Kilpailukyky Loppuraportti

Transkriptio

1 Helsinki Vantaa-selvitys Kilpailukyky Loppuraportti Teemaryhmä Helsinki 2010

2 Kilpailukyky 2 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Toimeksianto Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Kilpailukyky-teemaryhmän kokoonpano Työn eteneminen Tehtävän rajaus Nykytilan kuvaus Kaupunkien oma toiminta: yhtäläisyydet ja erot toiminnassa Elinkeinoympäristö Helsingissä ja Vantaalla Kaupunkien välinen yhteistyö ja yhteiset strategiat Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat eri näkökulmista Edut ja haitat eri näkökulmien pohjalta Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin Yhteenveto teemaryhmien etujen ja haittojen arvioinnista LIITTEET Liite 1 Nykytilan kuvaus: Helsingin kaupunki Liite 2 Nykytilan kuvaus: Vantaan kaupunki Liite 3 Nykytilavertailu: yhtäläisyydet, erot ja yhteistyö taulukko Liite 4 Mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat kilpailukyvyn kannalta -taulukko Liite 5 Muistio sidosryhmätapaamisesta Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

3 Kilpailukyky 3 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys 1. Tiivistelmä Teemaryhmä on tarkastellut kaupunkien mahdollisen yhdistymisen vaikutuksia erityisesti yritysten toimintaympäristön sekä yritysten ja investointien näkökulmasta teemoinaan mm. kaupunkien alueellinen ja kansainvälinen kilpailukyky, elinkeinopolitiikka ja yrityksille suunnattujen palvelujen tarjonta, markkinointi, matkailu ja tapahtumat sekä kansainvälinen toiminta. Teemaryhmä perehtyi aluksi kilpailukykyä käsitteleviin selvityksiin, jonka jälkeen kuvattiin kaupunkien toiminta nykyisessä muodossaan. Teemaryhmä haki mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja swot-analyysien avulla. Lopullisessa tarkastelussa on otettu huomioon myös näkemykset, joita sidosryhmien edustajat esittivät järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Elinkeinotoimen näkökulmasta Helsingin ja Vantaan organisaatiorakenne ja palvelujen tuottamistapa eroavat huomattavasti toisistaan: Helsingissä on hajautettu toimintamalli, jonka mukaan kukin hallintokunta vastaa elinkeinopoliittisten toimenpiteiden hoitamisesta omalla toimialallaan. Vantaalla toimintatapana on verkostomainen yhteistyö kaupungin sisällä ja vahva kumppanuus-yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Vantaalla elinkeinopolitiikka ohjaa tonttien luovutusta ja tontit pääsääntöisesti myydään. Helsinki luovuttaa tontit pääsääntöisesti vuokraamalla, mutta liike- ja toimistotontit yleensä myydään rakentamisen jälkeen osto-option perusteella. Kehittämispalveluihin käytetään Helsingissä enemmän omaa rahoitusta, kun taas Vantaalla lähes kaikissa hankkeissa yritykset osallistuvat kehittämistoiminnan rahoitukseen. Molemmat kaupungit tarjoavat neuvontapalveluita yrityksen perustamista harkitseville henkilöille. Matkailun alalla kaupunkien välinen yhteistyö on runsasta; tapahtumien järjestämisessä kaupunkien toimintatavat ovat samansuuntaiset. Henkilöstön saatavuuden näkökulmasta kaupunkien mahdollisella yhdistämisellä ei teemaryhmän näkemyksen mukaan olisi elinkeinotoimessa merkittävää vaikutusta. Kilpailukyvyn näkökulmasta Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat vaikuttavat enemminkin mahdollisuuksilta ja uhilta, joiden toteutuminen riippuu siitä, millainen organisaatio yhdistyneelle kaupungille muodostettaisiin ja miten yhdistymisprosessi vietäisiin läpi. Mikäli yhdistämiseen päädyttäisiin, prosessi tulisi viedä läpi nopealla aikataululla. Onnistuminen edellyttäisi lisäksi huolellista valmistelutyötä ja eri osapuolien osallistamista alusta alkaen. Teemaryhmän näkemyksen mukaan kaupunkien mahdollinen yhdistäminen voisi parhaimmillaan johtaa uusien toimintamallien ja palvelujen käyttöönottoon ja pakottaisi toimintojen uudelleen organisointiin aiempaa tehokkaammiksi. Lähtökohdaksi olisi otettava verkottunut ja yritysten kanssa yhteistyötä korostava toimintamalli. Mahdollinen yhdistäminen vahvistaisi kilpailukykyä siksi, että yhdistyneellä kaupungilla olisi yhteiset toimintatavat ja linjaukset. Lisäksi keskinäisestä kilpailusta siirryttäisiin kohti oikein suuntautunutta kilpailua kansainvälisellä tasolla. Yritysten palveluiden järjestäminen vaatisi yhdistymisen toteutuessakin mallin, joka perustuu palveluiden tarjontaan kysynnän ja tarpeen mukaan lähellä yrityksiä (ns. monikeskus-malli). Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

4 Kilpailukyky 4 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys 2. Toimeksianto Kilpailukyky-teemaryhmä tarkastelee kaupunkien alueellisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja -palveluiden, markkinoinnin ja tapahtumien järjestämisen sekä kansainvälisen toiminnan teemoja. Teemaryhmän tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus, palveluverkko - palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet - palvelujen tuotantomalli - henkilöstön saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - kilpailukyky - ympäristövaikutukset - segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml. maahanmuuttajakysymykset) - asukasvaikuttaminen - asukas- ja asiakasnäkökulmat - seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

