naapurina Mitä yhdellä kilowattitunnilla saa LIITE: LOVIISAN YDINVOIMALAN TURVALLISUUS

Transkriptio

1 naapurina Mitä yhdellä kilowattitunnilla saa 4 TUNNELMA TIIVISTYY LAIVASILLAN RAITILLA 6 TUULIMYLLYT TULEVAT TESTIKÄYTTÖÖN 14 SINUSTAKO SÄHKÖKAUPPIAS? LIITE: LOVIISAN YDINVOIMALAN TURVALLISUUS

2 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS SKEITTIPARKKI AJANKOHTAISTA Laivasillan valot, Tuulimyllyt testikäyttöön, Hyvä vuosi 2010, Koulutussimulaattori rakenteilla, Musiikki soi LWT-päivillä, Testaa, oletko vihernaama YDINJENGIÄ Hästholmenin työmatkalaiset kertovat YHTEISKUNTAVASTUU Arashi näkyy Loviisassa ENERGIA JA KULUTTAJA Älykäs sähköverkko MITÄ KILOWATTITUNNILLA SAA naapurina Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin. Päätoimittaja: Peter Tuominen, peter.tuominen@fortum.com Julkaisija: Fortum, Loviisan voimalaitos Atomitie 700, PL 23, Loviisa, vaihde: Toimitus: peak press & productions oy Laivurinkatu 2, Loviisa, puh: Toimituspäällikkö: Seppo Iisalo AD: Milla Ketolainen Graafinen suunnittelu: Sanna Nylén Toimittajat: Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen Kannen kuva: Arto Wiikari Kuvaajat ja kuvittajat: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Sanna Nylén, Jukka Salminen ja Arto Wiikari Painopaikka: Art-Print Japanin ydinvoimalaitosonnettomuus koskettaa Fortumia Viimeisten viikkojen aikana olemme järkyttyneinä seuranneet Japania kohdanneen maanjäristyksen ja sitä seuranneen valtavan hyökyaallon aiheuttamaa mittaamatonta inhimillistä kärsimystä. Luonnonmullistus on vaatinut arviolta ihmisen hengen, vaurioittanut laajasti maan infrastruktuuria ja aiheuttanut mittaamattomia taloudellisia vahinkoja. Fukushiman ydinvoimalaitoksen vaurioitumisesta aiheutuneet säteilypäästöt ja niiden aiheuttama uhka ihmisten terveydelle ja luonnolle lisäävät onnettomuuden vakavuutta. Voimme vain toivoa, että ponnistelut tilanteen hallintaan saamiseksi onnistuvat. Fukushiman onnettomuus koskettaa Fortumia läheisesti. Olemme aina pitäneet turvallisuutta ensisijaisena toimintaamme ohjaavana tekijänä. Loviisan voimalaitoksella turvallisuutta on parannettu pitkäjänteisesti. Olemme voimalaitoksen koko käyttöhistorian ajan tehneet työtä onnettomuusriskien ja mahdollisten seurausten minimoimiseksi. Olemme myös tehneet laitosmuutoksia, joiden ansiosta vakavia reaktorionnettomuuksia pystytään hallitsemaan huomattavasti paremmin kuin alun perin oli suunniteltu. Tämän lehden liitteessä kerrotaan, miten turvallisuutta hallitaan Loviisan voimalaitoksella ja miten on varauduttu erilaisiin poikkeustilanteisiin. Annamme kaiken tukemme viranomaisten uusille turvallisuusarvioinneille ja toivotamme turvallisuutta parantavat viranomaisaloitteet tervetulleiksi. Kansainvälisten tiukkojen normien käyttäminen ydinvoimalaitosten turvallisuuden arvioinneissa on oikein. Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista arvioida millaisia vaikutuksia Fukushiman onnettomuudella on ydinvoiman tulevaisuudelle. Meidän on ensin saatava perusteellinen selvitys siitä, mitä kaikkea tapahtui ja miten ydinvoimalaitos oli suunniteltu kestämään tällaisia tapahtumia. Lisäksi meidän on hyvä odottaa käynnistyvien turvallisuustarkastelujen tuloksia. Loviisan voimalaitoksessa tehdään tinkimättömästi työtä turvallisuuden kehittämiseksi niin, että Loviisa säilyy eri turvallisuusmittareilla mitattuna parhaiden ydinvoimalaitosten joukossa. Turvallisuutta kaikissa asioissa priorisoiva ammattitaitoinen ja osaava henkilökuntamme tekee tässä parhaansa. Peter Tuominen Edunvalvontapäällikkö KUVA: PÄIVI AHVONEN 2 Naapurina voimala

3 naapuruus TEKSTI: PÄIVI AHVONEN KUVA: ARTO WIIKARI MITEN TEHDÄ KICK-FLIP TAI OLLIE? Hiki virtaa ja laudat kolisevat naapurissa. Kuluu tunti, kuluu toinen, mutta 13-vuotias poika jatkaa harjoittelua. Sinnikkäästi kerta toisensa jälkeen hän nousee takaisin laudalle ja yrittää uudestaan. Lopulta vanhempi poika tulee apuun, antaa pari vinkkiä, näyttää mitä kokeilla, ja taputtaa rohkaisevasti olalle. Juomatauko ja jakoavainvirnistys. Keneltäkään puistossa ei jäänyt huomaamatta, että vihdoin kaveri sai tempun kasaan. Vihkiytyneelle se ei ehkä olisi kovin kummoinen tehdä, mutta vähemmän harrastaneelle sitäkin suurempi edistysaskel. Loviisan leijonien yhteistyössä Fortumin, Loviisan kaupungin ja paikallisten yritysten kanssa syntynyt skeittipuisto on kädenojennus nuorisolle. Skeittaus on hyvä liikuntaharrastus, ja puistossa kohtaavat kaikenikäiset nuoret. Lautaileville tytöille olisi kysyntää. Naapurina voimala 3

4 ajankohtaista TEKSTI: SEPPO IISALO KUVAT: ARTO WIIKARI Tunnelma tiivistyy Laivasillan raitilla Nyt loviisalaiset voivat nauttia Laivasillan raitista pimeälläkin. Aiemmin pimentoon jääneet kohteet, kuten Onni-hinaaja ja sektoriloistomajakka, tuovat maisemaan valon ja varjon vaihtelua. VALAISTUN VÄYLÄN PITUUS on lähes 900 metriä ulottuen Laivasillalta kaupungin keskustan tuntumaan liikuntahallin kulmille. Mahonginväriset, kartiopuusta valmistetut valaisinpylväät on sijoitettu metrin välein raitille. Valosuunnittelija Antti Hiltusen mukaan valaisimet valittiin ympäristöön soveltuvan arkkitehtonisen muodon ja hyvän heijastintekniikan perusteella. Väriltään ne ovat grafiitin harmaita, samoin kuin pylvään alaosa. Lampputehoon perustuva energiansäästö Laivasillalla Lampputeho Keskimääräinen valaisinetäisyys Pylväsvalaisimet on varustettu 35 W monimetallilampuilla, joiden erinomainen värintoisto takaa luonnollisena toistuvat värit. Näkömukavuus 300 m Teho yhteensä / 300 m Vanha valaistus 125 W 20 m 15 kpl 1875 W Uusi valaistus 35 W 28 m 11 kpl 385 W 4 Naapurina voimala

5 Mistä mie sähkövalon saisin? Veetkö virrasta vetäisin, vuokset viimeiset valjastaisin? Vaiko viien virstan päästä puut korpilometsistä kokoisin? Turvettako tulistaisin, virvatulet viettelisin? Auringostako ammentaisin, vai tuulelle tupia tekisin? Kaasujako kaitsisin, suhnuja sytyttelisin? Ytimistäkö yrittäisin, atomeja aukaisisin? Ka, johtimista juoksuttaisin, töpselistä taikoisin! Arto Henriksson, Loviisa Loviisalaisten valinta I mörker ser jag inga spår Ljuset visar var vägen går I mörker är jag skygg Ljuset gör mig trygg Ljuset har vunnit Och mörkret försvunnit Ove Grönqvist, Lovisa Valovaalit on konsepti, jonka Fortum toteuttaa vuosittain 1-2 paikkakunnalla yhteistyössä kaupungin tai kunnan kanssa. Aiempia kohteita ovat olleet Tukholma, Espoo ja Joensuu. Valaisut toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Loviisassa kaupunkilaiset saivat kevään 2010 valovaaleissa päättää, mikä kohde heidän mielestään kipeimmin kaipaisi valaisua. Vaaleissa annettiin kaikkiaan ääntä, ja kaupunkilaiset äänestivät voittajaksi Laivasillan kävelyreitin. Fortum on rahoittanut valaistuksen suunnittelun ja toteuttamisen, Loviisan kaupunki puolestaan huolehtii valaistuksen ylläpidosta. Valosuunnittelusta vastasi VALOA Design Oy ja urakoitsijana toimi Eltel Oy. Näyttävät avajaiset pidettiin maaliskuun 8. päivänä. Alun perin valaistuksen oli määrä valmistua jo vuoden 2010 lopulla. Perustyöt saatiinkin hyvissä ajoin valmiiksi, mutta lopullinen silaus siirtyi valaisimien maahantuontiongelmien takia. Valaisimien toimituksen piti kestää 5 viikkoa, mutta se kestikin neljä kuukautta, Juha Petroff Eltel Oy:stä kertoi. RUNOSUONI SYKKI Ohikulkijoiden iloksi pylväisiin on kaiverrettu 12 valoaiheista runoa. Yhteensä kilpailuun lähetettiin yli 130 valovoimaista ajatusta ja runoa, joista arvon raati kirjailija Daniel Katz, kirjastotoimen päällikkö Jenny Olsson-Korsu ja voimalaitoksen johtaja Satu Katajala valitsi parhaat. lisääntyy ja pienempikin valon määrä tuntuu riittävältä. ENERGIAA SÄÄSTÄEN Pienitehoisen lampun ja korkealaatuisen heijastintekniikan ansiosta pylväsväli on voitu kasvattaa lähes 30 metriin niin, että katvealueita ei pääse syntymään. Valaisinten pieni energiankulutus ja suhteellisen pitkä pylväsväli yhdessä muodostavat merkittävän energiansäästön, jos sitä verrataan esimerkiksi Laivasillan toisella puolella olevaan vanhaan valaistukseen, jossa lampputeho on 125 W ja pylväsväli noin 20 metriä. Jos valaisu olisi toteutettu alueella nyt olevilla vanhoilla lampuilla ja samalla pylväsvälillä, energiaa kuluisi 80 prosenttia enemmän kuin uudella valaisulla, projektivastaava Minna Kalavainen Fortumilta kertoo. TURVALLISUUTTA JA TUNNELMAA Laivasillan Merenkulkumuseon läheisyydessä lähes satavuotias Onni-hinaaja on saanut sävähdyttävän merensinisen valaistuksen, jota rannan tuntumassa seisova sektoriloistomajakka ja kohdevalaistu iso koivu täydentävät. Loviisalaisten talkootyönä joitakin vuosia sitten lähiluonnon kivistä rakentama 12-kehäinen labyrinttikuvio eli jatulintarha on vielä lumen peitossa. Se valaistaan heti, kun maa on sulanut. Valaistussuunnittelija Antti Hiltunen iloitsee siitä, että aiemmin pimentoon jääneet kohteet erottuvat ympäristöstä. Henkilökohtaisesti kiinnostuin kovasti jatulintarhasta, paitsi sen käyttömahdollisuuksista pimeän aikaan myös sen mielenkiintoisesta muodosta ja teosmaisuudesta. Toinen kiehtova kohde oli Onni-hinaaja, joka motivoi myös museokohteena tai veistoksena. Emme halunneet vain yleisvalaista sitä, vaan toteuttaa valaistuksen niin että alkuperäinen henki, tietty fantastisuus jopa teatterimaisuus säilyisi. Naapurina voimala 5

6 ajankohtaista TEKSTI: SEPPO IISALO KUVA: SHUTTERSTOCK Pohjoismaiden huippua Fortum on valittu pohjoismaiseen Carbon Disclosure Leadership -indeksiin yhtenä kahdestakymmenestä yrityksestä, joilla on arvioijien mukaan kaikkein ammattimaisin lähestymistapa ilmastoasioiden hallintaan. Laaja ja läpinäkyvä kasvihuonepäästöjen raportointi, ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien syvällinen tuntemus sekä ilmastoasioiden onnistunut liittäminen osaksi liiketoimintastrategiaa olivat tekijöitä, jotka vakuuttivat arvioijat Fortumin toimista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vuosihuollot onnistuivat Loviisan voimalaitoksen ykkösyksiköllä toteutettiin vuonna 2010 lyhyt ja kakkosyksiköllä kahdeksan vuoden välein tehtävä laaja vuosihuolto. Molemmat vuosihuollot sujuivat suunnitellusti ja laadittujen aikataulujen mukaan. Ykkösyksikön vuosihuolto kesti 26 vuorokautta ja kakkosyksikön tarkastusvuosihuolto 40 vuorokautta. Tuulimyllyille vauhtia Fortumin tuulivoiman testipuisto etenee. Loviisan kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen tammikuussa. Loviisan ydinvoimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevalle Björnvikin alueelle suunnitellaan kahta tai kolmea tuulivoimalaa. Yhden tuulivoimalan teho tulee olemaan 2-5 megawattia. Hanketta pienennettiin alkuperäisistä suunnitelmista, jotta saatiin riittävä suojaetäisyys alueen loma-asuntoihin ja voimalinjoihin. Tuulivoimahanke etenee kaavoituksella ja ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen selvittämisellä. Loviisan ydinvoimalaitoksen ansiosta alueen tuuliolosuhteet tunnetaan niin hyvin, ettei normaalisti tuulivoimahankkeisiin liittyvää vähintään vuoden tuulimittausjaksoa tarvita. Loviisassa oleva valmis infrastruktuuri ja yksimieliset myönteiset poliittiset päätökset mahdollistavat pienen testipuiston rakentamisen. Puistolla saadaan arvokasta kokemusta uusista ratkaisuista, jotka voivat olla esimerkiksi uusia tuulivoimalaitosmalleja, kertoo hankkeesta vastaava tuulivoimapäällikkö Jouni Tolonen Fortumista. Tuulivoimaloiden arvioidaan olevan käytössä vuonna KUVA: SUSA HEISKA Musiikki soi LWT-päivillä Testaa oletko vihernaama Osaatko tehdä ympäristön kannalta vastuullisia valintoja? Tekemällä Oletko vihernaama -testin voit löytää oman ekopersoonallisuutesi. Tiesitkö energia -osiossa paljon muutakin hyötytietoa. Itäisen Uudenmaan suurimmaksi yleisömagneetiksi noussut Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma avaa elokuuta historiallisten loviisalaiskotien ovet ja puutarhat jo seitsemännen kerran. Tänä vuonna Loviisan Sibelius-päivät osuvat poikkeuksellisesti samaan ajankohtaan, ja sen kunniaksi soivat myös Loviisan Wanhat Talot, projektipäällikkö Ann-Britt Felin-Aalto kertoo. Tapahtuma tarjoaa lisäksi perinne- ja korjausrakentamiseen keskittyvän asiantuntijaseminaarin sekä alan työnäytöksiä. Suosittu lähi- ja luomuruuan ITU-tori laajenee entisestään ja esittelee alan tunnettuja kokkeja herkkuineen. 6 Naapurina voimala

7 Ajotunneli maan pinnalle Valvonta- ja huoltotilat + 12 m Pääporras Hissi- ja porraskuilu m SUUNNITELTU LAAJENNUS Poistoilmakuilu + 4 m Huoltojätteen tilat Yhdystunneli m Kiinteytetyn jätteen tila Kallioluolan laajennus eteni Voimalaitoksen yhteydessä noin 110 metrin syvyydessä sijaitsevan matala- ja keskiktiivisten jätteiden loppusijoitustilan laajennustyö käynnistyi loppukesästä Laajennuksella lisätään huoltojätteen välivarastointimahdollisuuksia. Laajennustyö kestää noin vuoden ja louhittavan alueen tilavuus on noin m 3. Vuonna 2010 Fortumin Loviisan voimalaitoksella tuotettiin sähköä 7,7 terawattituntia Käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin 91,1% oli kansainvälisesti huippuluokkaa. Uusi koulutussimulaattori rakenteilla Loviisan voimalaitokselle ollaan rakentamassa uutta koulutussimulaattoria. Uuden simulaattorin rakentamiseen on päädytty, koska voimalaitoksella käynnissä olevan automaatiouudistusprojektin edetessä koulutussimulaattorin käyttötarve lisääntyy merkittävästi, kertoo järjestelmäasiantuntija Esa Maikkola. Automaatiouudistuksen seuraavissa vaiheissa voimalaitoksen valvomot ja automaatiojärjestelmät uudistetaan perusteellisesti. Viranomaisvaatimusten mukaisesti ydinvoimalaitoksen ohjaajille on annettava koulutusta laitosidenttisellä, täysimittakaavaisella koulutussimulaattorilla, joka vastaa tarkasti voimalaitosta niin valvomotoimintojen kuin simulointimallin käyttäytymisen osalta. Lisäksi valvomomuutosten ja voimalaitoksen hallintaan tarvittavan ohjeiston toimivuus on varmistettava etukäteen simulaattoriympäristössä tehtävin testein. Koska automaatiouudistusprojektin tuomat muutokset toteutetaan voimalaitoksen ykkös- ja kakkosyksiköillä eri vuosina, tarvitaan yhtäaikaisesti kaksi erilaista koulutussimulaattoria, Maikkola toteaa. Uuden simulaattorin ensimmäinen, hieman täysimittakaavaista koulutussimulaattoria suppeampi versio on määrä ottaa käyttöön lokakuussa Täysimittakaavainen koulutussimulaattori on käytettävissä noin vuosi ennen automaatiouudistuksen seuraavan vaiheen muutosten käyttöönottoa voimalaitoksen ykkösyksiköllä. HAVAINNEKUVA: ARKKITEHTITOIMISTO HOVI & NIKKI OY Rakennus uutta koulutussimulaattoria varten valmistui Hästholmenin saarelle helmikuussa Asennusten on suunniteltu käynnistyvän kesäkuussa Nykyinen, vastikään 30 vuotta täyttänyt koulutussimulaattori säilyy käytössä uuden simulaattorin rinnalla. KUVA: ARTO WIIKARI Naapurina voimala 7

8 8 Naapurina voimala YDINJENGIÄ

9 TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: ARTO WIIKARI Moottoritie TYÖASIOITA EI JUURI MIETITÄ Radio on auki taustaäänenä. Tunnelma autossa on aamutuimaan rauhallinen. Työasioita ei juurikaan mietitä. Mutta on ihan mukavaa kuitenkin jutella niitä näitä, mikäli haluaa. Joskus ollaan ihan hiljaa, välillä taas jutellaan. Pirjo Linkinen on käynyt töissä Fortumilla Loviisassa jo parikymmentä vuotta. Työmatka ei tunnu pitkältä. Kesäisin puoli tuntia, talvella vähän enemmän. Tuntuu ihan hassulta, kun joku päivittelee työmatkani pituutta. Mielestäni tämä ei ole matka eikä mion kuuma Moni Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen työntekijöistä tulee Hästholmeniin pitkienkin matkojen takaa. Musiikki, äänikirjat, opiskelu ja juttelu kimppakyytiläisten kanssa siivittävät matkantekoa. TALVINEN AAMU PYHTÄÄLLÄ on pimeä. Räntää tulee taivaan täydeltä ja tie on muuttumassa jäisen liukkaaksi lämpötilan laskiessa alle nollan. Pyhtääläinen Pirjo Linkinen sulkee talonsa oven kello kuusi aamulla. Kun hän sanoo koirilleen Kassulle ja Fionalle heiheit, ne vingahtavat vastaukseksi, mutta jäävät rauhallisesti lepäilemään sohvalle. Autoradiosta tulee YleX:n aamuohjelmaa. Mieheni on ajanut tällä viimeksi. Itse kuuntelen aina Novaa tai Suomipoppia, hän sanoo ja kääntää kanavaa. Radio on työmatkoilla aina auki. Yksin ajaessaan Pirjo Linkinen vääntää nupit kaakkoon, kun radiosta tulee hyvä kappale. En ole hyvä laulamaan, mutta autossa tulee kyllä lauletuksi. Ja lujaa, hän hymyilee. YKSIN AUTOSSA TULEE KYLLÄ LAULETUKSI, JA LUJAA. PIRJO LINKINEN, LABORANTTI, KOTIPAIKKA PYHTÄÄ >> Naapurina voimala 9

10 Lahti Kouvola Pyhtää Hamina Espoo Porvoo LOVIISA Kotka Helsinki Kaikki tiet johtavat Hästholmeniin TEKSTI: SEPPO IISALO KARTTA: JUKKA SALMINEN JA SANNA NYLÉN BUSSIPYSÄKILLÄ OLEN KYMMENTÄ VAILLE KUUSI AAMULLA. MARKUS BACKMAN, NOSTURINKULJETTAJA, KOTIPAIKKA KUNINKAANKYLÄ Fortumin ydinvoimalaitos työllistää runsaan 300 loviisalaisen lisäksi noin 200 työntekijää, joiden kotipaikka on jokin muu kuin Loviisa. Voimalaitoksen työllistävä vaikutus näkyy selvästi muun muassa Kotkassa, Pyhtäällä, Kouvolassa, Porvoossa ja Haminassa. Pelkästään Kotkasta Loviisan voimalaitokselle pendelöi yli 70 henkilöä ja Kouvolastakin 30. Vuosihuollon aikaan loppukesästä alkusyksyyn työntekijämäärä lisääntyy rajusti. Pelkästään viime vuonna vuosihuoltoon osallistui 500 fortumlaisen lisäksi noin 900 kunnossapidon ja tarkastusalan ammattilaista yli 90 muusta yrityksestä. Erityisesti Kymenlaakson näkökulmasta Loviisa muodostaa luontevan työssäkäyntialueen. Jos Hästholmenin saarelle ryhdytään rakentamaan korvaavaa ydinvoimakapasiteettia Loviisa 1:lle ja Loviisa 2:lle, Loviisassa työssäkäyvien määrä kasvaisi nopeasti tuhansiin. Fortum arvioi pari vuotta sitten, että Loviisa 3-investointien myötä töitä syntyisi suoraan noin henkilötyövuoden verran ja välillisesti henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan investoinnin vaikutus Suomessa olisi toteutuessaan noin henkilötyövuotta. 10 Naapurina voimala

11 HIIHDÄN JOSKUS VITOSEN LENKIN LOVIISASSA. ANTTI KIRSSI, PROSESSITEKNIIKAN ASIANTUNTIJA, KOTIPAIKKA VANTAAN KAIVOKSELA Moottoritien ansiosta työmatka kestää vain noin tunnin, Vantaalta Hästholmeniin ajava Antti Kirssi kertoo. >> kään. Olen kotoisin Ruotsinpyhtäältä, jossa opin jo nuorena heräämään varhain koulu- täällä bussiin nousee pari muuta kyytiläistä. Juttelen kuskin kanssa säästä ja päi- Fortumin Loviisan voimalaitoksen työntekijöiden kotipaikkakunnat bussin kyytiin. LINJA-AUTOSSA ON TUNNELMAA vänpolttavista uutisista. Yleltä kuunnellaan usein kuuden uutiset. Loviisa 305 Pyhtää 33 Lähes samoihin aikoihin Pirjon kanssa valmistautuu matkaan Loviisan voimalaitoksella laitosmiehenä työskentelevä Markus STARTTI VANTAALTA KELLO 6.30 Kun Markus Backman on taittanut matkaa puolisen tuntia, vantaalainen Antti Kirssi Kouvola 30 Porvoo 23 Backman. Hän herää kello 4.50 ja lähtee koiran kanssa lenkille. Kesällä otettu koira aikaisti heräämistä kymmenellä minuutilla. Ehdin aamuisin lenkittää koiran, lukea nousee ripeästi sängystä. Tarkalleen ottaen Antin herätyskello soi klo Hän käy pikaisesti suihkussa ja hammaspesulla, nappaa eväsleivät mukaansa ja starttaa kohti Lovii- Hamina 14 Espoo 8 Helsinki 7 lehden ja juoda kahvitkin. Muu perhe nukkuu vielä siihen aikaan. Bussipysäkillä olen kymmentä vaille kuusi. saa kello 6.30 Vantaan Kaivokselasta. Lähden ripeästi. Siten matkan kokonaisaika ei tunnu liian pitkältä, Kirssi kertoo. Vantaa 3 Lapinjärvi 3 Backman kulkee Loviisan Kuninkaankylästä työpaikalleen kahdella bussilla. Kuninkaankylästä on matkaa Kouvolaan kuusi ki- Selvitettyään pätkän kehä kolmosta hän asettaa moottoritielle päästyään Audinsa vakionopeussäätimen päälle ja aloittaa aamu- Myrskylä 3 Kotipaikka muu 1) 15 lometriä ja sieltä työpaikalle nelisenkymmentä kilometriä lisää. Backmanin mukaan palan. Rokki soi ipodissa, kenties tänä aamuna Apulanta. Kirssi nimittäin soittaa kitaraa, 1) Muun muassa Sipoo, Lohja, Lahti, Pori, Lappeenranta, Harjavalta linja-autossa on tunnelmaa, vaikka hän on yleensä ainut matkustaja. Vasta Ruotsinpyh- ja työmatkalla on mukavasti aikaa musiikin kuunteluun. Lähde: Fortum Oyj:n henkilötietojärjestelmä. Luvuissa ovat mukana Fortum Power and Heat Oy:n palveluksessa olevat työntekijät. >> Naapurina voimala 11

12 Kotoa Loviisaan ja sitten takaisin Pirjo, Markus ja Antti lähtevät yleensä töistä suoraan kotiin. Markus saattaa piipahtaa kaupungille. - Käyn ehkä kirjastossa ja kaupassa. Vaimoni työskentelee Loviisan keskustassa, joten joskus palaan kotiin hänen kyydissään. Talvisin Antin autossa matkaavat myös sukset. Urheilullinen mies hiihtää kilpaa. - Hiihdän joskus työpäivän jälkeen vitosen lenkin Loviisassa. Muuten en yleensä pysähdy kaupungilla. Pirjosta on oikeastaan mukavaa, että työasiat jäävät visusti Loviisaan. - Pyhtäällä en törmäile alvariinsa työkavereihin. Kaupassa käymme yleensä Kotkassa. Moottoritien ansiosta matka kestää vain noin tunnin. Talvisin täytyy tosin ajaa välillä tosi hiljaa, sillä aamulla tie voi olla huonossa kunnossa. Pidän työmatkaa osana tätä työtä, hän pohtii. VALPPAANA RATISSA Tulit sitten Loviisaan idästä, lännestä tai pohjoisesta, aika tien päällä vaatii valppautta. Alueella liikkuu hirviä ja peuroja. Myös muut autoilijat on otettava huomioon. Etenkin seiskatien kapeus ja vilkas idänliikenne huolestuttavat työmatkaajia. Pirjo Linkinen myöntää, että joskus on pelottanut. Kun aikoinaan liikenne Venäjältä lisääntyi, sattui paljon sydäntä kylmääviä tilanteita. Vielä kymmenisen vuotta sitten autot olivat huonoja, ja ajokulttuurikin oli mitä oli. Työmatkan varrella saattoi olla muutamakin venäläinen rekka ojassa. Nykyään heillä on paremmat kalustot, onneksi. Pirjo Linkinen on seurannut myös suomalaisten kollegojen ajotapoja. Ohittajia on 7-tiellä paljonkin. Ja sitten odotellaan voimalaitoksen portilla peräkkäin sisään pääsyä. Hän on huolissaan niistä voimalaitoksen työntekijöistä, jotka saapuvat työpaikalleen polkupyörillä. Atomitielle pitäisi saada kunnolliset levennykset pyöräilijöille. Helsinki-Loviisa väliä porhaltava Antti Kirssi ei ole joutunut vaaratilanteisiin. Vaikka rokki soi ja voileivät maistuvat, hän malttaa ajaa tilanteen ja kelien mukaan. Bussissa matkaava Markus Backman rentoutuu turvallisessa kyydissä. Juteltuaan kuskin kanssa hän paneutuu venäjän ja englannin kielen opintoihin. Ehkä välillä silmäluomet painuvat kiinni. Eikä tarvitse pakkasaamuina skraapata auton ikkunoita. YÖVUOROLAINEN UI VASTAVIRTAAN Ensimmäisenä portille ajaa Pirjo Linkinen, noin kello Sitten saapuu Markus Backman ja lopulta Antti Kirssi noin puoli kahdeksan aikaan. Yövuorolaiset liikkuvat vastavirtaan. Yleensä pahimmat ruuhkat ovat ohi seiskatiellä tuohon aikaan. 12 Naapurina voimala

13 YHTEISKUNTAVASTUU TEKSTI JA KUVA: PÄIVI AHVONEN ARASHI näkyy Loviisassa Rakennussuunnittelija ja valvoja Veijo Tarhala on luotsannut loviisalaisen judoseura Arashin toimintaa jo 15 vuotta. Hän on nähnyt monen lapsen vilpittömän innon tatamilla ja kasvun menestyneeksi judokaksi. Arashi, joka on myös Nuori Suomi -sinettiseura, tekee arvokasta nuorisotyötä. Tatamilla oppii paitsi judoa myös itsehillintää ja kunnioitusta toisia kohtaan. Meillä on vahva yhteishenki. Järjestämme leirejä ja kilpailuja, ja saimme talkoovoimin remontoitua Arashille oman treenisaliin. Yhteisössä on voimaa, Fortumin Loviisan voimalaitoksella työskentelevä Veijo Tarhala sanoo. Naapurina voimala 13

14 ENERGIA JA KULUTTAJA TEKSTI: PAULA LAUNONEN KUVITUS: SHUTTERSTOCK JA SANNA NYLÉN ÄLYVERKKO kruunaa kuluttajan kuninkaaksi Pian sähkönkäyttäjä seuraa kulutusta kännykällä, ostaa virtaa silloin kun se on halvinta, ja myy omien aurinkopaneeleidensa ylituotannon valtakunnan verkkoon. SÄHKÖMARKKINOIHIN ERIKOISTUNUT PÖYRYN johtava konsultti Ossi Porri katsoo kristallipalloon. Siellä hän näkee energiayhtiön ja asiakkaan tiiviin kumppanuuden, joka perustuu uudenlaiseen sähköntuotantoon ja -kulutukseen. Murroksen ytimessä on älykäs sähköverkko, joka mahdollistaa monimuotoisen, täsmäohjatun, luotettavan ja turvallisen sähkönkäytön, hän tiivistää. KANNUSTAA SÄÄSTÄMÄÄN Älykkään verkon viritys Suomeen vauhdittui viime syksynä, kun Fortum alkoi asentaa älykkäitä sähkömittareita asiakkailleen. Valtakunnallisen tavoitteen mukaan 80 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta on etäluennan piirissä vuoden 2013 lopulla. Se tarkoittaa sitä, että jo lähitulevaisuudessa jokainen sähkön ostaja voi seurata omaa kulutustaan lähes reaaliaikaisesti. Kotien mittarit keskustelevat verkon kanssa, ja tuloksena syntyy internetiä muistuttava automaattinen rakennelma, jossa tieto kulkee. Mittarin antaman datan perusteella voin esimerkiksi pestä pyykit tai lämmittää saunan silloin, kun kilowattitunti maksaa vähiten, Porri havainnollistaa. Sähkönkäyttäjä saa eriteltyä tietoa kodin eri toimintojen kulutuksesta. Säästökohteita on helppo etsiä, kun tietää, miten vaikkapa lattialämmitys tai ulkovalaistus vaikuttavat kulutukseen. HELPPOA TÄSMÄKULUTUSTA Energiantuottajien edunvalvoja Energiateollisuus ennustaa, että lähivuosina kotien sähkölaitteiden määrä kasvaa. Pihoille ja talleihin ilmestyvät muun muassa sähköverkosta ladattavat autot. Tulevaisuuden kodissa valaistus, kodinkoneet, lämmitys, viihde-elektroniikka ja tietotekniikka seurustelevat sekä sähköverkon kanssa että keskenään. Kun kodin tietoverkko liittää kaikki laitteet toisiinsa, kulutusta voidaan säätää huone- ja laitekohtaisesti. Automaatio voidaan säätää vaikkapa niin, että vesivaraajasta katkeaa virta aina niiksi tunneiksi, kun uuni on päällä. Ja kun lähden parin viikon lomalle, kodista katkeaa kaikki turha sähkönkulutus, esimerkiksi viihde-elektroniikan valmiustila, Porri havainnollistaa. SÄHKÖYHTIÖ KANTAA VASTUUN Kuulostaa haasteelliselta. Pitääkö meidän kaikkien suorittaa insinöörin tutkinto, jotta osaamme asua älykkäissä kodeissamme? 14 Naapurina voimala

15 Vaikka tekniikkaa tulee lisää, kuluttajan elämä helpottuu. Se sähköyhtiö, jonka asiakas olet, hoitaa laitteet ja vastaa seurannasta, Porri ennakoi. Älykännykässään kuluttaja kuljettaa kodin energiankulutustietoja kaikkialle, missä itsekin liikkuu. Älykäs sähköverkko tarkoittaa myös turvallisuuden lisääntymistä. Sekä kodeissa että verkossa tapahtuvat häiriöt saadaan heti tietoon, ja niitä päästään korjaamaan. SINUSTAKO SÄHKÖKAUPPIAS? Älykkäässä sähköverkossa energiaa tuottavat perinteisten voimalaitosten lisäksi pienkuluttajat, liike-elämä ja teollisuus; kuluttajalla on nykyistä aktiivisempi rooli. Jos takapihallesi pystytetty tuulimylly tai katollesi asennetut paneelit tuottavat sähköä yli oman tarpeesi, voit myydä liikatuotannon eteenpäin valtakunnan verkkoon. Myös energian varastointi kehittyy. Akkujen koko ja hinta pienenevät samalla, kun teho lisääntyy. Ainakin teoriassa on mahdollista, että tavallinen autoilija voi ladata akun halvalla sähköllä ja myydä sähkön takaisin verkkoon hetkellä, jolloin saa siitä ostohetkeä paremman hinnan. TARTU TARJOUKSEEN! Ketterä tuotanto- ja käyttöympäristö antaa energiayhtiöille mahdollisuuden kehittää uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Porri arvelee, että muutaman vuoden kuluttua sähköasiakkaan kännykkään tai Facebook-profiiliin ilmestyy tarjouksia, joissa sähkökauppias markkinoi superhalpaa kinkunpaistoa, lenkkisaunaa tai sähköauton latausta voimassa vain tänään -periaatteella. Tulevaisuuden kuluttaja ostaa todennäköisesti energiayhtiöltään myös reaaliaikaisen seuranta- ja käytönohjauspalvelun. Nimittäin vaikka äly valtaa verkon, kuluttaja on tulevaisuudessakin inhimillinen olento, joka haluaa käyttää aikansa muuhun kuin jatkuvaan energiankäytön seurantaan ja täsmäohjaukseen. Fortum Älyboksi tulee Asiakkaan tietoisuus omasta sähkönkäytöstään paranee Fortum Älyboksin myötä. Fortum vaihtaa verkkoalueensa vanhat sähkömittarit uusiin älykkäisiin Fortum Älybokseihin vuoden 2013 loppuun mennessä. Sähkömittareiden vaihto perustuu valtioneuvoston antamaan asetukseen. Fortum Älyboksi on etäluettava sähkömittari, jolla sähkönkulutusta mitataan tunnin tarkkuudella. Mittaustieto siirtyy mittarista suoraan verkkoyhtiölle. Asiakkaan laskutus perustuu siis ajantasaiseen kulutustietoon. Arviolaskua ja tasauslaskua ei enää tarvita. Älyboksi välittää verkkoyhtiölle mittaustiedon lisäksi tietoa sähkön laadusta ja sähköverkon toiminnasta. Mahdollisten sähkökatkosten paikallistaminen on näin aikaisempaa tarkempaa. Älykkäät sähkömittarit mahdollistavat uusien kulutusraportointi-, energiansäästö- ja asiakkuuteen liittyvien palvelujen tarjoamisen asiakkaalle. Fortum Älyboksi mahdollistaa kaksisuuntaisen mittauksen. Näin asiakas voi halutessaan toimia sekä sähkön ostajana että sähkön pientuottajana. Sähköinen Suomi 2050 Vuonna 2050 kotitalouksien laitteet kuluttavat sähköä terawattituntia (nykyisin kotitalouksien laitekulutus on noin 11 terawattituntia vuodessa). Kulutusta nostavat erityisesti sähköautojen yleistyminen sekä liikennemäärien kasvu. Hajautettu, rakennuksiin integroituva sähköntuotanto yleistyy. Pienimuotoisessa tuotannossa hyödynnetään tuulta, aurinkoa ja hajaasutusalueilla myös bioenergiaa. Älykkäiden sähköverkkojen myötä sähkön kysyntä joustaa tuotannon mukaan. Autojen akkuja ladataan ja vesivaraajia lämmitetään silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa tai alikysyntää eli sähkön ollessa edullisimmillaan. Joustava sähkön kulutus perustuu kotien älykkäisiin energiamittareihin sekä kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon asiakasliittymän ja verkon välillä. Lähde: Energiateollisuus, Visio 2050 Naapurina voimala 15

16 Mitä yhdellä kilowattitunnilla saa Pienoisloisteputki 12 W Miniatyrlysrör 12 W 83 h Hehkulamppu 60 W Glödlampa 60 W 16 h Leivänpaahdin 900 W Brödrost 900 W 1 h 7 min Pölynimuri 2200 W Dammsugare 2200 W 27 min Terassilämmitin 2000 W Terrassvärmare 2000 W 30 min Kilowattitunti Energian yksikkö, tuhat wattituntia. Yksi kilowattitunti vastaa SI-järjestelmässä 3,6 miljoonaa joulea eli 3,6 megajoulea. Lyhennetään kwh. Mikroaaltouuni 800 W Mikrovågsugn 800 W 1 h 15 min Ilmalämpöpumppu 1250 W Luftvärmepump 1250 W lämpöenergiaa 2kW värmeenergi Kilowattimme Energienhet, tusen wattimmar. En kilowattimme motsvarar 3,6 miljoner joule eller 3,6 megajoule i SI-systemet. Förkortas kwh. Lämpöpatteri 1500 W Värmeelement 1500 W 40 min Jääkaappi-pakastin Kyl/frys 320 l A+ 28 h Lämminvesivaraaja 3000 W Varmvattenberedare 3000 W 20 min Pyykinpesukone 7kg A 60 puuvillaohjelma Tvättmaskin 7 kg A 60 bomullsprogram per pesu 1 kwh per tvätt LCD-TV 42 LCD-TV 42 7 h 50 min Yhden watin jatkuva kulutus merkitsee vuodessa noin yhtä euroa sähkölaskussa. Esimerkiksi jatkuvasti käyttövalmiina oleva digisovitin, jonka teho valmiustilassa on 15 W, kuluttaa vuodessa noin 15 euron edestä sähköä. Jotta energiaa voisi käyttää järkevästi, on tärkeä tietää mihin sitä kuluu. En fortlöpande förbrukning på en watt kostar cirka en euro per år. En digitalbox med effekten 15 W som ständigt står i standby-läge förbrukar el för cirka 15 euro per år. För att kunna hushålla med energin måste man känna till hur den förbrukas. Kuvat/Bilder: Shutterstock Toteutus/Realisering: Jukka Salminen

17 Vad får man för en kilowattimme Kodeissa noin puolet energiasta menee lämmitykseen, viidesosa veden lämmitykseen ja loppu valaistukseen ja kodin sähkölaitteisiin. Energiankulutukseen vaikuttavat asumismuoto ja omat tottumukset. Samankokoisten perheiden energiankäytössä voi olla suuriakin eroja. Omia tottumuksia muuttamalla voi vaikuttaa energiankulutukseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Neljän hengen kaukolämmitteisessä 120 m 2 :n omakotitalossa keskimääräinen sähkönkulutus on noin kwh. Sähkölämmitteisessä talossa sähköä kuluu suurin piirtein kaksinkertainen määrä. Omakotitaloissa valaistukseen kuluu keskimäärin yli viidennes kotitaloussähköstä. Yhden hengen taloudessa suurimpia sähkösyöppöjä ovat jääkaapit ja pakastimet. Cirka hälften av hushållens energi går till uppvärmning, en femtedel till varmvatten och resten till belysning och drift av elektriska apparater. Boendeformen och de egna vanorna inverkar på energiförbrukningen. Förbrukningen kan variera stort mellan lika stora familjer. Genom att ändra på sina vanor kan man inverka på energiförbrukningen och energikostnaderna. Den genomsnittliga elförbrukningen i ett fyra personers småhus på 120 m2 med fjärrvärme är cirka kwh. Förbrukningen i ett motsvarande hus med elvärme är ungefär den dubbla. Belysningen i ett småhus förbrukar i snitt över en femtedel av hushållselektriciteten. I enpersonshushåll är kylskåpet och frysen de största elförbrukarna. Sähköauto vs. polttomoottoriauto Elbil versus bil med förbränningsmotor CO 2 - tuotto 1 kg/100 km CO 2 -produktion 1 kg/100 km Sähköauto Laskelmissa käytetty Fortumin pohjoismaiden sähköntuotannon CO 2 -päästöjä 41 g CO 2 /kwh. 1 kwh = 4 km Elbil I kalkylen används Fortums CO 2 -utsläpp vid elproduktion i Norden, 41 g CO 2 /kwh. CO 2 -produktion 19 kg/100 km CO 2 -produktion 19 kg/100 km Polttomoottoriauto CO 2 -päästöt polttoaineen alempaan lämpöarvoon suhteutettuna. Vastaa kulutusta 6,7 l/100 km bensiinillä tai 5,9 l/100 km dieselöljyllä. Bil med förbränningsmotor CO 2 -utsläpp i förhållande till bränslets lägsta värmevärde. Motsvarar förbrukningen 6,7 l/100 km för bensin och 5,9 l/100 km för diesel. 1 kwh = 1,7 km Lähteet/Källor: Sähköajoneuvot Suomessa -selvitys; Biomeri Oy