Lautakunta/pykälä/pvm Tekninen lautakunta

Transkriptio

1 1 Toimintakertomus TL seuranta ajalta Lautakunta/pykälä/pvm Tekninen lautakunta Tulosalueet: Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Tekninen lautakunta... 4 Toiminta-ajatus... 4 Yhdyskuntatekniikka... 4 Kunnallistekniikan suunnittelu (yhdyskuntatekniikan päällikkö)... 4 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 4 Riskiarvio... 5 Henkilöstösuunnitelma Investoinnit... 6 Tunnusluvut... 6 Tavoitteet ja mittarit... 6 Olennaiset tapahtumat... 7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 8 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 8 Kunnallistekniikan rakentaminen (työpäällikö)... 8 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 8 Riskiarvio... 8 Henkilöstösuunnitelma Investoinnit... 9 Tunnusluvut Tavoitteet ja mittarit (vuositavoitetaulukko) Olennaiset tapahtumat Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Kunnossapito ja viheralueet (kunnossapitopäällikkö) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Riskiarvio Henkilöstösuunnitelma Investoinnit Tunnusluvut Tavoitteet ja mittarit Olennaiset tapahtumat Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Joukkoliikenne (liikenneinsinööri) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Riskiarvio Henkilöstösuunnitelma Investoinnit Tunnusluvut Tavoitteet ja mittarit Olennaiset tapahtumat Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Tilakeskus Tilahallinta ja suunnittelu (tilakeskuksen päällikkö) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Riskiarvio Henkilöstösuunnitelma Investoinnit Tunnusluvut Tavoitteet ja mittarit Olennaiset tapahtumat Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Rakentaminen (rakennuspäällikkö) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Riskiarvio Henkilöstösuunnitelma

3 Investoinnit Tunnusluvut Tavoitteet ja mittarit Olennaiset tapahtumat Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Kiinteistöjen ylläpito (kiinteistönhoitopäällikkö) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Energiansäästötoimenpiteet v Riskiarvio Henkilöstösuunnitelma Investoinnit Tunnusluvut Tavoitteet ja mittarit Olennaiset tapahtumat Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset

4 4 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalueet Toiminta-ajatus Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Teknisen lautakunnan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille yhdyskuntatekniikan palveluja, huolehtia kunnan omasta toimitilatarpeesta ja huolehtia terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä yhdessä kunnan muiden sidosryhmien kanssa. Lautakunnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää kuntalaisia ja sen työntekijöitä varten turvallinen ja viihtyisä asuin-, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan ympäristö sekä edistää ja ylläpitää kunnassa laadukkaita joukkoliikennepalveluja. Tili Tilinimi 12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 12/ TEKNINEN LAUTAKUNTA 30 TOIMINTATUOTOT , ,99% Myyntituotot , ,59% Maksutuotot , ,54% Tuet ja avustukset , ,50% Muut toimintatuotot , ,05% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , TOIMINTAKULUT , ,90% Henkilöstökulut , ,52% Palvelujen ostot , ,27% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,37% Avustukset , ,65% Muut toimintakulut , ,79% TOIMINTAKATE , ,97% YHDYSKUNTATEKNIIKKA Yhdyskuntatekniikka-tulosalue sisältää seuraavat tulosyksiköt, joissa työskentelee yhteensä 42,5 henkilöä: kunnallistekniikan suunnittelu kunnallistekniikan rakentaminen kunnossapito ja viheralueet joukkoliikenne KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU (YHDYSKUNTATEKNIIKAN PÄÄLLIKKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Kunnallistekniikan suunnittelun tulosyksikkö tuottaa kunnallistekniset suunnitelmat ja mittaukset, vastaa vesistöjen kunnostushankkeiden suunnittelusta sekä pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta.

5 5 Tulosyksikkö avustaa maankäytön suunnittelua tuottamalla tarvittavaa tietoa mm. kaava-alueen rakennettavuudesta, kunnallistekniikan tarvitsemista tilavarauksista ja sen rakentamiskustannuksista kaavahankkeissa. Tehtävämäärä kasvaa: uusia asemakaavoja valmistuu lähiaikoina useita erityisesti Etelä-Tuusulaan, samalla vanhojen katujen saneeraustarve kasvaa. Liikenneturvallisuus- ja meluntorjuntahankkeisiin on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Kunnan kustannusosuus valtion maanteihin kohdistuvissa rakennushankkeissa kasvaa jatkuvasti, jonka vuoksi näihin hankkeisiin tulee ryhtyä harkiten. Osallistavaa suunnittelua asukkaiden kanssa kehitetään saneerattavissa kohteissa. Uuden maksun, hulevesimaksun, käyttöönottoa harkitaan. Riskiarvio Kunnallistekniikan suunnittelu oli kunnassa ennätyssuurta ja kasvaa edelleen vuoden 2018 aikana. Aikataulut saada hankkeet toteutukseen ovat hankkeiden laajuus huomioon ottaen erittäin tiukat. Suunnitteluresursseja on ollut vaikea saada, mikä on näkynyt viivästymisinä aikatauluista ja osittain myös suunnittelun laadussa. Aikataulut eivät myöskään ole aina sallineet kaikkein optimaalisimpien suunnitteluratkaisujen tarkastelua ja valintaa. Suunnitteluaikataulujen kireys ja resurssien puute voi heijastua rakentamisessa lisä- ja muutostöinä. Mahdollisuus ottaa suunnitteluun ylimääräisiä kohteita ns. pikatoimeksiantoina ohi suunnitteluohjelmien on heikentynyt. Suunnittelukohteiden vaatimasta työpanostuksesta johtuen muu kunnallistekninen kehitystyö kärsii. Valmiuksia ottaa käyttöön hulevesimaksu koko kunnan alueella ei tällä hetkellä ole. Kadunvarsiojien kunnostuksen suunnitteluun ja kunnostuksen toteuttamiseen ei tällä hetkellä ole osoittaa resursseja. Henkilöstösuunnitelma Kunnallistekniikan suunnittelun resurssien suhde kaavoituksen suunnitteluresursseihin ei ole edelleenkään tasapainossa. Tämä näkyy siinä, että kaikkea tukea yhteistyökumppaneille ei voida antaa pyydetyssä aikataulussa. Lisäresurssin palkkaaminen on entistä todennäköisemmin tarpeen lähiaikoina. Hallinnollisten tehtävien kasvun myötä työn painopiste on siirtymässä omasta tuotannosta voimakkaasti tilaajaorganisaation suuntaan, mikä pitkällä tähtäimellä heikentää valmiutta omaan suunnitteluun ja hidastaa reagointimahdollisuuksia pikatoimeksiantoihin. Henkilöstön osaamista on kehitettävä tilaaja- ja valvontaorganisaation suuntaan. Mittauspalveluiden työmäärään vaikuttaa osittain rakentamisen intensiteetti eri vuodenaikoina. Työn kausivaihtelun vuoksi on mittaustekniikassa ollut kolmen vuoden ajan käytössä menetelmä, jossa kesäajalla on ollut useampi työntekijä ja

6 talvikaudella työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä. Hyvien tulosten ansiosta menettelyä jatketaan toistaiseksi. suunnittelu: yhdyskuntatekniikan päällikkö, 3 suunnittelijaa, liikennesuunnittelija, 2 teknistä avustajaa + 1 projektipäällikkö Rykmentinpuiston kehittämiseen= 7+1 henkilöä, lisätarve 1 suunnitteluinsinööri mittauspalvelut: mittausteknikko, 2 mittaustyönjohtajaa, 2 mittausmiestä ja kairausmies = 6 henkilöä, lisätarve määräytyy suunnittelun ja rakentamisen volyymin kehityksestä. 6 Investoinnit Tunnusluvut Ei merkittäviä. KUNN.TEKNIIKAN RAKENTAMINEN TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP Investoinnit (Yhdyskuntatekniikka /asukas Tili Tilinimi 12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 12/ Kunnallistekniikan suunnittelu 30 TOIMINTATUOTOT , ,23% Myyntituotot , ,13% Maksutuotot 0, ,00% 330 Tuet ja avustukset 8 000, Muut toimintatuotot 0, TOIMINTAKULUT , ,71% Henkilöstökulut , ,40% Palvelujen ostot , ,63% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,40% Muut toimintakulut , ,55% TOIMINTAKATE , ,10% Tavoitteet ja mittarit Tavoite : Edistämme Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta Mittari: Kunnallistekniikan suunnittelun valmiustilanne vuoden lopussa Seuranta: Hyrylän keskustan kaavoitus ei ole vielä siinä vaiheessa, että alueen kunnallistekniikan vaatimia muutoksia voisi alkaa suunnitella. Asuntomessualueen suunnittelu etenee pääosin aikataulun mukaisesti. Tavoite : Panostamme liikenneratkaisussa kevyen liikenteen turvallisuuteen Mittari: Valmistuneiden kevytväyläsuunnitelmien määrä (väyläpituus) Seuranta: Lautakunta on hyväksynyt joulukuun loppuun mennessä 11 kpl katusuunnitelmia, joissa on uutta kevytväylästöä yhteensä 3900 m.

7 Tavoite : Jatkamme vuonna 2013 laaditun Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanoa Mittari: Valmistuneiden liikenneturvallisuuden suunnitteluhankkeiden lukumäärä Seuranta: Puhtaasti liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä suunnitelmia on valmistunut kaksi kappaletta: Lahelantien kevytväylä välillä Ristikiventie-Rusokuusamankuja. Suunnitelmaan sisältyi myös kevytväylästö Ali-Seppäläntiellä. Kohteen toteutus aloitettiin loppusyksystä. Toinen suunnittelukohde on Haukantien/Pellavamäentien liittymäjärjestelyjen ja kevyenliikenteen yhteyksien parantaminen Riihikalliossa. Rakennettuja kohteita ovat Lahelantien-Knaapilantien liittymä ja Pertuntien suojatiejärjestelyt Pertun päiväkodin kohdalla Jokelassa. Tavoite : Kiinnitämme suunnittelussa entistä enemmän huomiota esteettömyyteen päivittämällä suunnitteluohje tarpeellisin osin ja ottamalla uudet ohjeet myös käytäntöön Mittari: Suunnitellut kohteet Seuranta: Puustellinmetsän asemakaava-alue on ensimmäinen laajempi yhtenäinen alue, jossa esteettömyyteen on pyritty kiinnittää erityistä huomiota. Seuraavat suunnittelun alla olevat kohteet ovat Rykmentinpuisto keskusta, Monio ja Lahelanpelto II. 7 Olennaiset tapahtumat Suunnittelussa oli resurssipulaa toisella vuosikolmanneksella ajan yhden suunnittelijan eläköitymisen vuoksi. Vuosien saatossa säästöön jääneet pitämättömät vuosilomat hankaloittavat uuden henkilön rekrytointia lisääntyvien palkkakulujen vuoksi. Kunnallistekniikan suunnittelussa pääpaino on ollut Rykmentinpuiston alueella sijaitsevien Puustellinmetsän, Rykmentinpuisto keskustan ja Monion suunnittelussa sekä Anttilanrannan, Lahelanpelto II ja Kartano I -alueiden suunnittelussa. Koskenmäen kiertoliittymän rakentamissuunnittelu aloitettiin helmikuussa. Kellokosken voimalaitospadon teknisen kalatien suunnittelu aloitettiin elokuussa. Em. kohteiden suunnittelu on työllistänyt mittausyksikköä runsaasti maastomallin täydennyksien ja alueilla tehtävien pohjatutkimusten johdosta. Mittausyksikkö on tehnyt pohjatutkimuksia mm. Lahelanpelto II:n, Puustellinmetsän, Rykmentinpuiston keskustan, Kartano I:n ja Koskenmäen alueilla. Pohjatutkimuspisteitä oli kaikkiaan 343 kpl. Maastomallia mittausyksikkö tuotti 43 ha GNSSja takymetrimittauksilla. Merkittävimmät kohteet sijaitsivat Inkilässä, Vanhalla valtatiellä, Riihikallion Marsuntiellä ja Jokelan Peltokaaren ja Alhon alueilla. Laserkeilattua maastomallia tuotettiin 88 ha. Kohteet olivat Rykmentin siirtoviemäri, Keravan joki, Sulan aluen, Peltokaari ja Tykkitien alueet. Vesihuoltoverkostosta ylläpidettävää johtokarttaa päivitettiin mittaamalla 1150 kpl sulkuventtiiliä ja viemällä ne tietokantaan. Samalla päivitettiin n. 250 johdostokorttia. Painumaseurantamittauksia tehtiin Puustellissa ja Lahelassa. Pohjaveden ohjelmoitua seurantaa suoritettiin Lahelanpelto II alueella.

8 8 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suunnittelun ja rakentamisen pääpainopiste on lähivuosina Etelä-Tuusulassa ja erityisesti Rykmentinpuistossa, jossa tulee rakentaa vuoteen 2020 mennessä kunnallistekniikkaa kolmen asemakaavan alueella. Valtuuston asettama tavoite tuottaa Etelä-Tuusulassa 100 tonttia vuodessa myyntiä varten asettaa uudisaluerakentamisen etusijalle. Katujen ja vesihuollon saneeraushankkeita lykätään mahdollisuuksien mukaan vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Kunnan omaan katuverkostoon kohdistuvista liikenneturvallisuushankkeista pyritään kuitenkin toteuttaa 3-5 kohdetta/vuosi jatkossakin. Hulevesien hallinta on otettava huomioon entistä laajemmin myös yleisillä alueilla. Tämä johtaa monimutkaisimpiin katurakenteisiin, kalliimpaan ja hitaampaan rakentamiseen ja lisääntyvin kunnossapitokohteisiin. Kaavoituksessa on varattava hulevesien vuoksi nykyistä enemmän tilaa käsittelylle, mikä heikentää kaavataloutta. Hulevesien hallinta on vielä nykyisin lähinnä vesimäärän hallintaa, mutta tulevaisuudessa myös laadullinen hallinta tulee voimakkaammin esiin. Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Kunnallistekniikassa asiantuntijapalvelujen ostot ylittyivät eurolla. Tämä johtui pääosin arvoitua suuremmista asemakaavojen laatimiseen liittyvistä avustavista suunnittelutoimeksiannoista, joita ei voi kirjata investointeihin. Tällaisia toimeksiantoja olivat mm. kunnallistekniikan yleissuunnittelu sekä aluepohjatutkimukset. Lisäksi on vuoden aikana jouduttu turvautumaan lakiasiainpalveluihin ennakoitua enemmän. Näistä kuluista osa on jo saatu takaisin kunnan kannalta myönteisten päätösten myötä. Henkilöstökulut olivat puolestaan noin euroa arvioitua pienemmät. Kokonaisuutena Kunnallistekniikan ja mittauspalvelujen toimintakulut ennen poistoja ja vyörytyksiä olivat noin budjetoitua pienemmät. KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN (TYÖPÄÄLLIKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Kunnallistekniikan rakentamisyksikkö vastaa kunnallistekniikan rakentamisesta ja vesistöjen kunnostushankkeista. Riskiarvio Kunnallistekniikan rakentaminen oli kunnassa ennätyssuurta ja kasvaa edelleen vuoden 2018 aikana. Aikataulut saada kohteet rakennettua ovat hankkeiden laajuus huomioon ottaen erittäin tiukat. Mahdollisuus ottaa rakennustyökohteiksi ylimääräisiä kohteita ns. pikatoimeksiantoina ohilautakunnan hyväksymän rakentamisohjelma on heikentynyt. Työkohteiden suuri määrä ja niiden laajuus tuo taloudellisia ja työsuojelullisia riskejä hankkeille. Riskejä on pyritty kompensoimaan palkkaamalla vaativimpiin kohteisiin rakennuttajakonsultit. Myös omaa työnjohtoresurssia on kasvatettu.

9 9 Henkilöstösuunnitelma Kunnassa käynnistyy suuria väylä- ja aluerakentamiskohteita, joihin sisältyy taitorakenteita kuten siltoja ja meluesteitä. Näitä ovat mm. Puustellinmetsän siltaurakat ja Koskenmäki-Vaunukangas urakka. Näiden kohteiden rakennuttamisresurssit turvataan käyttämällä rakennuttamispalveluiden puitesopimusta. Myös ulkopuolisten urakoitsijoiden käyttö lisääntyy kunnan rakennuskohteissa. Omaa työjohtoresurssia vahvistettiin muuttamalla yksi täyttämätön putkenlaskijan nimike vuoden alussa työnjohtajaksi. Tämä virka täytettiin syksyllä. Henkilöstön osaamista on kehitettävä tilaaja- ja valvontaorganisaation suuntaan, tästäkin huolimatta henkilöstön määrä ei ole oikeassa suhteessa lukumääräisesti näin lukuisten investointikohteiden turvalliseen toteuttamiseen. Henkilöstö: Työpäällikkö, maarakennusmestari, työnjohtaja, 4 putkenlaskijaa. Investoinnit Kunnallistekniikan investoinnit ovat vuonna 2018 arviolta katujen osalta noin 9,72 M, vesihuollon rakentamisen osalta noin 3 M, sekä vesistörakentamisen ja kunnan kustannusosuuksien kohteiden osalta noin 4,87 M. Vuosina näiden on arvioitu yhteensä olevan tasoa M. Rakennusyksikkö toteuttaa vesilaitosinvestointirahoilla vesihuoltoa vuosittain n. 2-3 M. Merkittävimpiä investointikohteita kaudelle ovat: - Puustellinmetsä - Rykmentipuisto keskusta - Monio - Anttilanranta I - Lahelanpelto II - Linjapuisto II - Kartano I - Peltokaari, 3. vaihe - Koskenmäki-Vaunukangas kiertoliittymät (mt 45-mt139) - Järvenpääntien saneeraus kiertoliittymien välillä (mt 145) - Aropellon kaava-alue - Haukantie-Pellavamäentie kiertoliittymä - Kellokosken tekninen kalatie - Kellokosken keskusta

10 10 Tunnusluvut Tili Tilinimi 12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 12/ Kunnallistekniikan rakentaminen 30 TOIMINTATUOTOT , ,30% Myyntituotot , ,20% Muut toimintatuotot 8 760, VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , TOIMINTAKULUT , ,12% Henkilöstökulut , ,71% Palvelujen ostot , ,12% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,87% Muut toimintakulut , ,12% TOIMINTAKATE , ,05% Tavoitteet ja mittarit (vuositavoitetaulukko) Tavoite: Kehitämme investointikohteiden kustannusseurantaa. Mittari: Kustannusseurannan valmiustilanne vuoden lopussa. Seuranta: Tiliöintitarkkuus, litterointi ja kustannusjakomekanismi välillä kunta/vesilaitos on saatu kuntoon. Kuntari-ohjelma on osoittautunut hyvin soveltuvaksi työkaluksi kustannusseurannan kehittämisen kannalta. Jälkimittaus kohteiden valmistuttua on vielä kehitteillä. Olennaiset tapahtumat Merkittävimpiä vuoden rakentamiskohteita olivat Etelä-Tuusulassa Puustellimetsän esirakentaminen, Puustellinmetsän kunnallistekniikan rakentaminen, Anttilanrannan kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen, Hiekkamäentien parantaminen, Koskenmäentien jkpp-sillan rakentaminen, Lahelantien kv-väylän rakentaminen välillä Ristikiventie-Kuusamantie. Kellokoskella merkittävimpiä kohteita olivat Keravanjoen ruoppaus ja Rajalinnan työpaikka-alueen kunnallistekniikan rakentaminen. Jokelassa puolestaan Peltokaaren kaava-alueen jatkorakentaminen, Mikontien ja Topiaksentien saneeraus, Kiirunankujan rakentaminen, Pertuntien ylitysjärjestelyt ja Tikuntekijäntien sillan rakentaminen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnassa alkaa vuosina useita merkittäviä hankkeita Puustellinmetsän lisäksi: Rykmentinpuiston keskustan ja Monion kaavat Rykmentinpuistossa, Lahelanpelto II esirakentaminen, Lahelanpelto II kunnallistekniikan rakentaminen, Kartano I, Rajalinna II, sekä Koskenmäen-Vaunukankaan liittymien saneeraus, Haukantien-Pellavamäentien kiertoliittymä. Kaikki em. hankkeet ovat aikataulullisesti kireitä. Kun otetaan lisäksi huomioon valtuuston asettama tavoite tuottaa Etelä-Tuusulaan myyntiin 100 AO-tonttia vuodessa myyntiin, kasvaa kaavoituksen, maankäytön, kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen työmäärä entisestään oleellisesti.

11 11 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Ei olennaisia. KUNNOSSAPITO JA VIHERALUEET (KUNNOSSAPITOPÄÄLLIKKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Katujen ja viheralueiden kunnossapidossa tarkennetaan kunnossapitoluokituksia ja kiinnitetään entistä enemmän huomioita luokituksen mukaiseen ylläpitoon, näillä toimilla pyritään hillitsemään kunnossapitokustannusten nousua Kevytliikenneväyläverkoston kuntokartoituksen käynnistäminen, minkä pohjalta aloitetaan saneeraussuunnittelu Leikkipaikkojen määrää hallitaan poistamalla vähäisellä käytöllä olevia huonokuntoisia puistoja Katujen sekä aktiivikäytössä olevien puistojen perusparannukset tehdään erillisen saneeraussuunnitelman mukaisesti Kuntalaisia kannustetaan osallistumaan katuympäristön sekä viheralueiden hoitoon Riskiarvio - Normaalista poikkeavat sääolosuhteet aiheuttavat taloudellisen riskin - Laaja palveluverkko ja hajanainen yhdyskuntarakenne on riski - Useat uudet kehittämishankkeet sitovat henkilöresursseja perustehtävien hoidosta ja se aiheuttaa resurssivajetta yksikön perustehtävien hoitoon ja osaltaan vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen töissä. - Määrärahojen niukkuus lisää infraomaisuuden korjausvelan kasvua - Vaikeus rekrytoida työvoimaa avoinna oleviin virkoihin Henkilöstösuunnitelma Kunnossapito ja viheralueet -tulosyksikössä on yhteensä 21,5 henkilöä seuraavasti: Kunnossapitopäällikkö, tiemestari, kunnanpuutarhuri, 3 työnjohtaja, 2 kuorma-autonkuljettajaa, tiehöylän kuljettaja, 4 koneenkuljettajaa, koneasentaja, siivooja, kiinteistönhoitaja, 5.5 viheraluehoitajaa. Yksi viheraluehoitaja tekee 50 % töitä liikuntatoimelle. Tiemestarin virka on täyttämättä. Kunnanpuutarhurin virka täytettiin kesällä. Viheraluerakentaminen on jäänyt jälkeen tavoiteaikatauluista. Kaava-alueiden puistoja ei ole ehditty suunnittelemaan eikä rakentamaan, virkistysmetsät ovat osin pusikoituneet, Tuusulanjärven eteläosan kehityshankkeita ei ennätetä vie-

12 Investoinnit mään läpi ohjaustyöryhmän asettamassa aikataulussa. Kunnallistekniikan suunnittelu on osaltaan pyrkinyt edistämään puistosuunnittelua ja Kunnossapitoyksikkö on vastannut Puustellinmetsän puiston esirakentamisesta. Lähivuosien virherakentamisen määrästä johtuen Viheralueyksiköllä on tarve rekrytoida viheraluesuunnittelija edistämään viheralueiden suunnittelua ja rakentamista. 12 Puistorakentamisen suurimpia kohteita ovat: - Peltokaaren alue - Rykmentinpuisto/ Puustellinmetsä Tunnusluvut TEIDEN KUNNOSSAPITO TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA Liikennöimisalue m² Päällysteaste % Valaistusaste % Kunnossapidettävät tiet km Kp. kevyen liik. väylät km Kunnan hoidossa ol. ykstiyistiet km Käyttötalousmenot Tiet ja liik.väylät YL. ALUEIDEN VALAISTUS TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP2016 TP sähkö VIHERALUEEET TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2016 TA kunnossapid. rak. puistot ha käyttötalousmenot /ha luonnonvar. ja metsäpuistot ha leikkipuistot kpl Tili Tilinimi 12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 12/ Kunnossapito ja viheralueet 30 TOIMINTATUOTOT , ,02% Myyntituotot , ,83% Maksutuotot , ,65% Tuet ja avustukset 0, Muut toimintatuotot , ,94% TOIMINTAKULUT , ,69% Henkilöstökulut , ,70% Palvelujen ostot , ,86% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,10% Avustukset , ,65% Muut toimintakulut , ,56% TOIMINTAKATE , ,90%

13 13 Tavoitteet ja mittarit Tavoite : Viheralueet-yksikön projekteja toteutetaan palvelumuotoilun keinoin Päiväkotien leikkipihojen saneerauksissa käyttäjien toiveet huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa Mittari: Toteutuneet kohteet Seuranta: Yksi toteutunut kohde (Vaunukankaan päiväkoti) Tavoite: Kuntalaisten aktivointi lähiympäristönsä hoitoon Mittari: Kohteiden määrän kehitys Seuranta: Talkoita on pidetty poikkeuksellisesti jo lopputalvella / alkukeväällä Tuusulanjärven eteläpäässä. Torille on tehty talkoilla penkkejä, kukkalaatikoiden rakentaminen työn alla. Vaunukankaalla on tehty risujen raivausta. Kellokosken taidepolun ympäristötaidenäyttely on toteutettu paikallisin talkoovoimin. Syyskukkien istutus keskustaajamiin tehtiin yhdessä kuntalaisten kanssa. Joitakin yksittäisiä talkootyölupia on myönnetty ja mm. Riihikallion Kotkanpuiston puistometsän altaraivuuta on tehty osittain talkootyönä. Tavoite: Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset optimoidaksemme palveluverkon ja alentaaksemme investointitasoa Tiivistämällä palveluverkkoa supistamme korjausvelkaa ja alennamme kustannus- ja investointikuormaa - Leikkipuistojen määrän hallinta/ Aktiivikäytössä olevien perusparannus Mittari: Leikkipuistojen määrän muutos/ Perusparannettujen määrä Seuranta: Toimittu yhteistyössä tilakeskuksen kanssa päiväkotien saneerauskohteissa. Tavoite : Tehostamme toimintatapoja digitalisaation avulla Luomme tuottavuutta digitalisaation keinoin Mittari: Toteutuneet muutokset verrattuna nykytoimintaan Seuranta: Työkoneissa on kokeilukäytössä 360 katvekamerat. Tavoitteena on tehostaa työtapoja ja vähentää onnettomuusriskejä. Kunnossapidossa on koekäytössä dokumentoinnin ja laadunvalvonnan apuna Vaisalan RoadAl järjestelmä Tavoite: Käymme läpi kunnan laiteinfrastruktuurin ja tuemme työskentelyä mobiiliratkaisuilla ja etätyömahdollisuuksilla Mittari: Toteutuneet muutokset verrattuna nykytoimintaan Seuranta: Talviajan päivystäjällä sekä leikkivälinekorjaajalla on käytössä mobiililäppärit, lumitilanteen toteamiseksi käytössä on kaksi kelikameraa. Tavoite : Kehitämme omaisuuden hoidon laadun valvontaa pilotoimalla LASSO - urakanhallintajärjestelmää talvella Lasso tarjoaa yhteisen tilannekuvan sekä keskitetyn säilytyspaikan eri urakoitsijoiden tuottamalle talvihoidon ja muunkin hoidon ja kunnossapidon tiedolle (reitit, työsuoritteet) huomioiden vaaditun palvelutason (hoitoluokat toimenpideaikoineen). Jatkotavoitteena on, että Lasso tarjoaa karttanäkymän oleellisen laadunseurannan tiedon katseluun sekä mahdollistaa keskitetyn työsuoritetiedon välittämisen eteenpäin esim. kuntalaisten käyttöön. Mittari: Toteutunut / ei Seuranta: Työ on edennyt suunnitelman mukaisesti, mutta on edelleen kehitysvaiheessa

14 Tavoite : Parannamme tuottavuutta hankintoja tehostamalla Cloudia hankintajärjestelmää hyväksi käyttäen Mittari: Järjestelmän avulla tehdyt hankinnat Seuranta: Vuoden aikana järjestelmällä kilpailutettiin 12 urakkaa. Järjestelmä nopeuttaa tarjoajien kelpoisuuden tarkistamista ja tarjousten vertailua. Tavoite : Elinkaarikustannusten huomioiminen hankinnoissa valintakriteerinä energiatehokkuus (katuvalojen saneeraus) Mittari: Laskennallinen energiansäästö Seuranta: Kyseisen hankinnan osalta laskennallinen säästö on 70 % energiakuluista. Saneeraustyöurakka on aloitettu talvella. 14 Olennaiset tapahtumat Henkilöstössä on tapahtunut vaihtuvuutta sekä eläköitymisten että irtisanoutumisten seurauksena, mikä on aiheuttanut hetkellistä resurssipulaa yksikössä. Korvaavia resursseja on jouduttu ottamaan ostopalveluina, mikä on osaltaan vaikuttanut menojen kasvuun. Uusi kunnanpuutarhuri saatiin palkattua kesällä. Viheralueiden esimiehet ovat käyneet viherurakoiden valvojakoulutukset ammattitaitojensa kehittämiseksi. Kaksi työkonetta vaihdettiin yhteen uuteen koneeseen. Kellokosken viherhoito ja talvityöurakat kilpailutettiin. Etelä-Tuusulan talvityöurakat kilpailutettiin. Poikkeavan aikainen ja haastava alkutalvi on aiheuttanut painetta talvikunnossapidossa. Uutta tiemestaria ei ole saatu rekrytoitua yrityksistä huolimatta. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tiemestarin rekrytointia jatketaan. Viherhoitourakoita kilpailutetaan kahdella alueella etelä -Tuusulassa. Tavoitteena keskustaajamien yleisilmeen kohottaminen ja taajamien omaleimaisuuden esiintuominen. Lähivuosina kuntaan valmistuu useita kilometrejä uutta katuverkostoa ja useita hehtaareja uusia viheralueita. Samanaikaisesti vanhoja puistoja saneerataan korkeampaan hoitotasoon. Kohteiden kunnossapito on turvattava jo vuoden 2019 talousarviota laadittaessa. Yleinen raamikorotus käyttötaloudessa ei todennäköisesti tule riittämään vaan korotuksessa on otettava huomioon kunnossapidettävän pinta-alan kasvu. Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Tulosalueen tulot ylittyivät pitkälti ylijäämämaiden, katulupien sekä metsänmyynnin osalta ja menot ylittyivät pääosin talvikunnossapidon seurauksena (urakat+ liukkaudentorjuntamateriaali). Katuvalojen sähkönkulutus oli budjetoitua pienempi, johtuen energiatehokkaista valasinhankinnoista saneeraustöiden yhteydessä. Henkilöstövajauksen korvaaminen ostopalveluina sekä alkuvuoden poikkeuksellisen runsaat lumisateet ja loppuvuoden aikainen talventulo aiheuttivat osaltaan määrärahojen ylityksen palvelujen ostoissa sekä materiaalin hankinnoissa.

15 15 JOUKKOLIIKENNE (LIIKENNEINSINÖÖRI) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Joukkoliikenneyksikkö vastaa kunnan sisäisen kaikille avoimen joukkoliikenteen hankinnasta ja järjestämisestä. Yksikkö vastaa yhteistyössä Tuusulan toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa seudullisen liikenteen suunnittelussa ja hankinnassa. Yksikkö tekee yhteistyötä myös muiden toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten kanssa kunnan raja-alueiden liikennetarjonnan sekä joukkoliikenteen lippuyhteistyön osalta. Yksikkö hoitaa kunnan edunvalvontaa joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Vuonna kunnan joukkoliikennebudjetissa on euromääräisesti varauduttu liikennöinnin yhteishankintoihin Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Edellisten vuosien liikenteen hankintakierrosten hintatasoja on pidetty yleisesti edullisina, mutta vuoden budjetissa ei ole voitu varautua hankintojen merkittävään, Tuusulan kunnalle kohdentuvaan kustannustason nousuun. Liikennehankintoihin liittyvät lisämäärärahatarpeet tuodaan tarvittaessa erikseen päätöksentekoon. ELY-keskuksen järjestämää joukkoliikennettä, kunnan henkilökuljetuksia ja kunnan järjestämää täydentävää joukkoliikennettä suunnitellaan ja käsitellään kokonaisuutena, jonka suunnittelu-, järjestämis- ja rahoitusvastuiden osalta toimitaan ELY:n ja kunnan välisen sopimuksen mukaisella tavalla. Kunnan omat liikennepalveluostot ovat kaikille avointa kaupunkimaista paikallisliikennettä sekä palveluliikennettä. Kunnan joukkoliikennelipputuki kohdennetaan kausilippuina asiakkaille myytäviin linja-autoliikenteen seutu- ja työmatkalipputuotteisiin sekä HSL-alueen liityntälipputuotteisiin. Valmistaudutaan joukkoliikenteen siirtymäajan päättymiseen selvittämällä kunnan tahtotila HSL -jäsenyyteen. Mikäli HSL-jäsenyyteen päädytään liittymisesityksen mukaisesti alkaen, vuonna panostetaan jäsenyyden alkuun vaikuttavan joukkoliikennejärjestelmän suunnitteluun yhteistyössä HSL:n kanssa. Osallistutaan tarpeen mukaan yhteistyöhön ja liikennejärjestelmätyöhön kehyskuntien välillä sekä HSL:n ja kehyskuntien välillä. Riskiarvio Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen Riskinä on liikennehankintojen kustannustason ennakoimaton nousu, jolloin liikenteen palvelutason ylläpito synnyttää lisämäärärahan tarpeen. Palvelutasolinjauksesta ei voida kustannustason noustessa pitää täysin kiinni ja liikenteen toteutuksessa tarjontaa joudutaan supistamaan tai määrärahan

16 käyttöä priorisoimaan merkitykseltään vähäisempien liikennehankintojen kustannuksella. 16 Joukkoliikennepalvelun tai asiakashintojen haitalliset muutokset, joihin kunta ei voi vaikuttaa koskien LVM:n hallinnoimaa rataliikennettä, palvelua naapurikunnissa tai HSL-alueella. Organisaation ohuus ja kehittämispanosten vähäisyys. Varamiesjärjestelyjen puute/nimellisyys Henkilöstösuunnitelma Joukkoliikenteessä on yksi henkilö: liikenneinsinööri. Investoinnit Ei merkittäviä Tunnusluvut Joukkoliikennematkojen lukumäärä /asukas JOUKKOLIIKENNE TP 2013 TP 2014 TP2015 TP2016 TP Matkojen lukumäärä Tuusula-lippu - matkojen määrä Keski-Uudenmaan seutulippu - matkojen määrä Tuusula-Järvenpää-lippu matkojen määrä Liityntälippu - matkojen määrä Sampo-kuljetus Muut ostettu/yhteisostettu jkl matkojen määrä käyttötalouskulut /asukas 43,70 45,85 41,94 47,49 41,95 Tili Tilinimi 12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 12/ Joukkoliikenne 30 TOIMINTATUOTOT , ,42% Tuet ja avustukset , ,42% TOIMINTAKULUT , ,31% Henkilöstökulut , ,89% Palvelujen ostot , ,69% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,67% Muut toimintakulut , ,35% TOIMINTAKATE , ,65%

17 17 Tavoitteet ja mittarit Tavoite : Selvitämme joukkoliikenteen toteutustavan ja linjaamme liittymisvalmiudet HSL:ään vuonna 2018 Tarvittava selvitystyö tehdään ja HSL-liittyminen tuodaan päätöksentekoon. Mittari: Selvityksen edistyminen, päätökset Seuranta: Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelytyö on valmistunut syksyllä. Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt joukkoliikenteen palvelutason vahvistamispäätöksen vuosille HSL-jäsenyyden kustannuksiin keskittyvä selvitysmateriaali on käsitelty teknisessä lautakunnassa ( ), kuntakehityslautakunnassa ( ) ja kunnanhallituksessa ( ). Tämän jälkeen HSL:een liittymisneuvotteluun liittyvää selvitysmateriaalia on käsitelty teknisessä lautakunnassa ( ), kuntakehityslautakunnassa (30.11./ ) ja kunnanhallituksen iltakoulussa ( ). Kunnanhallitus on käsitellyt liittymispäätöstä 9.1., ja kunnanvaltuusto päätti kunnan liittymisestä HSL:een Valtuuston päätöksestä on tehty valitus. Helsingin hallinto-oikeudelle on annettu kunnan lausunto valituksesta kunnanhallituksessa Helsingin hallintooikeus on päättänyt hylätä valituksessa esitetyn vaatimuksen liittymispäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. HHO antaa päätöksen itse valitusasiassa myöhemmin erikseen. HSL:n yhtymäkokous on hyväksynyt HSL:n muutetun perussopimuksen, johon on sisällytetty Tuusulan ja Siuntion jäsenyys alkaen. Tavoite : Yhdistämme kunnan henkilökuljetukset - kehitetään yhteistyötä kunnan toimialojen välillä kunnan hankkimien henkilökuljetuspalvelujen yhteensovittamiseksi Mittari: Prosessin eteneminen Seuranta: Purolan ja Nuppulinnan alueen junaliikennettä korvaavan bussiliikenteen syyskauden 2016 hankintaa jatketaan uudella hankinnalla syyskaudesta. Hankinta on toteutettu. Uudessa hankinnassa otetaan huomioon uudet Kellokosken kouluihin liittyviä koulumatkatarpeita myös Mäntsälän Ohkolan suunnan osalta autokierron puitteissa. Erillisten koulukyytien järjestämisen tarvetta pyritään näin hallitsemaan. Soten henkilökuljetustarpeiden läpikäynti yhteistyössä kuntakehityksen ja tekniikan toimialan sekä kasvatus- ja sivistystoimen asiantuntijoiden kanssa ei ole edennyt vuoden aikana. Tavoite : Tarjoamme palvelutasoltaan vähintään keskitason joukkoliikenneyhteydet kunnan päätaajamien ja Tuusulan aluetta merkittävästi palvelevien juna-asemien välille Tavoite ohjaa vuoden kesä- ja syyskauden hankintojen suunnittelua Mittari: Toteutunut tarjonnan palvelutaso Seuranta:

18 18 Hyrylä las - Kerava ras: kouluarki, liikennöinti klo 6: , 26 vuoroa la, liikennöinti klo 7:18-20:48, 14 vuoroa su, liikennöinti klo 8:02-17:56, 9 vuoroa Palvelutasoluokka (I-VII): Ylittää tason IV, ei täytä tasoa III Kerava ras - Hyrylä las: kouluarki, liikennöinti klo 6: , 25 vuoroa la, liikennöinti klo 7:54-21:13, 14 vuoroa su, liikennöinti klo 8:25-18:27, 9 vuoroa Palvelutasoluokka (I-VII): Ylittää tason IV, ei täytä tasoa III Kellokoski Järvenpää ras/las: kouluarki, liikennöinti klo 4: , 30 vuoroa la, liikennöinti klo 7:22-20:15, 7 vuoroa su, liikennöinti klo 9:07-20:05, 6 vuoroa Palvelutasoluokka (I-VII): Ylittää tason IV, ei täytä tasoa III Järvenpää ras/las Kellokoski: kouluarki, liikennöinti klo 6: , 34 vuoroa la, liikennöinti klo 9:50-22:35, 7 vuoroa + aamun yövuoro su, liikennöinti klo 11:30-22:35, 6 vuoroa + aamun yövuoro Palvelutasoluokka (I-VII): Ylittää tason IV, ei täytä tasoa III Tavoite: Selvitämme mobiiliverkossa toimivan joukkoliikenteen seurantajärjestelmän hankintaa Mittari: Projektin eteneminen Seuranta: Ei edennyt kunnan omana järjestelynä. Kunnan HSL-jäsenyys alkaen tuo vähitellen kunnan ja kuntalaisten käyttöön uusia työkaluja joukkoliikenteen informaation ja seurannan osalta. Mm. vuoden 2018 alussa HSL:n hankintaan siirtyvän linjan 962 (Kerava-Hyrylä-Jumbo) kalusto saadaan karttaseurannan piiriin (dev.hsl.fi/live/) uuden sopimuskauden myötä. Olennaiset tapahtumat Linjan 65 Järvenpää-Kellokoski-Linjamäki-Purola-Järvenpää hankintaa jatkettiin kunnnan toimesta vuoden loppuun. HSL kilpailutti linjan liikennöinnin alkaen. Etelä-Tuusulan kunnan sisäiset joukkoliikennelinjat (64, 67), linja 974 ja Sampo liikenne: liikennehankinnan optio koskien vuotta 2018 päätettiin käyttää (TL 94, 13.6.) TL käsitteli ( 167) ja hyväksyi sopimusten siirron alkaen HSL:lle. Joukkoliikenne -tulosyksikkö osallistui HSL-liitokseen liittyvään valmistelutyöhön sekä HSL:n toimesta tehtyyn linjastosuunnittelutyöhön. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Joukkoliikennetarjonnassa ei tapahdu olennaista muutosta ennen vuoden 2019 syyskautta. HSL:n Tuusulalle laatima linjastosuunnitelma käsitellään kunnassa kevättalvella HSL:n matkalippujärjestelmässä alkaa vyöhykeuudistus vuoden 2018 aikana.

19 19 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Joukkoliikenteen toimintakulut vuodelle arvioitiin vuoden 2016 lopussa yläkanttiin. Yliarviointiin johti arviot matkustuksen määrästä ja matkalipputuloista sekä uusien liikennehankintojen kustannustasosta. Liikennehankintojen osalta matkustajamäärät ja lipputulot arvioitiin alakanttiin. Arvioitua korkeampien matkustajamäärien merkitys vuoden kulujen toteumassa oli lähes (kulut pienempiä kuin liikennehankintojen budjetti). Kunnan subventoimien lippujen osalta puolestaan lippujen menekki ja kunnan subvention määrä matkoihin arvioitiin hieman yläkanttiin vuodelle. Tämän merkitys oli lähes (lippusubventiokulut pienemmät kuin niiden budjetti). Yksittäisiä suurimpia budjetin ja toteuman välisiä eroja (kulut jäivät tässä yksittäisessä hankinnassa noin budjettia pienemmiksi) syntyi Kerava-Hyrylä- Kehärata liikennehankinnassa (linja 962/963). Hankinnan sopimus saatiin toteutettua selvästi arvioitua edullisemmin. Lisäksi ELY pystyi kesäkuusta alkaen osallistumaan liikennehankinnan rahoitukseen noin :lla, toisin kuin vuoden budjettia suunniteltaessa oli käsitys. Ja vielä linjan matkustajamäärä kasvoi noin 10% ja lipputulot noin 13% vuodesta Joukkoliikenteen valtionapua vuodelle Uudenmaan ELY-keskus myönsi kunnalle puolestaan selvästi arvioitua enemmän (toteuma 2016: n vs. toteuma : n ).

20 20 TILAKESKUS Tilakeskus-tulosalue sisältää seuraavat tulosyksiköt, joissa työskentelee yhteensä 75 henkilöä: kiinteistöjohtaminen tilahallinta ja suunnittelu rakentaminen kiinteistöjen ylläpito ja siivous TILAHALLINTA JA SUUNNITTELU (TILAKESKUKSEN PÄÄLLIKKÖ) Tilahallinnan perustehtäviä ovat kiinteistöjohtaminen, hankkeiden valmistelu sekä kiinteistöjen ja sopimusten hallinta. Kiinteistöjohtaminen tarkoittaa Tuusulan kunnan omistamien kiinteistöjen hallinnollista ja strategista johtamista, kiinteistöjen arvon kehittämistä sekä omistajan edunvalvontaa. Tilahallinta vastaa kunnan omistamien tilojen sisäisestä vuokrauksesta toimialoille ja ulkopuolisille vuokralaisille sekä avustaa muiden tahojen omistamien tilojen vuokraamisesta kunnan tarpeisiin. Suunnittelun osalta tarve-, hanke- ja rakennussuunnittelu hoidetaan yhteistyössä käyttäjätoimialojen kanssa. Keskeinen tavoite on selvittää ja määritellä toimialojen tilatarpeita sekä tuottaa perusparannus- ja uudisrakennushankkeiden investointipäätöksiä varten tarve- ja hankesuunnitelmat. Varsinainen hankkeiden toteutussuunnittelu tilataan pääsääntöisesti ulkopuolisilta alan asiantuntijoilta, joten rakennussuunnitteluvaiheen keskeisin tehtävä on suunnittelun sisällöllinen, toiminnallinen ja tekninen ohjaus sekä laadun, aikataulujen ja kustannusten hallinta. Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Palveluverkon kehittämiseen liittyvä kunnan kiinteistöstrategia laaditaan ja jatkossa päivitetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa siten, että sillä taataan kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen, sen kehittäminen, toiminnallinen ja tekninen laatutaso sekä korjausvelan hallinta. Budjetointitapoja pyritään kehittämään siten, että vuokriin sisällytetty korjausvastike voitaisiin hyödyntää täysimääräisenä kiinteistöjen lyhyen ja keskipitkän aikavälin vuosikorjauksiin ja näin vähentää suunnitelmallisesti korjausvelan määrää. Tarve- ja hankesuunnitelmien laadinnassa tavoitteena on toiminnallisesti tarkoituksenmukaisten tilojen määrittely ja tehokas mitoitus yhteistyössä käyttäjien kanssa. Varsinaisen toteutussuunnittelun ohjauksessa painopisteenä ovat elinkaarikustannukset, energiatehokkuuden optimointi (lämmöntuotto, sähköjärjestelmät) ja teknisesti korkealaatuiset, kestävät rakennustavat.

21 21 Riskiarvio Palveluverkon muotoutumisen aikataulu, kuntaliittymien tulevaisuus ja sote-alueiden tilantarpeiden määrittelyt aiheuttavat epävarmuutta kiinteistöjen kunnossapidossa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä estävät systemaattisen rakennusohjelman laadinnan. Hankemäärien, suunnittelun ja rakentamisen patoutuman hallitseminen saattaa tulevaisuudessa muodostaa aikataulullisia ja kustannusriskejä, joiden hallinta nykyisin henkilöresurssein voi osoittautua hyvinkin haasteelliseksi. Henkilöstösuunnitelma Tilahallinnassa, esi-, tarve- ja hankesuunnittelussa sekä vuokrauksessa on yhteensä 3,3 henkilötyövuotta: tilakeskuksen päällikkö, kiinteistötaloussuunnittelija, suunnitteluarkkitehti ja hankesuunnittelija. Pienten suunnittelutehtävien hoitamiseen on ollut tarve käyttää ulkoa ostetun toimistoarkkitehdin työpanosta vuonna noin 600 laskutustunnit (n. 0, 5 htv) verran. Kiinteistöjohtamisen ja -omaisuuden lähtötietojen päivittämiseen, analyysiin ja kehittämishankkeisiin ei ole osoittaa riittäviä henkilöresursseja, resurssitarvearvio 2 henkilötyövuotta, käytössä 0,4 htv. Sisäilmaongelmien kuntalaisviestinnän, reklamaatioiden koordinoinnin, tutkimusten ja korjaustöiden tilaamiseen tarvittavaa erityisasiantuntemusta ei myöskään ole saatu, resurssitarve arviona 1 henkilötyövuosi. Vuoden aikana kapasiteettivaje on ollut 0,7 htv (hankesuunnittelija siirtyi keväällä toisen työnantajan palvelukseen). Investoinnit Tunnusluvut Ei merkittäviä investointeja. Tili Tilinimi 12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 12/ Kiinteistöjohtaminen 30 TOIMINTATUOTOT , ,79% Tuet ja avustukset 0, Muut toimintatuotot , ,79% TOIMINTAKULUT , ,55% Henkilöstökulut , ,51% Palvelujen ostot , ,20% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,16% Muut toimintakulut , ,45% TOIMINTAKATE , ,13%

22 22 Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset optimoidaksemme palveluverkon ja hallitaksemme investointitasoa Tiivistämällä palveluverkkoa supistamme korjausvelkaa ja alennamme pitkän aikavälin kustannus- ja investointikuormaa. Mittari: Tarpeettomista tiloista / rakennuksista luopuminen. Purkukuntoisten rakennusten purkaminen (1-3 kpl/v) ja poistunut brm 2 -määrä Seuranta: Vuoden aikana purettiin Jokelan päiväkoti, Virkailijatalot (2 kpl:tta) sekä Anttilan alueella hiekkavarastona toiminut entinen laatikkokuivaamo. Tavoite: Osallistumme palveluverkon pitkän aikavälin (v. 2020) linjauksen laadintaan ja ryhdymme toteuttamaan sitä osaltamme valtuuston päätösten mukaisesti Mittari: Kiinteistöstrategiatyöskentelyn eteneminen päivittämällä tekniset ja jälleenhankinta-arvot Seuranta: Päivitystyö liittyen kunnan kiinteistöomaisuuden salkutukseen saatiin päätökseen tilakeskuksen osalta. Työtä jatketaan käyttäjien ja kaavoituksen kanssa yhteistyössä vuonna Tavoite: Toteutamme päiväkoti- ja kouluverkon laajennus- ja perusparannushankkeita yhdessä toimialojen kanssa Mittari: Toteutuneet ja rakenteilla olevat laajennus- ja peruskorjaushankkeet: kpl ja m2-määrät Seuranta: Kellokosken yhtenäiskoulun työmaa jatkuu vuonna 2018 (1 kpl). Pertun päiväkodin perusparannus sekä Hyökkälän alakoulun perusparannus valmistuivat. Hyökkälän, Kirkonkylän ja Riihikallion isojen koulukeskusten strategiset kehittämishankkeet käynnistettiin (3 kpl). Tuusulan Hyrylän lukion, musiikkiopiston, kansalaisopiston, lasten ja nuorten kuvataidekoulun ja käsityökoulun Monio-uudisrakennushankkeen arkkitehtuurikilpailu käytiin vuonna ( 1 kpl), kilpailu ratkaistaan vuoden 2018 aikana. Olennaiset tapahtumat Vuoden aikana jatkettiin Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman tilojen perusparannus- ja muutostöitä yhteensä ,00 eurolla. Jokelan terveysaseman ilmanvaihdon perusparannustyö valmistui. Riihikallion koulun liikuntasalin perusparannustyö jatkui. Mikkolan koulun purunpoistojärjestelmä uusittiin. Lisäksi toteutettiin useita pienempiä korjaus- ja kunnostustöitä, kuten edunvalvonnan ja velkaneuvonnan työtilojen muutostyöt, kunnantalolle pormestarin ja kansliapäällikön tilajärjestelyt, elinkeinopalveluille tiimitila, Hyrylän torin laidalle asuntomessujen toimisto ja PopUp-toimintaa varten ToriAula sekä työterveyden tilojen laajentaminen ja nuorisotyön Starttipaja sekä mittamiesten tiimitila kunnantalolle. Ulkoalueita ja pihoja korjattiin, joista merkittävin oli Mikkolan koulun piha-alueen muuttaminen lähiliikunta-alueeksi. Etelä-Tuusulan lukio- ja kulttuurirakennuksen (Monio) hankesuunnittelun jälkeen käynnistettiin kesäkuussa yleinen arkkitehtuurikilpailu Suomen Arkkitehtiliitto

23 SAFA:n kilpailusääntöjen mukaisesti. Kilpailuun jätettiin yhteensä 58 ehdotusta, joiden jyrytystä varten on nimetty 15 henkinen palkintolautakunta. Kaava ja sijaintipäätös Rykmentinpuistoon vahvistui. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Pienet peruskorjaus- ja muutoskohteet, sisäilmaongelmien korjausten suunnittelu, toteutuksen järjestäminen, vanhempainiltojen ja toimialojen informointi sekä viranomaisyhteistyö työllistävät tilasuunnittelua merkittävästi, mistä johtuen tarve- ja hankesuunnitteluun tarvittaisiin lisäkapasiteettia, jotta rakentamisen volyymi saataisiin pysymään tarvittavalla tasolla. Suuret ja monitahoiset hankkeet, kuten Monion jatkosuunnittelu, isojen koulukeskusten kehittäminen kuten Hyrylä, Riihikallio, Kirkonkylä ja Hyökkälä sekä päiväkotien perusparannusten suunnittelu, priorisoinnit ja organisointi liittyvät kaikki palveluverkkosuunnitteluun ja siitä seuraaviin päätöksiin. 23 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Ei olennaisia poikkeamia. RAKENNUTTAMINEN (RAKENNUSPÄÄLLIKKÖ) Rakennuttamisen tulosyksikkö hoitaa talonrakentamiseen liittyvät investointiprojektit suunnitteluvaiheesta käyttöönottoon kustannustehokkaasti yhteistyössä käyttäjätoimialojen kanssa. Yksikön päätehtävä on kunnan talonrakennushankkeiden rakentaminen, rakennuttaminen ja rakennustöiden valvonta. Investointihankkeiden lisäksi rakentamisen yksikkö tekee vuosikorjauksia käyttötalouden määrärahoilla sekä hoitaa muiden toimialojen rakennusteknisten muutostyötarpeiden- ja toiveiden toteuttamisen hallintokunnan varaamilla käyttövaroilla. Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Suunnitelmakauden painopistealueena on pitkän tähtäimen suunnitelmien (PTS) ohjelmoinnin kehittäminen sekä peruskorjaus- ja vuosikorjaustöiden toteuttaminen laadittujen PTS-suunnitelmien mukaisesti. Em. liittyvän jälkilaskennan ja raportoinnin kehittäminen on jatkuvaa. Tavoitteena on edellä mainituin keinoin hallita rakennusten kuntoa ja korjausvelan määrää. Rakentamisyksikkö osallistuu sisäilmatyöryhmän toimintaan. Tavoitteena on huolehtia tilojen terveellisyydestä ja hoitaa välttämättömät tilojen sisäilmaan kohdistuvat korjaustyöt. Suunnitelmakaudella pyritään toteuttamaan sisäilmaan liittyviä korjaustoimenpiteitä ennaltaehkäisevästi.

24 Keskeisimpiä tavoitteita on rakennushankkeiden onnistunut läpivienti vuorovaikutuksessa käyttäjätoimialojen kanssa kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Tavoitteen ohjaamisessa on käytössä toimialojen vuosikorjaus- sekä muutostöiden selvitykseen / tiedusteluun toimintaohje ja lomake parantamassa vuorovaikutusta ja toimenpiteiden hallintaa. Jatkossa toiminnot tullaan siirtämään uuteen huoltokirjaan. 24 Riskiarvio Rakennuksiin kohdistuvien suurempien korjaus- / perusparannustöiden osalta on arvioitava rakennuksen elinkaarta sekä mahdollisesti palveluverkon mukanaan tuomat muutokset. Palveluverkosta päättämättömyys näkyy myös sisäilmaongelmien määrän kasvuna. Hankkeiden jäädessä vaille päätöksiä tai palautuessa uudelleenarviointiin ja lisäselvityksiin on nähtävissä, että vuoden 2019 aikana saattaa rakennuttaminen vähentyä merkittävästi, mikäli hankkeet eivät etene päätösten osalta. Henkilöstösuunnitelma Investoinnit Puitesopimustöinä toteutettavien kohteiden määrän kasvaessa oman työnjohdon resursseja sitoutuu yhä enemmän näihin kohteisiin. Puitesopimuksilla suunnittelutetaan ja toteutetaan mm. pieniä investointikohteita, korjaustöitä sekä sisäilmakorjauksiin liittyviä toimenpiteitä. Em. syystä johtuen on tarvetta käyttää mm. rakennuttamistehtävien puitesopimusta lisääntyvässä määrin paikkaamaan henkilöstöresurssien tarvetta. Rakennuttaminen-tulosyksikössä, joka jakaantuu rakentaminen ja korjaustyöt kustannuspaikkoihin, on yhteensä 11 henkilöä: rakennuspäällikkö, rakennusmestari, sähköteknikko, putkimestari, talonrakennusmestari, 4 kirvesmiestä, sähköasentaja ja maalari. Vuoden aikana kapasiteettivaje on ollut 2,5 htv (2 kirvesmiestä ja talonrakennusmestarin eläköityminen). Talonrakennusmestarin rekrytointi on ollut haasteellista johtuen rakentamisen ylikuumentumisesta etenkin pääkaupunkiseudulla. Vakanssi on edelleen täyttämättä. Talonrakennuksen työohjelman mukaiset kohteet sekä PTS- ja LVIS-töiden toteutukset tapahtuvat erillisen ohjelman mukaisesti.