5 Kilpailukyky 5 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys 3. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen 3.1 Kilpailukyky-teemaryhmän kokoonpano Teemaryhmään kuuluivat seuraavat edustajat Helsingistä: - elinkeinojohtaja Eero Holstila, talous- ja suunnittelukeskus, varapuheenjohtaja - erityissuunnittelija Ida Björkbacka, alkaen Karoliina Kapanen, talous- ja suunnittelukeskus - vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas, kulttuurikeskus - erityissuunnittelija Riikka Lahdensuo, hallintokeskus - kehityspäällikkö Minna Maarttola, talous- ja suunnittelukeskus, sihteeri - kongressipäällikkö Leena Sipilä, talous- ja suunnittelukeskus - osastopäällikkö Juhani Tuuttila, kiinteistövirasto Teemaryhmään kuuluivat seuraavat edustajat Vantaalta: - yrityspalvelujohtaja Leea Markkula-Heilamo, maankäyttö- ja ympäristö, puheenjohtaja - kehittämispäällikkö Ritva Alatalo, maankäyttö- ja ympäristö - markkinointikoordinaattori Raija Koponen, maankäyttö- ja ympäristö, sihteeri - elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto, maankäyttö- ja ympäristö - viestintäjohtaja Antti Kuusela, keskushallinto - tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen, vapaa-aika ja asukaspalvelut - nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen, sivistystoimi 3.2 Työn eteneminen Teemaryhmä on tarkastellut mahdollisen yhdistymisen vaikutuksia erityisesti yritysten toimintaympäristön sekä yritysten ja investointien näkökulmasta. Kilpailukyky-teemaryhmän työ eteni vaiheittain seuraavasti: 1. Tutustuminen olemassa oleviin analyyseihin seudun kilpailukykytekijöistä Teemaryhmä perehtyi aluksi seuraaviin mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen kilpailukykystrategian valmistelun taustamateriaaliksi laadittuihin selvityksiin: - Helsingin metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn määrittely ja mittaaminen esiselvitys (Helsingin kaupungin tietokeskus 2009), - Kiinnostavien paikkojen metropoli (Net Effect Oy, ), - Metropolialueen kilpailukykystrategia Menestyvä metropoli ( ) - Metropolialueen kilpailukyvyn kehittäminen (Advansis Oy), - Vantaan kilpailukykyohjelma sekä - Espoon kaupungin teettämä Metropolialueen kilpailukykyanalyysi (valmisteilla). Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

6 Kilpailukyky 6 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys 2. Nykytilan kuvaus Kaupunkien toiminta nykytilassa kuvattiin seuraavan jäsennyksen mukaisesti: 1. Kaupunkien oma toiminta (tavoitteet ja tapa toimia) 2. Elinkeinoympäristö 3. Kaupunkien välinen yhteistyö ja yhteiset strategiat 3. Analyysi mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista Teemaryhmä on arvioinut kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat soveltuvin osin toimeksiannossa mainittujen näkökulmien ja kriteerien avulla painottaen tarkastelussa erityisesti yritystoiminnan näkökulmaa. Teemaryhmä on myös arvioinut mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. Teemaryhmä haki mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja useampien swot-analyysien avulla. Kummankin kaupungin edustajat tekivät aluksi keskenään kaupunkikohtaisen analyysin, minkä jälkeen swot-tarkastelua jatkettiin yhdessä useammassa kokouksessa. 4. Sidosryhmätapaaminen ja yhteistyö muiden teemaryhmien kanssa Teemaryhmä järjesti keskustelutilaisuuden, johon oli kutsuttu teeman kannalta merkittävimpien sidosryhmien edustajat. Muistio tilaisuudesta on loppuraportin liitteenä 5. Teemaryhmä on seurannut Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö -ryhmän työtä. Puheenjohtaja on esitellyt Kilpailukyky-teemaryhmän työtä sivistystoimen teemaryhmän seminaarissa. 5. Johtopäätökset Tarkastelua mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista täydennettiin sidosryhmätapaamisessa esille nousseilla näkemyksillä, minkä jälkeen teemaryhmä laati lopullisen arvionsa eduista ja haitoista. 4. Tehtävän rajaus Kilpailukyky-teemaryhmä on tarkastellut mahdollisen yhdistymisen vaikutuksia erityisesti yritysten toimintaympäristön sekä yritysten ja investointien näkökulmasta. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

7 Kilpailukyky 7 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys 5. Nykytilan kuvaus 5.1. Kaupunkien oma toiminta: yhtäläisyydet ja erot toiminnassa Helsingin ja Vantaan nykyinen toiminta elinkeinotoimen sekä toimeksiannon kannalta muiden oleellisten toimintojen osalta on kuvattu kaupungeittain liitteinä 1 ja 2 olevissa muistioissa. Tässä luvussa keskitytään toiminnan yhtäläisyyksiin sekä eroihin. Elinkeinotoimi ja yrityksille suunnattujen palvelujen tarjonta Erot Elinkeinotoimen näkökulmasta Helsingin ja Vantaan organisaatiorakenne ja palvelujen tuottamistapa eroavat huomattavasti toisistaan: Helsingissä on hajautettu toimintamalli, jonka mukaan kukin hallintokunta vastaa elinkeinopoliittisten toimenpiteiden hoitamisesta omalla toimialallaan. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu huolehtii elinkeinopolitiikan suunnittelusta ja hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta sekä vastaa yritysneuvontapalvelujen tuottamisesta, elinkeinopoliittisista kehittämishankkeista ja elinkeinomarkkinoinnista. Maapolitiikkaa, ml. tonttien luovutus, hoidetaan kiinteistövirastossa ja kaavoituksesta vastaa puolestaan kaupunkisuunnitteluvirasto. Kaupunginjohtajan vetämä elinkeinopoliittisia asioita koordinoiva työryhmä (EPOK) koordinoi merkittävimpiä eri hallintokuntien vastuulle kuuluvia elinkeinopoliittisia asioita. Vantaalla toimintatapana on verkostomainen yhteistyö kaupungin sisällä ja vahva kumppanuusyhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa: kumppanit myös osallistuvat kehittämistoiminnan rahoittamiseen. Maapolitiikka on osa suurempaa maankäytön kokonaisuutta, jossa elinkeinopolitiikka ohjaa myös tonttien luovutusta. Elinkeinopolitiikan kehittämisessä ja toteutuksessa on Vantaan Innovaatioinstituutilla merkittävä rooli. Se toteuttaa tehtäväänsä yhteistyössä yritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Resurssit Helsingissä työskentelee 10 henkilöä elinkeinopolitiikan kehittämistehtävissä, minkä lisäksi eri virastoissa vastaavasti useita henkilöitä osittain. Vantaalla on seitsemän henkilöä vastaavissa tehtävissä kaupungin organisaatiossa ja Vantaan Innovaatioinstituutissa lisäksi 4,5. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

8 Kilpailukyky 8 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Yritysneuvonta Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit tarjoavat neuvontapalveluita yrityksen perustamista harkitseville henkilöille sekä toimintansa äskettäin käynnistäneille yrityksille / yrittäjille. Lisäksi molemmissa kaupungeissa toimii seudulliset yrityspalvelupisteet. Helsingin ja Vantaan Uusyrityskeskusten toiminta on yhtäläistä ja molemmat keskukset kuuluvat Suomen Uusyrityskeskukseen. Erot Helsingissä neuvontapalveluja tarjoaa Kaisaniemessä sijaitseva YritysHelsinki, joka muodostuu kahdesta erillisestä organisaatiosta. Näistä toinen on Helsingin Uusyrityskeskus ry. YritysHelsingillä on oma yrityshautomo Ilmalassa, minkä lisäksi toimintaa ollaan laajentamassa myös kasvuhakuisten yritysten neuvontaan. Vantaalla seudullisen yrityspalvelun avaintoimijat on keskitetty yhteen pisteeseen Vantaan Leijaan ja yritysneuvontapalvelut tuotetaan yhdessä ao. kumppaneiden kanssa. Vantaan Uusyrityskeskus ry:n toimintaa rahoittavat myös yhdistyksen jäseninä olevat yritykset. Helsinki tukee pääkaupunkiseudulla toimivia yrityshautomoita noin miljoonalla eurolla vuodessa; Vantaa ei tue yrityshautomoita taloudellisesti. Laurean hyvinvointialan yrityshautomon toimintaa rahoitetaan ESR- ja Laurea-ammattikorkeakoulun omalla rahoituksella. Vantaan kaupunki ja Laurea käynnistävät vuonna 2010 Peer to Peer -projektin. P2Pliiketalouden koulutusohjelmassa opiskelijat sijoittuvat Leijaan osaksi työyhteisöä. Yritykset ja kaupungin yrityspalvelut sekä esimerkiksi Aviapolis- ja Vantaan Akseli -projektit voivat käyttää erikseen sovitulla tavalla hyväksi ao. koulutusohjelmaa oman toiminnan kehittämisessä. Resurssit Helsingissä on 13 yritysneuvojaa ja Vantaalla yhteensä kahdeksan, joista kaksi ovat kaupungin henkilöstöä ja kuusi yhteistyökumppanien edustajia. Innovaatiotoiminnan tuki Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit osallistuvat Culminatum Innovation Oy Ltd:n osakkaina osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen Uudellamaalla. Erot Helsingin kaupunki on sitoutunut kehittämään tietointensiivisten liike-elämän palvelujen, luovien alojen ja matkailun toimintaedellytyksiä. Kaupunki on mukana Forum Virium Helsinki - hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda asiakkaiden tarpeisiin perustuvia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä digitaalisia palveluja eri toimijoiden yhteistyöllä. Hankkeen perustaneiden yritysten lisäksi mukana on kumppaniyrityksiä ja julkishallinnon toimijoita. Kaupunki on myös sitoutunut vahvistamaan Arabianrannan kehittymistä luovien toimialojen keskittymänä ja eurooppalaiseen verkostoon kuuluvana Living Lab Helsinkinä. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

9 Kilpailukyky 9 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Vantaan Innovaatioinstituutti Oy toteuttaa Business- ja Living Lab -hankkeita yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Osana International Business Hub a ovat Anturikeskuksen toteuttamat anturiteknologiahankkeet ja Green Net ry:n toteuttamat ympäristöalan hankkeet sekä Airport Cluster Finlandin toteuttamat lentokenttien kehittämiseen liittyvät hankkeet. Kehittämistoiminnan painopisteinä Vantaalla on logistiikka, energia- ja ympäristöala sekä hyvinvointiala. Elinkeino- ja aluemarkkinointi Yhtäläisyydet Elinkeinomarkkinointi hoidetaan yhdessä kumppaneiden kanssa aluekohtaisissa projekteissa, joiden rahoitukseen myös kumppanit osallistuvat. Molemmat kaupungit osallistuvat vuosittain myös kansainvälisiin aluemarkkinointi- ja kiinteistömessuille (Mipim, ExpoReal) yhdessä eri toimijoiden kanssa (ks. sivu 9, Kansainvälinen toiminta). Erot Helsingissä markkinoitavia alueita ovat Kalasatama, Vuosaari sekä metron varrella olevat työpaikka-alueet. Kussakin hankkeessa on mukana yrityksiä hankkeesta riippuen neljästä kymmeneen. Vantaalla markkinoitavia alueita ovat Aviapolis ja Vantaan Akseli. Aviapoliksen markkinoinnissa on yrityksiä mukana 15, Vantaan Akselin markkinoinnissa on yrityksiä mukana 10. Resurssit Helsingin rahallinen panostus aluemarkkinointihankkeisiin on yhteensä noin euroa vuodessa. Vantaan vastaava rahallinen panostus on euroa vuodessa. Matkailu Yhtäläisyydet Metropolialueen kilpailukykystrategian mukaisesti ja pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmän toimeksiannosta Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen laativat yhteisen "Pääkaupunkiseudun matkailun kehittämisohjelman ". Ohjelman mukaisesti on käynnistetty lentoaseman seudullinen matkailuneuvonta yhteistyössä Uudenmaanliiton, Finavian ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Lisäksi Uudenmaan liiton kanssa on käynnistetty "Pääkaupunkiseudun Matkailun kehittämishanke " EAKR -hankkeena. Hanketta hallinnoi Culminatum Innovation. Sekä Helsinki että Vantaa osallistuvat Finland Convention Bureau n toimintaan. Vantaa kartoittaa kongressitoiminnan osalta yhteistyömahdollisuuksia Helsingin ja Espoon kanssa. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

10 Kilpailukyky 10 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Erot Helsingillä on kaksi omaa vakituista matkailuneuvontapistettä, minkä lisäksi kesällä on erillisiä neuvontapisteitä ja kiertäviä neuvojia ( Helsinki Helpit ). Vantaan matkailuneuvontaa annetaan yhteispalvelupisteissä, joista Tikkurilan matkakeskus on merkittävin. Helsingissä on useita matkailullisesti merkittäviä kohteita, Vantaalla kolme. Lentokentän taloudellinen merkitys on kuitenkin huomattava. Helsinki harjoittaa kansainvälistä matkailumarkkinointia, ml. lentoyhtiömarkkinointia yhteistyössä MEKin ja Finavian kanssa. Vantaa ei osallistu toimintaan. Vantaalla matkailumarkkinointi on vähäistä: vantaalaiset yritykset (mm. Heureka, Flamingo) osallistuvat jossain määrin Helsingin tarjoamiin yhteismarkkinointimahdollisuuksiin kotimaassa. Helsingissä oma kongressiyksikkö, joka auttaa järjestäjiä kutsumaan kongresseja Helsinkiin ja markkinoi Helsinkiä kongressipaikkana. Vantaalla ei ole omaa yksikköä. Resurssit Helsingissä matkailutoimessa (osana elinkeinopalvelua) työskentelee noin 30 henkilöä, Vantaalla kolme henkilöä. Tapahtumat Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit painottavat tapahtumien merkitystä kaupungin kilpailukykytekijänä. Molemmilla kaupungeilla on lisäksi oma avustusjärjestelmänsä. Erot Helsingissä on oma tapahtumayksikkö, joka auttaa myös ulkopuolisia tahoja tuottamaan tapahtumia. Yksikössä työskentelee viisi tuottajaa. Vantaalle on perustettu vastaavaa yksikköä, jossa on kolme henkilöä. Vantaalla tapahtumat toteutetaan yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa ja rahoitetaan kaupungin tuen lisäksi osin myös kumppani- ja sponsorointiyhteistyöllä. Vantaalla ei ole omia kunnallisia kulttuurilaitoksia lukuun ottamatta kaupunginmuseota ja taidemuseota. Vantaalla toimii vahva kolmas sektori, joka tuottaa mm. konsertti- ja teatteripalveluita. Helsinki tuottaa myös isoja markkinointitapahtumia ulkomailla ja osallistuu kansainvälisten tapahtumien hakuprosesseihin. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

11 Kilpailukyky 11 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Koulutustarjonta sekä kaupunkien suhteet ja yhteistyö korkeakoulujen ja yliopistojen sekä muiden oppilaitosten kanssa Koulutustarjonta kaupungeissa Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n sekä Helmi Liiketalousoppilaitoksen ja Yrkesinstitut Prakticumin osakkaita ja osallistuvat Amiedun toimintaan. Molemmilla kaupungeilla on lisäksi omat monialaiset ammatilliset oppilaitokset. Vieraskielistä opetusta järjestetään Vantaalla englannin, Helsingissä englannin, espanjan, venäjän ja viron kielellä. Kaksikielistä perusopetusta järjestetään Vantaalla saksan, Helsingissä englannin, espanjan, kiinan, venäjän ja viron kielellä. Kummallakin kaupungilla on IB-lukiot. Molemmat kaupungit tarjoavat suomen kielen opetusta maahanmuuttajille vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (Helsingissä työväenopistossa ja Vantaalla aikuisopistossa). Erot Vantaa on Laurea-ammattikorkeakoulun osakas ja omistaa yli 90 % Kauppiaitten kauppaoppilaitoksesta. Helsingin alueella toimii useita valtion ja yksityisten ylläpitämiä peruskouluja ja oppilaitoksia, jotka mm. järjestävät vieras- ja kaksikielistä opetusta. Helsingin Ressun IB-peruskoulutus (1-9 luokat) on englanninkielinen ja ilmainen kuntalaisille. Helsinki tarjoaa suomen kielen opetusta maahanmuuttajille myös aikuislukiossa sekä ostospalveluna yhteistyössä Kulttuurikeskus Caisan ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa sekä ammattikohtaista kielikoulutusta omille maahanmuuttajataustaisille työntekijöilleen. Yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen sekä opiskelijoiden kanssa Yhtäläisyydet Seudullisissa strategioissa ja hankkeissa osaajien houkutteleminen alueelle on keskeistä. Erot Helsingillä on kahdenkeskeinen yhteistyö Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Helsingin strategiaohjelmassa painotetaan kaupungin kehittämistä opiskelijakaupunkina. Vantaalla on kahdenkeskinen yhteistyösopimus Aalto-yliopiston kanssa ja läheinen yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa. Yhteistyö toteutuu Business - ja Living Lab -hankkeiden kautta. Anturikeskus Oy on Vantaan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteinen osakeyhtiö. Business lab eissä on mukana Aalto-yliopisto, Tampereen Teknillinen yliopisto ja useita ammattikorkeakouluja (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu). Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

12 Kilpailukyky 12 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Kansainvälinen toiminta Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit ovat Greater Helsinki Promotion (GHP) Ltd Oy:n osakkaita. Erot Helsingissä kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää laajasti Helsingin kilpailukykyä ja palvelujen kehittämistä. Toiminnan vaikuttamiskeinoihin kuuluvat kaupunkiverkostoyhteistyö, eurooppalainen edunvalvonta ja mittavat kärkihankkeet, kaupunkidiplomatia ja vieraanvaraisuus, maahanmuuttajien palvelut sekä kansainvälinen viestintä ja markkinointi. Helsingillä on EU-toimisto Brysselissä ja Helsinki-keskus Pietarissa. Kansainvälisen elinkeinomarkkinoinnin Helsinki on keskittänyt GHP:lle. Helsingissä hajautettua kansainvälistä toimintaa koordinoi kansainvälisen toiminnan osasto. Keskushallinnossa koordinointiin osallistuvat talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu, hallintokeskuksen viestintä, henkilöstökeskus (ml. maahanmuutto-osasto) ja tietokeskus. Helsingissä toimii poikkihallinnollinen, virastojen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöiden verkosto. Vantaalla kansainvälisen toiminnan kärki on kansainvälisen liiketoiminnan lisäämisessä. Strategisena painopisteenä on tukea yritysten kasvumahdollisuuksia Kiinan markkinoilla ja kiinalaisten yritysten mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla. Vantaan Innovaatioinstituutti toteuttaa elinkeinopoliittista kansainvälistä toimintaa laajan kansainvälisen verkostonsa kautta. Lisäksi kansainvälisen toiminnan sisältöinä ovat ystävyyskuntatoiminta sekä, kaupunki- ja lentokenttäverkostot. Vantaalla kansainvälistä toimintaa hoitavat kansainvälisten asioiden yksikkö, keskushallinto sekä Innovaatioinstituutti. Resurssit Helsingin kansainvälisen toiminnan osastolla työskentelee 15 henkilöä, joista kaksi EUtoimistossa Brysselissä ja kolme Helsinki-keskuksessa Pietarissa, Vantaalla kuusi henkilöä. Helsinki rahoittaa GHP:n toimintaa osakassopimuksen mukaisesti 1,4 miljoonalla eurolla, Vantaa eurolla vuonna Maahanmuuttajien palvelut Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit ovat mukana seudullisessa maahanmuuttajataustaisten yrittäjien neuvontapalvelussa, jota YritysHelsinki koordinoi. Molemmat kaupungit ovat mukana Infopankki-verkkopalvelussa, joka tukee maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista 15 kielellä. Molemmat kaupungit ovat lisäksi mukana kehittämässä seudullisia neuvontapalveluja. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

