toimintakertomus 2006

Transkriptio

1 toimintakertomus 2006

2

3 toimintaperiaatteet Mainostajien Liiton tehtävä on antaa mainostajille taloudellista hyötyä, vahvistaa mainostajien toimintaedellytyksiä ja edistää taloudellista, tehokasta ja hyvän tavan mukaista markkinointia. Mainostajien kannalta tehokkaan ja taloudellisen ostotoiminnan tukemisen lisäksi Mainostajien Liiton tavoitteena on markkinointiviestinnän toimintaedellytysten vahvistaminen. Mainonnan arvostuksen ja ymmärtämisen nostaminen niin yrityksissä kuin kuluttajien ja sidosryhmien piirissä on myös liiton tärkeä tehtävä. Lisäksi liiton tavoitteena on mainostajien ammattitaidon nostaminen kouluttamalla ja kehittämällä markkinointiviestinnän työvälineitä kuten julkaisuja ja tutkimuksia. 3

4 4 LIITON 55. TOIMINTAVUOSI

5 sisällysluettelo Toimintaperiaatteet 3 Puheenjohtajan puheenvuoro 6 Toimitusjohtajan puheenvuoro 7 Markkinointiviestinnän toimintaympäristö 8 Taloudellinen kehitys 8 Mediamainonnan määrän kehitys 8 Liiton tutkimukset 8 Keskeiset teemat 12 Liiton strategia 12 Media Smart -mainonnan lukutaito-ohjelma peruskouluille 12 Televisio ilman rajoja -direktiivi 12 Mainonnan kauppatapa 13 Myönnetyt tunnustukset ja alan kilpailuyhteistyö 14 Vuoden Mainostaja 14 Mainostajien rahasto 14 AdProfi t tuloksellista mainontaa -kilpailu 14 Vuoden Lääkemainos ja Radiomainoskilpailu Kaiku 14 Edunvalvonta 16 Liiton kannanotot 16 Järjestö- ja muu sidosryhmäyhteistyö 21 Edustukset yhteistyöelimissä 22 Mainostajien Liiton kattojärjestö WFA 24 Jäsenpalvelu 26 Asiantuntijapalvelut 26 Mallisopimukset 26 Verkko- ja tietopalvelut 26 Jäsentiedotteet 27 Koulutus 27 Vuoden 2006 tilaisuudet 28 Julkaisut 28 Organisaatio 30 Vuosikokous 30 Hallitus 31 Jäsenistö 31 Työryhmät 32 Liiton toimisto 35 Talous 37 Jäsenmaksut 37 Tuloslaskelma 37 Tase 39 Tilinpäätöksen liitetiedot 40 Tilintarkastuskertomus 43 Jäsenet 44 5

6 puheenjohtajan puheenvuoro Liitto ajan hermolla Mennyt vuosi oli jatkoa jo muutaman vuoden kestänyttä hyvän taloudellisen kehityksen ajanjaksoa. Näyttää siltä, että eknomistiemme optimistisimmat skenaariot toteutuvat vuonna Suomessa menee nyt lujaa Länsi-Eurooppa on elpynyt, USA jatkaa positiivista kehitystään ja Venäjän sekä Aasian kasvu on ennätyskorkea. Suomen työllisyyskehitys on erittäin positiivinen ja yritysten taloudellinen toimeliaisuus ja tulokset jatkuvat noususuunnassa. Kaikki edellä mainittu mahdollistaa ja edellyttää mainostajilta lisääntyvää aktiviteettia ja antaa alan toimijoille positiivisen vireen. Vuoden 2006 aikana lanseerattiin Suomessa mainonnan lukutaito-ohjelma, Media Smart, joka on kehitetty Iso-Britanniassa. Mainostajien Liitto on ollut aktiivisesti mukana muokkaamassa aineistoa suomalaisten opetuskäyttöön sopivaksi yhteistyössä muun muassa Opetushallituksen ja Kuluttajaviraston kanssa. Mukana projektissa on ollut Mainonnan neuvottelukunta, joka edustaa kaikkia mainonnan arvoketjun järjestöjä. On ensiarvoisen tärkeää, että lapset ja nuoret jo varhaisessa vaiheessa saavat tällaisen mainonnan ajokortin. Tämä ei voi olla vaikuttamatta positiivisesti myöhemmässä vaiheessa elämää, kun nämä nuoret tulevina päättäjinä arvioivat mainonnan strategista merkitystä yrityksissä. Mainostajien Liitto ja liikkeenjohdon konsulttitoimisto Booz Allen Hamilton tutkivat Suomessa markkinoinnin roolia yritysten johdossa. Marketing Profi ler -tutkimuksesta ilmenee, että jos markkinoinnilla on vahva rooli yrityksen johdossa, sillä on positiivinen vaikutus yrityksen tulokseen. Markkinoinnin johdon tulisi aktiivisesti selkeyttää rooliaan yrityksen strategisessa päätöksenteossa, koska odotukset tältä osin ovat kasvaneet. Kehitystä on tapahtunut viime vuosien aikana, mikä on erittäin positiivista. Yli 50 prosentissa suomalaisyrityksiä markkinointi organisaatiolla on vaikutusvaltaa yrityksen strategiseen päätök sentekoon. Luultavasti luku nousee kun Media Smart -sukupolvi astuu ohjaksiin. On mukava todeta, että Mainostajien Liitto on ollut aktiivisesti edesauttamassa mainittuja projekteja ja pystyy tältäkin osin viemään kehitystä eteenpäin mainonnan alalla. Näin liitto toimii vahvasti mainostajien etujärjestönä. Pekka Tefke puheenjohtaja 6

