Muonion kunta. Mielmukkavaaran asemakaava Tuulipuiston alue. Asemakaavan selostus, ehdotusvaihe

Transkriptio

1 9M BOR Asemakaavaehdotus Muonion kunta Mielmukkavaaran asemakaava Tuulipuiston alue Asemakaavan selostus, ehdotusvaihe 9M706011

2 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 2(52) YHTEYSTIEDOT Muonion kunta Puthaanrannantie 15 PL Muonio Yhteyshenkilöt: kunnanrakennusmestari Jaakko Muotka puh +358 (0) kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha Niemelä puh Pöyry Finland Oy Jaakonkatu Vantaa Yhteyshenkilöt: Pasi Rajala, puh (0) Mariikka Manninen, puh (0) etunimi.sukunimi@poyry.com wpd Finland Oy Keilaranta Espoo Yhteyshenkilö: Heli Rissanen Puh (0) h.rissanen<a>wpd.fi

3 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 3(52) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Hankkeen lyhyt tekninen kuvaus Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alueen sijainti, koko ja yleiskuvaus Luonnonolot Maisema ja kulttuuriympäristö Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö Asuminen Palvelut, elinkeinotoiminta Maanomistus Metsätalous Poronhoito Matkailu Virkistys, reitit Tiestö, kunnallistekniikka Ympäristön häiriötekijät Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Voimassa ja vireillä olevat kaavat YVA-menettely Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Valmisteluvaihe: Asemakaavaluonnos ja tutkitut vaihtoehdot Ehdotusvaihe Asemakaavan hyväksyminen ja voimaantulo OSALLISTUMINEN, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan sisältö ja perustelut Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnin taustaa Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Vesistövaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään Liikennevaikutukset Meluvaikutukset Valo- ja varjostusvaikutukset Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset porotalouteen Vaikutukset matkailuun Aluetalouteen kohdistuvat vaikutukset Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Tuulipuiston toiminnan lopettamisen vaikutukset Yhteisvaikutukset... 43

4 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 4(52) Vaikutukset Ruotsin puolelle Kaavan suhde voimassa oleviin kaavoihin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Kaavan suhde asemakaavan sisältövaatimuksiin Kaavan suhde muihin suunnitelmiin, päätöksiin ja selvityksiin Yhteysviranomaisen YVA lausunnon huomioon ottaminen asemakaavassa ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LÄHTEET, ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) 3. YVA:n meluselvitys (erillisselvitys) 4. YVA-prosessin yhteydessä ja sen jälkeen laadittuja havainnekuvia 5. Vastineet luonnosvaiheesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 6. Matkailuselvitys, Metla 2011, osat a & b

5 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 5(52) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Muonion kunta, Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue Asemakaava koskee tiloja , ja Asemakaavalla muodostuu energiahuollon aluetta (EN-1) sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Suunnitteluorganisaatio kaavan laatija Muonion kunnan edustajat Pöyry Finland Oy, maisema-arkkitehti MARK YKS/448 Mariikka Manninen kunnanjohtaja Leena Lehtoruusu, teknisen osaston johtaja Pertti Matinlompolo, kunnanrakennusmestari Jaakko Muotka Muonion kunta on tehnyt sopimuksen asemakaavoituksen käynnistämisestä wpd Finland Oy:n ja Metsähallituksen kanssa Hanke on sittemmin siirtynyt kokonaisuudessaan wpd Finland Oy:n nimiin. Kaavatyön vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt keväällä Kaavan valmisteluaineisto (kaavaluonnos, kaavaselostusluonnos liitteineen) on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on laadittu syksyllä Pohjakartta ja kaavan mittakaava Asemakaavan pohjakarttana on valmisteluvaiheessa käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa 1: mittakaavassa 1:5000. Kaavaehdotusvaiheessa on laadittu asemakaavan pohjakartta, jonka Maanmittauslaitos on hyväksynyt Kaava laaditaan mittakaavassa 1:5000 (kunnanhallitus ). Kaava-alueen sijainti, rajautuminen ja koko Kaava-alue sijaitsee Muonion kunnan pohjoisosassa Mielmukkavaaran lakialueella noin 16 kilometriä Muonion kirkonkylästä pohjoiseen, noin 2,5 kilometriä Ruotsin valtion rajalta itään ja noin 12 km Enontekiön kunnan rajalta etelään. Suunnittelualue käsittää Metsähallituksen hallinnassa olevan alueen lisäksi sisääntulotien alueen, joka kulkee yksityisen maan kautta. Kaava-alue on noin 600 hehtaarin suuruinen. Varsinainen tuulipuisto (EN-1 -alue) kattaa alueesta noin 400 hehtaaria. Kaavan tausta ja tarkoitus Kyseessä on asemakaava, joka käsittää suunnitellun tuulipuiston alueen Mielmukkavaaran laella sekä tieyhteyden tuulipuiston alueelle. Mielmukkavaaran alue on osoitettu tuulivoimaalueeksi Tunturi-Lapin maakuntakaavassa. Rakennusluvan myöntäminen hankkeelle edellyttää asema- tai yleiskaavan laatimista. Asemakaavan tarkoitus on luoda tarvittavat kaavalliset puitteet Mielmukkavaaran tuulipuiston rakentamiselle ja sovittaa tuulivoimarakentaminen yhteen alueen muun käytön kanssa sekä vaalia alueella tai sen ympäristössä esiintyviä luonto- ja muita arvoja. Tavoitteena on mahdollistaa enintään 15 tuulivoimalan rakentaminen. Voimaloiden yksikköteho on noin 3 MW ja voimalan tornin ja lavan yhteinen korkeus enintään 150 metriä.

6 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 6(52) Tuulipuistohankkeessa on sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka on päättynyt yhteysviranomaisen lausuntoon syyskuussa Lausunto on otettu huomioon asemakaavaa laadittaessa. Suunnittelualue sijaitsee lähellä Ruotsin (Pajalan) rajaa. Hankkeessa sovelletaan kansainvälistä kuulemismenettelyä. Lapin ELY-keskus on ollut YVA-menettelyn yhteysviranomainen ja toimii viranomaisena myös asemakaavan kansainvälisen kuulemisen osalta. Ympäristöministeriö vastaa kansainvälisen kuulemisen järjestelyistä.

7 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 7(52) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloituskokous Kunnanvaltuuston päätös asemakaavan laatimisesta Kaavahankkeen alustava esittely YVA:n yleisötilaisuudessa Kunnanhallitus hyväksyi kaavan laatijan ja sopimuksen kaavoitustyön aloittamisesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (tark. 2.7 ja sekä ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ruotsiksi (tark sekä ja ) Vireilletulo, kuulutus vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta Kuulutus vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta ruotsiksi (NSD, Norrbottenskuriren) Poronhoitolain 53 :n mukainen neuvottelu YVA-menettelyä ja kaavaa koskien Lapin ympäristökeskuksen lausunto ympäristöministeriölle LAP-2009-L kansainvälistä kuulemista varten Ruotsiin Viranomaistyöneuvottelu Rovaniemellä Alustavan kaavaluonnoksen esittely kunnanhallitukselle Työpalaveri Lapin ELY-keskuksessa Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus Asemakaavan valmisteluaineisto (kaavaluonnos, kaavaselostusluonnos) nähtävillä, palautteen antaminen (lausunnot, mielipiteet) Muonion kunnanhallituksen päätös asemakaavan mittakaavasta (1:5000) kesä-syksy 2011 Vastineiden laatiminen kaavan valmisteluaineistosta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Kunnanhallitus keskusteli vastineista ja hyväksyi ne Työpalaveri Lapin ELY-keskuksessa talvi talvi 2012 Asemakaavaehdotuksen laatiminen valmisteluvaiheesta saatu palaute huomioon ottaen Asemakaavaehdotusaineiston käsittely kunnanhallituksessa, hyväksyminen nähtäville asetettavaksi ja lausuntojen pyytäminen Tulevat vaiheet Asemakaavaehdotusvaiheen aineiston toimittaminen ympäristöministeriölle kansainvälistä kuulemista varten Asemakaavaehdotus (kaavakartta, selostus liitteineen) nähtävillä, palautteen antaminen (lausunnot, muistutukset) Vastineiden laatiminen kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaava-aineiston viimeistely (jos merkittäviä muutoksia uudelleen nähtäville palaute vastineet viranomaisneuvottelu) Kunnanhallitus käsittelee asemakaavaehdotuksen Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan Kansainväliseen kuulemismenettelyyn sisältyvä tiedottaminen kaavan hyväksymispäätöksestä (ympäristöministeriö Ruostin Naturvårdsverket)

8 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 8(52) 2.2 Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavassa on osoitettu mm. energiahuollon alue, joka on varattu tuulivoimaloita varten (EN-1) metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) alueen osia, joille saa sijoittaa tuulivoimaloita (tv) tuulivoimaloiden ohjeelliset sijaintipaikat rakennusala ja 300 k-m 2 rakennusoikeutta muuntamolle ja varasto- ja huoltorakennukselle luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo, luo-1) ohjeelliset ajoyhteydet alueella ohjeelliset maanalaista voimajohtoa varten varatut alueen osat Lisäksi on annettu määräyksiä mm. meluun, aitaamiseen, tuulivoimaloiden korkeuteen, rakentamistapaan, jätevesien käsittelyyn, alueen puuston säilyttämiseen ja käytön päättymisen jälkeiseen ennallistamiseen liittyen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Hankekehityksestä vastaa wpd Finland Oy. Hanke on käynnistynyt wpd Finland Oy:n ja Metsähallitus Laatumaan yhteistyösopimukseen perustuvana yhteistyöhankkeena. Hanke on syyskuussa 2010 siirtynyt täysimääräisesti wpd Finland Oy:n nimiin. Tavoitteena on käynnistää tuulipuiston rakentaminen Tuulipuiston rakentamisen ennakoidaan kestävän noin vuoden verran. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, mutta koneistoja uusimalla on tuulipuiston käyttöikää mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti.

9 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 9(52) 3 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun lähtökohtia ovat hankkeen ja alueen ominaisuudet sekä erilaiset aluetta koskevat suunnitelmat. Erityinen merkitys on sillä, että voimassaolevassa Tunturi- Lapin maakuntakaavassa alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuntien ja muiden viranomaisten on edistettävä maakuntakaavan toteuttamista. Alueen ominaisuuksia on kuvattu aluetta koskevissa selvityksissä sekä tutkittu asemakaavoituksen yhteydessä. Seuraavissa kappaleissa on lyhyesti kuvattu tuulipuistohanketta, alueen piirteitä ja arvoja sekä suunnittelutilannetta. Asemakaavatyön kannalta erityistä merkitystä on hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä tuotetulla selvitysmateriaalilla, joka muodostaa suunnittelutyön keskeisen tietopohjan. YVA-menettelystä on tässä kaavaselostuksessa oma kappaleensa ( YVA-menettely) ja YVA-selostus on tämän kaavaselostuksen liitteenä 2. Aluetta koskevaa selvityspohjaa on täydennetty myös YVA-menettelyn jälkeen. Selvitysten tuloksia on referoitu kaavaselostukseen. 3.1 Hankkeen lyhyt tekninen kuvaus (Lähde: YVA-selostus, Pöyry Management Consulting Oy, 2010, lisäksi kuvausta on päivitetty wpd Finland Oy:n toimittaman viimeisimmän suunnittelutiedon mukaan (elokuu 2011)) Kukin tuulivoimala muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmelapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimalan lakikorkeus on enimmillään 150 m. Tuulivoimalat sijoittuvat alueella metrin etäisyydelle toisistaan. Perustustapana on ilman paalutusta toteutettava maavarainen betonilaatta, jonka kaivetaan 2-4 metrin syvyyteen ja peitetään maa-aineksella. Tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa noin 0,5 0,8 hehtaarin alueelta. Tuulivoimalakohtaisten asennusalueiden kokoa voidaan optimoida rakentamalla erillinen noin hehtaarin suuruinen kokoonpanoalue. Hankealue liitetään valtatiehen 21/E8. Olemassa oleva noin 2 kilometrin pituinen metsäautotie vahvistetaan, minkä lisäksi uutta tietä on tuulipuistoalueella rakennettava 9-10 kilometriä. Kuljetusten edellyttämä ajoradan leveys on olemassa olevan tien osalta (loiva ja mutkaton alarinne) noin 4,5 5 metriä, minkä lisäksi on varattava aluetta tien luiskia ja kuivatusojia varten. Lakialueelle rakennettavien yhteysteiden ajoradan leveys on noin 6 metriä. Tiestön varteen rakennetaan muutamia yhdistelmäajoneuvojen kohtaamispaikkoja, joissa ajoradan leveys on enimmillään noin 9 metriä. Valtatien 21/E8 ja olemassa olevan metsäautotien nykyistä liittymää levennetään metsäautotien puolelta yhdistelmäajoneuvojen kääntymisen edellyttämällä tavalla. Tuulipuiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit sijoitetaan maakaapeleina yhdysteiden yhteyteen. Voimalakohtainen muuntaja sijaitsee konehuoneessa, tornin alaosassa erillisessä suojatussa muuntamotilassa. Muuntaja muuntaa generaattorijännitteen (luokkaa 1 kv tai alle) kv jännitetasolle. Tuulipuisto liitetään alueelliseen sähköverkkoon 110 kv siirtojohdolla. Verkkoliityntäpiste on Muonion sähköasema noin 20 km Mielmukkavaarasta etelä-kaakkoon. Siirtojohdon toteutusvaihtoehdoksi on valittu hankkeen YVA-menettelyssä tarkasteltu vaihtoehto A. Johdon kokonaispituus on noin 25 km, josta 22 km kulkee olemassa olevan 45 kv johdon rinnalla. Siirtojohdon toteutussuunnitelmaa on muutettu YVAmenettelyn jälkeen siten, että johtoreitti noudattelee olemassa olevaa linjaa myös Kaarnestievan kohdalla ja Kaarnesjoki pyritään alittamaan kaapelilla, ei ilmajohdolla.

10 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 10(52) Siirtojohto sisältyy asemakaavaan vain siltä osin kuin se sijoittuu suunnitellulle energiahuollon alueelle. Hankkeen toteutussuunnitelma on kaavaluonnosvaiheen jälkeen muuttunut siten, että siirtojohto toteutetaan ilmajohdon sijaan maakaapelina koko kaava-alueella. Mielmukkavaaran tuulipuisto varustetaan lentoestevaloin. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Lentoestelupaa haetaan vasta lopulliseen toteutussuunnitelmaan kaavan valmistumisen jälkeen. Vastaavissa uusimissa tuulipuistokohteissa lentoestevalaistusvaatimukset perustuvat ilmailumääräykseen AGA M3-6. Korkeintaan 150 m korkea lentoeste, jollaisia suunnitellut tuulivoimalat ovat, tulee varustaa punaisella vilkkuvalla lentoestevalolla, joka valovoimakkuus on cd. Valojen oikealla suuntaamisella voidaan pyrkiä minimoimaan mahdollista aiheutuvaa visuaalista haittaa. Tällainen lentoestevalaistusratkaisu on toteutettu esimerkiksi PVO Innopower Oy:n Kemin Ajoksen tuulipuistossa. Tuulipuistoalueelle rakennetaan sähköasema, jossa jännite muunnetaan siirtojännitteeseen eli 110 kv:iin. Sähköaseman yhteyteen rakennetaan käytönaikaista huoltoa ja kunnossapitoa varten sosiaali- ja aputilat sekä varasto. Kunnossapitohenkilöstöä palveleva vesihuolto järjestetään sosiaalitilojen yhteyteen tulevalla porakaivolla ja jätevesien umpisäiliöllä. Muuntamon, muuntamoon liittyvien kojeistojen, varaston sekä sosiaali- ja aputilojen edellyttämä kerrosala on yhteensä noin 300 m 2, josta enintään noin 120 m 2 tarvitaan varastoa sekä sosiaali- ja aputiloja varten. Tuulipuiston rakentamisen ennakoidaan kestävän noin 1 1,5 vuotta. Rakentaminen tullaan todennäköisesti vaiheistamaan kahdelle vuodelle. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta ja kaapelien vähintään 30 vuotta. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle ja koneistoa uusimalla on tuulipuiston käyttöikää mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Kuva 3-1. Tuulivoimalaitoksen pystyttämistä Kiirunan tuulipuistossa (Kuva: Gunnar Britse). Lähde: YVA-ohjelma, Pöyry Management Consulting Oy 2009.

11 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 11(52) 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alueen sijainti, koko ja yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Muonion kunnan pohjoisosassa, Muoniojokilaakson kupeessa olevan Mielmukkavaaran lakialueella noin 16 kilometriä Muonion kirkonkylästä pohjoiseen, noin 2,5 kilometriä Ruotsin valtion rajalta ja Muoniojoelta itään ja noin 12 km Enontekiön kunnan rajalta etelään. Suunnittelualue käsittää Metsähallituksen hallinnassa olevan alueen lisäksi sisääntulotien alueen, joka kulkee yksityisen maan kautta. Kaava-alue on noin 600 hehtaarin suuruinen. Varsinainen tuulipuisto kattaa alueesta noin 400 hehtaaria. Lähimmät kylät, Ylimuonio, Kätkäsuvanto ja Kajanki sijaitsevat noin 5-6 km etäisyydellä kaava-alueesta. Mielmukkavaaran lakialue on lähes luonnontilainen. Aluetta käytetään pääasiassa virkistykseen, erityisesti metsästykseen ja marjastukseen. Vaaran ja rajajoen välillä kulkee valtatie 21/Eurooppatie 8, jonka varrella on pysyvää asutusta ja lomaasutusta. Vaarasta itään sijaitsee Mielmukkajärvi ja sen rannalla Hietalan tila sekä järven rannalla olevia loma-asuntoja. Vaaran lakialueen kautta kulkee kesäkäytössä oleva epävirallinen retkeilyreitti. Vaaran juurella sen länsipuolella kulkee moottorikelkkareitti, joka on osa kansainvälistä Arctic Trail -verkostoa. Ruotsin puoli Ruotsin puolella lähin asutus, Trollnäsin tila, sijaitsee joen rannalla Mielmukkavaaraa vastapäätä noin 2 km etäisyydellä. Suomen puoleista Kätkäsuvantoa vastapäätä oleva Ruotsin puolen Kätkesuando sijaitsee noin 5-6 km Mielmukkavaaralta luoteeseen. Kylässä on 12 asukasta ja yksi puusepänliike. Kätkesuando on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Ylimuoniota vastapäätä sijaitsee Ruosteenranta, jossa asuu kolme henkilöä. Muodoslompolon kylään (noin 80 asukasta) on etäisyyttä Mielmukkavaaralta noin 12 km ja Muonionalustaan (21 asukasta) noin 17 km. Yksityishenkilöiden ja safariyritysten käyttämä moottorikelkkaverkosto ulottuu Suomeen ja Norjaan. Muun muassa Kätkäsuvanto-Kätkesuando -kohdassa on moottorikelkkareitin ylityspaikka. Tieliikenteen rajanylityssilta alueella on Muonion kirkonkylässä. Valtatie 99 (riksväg 99) kulkee Ruotsin puolella jokilaaksoa myötäillen Suomen puolen valtatien 21/ E8 parina Haaparannalta Karesuandoon, jossa on silta rajajoen yli Karesuvantoon. Karesuvannosta pohjoiseen on tieyhteys vain Suomen puolella. Ruotsin valtatie 99:n merkitys matkailuliikenteelle on vähäisempi kuin Suomen puolen E8 tien.

12 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 12(52) Mielmukkavaara Kuva 3-2. Kaava-alueen sijainti. Kuva 3-3. Kaava-alueen rajaus sekä tuulivoimaloiden ohjeellinen sijoittuminen alueelle.

13 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 13(52) Luonnonolot Kuvaus luonnonoloista perustuu YVA -selostukseen. Lisätietoa löytyy YVA selostuksesta, joka on tämän kaavaselostuksen liiteasiakirja (liite 2.). Lisäksi kaavan tausta-aineistona on käytetty YVA:n jälkeen laadittuja luontoselvityksiä, jotka eivät ole julkisia vaan ne on lajisuojelullisista syistä tarkoitettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla ainoastaan viranomaiskäyttöön. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa suunnittelualue sijaitsee pohjoisboreaalisella Metsä-Lapin metsäkasvillisuusvyöhykkeellä ja suoaluejaossa Metsä-Lapin aapasuoalueella. Mielmukkavaaran lakialue, jolle tuulipuisto sijoittuu, on lähes luonnontilainen ja siellä kasvaa matalaa metsää. Pienpiirteisessä maastossa on soita, pieniä lampia ja puroja sekä yhdessä kohdassa kivikkoa. Tuulipuistoalue on pääpiirteissään juolukkapuolukka-variksenmarja- tai juolukka-variksenmarja-mustikka tyypin tunturikoivikkoa. Kenttä- ja pohjakerroksen lajisto esiintyy mosaiikkimaisina laikkuina. Harvassa pensaskerroksessa esiintyy katajaa ja pajuja, heiniä ja ruohoja on vähän. Pohjakerroksessa sammalet ovat jäkäliä runsaampia. Laella on kuusi pientä suolampea. Rinteessä alueen kasvutyyppi muuttuu mäntyä ja kuusta kasvavaksi kuivahkoksi ja tuoreeksi kankaaksi. Kuva 3-4. Mielmukkavaaran lakialuetta, Lähde: luontoselvitys, Pöyry Finland Oy, Kuva 3-5. Mielmukkavaaran lakialuetta talvella, kuvaaja: Anna Koskinen, Lähde: YVA-selostus, Pöyry Management Consulting Oy, 2010

14 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 14(52) Natura-alueet Mielmukkavaaran tuulipuiston läheisyydessä on kolme Natura verkostoon kuuluvaa aluetta: Arvokkaat luontokohteet Pallas-Ounastunturi (FI ) Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (KPU120022) Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue (FI ) Muonionjärvi-Utkujoki (FI , LVO120271) Lakialueen tiedossa olevista uhanalaisista kasvilajeista vankimman suojelullisen aseman omaavat lapinleinikki ja lettorikko, jotka kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV b lajeihin ja ovat rauhoitettuja. Esiintymät sijaitsevat asemakaava-alueen ulkopuolella. Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeen tarkastelualueen luontoarvot selvitettiin kesällä 2009 maastoinventoinnein. Selvityksen mukaan lakialueella esiintyy metsälain mukaisia kohteita sekä silmällä pidettävä (NT) variksenmarja-jäkälä-seinäsammaltunturikoivikko luontotyyppi. Lisäksi lakialueella on kolme uhanalaiseksi luokiteltua kohdetta (VU, EN). Kaksi lapinleinikkiesiintymää, molemmat sijaitsevat kaavaalueen ulkopuolella. Lettorikkoesiintymät kaava-alueen ulkopuolella. Kuva 3-6. Ote kartasta Uhanalaiset ja huomioitavat kasvilajit. Kartalla on esitetty myös vaihtoehtoisia voimajohtoreittejä Muonion sähköaseman suuntaan. (Lähde: YVA-selostus, Pöyry Management Consulting Oy, 2010)

15 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 15(52) Keski-ikäinen sekapuustoinen lehtomainen kangas VU/NT Puro Luhtaletto (EN) Lampi Lammet Kivikko Luhtaletto (EN) Lammet Variksenmarja-jäkälä-seinäsammal-tunturikoivikko (NT) Linnustollisesti merkittävä alue Kuva 3-7. Ote kartasta, Arvokkaiden luontokohteiden rajaukset, Lähde: YVA-selostus, Pöyry Management Consulting Oy, 2010, liite 5, 1/5. Koska uhanalaisuusluokat eroavat Pohjois-Suomen ja koko maan välillä, on kartan selitteessä esitetty molemmat luokat (Pohjois-Suomi / koko maa). Linnusto Alueen linnusto on selvitetty kattavasti koko hankkeen vaikutusalueella Ruotsin puoli mukaan lukien. Erityinen painoarvo on ollut päiväpetolintuja koskevilla selvityksillä. Päiväpetolintuja koskevien selvitysten ja arviointien tuloksia ei ympäristöviranomaisten kannanoton ja lainsäädännön perusteella esitetä julkisesti, mutta kaikki aineisto on toimitettu toimivaltaisten viranomaisten eli Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelut yksikön käyttöön ja käsiteltäväksi. Hankkeeseen liittyvät lajisuojelulliset kysymykset on ELYkeskuksessa katsottu asianmukaisesti selvitetyksi ja loppuun käsitellyksi (lausunto ). Mielmukkavaaran laki- ja rinnealueilla ei sijaitse kansallisesti (FINIBA) tai kansainvälisesti (IBA) arvokkaiksi katsottuja lintualueita (BirdLife Suomi ry 2009). Suojelullisesti linnuston kannalta arvokkain yhtenäinen alue Mielmukkavaaran läheisyydessä on Muonionjärven-Utkujoen Natura 2000 alue. Mielmukkavaaran länsi- ja etelärinteet ovat linnustollisesti tärkeitä.

16 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 16(52) Mielmukkavaaran tuulipuistoalueen pesimälinnusto Mielmukkavaaran suunnitellun tuulipuistoalueen ja sen lähiympäristön linnusto on alueellisesti monimuotoista ja edustavaa. Mielmukkavaaran lakialueelta sekä rinteiltä tavattiin pesimäaikana kaikkiaan 41 lintulajia. Mielmukkavaaran tuulipuistoalueen muuttolinnusto Keväällä ja syksyllä muuttavien lintujen päämuuttoreitti noudattelee Muonionjokea, joka on etenkin keväällä alueellisesti merkittävä joutsenten ja hanhien muuttoreitti (Kuva 3-8.). Mielmukkavaaran tuulipuistoalueen läpi tapahtuvan muuton määrä on kokonaisuudessaan hyvin vähäistä eikä tuulipuistoalueen kautta muuta törmäysriskien kannalta keskeisiä lajeja. Kevätmuutto tapahtuu pääosaltaan tyypillisesti varsin lyhyen ajan kuluessa huhti-toukokuussa. Utkujärvet ovat muuttavien joutsenten keskeisiä levähdys- ja ruokailupaikkoja. Kuva 3-8. Kevätmuuton päämuuttoreitit. (Lähde: YVA-selostus, Pöyry Management Consulting Oy, 2010, kuva 8-44.)

17 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 17(52) Päiväpetolinnut YVA-vaiheen selvitysten lisäksi suurista petolinnuista on kesinä 2010 ja 2011 laadittu erillinen selvitys, johon on sisältynyt mm. maastohavainnointia ja satelliittiseurantaa. Selvityksen tulokset on otettu huomioon asemakaavan laadinnassa. Itse selvitysasiakirjat eivät ole julkisia vaan ne on tarkoitettu ainoastaan viranomaiskäyttöön. Hankkeen vaikutusalueella on rauhoitetun päiväpetolinnun reviiri, mihin liittyvä pesintä tapahtuu Suomen puolella. Reviiriä on tarkkailtu maastossa yhteensä 49 päivänä maalis-, huhti-, kesä- ja elokuussa Lisäksi wpd Finland Oy on viranomaisten kanssa neuvotellulla tavalla käynnistänyt osittain hankealueella reviiriään pitävän petolinnun satelliittiseurannan. Satelliittiseuranta on käynnistynyt huhtikuun 2011 alussa ja se jatkuu toistaiseksi. Päiväpetolintuja koskevien selvitysten ja arviointien tuloksia ei ympäristöviranomaisten kannanoton ja lainsäädännön perusteella esitetä julkisesti, mutta kaikki aineisto on toimitettu toimivaltaisten viranomaisten eli Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelut yksikön käyttöön ja käsiteltäväksi. Hankkeeseen liittyvät lajisuojelulliset kysymykset on ELY-keskuksessa katsottu asianmukaisesti selvitetyksi ja loppuun käsitellyksi (lausunto ). Maaeläimistö Tarkastelualueen nisäkäslajisto on tyypillistä Perä-Pohjolan lajistoa Suurpedot Suurpedoista karhu, ahma ja ilves kuuluvat seudun tavanomaiseen lajistoon. Myös susista on tehty yksittäisiä havaintoja. Ilves pesii vaaran läheisyydessä. Riistalajit Mielmukkavaaran laki- ja rinnealueet ovat riistalajien keskeisiä elinympäristöjä. Keskeisin riistaeläimistä on hirvi. Mielmukkavaaran kautta kulkee hirvien vaellusreitti kesä- ja talvilaitumien välillä. Metsäkauriin esiintyminen painottuu samoille alueille hirven elinalueiden kanssa. Lakialueen merkitys riistaeläimille on rinnealueita vähäisempi. Lakialueen pienet lammet eivät ole vesilintujen metsästysalueita. Lepakot Kesällä 2009 laaditussa lepakkoselvityksessä ei ultraääni-ilmaisimeen tallentunut yhtään havaintoa lepakosta koko havaintokauden aikana Maisema ja kulttuuriympäristö Kuvaus maisemasta ja kulttuuriympäristöstä perustuu YVA -selostukseen. Lisätietoa löytyy YVA selostuksesta, joka on tämän kaavaselostuksen liiteasiakirja (liite 2.). Maisemavaikutuksia on lisäksi havainnollistettu liitteessä 5. esitetyissä havainnekuvissa. YVA-vaiheen kesähavainnekuvia on täydennetty kaavavaiheessa talvihavainnekuvilla. Yleiskuvaus Mielmukkavaara on eräs Muonion alueen korkeimmista metsäisistä vaaroista. Vaaran lakialue kohoaa 476 metriä merenpinnasta ja noin 200 metriä ympäristöstä. Rinteet ovat pääosin jyrkät, kilometrin matkalla nousua on enimmillään 180 metriä. Lakialue on suhteellisen laaja, tasainen ja helppokulkuinen. Paikoitellen on pieniä lampia tai soistumia. Lakialueella puusto on matalaa. Alempana vaaran rinteet ovat osin metsäisiä, osin hakkuiden muokkaamia. Mielmukkavaara sijoittuu Länsi-Lapin tunturiseudun maisemamaakuntaan, jonka maisemallisen selkärangan muodostaa Ylläs-Pallas-Ounastunturin tunturijono. Korkeim-

18 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 18(52) mat tunturit ovat Pallastunturin Taivaskero (807 m), Keimiötunturi (610 m) ja Ruototunturi (572 m). Tunturijonon länsipuolinen seutu on korkeiden vaarojen ja yksittäisten tuntureiden sekä niiden välisten soiden luonnehtimaa. Mielmukkavaara sijaitsee Muonionjokilaakson yhteydessä. Laakso on seudun perinteistä ihmistoiminnan vyöhykettä. Jokilaaksossa ja siihen välittömästi liittyvällä rinneja selännevyöhykkeellä on erityisesti Suomen puolella runsaasti ihmisen toiminnan merkkejä. Ruotsin puolella ihmisen toimintojen merkkejä on Suomen puolta vähemmän, mutta vanhaa rakennuskantaa on säilynyt Suomen puolta enemmän. Seudun kylissä miljöötyypit ovat pitkälti pienipiirteisiä ja perinteisiä ja maisema monin paikoin ajallisesti pysähtynyttä. Seudulla on kuitenkin myös runsaasti nykyaikaisia ihmistoiminnan elementtejä, kuten matkailu- tai laskettelukeskuksia, tuulivoimaloita, autojen talvitestausratoja sekä GSM-mastoja, joiden myötä maisemaan on syntynyt uusia, moderneja ja kookkaitakin maamerkkejä ja maastoa on muokattu voimakkaasti. Paikoin voimakkaat metsänhakkuut ovat muuttaneet myös luonnonympäristökokonaisuuksien luonnetta ihmisen muokkaamaksi. Arvoalueet ja -kohteet Asemakaava-alueella ei ole erityisiä maisema- tai kulttuuriympäristöarvoja. Tuulipuiston lähialueella (etäisyys tuulipuistosta noin 5-6 km) sijaitsee Kajangin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ylimuonion valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä molemmin puolin jokea sijaitseva Kätkäsuvannon kylä, joka Suomen puolen osalta on määritelty paikallisesti arvokkaaksi ja Ruotsin puolen osalta maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Noin 2 km etäisyydellä sijaitsee Noidanpola, joka on paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Etäämmällä tuulipuistoalueesta sijaitsevat arvokohteet on kuvattu YVA selostuksen (tämän kaavaselostuksen liite 2.) luvussa YVA-vaiheen jälkeen päivittyneen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelon kohteet on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 3-9.). Tuulipuiston alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tuulipuistoalueen (sekä voimajohtoreittivaihtoehtojen) arkeologinen inventointi on suoritettu YVA:n yhteydessä kesällä 2009 (Museovirasto, Vesa Laulumaa). YVA-vaiheen jälkeen on tullut voimaan päivittynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi (nk. RKY2009) joka korvaa aiemman inventoinnin (nk. RKY1993). Uuden inventoinnin mukaiset kohteet sekä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja rajaukset on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 3-9.). Hankkeen visuaalisten vaikutusten tarkastelualueelle (etäisyys tuulipuistosta noin 35 km) sijoittuvat seuraavat RKY2009 kohteet (numerointi viittaa seuraavaan karttaan (Kuva 3-9.): 1. Ylimuonion kylä 2. Keimiöniemen kalakentät 3. Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit 4. Pallastunturin matkailuhotelli 5. Torassiepin kylä 6. Poroerotuspaikat ja aidat, Kaarremarasto 7. Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen, Palojoensuun koulu

19 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 19(52) Kuva 3-9. Uuden inventoinnin (nk. RKY2009) (violetti) sekä vanhan inventoinnin (RKY 1993) (punainen) mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (vihreä). Tuulipuistoalueen sijainti on osoitettu oranssilla neliösymbolilla. Kuvassa on lisäksi esitetty etäisyysvyöhykkeet, joita on YVA-vaiheessa käytetty maisemavaikutusten merkittävyyden arvioinnissa Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö Asuminen Muonion kunta sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu noin 2400 asukasta ja sen pinta-ala on 2038 km 2, josta 134 km 2 on vesistöjä.. Väestötiheys on 1,26 asukasta/km 2. Noin puolet väestöstä asuu kuntakeskuksessa Muonion kirkonkylässä. Kunnassa on kirkonkylän lisäksi yhdeksän kylää, joista Särkijärvellä ja Ylimuoniossa on yli 200 asukasta. Muonio rajoittuu pohjoisessa Enontekiöön, idässä Kittilään, etelässä Kolariin ja lännessä Ruotsin Pajalaan. Tornioon on matkaa noin 260 kilometriä ja Kilpisjärvelle 200 kilometriä. Mielmukkavaara sijaitsee Muonion kunnan pohjoisosassa rajajokilaaksossa Ruotsin rajan tuntumassa. Mielmukkavaara on paikallisesti merkittävä metsästysalue ja sillä on merkitystä poronhoidolle luppolaitumena kevättalvella. Valtion maana Mielmukkavaaran lakialue on poronhoitolain 2.2 :n mukaista erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettua aluetta. Kaava-alueella ei ole asutusta eikä rakennuksia. Tuulipuiston lähialueella asutusta on seuraavasti:

20 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 20(52) Suomen puolella: Ruotsin puolella: Palvelut, elinkeinotoiminta Maanomistus Metsätalous Poronhoito Vt21/E8 tien varrella asutusta ja loma-asutusta: Noidanpola, Niemelän tila, Ruonanoja (etäisyys tuulipuistosta n. 1,5-2,5 km) Hietalan tila Mielmukkajärven rannalla ja ranta-alueen loma-asutus (etäisyys tuulipuistosta n. 1,5 km) Ylimuonion kylä (etäisyys tuulipuistosta n. 5-6 km) (noin 225 asukasta) Kajangin kylä (etäisyys tuulipuistosta n. 5-6 km) Kätkäsuvannon kylä (etäisyys tuulipuistosta n. 5-6 km) (noin 125 asukasta) Kätkesuannon kylä (etäisyys tuulipuistosta n. 5-6 km), noin 12 asukasta sekä puuseppäyritys Trollnäsin tila Niemelää vastapäätä (etäisyys tuulipuistosta n. 3 km) Ruosteenranta, Ylimuoniota vastapäätä, 3 asukasta (etäisyys tuulipuistosta n. 5-6 km) Kaava-alueella ei ole palveluja. Vähittäiskauppa, koulut ja muut julkiset palvelut sijaitsevat Muonion kuntakeskuksessa. Ylimuonion kylässä on jonkin verran majoituspalveluita. Kaava-alueella ei harjoiteta poronhoitoa lukuun ottamatta elinkeinotoimintaa. Mielmukkavaaran rinteet kaava-alueen ulkopuolella ovat metsätalousaluetta, joilla on suoritettu hakkuita. Metsähallitus hallinnoi valtio-omistajan edustajana asemakaavoitettavaa maa-aluetta lukuun ottamatta tuulipuiston sisääntulotien (noin 2000 m) aluetta, joka kulkee yksityisten maiden kautta. Kaava-aluetta ympäröi yksityisomistuksessa oleva maa idässä, lännessä ja etelässä. Pohjoisen suunnassa jatkuu valtion maa-alue. Suunnittelualueella ei ole juurikaan merkitystä metsätalouden kannalta. Vaaran rinnealueilla, kaava-alueen ulkopuolisilla yksityismailla on suoritettu jonkin verran metsähakkuita. Poroelinkeinon harjoittamista alueella on selvitetty YVA-menettelyn yhteydessä. Tarkempi kuvaus poroelinkeinon nykytilasta alueella on YVA-selostuksen luvussa (liite 2.). Suunnittelualue on osa Muonion Paliskunnan Yläalueen tokkakunnan käyttämää aluetta. Porojen laidunkierron suunta on luode-kaakko. Porot oleskelevat Kätkäsuvannon alueella tammi-maaliskuussa ja vaara toimii porojen luppolaitumena kevättalvella.

21 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 21(52) Kuva Muonion paliskunnan Yläalueen tokkakunnan poronhoito suhteessa Mielmukkavaaran tuulipuistoon ja YVA-vaiheessa mukana olleisiin voimajohdon reittivaihtoehtoihin. Laidunkiertoa esittävät nuolet kuvaavat laidunkierron suuntia, eivät tarkkoja kulku- tai paimennusreittejä. Tuulipuiston alue on porotalouden käytössä enimmäkseen kevättalvella, luppolaitumena. (Anttonen 2010) (Lähde: YVA-selostus, Pöyry Management Consulting Oy, 2010, kuva 8-57.) Matkailu Matkailuvaikutusten selvittäminen on ollut yksi YVA-menettelyn ja sen jälkeisten selvitysten painopistealueista. Kuvaus matkailusta perustuu YVAselostuksen lukuun (kaavaselostuksen liite 2.) ja YVA-menettelyn jälkeen laadittuun matkailijakyselyyn (Metla 2011, kaavaselostuksen liite 6). Matkailu on Muoniolle yksi tärkeimpiä elinkeinoja. Merkittävimmät matkailukohteet alueella ovat Olostunturin hiihtokeskus, Pallastunturin hiihtokeskus, PallasYllästunturin kansallispuisto ja Harrinivan lomakeskus. Lähimmät ruotsalaiset matkailuyritykset sijaitsevat Muodoslompolossa ja Muonionalustassa. Alueen matkailun keskeisiä vetovoimatekijöitä ovat lappilainen luonto, tunturi- ja järvimaisemat, erämaiset metsät ja näihin tukeutuvat elämystuotteet. Matkailijoille on tarjolla ohjattuja koiravaljakko-, poro- ja moottorikelkkasafareita, omatoimista hiihtoa ja laskettelua tai kesäaikaan koskenlaskua, melontaa, ratsastusvaellusretkiä, kalastusohjelmia ja patikointia. Pohjois-Muonio, Mielmukkavaaran ympäristö mukaan lukien, on ohjelmapalveluyrityksien toiminta-aluetta. Pöyry Finland Oy 9M BOR

22 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 22(52) Virkistys, reitit Kaava-alue on virkistyskäytössä. Aluetta käytetään mm. marjastukseen ja metsästykseen. Mielmukkavaaran ympärillä kulkevia moottorikelkkareittejä käyttävät lähinnä alueen matkailuyritykset osana ohjelmapalvelujaan (moottorikelkka- ja koiravaljakkosafarit). Vaaran länsipuolella kulkee kansainväliseen Arctic Trail moottorikelkka-verkostoon kuuluva Viktoriareitti. Moottorikelkkareittejä kulkee myös vaaran pohjois- ja itäpuolella. Kätkäsuvannon kautta reitti ylittää rajan Ruotsiin. Mielmukkavaaran lakialueen kautta kulkee vanha ulkoilureitti. Luonnonkauneudestaan huolimatta reitti ei ole Mielmukkavaaran lakialueen osalta ollut viime vuosina aktiivisessa käytössä, sillä polku ja siihen liittyvät merkinnät ovat lakialueen maastossa monin paikoin vain vaivoin erotettavissa. Reittiä ei ole viime vuosina ylläpidetty ja mm. siihen liittyvän taukopaikan laavu on romahtanut. Ko. reitillä ei syksyllä 2011 saatujen tietojen (Metsähallitus/Kunnari, Lapin ELY-keskus/Herva) perusteella ole virallista statusta. Reitti johtaa eteläkaakkoon Ylimuonioon ja pohjoiseen, jossa se yhtyy Kätkäsuvannosta itään lähtevään retkeilyreittiin sekä itäkoilliseen Hietalan lomaasutusalueeseen ja Mielmukkajärven rannalle. Mielmukkavaara Kuva Ote Muonion kunnan moottorikelkkailukartasta Tiestö, kunnallistekniikka Vaaran ja rajajoen välillä, lähimmillään noin kilometri suunnitellun tuulipuiston rajalta, kulkee Vt21/E8, joka on kansainvälisesti merkittävä liikenneväylä. E8 alkaa Haaparanta-Torniosta ja loppuu Norjassa Tromssaan. Muonion kirkonkylän eteläpuolella on Muonionjoen yli johtava silta. Ylimuonion kylästä lähtee yhdystie Kajangin kylälle sekä Mielmukkajärven rannalla olevalle loma-asutukselle. E8:lta Niemelän tilan kohdalta erkanee metsäautotie, joka johtaa Mielmukkavaaran alueelle. Tie on noin 2000 metriä pitkä ja se sisältyy asemakaava-alueeseen. Suunnittelualueella ei ole kunnallistekniikan verkostoja. Valtatien 21 varrella kulkee 20 kv sähkölinja.

23 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 23(52) Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Lähin melulähde on valtatien 21 liikenne. 3.3 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Mielmukkavaaran tuulipuiston asemakaava-aluetta koskevat seuraavat neljä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuutta: Toimiva aluerakenne (Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja) elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Lapin tunturialueiden osalta) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat yleis- ja erityistavoitteisiin. Mielmukkavaaran tuulipuiston asemakaavaa koskevat seuraavat erityistavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.

24 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 24(52) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja laajoja metsätalousalueita tule pirstoa muulla maankäytöllä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen ja maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energiahuoltoa. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiä aluekokonaisuuksia koskevissa yleistavoitteissa todetaan mm., että poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Asemakaavan suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on kuvattu tämän kaavaselostuksen luvussa

25 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 25(52) Voimassa ja vireillä olevat kaavat Suunnittelualue Suunnittelualueella on voimassa Tunturi-Lapin maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Kaavassa Mielmukkavaaran alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alueelle on osoitettu myös tuulivoimaloiden alueen päällekkäismerkintä. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvia alueita. Alue sijaitsee maakuntakaavassa osoitetulla erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Lähiympäristö YVA-menettely Suunnittelualueesta noin 2 km länteen on voimassa Visannon alueen rantaasemakaava, joka on päivätty Kaava mahdollistaa yhden pysyvän asunnon ja 15 loma-asunnon rakentamisen noin 63 ha suuruiselle alueelle Muonionjoen rannalla. Kaava on 10 vuotta vanha ja toteutumatta. Ruotsin puolella on voimassa Pajalan kunnan yleiskaava (Översiktsplan). Kaavassa suurten jokien rannat on kokonaisuudessaan luokiteltu luonnon ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti arvokkaiksi (område av riksintresse för naturvård N20 Könkämä-Muonio älv). Yleiskaavan uudistus on vireillä. Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeen YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) on alkuvuodesta 2009 lähtien kulkenut erillisenä lakisääteisenä menettelynä rinnan asemakaavaprosessin kanssa. YVA-menettely käynnistyi vuonna 2008 ja päättyi syksyllä YVA-menettelyn tarkoituksena oli arvioida tuulipuistohankkeen ympäristövaikutuksia, suunnitella haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä sekä lisätä hankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui keväällä 2009 ja arviointiselostus (YVA-selostus) kesällä Yhteysviranomaisena toimineen Lapin ELY-keskuksen lausunto arviointiselostuksesta annettiin YVA-selostukseen on koottu YVA-menettelyn aikana laadittujen selvitysten ja arviointityön tulokset. YVA-aineisto erillisselvityksineen on muodostanut keskeisen tietopohjan asemakaavan laadinnalle. YVA-selostus on tämän kaavaselostuksen liitteenä 2. ja YVA:n meluselvitys liitteenä 3. Osa YVA-menettelyssä laadituista havainnekuvista on esitetty liitteessä 4. Seuraavissa taulukoissa on lyhyesti kuvattu YVA-selostuksen ja YVA:n erillisselvitysten sisältöä. YVA-menettelyyn sovellettiin niin sanottua Espoon sopimusta valtioiden rajat ylittävien vaikutusten vuoksi. Ruotsin valtion kuulemista varten YVA-selostuksesta laadittiin myös ruotsinkielinen lyhennelmä. Taulukko 3-1. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostuksen) sisältö lyhyesti. ARVIOINTISELOSTUKSEN LUKU LUVUN SISÄLTÖ LYHYESTI 1. Johdanto Luvussa kuvataan lyhyesti, mistä hankkeessa ja tässä asiakirjassa on kyse. 2. Hanke Luvussa kuvataan lyhyesti hankkeesta vastaavia, taustoja ja yritystoimintaa. Lisäksi kuvataan tuulipuistohanke, vaihtoehdot

26 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 26(52) 3. YVA- ja muut menettelyt, tiedottaminen ja osallistuminen 4. Osallistumisen ja vuoropuhelun vaikutukset sekä toteuttamisaikataulu. Luvussa kerrotaan YVA-menettelyn sekä muiden samanaikaisesti käynnissä olevien menettelyiden sisällöstä ja aikataulusta (asemakaavoitus, Natura-arviointi, poronhoitolain mukainen neuvottelu) sekä tiedottamisesta ja osallistumisesta menettelyiden aikana. Luvussa käsitellään myös arviointiohjelmasta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä. Luvussa kerrotaan, millä tavoin YVA-menettelyn aikainen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on vaikuttanut hankkeen suunnitteluun ja sen vaikutusten arviointiin. 5. Hankkeen tekninen kuvaus Luvussa kerrotaan yleisesti tuulipuistojen ja voimajohtojen suunnittelusta. Lisäksi siinä kuvataan Mielmukkavaaran tuulipuiston rakenteet, kuten yhdystiet ja perustukset, sekä kerrotaan rakentamistöistä. Luvussa käsitellään myös tuulipuiston huoltoja sekä myöhempää käytöstä poistoa. 6. Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset 7. Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 8. Ympäristön nykytila, arvioidut vaikutukset ja arviointimenetelmät Luvussa kuvataan hankkeen toteuttamisen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset. Luvussa kerrotaan, miten hanke liittyy kansallisiin ja osittain kansainvälisiin ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Luvussa esitetään YVAn tulokset ympäristövaikutuksittain mukaan lukien maisemaan kohdistuvat vaikutukset, elinkeinovaikutukset ja ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset. Arviointitulosten yhteydessä on esitetty ympäristön nykytila, käytetyt arviointimenetelmät sekä tehtyihin arviointeihin liittyvät epävarmuustekijät. 9. Nollavaihtoehdon vaikutukset Luvussa kuvataan nollavaihtoehdon vaikutukset. Nollavaihtoehdolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tuulipuistohanketta ei toteuteta. 10. Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi 11. Haittojen ehkäiseminen ja lieventäminen 12. Ympäristövaikutusten seurantaohjelma Luvussa verrataan tuulipuiston ja voimajohdon reittivaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Luvussa esitetään myös yhteenveto eri vaihtoehtojen keskeisistä vaikutuksista sekä arvio niiden toteuttamiskelpoisuudesta. Luvussa kerrotaan keinoista, joilla voidaan ehkäistä ja/tai lieventää hankkeen aiheuttamia ja tässä arviointiselostuksessa arvioituja ympäristövaikutuksia. Luvussa kerrotaan, miten ympäristövaikutusten seurantaa on suunniteltu tehtäväksi hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen. Taulukko 3-2. YVA:n erillisraportit. YVA-erillisraportti laatija / asiantuntija A Havainnollistaminen Pöyry Environment Oy (Männistö, J.) 2009 B Näkemäalueanalyysi Pöyry Finland Oy (Vuorela, A.) 2010 C Arkeologinen inventointi Museovirasto (Laulumaa V.) 2009 D Lepakkoselvitys BatHouse (Hagner-Wahlsten, N.) E Natura-arvioinnin tarvearviointi Pöyry Environment Oy (Parviainen, J.) F Meluselvitys Pöyry Finland Oy (di Napoli, C.) G Varjo-mallinnus, varjostustunnit johtopäätökset H Porotalousselvitys I Matkailuvaikutusten arviointi wpd Scandinavia AB (Piva, S.) 2009 wpd Finland Oy (Rissanen, H.) 2009 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Nieminen, M.) Pöyry Environment Oy (Laitakari, J, Nissi, M. & Reinikainen, K.)

27 Mielmukkavaaran asemakaava, tuulipuiston alue 27(52) 2009 J Tuulivoimarakentamisen kuntaja aluetaloudelliset vaikutukset: K Asukaskysely ja teemahaastattelujen tulokset FCG Finnish Consulting Group Oy (Koski, K. & Keskinen, M.) Koskinen A. 2009, loppuraportti L Lähiasukaskysely: Pöyry Management Consulting Oy (Joensuu, K.) 2010 M Maisema ja havainnollistaminen: Mariikka Manninen, Jarkko Männistö, Pöyry, /vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Asemakaavaprosessin suhde YVA-menettelyyn YVA-lain 5 :n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeessa on mahdollisuuksien mukaan yhdistetty YVA-lain mukainen YVA-menettely sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen asemakaavoitus. Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeen YVA-menettelyn yhteydessä on myös laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvioinnin tarvearviointi sekä käyty poronhoitolain 53 :n mukainen neuvottelu paliskunnan edustajien ja Metsähallituksen välillä. Kaavahanke on esitelty YVA:n yleisötilaisuuksissa ja asemakaavoitusta on menettelynä esitelty ja kuvattu YVA-selostuksessa. Tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laaditut asiakirjat ja erillisselvitykset ovat asemakaavan tausta-aineistoa ja YVA-selostus, YVA:n meluselvitys sekä osa havainnekuvista ovat asemakaavaselostuksen liitteinä (liitteet 2., 3 ja 4.). Koko YVA-aineisto on edelleen saatavilla sekä ympäristöhallinnon että wpd Finland Oy:n www-sivuilta. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana kaavaselostuksen liitteenä oleva osa YVA-aineistosta on saatavana myös kunnan wwwsivuilta Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Muonion kunnan rakennusjärjestys, jonka kunnanvaltuusto on vahvistanut , on tullut voimaan Lapin energiastrategia, jonka Lapin liiton hallitus on hyväksynyt kokouksessaan Lapin maakuntasuunnitelma 2030, Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt maakuntasuunnitelman kokouksessaan Meän Väylä Älvlandet projekti: Vuosina toteutuneen Kolarin, Muonion ja Pajalan kuntien rajayhteistyöprojektin visio -luonteiset asiakirjat ja selvitykset: Meän visio, Rajajokisuunnitelma, Kuntakatsaus ja rajajoen maisema-luonto-kulttuuriympäristö -selvitys liitekarttoineen. ympäristöministeriö, raporttiluonnos (syksy 2011): Tuulivoimarakentamisen suunnittelu työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi