TOIMINTAKERTOMUS VUODEN 1990 VALTIOPÄIVILTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS VUODEN 1990 VALTIOPÄIVILTÄ"

Transkriptio

1 SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODEN 1990 VALTIOPÄIVILTÄ POLIITTINEN VUOSI 1990 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA Yleistä Vuosi 1990 alkoi kansainvälisesti liennytyksen merkeissä. Suurvallat kävivät neuvotteluja tavanomaisten aseiden vähentämisestä ja Neuvostoliitto vähensi joukkojaan Keski-Euroopasta. Itä-Euroopassa jatkui demokratisoitumisprosessi ja Saksan liittotasavalta sekä Saksan Demokraattinen tasavalta yhdistyivät. Kansainvälinen tilanne muuttui dramaattisesti 8. päivänä elokuuta Irakin valloitettua Kuvvaitin. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomi osaltaan päätti Irakin vastaisista taloudellisista pakotteista. YK asetti Irakille kuuden viikon takarajan Kuvvaitista vetäytymiselle. Vetäytymistä ei tapahtunut tammikuun puoliväliin 1991 mennessä ja seurauksena oli sotatila liittoutuneiden joukkojen ja Irakin välillä. Alkuvuodesta 1990 olivat eduskunnassa ja yleisessä poliittisessa keskustelussa keskeisesti esillä asunto-ja maapoliittiset jatkotoimenpiteet. Maapakettilait saatiin hyväksytyiksi aivan kevätkauden lopulla pitkällisten neuvottelujen tuloksena hallituksen esittämässä muodossa. Toinen keskeinen poliittinen teema oli Länsi-Euroopan yhdentyminen. Hallitus antoi alkuvuodesta asiasta selonteon, josta käytiin lähetekeskustelu, suoritettiin kattava valiokuntakäsittely ja kesäkuun alussa palautekeskustelu. Eduskunta hyväksyi hallituspuolueiden ja Suomen Keskustan edustajien kannattamana ulkoasiainvaliokunnan esittämän mietinnön. 245

2 Asuntopolitiikan ja Länsi-Euroopan yhdentymisen lisäksi on eduskuntaryhmä käsitellyt varsinkin verouudistuksen jatkoa. Loppuvuodesta oli esillä vuoden 1991 valtion tulo-ja menoarvion hyväksyminen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät tekivät pieniä muutoksia hallituksen esitykseen. Sos.dem. eduskuntaryhmän keskeisimpänä muutostavoitteena oli kansaneläkeläispuolisoiden lisäosaprosentin tarkistaminen vanhojen eläketapahtumien osalta. Syksyllä ryhmät päättivät muutosten rahoittamisesta. Loppuvuodesta hallitus tarkisti budjettiesitystään taloudellisen tilanteen muuttuessa. Hallitus antoi vuoden 1990 aikana eduskunnalle selonteot Länsi-Euroopan yhdentymisestä, hallinnon uudistamisesta, koulutuspolitiikasta, kestävästä kehityksestä sekä työllisyyslaista ja sai vastattavakseen välikysymykset metsätuhoista, asuntoasioista, postin palveluista, perusturvasta ja kaksi välikysymystä talouspolitiikasta (1991). Lappeenrannassa pidetyssä SDP:n 35. puoluekokouksessa merkittiin eduskuntaryhmän uudet säännöt tietoon saaduiksi. Sääntöjä aletaan noudattaa seuraavan vaalikauden alussa. Sosialidemokraattiset ryhmäpuheenvuorot Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvio Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron vuoden 1991 budjetin lähetekeskustelussa käytti ryhmän puheenjohtaja Pertti Hietala. Ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen kaikkien niiden koulutus-ja sosiaaliturvauudistusten toteutumiseen, joista on sovittu osana tulopoliittista kokonaisratkaisua. Koko vaalikauden tilinpäätöksenä ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että hallitus on tehnyt linjakasta työtä erityisesti ympäristö-, koulutus- ja tutkimusasioissa sekä lapsiperheiden aseman kohentamisessa. Sen sijaan elintarvike- ja maatalousongelmien korjaamisessa todettiin epäonnistutun. Veropohjan laajentuminen vaalikaudella 7 miljardilla markalla todettiin vaatimattomaksi. Tästä summasta kaksi kolmasosaa on kohden- 246

3 tunut yli markan tuloluokkiin. Tulonsaajittain tarkasteltuna kohdentuu laajennuksesta yli puolet yrittäjäasemassa oleville, loput palkansaajille ja eläkeläisille. Verotusta on siten laajennettu pääosin sinne, missä pahimmat "porsaanreiät" ovat olleet. Budjetin palautekeskustelussa eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Matti Luttinen. Puheenvuorossa korostettiin ryhmän aktiivisuutta perusturvaan tehtyjen muutosten osalta. Muuttunut kansainvälinen tilanne arvioitiin suurimmaksi syyksi vuoden 1991 bruttokansantuotearvion tarkistukselle. Luttinen katsoi eduskunnan osoittaneen kykynsä tehdä nopeasti myös ikäviä eli menoja leikkaavia ratkaisuja. Budjettiesitystä leikattiin runsaalla miljardilla markalla ja yksityisen työnantajan kansaneläkemaksua alennettiin. Luttinen näki taloudellisessa tilanteessa myös myönteisiä piirteitä: vuoden 1990 kolmannella neljänneksellä kauppatase oli jo positiivinen ja vaihtotaseen alijäämä supistunut. Myös hintojen nousu oli hidastumassa kilpailijamaiden tasolle, jopa allekin. Euroopan Talousalueeseen liittyen Luttinen edellytti hallituksen lähtevän liikkeelle suojalainsäädännön valmistelussa. Selonteot Hallituksen selonteko Länsi-Euroopan yhdentymisestä Eduskuntaryhmän puheenvuoron selonteon lähetekeskustelussa käytti Mikko Elo. Hän esitti ryhmän käsityksenä, että Suomen EY-jäsenyys tulee ajankohtaiseksi vasta, kun sotilasliittoutumien vastakohtaisuudet ovat kokonaan poistuneet. Ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että Suomella ei näissä olosuhteissa ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin yhdessä muiden EFTAmaiden kanssa pyrkiä saamaan aikaan mahdollisimman kattava ETAsopimus. 247

4 Ryhmän puheenvuorossa korostettiin huomion kiinnittämistä erityisesti sosiaaliseen ulottuvuuteen, maatalouden kehityssuuntaan, aluepolitiikkaan ja kuluttajanäkökulmaan. Eduskuntaryhmä edellytti lisäksi, että Suomen kannalta oleelliset päätökset on tulevaisuudessakin tehtävä eduskunnassa. Länsi-Euroopan yhdentymistä koskevan selonteon palautekeskustelussa käytti sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoron Ilkka-Christian Björklund. Björklundin mielestä aihetta optimismiin antaa yhdentymisselonteon siedettävän sopuisa valiokuntakäsittely. Puheenvuorossa ei nähty yhdentymiskehitykselle vaihtoehtoa: talouselämä on jo integroitunut. Politiikka on laahannut perässä, vaikka sillä olisi selvä tarve vallata takaisin valtioelimille ja poliittiselle demokratialle se vaikutusvalta, jonka markkinavoimat ovat murentaneet. Ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että hallituksen on syytä kuunnella ammattiyhdistysliikkeen toiveita. Palkansaajien ehtoja yhdentymiskehitykselle ovat mm. vakaa työllisyys ja lisääntyvä tasa-arvo, työelämän demokratia ja konserniyhteistyö, koheneva sosiaaliturva ja paremmat koulutusmahdollisuudet. Ryhmäpuheenvuorossa painotettiin sitä, että Euroopan yhteisöille itselleen olisi parempi ratkaisu solmia ETA-sopimus nyt kuin päästää neuvottelut umpikujaan. Hallituksen selonteko hallintouudistuksesta Eduskuntaryhmän puheenvuoron hallintoselontekokeskustelussa käytti Markku Pohjola. Puheenvuorossa korostettiin, että suomalainen hallintojärjestelmä kaipaa oman perestroikkansa: hallintoa on uudistettava palvelujen käyttäjän näkökulmasta - ei keskushallinnon tai yleensä hallinnon tarpeista käsin. Puheenvuorossa painotettiin, että yhteiskunnan on voitava jatkossakin tarjota kaikille kansalaisille ilmaiset tai riittävän huokeat peruspalvelut, riippumatta kansalaisten asuinpaikasta tai varallisuudesta. 248

5 Palvelujen tuottamisen perusyksiköksi on asetettava toimiva ja tehokas kunta, palvelukunta, jossa hallintouudistusta on jatkettava palvelujen käyttäjien omatoimisuutta hyväksikäyttäen. Keskusvirastojen ja lääninhallitusten on muututtava kehittämisvirastoiksi. * * * Hallintoselonteon palautekeskustelussa eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Saara-Maria Paakkinen. Puheenvuorossa ilmoitettiin ryhmän valmius nopeampaan ja syvällemenevämpään hallintouudistukseen kuin mitä esim. keskusvirastoissa, lääneissä ja kunnallishallinnossa on tapahtunut. Eduskunta ei Paakkisen mukaan voi jäädä sivustakatsojaksi hallintoa uudistettaessa. Tulosjohtamiseen tarvitaan kansanvaltaista linjanvetoa ja valvontaa, henkilöstön todellista sananvaltaa, koulutusta ja yhteistyön kehittämistä. Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko Ryhmäpuheenvuoron aiheesta käytti Antti Kalliomäki. Puheenvuorossa korostettiin, että selonteko sisältää elementtejä, jotka vastaavat sosialidemokraattien uudistukselle asettamia tavoitteita, joita ovat mm. hallinnon yksinkertaistaminen, koulutuksen saattaminen kaikkien ulottuville, koulutuksen joustavuuden lisääminen ja kansainvälistymisen tarpeen tiedostaminen. Ryhmäpuheenvuorossa nähtiin peruskoulun edellyttävän joustavuuden, vaihtoehtoisuuden ja valintojen mahdollisuuksien lisäämistä. Peruskoulu ja esikoulu tarvitsevat sisäisiä kokeiluja. Ns. vaihtoehtokouluja pidettiin vain kokeilutoimintaa täydentävinä kouluyksikköinä. Lukion ja ammattikoulun yhteinen kehitysväylä nähtiin välttämättömäksi. Nuorisokouluun tulisi edetä kevyesti organisoitujen kokeilujen ja sisällöllisen kehittämisen tietä. Ammattikorkeakoululaitoksen tärkeäksi tavoitteeksi Antti Kalliomäki näki sen, että kaikille halukkaille turvataan tulevaisuudessa mahdollisuus ammatillisen tutkinnon lisäksi saavuttaa yleinen korkeakoulupätevyys. SDP:n toimintakertomukset

6 Jotta jatkuvan koulutuksen periaate toimisi aikuiskoulutuksessa, on ryhmäpuheenvuoron mukaan yhdeksi sen kulmakivistä otettava vapaan koulutusvalinnan taloudellinen vastaavuus työttömänä oloon tai työllisyyskoulutukseen. * * * Sivistysvaliokunta käsitteli koulutuspoliittista selontekoa pitkään ja perusteellisesti. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron koulutuspoliittisen selonteon palautuskeskustelussa käytti Pentti Lahti-Nuuttila. Puheenvuorossa tuettiin kokeilutoimintaa, mutta tyrmättiin sellaiset kokeilusuunnitelmat, joihin ei sisälly myös nuorisoaste. Eri puolille maata valmisteilla olevat kokeilut siirtyvät tai eivät lainkaan toteudu, mikäli hallitus ei pysty antamaan kokeilulakiesitystä. Ryhmäpuheenvuorossa haluttiin kehittää ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon rinnalle yhdistelmätutkinto. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen rinnalla on toteutettava nuorisoasteen uudistus. Opettajankoulutuksen uudistamista korostettiin. Aikuiskoulutusta pidettiin erittäin tärkeänä ja kehittämisen tarpeessa olevana. Katsottiin, että talouden laskukauden ei pidä merkitä koulutusmenojen kasvua, sillä lisätuki koulutukseen auttaa laskusuunnan kääntämisessä nousuun. Opintotukijärjestelmän uudistamista tuettiin ja valtion opintotukirahaston perustamista kannatettiin. Aikuisopiskelijoiden tilannetta tuen suhteen pidettiin hyvänä ja järjestelmän kehityksen nähtiin olevan vauhdissa. Korkeatasoisen korkeakouluopetuksen tärkeyttä korostettiin. Opetussisältöjen kehittäminen on erityisasemassa. Yliopistojen ja korkeakoulujen alueellisen kehittämisen ohella on maan johtavan yliopiston, Helsingin yliopiston toimintaedellytyksiä parannettava. Korkeakoulujen lisäksi muutakin opetusta on kansainvälistettävä. Ryhmäpuheenvuorossa ei hyväksytty kieltenopetuksen vähentämistä peruskoulussa. Kielivalintojen monipuolistamista korostettiin mm. 250

7 kokeilujen kautta ja kieltenopetuksen kehittämistä kohti suurempaa valinnan mahdollisuutta ja joustoa niin lapsille kuin nuorille. Sivistysvaliokunnassa niukka porvarillinen enemmistö äänesti valiokunnan mietintöön kannan, jonka mukaanperuskoulun yläasteella olisi äidinkielen lisäksi yksi pakollinen kieli, joka olisi valinnainen. Tämä olisi merkinnyt kielenopetuksen vähentymistä ja samalla ruotsin kielen muuttumista vain valinnaiseksi kieleksi. Sama niukka valiokunnan enemmistö sai äänestämällä mietintöön kannan, jonka mukaan ns. yhdistelmätutkintoa ei voi kokeilla ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon rinnalla eikä myöskään kokeilla nuorisokoulua. Sivistysvaliokunnan sosialidemokraatit sekä RKP:n ja Vasemmistoliiton edustajat jättivät mietintöön vastalauseet. Eduskunnan käsitellessä koulutuspoliittisen selonteon mietintöä tapahtui monivaiheinen äänestys, jossa kielenopetuksen väheneminen saatiin torjuttua ja koulutuskokeiluille annettiin toteutumismahdollisuudet. Hallituksen selonteko "Kestävä kehitys ja Suomi" "Kestävä kehitys ja Suomi" selontekokeskustelussa ryhmäpuheenvuoron käytti Mats Nyby. Hän katsoi selonteon olevan ajankohtaisen ja mitä tärkeimmän. Ryhmäpuheenvuorossa arvioitiin kriittisesti lähialueittemme ympäristökehitystä ja edellytettiin lisävaroja kehitysmaiden ja lähialueiden ympäristötoimintaan. Nyby esitti tutkittavaksi, onko länsimainen verolinjamme sopusoinnussa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Ympäristö- ja haittaverojen käyttöä tulisikin lisätä. Järkevän energiapolitiikan ainoaksi kehityslinjaksi nähtiin energian säästäminen. Hallituksen selonteko työllisyyslaista Työllisyyslakiin liittyvässä selontekokeskustelussa eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Jorma Rantanen. Hän korosti, että työllisyyslaki on jo osoittanut toimivuutensa nuorisoja pitkäaikaistyöttömyyden lieventäjänä. 251

8 Työllisyyslaki tarvitsee rinnalleen aktiivista työllisyyspolitiikkaa avoimilla työmarkkinoilla, aikuiskoulutusta, alueellisen liikkuvuuden edistämistä, työvoimapalvelujen ja kuntoutustoiminnan kehittämistä. Välikysymykset Metsätuhoja koskeva välikysymys Opposition metsätuhoja koskevaan välikysymykseen vastasi ryhmän puolesta Aimo Ajo. Ryhmäpuheenvuorossa tähdennettiin, että hallituksen työskentely ympäristöasioissa on ollut kansallisesti ja kansainvälisesti mittavaa. Puheenvuorossa korostuikin kansainvälisen toiminnan merkitys ympäristömme suojelussa. Tehokkaimmaksi painopisteeksi metsien ja yleensä ilmansuojelussa nähtiin selvän rahan sijoittaminen lähinaapuriemme ja erityisesti Neuvostoliiton tuotantolaitosten tekniikan kehittämiseen. Myönteisenä pidettiin ulkoministeri Paasion esitystä 0,3 prosentin bruttokansantuoteosuuden ohjaamisesta kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön. Aimo Ajo korosti tarvetta perustaa erityinen metsäministeriö, jolla olisi kokonaisvastuu metsistä ja metsäteollisuudesta. Ministeriön perustamista puoltaisi myös metsäntutkimuksen tehostuminen. Asuntopoliittinen välikysymys Kristillinen liitto ja muut oppositiopuolueet tekivät hallitukselle välikysymyksen asuntolainoista ja -koroista ja yleensäkin asuntopolitiikasta. Ryhmäpuheenvuoron aiheesta käytti Ilkka Joenpalo. Ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että raha-ja talouspoliittisia ratkaisuja tehtäessä ei ole riittävästi otettu huomioon niiden asuntopoliittisia vaikutuksia. Esimerkkinä mainittiin Suomen Pankin vuonna 1987 tekemä päätös vapauttaa rahamarkkinat. Ilkka Joenpalo edellytti asuntolainoituksen erottamista pankkien muusta luotonanto-ja sijoitustoiminnasta luvulla olisi luotava asunto- 252

9 pankki, jonka kautta hoidettaisiin koko asuntoluototus ja asumiseen suunnattu yhteiskunnan tuki. Ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että tämän hallituksen ansiosta on sosiaalinen asuntotuotanto saatu kiitettävästi nousuun. Asuntotuotannon rakennetta olisi kuitenkin muutettava siten, että vähintään 2/3 uustuotannosta olisi hinta- ja laatuohjattua arava- ja hitas-tuotantoa. Arava-asuntojen määrää olisi nostettava :een ja lähivuosina :een. Ilkka Joenpalo kovisteli oikeistopuolueita maapakettilainsäädännön jarrutuksen lopettamiseksi. Postin ja Postipankin toimintaa koskeva välikysymys Oppositio teki hallitukselle välikysymyksen Postin ja Postipankin suunnitelmista lakkauttaa osa toimipisteistään. Ryhmäpuheenvuoron asiasta käytti Sakari Knuuttila. Sakari Knuuttila ilmoitti puheenvuorossaan, että sosialidemokraattisella eduskuntaryhmällä ei ole mitään syytä muuttaa aikaisemmin vuoden 1990 budjetin ja posti- ja telelaitoksesta säädetyn lain käsittelyn yhteydessä omaksumaansa linjaa maaseudun postipalvelujen säilyttämisestä ja kehittämisestä. Postipankilla ja posti- ja telelaitoksella on yhteinen palveluverkosto, jolla nähtiin olevan selvä yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja palvelutavoitteet, jotka ovat eduskunnan antamia. Mahdollisten muutosten tulisi tapahtua asteittain ja suunnitelmallisesti. Tavoitteena on oltava, että muutosten jälkeenkin voidaan turvata postitoimipaikka- ja jakeluverkkojen välityksellä kaikille kansalaisille kohtuulliset ja yhdyskuntarakenteeseen soveltuvat postipalvelut. Sakari Knuuttila kiinnitti puheenvuorossaan huomiota myös eduskunnassa posti- ja telelain 9 pykälään sosialidemokraattien vaatimuksesta tehtyyn muutokseen, jolla annetaan työntekijöille taloudellinen turva palvelussuhteen katkeamistilanteessa. Perusturvaa koskeva välikysymys Vasemmistoliiton ja Suomen Keskustan perusturvaa koskevaan välikysymykseen vastasi Jouko Skinnari. Puheenvuorossa ei 253

10 yhdytty opposition väitteisiin perusturvan heikkenemisestä - päinvastoin. Skinnari ilmoitti ryhmän tyytyväisyyden siitä, että ryhmän edustajien aloitteet kansaneläkettä saavien, lapsiperheiden, ensiasunnon ostajien ja opiskelijoiden tilanteen kohentamiseksi olivat etenemässä. Skinnari edellytti hallitukselta lakiesitystä alle kouluikäisten päivähoidosta.samoin pienet työeläkkeet olisi saatava remonttiin ja opiskelijoiden opintotukeen korotusta. Skinnarin mukaan tavoitteeksi on asetettava, että Suomi olisi sosiaaliturvan mallimaa Euroopassa. Asuntoasioita koskeva välikysymys Opposition asuntovälikysymykseen vastasi Arja Alho. Puheenvuorossa todettiin opposition kantavan huolta vain omistusasumisesta, vuokra-asumisen edistämiseen ei oppositiolla välikysymyksessään ollut mitään keinoja. Eduskuntaryhmä edellytti asuntojen rahoituksen saatavan kestävälle perustalle irti markkinaehtoisesta järjestelmästä. Ryhmän tavoitteeksi ilmoitettiin asuntorahaston kehittäminen asuntopankiksi. Alho katsoi, että tällä hallituskaudella oli saatu aikaan merkittäviä asuntopoliittisia uudistuksia. Tällaisia asioita ovat hänen mukaansa aravalainoituksen uudistaminen ja asuntorahaston perustaminen sekä eteneminen maapolitiikassa. Julkilausumat ja kannanotot Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä otti vuoden 1990 aikana kantaa useisiin polttaviin kysymyksiin. Seuraavassa on luetteloitu kannanotot: * tiedote hallitusryhmään tehdyistä muutoksista ( ) * tiedote sos.dem. eduskuntaryhmän ja sen jäsenten tekemistä aloitteista ( ) * kannanotto Helsingin yliopiston hallinnon uudistamisesta ( ) * kannanotto Suomen telakoiden tulevaisuudesta ( ) * kannanotto arava-asuntotuotannon rahoituksen turvaamisesta ( ) 254

11 * kannanotto elintarvikkeiden hintojen alentamiseksi ja ylituotannon supistamiseksi ( ) * tiedote sosiaali- ja terveydenhoitoalan harkinnanvaraisten palkankorotusten valtionosuudesta ( ) * ryhmätoimikunnan kannanotto ministeriryhmälle kiinteistöverosta ( ) * asuntopoliittinen kannanotto ( ) * tiedote asunto- ja maapolitiikasta ( ) * kannanotto sosiaali- ja terveydenhoitoalan harkinnanvaraisten palkankorotusten valtionosuudesta ( ) * kannanotto verouudistuksen jatkosta ( ) * kannanotto talkootyön verottomuudesta ( ) * kannanotto asiantuntijaelimen asettamisesta selvittämään VVärtsilä Meriteollisuuden vaiheita ( ) * kannanotto elintarvikkeiden hintojen alentamisesta ( ) * eduskuntaryhmän kesäkokouksen julkilausuma vuoden 1991 budjettitavoitteiksi, sekä kannanotot aluepolitiikasta ja veropolitiikasta ( ) * tiedote sos.dem. ryhmäaloitteista ( ) * tiedote sos.dem. pankkivaltuusmiesten kannanotosta pankkiluottojen vapauttamiseksi ( ) * tiedote hallituspuolueiden muutosehdotuksista vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen ( ) * kannanotto telakkateollisuuden fuusioesityksistä ( ) * tiedote kielteisestä suhtautumisesta ehdotuksiin poikkeusluvaksi sunnuntaikaupankäyntiin ja polttoaineiden valtakunnallisesta hinnoittelusta luopumiseen ( ) * tiedote ryhmän tarkkailujäsenyydestä EY:n parlamentin sosialistiryhmään, tuesta sivistysvaliokunnan sos.dem. ryhmän toimille selontekokäsittelyssä ja valtionosuusjärjestelmän käsittelyaikataulusta ( ) * tiedote ryhmän ehdoista budjettisupistuksille ( ) * sos.dem. pankkivaltuusmiesten tiedote yksityishenkilöiden ulkomaisen lainanoton vapauttamiseksi ( ) Aloitteet Sosialidemokraattisten kansanedustajien kevätistuntokauden alussa jättämissä aloitteissa korostuivat asuntoasiat, niin asuntotuotantomäärärahat ja vuokra-asuntojen rakentaminen kuin asuntojenperusparannuk- 255

12 setkin. Myös sosiaaliturvan parantamiseen kiinnitettiin aloitteissa huomiota. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä jätti kolme toivomusaloitetta ryhmäaloitteina: opintotukijärjestelmän uudistamisesta, asuntorahaston muuttamisesta asuntopankiksi sekä asuntolainojen korkotukirasituksen alentamisesta. Opintotukijärjestelmän uudistamiseksi vaaditaan valtioneuvostoa välittömästi asettamaan komitea valmistelemaan asiaa. Asuntorahastosta on kehitettävä asuntopankki, jonka rahoituksen avulla turvataan riittävä vuokra-asuntojen saatavuus sekä lainoitetaan nykyistä laajemman väestönosan asunnon hankintaa. Asuntorahaston toimintaa on laajennettava siten, että asuntorahasto voisi nykyistä laajemmin turvautua ulkopuolelta saatavaan rahoitukseen esim. asunto-obligaatioita hyväksi käyttäen. Asuntolainoista aiheutuvan korkorasituksen alentamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja valmisteltava toimenpideohjelma niitä asuntovelallisia varten, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin joko kohonneen korkotason tai sen seurauksena tapahtuneen asuntokaupan pysähtymisen johdosta. Sosialidemokraattiset kansanedustajat jättivät kevätistuntokaudella 260 toivomusaloitetta ja 374 raha-asia-aloitetta. Kevätistuntokauden aikana eduskuntaryhmä jätti myös kaksi lakialoitetta ryhmäaloitteina: ravintorasvaverosta annetun lain kumoamisesta ja työeläkelain muuttamisesta. Lakialoitteessa ravintorasvaverosta annetun lain kumoamisesta ehdotetaan kumottavaksi 10 vuotta voimassa ollut laki ravintorasvaverosta. Ravintorasvaveron poistaminen alentaisi kasviöljyjen ja -rasvojen ja niitä sisältävien tuotteiden hintoja. Lakialoitteessa työeläkelain muuttamisesta ehdotetaan lain muuttamista siten, että lyhytaikaisissa ja tilapäisissä työsuhteissa olevat työntekijät pääsevät nykyistä kattavammin lain piiriin. Yhdenjaksoisen työsuhteen vähimmäispituutta koskeva edellytys ehdotetaan muutettavaksi yhdestä kuukaudesta 20 tuntiin. 256

13 Sosialidemokraattisen kansanedustajien syksyllä jättämissä raha-asiaaloitteissa korostuivat erityisesti ympäristöön ja asumiseen liittyvät asiat. Ympäristöaloitteissa oli mukana myös kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön liittyviä aloitteita. Opiskelijoiden ja opiskelun tukeminen sai merkittävästi aloitetukea. Kulttuurin ja kulttuurijärjestöjen kuin myös sosiaalisten kohteiden tuki saivat perinteiseen tapaan runsaasti aloitteita taakseen. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei syysistuntokaudella jättänyt yhtään varsinaista ryhmäaloitetta. Seuraavat kolme raha-asia-aloitetta saivat lähes kaikkien eduskuntaryhmän jäsenten tuen: - kansanedustaja, ryhmän I varapuheenjohtaja Saara-Maria Paakkisen aloite 120 miljoonan markan lisäyksestä jo eläkkeellä olevien puolisoiden kansaneläkkeen lisäosan enimmäismäärän korottamiseen; - kansanedustaja Pentti Lahti-Nuuttilan aloite 50 miljoonan markan lisäyksestä korkeakouluopiskelijoiden ja 90 miljoonan markan lisäyksestä kansanopistoissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opintorahan perusosan korottamiseksi alkaen; - kansanedustaja Sakari Knuuttilan aloite 60 miljoonasta markasta riittävän kattavan kiinteän postitoimipaikkaverkon turvaamiseen. Sosialidemokraattiset kansanedustajat jättivät syysistuntokaudella 572 raha-asia-aloitetta, eli yhteensä vuoden 1990 valtiopäivillä 946 rahaasia-aloitetta. Kansainväliset yhteydet Eduskuntaryhmä päätti lokakuussa hakea tarkkailija-asemaa EY:n Euroopan Parlamentin sosialistiryhmässä. Tämä 180-jäseninen ryhmä EYparlamentissa on vaikutusvaltainen elin sosialidemokraattisen Eurooppa-politiikan tekijänä erityisesti ETA-neuvottelujen kannalta. Tarkkailija-asema oli jo myönnetty Ruotsin, Itävallan ja Norjan sosialidemokraattisille eduskuntaryhmille. Lisäksi SDP oli hyväksytty liitännäisjäseneksi EY-maiden Sosialistisen Internationaalin jäsenpuoiueiden muodostamaan Euroopan sosialististen puolueiden federaatioon. 257

14 Tarkkailija-asema myönnettiin marraskuussa ja ryhmä nimesi yhdyshenkilöksi Ilkka-Christian Björklundin ja varalle Mikko Elon sekä sihteeristön yhdyshenkilöksi ryhmän tiedotussihteerin Anna-Liisa Sirjamon. Käytännön yhteistyön alkaminen sosialistiryhmän kanssa siirtyi vuoteen Eduskuntaryhmän jäsenet ovat vuoden 1990 aikana osallistuneet moniin kansainvälisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin, joista EN:n ja PN:n sekä niiden sosialidemokraattisten ryhmien ja edelleen IPU:n toiminnan lisäksi mainittakoon seuraavat: - SAMAK'in kokous Kööpenhaminassa tammikuussa - parlamenttivaltuuskunta Intiassa helmikuussa - tutustuminen Euroopan yhteisön toimintaan Brysselissä huhtikuussa - työläiskonferenssi Helsingissä toukokuussa - Bulgarian vaalien seuranta kesäkuussa, - parlamenttivaltuuskunta Kiinassa marraskuussa. Ryhmän sisäinen järjestäytyminen Vuoden 1990 valtiopäivien alussa valittiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Pertti Hietala, I varapuheenjohtajaksi Saara-Maria Paakkinen ja II varapuheenjohtajaksi Liisa Jaakonsaari. Muiksi ryhmätoimikunnan jäseniksi valittiin Antti Kalliomäki, Mats Nyby, Tuula Paavilainen, Markku Pohjola, Jorma Rantanen, Timo Roos ja Kerttu Törnqvist. Ryhmän rahastonhoitajaksi valittiin Kerttu Törnqvist ja tilintarkastajiksi Riitta Järvisalo-Kanerva ja Matti Saarinen sekä varatilintarkastajiksi Markus Aaltonen ja Iiris Hacklin. Ryhmän piiskureiksi valittiin Jorma Rantanen ja Matti Saarinen. Eduskunnan puhemiehenä on toiminut Kalevi Sorsa. Eduskuntaryhmän jäsenen Matti Ahteen tultua valituksi Veikkaus Oy:n pääjohtajaksi tuli hänen tilalleen edustajaksi lukien Aarno von Bell Kajaanista. Valtiovarainministeri Erkki Liikasen siirryttyä EYsuurlähettilääksi Brysseliin tuli hänen tilalleen edustajaksi lukien Kyllikki Muttilainen Mikkelistä. 258

15 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäkansliassa ovat työskennelleet ryhmäsihteeri Kari Laitinen, tiedotussihteeri Anna-Liisa Sirjamo, talouspoliittinen sihteeri Sisko Seppä ja va. lainsäädäntösihteeri Johannes Koskinen. Toimistosihteereinä ovat työskennelleet Raili Jantunen, Ulla-Maija Kesänen, Leena Nivalainen ja Rita Svento (äitiyslomalla lukien). Eduskuntaryhmä kokoontui vuoden 1990 aikana 39 kertaa ja ryhmätoimikunta 48 kertaa. Eduskuntaryhmän kesäkokous pidettiin Oulussa ja ryhmätoimikunnan kesäkokous Kittilässä Eduskuntaryhmällä on vuoden 1990 aikana toiminut kaksi projektityöryhmää: telakkatyöryhmä ja asuntopoliittinen työryhmä. Työryhmät ovat seuranneet omien alojensa toimintaa ja valmistelleet esityksiä eduskuntaryhmälle. Telakkatyöryhmän toimintaan ovat osallistuneet seuraavat kansanedustajat: puheenjohtajana Saara-Maria Paakkinen ja jäseninä Risto Ahonen, Arja Alho, Ilkka Joenpalo, Antero Kekkonen, Virpa Puisto, Jukka Roos ja Raimo Vuoristo. Sihteerinä on toiminut va. lainsäädäntösihteeri Johannes Koskinen. Asuntopoliittisen työryhmän puheenjohtajana on ollut Ilkka Joenpalo ja jäseninä Aimo Ajo, Jouni Backman, Kai Kalima, Riitta Myller, Saara-Maria Paakkinen ja Markku Pohjola. Sihteerinä on ollut talouspoliittinen sihteeri Sisko Seppä. SELOSTUKSIA ERÄISTÄ VUONNA 1990 VALIOKUNNISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Perustuslakivaliokunta Valiokunta antoi 19 mietintöä ja 18 lausuntoa. 259

16 Presidentin vaalitavan muutos ja valtaoikeuksien tarkistaminen yli vaalien Eduskunta hyväksyi ensimmäisen kerran hallitusmuodon, valtiopäiväjärjestyksen ja tasavallan presidentin vaaleista annetun lain muutosesitykset, jotka tarkoittavat siirtymistä välittömään kaksivaiheiseen kansanvaaliin. Samalla presidentin toimikaudet rajoitetaan kahteen peräkkäiseen kuusivuotiskauteen. Tasavallan presidentin valtaoikeuksista rajoitetaan eduskunnan hajotusoikeutta siten, että presidentti voi tehdä päätöksen eduskunnan hajottamisesta vain pääministerin niin esittäessä ja kuultuaan eduskunnan eri ryhmiä. Eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle presidentti voisi myöntää vain eduskunnalta saadun epäluottamuslauseen tai esitetyn eronpyynnön johdosta taikka jos pääministeri niin esittää. Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunnan hajottamisen edellytyksiä tiukennettiin edelleen vaatimuksella eduskunnan koollaolosta ja hajotusesityksen perustelemisesta. Eduskunnassa pohdittiin erityisesti sitä, miten aloiteoikeuden antaminen pääministerille vaikuttaa eduskunnan valtaan ja suomalaiseen parlamentarismiin. Koska esitykset käsitellään perustuslainsäätämisjärjestyksessä, lopulliset ratkaisut esitysten kohtalosta tehdään vasta vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen. HE 232/1988. Tarkistus vaalipiirijakoon Kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 :ää muutettiin siten, että Kylmäkoski, Toijala, Valkeakoski ja Viiala siirrettiin Hämeen läänin eteläisestä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin lukien. HE 3/1990. Yksipäiväisiin vaaleihin Vaalilakien uudistuksella siirryttiin yleisissä vaaleissa yksipäiväiseen vaalitoimitukseen. Uudistus koskee eduskuntavaaleja, presidentinvaaleja, kunnallisvaaleja sekä neuvoa antavia kansanäänestyksiä. Vaalipäivä on aina sunnuntai. Samalla laajennettiin mahdollisuutta äänestää ennakolta postitoimipaikoissa. HE 250/

17 Valiokuntalaitos remonttiin Valtiopäiväjärjestyksen muutoksella lähennettiin eduskunnan erikoisvaliokuntien ja valtioneuvoston ministeriöiden toimialoja. Pankkivaliokunta lakkautettiin samalla. Suuren valiokunnan jäsenmäärää pienennettiin 25:een ja sen muodollisia tehtäviä vähennettiin. Uusi valiokuntien työnjako päätettiin puhemiesneuvoston ehdottamalla eduskunnan työjärjestyksen muutoksella. Uudistukset tulevat voimaan uuden vaalikauden alusta HE 89/1990. Valtiontaloutta koskevat säännökset uudistettiin Hallitusmuodon valtiontaloutta koskeva 6 luku uudistettiin kokonaisuudessaan. Valtion tulo- ja menoarviosta tehdään talousarvio. Kansanedustajien aloiteoikeutta laajennettiin niin, että talousarvioaloite voi koskea myös menojen vähennyksiä, määrärahojen käyttötarkoitusta ja muita perusteluja. Eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi luovutaan talousarvion ulkopuolisten rahastojen perustamismahdollisuudesta. Valtion varainkäyttöä joustavoitetaan muutenkin. Eduskunnan palkkavaltuuskunta lakkautetaan ja tehtävät siirretään valtiovarainvaliokunnalle. HE 262/1990. Säästölaeille lepäämäänjättämiskielto Perustuslainsäätämisjärjestyksessä käsiteltiin ensimmäisen kerran valtiopäiväjärjestykseen määräajaksi lisättävä uusi 66 a, jolla eduskunnan enemmistölle annettaisiin mahdollisuus säätää valtion menoja säästäviä lakeja eli ns. säästölakeja vähemmistön vastustuksesta huolimatta. Lepäämään ei olisi mahdollista jättää sellaista lakia, jonka kaikki säännökset koskevat valtion menojen vähentämistä, lykkäämistä tai niiden toimeenpanoa. Edellytyksenä olisi lisäksi, että laki on tarkoitettu olemaan voimassa enintään vuoden ja että sillä ei heikennetä yksilöiden toimeentulon lakisääteistä perusturvaa. Lepäämäänjättämiskiellon kohtalo ratkaistaan lopullisesti vaalien jälkeen 2/3:n enemmistöllä. HE 321/

18 Uusi Ahvenanmaan itsehallintolaki Ahvenanmaan itsehallintoa vahvistettiin uudella lailla, jolla maakunnalle siirretään lainsäädäntövaltaa monissa asioissa. Keskustelua itsehallintolaissa herättivät ennen kaikkea kotiseutuoikeuden rajoitukset ja suomenkielisten asema maakunnassa. Lailla uudistettiin valtion ja maakunnan välinen rahoitusjärjestelmä yksinkertaisemmaksi ja samalla maakunnan taloudellista itsenäisyyttä vahvistavaksi. HE 73/1990. Lakivaliokunta Valiokunta antoi 19 mietintöä ja 5 lausuntoa. Rikoslainsäädännön kokonaisuudistus käyntiin Perusrakenteeltaan vuodelta 1889 periytyvän rikoslain uudistamisen ensimmäinen vaihe hyväksyttiin HE 66/1988 pohjalta. Uudistus aloitetaan omaisuus-, vaihdanta- ja talousrikoksista. Rikoslain uudistamisesta aiheutuu muutoksia 65 muuhun lakiin, kun erityislainsäädännössä olevia rangaistussäännöksiä korvataan rikoslakiin koottavilla normeilla. Eduskuntakäsittelyssä kiisteltiin erityisesti siitä, minkä verojen maksamatta jättäminen hyötymistarkoituksessa voisi johtaa rangaistukseen verorikkomuksesta. Hallituksen esitystä rajoitettiin siten, että verorikkomukseen voi syyllistyä henkilö, joka muusta syystä kuin maksukyvyttömyydestä jättää suorittamatta ennakonpidätyksen tai lähdeveron, liikevaihtoveron tai vastaavan vakuutusmaksuveron kuukausitilityksen tai työnantajan sosiaaliturvamaksun. Pidätysajat lyhenevät Pakkokeinolaissa säädettyä pidätysaikaa lyhennettiin niin, että tuomioistuimen on otettava pidätettyä koskeva vangitsemisvaatimus käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta. Muutosta ovat vauhdittaneet YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus. HE 251/

19 Yhdyskuntapalvelukokeilut käyntiin Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta säädettiin kolmeksi vuodeksi laki, joka tuli voimaan vuoden 1991 alusta. Yhdyskuntapalvelu on palkatonta yleishyödyllistä työtä, jonka tuomioistuin voisi rangaistuksena tuomita lyhyen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. HE 62/1990. Riita-asiain oikeudenkäyntimenettely uudistettiin Alioikeusuudistuksen osana uudistettiin riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä niin, että menettely- ja käräjäoikeuden kokoonpano määräytyvät käsiteltävänä olevan asian laadun perusteella. Käsittely jaetaan valmisteluun ja pääkäsittelyyn. Alioikeusuudistus on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1993 aikana. HE 15/1990. Rangaistusten yhdistämiseen muutoksia Rikoslain 7 lukua uudistettiin niin, että rikosten yhtymisen eri muotoihin perustuvasta erilaisesta rangaistuksen määräämisestä usean rikoksen tapauksessa luovuttiin. Useammista rikoksista määrätään alun alkaen ns. yhtenäisrangaistusperiaatetta soveltaen vain yksi yhteinen rangaistus. Ehdollisesta rangaistuksesta voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön vain osa. HE 40/1990. Rikosten uhrien asemaa parannettiin Rikoksen uhrin asemaa parannettiin laajentamalla rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista. Rikoksen uhrille suoritetaan vuoden 1991 alusta lähtien valtion varoista korvausta myös kivusta ja särystä sekä lisäksi kärsimyksestä, jonka on aiheuttanut vapauteen kohdistunut rikos tai siveellisyysrikos. Korvauksen saajalle voidaan maksaa korvausta myös välttämättömistä oikeudenkäyntikuluista. HE 178/1990. Ulkoasiainvaliokunta Valiokunta antoi 34 mietintöä ja 3 lausuntoa. Valiokunta sai hallitukselta 13 selontekoa: neljä Länsi-Euroopan integraatiosta, ETA-neuvotteluista, ihmisoikeuksista, valtiosopimuksista, 263

20 Suomen YK-politiikasta, turvallisuuspolitiikasta, Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen uusista tulkinnoista, Itä-Euroopan tilanteesta, ulkomaalaispolitiikasta ja Persianlahden tilanteesta. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus hyväksyttiin Euroopan neuvoston puitteissa vuonna 1950 tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä siihen liittyvät myöhemmin tehdyt lisäpöytäkirjat hyväksyttiin. Yleissopimuksen noudattamista pidetään edellytyksenä sille, että valtio täyttää Euroopan neuvoston perussäännössä jäsenille asetetun demokraattisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimuksen. Suomen osalta yleissopimus ja useimmat sen lisäpöytäkirjat tulevat voimaan ratifioimiskirjojen tallettamispäivänä. HE 22/1990. Varaumat ETA-sopimukselle annettiin Valtioneuvosto antoi maaliskuussa selonteon Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen Kaikki muut valiokunnat antoivat selonteosta lausuntonsa ulkoasiainvaliokunnalle. Hallitukselle annettiin ETA-neuvotteluja varten rajaukset ja varaumat: - ulkomaalaisomistuksesta Suomessa - suomalaisen sosiaaliturvan ja työsuojelun tasosta - Suomen ympäristönsuojelulainsäädännöstä - Suomen aluepolitiikasta. (HALLITUKSEN SELONTEKO maaliskuussa 1990.) Euroopan jälleenrakennus- ja perustaminen hyväksyttiin kehityspankin Euroopan jälleenrakennus-ja kehityspankin perustamissopimus tehtiin toukokuussa 1990 Pariisissa. Pankin tarkoituksena on tukea taloudellista kasvua ja jälleenrakennusta niissä Keski- ja Itä-Euroopan maissa, jotka sitoutuvat noudattamaan ja soveltamaan monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteita. Pankki tulee avoimeen markkinatalouteen siirtymistä ja edistää yksityistä aloitteellisuutta sekä yrittäjätoimintaa. Pankin hallinnossa Suomi jakaa yhden johtokuntapaikan Norjan kanssa. Ulkoasiainvaliokunta piti tärkeänä myös suomalaisten yritysten pääsyä pankin rahoitukseen sekä avun 264

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntosäästöpalkkiojärjestelmää koskevan lainsäädännön kehittämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asuntosäästöpalkkiolakia, omistusasuntolainojen

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunnan päätöksestä tuomiokapitulille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT HE 53/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

HE 121/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä

HE 121/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä. Ylimääräisistä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistys(,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot