Fysioterapeutti auttaa liikettä jatkumaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fysioterapeutti auttaa liikettä jatkumaan"

Transkriptio

1 FYSI Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen uutis- ja asiakaslehti Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Voimaharjoittelu on alikäytetty täsmälääke s. 14 Vauvan kampurajalkaan on nyt hyvä hoito s. 40 Kaisa Lekan scifi-jalat vievät seikkailuihin s. 10 Kipupotilaan raju ratkaisu s. 6 Fysioterapeutti auttaa liikettä jatkumaan

2 FYSI

3 tässä lehdessä Terveyttä ja toimintakykyä fysioterapiasta FYSI-lehden julkaisija: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B HELSINKI puh: (09) fax: (09) fysi.info(at)fysi.fi Kustantaja: Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy Toimitus: Nuijamiestentie 5 B HELSINKI puh: (09) fax: (09) Päätoimittaja: Aino Sainio aino.sainio(at)fysi.fi s. 23 Toimittaja: Ritva Tiittanen-Wallenius puh: ritva.wallenius(at)gmail.com Ulkoasu ja taitto: Disa Holmberg disa.holmberg(at)gmail.com Ilmoitusmyynti: Seija Ijäs Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy puh: (09) fax: (09) seija.ijas(at)fysi.fi Painatus: Kirjapaino Edita Prima Oy 2011 Painos: kpl ISSN Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen uutis- ja asiakaslehti Sairausvakuutuksen lopettaminen olisi hyppy tuntemattomaan... 4 Pääkirjoitus... 5 Kipupotilaan raju ratkaisu... 6 Tiesitkö että... 9 Kummalliset koivet vievät Kaisa Lekaa seikkailuihin Väitökset Lihasvoimaharjoittelu on alikäytetty täsmälääke lihavuudessa ja vanhuudessa Tiesitkö että Tervetuloa FYSI-koulutuksiin! FYSI:n koulutuskalenteri Miten ja milloin fysioterapeutille? FYSI ry:n jäsenyritykset Kiinnostaako sinua alasi yrittäjäverkoston jäsenyys? Iloa ja ideoita Vuoden 2011 Fysioterapiayrittäjä: Jotta iäkkäät pärjäisivät Sinustako Tule-Kuntomittaaja? Viikoittainen Liikuntapiirakka Liikunta parantaa muistisairaan toimintakykyä ja ylläpitää muistia Valtakunnalliset Selkäpäivät Vauvan kampurajalkaan on nyt hyvä hoito Lattajalkaisuus kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen Väitökset Kirjanmerkki Tuoteuutisia: Innovaatiot vievät Salli Satulatuolia eteenpäin FYSI-yrittäjät Amsterdamissa Tiesitkö että YTK-kassa 20 vuotta Osallistu Lukijakilpailuun Kannen kuva: Christoffer Leka FYSI

4 ajankohtaista lopettaminen olisi Sairausvakuutuksen hyppy tuntemattomaan 4 Suomessa on jälleen nousut esiin ajatus sairausvakuutusjärjestelmän lopettamisesta. Asiaa esitti STM:n työryhmä huhtikuun 2011 lopussa. Suomen terveydenhuollon monipolvista historiaa väitöstutkimuksessaan selvittänyt Yrjö Mattila sanoo, että sairausvakuutuksen lopettaminen nyt olisi hyppy tuntemattomaan. Terveydenhuollon historian näkökulmasta sairausvakuutuksen lopettaminen voisi merkitä jopa suurempaa käännettä kuin vuoden 1993 valtionosuusuudistus. Suomen terveydenhuoltojärjestelmään ei pidä tehdä perustavaa laatua olevia muutoksia ennen kuin meillä on luotettavaa tutkimustietoa siitä, mikä terveydenhuoltomme puutteellisuuksiin on syynä, Mattila sanoo. Tällä hetkellä julkisella terveydenhuollolla, työterveyshuollolla ja sairaanhoitovakuutuksella on Mattilan mukaan kaikilla oma vakiintunut roolinsa. - Yhdenkin kaistan katkaiseminen voi aiheuttaa ennalta arvaamattomia ongelmia ja ruuhkia toisilla kaistoilla. Myös muutoksen aiheuttamat kustannukset voivat nousta suuriksi, hän sanoo. - Suomessa muutokset terveydenhuollossa vaativat aikaa. Siksi monia kokeiluja on toteutettava ja niiden tuloksia on analysoitava. Järjestelmiä edelleen kehitettäessä olisi hyödyllistä tutustua muiden maiden kokemuksiin. Puutteellisuuksien syyksi on epäilty mm. monikanavaista rahoitusjärjestelmää. Epäilykset perustuvat Mattilan mukaan enemmän luuloon kuin tietoon. - Yhtään sellaista tutkimusta ei ole, joka osoittaisi monikanavaisen rahoituksen olevan syynä terveydenhuollon puutteellisuuksiin. Mattila sanoo, että ongelmien yhtenä aiheuttajana saattaa yhtä hyvin olla esimerkiksi kuntien suuri vapaus toteuttaa terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuttaan. - Valtionosuusuudistuksen jälkeen potilaan hoidon määrä ja laatu tuli entistä korostuneemmin riippuvaiseksi hänen asuinpaikkakuntansa kunnallispoliitikkojen päätöksistä. Toiset kunnat ovat pitäneet terveydenhuollon palveluita tärkeinä ja toiset eivät luvulla myös hoitojonot pitenivät ja potilaat joutuivat jopa oikeuden kautta selvittämään sitä, ovatko kunnat riittävästi hoitaneet järjestämisvelvollisuuttaan. FYSI Kelassa kehittämispäällikkönä toimivan Yrjö Mattilan sosiaalipolitiikan väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa otsikolla Suuria käännekohtia vai tasaista kehitystä? Tutkimus Suomen terveydenhuollon suuntaviivoista. Väitös on julkaistu Kelan julkaisusarjassa ja löytyy osoitteesta: Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat olleet rajoitetut, sillä julkiseen terveydenhuoltoon ei sovelleta juridisia ja oikeusturvakeinoja. Mattila sanoo, että sairausvakuutuksen lopettaminen merkitsisi suurta palvelutarpeen lisääntymistä kunnan järjestämässä terveydenhuollossa. - Rahallisesti kunnat saisivat muutoksessa vain noin 500 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin. Tuolla lisärahalla niiden tulisi tuottaa vuosittain lähes 4 miljoonaa lääkärikäyntiä, 1,5 miljoonaa tutkimus- ja hoitotoimenpidettä, 3 miljoonaa hammaslääkärikäyntiä sekä yli 5 miljoonaa sairauden vuoksi tehtyä matkaa. Nämä kaikki palvelut on tähän saakka korvattu sairausvakuutuksesta. - Lisäksi noin 80 % sairausvakuutuskorvauksen korvaamista lääkärikäynneistä on ollut erikoislääkäripalveluja, joita ei terveyskeskuksissa ole edes saatavissa, Mattila huomauttaa. Mattilan mukaan on olemassa vaara, että STM:n työryhmän esittämän muutoksen seurauksena Suomi kulkisi kohti amerikkalaista eriarvoista järjestelmää. - Suomi alkaisi toteuttaa järjestelmää, jota presidentti Obama pyrkii USA:ssa korjaamaan, Mattila summaa. Terveydenhuoltoa uudistettaessa tulisi Mattilan mukaan etsiä uusia, ennen kokeilemattomia vuorovaikutustapoja eri osioiden välillä, jolloin terveydenhuollon kokonaisuus ja kansalaisten tasa-arvo saataisiin parhaiten toteutetuiksi. Pitkällä aikavälillä Suomen terveydenhuollon pitäisi tarjota kaikille kansalaisille mahdollisuus valita itselleen sopiva terveydenhuollon polku. - Lähdettäessä etsimään uutta tulisi hyödyntää kaikki se, mikä toimii, ja Jatkuu sivulla 8.

