Toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Kuva olis kiva Jyvässeudun työllistämisyhdistys JST ry Toimintakertomus 2014 Sisältö YLEISTÄ... 1 JÄSENISTÖ... 2 HALLINTO... 2 HENKILÖSTÖ... 3 HARRASTETOIMINTA... 4 KOULUTUS JA INFOT... 5 OPINTORAHASTO... 5 EDUNVALVONTA... 5 TIEDOTUSTOIMINTA... 5 TALOUSTOIMINTA... 6 TYÖYMPÄRISTÖN ARVIOINTI... 6

2 Toimintakertomus YLEISTÄ Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi Jyvässeudun Työttömät ry:n uudeksi nimeksi Jyvässeudun työllistämisyhdistys JST ry. Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) myöntämän työvoimapoliittisen SÄPÄKKÄ-hankkeen rahoitus vuosille mahdollisti kolmen hanketyöntekijän palkkaamisen toimintavuoden ajaksi esimiestehtäviin. Hankkeen tavoitteena on työllistää ja aktivoida Jyvässeudun alueen työttömiä työnhakijoita, ehkäistä heidän syrjäytymistään ja kohottaa erilaisin aktivointitoimin työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia. Lisäksi TUOHI -osaamisen kehittämishankkeen rahoituksella oli palkattuna hankekoordinaattori. TUOHIhankkeen tavoitteena oli kehittää työttömien yhdistysten vetäjien ja ohjaajien osaamista siten, että he pystyvät paremmin ohjaamaan ja valmentamaan toimenpiteessä olevia henkilöitä sekä tukemaan heidän työllistymistään avoimille markkinoille tai koulutukseen. Yhdistyksen hallinnollinen toimisto ja palveluosasto toimivat osoitteessa Matarankatu 4 ja Jokikievari osoitteessa Matarankatu 6. Jyväskylän työttömyysaste oli vuoden 2014 alussa 16,1 % ja vuoden lopussa 17,4 %. (ELY -keskuksen työllisyyskatsaus). Vuonna 2010 voimaan astuneen EU:n valtiontukisäännöksen myötä yhdistyksen ruokala- ja pitopalvelu on määritelty te-toimiston taholta elinkeinon harjoittamiseksi. Elinkeinon harjoittajastatuksen myötä yhdistyksen ruokala- ja pitopalveluun kohdistuvat palkkatuet on luettu ryhmäpoikkeusasetuksen ja de minimisehdon alaisiksi. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että myönnettävät tuet voivat pääsääntöisesti olla maksimissaan puolet palkkauskustannuksista (pois lukien nuorten, oppisopimuskoulutettavien ja sairauden tai vamman vaikeuttaessa palkattavan henkilön työllistymistä, jolloin myönnettävän tuen tukiintensiteetti on voinut olla 75 prosenttia palkkauskustannuksista). Lisäksi Jyväskylän kaupungin myöntämät työllisyydenhoidon määrärahat ovat supistuneet vuosi vuodelta. Näistä seikoista johtuen yhdistyksen talous on kääntynyt alijäämäiseksi. Yhdistyksen hallitus on yhdessä toiminnanjohtajan kanssa ryhtynyt seuraaviin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi: Yhdistykselle on ryhdytty laatimaan kokonaisstrategiaa, jossa määritellään mm. tarvittavat toimenpiteet henkilöstökulujen hallitsemiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi palkkatukityöllistämisen ehdot siten, että yleishyödylliselle kädentaito-osastolle palkataan jatkossa vain korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeutettuja työntekijöitä sekä mahdolliset aukioloaikojen supistamiset, jotta tuntikehykset saadaan mitoitettua pienemmälle henkilöstömäärälle. Keski-Suomen ELY-keskukselta haettiin työvoimapoliittista hankeavustusta selvitysasiamiehen palkkaamiseksi ja sosiaalisen yrityksen perustamisedellytysten selvittämiseksi. Selvitysasiamiehen tehtävänä olisi ollut Jokikievarin liiketoimintasuunnitelman ja siihen liittyvien kannattavuuslaskelmien päivittäminen ja kehittäminen sekä markkinointitutkimuksen suorittaminen ja asiakaspalautteen kerääminen, mutta hankkeen rahoituspäätös oli kielteinen. Taloudesta vastaavien ja muiden esimiesten kouluttamiseen panostettiin, jotta tulevaisuudessa osataan hakea uusia rahoitusmahdollisuuksia sekä reagoida riittävän rohkeasti ja oikea-aikaisesti esiin tuleviin haasteisiin. JST ry on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi YES - Yhdenvertaisuus etusijalle -hankkeen Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen.

3 Toimintakertomus Tieteellinen tutkimus hybridisaation vaikutuksesta yhdistyksen toimintaan Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelman opiskelija Anna Mikkonen aloitti yhdistystoiminnan tieteellisen tutkimuksen, jonka tuloksena valmistuu gradututkielma aiheena, Hybrid organizations and the third sector eli Kolmannen sektorin hybridisaatio. JÄSENISTÖ Henkilöjäseniä oli 1203, joista varsinaisia 595 ja kannatusjäseniä 608. Lisäksi oli 4 yhteisöjäsentä. Jäsenmaksu oli 5,00 /varsinaisjäsen ja 12,00 /kannatusjäsen sekä yhteisöjäsenmaksu 150,00. HALLINTO Yhdistyksen 2013 vuosikokouksesta lähtien vuoden 2014 vuosikokoukseen saakka yhdistyksen hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Erja Horpio (vpj.), Satu Kortelainen, Pia Kervinen, Kari Otollinen, Sirpa Pietikäinen, Päivi Salkojärvi, Ljubov Sopanen ( ) ja Pirjo-Riitta Viinikka (eronnut ). Puheenjohtajana toimi Tuija Öystilä. Vuosikokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Otollinen Tuija Öystilä (pj saakka) x x x Erja Horpio (vpj) x x x x x x x x x x - Satu Kortelainen x x x x x x x x x - - Pia Kervinen x x x Kari Otollinen (pj alk.) x x x x x x x x x x x Sirpa Pietikäinen x x x x - - x x x x x Päivi Salkojärvi - x x Ljubov Sopanen x - x Pirjo-Riitta Viinikka - x - Mirva Korhonen x x x x x x x - Jyrki Nieminen - x x x x x x x Sirpa Nieminen x x - x x x x - Alpo Pulkkanen - x x x - x x x Sakari Rautiainen x x x x - - x x Tanja Närhi (siht alk.) x x x x x x x - Eija Tuohimaa (siht saakka) x x x x x - - x - x x Hallitus kokoontui ennen vuosikokousta kolme (3) ja sen jälkeen kahdeksan (8) kertaa. Koko toimintavuoden aikana yhteensä 12 kertaa (vuosikokous mukaan lukien). Hallituksen kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä (20.3. saakka) toimi toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa. Järjestäytymiskokouksessa hallitus kutsui sihteerikseen Tanja Närhin. Kuittien tarkastajat Vuosikokoukseen saakka yhdistyksen kuittien tarkastajina toimivat Pia Kervinen ja Sirpa Pietikäinen. Järjestäytymiskokouksesta lähtien kuittientarkastajina toimivat Sirpa Pietikäinen ja Mirva Korhonen. Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Kansalaistoiminnankeskus Mataran Matarasalissa Läsnä oli 17 henkilöä, joista yhdistyksen varsinaisia jäseniä oli 11 ja kannatusjäseniä 6.

4 Toimintakertomus Yhdistyksen tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat vuosikokouksen 2013 valitsemat Vilho Riuttanen HTM ja Tilintarkastus Riuttanen OY sekä varatilintarkastajina Hannu Lahti ja Tarmo Hartikka. Yhdistyksen toimikunnat ja työryhmät Johtoryhmä: Kari Otollinen, Tuija Öystilä, Eija Tuohimaa, Vuokko Jormakka, Sami Kuparinen, Tanja Närhi, Erja Horpio ja Sirpa Nieminen. Hallituksen jäsenet ovat voineet osallistua johtoryhmän työskentelyyn halutessaan. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti viikoittain ja kokouksista on pidetty muistiota. Johtoryhmä suunnitteli ja toteutti käytännön toimia sekä valmisteli ja teki esityksiä erilaisista toimintaan liittyvistä asioista yhdistyksen hallitukselle. Edustus eri yhdistyksissä, työryhmissä ja ohjausryhmissä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry:n hallitus Keski-Suomen kolmannen sektorin työvoimapoliittinen neuvottelukunta ESR -seurantakomitea (varajäsen) Kolmikko (SOSTE ry) Terveyden edistämisen foorumi Kansalaistoiminnankeskus Mataran ohjausryhmä Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n (KYT) ja osuuskunnan hallitus TyöKaapeli -hanke, ESR, HDL, ohjausryhmä Työllisyyden kuntakokeilu-hanke Jyväskylä Keski-Suomen Järjestöareena TUOHI -osaamisen kehittämishanke, ohjausryhmä Seminaarit Yhdistyksen hallituksen ja johtoryhmän jäsenet osallistuivat aktiivisesti eri toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin, seminaareihin, kokouksiin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Voimaa Foorumista Sitra Kuka kuuntelee köyhää, Pikkuparlamentti Kohtaamispaikkapäivät, Espoo RAY -hankepäivä, Espoo Esimiestyön päivät, JHL Järjestöareena Työllisyysseminaari, Jämsä SOSTE ry risteily, Silja Europa VATES Kyvyt käyttöön -seminaari, Jyväskylä Innomarkkinat, SOSTE ry Yrittäjä työllistää seminaari, Laajavuori HENKILÖSTÖ Vuonna 2014 yhdistyksessä panostettiin valmennukselliseen työotteeseen, perehdyttämällä, kouluttamalla ja tukemalla työntekijöiden ammatillisia työvalmiuksia. Kaikkiaan työssä tai työmarkkinatoimenpiteessä oli yhteensä 108 henkilöä. Yhdistys työllisti toimintavuoden aikana yhteensä 78 henkilöä palkkatyöhön: 4 henkilöä ELY-keskuksen hankerahoituksella, joista 3 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa 73 henkilöä palkkatuella palkattua henkilöä, joista 3 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa 1 henkilö kokonaan omarahoitteisesti Palkkasuhteisten työntekijöiden keski-ikä oli 45 vuotta.

5 Toimintakertomus Henkilökunnasta 39 % oli maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Työkokeilussa oli 52 henkilöä (joista 21 myös myöhemmin palkattuna). Kuntouttavassa työtoiminnassa oli yhteensä 13 henkilöä. Työkyvyn ylläpitäminen ja työhyvinvointi Nonstop taukoliikunta Tyky-lenkit Maahanmuuttajataustaisille suunnattu toiminta Suomenkielen opintoryhmä kokoontui lähes viikoittain ja siihen osallistui keskimäärin 7 maahanmuuttajataustaista työntekijää ja työkokeilijaa/kerta. Ohjaajina toimivat Ljudmila Lorvi ja Sari Pentti. Keski-Suomen Ev.lut. kansanlähetyksen järjestämään suomenkielen kerhoon osallistuttiin viikoittain ja osallistujia oli keskimäärin 7 henkilöä/kerta. Maahanmuuttajataustaiset osallistuivat myös Glorian kieliryhmiin. Maahanmuuttajat osallistuivat myös Keski-Suomen Martat ry:n ja Jyväskylän Työväenyhdistyksen järjestämille kokkikursseille. Osallistujia oli keskimäärin 9 henkilöä/kerta. Vuoden aikana tehtiin myös tutustumiskäyntejä eri kohteisiin, joihin on mahdollista jatkossa työllistyä tai päästä työkokeiluun. Vapaaehtoistyö Hallituksen lisäksi yhdistyksessä on toiminut myös joukko muita aktiivisia vapaaehtoistyöntekijöitä mm. ryhmänohjaajina. HARRASTETOIMINTA Yhdistyksessä toimi vuoden aikana monia erilaisia harrasteryhmiä, jotka olivat kaikille avoimia ja maksuttomia. Hyvinvointiryhmä Hyvinvointiryhmä koostui liikunta-, painonhallinta- ja kulttuuriosioista. Ryhmä kokoontui 40 kertaa, eri osallistujia oli 81 ja osallistumiskertoja yhteensä 279. Keskimääräinen osallistujamäärä oli 7 henkilöä/kerta. Ryhmä kävi mm. useita kertoja Aalto-Alvarissa, eri museoissa ja Jyväskylän kaupunginteatterissa. Vetäjinä toimivat Sirpa Nieminen ja Mirva Korhonen. Muistiryhmä Muistiryhmä, mihin kuului 10 henkilöä, kokoontui 9 kertaa. Ryhmässä käytiin läpi muistisairauksien ennaltaehkäisyä, tietoja muistisairauksista sekä muistikikkoja. Vetäjänä toimi Sirpa Nieminen. Tarinatupa Tarinatupa kokoontui 14 kertaa. Keskimääräinen osallistujamäärä oli 7 henkilöä/kerta. Tarinatupalaisista tuotettiin videodokumentti, joka toimitettiin mm. Sosiaali- ja terveysministeriön osallistavan sosiaaliturvan suunnittelutyöryhmälle sekä julkaistiin videokanavalla Tarinatuvan vetäjinä toimivat Kari Otollinen ja Anja Savolainen. Kirjallisuuspiiri Kirjallisuuspiiri järjestettiin vuoden aikana 16 kertaa eli 9 kertaa kevätkaudella ja 7 kertaa syyskaudella Kansalaistoiminnankeskus Mataran tiloissa. Piiriin osallistui keskimäärin 7 henkilöä/kerta. Osallistujat ovat olleet taustaltaan yhdistyksen varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä, tukityöllistettyjä työntekijöitä ja toimenpiteessä yhdistyksessä olevia. Ohjaajana toimi Satu Kortelainen. Jokikievarin Laulajat Jokikievarin Laulajat lauluryhmän muodostaa 14 henkilöä. Ryhmää vetää Erkki Autio ja Katri Savolainen. Ryhmä esiintyi vuoden aikana 35 kertaa mm. useissa vanhusten palvelukodeissa sekä Jokikievarissa. Harjoituskertoja kertyi 29.

6 Toimintakertomus KOULUTUS JA INFOT Yhdistyksessä työsuhteessa ja muissa työmarkkinatoimenpiteissä olleet henkilöt suorittivat eripituisia työllistymistä edistäviä lyhytkoulutuksia (mm. tietotekniset taidot, kielikurssit, ensiapukurssit ja ruokapalvelualan täydennyskoulutus). Osa koulutuksista rahoitettiin Säpäkkä-hankkeen varoista ja osa oli maksuttomia. Koulutuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 147 henkilöä. Koulutuksia yhteensä 70 Maksullisia (hankerahoitus) 40 Maksullisia (oma rahoitus) 7 Maksuttomia 23 Yhdistys järjesti keväällä 2014 Työllistymistä tukevat infot -luentosarjan (7 krt), joka oli suunnattu yhdistykseen palkkatuella työllistetyille, työkokeilussa oleville sekä yhdistyksen jäsenille. Infojen aiheina olivat mm. työttömyysturvan uudistukset, yrittäjyys ja osuuskuntatoiminta, työttömänä opiskelu sekä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet. OPINTORAHASTO JST ry:n perustaman Työttömien Opintorahaston kymmenvuotisjuhlaa vietettiin tiistaina Jokikievarin aulassa. Ohjelmassa oli mm. myyjäiset, arpajaiset, rahaston infopiste sekä elävää musiikkia (Jokikievarin laulajat). Opintorahasto tukee jyväskyläläisten työttömien omaehtoista opiskelua heidän ammattitaitonsa parantamiseksi ja työnsaannin helpottamiseksi. Opintorahaston hallitus: Tuulikki Väliniemi pj., Tanja Närhi (sihteeri) ja Matti Ihalainen. Vuonna 2014 Opintorahasto myönsi avustuksia yhteensä 917,80. Opintorahaston varat koostuvat lahjoituksista ja myyjäistuotoista. Rahastolla ei ole hallintokuluja. EDUNVALVONTA TVY ry:n tapahtumat vuonna 2014 TVY ry:n vuosikokous Kehittämispäivät Hallituksen kokoukset ja Laivakoulutus Keski-Suomen aluekokous TIEDOTUSTOIMINTA Yhdistyksen toiminnoista ja tapahtumista tiedotettiin yhdistyksen www-sivuilla sekä Kansalaistoiminnankeskus Mataran ilmoitustauluilla, sähköpostilla, Facebookissa ja yhteistyökumppaneiden kautta. Lisäksi yhdistyksen esitteitä oli esillä mm. Työ- ja elinkeinotoimistossa, Kelassa sekä yhteistyökumppaneiden toimipisteissä. Yhdistys oli vuoden aikana esillä eri tiedotusvälineissä. Radio City, Pitkäaikaistyöttömien tilanne Radio Jyväskylä, aamuvieraana toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa Lehtiartikkelit mm.: Valokuvanäyttely työttömiltä, Keskisuomalainen Ruoka-apu loppui Jyväskylässä käsirysyihin, Keskisuomalainen Käsirysyjä leipäjonossa - työttömien yhdistys lopettaa ruoka-avun, Iltasanomat Välittääkö kukaan jos esimies ei jaksa, Karenssisanomat ja Tärppi Lakimuutos vähentäisi palkkatuellisia, Keskisuomalainen

7 Toimintakertomus Unohdettu hiljainen kansa, Huhtasuolainen Tuhannet työpaikat vaarassa kadota, Keskisuomalainen Kuka varjelisi työtöntä lainsäätäjiltä, Äänekosken Sanomat Palkkatuki jäihin, Sisä-Suomen Lehti Jyväskylän työttömille työllistämisyhdistys, Kansan Uutiset Työllistettyjä tuupataan takaisin työmarkkinatuelle, Keskisuomalainen TALOUSTOIMINTA Toiminta-avustusta yhdistykselle ovat myöntäneet: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry. Lisäksi toimintaa rahoitettiin oman toiminnan tuotolla ja rahoitusta kerättiin myös myyjäistapahtumilla sekä jäsenmaksuilla. TYÖYMPÄRISTÖN ARVIOINTI Työympäristön arviointikysely henkilöstölle toteutettiin marraskuussa anonyyminä kyselynä. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan työolosuhteita, työtaitoja, työnsisältöä ja johtamista asteikolla 1 = paljon puutteita, 2 = tyydyttävässä kunnossa, 3 = kunnossa, 4 = hyvässä kunnossa. Kyselyyn vastasi 18 Jokikievarin ja 12 Palveluosaston henkilöstön jäsentä. Jokikievarin vastausprosentti oli 72 ja Palveluosaston 43. Palveluosaston alhainen vastausprosentti johtunee siitä, että osaston henkilöstöstä oli noin puolet maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Osalla ei ollut riittävän hyvää suomen kielen taitoa. Työympäristön arvioitiin keskimäärin olevan kunnossa. Kaikkien vastausten keskiarvo oli Jokikievarissa 3,02 ja Palveluostolla 3,36. Vastaajista 1 koki työympäristön olevan hyvässä kunnossa, 26 mielestä kunnossa tai lähes kunnossa, 3 mielestä tyydyttävässä tai lähes tyydyttävässä ja 1 vastaaja koki, että puutteita on paljon. Jokikievarissa parhaimmiksi arvioitiin seuraavat kohdat: Voiko työrytmiin vaikuttaa itse? 3,35 Ovatko työtilat järjestyksessä ja siistit? 3,33 Sujuuko yhteistyö esimiesten kanssa hyvin? 3,33 Sujuuko yhteistyö työtovereiden kanssa hyvin? 3,33 Millainen vuorovaikutus työtovereiden kanssa? 3,28 Heikoimmiksi arvioitiin Onko työsuojelusta ja työturvallisuudesta annettu koulutusta? 2,50 Sujuuko tiedonkulku? 2,58 Ovatko työpaikan lämpötila ja ilmanvaihto sopivat? 2,61 Millainen on yhdistyksen kuva ulospäin? 2,61 Ovatko varastot järjestyksessä? 2,72 Palveluosastolla parhaimmiksi arvioitiin seuraavat kohdat: Ovatko henkilösuhteet hyvät? 3,77 Onko työnopastus tehty? 3,69 Onko käyty kahdenkeskisiä keskusteluja? 3,69 Millainen on vuorovaikutus esimiesten kanssa? 3,62 Sujuuko yhteistyö esimiesten kanssa hyvin? 3,62 Voiko työhön vaikuttaa itse? 3,62 Heikoimmiksi arvioitiin:

8 Onko työsuojelusta ja työturvallisuudesta annettu koulutusta? 2,40 Ovatko työpaikan lämpötila ja ilmanvaihto sopivat? 2,81 Onko työskentelytilaa riittävästi? 2,88 Ovatko varastot järjestyksessä? 2,92 Vallitseeko työpaikalla yhteenkuuluvaisuuden tunne "Me henki" 3,04 Toimintakertomus