13 Kilpailukyky 13 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Erot International Center Finland tuottaa osana Vantaan kansainvälistä toimintaa maahantulopalveluja yrityksille ja yritysten henkilökunnalle. Helsingillä ei ole omaa maahantulopalveluja tuottavaa tahoa Elinkeinoympäristö Helsingissä ja Vantaalla Elinkeinorakenne Molemmissa kaupungeissa on monipuolinen elinkeinorakenne. Helsingissä yksikään päätoimiala ei nouse hallitsevaan asemaan. Neljä merkittävintä toimialaa ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa, informaatio ja viestintä41 sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Alojen yhteinen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä oli lähes 45 prosenttia. Vantaalla elinkeinorakennetta, päätoimialajaolla tarkasteltuna, hallitsevat kauppa, kuljetus ja varastointi sekä teollisuus. Jos mukaan otetaan vielä terveys- ja sosiaalipalvelut, neljän merkittävimmän toimialan yhteinen osuus työpaikoista nousee 60 prosenttiin. Elinkeinorakenne on sekä Helsingissä että Vantaalla palveluvaltainen, joskin Helsingissä palvelujen kokonaisosuus on vielä huomattavasti korkeampi (88 %) kuin Vantaalla (78 %). Markkinapalvelujen osuus työpaikoista on Helsingissä lähes 53 prosenttia ja Vantaalla melkein 55 prosenttia. Vantaalla kaupan osuus työpaikoista on lähes 20 prosenttia, mutta Helsingissä vain liki 12 prosenttia. Liikennesektori on myös huomattavasti tärkeämpi työllistäjä Vantaalla kuin Helsingissä. Muilla aloilla hallinto- ja tukipalvelutoimintoja lukuun ottamatta markkinapalvelut ovat Helsingissä tärkeämmässä asemassa kuin Vantaalla. Huomattava ero rakenteessa on julkisten palvelujen ja jalostuksen kohdalla. Julkisten palvelujen osuus on Helsingissä reilu kolmannes kun osuus Vantaalla jää vajaaseen neljännekseen. Vantaalla taas jalostuksen osuus työpaikoista kohoaa 21,8 prosenttiin, kun osuus Helsingissä jää 11,5 prosenttiin. Sekä Helsingissä että Vantaalla työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, mikä tarkoittaa sitä, että kaupunkeihin pendelöidään muualta. Yritysten sijoittumismahdollisuudet Yhtäläisyydet Helsinki ja Vantaa muodostavat osana pääkaupunkiseutua yhtenäisen työssäkäyntialueen. Molemmilla kaupungeilla maapolitiikan keinot ovat samoja ja työpaikka-alueet ovat profiloituneet. Kummassakaan kaupungissa ei ole enää tarjolla suuria (useiden hehtaarien kokoisia) tontteja yrityksille. Yhteistyökumppanit rakentamisessa (rakennusliikkeet ym.) ovat kummallakin samoja. Kaupungin asiantuntijoiden yhteistyö on vakiintunutta. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

14 Kilpailukyky 14 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Erot Helsingissä kaupunki omistaa 63 prosenttia alueellaan olevista maista, kun taas Vantaan maanomistus on vain 33 prosenttia. Helsingin kaupunki luovuttaa tontit joko myymällä tai vuokraamalla, Vantaa pääsääntöisesti myymällä. Helsingissä vapaat tontit ovat pienehköjä, ( m 2 ), mutta Vantaalla on tarjolla myös isompia tontteja (1000 m 2-3 ha). Helsingillä on tarjota yritysten tarpeisiin joitakin rakennettuja toimitiloja (mm. Kaapelitehtaalla ja Lasipalatsissa), Vantaalla ei. Elinkeinoilmapiiri Sekä Helsingissä että Vantaalla panostetaan laadukkaan elinkeinoilmapiirin toteuttamiseen. Helsinki on saanut erilaisissa elinkeinoelämän järjestöjen ja muiden tahojen toteuttamissa selvityksissä ja yritysbarometreissä aikaisempaa parempia tuloksia muutaman viime vuoden aikana. Vantaa on jo useiden vuosien aikana sijoittunut eri kyselyissä ensimmäiseksi maan suurista kaupungeista Kaupunkien välinen yhteistyö ja yhteiset strategiat Yhteistyö elinkeinoasioissa ja seudullisissa organisaatioissa Pääkaupunkiseudun kaupunkien elinkeinoyhteistyötä johtaa kaupunginjohtajien asettama PKS-elinkeinoryhmä. Yhteisen elinkeinopolitiikan valmistelu- ja toimeenpanopalveluita tilataan ns. runkosopimuksen puitteissa Culminatum Innovationilta, joka vastaa myös Osaamiskeskusohjelman toteuttamisesta Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat laatineet yhteisen Metropolialueen kilpailukykystrategian ja ovat mukana metropolipolitiikan kilpailukyky-aiesopimuksessa. Pääkaupunkiseudun kaupungit ja Uudenmaan liitto omistavat yhteisesti Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n, jonka tehtävänä on ulkomaisten investointien osaajien hankkiminen Helsingin seudulle. Green Net Finland ry (GNF) tukee ympäristö- ja energiateknologian alan tuotekehitystä ja innovaatioiden kaupallistamista. GNF toimii ympäristöteknologian osaamiskeskuksena pääkaupunkiseudulla vuosina Yhdistyksen jäseninä ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä Uudenmaanliitto ja noin 40 yritystä. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

15 Kilpailukyky 15 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta perustivat Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n, joka ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulua. Helsingin kaupunki omistaa yhtiöstä 42 % ja Vantaan kaupunki 26 %. Metropolia aloitti toimintansa Helsingillä on hallituksessa kolme paikkaa ja Vantaalla kaksi. Molemmat kaupungit ovat mukana Pääkaupunkiseudun yhteisessä maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiskeskuksessa, joka toimii Helsingissä YritysHelsingin tiloissa. Metropolialue muodostaa yhden kokonaisuuden valtakunnallisessa Uusyrityskeskusten verkostossa. Vuoden 2010 aikana Helsingin, Espoon seudun ja Vantaan uusyrityskeskukset tekevät yhteisen yritysneuvonnan strategiatyön. Lisäksi molemmat kaupungit osallistuvat Ekokompassihankkeeseen. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on yhteinen seudullinen matkailuneuvontapiste lentoasemalla. Matkailussa Helsingin seutua markkinoidaan Helsinki brändillä. Sekä Helsinki että Vantaa ovat mukana World Design Capital hankkeessa. Pääkaupunkiseudun yhteisiä tapahtumia ovat mm. Lasten teatterifestivaalit ja kulttuurisen nuorisotyön tapahtumat. Seudullinen korkeakouluyhteistyö Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ovat vuosittain pitäneet yhteiskokouksen metropolialueen kehittämiskysymyksistä Helsingin seudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreiden eli Rehtorifoorumin kanssa. Metropolialueen kaupunkitutkimuksen tutkimus- ja yhteistyöohjelma (KatuMetro) on metropolialueen kuntien, seudun korkeakoulujen ja valtionhallinnon yhdessä toteuttama kaupunkitutkimusohjelma. Neuvottelut valtion rahoitusosuudesta on vielä kesken. Helsinki ja Vantaa ovat Espoon kanssa mukana kansainvälisessä PURE-hankkeessa (Pascal Universities Regional Engagement), joka painottaa sosiaalisen pääoman, oppivien kaupunkien ja alueiden, elinkeinoelämän sekä yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittymistä. Helsinki ja Vantaa osallistuvat yhdessä Espoon ja Kirkkonummen kanssa Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (PKS-KOKO) toteuttamiseen, jonka lähtökohtana on metropolialueen kilpailukykystrategia. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

16 Kilpailukyky 16 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys 6. Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat eri näkökulmista 6.1 Edut ja haitat eri näkökulmien pohjalta Kilpailukyky-teemaryhmä haki kevään aikana Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja erityisesti yritysten näkökulmasta swot-analyysin avulla. Työn kuluessa huomattiin, että esille nousseet asiat olivat enemminkin mahdollisuuksia ja uhkia. Merkillepantavaa oli myös se, että sama asia näyttäytyi yhtäältä mahdollisuutena ja toisaalta uhkana. Näiden toteutumisen nähtiin riippuvan vahvasti siitä, miten mahdollinen yhdistäminen toteutettaisiin. Työryhmä havaitsi tarkastelemistaan näkökulmista ja kriteereistä lähtien seuraavat edut ja haitat / uhkat ja mahdollisuudet kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa. Tarkastelussa on otettu huomioon myös näkemykset, joita sidosryhmien edustajat esittivät näille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa elokuussa Teemaryhmän näkemyksen mukaan yhdistämisestä olisi se etu, että kilpailukyky vahvistuisi suuremmassa yksikössä erityisesti siksi, että yhdistyneellä kaupungilla olisi yhteiset toimintatavat ja linjaukset. Alue myös muodostaisi yritysten näkökulmasta konkreettisesti yhden toimintaympäristön. Sidosryhmien edustajat korostivat, että erityisesti yritysten näkökulmasta olisi hyvä, että toimintatavat hankintatoimessa yhtenäistyisivät. Toisaalta tuotiin esille se, että yhdistynyt kaupunki olisi varsin iso hankintayksikkö. Pk-yritysten mahdollisuudet tarjota tuotteitaan ja palveluitaan yhdistyneelle kaupungille tai osallistua tarjouskilpailuihin voisivat vaikeutua kilpailutusten koon kasvaessa. Teemaryhmän mukaan uhkana olisi toisaalta se, että kaupunkien välinen kilvoittelu häviäisi, mistä johtuen asiakkailla olisi vähemmän vaihtoehtoja. Myös tarve toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen saatettaisiin laiminlyödä. Etuna nähtiin myös se, että yhdistyneellä kaupungilla olisi isommat resurssit kilpailukyvyn kehittämiseen. Vaikka raha- ja muut resurssit eivät nykyisestä kokonaisuudessaan lisääntyisikään, niiden tehokkaampi koordinaatio mahdollistaisi toiminnan volyymin kasvun ja poistaisi päällekkäisyyksiä. Erityisesti Vantaan näkökulmasta uhkana pidettiin kuitenkin sitä, että kehittämistoimenpiteet voisivat rajoittua vanhaan Helsinkiin. Mahdollisuutena nähtiin myös se, että valtion rahoitusta voisi olla helpompi saada suuriin hankkeisiin, mutta uhkana se, että aiemmin seudullisiksi luokitellut hankkeet saattaisivat muuttua uuden kaupungin omiksi hankkeiksi. Tämä voisi vähentää valtion rahoitusta. Jos yhteistä hyvää toimintamallia ei saataisi muodostettua kohtuullisessa ajassa, yhdistäminen voisi johtaa pitkäkestoiseen "hämmennykseen" ja asiakaspalvelutason laskuun. Myös sidosryhmien edustajat pitivät tärkeänä sitä, että yhdistymisprosessi vietäisiin läpi nopealla aikataululla, mikäli yhdistymiseen päädyttäisiin. Onnistumista yhdistämisprosessissa edellyttäisi huolellista valmistelutyötä ja eri osapuolien osallistamista alusta alkaen. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

17 Kilpailukyky 17 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Elinkeinotoimi ja yrityksille suunnattujen palvelujen tarjonta Elinkeinotoimen organisoinnin ja palvelujen tuottamisen näkökulmasta merkillepantavaa on se, että Helsingin ja Vantaan organisaatiorakenne ja palvelujen tuottamistapa eroavat huomattavasti toisistaan. Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen tilanteessa merkittävä kysymys olisikin se, millainen organisaatio yhdistyneelle kaupungille muodostettaisiin. Uusi malli ei välttämättä olisi sellaisenaan kummankaan kaupungin nykyinen malli. Toimintojen yhdistäminen sellaisenaan taas johtaisi tehottomaan organisaatioon monine päällekkäisyyksineen. Yhdistämisen mahdollisuutena nähdään se, että uuden kaupungin toimintamalliksi valittaisiin Vantaan public private -periaatteelle perustuva verkottunut malli. Tämä tuli esille myös sidosryhmien edustajien puheenvuoroissa, joissa Vantaan toimintamallia pidettiin yleisesti ottaen joustavampana ja yritysystävällisempänä kuin Helsingin toimintamallia. Yritysneuvonnan näkökulmasta kaupunkien mahdollisen yhdistämisen vaikutus yrityksille suunnattujen palvelujen tarjontaan olisi todennäköisesti melko vähäinen: molemmat kaupungit tarjoavat jo nyt neuvontapalveluita yrityksen perustamista harkitseville henkilöille, minkä lisäksi molemmissa kaupungeissa toimii seudulliset yrityspalvelupisteet. Jotta yrityksille suunnattu palvelujen tarjonta ei heikkenisi, olisi huolehdittava siitä, että palveluita olisi edelleen tarjolla sekä Helsingissä (Kaisaniemessä sijaitseva YritysHelsinki) että Vantaalla (Leija). Kehittämispalveluihin käytetään Helsingissä enemmän omaa rahoitusta, kun taas Vantaalla lähes kaikissa hankkeissa yritykset osallistuvat kehittämistoiminnan rahoitukseen alusta alkaen. Kehittämistoiminnan resurssien yhdistäminen tarjoaisi yrityksille monipuolisemman, esimerkiksi useampia toimialoja sisältävän, ja siten houkuttelevamman palvelutarjonnan. Elinkeinomarkkinoinnissa yhteistyö edellyttää laajempaa kokonaisuutta kuin Helsingin ja Vantaan yhdistäminen. Mahdollisen yhdistämisen jälkeenkin Espoo on pidettävä markkinoinnissa mukana. Imagonäkökulmasta tarkastellen yhdistynyt kaupunki olisi sekä korkeakoulu-, satama että lentokenttäkaupunki. Matkailun alalla kaupunkien välinen yhteistyö on jo nyt runsasta erityisesti matkailuneuvonnan ja matkailun kehittämisen osalta. Resurssien yhdistäminen parantaisi toimintamahdollisuuksia entisestään. Tapahtumien järjestämisessä kaupunkien toimintatavat ovat samansuuntaiset, joskin resurssit ovat Helsingissä suuremmat. Myös tapahtumien järjestämisessä resurssien yhdistäminen parantaisi toimintamahdollisuuksia yleisesti. Toisaalta uhkana olisi resurssien kohdentaminen tietyille alueille. Tällöin paikalliset tapahtumat voisivat vähentyä, jolloin kaupunginosien omintakeinen paikalliskulttuuri heikkenisi. Henkilöstön saatavuuden näkökulmasta kaupunkien mahdollisella yhdistämisellä ei teemaryhmän näkemyksen mukaan olisi elinkeinotoimessa merkittävää vaikutusta. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

18 Kilpailukyky 18 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Koulutustarjonta kaupungeissa sekä yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten kanssa Molemmat kaupungit ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n sekä Helmi Liiketalousoppilaitoksen ja Yrkesinstitut Prakticumin osakkaita. Mahdollisen yhdistymisen seurauksena Helsinki tulisi omistajaksi myös Laureaan, jonka omistaja Vantaa jo on. On mahdollista, että Laurean ja Metropolian yhteistyömahdollisuudet laajenisivat yhdistymisen myötä. Perusopetuksessa kielitarjonta olisi yhdistyneen kaupungin tilanteessa nykyistä laajempi. Myös maahanmuuttaja- ja muiden erityispalveluiden järjestäminen tehostuisi ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaiselle henkilökunnalle suunnattu ammattikohtainen suomen kielen opetus laajenisi. Kansainvälinen toiminta Kaupunkien mahdollisella yhdistämisellä saavutettaisiin niin teemaryhmän kuin myös sidosryhmien edustajien mukaan se etu, että keskinäisestä kilpailusta siirryttäisiin kohti oikein suuntautunutta kilpailua kansainvälisellä tasolla: Helsingin ja Vantaan tulisi pikemminkin kilpailla yrityksistä ja investoinneista esimerkiksi Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa kuin keskenään. Molemmilla kaupungeilla on laajat kansainväliset verkostot. Kummatkin kaupungit ovat lisäksi jäseninä useissa kansainvälisissä organisaatioissa. Yhdistyneellä kaupungilla olisi siis käytössään laajempi keinovalikoima ja resurssipohja metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Elinkeinorakenne ja yritysten sijoittumismahdollisuudet Helsinki ja Vantaa muodostavat osana pääkaupunkiseutua yhtenäisen työssäkäyntialueen. Helsingissä työpaikkaomavaraisuus on ollut pitkään 135 prosentin tasolla. Vantaalla työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 prosenttia vuoden 2007 loppupuolella. Elinkeinorakenne on sekä Helsingissä että Vantaalla palveluvaltainen, mutta kaikkiaan kuitenkin monipuolinen. Helsingissä yksikään päätoimiala ei nouse hallitsevaan asemaan, mutta Vantaalla rakennetta hallitsevat kauppa, kuljetus ja varastointi sekä teollisuus. Yhdistyneen kaupungin elinkeinorakenne olisi monipuolisempi kuin nyt kummankaan yksin. Monipuolisen elinkeinorakenteen säilyttäminen on jatkuvan kasvun edellytys. Kaupunki omistaa Helsingissä 63 prosenttia alueellaan olevista maista, kun taas Vantaan maanomistus on vain 33 prosenttia. Vantaalla, missä elinkeinopolitiikka ohjaa tonttien luovutusta, tontit pääsääntöisesti myydään. Helsinki luovuttaa tontit pääsääntöisesti vuokraamalla, mutta liike- ja toimistotontit yleensä myydään rakentamisen jälkeen osto-option perusteella. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

19 Kilpailukyky 19 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Yhdistymisen myötä kaupunki omistaisi suhteessa vähemmän maata kuin Helsinki nykyisellään, mutta huomattavasti enemmän kuin Vantaa. Yhdistyneessä kaupungissa maanomistus olisi kuitenkin aikaisempaa sirpaleisempaa, mikä vaikeuttaisi yritysten sijoittumisen ohjausta. Mahdollisuutena nähdään Helsingissä noudatettu maanhankintarahasto-käytäntö, jonka mukaan maanmyynnistä satuja ylituloja voidaan käyttää maanhankintaan ja kiinteistökehittämiseen: käytännön laajeneminen toisi yhdistyneelle kaupungille lisäkeinoja aktiiviseen ja pitkäjänteiseen maapolitiikan hoitamiseen. Yritysalueiden vetovoimaisuuden ja kaupungin kehittämisen näkökulmasta uhaksi koetaan se, että yhdistyneen kaupungin eri yritysalueita ei kehitettäisi tasapuolisesti, vaan jotkut aluekehittämishankkeet saattaisivat lykkääntyä tai jopa peruuntua. Mahdollisuutena pidetään sitä, että yhdistäminen johtaisi toimintojen uudelleen organisointiin aiempaa tehokkaammiksi ja mahdollistaisi uusien toimintamallien ja palvelujen käyttöönoton. Edellytys kuitenkin olisi, että muutos vietäisiin läpi hyvin nopealla aikataululla. Toisaalta uhkana pidetään sitä, että Helsingissä nykyisin noudatettu toimintamalli mm. sisäisine lausuntomenettelyineen saattaisi tulla yhteiseksi käytännöksi ja erityisesti yritysten taholta paljon kiitosta saanut Vantaan malli yritysten toimitilaprosessissa, ns. Ypa-brändi, hylättäisiin. 6.2 Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin Helsingin ja Vantaan yhteistyö elinkeinoasioissa ja seudullisissa organisaatioissa on jo nyt aktiivista. Kaupungit ovat omistajina tai jäseninä mm. monissa seudullisissa organisaatioissa (Culminatum Innovation Oy Ltd, Greater Helsinki Promotion Ltd Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Green Net Finland ry). Kaupunkien mahdollinen yhdistäminen selkiyttäisi seutuyhteistyön pelikenttää, joskin toisaalta uhkana on, että Helsingin seudun yhteistyö vaikeutuisi, kun pienemmät kunnat kokisivat yhteistyön vaikeaksi suuren toimijan rinnalla. Yhdistyneen kaupungin painoarvo organisaatioissa kasvaisi, mutta joidenkin seudullisten organisaatioiden kohdalla kaupunkien yhdistyminen johtaisi mahdollisesti siihen, että uudesta kaupungista tulisi ao. organisaatioiden enemmistöosakas. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

20 Kilpailukyky 20 (20) Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys 6.3 Yhteenveto teemaryhmien etujen ja haittojen arvioinnista Kilpailukyvyn näkökulmasta Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat vaikuttavat enemminkin mahdollisuuksilta ja uhilta, joiden toteutumisen nähdään riippuvan vahvasti siitä, millainen organisaatio yhdistyneelle kaupungille muodostettaisiin ja miten yhdistymisprosessi vietäisiin läpi. Sekä teemaryhmän että sidosryhmien edustajien mukaan mahdollinen yhdistymisprosessi tulisi viedä läpi nopealla aikataululla, mikäli yhdistymiseen päädyttäisiin. Onnistuminen prosessissa edellyttäisi lisäksi huolellista valmistelutyötä ja eri osapuolien osallistamista alusta alkaen. Teemaryhmän näkemyksen mukaan kaupunkien mahdollinen yhdistäminen voisi parhaimmillaan johtaa uusien toimintamallien ja palvelujen käyttöönottoon ja pakottaisi toimintojen uudelleen organisointiin aiempaa tehokkaammiksi. Lähtökohdaksi olisi otettava verkottunut ja yritysten kanssa yhteistyötä korostava toimintamalli. Tämä tuli esille myös sidosryhmien edustajien puheenvuoroissa. Teemaryhmän käsityksen mukaan mahdollinen yhdistäminen vahvistaisi kilpailukykyä erityisesti siksi, että yhdistyneellä kaupungilla olisi yhteiset toimintatavat ja linjaukset. Lisäksi yhdistämisellä saavutettaisiin niin teemaryhmän kuin myös sidosryhmien edustajien mukaan se etu, että keskinäisestä kilpailusta siirryttäisiin kohti oikein suuntautunutta kilpailua kansainvälisellä tasolla. Yritysten palveluiden järjestäminen vaatisi yhdistymisen toteutuessakin mallin, joka perustuu palveluiden tarjontaan kysynnän ja tarpeen mukaan lähellä yrityksiä (ns. monikeskus-malli). Yhdistyneen kaupungin painoarvo osakkuus- ja seudullisissa organisaatioissa kasvaisi. Joissakin tapauksissa yhdistyneestä kaupungista tulisi ao. organisaation enemmistöosakas. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

21 Kilpailukyky 1 (8) Loppuraportti, LIITE Helsinki Vantaa -selvitys Nykytilan kuvaus: Helsingin kaupunki 1. Kaupunkien oma toiminta: tavoitteet ja tapa toimia Elinkeinotoimi ja yrityksille suunnattujen palvelujen tarjonta Elinkeinopoliittisten asioiden hoito on Helsingissä jakautunut useisiin eri virastoihin, sillä kukin kaupungin hallintokunta vastaa elinkeinopoliittisten toimenpiteiden hoitamisesta omalla toimialallaan. Näin ollen esim. kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta, kiinteistövirasto mm. tonttien vuokraamisesta ja myymisestä (ks. kohta Yritysten sijoittumismahdollisuudet ), rakennusvirasto katujen, puistojen ja julkisten rakennusten rakentamisesta ja kunnossapidosta, ym. Talous- ja suunnittelukeskukseen kuuluva elinkeinopalvelu huolehtii elinkeinopolitiikan suunnittelusta ja eri hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Elinkeinopalvelu vastaa myös neuvontapalvelujen tarjoamisesta aloittaville yrityksille sekä elinkeinopoliittisista kehittämishankkeista ja elinkeinomarkkinoinnista. Elinkeinopalveluun kuuluu neljä toimistoa: elinkeinokehitys, YritysHelsinki, tapahtumayksikkö sekä matkailu- ja kongressitoimisto. Näissä työskentelee yhteensä noin 60 henkilöä. Merkittävimpiä useiden hallintokuntien vastuulle kuuluvia hankkeita koordinoi elinkeinopoliittisia asioita koordinoiva työryhmä (EPOK-työryhmä), jota johtaa kaupunginjohtaja. Ryhmässä on mukana kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta sekä rakennus- ja ympäristötoimesta vastaavat apulaiskaupunginjohtajat, kaupunkisuunnittelu-viraston ja kiinteistöviraston virastopäälliköt sekä rahoitusjohtaja ja elinkeinojohtaja. Työryhmällä ei ole muodollista päätösvaltaa, vaan se on luonteeltaan valmisteleva toimielin. Elinkeinopalvelu huolehtii työryhmän asioiden valmistelusta. Helsingin elinkeinoneuvottelukunta on kaupungin ja elinkeinoelämän välinen neuvoa-antava toimielin, jonka tarkoituksena on myötävaikuttaa elinkeinoelämän suotuisaan kehitykseen Helsingissä. Neuvottelukunnan jäsenet nimeää kaupunginhallitus (8), Helsingin seudun kauppakamari (6) ja Helsingin Yrittäjät ry (3). Neuvottelukunnan asioiden valmistelusta vastaa elinkeinopalvelu. Helsingin elinkeinopolitiikan painopisteet Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin elinkeinostrategian 2007 Yritysmyönteiseksi kumppaniksi Elinkeinostrategia määrittelee Helsingin elinkeinopoliittiset linjaukset ja toiminnan painopistealueet lähivuosiksi. Strategia sisältää kaikkiaan 51 toimenpidettä seuraavilta painopistealueilta: vetovoimainen kaupunkiympäristö, laadukkaiden palvelujen keskittymä, maailmanluokan innovaatio- ja liiketoimintakeskus, osaavan työvoiman kaupunki ja Helsinki - yritysmyönteinen kumppani. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi