Sisäilmatutkimukset ja riskirakenteet

Transkriptio

1 RAKSVSTEMS 1(11) Linnalan koulu Liite 3: Sisäilmatutkimukset ja riskirakenteet Sisäilmatutkimukset ja riskirakenteet KUMPPANUUSTALO Honkaharju 7, Imatra Raportointipäivä I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

2 RAKSVSTEMS 2(11) Linnalan koulu JOHDANTO Tämä vanhan koulurakennuksen sisäilmankuntotutkimus on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehtyjen tarkastuksen, materiaali- ja ilmanäytteiden oton perusteella. Kuntotutkimuksen tarve perustuu; 1950-luvulla rakennetussa koulurakennuksessa käyttäjien havaitsemat poikkeamat sisäilman laadussa Tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, jossa selvitetään sisäilman laatu. Tavoitteena on antaa useita vaihtoehtoja korjaustöiden suorittamiseksi. Tutkimuksen kohteena oli koulurakennus, joka koostuu itse koulurakennuksesta ja siihen yhteen rakennetusta asuinkerrostalosta. Rakennus on 3 kerroksinen ja kellarillinen. Kellarikerroksessa sijaitsevat tekniset tilat, ruokala, keittiö, varastotiloja ja työtoiminnan tiloja. 1 ja 2 kerroksissa on pääasiassa vanhoissa luokkahuoneissa erilaisia toimistokäytössä olevia tiloja. 3-kerroksessa sijaitsee työtoiminnan työskentelytilat. Rakennus on alkujaan rakennettu 1950 luvulla, aikojen saatossa rakennuksen eritilojen käyttötarpeen mukaan niitä on muutoskorjattu. Viimeisimpänä korjaustyönä on suoritettu itse päärakennusosan luokkahuoneiden ikkunoiden uusiminen. Rakenteiden kuntokatselmuksella pyrittiin selvittämään sisäilman laatua heikentävät kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakenteet ja rakenneosat. Materiaali ja ilmanäytteiden avulla pyrittiin selvittämään sisäilman laatua. I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

3 RAKSVSTEMS 3(11) Linnalan koulu TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT TUTKIMUKSEN SUORITTAJA Raksystems Insinööritoimisto Oy Puotikatu Lahti p kari. hassinen@raksystems.fi, TILAAJA/ OMISTAJA Imatran Tilat Liikelaitos c/o Imatran Yh-Rakennuttaja Oy Jyri Honkasalo Esterinkatu Imatra KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Kohteen tiedot Kohde Lähiosoite Postinumero- ja toimipaikka Rakennustyyppi Tilavuus Kerrosala Valmistumisvuosi Kerrosluku Kumppanuustalo Honkaharju Imatra Koulurakennus 1950-luku 2-3 ja kellarikerros TARKASTUKSESSA KÄYTETYT MITTALAITTEET JA VÄLINEET Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter (kalibroitu 12/201) Kosteudentunnistin Humitest MC 100-S Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI1 ja HMP2 (kalibroitu 1 / 2015) Porakone Savuampullit Ilmanäytteiden ( andersen) otossa käytettiin analyysivastausten laatija laboratorion lähettämiä laitteita I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

4 RAKSVSTEMS (11) Linnalan koulu TUTKIMUKSEN LAAJUUS Tarkastuksen alussa suoritettiin kohteessa tarvekartoitus riskirakenteiden selvittämiseksi. Tarvekartoituksessa suoritettiin kosteusmittauksia eri rakenteisiin. Tekniseltä isännöitsijä Jyri Honkasalolta kyseltiin kiinteistössä aikaisemmat suoritetut vaurio- ja muutostyöt. Myös henkilökunnalta kyseltiin heidän kokemuksiaan tiloissa oleskelusta. Kohteeseen suoritettiin sisäilman mikrobimittaus, jolla pyrittiin selvittämään sisäilmassa olevien mikrobien määrää ja lajistoa. Rakenneavauksia suoritettiin välipohja- ja ulkoseinärakenteisiin, joista otettiin myös materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten. KOHTEEN AIKAISEMMIN TIEDOSSA OLEET RISKIALTTIIT RAKENTEET alkuperäiset ikkunat 8 asuinosa, liikuntasali, kellari ja käytävät 3-kerroksen puurakenteiset yläpohja- ja seinärakenteet osittain toteutettu koneellinen poistoilmanvaihto, joka oli suljettu 3-kerroksen osalta I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

5 RAKSVSTEMS 5(11) Linnalan koulu Rakennetutkimukset: Rakennetutkimus suoritettiin pääosiltaan tutkimussuunnitelman mukaisesti. Mikrobi näytteet: Mikrobinäytteitä otettiin 6-vaiheimpaktorilla sisäilmasta. 5. RAKENNUSTEKNISET KUNTOTUTKIMUKSET Ulkoseinärakenteet: Ulkoseinien rakenteita selvitettiin tarkastuksessa tehtyjen havainnoin. Ulkoseinien todellista rakennetta selvitettiin poraamalla 2-kerroksen ulkoseinään reikä. Ulkoseinärakenne oli seuraava (sisältä päin lukien) rappaus 20 mm savitiili n. 300 mm mineraalivillaeriste n. 20 mm savitiili n. 150 mm roiskerappaus Ulkoseinän rakennetta eristeeseen saakka I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

6 RAKSVSTEMS 6(11) Linnalan koulu Välipohjarakenteet: Välipohjarakenteita rakenteita selvitettiin tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella. Välipohjarakenteita rakennetta selvitettiin poraamalla 1 / 2-kerroksen ja 2 / 3-kerroksen välipohjiin reiät. Välipohjarakenteet 1 ja 2 kerrosten välillä ( ns. alalaattapalkisto) olivat seuraavat: lattiapinnoite ( vinyylilaatta ) sisältää asbestia tasoitekerros mm pintabetonilaatta 0 50 mm teräsbetoni laatta mm muottilaudoitus n. 20 mm ( lahoamisvaiheessa ) ilmarako n mm teräsbetoninen alalaatta mm huoneen kattopinnoite Välipohjan ylälaatan rakennetta Ylälaatan alla on muottilaudoitus joka on laho- ja kosteusvaurioitunut ( vinyylilaatan liima sisältää asbestia) I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

7 RAKSVSTEMS 7(11) Linnalan koulu Välipohjarakenteet 2 ja 3 kerrosten välillä ( ns. alalaattapalkisto) olivat seuraavat: lattiapinnoite ( muovimatto ) tasoitekerros mm pintabetonilaatta mm muottilaudoitus n. 20 mm ( lahoamisvaiheessa ) ilmarako n mm teräsbetoninen alalaatta mm huoneen kattopinnoite pintalaatan alla on lahoamisvaiheessa oleva muottilaudoitus Yläpohjarakenteet: Yläpohjarakenteita rakenteita selvitettiin tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella. Yläpohjarakenteissa havaittiin runsaasti vanhoja kosteusvaurioita. Kosteusvauriot olivat pääosiltaan kattoikkunoiden läheisyydessä. Vesikaton vinouden vuoksi kosteusvaurioita havaittiin olevan lisäksi kattoikkunoiden kohdalla sivuseinissä. 6 ILMANVAIHTO Rakennuksen ilmanvaihto on pääosiltaan painovoimainen, mutta osittain rakennuksessa on toiminnassa koneellinen poistoilmanvaihto. Kaksi eri ilmanvaihtojärjestelmää ei sovi samoihin tiloihin, koska ilmavirtausten suunnitelmallisuus puuttuu. Epäpuhdasta ilmaa kulkeutuu sisätiloihin hallitsemattomasti. Rakennuksen ilmanvaihto on johtuen säänvaihtelujen mukaan joko korkea ylipaine tai alipaine, jota vielä osittainen koneellinen poistoilmanvaihto edesauttaa. I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

8 RAKSVSTEMS 8(11) Linnalan koulu 7 MUUT TUTKIMUKSET Sisäilman mikrobit: Näytekohta Näytteessä todetut kosteusvauriomikrobit 1. Koulutustila 211 Aspergillus versicolor 2. 2-krs toimistotila Pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Ei aktiivista mikrobikasvustoa 3. 3-krs työtilan etuosa Aktinomykeettejä (toksisia) Aspergillus versicolor. I-krs käytävä Aktinomykeettejä (toksisia) Aspergillus ryhmiä 5. Kellarikerroksen käytävä Aktinomykeettejä (toksisia) Aspergillus ryhmiä Raporttiin sisältyvän näytteiden perusteella on todennäköistä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa on mikrobikasvustoa. I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

9 RAKSVSTEMS 9(11) Linnalan koulu Materiaali näytteet: Rakenneavausten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä, jotka analysoitiin laboratoriossa. Nä tekohta Materiaali Tulkinta 1. Välipohja 1 / 2-krs koulutustila 211 Muotti/auta Näytemateriaalissa näkyvä tummentuma (vihertävää ja mustaa) sekä sinistymää. 2. Ulkoseinä Mineraalivilla 3. Katon sisäverhous- Huokoinen kuitulevy levy koulutustila 211 Näytemateriaalissa esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Ulkoseinän puukiila Puu koulutustila 211 Näytemateriaalissa näkyvä kosteus tummentuma. 5. Välipohja 2/3-krs Pahvi Näytemateriaalissa esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa 6. 3-krs katon sisäver- Huokoinen kuitulevy houslevy Näytemateriaalissa esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytemateriaalissa näkyvää kosteus tummentumaa. I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

10 RAKSVSTEMS 10(11) Linnalan koulu 8. YHTEENVETO Mikrobikasvusto: Kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa havaittiin sisäilmasta otetuissa näytteissä kaikista kerroksista ja näytteidenottotiloista. Pääasiallisena syynä vaurioon ovat: Painovoimainen ja osittainen koneellinen poistoilmanvaihto. Välipohjarakenteiden reuna-alueilla tapahtuva betonimuotin lahoaminen, jolloin sisäilmaan kulkeutuu runsaasti mikrobeja vuotoilman mukana. Välipohjarakenteiden (ylä- ja alalaatan välinen tila) sisällä olevissa ilmatiloissa havaittiin tarkastushetkellä erittäin voimakkaita ilmavirtauksia. Välipohjirn ilmavirtaukset Luokan 211 ulkoseinään tehdyn avauksen kohdalla havaittiin että tiilirakenteisen ulkoseinärakenteen läpi on tullut viistosateesta johtuvaa kosteutta sisäpinnoille. Eri kerroksista kulkeutuu epäpuhdasta ilmaa toisiin tiloihin. Kellarikerroksessa on havaintojen mukaan runsaasti kosteusvaurioon viittaavia mikrobipitoisuuksia. Rakennuksessa nyt suoritetun sisäilmamittauksen perusteella on havaittu homemyrkkyjä tuottavia mikrobeja. Nyt havaituista mikrobeista voi aiheutua terveydellistä haittaa tiloissa oleskeleville. (Terveydensuojelulaki 763/199, 1, 26, 27, Tsl muutos /1223, 32, 53 ). Suosittelen rakennuksen poistamista käytöstä. 9. TOIMENPIDE-EHDOTUS Pikaisesti tehtävät toimenpiteet (toimenpiteet, joiden avulla vähennetään terveydelle haitallisten epäpuhtauksien vaikutus sisäilmaan) Ilmastoinnin ilmavirtausten säätäminen suunnitelmien mukaisiksi llmavirtauksien säätä siten ettei eri kerroksiin pääse kulkeutumaan kellari- ja liikuntasalitiloista tuloilmaa. Eri kerrosten välisten ilmavirtojen estäminen erillisillä väliaikaisilla seinäratkaisuilla Kellaritilan (? onko käytännössä mahdollista? ) ja liikuntasalitilojen käyntiovien tiivistäminen riittävästi, ettei tiloista pääse epäpuhdasta vuotoilmaa kulkeutumaan muualle sisätiloihin. Väistötilojen hankinta korjaussuunnittelun ja korjaustöiden ajaksi. Kosteusvaurioiden laajuuden selvittäminen rakenneavauksin. I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

11 RAKSVSTEMS 11(11) Linnalan koulu Lähiaikoina tehtävät toimenpiteet Korjaustöiden kustannusten selvittäminen ja niiden aloittamisesta päättäminen. Peruskorjaus ( peruskorjauksessa toteutettavat sisäilmakorjaustyöt ) Välipohjarakenteiden uusiminen 3-krs ulkoseinä ja yläpohjarakenteiden uusiminen IV-laitteistojen kokonaisvaltainen uusiminen erillisen ilmanvaihtosuunnitelman mukaan Vanhojen käytöstä poistettujen hormistojen purkaminen / täyttäminen ilmatiiviiksi Salaojituksen ja sadevesiviemäröinnin asentaminen rakennuksen ympärille Sokkelien vedeneristysten uusiminen Ulkopuolisen routaeristyksen asentaminen Maanvastaisten lattiarakenteiden ja niiden eristysten uusiminen (kellari) Ulkoseinien mahdollinen lisäeristys Olemassa olevien alkuperäisten ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen Kellaritilojen käyttötarkoituksen selvittäminen jatkossa Lahdessa RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Kari Hassinen, Rkm Rakennusterveysasiantuntija RTA P kari.hassinen@raksystems.fi Liitteet: Testausseloste ilmanäyte 6-vaiheimpaktoruikerääjällä , Testausseloste materiaalinäyte suoraviljely , I Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa I V-tunnus

12 Turun yliopisto University of Turku TESTAUSSELOSTE (1 / 1; liiteosa 2 ss.) ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Tunniste: Kumppanuustalo_lLMA_Raks_ xlsb Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Tiedoksi: Raksystems insinööritoimisto Oy/ Kari Hassinen Puotikatu 7, 1700 Lahti Raksystems insinööritoimisto Oy tilaajalle kari.hassinen@raksystems.fi Menetelmä: llmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m" ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 15 kpl Tiedot näytteenotosta: lmpaktorityyppi: Andersen Kohde: Kumppanuustalo, Imatra Näytteenottaja: Raksystems insinööritoimisto Oy/ Kari Hassinen Näytteenottopvm: Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila -5 C. RH 65%. Saapumispvm: Keräyspaikat: Sarjat Sarjat.-6. Koulutustila 211 Toimistotila Sarjat Ompelimon etuosa Sarjat I-krs, käytävä Sarjat Kellarikerros, käytävä Analysoijat: Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä, Raisa llmanen, Oskari Talvitie /, 2001 Turun yliopisto Lob. tunniste Aj955 -Aj957 Aj958 - Aj960 Aj961 - Aj963 Aj96 - Aj966 Aj967 - Aj969 Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on kopioitu liitteeksi ja talletettu laboratorion arkistoon. Koulurakennus (toimistona) taajamassa. Koneellinen poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/-huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Nyt raportoitavissa tuloksissa tulkinta perustuu yksittäisten tilojen kohdalla Asumisterveysohjeessa / Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin. Selvitettäessä toimistotilojen mikrobivaurioita tätä ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan Kosteusvauriotyöryhmän muistion (STM, 2009) mukaista tulkintaa (Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla). Vaurioitu mattom ien toimistorakennusten sisäilmassa sieni-itiöpitoisuudet ovat yleensä hyvin matalia (2-5 cfu/m3) ja TIL:n tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m3 sieni-itiöpitoisuus toimistoilmassa viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

13 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb 2/1 (liite 3 ss.) Sarjat Koulutustila 211 (Aj955 - Aj957) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 DG-18: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 c, RH 17% Tulokset: Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (1 vrk): *~ 133 alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: Muut ryhmät: Aspergillus versicolor *t:! Penicillium Cladosporium Trichoderma *t:! steriili rihma Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 83 Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: Aspergillus versicolor *t:! 72 Penicillium Aspergillus sydowii *t:! Aspergillus ochraceus *t:! Aspergillus ryhmä Restricti * 5 11 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 15 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Toksinen mikrobiryhmä Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

14 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb 3/1 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi vallitsevana kosteusvaurioon viittaava sieniryhmä (Aspergillus versicolor), mitä voidaan pitää epätavanomaisena. Poikkeava mikrobisuvusto voi kuitenkin johtua myös rakennuksen tavanomaisesta käytöstä tai siitä, miten rakennus sijaitsee ulkopuolisiin mikrobilähteisiin nähden. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla tz 100) ja lajistossa esiintyi vallitsevana kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (Aspergillus versicolor) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tulkinnan perusteet, ks. liite. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

15 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb /1 (liite 3 ss.) Sarjat.-6. Toimistotila (Aj958 - Aj960) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 DG-18: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 22 C, RH 17% Tulokset: Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (1 vrk): *~ 158 alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: H iivasienet: Aspergillus versicolor *t:! Penicillium Aspergillus ochraceus *t:! 7 7 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 22 Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: Penicillium H iivasienet: Muut ryhmät: steriili rihma Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 36 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

16 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb 5/1 (liite 3 ss.) Sarjat Ompelimon etuosa (Aj961- Aj963) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 DG-18: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 c, RH 17% Tulokset: Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (1 vrk): *~ Mesofiiliset sienet (MA2 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: H iivasienet: Penicillium Aspergillus versicolor *t:! Aspergillus fumigatus * 9 Chrysonilia Paecilomyces variotii *t:! Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 62 Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: Muut ryhmät: Penicillium Aspergillus versicolor *t:! Eurotium * Paecilomyces variotii *t:! steriili rihma Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Toksinen mikrobiryhmä Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

17 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb 6/1 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeetti-itiöpitoisuus oli selvästi koholla viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaa n (koholla ;;:lq). Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi vallitsevana kosteusvaurioon viittaava sieniryhmä (Aspergillus), mitä voidaan pitää epätavanomaisena. Poikkeava mikrobisuvusto voi kuitenkin johtua myös rakennuksen tavanomaisesta käytöstä tai siitä, miten rakennus sijaitsee ulkopuolisiin mikrobilähteisiin nähden. Mesofiilinen lajista: Nopeakasvuiset sienet (Chrysonilia) ovat saattaneet peittää muita kasvustoja alleen ja näin ollen ilmoitetut sienten du-pitoisuudet voivat olla todellista matalampia. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli korkea (> 500) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Näytteessä tavattiin yhtenä vallitsevana lajina kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (Aspergillus versicolor). Tulkinnan perusteet, ks. liite. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

18 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb 7 /1 (liite 3 ss.) Sarjat krs, käytävä (Aj96 - Aj966) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 DG-18: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 c, RH 15% Tulokset: Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (1 vrk): *~ Mesofiiliset sienet (MA2 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: Muut ryhmät: Penicillium Aspergillus versicolor *t:! Cladosporium Aspergillus sp. steriili rihma Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 120 Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: Penicillium Aspergillus versicolor *t:! Cladosporium Aspergillus fumigatus * 9 Aspergillus sp. Hyalodendron H iivasienet: Muut ryhmät: steriili rihma Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Toksinen mikrobiryhmä Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

19 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb 8/1 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla (;?: 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaa n. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla tz 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaa n. Tulkinnan perusteet, ks. liite. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

20 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb 9/1 (liite 3 ss.) Sarjat Kellarikerros, käytävä (Aj967 - Aj969) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 DG-18: kerätty ilmamäärä 283 I, pienin havaittu pitoisuus cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 2o c, RH 1% Tulokset: Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (1 vrk): *~ Mesofiiliset sienet (MA2 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: H iivasienet: Muut ryhmät: Penicillium Aspergillus versicolor *t:! Aspergillus sp. Cladosporium Aspergillus niger steriili rihma Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 270 Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Sienilajisto Homesienet: H iivasienet: Penicillium Aspergillus versicolor *t:! Aspergillus sp. Cladosporium Aspergillus ryhmä Restricti * Paecilomyces sp. *t:! Aureobasidium Eurotium * Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Toksinen mikrobiryhmä Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

21 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb 10/1 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeetti-itiöpitoisuus oli selvästi koholla viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaa n (koholla ;;:lq). Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla (;;: 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaa n. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli korkea (> 500) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Näytteessä tavattiin yhtenä vallitsevana lajina kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (Aspergillus versicolor). Tulkinnan perusteet, ks. liite. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

22 lf Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppan uustalo _I LMA_Raks _ xlsb 11/1 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella on todennäköistä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa on mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa llmanen FM, projektitutkija Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. Testausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

23 .,. Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppa nu ustalo _I LMA_Raks _ xlsb 12/1 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käytetty menetelmä on ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä otettuna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimittauksilla selvitetään ovatko tutkitun tilan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimittauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellaritilassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta itiöitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisätiloihin. Näytteenotto lima näytteen ottoon on käytetty 6-vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat tiedot ovat raportin sivulla 1. Analysointi Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitettyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin (199) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (du= pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: - tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG); bakteerit, aktinomykeetit - 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit - dikloraani-18%-glyseroliagar (DG-18); kserofiiliset sienet. Kserofii/iset sienet kasvavat mesofii/isiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaa/in vesiaktiivisuusvaatimus on aw = 60-80). Kserofii/iset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna-alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: - inkubointilämpötila 25 C - inkubointiaika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-1 vrk, aktinomykeettien tyypitys 10-1 vrk. Tulokseen vaikuttavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole ottanut näytteitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä ja lopullinen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaikuttavat tekijät on näytteenottajan vastuulla. Tuloksen toistettavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Mitattu matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuutta rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaasti huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan polttopuita, ilma näytteen tutkiminen ei todennäköisesti kuvaa luotettavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobialtistusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto. 'estaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. 'estausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa. 'ostiosoite: xerobiologian yksikkö (001 Turun yliopisto

24 Turun yliopisto University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppa nu ustalo _I LMA_Raks _ xlsb 13/1 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja -määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) - aktinomykeetti-itiöpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava aktinomykeetti-itiöpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama-alueella sijaitseville rakennuksille. - muiden bakteerien kuin aktinomykeettien kohonnut kokonaispitoisuus (>500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei viittaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puutteellisesta ilmanvaihdosta. - sieni-itiöpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava sieni-itiöpitoisuus taajama-alueella sijaitsevissa asunnoissa. - sieni-itiöpitoisuus, cfu/m 3 : kohonnut sieni-itiöpitoisuus taajama-alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos lajistossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näytteet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja -määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobi ryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä merkillä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri tilassa otetussa näytteessä tai useiden eri indikaattorimikrobien esiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tiettyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) itiöiden yksittäisiäkin pesäkehavaintoja ilma näytteessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollisesti toksisina eli myrkkyjä tuottavina. Tämä merkitsee sitä, että mainitun mikrobiryhmän (esim. aktinomykeetit) tiedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien tiedetään tuottavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ~-merkillä. Muut tilat kuin asuintilat Tuotannolliset tilat Tuotannollisissa tiloissa on mahdollista, että tiloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman että ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoisuuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdittava tilannekohtaisesti. Koulurakennukset Selvitettäessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäyttein voidaan tulosten tulkinnassa käyttää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulurakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieniitiöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista otettujen näytteiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksittäisten näytteiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä- 'estaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. 'estausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa. 'ostiosoite: xerobiologian yksikkö (001 Turun yliopisto

25 .,. Turun yliopisto y University of Turku Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Ku mppa nu ustalo _I LMA_Raks _ xlsb 1/1 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään rakennuksen eri tiloista otettua näytettä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuutta ole, yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyihin kriteereihin. Toimistotilat Toimistotiloissa mikrobi pitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveyslaitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m 3 sieni-itiöpitoisuus toimistoilmassa viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m 3 (Kosteusvauriotyöryhmän muistio, 2009). Sairaalat, puhdastilat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason tilat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdastiloihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käytettäessä aerobiologisia ilmanäytteitä kontrolloimaan puhdastilojen mahdollisia kontaminaatioita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja-arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin tilaan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. Altistumisesta saattaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esimerkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisätietoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liittyvistä mittauksista sekä korjausten yleisperiaatteista. Kosteusvaurioituneita rakenteita purettaessa vapautuu ympäristöön runsaasti mikrobeja, jotka voivat levitä muihin tiloihin ja aiheuttaa haittaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvauriorakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT-kortissa Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu-työmenetelmäkortissa Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Viitteet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys -lehti, Pori ss. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen-Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/ ss. Ratu kortti: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki RT kortti: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. Helsinki Somerville MC, Rivers JC An alternative approach for the correction of bioaerosol data collected with multiple jet impactors. Am lnd Hyg Assoc J 55: 'estaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Liitteenä menetelmätiedot ja tulosten tulkinta periaatteet. 'estausselosteen osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa. 'ostiosoite: xerobiologian yksikkö (001 Turun yliopisto

26 f ~ Turun yliopisto '1' University of Turku TESTAUSSELOSTE 1/7 materiaalinäyte, suoraviljely Kumppanuustalo_MAT _Raks_l docx Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite.: Tiedoksi: Raksystems insinööritoimisto Oy/ Kari Hassinen Puotikatu 7, 1700 Lahti Raksystems insinööritoimisto Oy Tilaajalle kari.hassinen@raksystems.fi Selosteen sisältö: Näytetiedot: Kohde: Näytteenottaja: Näytteenottopvm: Näytteet: Näyte 1. Näyte 2. Näyte 3. Näyte. Näyte 5. Näyte 6. materiaalinäytteitä Kumppanuustalo 6 kpl Raksystems insinööritoimisto Oy/ Kari Hassinen , näytteet saapuneet Välipohja 1/11 kerros (puu) Ulkoseinä (lasivilla) VP, sisälevy (huokoinen kuitulevy) Ulkoseinä, kiilapala (puu) 3 kerros, lattia (pahvi) 3 kerros, kattolevy (huokoinen kuitulevy) /ab. tunniste Aj99 Aj950 Aj951 Aj952 Aj953 Aj95 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: Kasvatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; laboratorion sisäinen menetelmä Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, suuntaa antava määräarvio, viljely suoraan maljoille ilman laimennusta. Menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit / OT Tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG, Asumisterveysohje, 2003); bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet; 2 % mallasuuteagar (MA-2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit; Dikloraani-18%-glyseroliagar (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet (Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on aw= 60-80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna-alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa.) kasvatuslämpötila 25 C kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-1 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määrä arvio 10-1 vrk Sirkku Häkkilä, Raisa Il manen/ Turun yliopisto, Käytetty menetelmä ei sovella Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyjä ohjeita, vaan analyysissä on käytetty mikrobikasvun runsauden mukaista asteikkoa. Kasvun runsaus esitetty taulukoissa seuraavasti: - = ei kasvua, () = yksittäinen pesäke, = vähän, = kohtalaisesti, = runsaasti, = erittäin runsaasti kasvua, y = ylikasvu). Asteikko on vain suuntaa antava. Verrattuna asumisterveysohjeen pitoisuusalueisiin, viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen mikäli elinkykyisten sienten kasvu on runsasta (/) tai aktinomykeettikasvu on kohtalaista tai runsasta (//) (Tulonen, 2005). Kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ~; luokittelu Asumisterveysoppaan (2009) mukaan. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Testausselosteen osittainen kopioiminen on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

27 f f, Turun yliopisto,~~ University of Turku Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2/7 Kumppa nuusta lo _MAT _Raks_l docx Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 1. Välipohja 1/11 kerros (puu} Aj99 Bakteerit (THG -elatusalusta) Aktinomykeetit * 2 Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MEA -elatusalusta) Homesienet Penicillium Hiivasienet Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) ei kasvua Yht. Yht. Yht. Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate riaalissa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä eikä selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaalissa näkyvä tummentuma (vihertävää ja mustaa) sekä sinistymää. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Testausselosteen osittainen kopioiminen on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

28 f f, Turun yliopisto,~~ University of Turku Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3/7 Kumppa nuusta lo _MAT _Raks_l docx Näyte 2. Ulkoseinä (lasivilla) Aj950 Bakteerit (THG -elatusalusta) Aktinomykeetit * 2 Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MEA -elatusalusta) Homesienet Penicillium Phoma * Fusarium *f! Hiivasienet Muut ryhmät: steriili rihma Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Homesienet Penicillium Muut ryhmät: steriili rihma () () () () Yht. Yht. Yht. Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate riaalissa. Näytteessä esiintyi erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaali märkää. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Testausselosteen osittainen kopioiminen on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

29 f f, Turun yliopisto,~~ University of Turku Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely /7 Kumppa nuusta lo _MAT _Raks_l docx Näyte 3. VP, sisälevy (huokoinen kuitulevy) Aj951 Bakteerit (THG -elatusalusta) Aktinomykeetit * 2 Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MEA -elatusalusta) Homesienet Aspergillus fumigatus *f! Aspergillus sydowii *f! Penicillium Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Homesienet Aspergillus fumigatus *f! Penicillium Yht. Yht. Yht. Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate riaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä maana kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näyte. Ulkoseinä, kiilapala (puu) Aj952 Bakteerit (THG -elatusalusta) Yht. Aktinomykeetit * 2 Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MEA -elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Hiivasienet Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate riaalissa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä eikä selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Testausselosteen osittainen kopioiminen on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

30 f f, Turun yliopisto,~~ University of Turku Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 5/7 Kumppa nuusta lo _MAT _Raks_l docx Näyte 5. 3 kerros, lattia (pahvi) Aj953 Bakteerit (THG -elatusalusta) Aktinomykeetit * 2 Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MEA -elatusalusta) Homesienet Acremonium *f! Aspergillus versico/or *f! Penicillium Hiivasienet Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Homesienet Eurotium * Aspergillus versico/or *f! () () () () (). Yht. Yht. Yht. () Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate riaalissa. Näytteessä esiintyi erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Testausselosteen osittainen kopioiminen on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

31 f f, Turun yliopisto,~~ University of Turku Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 6/7 Kumppa nuusta lo _MAT _Raks_l docx Näyte 6. 3 kerros, kattolevy (huokoinen kuitulevy) Aj95 Bakteerit (THG -elatusalusta) Yht. Aktinomykeetit * 2 Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA-2 -elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Aspergillus fumigatus *f! Paeci/omyces variotii *f! Hiivasienet Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) () () Yht. Homesienet Chrysonilia Eurotium * Penicillium Aspergillus niger Paeci/omyces variotii *f! () () Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate riaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä maana kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaalissa tummentumaa. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Testausselosteen osittainen kopioiminen on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto

32 f f, Turun yliopisto,~~ University of Turku Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 7 /7 Kumppa nuusta lo _MAT _Raks_l docx Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Näyte 1. Näyte 2. Näyte 3. Näyte. Näyte 5. Näyte 6. Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Käytössä oleva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Rajaukset Rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohja rakenteet ja lämmöneristeet, ei voida soveltaa tässä raportissa käytettyjä tulkintaperiaatteita, varsinkaan jos niiden kautta ei tapahdu ilmavuotoja sisätiloihin. Turussa Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa llmanen FM, projektitutkija Viitteet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori ss. Tulonen Krista Rakennusmateriaalien mikrobitutkimusmenetelmien vertailu. Insinöörityö. Turku AMK, biotekniikka Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Testausselosteen osittainen kopioiminen on kielletty ilman laboratorion lupaa Turun yliopisto