5 FYSI päätoimittajalta Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat vuosittain paljon ongelmia ihmisille ja suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Suuri osa sairauspäivärahoista ja sairaseläkkeistä aiheutuu Tule-ongelmista. Vähän kömpelö yhteinen nimike tuki- ja liikuntaelinongelma voisi äärimmilleen yksinkertaistettuna tarkoittaa kaikkia liikkuvia elimiämme ja niitä tukevia rakenteita. Me ihmiset puhumme siitä missä kipu tuntuu: nilkka, polvi tai lonkka on kipeä, selkä tai niskat jumissa ja tietokoneenkäyttäjällä hiirikäsikin vaivaa. Itsehoitoa varten ilmainen lääke on liike: liikkumalla ja istumalla oikein voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä ja hoidon jälkeen pitää kroppaa kunnossa. Jos kuitenkin tulee ongelmia, käynti fysioterapeutilla voi auttaa. Kansalaisen Tule-kuntomitta Suomen Tule ry on 15 jäsenjärjestönsä voimin ja yhteistyössä UKK-instituutin kanssa aloittanut mittavan projektin, jolla maahan pyritään saamaan suuri määrä Tule-kuntomittaajia, jotka tulevat toimimaan valmiin Kansalaisen Tule-kuntomitta materiaalin avulla. FYSI ry on aktiivisti mukana projektissa. Käytettävät terveyskuntotestit ja harjoitusohjelmat ovat asiantuntijoiden laatimia ja perustuvat uusimpaan tutkimustietoon. Ohjeet ovat niin selkeät, että jokainen voi kohottaa omaa kuntoaan vaikkapa kotioloissa. Ryhmiäkin toki syntyy; joukossa on kiva kuntoilla. Tämän lehden loppupuolella on lisää aiheesta. Selkäkivun vuoksi fysioterapiaan Vuosittain Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä valtakunnallisilla Selkäpäivillä selän ongelmia käsitellään monelta eri kantilta. Kelan kokoamien tilastojen mukaan selkäongelmat ovat yleisin aihe lääkärin antamassa lähetteessä fysioterapiaan. Fysioterapia on luonnonmukaista hoitoa, jolla osa ongelmista voidaan parantaa ilman lääkkeitä ja leikkausta. Joskus käytetään lääkkeiden ja fysioterapian yhdistelmää ja leikkausten jälkeisessä kuntoutumisessa fysioterapialla on keskeinen rooli siinä, että esim. työhön paluu onnistuu. Lääkärin lähetteellä hoitoon tulevalla suomalaisella on oikeus saada sairausvakuutuskorvausta. Korvaus on vain noin 30% taksojen jälkeenjääneisyyden vuoksi. Koska fysioterapiassa käydään monta kertaa hoitotuloksen saavuttamiseksi, korvauksella on suuri merkitys erityisesti pienituloisille, eläkeläisille ja monelle muulle ihmiselle. Kela korvaus hyödyttää pienituloisia Viime aikoina lehdissä on näkynyt merkillisiä juttuja, joissa kerrotaan Kela-korvausten hyödyttävän vain suurituloisia. Tämä väite osoittautuu vääräksi, kun tarkastellaan Kelan todellisiin maksutapahtumiin perustuvaa tilastovuosikirjaa. Pienituloisia, alle euroa/vuosi (= alle 1250 euroa/ kuukausi) ansaitsevia ihmisiä on noin 1,1 miljoonaa henkilöä Verohallinnon vuoden 2009 tilaston mukaan. Heidän sairausvakuutusmaksunsa on keskimäärin 68 euroa/vuosi. Hyvätuloisia, yli euroa/ vuosi (= yli euroa/kuukausi) ansaitsevia ihmisiä on alle 1 miljoona. Heidän sairausvakuutusmaksunsa on keskimäärin 645 euroa/ vuosi. Kelan sairausvakuutus on sosiaalinen ja solidaarinen, kaikille tasa-arvoinen vakuutus. Pienituloiset saavat täsmälleen samansuuruisen korvauksen kuin suurituloisimmat. Hyvätuloiset rahoittavat sairausvakuutuksen, mutta saavat täsmälleen saman Kela-korvauksen kuin pienituloisimmat.... Oikaisu FYSI 2/2011 lehden pääkirjoituksessa oli virhe naisille korvattavien gynekologikorvausten määrissä ja euroissa. Oikea tieto on: naistentautien ja synnytysten erikoislääkärikäyntejä korvattiin Kelan sairaanhoitovakuutuksesta runsaat kpl vuonna Asiakas maksoi keskimäärin 71,60 euroa/ käynti. Kela-korvauksen määrä oli 18,40 euroa/ käynti erikoislääkärinpalkkiotaksan mukaisesti. (Toim. huom.) Aino Sainio Päätoimittaja

6 6 FYSI Turo Qvarnströmin raju ratkaisu: Kipupotilas taisteli itselleen amputaation En ole katunut päivääkään! Olen onnellinen mies. Entinen kipupotilas, nykyinen onnellinen ihminen. Sellaiseksi kuvailee itseään mies, joka on tehnyt elämässään rajun ratkaisun. Turo Qvarnströmin sietämätön kipu loppui, kun lääkärit viimein suostuivat hänen pyyntöönsä ja amputoivat ensin oikean ja sitten vasemman jalan. Nyt entinen potilas on erittäin tyytyväinen paitsi hoikkiin nilkkoihinsa myös ja ennen kaikkea kivuttomaan ja kipulääkkeettömään elämäänsä. Kuva: Jouni Sirkiä Kun keskustelee Turo Qvarnströmin kanssa, ei jää epäilystäkään siitä, että vierellä on onnellinen, tyytyväinen ja helpottunut ihminen. Toisin oli vielä muutama vuosi sitten. - Minulla oli vielä tuossa amputaatioitten välissäkin niin kovia kipuja, että lääkäri kävi yöllä piikittämässä kovaa kipulääkettä. Menin kipukramppiin, sikiöasentoon, hikoilin älyttömästi ja tärisin kuin haavanlehti. Sitä kesti pari tuntia kerrallaan. Se söi ihmistä luulen, etten olisi sitä enää kauan kestänyt. Onneksi Turo Qvarnströmin kipuhistorialla on nyt jo loppuvuosikin. FYSI-päivien alustukseensa hän oli ensimmäiseen diaan kirjannut otsikon Minun kipuni Tuo jakso elämästäni on käytetty sairastamiseen. Turo Qvarnströmin kivut alkoivat molempien jalkojen kantapäistä ja laajenivat säärien etupuolelle. Jumputtavaan hammassärkyyn vertautuvalle kivulle ja tuntopuutoksille löytyi jossakin kipukaaoksen vaiheessa nimi: ohutsäiepolyneuropatia. Nimi löytyi, mutta kipu vain yltyi. Liikuntakyky meni. Ensin tsemppasin kyynärsauvoilla, sitten tuli pyörätuoli. Reviiri rajoittui. Kiputohtorit, kipuklinikat ja kivunhoidon kirjo tulivat tutuiksi. Vaikka kipu oli, pysyi ja yltyi, olin siinä onnellisessa asemassa, että sain hoitoa. Ortonista, jonne siihen aikaan lähetettiin työikäiset kipukuntoutujat, tuli minulle melkein toinen koti, mies muistelee. Lääkehoito tuli aina vain kovenevana - kuvaan mukaan jo heti vuonna Hurjia lääkkeitä oli pakko syödä, mutta onneksi oli myös toinen ranking-lista. Siltä löytyvät Qvarnströmin kirjaamina mm. rentous, hypnoosi, lymfa, akupunktio, fysioakustinen tuoli, kylmähoidot, TNS ja hieronta: Lääkkeettömillä vaihtoehdoilla on ollut kivun vuosiksi invalidisoiman ihmisen elämässä tärkeä merkitys. Nämä kaikki ovat olleet minulle

7 FYSI MINUN KIPUNI KIPUHISTORIA Kivut alkoivat kantapäistä 1993 Kuvattiin, ei näkyviä muutoksia Kipualue laajeni molempiin sääriin 1994 Sääriluun edessä, molemmissa jaloissa kuin peilikuva, tuntopuutoksia (kylmä/kuuma) Varhaisessa vaiheessa kyynärsauvat, sitten manuaali pyörätuoli KIVUNHOITO Lääkehoito aloitettiin 1993 Hoito kipuklinikka Hyks 1994 Hoito kunnan kipuklinikka (Maria) 1995 Hoito kunnan kipuklinikka (Hersa) 1996 Hoito kipuklinikka (HUS) 2000 Hoito kuntoutuksen yhteydessä (Orton) KIPUKUNTOUTUS Kipukuntoutus Orton 1997 Jatko on lääkinnällistä kuntoutusta painottuen kivunhallintaan Fibromyalgiadiagnoosi 1998 MUU KIVUNHOITO Rentous, Hypnoosi, Lymfa, Akupunktio, Fysioakustinen tuoli, Kylmähoidot (mm. kryokynä kipupisteisiin), TNS, Hieronta Kuka voisi olla onnellisempi kuin ihminen, joka on päässyt kivuista?, kysyy ankaran kipuhistorian läpikäynyt Turo Qvarnström, jonka oma ratkaisu kipuongelmaan oli raju, mutta looginen amputaatio. Päivääkään en ole katunut! Turo Qvarnströmin lääketarjottimella oli kipuvuosina tungosta. vaikuttavia kivunhoidon keinoja tilanteessa, jossa vahvat opiaatit ovat saaneet sekaisin niin kropan kuin päänkin niin, että muisti menee ja ummetus on hirveä, Qvarnströn kuvailee. Niin kuin elämässä usein, Turo Qvarnströmin kuormaan lastattiin noina kivun vuosina vielä lisää painoa. Vuonna 1994 tuli aivoveritulppa ja vasemman puolen halvaus, josta selvisin lopulta aika hyvin, vaikka voimapuutosta on ja vasemman puolen nilkka jäi lerpuksi. Fibromyalgiadiagnoosi tehtiin vuonna 1998, kun vaeltava kipu oli tullut kirjoon mukaan. Pahempaan päin kokonaiskuorma kallistui vuonna 2001 tapahtuneen tapaturman myötä: Olin siirtymässä pyörätuolista toiseen, kun vasen jalka meni alta sillä seurauksella, että oikea nilkka jäi peffan alle. Kuului vain poks-poks-poks, kun kolme luuta murtui ja yksi niistä tuli kurkkaamaan sisäpuolelta päivänvaloa, Qvarnström naurahtaa. Hyvä juttu oli nopea pääsy leikkauspöydälle, huonompi se, että toisiaan seuranneet luudutusleikkaukset kaikkiaan viisi - eivät tuottaneet tulosta. Luut eivät suostuneet luutumaan, vaan lääkäri pystyi katselemaan harvan röntgenkuvan läpi maisemaa. Turo Qvarnströmin mielessä alkoi häämöttää toisenlainen, ei-tavanomainen ratkaisu kestämättömän tuntuiseen tilanteeseensa. Ryhdyin tekemään omaa MUITA ONGELMIA Aivoveritulppa 1994 Vasemman puolen halvaus; nilkka jäi lerpuksi; huomattava voimapuutos vasemmalla puolella Oikean nilkan avomurtuma 2001 Viisi luudutusleikkausta ; Ei luutunut OMA TUTKIMUS AMPUTAATIOSTA: Elämä amputoituna? Aavesärky ja tuntemukset? Kipulääkitys? Erot trauma tai ns. harkitusti amputoitu? AMPUTAATIO Oik.puolen sääriamputaatio 2005 Kivut lähtivät jalasta kokonaan Vas.puolen sääriamputaatio 2007 Kivut lähtivät jalasta kokonaan KIPULÄÄKITYS Aluksi Parasetamoli (asa-allergia) Kipukynnyslääkitys (Triptyl) Hermokipulääkitys mm. Neurontin (Lyrica) Miedot opioidit Vahvat opioidit mm. Dolmed, Lagun, OxyContin, OxyNorm Lidoderm-laastari Laastarit (Fentanyyli) Actiq (Fentanyylitikkarit) Opioidilääkitys 14 vuotta KIPULÄÄKITYKSEN ALASAJO Opioidilääkityksen lopettaminen Lopetus kesti noin vuoden Kaikki kipulääkitys lopetettu 2008 KIPUTILANNE Olen täysin kivuton, en käytä mitään kipulääkitystä Kivutonta aikaa on jatkunut vasemman jalan amputaation jälkeen HARRASTUKSET Luonnossa liikkuminen Sauvakävely Uinti Kuntosali Järjestötoiminta

8 tutkimusta amputaatiosta: Millaista elämä on amputoituna? Millaisia ovat aavesäryt ja tuntemukset pahempiako kuin jo kärsimäni kipu? Tarvittaisiinko kipulääkityksiä? Oliko eroa siinä, onko amputointi tehty vammautumisen seurauksena vai harkitusti, jonkin sairauden vuoksi? Kyselin kaikkea tätä Helsingin invalidiyhdistyksessä, jonka jäsen olen ja minulle selvisi, ettei kummassakaan amputoitujen ryhmässä ollut sellaisia jatkuvia kipuja, joista itse kärsin. Tein omaa tukkimiehen kirjanpitoani. Sen tulos oli se, että pahemmaksi tilanteeni ei juuri voi mennä ja ratkaisu alkoi olla selvä. Tarvitsi enää vakuuttaa lääkärit Tarvitsi enää vakuuttaa lääkärit, mikä oli helpommin sanottu kuin tehty. Oma lääkärini putosi melkein jakkaralta ja sanoi, ettei tule kuuloonkaan. Viikon päästä sain kutsun psykiatrille, sitten toiselle ja kolmannelle. Lopulta pääsin osallistujaksi heidän yhteiseen kokoukseensa ja lopputulos oli se, että minun katsottiin olevan järjissäni, joskin masentunut voimakkaiden kipujen vuoksi. Vieläkin seurasi vääntöä, kun fysiatri yritti myydä amputaatioajatusta plastiikkakirurgeille ja eri lääkäreiltä kyseltiin mielipiteitä. Kun vaihtoehdoksi osattiin kuitenkin nimetä vain opiaatit ja kun järjissään olevaksi todettu kipupotilas piti jääräpäisesti omasta lopputulemastaan kiinni, alkoi lopulta tapahtua. Loppuvuodesta 2005 Turo Qvarnströmiltä amputoitiin säärestä oikea jalka ja keväällä 2007 vasen. Kaiken huippu oli se, että kun molemmat jalat oli amputoitu, kaikki kivut lähtivät, eikä mennyt kuin vajaa kuukausi, niin minulla oli jo ensimmäinen proteesi jalassa. Haava parani ja toivuin muutenkin hyvin. Nyt minulla on käyvät jalat ja hoikat nilkat, mies veistelee. Turo Qvarnströmillä on oma teoriansa kivuttomuudesta. Toimin molemmilla kerroilla niin, että vaadin käyttööni kipupumpun kolme vuorokautta ennen leikkausta ja halusin, että se on minulla kolme vuorokautta leikkauksen jälkeen, jonka jälkeen kipupumppu poistettiin. Seuraus oli se, että minulla ei ollut sen enempää haavakipua kuin mitään muutakaan kipua. Toisen jalan suhteen toimittiin myöhemmin samalla tavalla. Vaikka kipua ei enää ollut, oli liiankin tutuksi tulleiden kipulääkkeitten alasajoon käytettävä vielä noin vuosi. Yritin tehdä sen nopeammin, mutta seurauksena olivat valtavat hikoilukohtaukset. Kipulääkitys lopetettiin lopulta vuonna 2008 muistan, että oli pääsiäislauantai, kun otin viimeiset napit. Haittapuoleksi paljosta lääkkeitten popsimisesta on jäänyt korkealla oleva kipukynnys, josta on jossakin kohdassa hyötyäkin. Hammaslääkäri ihmettelee, kun juurihoidettaessakaan ei tarvita mitään kipupiikkejä. Toisaalta saatan loukata itseäni ilman, että huomaan sitä. Turo Qvarnström on tänä päivänä kivuton ja kipulääkkeetön ihminen. Tätä on jatkunut vuodesta 2007 saakka, mies toteaa. Äänessä on edelleen havaittavissa hämmästyksen häivähdys: Voiko näin olla? Voiko näin olla jatkossakin? - Toiminta- ja liikuntakykynikin on suht hyvä, mutta elämänlaatu sehän on suorastaan loistokas verrattuna kipuni vuosiin. Tulevaisuudesta en tiedä, mutta sanoin juuri proteesimestarilleni, että ruuvaa ne ruuvit oikein kunnolla kiinni, sillä meinaan vielä kahdeksankymppisenäkin hiihdellä tuolla mailla ja mannuilla, mies summaa. Turo Qvarsnström käy Metropolia Ammattikorkeakoulussa sovittamassa ja arvioimassa opiskelijoiden harjoitustöinä valmistamia proteesien holkkeja. Kuvassa mittauspuuhissa apuvälineteknikko-opiskelija Joonas Pihlaja. Kuvan nappasi Tomi Nurminen. Hoikat nilkat ahkerassa käytössä Ja kun kerran on hyvät jalat ja hoikat nilkat alla, ne ovat myös ahkerassa käytössä. Harrastukseni on luonnossa liikkuminen - sauvakävelen lähes joka aamu kahden kilometrin lenkin. Uimassa käyn kerran ja kuntosalilla kerran tai kaksi viikossa. Lisäksi olen aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Työkyvyttömyyseläkkeelle aikanaan oman yrityksensä peräsimestä joutunut mies on nyt, 67-vuotiaana yleisön pyynnöstä astunut kivuttomilla jaloillaan uudelleen työelämään. Teen keikkaa mm. Metropolia Ammattikorkeakoulussa, jossa käyn tulevien fysio-, toimintaja jalkaterapeuttien kanssa läpi kuntoutussuunnitelmiin ja apuvälinekartoituksiin liittyviä asioita. Toisinaan olen mittatikkuna apuvälineteknikko-opiskelijoille: he tekevät harjoitustöinä proteesien holkkeja, joita pyynnöstä sovitan ja arvioin. Turo Qvarnström elää tätä päivää miehenä, joka antoi jalkansa pois ja sai tilalle mielenkiintoisen, kivuttoman elämän. Jatkoa sivulta 4. uudistuksille tulisi saada mahdollisimman laaja tuki, Mattila painottaa. Mattila osoittaa tutkimuksessaan, että kansalaisten oikeuteen saada riittävää ja laadukasta hoitoa sekä kansalaisen oikeusasemaan terveyspalveluissa ei ole tähän asti kiinnitetty riittävästi huomiota. - Keskustelu on pyörinyt lähinnä rahoituskysymysten ympärillä. Puutteellisuudet on liian usein selitetty kuntien taloudellisilla vaikeuksilla tai on viitattu siihen, että valtio ei tue riittävästi kuntia. Katse olisi Mattilan mukaan suunnattava nyt kansalaisiin, jotka veroja maksamalla pitävät järjestelmää yllä. Saavatko he rahoilleen riittävää vastinetta? Ketkä ovat jääneet hoitamatta ja mikä on ollut syynä? - Näitä asioita ei ole selvitetty riittävästi. Vasta ongelmien kartoituksen jälkeen voidaan alkaa suunnitella rakenteiden ja rahoituksen muutoksia. Tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa sairausvakuutuksen lopettamiseen, vaan muutos olisi hyppy tuntemattomaan. 8 FYSI

9 FYSI Elintapojen parantaminen raskauden aikana on hyväksi äidin ja lapsen terveydelle Tehostetulla liikunta- ja ravitsemusneuvonnalla voidaan ehkäistä äidin sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin liittyvää sikiön suuripainoisuutta riskiryhmään kuuluvilla synnyttäjillä, selviää UKK-instituutissa tehdystä tutkimuksesta. Tutkimusryhmän johtaja, lääketieteen tohtori Riitta Luoto kertoo, että syntymäpaino vaikuttaa paitsi synnytyksen sujuvuuteen myös lapsen myöhempään painon kehitykseen. Liikunta- ja ravintotottumusten parantaminen raskauden aikana on siten hyödyllistä sekä äidin että syntyvän lapsen terveydelle. Suomessa ja koko maailmassa yleistynyt raskausdiabetes on merkittävä riski äidin ja lapsen terveydelle synnytyksen aikana ja sen jälkeen. UKK-instituutin tutkimukseen osallistui yhteensä 841 äitiä, joilla oli ainakin yksi raskausdiabeteksen riskitekijä, eli painoindeksi vähintään 25 kg/m2, aiemmissa raskauksissa kohonnut raskausdiabetesriski tai suurikokoinen lapsi, diabetes lähisukulaisella tai ikää vähintään 40 vuotta. Koealueen neuvoloissa odottavat äidit saivat viisi kertaa tehostettua elintapaneuvontaa liikunnasta, ravitsemuksesta ja painonnoususta. Lisäksi äideille järjestettiin fysioterapeutin ohjaamia kuukausittaisia liikuntatapaamisia. Kontrollialueiden neuvoloissa jatkettiin tavanomaista neuvontaa. Elintapaneuvonnan tuloksena koeryhmän äidit lisäsivät kuidun ja hyvälaatuisten rasvojen osuutta ruokavaliossaan merkittävästi enemmän kuin kontrolliryhmien äidit. Raskauden loppuvaiheessa koeryhmään kuuluneiden äitien liikunta ei vähentynyt yhtä paljon kuin kontrolliryhmän äitien. - Koeryhmän äideillä lapsen syntymäpaino oli keskimäärin 133 g pienempi kuin kontrolliryhmän äitien lapsilla. Näin ollen raskausdiabetekseen liittyvää lapsen suurta syntymäpainoa voidaan ehkäistä tehostamalla riskiryhmään kuuluvien äitien liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, Luoto toteaa. Nykyään joka kolmas suomalainen äiti on ylipainoinen raskauden alkaessa, mikä selvästi lisää raskausdiabeteksen vaaraa. tiesitkö että Työhön paluu voi tuoda jatkoaikaa sairauspäivärahaan Heinäkuusta alkaen työntekijä tai yrittäjä, joka on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan, voi työhön palattuaan nyt saada tarvittaessa jatkoaikaa sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahan tarkoitus on tukea työhönpaluuta ja vähentää työnantajan taloudellista riskiä. Kela maksaa sairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi enintään 300 arkipäivältä. Jos työntekijä tai yrittäjä on tämän jälkeen palannut työhön, mutta sama sairaus edelleen aiheuttaa työkyvyttömyyttä yli 30 päivän yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen, Kela voi maksaa päivärahaa vielä 50 päivältä, vaikka sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt. Lainmuutos koskee niitä henkilöitä, joiden työkyvyttömyys on alkanut tai sen jälkeen. Sairauspäivärahan jatkoajan arvioidaan koskettavan noin työntekijää tai yrittäjää vuosittain.

10 10 FYSI Kummalliset koivet vievät Kaisa Lekaa seikkailuihin Sarjakuvapiirtäjä Kaisa Lekaa on hauska katsoa ja kuunnella. Omassa kropassaan ja elämässään viihtyvä ihminen on ilo silmälle. Tahtia tai silmää ei haittaa se, että Kaisan luomujalkojen tilalla on tänä päivänä scifi-esteettiset proteesit. Pikemminkin päinvastoin. Raikkaasti ajatteleva taiteilija ja arjen ystävä laajentaa omilla sanoillaan, kuvillaan ja teoillaan meille tarjoiltua kapeaa, stereotyyppistä kuvaa vammaisuudesta. Kaisa Leka, 32, sanoo tänä päivänä, ettei haluaisi muuttaa kehostaan mitään kohtaa. Toisin oli teini-iässä. Silloin minun oli vaikea hyväksyä epätäydellisyyttäni. Tuosta ajasta johtaa tähän päivään pitkä tie, sillä sovun hierominen kehon kanssa kesti vuosia. Asiaa edisti aktiivinen liikuntaharrastus. - Se auttoi minua solmimaan jonkinlaisen välirauhan koipieni kanssa. Tuumin, että annan niiden näyttää kummallisilta, kunhan ne antavat minun hikoilla pyörän päällä ja kävelylenkillä. Tuumin myös, että jokaisella ihmisellä on elämässä rajoituksia, mutta mitä järkeä on kiinnittää huomiota juuri siihen, mihin ei pysty sen sijaan, että löytäisi omat mahdollisuutensa ja voimavaransa. Kaisa joutui luopumaan 23-vuotiaana vanhoista jaloistaan kipujen takia. Synnynnäisesti epämuodostuneisiin jalkoihin kehittyi kivulias nivelrikko elämä kapeni ja jopa kauppareissu oli tuskaa. Luomujalat vaihtuivat kaksoisamputaatioleikkauksen jälkeen proteeseihin, jotka ovat osoittautuneet käytännöllisiksi ja kivuttomiksi. Bonusta on, että taiteilijan silmä mieltyi oitis myös proteesien scifi-estetiikkaan. Uudet, tyylikkäät jalat ovat vieneet Kaisa Lekan aivan uusiin seikkailuihin, joille lukijat pääsevät mukaan hänen tien päällä päiväkirjanomaisesti luonnostelemiensa ja kotona valopöydän ääressä viimeistelemiensä sarjismatkakirjojen välityksellä. Tour d Europe viime vuonna ilmestynyt 476-sivuinen jättikirja 3000 kilometrin pyörämatkasta Porvoosta Nizzaan on jo kansissa ja Islannin ympäriajo vuorossa seuraavana. Jo vuonna 2003 syntyi toisenlainen matkakirja : I Am Not These Feet -sairaalapäiväkirjan sivuilla lukija saa kokea Kaisan kuvien ja sanojen kautta amputaation ja siitä toipumisen. Tuo kirja oli minulle itselleni eräänlainen käännekohta sarjakuvapiirtäjänä. Uskalsin siinä ensimmäistä kertaa heittäytyä koko omana itsenäni lukijoiden eteen. Reaktio oli voimakas: Ihmiset samaistuivat ja ottivat yhteyttä. Harva on kokenut kaksoisamputaation, mutta monet ovat käyneet läpi samanlaisia, tunteita myllertäviä prosesseja oman epätäydellisyytensä hyväksymisessä, Kaisa sanoo. Fysioterapialla on ollut oma tärkeä roolinsa aina aktiivisesti liikkuneen Kaisa Lekan tutustumisretkellä uusiin jalkoihin. Fysioterapia tuli kuvaan mukaan amputaatioleikkauksen jälkeen. Olin vertaistuen ansiosta valmiiksi erittäin motivoitunut. Jo aiemmin amputaation läpikäyneiden viesti oli, että fysioterapia on tosi tärkeää ja että

11 FYSI Liikunta on vammaiselle lyömätön tapa tutustua oman kehon mahdollisuuksiin ja rikkoa rajojaan. Vammaisliikunta tarjoaa lisäksi mahdollisuuden vertaistukeen. Fysioterapeutit, proteesimestari ja lääkärit tekivät hyvää työtä jalkojeni kanssa, mutta toiset amputoidut paransivat sisäiset mustelmani. Tarvitsetko uuden US- tai yhdistelmähoitolaitteen? Panosta laatuun ja kestävyyteen! Huippu-uutuus Sonopuls 692 StatUS - äänipään voi kiinnittää imukupilla! ammattilaisten osaaminen ja vinkit kannattaa hyödyntää. Lisäksi olen aina nauttinut liikunnasta, vaikka jalkani ovatkin asettaneet omat esteensä. Siksi ajatus mahdollisuudesta tavallaan omaan personal traineriin oli minulle innostava asia. Vaikka proteeseilla liikkuminen ei osoittautunutkaan niin vaikeaksi kuin ensi ajattelemalta tuntuisi, Kaisa kertoo, että fysioterapeuttien ohjeet ja rohkaisu olivat hyvin tarpeellisia. Minun piti tavallaan kuvitella koko liikkuminen uusiksi varsinkin, kun olin vanhoilla jaloillani kävellyt pahassa virheasennossa, etukumarassa ja polvet koukussa. Olin sairaalaosastolla pitkään, koska siellä oli mahdollisuus intensiiviseen fysioterapiaan. Halusin keskittyä oppimaan sellaisen kokonaisvaltaisesti hyvän tavan kävellä, joka ei jatkossakaan rasittaisi esimerkiksi selkääni tai aiheuttaisi ongelmia muualla kehossa. Fysioterapeutin päivittäiset käynnit olivat kavereiden vierailujen ohella päivän kohokohtia. Fysioterapeutit osasivat soveltaa treenin minun intooni ja jaksamiseeni ja löysivät juuri sopivia haasteita. Hyvä fysioterapia on mielestäni sellaista, että siinä tehdään hurjaltakin tuntuvia asioita rohkaistaan rikkomaan rajoja ilman, että treenistä tulee kuitenkaan liian vaikeaa. - Kotiin tultuanikaan en jäänyt yksin, sillä sain fysioterapiaa Porvoon terveyskeskuksesta kaksi kertaa viikossa. Se sisälsi mm. monenlaisia tasapainoharjoituksia ja allasterapiaa. Fysioterapeutin kanssa uskaltauduin uusilla jaloillani seikkailuille erilaisille alustoille, nurmikoille ja Edulliset perus- US-laitteet Sonopuls 190 ja 490, sekä huippusuositut yhdistelmähoitolaitteet Sonopuls 491 ja 492. UUSI Huippu-umoderni Sonopuls 190 ultraäänilaite, laite, jossa mm. m. miit uusimmat hoitosuositukset ja val- kristallinkirkas värillinen TFT kosketusnäyttö kuten uusimmissa älypuhelimissa! Helppo ja nopea käyttää! Physio Pirkko Metsola Golfkuja 7, Siuntio, puh , fax

12 12 FYSI metsiin. Tänä päivänä Kaisa Leka käyttää jalkojaan hyvin monipuolisesti. Ratsastuksen, pyöräilyn ja sauvakävelyn ohella suosikkeihin kuuluu jooga, joka onnistuu sekin joogaopettajan kehittämien vaihtoehtoisten asanoiden maustamana. Eniten koko elämän reviiriä on laajentanut pyöräily, johon Kaisan houkutteli aviomies. Osallistuimme mieheni kanssa leikkaukseni jälkeisenä keväänä amputoiduille järjestettyyn pyöräilytapahtumaan. Kun mieheni näki, että hiilikuitukoivilla pystyy mainiosti pyöräilemään, hän tuumi saavansa minusta hyvän lenkkiseuralaisen. Aluksi pelkäsin ja protestoin, mutta pyöräilystä on tullut minulle se liikunnan laji, jossa pystyn oikein kunnolla rääkkäämään lihaksiani. Kaisa Leka innostaa kaikkia niitä, joiden vamma sen sallii, liikkumaan. Olen itsekin lukutoukka, ja tiedän, että kirjan tai elokuvan kautta voi lentää kaukaisuuksiin. Liikunta antaa kuitenkin isoja kokemuksia. Hyvä hikitreeni laukaisee sen oudon, rauhattoman olon, joka välillä hiipii ihmisen mieleen. Liikunta on minulle luovan työn tekijänä tärkeä, tasapainottava osa elämää. Luovuutta voi treenata siinä missä lihastakin Kaisa Leka on käsitellyt vammaisuutta myös työssään sarjakuvapiirtäjänä. Se on minusta tärkeä aihe mm. siksi, että valtamedioiden vammaiskuva on usein kapea ja stereotyyppinen. Haluan tarinoillani kertoa, että oikea elämä kaikkine vivahteineen on paljon moniulotteisempaa, olipa ihmisellä vammaa tai ei. Sarjakuva on matalan kynnyksen taidemuoto, jonka avulla vaikeitakin asioita voi nostaa esiin. Hassut hiiret tavoittavat salakavalasti ja muuta kulttuuria helpommin myös sen sohvalle töiden jälkeen väsähtäneen, joka haluaa raskaan päivän jälkeen vain laittaa aivot pois päätä. - Olen töissäni halunnut kyseenalaistaa myös sitä lääketieteellistä näkemystä vammaisuudesta, jossa vammaisuus nähdään henkilökohtaisena ongelmana, joka pitää korjata jonkinlaisella lääketieteellisellä toimenpiteellä. Itse näen enemmänkin niin, että yhteiskunta on se, joka toimenpiteitä tarvitsee. Luovuus ja arki kietoutuvat Kaisa Lekan taiteessa toisiinsa lukijaa kiehtovalla tavalla. Taustalla on Kaisan havainto siitä, että oma elämä, monipuolinen arki, on taiteilijalle ideoiden ehtymätön luonnonvara. - Olen alkanut yhä enemmän ajatella, ettei luovuudessa ole lopulta kyse niinkään mystisestä, syntyperäisestä lahjakkuudesta. Luovuus on kuin aivojen perukoilla oleva lihas, jota voi treenata. Ylikuntoon menemisen vaara on siinäkin olemassa, jos puristusta on liikaa, mutta riittävä ravinto ja lepo auttavat tasapainon ylläpitämisessä. - Itselleni piirtäminen ja kirjoittaminen ovat olleet tärkeitä keinoja myös vaikeuksien käsittelemisessä. Kaikki eivät ole piirtäjiä, mutta suosittelen omista kokemuksista kirjoittamista. Kun laittaa asiat paperille, voi raskaisiin muistoihin ottaa etäisyyttä sen sijaan, että ne painavat mieltä päivästä ja vuodesta toiseen. Taide ja kulttuuri auttavat ihmistä järjestämään asiat päässä sellaiseen hyvään asentoon, että omat voimavarat ja mahdollisuudet alkavat löytyä. konsultointi-, laatuvalmennus- ja auditointipalvelut Mari Halkola TtM, ft, MQ laatuasiantuntija

13 FYSI väitökset Internet soveltuu erinomaisesti päiväkirurgisen potilaan ohjaukseen TtM Katja Heikkisen väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin uusi potilasohjausmuoto päiväkirurgisten ortopedisten leikkauspotilaiden ohjaukseen. Potilailla oli internetin välityksellä mahdollisuus valmistautua leikkaukseen itselleen sopivana ajankohtana ja haluamassaan ympäristössä. Ohjausmenetelmää tutkittiin päiväkirurgisella leikkausosastolla. Väitöstyössä kävi ilmi, että päiväkirurgisten potilaiden tiedon taso ja kokemus tiedon riittävyydestä lisääntyivät enemmän internetohjauksen avulla kuin perinteisen sairaanhoitajan kasvokkain välittämän ohjauksen avulla. Potilaat arvioivat nettisivuston helppokäyttöiseksi. Internet-ohjauksen suurin etu oli potilaiden tiedon lisääntyminen. Kustannukset organisaatiolle voitiin puolittaa. Sairaanhoitajan ohjaukseen käyttämä aika vähentyi puoleen internet-perustaisen ohjauksen avulla. Ohjausmuodolla ei ollut vaikutusta potilaiden kokemien tunteiden ja oireiden voimakkuuteen eri hoidon vaiheissa. Tutkimukseen osallistuivat potilaat olivat iältään vuotiaita olkapään tai polven tähystysleikkaukseen tulevia potilaita. Heillä oli kotonaan internet-yhteys, jonka käytön he hallitsivat. Internet-perustainen ohjausmuoto mahdollistaa potilaan yksilöllisen ja itsenäisen roolin koko hoidon ajalla, mutta myös läheisten aktiivisen osallistumisen leikkaukseen valmistautumiseen ja siitä toipumiseen. Tulevaisuuden haasteena on uudenlaisen ohjausmuodon onnistunut käyttöönotto mahdollisimman monella päiväkirurgisella leikkausosastolla. TtM Katja Heikkisen hoitotieteen väitöskirja Tiedollista voimavaraistumista tukeva internet-perustainen ohjaus päiväkirurgisille ortopedisille potilaille tarkastettiin Turun yliopistossa Ultraäänitähystys uusi menetelmä nivelruston diagnostiseen kuvantamiseen FM Tuomas Virénin väitöskirjatyössä kehitettiin niveltähystyksen yhteydessä käytettävä ultraäänimenetelmä nivelruston kuvantamiseen. Menetelmällä saadaan aikaisempaa tarkempaa tietoa nivelruston eheydestä sekä nivelrustovaurioiden vakavuudesta. Nivelrusto on niveltyvien luiden päitä peittävä sidekudos, joka yhdessä nivelnesteen kanssa mahdollistaa nivelten lähes kitkattoman toiminnan. Ruston vaurioituminen voi johtaa nivelpintojen rappeutumiseen, nivelrikon kehittymiseen ja lopulta liikuntakyvyn menettämiseen. Koska rustolla on luontaisesti huono kyky uusiutua, on nivelrustovaurioiden korjaaminen haastavaa. Nykyiset diagnostiset menetelmät ovat puutteellisia. Tutkimuksissa osoitettiin, että ultraäänitähystyksellä voidaan havaita ensimmäisiä nivelrikolle tyypillisiä muutoksia ruston rakenteessa ja koostumuksessa, arvioida rustovaurion vakavuutta sekä kirurgisen rustokorjauksen onnistumista. Ultraäänitähystys havaittiin riittävän nopeaksi ja yksinkertaiseksi, jotta se voitiin toteuttaa rutiininomaisen niveltähystyksen yhteydessä. Jotta menetelmä voisi tulla laajamittaiseen kliiniseen käyttöön, sen kehitys vaatii vielä sekä teknistä että kliinistä jatkotutkimusta. FM Tuomas Virénin lääketieteellisen fysiikan väitöskirja Ultraäänitähystys uusi menetelmä nivelruston diagnostiseen kuvantamiseen tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa Nivelruston rakenne muuttuu merkittävästi kasvun ja kehityksen aikana Nivelrusto rakentuu kollageenisäikeistön muodostaman verkoston ympärille. Säikeistö on tarkoin järjestäytynyt aikuisiällä vastaamaan normaalin kuormituksen aiheuttamaa tarvetta. Nivelruston säikeistön määrä ja rakenne muuttuvat voimakkaasti kasvun aikana. LL Jarno Riepon tutkimuksessa uusilla menetelmillä saadut tulokset tuovat uutta tietoa nivelruston kehityksestä ja rakenteesta. Kehityksen aikana ruston tukirankana palveleva kollageenisäikeistö saavuttaa vähittäisten muutosten kautta aikuisen rakenteensa. Tutkimuksessa kehitettiin tietokoneavusteinen polarisaatiomikroskooppinen menetelmä. Sen avulla voitiin tuottaa kuvakarttoja, jotka kuvaavat kollageenisäikeistön suuntaa ja järjestyneisyyttä. Nivelrikon altistavat tekijät ovat vielä monelta osin tuntemattomia. Tutkimuksessa kasvun aikana havaitut suuret muutokset kollageenisäikeistössä tukevat ajatusta liikuntakuormituksen merkittävästä vaikutuksesta ruston ominaisuuksiin. Löydös tukee käsitystä, että oikealla nuoren yksilön kasvun aikaisella liikuntakuormituksella on merkitystä vanhemman iän nivelrikon ehkäisyssä. LL Jarno Riepon biolääketieteen väitöskirja Nivelruston kollageenisäikeistössä tapahtuvat muutokset kasvun aikana: Mikroskooppinen ja spektroskooppinen tarkastelu tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa

14 14 FYSI Lihasvoimaharjoittelu on alikäytetty täsmälääke lihavuudessa ja vanhuudessa Moni suomalainen on jo herännyt huolehtimaan kestävyyskunnostaan eli kävelemään, hölkkäämään, pyöräilemään, uimaan ja hiihtämään. Vähemmän on vielä niitä, jotka ovat sisällyttäneet viikko-ohjelmaansa myös lihasvoimaharjoittelua. Kannattaisi! Vasta aivan viime vuosina on ymmärretty, että lihasvoimaharjoittelu on ihmiseen monin mekanismein vaikuttavaa terveysliikuntaa. Tutkimukset osoittavat, että lihasvoimaharjoittelu on varsinaista täsmälääkettä niin lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen kuin vanhuuteen liittyvän hauraus-raihnausoireyhtymänkin ehkäisyssä ja hoidossa, toteaa dosentti, vt. ylilääkäri, erikoislääkäri Jan Sundell, joka on itse perehtynyt aiheeseen paitsi lääkärinä ja tutkijana, myös klassisen kehonrakennuksen harrastajana. Sundell on mm. tämän vuoden Fitness Classic hopeamitalisti Classic bodybuilding sarjassa. Tuki- ja liikuntaelinongelmia ratkovat fysiatrit ja kuntouttavat kirurgit sekä fysioterapeuttien suuri joukko ovat jo vuosikausia ymmärtäneet lihasvoimaharjoittelun merkityksen kuntoutuksessa. Kuitenkin vasta ihan viime vuosina on ymmärretty se, että lihasvoimaharjoittelulla on myös muita, sisätauteihin liittyviä terveysvaikutuksia ja että se siten on todellista terveysliikuntaa, Jan Sundell sanoo. Lihasvoimaharjoittelu on nyt löytänyt tiensä erilaisiin terveydenedistämisohjelmiin ja liikuntasuosituksiin. - Esimerkiksi liikunnan Käypä hoito suosituksessa suositellaan kaikille aikuisille kestävyysliikunnan ohella myös lihasvoimaharjoittelua vähintään kahtena päivänä viikossa. Ennen suosituksissa puhuttiin vain ns. aerobisesta liikunnasta ja kehotettiin ihmisiä kävelemään ja hölkkäämään. Nyt lihasvoimaharjoittelu on ottanut paikkansa ja uskon painopisteen siirtyvän lähivuosina, tutkimuksen lisääntyessä, vielä vahvemmin tähän suuntaan, Sundell arvelee. Teho perustuu siihen, että lihasvoimaharjoittelu vahvistaa kaikkia ihmisen tahdon alaisia lihaksia tuoden lisää sekä voimaa että lihasmassaa, jotka molemmat ovat erittäin tärkeitä terveydelle. Näin mm. siksi, että lihas kuluttaa kolme kertaa enemmän kaloreita kuin rasvakudos ja että lihaskudos imee itseensä sokeria. Lisäksi lihasvoimaharjoittelu vahvistaa luustoa ja polttaa vielä erittäin tehokkaasti rasvaakin. Tästä syystä lihasvoimaharjoittelu on tehokkain vartaloa muokkaava liikuntamuoto. Lihasvoima ja luukudoksen mineraalitiheys ovat suurimmillaan noin 30 vuoden iässä. Tuon rajapyykin jälkeen niissä tapahtuu hiljaista vähenemistä ja myöhäisessä keski-iässä vauhti kiihtyy. - Kyky kehittää lihaksistoa ja luustoa säilyy kuitenkin koko eliniän. Lääkärien tulisikin suositella potilailleen aktiivisemmin lihasvoimaharjoittelua, Sundell sanoo. Lihasvoimaharjoittelun eräänlaisia tukikohtia ovat kuntosalit ja monien fysioterapiakeskusten yhteydessä toimivat harjoittelusalit. Kuntosaleista on tullut vii-

15 me vuosina yhä enemmän myös aivan tavallisten ihmisten myös ylipainoisten ja iäkkäitten kuntoilupaikkoja. Sundell kertoo, että kuntosaliharjoittelu on muodossa tai toisessa - nyt jo toiseksi yleisin suomalaisten liikuntaharrastus: se on kakkonen heti kävelyn jälkeen. Kuntosalia harrastaa tavalla tai toisella noin suomalaista. Tutkimustieto kannustaa siihen myös ja ehkä ennen kaikkea iäkkäitä. - Jo muutaman kuukauden pituinen säännöllinen lihasvoimaharjoittelu lisää iäkkäiden lihasvoimaa neljänneksellä ja jopa kolmanneksella molemmilla sukupuolilla. Se ylläpitää ja lisää myös luun lujuutta. Ja tämä kaikki tapahtuu hyvin kohtuullisella annostuksella: tuloksia saadaan jo minimillä kaksi kertaa viikossa vähintään 20 minuuttia kerrallaan. Vaste on siis erinomainen ja johtopäätös selvä: Jokaisen ihmisen ainakin jokaisen seniorikansalaisen tulisi harrastaa lihasvoimaharjoittelua R Lihasvoimaharjoittelun vaikutukset terveyteen ovat niin laajakirjoiset, että käytännön lääkärien pitäisi kirjoittaa lihasvoimaharjoittelureseptejä potilailleen ohjeella: Nautitaan 2-3 kertaa viikossa minuutin ajan proteiinin kera eliniän. minimi kaksi kertaa viikossa, Sundell toteaa. Lihasvoimaharjoittelu on todettu turvalliseksi liikuntamuodoksi myös iäkkäille ja jopa heikkokuntoisille ihmisille, kunhan liikkeet suoritetaan hallitusti ja rauhallisesti oikealla tekniikalla. Silloin kun kyseessä on henkilö, jolla on tuki- ja liikuntaelinongelmia tai muita sairauksia, harjoittelu on hyvä aloittaa fysioterapeutin ohjauksessa. Ne todella tärkeät proteiinit Pelkkä harjoittelu ei kuitenkaan vielä riitä. - Lihasvoimaharjoittelussa puolet on treeni ja puolet on ravinto. Ravinnon tulee olla monipuolista ja sisältää riittävästi proteiinia, josta lihas rakentuu, Sundell korostaa. Tässä suhteessa erityisenä huolenaiheena ovat iäkkäät. On todettu, että vanhuksilla esiintyy monestakin syystä aliravitsemusta: Monet saavat liian vähän kaloreita ja erityisesti liian vähän proteiinia. Vanhuksien saamaa proteiinimäärää pitäisikin ehdottomasti lisätä ja nyt on alettu korostaa, että vanhukset tarvitsisivat mm. lihaskunnon ylläpitämiseksi yhtä paljon proteiinia kuin bodarit eli 2 grammaa proteiinia painokiloa kohden. Se on aika paljon ja tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 70 kiloa painavan henkilön tulisi päivittäin saada 140 grammaa proteiinia. - Lisäksi tiedetään, että proteiinia ei tarvita mitään valtavia annoksia kerrallaan, vaan sitä olisi hyvä saada keskikokoisina annoksina pitkin päivää, Sundell sanoo ja kertoo, että yksi hyvä tapa varmistaa riittävä proteiininsaanti esimerkiksi vanhuksilla on proteiinilisä, pieni heraproteiinijuoma nautittuna esimerkiksi sellaisen aterian yhteydessä, jossa muuten ei ylletä riittävään proteiinimäärään. Jokaiselta aterialta myös välipaloista olisi hyvä saada noin 20 grammaa proteiinia. Jos esimerkiksi aamu- FYSI EDUT KAKSIOSAISESTA SALLI SATULATUOLISTA: t SVMMBBU LVSPUBU KB MJJLVU IFMQPTUJ t SZIUJTJ QZTZZ IZWÊOÊ LPLP QÊJWÊO t WÊMUÊU BMBTFMÊO LJWVU t IBSUJBTJ PWBU SFOOPU t HFOJUBBMJBMVFFO UFSWFZT QBSBOFF t BMBSBBKPKFO WFSFOLJFSUP WJMLBTUVV KB OJWFMFU WPJWBU IZWJO 15

16 16 FYSI pala on kahvia ja leipää, määrä ei täyty, mutta korjaantuu helposti pienellä määrällä heraproteiinijuomaa, jossa on 20 gramman annoksessa peräti 19 grammaa proteiinia, Sundell sanoo. Hyvinä ruoan proteiinilähteinä Jan Sundell luettelee laadukkaan punaisen lihan, naudan jauhelihan, broilerin fileen, kalat, kananmunat, pavut, juustot, maitorahkat, maidon, jogurtin ja kaurahiutaleet, joissa niissäkin on yllättävän paljon proteiinia (14 g/100g). - Kananmuna on hyvä proteiininlähde, joka oli kauan pannassa, koska sen epäiltiin nostavan kovasti kolesterolia. Nykyään ollaan kuitenkin sitä mieltä, että sen vaikutus kolesteroliin on vähäinen, Sundell sanoo. Sundell muistuttaa vielä, että riittävä D-vitamiinin saanti on erittäin tärkeää niin luuston kuin lihastenkin kunnolle. Iäkkäiden saantisuositus on vielä suurempi kuin muun aikuisväestön. Se on 20 mikrogrammaa vuorokaudessa. Katso lisää ravitsemuksesta: sivuilta löytyvät ravitsemussuositukset, ruokailun seurantalomakkeet jne. myös erilaisille erillisryhmille, mm. ikääntyneille, joiden ravinnosta tietoa myös osoitteessa Laadukkaita proteiininlähteitä, joissa on hyvä suosia vähärasvaisia ja rasvattomia vaihtoehtoja: Lähde Annos Proteiinia Punainen liha...100g... 27g Naudan jauheliha...100g... 20g Broilerin file...100g... 23g Tonni-, valkoinen kala...100g... 23g Lohi...100g... 18g Kananmuna...1 kpl... 6g Papu...100g... 22g Raejuustoa...100g... 13g Maitorahka...100g... 11g Maito...1 lasi... 7g Jogurtti...2dl... 7g Juusto...3 siivua... 9g Kaurahiutale g... 14g Heraproteiini-isolaatti...20g... 19g Sisätautien erikoislääkäri Jan Sundellin tutkimustyö on liittynyt sydän- ja verisuonitauteihin, mutta rakas harrastus, lihasvoimaharjoittelu, on viime vuosina kääntänyt tutkijan kiinnostuksen lihasterveyden suuntaan. Jan Sundell toimii TYKS:ssä ja on Raision sairaalan vt. ylilääkäri. Lihasvoimaharjoittelua kotona Kaikki esimerkiksi hyvin heikkokuntoiset vanhukset - eivät pysty menemään kuntosalille. Heilläkin on silti mahdollisuus lihasvoimaharjoitteluun, sillä se voidaan toteuttaa myös kotiympäristössä. - Iäkkäälle ihmiselle esimerkiksi pelkkä portaiden nousu tai tuolilta ylös seisomaan nousu pieninä toistomäärinä voi olla hyvin tehokasta ja kotona pärjäämistä edistävää lihasharjoittelua. Tuolilta seisomaan nousu voi vaatia vanhukselta jopa 80 % mitatusta reisilihasvoiman maksimista. Nuori aikuinen tarvitsee samaan suoritukseen vain % maksimivoimastaan, dosentti Jan Sundell sanoo. Fysioterapeutin kotikäynnillä voidaan turvallisesti harjoittaa myös käsi- ja rintalihaksia esimerkiksi pieniä käsipainoja hyödyntäen. Hyvin heikkokuntoisilla vanhuksilla kotikäynnillä tapahtuva harjoittelu voi antaa tarvittavan lihasvoimareservin kotona pärjäämiselle. Fysioterapeutin ohjaamista kuntosali- ja kotikäynneistä voi lääkärin antamalla Sv3-lähetteellä saada myös Kela-korvauksen, Sundell muistuttaa ja lisää, että tämä on erittäin alikäytetty mahdollisuus. Näin siitä huolimatta, että lihasvoimaharjoittelu on vanhuuteen liittyvän lihaskadon eli sarkopenian tehokkain hoitomuoto, joka hidastaa myös luun haurastumista. Puhtaan kehonrakennuksen puolestapuhuja Itse 25 vuotta kuntosalia harrastanut erikoislääkäri Jan Sundell on myös puhtaan kehonrakennuksen puolestapuhuja. Kiinnostuin kehonrakennuksesta lajina, kun Suomessa kehitettiin viisi vuotta sitten puhdas, ilman anabolisia steroideja tapahtuva klassinen kehonrakennus. Haluan olla sen sanansaattajana kertomassa nuorille, että kehoa voi rakentaa ja saada kauniit lihakset omaa terveyttä kunnioittaen ilman mitään nappeja. Asia on tärkeä, sillä Suomessa on anabolisia steroideja käyttävää kuntoilijaa. Hiljattain 40 vuotta täyttänyt Jan Sundell osallistui pitkäaikaishaaveenaan klassisen kehonrakennuksen Fitness Classic 2011 kilpailuun hienoin tuloksin voittaen hopeamitalin sen Classic bodybuilding sarjassa.

17 FYSI tiesitkö että Luonnon syli edistää terveyttä mitattavasti! Uusimpien lääketieteellisten tutkimusten mukaan oleskelu luonnossa lieventää stressiä mitattavassa määrin. Muun muassa verenpaine, sydämen syke, lihasjännitys ja stressihormonien määrä vähenevät. Luonnossa oleskelu lisää positiivisia ja vähentää negatiivisia tunnetiloja. Se edistää keskittymis- ja suorituskyvyn palautumista. Tutkimusten mukaan fysiologinen toipuminen stressistä alkaa luonnonympäristössä jo 5-7 minuutin kuluttua stressiä aiheuttaneen tilanteen jälkeen. Mieliala kohenee 20 minuutissa ja tarkkaavaisuuden elpyminen alkaa 40 minuutin kuluttua. Pitkään jatkuneessa stressissä vaikutusten saaminen vaatii yli kaksi tuntia kestävää luonnossa oloa. Mm. Japanissa toteutettu Forest & Medicine tutkimus osoitti säännöllisten metsäkäyntien lisäävän myös ihmisen valkosolutuotantoa ja parantavan sitä kautta elimistön puolustuskykyä bakteereita ja tulehduksia vastaan. Japanin ja Suomen metsäntutkimuslaitokset ovat käynnistäneet yhteisen tutkimushankkeen, jossa selvitetään muun muassa sitä, miten erityyppiset viheralueet vaikuttavat stressistä palautumiseen. Riittävä määrä viheralueilta kaupungeissa voi edistää stressistä toipumista sekä ennaltaehkäistä monia sairauksia. Luonnonympäristöä voidaan käyttää apuna myös sairauksista toipumisessa, esimerkiksi uupumuksen, masennuksen ja keskittymishäiriöiden hoidossa. Suomessa toteutettavaan tutkimukseen osallistuvat Metlan ohella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto. Teemme karhunpalveluksen lapsille ja tuleville polville, jos emme arvosta joutomaita ja niittyjä. Rakennetut leikkikentät on nopeasti koluttu. Sen sijaan metsä ei ole koskaan leikitty loppuun. Luonnossa liikkuminen kehittää myös lasten fyysisiä taitoja kuten tasapainon hallintaa. Eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen, Turun Sanomat Liikunta on hyväksi vaihdevuosiikäisille naisille Liikunta lisää vaihdevuosi-ikäisten naisten hyvinvointia monella eri osa-alueella, selviää UKK-instituutissa tehdystä tutkimuksesta. Neljä kertaa viikossa kestävyysliikuntaa harrastaneet naiset kokivat olevansa vähemmän masentuneita ja nukkuvansa paremmin kuin vertailuryhmän naiset, jotka eivät liikkuneet yhtä paljon. Lisäksi kuumien aaltojen koettu määrä väheni liikuntaryhmän naisilla. Mitä enemmän naiset liikkuivat, sitä selvemmin hyvinvointi parani. Toimintaa haittaavista vaihdevuosioireista kärsii jopa puolet vaihdevuosi-ikäisistä naisista. Menopaussi, elintavat ja liikunta -tutkimuksen (MELLI) tavoitteena oli selvittää, voidaanko kestävyystyyppisellä liikunnalla vähentää vaihdevuosioireita tai niiden haittaavuutta sekä parantaa elämänlaatua ja työja toimintakykyä. Tutkimukseen osallistuneet 176 naista raportoivat päivittäin kuuden kuukauden ajan vaihdevuosioireet ja edeltävän yön unen laadun kännykkäohjelman avulla. Liikuntaryhmään kuuluvat saivat ohjeen toteuttaa kestävyystyyppistä liikuntaa neljä kertaa viikossa. Toteutumista seurattiin tallentavan sykemittarin avulla. Vertailuryhmä liikkui entiseen malliin. Hoitava uutuustyyny!

18 18 FYSI restoraattori on entistä mukavampi käyttää! Suomenkielinen käyttöliittymä! Kestävä ja turvallinen 10,4 selkeä kosketusnäyttö pehmustetut pohjetuet, poistettavissa ilman työkaluja säädettävä jalkaterän kiinnitys, avattavissa napin painalluksella harjoitteludatan tulostin Pyörätuolilukitus Puh. (03) Fax (03) Maahantuonti Myynti Huolto Kokonaisratkaisut max. 12 liikerata Tasapainon ja lihasvoiman ylläpitoon sekä dynaamiseen harjoitteluun Balance Trainer Mahdollistaa turvallisen tasapainoharjoittelun sekä aktiivisen seisomisen Balance Soft -ohjelma tuo mielekkyyttä harjoitteluun Uutta! Korkealaatuiset Saksalaiset Medi ortopediset tuotteet valikoimassamme.

19 FYSI koulutus Kädentaidot Kuntoon: Mobilisointi- ja kivunhoitotekniikat, Mulligan Concept koulutus 2012 Käsittelytekniikat heti käytettävissä työssä, Tuloksellinen menetelmä, Käytännönläheiset harjoitteet ja hyvät esimerkit, Kouluttajalla hieno tieto-taito -osaaminen, Paljon uutta asiaa - sain paljon irti, Toimivat niska- ja päänsärkytekniikat, Olkapää- ja kyynärpääosiot heti hyötykäyttöön! FYSI järjestää fysioterapeuteille kolmesta moduulista koostuvan, mobilisaation ja aktiivisen liikkeen yhdistävän Mulligan Concept koulutuksen vuonna 2012 seuraavasti: Aika: Moduuli I (ma-ti) Niska-yläraaja Moduuli II (ma-ti) Lanneranka-alaraaja Moduuli III (ma-ti) Syventävä koulutus Kouluttaja: Virve Havulinna, ft, OMT, akkreditoitu Mulligan Concept -kouluttaja. Koulutuksen pääpaino on käytännön harjoitteissa. Tiedot ja tekniikat ovat sovellettavissa työhön heti. Tavoitteena on nivelten liikkuvuuden parantuminen ja kivun lievittyminen. Tekniikalle on ominaista kivuttomuus ja asiakkaan aktiivinen rooli mobilisaatiossa. Tekniikan avulla voidaan saavuttaa hyviä hoitotuloksia nopeasti. Hinta sisältää mm. Brian R Mulliganin Manual therapy -kirjan ja yhden mobilisaatiovyön, joita voi ostaa lisää koulutuksessa. Paikka: FYSI:n koulutustila, Helsinki, Nuijamiestentie 5 B, 2. kerros. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: tai puh Katso tarkempi info: /koulutus Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus FYSI:n kiitetty Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus jatkuu. Ryhmä 11 aloittaa marraskuussa Koulutus painottuu aikuisneurologiaan. Aika ja paikka: Moduuli I: (ma-ke), Helsinki Moduuli II: (ke-pe), Helsinki Moduuli III: (ma-ke), Helsinki Koulutus antaa uusinta tietoa neurologisten sairauksien patofysiologiasta, hoidosta ja fysioterapiasta sairauden eri vaiheissa. Sekä kokeneet että vasta vähän kokemusta neurologisista asiakkaista omaavat fysioterapeutit saavat lisävalmiuksia ja uusia ideoita neurologisen asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja fysioterapiaan. Koulutuksessa käsitellään yleisimmät neurologiset sairaudet. Jokaisella moduulilla kouluttajina on sekä lääkäreitä että fysioterapeutteja. Kukin moduuli sisältää sekä teoriaosuuden että käytännön harjoittelua. Pääaihealueet: Neurologisen asiakkaan toimintakyvyn arviointi ja terapian painotusalueet, pääryhminä aivohalvaus (AVH), selkäydinvammat, MS, Parkinson, lihastaudit. Neurologisen asiakkaan kuntoutukseen liittyvät erityishaasteet: - Sopeutumisprosessi neurologisissa sairauksissa - Neurologinen asiakas ja kipu - Kuntoutuksen intensiteetti neurologisilla asiakkailla - Kognitiiviset muutokset ja puheen ongelmat neurologisilla asiakkailla - Lantionpohjan toimintahäiriöt neurologisilla asiakkailla Koulutuksen käyneet ovat saaneet edellisillä kausilla lisäpisteitä Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kilpailutuksissa. Katso tarkempi info: Lisätiedot ja ilmoittautuminen: tai puh

20 20 FYSI koulutus Lantionpohjan toimintahäiriöt - koulutus fysioterapeuteille Koulutus perustuu teoriaan ja biofeedback opetukseen, jossa laitteiden avulla voidaan todentaa lihasten heikkous tai vahvuus, lepotilan mittaus/ toiminnalliset mittaukset. Fysioterapeuttien täydennyskoulutukseen sisältyy käytännön harjoituksia pienryhmissä. Lantionpohjan toimintahäiriöt -koulutus toimii hyvin fysioterapeuttien tietojen päivityksenä: koulutuksessa tuodaan esille uusin kansainvälinen tieto lantionpohjan toimintahäiriöiden hoitomahdollisuuksista naisilla, miehillä ja lapsilla (to-pe) Torstai klo 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 9.15 Naisten lantionpohjan anatomia ja lantionpohjan toimintahäiriöt; lantionpohjan lihasten heikkous, laskeumat, ylijännitys- ja kiputilat yms. Gynekologi Teija Alanko, Mehiläinen Keskustelu/ kysymyksiä klo Miesten lantionpohjan rakenne ja toimintahäiriöiden syyt ja seuraukset; lantionpohjan ylijännitys- ja kiputilat, eturauhasongelmat, seksuaaliset toimintahäiriöt yms. Fysioterapeutti, seksuaalineuvoja Teija Huhtala, HUS Peijaksen sairaala klo Keskustelu, osallistujien esittäytyminen klo Lounas klo Lantionpohjan EMG tutkimus, mittaustulosten analysointi, hoidon suunnittelu ja toteutus Fysioterapeutti, TtM Sarianna Savolainen, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Synapsia klo Lasten lantionpohjan toimintahäiriöt ja fysioterapia, Fysioterapeutti, seksuaalineuvoja Tuula Aho, TAYS klo Kahvitauko klo Käytännön harjoitukset pienryhmissä; lepotilan mittaus, toiminnalliset mittaukset eri alkuasennoissa, sähkön tunnistamistason mittaaminen; Fysioterapeutit Sarianna Savolainen, Tuula Aho, ja Pirkko Åkerman (Keski-Suomen Keskussairaala) klo Ongelmatapausten käsittelyä ja hoito-ohjeet klo Päivän päätös Perjantai klo 8.30 Istumaterveys demo, fysioterapeutti Tiina Roos, Salli Systems klo 9.00 Kahvitauko klo 9.15 Lantionpohjan kiputilat; syntymekanismit ja eri hoitomahdollisuudet. Vulvodynia. Professori, LKT, ylilääkäri Jorma Paavonen, HYKS Naistenklinikka Keskustelu/ kysymyksiä klo Lantionpohjan ylijännitys- ja kiputilojen fysioterapia, fysioterapeutti, seksuaalineuvoja Pirkko Åkerman, Lantionpohjan tutkimus- ja hoitoyksikkö, KSSHP klo Lantionpohjan toimintahäiriöiden hoito neurologisilla asiakkailla, Sarianna Savolainen klo Lounastauko klo Käytännön harjoitukset: (Sarianna Savolainen, Pirkko Åkerman ja Tuula Aho) Ylijännitys- ja kiputilojen hoito, yliaktiivisen rakon rauhoittaminen, lihasten aktivointi sähkön avulla (lihasten vahvistaminen ja tunnottomuuden hoito), uusimmat suositukset Mitä tehdä, kun paikat on niin kipeänä, ettei voi farkkuja käyttää? klo Kahvia ja hedelmiä klo Ryhmän vaihto klo Eritystapausten käsittelyä ja ongelmien ratkaisumalleja klo Koulutuksen päätös ja todistusten jako Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry /koulutus, puh , Kohderyhmä: Fysioterapeutit, enintään 24 osallistujaa, Paikka: FYSI:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B 2.krs, Helsinki, Järjestäjä: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, Tuottaja: Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy. Hinta: FYSI:n jäsenetuhinta alv 23%/pvä, yhteensä alv 23%. Normaalihinta on alv 23%/pvä, yhteensä alv 23%. Hinta sisältää luentomateriaalit, lounaat, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä todistuksen. Yksi elektrodi/osallistuja sisältyy myös hintaan.

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET Ravitsemus ja liikunta Tähän oppaaseen on koottu perustietoa luustoterveyttä tukevista elintavoista. Terve ja vahva luusto on tuki- ja liikuntaelimistön peruspilareita, ja sen

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot