varustautuneena nyrkkeilemään ja hänen vastustajansa jää saapumatta senkin jälkeen kun häntä on nimeltä kutsuttu yleisellä kuulutuksella, soitetaan kelloa, ja kun korkeintaan minuutin ajanjakso on kulunut, kehätuomari julistaa kehään saapuneen nyrkkeilijän voittajaksi ilman ottelua. Kehätuomari ilmoittaa ensin ratkaisun jurylle. Sitten hän kutsuu nyrkkeilijän kehän keskelle ja ratkaisun kuuluttamisen jälkeen nostaa tämän käden ylös voiton merkiksi. 9. Ratkaisematon (DRAW). Vain kahden seuran tai maan välisissä ystävyysotteluissa voidaan sopia ratkaisematon-tuloksen käytöstä, silloin kun arvostelutuomarien enemmistö saa ottelusta tasapisteet. Samoin ensimmäisessä erässä tapahtuvan loukkaantumisen seurauksena voi tulos näissä otteluissa olla ratkaisematon. 10. Kehätuomarin kontrollin ulkopuolella olevat asiat. a. Jos jokin tapahtuma tekee ottelun jatkamisen mahdottomaksi minuutin kuluessa kellon soitua ensimmäisen tai toisen erän alkamisen merkiksi (esim. sähkökatkos), ottelu keskeytetään ja nyrkkeilijät ottelevat uudestaan saman tilaisuuden viimeisessä ottelussa. b. Jos este ottelun jatkamiselle tulee viimeisessä erässä, ottelu keskeytetään ja arvostelutuomareita pyydetään ratkaisemaan ottelun voittaja. c. Jos este ottelun jatkamiselle tulee kolmen viimeisen ottelun aikana, nyrkkeilijöitä pyydetään ottelemaan seuraavan ottelutilaisuuden ensimmäisessä ottelussa. Nyrkkeilijäin on osallistuttava lääkärintarkastukseen ja punnitukseen ottelua varten. d. Jos ottelu täytyy keskeyttää ja voidaan sitten taas jatkaa, pisteet tulostetaan ja siirretään ottelua jatkettavalle ajalle.

16 SÄÄNTÖ XVII: RATKAISUT A. Lailliset arvostelupisteet 1.Iskujen arvostelu. Jokaisen erän aikana arvostelutuomarit arvioivat nyrkkeilijöille annetavat pisteet osumien määrän mukaan. Pisteitä annetaan iskuista joita ei torjuttu tai eivät osu suojaukseen, jotka osuvat kumman tahansa käden suljetun käsineen rystysosalla mihin tahansa pään etuosaan tai vartaloon vyötärön yläpuolelle. Tällä tavalla osuneet heilahduslyönnit arvostellaan osumiksi. Lähiottelun iskujen vaihdossa arvostelu suoritetaan tilanteen jälkeen ja pisteet merkitään nyrkkeilijälle joka iskujen vaihdossa on ollut parempi. Pisteiden antamisessa noudatetaan periaatetta: yksi piste jokaisesta sääntöjen mukaisesta iskusta. Arvostelupisteet tulevat kun vähintään kolme (3) viidestä (5) arvostelutuomarista rekisteröi samanaikaisesti iskun joka heidän mielestä on annettu oikein osumakohtaan. 2. Rikkomuksiin liittyvää. a. Kehätuomarin antama varoitus. Jos kehätuomari varoittaa toista ottelijaa, arvostelutuomarit voivat antaa kaksi pistettä hänen vastustajalleen painamalla varoitusnappulaa AIBA-arvostelujärjestelmässä. 3. Pisteiden antamista koskevaa. a. Ottelun päätyttyä. Jos ottelun päätyttyä arvostelutuomarille on ilmoitettu, että nyrkkeilijöillä on tasapisteet hän määrää voittajaksi nyrkkeilijän: 1. joka on tehnyt enemmän aloitteita tai joka on esittänyt parempaa tyyliä, tai jos nyrkkeilijät tässäkin suhteessa ovat tasavertaisia 2. joka on puolustautunut paremmin (torjunnat, väistöt, nopeat kumarrukset, sivuaskeleet jne.) ja siten saanut vastustajan hyökkäykset epäonnistumaan. 3. Voittaja on nimettävä kaikissa turnauksissa. Kahden joukkueen välisissä otteluissa voidaan käyttää ratkaisematon-tulosta. b. Maahanlyönnit. Maahanlyönnistä ei anneta ylimääräisiä pisteitä. 4. AIBA-arvostelujärjestelmä. 1. AIBA-arvostelujärjestelmää (AIBA ss) on käytettävä kaikissa AIBA:n hyväksymissä kilpailuissa. 2. Käytettäessä AIBA-arvostelujärjestelmää arvostelutuomarien pöytäkirjoja ei pidetä. Tietokone tallentaa kaikki ratkaisuun tarvittavat tiedot ja ottelun päätyttyä tulostaa ne automaattisesti. 3. Jos AIBA-arvostelujärjestelmä menee epäkuntoon, menetellään seuraavasti: Juryn puheenjohtaja keskeyttää ottelun yhdeksi minuutiksi. Jos vikaa ei tämän ajanjakson kuluessa voida korjata, tallennetaan ennen rikkoutumista tulleet pisteet ja viisi (5) arvostelutuomaria käyttävät käsikäyttöisiä pistelaskimia ja merkitsevät pisteet arvostelukorttiin niin kauan kuin katkos kestää. Ottelun loputtua juryn puheenjohtaja kerää arvostelukortit viideltä (5) arvostelutuomarilta, lisää näiden pisteisiin ennen rikkoutumista tulleet AIBA- arvostelujärjestelmän pisteet ja juryn tarkastuksen jälkeen voittaja julistetaan sen mukaisesti. Jos AIBA-arvostelujärjestelmää ei voida korjata, silloin jury voi päättää tilaisuuden/turnauksen jatkamisesta sallien arvostelutuomareiden käyttää otteluiden arvostelemisessa käsikäyttöisiä pistelaskimia ja arvostelupöytäkirjoja. 4. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä tapahtumissa ja Olympiakisoissa AIBA-arvostelujärjestelmää käyttää AIBA:n valitsema henkilö ja elektronisten arvostelukoneiden käyttö on pakollista. 5. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä tapahtumissa AIBA-arvostelujärjestelmän kiinteä osa on videokamera otteluiden uudelleen tarkastelua varten. Se on pakollinen kaikissa AIBA:n tärkeissä tapahtumissa (Maailman mestaruuskilpailuissa, Maailman & Presidentti cupissa, Olympiakisoissa ja Olympialaisten karsintaturnauksissa.

17 6. Jos AIBA-arvostelujärjestelmä menee ottelun aikana epäkuntoon, arvostelutuomari voi käyttää sähköistä tai mekaanista pistelaskinta. Ottelun päätyttyä jokainen juryn jäsen tai arvostelutuomari kirjoittaa antamansa pisteet tarkoituksen mukaiselle lomakkeelle ja allekirjoittaa sen. 7.Yleisöllä kehän kulmissa tulee olla mahdollisuus nähdä pisteet kuvaruudulta, kuitenkaan kehätuomarilla, viidellä arvostelutuomarilla ja lääketieteellisellä juryllä ei saa olla mahdollisuutta nähdä pisteitä ottelun aikana. Kaikissa AIBA:n hyväksymissä tapahtumissa ja Olympiakisoissa näyttöjärjestelmä on pakollinen. SÄÄNTÖ XVIII: RIKKOMUKSET A. Huomautukset, varoitukset, diskvalifiointi. Kehätuomari voi harkintansa mukaan antaa huomautuksen, varoituksen tai ilman varoitusta diskvalifioida nyrkkeilijän, joka ei noudata kehätuomarin ohjeita, toimii vastoin nyrkkeilysääntöjä, nyrkkeilee epäurheilijamaisesti tai joka tekee rikkomuksia. Kehätuomari sopivassa turvallisessa tilanteessa antaa huomautuksen nyrkkeilijälle keskeyttämättä ottelua. Jos kehätuomari aikoo varoittaa nyrkkeilijää, hän keskeyttää ottelun ja havainnollistaa tehdyn rikkeen. Tämän jälkeen hän osoittaa nyrkkeilijää jokaiselle viidelle arvostelutuomarille. Kehätuomarin annettua varoituksen tietyn tyyppisestä virheestä, esim. sitominen, ei voida enää antaa huomautuksia samantyyppisestä virheestä. Kolmannen huomautuksen jälkeen samantyyppisestä rikkomuksesta on annettava varoitus. ottelun aikana samalle nyrkkeilijälle voidaan antaa vain kolme varoitusta. Kolmas varoitus johtaa automaattisesti diskvalifiointiin. B. Rikkomusten tyypit. Rikkomuksia ovat: 1. Iskeminen vyön alle, sitominen, kampitus, potkiminen ja jalalla tai polvella tuuppiminen. 2. Iskut päällä, olkapäällä, kyynärvarrella, kyynärpäällä, vastustajan kuristaminen, käsivarren tai kyynärpään painaminen vastustajan kasvoihin tai vastustajan pään painaminen köysien yli. 3. Iskut avokäsineellä, käsineen sisäpuolella, ranteella tai käden syrjällä. 4. Iskut vastustajan selkäpuolelle, erityisesti lyönnit niskaan, pään takaosaan tai munuaisiin. 5. Pyörähdyslyönnit. 6. Hyökkäys köysistä kiinni pitäen tai muu köysien hyväksikäyttö. 7. Roikkuminen vastustajan varassa, painiminen ja vastustajan heitteleminen sitomistilanteessa. 8. Hyökkäys maassa olevaa tai sieltä nousevaa vastustajaa kohti. 9. Sitominen. 10. Sitominen ja lyöminen tai vetäminen ja lyöminen. 11. Vastustajan pään tai käsivarsien sitominen tai lukitseminen tai käsivarren työntäminen vastustajan käsivarren alle. 12. Sukeltaminen vyön alle vastustajalle vaarallisella tavalla. 13. Täysin passiivinen puolustus täyssuojauksessa tai tahallinen kaatuminen tai selän kääntäminen iskun välttämiseksi. 14. Sopimaton, hyökkäävä tai loukkaava huudahtelu erän aikana. 15. Taka-askeleen ottamatta jättäminen "Break"-komennon jälkeen.

18 16. Yritys lyödä vastustajaa välittömästi kun kehätuomari on komentanut "Break" ennen taka-askeleen ottamista. 17. Hyökkääminen tai hyökkäävä käytös kehätuomaria kohtaan minä aikana hyvänsä. 18. Hammassuojien pois sylkeminen. 19. Etummaisen käden suorana edessä pitäminen tarkoituksena häiritä vastustajan näkökenttää. C. Avustajat. Kukin nyrkkeilijä on samalla tavalla vastuussa avustajistaan. D. Kehätuomari neuvottelee arvostelutuomarien kanssa. Jos kehätuomarilla on syytä uskoa, että hänen huomaamattaan on tehty rikkomus, voi hän neuvotella siitä arvostelutuomarien kanssa. SÄÄNTÖ XIX: MAAHANLYÖNTI A. Määrittely. Nyrkkeilijä katsotaan maahanlyödyksi: 1. jos hän iskun tai iskusarjan seurauksena koskettaa kanveesia jollain muulla ruumiinosalla kuin jaloillaan tai, 2. jos hän iskun iskusarjan seurauksena roikkuu avuttomana köysissä tai, 3. jos hän iskun tai iskusarjan seurauksena joutuu kokonaan tai osittain köysien ulkopuolelle tai, 4. jos hän kovan iskun jälkeen ei ole kaatunut eikä roiku köysissä, mutta on puolitiedottomassa tilassa, eikä kehätuomarin mielestä kykene jatkamaan ottelua. B. Luvunlasku. Maahanlyönnin tapahtuessa kehätuomari ryhtyy välittömästi laskemaan sekunteja. Kun nyrkkeilijä on maahanlyöty, kehätuomari laskee yhdestä kymmeneen sekunnin väliajoin ja osoittaa kädellään jokaisen sekunnin siten, että maahanlyöty nyrkkeilijä voi havaita luvunlaskun. Ennen kuin kehätuomari sanoo one" (yksi) on yhden sekunnin täytynyt kulua siitä kun nyrkkeilijä on kaatunut sekä sen ajan joka tarvitaan sanan "one" lausumiseen. Mikäli vastustaja ei mene kehätuomarin kehoituksesta puolueettomaan kulmaukseen, kehätuomari keskeyttää luvunlaskun kunnes hänen komentoaan on toteltu. Luvunlasku jatkuu siitä mihin se keskeytyi. C. Vastustajan velvollisuudet. Jos nyrkkeilijä on maahanlyöty, on hänen vastustajansa välittömästi mentävä kehätuomarin osoittamaan puolueettomaan kulmaan. Hän saa jatkaa ottelua sen jälkeen kun maahanlyöty nyrkkeilijä on noussut ylös ja kehä tuomari on antanut "Box"-komennon. D. Pakollinen kahdeksaan lasku. Kun nyrkkeilijä on "maassa" iskun seurauksena ei ottelua saa jatkaa ennen kuin kehätuomari on laskenut kahdeksaan, vaikka maahanlyöty nyrkkeilijä olisi valmis jatkamaan ennen sitä. E. Tyrmäys. Kehätuomarin sanottua "ten" (kymmenen) ja sanan "out" (ulos), ottelu päättyy ja ratkaisuna on "Knock-out" (tyrmäys). F. Nyrkkeilijä maassa erän päättyessä. Mikäli nyrkkeilijä on maahanlyöty erän päättyessä, lukuunottamatta loppuottelun viimeistä erää Olympialaisissa, maailman mestaruuskilpailuissa, maailman cupissa, AIBA:n kutsukilpailuissa, maanosan

19 mestaruuskilpailuissa tai kansainvälisissä turnauksissa, kehätuomari jatkaa luvunlaskua. Jos kehätuomari laskee kymmeneen, maahanlyöty nyrkkeilijä tuomitaan hävinneeksi tyrmäyksellä. Jos maahanlyöty nyrkkeilijä kykenee jatkamaan nyrkkeilemistä ennen kuin lukua on laskettu kymmeneen, kehätuomari komentaa välittömästi "Box". G. Nyrkkeilijä maassa toistamiseen ilman uutta iskua. Jos nyrkkeilijä on maahanlyöty ja ottelua jatketaan sen jälkeen kun lukua on laskettu kahdeksaan, mutta nyrkkeilijä kaatuu uudestaan ilman että häneen on osunut uusi isku, kehätuomari jatkaa luvunlaskua kahdeksasta, mihin hän lopetti laskemisen. H. Molemmat nyrkkeilijät maassa. Jos molemmat nyrkkeilijät tulevat maahanlyödyiksi samanaikaisesti, luvunlaskua jatketaan niin kauan kun toinen heistä on maassa. Jos molemmat nyrkkeilijät ovat maassa luvunlaskun tullessa kymmeneen, ottelu keskeytetään ja tuomio julistetaan tyrmäyshetkeen saakka annettujen pisteiden mukaan. I. Nyrkkeilijä laiminlyö jatkamisen. Nyrkkeilijä joka ei aloita nyrkkeilemistä välittömästi erätauon jälkeen tai joka ei maahanlyönnin jälkeen kymmenen sekunnin kuluessa jatka nyrkkeilemistä häviää ottelun. J. Luvunlaskujen määrä. Senioriluokissa kun nyrkkeilijälle on laskettu lukua kolmasti saman erän aikana tai neljästi ottelun aikana, kehätuomari lopettaa ottelun (RSC tai RSC-H). Kaikissa muissa luokissa ottelu tulee lopettaa kahden luvunlaskun jälkeen erässä tai kolmen luvunlaskun jälkeen ottelussa. Sääntöjen rikkomuksista seuranneita maahanlyöntejä tai luvunlaskuja ei huomioida luvunlaskujen kokonaismäärään. SÄÄNTÖ XX: MENETTELY TYRMÄYKSEN JA RSC-H:n jälkeen A. Tajuton nyrkkeilijä. Jos nyrkkeilijä on menettänyt tajuntansa, ainoastaan kehätuomari ja hänen kutsumansa lääkäri saavat olla kehässä, ellei lääkäri tarvitse ylimääräistä apua. Tajuttomuustapauksessa nyrkkeilijä täytyy kuljettaa ambulanssilla lähimpään sairaalaan jossa on neurologinen osasto, riippumatta tajuttomuuden kestoajasta (sekunnit tai minuutit). B. Lääketieteellinen tarkkailu. Tyrmäystapauksissa ilman tajuttomuutta tai RSC-H-tapauksissa tulee lääkärin välittömättömästi ottelun jälkeen tutkia tyrmätty nyrkkeilijä pukuhuoneessa ratkaistakseen tarkemman lääketieteellisen tarkkailun ja/tai sairaalaan lähettämisen. C. Lepotaukojen pituudet. 1. Yksi tyrmäys tai RSC-H. Jos nyrkkeilijä on ottelussa tyrmätty päähän osuneella iskulla tai jos kehätuomari keskeyttänyt ottelun nyrkkeilijän saatua päähänsä kovia iskuja, jotka ovat tehneet hänet puolustuskyvyttömäksi tai kykenemättömäksi jatkaa ottelua, ei hän saa osallistua vähintään neljän tyrmäystä seuraavan viikon aikana nyrkkeilykilpailuihin tai otella harjoitusotteluita. 2. Kaksi tyrmäystä tai RSC-H. Jos nyrkkeilijä on tyrmätty kolmen kuu kauden aikana kahdesti päähän osuneella iskulla tai jos kehätuomari on keskeyttänyt ottelun nyrkkeilijän saatua päähänsä kovia iskuja, jotka ovat tehneet hänet puolustuskyvyttömäksi tai kykenemättömäksi jatkaa ottelua, ei hän saa osallistua nyrkkeilykilpailuihin tai otella harjoitusotteluita kolmen kuukauden kuluessa toisesta tyrmäyksestä tai RSC- H-ratkaisusta. 3. Kolme tyrmäystä tai RSC-H. Jos nyrkkeilijä on 12 kuukauden aikana tyrmätty kolmasti päähän osuneella iskulla tai jos kehätuomari on keskeyttänyt ottelun nyrkkeilijän saatua päähänsä kovia iskuja, jotka ovat tehneet hänet puolustuskyvyttömäksi tai kykenemättömäksi jatkaa ottelua, ei hän saa osallistua nyrkkeilykilpailuihin tai otella harjoitusotteluita yhden vuoden kuluessa kolmannesta tyrmäyksestä tai RSC-

20 H-ratkaisusta. 4. Jokainen päähän osuneen iskun seurauksena tapahtunut tyrmäys tai RSC-H-ratkaisu täytyy merkitä nyrkkeilijän kansainväliseen kilpailukirjaan. D. Lepotaukoja seuraava lääkärintarkastus. Ennen kuin nyrkkeilijä saa kilpailla uudestaan kohdissa 1-3 määrättyjen lepotaukojen jälkeen, hänellä täytyy olla neurologin todistus kelvollisuudestaan jatkaa kilpanyrkkeilyä, jos mahdollista hänelle tehdään erikoistarkastus sisältäen EEG- (aivosähkökäyrä) ja CCT- (pään tietokonetommografia) tutkimukset. Tämän tarkastuksen tulokset kuten myös lupa ryhtyä jälleen nyrkkeilemään on merkittävä nyrkkeilijän kansainväliseen kilpailukirjaan. E. RSC-H. Kun kehätuomari on keskeyttänyt ottelun nyrkkeilijän saatua iskuja päähänsä tehden tämän kyvyttömäksi jatkaa ottelua hän ilmoittaa jurylle ja arvostelutuomareille ratkaisunsa, jotta nämä voisivat merkitä arvostelukortteihin RSC-H-ratkaisun. RSC-H-ratkaisua käytetään vain suojelemaan nyrkkeilijää tyrmäykseltä, kun hän on saanut päähänsä kovia iskuja, jotka ovat tehneet hänet puolustuskyvyttömäksi ja kykenemättömäksi jatkamaan ottelua. (RSC-H-ratkaisua ei käytetä kun nyrkkeilijä on selvästi alakynnessä ja vastaanottaa liian monta osumaa antamatta itse yhtään!). F. Suojatoimenpiteet. Jokainen nyrkkeilijä joka on hävinnyt kovan ottelun saaden monia iskuja päähänsä tai on tullut maahanlyödyksi useita kertoja perättäisissä otteluissa, ei saa osallistua nyrkkeilykilpailuihin tai otella harjoitusotteluita vähintään neljään viikkoon viimeisestä ottelusta, jos jury lääkärin neuvosta päättää, että se on välttämätöntä. Tämä päätös on merkittävä nyrkkeilijän kansainväliseen kilpailukirjaan. Lepotauon jälkeen samat lääketieteelliset todistukset, jotka ovat yksilöity säännön XX momentissa D, tulee esittää. Kaikkia suojatoimenpiteitä pitää myös noudattaa jos tyrmäys tapahtuu harjoitusten aikana. SÄÄNTÖ XXI: KÄTTELY A. Tarkoitus. Ennen ottelun alkua ja sen jälkeen nyrkkeilijät kättelevät toisiaan asian mukaisella tavalla puhtaan urheilun ja sääntöjen mukaisen ystävällisen nyrkkeilyn merkiksi. B. Sallitut ajankohdat. Kättely suoritetaan ennen ensimmäisen erän alkua ja tuloksen julistamisen jälkeen. Kättely erien välillä on kielletty. SÄÄNTÖ XXII: LÄÄKEAINEIDEN ANTAMINEN JNE. A. Doping. Minkään kielletyn aineen (tai kielletyn menetelmän), jotka ovat WADA:n luettelossa, käyttäminen on nyrkkeilijöiltä kielletty. AIBA:n dopingsäännöt on mainittu lääketieteellisessä käsikirjassa ja ne ovat yhdenmukaiset Maailman anti-doping säännöstön kanssa joka on lakina tälle säännölle. B. Rangaistukset. AIBA on velvollinen diskvalifioimaan tai julistamaan kilpailukieltoon nyrkkeilijän tai toimitsijan joka rikkoo tätä kieltoa. Nyrkkeilijän kieltäytyessä testistä kilpailuissa tai kilpailujen ulkopuolella hänet on diskvalifioitava ja/tai julistettava kilpailukieltoon. Sama koskee ketä tahansa toimitsijaa joka yllyttää tällaiseen kieltäytymiseen tai laiminlyö yhteistoiminnan dopingtestin virkailijoiden kanssa. Kansallisen liiton jäsen on velvollinen ilmoittamaan nyrkkeilijän olinpaikan AIBA:n sitä pyytäessä. C. Paikallispuudutus. Paikallispuudutuksen käyttö on sallittu lääketieteellisenvaliokunnan lääkärin suostumuksella.