Otsikko Sivu. 2 Kokouksen järjestäytyminen 5. 3 Maakuntavaltuuston kokouksen täytäntöönpano 6

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-11:30 PAIKKA Uudenmaan liitto. Strateginen kokous KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 2 Kokouksen järjestäytyminen 5 3 Maakuntavaltuuston kokouksen täytäntöönpano 6 4 Maakuntavaltuuston varajäsenen vaihtuminen: Kimmo Pirkkala Kimmo Kakon tilalle 7 5 Maakunnan talousstrategian lähtökohtia 8 6 Uudenmaan laadullisen tilannekuvan valmistelu ja aluekehityskeskusteluihin valmistautuminen 7 Uuden maakunnan valmisteluvaiheen maakuntastrategian luonnoksen esittely ja lähetekeskustelu Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 1/ Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 2/ Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittäminen Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT-suunnitteluvaiheen työryhmän loppuraportti 12 Uusimaa-kaava 2050: valmisteluaineiston lähettäminen lausunnoille ja kommentoitavaksi 13 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin maakuntakaavaehdotus: muistutukset tiedoksi 14 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös (Myönteinen): Lentoradan vaikutusten laaja-alainen arviointi AIKO Lentoradan vaikutusten laaja-alainen arviointi -hankkeen perustaminen KHO:n päätös asiakirjajulkisuutta koskevasta valituksesta/open Knowledge Finland ry Uudenmaan liiton liittyminen Metropolis -järjestöön Ilmoitusasioita 79

2 PÖYTÄKIRJA 2/ Johtajien antamat lausunnot Valmistuneita julkaisuja Kokousaikataulu vuodelle 2018 tiedoksi Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) teemahaku

3 PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Asikainen Mimmi Jäsen pöytäkirjantarkastaja Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen poistui klo :n 2 kohdalla Hopsu Inka Jäsen pöytäkirjantarkastaja Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen Kiljunen Kimmo Jäsen poistui klo 9.50 :n 2 kohdalla Laaninen Timo Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Pahlman Irma Jäsen Rautava Risto Jäsen Salonen Pasi Jäsen Taipale Kaarin Jäsen Oskala Hannu Varajäsen Pajula Matias Varajäsen Äikäs Saija Varajäsen saapui klo 8.45 :n 2 kohdalla poistui klo :n 2 kohdalla Räsänen Joona Varajäsen, strateginen kokous Valtonen Mikko Varajäsen, strateginen kokous Holopainen Mari Valtuuston pj Luhtanen Leena Valtuuston I vpj Muurinen Seija Valtuuston II vpj Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö Aronkytö Timo Sote-muutosjohtaja läsnä :n 2 esittelyn ajan Sovala Markus Muutosjohtaja läsnä :n 2 esittelyn ajan Rotonen Mikko ICT-projektijohtaja läsnä :n 2 esittelyn ajan Tanner Lauri Hankejohtaja läsnä :n 2 esittelyn ajan Ylisipola Helena Erityisasiantuntija läsnä :n 2 esittelyn ajan Keistinen Kosti Tiedottaja läsnä :n 2 esittelyn ajan Mansikka Ilona Kaavoituspäällikkö läsnä :n 2 kaava-asioiden esittelyn ajan POISSA Krohn Minerva Jäsen Markkula Markku II varapuheenjohtaja Ilmoittanut esteestä Rissanen Laura Jäsen Adlercreutz Anders Varajäsen, strateginen kokous Pulkkinen Tapio Varajäsen, strateginen kokous Kanerva Inka Kehittämisjohtaja

4 PÖYTÄKIRJA 2/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 2-22 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2018 / 2018 Mimmi Asikainen Inka Hopsu PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta jatkokokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tösvaltaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Mimmi Asikainen, Mia Heijnsbroek-Wirén). Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta jatkokokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valita pöytäkirjantarkastajiksi Mimmi Asikaisen ja Inka Hopsun. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteet, hankejohtaja Lauri Tanner Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT-suunnitteluvaiheen työryhmän loppuraportti, ICT-projektijohtajat Helena Ylisipola ja Mikko Rotonen Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 2/2018, muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö Esityslistan kaava-asiat, aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva.

6 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston kokouksen täytäntöönpano MHS Tiivistelmä Maakuntavaltuuston kokous pidettiin Maakuntavaltuuston pöytäkirja Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet säädetyssä järjestyksessä että maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset ole lainvastaisia panna maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön. Valmistelija: Päätös: Paula Autioniemi Maakuntahallitus päätti ehdotuksen mukaan. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee täytäntöönpanoa

7 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston varajäsenen vaihtuminen: Kimmo Pirkkala Kimmo Kakon tilalle 435/ /2017 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Nurmijärven kunnanhallitus on valinnut Kimmo Pirkkalan (ps) maakuntavaltuuston varajäseneksi Kimmo Kakon (ps) tilalle. Kimmo Pirkkala toimii maakuntavaltuustossa jäljellä olevan kauden ajan. Nurmijärven kunnanhallitus on päättänyt myöntää Maiju Tapiolinnan (ps) varajäsenelle Kimmo Kakolle eron Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja valita hänen tilalleen maakuntavaltuuston varajäseneksi Kimmo Pirkkalan (ps) jäljellä olevaksi ajaksi toimikaudesta. Perussopimuksen 12 :n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Maiju Tapiolinnan uuden varajäsenen Kimmo Pirkkalan. Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Paula Autioniemi Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Maiju Tapiolinnan uuden varajäsenen Kimmo Pirkkalan. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

8 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Maakunnan talousstrategian lähtökohtia 5/ /2018 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Esitellään Uudenmaan maakuntavalmistelussa tehtyä selvitystä rahoituksen riittävyydestä sekä lähtökohtia maakunnan talousstrategian laatimiselle. Uudenmaan maakuntavalmistelussa on selvitetty lakiesitysten mukaisen maakuntarahoituksen riittävyyttä. Selvitysten perusteella rahoituksessa ei ole varauduttu riittävästi maakunnan toiminnan käynnistämisen ja järjestelmämuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin Pidemmän aikavälin kustannuskasvun hillinnän tavoitteet ovat ajoituksellisesti ja määrällisesti epärealistisia. Rahoituksellinen lähtökohta maakunnan toimintaa haastaa toisaalta talouden ohjauksen prosessit ja toisaalta talousstrategian valmistelun. Lakiesitysten mukainen rahoituksen taso johtaisi välittömään asukaskohtaisten kustannusten laskuun. Talousstrategiassa tulisi tällöin sisältää ja tasapainottaa lyhyen aikavälin sopeutustoimet ja pidemmän aikavälin tuottavuutta parantavat toimet. Koska maakunnalla ei ole rahoituksellista itsenäisyyttä, pitää taloutta pystyä seuraamaan ja ohjaamaan tehokkaammin kuin nykyisessä järjestelmässä. Talousjohtaja Markus Syrjänen selosti maakunnan talousstrategian lähtökohtia maakuntahallituksen kokouksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi maakunnan talousstrategian lähtökohdat. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Markus Sovala Markus Syrjänen Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi maakunnan talousstrategian lähtökohdat. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

9 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Uudenmaan laadullisen tilannekuvan valmistelu ja aluekehityskeskusteluihin valmistautuminen 346/ /2016 MHS Tiivistelmä Valtion ja Uudenmaan välinen aluekehittämiskeskustelu käydään Keskustelulla tarkoitetaan uutta elementtiä valtion ja maakuntien välisessä yhteistyössä maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut valtion ja maakuntien kesken käydään prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa Uudenmaan keskusteluagendalle on nostettu 1. Työllisyyden nostaminen ja innovaatiotoiminta, 2. Asuminen ja liikenne tarvetta vastaaviksi kestävällä tavalla sekä 3. Hyvinvoinnin parantaminen ja sosiaalinen kestävyys. Asian yksityiskohtainen selostus Valtioneuvoston ohjekirjeen mukaisesti on Uudellamaalla valmistauduttu valtion ja Uudenmaan maakunnan väliseen simulointiin aluekehittämiskeskusteluista.keskustelulla tarkoitetaan uutta valtion ja maakuntien yhteistyön elementtiä maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut käydään prosessia harjoitellen maakuntien kanssa tammi-helmikuussa Uudenmaan keskusteluvuoro on Aluekehittämisen tilannekuvan valmistelu Keskusteluja varten on valmisteltu laaja-alaisesti maakunnan kehitystä koskeva aluekehityksen tilannekuva. Tilannekuva kattaa alueen kehityksen kannalta keskeisiä osa-alueita kuten elinkeinoelämän ja työllisyyden tilanteen, ympäristön, hyvinvoinnin, saavutettavuuden, osaamisen ja alue- ja kuntatalouden. Määrällisen tarkastelun aineisto saatiin työ- ja elinkeinoministeriöstä ja se perustuu maksutta saatavilla oleviin aineistoihin ja TEM:n Toimiala Online -tietokannan tilastoihin. Maakunnat valmistelivat itse laadullisen tilannekuvan tarkastelun määrällisen aineiston pohjalta. Laadullinen analyysi laadittiin dynamiikkatarkasteluna, jonka osa-alueita olivat väestödynamiikka, aluetalouden, työllisyyden ja kuntatalouden dynamiikka, liikkumisen, asumisen ja luonnonympäristön dynamiikka sekä terveyden ja hyvinvoinnin dynamiikkakuva. Uudenmaan laadullinen tilannekuva toimitettiin työ- ja elinkeinoministeriöön Aluekehittämiskeskustelun asialistan valmistelu Tilannekuvan valmistelun yhteydessä sekä maakuntia että ministeriöitä on pyydetty miettimään osaltaan tulevien aluekehittämiskeskustelujen asialistalle nostettavia asioita. Aiheiden tulee olla aluekehittämisen kannalta merkityksellisiä ja poikkihallinnollisiin kokonaisuuksiin kytkeytyviä. Keskusteluaikaa on varattu kutakin maakuntaa kohti 2,5 tuntia, joten pyyntönä on ollut ministeriöiden ja maakuntien suuntaan kiteyttää n. 2-3 keskeisintä keskusteluaihetta. Lopullisesti asialistalle nostettavat aiheet valitaan jatkossa ministeriöiden ja maakunnan yhteisessä valmistelussa. Uudenmaan agendaesitys toimitettiin työ- ja elinkeinoministeriöön

10 PÖYTÄKIRJA 2/ ja siihen pohjautuva valtioneuvoston ehdotus saatiin Keskusteltavia kysymyksiä käsitellään aluekehittämisen painopisteiden näkökulmasta. Uudenmaan keskustelukysymyksinä valtioneuvoston ehdotuksen mukaisesti on: 1. Työllisyysasteen nostaminen ja innovaatiotoiminta: Aikuiskoulutuksen lisääminen Uudellamaalla Uusmaalaisen elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, erit. kasvuyritykset ja tunnistetut kärkialat Maahanmuuttajien työllisyyden ja kotouttamisen edistäminen, ml. ulkomaalaiset osaajat 2. Asuminen ja liikenne tarvetta vastaaviksi kestävällä tavalla: Kohtuuhintaisen asumisen lisääminen Kestävän saavutettavuuden parantaminen, ml. kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus Hiilineutraaliuden edistäminen Uudellamaalla, ml. kestävät ratkaisut 3. Hyvinvoinnin parantaminen ja sosiaalinen kestävyys: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Alueelliset ja paikalliset sekä väestöryhmien hyvinvointierot. Uudenmaan valmistelun organisointi Uudellamaalla prosessisimulointia koordinoi Uudenmaan liitto. Valmistelua varten nimettiin työryhmä, jossa oli edustajat liitosta, Uudenmaan ELY:stä ja Uusimaa2019 -hankkeesta. Työtä ohjaamaan nimettiin Tilannekuva johtoryhmä, jossa on mukana edellisten tahojen edustajien lisäksi yksi pääkaupunkiseudun edustaja ja puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Aluekehittämisen keskusteluprosessia on yhteensovitettu muiden valtion ja tulevan maakunnan välisten keskusteluprosessien kanssa. Asian taustat Alueiden kehittämisen keskustelut perustuvat esitykseen laista Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Lakiesityksen 11 :n mukaan valtio ja maakunnat keskustelevat vuosittain alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Keskustelut perustuvat valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja aluekehityksen ajankohtaiseen tilannekuvaan. Keskusteluja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Keskustelujen tarkoituksena on valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä. Keskustelujen johtopäätökset toimivat osaltaan maakuntalain 13 :ssä tarkoitettujen neuvottelujen valmisteluaineistona. Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli Uudenmaan laadullista tilannekuvaa ja aluekehittämisen keskustelukysymyksiä Kehittämispäällikkö Eero Venäläinen selosti Uudenmaan laadullisen tilannekuvan valmistelua ja aluekehityskeskusteluihin valmistautumista maakuntahallituksen kokouksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä Uudenmaan laadullisen tilannekuvan valmistelun ja aluekehityskeskusteluihin valmistautumisen tiedoksi.

11 PÖYTÄKIRJA 2/ Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Eero Venäläinen Maakuntahallitus päätti merkitä Uudenmaan laadullisen tilannekuvan valmistelun ja aluekehityskeskusteluihin valmistautumisen tiedoksi. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Oheismateriaali Uudenmaan alueprofiili, mhs Uudenmaan aluekehittämiskeskustelu valtioneuvoston ehdotus keskustelun pohjaksi, mhs Uudenmaan esitys aluekehittämiskeskustelun kysymyksiksi, mhs

12 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Uuden maakunnan valmisteluvaiheen maakuntastrategian luonnoksen esittely ja lähetekeskustelu 4/ /2018 MHS Tiivistelmä Lokakuussa 2017 käynnistyneessä uuden maakunnan valmisteluun liittyvässä strategiaprosessissa laaditaan ensimmäinen uuden maakuntalain mukainen maakuntastrategia. Kyseessä on valmistelu- ja käynnistymisvaiheen strategia joka valmistellaan: Asian yksityiskohtainen selostus Muutoksen vision ja päämäärien kirkastamiseksi Uudellamaalla. Strategian tulee antaa selkeyttä ja suuntaa monimutkaisuuden keskelle. Muutosvaiheen ( ) strategisen muutosjohtamisen selkänojaksi sekä toimijoiden osallistamiseksi muutokseen ja sen tavoitteisiin. Maakuntien ja valtion välisen rahoitus- ja ohjausprosessin yleistavoitteiden ja toimialakohtaisten tavoitteiden suuntaamiseksi Osaksi väliaikaishallinnolle toimitettavia uuden maakuntakonsernin suunnitteluaineistoja. Vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston / -hallituksen johdolla (2019) tarkistettavaksi ja strategiatyön pohjaksi. Maakuntastrategialuonnos pitää sisällään luonnoksen uuden maakunnan perustehtävästä, pitkän tähtäyksen visiosta sekä painopisteistä, strategisista tavoitteista, toimenpiteistä sekä mittareista. Uuden maakunnan muutosvaiheen maakuntastrategiaa on käsitelty ja työstetty tähän mennessä useissa eri seminaareissa ja työpajoissa. Luottamushenkilöt ovat linjanneet strategiaa maakuntahallituksen aamukoulussa ja maakuntavaltuuston seminaarissa. Lisäksi asiasta on alustettu ja keskusteltu useissa muissa yhteyksissä, mm. maakuntaparlamentissa. Lisäksi on järjestetty kysely, joka lähetettiin maakuntaparlamentin osallistujille marraskuussa. Muutoin strategiaa on työstetty Uusimaa2019-muutos- ja hankejohdon strategiatyöpajoissa, henkilöstöfoorumissa, sote-johdon koordinaatioryhmässä sekä useissa muissa yhteyksissä virkamiesvalmisteluna. Eri tahojen välinen vuorovaikutuksellinen strategiaprosessi on tuottanut maakuntastrategialuonnoksen, joka sisältää seuraavat osiot: Toimintaympäristön muutostrendit ja alueen lähtökohdat kansallisesti ja kansainvälisesti Strategiaprosessin kuvaus ja maakuntastrategian rooli ja merkitys Maakuntastrategian linjaukset Maakuntastrategian linjaukset sisältävät seuraavat elementit:

13 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakunnan perustehtävä 2020: Järjestämme erinomaiset sote-palvelut sekä edistämme elinvoimaa ja turvallisuutta yhdessä kuntien ja kumppanien kanssa. Uuden maakunnan visio 2030: Helsinki-Uudenmaan metropolialue: Euroopan paras alue elää ja toimia. Visioindikaattorit: 1. EU:n tilastoalueiden sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI): Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Euroopan hyvinvoivin alue 2. EU:n tilastoalueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI) Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa Muutosvaiheen yleistavoite: Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Painopisteet ja strategiset tavoitteet: 1. Hyvinvoivat ja tyytyväiset ihmiset Asukkaat ja asiakkaat ovat keskiössä Kasvavat hyvinvointi- ja terveyshyödyt Elinympäristö on asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä sekä uutta yritystoimintaa houkutteleva Lisääntyvä mutta hallittu valinnanvapaus 2. Uudistuvat palvelut ja toimivat kumppanuudet Häiriöttömät palvelut Jatkuvasti kehittyvä palvelujärjestelmä sekä tehokas ja digitalisoituva palveluverkko Vahva ja tuloksekas palvelujen järjestäminen Asiakkaan kokonaishyödyksi toimiva tuloksellinen monituottajajärjestelmä 3. Kestävästi kasvava metropolialue Alueen vahva talouskasvu ja nouseva työllisyysaste Vahva kansainvälinen brändi (Helsinki Region) ja vahvistuva tunnettuus ja identiteetti (Helsinki-Uudenmaan metropolialue) Hyvä saavutettavuus ja tasapainoinen kehitys Kestävä ja hiilineutraali (2035) maakunta 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Kehittyvä maakunnallinen demokratia ja toimiva poliittinen ohjaus Oppiva ja uudistaen johdettu organisaatio, joka on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä Suoran valinnan markkinoilla toimiville maakunnan omille

14 PÖYTÄKIRJA 2/ tuottajille taataan edellytykset kilpailla Kasvava tuottavuus, riittävä rahoituskehys ja rahoitusperiaatteen toteutuminen Strategian sisällöt avataan ja esitellään tarkemmin PowerPoint-esityksessä. Maakuntastrategian valmistelu jatkuu hallituksen lähetekeskustelun jälkeen helmi-maaliskuussa siten, että seuraava välikäsittely voidaan pitää maaliskuussa, jonka jälkeen strategian viimeistely, viestintä ja visualisointi käynnistyy. Ennen strategian viimeistelyä suunnitelmissa on toteuttaa aiheeseen liittyvä verkkopohdinta henkilöstölle, asukkaille ja sidosryhmille. Kysely käynnistettäneen kun hallituksen esitys maakunta- ja sote-uudistuksen lakipaketista on annettu eduskunnalle. Tavoitteena on, että maakuntahallitus hyväksyisi uuden maakunnan valmisteluvaiheen maakuntastrategian poliittisen ohjausryhmän roolissaan kesäkuun kokouksessaan. Asian taustat Uuden maakunnan maakuntastrategian valmisteluprosessi on käynnistynyt lokakuussa Prosessissa luodaan ensimmäinen versio tulevan maakuntalain mukaisesta maakuntastrategiasta. Lakiluonnoksen mukaan uusia maakuntia johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti, jossa valtuusto linjaa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunnassa laaditaan yksi maakuntastrategia, joka yhdistää kaikkia maakunnan tehtäväaloja. Maakuntastrategiassa valtuusto linjaa muun muassa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen strategisista linjauksista sekä alueiden käytöstä, elinympäristön laadusta sekä alueen elinkeinojen kehittämisestä. Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan talouden reunaehdot ja kehitysnäkymät ja strategian tulee ohjata maakunnan taloussuunnittelua. Strategiajohtaja Markus Pauni selosti uuden maakunnan maakuntastrategian valmisteluprosessia maakuntahallituksen kokouksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi uuden maakunnan maakuntastrategian valmistelutilanteen ja käy asiasta jatkovalmistelua ohjaavan lähetekeskustelun. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Markus Sovala Markus Pauni Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi uuden maakunnan maakuntastrategian valmistelutilanteen. Käyty keskustelu toimii evästyksenä jatkovalmistelua varten. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

15 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 1/ / /2016 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uusimaa hankkeessa etenee ja uutta henkilöstöä on rekrytoitu. Muutosjohtajat ovat ottaneet kantaa valinnanvapauslainsäädännön toteuttamisen haasteisiin ja keskustelleet ministeriöiden johdon kanssa Uudenmaan näkökulmasta keskeisistä asioista esityksen toteuttamisen varmistamiseksi. Muutosjohtajat julkaisivat muistion, jossa ehdotettiin täsmennyksiä valinnanvapausjärjestelmään koskien asiakasseteliä ja sote-keskuksia. Sote-järjestäjä ja -liikelaitos valmistelu etenee. Elinvoima-toimialan valmisteluryhmät ovat aloittamassa toimintaansa. Keskeiset valmistelussa olevat kokonaisuudet tuodaan kevään aikana maakuntahallituksen kokouksiin, aikataulutus käynnissä. Talous- ja ohjaussimuloinnit ministeriöiden kanssa aloitettu, toteutetaan tammi-maaliskuussa: MMM, aluekehittäminen, Sote-ohjaus, PELA ja varautuminen sekä MK-talous. Toteutettiin toinen rekrytointikierros, 22 tehtävään saapui 480 hakemusta. Aloitettu hankkeen sisäinen uudelleenorganisoituminen henkilökunnan määrän kasvaessa. Muut ajankohtaiset asiat. Muutosjohtaja Markus Sovala selosti sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsauksen 1/2018 maakuntahallituksen kokouksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsauksen tiedoksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Markus Sovala Timo Aronkytö Maakuntahallitus päätti merkitä sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsauksen tiedoksi. Täytäntöönpano: Oheismateriaali Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Muutosjohtajien muistio valinnanvapausjärjestelmän korjaamisehdotuksista, mhs

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 2/ / /2016 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uusimaa hankkeessa etenee. Hankkeen kasvaessa esivalmistelun sisäistä organisoitumista ja raportointia sidosryhmille on päivitetty. Hankevalmistelun sisäinen organisointi Maakuntahallitukselle tulevien asioiden valmisteluaikataulu Väliaikaishallintoon siirtymisen valmistelu Muut ajankohtaiset asiat Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen Markus Sovala, Uusimaa2019-hanke Timo Aronkytö, Uusimaa2019 -hanke Päätös: Uudenmaan maakuntahallitus Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

17 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittäminen 510/ /2016 MHS Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa 2019 hankkeeseen sisältyy yhtenä valmisteltavana kokonaisuutena maakunnan luottamushenkilöhallinnon perustaminen. Luottamushenkilöhallinnon perustamiseen sisältyy sekä toimielinten kokoonpanon että niiden toimivaltuuksien määrittäminen sekä lakisääteisten että vapaaehtoisten toimielinten osalta. Maakunnan lakisääteisiä toimielimiä ovat esimerkiksi maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta, ja vapaaehtoisia toimielimiä voivat olla esimerkiksi lautakunnat, jaostot ja valiokunnat. Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenne konkretisoituu maakunnan hallintosäännössä, jossa toimielinten kokoonpano ja toimivaltuudet tulee kuvata. Tulevien maakuntien rakenteessa ja toimintatavoissa on sellaisia eroavaisuuksia verrattuna nykyisiin kuntaorganisaatioihin, jotka hankkeen valmistelijoiden mielestä puoltavat erillisen selvityksen laatimista luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta. Selvitys luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta Keskeisin selvitettävä kysymys liittyy järjestäjän ja tuottajan eriyttämiseen ja tämän velvoitteen vaikutuksiin luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen. Velvoite todetaan nimenomaisesti sote-järjestämislakiehdotuksessa, jonka 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen ja että maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakuntalaissa tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Nykyisin Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa kunnissa ja kuntayhtymissä järjestämistä ja tuottamista koskevat päätökset kuuluvat samoille toimielimille (sosiaali- ja terveyslautakunnat, kuntayhtymien hallitukset). Uuden maakunnan hallintosäännössä järjestäjän ja tuotannon eriyttäminen tarkoittaa sitä, että järjestämistä ja tuottamista koskeva toimivalta tulee määritellä yksityiskohtaisesti ja osoittaa eri toimielimille (järjestämisestä vastaava toimielin, liikelaitoksen johtokunta). Samaa järjestäjän ja tuottajan erottamisperiaatetta tullaan soveltuvin osin soveltamaan myös maakunnan muilla toimialoilla, eli turvallisuustoimialalla sekä elinvoimatoimiala. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteko järjestäjässä ja tuottajassa on luonteeltaan selvästi erilaista. Järjestämispäätökset ovat luonteeltaan periaatteellisia ja strategisia ja ne sisältävät esimerkiksi palvelujärjestelmän yleisen kehittämisen, kustannustason, palvelujen vaikuttavuuden, hyvinvointija terveyshyötyjen sekä palveluiden saatavuuden näkökulmat. Tuottamispäätökset liikelaitoksen johtokunnassa ovat puolestaan luonteeltaan operatiivisia, ja ne voivat koskea esimerkiksi palveluiden konkreettista tuotantotapaa, prosessien kehittämistä, resursointia ja esim. avainhenkilöiden rekrytointia. Valmistelijoiden näkemyksen mukaan tällainen uudentyyppinen rakenne edellyttää erillisen selvityksen tekemistä sen osalta, millaisia vaikutuksia toimintatavalla on luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen.

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Toinen esimerkki selvitettävästä kysymyksestä, joilla mahdollisesti on vaikutusta luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen, on maakuntavaltuutettujen osallisuus maakunnan toimintaan ja muuhun maakunnan päätöksentekoon ja valmisteluun. Uudenmaan maakunnassa tulee olemaan 99 vaaleilla valittua maakuntavaltuutettua ja heidän varavaltuutettunsa. Valmistelussa tulisi arvioida ja selvittää muun ohella sitä, mitkä ovat odotukset valtuutettujen osallisuuden suhteen ja miten riittävä osallisuus turvataan uudessa rakenteessa. Tähän mennessä asiassa on laadittu esiselvitys FCG Konsultointi Oy:n toimesta, jossa kuvataan sekä lainsäädännön valossa mahdolliset toimielinrakenteet (mm. lautakunta-, valiokunta ja jaostomallit) että rakenteisiin vaikuttavat muutosajurit (mm. edellä mainitut). Esiselvitys jaetaan maakuntahallitukselle oheismateriaalina. Selvityksen käytännön toteutus Selvitystyötä olisi tarkoitus jatkaa haastatteluilla sen selvittämiseksi, mitkä ovat Uudenmaan maakunnan alueen keskeisten poliittisten toimijoiden näkemykset ja odotukset maakunnan poliittisten rakenteiden osalta ottaen huomioon edellä mainitut kysymykset ja raportissa todetut reunaehdot. Valmistelussa on tunnistettu, että haastateltavia voisivat olla maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajisto sekä Helsingin ja Uudenmaan poliittisten piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Haastattelut olisi tarkoitus aloittaa Uudenmaan liiton luottamushenkilöistä. Piirijärjestöjen osalta haastattelut toteutettaisiin parihaastatteluna (järjestön puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja) ja kohdistettaisiin niihin puolueisiin, jotka ovat tällä hetkellä edustettuna maakuntavaltuustossa (9+9 haastattelua). Haastattelut toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja haastatteluiden toteuttamisesta vastaa kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Maakuntahallitus linjannee osaltaan jatkoselvityksen toteuttamista ja mm. sitä, onko haastateltavat edellä määritelty tarkoituksenmukaisesti. Haastatteluaikojen sopiminen alkaa tämän maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ja haastattelut alkavat alkaen. Haastattelut on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan 7.4. mennessä. Tavoitteena on, että maakuntahallitukselle annettaisiin kokouksessa tilannekatsaus haastattelujen alustavista tuloksista ja maakuntahallituksella on tällöin mahdollisuus vielä vaikuttaa jäljellä oleviin haastatteluihin mm. sen osalta, jos alustavista tuloksista on havaittavissa vielä selvitettäviä jatkokysymyksiä. Maakuntahallituksen kokouksen yhteydessä on tarkoitus raportoida selvityksen tulokset maakuntahallitukselle ja lisäksi toteuttaa maakuntahallitukselle työpajatyyppinen tilaisuus, jossa hahmoteltaisiin ja tarkennettaisiin vielä mahdollisesti ratkaisua vaativia asioita selvityksen pohjalta. Luottamushenkilöhallinnon rakenteet tullaan tämän jälkeen esittämään maakunnan hallintosäännössä ja maakunnan hallintosääntöluonnosta on tarkoitus käsitellä maakuntahallituksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti

19 PÖYTÄKIRJA 2/ merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Oheismateriaali Ossi Savolainen Lauri Tanner Uudenmaan maakuntahallitus Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Maakunnan poliittinen johtamisjärjestelmä ja rakenne, esiselvitys, mhs

20 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT-suunnitteluvaiheen työryhmän loppuraportti 510/ /2016 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Tulevan Uudenmaan maakunnan tietohallintotoiminnon selvittäminen on aloitettu maaliskuussa 2017 käynnistetyllä esiselvitysvaiheella, jonka loppuraportti luovutettiin toimeksiannon mukaisesti maakuntajohtajalle Esiselvityksessä kuvattiin ICT-palvelujen nykytila ja hahmoteltiin tiekartta vuoteen 2022 saakka. Suunnitteluvaihe, heinäkuusta vuoden 2017 loppuun, jatkoi ja täsmensi esiselvitysvaiheessa tehtyä työtä. Suunnitteluvaiheen tehtäväksi annettiin maakuntajohtajan päätöksessä edellä mainitun lisäksi valmistella toteutussuunnitelma hankkeittain maakunnan käynnistämiseksi tarvittavien ICT-toimenpiteiden osalta ja valmistella ICT-arkkitehtuurin ja tietoturvan kuvaukset ja toteutussuunnitelmat. Lisäksi tuli suunnitella ja toteuttaa väliaikaishallinnon tarvitsema asianhallinnan, projektinhallinnan ja sopimushallinnan ICT-palvelut ja niiden käyttäjätuki. Uusimaa sai muista maakunnista poiketen suunnitteluvaihetta varten valtionavustuksen jo tehdyllä päätöksellä, mikä mahdollisti rekrytoinnin käynnistämisen jo heinäkuussa. ICT-hanke toimi maakuntajohtajan asettamana maakunnan muutosjohtajan alaisuudessa ja hankkeen toimintaa suunnitteluvaiheessa ohjasi, kuten esiselvitysvaiheessakin, maakuntajohtajan päätöksellä asetettu ICT-ryhmä, joka toimi hankkeen ohjausryhmänä. Lisäksi laajennettu ohjausryhmä, johon kutsuttiin kaikkien Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien edustajat. ICT-hankkeen laajennettu ohjausryhmä hyväksyi omalta osaltaan ICT-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportin liitteineen. Loppuraportti käsitellään Uusimaa2019 hankkeen operatiivisessa johtoryhmässä. Valtiovarainministeriö päätti (VM/256/ /2017) myöntää Uudenmaan liitolle valtionavustusta ICT-suunnitteluvaiheen toteuttamiseen 3,580 miljoonaa euroa. Päätös on oheismateriaalina 1. Uudenmaan maakuntajohtaja asetti ( 263) maakuntauudistuksen ICT-suunnitteluvaiheen työryhmän ajalle ja päätti rekrytoida ICT-hankejohtajat lukien tehtävää toteuttamaan. ICT-suunnitteluvaiheen työryhmässä on edustajat kustakin pääkaupunkiseudun suuresta kunnasta, Länsi-, Keski- ja Itä-Uudeltamaalta, kuntayhtymä Etevasta ja pelastuslaitosten edustaja sekä muutosjohtaja Markus Sovala Uudenmaan liitosta. Lisäksi ryhmän vakituisina asiantuntijajäseninä ovat tietohallintojohtaja Heikki Heikkilä ja lakimies Janne Kesälahti Keha-keskuksesta, erityissuunnittelija Vesa Lipponen ja budjettineuvos Tomi Hytönen valtiovarainministeriöstä. Työryhmän kokouksiin on lisäksi ollut osallistumisoikeus sote-muutosjohtaja Timo Aronkydöllä. Työryhmä on voinut kutsua muita asiantuntijoita.

21 PÖYTÄKIRJA 2/ Työryhmän tehtäviksi annettiin seuraavat: Päivittää esiselvitysvaiheen tiekartta vastaamaan hallituksen heinäkuussa 2017 tekemiä linjauksia tiekartaksi Valmistella toteutussuunnitelma hankkeittain maakunnan käynnistämiseksi tarvittavien ICT-toimenpiteiden osalta. Hankkeet ovat toimiala-sidonnaisten järjestelmien hanke, toimialariippumattomien järjestelmien hanke, tietotekniikka hanke, tietoteknisten tukipalvelujen hanke. Valmistella ICT-arkkitehtuurin ja tietoturvan kuvaukset ja toteutussuunnitelmat Suunnitella ja toteuttaa väliaikaishallinnon tarvitsema asianhallinnan, projektihallinnan ja sopimushallinnan ICT-palvelut ja niiden käyttäjätuki Osallistua erikseen sovittaviin maakunnallisiin ja valtakunnallisiin asiantuntijaryhmien ja perustettavien osakeyhtiöiden työskentelyyn ja edunvalvontaan Laatia suunnitelma maakunnan ICT-tavoitetilaksi (aikajänne 2020-luvun puoliväli), ottaen huomioon valtakunnallisen valmistelun reunaehdot. Muut uudistuksen toimeenpanon kannalta välttämättömät tehtävät. Tässä asiakohdassa esiteltävä ICT-suunnitteluvaiheen loppuraportti oheismateriaaleineen on tämän toimeksiannon tulos. Loppuraportti on oheismateriaalina 2. Loppuraportissa on kuvattu toimialasidonnaisten järjestelmien (TOSI), toimialariippumattomien järjestelmien (TORI), ICT-tekniikan ja ICT-tukipalvelujen toteutussuunnitelmat ja tiekartta maakunnan käynnistymiseen sekä tiekartta Lisäksi loppuraportissa on kuvattu maakunnan kokonaisarkkitehtuuri ja tietoturvatoiminto ja niiden tiekartat vuosille Raportissa on myös Uudenmaan tietohallintotoiminnon kehittämiseen liittyvä eri tekijöiden tarkastelu ja ICT-hankkeen riskitarkastelu. Suunnitteluvaiheen jälkeen käynnistyy toteutusvaihe, johon haetaan vuoden 2018 valtionavustusta Valtiovarainministeriöltä saadun ohjeistuksen mukaisesti. Siihen saakka kun vuoden 2018 ensimmäinen valtionapu on myönnetty käytetään edellä mainittua suunnitteluvaiheen valtionapua ministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalit. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Mikko Rotonen Helena Ylisipola Uudenmaan maakuntahallitus Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalit.

22 PÖYTÄKIRJA 2/ Täytäntöönpano: Oheismateriaali Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua 1 Valtiovarainministeriön päätös (VM/256/ /2017), mhs Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT-suunnitteluvaiheen työryhmän loppuraportti, mhs

23 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uusimaa-kaava 2050: valmisteluaineiston lähettäminen lausunnoille ja kommentoitavaksi 202/05.00/2016 MHS Tiivistelmä Aiempien maakuntakaavojen palautteessa sekä vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Uusimaa-kaavan 2050 tausta ja valmistelu Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan lokakuussa KHO on hylännyt kaavan vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja tavoitteena on että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kevään 2017 aikana. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja sidosryhmäkyselyssä on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut kevään 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018, ennen aluehallintouudistuksen toteutumista. Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet tarkentuvat vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa kevään ja kesän 2016 aikana. Ne kirjataan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on tarkoitus esitellä hallitukselle ja asettaa nähtäville syksyllä Kaavan sisältöä ja tavoitteita pohjustavan vuorovaikutuksen lisäksi on liitossa käynnistetty tulevaisuustarkastelu, maakuntakaavojen ratkaisuiden ajantasaisuuden arviointi sekä taustaselvitykset eri maankäytön teemoista.

24 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntakaavan fokus olennaiseen Kaavaprosessin kehittäminen Maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun toimintaympäristö on muutoksessa. Aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa myös seuraavan maakuntakaavan sisältöön, muotoon ja prosessiin. Uudellamaalla halutaan laatia uudenlaista maakuntakaavaa, joka vastaisi tulevaisuuden haasteisiin myös toimintaympäristön muuttuessa. Seuraavasta maakuntakaavasta halutaan tehdä entistä strategisempi, joustavampi ja fokusoidumpi. Uudessa kaavassa on tarkoitus tunnistaa paremmin valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne. Kuntakaavoille jää näin enemmän joustovaraa tarkentaa suunnittelua edelleen paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Maakuntakaavan tulee myös vastata eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tulisi siis olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet. Uudellemaalle halutaankin seuraavaksi kehittää strategista kokonaiskaavaa, jota täydentävät kunkin seudun tarpeisiin räätälöidyt suurta kuvaa tarkentavat toteutuskaavat. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Strategisessa rakennekaavassa käsiteltäisiin maakunnan aluerakenteen isot linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Rakennekaavassa tehdään valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä. Rakennekaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet. Rakennekaavaa tarkentavat seuduittain räätälöidyt toteutuskaavat, joissa käsiteltäisiin kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Toteutuskaavat laaditaan alustavasti seuduittain Helsingin seudulle, Itäiselle sekä Läntiselle Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Toteutuskaavojen laadinta on tarkoitus käynnistää vuonna 2017, rakennekaavan valmistelun ollessa jo pidemmällä. Mahdolliset kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset sekä toteutusvastuut voidaan myös tarvittaessa luontevasti kytkeä toteutuskaavoihin. Maakuntakaavan voimaan tuloa nopeuttaa vasta voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan. Muutos paitsi nopeuttaa kaavaprosessia parhaimmillaan usealla vuodella myös tuo maakuntakaavan päätöksiä entistä lähemmäs kansalaisia. Kaavan vuorovaikutusta halutaan myös tehostaa erilaisin uuden teknologian tuomin välinein, joka myös osaltaan lisää kaavaprosessin sujuvuutta, ennakoitavuutta ja vaikuttavuutta. Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien uudistamisen rinnalla, mikä lisää prosessien sujuvuutta ja tavoitteiden ja ratkaisujen yhteensovittamista. Kuntien ja seutujen virkamiehet ja päättäjät halutaan uudessa kaavaprosessissa myös sitoa entistä aktiivisemmin mukaan sparraamaan ja laatimaan kaavaa yhteistyössä Uudenmaan liiton asiantuntijoiden kanssa. Seuduittaisten toteutuskaavojen valmistelua ohjaamaan tullaan mm. kokoamaan seuduittaiset ohjausryhmät, jossa on asianomaisten kuntien

25 PÖYTÄKIRJA 2/ ehdottamia jäseniä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Keskustelun aikana Markku Markkula esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätös perusteellisemman valmistelun tuloksena tehdään vasta syksyllä Esitys raukesi kannattamattomana. Maakuntahallitus päätti käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihekaavoista. Uudenmaan liitto on valmistellut Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), joka tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Asian taustat Kaavan tausta, suunnittelualue, aikataulu, rakenne ja päätavoitteet Uudenmaan aiempien maakuntakaavojen yhteydessä saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve maankäytön keskeisiä teemoja yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadinnalle. Uusimaa-kaavasta on tarkoitus tehdä muuttuvaan toimintaympäristöön sopiva, uudenlainen työkalu. Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan

26 PÖYTÄKIRJA 2/ rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava Uusimaa-kaava on tarkoitus saada valmiiksi uuden alkavan valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritelty alatavoitteita. Päätavoitteita tarkentavat kunkin seudun vaihekaavan omat tavoitteet määritellään yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2017 aikana. Uusimaa-kaavan sisältö Uudenmaan rakennekaavalla kuvataan aluerakenteen tavoitetilannetta vuonna Koko maakuntaa koskevassa rakennekaavassa käsitellään maakunnan aluerakenteen isot linjat eli valtakunnallinen ja maakunnallinen keskusverkko ja aluerakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Seutujen vaihekaavoissa käsitellään tarkemmin rakennekaavassa esitettyjä teemoja. Lisäksi mukana voi olla muita teemoja, jotka ovat kyseisen seudun kannalta merkittäviä ja joiden ohjaus maakuntakaavalla nähdään tarpeelliseksi. Näiden teemojen valinta tehdään yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa kaavatyön edetessä. Uusimaa-kaavan kokonaisuuden lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Avoin ja joustava kaavaprosessi Uusimaa-kaavassa on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä Uudenmaan liitto on valmistellut syksyn 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Vuoden 2017 kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja

27 PÖYTÄKIRJA 2/ arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, kaavan sisältö, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaraportti käännetään ja taitetaan maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ennen nähtäville asettamista. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää: hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntajohtaja täydensi kokouksessa päätösehdotustaan niin, että pykälän tiivistelmän loppuun lisätään seuraava teksti: "Kaavan taustaselvitysten laadinta on käynnistetty vuoden 2016 aikana. Uusimaa-kaavan ja Uusimaa-ohjelman pohjaksi on mm. laadittu tulevaisuustarkastelu, joka kuvaa millaisiin muutostekijöihin maakunnan suunnittelussa tulisi varautua vuoteen 2050 mennessä. Tulevaisuustarkastelun tulokset vaikuttavat kaavan tavoitteisiin, sisältöjen painotuksiin sekä myöhemmin myös kaavaratkaisuihin ja niiden vaikutusten arviointiin." Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi täydentää tiivistelmätekstiä maakuntajohtajan kokouksessa tekemällä lisäyksellä. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista