SAK:n järjestötutkimus 2005 Luottamusmiesraportti. Jyrki Helin. Ansaittua luottamusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n järjestötutkimus 2005 Luottamusmiesraportti. Jyrki Helin. Ansaittua luottamusta"

Transkriptio

1 SAK:n järjestötutkimus Luottamusmiesraportti Jyrki Helin Ansaittua luottamusta

2 Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006 ISBN

3 Jyrki Helin Ansaittua luottamusta SAK:n järjestötutkimus Luottamushenkilöraportti

4 2 MUUTOS.LIIKE. TIIVISTELMÄ 4 1. JOHDANTO 6 Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn 6 Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat 9 2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES Järjestäytyminen kasvussa Sukupolvenvaihdos käynnissä Luottamusmiesprofiileja 18 Alakohtaisia piirteitä 19 Työväenluokkaa Luottamusmiehen kokovartalokuvaa 24 Ay-koulutus innostaa LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA 27 Neuvottelusuhteet polarisoituneet 29 Hallintoedustus laskussa LUOTTAMUSMIES JA AMMATTIYHDISTYSLIIKE 34 Työllisyys ja työttömyysturva ykkösasioita 35 Jäsenpalvelujen kolmen kärki ennallaan 40 Liittoon tukeudutaan LUOTTAMUSMIES JA TYÖ 45 Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet 45 Organisaatiomuutoksia LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTA Ammattiosasto tukena Luottamusmiehen arkea 52 Kollektiivisuus tärkeää 57 Valmiudet parantuneet Paikallinen sopiminen työllistää 60 Yhteistyökumppaneita TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU 64 Liiton apu tyydyttää Käytännön työsuojelutyötä HENKILÖKOHTAISTA 75 Työtovereiden pyyynnöstä 77 Tunnustus ja tuki kannustaa 81

5 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 3 9. NÄKYMIÄ ETEENPÄIN 84 Sukupolvenvaihdos puolivälissä 85 Luotamusmiesverkon kattavuutta parannettava 85 Tehtävät muuttuvat 87 Monenlaisia työnantajia 87 Strategiaa hankalille työpaikoille 88 Strategiaa kehittyneille työpaikoille 88 Sopimuksista turvaa LÄHTEET LIITTEET Taulukoita Kyselylomake 98

6 4 MUUTOS.LIIKE. TIIVISTELMÄ Yhä useammalla SAK:laisen ammattiliiton jäsenellä on työpaikalla luottamusmies. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan myös järjestäytyminen ammattiliittoon on työpaikoilla kasvussa. Luottamusmiesten osuus SAK:laisista on pysynyt ennallaan -luvun alkuvuosina. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus on sensijaan laskenut hieman. SAK:laiset luottamusmiehet ovat iältään keskimäärin 46-vuotiaita. Heidän keski-ikänsä on noussut kolmella vuodella vuodesta. Työsuojelutehtävissä olevien keski-ikä on 45 vuotta. SAK:n liittojen jäsenet ovat ikääntyneet samaa tahtia kuin luottamusmiehet: jäsenet ovat keskimäärin kaksi vuotta luottamusmiehiä nuorempia eli 44-vuotiaita. Naisten osuus pääluottamusmiehistä ja työsuojelutehtävissä olevista on vuodesta laskenut noin kolmanneksen, mutta säilynyt ennallaan muissa luottamustehtävissä. Työsuojelutehtävissä olevat ja luottamusmieskunta on kuluneen viiden vuoden aikana uusiutunut ja voidaan sanoa, että luottamustehtävissä sukupolvenvaihdos on täydessä vauhdissa. Tässä prosessissa naisen tilalle luottamustehtäviin on usein tullut mies. Naisten osuuden laskuun vaikuttaa myös se, että toimialoista teollisuuden suhteellinen osuus kaikista luottamustehtävissä olevista on kasvanut. Luottamusmiesten ammatillinen koulutustaso on sukupolvenvaihdoksen myötä kohonnut nopeammin kuin jäsenten keskimäärin. Myös ay-koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt vuoteen verrattuna. Työpaikkojen neuvotteluilmapiiri on viime vuosina huonontunut. Kehittyvien työpaikkojen, joissa on hyvät neuvottelusuhteet ja luottamusmiehet ja työnantaja arvostavat tosiaan, määrä on laskenut selvästi vuodesta. Toisaalta myös kaikkien huonoimpien, kehittymättömien työpaikkojen määrä on hieman vähentynyt. Näiden ääripäiden väliin jäävä työpaikkojen väliryhmä on sen sijaan kasvanut. Luottamusmiesten ay-jäsenyyden tärkein peruste on palkansaajien etujen tehokas puolustaminen ja ajaminen. Toisena tulee työpaikan työolojen kehittäminen ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustaminen, jonka rivijäsenet nostavat tärkeimmäksi ammattiliiton jäsenyyden syyksi. Luottamusmiehillä tärkein syy osallistua ammattiyhdistystoimintaan on halu vaikuttaa työntekijöiden etuihin; tämä motiivi on voimistunut kuluneen viiden vuoden aikana. Kaikkien jäsenten keskuudessa tärkein osallistumisen syy on saada tietoa oikeuksista. Luottamusmiehistä kolme neljästä ja työsuojeluvaltuutetuista puolet on kysynyt tulkintaohjeita ammattiliitostaan. Molemmista ryhmistä 90 prosenttia on tyytyväisiä liitosta saamaansa palveluun. Liitto on luottamusmiehille ja työsuojelutehtävissä oleville tärkein taho, jonka puoleen käännytään edunvalvonnan ongelmatilanteissa.

7 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 5 Luottamusmiestehtävässä eniten työllistävät palkka- ja työehtoneuvottelut työpaikalla. Vuoteen verrattuna palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävät luottamusmiehiä nyt enemmän, kun taas yksittäisten työntekijöiden ongelmien selvittämiseen kuluu aiempaa vähemmän aikaa. Työsuojeluvaltuutettuja työllistävät eniten työpaikan käytännön työsuojelutoimet sekä työpaikan toimintojen kehittäminen. Luottamusmiehet kokevat neuvottelutaitojensa kohentuneen kuluneen viiden vuoden aikana oli sitten kyseessä sopimusten tuntemus, tiedot neuvoteltavasta asiasta, neuvottelukyvyt tai yhteydenpito ja tuki työtovereiden suunnalta. Luottamusmiehet kokevat myös, että yhdeksän kymmenestä työntekijästä tukee luottamusmiestä vähintään joissakin asioissa. Työntekijöiden luottamusmiehille antama tuki on selvästi lisääntynyt vuoteen verrattuna. Paikallinen sopiminen ei ole juurikaan lisääntynyt kuluneena viitenä vuotena. Työnantajan aloitteesta esiin nostetaan useimmiten työsopimusten muuttamiseen liittyviä asioita, työntekijäpuolen aloitteesta taas työpaikkakohtaiset palkkasopimukset. Työnantajien tiedottaminen ei ole parantunut vuodesta. Sen sijaan luottamusmiehet kokevat hieman aiempaa useammin olevansa tasaveroisia neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa. Lakisääteisistä työpaikkakohtaisista suunnitelmista parhaiten on toteutunut työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka on lähes 90 prosentilla työpaikoista. Vähiten on tehty tasa-arvosuunnitelmia, joita on vain runsaalla viidenneksellä työpaikoista. Rasittavimmat asiat luottamusmiestehtävissä ovat työntekijöiden ajoittainen välinpitämättömyys ja työnantajan kielteinen suhtautuminen. Työsuojelutehtävissä näiden lisäksi koetaan rasittavaksi tehtävän raskaus, kun sitä hoitaa oman työn ohella. Parasta luottamusmies- ja työsuojelutehtävässä on vastaajien kokemuksen mukaan se, että saa asioita eteenpäin. Myös työtovereilta saatu tunnustus ja tuki on tärkeää. Näiden jälkeen tulevat henkilökohtaisen kasvun mahdollisuudet, liiton tuki ja tehtävän tarjoama näköalapaikka yhteiskuntaan ja työelämään. Halukkuus jatkaa luottamusmiestehtävissä on vuoteen verrattuna lisääntynyt.

8 6 MUUTOS.LIIKE. 1. JOHDANTO Tämä raportti käsittelee SAK:laisten liittojen työpaikoilla olevia luottamushenkilöitä. Raportti on osa laajempaa SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestötutkimusta. Tämän raportin lisäksi samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Erkki Laukkasen kirjoittama perusraportti Murroksesta muutokseen ja Pirjo Pajusen tasa-arvoraportti Pitkää, pätkää, silppua. Järjestötutkimuksen aineistosta on julkaistu myös SAK:n liittojen ruotsinkielisiä jäseniä koskeva René Lindqvistin kirjoittama raportti Vi är många, vi är svenska. SAK:n järjestötutkimushankkeella on ohjausryhmä, johon kuuluvat Eija Hietanen puheenjohtajana sekä Markku Liljeström, Sinikka Näätsaari ja Lauri Lyly. Ohjausryhmä on tukenut hanketta ja antanut teksteistä palautetta, jota kirjoittajat arvostavat. Projektin sihteerinä ja tutkimusavustajana erityiset kiitokset on ansainnut Kaisa Sember. Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn SAK:n järjestötutkimuksen aineisto koottiin lomaketiedustelulla vuoden tammi maaliskuun välisenä aikana. SAK on teettänyt laajat jäsentutkimukset noin viiden vuoden välein vuodesta 1984 alkaen. Tutkimuksen kyselylomaketta on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistön asemasta työelämässä ja arvostuksista. Peruskysymys on kuitenkin ollut, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi kehittää eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa. Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuitenkin syytä huomata, että liittojen jäseninä on muitakin kuin vastaushetkellä palkkatyössä olevia. Kun palkkatyössä oli 72 prosenttia ja äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairaslomalla tai muulla palkattomalla vapaalla viisi prosenttia vastaajista, niin kaikista vastaajista 77 prosenttia oli työsuhteessa. Muita kuin palkkatyössä olevia oli 28 prosenttia vastaajista. Suurin osa heistä kaikkiaan 15 prosenttia oli vastaushetkellä työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kolme prosenttia ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaajista. Loput 13 prosenttia vastaajista ei kuulu työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu niissä tulostuksissa, jotka on tarkoitettu vain työvoimaan kuuluville. Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä (%) Tilanne vastaushetkellä: 1995 Työssä Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa Muu palkaton vapaa Lomautettu osa-/määräaikaisesti Opiskelemassa Eläkkeellä Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa Lomautettuna toistaiseksi KAIKKI Vastanneet

9 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 7 Järjestötutkimuksessa asioita on perinteisesti tarkastelu sektorin mukaan. Sektorit on muodostettu SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion virastoihin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat julkisen sektorin ja palvelualan sekä liikenteen yrityksiin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, jota kutsutaan yksityisiksi palvelualoiksi. Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yrityksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat teollisuussektorin. Sektorit muodostettiin liittotunnuksen perusteella, ja liittotunnukset etsittiin kaikille vastanneille, myös työttömille, eläkeläisille ja toistaiseksi lomautetuille, jotka eivät vastaushetkellä olleet töissä. Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoista 85 prosenttia vastasi julkisten palveluiden ylläpitämisestä joko kunnan tai valtion toimesta. Loput 15 prosenttia olivat mm. säätiöiden ja palvelualan yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Samantapaista tulkinnanvaraisuutta on myös yksityisten palvelualojen ja teollisuuden luvuissa. Sukupuolijakoa vastauksia luokittelevana muuttujana on käytetty säästeliäästi mm. siksi, että aineistosta on julkaistu erillinen raportti, jossa asioita on tarkasteltu sukupuolen mukaan. Sukupuolijako on kuitenkin tässä raportissa otettu huomioon siellä, missä se on tuntunut luontevalta. Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä valtaosa on kuvailevia, joissa tiedustellaan, mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten paljon he jotakin asiaa arvostavat. Selittäviä kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän on päädytty ja miksi jokin asia on niin tärkeä, kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentutkimuksen perinne, ja vaikka kysymyslomaketta on vuosien saatossa kehitelty, sen yksinkertaisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta kysyä seuraa kuitenkin se, että aineistosta nousevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi, ja tuloksia ei voi oikein liittää niihin suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjallisuus kertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksi empiiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tutkimukseksi. Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella tavalla. Ensinnäkin tulosten pitäisi olla siinä muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmärtää. Toisaalta kysymys on kuitenkin tutkimusaineistosta, jonka informaatio tulisi mahdollisimman hyvin hyödyntää. Myös tulosten esitystapa on pyritty pitämään yksinkertaisina Tutkimuksen perusjoukko muodostuu SAK:n jäsenistöstä, reilusta miljoonasta jäsenestä. Tutkimuksen otos muodostettiin SAK:ssa liittokohtaisen jäsentilanteen pohjalta. Otos oli kaikkiaan henkilöä, joista suomenkielisiä oli ja ruotsinkielisiä SAK:sta otos toimitettiin Tilastokeskukseen. Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää erittäin luotettavina. Kun lopullinen otoskoko on vastaajaa, useimmat sektorikohtaisetkin tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä muutaman prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta koskevan tuloksen riskitaso on prosentin.kun otoksen koko on 6 236, niin 95 prosentin todennäköisyydellä koko SAK:n jäsenistölle ilmoitettu prosenttiosuus P jää välille (P-1, P+1). Kun esimerkiksi SAK:n työttömyysprosentiksi ilmoitetaan 15, niin 95 prosentin todennäköisyydellä se on prosenttia.

10 8 MUUTOS.LIIKE. Otos muodostettiin suomenkielisten kohdalla siten, että käytännössä joka sadas jäsen osui otokseen. Auto-ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Puu- ja erityisalojen liiton otos suurennettiin kaksinkertaiseksi. Ruotsinkielisten kohdalla poiminta tapahtui siten, että noin joka 50. jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten osuutta haluttiin otoksessa painottaa todellista jäsenmäärää korkeammaksi, koska ruotsinkielisestä jäsenistöstä laadittiin oma osaraportti. Vastaajien ikärajana pidettiin 60 vuotta. Opiskelijajäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 54,3. Kaikkiaan hyväksyttyjä vastauksia saatiin siis kappaletta. Eri liittojen sekä suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä vastanneiden osuuksissa oli selviä eroja. Aktiivisimmin vastasivat Rautatievirkamiesliiton suomenkieliset jäsenet (76,5 %), kun taas heikoimmin vastauksia saatiin AKT:n ruotsinkielisiltä jäseniltä (36,7 %). Merivartioliiton ylikorkea vastaamisprosentti selittynee sillä, että joko muutamat Kunta-alan ammattiliiton tai Metallityöväen liiton vastaajat ovat merkinneet liittonsa väärälle riville. Otos ja vastanneet liitoittain. LIITTO OTOS Vastanneet Vastanneet N % Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ,1 Ilmailualan Unioni IAU ry ,7 Kemianliitto ry ,3 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry ,5 Merivartioliitto ry ,0 Metallityöväen Liitto ry ,0 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ,4 Paperiliitto ry ,7 Postiliitto ry ,1 Postin Toimihenkilöliitto PVL ry ,1 Puu- ja erityisalojen liitto ry ,1 Rakennusliitto ry ,1 Rautatieläisten Liitto ry ,7 Rautatievirkamiesliitto ry ,5 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry ,2 Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY ry ,8 Suomen Merimies-Unioni ry ,9 Suomen Muusikkojen Liitto ry ,9 Sähköalojen ammattiliitto ry ,1 Tulliliitto ry ,0 Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry ,6 Vankilavirkailijain Liitto VVL ry ,6 Veturimiesten Liitto ry ,6 Viestintäalan ammattiliitto ry ,6 Yhteensä ,3

11 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 9 Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat Edellä on kuvattu koko tutkimusaineistoa. Tässä raportissa keskitytään työpaikoilla olevien työntekijöiden edustajien pääluottamusmiesten, muiden luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojeluasiamiesten tilanteeseen ja toimintaan. Vastaajajoukossa on: Pääluottamusmiehiä 77 Muita luottamusmiehiä 109 Luottamusmiestehtävissä yhteensä 186 Työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä 142 Luottamusmies- ja työsuojelutehtävissä oleviin poimittiin aineistosta on juuri parhaillaan luottamustehtäviä -vastanneet (kysymys S12, ks. liite Kysymyslomake). Luottamusmiesryhmä koottiin yhdistämällä kysymyksen S13a tai S13b kohtien 1-vaihtoehtoon vastanneet. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ryhmä puolestaan muodostuu S13c tai S13d ryhmien 1-vaihtoehdon rengastaneista. Ryhmien yhdistäminen oli välttämätöntä, jotta saatiin tilastollisesti käsittelykelpoiset joukot. Tässä raportissa joissakin kohdin esiintyvä muut luottamushenkilöt -ryhmä puolestaan koostuu kysymyksen S13c S13f -kohtien vastaajista.

12 10 MUUTOS.LIIKE. 2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES 2.1. Järjestäytyminen kasvussa Järjestäytyminen SAK:laisiin ammattiliittoihin on kasvussa. Kysymys järjestäytymisen suunnasta esitettiin samanlaisena vuosina ja samoin kriteerein muodostetulle luottamusmiesjoukolle, ja trendinä näyttää olevan kasvu työpaikoilla, joilla on luottamusmies. Kaikkien palkansaajajien keskuudessa ammatillisen järjestäytymisen arvioidaan eri tutkimuksissa kuitenkin olevan laskussa 1, ja siten ristiriidassa tämän tutkimuksen tuloksen kanssa. Syynä erilaisiin tuloksiin lienee työmarkkinoille tulevan sukupolven heikompi järjestäytyminen ja epätyypillisen, ns. silpputyön yleistyminen. Järjestäytymättömät työntekijät ovat useimmiten muilla työpaikoilla kuin niillä, joissa on SAK:laisia luottamusmiehiä. Työmarkkinoiden jakautumisella on siis myös järjestäytymisulottuvuus: ne jotka eniten tarvitsisivat ammattiyhdistysliikkeen tuomaa turvaa, ovat suurelta osin ay-liikkeen ulkopuolella. Luottamusmiesten kokemusten mukaan järjestäytyminen ammattiliittoon on kaikilla toimialoilla nyt selvemmin nousussa kuin vuonna. Teollisuuden luottamusmiehistä 14 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja vain kolme prosenttia arvioi sen olevan laskussa. Yksityisillä palvelualoilla luottamusmiehistä 18 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja kuusi prosenttia suunnan olevan laskeva. Julkisella sektorilla peräti 23 prosenttia luottamusmiehistä arvioi järjestäytymisen olevan kasvussa, kahdeksan prosenttia arvio sen olevan laskussa. Järjestäytyminen työpaikalla aloittain vuonna ja, % Teollisuus Teollisuus Nousussa Ennallaan Laskussa En osaa sanoa Yks. palvelut Yks. palvelut Julkiset Julkiset Yhteensä Yhteensä Ks. Böckerman Petri, Uusitalo Roope: Union membership and the erosion of the Ghent system: lessons from Finland, Palkansaajien tutkimuslaitos, työpapereita 213, Helsinki

13 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 11 Työpaikat on tässä tutkimuksessa jaettu kolmeen tyyppiin kehittyviin, väliryhmään ja kehittymättömiin niiden sisäisten käytäntöjen kehittyneisyyden mukaan. Asiasta on kirjoitettu tarkemmin luvussa 2.3. Luottamusmiesprofiileja. Kehittymättömillä työpaikoilla, joilla siis on huonoimmat suhteet työntekijöiden ja työnantajien edustajien välillä, järjestäytyminen on lähes yhtä usein laskussa kuin nousussa. On siis työpaikkoja, joilla työnantajan työntekijöitä kohtaan osoittama arvostuksen puute aiheuttaa työntekijöiden etääntymistä myös ammattiyhdistysliikkeestä. Näilläkin työpaikoilla kokonaissaldo on kuitenkin positiivinen ja suurin muutos on järjestäytyminen pysynyt ennallaan -ryhmän supistuminen. Luottamusmiesten arvion mukaan ns. väliryhmän työpaikoilla järjestäytyminen on vahvimmassa nousussa. Viidennes luottamusmiehistä katsoo, että järjestäytyminen on kasvussa. Yhtä moni kuin viisi vuotta sitten eli neljä prosenttia luottamusmiehistä puolestaan kokee, että järjestäyminen on väliryhmän työpaikoilla laskussa. Järjestäytyminen on kasvussa myös kehittyvillä työpaikoilla, vaikka luottamusmiesten järjestäytyminen nousussa -arviot ovat selvästi laskeneet vuoteen verrattuna. Ehkäpä on niin, että järjestäytymisen ollessa korkealla tasolla, luottamusmiesten on vaikea nähdä kasvumahdollisuuksia ja tilannetta pidetään hyvänä, kun järjestäytyneiden määrä pysyy ennallaan. Järjestäytyminen erityyppisillä työpaikoilla vuonna ja, % Työpaikkatyyppi Kehittyvä Nousussa Ennallaan Laskussa Väli Kehittymätön Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on parantunut SAK:laisilla työpaikoilla, mikä järjestäytymisen kasvun ohella on selkeä positiivisen muutoksen merkki. Vuonna 1984 luottamusmies oli 83 prosentilla SAK:laisten työpaikoista, mutta vuonna enää 66 prosentilla työpaikoista. Vuosituhannen vaihteen jälkeen on kuitenkin tapahtunut käänne, ja nykyisin luottamusmies on työpaikalla jäsenistä 71 prosentilla. Kasvua näkyy kaikenkokoisilla työpaikoilla vuosien ja välillä.

14 12 MUUTOS.LIIKE. Prosentuaalisesti suurin muutos on tapahtunut alle 30 hengen työpaikoilla, joissa kasvua on 46 prosentista 53 prosenttiin. Ammattiyhdistysliike on tosissaan ja tuloksellisesti panostanut pienten työpaikkojen edunvalvonnan tilan kohentamiseen. Onko työpaikalla luottamusmies tai vastaava, % Kyllä on Ei ole En osaa sanoa Yli 200 hlöä Yli 200 hlöä hlöä hlöä Alle 30 hlöä Alle 30 hlöä Yhteensä Sukupolvenvaihdos käynnissä Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus ei ole SAK:laisilla työpaikoilla enää - luvulla heikentynyt. Luottamusmiestehtävissä oli vuonna sama prosentuaalinen osuus jäsenistä kuin vuonna. Työsuojelutehtävissä työsuojeluvaltuutettuina ja työsuojeluasiamiehinä olevien osuus on hieman laskenut samoin kuin muita ay-luottamustehtäviä hoitavienkin osuus. Viimeksimainittuun ryhmään kuuluvat varaluottamusmiehet, yhteistoimintaelinten ja hallintoedustuselinten työntekijäjäsenet, ammattiosastojen ja paikallisjärjestöjen luottamustehtävissä olevat ja työpaikan yhdyshenkilöt. Mistä pienentyneet osuudet

15 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 13 johtuvat? Edelleenkin on usein vaikea saada ihmisiä ottamaan vastaan ay-tehtäviä, mikä yhdistyneenä sukupolvenvaihdokseen, jossa varttuneet aktiivit siirtyvät pois työelämästä, synnyttää aukkoja organisaatioon. Työpaikkoja myös pilkotaan pienempiin osiin, missä kehityksessä ay-organisaatio ei aina pysy mukana. Luottamusmiesten toimikausi on katkolla yleensä kahden vuoden välein. Näissä -luvun alkuvuosien valinnoissa luottamusmieskunta on uusiutunut. Luottamusmiehet ovat aikaisempaakin useammin miehiä. Naisten osuus pääluottamusmiesten keskuudessa on laskenut lievästi ja miesten vastaavasti noussut. Naisten osuuden lasku näkyy myös työsuojelutehtävissä sekä hyvin lievästi myös muissa luottamustehtävissä. Muutos luottamustehtävissä on suurempi kuin naisten osuuden muutos koko SAK:n jäsenistössä. Luottamustehtävät vuonna ja, % 7 6 6,2 Pääluottamusmies Muu luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies Muu luottamustehtävä, ml. yhd.hlöt ,8 1,7 1,2 1,7 1,2 2,4 4,5 3,7 1,7 0,9 1 3,6 1 1,2 0,6 3,7 2,3 1,5 5,1 3,2 2,3 1,7 0 v. v. v. v. v. v. Kaikki yht. Naiset Miehet SAK:ssa teollisuuden liitot ovat tarttuneet voimakkaimmin sukupolven vaihdokseen, mikä näkyy alan luottamusmiesten määrän ja suhteellisen osuuden kasvuna. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri tuotannonaloilla olevien luottamusmiesten suhteellisen osuuden muutosta. Luottamusmiesjärjestelmä on kuluneen viiden vuoden aikana vahvistunut selvimmin teollisuuden työpaikoilla. Niiden suhteellinen osuus on kasvanut 56 prosentista 65 prosenttiin kaikista luottamusmiehistä. Yksityisillä palvelualoilla näkyy yhtä selvä lasku 21 prosentista 14 prosenttiin. Tämä tarkoittaa luottamusmiesjärjestelmän heikentymistä palveluissa ja liikenteessä, sillä luottamusmiesten kokonaismäärä on pysynyt ennallaan kuluneen viisivuotiskauden, eikä palvelualojen työntekijämääräkään ole vähentynyt. Julkisella sektorilla näkyy luottamusmiesosuuden lievää laskua 23 prosentista 21 prosenttiin.

16 14 MUUTOS.LIIKE. Muu luottamushenkilö pitää sisällään myös työsuojelutehtävissä olevat ammattiosaston toimihenkilöiden lisäksi. Suhteellinen muutos teollisuuden alalla olevien luottamushenkilöiden suuntaan näkyy lievänä. Luottamustehtävien jakautuminen aloittain vuosina 1995, ja, % Pää-/muu luottamusmies Julkinen sektori Yks. palvelualat Teollisuus Muu luottamushenkilö Naisten osuus luottamusmiestehtävissä on vähentynyt. Naisten osuuden lievää laskua on vuosien ja välillä pääluottamusmies- ja työsuojelutehtä vissä, kun taas muu luottamusmies ja muu luottamustehtävä (työsuojelutehtävät, ammattiosastojen toimikunnat jne) -ryhmissä tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan. Naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä olevista vuonna ja, % Muu luottamustehtävä Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies Muu luottamusmies Yhdistettäessä koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pää- ja muut luottamusmiestehtävät sekä toisaalta muut ay-luottamusmies- ja työsuojelutehtävät kuluneen kymmenen vuoden ajalta nähdään selkeä trendi: naisten osuus luot-

17 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 15 tamusmiehistä on laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä 26 prosenttiin, mutta muissa luottamustehtävissä kasvanut kolme prosenttiyksikköä 33 prosenttiin. Luottamustehtävien jakautuminen sukupuolen mukaan vuosina 1995, ja, % Pää-/muu luottamusmies Naiset Miehet Muu luottamushenkilö Naisten suhteellinen osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja julkisella sektorilla, mutta kasvanut yksityisillä palvelualoilla 1990-luvun puolivälin jälkeen. Erikoinen piirre on vahvasti naisvaltaisten yksityisten palvelujen trendistä poikkeava notkahdus vuonna. Teollisuuden alojen suuri osuus luottamusmiesten kokonaismäärässä merkitsee myös sitä, että teollisuuden naisluottamusmiestenkin määrä on suuri. Julkisen sektorin luottamusmiestehtävissä naisten osuus on kymmenessä vuodessa laskenut 63 prosentista 50 prosenttiin. Palvelualoilla on kasvua 49 prosentista 52 prosenttiin, mutta selvä notkahdus osuu vuodelle. Teollisuudessa oli puolestaan naisten osuuden selvä nousupiikki vuonna, joka nyt on laskenut vuoden 1995 tasolle. Kun teollisuuden suhteellinen osuus on suuri, saa tämä heilahdus aikaan taulukoissa selkeänä näkyvän muutoksen naisten osuudessa luottamustehtävissä. Naisten osuus ay-liikkeen 80 luottamustehtävissä olevista aloittain, % Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Kaikki luottamushenkilöt Pää-/ muu luottamusmies

18 16 MUUTOS.LIIKE. Yhä useampi SAK:lainen työskentelee pienellä alle 30 henkilön työpaikalla. Alle 30 henkilön työpaikoilla työskentelevien työntekijöiden osuus on noussut viidentoista vuoden aikana 45 prosentista 50 prosenttiin. Toimialoittain tarkastellen tämänkokoiset työpaikat ovat -luvulla kasvattaneet osuuttaan teollisuudessa ja julkisella sektorilla, mutta palvelualoilla on sitä vastoin tapahtunut lievää laskua. Naiset työskentelevät miehiä useammin (naiset 57 prosenttia, miehet 44 prosenttia) alle 30 hengen työpaikoilla. Molempien sukupuolien osuudet ovat pysyneet tämänkokoisilla työpaikoilla ennallaan -luvulla. Vuoteen verrattuna näkyy lievä muutos: kaikkein pienimpien työpaikkojen osuus on vähentynyt, samoin kaikkein suurimpien. Minkä kokoisilla työpaikoilla töissä, koko jäsenistö, % Naiset Alle 10 hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä Yli 500 hlöä Naiset Miehet Miehet Julkinen Julkinen Yks. palvelut Yks. palvelut Teollisuus Teollisuus v v Kaikki v v

19 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 17 Luottamusmiesten osuus alle 30 hengen työpaikoilla on vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1995 luottamusmiehistä 50 prosenttia oli alle 30 hengen työpaikoilla, oli niillä vuonna luottamusmiehistä enää 37 prosenttia. Luottamusmiesten osuus on puolestaan kasvanut hengen työpaikoilla vuosista 1995 ja kymmenellä prosentilla 44 prosenttiin. Luottamusmiesjärjestelmän kattavuuden parantuminen johtuukin ainakin osaltaan luottamusmiesten lisääntymisestä näillä keskisuurilla työpaikoilla, jotka työllistävät noin kolmanneksen SAK:laisista. Luottamustehtävien jakautuminen työpaikkakoon mukaan vuosina 1995, ja, % Pää-/muu luottamusmies hlöä 6 9 hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä yli 500 hlöä Muu luottamushenkilö Luottamusmieskunta on viime vuosina vaihtunut, mutta ei keskimäärin nuorentunut, vaikka työpaikoilla ja liitoissa onkin havahduttu sukupolvenvaihdoksen vaatimiin toimiin. Luottamusmiesten keski-ikä on noussut vuoden 44 vuodesta 46 vuoteen vuonna. Lähes puolet luottamusmiehistä on alle 45-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden luottamusmiesten osuus on laskenut vuoden prosentista 52 prosenttiin. Tosin ns. suurten ikäluokkien viimeinen erä, vuotiaat ovat osin vielä luottamustehtävässään nostaen näin ikäkeskiarvoa.

20 18 MUUTOS.LIIKE. Muu luottamushenkilö -ryhmä, jossa on mukana ammattiosaston toimihenkilöt ja työsuojelutehtävissä olevat, on myös ikääntynyt. Ammattiosastojen eri tehtävissä on tuntuva määrä varttuneessa iässä ja jopa eläkkeellä olevia. Toisaalta myös kaikkein nuorin ikäpolvi näkyy parin prosenttiyksikön osuudella muu luottamustehtäväryhmässä. Luottamustehtävien jakautuminen iän mukaan vuosina 1995, ja, % v v v v v Pää-/muu luottamusmies Muu luottamushenkilö Luottamusmiesprofiileja Suomalaiset työnantajat kohtelevat työntekijöitään ja heidän luottamusmiehiään hyvin vaihtelevien käytäntöjen mukaisesti. Parhaissa yrityksissä ja työyhteisöissä ylletään kehittyneiden maiden huipulle, mutta huonoimmissa eivät aina toteudu työehtosopimusten ja lakien minimitkään. Erilaisilla työpaikoilla myös luottamusmiesten toimintaedellytykset ja tehtävät vaihtelevat. Seuraavassa selvitetään jäsentutkimuksen aineiston pohjalta työnantajan käytäntöjen vaikutusta luottamusmiesten toimintaan. Vuoden jäsentutkimuksessa *) ja tässä tutkimuksessa työnantajakäytännöt selvitetään niin, että kysymykseen Työpaikkasi johto arvostaa työntekijöitä ja osoittaa henkilökohtaista huomiota (ks. liite, kyselylomakkeen kysymys S53a) luottamusmiesvastaajista muodostetaan kolme ryhmää: yhdistetään vastaukset paljon ja melko paljon, ja tästä saadaan hyväksi koetun, kehittyvän työpaikan muuttuja ei lainkaan -vastaukset muodostavat kehittymättömän työpaikan muuttujan jonkin verran -vastaukset muodostavat väliryhmän. En osaa sanoa -vastanneet on poistettu aineistosta. Paljon ja melko paljon luokat on tilastollisen edustavuuden takaamiseksi yhdistetty (paljon -vastanneita v. 6 %, v. 4 %). Yhdistettyyn paljon ja melko paljon -vastanneet ryhmään tuli vuonna 33 prosenttia ja vuonna 18 prosenttia vastaajista. *) Helin Jyrki: Edunvalvonnan etujoukko, luottamusmiesraportti, Jyväskylä 2001, s

21 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 19 Koko aineistossa työpaikkatyypit jakautuvat seuraavasti: v. % v. % Teoll. palv. julk. yht. Teoll. palv. julk. yht. Kehittyneet työpaikat Väliryhmän työpaikat Kehittymättömät työpaikat Luottamusmiesten kokemuksen mukaan kehittyneiden työpaikkojen osuus on laskenut tuntuvasti, kehittymättömien työpaikkojen osuus vähentynyt hieman ja väliryhmän työpaikkojen osuus kasvanut selvästi. Myönteistä kehityksessä on kehittymättömien työpaikkojen osuuden hienoinen vähentyminen. Pääsuuntana on kuitenkin työnantajien otteiden koveneminen henkilöstöä kohtaan, jota kuvastaa kehittyneiden työpaikkojen vähentyminen. Muutos on samansuuntainen kaikilla toimialoilla: prosentin muutos kehittyneistä työpaikoista väliryhmään. Aikaisemmissa tutkimuksissa 1990-luvun lopulta *) saatiin samantyylisin kriteerein moderneiksi ja henkilöstönsä huomioonottaviksi työpaikoiksi noin kolmasosa, joten vuosituhannen vaihde näyttäisi muodostavan käännepisteen, jonka jälkeen kehitys on kulkenut työntekijöiden kannalta huonompaan suuntaan. Alakohtaisia piirteitä Toimialoittain työpaikat jakautuvat siten, että kehittyneistä työpaikoista teollisuudessa on 53 prosenttia, palveluissa 12 prosenttia ja julkisella sektorilla 35 prosenttia. SAK:laisista luottamusmiehistä 65 prosenttia toimii teollisuudessa, 14 prosenttia palveluissa ja 21 prosenttia julkisella sektorilla. Teollisuuden luottamusmiehiä on osuuttaan vähemmän kehittyneillä ja kehittymättömillä työpaikoilla, mutta osuuttaan enemmän väliryhmän työpaikoilla. Yksityisten palvelualojen luottamusmiehiä puolestaan on osuuttaan vähemmän kehittyneillä työpaikoilla, osuutensa mukainen määrä väliryhmän työpaikoilla ja selvästi osuuttaan enemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Julkisen sektorin luottamusmiehistä selvästi osuuttaan enemmän on kehittyneillä työpaikoilla ja suunnilleen osuutensa mukainen määrä väliryhmän ja kehittymättömillä työpaikoilla. Suurin muutos on julkisen sektorin osuuden kasvu kehittyneillä työpaikoilla, sekä palvelusektorin työpaikkojen suhteettoman suuren osuuden kutistuminen kehittymättömillä työpaikoilla. Trendinä on ääripäihin sijoittuvien työpaikkojen osuuden lasku ja väliryhmän työpaikkojen lisääntyminen. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan kehitys on siis kulkenut huonompaan suuntaa julkista sektoria lukuunottamatta. *) Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Projektin loppuraportti, Jyväskylä 1998 s

22 20 MUUTOS.LIIKE. Työpaikkatyypit aloittain, % Teollisuus Palvelut Julkinen Kehittynyt Väli Kehittymätön Luottamusmiesten prosenttiosuudet aloittain Pienistä alle 30 hengen työpaikoista keskimääräistä useampi on kehittynyt työpaikka. Näin oli myös vuonna. Toisaalta myös ongelmallisia työpaikkoja on molemmilla kyselykerroilla ollut runsaasti alle 30 hengen työpaikkojen ryhmässä. Kehittyneitä työpaikkoja on keskimääräistä enemmän pienten työpaikkojen lisäksi suurten hengen työpaikkojen ryhmässä. Sen sijaan hengen työpaikkojen ryhmässä eniten ovat lisääntyneet kehittymättömät työpaikat. Tämän kokoisilla työpaikoilla tilanne onkin huonontunut vuoteen verrattuna. Kaikkein suurimpien yli 200 hengen työpaikkojen ryhmässä kehittyneet työpaikat ovat vähentyneet ja väliryhmän työpaikat lisääntyneet. Sen sijaan kehittymättömiä työpaikkojen ei suurimpien työpaikkajoen ryhmässä ole enää lainkaan. Luottamusmiehistä naiset ovat prosenttiosuuttaan (26 %) enemmän edustettuina kehittyneillä työpaikoilla ja osuuttaan vähemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Väliryhmässä naispuolisten luottamusmiesten osuus on sama kuin naisten prosenttiosuus työpaikkojen työntekijöistä. Kehitys vuodesta on siis naisten osalta mennyt positiiviseen suuntaan. Miespuolisten luottamusmiesten kohdalla kehitys on ollut päinvastaista: heistä aiempaa usempi on kehittymättömällä työpaikalla. Näyttääkin siltä, että sellaiset työpaikat, joissa on naisluottamusmiehiä, ovat muita useammin positiivisella kehitysuralla. Sama kokemus on luottamusmiehillä kaikkein pienimmillä työpaikoilla, jossa läheinen ja henkilökohtainen kontakti työnantajapuoleen tuo parhaat mutta myös huonoimmat kokemukset.

23 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 21 Sukupuoli ja työpaikkatyyppi, % Nainen Mies Kehittynyt Väli Kehittymätön Luottamusmiesten prosenttiosuudet yhteensä Työväenluokkaa Vastaajien näkemystä yhteiskunnan rakenteesta ja omaa suhdetta siihen on selvitetty vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 1984 kaikista vastaajista 69 prosenttia katsoi kuuluvansa työväenluokkaan, ja vuonna 62 prosenttia. Matalimmillaan työväenluokan lähimmäksi kokevien osuus oli vuonna Luottamusmiehet samaistuvat rivijäseniä voimakkaammin työväenluokkaan. Vuodesta luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan on kuitenkin hivenen heikentynyt, mikä lienee yhteydessä luottamusmiesten sukupuolvenvaihdokseen. Luokkasamaistuminen, % Pää-/muu lm Työväenluokkaan Keskiluokkaan Ei mihinkään Ei osaa sanoa Pää-/muu lmv Muut lm-henk. Muut lm-henk. Kaikki yht Kaikki yht Kaikki yht Kaikki yht

24 22 MUUTOS.LIIKE. Luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan vaihtelee työpaikkatyypeittäin. Työväenluokkaan samaistuvien luottamusmiesten osuus on kuluneen viiden vuoden aikana lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla. Väliryhmän kohdalla sen sijaan keskiluokkaan samaistuvien osuus on kasvanut. Kehittymättömillä työpaikoilla ei mikään luokka on kasvattanut osuuttaan luottamusmiesten keskuudessa. Vastauksista on poistettu en osaa sanoa -vastanneet. Luottamusmies katsoo kuuluvansa, % Työväenluokkaan Keskiluokkaan Ei mihinkään luokkaan Kehittynyt Väli Kehittymätön Luottamusmiesvastaajat yhteensä Miten kehittyvien ja kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet eroavat toisistaan? Erot ovat selviä seuraavissa asioissa: luottamusmiesten arvioiden mukaan järjestäytyminen on enemmän nousussa kehittymättömillä kuin kehittyneillä työpaikoilla. Tilanne on nyt päinvastainen kuin vuonna kehittymättömän työpaikan luottamusmiehissä naiset ovat aliedustettuina, kehittyneillä työpaikoilla yliedustettuina kehittyneillä työpaikoilla luottamusmies katsoo kuuluvansa työväenluokkaan useammin kuin kehittymättömillä. Tässä asiassa tilanne on myös muuttunut päinvastaiseksi vuoteen verrattuna neuvottelusuhteissa työnantajan edustajaan kehittyvät työpaikat ovat edelleen kasvattaneet etumatkaansa suhteessa kehittymättömiin työpaikkoihin kehittyvillä työpaikoilla ammattiliittoon kuulutaan yhä useammin ansiosidonnaisen työttömyysturvan, kehittymättömillä työpaikoilla olojen kehittämisen takia tyytyväisyys liitolta saatuun apuun on lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla, mutta vähentynyt kehittymättömillä

25 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 23 vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kehittyneillä työpaikoilla olennaisesti paremmat kuin kehittymättömillä kehittymättömillä työpaikoilla luottamusmiehiä työllistävät entistä enemmän yksittäisten työntekijöiden ongelmien hoitaminen, kehittyneillä työpaikoilla palkat ja toimintojen kehittäminen kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet vievät kehittyneiden työpaikkojen luottamusmiehiä useammin neuvotteluissa esille nousseita asioita työpaikan työntekijöiden yhteiseen käsittelyyn kehittymättömillä työpaikoilla on kehittyviä työpaikkoja useammin toimiva ammattiosasto, työhuonekunta, työpaikkajärjestö tai vastaava. paikallisissa sopimusneuvotteluissa kehittymättömän työpaikan työnantaja antaa pääsääntöisesti tietoja niukasti tai ei lainkaan. Myös tasaveroisuus paikallisissa sopimusneuvotteluissa toteutuu kehittymättömissä työpaikoissa vain harvoin kehittymättömillä työpaikoilla toimivat luottamusmiehet kokevat työnantajan kielteisen suhtautuminen luottamusmieheen usein rasittavaksi Eroja ei sensijaan ole seuraavissa asioissa: ammattiliittoon tukeutumisessa ja ohjeiden kysymisessä liitosta työpaikan luottamusmiesten keskinäisessä yhteistyössä työntekijöiden tuessa luottamusmiehille. Kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet lähestyvät tässä kehittyneiden työpaikkojen positiivisia lukuja työntekijöiden aktiivisuudessa tehdä luottamusmiehelle aloitteita työpaikan epäkohtien korjaamiseksi paikallisissa sopimusneuvotteluissa esille nostetuissa asioissa luottamusmiesten neuvotteluvalmiuksissa luottamusmiehen pääasiallisessa tehtävässä halukkuudessa jatkaa luottamusmiestehtävässä mikä luottamustehtävässä koetaan palkitsevimmaksi

26 24 MUUTOS.LIIKE Luottamusmiehen kokovartalokuvaa Luottamushenkilöt ovat perinteisesti koulutetumpia kuin jäsenistö keskimäärin. Ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 74 prosenttia luottamusmiehistä, mikä on selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Luottamushenkilöiden sukupuolvenvaihdos onkin merkinnyt myös koulutustason nousua. Aiempaa parempi koulutustaso luo hyvät edellytykset luottamustehtävän onnistuneelle hoitamiselle. Samalla se on haaste ammattiliitoille ja ammattiyhdistystoiminnan kehittämiselle. Kaikkien SAK:laisten ammatillisen koulutuksen taso on noussut selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ammattikoulutusta vailla olevien määrä on laskenut 42 prosentista 16 prosenttiin, ja ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 63 prosenttia kaikista jäsenistä, mikä on lähes kaksinkertainen määrä kahdenkymmenen vuoden takaiseen verrattuna. SAK:laisten ammatillinen koulutus, % Pää/muu lm v Pää/muu lm v Ei ammattikoulutusta Ammattikurssi Amm. perustutkinto Opisto tai korkeakoulu Muu koulutus Muut luottamushenk. v. Muut luottamushenk. v. Kaikki yht. v. Kaikki yht. v. Kaikki yht. v Kaikki yht. v Kaikki yht. v Ay-koulutus innostaa Luottamusmiesten sukupolvenvaihdos erityisesti teollisuudessa näkyy koulutusaktiivisuuden kasvuna. Luottamusmiehet ovat osallistuneet aiempaa aktiivisemmin ammattiyhdistysliikkeen opistoissa järjestämään ay-koulutukseen. Vuosi muodostaa selvän kuopan opistokolutukseen osallistumisessa. Muuhun ay-liikkeen järjestämään koulutukseen luottamusmiehet ovat osallistunut tasaisesti nousevaa tahtia. Opistokoulutuksen ulkopuolella olevien osuus on laskenut 41 prosentista 31 prosenttiin, mutta toisaalta ei koskaan muuhun ay-koulu-

27 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 25 tukseen osallistuneiden luottamusmiesten osuus on kasvanut parilla prosenttiyksiköllä 36 prosenttiin. Ay-koulutus sekä opistoissa että muualla tavoittaa myös rivijäsenistöä aiempaa paremmin, sillä ei koskaan koulutukseen osallistuneiden osuus on pienentynyt. AY-LIIKKEEN OPISTOISSA Osallistuminen ay-liikkeen koulutukseen Pää/muu lm v vuosina 1995, ja, % Pää/muu lm v Kyllä 2 viime vuoden aikana Kyllä aiemmin osallistunut Ei koskaan osallistunut Pää/muu lm v Muut luott.hlöt. v Muut luott.hlöt. v Muut luott.hlöt. v Ei lm-tehtäviä v Ei lm-tehtäviä v Ei lm-tehtäviä v MUUALLA Pää/muu lm v Pää/muu lm v Pää/muu lm v Muut luott.hlöt. v Muut luott.hlöt. v Muut luott.hlöt. v Ei lm-tehtäviä v Ei lm-tehtäviä v Ei lm-tehtäviä v

28 26 MUUTOS.LIIKE. Luottamusmiehet käyttävät työssään ja siihen liittyvissä edunvalvontatehtävissä yhä enemmän tietotekniikkaa. Kun valmiudet tietotekniikan käyttöön ovat olemassa, avautuu myös ay-yhteydenpidolle uusia mahdollisuuksia. Luottamusmiehet ja muut ay-luottamushenkilöt ovat työssään tekemisissä tietotekniikan kanssa enemmän kuin ay-jäsenet keskimäärin: ero on noin kymmenen prosenttiyksikköä. Ero rivijäsenten ja luottamusmiesten tietotekniikan käytössä kasvoi selvästi vuosien 1995 välillä, mutta on pysynyt ennallaan vuodesta. Luottamusmiesten ja työsuojelutehtävissä olevien sähköpostiosoitteiden yleisyydestä ks. Liitetaulukot. Käyttää työssään atk-tekniikkaan perustuvia laitteita, % Pää-/muu luottamusmies Muut luottamushenkilöt Koko jäsenistö

29 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA Työnantajien asenteet ja suhtautuminen työntekijöihin ovat koventuneet. Näin kokevat sekä työntekijät että luottamustehtävissä olevat SAK:laiset. Työnantajan asennetta työntekijöihinsä mitataan jäsentutkimuksessa usealla kysymyksellä. Vuodesta 1995 lähtien mittarit ovat osoittaneet huonompaan suuntaan; oli sitten kysymys työntekijöiden arvostuksesta, luottamisesta, kehitysmahdollisuuksista, henkilöstösuunnittelusta tai viihtyvyydestä. Luottamusmiehiltä samoja asioita tiedusteltiin ensi kerran vuonna. Heidän vastauksissaan suunta kohti huonompaa on vielä selvempi. Johtamisoppien koventuminen näkyy tässäkin tutkimuksessa. Työnantajan isännänvaltaa ja johto-oikeutta korostetaan sekä puheissa että käytännön toiminnassa yhä suoraviivaisemmin, eikä tämä ole jäänyt työntekijöiltä huomaamatta. Luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantaja arvostaa työntekijöitä selvästi vähemmän nyt kuin vuonna. Saman laskevan trendin ovat havainneet kaikki jäsentutkimukseen vastanneet, mutta luottamusmiesten kohdalla pudotusta on viidessä vuodessa tapahtunut eniten, 15 prosenttiyksikköä. Laskeva suunta näkyy myös arvioissa, miten johto luottaa alaisiinsa: vuoden luvut ovat matalampia kuin viisi vuotta aikaisemmin sekä jäsenistöllä yleensä että luottamusmiehillä. Johto on aikaisempaa vähemmän kiinnostunut siitä, että kullakin työntekijällä on hyvät kehittymismahdollisuudet työssä. Tälläkin kohdalla näköalapaikalla olevilla luottamusmiehillä on kielteisempi näkemys kuin jäsenillä keskimäärin, mutta kaikkien kohdalla suunta on huonompaan. Huomattavaa on myös ei lainkaan -vastausten korkea osuus. Työnantaja ei pidä koulutus- ja henkilöstösuunnittelua samalla lailla tärkeänä kuin ennen. Tässäkin asiassa kielteiset äänenpainot ovat lisääntyneet kaikilla vastaajilla, mutta luottamusmiehillä eniten. Työnantaja ei pidä työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan myöskään työpaikan viihtyvyyttä samalla tavalla tärkeänä kuin ennen; muutoksen suunta on selvä. Myös tässä kysymyksessä ei lainkaan -vastausten määrä on kasvanut poikkeuksellisen paljon. Työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantajat asettavat tehokkuuden kaiken muun edelle. Vastaukset edellisiin kysymyksiin osoittavat, että työnantajat korostavat tehokkuutta hyvän työilmapiirin rakentamisen kustannuksella.

30 28 MUUTOS.LIIKE. Työpaikan johdon asenteet (%) 1995 Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Pää/muu luottamus- luottamus- Työpaikan johto mies mies..arvostaa työntekijöitä paljon tai melko paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa luottaa alaisiinsa paljon tai melko paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa huolehtii kehitysmahdollisuuksista paljon tai melko paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa arvostaa koul. ja henk. suunnittelua paljon tai melko paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa arvostaa työpaikan viihtyvyyttä paljon tai melko paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa asettaa tehokkuuden kaiken edelle paljon tai melko paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa

31 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 29 Neuvottelusuhteet polarisoituneet Paikallisen neuvottelujärjestelmän toimivuudessa ei ole tapahtunut juuri muutoksia vuoteen verrattuna. Myöskään merkittäviä toimialojen välisiä eroja neuvottelusuhteissa työnantajan edustajiin ei ole. Jos lasketaan yhteen erittäin ja melko hyvät arviot aloittain, käy kuitenkin ilmi, että teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa neuvotelusuhteet ylimpään johtoon ovat heikentyneet. Samalla neuvottelushteet ovat näillä aloilla hieman parantuneet keski- ja työnjohtoon. Julkisella sektorilla parantumista on tapahunut vain neuvottelusuhteissa keskijohtoon. Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla (aloittain, %) Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht. Ylin johto erittäin hyvät melko hyvät vaikea sanoa melko huonot erittäin huonot Keskijohto erittäin hyvät melko hyvät vaikea sanoa melko huonot erittäin huonot Työnjohto erittäin hyvät melko hyvät vaikea sanoa melko huonot erittäin huonot Erityyppisten työpaikkojen keskinäiset erot ovat voimistuneet. Siellä missä neuvottelusuhteet ovat olleet huonot, ne ovat huonontuneet entisestään. Kehittymättömillä työpaikoilla positiivisten vastausten määrä on pudonnut kaikilla neuvottelujen tasoilla kymmeniä prosentteja. Kehittyvillä työpaikoilla suunta on päinvastainen: neuvottelusuhteet ovat suhteessa ylimpään ja keskijohtoon parantuneet ja työnjohtoon pysyneet ennallaan hyvällä tasolla. Väliryhmän työpaikoilla positiiviset vastaukset ovat kaikilla tasoilla hieman vähentyneet. Työpaikkojen eriytymiskehitys tulee selvästi näkyviin. Kehittyvillä työpaikoilla, joiden osuus on vähentynyt, toiminnot kuten neuvottelusuhteet kehittyvät yhä paremmiksi. Väliryhmässä joka on kasvanut voimakkaasti muutokset ovat vähäisiä, ja vaikea sanoa -vastaukset ovat lisääntyneet. Sensijaan kehittymättömillä työpaikoilla kielteiset kokemukset neuvottelusuhteista ovat kaikilla tasoilla selvästi lisääntyneet.

32 30 MUUTOS.LIIKE. Neuvottelusuhteet työpaikalla työpaikkatyypiin mukaan, % TYÖNJOHTO A Erittäin hyvät Melko hyvät Vaikea sanoa Melko huonot Erittäin huonot A Kehittyvä B Väli C Kehittymätön B C KESKIJOHTO A B C YLIN JOHTO A B C

33 ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 31 Neuvotteluyhteys työnantajan edustajaan on jäsentutkimuksen mukaan kaikkiaan samalla tasolla nyt kuin vuonna. Teollisuudessa neuvottelusykli on hieman hidastunut, ja yksityisillä palvelualoilla tihentynyt selvästi ohittaen teollisuuden tason. Myös julkisella sektorilla neuvottelutoiminta on vilkastunut varsin paljon. Neuvotteluyhteys työantajan edustajaan, % Päivittäin Muutaman kerran/vko Muutaman kerran/kk Kerran kuukaudessa Muutaman kerran/vuosi Vielä harvemmin A Teollisuus B Yks. palvelut C Julkiset A B C D D Kaikki

34 32 MUUTOS.LIIKE. Hallintoedustus laskussa Henkilöstön edustus työpaikan johtoelimissä johtoryhmässä, hallituksessa tai vastaavassa on laskenut hieman viidessä vuodessa, 51 prosentista 48 prosenttiin. Lasku johtuu teollisuudessa tapahtuneesta henkilöstön edustuksen vähenemisestä 56 prosentista 45 prosenttiin. Yksityisissä palveluissa ja julkisella sektorilla henkilöstön edustus työpaikan johtoelimissä on sensijaan lisääntynyt. Teollisuudessa muutoksen syinä ovat tuotantotavoissa tapahtuneet muutokset kuten yritysten pilkkominen. Luottamusmiehiä on myös vaihtunut eikä henkilöstöedustus ehkä ole seurannut mukana paikallisissa sopimisjärjestelyissä. Henkilöstön 80 edustus työpaikalla johtoryhmässä, hallituksessa tai vastaavassa, % Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki Henkilöstön edustajien kokemukset osallistumisesta johtoelimiin ovat nyt huonompia kuin vuonna. Tiedonkulun henkilöstölle katsoo osallistumisen myötä parantuneen yhä harvempi luottamushenkilö, samoin henkilöstön näkökohtien esiintulon päätöksentekotilanteissa. Myös yritysjohdon ja henkilöstön välisten suhteiden sekä henkilöstön keskinäisen yhteistyön koetaan heikentyneen. Sen sijaan aiempaa useampi luottamusmies katsoo henkilöstön neuvotteluaseman parantuneen. Toimialakohtaisia eroja on yksittäisissä kysymyksissä, mutta suuntaus on selvä: huonontunut -vastaukset ovat hieman lisääntyneet, parantunut -vastauksissa on puolestaan tapahtunut viime vuosina siirtymää ennallaan -ryhmään.

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Mitä mieltä maahanmuutosta?

Mitä mieltä maahanmuutosta? JULKAISUSARJA 8/2019 Mitä mieltä maahanmuutosta? SAK:n jäsentutkimus 20 40-vuotiaille ammattiliittojen jäsenille Osaraportti Lisätietoja: Riitta Juntunen riitta.juntunen@sak.fi mah dolli suuk sien aika

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu N = 78.5. 1 Yhteenvetoa Kesäntyöntekijöiden palkkaaminen SAK:laisille työpaikoille näyttää olevan edelleen

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, syyskuu 2018 N = 950 10.10.2018 1 Yhteenvetoa Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä (65 %, N = 615) kertoo, että heidän työpaikallaan

Lisätiedot

Nuori ay-jäsen. Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 2005 järjestötutkimuksen valossa

Nuori ay-jäsen. Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 2005 järjestötutkimuksen valossa 00 Nuori ay-jäsen Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 005 järjestötutkimuksen valossa Syyskuu 00 Lisätiedot: Merike Ottosson merike.ottosson@sak.fi puh. +58 0 77 07 SAK, PL 57, 005 Helsinki Tilaukset:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, helmikuu 2018 N=1091 23.3.2018 1 Yhteenvetoa Lähes kaikki luottamushenkilöt (99%) kertovat,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 Vastaajat (%) N=1100 Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 29 Molemmat tehtävät Sektori:

Lisätiedot

12.04.2005 SAK. SAK tänään ja huomenna

12.04.2005 SAK. SAK tänään ja huomenna SAK tänään ja huomenna Työmarkkinaosapuolet SAK Jäsenliitot EK STTK Jäsenliitot Kunta Valtio Valtio AKAVA Jäsenliitot Kirkko Mikä on SAK?! Jäsenliittojen tavoitteita ja toimintaa yhteen sovittava ja kehittävä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti. Erkki Laukkanen. Murroksesta muutokseen

SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti. Erkki Laukkanen. Murroksesta muutokseen SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti Erkki Laukkanen Murroksesta muutokseen Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006 ISBN 951-714-241-2 SAK:n järjestötutkimus

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

EDUNVALVONNAN ETUJOUKKO

EDUNVALVONNAN ETUJOUKKO Jyrki Helin EDUNVALVONNAN ETUJOUKKO Luottamusmiesraportti SAK:n järjestötutkimus 2000 Edunvalvonnan etujoukko - 3 SISÄLLYS Tiivistelmä... 6 1 Johdanto... 9 Katsaus aineistoon... 9 Luottamusmiehet järjestötutkimuksissa...

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

SAK:n järjestötutkimus 2005 Tasa-arvoraportti. Pirjo Pajunen. Pitkää, pätkää, silppua

SAK:n järjestötutkimus 2005 Tasa-arvoraportti. Pirjo Pajunen. Pitkää, pätkää, silppua SAK:n järjestötutkimus 2005 Tasa-arvoraportti Pirjo Pajunen Pitkää, pätkää, silppua Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006 ISBN 951-714-242-0 Pirjo

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2015. Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) Kiljavan opisto

EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2015. Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) Kiljavan opisto EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01.-30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 2. 02.02.-06.02. Suomen

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9 k1. Ammattiliitto, % Viestintäalan ammattiliitto (Team) Veturimiesten liitto VML Vankilavirkailijain Liitto (JHL) Tulliliitto (JHL) Teatteri- ja mediatyöntekijät TeMe Sähköalojen ammattiliitto Suomen Muusikkojen

Lisätiedot

SAK:n järjestötutkimus 2005 Nuoret NUORI AY-JÄSEN. Merike Ottosson

SAK:n järjestötutkimus 2005 Nuoret NUORI AY-JÄSEN. Merike Ottosson SAK:n järjestötutkimus 2005 Nuoret NUORI AY-JÄSEN Merike Ottosson Esipuhe Tämän työn toimeksiantajina ovat olleet SAK:n nuorisosihteeri Eija Viitanen sekä työelämän tieto- ja tutkimuslinjan vastaava tutkimusasiantuntija

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SAK:n työsuojelukysely 2008

SAK:n työsuojelukysely 2008 1 09 SAK:n työsuojelukysely 08 Tammikuu 09 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puhelin 0 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puhelin 0 774 000 SAK Työsuojelukysely 08 1 SAK:N

Lisätiedot

Erkki Laukkanen MUUTOKSEN TEKIJÄT. SAK:n järjestötutkimus 2000. perusraportti. Muutoksen tekijät - 3

Erkki Laukkanen MUUTOKSEN TEKIJÄT. SAK:n järjestötutkimus 2000. perusraportti. Muutoksen tekijät - 3 .. Erkki Laukkanen MUUTOKSEN TEKIJÄT SAK:n järjestötutkimus 2000 perusraportti Muutoksen tekijät - 3 SISÄLLYS Tiivistelmä... 6 1. Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn... 14 Otoshenkilöt... 14 Vanhoja

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( ) TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI (2011-2013) Sanna Annala (2011 ja 2012) ja Emma Salmi (2013) Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Kyselyyn osallistuneiden Pirkanmaan

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

kaikki työ on arvokasta.

kaikki työ on arvokasta. kaikki työ on arvokasta. SAK ihmisen puolella Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n tehtävänä on edistää palkansaajien ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä kehittää suomalaista työelämää.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2011 Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv, 3 pv, 3+2 pv) 1. 24.01. 28.01. Auto- ja Kuljetusalan

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Taulukko 2. Regressioanalyysi, Työntekijän persoonaan kohdistuvat työn vaatimukset, k16b-i ja l

Taulukko 2. Regressioanalyysi, Työntekijän persoonaan kohdistuvat työn vaatimukset, k16b-i ja l Taulukko 1. Faktorianalyysi työssä vaadittavista tekijöistä (k16). Muuttujia, joiden kommunaliteetti on alle 0, 3 ei ole otettu mukaan faktorianalyysiin. Kommunaliteetti Faktori 1 Korkea ammattitaito,200

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2017 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 30.01.-03.02. Paperiliitto 2. 30.01.-03.02.

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

KURSSILUETTELO 1 21.10.2015 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2016

KURSSILUETTELO 1 21.10.2015 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2016 KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02.-05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 2. 01.02.-05.02.

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

SAK:n edustajisto Kiljavan opisto

SAK:n edustajisto Kiljavan opisto SAK:n edustajisto Kiljavan opisto Tekoäly tulee muuttuuko työ? Kevät 2018 Mahdollisuuksien aika -hanke Työelämän tulevaisuutta käsittelevä nelivuotinen hanke (2016 2020) Hankkeella on kolme tavoitetta:

Lisätiedot

Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut

Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut TUTKIMUSOSIO Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut Valtaosa suomalaisista antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan eniten käyttämälleen päivittäistavarakaupalle ( %) ja apteekille

Lisätiedot

SAK:n luottamusmieskysely 2009

SAK:n luottamusmieskysely 2009 1 2010 SAK:n luottamusmieskysely 2009 Heinäkuu 2010 Lisätiedot: Tytti Jäppinen tytti.jappinen@sak.fi Puh. 020 774 0156 SAK, PL 157 00531 Helsinki Tilaukset: SAK Puh. 020 774 000 SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY

Lisätiedot

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Raamin mukaisten sopimusten kooste Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Kattavuus Raamisopimuksen mukainen työ tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista.

Lisätiedot

Valmiina jäsenten puolesta

Valmiina jäsenten puolesta Valmiina jäsenten puolesta Palvelualojen ammattiliiton luottamushenkilöselvitys 2006 Antti Veirto Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ISBN 951-9409-77-7 Taitto ja ulkoasu Tiina Åsenbrygg Kirjapaino Keili,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista

Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot