TOIMINTAKERTOMUS 1990

Transkriptio

1 KATKOnk/TOIMKEFS TOIMINTAKERTOMUS 1990 YLEISTÄ Julkishallinnon tietotekniikan volyymin kasvu jatkui vielä vuonna Kuntapuolen osalta kasvu lienee pudonnut edellisen vuoden 20 %:sta noin 10 %:iin. Kunnallishallinnon toimittajakentässä merkittävin muutos oli Kunnallistieto Oy:n ja PTK- Tietokeskuksen fuusioituminen KT- Tietokeskukseksi. Uudesta yhtiöstä tuli maan kolmanneksi suurin tietotekniikan toimittaja ja sen markkinaosuus kunnallishallinnon kentässä on noin puolet. Myös Nixdorfin emoyhtiön fuusio merkitsi Suomessa toimivalle yritykselle uutta nimeä Siemens Nixdorf Informaatiojärjestelmät OY joskin fuusiovaikutus muutoin jäikin vähäiseksi. Tekninen kehitys jatkui kohti työasema-arkkitehtuureja ja standardoituja järjestelmiä. KATKOn pääsihteeri ja toimikunnat osallistuivat avoimuutta koskeviin keskusteluihin ja aihetta käsittelevää selvitystä on ryhdytty valmistelemaan tietotekniikkatoimikunnassa. Tunnusomaista vuodelle oli julkisen hallinnon tietohuoltoyhteistyön tiivistyminen erityisesti KATKOn ja sisäasiainministeriön alaisen julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) välillä. JUHTA sai ensimmäisen pääsihteerinsä syksyllä 1990 ja KATKOn uusi pääsihteeri aloitti vuoden 1990 alussa. Vuoden 1990 toimintasuunnitelmaan oli kirjattu painopistealueiksi kuntien palveluihin ja uuden teknologian soveltamiseen liittyvät hankkeet sekä konekieliseen tiedonsiirtoon liittyvät selvitykset. Kuntien palvelut olivat tarkastelun kohteena erityisesti "Kuntien palvelut ja tietotekniikka (KUNPA)" -projektissa, joka päättyi lokakuussa Uutta teknologiaa edustivat mm. valmisteilla oleva hypertekstikokeilu sekä vuonna 1991 toteutettavaan kunnallishallinnon tietotekniikkakyselyyn liittyvän lomakeohjelmiston laatiminen. OVT- tiedonsiirron osalta käynnistettiin yhteistyössä JUHTAn kanssa selvitys "julkishallinnon OVTstä" jonka tuloksena toivotaan voitavan sopia OVT- työnjaosta kuntien ja valtion välillä. Toimikuntien valmistelemia tiedonsiirtohankkeita jarrutti lisäksi mm. valtionosuusuudistuksen valmistelu ja tässä yhteydessä muodostettu periaatteellinen kannanotto siitä että nykyisenkaltaista laajaa valtionosuus- tiedonsiirtoa ei jatkossa tule olemaan. Tietoliikenne ja -verkot ovat olleet esillä KATKOn toiminnassa mm. Suomen tietoverkkopalvelulta tilatun asiaa koskevan selvityksen muodossa ja Liikenneministeriön TELMO- projektin (ent. yleinen tietoverkko) kautta. KATKO on TELMOssa edustanut kunnallishallintoa. Toimintavuoden aikana käynnistyi myös julkishallinnon ja yritysten sähköisiä palveluja tietoverkon kautta tarjoava hanke TELMO Kuusamoon- projekti. Vuoden aikana valmisteltiin myös uudistettua painosta KATKOn lähiverkkoselvityksestä.

2 NEUVOTTELUKUNTA 2 Vuoden 1990 alusta astui voimaan uusi toimintasääntö jonka mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on: - ohjata ja kehittää kunnallishallinnon tietotekniikkatoimintaa - tehdä tarvittavia tutkimuksia ja selvityksiä omalla toimialallaan - informoida kuntia toimialaansa kehityksestä, mahdollisuuksista ja vaikutuksista - antaa asiaa koskevia suosituksia ja avustaa kuntia ja kuntainliittoja toimialaansa kehittämisessä - antaa alaansa liittyvää koulutusta ja avustaa sen toimeenpanossa - kehittää toimialansa yhteistyötä valtionhallinnon, korkeakoulujen ja tarvittaessa Pohjoismaiden kuntien keskusjärjestöjen kanssa - antaa lausuntoja toimialansa kehittämisestä - edistää ja yhtenäistää toimialansa ohjeiden laatimista ja kehittämistä ja tehdä tätä koskevia esityksiä ja aloitteita. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi osastopäällikkö Matti Haapala Suomen Kaupunkiliitosta ja varapuheenjohtajana tietohallintapäällikkö Heikki Lunnas Suomen Kunnallisliitosta. Neuvottelukuntaan kuului 14 varsinaista jäsentä, kaksi asiantuntijaa sekä kolmihenkinen sihteeristö, jota johti pääsihteeri. Toimintavuoden aikana pidettiin 4 neuvottelukunnan kokousta. Alkuvuodesta neuvottelukunta kävi periaatteellista keskustelua omasta roolistaan ja työtavoistaan kaupunginkamreeri Juha Heinosen laatiman "KATKOsta KUTKA"-muistion pohjalta. Vaikka tarvetta selvästi laajamittaisempaan ja kenties myös alueellistettuun toimintaan saattaisi olla tähän ei nähty mahdollisuuksia olevan. Tältä osin KATKOn toiminnassa pyritään ottamaan huomioon asioita ja näkökohtia joita tässä yhteydessä esitettiin. Merkittäviä teemoja ja asiakokonaisuuksia neuvottelukunnan muissa kokouksissa olivat mm. tietosuoja ja julkisen hallinnon tietohuoltoyhteistyö. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) kanssa käynnistettiin yhteishankkeita, joita olivat mm. julkishallinnon tiedonsiirtoon liittyvä selvitys ja julkisen hallinnon ovt- yhteistyön valmistelu. Pääsihteeri on lisäksi osallistunut lukuisiin työryhmiin mm. valtiovarainministeriön aluetietotoimikunnan alaiseen työryhmään jonka tehtävänä on ollut pohtia yhteiskunnan perusrekistereiden roolia tulevaisuudessa. Lisäksi tietotekniikan standardointi ja erilaisten rajapintojen määrittely oli esillä monissa yhteyksissä. Teknisen sektorin hankkeista merkittävä kokonaisuus on ollut paikkatiedonhallinta ja siihen liittyvät selvitykset. Konkreettisena painopistealueena oli pienten kuntien atk-tarpeet ja niihin liittyvät selvitykset. Merkittävä ja ajankohtainen oli myös "Kuntien palvelut ja tietotekniikka (KUNPA)" -projekti, joka päättyi lokakuussa Neuvottelukunta seurasi erityisesti kuntien valtionosuusuudistuksen valmistelua ja tele-lain kuntien omia tietoverkkoja koskevaa oikeustapahtumaa ja sitä seurannutta lainmuutoksen valmistelua. Asiantuntijoina kuultiin Suomen tietoverkkopalvelu Oy:n toimitusjohtajaa Jonny Friskbergiä aiheesta Julkisen hallinnon palvelu (JUHA) -verkko sekä FT Antti Hautamäkeä palvelustrategiamenetelmästä ja KUNPA- projektin tuloksista.

3 3 Neuvottelukunnan toimintaa ohjasi ensimmäistä kertaa kaikille keskusjärjestöjen yhteisille neuvottelukunnille yhteinen toimintasääntö. Toimisäännön uudistaminen ei merkinnyt toiminnallisia muutoksia KATKOn toiminnassa. Neuvottelukunnan asiat valmisteli edelleen neuvottelukunnan nimittämä työjaosto, jolle puolestaan asiat valmisteli pääasiassa KATKOn toimisto toimikuntien avustuksella. Kunnallishallinnon tietotekniikkaneuvottelukunta (KATKO) piti kuluneella kaudella neljä kokousta, joista yksi pidettiin TELEn tiloissa Vallilassa. TALOUS Neuvottelukunnan liikevaihtoa vastaava luku oli vuoden 1990 kirjanpidon mukaan 5,7 Mmk. Projektimenot muodostivat tästä suurimman osuuden eli 3,7 Mmk. Neuvottelukunnan varsinaiset menot olivat 2,0 Mmk. Vertailu talousarvioon osoittaa että menojen osalta ollaan pysytty talousarvion raameissa. Tulopuolella palvelujen myyntiin oli merkitty mk kun tuloja kertyi vain 15% tästä eli n mk. Koska menopuolella oli säästöä vain n mk tilinpäätös saatiin tasapainoitettua vain nostamalla keskusjärjestöjen osuutta talousarvioon nähden. Tämä merkitsi vajaan 10 % nousua liittojen osuuksiin. Neuvottelukunnan, toimikuntien ja toimiston menot pysyivät kokonaisuuksina kohtuullisesti talousarvion raameissa. Tilinpäätös on liitteenä. PROJEKTIT Toimintavuodelle ajoittui seuraavien projektien päättyminen: - Kuntien palvelut ja tietotekniikka (KUNPA) - Kehitysvammahuollon tietojärjestelmä (KERE) - Kunnan teknisen sektorin visio - Maastotiedon standardointi - Katu- ja väylätietojärjestelmä (KATI) - Vaalien tulospalvelun kehittäminen kunnissa - Selvitys johdon tietohuollosta teknisellä sektorilla - Integroitu kunnan kiinteistötietojärjestelmä (IKKTJ) Seuraaville projekteille annettiin käynnistyslupa: - Lähiverkkojen käyttö kunnissa - Asuntotoimen tietojärjestelmän suunnittelu ja toteutus - Yhdyskuntatekniikan hankehallinnan tietojärjestelmän systeemisuunnittelu - Vaalien tulospalvelun kehittäminen kunnissa - Sosiaalitoimen ohjelmistotarjonnan kartoitus - Terveydenhuollon tietojärjestelmäkartoituksen II vaihe - Tietosuoja - Kunnan paikkatietohakemisto ja kuvatietokanta - Tietotekniikan sopimusmallit ja hankintaohjeet - Kunnan teknisen palvelun atk-julkaisut Kunnan ympäristötietojärjestelmän toteutus SEMINAARIT JA TAPAHTUMAT

4 Toimintavuoden aikana KATKO järjesti yhteistyössä Kaupunkiopiston kanssa mittavan Kuntien teknisen sektorin tietotekniikkaa käsittelevän KU- TI-90 tapahtuman, joka koostui näyttelystä ja seminaareista. Tapahtumaan osallistui noin 700 henkilöä. Kuntien palvelut ja tietotekniikka (KUNPA) -projekti järjesti päätösseminaarin Kaupunkiopistolla. 4 JULKAISUT KATKOn projekti- ja selvitystyö tuotti vuonna 1990 seuraavat julkaisut, joita myydään Kaupunkiliiton julkaisumyynnin välityksellä: - Lähiverkkojen käyttö kunnallishallinnossa - Tutkimusraportti elinoloja kuvaavien tietojen tarpeesta ja käytöstä kunnallishallinnossa/seppo Nevatalo - Kuntien palvelustrategiat - Kunnan palvelujen ja tietotekniikan kehittäminen (KUNPA) projektin loppuraportti - Matkakertomus UNIX'89 tapahtumaan, Tukholma Kunnan tavoitteellinen toimistojärjestelmä/tietojyvä Oy - Kunnan palvelut ja tietotekniikka - Johdatus palvelustrategiamenetelmään/hm&v Research Oy - Selvitys johdon tietohuollosta kunnan teknisellä sektorilla - Kiinteistö- ja mittaustoimen toimistoautomaation yleissuunnitelma KATKOn julkaisusarjaan otettiin lisäksi myytäväksi KUNPA projektiin liittyvä SITRAn julkaisema "Palvelustrategiat julkisessa hallinnossa" TOIMIKUNNAT Kunnallishallinnon tietotekniikkaneuvottelukunta (KATKO) asetti vuodelle 1990 seuraavat toimikunnat: yleishallinnon atk-toimikunta, sivistystoimen atk-toimikunta, sosiaalitoimen atk-toimikunta, terveydenhuollon tietojenkäsittelytoimikunta, tietotekniikkatoimikunta ja teknisen hallinnon atk-toimikunta. Muutoksena edelliseen kauteen oli TEKATKOn jaostojen sekä palvelussuhdeasiainjaoston poisjääminen. Samalla taloushallinnon atk-toimikunnan nimi muutettiin yleishallinnon atk-toimikunnaksi. Nimenmuutos merkitsi käytännössä toimikunnan toimialan laajenemista: taloushallinnon lisäksi toimikunnalle tuli uusina alueina henkilöstöhallinto, toimistoautomaatio, yleishallinto, tiedottaminen ja palvelujen kehittäminen yleisesti. YLEISHALLINNON ATK-TOIMIKUNTA Toimikunta jatkoi edelliseltä toimikunnalta siirtyneiden asioiden käsittelyä. Suurin hanke oli edelleen Ulf Forsmanin teoksen "Kunta kuntoon" arviointi ja loppuunsaattaminen. Toimikunta jatkoi edellisen toimikunnan vireillepanemaa ovt- standardin käytön pilottiprojektin valmistelua ja projektisuunnitelma hankintatoimen alueelle on valmistumassa. Toimikunta hyväksyi osaltaan alustavasti "Talouden ohjauksen tietojärjestelmän", TOTIn projektisuunnitelman. Projektin tarkoituksena on tuottaa kehittämismalli kuntien

5 talouden ohjausta, päätöksentekoa ja tulosseurantaa palvelevasta tietojärjestelmästä. Toimikunnalla on ollut seurattavanaan KATKOn projekteista ASHA (kuntien asiointihanke), KUNPA ja VAALIT. Kuluneella toimikaudella toimikunta kokoontui viisi (5) kertaa. 5 SIVISTYSTOIMEN ATK-TOIMIKUNTA Toimikunta käynnisti pienten kuntien kirjastojen tietotekniikkaa selvittävän tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa asiaa koskeva raportti. Toimikunta toimi kokoonkutsujana yleisten kirjastojen sijaintipaikkarekisterin tarvetta selvittävässä neuvottelutilaisuudessa opetusministeriön, Kirjastopalvelun ja atk-järjestelmätuottajien edustajien kanssa. Tilaisuuden tuloksena päätettiin ehdottaa opetusministeriölle toimikunnan asettamista selvittämään sijaintipaikkarekisteriin liittyviä kysymyksiä. Toimikunta laati projektisuunnitelman ja käynnisti "Hyvää kunnan kouluhallintoa palvelevat akt-järjestelmät" -hankkeen, jossa selvitetään kuntien kouluhallinnon organisoimisen ja atk-ratkaisujen välistä suhdetta. Toimikunta selvitti valtion ja kuntien välisen atk-pohjaisen tiedonsiirron uudistamista, kehittämistä ja ongelmia sivistystoimen alueella. Toimikunta valmisteli tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksia aikuiskoulutuksen alueella. Toimikunta kuuli opetusministeriön atk-päällikön alustuksen telemaattisista kulttuuripalveluista ja kuntien roolista niiden kehittämisessä. Toimikunta kokoontui kuluneella kaudella neljä (4) kertaa. SOSIAALITOIMEN ATK-TOIMIKUNTA Toimikunta käynnisti sosiaalitoimen ohjelmistoja koskevan selvityksen sekä käynnisti sosiaalitoimen keskeisten käsitteiden tietosisältöjen yhdenmukaistamista koskevan projektin. Toimikunta oli mukana järjestämässä sosiaalitoimen tiedonsiirtoa käsittelevää seminaaria keväällä Toimikunta valmisteli osallistumista vuoden 1991 sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkamessuille Kaupunkiopistolla. Toimikunnan aloitteesta järjestettiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimikuntien yhteyskokous, jonka tuloksena toimikunnat pyrkivät lisäämään keskinäistä yhteistyötä. Kesken olleista projekteista päättyi kertomusvuonna kehitysvammahuollon -projekti (KERE), jonka tuottama ohjelmiston on käytössä 11 erityishuoltopiirissä. Toimikunta seurasi sosiaalitoimessa käynnissä olevia ja alaa sivuavia hankkeita, mm. Toimiva vanhustenhuoltoprojekti, kuntien ja valtion välisen tiedonsiirron SVOL-projekti, kasvatus- ja perheneuvonnan atk-projekti (KASPER) sekä asuntotoimen tietojärjestelmien määrittelyprojekti. Toimikunta kuuli asiantuntijoita sosiaalihallituksesta, toimiva vanhustenhuoltoprojektista sekä Softema Oy:stä. Toimikunta kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa. Yksi kokouksista pidettiin yhteistyössä terveydenhuollon tietojenkäsittelytoimikunnan kanssa. TERVEYDENHUOLLON TIETOJENKÄSITTELYTOIMIKUNTA Toimikunta käynnisti ja toteutti terveydenhuollon tietojärjestelmäkartoitusprojektin ensimmäisen vaiheen, josta valmistuu raportti KAT- KOn julkaisusarjaan. Toimikunta kokosi vuonna 1989 järjestetyn tietojärjestelmäkartoituksen tulokset tiedotteeksi ja lehtiartikkeliksi, joka julkaistiin alan lehdissä. Toimikunta valmisteli ja käynnisti Terveydenhuollon tietojär-

6 jestelmäkartoituksen toisen vaiheen, valmisteli hankkeet "Tietotuotanto kunnissa ja kuntainliitoissa, "Selvitys terveydenhuollon palveluhakemiston perustamisesta" ja "Avoimuus terveydenhuollon tietojärjestelmissä". Toimikunta piti kertomusvuonna viisi (5) kokousta, joista yksi yhdessä sosiaalitoimen atk-toimikunnan kanssa. 6 TIETOTEKNIIKKATOIMIKUNTA Toimikunta kävi keskuudessaan varsin perusteellista keskustelua "avoimen tietojärjestelmän" käsitteestä, ja valmisteli asiaa koskevan selvityksen laatimista. Aiheesta kuultiin asiantuntijoina tietotekniikkajohtaja Heikki Sinervoa Tampereelta ja ylitarkastaja Harri Rothstenia valtiovarainministeriöstä. Asiaan liittyvien käsitteiden selkeyttämiseksi toimikunta teettää vuonna 1991 selvityksen. Toimikunta pohti erityisesti myös omaa rooliaan ja mietittiin toimikunnan tavoitteita sekä uusia menetelmiä toiminnan kehittämiseksi. Kuntien tietotekniikkaa koskevan kyselyn uudistaminen aloitettiin. Kyselytutkimuksen toteuttamista ja analysointia varten teetettiin Atk-instituutissa oppilastyönä PC sovellus. Kunnissa koottavista tiedoista muodostetaan tietokanta KATKOn toimistoon. Hanke tuottaa suppean tietokannan myös kunnan omiin tarpeisiin. Toimikunta aloitti projektin, jossa selvitetään hypertekstin käyttömahdollisuuksia kunnallishallinnossa. Yleiseen tietoverkkoon liittyviä kysymyksiä on myös useassa eri yhteydessä käsitelty toimikunnan kokouksissa. Toimikunta on tutustunut Suomen Tietoverkkopalvelu Oy:n toimintaan sekä Heurekan tekoälyaiheiseen näyttelyyn. Toimikunta kokoontui kaudella viisi kertaa. TEKNISEN HALLINNON ATK-TOIMIKUNTA Toimikunnan toiminta organisoitiin uudelleen siten, että jaostoja ei enää muodostettu. TEKATKO saattoi päätökseen eräitä projekteja, jotka oli jo käynnistetty ja jotka oli pääosin toteutettu vuoden 1989 aikana jaostojen alaisuudessa (rekisteri-, mittaustoimen tai yhdyskuntatekniikan jaosto). TEKATKO totesi että teknisen hallinnon visiohanketta ei jatketa. TEKATKO suunnitteli toisaalta tulevaa toimintaansa ja tuotti visiohankkeen selvitysten ja keskustelujen pohjalta raportin "TEKATKOn toiminta vuonna ". Toimikunnassa käsiteltiin jäsenten valmistelun pohjalta seuraavat projektialoitteet tai projektisuunnitelmat: Kunnan paikkatietojen hakemisto ja kuvatietokanta (hyväksytty käynnistettäväksi), teknisten palvelujen tietotekniikan kehittäminen keskisuurissa ja pienissä kunnissa (periaatteellinen käynnistyslupa), kunnan teknisen palvelun atk-julkaisut 1991 (hyväksytty käynnistettäväksi) sekä teknisen sektorin laitteisto- ja ohjelmistovertailu. Toimikunta osallistui ympäristöministeriön maankäytön CAD- ohjelmistoja koskevaan selvitykseen. Toimikunta osallistui Pohjoismaisen ministerineuvoston osarahoituksella toteutettuun NORGIS- hankkeeseen, joka tuotti mm. skenaarioraportin sijaintitiedon hallinnan mahdollisuuksista. IKKTJ-projekti päättyi joulukuussa. Muita toimintavuonna käsiteltyjä asioita olivat: kuntarekisterisuosituksen ajantasaistamista koskeva aloite, yritys- ja toimipaikkatietojen saantia kunnallishallintoon koskevan selvityksen käynnistämistarve, kiinteistökaup-

7 parekisterin perustaminen, hintasuosituksen ajantasaistaminen, Nordisk GIS- projekti sekä kiinteistö- ja mittaustoimen kustannuslaskentajärjestelmän kehittäminen. 7 Toimikunnan jäsenet toimivat aktiivisesti mittavan KUTI-seminaarin suunnittelussa ja toteutuksessa mm. kurssisuunnittelussa, kurssien vetäjinä ja luennoitsijoina. TEKATKO piti toimintavuotena 1990 yhteensä kahdeksan kokousta, joista ensimmäinen pidettiin vielä vuoden 1989 kokoonpanolla. KATKON TOIMISTO KATKOn toimistossa on kuluneena vuonna työskennellyt pääsihteeri, pääsuunnittelija ja toimistosihteeri. Projektivaroista on lisäksi palkattu päätoiminen projektipäällikkö. Pääsihteerin tointa on hoitanut Folke Sundqvist lähtien, pääsuunnittelijan toimessa jatkoi Kari Luukkonen, projektipäällikön toimessa Sami Määttä ja toimistosihteerinä Margit Saukkonen.