Tampere syytä juhlaan TAMPEREEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 3 SYYSKUU Kuva: Eeva-Liisa Maattola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere. 200 000 syytä juhlaan TAMPEREEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 3 SYYSKUU 2003. Kuva: Eeva-Liisa Maattola"

Transkriptio

1 Tampere TAMPEREEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 3 SYYSKUU 2003 Kuva: Eeva-Liisa Maattola syytä juhlaan

2 2 Syytä juhlaan Kun Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamiskirjan 1. lokakuuta 1779, Tampereella oli vajaat 200 asukasta. Uusi kaupunki kasvoi ensimmäiset vuosikymmenensä verkkaisasti. Vuonna 1815 Tampere oli asukasluvultaan maan 19. suurin kaupunki. Suurin oli maan vanha pääkaupunki, Tampereen tuleva kilpakumppani Turku. Toiseksi ylsi vuonna 1812 uudeksi pääkaupungiksi nimitetty Helsinki. Turussa asukkaita oli , Helsingissä ja Tampereella luvun loppupuoliskolla Tampere paransi asemiaan nopeasti. Vuonna 1902 se oli noussut asukasluvultaan maan kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi. Tampereen edellä olivat vain omille teilleen lähtenyt pääkaupunki ja Turku. Helsinkiläisiä oli peräti , turkulaisia ja tamperelaisia Ensimmäisen kerran Tampere ohitti Turun väkiluvun suhteen vuonna Jatkosodan viimeisenä vuotena Turku kuroi jälleen ohi Tampereen. Kaupunkien köydenveto kesti aina vuoteen 1961, jolloin Tampere lopullisesti selätti Turun. Pääkaupunkiseudun nopeasta kasvusta johtuen Espoo ohitti väkiluvussa Turun vuonna 1987 ja kolme vuotta myöhemmin Tampereen. Turkulaiset jäivät vuonna 1993 myös vantaalaisten jalkoihin. Teuvo vastaa terveyskysymyksiin K uinka kauan hepatiittirokotus on voimassa? Miten laktoosi-intoleranssi tutkitaan? Mitä minun tulee tehdä, kun kolesterolini on 7,2? Tamperelaiset voivat nyt saada vastauksia yleisluontoisiin terveyttä ja sairautta koskeviin kysymyksiin netissä. Teuvo neuvoo -nimellä kulkeva kaupungin verkkohoitajapalvelu löytyy osoitteessa Neuvontapalvelua voivat käyttää kaikki tamperelaiset. Kysymyksiin vastaa tehtävään koulutettu sairaanhoitaja sähköpostilla kahden vuorokauden sisällä. Reilun sadan kysymyksen perusteella eniten kysytään palveluista, kuten omalääkäreistä, terveydenhoitajan vastaanotoista ja rokotuksista. Verkkohoitajapalvelu ei korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen antamaa hoitoa, tutkimusta tai neuvontaa. Verkkohoitaja ei myöskään tee diagnooseja. Teuvo muun muassa neuvoo sairauksien ennalta ehkäisemisessä, ohjaa hoitopaikkaan, vastaa kysymyksiin lääkkeiden sivuvaikutuksista, opastaa itsehoidossa ja antaa ohjeita tutkimuksiin valmistautumisessa. Sivustolta löytyy verkkohoitajapalvelun lisäksi erilaisia hoito-ohjeita. Seuraavassa vaiheessa sivustolta löytyvät kaupungin terveystoimen palvelut sekä palveluhaku. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuntalainen saa osoitteensa perusteella tietää lähimmät terveydenhuollon palvelut kartalla esitettyinä. Tavoitteena on myöhemmin tarjota myös henkilökohtaisia sähköisiä palveluja. Tampere on kilvoitellut paitsi Turun myös itsensä kanssa. Vuosi 1936 oli virstanpylväs niin, että Tampere ylitti silloin asukkaan rajan. Sadantuhannen asukkaan raja rikkoutui vuonna 1950 ja asukkaan Tänä vuonna asukasmäärä on siis pysyvästi noussut yli :n. Tampereen, kuten muidenkin kaupunkien ja kuntien, asukkaiden määrä on kasvanut ensinnäkin luonnollisella tavalla: tamperelaisia on aika-ajoin syntynyt enemmän kuin kuollut. Toiseksi kasvu on perustunut alueliitoksiin, eli kaupunkiin on liitetty sen esikaupunkeja, jotka ovat kasvaneet naapurikuntien puolelle tai ne ovat olleet täysin itsenäisiä kuntia. Kolmanneksi kasvu on ollut seurausta positiivisesta muuttoliikkeestä. Tampereen maine ja imago ovat jo menneinä vuosikymmeninä houkutelleet kaupunkiin enemmän uusia asukkaita kuin mitä vanhoja on lähtenyt. Tampereen vetovoima on kautta aikojen perustunut useisiin tekijöihin; monipuolisiin ja viihtyisiin asuinpaikkoihin, hyviin palveluihin, kiinnostaviin mahdollisuuksiin viettää vapaa-aikaa, mutta ennen kaikkea työmahdollisuuksiin. Yli vuosisadan ajan Tampereen kasvu perustui niin sanottuun savupiipputeollisuuteen luvulla alkaneen teollisuuden rakennemuutoksen myötä etenkin vaatetus-, tekstiili ja kenkäteollisuus alkoivat kuitenkin hiipua. Se hidasti myös kaupungin kasvua. Kun kuitenkin samanaikaisesti ymmärsimme panostaa uuteen teknologiaan, kaupungin väestönkin kasvu lähti jälleen 1990-luvulla voimakkaaseen kasvuun lamavuosista huolimatta. Uuteen teknologiaan panostaminen merkitsi sijoittamista myös koulutukseen ja tutkimukseen. Niinpä Tampere onkin lyönyt lopullisesti itsensä läpi myös koulutuskaupunkina. Tämä näkyy myös asukasmäärässä. Vaikka Tampereen väkiluvun nousu uudelle sadalletuhannelle ei välittömästi meidän arkeemme vaikuttaisikaan, sillä on merkityksensä. Saavutus heijastaa paitsi Tampereen veto- niin myös sen elinvoimaa. Se on todiste myös siitä, että kaupungin tulevaisuuteen uskotaan. Tänä vuonna, Tampereen päivänä, on siis hyvä syy juhlaan. Jarmo Rantanen Kaupunginjohtaja Valma Palveluja kohennettu monin tavoin T ampereen kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö ei hyväksy kaikkea kritiikkiä, mitä kaupungin taloudesta ja palveluista on viime aikoina esitetty. Jotkut ovat olleet huolissaan kaupungin liian hyvästä taloustilanteesta. On myös väitetty, että sosiaali- ja terveystoimella on jatkuvasti liian vähän määrärahoja palvelujen järjestämiseen. Äänekkäintä ja aiheellisinta arvostelua esitettiin terveysasemien kesäsuluista, joiden toteutus ja tiedotus eivät onnistuneet. Männikkö muistuttaa, että kaupunginvaltuusto on kaikissa viime vuosien talousarvioissa asettanut paitsi sosiaali- ja terveys- myös koulutoimen painopistealueiksi. Siksi olemme lisänneet vaikeavammaisten kotipalveluja, hoitohenkilökuntaa niin kotipalveluun, terveydenhoitoon kuin Koukkuniemen vanhainkotiinkin sekä korottaneet vuosittain omaishoidon tukea. Olemme myös viime vuosina kasvattaneet opetukseen ja koulurakentamiseen tarvittavia määrärahoja sekä lisänneet henkilöstöä, erityisopetusta ja tuntikehystä. Opetusryhmiä sen sijaan olemme pienentäneet. Numerot kertovat, satoja vakinaistettu Sosiaali- ja terveystoimen käyttötalouden nettomenot kasvoivat vuosina noin 77 ja koulutoimen noin 28 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 nämä toimialat käyttivät yhteensä 115 miljoonaa euroa enemmän kaupunkilaisten hyvinvointipalveluihin kuin vuonna Prosentteina kutsuu mukaan päätöksentekoon K untalaiset pääsevät entistä paremmin ja helpommin osallistumaan kaupungin päätösten valmisteluun. Valmaksi nimetyn kokeilun ideana on taata kuntalaisille mahdollisuus antaa palautetta ja osallistua valmisteluun koko päätöksentekoprosessin ajan. Tavoitteena on kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja virkamiesten entistä läheisempi yhteistyö, kertoo suunnittelija Eija Uurtamo. Käytännössä osallistuminen tapahtuu Internetissä. Lautakuntien esityslistoilta poimitaan kiinnostavimmat asiat keskusteltaviksi Valmaan. Tämän jälkeen kuntalaisilla on viikon verran aikaa ottaa niihin kantaa. Jokainen mielipide lähetetään luottamusmiehille sähköpostilla päätöksenteon evästykseksi. Lisäksi keskustelu on luettavissa keskustelupalstalla, jos viestin lähettäjä niin haluaa. Valman taustalla on kaupunginjohtajan viime vuonna asettama kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia pohtinut työryhmä. Sen raportissa mainittiin kahdeksan hanketta, joista yksi oli juuri tämä valmistelufoorumi. Ensimmäinen asia Valmassa oli toukokuiselta sosiaali- ja terveystoimen listalta nostettu valtuustoaloite lisäresurssien antamisesta neuvolatoimintaan. Kommentteja tuli kaikkiaan 13. Uurtamo pitää määrää hyvänä. kasvu on neljässä vuodessa lähes 24. Erityisen reipasta kasvu on ollut erikoissairaanhoidossa, jonka nettomenot olivat viime vuonna 26,7 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna Käyttömenojen lisäksi kaupungin kukkaroa ovat keventäneet investoinnit, jotka kolmelta viime vuodelta ovat yhteensä lähes 390 miljoonaa euroa. Suurimpia investointikohteita ovat olleet Hatanpäänpuiston sairaalan uudisrakennus, Hatanpään sairaalan laajennus sekä varsin mittavat koulutilojen peruskorjaukset ja uudisrakentamiset. Paljon on rakennettu, mutta paljon on jäänyt odottamaan tulevia vuosia, Männikkö kiteyttää. Männikkö torjuu arvosteluja myös kaupungin palveluksessa olevien määrää tarkastelemalla. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä on neljän viime vuoden aikana lisätty yli 500 henkilöllä. Valmaan on tuotu asioita, joista kaupunkilaisilla uskotaan olevan mielipiteitä. Keskustelua on käyty ja mielipiteitä saatu muun muassa liikenneosayleiskaavasta ja vanhusneuvoloiden tarpeesta. Uusia aiheita otetaan keskusteluun jatkuvasti. Osallistuminen osaksi normaalia virkamiestyötä Kansalaisosallistuminen on koko ajan esillä hallinnossa. Nyt on menossa vaihe, jossa etsitään sopivia muotoja ja toimintatapoja kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välille. Meidän pitää luoda malleja, joissa valmisteluprosessissa on aidosti tilaa osallistumiselle. Se on saatava eri toimialoilla ja lautakunnissa mukaan arkipäivän toimintaan, osaksi normaalia virkamiestyötä. Nyt hankkeessa on menossa ensimmäinen vaihe. Toisessa vaiheessa tarkoituksena on saada Valmaan tietoa jo esivalmistelussa olevista asioista. Kolmannessa vaiheessa aikanaan tavoitteena on siirtää myös valmistelumateriaali verkkoon kuntalaisten saataville, Uurtamo linjaa. Valman löytää Internetistä kaupungin sivuilta osoitteesta kohdasta osallistuminen. Janne Elonen Huomion kohteena on ollut ennen kaikkea vanhusten kotihoito, Koukkuniemen vanhainkoti ja erikoissairaanhoito. Koulujen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöön on palkattu noin 250 vakituista työntekijää. Männikkö sanoo, että kaupungin hyvät, joskin suhdanneherkkään yhteisöveroon perustuneet tilinpäätökset ovat mahdollistaneet palvelujen kehittämiseen. Nyt mahdollisuudet ovat vähenemässä, kun yhteisöveron tuotto on pudonnut alle puoleen vuoden 2001 tasosta. Jälkiviisaina voidaan todeta, että onneksi viime vuosien hyvien tilinpäätösten hurmassa ei ole enempää luotu pysyviä menoja satunnaisten ja epävarmojen tulojen varaan. Heikki Näreikkö Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Päätoimittaja: Janne Elonen Taitto: Aino Myllyluoma Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy ISSN X (painettu), ISSN (verkkolehti)

3 3 Tietokoneista satutunteihin Sampolan kirjasto tarjoaa tietoa, taitoa ja elämyksiä Netin selailu, sähköpostin lukeminen, tekstin- ja kuvankäsittely tai sähköinen asiointi on Sampolan kirjaston uudella Tietotorilla helppoa. Elias Oravaa sähköposti ei vielä kiinnosta, mutta Anna-äidin sylissä nuorimies viihtyy Tietotorilla mainiosti. 2. Uudet tilat ovat kasvattaneet Sampolan kirjaston kävijämääriä niin, että lainausmäärät nousevat tänä vuonna yli :n, kertoo kirjastonjohtaja Ritva Järvelin. 3. Tietotorilla saa opastusta tietokoneen perustaitoihin, paikalla on sitä varten aina Internet-ohjaaja tai informaatikko Anu Hakari, joka tässä antaa nettivinkkejä Sanna Toukkarille. 4. Sampolan kirjaston valoisia asiakastiloja reunustavissa seinäelementeissä kulkeva Teija Tuulia Aholan lasitaideteos Avautuminen kuvastaa sitä seikkailua, johon kirjaimet johtavat jokaisen. etampere etsii konkreettisia tuloksia ja lupaa uusia maistiaisia Tietoyhteiskuntaohjelma etampere panostaa nyt voimakkaasti konkreettisten, arkipäivään vaikuttavien hyötyjen löytämiseen. Sampolan kirjasto Sammonkatu 2 Avoinna: ma-pe la Sampolan kirjaston asiakastilat saavat luonnonvaloa korkeasta keskusaukiosta, jonka reunamilla runokirjat kohtaavat tietokoneet. Lehtilukusali ja opintolukusali on erotettu lasiseinin ja lastenosastoa hallitsee satumökki, joka muuttuu helposti näyttämöksi. Tietotori nettikoneineen ja opastusta niiden käyttöön. Hyllymetreittäin kirjoja ja av-aineistoa. Lehtilukusali täynnä tuoretta lukemista. Satumökki odottamassa käyttäjistä pienimpiä. Tätä kaikkea tarjoaa tamperelaisten uusin olohuone, Sampolan kirjasto. Uudisrakennuksen myötä Sampolasta tuli entistä selvemmin kulttuurikortteli ja monitoimikiinteistö, jossa yläasteen, työväenopiston ja kirjaston toiminta tukevat toisiaan. Kun Tammelan lainausasema vuonna 1922 avattiin kirjaston ensimmäisenä sivuosastona, voitiin sinne sijoittaa pääkirjastosta 250 kirjaa. Alkuvaiheessa asiakas sai lainata korkeintaan 4 5 kirjaa, joista sivistyksen nimissä osan piti olla tietokirjoja. Jo aiemmin Tammelassa oli avattu lehtilukusali, jonne tilattiin 27 lehteä. Nyt kauno- ja tietokirjallisuuden sekä audiovisuaalisen aineiston määrä Sampolan kirjastossa on lähes ja lehtilukusaliin tilataan 170 lehden vuosikerta. Uusien tilojen myötä aineiston hankintaan on voitu panostaa, mutta samaa tahtia on kasvanut kysyntäkin: Kävijämäärät ovat nousseet huomattavasti, päivittäin meillä käy jopa asiakasta. Lainausmäärät ovat kasvaneet niin, että tänä vuonna ylitetään lainauksen raja. Lehtilukusali on suosittu ja erityisesti kasvaa vieraskielisten lehtien tarve, mutta yhtä lailla kysyttyjä ovat vaikkapa koko Suomen puhelinluettelot, kuvaa Sampolan kirjastonjohtaja Ritva Järvelin. Tuhannen neliön tilat taipuvat moneen: lastenosastoa hallitsee näyttämöksi muuttuva satumökki, pyörillä liikkuvat hyllyt väistyvät katsomoksi. Lasiseinät tuovat rauhaa lehtilukusaliin ja opintolukusaliin, korkean keskusaukion reunoilla runokirjat kohtaavat Internet- ja tiedonhakukoneet, nuoria odottaa oma nurkkauksensa. Uudisosan alakertaan saatiin muun muassa liikunta- ja opetustiloja Tampereen työväenopistolle. Tietotorilta ohjausta perustaitoihin Uuden kirjaston ylpeyksiä on tietotori, joka tarjoaa asiakkaiden käyttöön paitsi 20 nettikonetta maksutta, myös ohjausta tietokoneen käytön perustaitoihin. Tavoitteena on edistää tiedonhankinta- ja tietoyhteiskuntataitoja ja tukea etä- ja itseopiskelua. Vastaavanlaista tilaa, jossa on oma asiakkaita opastava henkilöstö, ei muissa tamperelaiskirjastoissa vielä ole. Tietokoneita on ollut kirjastoissa jo pitkään ja Netti-Nyssen myötä on totuttu tietoyhteiskuntataitojen opettamiseenkin. Tietotori on jotain näiden väliltä, tamperelaisten oma malli ja etampere-ohjelman tavoitteita tukeva yhteistyöhanke, sanoo vs. kirjastotoimenjohtaja Tuula Ylisalmi. Tietotorilla voi selailla nettiä, lukea sähköpos tia, tuottaa tekstiä ja käsitellä kuvia tai vaikka tehdä omia verkkosivuja. Tunnistamista edellyttävä sähköinen asiointi on mahdollista kortinlukijoiden avulla ja käytössä myös viivakoodilukijoita, skannereita ja tulostin. Tila voidaan jakaa kolmeen: tietotorilla koneen ääreen pääsee lyhyesti ilman ajanvaraustakin, taitotorilla voi viipyä pidempään ja sitä käytetään myös opetustilana. Sermein rajattu lukitori on erityisryhmiä kuten lukihäiriöisiä sekä aisti- ja liikuntarajoitteisia varten. Sen asiakaskoneelta löytyy kaksi lukiohjelmaa ja maanantai-iltaisin paikalla päivystää Pirkanmaan erilaiset oppijat ry, kertoo tietotorin toiminnasta vastaava informaatikko Anu Hakari. Tietoa, elämyksiä ja kansalaistaitoja Sampolan kirjastonjohtaja Ritva Järvelin muistuttaa kirjaston olevan kuntalaisten tärkeänä pitämä sivistyksen peruspalvelu, joka Suomessa tavoittaa kaikenikäiset koulutukseen ja tuloihin katsomatta. Kirjasto turvaa kuntalaisten yhtäläiset mahdollisuudet elämyksiin, tietojen ja taitojen hankintaan sekä kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Ilman kirjastoa monen kosketus tietokoneisiinkin jäisi vähäiseksi. Kirjastojen Internet-koneiden aktiivinen käyttö osoittaa sen käytännössä, toteaa Järvelin. Varpu Seppälä, teksti Tanja Mikkola, kuvat Tähän asti etampereen kaupunkilaisille näkyviä tuloksia ovat olleet esimerkiksi nettikinkerit, Netti-Nysse ja uudet verkkopalvelut, kuten Teuvo, ja verkkodemokratian kehittäminen, kuten Valma. Tulokset ovat olleet hyviä, keskustelujen ja kannanottojen määrä on noussut huomattavasti, kertoo viestintäpäällikkö Ulla Hartikainen. Monista käynnissä olevista tutkimushankkeista saadaan hyötyä myöhemmin. Nyt ohjelma on edennyt puoliväliin ja konkretiasta on tullut uusi avainsana. Tavoitteemme on tuottaa lisää käytännön hyötyjä kuntalaisille ja mukana oleville yrityksille. Luvassa on myös maistiaisia Aiomme kokeilla käytännössä esimerkiksi mobiilipalveluja. Tarjoamme ihmisille olemassaolevaa teknologiaa kokeiltavaksi ja kysymme heidän mielipiteitään tekniikasta, palveluista ja niiden kehittämisestä. Näin saadaan oikeaa hyötyä myös mukana oleville yrityksille. Yritykset ovat jo aiemmin kaivanneet painopisteen siirtämistä käytännön hankkeisiin ja palvelujen kokeilemiseen ja kehittämiseen. Nyt tämä näkökulma ymmärretään laajemminkin. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös ohjelman ohjausryhmä. Sen edustaja Heikki O. Salo Sonerasta vaatii ohjelmaa tarttumaan tämän hetken mahdollisuuksiin ja ottamaan nykytekniikan käyttöön käytännön kokeilujen kautta. Lisäksi olisi kehitettävä uusia, helppoja ja käyttäjäystävällisiä palveluja yhdessä niitä tuottavien yritysten kanssa. Nyt palveluita ja tuotteita kehitetään usein enemmän ja monimutkaisemmiksi kuin olisi tarpeen. On unohdettu arkipäivä, kun on pyritty liian hienoon, Hartikainen yhtyy ajatukseen. Esimerkiksi hän ottaa mobiilipalvelut. Ihmisillä on kännykkä, he pitävät sitä mukanaan ja osaavat käyttää tekstiviestejä. Mutta miksi palveluita ei kehitetä tekstiviesteihin perustuviksi, vaan yritetään puskea läpi wappeja ja muita tekniikoita, joita ihmisillä ei ole ja joita he eivät osaa tai halua käyttää. etampere on edennyt suunnitelman mukaisesti niin hankkeiden määrässä kuin rahoituksessakin. Rahoituksessa suunta on nyt selvä ja oikea, eli yksityisen rahoituksen osuus lisääntyy suhteessa julkiseen. Ja juuri yritykset kaipaavat niitä konkreettisia tuloksia ja hyötyjä. Projektimääriä ja rahasummia on helppo mitata, ohjelman hyötyjä paljon vaikeampi. Vuodenvaihteessa aiomme tehdä tutkimuksen siitä, miten kuntalaiset kokevat hankkeen ja miten he ovat siihen osallistuneet. Se on meille tärkeää tietoa, Hartikainen sanoo. Janne Elonen

4 4 Paras tuo aikataulunäytöt uusille linjoille Bussipysäkkien sähköisiin aikataulunäyttöihin saadaan lisää linjoja. Syksyn kuluessa järjestelmää laajennetaan linjoille 18, 28 ja 13, sekä hiljaisen ajan liikenteen reiteille Y16 ja Y22. Keskustan alueelle tulee kolme uutta näyttötaulua. Lisäksi hankitaan lisää ajoneuvoissa olevia näyttölaitteita. Bussien satelliittipaikannukseen perustuva paikallisliikenteen hallintajärjestelmä Paras on ollut julkisessa koekäytössä toukokuusta lähtien. Järjestelmä ja näytöt toimivat huppujen alla ennen tätä lähes vuoden ajan. Elokuussa järjestelmän tarkkuus oli niin hyvä, että se voitiin hyväksyä tosikäyttöön. Liikennelaitoksen linjat 16 ja 22 otettiin ensimmäisinä järjestelmän piiriin. Seuraava laajennusvaihe on uusien linjojen ottaminen mukaan. Linjoja lisätään muutaman linjan nipuissa siten, että koko linjasto ja lähes kaikki autot ovat järjestelmän piirissä vuoden 2005 aikana. Bussipysäkkien sähköisiin aikataulunäyttöihin saadaan syksyn aikana kolmen uuden linjan tiedot. Näyttötaulu kertoo lähes kaiken Katujen varsille sijoitetut näyttötaulut kertovat pysäkille saapumassa olevien bussien odotusajat minuutin tarkkuudella. Näyttötaulun yläreunassa kerrotaan kellonaika ja lämpötila sekä tarvittaessa esimerkiksi poikkeustilanteista, kuten muuttuneista ajoreiteistä. Linja-sarake kertoo saapumassa olevan bussin tuloajan minuutin tarkkuudella. Kun saapumisaika on alle kaksi minuuttia, näkyy bussisymboli. Jos minuuttilukeman tai bussisymbolin edessä on vinoneliö, odotusaika on laskettu aikataulun perusteella. Taululla tiedot on esitetty saapumisjärjestyksessä, ja ne poistuvat, kun auto on ohittanut pysäkin. Ulkona olevien näyttötaulujen lisäksi järjestelmään kuuluu sisämonitoreja Keskussairaalassa, Tampere-talossa, pääkirjasto Metsossa, Särkänniemessä ja liikennelaitoksen neuvonnassa Keskustorilla. Tampere on näyttänyt kyntensä kisaisäntänä Tavoitteena nuoriso-olympialaiset Tämä vuosi on ollut suurten urheilutapahtumien aikaa. Keväällä jääkiekon MM-kisoja seurasi Tampereella noin katsojaa. Sen jälkeen on pelattu lentopallon EM-karsintaa, pidetty viestijuoksun SM-kisoja ja yleisurheilun nuorten EM-kisoja. Kesä huipentui elokuussa jalkapallon alle 17-vuotiaiden MM-otteluihin, jotka nekin keräsivät yli katsojaa. Kaupunki pyrkii aktiivisesti saamaan suurtapahtumia. Kun kisaisännyyksiä on maailmalla jaossa, me mielellämme olemme mukana, toteaa projektisihteeri Jorma Hartikainen. Seuraava haussa oleva iso tapahtuma on nuoriso-olympialaiset vuonna Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Pariisissa ja mukana oli noin urheilijaa. Kisoissa on aina mukana neljä joukkuelajia, eli suosituimmat palloilut, ja neljä yksilölajia, kuten yleisurheilu ja uinti, ja kaksi järjestäjän valitsemaa lajia, jotka meillä olisivat tennis ja purjehdus. Päätös kisaisännästä tehdään joulukuussa Roomassa. Tampereen kanssa kilpailevat Belgrad ja Varsova. München on jo jättäytynyt kisasta. Ensi kesänä opiskelijat valtaavat kaupungin Varma tapahtuma sen sijaan on ensi kesänä pidettävä opiskelijoiden liikuntatapahtuma SELL. Silloin kaupunkiin tulee noin yliopisto-opiskelijaa Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Kilpailu kisaisännyyksistä on kovaa. Mikään lajiliitto ei anna kisoja kenellekään umpimähkään, vaan suorituspaikat, liikenneyhteydet, majoitusmahdollisuudet ja muut tärkeät tekijät tutkitaan hyvin tarkasti, Hartikainen kertoo. Tampereen valtteina kilpailussa ovat hyvät ja toimivat liikuntapaikat, liikenneyhteydet ja seurojen hyvä osaaminen kisajärjestelyissä. Kaupunki on myös turvallinen ja kooltaan sopivan tiivis. Tänä kesänä kaupungissa on ollut kaksi suurta nuorten kisatapahtumaa. Ne saattavat poikia myös aikuisten suurkisoja. Kisaisännyyksissä edetään askel askeleelta. Kansainväliset lajiliitot testaavat järjestäjien osaamista nuorten kisoilla. Kun niissä onnistuu, on jatkossa mahdollista saada isompia ja arvostetumpia kisoja. Esimerkiksi nyt yleisurheilun nuorten EMkisojen jälkeen meillä on hyvä mahdollisuus saada muutaman vuoden kuluttua Euroopan cupin finaali Tampereelle. Yleisurheilun ja jalkapalloilun MM-kisat ovat meiltä ilman muuta pois laskuista. Yleisurheilun EM-kisat olisivat mahdolliset, samoin jalkapalloilun EM-kisat yhteistyössä vaikkapa Itämeren alueen muiden maiden kanssa olisi hieno nähdä Ratinassa. Samaten suurkonsertit, vaikkapa Rolling Stonesin tapaan, ovat mahdollisia, Hartikainen miettii. Suurtapahtumista on hyötyä kaupungin imagon nostajana ja muutenkin. Näin saamme pidettyä liikuntapaikat moderneina ja kunnossa, kaupunki saa medianäkyvyyttä ja julkisuutta, usein myös uusia ystäviä kävijöistä. Kisat myös tuovat rahaa kaupunkiin, keskimäärin 150 euroa osallistujaa kohti päivässä. Janne Elonen, teksti Kansalaiskioski ja keskustelupalsta uuteen uskoon Tampereen kaupungin Internet-sivujen keskustelupalsta ja kansalaiskioski ovat uudistuneet kesän aikana. Suurimmat muutokset tehtiin taustajärjestelmissä, mutta osa niistä näkyy myös käyttäjille. Esimerkiksi kansalaiskioskin etusivulle listataan nykyisin tuoreimmat kysymys-vastaus -parit ja kaikkien julkaistujen tekstien sisältöön voi tehdä sanahakuja. Lisäksi palstat päivittyvät nyt verkkoon välittömästi. Vuonna 1999 perustetun kansalaiskioskin perusajatuksena on tarjota tamperelaisille mahdollisuus kysyä mistä tahansa kaupungin toimintaan ja palveluihin liittyvistä asiasta. Kysymys pannaan verkkoon odottamaan vastausta, joka normaalisti saadaan parissa päivässä. Vuosien kuluessa kansa- laiskioskissa on julkaistu jo lähes kysymystä ja vastausta. Keskustelupalsta on ollut sivuilla vuodesta 1996 ja viestejä on julkaistu jo yli Eniten kiinnostusta on herättänyt liikenne. Uudet keskustelupalstan aihe-ehdotukset ovat tervetulleita. Jos jonkin aiheen keskustelu tuntuu hiipuvan, se siirretään arkistoon. Kaikki vanhat viestit on jätetty verkkoon luettavaksi. Esimerkiksi kaupungin tunnuseläimen valinta kirvoitti kuntalaisia aikoinaan yli viiteenkymmeneen kirjoitukseen, joissa ehdoteltiin erilaisia eläimiä kuten naakka, naurulokki ja ilves. Lopulta valitulle västäräkillekin löytyi toki kannatusta. Ratinassa oli tunnelmaa, kun maailman parhaat alle 17- vuotiaat jalkapalloilijat taistelivat MM-kisoissa. Keskustelupalsta ja kansalaiskioski löytyvät verkosta osoitteesta Kansalaiskioskin kysymykset ja vastaukset aihealueittain Katu- ja liikennesuunnittelu 255 Rakentaminen ja asuminen 148 Kulttuuri ja vapaa-aika 145 Liikennelaitos 109 Sosiaali- ja terveyspalvelut 76 Koulutus 56 Hallinto ja talous 22 Kaavoitus 13 Muut aiheet 115

5 Neljä kertaa Tampere 5 Sitä odotettiin jo keväällä. Siitä puuttui silloin parhaimmillaan alle 200. Se tapahtui 12. elokuuta, jopa hieman yllättäen. Silloin meitä oli Elokuun lopussa luku oli jo Tässä neljä tamperelaista kertoo oman tarinansa. Mikko Nieminen on asunut Tampereella jo 78 vuotta. Hän muutti kaupunkiin pienenä poikana Vir-roilta vanhempiensa mukana, isän työn perässä. Kyllä Tampere on eläkeläiselle mukava paikka asua. Kulkuyhteydet ovat hyvät: bussit kulkevat usein, ja taksisetelit mahdollistavat myös taksin käytön tarvittaessa. Sitä paitsi veteraanit saavat kulkea ilmaiseksi liikennelaitoksen busseissa ja käydä myös ilmaiseksi uimahalleissa uimassa. Tampereelle tulevan matkailijan Nieminen veisi teatteriin ja kävelylle kaupungin kauniisiin puistoihin. Itse hän viettää aikaa muun muassa Tammelantorilla ja kauppahallissa. Olin 1930-luvulla töissä siirtomaatavaraliikkeessä kauppahallissa. Siihen aikaan niin leipä, voi kuin lihakin olivat myyntitiskeissä kirjaimellisesti käsin kosketeltavissa. Pitihän sitä saada tuntuma siihen, mitä ostaa, Nieminen muistelee. Mirja Voitila on asunut Tampereella 4- vuotiaasta asti. Hän kuvailee kotikaupunkiaan suureksi pikkukaupungiksi. Tampere on suuri kaupunki ja kehittyvä kasvukeskus. Samalla se on kuitenkin onnistunut säilyttämään pienen kau pungin sydämen. Hän nimeää tärkeimmäksi paikakseen Tampereella Tammerkosken ympäristöineen. Finlaysonin värjäämön kaltaiset vanhat rakennukset tulisi ehdottomasti säilyttää. Yksi asia, mitä en ymmärrä, on kauhea innostus rakentaa siltoja. Niitä on mielestäni jo ihan tarpeeksi, Voitila toteaa. Hän kävelyttäisi uutta tamperelaista kosken vartta pitkin ja veisi ihailemaan Pyynikin maisemia. Voitila haluaisi tuoda Tampereen esille myös monipuolisena musiikkikaupunkina. Erityisesti haluaisin nostaa esiin Tampereen konservatorion musiikkitarjonnan. Siellä järjestetään paljon hyviä, pienimuotoisia konsertteja. Reeta Husa on kotoisin Tampereen naapurikunnasta Pirkkalasta. Hän muutti Tampereelle vuonna Tampereelle minut toivat asumistilanne, koulut ja työpaikka. Tampere on mukava pikkukaupunki, jossa saa olla rauhassa. Täällä on helppo tutustua ihmisiin. Ihmiset katsovat toisiaan silmiin, ja puolituttujakin tervehditään, Husa kehuu. Hän kuvailee Tamperetta kaupungiksi, jossa sekä luonto että kaupat ovat lähellä. Välimatkat eivät ole liian pitkiä. Minä nostan Tampereelta esiin Pispalan harjun. Sen maisemat ja rakennusmiljöö ovat jotain ainutlaatuista. Rajaportin sauna on suomalaista kulttuuria parhaimmillaan. Husan mukaan parantamisen varaakin on. Hän karsisi mielellään talvella lämmitetyistä kaduista, jos niillä rahoilla saisi esimerkiksi nuorille lisää mielenterveyspalveluja. Juha Palonen on syntyperäinen tamperelainen. Hän on asunut Tampereella 22 vuotta, eikä ole ainakaan heti lähdössä pois. Tampereelta löytyy kaikkea, mitä nuori ihminen tarvitsee. Käyn vapaa-aikana kuntosalilla ja salivalikoima on täällä hyvä ja hintatasoltaan siedettävä. Erityisen kivaa on se, että Tampereella on paljon nuoria naisia, Palonen lisää vieressä istuvan kaverinsa yllytyksen jälkeen. Palonen asuu Hervannassa, jota hän kehuukin Tampereen parhaaksi paikaksi. Hervanta on minun Tampereeni. Siellä on hyvä henki. Tosin pankkiautomaatteja Hervannassa saisi olla kyllä enemmän. Nyt niitä on vain ostoskeskusten yhteydessä. Katja Jokinen, teksti ja kuvat Savupiipputeollisuuden veto pohjusti Tampereen kasvun Tampereen asukasluvun kasvuun ovat vaikuttaneet monet tekijät kuten syntyvyys, muuttoliike ja alueliitokset. Muuttoliike on kaupungissa ollut enimmäkseen plussan puolella, eli kaupunkiin on tullut enemmän väkeä kuin sieltä on lähtenyt. Vetovoima on pitkälti perustunut työpaikkoihin, toiveisiin aikaisempaa paremmasta toimeentulosta. Kun Tampere vuonna 1779 perustettiin, sen vajaat 200 asukasta elivät maalaismaista elämää. Siat tonkivat katuja ja kukot kiekuivat savupirttien tunkioissa. Myllärit ja jotkut vettä työssään tarvitsevat käsityöläiset olivat rakentaneet pajansa kosken rantaan. Teollisuus valjasti kosken kuohuja 1800-luvun alussa. Väkiluku alkoi kasvaa uusien työpaikkojen myötä niin, että se vuonna 1860 oli Suomen ensimmäinen teollistumisvaihe pääsi täyteen vauhtiin kuitenkin vuosisadan loppupuolella. Kaupungin tekstiilitehtaat, Finlayson ja Tampella etunenässä, imivät väkeä koko maasta. Yksi merkittävimmistä kasvuvaiheista ajoittuu 1800-luvun loppuun. Vuonna 1902 tamperelaisia oli Alueliitoksista uutta väkeä Tampereen kasvu jatkui uuden vuosisadan alussa, joskin tahti hiipui. Joistakin muuttotappiovuosista huolimatta kaupungin tehtaat vetivät edelleen uutta väkeä. Metalliteollisuus rakensi tulevaisuutensa perustan. Sisällissota seurauksineen suitsi kasvua 1920-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä kaikki alkoi virkistyä. Tekstiiliteollisuuden rinnalla vaatetus- ja kenkäteollisuus ottivat pitkiä harppauksia. Kaupungin kasvu perustui myös alueliitoksiin. Vuonna 1937 Tampereeseen liitettiin Pohjois-Pirkkalan kuntaan kuuluneita esikaupunkeja. Muun muassa Pispalan, Tahmelan, Hyhkyn ja Epilän myötä Tampere sai uutta asukasta. Vuonna 1936 Tampere ylitti asukkaan rajan. Vuonna 1940 kaupunkilaisia oli Vauhti kiihtyy Tampereen väkiluku alkoi kasvaa sotien jälkeen vieläkin vauhdikkaammin. Kasvun kautta kesti aina 1970-luvun puoliväliin. Vuonna 1949 ylitettiin asukkaan raja. 1. tammikuuta 1950 Tampereella oli asukasta. Vuonna 1968 Tampereen väestölisäys vuosikymmenittäin Tampereen vetovoima on aina perustunut työhön. Perinteinen savupiipputeollisuus on hiipunut, mutta uusi teknologia on vallannut koskenrantojen vanhat teollisuusalueet. tamperelaisia oli yli Tamperelaisten määrä kasvoi sekä runsaan syntyvyyden, muuttoliikkeen että alueliitosten avittamana. Siviiliinpaluu sai aikaan Tampereellakin vauvabuumin. Suuret ikäluokat syntyivät. Messukylä liitettiin kaupunkiin 1947 ja Lielahti kolme vuotta myöhemmin. Liitosten myötä Tampere sai liki uutta asukasta. Aitolahden ja Teiskon vuoro oli vuosina 1966 ja Tampere vahvistui jälleen muutamalla tuhannella asukkaalla. Muutto kaupunkiin jatkui. Siirtolaisten myötä tuli uutta tamperelaista. Kaupunkiin muutettiin myös vapaaehtoisesti, sillä sotakorvauksista potkua saanut teollisuus kasvoi itäviennin ansiosta ja tarvitsi uusia tekijöitä. Uuteen nousuun Voimakas väestökasvu rauhoittui 1970-luvulla. Muutos johtui pitkälti rakennemuutoksesta, joka koetteli pahiten tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuutta. Tosin jotkut kaupungin perinteisistä teollisuushaaroista, kuten puu- ja paperi- sekä elintarviketeollisuus, vahvistivat asemiaan. Muuttuneessa tilanteessa kaupunki lisäsi toimiaan elinkeinojen edistämiseksi. Esimerkiksi liikenneyhteyksiä parannettiin, teollisuusalueita kaavoitettiin sekä päivähoito-, harrastus- ja koulutusmahdollisuuksia lisättiin. Tampere keskittyi koulutuspolitiikassaan erityisesti uuteen teknologiaan. Kun kaupungista alkoi löytyä huippukoulutettuja alan ammattilaisia, esimerkiksi informaatio- ja kommunikaatioteollisuus kiinnostui Tampereesta. Uusi teknologia valtasi muun muassa savupiipputeollisuudelta kosken rannalle tyhjiksi jääneet tilat. Uuden teknologian vetovoima ja onnistunut koulutuspolitiikka käänsivät asukasluvun 1990-luvulla jälleen nopeaan kasvuun. Elokuussa 2003 tamperelaisia oli yli Heikki Näreikkö, teksti

6 6 49. Tampereen Tampereen päivä huipentuu juhlavaan ilotulitukseen Järjestyksessä 49. Tampereen päivää juhlitaan tänä vuonna tavallista näyttävämmin, sillä sunnuntai-ilta päättyy ilotulitukseen kello Siihen onkin aihetta, sillä kaupungin perustamisen lisäksi juhlitaan väkiluvun nousemista yli asukkaan. Keskustorilla pidettävän juhlan ohjelmassa on ilotulituksen lisäksi musiikkia ja kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen puhe. Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan Tätä päivää on juhlittu vuodesta 1955 lähtien Tampereen päivänä. Juhlaan liittyvät yleisötapahtumat keskittyvät ensimmäistä päivää lähinnä olevaan viikonloppuun, eli tänä vuonna sunnuntaihin Parkkitalo avataan komeasti Kaupungin uusin pysäköintitalo P-Frenckell avataan virallisesti ja juhlavasti. Musiikin ja puheiden lisäksi paikalla voi tutustua vanhoihin autoihin. Ja niitä näkee myös liikenteessä, kun kulkue lähtee P-Tullista kello 11 kohti Frenckellin aluetta. P-Frenckellin viralliset avajaiset klo 12. Vanhojen autojen näyttely klo PERJANTAI klo Kalamarkkinat Laukontorilla. klo 19 Tampere Filharmonian konsertti, Tampere-talon iso sali. Liput 17/11/7 euroa. Kapellimestarina János Fürst, solistina Henrik Perelló, viulu. Raitio: Joutsenet op.15, Hatsaturjan: Viulukonsertto, Tsaikovski: Manfred-sinfonia op. 58. LAUANTAI klo 9 17 Kalamarkkinat Laukontorilla. klo 9 20 Pyynikin näkötorniin vapaa pääsy. klo Pellervon kirjastossa esiintyy nukketeatteri Sytkyt: Nukkumatti. klo 13 Ympäristönhoitokilpailun kunniakirjojen jako Koskikeskuksen torialueella. klo 15 Pellervon kirjastossa Kalevala-aiheinen tilaisuus. Juhani Hilden kertoo uudesta Kalevala-kirjastaan. SUNNUNTAI klo 9 18 Lenin-museo, Hämeenpuisto 28, vapaa pääsy. Perusnäyttelyt Lenin ja Lenin ja Suomi sekä lapsiperheille suunnattu erikoisnäyttely Neuvostoleluja. klo 9 20 Pyynikin näkötorniin vapaa pääsy. klo Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry:n työpaja, Sumeliuksenkatu 18 A, ja työpajan myymälä, Kalevantie 1, avoinna yleisölle. Tampereen Sähkölaitos, Satakunnankatu 13 b, pihassa Netti-Nysse, lapsille ilmapalloja. Tasatunnein vesivoimalaitoksen esittely ympäristökeskus Moreeniassa klo Ympäristökeskus Moreeniassa, Patosilta Satakunnankatu 13 b, avoimet ovet. Lapsille ja lapsenmielisille nimikilpailu: Tule keksimään nimi Moreenian tunnushahmolle, saukolle. Tampereen aluepelastuslaitoksen Keskuspalo-asema, Hervanta, Linnainmaa, Pispala, avoimet ovet. Keskuspaloasemalla kansainvälinen pelastus-komennuskunta (Tampere) esittäytyy. Lisäksi teemana omatoiminen varautuminen, ensihoito ja pelastuskoirat. Hervannan uudella aluepaloasemalla alkusammutusharjoitusta eri alkusammut-timilla. Särkänniemen akvaarioon alennettu pääsymaksu (2 euroa). Suomen Nyrkkeilymuseo, Aleksanterinkatu 26, vapaa pääsy. Vakoilumuseoon, Satakunnankatu 18 B (Finlaysonin alue) kaikki vieraat pääsevät lasten lipulla. Museovierailla mahdollisuus osallistua ilmaiseksi Agenttitestiin, jossa selvitetään kenellä on vakoilun maailmassa tarvittavia tietoja. Tampereen Radioamatöörit ry. esittelee toimintaansa kerhotiloissaan Pyynikin näkötornilla, Näkötornintie 2 (länsisiipi). Tampereen lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Ilmarinkatu 17, Tammelan kirjaston entiset tilat, sisäänkäynti Ilmarinkadulta. Tutustuminen kuvataidekoulun upouusiin opetustiloihin. Työpajat käynnissä klo ja Osallistumaan pääsee sisääntulojärjestyksessä. Työpajat: Paperisilpusta tairekuviksi, kollaasipaja, Ruakaveistoksia, Vekkuleita vedoksia, grafiikkapaja, Perinteistä pensselillä, maalauspaja, Katumaalausta rotvallin reunalla (säävaraus). klo Tampereen kalamarkkinat Laukontorilla. klo Tampereen kaupungin matkailutoimisto, Verkatehtaankatu 2, avoimet ovet. klo Museokeskus Vapriikki, vapaa pääsy. Näyttelyt Pirkanmaa matka maakunnan historiaan, Airon vetoja puuveneen tarina, lisäksi Suomen jääkiekkomuseo. klo Muumilaakso, Hämeenpuisto 20, ilmainen sisäänpääsy. Sadun saaret uudistettu näyttely. klo Tampereen taidemuseo, Puutarhakatu 34, vapaa pääsy. Pirkanmaan 2. triennaali Pirkanmaan aluenäyttely. klo Kivimuseo, Hämeenpuisto 20, vapaa pääsy. klo Amurin työläismuseokortteli, Makasiininkatu 12, vapaa pääsy. klo Näsinneulaan alennettu pääsymaksu (1 euro). klo 11 P-Frenckellin viralliset avajaiset. Vanhojen autojen kulkue P-Frenckelliin reittiä P-Tulli Itsenäisyydenkatu Hämeenkatu Hämeenpuisto Kauppakatu. klo 11 Dokumenttielokuvia menneestä Tampereesta, vapaa pääsy. Elokuvateatteri Niagara, kesto n. 50 min. Järjestää Prikanmaan elokuvakeskus yhdessä kaupunginarkiston kanssa. Töihin kaupungille! Tampereen kaupungin työnantajana -esittely. Minkälainen työnantaja Tampereen kaupunki on? Millaisia työtehtäviä kaupunki tarjoaa. Kaupungin keskusvirastotalo, Aleksis Kiven katu C, 1. kerros. Avoimet ovet Ilmarin, Väinölän ja Kalevan päiväkodeissa, kaikkien osoite Petsamonkatu 9. Avoimet ovet kuntouttavaa perhetyötä ja perhehoitoa tarjoavassa Kalevan perhetukikeskuksessa, Petsamonkatu 9. Päihdeongelmaiselle raskaana olevalle tai pienen lapsen perheelle tarkoitettu kohtaamispaikka Päiväperho, Petsamonkatu 9, avoimet ovet. Terälahden kirjasto avoinna. Taikuri Timo Tiikkaisen taikaohjelmaa klo Kämmenniemen päiväkodin Terälahden lisäryhmä, Niemikyläntie 14, avoimet ovet. Avoimet ovet uudiskorjatussa Terälahden yksikössä, Niemikyläntie 14: Terälahden koulu, luontokoulu ja Kämmenniemen päiväkodin Terälahden toimipiste esittäytyvät. klo Tampereen poliisilaitos, Sorinklatu 12, avoimet ovet. Ajoneuvonäyttely, aluepoliisit, putkat, Paussi, rekrytointipiste. klo Steiner-koulun Keskustan koulu. Perinteinen lasten pihatapahtuma paloautoineen, poniratsastuksineen, puuhatelttoineen ja herkkuineen sekä syysmyyjäiset ja kahvio. klo Steiner-koulun Huringin koulu, avoimet ovet ja kahvio. klo Tampereen Jousiampujat ry:n aktiiviampujien ohjauksessa jousiammuntaa Osmonkallion väestönsuojan jousiammuntaradalla, Ainonkatu 1. klo Tampere-seuran toimisto, Vanha kirjastotalo, avoinna yleisölle. Valokuvanäyttely: Vanhaa Tamperetta. Tampere-aiheiset kirjat tarjoushinnoilla. klo Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2, vapaa pääsy. Pinkki ja turkoosi, muotoilua ja maalauksia: Sirpa Cowel ja Minna Ahonen. Finlaysonin suunnittelijat Sirpa Cowel ja Minna Ahonen antavat vinkkejä majan rakennukseen sekä muita hauskoja ideoita lastenhuoneen sisustukseen. klo Tallipihassa, Kuninkaankatu 4, vapaa pääsy Suuri käsityöläistapahtuma: Paikalla useita näytteilleasettajia myymässä ja esittelemässä tuotteitaan. Työnäytöksiä. Vanhassa tallissa Kansallispukutaitajien tuote-esittely. Maakellarissa Antje Sariolan tilataideteos. Hevosajelua, ponitalutusta. Puodit avoinna. Pihakioskeista ryynimakkaraa, vohveleita. klo Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, Hatanpään puistokuja 1, vapaa pääsy. Museossa näyttelyt: Nuoruus - nuoruuden historiaa ja riittejä, Puulelun patinaa ja Hatanpään hienohelmat. klo Työväen keskusmuseo, Väinö Linnan aukio 8, vapaa pääsy. klo Sara Hildénin taidemuseossa Sean Scullyn näyttely. Sisäänpääsy 3 euroa. klo Mediamuseo Rupriikki, Siperian liikekeskus, ilmainen sisäänpääsy. klo 12 Dokumenttielokuvia menneestä Tampereesta, vapaa pääsy. Elokuvateatteri Niagara, kesto n. 50 min. Järjestää Prikanmaan elokuvakeskus yhdessä kaupunginarkiston kanssa. klo 12 P-Frenckellin viralliset avajaiset: Musiikkia, rivitanssia, puheita mm. kaupunginjohtaja Rantanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nieminen. klo 12 Tanssimania Tanssin Tampere. Kansantanssia Tampereen päivän kunniaksi, Tullikamarin Pakkahuone, liput 2 euroa, perhelippu 5 euroa. klo 12 Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12 alapiha. Löytötavarahuutokauppa. Huutokauppatavaraan voi tutustua klo lähtien. klo 12 ja 14 Särkänniemen planetaarion näytökseen alennettu pääsymaksu (2 euroa). klo Nuorisotaloissa avoimet ovet. klo Vuoltsulla Taikametsä, koko perheen tapahtuma. klo Kaukajärven kirjasto avoinna. klo Hiekan taidemuseo, Pirkankatu 6, liput 2 euroa. Omien kokoelmien lisäksi esillä Tiina Lammisen näyttely Kustaa Hiekka ja antiikki. klo TV-Tampere, Hämeenpuisto 12, avoimet ovet. Mahdollisuus lähettää Tampereen päivän terveiset suorassa lähetyksessä. klo Sampolan kirjasto avoinna. Kirjanäyttelyitä. Uuden kirjaston esittelykierrokset klo 13, 14 ja 15. klo Pyynikinlinna, Suomen kenkäteollisuuden isän Emil Aaltosen pitkäaikainen koti avoinna, sisäänpääsy 1 euro Alakerrassa taidetta Emil Aaltosen kokoelmasta, yläkerrassa grafiikanpaja Himmelblaun tuotantoa. Näyttelyihin opastus klo klo Taidekeskus Mältinranta, Kuninkaankatu 2, vapaa pääsy. Kuvataiteilija Elina Ruohosen maalauksia. klo Pääkirjasto Metson lainausosasto, aikuisten osasto, lasten ja nuorten osasto avoinna. Kirjastokahvila Metso avoinna klo lähtien. klo 13 Särkänniemen delfinaarion delfiinikoulun näytökseen alennettu pääsymaksu (2 euroa). klo 13 Dokumenttielokuvia menneestä Tampereesta, vapaa pääsy. Elokuvateatteri Niagara, kesto n. 50 min. Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus yhdessä kaupunginarkiston kanssa. klo 13 Tanssimania Hiekkalaatikkopäivä, Sampolan juhlasali, liput 2 euroa, perhelippu 5 euroa. klo 13 ja 14 Poliisikoiranäytös poliisilaitoksella, alapiha Sorinkatu-Hatanpään valtatie.

7 7 päivän ohjelma klo P-Frenckellin viralliset avajaiset jatkuvat: Vanhojen autojen näyttely (Tampereen seudun mobilistit ry). klo Taidekeskus Mältinranta, Kuninkaankatu 2, grafiikan paja, avoimet ovet. Mahdollisuus seurata taidegrafiikoita vedostamassa. klo 14 Greyhound Racing -kilpailut. Kaupin vinttikoirarata, ilmainen sisäänpääsy. klo Elina Vaaran syntymästä 100 vuotta: professori Kerttu Saarenheimo: Tamperelainen Elina Vaara: elämää ja runoutta, pääkirjasto Metson luentosali 1. klo Runoja Elina Vaaran tuotannosta. Pirkanmaan lausujat: Mimerkki ja muita runoja. Dramaturgia ja ohjaus Eila Toivonen, pääkirjasto Metson luentosali 1. klo Pääkirjasto Metson ala-aulassa lapsille tohtori Orff ja herra Dalcroze: hyvää ja hilpeää lastenmusiikkia. klo 16 Tanssimania Päätöspelit, Sampolan juhlasali, liput 5 euroa. Sorokoska ja PRO sekä Alakannan, Kantavarpaan ja Tampereen konservatorion tanssinopiskelijoiden tanssillinen veijaritarina Balladi villistä pohjolasta. Tilaisuudessa julkistetaan myös koreografiakilpailun tulokset. klo 18 Gloria! Iltamusiikkia -konsertti, Tuomiokirkko, ohjelma 8. Ohjelmassa Allegri, Bach, Mendelssohn, Rutter. Harjun Kamarikuoro, Tampereen Filharmoninen Kuoro, vaskiyhtye, vokaaliyhtye Passion Ensemble, Liisa Aaltola urut, johtaa Jussi Kauranen. Klo 20 Tampereen väkiluku on ylittänyt asukkaan rajan. Sen kunniaksi kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen puhuu Raatihuoneen parvekkeelta tamperelaisille. Soittoa esittää Tampereen työväenyhdistyksen soittokunta. Ilotulitus tilaisuuden päätteeksi. OPASTETUT KIERROKSET SUNNUNTAINA Lippujen myynti bussikierroksille aloitetaan kaupungin matkailutoimistossa (Verkatehtaankatu 2) maanantaina Toimisto on avoinna ma-pe ja la-su klo Risteilylippujen myynti vain Suomen Hopealinjan toimistosta (Laukontori 10 A 3) puh , ja sunnuntaina suoraan laivasta. Jäljelle jääneet bussikierrosliput myydään sunnuntaina matkailutoimistossa, joka on silloin avoinna klo Tiedustelut puh Kaikki bussikierrokset alkavat kaupungin matkailutoimistolta. Kävelykierrosten lähtöpaikat on ilmoitettu erikseen. Klo 10.30,12,30, TAMPEREEN PATRUUNAT ENSIMMÄINEN SUKUPOLVI Kiertoajelulla tutustutaan Tammerkosken kaupungin teollistumisen ensi askeliin, tehtaanpatruunoiden ensimmäiseen sukupolveen Abraham Häggmanista ja James Finlaysonista alkaen. Kesto 1,5 t. Liput 4. Klo 10.45, 12.45, KOHTI AURINGONNOUSUA Opastettu bussiretki aamuruskon maahan eli Tampereen itäisiin kaupunginosiin. Kesto 1,5 t. Liput 4. Klo 11.00, 11,30, 13.45, TAMPEREEN PATRUUNAT TOINEN SUKUPOLVI Bussikierroksella kerrotaan Tampereen suurteollisuudesta satakunta vuotta sitten ja tutustutaan patruunoiden toiseen sukupolveen Rafael Haarlasta Emil Aaltoseen. Kesto 2 t. Liput 5. Klo 11.00, MAILMAN AINOO PISPALA Opastetulla kävelykierroksella katsellaan Tampereen komeimpia maisemia ja kuullaan tarinoita kaupungin ainoosta Pispalasta. Kesto 1,5 t. Vapaa pääsy. Lähtö Lauri Viidan muistomerkiltä Pispalanharju-kadun itäpäästä. Klo 11.15, 13.15, KOHTI AURINGONLASKUA Opastettu bussiretki iltaruskon maahan eli Tampereen läntisiin kaupunginosiin. Kierros klo ajetaan hissibussilla. jossa mm. 10 pyörätuolipaikkaa. Kesto 1,5 t. Liput 4. Klo PATSAAT PUHUVAT Opastetulla kävelykierroksella patsaat puhuvat ja muistomerkit kertovat. Kesto 1,5 t. Vapaa pääsy. Lähtö Tirkkosen suihkukaivolta Hämeenpuiston pohjoispäästä. Klo JUGENDIN TAMPERE Kävelykierroksella tutustutaan Tampereen kauniiseen kansallisromantiikkaan ja komeaan jugendiin. Kesto 1,5 t. Vapaa pääsy. Lähtö Tuomiokirkon pääovelta. Klo 12 ja 14 TAMPERE JÄRVELTÄ Opastettu järviristeily Pyhäjärvellä. Lähdöt Laukontorilta. Kesto 1,5 tuntia. Liput 6, alle 12-vuotiaat aikuisen seurassa ilmaiseksi. Laivalla (m/s Silver Moon) A-oikeuksin varustettu ravintola. Ennakkovaraukset Suomen Hopealinjan toimistosta (Laukontori 10 A 3) tai puh ja , faksi Tampereen päivänä su lippujen myynti suoraan laivasta. TAMPEREEN PÄIVÄ FINLAYSONIN ALUEELLA klo 14 ja 15 Finlaysonin alueen maksuttomat opastuskierrokset: Puuvillaa, plikkoja ja patruunoita Kesto 1 h. Lähtö Väinö Linnan aukiolta museon sisäänkäynnin edestä. klo Museon auditoriossa seminaari Historiallisuus Tampereen kulttuuriympäristössä onko Tampere historiallisesti arvokas kaupunki? Seminaariin vapaa pääsy. Järjestäjinä Työväen Keskusmuseo ja Tampereen Historiallinen Seura. Klo Tervetulosanat, Työväen Keskusmuseon johtaja Pontus Blomster Klo Alustukset: Tutkija Helinä Koskinen, Museovirasto: Teollinen rakennusperintö Tampereen kulttuuriympäristössä. Tutkija Hannele Kuitunen, Museokeskus Vapriikki: Paikallisuus kulttuurihistoriallisena arvona rakennusperinnön suojelussa esimerkkinä Pispala. Tutkija Tanja Vahtikari, Tampereen yliopisto: Historiallisesti arvokas kaupunki mitä se on? klo Seminaarissa tauko. Klo Alustukset jatkuvat: Arkkitehti Jorma Mukala, TTY: Suuren ja pienen mittakaavan merkityksiä. Kaupunkitilan omaleimaisia piirteitä Tampereella. Toimittaja Olli Helen, Aamulehti: Tampere? Historian rakentaja vai tuhoaja? klo Keskustelu ja yhteenveto päivän annista TIISTAI klo 10 Teknisen luovuuden palkinto, jakotilaisuus Raatihuoneella kutsuvieraille KESKIVIIKKO klo 10 Tampereen päivän palkinnon ja ansiomitalien jako Raatihuoneella kutsuvieraille klo 19 Raatihuoneen juhlavastaanotto kutsuvieraille Tärppejä Tampereen päiväksi Kaupunki on kaunein illalla asukkaan kaupungin näkee melkein kerralla Pyynikin näkötornista. Kun on kiivennyt (tai mennyt hissillä) ylös, voi palkita itsensä tuoreilla munkkikahveilla. Vielä korkeammalle pääsee Näsinneulassa. Käy molemmissa iltalenkillä ja vertaa näköaloja. Pyynikin näkötorni, vapaa pääsy su klo 9 20, Näsinneulan pääsymaksu 1 euro su Paloautoja on kiva katsella Paloasemat ovat Tampereen päivän perinteisiä suosikkeja. Keskuspaloasemalle kannattaa mennä pelkästään Wivi Lönnin suunnitteleman rakennuksen takia. Esimerkiksi tornin hienot koristekuviot ovat katsomisen arvoisia. Hervannassa puolestaan pääsee tutustumaan uuteen asemaan ja kokeilemaan alkusammutustaitojaan. Ihan vaan kaiken varalta. Avoimet ovet Tampereen aluepelastuslaitoksen asemilla: Keskuspaloasema, Hervanta, Linnainmaa, Pispala su Kala sopii lounaaksi Paistettuja muikkuja, loimulohta ja muita herkkuja löytyy Laukontorilta. Ulkona voi syödä syksylläkin. Tampereen kalamarkkinat Laukontorilla klo Mene museoon Museokeskus Vapriikki tarjoaa Pirkanmaata, puuveneitä ja jääkiekkoa. Ja upean rakennuksen kosken partaalla. Muumilaakso puolestaan tarjoaa uudistetun Sadun saaret -näyttelyn. Vapaa pääsy museokeskus Vapriikkiin ja Muumilaaksoon su klo Osta joululahjat ajoissa Vanhaan kirjastotaloon muuttanut Tampere-seura myy Tampere-aiheista kirjallisuutta tarjoushinnoilla. Nähtävänä on myös vanhaa Tamperetta valokuvina. Tampere-seuran toimisto, Vanha kirjastotalo su klo Tampere silloin ennen Tieitkö, että meitä oli noin tuhat vuonna Ihan niistä ajoista eivät Niagaran valkokankaalla nähtävät vanhat dokumenttielokuvat kuitenkaan kerro. Mutta menneestä Tampereesta kuitenkin. Suositellaan sekä uusille kaupunkilaisille että nostalgian nälkäisille. Elokuvat Niagarassa (Kehräsaari) su klo 11, 12 ja 13. Vapaa pääsy. Tampereen päivän kunniaksi kaupungin laitoksissa liputetaan ja Muutokset mahdollisia. Täydellinen ohjelma löytyy osoitteesta Ohjelmaa saatavana kirjastoista, matkailutoimistosta, Frenckellin palvelupisteestä ja keskusvirastotalon neuvonnasta. Tampereen päivän kunniaksi tanssia ja musiikkia Pispalan Sottiisin tahtiin Pispalan Sottiisin syksyisen Tanssimanian kymmenettä juhlavuotta kilistellään Tanssimania osallistuu ohjelmallaan myös sunnuntaiseen Tampereen päivän viettoon. Tanssin Tampere Tanssin Tampere -tapahtumassa Pakkahuoneella voi piipahtaa nauttimassa nuorten ja aikuisten kansantanssiesityksistä. su klo Tullikamarin Pakkahuoneella. Liput 2 / perhelippu 5. Hiekkalaatikkopäivä Hiekkalaatikkopäivä on lasten oma tanssiteatteriesitys, jonka musiikista vastaa kolmen miehen orkesteri Tohtori Orff & Herra Dalcroze. Tanssijoina nähdään lapsia ja nuoria Lahden seudulta ja Tampereelta. su klo Sampolan juhlasalissa Liput 2 / perhelippu 5. Tanssimania 2003 Poimintoja muusta ohjelmasta (muutokset mahdollisia) Sunnuntai Päätöspelit Sorokoska, PRO sekä Alakannan, Kantavarpaan ja Tampereen konservatorion tanssinopiskelijoiden Balladi villistä pohjolasta. Sampolan juhlasali. Liput 5. Perjantai Sottiisi soikoon! Matit ja Maijat, Kipakka, Hannat ja Heikit, Oulun AMK ja Näkin Aulis -produktio. Tullikamarin Pakkahuone. Liput 10. Lauantai Magnus Samuelsson Ruotsalaisen tanssitaiturin soolokonsertti. Ylioppilasteatteri. Liput Laulu tulipunaisesta kukasta Tanssiryhmä Tsuumin seikkailu Johannes Linnankosken romaanin pohjalta. Tullikamarin Pakkahuone. Liput 12 (lipulla myös Tule ja puserra -tansseihin) Tule ja puserra Lavatanssitunnelmissa Masi Luoman Ajomiehet -orkesteri. Tullikamarin Pakkahuone. Liput 6.