7 toimitusjohtajan puheenvuoro Markkinointiviestinnän asema julkishallinnossa vahvistuu Mainostajien Liiton vuoden 2006 mielenkiintoisimpia edunvalvontahankkeita oli osallistuminen Liikenteen yhteiskuntaviestintätyöryhmän työskentelyyn. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä tarkasteli yhteiskunnallisen markkinointiviestinnän erityisesti kampanjoinnin käyttöä liikennepolitiikan tukena. Työryhmä perustettiin, jotta ministeriö pysyisi edelläkävijänä maksetussa yhteiskunnallisessa viestinnässä. Viestintäkanavien lisääntyminen ja mediakentän pirstaloituminen tekevät kampanjoinnista myös julkisella sektorilla entistä haasteellisempaa. Myöskään kohderyhmät eivät ole yhtä homogeenisia kuin aikaisemmin. Julkisen sektorin etuna on kuitenkin se, että kansalaiset suhtautuvat melko myönteisesti yhteiskunnalliseen kampanjointiin. Työryhmä päätyi ehdottamaan, että tulevaisuudessa kampanjoinnille on asetettava entistä selkeämmät tavoitteet, ja niihin on ohjattava nykyistä enemmän resursseja. Kampanjoinnin aiheet on johdettava hallitusohjelmasta ja liikenneviestintäpoliittisista strategioista. Erityisesti todettiin, että viestinnän yhteistyöverkostoja tulee käyttää aktiivisemmin hyväksi. Tieliikenneturvallisuusviestintään ehdotettiin luotavan yhteiset tunnukset. Myös voimavarojen keskittämistä yhteiseen kampanjointiin pidettiin tärkeänä. Työryhmätyöskentelyssä kävi ilmi, että julkishallinnossa on samanlaisia ongelmia kuin yritysten markkinointi viestinnässä. Viestinnän roolin tulisi kasvaa organisaatiossa ja siihen tulisi panostaa entistä enemmän. Merkittävin ero tuntui olevan se, että terminologisesti julkishallinnossa on vaikea käyttää sanoja mainonta ja markkinointi. Mieluummin puhuttiin yhteiskuntaviestinnästä ja kampanjoinnista. Työryhmän raportti tulisi saattaa myös muiden ministeriöiden käyttöön. Kansalaisten vastaanottamien viestien määrän kasvaessa on todella tarpeen, että myös julkishallinto viestii tehokkaasti. Olisi hienoa, jos muutkin ministeriöt kiinnittäisivät huomiota oman hallinnonalansa viestintään. Julkishallinnon edustajien tulisi entistä paremmin ymmärtää, että markkinointiviestintä on tehokas keino kertoa omasta toiminnasta ja tavoitteista. Se on luonnollinen osa yhteiskuntaamme. Ritva Hanski-Pitkäkoski toimitusjohtaja 7

8 markkinointiviestinnän toimintaympäristö Taloudellinen kehitys Maailman talouden kasvu on jatkunut ripeänä, mutta kasvun hidastumisesta on selviä merkkejä osassa teollisuusmaita. Euroalueella kasvu on pysytellyt suhteellisen vahvana enimmäkseen investointien elpymisen ansiosta. Suomen talouden laaja-alainen kasvu on jatkunut kotimaisen kysynnän ja viennin tukemana. Sekä liike-elämän että kotitalouksien tulevaisuusnäkymät ovat säilyneet suotuisina Suomessa. Bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan olevan huomattavasti parempi kuin vuonna Mainosbarometrin mukaan mainostajat näyttävät luottavan edelleen voimakkaasti kysynnän kasvuun vuonna Mainospanostuksien kasvuaikeet ovat nousseet edellisestä vuodesta (vuodelle ja vuodelle ). Länsi- Euroopassa markkinointipanostuksien uskotaan kasvavan 3,8 prosenttia ja Pohjois-Amerikassa 4,2 prosenttia vuonna Varovaisen arvion mukaan voitaisiin uskoa Suomessa päästävän noin 4 prosentin tasolle ensi vuonna edellyttäen, että taloudellinen kasvusuunta ei käänny merkittävästi. Mediamainonnan määrän kehitys Mainonnan neuvottelukunnan tilaaman ja TNS Gallup Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan mediamainontaan käytettiin Suomessa vuonna 2006 yhteensä miljoonaa euroa, joka on 3,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Mediamainonnan määrä -tutkimuksen mukaan mainonnan muutokset medioittain olivat seuraavat (verkkomediamainonnan luvuissa on mukana varsinainen ja luokiteltu mainonta, ei hakusanamainontaa, sähköisiä hakemistoja eikä hakupalveluita): 2006 Milj. euroa Muutos-% Sanomalehtimainonta 590,0 +2,5 Kaupunki- ja noutopistelehtimainonta 68,8 +2,0 Aikakauslehtimainonta 200,1 +3,3 Televisiomainonta 242,9 +5,3 Radiomainonta 46,8-0,8 Verkkomediamainonta 47,1 +25,7 Elokuvamainonta 1,4-13,0 Ulko- ja liikennemainonta 35,8-0,4 Yhteensä keskimäärin 1 232,9 +3,7 Liiton tutkimukset Liiton strategian mukaan oman tutkimustoiminnan perustehtävä on markkinointiviestintää koskevan tiedon tuottaminen ja välittäminen. Tavoite on olla johtava markkinointiviestinnän tutkimustiedon ei-kaupallinen tuottaja ja välittäjä sekä jäsenyritysten asiantuntija kaupallisissa tutkimuksissa. Mainostajien Liitto julkaisee vuosittain useita omia tutkimuksia, joissa selvitetään jäsenyritysten markkinointiviestinnän panostusten muutoksia ja kohteita. Mainosbarometri kertoo kaksi kertaa vuodessa mainospanostusaikeiden pääsuunnat sekä muutostrendit mediaryhmittäin. Tutkimusbarometri luotaa markkinatutkimuksen näkymiä. Sponsorointibarometrilla selvitetään tämän markkinointiviestinnän osa-alueen ennakoitua kehitystä yksityiskohtaisemmin. Mainos- ja mediatoimisto- 8

9 suhteet ja palkkiotavat -tutkimus sisältää benchmarking-tietoa muun muassa alan palkkiotavoista. Marketing Profiler -tutkimus Vuonna 2006 toteutettiin yhdessä liikkeenjohdon konsulttitoimiston Booz Allen Hamiltonin kanssa kansainvälinen tutkimus markkinoinnin ja markkinointiorganisaatioiden roolista. Marketing Profi ler -tutkimuksesta kävi ilmi, miten markkinointiorganisaation asema vaikuttaa yrityksen liikevaihtoon ja tulokseen. Lisäksi saatiin tietoa siitä, miten yrityksen eri toimintojen käsitykset markkinoinnin roolista eroavat toisistaan. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Euroopassa ensimmäisenä Suomessa Mainostajien Liiton seminaarissa Marketing Profi ler -tutkimuksen vastausten perusteella markkinointiorganisaatiot jaettiin kuuteen edeltä määriteltyyn profi iliin, joilla kuvattiin markkinointiorganisaation roolia yrityksen strategisessa päätöksenteossa ja strategian toteuttamisessa. Yli 50 prosentissa suomalaisista yrityksistä markkinointiorganisaatio kuului kasvun edistäjiin, joilla on vaikutusvaltaisin asema strategisessa päätöksenteossa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan tämä profi ili liittyi yrityksiin, joilla on toimialaansa keskimääräistä parempi tuottavuus ja kasvu. Muita markkinointiorganisaation rooleja voivat olla esimerkiksi markkinointipalvelujen tuottaja tai markkinoinnin neuvonantaja. Mainosbarometri 2007 Mainostajien Liitto selvitti elokuussa jäsenyritystensä markkinointiviestinnän näkymiä seuraavalle vuodelle. Vastaava tutkimus toteutettiin joulukuussa, kun näkymät seuraavalle vuodelle olivat tarkentuneet. Tällöin 35 prosenttia mainostajista aikoi lisätä markkinointiviestinnän panostuksiaan, 46 prosenttia pitää ne ennallaan ja 19 prosenttia vähentää niitä. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena muodostunut saldoluku oli +16, kun se elokuussa oli +23. Toimialoista moniala, teollisuus ja kauppa suunnittelivat eniten markkinointiviestinnän investointiensa lisäämistä. Mainoseuroja aiottiin suunnata entistä enemmän erityisesti verkko- ja sähköpostimainontaan. Myös osoitteellinen Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen 2007 Mainosbarometri 2007 Saldo % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kasvaa Ennallaan Pienenee kysytty elokuussa % 46% 35% kysytty joulukuussa

10 suoramainonta sekä myymälämainonta kiinnosti. Oman yrityksen kysyntänäkymiin suhtauduttiin erittäin luottavaisesti. Tutkimusbarometri 2006 Markkinatutkimuspanostusten kehittyminen vuonna 2007, saldoluvut Kaikki Alle budjetti budjetti Yli budjetti Tutkimusbarometri 2006 Mainostajien Liitto ja Suomen Markkinatutkimusliitto toteuttivat jälleen yhteistyössä Tutkimusbarometri kyselyn. Panostusaikeita markkinatutkimuksiin selvitettiin alkuvuonna mainostajilta, medioilta, mainos- ja mediatoimistoilta sekä julkiselta sektorilta. Markkinatutkimuksia aiottiin ostaa edellisvuotta enemmän. Kaikkien vastaajien saldoluvuksi muodostui +23, kun panostuksiaan markkinatutkimuksiin aikoi kasvattaa 47 prosenttia vastaajista ja 24 prosenttia vähentää niitä. Ostetuimpia markkinatutkimusten tyyppejä olivat edelleen asiakastyytyväisyystutkimukset, joita tilasi 58 prosenttia vastaajista. Mediamainonnan määrän seuranta nousi jälleen toiseksi suosituimmaksi (56 %). Tulevaisuudessa Tutkimusbarometrin vastaajia kiinnostivat eniten tuotetestit/palvelukonseptien kehittäminen (saldo +54). Mainonnan ennakkotestausten saldoluku oli +46. Sponsorointibarometri 2006 Sponsorointibarometrin mukaan 18 prosenttia aikoi lisätä sponsorointiin käyttämäänsä rahamäärää ja 15 prosenttia aikoi Sponsorointibarometri 2006 Sponsoroidut kohteet % vastaajista sponsoroinut 2005 Urheilu 87 muutos , saldoluku Yksilöurheilu Joukkueurheilu Urheilutapahtuma 36-8 Nuorisoliikunta Kulttuuri 46 Taidelaitokset 21 0 Taidetapahtuma 22-5 Yksittäinen taiteilija 5-19 Viihdetapahtuma 20-5 Muut 55 Tiede 12 8 Koulutus, kasvatus 13 9 Sosiaaliset kohteet Yhteiskunnall. kohteet Ympäristökohteet 15 0 TV, radio, elokuvat

11 vähentää sitä. Barometrin saldoluvuksi muodostui näin +3. Kiinnostavimpina yhteistyökumppaneina tulevaisuudessa nähtiin yhteiskunnalliset, sosiaaliset sekä nuorisoliikunnan kohteet. Panostuksia aiottiin karsia muun muassa yksittäisiltä taiteilijoilta. Toteutuneiden sponsorointikohteiden kärjessä oli edelleen urheilu. Barometrin mukaan yritykset olivat saavuttaneet sponsoroinnille asettamansa tavoitteet parhaiten sponsoroidessaan yhteiskunnallisia ja sosiaalisia kohteita. Tutkimus selvitti myös yksittäisen yrityksen sponsorointibudjetin prosentuaalista jakautumista pääkohteittain. Mainostajien Liiton keskimääräinen jäsenyritys kohdensi sponsorointikakustaan 68 prosenttia urheiluun, 16 prosenttia kulttuuriin ja 16 prosenttia muihin kohteisiin. Mainos- ja mediatoimistosuhteet ja palkkiotavat 2006 Toimistosuhteet-tutkimus selvitti liiton jäsenyritysten yhteistyötä mainos- ja mediatoimistojen kanssa, palkkiotapoja ja mainonnan palveluyritysten käyttöä. Tutkimuksessa selvitettiin ulkopuolisten markkinointiviestinnän palvelujen ostoaikeita vuonna Viestintätoimistot saivat suurimman saldoluvun (53). Liiton jäsenyritykset aikoivat lisätä selvästi myös digitaalisen viestinnän yritysten (saldo 48) sekä media- (31) ja mainostoimistojen (27) käyttöä. Mainostoimiston pääsääntöisenä palkkioperusteena oli edelleen kiinteä palkkio, jota käytti 38 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä yleistä oli aikaveloitus, jota ilmoitti soveltavansa 36 prosenttia. Aikaveloituksen ja palvelupalkkion yhdistelmää käytti 12 prosenttia ja pelkkää palvelupalkkiota kahdeksan prosenttia. Tulokseen perustuvaa palkkiointia vähintään osana mainostoimistosopimusta käytti nyt 12 prosenttia vastaajista. Mediatoimistoa käyttävien vastaajien valtaosa, 69 prosenttia, maksoi toimistolleen palvelupalkkion perusteella. Kansainvälisesti kasvava ja paljon mielenkiintoa herättänyt trendi käyttää yrityksen osto-osaston asiantuntemusta myös markkinointiviestinnän hankinnoissa näkyi Suomessakin. Tutkimuksessa joka kolmas yritys ilmoitti käyttävänsä yrityksen osto-osastoa tai -henkilöitä markkinointiviestinnän hankinnoissa, kuten mainostoimisto- tai painopalveluissa. Mainostoimistosopimuksen pääsääntöinen laskutusperuste Kiinteä palkkio 38 % Aikaveloitus 36 % Aikavel. + palvelup. 12 % Palvelupalkkio 7,5 % Muu peruste 6,5 % 11

12 keskeiset teemat Liiton strategia Mainostajien Liitto jatkoi uudistetun strategiansa kehittämistä edelleen. Yleiset periaatteet käytiin läpi kussakin työryhmässä. Julkaisu-, koulutus- ja tutkimustoiminnalle johdettiin omat strategiansa liiton kokonaisstrategian pohjalta. Operatiivista toimintaa varten tehtyjä mittareita, joiden avulla strategisten hankkeiden toteutumista seurataan liiton toimistossa, hiottiin myös. Media Smart -mainonnan lukutaito-ohjelma peruskouluille Mainostajien Liiton aloitteesta Mainonnan neuvottelukunnassa perustettiin vuonna 2004 työryhmä pohtimaan Media Smart -nimisen mainonnan lukutaito-ohjelman kehittämistä Suomessa. Ohjelma on kehitetty Britanniassa, ja se on käytössä useissa Euroopan maissa. Mainostajien Liitto muokkasi aineiston suomalaiseen opetuskäyttöön sopivaksi kuullen asiantuntijoina muun muassa Opetushallitusta ja Kuluttajavirastoa. Työ valmistui alkusyksyllä Media Smart on ei-kaupallinen mainonnan lukutaito-ohjelma perusopetuksen 1 6-vuosiluokille. Mainosala harjoittaa itsesääntelyä ja haluaa kantaa vastuunsa opettamalla lapsille mainonnan lukutaitoa. Media Smart opettaa arvioivaa suhtautumista median välittämiin sisältöihin. Media Smart lanseerattiin lokakuun lopussa Mainonnan Viikon yhteydessä. Opetushallitus lähetti aineiston kaikkiin perusopetuksen 1 6-vuosiluokkien kouluihin. Sen voi ladata myös verkkosivuilta Pakettiin kuuluu muun muassa opettajan opas, 18 harjoituksen monistepohjat ja opetusfi lmi. Liikesivistysrahasto ja Viestintäalan taloudellinen tutkimussäätiö osallistuivat Media Smart -ohjelman rahoitukseen Mainonnan neuvottelukunnan lisäksi. Televisio ilman rajoja -direktiivi Mainostajien kannalta yksi keskeisimpiä EU:ssa vireillä olevia asioita oli televisio ilman rajoja -direktiivi, jonka nimi muuttui vuoden aikana audiovisuaalisten palvelujen direktiiviksi. Mainostajien Liitto antoi Suomessa keväällä jälleen lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle direktiiviehdotuksesta (ks. s. 17). Aiempien lausuntojensa mukaisesti liitto kannatti audiovisuaalisia palveluita koskevaa direktiiviä tietyin rajauksin. Muun muassa tuotesijoittelun määrittäminen sallituksi oli mainostajien kannalta tärkeää. Liiton kattojärjestö World Federation of Advertisers (WFA) vaikutti kertomusvuonnakin aktiivisesti neuvotteluihin direktiivin eri vaiheissa. Euroopan parlamentti hyväksyi yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä olevaan mietintöön monia tarkistuksia. Monet WFA:n esille tuomat keskeiset asiat otettiin huomioon direktiiviluonnoksessa. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa EU:ssa itsesääntelyn tärkeä rooli tunnustetaan täysin. Samoin ensimmäistä kertaa tuotesijoittelu nimenomaan sallitaan joissakin ohjelmatyypeissä. Mitään uusia kieltoja tai rajoituksia mainonnalle ei asetettu huomattavista paineista huolimatta. Mainosten sijoittelu ohjelmiin muuttui joustavammaksi. 12

13 Mainonnan kauppatapa Mainostajien Liiton kauppatapatyöryhmä osallistui aktiivisesti kokouksissaan mainonnan kauppatavan kehittämiseen. Liitto piti edelleen mediaostoehtojen kehittämisen tavoitteina yksinkertaista ja selkeää hinnoittelua, läpinäkyvyyttä, kustannusvastaavuutta ja suoraan ostavien mainostajien tasapuolista kohtelua verrattuna media- ja mainostoimistojen kautta ostaviin. Mainostajat korostivat sitä, että vain he maksavat mediatoimistoille siitä työstä, jota nämä tekevät. Liitto kävi keskusteluja keskeisimpien medioiden kanssa. Kertomusvuonna toteutettiin jäsenille esite mediatoimistojen alennuksista ja suosituksista niiden välittämisestä mainostajalle. Liitto antoi myös yhdessä MTL Mediatoimistot ry:n kanssa keväällä kaksi tiedotetta: suositus mediatunnuslukujen käytöstä ja kannanotto Googlen hinnoittelumalliiin. Tiivis yhteistyö mediatoimistojen kanssa ilmeni myös keskustelutilaisuutena liiton kauppatapatyöryhmän ja mediatoimistojen edustajien kesken. Lisäksi kauppatapatyöryhmä osallistui MTL Mediatoimistojen eettisten ohjeiden valmisteluun. Samoin yhteistyössä suomennettiin WFA:n ja mainostoimistojen kansainvälisen kattojärjestön EACA:n ohje media-auditoijan valintaan ja käyttöön. 13

14 myönnetyt tunnustukset ja alan kilpailuyhteistyö Vuoden Mainostaja Mainostajien Liiton Vuoden Mainostaja -tunnustus luovutetaan vuosittain mainonnassaan esimerkilliselle jäsenyritykselle. Saarioinen Oy valittiin Vuoden Mainostajaksi Liiton hallitus halusi päätöksellään korostaa brändinhallinnan merkitystä. Yritys on ollut aktiivinen mainostaja, jonka pitkäjänteinen työ on nostanut sen brändin yhdeksi alan tunnetuimmista. Yrityksen viimeisin mainoskampanja Äitien tekemää ruokaa uudisti brändin erottuvaksi perinteisistä arvoista luopumatta. Kampanjalla oli suuri merkitys Saarioisen omien työntekijöiden yritysylpeyden rakentajana, ja sisäinen markkinointi olikin oleellinen osa toimenpiteitä. Mainostajien rahasto Vuonna 2001 perustettiin liiton 50-vuotisjuhlan yhteydessä Mainostajien rahasto, joka saa käyttövaransa Suomalaisen mainonnan historia -kirjan myyntituotoista. Rahaston vuotuisen palkinnon, euroa, sai kertomusvuonna valtiotieteiden tohtori Nando Malmelin. AdProfit tuloksellista mainontaa -kilpailu AdProfi t kilpailun tulokset julkistettiin Yhteensä 51 työtä kilpaili paremmuudesta. Sarjassa Uutuustuotteet, -palvelut, -merkit ja uudet yritykset palkittiin Oy Ab Arabian KoKo kokoa vapaasti -kampanja, mainostoimistona Kirnauskis 2.0 Oy. Sarjassa Markkinoilla jo olevat tuotteet, palvelut, merkit ja yritykset palkittiin Saarioinen Oy:n Äitien tekemää ruokaa -kampanja, mainostoimistona Bob Helsinki Oy. Molemmille tiimeille luovutettiin kunniakirjan lisäksi euron palkinto. Kunniamaininnan sai Alma Media Interactive Oy:n autotalli.com sinne ne vaihtoautot menneet on. AdProfi t kilpailuun osallistui 43 kampanjaa, joista parhaat palkittiin tammikuussa Kilpailun yhteistyökumppanit ovat Aikakauslehtien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, Outdoor Finland - Suomen Ulkomainosliitto, Sanomalehtien Liitto, Suomen Radioiden Liitto, Suomen Suoramarkkinointiliitto ja Suomen Televisioiden Liitto. Vuoden Lääkemainos ja Radiomainoskilpailu Kaiku Toimitusjohtaja oli Lääketeollisuus ry:n järjestämän Vuoden lääkemainos -kilpailun raadin puheenjohtajana sekä Radiomainoskilpailu Kaikun tuomariston jäsenenä. 14

15 15

16 edunvalvonta Mainostajien Liitto toimii markkinointiviestinnän toimintaedellytysten sekä tehokkaan ja taloudellisen ostotoiminnan vahvistajana. Liitto antoi markkinointia koskevia lausuntoja ja kannanottoja ministeriöiden, poliittisten päätöksentekijöiden ja muiden viranomaisten muutosehdotuksiin. Liitto osallistui alan ostoehtojen ja kauppatavan kehittämiseen kannanotoin ja kirjelmin. Mainostajien Liitto edusti mainostajia alan asiantuntijana sekä julkisessa keskustelussa että koulutus- ja seminaaritilaisuuksissa. Lisäksi liitto pyrki mainonnan edellytysten vahvistamiseen yhteistyössä muiden mainonnan alan järjestöjen kanssa. Mainostajien Liitto teki edunvalvontatyötä myös mainostajien kansainvälisen kattojärjestön World Federation of Advertisersin (WFA) kanssa. Liiton kannanotot Kosmetiikkaa koskeva lainsäädäntö Suomessa Teknokemian yhdistyksen ja kuluttajaviraston sovellusohjeet lausunto Mainostajien Liitolla ei ollut huomautettavaa ohjeisiin. Hallituksen esitys koskien televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Mainostajien Liitto kannatti asiaa tutkineen työryhmän sitä näkemystä, ettei ole tarkoituksenmukaista edellyttää uuden verkon toiminnalta valtioneuvoston harkintaan perustuvaa ohjelmistolupaa vaan kevennettyä toimilupamenettelyä. Uusi neljäs kanavanippu rakennetaan vaiheittain ja sen kapasiteetin määrä ei ole rajoitettu samalla tavalla kuin kolmessa jo olemassa olevassa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa. Mainostajien Liitto tuki myös työryhmän näkemystä siitä, että selvitettäisiin pikaisesti ne tekijänoikeudelliset kysymykset, jotka luovat esteitä tulevaisuuden tietoyhteiskunnan palveluiden kehittämiselle ja palveluiden saattamiselle kuluttajan ulottuville. Digimuistilistojen päivittäminen lausunto Kuluttajavirastolle ja kuluttaja-asiamiehelle Mainostajien Liitto piti muistilistan laatimista sinänsä positiivisena, mutta katsoi, että tarkistuslista tulisi laatia digisovittimien ja digitelevisioiden myyjien lisäksi myös ostajien käyttöön. Muistilistan teksti tulisikin muotoilla ja jakaa tiedoksi niin, että se tulisi molempien ryhmien käyttöön oppaana. Yleismarkkinoinnissa annettavien tietojen osalta todettiin, että näiden tulisi olla suositusmuodossa. Yleisluonteisen digilaitteiden markkinoinnin on voitava edelleen olla mahdollista ilman, että esitettyjä tietoja annetaan markkinoinnissa. Liitto piti myös kyseenalaisena sitä, onko www-osoitteen antamisella markkinoinnissa mitään erityistä lisäarvoa. Mainostajien Liitto pitää tärkeänä sitä, että vaadittaessa mainostajilta tiettyjen tietojen antamista kuluttajille markkinoinnissa tulee näiden tietojen olla olennaisia kuluttajien kannalta. 16

17 Televisio ilman rajoja -direktiivin muuttaminen lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Mainostajien Liitto kannatti aikaisempien lausuntojensa mukaisesti audiovisuaalisia palveluita koskevaa direktiiviä, kun se perustuu selkeille määritelmille ja erottaa traditionaalisen television ja uudentyyppiset on demand -audiovisuaaliset sisällöt toisistaan soveltamalla niihin eri sääntöjä. Liitto esitti huolenaiheensa siitä, eroaako direktiivin sovellutusalue riittävästi sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin määritelmistä. Edelleen liitto toivoi ilmaistavan selkeästi, ettei direktiivi koske Internetiä. Toimituksellisen ja kaupallisen sisällön tunnistaminen on Mainostajien Liiton mielestä edelleen tärkeä direktiiviin sisältyvä periaate, jota myös markkinointiviestintää koskevat itsesääntelyohjeet korostavat. Liitto kannatti laadullisten rajoitusten, kuten lastensuojelua ja alkoholimainontaa koskevien, laajentamista koskemaan myös kaikkia audiovisuaalisia sisältöpalveluita. Mainostajien Liitto kannatti komission ehdotusta ylläpitää nykyiset tuntirajoitukset mainonnan määrästä. Mainostajat eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että lastenohjelmia, uutisia ja vastaavia ei saisi keskeyttää 35 minuuttiin. Mainostajien Liiton mielestä on hyvä, että sponsorointisäännöksiä sovelletaan myös kaikkiin audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin. Myös tuotesijoittelun määrittäminen sallituksi on mainostajien kannalta tärkeää. Uuden arjen tietoyhteiskunta -taustaselvitysluonnos lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Mainostajien Liitto kannatti uuden arjen tietoyhteiskunnan innovaatio-ohjelman perustamista. Mainostajien kannalta ubimedian kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia ja haasteita käyttää tätä mediaa markkinointikanavana. Liitto toivoi, että selvitystyön yhteydessä luotaisiin toimivat puitteet myös siihen, että markkinointiviestintää pystytään käyttämään tehokkaasti tässä kehittyvässä mediassa. Samoin esitettiin toivomus, että uuden arjen tietoyhteiskunnan innovaatio-ohjelmassa selvitettäisiin myös sitä, miten markkinointiviestintää voidaan käyttää hyödyksi tässä kehitystyössä. Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Mainostajien Liitto kannatti ehdotusta sähköisen tietosuojalain muuttamiseksi. Kuluttajaviraston ohjeet kynttilätuotteiden turvallisuusvaatimuksista ja merkinnöistä lausunto Kuluttajavirastolle Mainostajien Liitto esitti ohjeisiin liittyen huolenaiheenaan sen, että elinkeinonharjoittajien tiedottamisvelvollisuus kasvaa kohtuuttoman laajaksi. Tämän tyyppisiä ohjeita laadittaessa olisi huomio kiinnitettävä siihen, että elinkeinonharjoittajilta edellytettäisiin yksinomaan kuluttajien kannalta tarpeellisten tietojen antamista. Kuluttajien yleistä tiedontasoa ja osaamista ei tule aliarvioida. 17

18 Hallituksen esitys lapsipornografian levittämisen estotoimista lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Mainostajien Liitto kannatti ehdotusta. Liiton mielestä on tärkeää, että poliisi voi luovuttaa teleyrityksille laatimansa luettelon lapsipornografi sta aineistoa sisältävistä ulkomailla ylläpidettävistä Internet-sivuista. Liitto piti myös perusteltuna elinkeinovapauden näkökulmasta sitä, että teleyrityksiä ei velvoiteta lainsäädännöllä estotoimiin, vaan ne saavat toimia tässä asiassa vapaaehtoisesti. Liitto kannatti myös ehdotettua tiedottamisvelvollisuutta, joka tukee järjestelyn läpinäkyvyyttä. Sen mukaan poliisin on yhteistyössä teleyritysten kanssa laadittava tiedote, joka kertoo levittämisen eston toteuttamisesta. Hyvin tunnetut tavaramerkit -työryhmän muistio lausunto kauppa- ja teollisuusministeriölle Mainostajien Liitto yhtyi täysin siihen työryhmän esittämään kantaan, että Suomessa ei ole tarvetta hyvin tunnettujen tavaramerkkien suojan kehittämiseksi. Voimassa oleva tavaramerkkilain laajalti tunnettujen tavaramerkkien suoja vastaa pitkälti niitä tarpeita, joita yrityksillä on saada tavara- tai palvelulajin ylittävä suoja. Työryhmä esitti perustettavaksi erityisen viranomaisten ylläpitämän luettelon, joka helpottaisi toteamaan ne tavaramerkit, jotka saavat suojaa laajemmalti kuin omassa tavaramerkkiluokassaan. Lisäksi luettelo levittäisi tietoisuutta laajalti tunnetuista merkeistä muille yrityksille. Mainostajien Liitto kannatti lämpimästi tätä ehdotusta. Liitto piti perusteltuna sitä, etteivät mainostajat menettäisi laajalti tunnettujen merkkien suojaa, mikäli he eivät syystä tai toisesta hakeutuisikaan luetteloon. Liitto kannatti myös sitä, että luetteloon laitettaisiin merkintä silloin, kun tavaramerkin tunnettuus on yksinomaan tietyssä kohderyhmässä. Mainostajien Liitto esitti kuitenkin harkittavaksi, että luettelomerkinnän uudistamista vaadittaisiin 10 vuoden välein eikä, kuten työryhmä ehdottaa, viiden vuoden välein. Vaikka merkin laaja tunnettuus olisikin selvä, näytön hankkiminen on työlästä ja kallista. Alkoholilain ja alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen muuttaminen lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Mainostajien Liitto piti tärkeänä valtioneuvoston tavoitetta vähentää alkoholin lapsille ja nuorille aiheuttamia haittoja. Liitto näki kuitenkin esimerkiksi saatavuuden säätelyn, valistuksen, verotuksen ja muut alkoholipoliittiset keinot suositeltavampina kuin markkinointiin puuttuminen esitetyllä tavalla. Alkoholimainontaa rajoitetaan Suomessa erittäin tehokkaasti nykyisin sekä lainsäädännöllä että viranomaisvalvon nalla, ja ne ovat toimineet hyvin. Alkoholimainonnan kielto televisiossa klo on tarpeeton. Televisioyhtiöt ovat yhteisesti päättäneet lopettaa mietojen alkoholijuomien televisiomainonnan ennen klo vuoden 2007 alusta. Liitto totesi myös yleisesti, että se ei kannata lainsäädännöllisiä ratkaisuja, joissa eri mediat asetetaan eriarvoiseen asemaan niiden kilpaillessa mainostuloista. 18

19 Mainostajien Liitto ei pitänyt perusteltuna sitä, että jollakin toimialalla rajoitetaan hinnan käyttämistä markkinointivälineenä, erityisesti kun on kyseessä päivittäistavarakaupoissa myytäväksi sallittu tuote. Tuotteisiin lisättävien varoitusmerkintöjen osalta olisi Mainostajien Liiton mielestä ehdottomasti seurattava Euroopan unionin kehitystä. Muussa tapauksessa suomalaiset yritykset asetetaan eriarvoiseen asemaan eurooppalaisten kilpailijoiden kanssa. Kuluttajaviraston ohje kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista lausunto Kuluttajavirastolle Kuluttajaviraston antamassa ohjeessa pyritään varmistamaan se, että toiminnanharjoittajat antavat kuluttajille kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista tarpeelliset tiedot terveydelle tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi. Uutta ohjeessa ovat erityisesti vaatimukset palveluista annettavista tiedoista. Mainostajien Liitto ehdotti, että ohjeessa kuvattaisiin mitä kuluttajiin rinnastettavilla henkilöillä tarkoitetaan tai koko käsite poistettaisiin epäselvänä. Kielivaatimukset eivät saa Mainostajien Liiton mielestä olla palveluntarjoajalla tiukempia kuin kuluttajatavaroita myyvällä elinkeinonharjoittajalla. Etämyynnin osalta ohjeessa edellytetään, että palveluntarjoajan on varmistauduttava siitä, että kuluttaja on ymmärtänyt turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ja ohjeet. Mainostajien Liitto piti tätä edellytystä kohtuuttoman tiukkana, koska uskoi sen olevan käytännössä mahdoton toteuttaa. Lisäksi todettiin, että velvoitettaessa toiminnanharjoittajia arvioimaan kuluttajien ominaisuuksia, on syytä huomioida kohtuullisuus. Tässä suhteessa on oltava riittävää, että toiminnanharjoittaja toimii huolellisesti. Verkkovierailut ja sähköisten viestintäverkkojen sääntely lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Mainostajien Liitto ei ottanut kantaa asiaan, joka koski komission esitystä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa yhteisön alueella ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteisestä sääntelyjärjestelmästä Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö lausunto Kilpailuvirastolle Virasto oli saanut ulkomainosyritystä koskevan toimenpidepyynnön määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Liitto totesi, että ulkomainontaa ei voida tarkastella omana markkinana. Se on osa laajempaa medioiden kokonaisuutta, josta mainostaja voi valita käyttämänsä mainosvälineet. Näin ollen määräävää markkina-asemaa ei voi syntyä tässä tapauksessa. Tekijäoikeusasioiden siirto kauppa- ja teollisuusministeriöön Lokakuussa 2006 kannanotto eduskuntapuolueille Mainostajien Liitto esitti yhdessä lukuisien muiden yhteisöjen, liittojen ja yritysten kanssa tekijänoikeuksien hallinnon siirtämistä opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön 19

20 teollisoikeuksien yhteyteen seuraavan hallituskauden aikana. Perusteluna todettiin muun muassa, että tekijänoikeuksien kehittämisessä painottuvat aikaisempaa enemmän elinkeinoja teknologiapoliittiset sekä kuluttajapoliittiset näkökohdat. Postipalveludirektiivin muuttaminen lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Liitolla ei ollut lausuttavaa Euroopan yhteisöjen komission ehdotukseen postipalveludirektiivin muuttamisesta. Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen ohje kanta-asiakasmarkkinoinnista ja kanta-asiakasohjelmista lausunto Kuluttajavirastolle ja kuluttaja-asiamiehelle Liitto totesi yleisesti, että kanta-asiakasmarkkinointia ja -ohjelmia koskeva ohjeluonnos on pitkä ja monimutkainen, mikä tekee siitä vaikeaselkoisen sekä mainostajien että kuluttajien kannalta. Liitto toivoi, että kuluttajaviranomaiset palaisivat entisen kaltaisiin lyhyisiin ohjeisiin, joista selkeästi kävisi ilmi ohjeen sisältö. Edelleen liitto korosti, että ohjeissa tulisi selkeästi määritellä ne asiat, joista on jo oikeuskäytäntöä sekä erikseen mainita niistä kannanotoista, joilla virasto aikoo muuttaa nykyistä käytäntöä. Mainostajien Liitto katsoi myös, että Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies ovat ohjeiden sisällön osalta laajentaneet aiheettomasti toimivaltaansa kuluttajansuojaasioiden ulkopuolelle tietosuojaa koskevissa kysymyksissä, jotka tulisi ehdottomasti jättää tämän ohjeen ulkopuolelle. Lisäksi liitto esitti epäilyksensä siitä, että osa ohjeessa esitetyistä uusista mainonnan rajoituksista on sellaisia, joista tulisi säätää lailla eikä viranomaisohjeilla. Yhteenvetona ohjeen sisällöstä Mainostajien Liitto totesi, että on kohtuutonta kieltää kanta-asiakassopimusmarkkinointia ja rajata se ainoastaan kanta-asiakkuuden imagomarkkinointiin. Tähän päädytään edellyttämällä, että kanta-asiakasmarkkinoinnissa tulisi olla esitetyssä laajuudessa tietoja mm. liittymismaksusta, tarjouksesta, hyvitysten yksityiskohdista ja tietosuoja-asioista. Nämä tiedot eivät kohtuudella mahdu normaaliin markkinointimateriaaliin. Liitto toivoi, että Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies harkitsisi perusteellisesti uudelleen kanta-asiakasmarkkinointia ja kanta-asiakasohjelmia koskevan ohjeen sisältöä, jotta mahdollisuus kanta-asiakassopimusten markkinointiin säilyisi. Ryhmäkannelakiehdotus lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle Mainostajien Liitto vastusti voimakkaasti ryhmäkannelain hyväksymistä eduskunnassa. Liiton mielestä lakiehdotus tulisi hylätä pääosin samoin perustein kuin se hylättiin vuosia sitten asian ollessa esillä. Perusteluina esitettiin muun muassa seuraavaa: - Käytännön tai oikeussuojan tarvetta ryhmäkanteelle ei ole eikä hallituksen esityksestäkään ilmene riittäviä perusteluja ryhmäkanteen hyväksymiselle. - Kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien riitaisuuksien ratkaiseminen tulisi tapahtua asianomaisten välillä tuomioistuinmenettelyn ulkopuolella. 20