8 8 Tiina Lindberg (vas.) sekä Tuulia, Matleena, Eero ja Visa Laakso viihtyvät Hennerin avoimessa kahvilassa. Anne Olsson on ohjaajana. Tampereen kaupunki on lisännyt lasten leikkikerhoja. Myös kerhojen sisältöä on kehitetty. Joidenkin kerhojen toiminta painottuu liikuntaan, toisissa syvennytään luonnon ihmeisiin, joissakin touhuavat pikku kokit. Aivan uutta ovat kaksi leikkitoimintakeskusta, Henneri ja Erkkilä, joissa sukelletaan taiteen ja itseilmaisun maailmaan. Toimintaa kehitettiin ja uudistettiin: Leikkikerhoissa uudet kujeet Kerhojen lisäämisen ja kehittämisen taustalla ovat perheiden muuttuneet tarpeet. Kerhotoiminta on meillä jo vanhastaan tuttua ja kerhoja on toiminut eri puolilla kaupunkia. Ne ovat hyvin suosittuja, tarjoavathan ne joustavan vaihtoehdon kokopäiväiselle päivähoidolle, kasvatustoiminnanohjaaja Irma Autio kertoo. Kerhoissa lapset, jotka eivät ole päivähoidossa, tutustuvat ikätovereihinsa ja tottuvat toimimaan ryhmässä. Vanhemmille kerhot tarjoavat hengähdystauon ja mahdollisuuden tutustua oman asuinalueen muihin lapsiperheisiin. Kerhotoiminnan kehittämisessä on kuunneltu perheiden toiveita herkin korvin. Kehitämme toimintaa asukkaiden kanssa ja pitkälti heidän toiveidensa mukaan, Irma Autio sanoo. Kerhoja toimii kaikkiaan 12 toimipisteessä. Niitä on tarjolla sekä alle että yli kolmivuotiaille. Ne kestävät pari kolme tuntia, ja kerhomaksu on 3 euroa kerhokäynniltä. Kerhoihin haetaan samalla hakukaavakkeella kuin päivähoitoon. Tällä hetkellä kerhoissa alkaa olla jo melko täyttä, mutta toivoaan ei kannata menettää, vaikkei lapselle olisi vielä paikkaa löytynytkään. Tilanne elää koko ajan, joten parasta on ottaa yhteyttä suoraan oman alueen kerhoon. Toivomme myös, että vanhemmat ilmoittaisivat lasten tilapäivistäkin poissaoloista. Näin voimme ottaa siksi aikaa toisen lapsen mukaan kerhoon, Irma Autio opastaa. Pikku kakkosen puisto muuttui avaraksi ja valoisaksi P ikku kakkosen leikkipuiston lähes koko kesän kestänyt kunnostus saatiin valmiiksi elokuun lopussa. Uusitun leikkipuiston avajaisissa oli mukana lapsia, aikuisia, eläimiä, poliiseja, rokkipappi ja tanssijoita sekä tähtiä. Puiston uudistustyö sujui yhteistyössä viranomaisten ja lasten kesken. Puistoyksikön ja TV2:n lisäksi puiston tuoreesta ilmeestä vastaavat Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osasto, Soilikin lastentarha ja Tampereen poliisi. Lapset ovat laatineet puistolle myös omat viihtyisyyssäännöt. Hennerissä sukelletaan taiteen maailmaan Henneri on toinen kaupungin ilmaisupainotteisista leikkitoimintakeskuksista. Siellä tutustutaan taiteiden maailmaan kokien ja itse tehden. Tarjolla on muun muassa teatterileikkejä, kuvataiteen tekemistä ja musisointia. Jokaisessa lapsessa asuu pieni taiteilija, ja täällä jokainen saa toteuttaa itseään ja taipumuksiaan, kertoo Anne Olsson, yksi kerhon kolmesta ohjaajasta. Myös Hennerin muut ohjaajat, Terhi Syrjänen, Katariina Kangasniemi ja Vuokko Lemola, ovat Anne Olssonin tavoin innokkaita taiteen harrastajia, ja kaikki ovat myös kouluttautuneet omilla erikoisalueillaan taiteen parissa. Tärkeä toiminta-alue leikkitoimintakeskuksissa on päiväkotien kanssa toteutettavat projektit ja päiväkotien henkilökunnalle annettava kurssitus. Hennerissä syksyn projekteina ovat tarinataival puiden maailmaan sekä marraskuinen teema valosta, varjosta, hämärästä ja pimeästä. Yhteisprojekteilla haluamme rohkaista päiväkotien henkilökuntaa käyttämään omaa taiteen alan osaamistaan, jota tiedämme olevan valtavasti, henneriläiset kertovat. Keskiviikkoisin Hennerissä toimii avoin kahvila, jossa vanhemmat ja lapset voivat puuhailla yhdessä ja vanhemmilla on tilaisuus tavata toisiaan. Tiina Lindbergille, Matleena Laaksolle ja Tarja Niemiselle kahvihetki on moninkertainen ilo. Kaikki ovat kotiäitejä, joille samassa tilanteessa Kunnostuksen tavoitteena oli puiston turvallisuuden ja siisteyden parantaminen. Valaistusta ja näkyvyyttä on parannettu, leikkipaikka on aidattu ja sillä on nyt alueet ihan pienille ja vähän isommillekin lapsille. Pikku kakkosen puiston uudistus valmistui elokuussa. Ja käyttäjät ottivat upean puiston heti omakseen. elävien tapaaminen on antoisaa. Myös lapsille, jotka enimmäkseen ovat kotosalla, muiden lasten seura tekee hyvää. Milläpä monen pienen lapsen äiti järjestää vaikkapa vähän kunnianhimoisempaa askartelua, ei siinä pyörityksessä lähdetä pellon laidalle inspiroivia tarvikkeita keräilemään. Täällä kaikki on hankittu valmiiksi, saa mukavia ideoita ja on useampi käsipari ohjaamassa lapsia. Kaiken kaikkiaan upea juttu kaupungilta, naiset kiittelevät. Erkkilässä ilmaisulla tuetaan itsetuntoa Erkkilän leikkikerhossa toiminta painottuu musiikkiin ja teatteri-ilmaisuun. Ohjaajat Päivi Tuominen ja Kata Lindberg haluavat niiden kautta ennen muuta tukea lasten itsetunnon kehittymistä. Vaikka ohjaajat ovatkin omissa taideharrastuksissaan pitkälle kouluttautuneita, lapsilta tiukkoja päämääriä ei edellytetä. Kukin on hyvä semmoisenaan, tärkeintä on uskaltautua osallistumaan. Lapsethan eivät tee taidetta itsetarkoituksellisesti, vaan kaikki tapahtuu leikin kautta. Mekin lähestymme sekä musiikkia että teatteria elämysten ja yhdessä tekemisen kautta. Samalla lapsessa kehittyvät rohkeus ja kyky ottaa vastaan uusia ihmisiä ja tilanteita, ohjaajat sanovat. Erkkilässä on myös aloitettu uutena toimintamuotona turvapaikanhakijoiden lasten kerho. Myös Erkkilässä on vanhemmille avoin kahvila. Soile Virta, teksti Erkkilän leikkitoimintakeskus Kullervonkatu 5 7 puh ja Musiikki- ja teatteri-ilmaisuun painottuvaa toimintaa eri ikäisille. Ma ja to klo v:n musiikki ja teatterikerho To klo v:n musiikkikerho Pe klo v:n askartelu- ja leikkikerho To klo perheaamiainen ja perhekahvila lapsille ja aikuisille Ma, ke ja to klo sekä pe perhekahvila. Hennerin leikkitoimintakeskus Pispalan valtatie 79, puh Taidekasvatusta musiikkia, kuvataidetta ja nukketeatteria yhdistellen. Ma, ke, pe klo v:n kerho Ma, ke, pe klo v:n kerho Ma klo v:n kerho Avoin taidekahvila lapsille ja aikuisille ke klo Lisätietoa kaupungin leikkikerhoista tai päivähoidon numerosta Kuva:Ari Järvelä

9 T Viheralueilla riittää tyytyväisiä käyttäjiä. Kesällä jopa kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta viihtyi niillä lähes päivittäin. Viheralueita käytetään ja arvostetaan Roskat ja ilkivalta haittaavat amperelaiset ovat varsin tyytyväisiä nykyisiin viheralueisiin. Puistoyksikön kyselyiden mukaan niitä käytetään aktiivisesti ja monipuolisesti. Lisää rahaa toivotaan kunnossapitoon ja alueiden toiminnallisuuden lisäämiseen. Laajimpaan kyselyyn vastasi tamperelaista. Suurin osa käytti viheralueita aktiivisesti, 65 % ainakin lähes päivittäin kesällä ja 43 % talvella. Eniten niitä käytetään maisemasta nauttimiseen, kävelyyn ja sauvakävelyyn, istuskeluun, pyöräilyyn, uintiin ja luonnon tarkkailuun. Vastaajat olivat yleensä tyytyväisimpiä niihin palveluihin, joita he käyttivät eniten. Roskaaminen ja ilkivalta haittasivat eniten käyttöä. Myös hoitamattomuus, melu, saasteet ja alueiden pienuus haittaavat. Määrärahoja haluttiin toiminnallisuuden lisäämiseen, esimerkiksi koirapuistoja, leikkipuistoja ja pelipaikkoja toivottiin lisää. Kunnossapidossa toivottiin panostusta puistojen hoidon lisäämiseen, kasvillisuuden hoitoon, roskaamisen ehkäisyyn ja siivoamiseen. Puistomainen hoitotapa sai kannatusta Myös alueellisten kyselyjen ja lasten ja nuorten tulokset ovat samansuuntaisia. Vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä viheralueiden määrään ja hoitoon. Aluekyselyissä vastaajat pitivät suihkulähteiden, vesialtaiden, taideteosten, ympäristötaiteen, viljelypalstojen, venepaikkojen ja matonpesupaikkojen nykyistä määrää riittävänä. Nuorista osa kaipasi lisää suihkulähteitä, ympäristötaidetta, skeittipaikkoja ja roska-astioita. Koirapuistot ja skeittipaikat olivat kohteita, joissa mielipiteet menivät ristiin: osa halusi lisää ja yhtä suuri määrä ei halunnut. Suurin osa toivoi, että viheralueita hoidettaisiin puistomaisemmin. Akuutteihin toiveisiin on jo puututtu. Esimerkiksi siistimis- ja raivaustöitä on tehty ja niitä tehdään edelleen. Asiat, jotka vaativat investointirahoitusta, otetaan huomioon investointiohjelmia laadittaessa, selvittää viheralueohjelmatyötä koordinoiva suunnittelija Pirkko Huttunen puistoyksiköstä. Puistoyksikkö kartoitti tamperelaisten näkemyksiä syksystä 2002 kevääseen Mielipiteitä koottiin 14 alueellisessa asukastilaisuudessa sekä Internetin ja kaupungin tiedotuslehden välityksellä. Aluekyselyihin saatiin 313 vastausta ja lasten ja nuorten viheraluekyselyyn 94. Kyselyiden tuloksia käytetään hyödyksi, kun laaditaan vuosia koskeva viheralueohjelma, joka on kehittämissuunnitelma kaikille kaupungin viheralueille Luonnosvaiheessa kaupunkilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa ohjelman sisältöön. Ohjelman on määrä valmistua keväällä Tarja Nikupaavo-Oksanen, teksti Ennakoiva eläinsuojelu on uuden eläinlääkärin uusi tehtäväkenttä T ampereen eläinlääkäriaseman toiminta on laajentunut kahteen pisteeseen. Eläinlääkärit Pentti Sarjamo ja Riitta Vikberg työskentelevät tutuissa tiloissa Ratinassa. Keväällä aloittaneen Hanna-Leena Terhosen vastaanotto on Nokian Pitkäniemen eläinlääkäriasemalla. Lisäksi vahvuuteen kuuluu osa-aikaisesti työskentelevä Irma Vikkula. Tampereella on nyt riittävä määrä eläinlääkäreitä päivystykseen, johon osallistuu myös Nokian eläinlääkäri Erkki Luikko. Uutena tehtäväkenttänä saatiin Hanna-Leena Terhosen aloittaessa ennakoiva eläinsuojelutyö. Eläinten laiminlyöntitapauksissa voi ottaa yhteyttä kaikkiin kaupungin eläinlääkäreihin. Remontoitava raatihuone saa kuvansa huppuun Virastomestari Sauli Petäjistöllä ja kumppaneilla on ollut työtä raatihuoneen tyhjentämisessä remonttimiesten alta. K eskustan maamerkki raatihuone on täydellisen remontin kourissa. Tällä hetkellä remonttimiehet ahertavat lähinnä talon kellaritiloissa, mutta Tampereen päivän vastaanoton jälkeen rakennus on vuoden työmaana. Raatihuoneessa tehdään täysremontti. Sisätilat remontoidaan, rakennetaan kaksi uutta hissiä, pintoja uusitaan, talotekniikkaa kuten ilmastointia parannetaan, luettelee projektinjohtajana toimiva rakennusmestari Jukka Harjula kaupungin tilakeskuksesta. Eikä remontti pääty sisätiloihin. Ulkoseinien rappaukset uusitaan, samoin vesikatto. Talven aikana raatihuone joudutaan huputtamaan. Harjula Eläinpotilaiden omistajat ovat löytäneet Pitkäniemen toimipisteen. Hanna-Leena Terhonen hoitaa muiden kaupungineläinlääkäreiden tapaan pieneläimiä, käy sairaskäynneillä hoitamassa suureläimiä Teiskossa ja osallistuu päivystykseen. Hänen eritysalueenaan on ennakoiva eläinsuojelutyö, joka on uusi työmuoto Tampereella. Se on etupäässä valistusta. Käyn esimerkiksi puhumassa koululuokille eläintenpidosta ja eläinsuojelulaista ja teen yhteistyötä eläinsuojeluyhdistysten kanssa. Työlle on tarvetta, sillä esimerkiksi Helsingissä eläinten huostaanotot ovat lisääntyneet valtavasti ja se on aivan äärimmäinen toimenpide, Hanna-Leena Terhonen kertoo. Eläinsuojelulaki ei ole kaikille kovin tuttu, vaikka useimmat hoitavat eläimet hyvin. Määräyksissä on asetettu vähimmäisvaatimukset esimerkiksi. pitopaikoista ja liikuntavaatimuksista. Yleisesti todetaan myös, että eläimen on saatava toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan ja ruoan on oltava monipuolista ja sopivaa. Pieneläinten hoidossakin on alettu nyt kiinnittää huomiota sairauksien ennalta ehkäisyyn. Siihen kuuluvat rokotukset ja säännölliset tarkastukset. Ja eläintenkin hampaita olisi harjattava päivittäin, Terhonen huomauttaa. Eläinlääkäripäivystys toimii Eläinlääkäripulan takia Tampereella pitkään puutteellisesti toiminut päivystys on saatu toimimaan. Päivystysrenkaassa ovat mukana Tampere, Nokia ja Pirkkala ja siihen osallistuvat Tampereen kaupungin ja Nokian eläinlääkärit. Kunkin lääkä- Jalkaa poteva Rexi-koira haki emäntänsä Anna Nousiaisen kanssa apua eläinlääkäri Hanna-Leena Terhosen vastaanotolta. lupaa, että huppu ei pilaa torinäkymiä, sillä siihen kuvataan raatihuoneen julkisivu oikeassa koossa. Talo on tällä hetkellä varsin hyvin alkuperäisessä asussaan ja sellaisena se aiotaan myös säilyttää. Talo on siistissä ja hyvässä kunnossa, mutta tekniikka on vanhentunutta ja julkisivussa on halkeamia. Julkisivujen kunnostus onkin remontin kallein osuus. Esimerkiksi pääsisäänkäynnin yläpuolinen parveke puretaan kokonaan pois ja rakennetaan uudelleen. Remontti ei ole raatihuoneen ensimmäinen vihittyä rakennusta remontoitiin aiemmin vuonna 1966, jolloin uusittiin muun muassa lattiat, kattorakenteita ja saniteettitilat. Samalla seinien aikaisemmin peittoon maalatut koristemaalaukset paljastettiin ja entisöitiin. Viimeisin perusteellisempi kunnostus tehtiin Tuolloin vahvistettiin rakennuksen lahoamassa ollut perustus painamalla talon alle valtaisa määrä 80 sentin mittaisia betonipaaluja. Sen jälkeen paikattiin talon liikkumisesta halkeilleet seinät. Myös juhlasalin arvokkaat mutta pahoin likaantuneet koristemaalaukset puhdistettiin. Aikaisemmat remontit ovat olleet pieniä tämän rinnalla. Paalutus oli toki iso työ, mutta tämä on talon ensimmäinen todellinen peruskorjaus, Harjula sanoo. Budjetissa työhön on varattu 2,5 miljoonaa euroa, mutta Harjula epäilee, että summa ei riitä. Valmista pitäisi olla vuoden 2004 Tampereen päivänä ja siinä uskossa elämme. Toki aina voi tulla yllätyksiä, kun kyseessä on näin vanha talo. Janne Elonen, teksti Pentti Sarjamo ja Riitta Vikberg Tampereen kaupungin eläinlääkäriasema Hatanpään valtatie 3 Avoinna arkisin klo , puh Irma Vikkula ma-ke, puh ja Hanna-Leena Terhonen Nokian eläinlääkäriasema, Pitkäniemi Avoinna arkisin klo Pitkäniementie 4 A, puh Eläinlääkäripäivystys puh arkisin: klo Viikonloppuisin: perjantai klo maanantai klo rin osalle tulee päivystystä yksi arki-ilta viikossa ja yksi viikonloppu kuukaudessa. Päivä saattaa venyä pitkäksi ja raskaaksi, kun normaalin työpäivän jälkeen on vielä päivystysvuoro. Eläinlääkäri on kännykän päässä ja tulee tarvittaessa eläinlääkäriasemalle tai sairaskäynnille suureläimiä katsomaan. Suoraan eläinlääkäriasemalle ei ilman soittoa kannata eläintä viedä, sillä lääkäri voi olla sairaskäynnillä esimerkiksi Teiskon navetassa. Päivystyspotilaita on riittänyt. Soittaa saa tarpeeseen mihin vuorokauden aikaan tahansa, mutta jostain syystä usein soitetaan keskellä yötä. Yöllä on soitettu koiran punkkienkin takia. Punkkeihin ei kuole, joten punkkipuheluiden soisi tulevan päiväsaikaan, Hanna-Leena Terhonen toivoo. Tarja Nikupaavo-Oksanen, teksti ja kuva Ratinan alueen asemakaava valmistuu loppuvuodesta R atinan suunnittelu etenee vaiheittain. Vielä tämän vuoden aikana on tarkoitus saada valmiiksi alueen ensimmäinen asemakaava. Alueen liikenneverkko on suunniteltu ja parhaillaan on työn alla Hatanpään valtatien ja Tampereen valtatien kulmauksen ja sähkölaitoksen tontin asemakaavoitus. Tekeillä on myös selvitys Ilmatieteen laitoksen kanssa alueen ilmanlaadusta. Selvityksessä tutkitaan, millaiset haitat liikenteestä ja puhdistamosta aiheutuu alueen ilmanlaadulle. Selvityksen jälkeen varmistuu, voidaanko alueen eteläiseen rantaan rakentaa asuinalue, projektiarkkitehti Juha Jaakola kertoo. Jaakolan mukaan ensi vuoden aikana on tavoitteena saada valmiiksi Ratinanniemen yleissuunnitelma, etelärannan mahdollisen asuinalueen asemakaava ja linja-autoaseman ja stadionin väliin sijoittuvan uuden kauppakeskuksen sekä Koskikeskuksen laajennuksen asemakaava. Viimeisenä kaavoitetaan linja-autoaseman ympäristö vuoden 2005 aikana. Ratinan alueen suunnittelussa on vielä paljon ratkaisemattomia asioita, kuten esimerkiksi, miten uusi kauppakeskus ja Koskikeskus saadaan onnistuneesti yhdistettyä toisiinsa. Myös maiden puhdistaminen rakennuskelpoisiksi on suuri urakka kaupungille, Jaakola sanoo.

10 10 Kivenhakkaaja muuttaa graniitin rotvalliksi Mielenterveysviikon yleisötapahtuma Tuuleta mieltäsi Pohjoismaiset ystävyyskaupungit kokoontuvat Tampereelle Pääkirjasto Metso, luentosali 1 K yllähän Suomesta kivimiehiä löytyy, mutta kivenhakkaajat ovat sitten jo harvemmassa. Itse asiassa me taidamme olla ainoa suurempi yhtenäinen porukka, joka tällaista käsityöläisammattia harjoittaa, toteaa Tampereen kaupungin kivivarastolla työskentelevä kivenhakkaaja Pasi Kinnunen. Kuuden kivenhakkaajan työpaikka sijaitsee Atalassa, kaupungin katuyksikön itäisen aluetoimiston yhteydessä. Siellä valmistuvat Tampereen katujen kuuluisat reunakivet, rotvallit. Pasi Kinnunen asettelee kiilat kiven halkaisulinjaan porattuihin reikiin. Kivi ei saisi haljeta liian helposti, jotta jälki olisi halutun mukainen, Pasi Kinnunen korostaa. Kiilojen naputtelun seurauksena syntyy kaksi viimeistelyä vaille olevaa rotvallikiveä. Tamperelaiskatujen rotvallit on tehty Kurun harmaasta graniitista. Ykkösluokan graniitti menee ulkomaille, ja rotvallit tehdään kakkosluokan graniitista. Ne ovat käytännössä kierrätystavaraa. Me saamme käyttöömme kiviaineksen, joka ei kelpaa vientiin esimerkiksi värivirheiden takia. Me jatkamme kierrätystä vielä siten, että valmistamme ylijäämäpaloista muun muassa pientä noppakiveä, aluemestari Hannu Haapalainen kertoo. Käsityötä alusta loppuun Graniitti tuodaan kivenhakkaajien käsittelyyn suurina raakakivikappaleina. Hannu Haapalaisen mukaan yhden raakakiven paino vaihtelee neljästä seitsemään tonniin. Jokaisella kivenhakkaajalla on oma pinonsa, johon tuodaan lisää raakakiveä vuorotellen. Miehet tekevät työtä urakalla, joten on reilua, että jokainen saa tasapuolisesti erilaatuista raaka-ainetta käsiteltäväkseen. Valmista on tultava vajaan kahden metrin tuntivauhtia miestä kohti. Jouni Särkkä kuljettaa painavat raakakivet trukilla kivenhakkaajien käsiteltäviksi. Tästä alkaa graniitin tie rotvalliksi. Ensin kivi mitoitetaan oikeaan muotoonsa. Sitten kiven pintaan piirretään punamullalla linja, jota pitkin kivi halkaistaan. Halkaisulinjaan porataan reiät, joihin upotetaan kivivaraston oman sepän tekemät kiilat. Kiiloja naputellaan syvemmälle reikään niin kauan, kunnes kivi halkeaa. Tämän jälkeen valmiin muotoinen rotvallikivi viedään pukille siistimistä varten. Kiven särmät ja päät suoristetaan, jotta se on helppo asettaa jonoon kadun varteen. Lopuksi valmis rotvallikivi mitataan ja kiven päähän merkitään sen pituus ja tekijän nimikirjaimet, kivenhakkaaja Kimmo Vesterinen selittää. Kiven käsittelyyn tarvittavaa ammattitaitoa ei hetkessä hankita. Usein ammatti on periytynyt isältä pojalle. Kimmo Vesterinen kertoo, että hän on käynyt viisi ja puoli vuotta koulua oppiakseen kivenhakkaajan työn. Opiskelin ensin kolme ja puoli vuotta kivisepäksi ja sitten kaksi vuotta oppisopimuksella kivenhakkaajaksi. Tämän jälkeen vei vielä ainakin vuoden, ennen kuin pysyin vanhempien kollegoiden vauhdissa mukana. Todellisen käsityöläisen, kuten ki- Kivenhakkaajien mestaajaksi kutsuman koneen avulla ylijäämäpaloista tehdään muun muassa pientä noppakiveä. venhakkaajan, tunnistaa siitä, että jokaisella on oma kädenjälki. Pasi Kinnunen huomauttaa, että kaverin työkalut eivät omaan käteen sovi. Jokaisella miehellä on myös persoonallinen tyyli, jolla kiveä lyödään. Kivi muuntuu moneksi Nämä miehet ovat sitä mieltä, että ajatellaanpa rotvalleista mitä tahansa, niin kyllä ne ovat paikkansa tässä kaupungissa ansainneet. Pasi Kinnunen muistuttaa, että graniitista tehty rotvalli on periaatteessa ikuinen. Rotvalleja on tehty myös betonista, mutta se ei kestä jokatalvista auraamista. Suomessa paljon käytettävä tiesuola myös rapauttaa betonia. Kiveä täytyy kuitenkin osata käsitellä oikein, sillä samankin kiviesiintymän kivissä on paljon eroja. Kivellä on kolme päälohkeamissuuntaa, joiden mukaisesti sitä käsitellään. Ammattimies pystyy erottamaan kiven erilaiset pinnat kädellään. Kimmo Vesterinen muistelee, että jo Tampereen Tuomiokirkon rakennushistoriassa mainitaan kivimiesten pitkä työpanos. Nyt työn alla olevan Frenckellin aukion harmaa kiviaines on lähtöisin meidän käsistämme. Samoin Keskustorin kattava pienen kuution muotoinen noppakivi. Katuyksikön itäisen aluetoimiston hienot kiviset seinäpilarit ja noppakivin koristellut pihakäytävät ovat mainio esimerkki tamperelaisten kivenhakkaajien ammattitaidosta. Hannu Haapalainen kertoo, että kivivaraston pääasiallisen asiakaskunnan muodostavat katuyksikön toiset aluetoimistot ja kaupungin muut yksiköt, esimerkiksi puistoyksikkö. Kiveä myydään myös yksityisille, mutta mitään suuria varastoja ei valmista tavaraa ole olemassa. Jos haluaa pihaansa vaikkapa noppakiviä, niin kannattaa soittaa ja varmistaa sen hetkinen saatavuus. Kivivarastolla ei tehdä koneellista liukuhihnatyötä, rivakkatahtista käsityötä kylläkin. Katja Jokinen, teksti ja kuvat Maanantai klo Ilo löytyy lapsessa Varhainen vuorovaikutus astenpsykiatri Mirjami Mäntymaa Päiväkoti lapsen tunne-elämän kehityksen tukijana Tampereen kaupungin Pohjolan päiväkoti Musiikkiesitys: Vaavinkaisten ryhmä llan juonto: perheneuvolan johtaja Aila Engström Tiistai klo Väriloikka seitsenväriselle sateenkaarelle Lasi- ja tekstiilitaitelija, terapeutti Virpi Kinnusen johdatus sisäiseen värimaailmaan Musiikkiesitys: musiikkitaiteilija Ilmo Korhonen Illan juonto: ylilääkäri Eila Heikkinen Tuuleta mieltäsi -tapahtuman järjestävät: Tampereen kaupunki, Kela, Kriisikeskus Osviitta, Lapsenmieli ry., Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hämeen piiri ry., Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry., Omaiset Mielenterveyden tukena Tampere ry., Potilasjärjestö Unettomat ry. ja Sopimusvuori ry. Tammelassa istutaan uusilla penkeillä Tammelassa liikkuville tarjotaan nyt uudenlaisia penkkejä levähdyspaikoiksi. Penkkejä löytyy muun muassa Tammelantorilta, Tammelan puistokadun ja Tammelankadun kulmasta sekä Itsenäisyydenkadulta. Penkkien hankkiminen taustalla on Tampereen kaupungin teknisen toimen ja sosiaali- ja terveystoimen kartoitus liikkumisen esteistä. Siinä tutkittiin jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien käytön turvallisuutta, miellyttävyyttä ja liikkumista rajoittavia esteitä. Nyt kokeilimme esteettömyyskartoitusta kahdella alueella, eli Tammelakeskuksen ympäristössä ja osassa Hervantaa, kertoo suunnitteluinsinööri Jukka Kyrölä. Uudet penkit tulivat Tammelassa tarpeeseen, sillä vanhusten palvelukeskus lisää iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten liikkujien määrää alueella. Muita Tammelan selvityksessä esiin nousseita puutteita olivat esimerkiksi risteysalueiden reunakivien korkeudet, talviajan liukkaus, huono valaistus sekä esteet kulkuväylillä. Puutteiden korjaamista jatketaan ensi vuonna. Myös keskustassa selvitetään liikkumisen esteitä ja turvallisuutta. Tämä selvitys tehdään Hämeenkadun, Hämeenpuiston, Satakunnankadun ja Tammerkosken rajaamalla alueella. Keskusta-alueen selvitystyö käynnistyy syksyn aikana ja varmasti ensi kesäksi siitä poikii parannustöitä. Tavoitteena meillä on tietysti aina ollut rakentaa mahdollisimman toimivaa ja esteetöntä katuympäristöä, Kyrölä muistuttaa. Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien edustajat saapuvat Tampereelle lokakuun alussa. Paikalle odotetaan kaikkiaan noin 35 henkilöä Ruotsin Norrköpingistä, Tanskan Odensesta, Norjan Trondheimista ja Islannin Kopavogurista sekä Färsaarten Klaksvikistä, joka ei ole Tampereen virallinen ystäväkaupunki. Pohjoismaisia ystäväkaupunkikokouksia järjestetään 2 3 vuoden välein, kertoo EU-asioiden sihteeri Satu Vuorinen kaupungin kansainvälisten asioiden yksiköstä. Kokouksen isännyys kiertää. Viimeksi oltiin Odensessa vuonna 2001 ja nyt siis Tampereella. Osallistujat saapuvat kaupunkiin ja silloin ohjelmassa on Tampereen päivän vastaanotto raatihuoneella. Varsinainen seminaari on vuorossa 2. ja 3. päivä. Mystiikan portit Tampereen taidemuseossa Mystiikan portit -näyttely esittelee mystisten traditioiden ilmenemistä Suomen taiteessa. Se kertoo myös yksittäisten taiteilijoiden näkemyksistä - miten he ovat esittäneet mystistä kokemusta, ilmiöiden salaperäistä, selittämätöntä puolta. Mukana ovat teoksillaan mm. Hugo Simberg, Magnus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Ellen Thesleff, Sigrid Schauman, Edwin Lydén ja Otto Mäkilä. Myös 2000-luvun taiteilijoita mystiset aiheet kiinnostavat, ja muiden muassa Maaria Wirkkalalta, Hannu Väisäseltä, Osmo Rauhalalta ja Silja Rantaselta on teoksia näyttelyssä. Näyttely lähestyy mystiikan teemaa kolmelta taholta, jotka ovat taivas eli yliaistillinen ulottuvuus, ihminen ja luonto. Se kertoo, miten todellisuuden syvintä olemusta on etsitty Suomen kuvataiteessa uskontojen ja henkisten liikkeiden kuvamaailmasta ja perinteestä, ihmisen omasta sisimmästä ja luonnosta. Näyttelyn yleisöopastukset pidetään lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15. Pääsymaksut: aikuiset 6, ryhmähinta 5, lapset ja opiskelijat 2. Museo on avoinna ti su klo 10 18, suljettu maanantaisin, ja Puutarhakatu 34

11 11 Uudet tilat ja aikuisopiskelijat vauhdittavat kuvataidekoulun syksyä Tampereen lasten ja nuorten kuvataidekoulun syksy on alkanut vauhdikkaasti: upouudet tilat antavat nuorille taiteentekijöille entistä paremmat mahdollisuudet ja lokakuussa ovet avautuvat aikuisillekin. Syksyn myötä kuvataidekoulu nimettiin uudelleen Sara Hildén Akatemiaksi. Aikuisten kuvataiteen perusopetus sai heti valtavan suosion: lokakuussa aloittavaan 16 opiskelijan ryhmään oli 130 hakijaa. Tiesimme, että aikuisten kuvataiteen perusopetukselle on kysyntää, mutta silti hakijoiden huikea määrä yllätti. Päätös opetuksen käynnistämisestä osoittautui heti oikeaksi, iloitsee kuvataidekoulun rehtori Heli Tiainen. Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää, se antaa valmiuksia itseilmaisuun ja hyvän pohjan ammattiopinnoille. Aikuisten kuvataiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota monipuolinen opintokokonaisuus, joka antaa taitoja omaan kuvalliseen työskentelyyn. Opinnot kestävät noin kaksi vuotta ja niiden laajuus on noin 200 tuntia lukuvuodessa. Perusopinto- Sean Scully Sara Hildénin taidemuseossa Sean Scully on yksi aikamme merkittävimmistä taidemaalareista. Hän on syntynyt 1945 Dublinissa, mutta asuu ja työskentelee nykyään New Yorkissa ja Barcelonassa, sekä opettaa osan vuotta Münchenin taideakatemiassa. Scullyn teosten aiheina ovat lähes yksinomaan murretuin värein maalatut ja seuraavat syventävät opinnot. Perusopintojen aikana opitaan havainnoimaan, näkemään, piirtämään, maalaamaan ja työskentelemään kolmiulotteisesti. Sen jälkeen on mahdollisuus syventyä johonkin kuvataiteen osa-alueeseen. Opiskelijoilta kysytään paitsi harrastuneisuutta kuvataiteisiin, myös sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn, sanoo ryhmän opettajana toimiva kuvaamataidonopettaja, taidemaalari Maisa Heiskanen. Parikymmenvuotias kuvataidekoulu on maan vanhimpia. Tähän mennessä kahdeksanvuotiset perusopinnot on suorittanut nelisensataa 8 16-vuotiasta. Vuosittain oppilaiksi otetaan valintakokeiden kautta 42 lasta. Perusopetuksen lisäksi kuvataidekoulu järjestää kaikille avoimia kursseja sekä koululuokille ja päiväkotiryhmille suunnattua työpajaopetusta. Taide antaa voimavaroja sekä lapsille että aikuisille. Taidetta tekemällä tai vastaanottamalla ihminen voi käsitellä ja tulkita maailmaa sekä olemassaoloaan siinä, sanoo Heli Tiainen, kuvaamataidonopettaja ja taidemaalari itsekin. vaaka- ja pystysuorat raidat. Nämä erilaisista viivaelementeistä koostuvat abstraktit maalaukset saattavat kuitenkin synnyttää mielikuvia maisemista ja arkkitehtuurista. Scullyn maalauksia näkee kaikkialla kansainvälisissä nykytaiteen museoissa ja niiden omaperäinen maalauksellisuus on vaikuttanut suuresti abstraktiin värikenttämaalaukseen niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Näyttely antaa monipuolisen kuvan Sean Scullyn tuotannosta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Maalauksien lisäksi mukana on pastelleja, vesivärejä, grafiikkaa sekä valokuvia Näyttelyyn liittyy Sean Scullyn taidetta ja henkilökuvaa valaisevia videoita ja filmejä. Museo avoinna ti su kello , ma suljettu Aikuiset 7 euroa, lapset (7 16 v.) ja opiskelijat 3 Yleisöesittelyt sunnuntaisin kello Uudet tilat parantavat työskentelyoloja Tänä syksynä kuvataidekoulu sai ensimmäiset taideopetusta varten suunnitellut tilat Tammelan kirjaston entisistä tiloista. Opetustilamme eivät juuri kasvaneet, mutta erityisesti keramiikan, kuvanveiston ja grafiikan työskentelyolosuhteet paranivat oleellisesti ja myös ilmanvaihto ja turvallisuus kohenivat, toteaa Tiainen. Tilat on ryhmitelty toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Kuvanveistoluokan yhteydessä on erillinen kipsivalutila ja entisen metallityöluokan pajahuone ahjoineen. Keramiikan tiloihin liittyy töiden viimeistely- ja kuivatushuone sekä keramiikkauunit. Grafiikkaan, maalaukseen ja piirustusten fiksaukseen on omat tilansa. Kuvataidekoulun saneeraus oli ensimmäinen osa Tammelan koulun uudemman osan perusteellista korjaus- ja muutostyötä. Seuraavassa vaiheessa peruskoululle ja kuvataidekoululle on suunniteltu myös yhteistiloja. Sen myötä oppilaspaikkojen lisääminenkin on toivottavasti mahdollista, toteaa rehtori. Varpu Seppälä, teksti Tanja Mikkola, kuva Sähköllä toimivien työkalujen käyttökin on nyt helppoa, esittelee kuvataidekoulun rehtori Heli Tiainen kuvanveistoluokkaa. Taustalla on uusi erillinen kipsivalutila sekä entisen metallityöluokan pajahuone ahjoineen. Material & Message lasitaidetta Pirkanmaalta Vapriikissa Material & Message -näyttelyssä on esillä mielenkiintoinen kokoelma pitkään alalla olleita taitelijoita ja nuoria, uransa alkuvaiheessa olevia lasitaitelijoita. Näyttelyyn valittujen taiteilijoiden, samoin kuin heidän esillä olevien töidensä valintaperusteena on mahdollisimman monipuolisen kuvan antaminen suomalaisen lasin nykytilasta. Sarjatuotannon ohella näyttelyyn on valittu myös uniikkiteoksia: lasiveistoksia sekä installaatioita. Mukaan on valittu yhdeksän sellaisen suomalaisen lasitaitelijan töitä, joiden työskentelyssä Pirkanmaan maakunta ja Tampereen seutu, maan lasitaiteen ydin, on keskeinen. Mukana ovat Alma Jantunen, Reima Maaronen, Heikki Orvola, Johannes Rantasalo, Markku Salo, Taru Syrjänen, Inkeri Toikka, Oiva Toikka sekä Vesa Varrela. TAMPERE FILHARMONIA Syyskausi 2003 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali (17/11/7 ) János Fürst, kapellimestari Henrik Perelló, viulu Raitio: Joutsenet op. 15 Hatsaturjan: Viulukonsertto Tsaikovski: Manfred-sinfonia op. 58 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali (17/11/7 ) Eri Klas, kapellimestari Mati Turi, tenori Viron kansallinen mieskuoro Sibelius: Sandels op. 28 mieskuorolle ja orkesterille R. Strauss: Also sprach Zarathustra op. 30 Brahms: Rinaldo op. 50 tenorille, mieskuorolle ja orkesterille Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali (17/11/7 ) Sian Edwards, kapellimestari Petri Alanko, huilu Sibelius: Satu op. 9 Saariaho: Aile du Songe, konsertto huilulle ja orkesterille Elgar: Sinfonia nro 1 As-duuri op. 55 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali (17/11/7 ) Wolf-Dieter Hauschild, kapellimestari Sibelius: Kurkikohtaus näytelmästä Kuolema op. 44 nro 2 Skrjabin: Le poème de l extase (Hurmion runoelma) Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali (17/11/7 ) John Storgårds, kapellimestari ja viulusolisti Raoul Björkenheim, sähkökitara Bach-Stokowski: Toccata ja fuuga d-molli Björkenheim: Situations sähkökitaralle, viululle ja orkesterille Bartók: Konsertto orkesterille Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali (17/11/7 ) Susanna Mälkki, kapellimestari Juhani Lagerspetz, piano Adès: but all shall be well Tiensuu: Mind, konsertto pianolle ja orkesterille Prokofjev: Sinfonia nro 5 B-duuri op. 100 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali (17/11/7 ) Eri Klas, kapellimestari Päivi Nisula, sopraano Markus Nieminen, baritoni Tampereen Filharmoninen Kuoro Kuula: Merenkylpijäneidot op. 12, legenda sopraanolle ja orkesterille Kuolemattomuuden toivo op. 15, kantaatti baritonille, kuorolle ja orkesterille Orjan poika op. 14, sinfoninen legenda sopraanolle, baritonille, kuorolle ja orkesterille Rahmaninov: Sinfoniset tanssit op. 45 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali (17/11/7 ) Stefan Solyom, kapellimestari Cecilia Zilliacus, viulu Melartin: Väinämöinen luo kanteleen Paganini: Viulukonsertto nro 2 h-molli op. 7 Stravinsky: Petruska (1947) To ja pe klo 19 Tampere-talon Iso sali (17/11/7 ) Kuului laulu enkelten Tampere Filharmonian joulukonsertti Markus Lehtinen, kapellimestari Mari Palo, sopraano Jorma Hynninen, baritoni Tampereen Filharmoninen Kuoro Kauneinta joulumusiikkia Suomesta ja maailmalta

12 12 Palveluiden viidakko vaatii paljon vanhuksen omaisilta Nykyhyhkyläisen Armi Viidan matka vanhusten palveluiden monisävyisessä ja välillä vaikeakulkuisessakin maailmassa alkoi oikeastaan vasta Silloin hänen hyväkuntoisen, itsenäisen 90-vuotiaan äitinsä kunto alkoi heiketä. Asuminen yksin ilman apua tuntui mahdottomalta. Monivaiheinen matka on sittemmin jatkunut niin, että nyt äiti jonottaa paikkaa palveluasuntoon. Viita on tallentanut vaiheet päiväkirjaan. Tilanne tuli eteen oikeastaan vähän yllättäen. Äiti oli selviytynyt siihen asti hyvin itsenäisesti arjestaan. Sopivien vanhuspalveluiden etsiminen ja saaminen on ollut melko vaikea, välillä hirveän rankka prosessi, jossa on mukana paljon tunteita, sanoo Viita. Hän ei ole ainoa tamperelainen, joka huomaa, ettei vanheneva lähisukulainen selviydykään enää kotona yksin. Tutustuminen vanhusten palveluihin tulee yleensä ajankohtaiseksi vasta, kun ne liittyvät oman elämän arkeen ja tarpeisiin. Palveluiden kenttä saattaa silloin näyttäytyä kirjavana viidakkona, josta on vaikea löytää omia polkuja. Ikääntyneen äidin matka vanhusten palveluiden viidakossa on vaatinut Armi Viidalta ja Risto Järviseltä aikaa, voimia ja aktiivisuutta. Hoitosopimus SPR:n kanssa Armi Viita kävi ensi kertaa Amurin aikuisneuvolassa vuonna 1999, kun hän ei tiennyt, miten voisi helpottaa yksin asuvan äidin elämää. Silloin äitiä pidettiin liian hyväkuntoisena kaupungin kotihoidon asiakkaaksi. Teimme kaupungin ehdotuksesta hoitosopimuksen Punaisen Ristin kanssa. Sieltä äiti sai kerran viikossa hoito-, siivous ja asiointiapua. Parin vuoden kuluttua käyntikertoja piti lisätä. Heikentynyt näkö aiheutti hankaluuksia ja sydänkin oireili niin, että välillä piti lähteä keskellä yötä Hatanpäälle. Omaistenkin epävarmuus äidin selviytymisestä kävi turvapuhelimesta huolimatta ylipääsemättömäksi. Viita vaati omalääkäriltä perusteellisia tutkimuksia, jotka tehtiinkin Kaupin sairaalassa. Entisten ammattiemme vuoksi meillä kummallakin on ollut rohkeutta lähteä etsimään tietoja, mutta vaikeuksia on silti riittänyt. Välillä ihmettelee sitä, kuinka ihmiset selviytyvät tässä viidakossa. Ilman omaisten aktiivisuutta se on mahdotonta. Papereitten kulkua on pakko seurata alusta loppuun, arvioi Viidan aviomies Risto Järvinen. Molemmat korostavat, että matkan aikana vastaan on tullut paljon osaavaa ja loistavaa väkeä, mutta jonkinlainen helmiä yhdistävä nauha puuttuu. Koordinoinnissa ja tiedonjaossa on vielä klappia. Viita ja Järvinen pitävät ongelmana sitä, että jos vanhus ei ole suoraan kaupungin kotihoidon piirissä, hänen pääsynsä palveluasuntoon hankaloituu. Niillä, jotka voivat kiinnittyä ajoissa kaupungin palveluihin, on helpompaa. Mistä löytyy palveluasunto? Äidin kunto on sittemmin heikentynyt. Hän kaatui pahasti kotonaan ja magneettikuvaukset paljastivat, että dementia on alkanut heikentää muutenkin toimintakykyä. Ymmärsimme, ettei äiti voi enää asua yksin, mutta palveluasunnon löytäminen oli vaikeaa. Emme tunteneet edes prosessia, miten paikkaa haetaan ja miten asiasta päätetään. Parinkymmenen puhelun jälkeen oikea osoite löytyi. Jonotuspaikka varmistui elokuun lopulla. Nyt äiti odottaa pääsyä palveluasuntoon. Matti Wacklin, teksti Oman alueen kotipalvelun ohjaaja tai terveydenhoitaja auttaa alkuun Vanhusten palveluilla selkeä, kehittyvä kartta Linnainmaan sosiaali- ja terveysasemalla työskentelevä palveluesimies Riitta Palkinen tietää, ettei Armi Viidan kuvailema tapaus ole ainutkertainen. Ikääntyvien omaiset joutuvat usein hämilleen tilanteessa, jossa he huomaavat, ettei vanhus enää selviydy omasta arjestaan. Avun löytämiseen on kuitenkin selvät, suunnitellut reitit. Huomaan kuitenkin työssäni, että niistä tiedottaminen ei ole helppoa. Epätietoisia kyselyitä tulee minullekin lähes viikoittain. Pyrimme parantamaan koko ajan tiedotusta ja kehittämään palvelujamme niin, että ketju saadaan entistä sujuvammaksi. Kun ongelmia alkaa ilmetä, omaisten kannattaa ottaa yhteys vanhuksen oman alueen kotihoidon kotipalvelun ohjaajaan tai terveydenhoitajaan. Yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta kotihoito-nimikkeen alta Tampereen kaupungin kohdalta. Toinen vaihtoehto on käyttää Internetiä. Osoitteesta pääsee sosiaali- ja terveystoimen kautta vanhusten palveluihin, joista löytyy kotihoidon haku. Oikea yhteyshenkilö löytyy osoitteen perusteella. Kolmas reitti on Aleksis Kiven katu 18:ssa sijaitseva Ikäpiste. Sinne kannattaa mennä käymään tai soittaa Avun saamiseen ikääntyneille on olemassa selvät reitit, mutta palveluesimies Riitta Palkinen myöntää, että niistä tiedottaminen on vaikeaa. Kotikäynnillä alkuun Kun oikea yhteyshenkilö on löytynyt, palveluketju käynnistyy kotikäynnillä, jossa arvioidaan vanhuksen tilanne ja hänen tarvitsemansa palvelut. Peruslähtökohtana on aina, että vanhus saa elää kotonaan niin kauan kuin omat voimat riittävät. Resurssit vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti palveluita voidaan järjestää. Tilanteet vaihtuvat eri alueilla välillä nopeastikin. Lähtökohta on se, että ketään ei jätetä heitteille, vaikka palveluita välillä joudutaankin jonottamaan. Kotihoito ei pysty aina itse täyttämään kaikkia asiakkaan toiveita. Silloin asiakasta neuvotaan ottamaan yhteyttä muihin palveluntuottajiin. Riitta Palkinen sanoo, että kaupungin kotihoidon tavoitteena on vanhusta arvostava, huolehtiva palveluiden verkosto. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että kaupungin organisaatiossa on yksi henkilö, joka hoitaa vanhuksen palveluita ensimmäisestä kontaktista lähtien. Hän myöntää, että tietojen siirrossa on ollut ongelmia, jotka liittyvät mm. tietosuojakysymyksiin. Kaupungin organisaation sisässä tieto kyllä kulkee, mutta ulkopuolelta ei aina yhtä hyvin. Siksi tarvitaan aktiivisia omaisia, jotka muistuttavat päätöksiin vaikuttavista yksityiskohdista, kuten uusista lääkärintodistuksista. Aina löytyy vaihtoehto Kun vanhus ei enää selviydy kotona tuettunakaan, on aika miettiä jatkovaihtoehtoja. Liikkeelle lähdetään taas ikäihmisen oman alueen kotipalvelun ohjaajan tai terveydenhoitajan kotikäynnillä, jossa mietitään vaihtoehtoja yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Vanhuksen mielipidettä pyritään kunnioittamaan. Palveluasuntojen ja vanhainkotien paikkoja mietitään moniammatillisessa SAS-ryhmässä. Se päättää pääseekö asiakas jonoon. Mitään hakemusta omaisilta ei tarvita. Sen tekee vanhuksen oman alueen kotipalveluohjaaja tai terveydenhoitaja. Asuntojonoon hyväksytty ikäihminen saa paikan heti, kun sellainen vapautuu. Muutamiin palveluasuntoihin voi joutua jonottamaan pitkäänkin, mutta heitteille vanhusta ei jätetä. Jos tarve on huutava, eikä vakituista palveluasuntoa tai vanhainkotipaikkaa voida heti järjestää, meillä on mahdollisuus osoittaa tilapäissija esimerkiksi Kaupin sairaalasta, korostaa Riitta Palkinen. Matti Wacklin, teksti KOTIHOIDON SANASTOA Kotihoidon termien oppiminen vie aikaa, koska merkityksiä on paljon. Tässä lyhyt kertaus. KOTIHOITO: Palvelukokonaisuus, johon kuuluvat kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoidon tukipalvelut. Palvelut on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille tamperelaisille, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai muun syyn takia apua selviytyäkseen kotona. Avun tarve määritellään asiakkaan oman alueen kotipalvelun ohjaajan tai terveydenhoitajan kotikäynnillä, jossa kuullaan myös asiakasta ja hänen läheisiään. Palvelua voi tarvittaessa saada jopa monta kertaa päivässä, öisin ja viikonvaihteissa. Kotihoidon lähihoitajien, kodinhoitajien ja kotiavustajien säännöllisistä palveluista peritään maksu, joka määräytyy palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määriteltyjen käyntien, ruokakunnan henkilömäärän ja bruttotulojen perusteella. Tilapäisistä käynneistä peritään kertamaksu. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT: Ateriapalvelut: Ateria tuodaan kotiin tai asiakas hakee valmiin ruoka-annoksen esim. palvelukeskuksista. Ostokuriiripalvelut: Asiakas saa päivittäistavarat kotiin. Säännöllistä kotihoitoa saavilla palvelu kuuluu palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Muilta peritään kertamaksu. Siivouspalvelut: Yksityinen siivousliike tekee työn. Palvelun hinta määräytyy bruttotulojen ja asunnon koon perusteella. Saunapalvelut: Asiakkaat kuljetetaan saunomaan ja peseytymisessä avustetaan. Kuljetus sisältyy palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, mutta ulkopuolisilta peritään kuljetusmaksu. Turvapuhelin: Yksin asuva asukas voi saada puhelimen avulla apua ympäri vuorokauden. Hälytykset tehdään rannekepainikkeella. Palvelun kuukausimaksu määräytyy bruttotulojen perusteella. HAKEMINEN PALVELUASUNTOON TAI VANHAINKOTIIN Kun kotona selviytyminen käy vaikeaksi, asiakkaalle haetaan paikkaa palveluasuntoon tai vanhainkotiin. Paikkoja haetaan asiakkaan oman alueen kotihoidon terveydenhoitajan tai kotipalvelun ohjaajan kautta. Lyhytaikaispaikoille hakeudutaan myös kotihoidon kautta. OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuen tarkoituksena on turvata paljon apua tarvitsevan vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan selviytyminen kotona. Kyse on harkinnanvaraisesta etuudesta, jota jaetaan kaupungin talousarvioon varatusta määrärahasta. Tampereella tukea voidaan myöntää vain niille hakijoille, joiden hoito on erittäin vaativaa ja sitovaa. Hoitajalle maksettava tulo on veronalaista ja eläketurvaan oikeuttavaa tuloa.

taskuusi koe enemmän! TAMPERE-KORTTI TAMPERE CARD

taskuusi koe enemmän! TAMPERE-KORTTI TAMPERE CARD taskuusi koe enemmän! TAMPERE-KORTTI TAMPERE CARD TAMPERE-KORTTI TAMPERE CARD TAMPERE-KORTTI MUSEOT AMURIN TYÖLÄISMUSEO- KORTTELI ALBERT EDELFELT, UUSMAALAINEN MERIMIES, 1896, EAM Laajasta museotarjonnasta

Lisätiedot

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. - lasten töiden näyttelyn avajaiset klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen klo 15-18.45 Nuorisotiedotuspiste Nurkkeli, Äänekoski Näyttelyitä: klo 12-19, vapaa pääsy

Lisätiedot

Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden käyttö

Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden käyttö Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden käyttö Kyselyllä kootaan tietoa erityisesti siitä, miten yksittäisiä Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaaaikapalveluiden toimipisteitä käytetään.

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

192. Joulu Finlaysonilla 24.11. 22.12.2012

192. Joulu Finlaysonilla 24.11. 22.12.2012 192. Joulu Finlaysonilla 24.11. 22.12.2012 Pikkupalatsi Pikkupalatsilla järjestetään opastettuja ja etukäteen varattuja jouluisia tutustumiskäyntejä, su 25.11. Eliisa-teatteri esittää: Katupeilin takana

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

AVOIMET OVET OHJELMA

AVOIMET OVET OHJELMA AVOIMET OVET OHJELMA Perjantai 14.9.2012 ja Lauantai 15.9.2012 Toimintojen yleisesittelyjä seuraavissa toimipisteissä: - KAUPUNGINTALOLLA - PÄIVÄKODEISSA - PERUSKOULUISSA - NUORISOTILOISSA - PÄÄKIRJASTOLLA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Jalankulkijoiden ja pyöräilyn liikennemäärät

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20 1 of 20 Lehmusreitti Patikointireitti kiertää kaupungin keskustaa maisemapaikalta toiselle luonnonmukaisissa puistometsissä: Salpausselän harjulla, lehdoissa, kallioilla, kuusikoissa ja Vesijärven rannalla.

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai

maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai maanantai MAANANTAI Opastetut kierrokiset klo 14.00 16.00 Opastettu kaupunkikiertoajelu bussilla ammattitaitoisen matkailuoppaan

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Pohjola & Raunistula 20.5. - 26.5.2013

Pohjola & Raunistula 20.5. - 26.5.2013 Pohjola & Raunistula 20.5. - 26.5.2013 Koko viikon Päiväkodin lasten taidenäyttely Pienten kätösten taidetta esillä. Järj. Auralan Setlementti ry ma-pe klo 9-16 la klo 12-16 Auralan kansalaisopiston aula,

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

HIIHTOLOMAVIIKON OHJELMA KRISTIINANKAUPUNGISSA 2012

HIIHTOLOMAVIIKON OHJELMA KRISTIINANKAUPUNGISSA 2012 HIIHTOLOMAVIIKON OHJELMA KRISTIINANKAUPUNGISSA 2012 Kristiinankaupungin Sivistys- ja vapaa-aikakeskus on koonnut hiihtolomaviikon ohjelmalehtisen, johon sisältyy paljon erilaista toimintaa. Kristiinankaupungin

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva

Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva Syyskuun 2015 ohjelma Viikko 37 Maanantai 7.9 8.30 16.00 *Perhekerhoon

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Varissuo 3.9. - 9.9.2012

Varissuo 3.9. - 9.9.2012 Varissuo 3.9. - 9.9.2012 Naapurilähiö - digitaalista tarinankerrontaa Työpajoissa tehdään kollaasitekniikalla digitaalinen esitys siitä, miltä Varissuo näyttää asukkaan silmin. Toiminta on kaikille avointa!

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Tiedustelut: suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo, p. 040 538 6217, raija.arasalo@tampere.fi

Tiedustelut: suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo, p. 040 538 6217, raija.arasalo@tampere.fi 53. TAMPEREEN PÄIVÄN OHJELMA 28.9.-1.10.2007 Tampereen päivä Tampere juhlii perustamispäiväänsä. Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan 1.10.1779. Tämän kunniaksi

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

HAKUINFO PUISTOKONSERTTIESIINTYJILLE 2016

HAKUINFO PUISTOKONSERTTIESIINTYJILLE 2016 1 HAKUINFO PUISTOKONSERTTIESIINTYJILLE 2016 Tampereen kesään jo vuosikymmeniä kuuluneet puistokonsertit soivat jälleen ensi kesänä pitkin kaupunkia. Tanssi-, soitinmusiikki-, ja laulukonsertteja järjestetään

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

MAAILMA MEILLÄ MONIKULTTUURISUUSVIIKKO OMNIASSA 11-15.10.2010

MAAILMA MEILLÄ MONIKULTTUURISUUSVIIKKO OMNIASSA 11-15.10.2010 MAAILMA MEILLÄ MONIKULTTUURISUUSVIIKKO OMNIASSA 11-15.10.2010 Ohjelma ja tapahtumat KOKO VIIKON AJAN KÄYNNISSÄ OLEVAT TAPAHTUMAT: Erikieliset aamunavaukset keskusradion kautta päivittäin Aulassa maailmankartta

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

POWER PARKIIN TÖYSÄN 4H-YHDISTYS. 4H-yhdistyksen kautta saatavana kotipalveluapua siivouksiin. Lasten Lauluilta. Leikkipuistoon! Leikkipuistoon!

POWER PARKIIN TÖYSÄN 4H-YHDISTYS. 4H-yhdistyksen kautta saatavana kotipalveluapua siivouksiin. Lasten Lauluilta. Leikkipuistoon! Leikkipuistoon! Nro 6/2013 TÖYSÄN 4H-YHDISTYS Kotisivumme ovat uudistuneet. Osoitteesta www.toysa.4h.fi löydät tietoa 4H tapahtumista, kerhoista, kotipalvelusta ym. Meidät löydät myöskin Facebookista > Töysän NeljäHoo.

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä POLVIJÄRVI-PÄIVÄT ke - su 17.-21.7.2013 keskiviikko 17.7. klo 18.30 Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä Leikkimielisessä kisassa valitaan

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

50-vuotisjuhla 22. 23.5.2012 Hakametsän jäähalli, Tampere

50-vuotisjuhla 22. 23.5.2012 Hakametsän jäähalli, Tampere 50-vuotisjuhla 22. 23.5.2012 Hakametsän jäähalli, Tampere Ohjelmaryhmien vetäjät tutustumassa esiintymisareenaan! Tapahtumatiedote 2/2012 20.3.2012 Sisältö: 1. Tapahtumarannekkeiden ja ruokailujen tilaamisella

Lisätiedot

KOULUIKÄISTEN talvi 2016

KOULUIKÄISTEN talvi 2016 Tuomiokirkkoseurakunnan ja Tammerfors Svenska församlingenin KOULUIKÄISTEN talvi 2016 ILLAT KERHOT PARTIO LEIRI TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO- SEURAKUNTA TAMMERFORS SVENSKA FÖRSAMLING www.tampereenseurakunnat.fi/tuomiokirkonkoululaiset

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Juhlavuoden ohjelma pääkirjastossa syksyllä 2015 Muutokset ovat mahdollisia, seuraa kirjaston kotisivuja. Seinäjoen kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14, SEINÄJOKI Cosplayn

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen

Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen Ilokseni on todettava, että valo ei hevin anna periksi. Syksyn loskat antavat vielä odottaa itseään ja hyvä niin. Kyllä sitä tarpomista joutuu taas kestämään talven

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Mikä ihmeen Hakunila? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 8.3.2013 Pari seikkaa Hakunilasta - Vantaa:

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot