UUDENKAUPUNGIN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO NOVIDAN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO NOVIDAN TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO NOVIDAN TOIMINTAKERTOMUS

2 on profiloitunut aktiiviseksi toimijaksi työelämän kanssa. Tässä lehdessä: Rehtori 2 Alaesittelyt 3-11 Liiketalouden perustutkintoa opiskelee 88 opiskelijaa. Alalla on kaksi koulutusohjelmaa. Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmassa opiskelee 45 ja taloushallinnon koulutusohjelmassa 43 opiskelijaa. Alalla on seitsemän opettajaa. OPETUKSEN LAATU TÄRKEÄÄ Ammatillisessa koulutuksessa panostetaan opetuksen laatuun monella tavalla. Opetuksen välineet pidetään ajan tasalla, tilojen viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota ja turvallisuus pyritään kaikin tavoin takaamaan. Kaikkein tärkein laadun tae on kuitenkin oppilaitoksen henkilöstön osaaminen. n henkilöstö pitää yllä omaa osaamistaan kiitettävällä tavalla. Pedagogisen osaamisen taso on noussut useiden opettajaksi valmistuneiden myötä kuluneella lukukaudella, osa heistä on erikoistunut erityisopetukseen. Matkalla muodolliseen pätevyyteen on tällä hetkellä useita henkilöitä suorittamassa ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai maisterin tutkintoa. Näyttömestareiksi on valmistunut viisi henkilöä. Valmis-hankkeen avulla ammatilliset ohjaajat ovat saaneet perehdytystä ohjaamisen saloihin. Erilaista atk- ja ohjelmistokoulutusta on myös järjestetty ja onpa johtoryhmäkin suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon. on profiloitunut aktiiviseksi toimijaksi työelämän kanssa. Se takaa opetuksen työelämälähtöisyyden ja ajantasaisuuden. Yhteistyötä tehdään tiiviisti niiden yritysten ja julkisyhteisöjen kanssa, jotka työllistävät sta valmistuneita nuoria ja aikuisia. Tavoitteena luonnollisesti mahdollisimman hyvä tieto siitä, mitä työelämä uusilta työntekijöiltään odottaa. Olen omaan rehtorin työhöni liittänyt myös yhteydenpidon yrityksiin. Viime keväänä ja syksynä tapasin 40 yrityksen edustajat, ja kierros jatkuu tänä keväänä ja varmasti myös ensi syksynä. Kuulen yritysten kuulumisia ja tuon terveisiä an opettajille ja kouluttajille. Vien myös tietoa sta työelämän edustajille ja ylläpidän näin omalta osaltani vuorovaikutusta kahden tärkeän toimijan välillä. On ollut erittäin hienoa saada kuulla runsaasti myönteistä palautetta niin n opiskelijoista kuin henkilöstöstäkin. Opettajat ovat tuttu näky työpaikoilla, kun he tekevät säännöllisiä käyntejä työssäoppimispaikoissa. Samoin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa räätälöidysti yritysten ja työyhteisöjen koulutuksia, ja heille on syntynyt oma verkostonsa. Edellä kuvatulla tavalla luodut henkilökohtaiset kontaktit ja tuttavuudet ovat luontevin ja tehokkain tapa tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä. Luottamus on molemminpuolista ja tavoitteet ovat samanlaisia. Lämmintä ja antoisaa kesää vastavalmistuneille, opintojaan jatkaville, oppilaitoksen henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille! Merja Koski rehtori Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto n toimintakertomus Julkaisija: Viikaistenkatu 1 Pl 26, Uusikaupunki Puh Aikuiskoulutus Taitaja SM -kilpailut 18 Päätoimittaja: Elina Siivonen Toimituskunta: Anu Mäkinen, Leena Vähätalo ja Päivi Vihe. Noora Konttinen, Esko Ruoranen Ida Kauppila (Grafesko). n Henkilökunta 20 Täältä tullaan työelämä Opinnäytetyöt Hankkeet Taitto ja kuvat: Grafesko Painopaikka: Mynäprint Oy Painosmäärä: 1500 Issn Kaksoistutkinto Työssäoppiminen ja näytöt 19 Vuoden varrelta Liiketalous KOULUTUSALAVASTAAVA EVELIINA HYYTIÄ Taitaja 9 -kilpailu ja ysiluokkalaisten vierailupäivät olivat tärkeitä markkinointipäiviä, joihin opiskelijat osallistuivat kiitettävästi. Avoimien ovien päivässä merkonomiopiskelijat ja opettajat esittelivät paikallisten yritysten muotia. 24 h -leiri järjestettiin alalla jo kolmatta kertaa. Alan opiskelijat olivat mukana myös monen muun tapahtuman järjestelyissä ja käytännön toteutuksissa. Yksi merkittävä asia alalla on ollut uuden ylioppilasmerkonomikoulutuksen alkaminen elokuussa. Merkonomit ovat työllistyneet hyvin työssäoppimisjaksoille ja sitä kautta lähes poikkeuksetta kesätöihin. Valmistumisen jälkeen osa jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa, ja valmistuneille merkonomeillekin on riittänyt töitä. Kaupallisen alan koulutus on monipuolinen ja valmistaa opiskelijan laajaan työkenttään. Vaihtoehtoja työpaikoiksi on monia. Opetukseen on tuotu enemmän käytännönläheisyyttä ja tekemisen meininkiä. Asiakaspalvelijoita ja talouden ammattilaisia tarvitaan aina. VALMISTUVA MERKONOMI NOORA NUMMI Miksi ja liiketalouden ala? Koska tämä oli lähin ammatillinen oppilaitos ja asiakaspalvelu ja markkinointi kiinnostivat minua. Valitsin asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelman, koska siinä saa olla enemmän asiakkaiden kanssa tekemisissä kuin taloushallinnon koulutusohjelmassa. Tykkään asiakaspalvelusta. Onko opiskelu ssa vastannut odotuksiasi? On vastannut odotuksiani. Olen päässyt tekemään kaikenlaista monipuolisesti. Mielenkiintoisinta on ollut työssäoppimisjaksot ja haastavinta on taas ollut selviytyminen haastavista asiakaspalvelutilanteista. Olin työssäoppimassa toisena vuonna Kenkäkauppa Alinassa, ja tein siellä lisäksi kesällä satunnaisia työvuoroja. Nyt kolmosella olin vaateliike Studio 25:ssä, johon menen kesätöihin kun valmistun. Aion jatkaa opiskelujani tradenomiksi. Olen hakenut ammattikorkeaan Poriin SAMK:iin. Ihannetyöpaikka olisi sellainen, missä pääsisi näyttämään omaa osaamistaan, voisi kehittyä ja tapaisi ihmisiä. Yrittäjäksi minusta ei oikein taitaisi olla. Tähtään esimiestehtäviin. Suosittelen tätä alaa kaikille markkinoinnista ja asiakaspalvelusta kiinnostuneille. Olisi myös hyvä tulla toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Ei siis saa olla kovin ujo ihminen. 3

3 Rakennusalalla talonrakennuksen koulutusohjelmassa opiskelee 49 opiskelijaa. Alalla on kolme opettajaa ja yksi työnohjaaja. Hotelli-, ravintola- ja cateringalalla kokin koulutusohjelmassa opiskelee noin 40 opiskelijaa. Ammatinopettajia on viisi ja lisäksi alallamme toimii ammatillinen ohjaaja. Rakennusala Hotelli-, ravintola- ja cateringala KOULUTUSALAVASTAAVA MARKO KIVISTÖ Tapahtumat liittyvät opetukseen. Ehkä merkittävin edelliseen liittyvä on suuren hallityömaan aloittaminen lukuvuoden alussa ja valmistuminen lukuvuoden lopussa. Oppilaitoksen yhteisiin tapahtumiin on otettu osaa ja lisäksi rakennusalan lähialueiden tapahtumiin, mm. Rakennusmessuille. Vierailuja alan yrityksiin ja rakennuskohteisiin on pyritty tekemään. Alan työllisyysnäkymät ovat hetkellisesti heikentyneet. Ala on ollut perinteisesti suhdanneherkkä. Valmistuvien työllisyystilanne vaikuttaa kuitenkin hyvältä. Alueen heikko asuntotilanne luo edellytyksiä alueellisen työtilanteen suotuisaan kehitykseen. Merkittävin osa Suomen kansallisomaisuudesta on kiinteistöissä ja tieverkossa. Tuoreiden selvitysten mukaan tämä arvokas osuus on huolestuttavan heikossa kunnossa ja korjausvelkaa kertyy lisää lähivuosina. Erityisesti korjausrakentamisen tarve ylläpitää tarvetta kouluttaa ammattitaitoista työvoimaa alalle. Työllä on erittäin keskeinen merkitys rakennetun ympäristömme laadun kautta ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointiin. VALMISTUVA TALONRAKENTAJA JUSSI LAHTINEN Miksi ja rakennusala? Koska tämä oli ainut ala, joka kiinnosti minua. Kipinä lähti kai kotoa, koska isäni tekee myös tämän alan hommia. Sisähommat ovat eniten se oma juttuni. Onko opiskelu ssa vastannut odotuksiasi? On. Täällä on sellainen rento meininki ja opetus on tasokasta. Mielenkiintoisinta on ollut hirsirakentaminen, koska se on samalla helppoa mutta myös haastavaa. Haastavinta on ollut teoriatunnit, kun on pitänyt istua luokassa. Olen ollut työssäoppimassa Louhintaliike Jarno Östermanilla, jossa olen päässyt ruoppaamaan ja tekemään erilaisia kiviporauksia ja räjäytystöitä. Töitäkin olen sitä kautta saanut. Menen varmastikin töihin, kunhan olen ensin käynyt armeijan. Sen jälkeen sitten täytyy katsoa asioita uudestaan. Sellainen, jossa olisi hyvä ilmapiiri, hyvät työolosuhteet ja jossa olisi myös oman ikäistä porukkaa töissä. Suosittelen tätä alaa kaikille, joilla on kärsivällisyyttä ja jotka haluavat päästä tekemään jotain konkreettista. KOULUTUSALAVASTAAVA SUVI LAURIKKALA Hyviä oppimistapahtumia ovat olleet erilaisten tilaisuuksien järjestämiset, joita onkin pidetty kahvitilaisuuksista illallisiin sekä koulun että asiakkaan tiloissa. Yhteistyömme erilaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa on entisestään tiivistynyt. Taitaja 9 -päivä oli tärkeä päivä. Silloin tavoitimme mahdollisemman monta alueemme ysiluokkalaista, mahdollisesti tulevia opiskelijoitamme. Lisäksi avoimien ovien päivänä saimme esitellä koulutusalaamme. Keväällä pitkänlinjan ruokapalvelutyöntekijämme Maija Humppi ja Terttu Sjöberg lähtivät ansaitusti nauttimaan eläkepäivistään. Töitä on kokeilla riittänyt. Kevään aikana on tullut useampikin yhteydenotto työnantajilta, jotka tarjoavat työtä kokkiopiskelijoille ja valmistuville kokeille. Alamme on melko sesonkiherkkä, joten lyhyetkin työtarjoukset kannattaa ottaa vastaan, koska usein ne poikivat pidempiä työsuhteita. Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille antoisasta yhteistyöstä. Alamme opettajien ja henkilökunnan puolesta haluan toivottaa lämpimät onnentoivotukset kaikille vastavalmistuneille. Rentouttavaa ja kokemusrikasta kesää jatkaville opiskelijoille ja koko henkilökunnalle. VALMISTUVA KOKKI JERE SYRJÄLÄ Miksi ja hotelli-, ravintola- ja cateringala? Koska tämä oli ainut ala, joka kiinnosti minua täällä ssa ja ruuanlaitto on minusta muutenkin ihan mukavaa. Valmistun siis tänä keväänä kokiksi ja ravintolan puolella työskentely on mielestäni mukavampaa kuin suurtalouskeittiössä työskentely. Onko opiskelu ssa vastannut odotuksiasi? Pääasiassa kyllä. Toisaalta odotin, että opiskelu olisi ollut haastavampaa. Mielenkiintoisinta on ollut keittiössä työskentely, kun ei ole tarvinnut istua luokassa normaalilla oppitunnilla. Haastavinta on ollut kaikkien töiden ajoittaminen. Olen ollut työssäoppimassa Kuusamossa erään kylpylän ravintolassa, ja tällä hetkellä olen Gasthaus Pookissa. Olisin saanut töitä keittiöstä, mutta tällä hetkellä en tiedä, jatkanko alalla. Olen ollut töissä Itäpoijun lihatiskillä ja huomasin, että keittiössä työskentely on aika yksinäistä. Lihatiskillä saa enemmän kontakteja ihmisten kanssa. En tiedä jatkanko ainakaan tämän alan opintoja. Sellainen, missä kaikki työntekijät pelaisivat yhtenä tiiminä ja kaikki olisivat tasa-arvoisia keskenään. Sellaiselle, joka pystyy työskentelemään paineen alla ja joustamaan työssään. Tällä alalla myös jokainen päivä on aina erilainen, joten on pystyttävä työskentelemään sen mukaisesti. 4 5

4 Sosiaali- ja terveysalalla opiskelee 86 opiskelijaa, ja heitä on opettamassa 8 opettajaa. Koulutusohjelmia on kuluvana lukuvuotena ollut kaksi, kuntoutuksen koulutusohjelma sekä sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma. Prosessiteollisuuden perustutkintoa opiskelee 40 opiskelijaa. Kaikki opiskelijat opiskelevat biotekniikan koulutusohjelmassa. Alalla on kolme opettajaa. Sosiaali- ja terveysala KOULUTUSALAVASTAAVA MIA FLEMMING-UUSSAARI Niitä on ollut paljon, mm. uuden, 2010 voimaantulleen opetussuunnitelman mukaisen aikuisryhmän valmistuminen marraskuussa Opetusta arvioitiin ja kehitettiin ryhmän etenemisen mukaan koko ajan. Lasten ja nuorten koulutusohjelman kehittäminen on nyt myös ajankohtaista. Kasvatusalan ammattilaisena Kaisa Valtonen on tehnyt uuteen koulutusohjelmaan toteuttamissuunnitelman. Uusi koulutusohjelma alkaa tämän vuoden lokakuussa. Nyt opiskelijalla on mahdollista valita kolmesta hyvin erilaisesta koulutusohjelmasta mieleisin. Opiskelijoiden jakautuminen koulutusohjelmiin onkin melko tasaista. Työelämäyhteistyö on vireää mm. Innohealthhankkeen ansiosta. Hanke on yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa. Meiltä on hankkeessa mukana Anni Heinonen ja Tea Keskitalo. Hanke jatkuu vuoteen 2014 saakka. Paikallisesti yhteistyö Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveysalan eri yksiköiden kanssa on jatkunut tänäkin vuonna Tullikammarin (omaishoidon tukikeskus) ja Merituulikodin kanssa. Opiskelijoita on ollut avustamassa myös Zakunkulmassa alkaneessa uudessa tasapainoryhmässä. Vanhusviikolla lokakuussa opiskelijoita oli näkyvästi esillä Tean johdolla erilaisissa avustavissa toiminnoissa juhlatilaisuuksissa ja ulkoiluapuna. SPR:n nälkäpäiväkeräykseen opiskelijat osallistuivat myös. Tärkeää on myös meille aivan uuden koulutusmuodon, oppisopimusryhmän aloittaminen kuluvan vuoden toukokuussa. Lohiston Seija on suunnitellut alusta saakka oppisopimusryhmän koulutuskokonaisuuden yhdessä muiden toimijoiden, kuten oppisopimustoimiston kanssa. Erittäin hyvät. Ensimmäisen vuoden opiskelijatkin saavat helposti kesätyötä työssäoppimispaikastaan. Tuntuu, että opiskelu on tasapainoilua opiskelun ja työelämästä jatkuvasti tulevien sijaistuspyyntöjen kanssa. Vaiherikkaan ja työntäyteisen lukukauden jälkeen on lupa hengähtää hetki, kuunnella lintujen laulua, meren kohinaa ja nauttia kesäolosta. VALMISTUVA LÄHIHOITAJA CARELIA SUOMI Miksi ja sosiaali- ja terveysala? Halusin lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi ja oli lähellä kotipaikkakuntaani. Olen erikoistunut sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Onko opiskelu ssa vastannut odotuksiasi? Minulla ei ollut ennakko-odotuksia, mutta olen yllättynyt positiivisesti opiskelun sujuvuudesta. Mielenkiintoisinta on ollut tehdä käytännön harjoituksia, kuten suoniverinäytteen otto. Teoreettisista aineista kiinnostavinta oli anatomian opinnot. Lääkelaskut tuottivat minulle eniten hankaluuksia, mutta kovalla pänttäämisellä niistäkin selvittiin. Olen ollut työssäoppimassa päiväkodissa, vanhusten palvelutalossa, terveyskeskuksen hoiva- ja vuodeosastolla ja kotihoidossa. Minulle on tarjottu työssäoppimisjaksojen jälkeen työtä vanhusten palvelutalosta, terveyskeskuksen vuodeosastolta ja kotihoidosta, eli työtä olisi tarjolla enemmän kuin ehtii tehdä. Kesätöihin menen kotihoitoon. Olen hakenut kevään yhteishaussa Turun ammattikorkeakouluun lukemaan sairaanhoitajaksi. En kuitenkaan ole pettynyt, jos en ensimmäisellä hakukerralla pääse opiskelemaan, koska töiden on luvattu jatkuvan myös syksyllä. Tulevaisuudessa työskentelisin mieluiten terveydenhoitajana. Suosittelen alaa sellaiselle henkilölle, jolla on positiivinen ja sosiaalinen luonne, ja joka ei pelkää ryhtyä myös ruumiillisiin töihin. Alan erikoistumismahdollisuudet ovat niin monipuoliset, että sitä voi suositella pelkästään peruskoulutuksen haluavien lisäksi myös niille, jotka haluavat kouluttautua korkeammin. Prosessiteollisuus KOULUTUSALAVASTAAVA MARI LAIHONEN Olemme hankkineet uusia laitteita alalle, laboratorioon typenmäärityslaitteiston (kuvassa) ja työsaliin biodiesel-laitteiston. Uusien laitteistojen käyttöönotto on ollut mielenkiintoista ja opettavaista. Olemme mukana järjestämässä Finnproteinin uusien työntekijöiden koulutusta. Lisäksi osallistumme ProLänsi-hankkeeseen, jonka kautta olemme saaneet uusia yhteistyökumppaneita sekä tietoa ajankohtaisista asioista ja vinkkejä opetuksen kehittämiseen. Alalta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. Myöskin työllisyysnäkymät ovat hyvät. Alan työpaikat tulevat lisääntymään uusien yritysten ja laajennusten ansiosta. Esimerkiksi tämä Finnproteinin tulo kaupunkiin, on koulutusalallemme merkittävä asia. Kiitokset kuluneesta vuodesta ja hyvää kesää kaikille! VALMISTUVA PROSESSINHOITAJA PABLO ESKELINEN Miksi ja prosessiteollisuuden ala? Tämä ala oli mielenkiintoisin ja oli muutenkin lähin ammatillinen oppilaitos. Mietin myös että olisin mennyt Mynämäelle lukioon. Tällä hetkellä olen työssäoppimassa Mietoisissa Chemigatella ja siellä olen ollut lähinnä prosessinvalvonta tehtävissä. Se tuntuu olevan se omin juttuni. Onko opiskelu ssa vastannut odotuksiasi? On vastannut, odotukseni koulutuksen sisällöstä ovat jopa ylittyneet. Mielenkiintoisinta on ollut, ainakin ensimmäisenä vuonna, se kun työskentelimme paljon koulun laboratoriossa. Haastavinta on ollut teoriatunnit ja sieltä erityisesti matematiikka. Ensimmäisenä vuonna olin työssäoppimassa Vihannes-Laitilassa. Toisena vuonna olin Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolla, ja nyt viimeisenä vuonna olin Chemigatella Mietoisissa. Hain töihin Finnproteinille ja pääsin mukaan nyt keväällä alkavaan rekrytointikoulutukseen, jonka järjestää yhteistyössä Finnproteinin kanssa. Finnproteinin koulutuksen teoriaosuus kestää kahdeksan viikkoa, joista viimeisin viikko on tehtaalla ja päälle tulee kahdeksan viikon työssäoppimisjakso. Aion mennä töihin, ja tammikuussa olisi myös tarkoitus mennä armeijaan. Armeijan jälkeen, jos en pääse Finnproteinille takaisin töihin, olen suunnitellut hakevani ammattikorkeaan. Ihannetyöpaikka olisi sellainen, missä olisi hyvä pomo, mukavat työkaverit ja hyvä yhteishenki. Suosittelen tätä alaa kaikille fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta kiinnostuneille. 7

5 Sähköalalla opiskelee 45 opiskelijaa. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto sisältää kaksi ammattinimikettä, sähköasentaja ja automaatioasentaja. Sähköasentajaksi valmistuneet ovat voineet täydentää osaamistaan automaatioasentajaksi syyslukukauden kestävällä lisäkoulutuksella. Alalla on neljän opettajaa ja yksi työnopastaja. Logistiikan perustutkintoa opiskelee 63 opiskelijaa. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma on ollut ainut vaihtoehto logistiikan perustutkinnossa, josta valmistutaan joko autonkuljettajiksi tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajiksi. Noin puolet valmistuvista opiskelijoista suorittaa tutkinnon yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi. Alalla on 7 opettajaa. Sähköala SÄHKÖALAN KOULUTUSALA- VASTAAVA AIMO PEURANIEMI Tänä keväänä aloitimme koko n kattavan paloilmoitinjärjestelmän asennukset. Työhön ovat osallistuneet kaikki toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat. Asennustyö vanhassa kiinteistössä tilojen ollessa käytössä on opettavainen ja haastava tehtävä niin opiskelijoille kuin ohjaajillekin. Rakentaminen jatkuu vielä vuoden verran eteenpäin. Vaikka suunnittelutyö ei kuulu asentajan perustehtäviin, laiterakentelu motivoi osaavia opiskelijoita. Kuluneen lukuvuoden aikana toteutettiin mm. automaatio-opetukseen liittyen ohjelmoitavien logiikoiden opetusympäristön päivitys. Kolmen opiskelijan opinnäytetyön ja opettajan talkootuntien tuloksena on nyt käytettävissä kymmenen ajanmukaista opetuslaitetta. Projektin kustannukset olivat noin kolmannes vastaavien valmiina saatavilla olevien laitteiden hinnasta. Vakka-Suomen alueella on vuoden aikana ollut tarjolla runsaasti työpaikkoja sähköalan asentajille. Valitettavan usein haetaan jo tekijöitä, joilla on jo kokemusta. Nuorten työllistymistä tukevat hankkeet ovat meidänkin näkökulmastamme tarpeellisia. Valmistumisen jälkeen monen seuraava etappi on asevelvollisuuden suoritus, ja kiitettävän moni hakeutuu myös jatko-opintoihin. Jokaisen 2. ja 3. vuoden opiskelijan on onnistunut saada alan opintoihin sopiva työssäoppimispaikka. Pidämme tätä merkkinä alan yritysten luottamuksesta ja ennen kaikkea uskosta siihen, että uusia sähköalan osaajia tarvitaan. On syytä kiittää kaikkia työssäoppimisen mahdollistaneita sähköalan toimijoita teette tulevaisuutta, kun annatte nuorille mahdollisuuden. Onnea kaikille tutkinnon suorittaneille! Virkistävää kesää opintojaan syksyllä jatkaville. Tiedon voi hankkia kolmella tavalla: ajattelemalla - se on jalo tapa, yrityksen ja erehdyksen kautta - se on kova tie, matkimalla - se on helppo tapa - Konfutse VALMISTUVA SÄHKÖASENTAJA MIRVA LEHTINEN Miksi ja sähköala? Luulin n olevan minulle kaksivuotinen koulu, koska olen käynyt lukion. Koulussa kuitenkin selvisi, että kolme vuotta koulu kestäisi, mutta saisin hyväksiluettua aineita. Sähköalan valitsin, koska palkka tulisi olemaan hyvä ja fyysinen työ ja käsillä näperrys on minulle mieluisinta. Olen erikoistunut sähköasennukseen kun valittavana oli myös automaatioasennus. Onko opiskelu ssa vastannut odotuksiasi? ssa opiskelu on vastannut odotuksiani, koulupäiväni ovat olleet lyhyempiä kuin muilla ja viikossa on ollut myös vapaapäiviä jolloin olen voinut tehdä töitä. Mielenkiintoisinta ovat olleet työssäoppimisjaksot sekä työtunnit. Myöskin nyt viimeisessä jaksossa aloimme uusimaan koko koulun paloilmoitinjärjestelmää, ja sitä oli todella mukava tehdä. Voisin sanoa, että haastavinta on ollut lähteä teoriaopintojen pohjalta ensimmäiselle työssäoppimisjaksolle, kun kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Eikä käytännön työkokemusta ollut vielä juuri lainkaan. Molemmat työssäoppimisjaksoni olen suorittanut Naantalin Nesteen öljynjalostamolla sähkökunnossapitotehtävissä. Tehtäviini ovat kuuluneet kaikki sähköasentajan tehtävät lampun vaihdosta huoneiden sähköistyksiin. Viime kesänä olin samassa paikassa kesätöissä, ja minulla on nyt jo varma työ siellä ainakin syyskuun loppuun. Olen myös hakenut vakituista asentajan paikkaa Neste Oililta, mutta tämä hakuprosessi on vielä kesken. Tällä hetkellä tavoitteenani on löytää vakituinen työpaikka ja ehkä myöhemmin jatkaa vielä sähköopintoja yliasentajaksi yms. Ihannetyöpaikka löytyisi suhteellisen läheltä kotia ja seillä olisi hyvät työkaverit ja palkka, jolla pystyn elättämään itseni ja perheeni sekä mielenkiintoiset ja moninaiset työtehtävät. Sähköalaa suosittelen niin pojille kuin tytöillekin, jotka tykkäävät tehdä töitä käsillä, fyysinen työ ei vieroksuta ja keitä kiinnostaa kaapeleiden ja johtimien kanssa työskentely. Logistiikka LOGISTIIKKA-ALAN KOULUTUS- ALAVASTAAVA OLLI LAIVO Kyllä kai sen oppilaitoksessa aina pitäisi olla nuoren opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen oman alansa tehtäviin. Nytkin valmistuvien opiskelijoiden kohdalla melkoinen osa on osoittanut hienoa toimintaa opiskeluaikana niin oppilaitoksessa kuin työssäoppimisjaksollakin. Siitä osoituksena työpaikka valmiina ja työelämän haasteet edessä. Muista tärkeistä tapahtumista voisi sanoa lisäksi sen, että ahtaissa tiloissa ja samalla koulutuskalustolla olemme hyvällä yhteistyöllä opettajien ja opiskelijoiden kanssa pystyneet toimimaan. Opiskelijamäärähän on logistiikan alalla kasvanut ja kasvaa edelleen. Perinteisesti osallistuttiin tänäkin vuonna Taitaja-kisoihin. Viivi Hurme ja Jere Virtala suorittivat hienosti osuutensa karsinnoissa, mutta tällä kertaa se ei riittänyt jatkoon. Kiitän heitä hyvästä suorituksesta ja aktiivisuudesta sekä toivotan menestystä tuleviin tehtäviin. Kuljettajien tulevasta pulasta kirjoitellaan edelleen jatkuvasti lehtien palstoilla, eli sen perusteella kuljettajien työllisyysnäkymät ovat hyvät. Samoin opintonsa päättävien kohdalta työllistyminen heti valmistumisen jälkeen näyttää onnistuvan monelta. Logistiikan erilaisten ammattiryhmien tarve Vakka-Suomessa tulee jatkossakin olemaan kasvava. Tämän takaavat alueen mittavat logistiikka-alan ja teollisuuden investoinnit alueelle. Kuljetusala yleisesti elää parhaillaan monen muuttuvan tekijän ristiaallokossa. Kuljetusyrittäjät näkevät erityisenä haasteena enimmäismittojen ja -massojen muutokset, kuljetuskustannusten nousun sekä ammattipätevyysdirektiivin lopullisen voimaantulon ja siitä johtuvan kuljettajien saatavuusvaikeuden. Ammattitaitoiselle ja osaavalle kuljettajalle löytyy varmasti jatkossakin töitä. Kuljetusalahan on lisäksi jatkuvasti kehittyvä ala, joka tarjoaa siten mielenkiintoisen työpaikan. Kuljetusalan pyörien kun pitää pyöriä aina, vuodenajasta tai säästä riippumatta, eli mikäli vastuullinen ja liikkuva työ kiinnostaa, kannattaa miettiä logistiikka-alan ammatteja. Onnittelen valmistuvia kuljettajia! Samalla toivotan menestystä ja onnistumisen elämyksiä kaikkiin elämisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Kiitokset yhteistyöstä, niin opettajille kuin opiskelijoillekin! Jatkaville opiskelijoille ja työkavereille toivotan rentouttavaa kesälomaa, jatketaan syksyllä lämpimän kesän virkistämänä. VALMISTUVA YHDISTELMÄ- AJONEUVONKULJETTAJA ARTTU LÄHTEENMÄKI Miksi ja logistiikan ala? Alan valinta oli helppo, sillä oli ainut lähellä oleva ammatillinen oppilaitos, josta voi valmistua kuorma-autonkuljettajaksi. Valmistun tänä keväänä kuorma-autonkuljettajaksi. Työkokemusta ei ole ehtinyt vielä paljon kertyä, mutta olen saanut työskennellä jäteautolla aika paljon, joten sen käsittelyä hallitsen jo jonkin verran. Onko opiskelu ssa vastannut odotuksiasi? On vastannut odotuksiani, ja olen ollut myös hieman yllättynyt kuinka monipuolisesti koulussa tehdään kaikenlaista. Mielenkiintoisinta sekä haastavinta on ehdottomasti ollut yhdistelmällä ajaminen. Se vaatii paljon enemmän mietittävää ja vastuuta kuin pelkällä nupilla ajaminen. Viimeisenä vuonna olin työssäoppimassa Helistölässä, ja sieltä sain hyvän työpaikankin. Ei ole ainakaan ollut vielä suunnitelmissa. Ajattelin mennä töihin hakemaan lisää kokemusta ja katsoa sitten myöhemmin jos haluaa opiskella lisää. Sellainen missä voisi kiertää maakuntia, esimerkiksi apulannan jakohommat sopisivat minulle hyvin. Suosittelen tätä alaa kaikille, jotka haluavat työskennellä vastuullisina kuskeina ja tykkäävät viettää paljon aikaa tien päällä. 9

6 Autoalalla opiskelee 42 opiskelijaa. Koulutusohjelmana on autotekniikka, ja tutkinnon suoritettuaan opiskelija valmistuu ajoneuvoasentajaksi. Alalla on kolme opettajaa ja lisäksi ammatillinen ohjaaja Heikki Heikkilä, jonka työsuhde alkoi lukuvuoden 2012 alussa. Kone-, metalli- ja energiatekniikkaa opiskelee 40 opiskelijaa. Alalla on kaksi koulutusohjelmaa. Keväällä valmistuvat opiskelijat opiskelevat koneenasentajan koulutusohjelmassa ja toisen vuosiluokan opiskelijat levyseppähitsaajan koulutusohjelmassa. Alalla on viisi opettajaa, joista kaksi työskentelee osa-aikaisesti. Autoala KOULUTUSALAVASTAAVA JUKKA SALMINEN Ysiluokkalaisten vierailujen yhteydessä pidettiin Taitaja 9 -kilpailut. Autoalan kilpailutehtävänä oli autonrenkaan vaihto, jossa nopeus ja tiimityö ratkaisivat. Autoalan opiskelijat osallistuivat kilpailun suunnitteluun ja järjestelyihin, kiitos siitä heille! ssa on Think-sähköauto, jonka myötä opiskelijat pääsivät tutustumaan sähköautotekniikkaan. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus opiskella sähköauton huoltoa, sillä toimii myös Thinkin merkkihuoltokorjaamona. Autoalalle hankittiin Hunterin nelipyöräsuuntauslaite ja autonostin. Laitteisto on tämän hetken huipputekniikkaa. Laitteiston käyttöä on opiskeltu runsaasti parityöskentelyllä. Olemme myös suorittaneet lukuisien asiakasautojen pyöränsuuntauksia menestyksekkäästi. Kolmannen vuoden opiskelijat pääsivät itse harjoittelemaan tiedonhakua sähkö- ja hybridiautoista sekä polttomoottoriautojen uudesta tekniikasta sähköautotekniikan perusteet -valinnaiskurssilla. Kurssilla pääasiallisena aiheena oli sähkö- ja hybridiautojen perustekniikka sekä em. autojen sähköturvallinen huolto ja korjaus. Olemme myös uusimassa korjaamovarusteitamme vastaamaan tämän päivän tarpeita. Parhaillaan olemme hankkimassa uutta renkaiden tasapainotuskonetta ja autojen diagnoosi- ja pakokaasutestauslaitteet ovat hankintatyön alla. Valmistuvista nuorista monet ovat saaneet töitä työssäoppimispaikoiltaan, joten on aivan selvä, että työssäoppimiseen kannattaa panostaa täysillä. Suuri osa alalta valmistuneista nuorista työllistyy tänäkin vuonna autoalan työpaikkoihin. Alan työllisyysnäkymät ovat parantuneet vuosi vuodelta, koska työnantajat kyselevät usein valmistuvia oppilaita mahdolliseen työsuhteeseen. Ala kehittyy jatkuvasti, esim. hybridiautot tuovat alalle uusia haasteita. Myös polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen nopea kehitys vaatii osaamista autoalan eri sektoreilla. Autoala on hyvin laaja ja sen tarjoamat työtehtävät ovat monentyyppisiä. Lämpimät onnitteluni valmistuville opiskelijoille sekä kaikille hyvää ja rentouttavaa kesää! VALMISTUVA AJONEUVOASENTAJA SAMI SCHRODERUS Miksi ja autoala? Päädyin autoalalle vähän vahingossa. Ajattelin ensin, että menisin Raumalle, mutta sitten päädyinkin an, joka oli lähempänä. Hain tänne yhteishaun kautta, ja autoala oli ykkösvaihtoehto. Olen suuntautunut ajoneuvoasentajaksi. Olen tällä hetkellä KK-AutoTeamillä työssäoppimassa, ja siellä olen erikoistunut lähinnä Volkswageniin. Onko opiskelu ssa vastannut odotuksiasi? Aluksi opiskelu ei oikein vastannut odotuksiani, mutta opiskelun edetessä olen ollut tyytyväinen. Työssäoppimisjaksot ovat olleet todella mukavia. Mielenkiintoisinta on ollut erilaisten testereiden käyttö, esimerkiksi vikadiagnoosilaitteiden käyttö. Haastavinta on ollut yhden kolariauton takaluukun oikaisu, koska se ei oikein meinannut onnistua. Joskus on myös päiviä, jolloin mikään ei tunnu onnistuvan, mutta se kuuluu tähän työhön. Olen ollut työssäoppimassa Laitilassa KK-AutoTeamillä, ja olen olut myös melkein kaikki vapaapäivänikin siellä töissä. Tuskin olisin päässyt sinne töihin ilman työssäoppimisjaksoa. Olen ajatellut mennä myös töihin KK-AutoTeamiin, ja siellä olemmekin jo keskustelleet, että voisin vaikka erikoistua vielä johonkin. Sellainen, missä olisi hyvä työilmapiiri. Jos työkavereiden kanssa ei tule toimeen, ei töistäkään tule varmasti yhtään mitään. Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita autoista ja joilta löytyy myös motivaatiota tätä alaa kohtaan. Metalliala KOULUTUSALAVASTAAVA JARI ÄIJÄLÄ Olemme hankkineet uusia koneita hitsaukseen ja hitsausrailon valmistukseen. Asiakastöistä voisi mainita varastorakennuksen teräsrungon ja rakennukseen kuuluvien teräsrunkoisten liukuovien valmistuksen. Uudet koneet ja laitteet sekä vaativat asiakastyöt tuovat tervetullutta vaihtelua opiskeluun ja lisäävät opiskelijoiden motivaatiota. Metalliala on koulutusalueemme suurimpia työllistäjiä, joka näkyy myös alalta valmistuneiden työllistymisessä. Vaikka taloudessa tällä hetkellä eletään pienen notkahduksen aikaa, ovat valmistuneet oppilaat työllistyneet hyvin ja uskon, että näin on myös tulevaisuudessa. Osaavia käsiä metallialalle tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Onnittelut valmistuneille ja muistutus opiskeluaan jatkaville ja tuleville opiskelijoille: Panostamalla opiskeluun turvaat tulevaisuutesi. Hyvää kesää kaikille! VALMISTUVA KONEENASENTAJA MATIAS VIHERJÄLAAKSO Miksi ja metalliala? Valitsin tämän alan, koska se vaikutti mielenkiintoiselta ja minulle sopivalta alalta, ja oli lähin koulu. Olen erikoistunut koneenasentajaksi. Olen siten päässyt tekemään kaikenlaista mielenkiintoista, ja oppinut uutta, kuten esimerkiksi hitsaamaan ja sorvaamaan. Onko opiskelu ssa vastannut odotuksiasi? On vastannut odotuksiani. ssa opiskelu on juuri sellaista kuin olin ajatellutkin. Mielenkiintoisinta on ollut erilaisten koneiden korjaaminen. Haastavinta on ehkä ollut teoriatunneilla istuminen. Olen ollut työssäoppimassa Vahteruksella, ja nyt viimeisenä vuonna olin Kuljettimella. En ole ajatellut jatkaa opintoja, vaan menen valmistumisen jälkeen töihin. Ihannetyöpaikka olisi sellainen, missä olisi kivoja työtehtäviä ja tekemistä olisi riittävästi. Suosittelen tätä alaa kaikille kiinnostuneille, eikä kannata pelätä, sillä ei tämä ole kovin vaikeaa hommaa. Alojen haastattelut on tehnyt merkonomiopiskelija Ida Kauppila näyttönään. 11

7 n aikuiskoulutus: yritysten ja yhteisöjen kouluttajana Keväällä 2013 järjestetty työhyvinvointi-koulutussarja sisälsi vuorovaikutusta ja viestintää, ajanhallintaa, henkisen kuormittumisen hallintaa sekä turvallisuuteen liittyviä aiheita. Koulutukseen osallistui yhteensä n. 60 henkilöä, useista eri terveydenhuollon yksiköistä sekä Uudestakaupungista että koko Vakka-Suomen alueelta. n rooli yrityksille ja yhteisöille suunnattujen koulutusten järjestäjänä on vahvistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Valmiin koulutustarjonnan lisäksi ssa räätälöidään yrityksille niiden tarpeita vastaavia ja yksilöllisiä koulutuspaketteja. Yrityskohtainen koulutus voi koostua niin lyhytkursseista, lupa- ja korttikoulutuksista kuin pitkistä ja tutkintotavoitteisista koulutusohjelmista. Tavoitteena on vastata alueen työelämän vaatimuksiin ja toimia kumppanina henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Yksi n koulutuskumppaneista on Tyks Vakka-Suomen sairaala, jonka kanssa on järjestetty vuosien varrella jo useita sosiaali- ja terveysalan koulutuksia. Yhteistyö sai alkunsa siitä, että vuosina seutukunnan julkisissa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioissa pyöritettiin laajaa yliopiston hallinnoimaa Vakka-Suomen osaava terveydenhuolto projektia. Projektin puitteissa kehitettiin muun muassa seutukunnallinen terveydenhuollon koulutusjärjestelmä, kertoo Tyks Vakka-Suomen sairaalan suunnittelija Riikka Maijala. Tämän edelleen toimivan järjestelmän perustehtävä on suunnitella ja koordinoida paikallisesti ammattilaisten tarpeisiin vastaavia ja terveydenhuollon tutkittuun tietoon perustuvia koulutuksia. Järjestelmä mahdollistuu osittain laajan yhteistyöverkoston kautta ja tältä osin yhteistyö n kanssa on ollut ja on merkittävää. Ensimmäinen yhteinen koulutus oli vuonna 2008 toteutettu Työhyvinvoinnin seminaarisarja. Koulutus suunniteltiin yhdessä ja toteutuksesta vastasivat molemmat tahot yhdessä. Koulutussuunnittelussa on voitu hyödyntää molempien tahojen suunnittelijoiden erilaista osaamista ja tietopohjaa, toteaa Riikka Maijala. Koulutusten toteutukseen on voitu käyttää oppilaitoksen henkilöstökoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen lisäkoulutukseen tarkoitettua valtion rahoitusta. Tämä valtion rahoitus on helpottanut myös hintavampienkin koulutusten järjestämistä. Koulutuksen toteutuksessa on käytetty sekä oppilaitoksen omia kouluttajia että ulkopuolisia luennoitsijoita. Koulutuksista saatu palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä ja kriittinen, rakentava palaute on otettu huomioon koulutussuunnittelussa. Etuna paikallisesti järjestetyissä koulutuksissa on lisäksi verkostoitumisen mahdollisuus muista seutukuntaan kuuluvista terveydenhuoltoorganisaatioista tulevien kanssa, iloitsee Riikka Maijala. Tällä hetkellä meneillään on alkuvuodesta käynnistynyt Työnhyvinvoinnin seminaarisarja. Uusi, päivitetty seminaarisarja on tulossa syyskaudella. Seutukunnallisen terveydenhuollon koulutustyöryhmä linjaa alkusyksystä vuoden 2014 koulutuksen painopistealueet. Tämän jälkeen rakennetaan koulutussuunnitelma ja neuvottelut aloitetaan myös niiltä osin, mitkä koulutuksista järjestetään yhteistyössä n kanssa, kertoo Riikka Maijala. Nämä koulutukset ovat tyypillisimmillään laajempia koulutussarjoja tai koulutuksia, jotka vastaavat moni- ja poikkiorganisatorisesti alueen koulutustarpeisiin. Esimerkkinä tällaisesta on syksyllä 2013 järjestettävä koulutus ala- ja yläkouluikäisten seksuaalisuudesta ja sen puheeksiottamisesta, summaa Maijala tulevaa. Päivi Vihe Kuvat teologian maisteri Kauko Hyytiän vetämästä Henkisen kuormittumisen hallinnan iltapäivästä

8 Opintojen viimeinen silaus OPIN NÄYTE TYÖT Opinnäytetyö testaa ammattiin opiskelevien taidot soveltaa teoriaa käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Sen tavoitteena on syventää oman ammatin hallintaa sekä kehittää oppimisvalmiuksia. Pyrkimys on, että opinnäytetyö palvelisi työelämän tarpeita. Opinnäytetyö voi olla selvitys, työtehtävä, projekti, tuote tai kirjallinen työ. Aina kirjoitetaan kirjallinen raportti, myös käytännön töistä. Seuraavassa on valmistuvien opiskelijoiden mietteitä heidän opinnäytetyöprojekteistaan. T eemu Länsipaltta opiskelee biotekniikan koulutusohjelmassa ja valmistuu prosessinhoitajaksi. Hänen opinnäytetyönsä käsitteli biodieselin valmistusta, raaka-aineita ja biodiesel-laitteiston käyttöä. Miksi valitsit biodieselin työsi aiheeksi? Valitsin biodieselin opinnäytetyöni kohteeksi, koska biodiesel ja uusiutuva energia ovat nykyään erittäin ajankohtaisia, ja se kiinnostaa minua. Miten toteutit työsi ja kuinka kauan se kesti? Toteutin työni kouluumme hankitulla Sybimar Oy:n valmistamalla biodiesel-laitteistolla sekä opettajien avustuksella. Työn tekemiseen meni noin 4-6 tuntia riippuen eri vaiheiden pituudesta, jotka voi biodiesel-laitteistossa itse säätää, kirjalliseen osuuteen kului huomattavasti enemmän aikaa. Miten työ onnistui? Mitä uutta opit? Työni onnistui mielestäni hyvin ja opin sen aikana myös todella paljon biodieselistä, sen valmistuksesta ja raaka-aineesta. Mikä oli mukavinta, entä hankalinta työssäsi? Työssäni oli mukavinta, kun oppi itsekin todella paljon uutta ja hankalinta oli varmaa biodiesel-laitteiston, raaka-aineiden ja lisäaineiden valmistelu, koska aineiden suhteet ovat erittäin tarkat. Laite oikeastaan hoitaa loput biodieselin valmistuksesta, jossa itse toimin vain operaattorina. Vinkkisi opinnäytetyön aihetta ja tekemistä pohtiville? Antaisin vinkiksi, että kannattaa valita jotain ajankohtaista, koska silloin löytyy yleensä paljon tietoa. Opinnäytetyöhön kannattaa panostaa, koska se on kuitenkin koko opiskelun päättötyö. BIODIESELIÄ TANKKIIN! Kuva: Ida Kauppila ANNE KOSONEN OPISKELEE SÄHKÖ- JA AUTOMAATIO- TEKNIIKKAA, JA HÄN VALMISTUU SÄHKÖASENTAJAKSI. OPINNÄYTTEENÄÄN HÄN SÄHKÖISTI VANHEMPIENSA HALLIRAKENNUKSEN TAIVASSALOSSA. TÄSSÄ JANNEN AJATUKSIA PROJEKTISTAAN. JANNEN PROJEKTINA SÄHKÖASENNUKSET HALLIINJMiksi valitsit juuri hallin sähköistyksen aiheeksi? Kun opinnäytetyön aiheen valinta tuli eteen, vanhempani olivat jo hetken aikaa rakentaneet hallia, joka oli enää sähköistystä vailla. Mieleeni juolahti, että tästähän voisi saada aivan mainion opinnäytetyön. Kyseessä oli melko iso projekti, eikä käytännön kokemusta näin isoista töistä ollut, mutta uskoin kaikesta huolimatta selviäväni siitä. Miten teit opinnäytetyön? Tein opinnäytetyön yksin vapaa-ajallani, pääasiassa viikonloppuisin ja joskus myös koulun jälkeen, jos vain aikaa riitti. Käytin opinnäytetyötä tehdessäni koulun omia työkaluja. Miten työ onnistui? Työ onnistui mielestäni hyvin, työn jäljestä tuli siistiä ja mittaustulokset olivat hyväksyttäviä, toisin sanoen kaikki toimi niin kuin pitikin. Asiakas oli myös tyytyväinen työn lopputulokseen, mikä on pääasia. Mitä uutta opit sitä tehdessäsi? Työ oli minulle suurimmaksi osaksi vanhan kertausta, ainakin kytkentöjen osalta. Tosin aikaisemmin en ollut tehnyt mitään sähköasennuksia näin suuressa mittakaavassa: kaapeliakin meni kymmenkertaisesti aikaisempiin töihin verrattuna. Kyllähän siitä tuli taas lisää kokemusta ja luottamus omiin kykyihin parani entisestään. Kuinka kauan työn tekemiseen meni? Aikaa minulla taisi mennä kokonaisuudessaan noin 50 tuntia, olin töissä yhden päivän aikana keskimäärin muutaman tunnin. Mikä oli mukavinta työn tekemisessä? Mukavinta oli ehkä se, että sai itse suunnitella ja toteuttaa koko työn alusta loppuun sekä jälkeenpäin huomata, kun työ oli tehty, että kaikki meni suunnitelmien mukaan. Mikä oli hankalinta työn tekemisessä? Hankalinta työssä taisi olla se, että sain kaapelit menemään täysin suoraan pitkiä matkoja, mutta kyllä siitäkin ongelmasta selvittiin, kun käytti aikaa vähän enemmän ja teki työn huolellisesti. Vinkkejä opinnäytetyötä pohtiville? Kannattaa valita aihe, joka oikeasti kiinnostaa, ja miettiä, mitä osaa tehdä ja mistä uskoo selviytyvänsä. Teksti: Anu Mäkinen WARTBURGILLE UUSI MAHDOLLISUUS Sanni Artiola opiskelee autotekniikkaa ja valmistuu ajoneuvoasentajaksi. Sanni kunnosti opinnäytetyönä vanhan Wartburgin runkoa. Miksi valitsit Warren opinnäytetyön aiheeksi? Valitsin sen aiheekseni, koska olin juuri hankkinut tällaisen idän ihmeen, ja ajattelin että tässä olisi mahdollisuus kunnostaa sitä hieman. Miten toteutit opinnäytetyösi? Logistiikkapuolen opiskelijat hakivat Wartburgin koululle, koska se oli poistettu liikennekäytöstä. Tein suurimman osan työstä metallityöhuoneessa, koska työhön kuului suurimmaksi osaksi hitsaamista. Kuinka kauan työ kesti ja miten se onnistui? Työ kesti noin kaksi kuukautta ja se onnistui hyvin, opin uusia työtapoja ja hitsaustaitoni karttui. Mikä oli mukavinta työssäsi? Entä hankalinta? Koska aihe oli mieleinen, en osaa nimetä erikseen, mikä oli mukavinta. Hankalinta oli loihtia vanhoista takatukivarsista uudet. Vinkkisi opinnäytetyön aihetta ja tekemistä pohtiville? Kannattaa valita itselle mieluinen aihe, koska silloin työn tekeminen on mukavaa. Ja jos itse hyötyy työstään, niin aina parempi. Teksti: Leena Vähätalo 14 15

9 KAKSOISTUTKINTO KAKSOIS TUTKINTO ssa voi opiskella ammattitutkinnon ohessa myös ylioppilastutkinnon. Lukion oppimääriä vastaavat opintokokonaisuudet opiskellaan silloin äidinkielessä, lyhyessä matematiikassa, englannissa ja ruotsissa. Ylioppilaskirjoitukset toteutetaan yhteistyössä Uudenkaupungin lukion kanssa. Miia Aaltonen ja Olli Läpikivi Mitkä ovat tunnelmat opiskelun nyt päättyessä? Miia: Todella hyvät ja helpottuneet. On mukavaa huomata, kuinka paljon kolmessa vuodessa on ehtinyt oppia niin omalla alallaan kuin kaksoistutkinnossakin. Vaikka olen iloinen siitä, että valmistun, on silti haikea olo, koska olen saanut paljon uusia kavereita täältä ja nyt kaikki jatkavat eri suuntiin, toiset työelämään ja toiset jatkavat opintojaan. Olli: Hyvät ovat tunnelmat. Opiskelut saattavat jatkua syksyllä ammattikorkeakoulun merkeissä, kunhan pääsykokeet menevät putkeen. Oliko kaksoistutkinnon opiskelu raskasta? Mikä siinä oli vaikeaa? Miia: Totta kai kaksoistutkinto on raskaampaa kuin pelkän ammatillisen perustutkinnon suorittaminen. Kokeet ja varsinkin kirjoitukset vaativat paljon lukemista. Uskon kuitenkin, että kaksoistutkinnosta on varmasti apua jatko-opinnoissa. Olli on vähän eri mieltä: Ei ollut ollenkaan raskasta. Vaikeustaso riippuu ihan siitä, millaiset tavoitteet asettaa itselleen kokeiden ja kirjoitusten arvosanoihin. Jos haluaa pärjätä hyvin kirjoituksissa, niin täytyy olla valmis panostamaan opiskeluun yhtä paljon kuin lukiolaisetkin. Mutta jos hyvät arvosanat eivät ole tärkein tavoite, kuten itselleni, pärjää aivan hyvin vähemmälläkin opiske- Aleksi Hellstén ja Lauri Koski lulla. Vaikeinta minulle oli ruotsin opiskelu, sillä se ei kuulu lempiaineisiini. Miten opiskelu sujui kaksoistutkintoryhmässä? Olli: Opiskelu ryhmässämme sujui hyvin. Meillä oli mukavan pienikokoinen ryhmä, jossa kaikki oppi tuntemaan toisensa. Muutama kaveri oli yläasteajoilta, sekä uusia tuttavuuksia tuli luotua. Miia vahvistaa Ollin puheet. Mitä työssäoppiminen antoi sinulle? Missä olit töissä? Mitä teit? Miia: Siinä pääsi tutustumaan oman alan työelämään. Opin myös paljon uusia asioita työssäoppimisajalla ja pääsin tekemään monenlaisia töitä Olli: Se opetti, miten työelämässä käyttäydytään sekä pääsi tutustumaan lähemmin, miten suuren kokoluokan tehtaat toimii. Olin 10 viikkoa Fortumin Naantalin voimalaitoksella kunnossapidossa ja vesilaitoksella, sekä toiset 10 viikkoa Yaran Uudenkaupungin tehtaalla typpihapon ja energian tuotannossa prosessinhoitajana. Miten opinnäytetyö sujui? Mitä teitte? Miia: Valitsin aiheekseni pesuhuoneen vedeneristyksen ja se osoittautui juuri minulle sopivaksi aiheeksi. Olli: Opinnäytetyömme aihe oli puun kaasutus. Teimme työn kolmen hengen ryhmässä. Lämmitimme puuta hapettomassa tilassa, jolloin syntyy NOVIDASSA voi opiskella myös ylioppilastutkinnon ammattitutkinnon ohessa. Lukion oppimääriä vastaavat opintokokonaisuudet opiskellaan silloin äidinkielessä, lyhyessä matematiikassa, englannissa ja ruotsissa. Ylioppilaskirjoitukset toteutetaan yhteistyössä Uudenkaupungin lukion kanssa. Talonrakentajaksi valmistuva Miia Aaltonen ja prosessinhoitajaksi valmistuva Olli Läpikivi, tulevat ylioppilaat, muistelivat menneitä ja kertoivat tulevaisuudensuunnitelmistaan kevään juhlia odotellessaan. palavaa kaasua. Olimme kaikki tyytyväisiä työhömme, sillä se sisälsi paljon käytännön työtä. Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmanne? Miia: Suunnitelmat ovat vielä auki. Hain ammattikorkeakouluun, mutta en tiedä vielä, jatkanko opintoja heti vai menenkö ensin töihin hetkeksi. Olli puolestaan haki Jyväskylän ammattikorkeakouluun energiatekniikan linjalle. Neuvonne uusille kaksoistutkinto-opiskelijoille. Miia: kaksoistutkinnosta on hyötyä jatko-opinnoissa. Vaikka se on raskaampaa kuin pelkän perustutkinnon suorittaminen, kannattaa se silti suorittaa ja kirjoituksiin kannattaa oikeasti panostaa. Olli ottaa vähän lungimmin. Hänen mielestään kannattaa ehdottomasti lähteä kokeilemaan kaksoistutkintoa. Jos ei jostain syystä innostakaan, voi lopettaa kesken missä vaiheessa tahansa ja jatkaa perustutkinnolla. Ei kannata stressata liikaa opiskelusta. Loppuvaiheessa sitten huomaa, ettei se yhtään hankalaa ollutkaan! Jäikö aikaa harrastuksille? Miia: Kyllä jäi. Kaksoistutkinto ei vaikuttanut harrastuksiin millään tavalla. Läksyt ja kokeisiin lukemisen sai helposti hoidettua niin, että aikaa jäi harrastuksille. - Ja Olli on samaa mieltä. Leena Vähätalo S ähköasentajaksi valmistuva Aleksi Hellstén ja koneenasentajaksi valmistuva Lauri Koski, tulevat ylioppilaat, muistelivat menneitä ja hahmottelivat tulevaisuutta kevään juhlia odotellessaan. Mitkä ovat tunnelmat opiskelun päättyessä? Lauri: Hyvät on fiilikset, kun se lakkikin näillä näkymin päähän laitetaan valmistujaisissa. Aleksi jatkaa, että tuntuu tosi hienolta, kun kolmen vuoden työ palkitaan ammatilla sekä ylioppilastodistuksella. Oliko kaksoistutkinnon opiskelu vaikeaa? Aleksi: Ei ollut niin raskasta kuin kuvittelin, kun lähdin ysiluokalta. Opiskelu osoittautuikin ihan mukavaksi. Vaikeinta oli ehkä pysyä mukana ammatillisissa opinnoissa lukioaineiden viedessä kouluaikaa. Laurista vaikeinta oli ruotsin opiskelu, jonka tilalle hän kehittelikin muuta ohjelmaa yo-kirjoituksiin. Miten opiskelu sujui kaksoistutkintoryhmässä? Lauri: Opiskelu näin pienessä ryhmässä sujui rennoin ottein, mutta tuli jotain opittuakin! Missä olit työssäoppimassa? Mitä teit? Mitä työssäoppiminen antoi sinulle? Aleksi: Olin työssäoppimassa Telesilta Oy:ssä, joka tekee sähkötöitä sekä laivoihin että normaaleihin kohteisiin maalla. Olin mukana sähköistämässä Viikaisten koulun remontoitua ruokalaa, Viroon toimitettua rajavartioalusta sekä Laitilassa rakennettavaa Palkkeen monitoimikeskusta. Työssäoppiminen antoi minulle työkokemusta sekä ammattitaitoa tulevaa työuraa varten. Lauri: Työssäoppimispaikkoinani ovat olleet paikalliset yritykset AluSteel ja Seger. Paljon tuli opittua NCtyöstökoneista ja leikkureista. Työssäoppimispaikka antoi paljon suuntaa, mille alalle aion hakea jatkoopiskelemaan. Miten opinnäytetyö sujui? Mitä teit? Aleksi: Se sujui hyvin. Sähköistin n rakennusalan aulaan markiisin, joka suojaa aulaa auringon kuumuudelta. Työssä ei ollut sen kummempia ongelmia, kun suunnittelimme sen hyvin opettajien kanssa. Lauri: Kommellusten kautta onnistumiseen, valmistin omakotitalon pihaan uuden portin. Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi? Aleksi: Aion pyrkiä ammattikorkeakouluun opiskelemaan sähköinsinööriksi ja mennä tammikuussa armeijaan. Jos en pääse amkkiin, menen varmaan töihin sähköasentajaksi. Lauri puolestaan on jo hakenut Raumalle ammattikorkeaan. Neuvosi uusille kaksoistutkinto-opiskelijoille. Lauri: Rohkeasti mukaan vain, ei se ole todellakaan niin raskasta kuin luullaan, ja lopussa kiitos seisoo! Suosittelen lämpimästi, vaikka et olisikaan se kympin oppilas. Pienellä panostuksella pääsee pitkälle. - Näköjään. Jäikö aikaa harrastuksille? Aleksi: Harrastan painia, eikä opiskelu haitannut harrastusta mitenkään. Lauri: Aikaa jäi vaikka muille jakaa, koska eihän meillä kaksoistutkintolaisilla ole mitään valinnaisaineita yms. Leena Vähätalo 16 17

10 / Tärkeä osa ammatillista tutkintoa TYÖSSÄOPPIMINEN & NÄYTÖT T aitaja SM / 2013 sta Viivi Hurme ja Jere Virtala mukana Taitaja SM-semifinaalissa tekee päivittäin yhteistyötä yritysten kanssa. Näkyvin yhteistyön muoto on opiskelijoiden työssäoppiminen. Osa n opiskelijoista onkin aina työssäoppimassa eri alojen yrityksissä. Työssäoppimisen yhteyteen ovat tulleet myös ammattiosaamisen näytöt. Näytöillä opiskelija osoittaa, miten hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työpaikoilla. Taitaja Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Tapahtumasssa 400 nuorta eri aloilta kilpailee oman lajinsa suomenmestaruudesta. SM-kilpailua edeltävät semifinaalit. Kuljetustekniikan semifinaalit käytiin Lahdessa tammikuun lopulla. sta kilpailuun osallistuivat Viivi Hurme ja Jere Virtala. Semifinaalista finaaliin pääsi kahdeksan kilpailijaa. Viivi ja Jere pärjäsivät kilpailussa hienosti, mutta jäivät niukasti finaalin ulkopuolelle. Miten päädyitte Taitaja-kilpailuun? Miten valmistauduitte kilpailuun? Viivi: Osallistuin kilpailuun opettajan suosittelemana. Olimme Jeren kanssa Loimaalla harjoittelemassa kaksi päivää. Harjoittelimme erilaisia tehtäviä, mm. kuorma-auton käsittelyä radalla, trukilla kuormausta ja kuorman sidonnan tarkistusta. Jere: Opettaja kysyi meiltä, olisimmeko kiinnostuneita osallistumaan kilpailuun, ja me olimme. Loimaalla harjoittelun lisäksi ehdin harjoitella trukilla ajoa ja lastausta koululla. Millainen kilpailutapahtuma oli? Viivi ja Jere: Kilpailu oli kaksipäiväinen. Kilpailussa oli viisi tehtävää. Ensimmäinen tehtävä oli kirjallinen tehtävä, jossa oli 20 monivalintakysymystä. Loput tehtävät olivat käytännön tehtäviä, jotka liittyivät ajoneuvon toimintakunnon toteamiseen, ajoneuvon käsittelyyn, kuormaamiseen ja kuorman varmistamiseen. Viivi: Kilpailu oli aika jännittävä mutta mukava kokemus. Jere: Kilpailu oli mukava kokemus ja mielenkiintoinen. Mitä mieltä olet Taitaja-kilpailuista? Viivi: Taitaja-kisa on ihan mukava juttu nuorille. Voi käydä kokeilemassa hiukan omia taitojaan. Jere: Mukava kokemus ja opettavainen reissu. Viivi ja Jere: Kilpailuissa oli monipuolisia tehtäviä, osa oli sellaisia mitä emme edes olleet harjoitelleet, mutta ei se meitä haitannut. Sijoittuminen oli molemmilla yllättävän hyvä odotimme huonompia tuloksia. H enri Hammar opiskelee kolmatta vuotta hotelli- ravintola- ja cateringalalla ja valmistuu keväällä kokiksi. Kokkiopinnot olivat Henrille itsestään selvä valinta ysiluokalla, koska ala oli ainut, joka kiinnosti. Henrin opinnot ovat sujuneet hyvin ja hän on tyytyväinen valintaan. - Olen ollut kaikki kolme vuotta hyvin tyytyväinen opintoihin ja sen sisältämiin kursseihin ja opettajiin. Parasta on ollut työssäoppiminen. Työssäoppimalla oppii parhaiten, miten keittiötyö toimii, kertoo Henri. Työssäoppiminen - konkreettinen tapa oppia Kokkiopiskelijat ovat työssäoppimassa ensimmäisenä vuonna n Lounaspaikassa kaksi opintoviikkoa. Toisena vuonna työssäoppimis- jakson pituus on 8 opintoviikkoa ja kolmantena vuonna 10 opintoviikkoa mutta jaksot suoritetaan yritysten tai laitosten keittiöissä. Henri oli toisena vuotena työssäoppimassa Lännentiessä ja parhaillaan hän on Festen Oy:llä, jossa valmistetaan mm. päivän lounas Yara:n henkilöstölle. - Työssäoppiminen on tärkeää, koska sen avulla oppii, miten tehdään töitä. Työssäoppimisjakso antaa myös mahdollisuuden päästä työssäoppimispaikkaan töihin koulun jälkeen, Henri toteaa. Ammattiosaamisen näytöillä näytetään osaaminen Kokkiopiskelijat suorittavat toisen ja kolmannen vuoden työssäoppimisjaksoilla kolme ammattiosaamisen näyttöä. Näytöt sisältävät mm. ruokalistasuunnittelua, ruoanvalmistusta, tarjoilu- ja kassatyötä, omavalvontaa sekä tavaroiden vastaanottamista. Tällä työssäoppimisjaksolla olen suorittanut jo menun suunnittelun näytön sekä tavaroiden vastaanottamisnäytön. Näytön suorittaminen alkaa siitä, että suoritettava näyttötehtävä kirjoitetaan näyttölapulle, jonka itse laadin ja jota pyrin noudattamaan. Näytöt arvioidaan lapun ja tehdyn työn perusteella. Näytöt ovat mielestäni tärkeä osa työssäoppimista ja tutkintoa. Niissä saa haastaa itseään ja huomaa, mitä on oppinut eri keittiöissä ja koulussa, toteaa Henri. Elina Siivonen Elina Siivonen 18 19

11 n henkilökuntaa syksyllä 2012 VASO -KORJAUSRAKENTAMISKESKUKSEN KUULUMISIA novidan toimintakertomus 2013 H Yhteistyötä ja verkostoitumista ankkeessa on tehty yhteistyötä Uudenkaupungin kaupungin, Eco-land Leader-hankkeen sekä Puutaloyhdistyksen kanssa. Erilaisia ideoita on vaihdettu toisten korjausrakentamiskeskusten kanssa etenkin koulutuksen kehittämisestä. Esimerkiksi Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistyksen ja Nakkilassa sijaitsevan Satakunnan ammattiopiston kanssa on keskusteltu siitä, miten eri projektien aikana saavutettu tietotaito voitaisiin hyödyntää myös toisen projektin alueella ja kuinka hanketoiminnan avulla kehitetyt toimintamuodot saadaan alueilla pysyväksi toiminnaksi. Keskusteluissa on todettu yhteistyön ja verkoston vahvistamisen välttämättömyys. Tilanteeseen ei näy parannusta oppilaitoksissa tapahtuvan koulutuksen puolella, sillä Seinäjoen rakennuskonservaattori-koulutus on päätetty lakkauttaa ja Nakkilan kisällitutkintoon johtavaan koulutukseen ei tahdo löytyä opiskelijoita. Korjausrakentamiskeskusten tarjoama koulutus palvelee sekä peruskorjaajia, että yrittäjiä. korjausrakentamisen määrän jatkuva lisäänty- minen kaikesta rakentamisesta, kasvattaa alan koulutuksen tarvetta. Pystytäänkö tarpeeseen vastaamaan nykyresursseilla? Yhteistyö ja verkostoituminen on kuitenkin vain osa ratkaisua. Tulevaisuuden näkymiä Tämän kokoisessa vanhassa puutalokeskustassa työmaata kyllä riittää. Suuri rakennuskanta ja paikallishistoria toimii myös hyvänä resurssipankkina erilaisten tapahtumien ja projektien ideoinnissa. Alan yrittäjien erilaisten resurssien yhteensovittaminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii lisää erilaisia yhteistyömuotoja ja verkostoja. Oikeaoppisten rakennusmateriaalien saatavuuden turvaaminen, esimerkiksi yhteishankinnoilla, voisi myös olla osa verkostoitumista. Jotain olisi tehtävä myös korjausrakentamisen yleisen näkyvyyden parantamiseksi. Nykytilanne on enemmänkin sitä, että rempataan siellä täällä jotain, mistä kukaan ei sen enempää tiedä. Esimerkiksi kaupungin 400-vuotisjuhlien ympärille voisi kehitellä jonkun yleisölle- kin avoimen suuremman yhteisprojektin johon osallistuisi useampia yrittäjiä ja alan opiskelijoita. Hanke on avoin kaikille elinkeinoalan yrittäjille ja hankkeen toimet ja hankkeessa syntyvä materiaali on vapaasti yrittäjien hyödynnettävissä. Samoissa tiloissa korjausrakentamiskeskuksen kanssa on yleisöä vetämässä myös Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen vanhoja venemoottoreita, vanha haapio 1400-luvun alkupuolelta, parkkilaiva Warman suurikokoinen pienoismalli ja muuta vanhaa suviveneilyyn liittyvää materiaalia. Raine Asikainen KORJAUSRAKENTAMISKESKUS VARAOSAPANKKI

12 NOVIDAN HANKKEET Juha Jokinen, apulaisrehtori ATTO-aineet (sanoista ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat) tarkoittavat ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa opiskeltavia ns. yhteisiä aineita. ATTO-aineiden tarkoituksena on tukea ammattitaidon saavuttamista ja täydentää ammattitaitoa. ATTOaineisiin kuuluvat: äidinkieli englanti ja ruotsi taide ja kulttuuri matematiikka, fysiikka ja kemia yhteiskunta-, yritys ja työelämätieto liikunta ja terveystieto 41 saranaa ja muutama mikälie osa SAMANAIKAISOPETUS, LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA TUTOR-TOIMINTA N V ALMIS - HANKKEEN HELMET ovidan apulaisrehtori Juha Jokinen on tyytyväinen Valmis-hankkeen aikaansaannoksiin. Jokisen mukaan Valmis-hanke on kehittänyt laajasti oppimisen eri tukimuotoja, mutta hän haluaa nostaa esille erityisesti kolme aihealuetta. Ensinnäkin samanaikaisopetuksen alkaminen on ollut hieno asia. Samanaikaisopetuksessa opetetaan ATTO-aineita, esim. kieliä tai matematiikkaa, samanaikaisesti ammattiaineiden kanssa. ATTO-aineethan ovat ammattitutkintoa täydentäviä tutkinnon osia, jotka kuuluvat pakollisina kaikkiin tutkintoihin. Samalla ATTO-opettajat pääsevät lähemmäs opetussuunnitelman edellyttämiä sisältötavoitteita, kun opetus suunnitellaan integroidusti yhteistyössä ammattiaineen opettajien kanssa, toteaa Juha Jokinen. Toiseksi mahdollisuus laajennetun työssäoppimisen suorittamiseen on tärkeä asia. Joillakin opiskelijoilla on vaikeuksia suorittaa opintojaan perinteisellä tavalla luokkamuotoisesti. Opiskelua voidaankin siirtää entistä laajemmin oppilaitoksen ulkopuolella oleviin yrityksiin. Joissain tilanteissa aidot ammattihenkilön työkokonaisuudet ja tehtävät, aidoissa työympäristöissä, motivoivat oppijaa paremmin kuin oppilaitoksessa annettava opetus. Työssäoppimisjaksot voidaankin tarvittaessa suunnitella yksilöllisesti, kertoo Jokinen. Hankkeen teemoihin on kuulunut myös tutor-toiminnan ja yhteisöllisyyden kehittäminen. ssa on jo vuosia kehitetty opiskeluilmapiiriä. Opintojen onnistumisen näkökulmasta on ehdoton edellytys, että ilmapiiri on hyvä. Opiskelijat tuntevat toisensa ja opettajansa. Ryhmässä vallitsee luottamus ja suvaitsevaisuus. Erilaisuus on rikkaus. Jokainen meistä on jossain hyvä, mutta harva kaikessa. Hyvään tulokseen päästään ryhmän yhteistoiminnan avulla. Koulutetut tutorit tulevat olemaan avuksi aloittavien opiskelijoiden kanssa. Toiminta alentaa aloittavan opiskelijan kynnystä päästä opiskelun alkuun ja sisälle muodostuneeseen opiskelijaryhmään. Toki tutortoiminta jatkuu läpi koko opiskeluajan, mutta on tärkeää erityisesti opintojen alkuvaiheessa, toteaa Juha Jokinen. OPPITUPA JA AMMATILLISET OHJAAJAT Valmis-hankkeessa kehitetään edelleen oppimisen tukijärjestelmiä. Niiden on oltava kunnossa silloin, kun apua tarvitaan. Oppitupatoiminnanavulla kevennetään opiskelijan taakkaa, silloin kun opiskelijalle on mahdollisesti tullut hylättyjä opintoja tai suoritus on jäänyt muuten jostain syystä kesken. Rästit pyritään poistamaan mahdollisimman pian, kertoo Jokinen. on kuluneen lukuvuoden aikana tehostanut myös ammatillisten ohjaajien toimintaa. Lähtökohtaisesti ammatillinen ohjaaja toimii opiskelijoiden tukena oppimisen eri vaiheissa, erityisesti työsalityöskentelyssä. Ammatillinen ohjaaja tukee oppimista myös teoriaopinnoissa, esim. tehtävien tekemisessä ja kokeisiin lukemisessa. Ammatillisia ohjaajia on jo lähes kaikilla n koulutusaloilla. Valmis-hanke on osaltaan kehittänyt ohjaajien valmiuksia toimia tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa, Jokinen toteaa ja lisää vielä: Oppilaitoksen on mukauduttava ympäristössään tapahtuvien muutoksien johdosta. Pedagogisien ratkaisujen kehittämiseen on osallistunut opettajia ja muuta henkilökuntaa laajasti kaikilta n eri koulutusaloilta. Se tuottaa onnistuneita ratkaisuja, joista varmasti suuri osa jää pysyviksi käytänteiksi. Läpäisyn tehostaminen ja opintojen loppuun saattaminen asettaa haasteen, johon on vastattava suunnitelmallisilla menetelmillä. Elina Siivonen VALMIS-HANKKEEN AVULLA VÄHENNETÄÄN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ MISTÄ KYSYMYS? almis-hanke kuuluu Opetushallituksen valtakunnalliseen Läpäisyn tehostamisohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on keskeyttämisten vähentämi- V nen ja läpäisyn tehostaminen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ylläpitämissä oppilaitoksissa. Tavoitteena on kartoittaa keskeyttämiseen johtavia syitä ja juurruttaa keskeyttämisen seurantaan kehitettyjä toimintamalleja omiin oppilaitoksiin. Keskeyttämisen seurantaan liittyviä järjestelmiä kehitetään reaaliaikaisen tiedon saamiseksi. Hankeen toiminnan kohderyhmänä ovat ne Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän opiskelijat, jotka ovat vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot tai joiden valmistuminen on vaarassa pidentyä. Hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen juurruttamiseen ja levittämiseen liittyen kohderyhminä ovat opetus- ja ohjaushenkilöstö, alueella toimivat muut nuorten ohjaustyötä tekevät tahot ja viranomaiset. Hankkeessa on mukana useita n opettajia. Koordinaattorina on Nina Routi ja hankkeen työkokonaisuuksissa toimivat Outi Tanhuanpää ja Kari Sourulahti. Opettajia ja henkilökuntaa hanketoimijoina on 18. MITÄ SAATU AIKAAN? Valmis-hankkeen avulla on saatu lukuvuoden aikana käyntiin monia toimivia keinoja auttaa nuoria opiskelussaan: 1 Opintojen keskeyttämiseen liittyvien syiden kartoittamiseen laadittu seurantalomakkeen käyttö on vakiintunut. 2 Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintoja on organisoitu niin, ettei ensimmäisessä jaksossa ole atto-opintoja. 3 Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden aloitusviikon ohjelma on päivitetty. Aloitusviikolla opiskelijat ja ryhmänohjaaja yhdessä luovat edellytyksiä hyvälle ja myönteiselle oppimisilmapiirille. Tavoitteena on yhteisöllisyyden edistäminen. 4 Lähtötasotestit (NMI-lukitesti, vieraat kielet ja matematiikka) on tehty kaikille aloittaville opiskelijoille. Opiskelijalle ja koulutusalalle on annettu palaute ja opiskelija on ohjattu tarvittaessa eteenpäin. Opiskelutekniikan kurssi on alkanut, ja sitä suositellaan erityisesti niille opiskelijoille, joilla on testien perusteella oppimisen vaikeuksia. 5 Opiskelijatutorkoulutus on aloitettu. 6 Koulutusaloilla pidetään jaksoittain palaverit, joissa mukana opiskelijahuoltoryhmän edustajat. 7 Ammatillisten ohjaajien koulutus on toteutunut. 8 Koulutusalojen erityisopetusvastaavat ovat laatineet erva-vuosikellon toimintansa suunnitelmallisuuden lisäämiseksi ja tukitoimien oikean ajankohdan löytämiseen. 9 Samanaikaisopettajuuteen liittyviä koulutusiltapäiviä ja koulutusaloilla toteutetaan vieraiden kielten ja ammattiopintojen samanaikaisopetusta. Laajennettua työssäoppimista on toteutettu autoalan perustutkinnossa ja sote-alan perustutkinnossa. Ryhmäytymistä on jatkettu 2. ja 3. vuoden opiskelijoille muutamilla koulutusaloilla. Oppituvan toimintaa on kehitetty. Hankkeen etenemisestä, tavoitteista, toimintasuunnitelmista ja tulevista tapahtumista on omassa organisaatiossa tiedotettu koulutusalavastaavien kokouksessa, josta tieto kulkee koulutusalojen kaikille opettajille ja ammatillisille ohjaajille. Henkilökuntaa on tiedotettu ajoittain myös maanantain kymppikahvilla. Lisäksi on tiedotettu n erva-tiimissä ja koko koulutuskuntayhtymän erva-tiimissä. Nina Routi 22 23

13 Täältä tullaan työelämä! -päivän tunnelmia VETO! Pesti kii! 13 nuorta on valmistunut ammattiin Pesti kii! -hankkeen avulla Pesti kii! -hanke on aloittanut ESR-hanke, jonka tavoitteena on löytää työttömät ja/tai koulutusta vailla olevat alle 25-vuotiaat nuoret Vakka-Suomessa. Nuorille pyritään löytämään opiskelu- tai työpaikka ja tukemaan heitä arjessa. Opintonsa keskeyttäneet nuoret voivat hankkeen kautta palata oppilaitokseen suorittamaan opintonsa loppuun. Oppilaitoksen sisällä Pesti kii! -hanke kannustaa ja auttaa opiskelijoita, jotka tarvitsevat lisätukea opintoihinsa, jotta vältytään opintojen keskeyttämiseltä ja mahdolliselta syrjäytymiseltä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii opinto-ohjaaja Pasi Junttanen ja projektityöntekijänä Jonna Räsänen. Maaliskuuhun 2013 saakka projektissa työskenteli myös Hannele Leino. Hän työskentelee nykyisin n aikuiskoulutuksessa. Kevään 2013 aikana hanke on järjestänyt valmistuville opiskelijoille työnhakukoulutusta, josta saatu palaute on ollut erinomaista. Kevään aikana on pidetty myös TE-toimiston, SAK:n, Uudenkaupungin seudun työttömät ry:n ja Kalannin Säästöpankin infotilaisuudet. Positiivista huomiota ovat keränneet ilmoitustaulujen ja Facebook-sivujen työpaikkailmoitukset. Valmistuville opiskelijoille järjestetään Täältä tullaan työelämä -päivä, jota hanke on vahvasti ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa. -hanke Hankkeen avulla autetaan tällä hetkellä n. kolmeakymmentä asiakasta. Nuoret ohjautuvat Pesti kii! -hankkeeseen yhteistyökumppaneiden (mm. TEtoimistot, sosiaalitoimistot, nuorten asumisyksiköt) ja oppilaitoksen henkilökunnan kautta. Tärkeä kumppani on n oppitupa. Oppituvan kautta nuoret ohjautuvat hankkeeseen ja toisin päin. Opiskelu oppituvalla helpottaa opintonsa keskeyttäneen nuoren paluuta oppilaitokseen. Hienoa on, että yhä useammin nuori hakeutuu hankkeeseen itse. Tämä on osoitus siitä, että tietoisuus hankkeen olemassaolosta on lisääntynyt. Hankkeeseen on vuoden 2013 huhtikuun loppuun mennessä ohjautunut 169 nuorta, joista 77 on ollut pitkäkestoisessa ohjauksessa (yli 7 tuntia). Nuoria on ohjattu mm. työharjoitteluun, työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan sekä ammatilliseen ja ohjaavaan koulutukseen. Osalle on haettu opiskelupaikkaa, osa on suorittamassa aikanaan kesken jäänyttä tutkintoaan. Hankkeessa mukana olleista kolmetoista on valmistunut ammattiin. Nuorista 94 % on ollut työssä tai koulutuksessa kolmen kuukauden kuluttua hankkeesta poistumisestaan. Pesti kii! -hanke jatkaa edelleen toimintaansa nuorten elämän laadun parantamisen parissa. Jonna Räsänen Kuvassa rakennusalan soutujoukkue Kuvassa etualalla valmistuvien kokkien joukkue valmistautumassa soutukilpailuun ssa järjestettiin Täältä tullaan työelämä! -päivä maanantaina Päivän aloitti rehtorin tervehdys, jota seurasi SAK:n edustajan, Outi Rannkikon, tietopaketti työelämän pelisäännöistä. Tämän jälkeen oli vuorossa Kalannin Säästöpankin järjestämä talouskoulu. Maittavan juhlalounaan jälkeen Tomi Salo Valmet Automotive Oy:stä kertoi yrityksen tulevaisuuden rekrytointitarpeesta. Iltapäivän rennompi ohjelma alkoi opettajien esityksellä, jota seurasi koomikko J-P Pirisen esitys. Näiden huumoripitoisten esitysten jälkeen oli aika siirtyä kaupungilahden rannalle, jossa järjestettiin kisailuja ja jo perinteeksi muodostunut alojen välinen soutukilpailu. Soutukilpailun finaaliin selvisivät tänä vuonna logistiikan ja sähköalan joukkueet, jotka saivat haastajakseen opettajien joukkueen. Finaalin voitti, viime vuotiseen tapaan, logistiikan joukkue. Joukkueessa soutivat Niko Arvonen, Reetu Haapanen, Ville Heino, Viivi Hurme, Santeri Saari, Topi Salo ja Matias Uotila.

14 vuoden varrelta 9. LUOKKALAISTEN VIERAILUT JA TAITAJA 9 -KILPAILUT VALTAKUNNALLINEN KALASTUSMATKAILUSEMINAARI NOVIDAN HENKILÖKUNTA KOULUTTAUTUU NOVIDAN johtoryhmä sai valmiiksi johtamistaidon erikoisammattitutkinnon. Lisäksi yhdeksän n opettajaa on osallistunut pedagogiseen koulutukseen. Heistä seitsemän saa opintonsa valmiiksi tämän kevään aikana. Usea opettaja on korottanut tutkintonsa ylemmäksi ammattikorkeatutkinnoksi. Monet ovat myös suorittaneet näyttötutkintomestarin tutkinnon tai korttikouluttajakoulutuksen. ALUEEN 9. luokkalaiset vierailivat ssa Kolmen päivän aikana an kävi tutustumassa yli 300 nuorta. Vierailupäivien aikana käytiin myös Taitaja 9 -paikalliskilpailut. Niihin osallistui tänä vuonna 20 joukkuetta, joista neljä parasta joukkuetta jatkoi Taitaja 9 -aluekilpailuihin. Raisiossa järjestettävään aluekilpailuun selvisivät seuraavat joukkueet: Kalannin koulun joukkue KA5, jossa kilpailivat Timo Kytöviita, Joonas Leino ja Oona Niemonen. Trappulan koulun joukkue T2, jossa kilpailivat Essi Kipinöinen, Riku Latokartano ja Janina Videnius. Trappulan koulun joukkue T1, jossa kilpailivat Jussi Laine, Olavi Nieminen ja Salla Salmela. Varppeen koulun joukkue Va2, jossa kilpailivat Hanna Paavola, Santeri Sario ja Krista Uusi-Kinnala. Varppeen koulun joukkue Va2 selvitti tiensä toukokuussa 2013 Joensuussa pidettäviin Taitaja 9 -finaaleihin. Raisiossa pidetyssä Varsinais-Suomen aluekilpailussa kilpaili 36 joukkuetta joista 6 nopeinta joukkuetta selvitti tiensä finaaliin. NOVIDA oli mukana järjestämässä kuudetta valtakunnallista kalastusmatkailuseminaaria. Seminaari järjestettiin hotelli Aquariuksessa n toisen vuoden merkonomiopiskelijat olivat mukana messupäivän käytännön järjestelyissä. NOVIDA MUKANA ENERGIAPÄIVÄSSÄ LAITILASSA järjestettiin Energiapäivä oli messuilla näytteilleasettajana. n osastolla Jari Mäkelä esitteli opetuskäytössä olevaa biodieselin valmistuksessa käytettävää laitteistoa. Laitteistolla voidaan valmistaa kerralla 4,5 litraa biodieseliä kasvi- tai eläinrasvasta. Lisäksi n merkonomiopiskelijat tekivät Energiapäivän näytteilleasettaja- ja kävijätutkimuksen NOVIDASTA VALMISTUI LÄHIHOITAJIA NOVIDASTA valmistui lähihoitajia kahdesta koulutusohjelmasta. Kuntoutuksen koulutusohjelma: Kallinen Jonna, Koivisto Soile, Kolomainen Minna, Koskinen Jenna, Mäkiranta Jenni, Nieminen Minna, Paavola Marena, Vanhatalo Sari ja Vuori Veera-Kaisa. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma: Kankkio Hanna, Laakso Susanna, Laine Jutta, Pohjola Marko, Sillvan Tiina, Tuuna Miia ja Vihmakoski Jyrki. Onnittelut valmistuneille! KEVÄÄN ylioppilaskirjoitukset suoritti hyväksytysti seuraavat kaksoistutkinto-opiskelijat: Aleksi Hellsten, Lauri Koski, Lauri Lunden. Onnittelut valmistuneille! NOVIDASTA VALMISTUI AUTOMAATIOASENTAJIA NOVIDAN SALIBANDYTYTÖT MENESTYIVÄT NOVIDAN tytöt toivat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle SMkultaa. Ammatillisen koulutuksen salibandyn lopputurnaus järjestettiin Tampereella 7.2. n joukkue oli yksi kuudesta tyttöjen joukkueesta, jotka olivat selvittäneet tiensä turnaukseen. Hankalan alun (tappio Lappeenrannalle 3-4) jälkeen jyräsi Kajaanin 4-1, välierässä Jyväskylän niinikään 4-1 ja finaalissa Oulun niukasti 3-2. Tämä oli n (ja samalla myös Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän) historian ensimmäisen Suomen mestaruus palloilulajeissa, hyvä tytöt! AVOIMET OVET NOVIDASSA NOVIDASSA vietettiin Avoimien ovien päivää lauantaina Päivän ohjelma oli monipuolinen. Jokaisella alalla oli alan esittelyn ohella työnäytöksiä, arvontoja ja kilpailuja. Lounaspaikassa on kahvitarjoilu ja opiskelijaruokalassa mahdollisuus ruokailuun. Ohjelmassa oli myös muotinäytös, jossa n opiskelijat ja opettajat esittelivät paikallisten yritysten muotia. NOVIDAN OPISKELIJOILLE MENESTYSTÄ SAKU:N YLEISURHEILUKILPAILUISTA SAKU:n yleisurheilukilpailuista tuli lle vino pino mitaleja. Monella suorituspaikalla urakoinut Essi Kutila voitti kuulantyönnön ylivoimaiseen tapaan ja nappasi hopeaa 100 metrillä ja pituushypyssä. Joni Taskinen viskasi kiekonheitossa pronssisijalle omalla ennätystuloksellaan. Pikaviestijoukkueen muut jäsenet majoittivat B-tyttöjen pituushypyssä sijat 4-6. VALTAKUNNALLISET AMMATTIKALASTUSMES- SUT NOVIDAN TILOISSA VALTAKUNNALLISET ammattikalastusmessut järjestettiin n tiloissa n hotelli-, ravintola-, ja catering-alan opiskelijat olivat mukana messujärjestelyissä. 24h-LEIRI NOVIDASSA NOVIDASSA järjestettiin kolmannen kerran 24h-leiri, joka liittyy nuorten yrittäjäkasvatukseen. Leirille osallistuivat ensimmäisen vuoden merkonomiopiskelijat, jotka viettivät koulussa vuorokauden. Opiskelijoista muodostettiin tiimejä, joiden tehtävänä oli ideoida yritys ja suunnitella sen toimintaa. Tutoreina leirillä toimivat kakkos- ja kolmosvuoden merkonomiopiskelijat. Leirin päätöstilaisuus järjestettiin Parhaana ideana palkittiin MediGum yritys, joka oli kehittänyt lääkepurukumin eli normaalit särkylääkkeet olisi nautittavissa makupurukumin muodossa. Voittajatiimissä olivat mukana Jenni Raitanen, Heikki Lohipuro, Irene Heikkilä ja Milla Rinteelä. KAHDEKSAN opiskelijaa valmistui automaatioasentajiksi n sähköalan jatkolinjalta perjantaina Opiskelijat valmistuivat viime keväänä sähköasentajiksi ja suorittivat syksyn aikana myös automaatioasentajan tutkinnon. Automaatioasentajiksi valmistuivat: Kirjonen Eric, Kotiranta Tuomas, Leveä-aho Lauri, Pihanperä, Jani-Pekka, Salo Petteri, Tolonen Joni, Varjo Janne ja Vuokko Antti. Ryhmänohjaajina toimivat Matti Lundén ja Aimo Peuraniemi. Onnittelut valmistuneille! POLKUPYÖRIÄ NOVIDAAN LOUNAIS-SUOMEN koulutuskuntayhtymä lahjoitti työntekijöilleen polkupyörät Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle vuodelle 2013 tulosrahoitusta hyvin tehdystä työstä. Kuntayhtymähallitus päätti, että tulosrahoitusta kohdennetaan henkilökunnan palkitsemiseen pääluottamusmiesten kanssa sovitulla tavalla ostamalla polkupyörät. LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi Kevätlukukausi Lomat Syysloma Joululoma Talviloma Muut vapaapäivät Kuvat Ida Kauppila ja n aikuiskoulutus / mediatuotanto-opiskelijat 26 27

15 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET novidan opiskelijat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatus, arvot ja visio Toiminta-ajatus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tarkoituksena on valtakunnallisen ammattiopistostrategian periaatteiden mukaisesti tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua työelämän muuttuviin alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Kuntayhtymä turvaa alueellisen koulutuksen monipuolisen saatavuuden, osallistuu yrittäjyyden edistämiseen ja alueelliseen kehittämistoimintaan sekä edistää kestävää kehitystä. Visio 2015 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymällä on hyvät edellytykset toteuttaa ammattiopistostrategiaa itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä. Kuntayhtymän oppilaitokset tarjoavat kilpailukykyiset koulutus- ja kehittämispalvelut, jotka perustuvat työelämälähtöisiin oppimisympäristöihin, osaavaan henkilöstöön, hyviin kumppanuuksiin, toimivaan verkostoyhteistyöhön ja kestävään talouteen. Talouden toteutuminen 2012 Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto muodostaa Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymässä Uudenkaupungin tulosalueen, jota johtaa rehtori Merja Koski. Uudenkaupungin tulosalueella on oma johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori Merja Koski, apulaisrehtori Juha Jokinen ja talouspäällikkö Olli Laaksonen. n tulostavoite vuodelle 2012 oli euroa ja saavutettu tulos oli euroa. Sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet saavutettiin suunnitellusti. Vuonna 2012 n tulosalueelle investoitiin noin euroa rakennuksiin ja irtaimistoon. Näistä merkittävin oli uuden kuorma-auton hankinta logistiikkaosastolle. Arvot. Toimimme vastuullisesti. Kohtelemme toisiamme oikeudenmukaisesti. Kehitämme toimintaamme yhteistyössä. Toimimme työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin perustuen TULOSLASKELMAT 2012 (Ulkoinen ja sisäinen) NOVIDA KUNTAYHTYMÄ Toimintatuotot Myyntituotot *) , ,89 Maksutuotot 5 050, ,21 Tuet ja avustukset , ,72 Muut toimintatuotot , ,89 Toimintatuotot yhteensä , ,71 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,48 Palvelujen ostot , ,88 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,10 Avustukset , ,20 Muut toimintakulut , ,43 Toimintakulut yhteensä , ,09 Toimintakate , ,62 Rahoitustuotot ja -kulut 0, ,76 Vuosikate , ,86 Poistot ja arvonalentumiset , ,75 Tilikauden ylijäämä , ,11 *) sisältää valtionosuudet , ,00 AJA10 Artiola Sanni Aulin Ville Keppola Simo Kuusinen Henri Laine Eero Lehtonen Samu Lintusalo Teemu Niinivirta Aleksi Peltonen Joakim Schroderus Sami Vanhatalo Tuomas Voutilainen Matti AJA11 Aalto Ville Helle Waltteri Lehto Pauli Lounasaari Niko Martikainen Riku Nieminen Niko Nätynki Teppo Ranta Joni Räsänen Joni Räsänen Leif Räsänen Tino Viljanen Jyri Visasalo Vilpertti AJA12 Heikkilä Markus Jääskeläinen Tanya Koskinen Miika Laine Lauri Lassila Roni Lehtonen Waltteri Palo Henrik Päivärinta Niko Rand Henri Safi Zaker Silakari Jan-Erik Sjöholm Julia Taimila Tommi Tamminen Tony Varjo Saku Verronen Toni Visasalo Verneri ALO10 Ahtiainen Miika Anttila Satu Arvonen Niko Haapanen Reetu Heino Ville Hurme Viivi Kemppainen Julianne Leveä-Aho Veera Lähteenmäki Arttu Piirainen Sauli Saari Santeri Salo Topi Uotila Markus Uotila Matias Virtala Jere ALO11 Aikioniemi Ville Bergman Toni Heikura Markus Isoheiko Januski Kiveinen Veera Kulmala Sami Laaksonen Niko Laaksonen Oskari Lehtonen Kai Lehtonen Oskari Mätinki Antti Pahikka-aho Juha-Pekka Rantanen Juho Rapakko Veikko Sillvan Simo Toivola Niklas Tolonen Jesse Varjonen Eemi Virtanen Waltteri Ylijoki Juuso ALO12A Arvonen Ville Heinonen Topi Jalonen Jesse Jalonen Sammeli Järvinen Artturi Lehmusvaara Ville Lehtinen Jussi Leivo Rikhart Leppänen Juha Lindholm Jiri Luotonen Tino Pihel Patrick Vähätalo Tuomas ALO12B Aaltonen Roni Bollstedt Teemu Hanhineva Joel Hänninen Joonas Johansson Kristian Kulmala Julius Lahtonen Sami Laurila Roope Lehtonen Joel Lindfors Jesse Ristimäki Tapio Saarinen Anette Tennilä Matias CAT09 Kivilä Jami HOT08 Rene Richartz HOT09 Mikkola Niko KEM09 Sallinen Sami KOK10 Arvonen Antti Hammar Henri Heikkilä Marika Kyllönen Santeri Lammi Riku Saarela Rosanna Syrjälä Jere Vilppala Kristina KOK11 Juopperi Maija Keronen Senni Lautala Joose Miettinen Taru Mikola Emma Moisanen Sandra Nieminen Linnea Ruohonen Niina Varjo Irene Vuorela Lauri KOK12 Aalto Jere Abramova Kristiina Haukka Johanna Kastemaa Olga Kuusela Jalmari Laurinen Nora Lerkki Jenna Metsänkylä Mira Nieminen Janina Närvänen Ria Peltonen Tommi Pethman Elias Rajamäki Aksu Suvanto Kai Vattu Pauliina Virtanen Joni Virtanen Kristian Virtanen Roope MEK10 Andersson Teemu Kaimainen Jesse Koivukoski Jere Koski Lauri Nummelin Eveliina Talvensaari Sami Vahtera Jyri Vallamo Lauri Viherjälaakso Matias Virtanen Jussi Yli-Karro Lauri MEK12 Abshir Abdisalan Ankelo Jonne Kallinen Niklas Kaski Antti Kusmin Jari Malmros Jaakko Pohjola Niklas Rantanen Leevi Rantanen Osvald Ruohonen Emmi Salminen Miika Salminen Tom Suominen Aleksi Teikari Jani MER09M Kata Outi MER09T Tähtinen Susanna MER10M Aaltonen Julia Alanen Jenna Hakanpää Emilia Hyytiä Lalli Iivari Laura Jalava Ella Ketoniemi Eveliina Lainio Sini Nissilä Joonas Nummi Noora Pelto Henri Rinteelä Christian Saastamoinen Siiri Salo Anniina Tissari Jenna Virtanen Janette MER10T Ahonen Sirpa Holmberg Mari Laine Essi Lasanen Iida-Sofia Leivo Roobert Lohipuro Sonja Rosenberg Jesse Ruponen Jenni Viklund Janina Vuorio Laura MER11M Hietamaa Eveliina Kauppila Ida Laaksonen Anni Luotonen Helka Nuorala Marisa Otdelnova Carolin Pakkanen Juho Pirilä Saara Pirttikoski Tea Reinikainen Markus Sjöberg Janina MER11T Hakanpää Julia Härkisuo Juuso Jalava Osmo Kipinoinen Fanny Laivo Saana Nieminen Anne Peura Juulia Saarinen Laura Sainio Satu Samoilova Anastassia Virtanen Simeon MER12A Halminen Oskari Heikkilä Irene Heinonen Sofia Lehtonen Samuli Lehtonen Sebastian Lintuaho Fanni Lohipuro Heikki Muurinen Joona Niemi Sinna Raitanen Jenni Rinteelä Milla Sainio Valtteri Salonen Kirsi Sankala Hanna Sintonen Santtu Talvitie Niki Vuorela Niko Vång Enni Yläkorpi Amanda MER12B Ahtiainen Aino Arvonen Wilma Heino Emilia Jokimutka Pekka Kaitanen Outi Ketoniemi Maisa Koski Eetu Koski Heini Kuja-Penttilä Sari Laurinen Paula Lindström Eveliina Marttila Teija Mykrä Katariina Niemi Hanna Niemi Heidi Paavola Jenna Peltonen Marlena Soisalo Johanna Viitanen Elina Virtanen Mika Östman Kerttu MET08 Alppi Ville Järvinen Niko Nieminen Toni MET11 Isotahdon Viljami Keppola Saku Kipinoinen Frans Koivisto Pasi Leiviskä Tatu Malmikivi Jani Marjunen Miro Pikkarainen Marko Rantanen Kasper Törölä Tuomas Valkeinen Elmeri Vartiainen Matias Virtanen Jussi Virtanen Jussi-Pekka Virtanen Roni Ylitalo Aleksi PRB10 Eskelinen Pablo Hellstén Santeri Isoheiko Miska Korpelin Anu Lehtomäki Lauri Länsipaltta Teemu Nordling Joakim Nummi Veijo Peltonen Aleksi Perheenniemi Jere Salo Henri Varjo Joonas Ylander Teemu PRB11 Eskola Mikko Helenius Wili Kangas Mikael Kuusisto Joel Lukander Tiina Miettinen Eemeli Nieminen Joni Saarela Aki Saari Joel Salo Mika Virkkunen Myrsky Virtanen Mirka PRB12 Halonen Juuso-Matias Joska Juuso Kyrkkö Dani Kähkönen Miko Laato Kalle Laitinen Ria Mentula Tero Nummi Mari Pirttikoski Jan Siira Annika Talvitie Roni Toivonen Susanne Virtanen Juuso Virtanen Matias Vuorio Sofia RAK09 Suomi Lassi RAK10 Heilä Teemu Hirvasoja Tommi Hämäläinen Aleksi Kaski Katja Kutila Lauri Lahtinen Jussi Lehtonen Sakari Raitanen Jesse Routi Joonas Salokangas Antti Soranko Samuli Suominen Juhani Suominen Samuli Tuomi-Nikula Teemu Wessman Niko Vuorinen Eemeli RAK11 Anttila Oskari Bäckman Jami Holmberg Kalle Kinnunen Jenna Laurell Ville Marttila Severi Pethman Samuel Rantanen Joonas Saarinen Henri Salonen Sakari Sulander Atte Suominen Juha-Matti Suominen Tapani Tuomi-Nikula Janne Varjo Tommi Virtanen Tomi RAK12 Anttila Joonas Karppi Teemu Kuusio Otto Laaksonen Kasper Lehtoniemi Jani Läpikivi Juho Merilahti Marko Nieminen Jesse Nieminen Kim Nymander Lauri Pihanperä Teemu Pirinen Jesse Soininen Saku Valmunen Juha-Matti Varjonen Lauri Viherjälaakso Valtteri Ylitolonen Arttu SAJ12 Mäki-Arvela Matias SOT09BS Rinkineva Anni Ruokolainen Heidi SOT10AK Kutila Essi Liukko-Sipi Katri Lovén Lasse SOT10AS Elo Pauliina Ketoniemi Miia Kirjonen Saana Lahtinen Minna Lappalainen Janita Levo Tiina Mickelsson Emmi Nordling Rebecca Nurmi Ilona Ruohonen Anniina Rämä Emilia Salonen Katariina Sjöblom Heidi Suomi Carelia SOT10BS Junnila Teemu Mannermaa Lea SOT11A Ahonen Mirva Ahtiainen Elli Demir Merve Halminen Sari Johtela Anna-Maria Karjalainen Janiina Laitonen Roosa Lerkki Amanda Loitomaa Camille Luoti Annika Mustonen Anna-Maija Partanen Tanja Reivonen Aliisa Runola Erja Syrén Janica Vavuli Tiina Viljanen Sini SOT11BK Ahvenainen Heidi Grundström Charlotta Järvelä Sari Vorne Anna SOT11BS Arvonen Krista Isotahdon Riina 28 29

16 Manninen Sanna Saarinen Johanna Vång Johanna Ääritalo Elisa SOT11BS_N Damberg Minna Kantola Tuula Kujala Veronika Suominen Tiina Ylitalo Erja SOT12A Aalto Sofia Aho Christa Hamilas Eveliina Juopperi Jenni Kult Minna Laine Fanni Lehtiranta Elina Ranta Saana Rantanen Jenna Rostén Erika Suominen Jaime Varjonen Santeri Virtanen Jade Vuola Vilma Vähätalo Joni Väyrynen Juulia SOT12B Aho Mervi Bryggare Marjut Eriksson Sara Haikonen-Töllikkö Maire Hakala Tarja Heino Johanna Hotanen Minna Karavatski-Alsila Nina Kata Maaria Kinnala Anniina Koivunen Kati Koivunen Mari Korpela Riikka Luukkala Päivi Mustonen Kaisu Palenius Jenna Rahumets Mari Salmela Jonna Vahlroos Heidi Vanhatalo Anniina SVJ13 Karvinen Pentti SVO09 Lindegren Leo SVO10 Andersson Mika Hellstén Aleksi Herrala Jere Isotahdon Samuli Kosonen Janne Laaksonen Santeri Lehtinen Mirva Lunden Lauri Läpikivi Eija Mäkipää Jani Packalen Eero Puurunen Mikael Rantanen Janina Sourulahti Jesper SVO11 Haltsonen Santtu Hyttinen Matias Kallunki Sauli Kanerva Miki Karhu Henri Kivilä Joonas Källi Anssi Mäenpää Kalle Piirainen Jani Santanen Matias Santanen Mikko Tähtinen Niklas Vilmunen Matias Ylen Tomi SÄH12 Aaltonen Saku Hatunen Turo Juusola Henri Keränen Tapani Kinnunen Janne Niemi Juho Nurmi Miika Palmroos Ville Raninen Topias Ruusuranta Kari Salminen Matias Taskinen Joni Tuominen Jenna Uotila Tuomas Varjo Teemu Ämmälä Jere (tilastointipäivä ) Peltola Raija koulutussihteeri Tuominen Anne koulutuskoordinaattori Vihe Päivi koulutuskoordinaattori Virtanen Jukka-Pekka tietotekniikan opettaja, aikuiskoulutus TUKITOIMINNOT Ahonen Anette ruokapalvelutyöntekijä, Humppi Maija ruokapalvelutyöntekijä, eläkkeelle lähtien Junttanen Pasi opinto-ohjaaja Ketonen Hannu ohjaaja Koski Jussi kiinteistönhoitaja Laaksonen Miika atk-tukihenkilö, alkaen Murto Eija ruokapalveluvastaava Peura Juha kiinteistönhoitaja alkaen Rantala Lenni tietopalvelusihteeri Rantapelkonen Ilona ruokapalvelutyöntekijä, Salminen Leila suurtalouskokki Sjöblom Kimmo ATK-päällikkö SjöbergTerttu ruokapalvelutyöntekijä, eläkkeelle lähtien Suuriniemi Rosaliina ruokapalvelutyöntekijä, Suoniemi Arja toimistosihteeri Toivanen Sirpa toimistosihteeri Tuominen Taija toimistosihteeri MÄÄRÄAIKAISET PROJEKTIHENKILÖT Asikainen Raine projektivastaava Nieminen Elsi projektityöntekijä Rihtilä Johanna projektityöntekijä Räsänen Jonna projektityöntekijä Saari Susanna projektityöntekijä Syrjälä Seppo projektityöntekijä Tammelin Jaakko projektityöntekijä novidan ammatilliset neuvottelukunnat novidan HENKILÖKUNTA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTTAMISESTA VASTAAVAT TOIMIELIMET JA AMMATILLISET NEUVOTTELUKUNNAT: REHTORI Koski Merja APULAISREHTORI Jokinen Juha TALOUSPÄÄLLIKKÖ Olli Laaksonen LEHTORIN VIRAT Hahtokari Jorma Kymäläinen Heikki Laivo Olli Lundman Taru Parkkila Rauno Peuraniemi Aimo Pyhäranta Hanna Salminen Jukka Silvola Taneli Suoniemi Heikki Virrankare Tuula-Riitta Virtanen Martti O. Vähätalo Leena Äijälä Jari Äikää Lauri TUNTIOPETTAJAT Artiola Tommi Eerikkilä Ari Flemming-Uussaari Mia Hakkarainen Paul-Erik Heinonen Anni Hyytiä Eveliina Keskitalo Tea Kivistö Marko Koivula Tauno Kuusela Petri Laihonen Mari Laine Juha Laine Mira YL tuotantotalousinsinööri merkonomi, datanomi autoteknikko, liikenneopettaja, auto- ja kuljetusala koneteknikko, kone- ja metalliala autoinsinööri, auto- ja kuljetusala, koulutusalavastaava sähköinsinööri, sähköala autoinsinööri, auto- ja kuljetusala tietoliikenneinsinööri, sähköala, koulutusalavastaava KTM, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala tuotantotalousinsinööri, auto- ja kuljetusala, koulutusalavastaava VTM, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala koneteknikko, kone- ja metalliala KTM, ruotsin kieli, LITM, liikunta/terveystieto HuK, äidinkieli koneinsinööri, kone- ja metalliala, koulutusalavastaava koneinsinööri, kone- ja metalliala insinööri, auto- ja kuljetusala autoteknikko, auto- ja kuljetusala sairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysala, koulutusalavastaava restonomi, matkailu-, ravitsemis- ja talousala VTM, sosiaali- ja terveysala FM, tietotekniikka, fysiikka, koulutusalavastaava sairaanhoidon opettaja, fysioterapeutti, sosiaali- ja terveysala arkkitehti, rakennusala, koulutusalavastaava sähkövoimateknikko, sähköala teknikko, rakennusala FM, prosessiteollisuudenala, koulutusalavastaava KM, liikunta/terveystieto fysioterapeutti, (amk) sosiaali- ja terveysala, äitiyslomalla alkaen Laurikkala Suvi restonomi (amk), matkailu-, ravitsemisja talousala, koulutusalavastaava Lindahl Jari autoteknikko, auto- ja kuljetusala Louhivuori Virpi sairaanhoitaja (amk), terveydenhoitaja (amk), sosiaali- ja terveysala Lunden Matti kone- ja tuotantotekniikan insinööri (amk), sähköala Mikkola Päivi mielenterveyshoitaja, toimintaterapeutti, sosiaali- ja terveysala Myllynen Tuula FM, englannin ja ruotsin kieli Mäkelä Jari kemian, prosessi- ja ympäristötekniikan insinööri (amk), prosessiteollisuudenala Mäkinen Anu FM, äidinkieli Rantanen Pekka KTM, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Routi Nina restonomi (amk), ammatillinen erityisopettaja, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Salo Hannu keittiömestari, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Salonen Jari yhd.ajoneuvonkulj. ammattitutkinto, auto- ja kuljetusala Salonen Tiina TTM, erikoissairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysala Siivonen Arja restonomi (amk), matkailu-, ravitsemis- ja talousala Siivonen Elina KTM, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, viestintävastaava Sourulahti Kari automaatio- ja kunnossapitoinsinööri (amk), kone- ja metalliala Tanhuanpää Outi FM, englannin ja ruotsin kieli Tavio Henrik KTM, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Vainio Mika kone- ja tuotantotekniikan insinööri (amk), auto- ja kuljetusala Valtonen Kaisa KM, terveydenhoitaja (amk), sosiaali- ja terveysala Valtonen Ossi KM, rakennusala Wikman-Hakala Tiina FM, prosessiteollisuudenala AMMATILLISET OHJAAJAT Heikkilä Heikki autoala, alkaen Karresuo Jaakko kone- ja metalliala, eläkeelle lähtien Hyvärinen Eero kone- ja metalliala, alkaen Kattilakoski Asta matkailu-, ravitsemis- ja talousala. äitiysloma Kiiski Seppo sähköala Lehikoinen Aleksi kuljetusala Saarinen Marko rakennusala Virtala Raimo sähköala AIKUISKOULUTUS JA OPPISOPIMUSKOULUTUS Dahlqvist Maria koulutussuunnittelija, äitiysloma alkaen Kittilä Minna toimistosihteeri Leino Hannele koulutuskoordinaattori Lohisto Seija koulutussuunnittelija Mäenpää Kari koulutussuunnittelija Nurminen Jouni metallialan opettaja, aikuiskoulutus NOVIDAN JOHTOKUNTA Timo Hakala Leena Heikkilä Eveliina Hyytiä Juha Jokinen Kari Koski Merja Koski Kyösti Kuronen Päivi Parkkila Paavo Pitkänen Kari Vainio, puheenjohtaja Päivi Vihe Opiskelijajäsen AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJÄ KOSKEVA TOIMIELIN Timo Hakala Vakka-Suomen Tilikeskus Oy Leena Heikkilä Uudenkaupungin kaupunki, Pohitullin keittiö Jarno Helistölä Jätehuolto M. Helistölä Oy Merja Koski, puheenjohtaja Päivi Parkkila Uudenkaupungin kaupunki Jukka Salminen, opettajajäsen Simeon Virtanen, opiskelijajäsen AMMATILLISET NEUVOTTELUKUNNAT: KONE- JA METALLIALA Jari Mäkinen Yara Suomi Oy Pasi Nieminen Naval Oy Paavo Pitkänen Vahterus Oy Eino Kähkölä Seger Automation Oy Tommi Männistö Uudenkaupungin Työvene Oy Sampo Lipponen Rautarakenne S. Lipponen Ky Heikki Suoniemi Lauri Äikää Opiskelijajäsen Opiskelijajäsen LOGISTIIKAN ALA Juha Siusluoto Jarno Helistölä Jarkko Lehtonen Olli Laivo Opiskelijajäsen AUTOALA Kyösti Kuronen Marko Elo Timo Koski Jukka Salminen Opiskelijajäsen SÄHKÖALA Matti Mykrä T:mi J. Siusluoto Jätehuolto M. Helistölä Oy Kuljetusliike Lehtonen A ja J Oy KK-Auto Team Oy A-Katsastus Oy Autokorjaamo Koski Timo T:mi Elektro-Valo Oy Kari Vainio Hannu Lehtonen Henry Pietilä Mikko Siivonen Kari Laulajainen Sauli Virtanen Taru Lundman Aimo Peuraniemi Opiskelijajäsen Opiskelijajäsen KEMIAN ALA Jari Laihi Erik Tammi Riku Arama Jari Mäkelä Opiskelijajäsen Yara Suomi Oy Neste Oil Neste Oil MARATA-ALA Leena Heikkilä Uudenkaupungin kaupunki, Pohitullin koulun keittiö Anne Ketoniemi Lounas-Kahvila Wilhelmiina & Waltteri Erja Lajunen Wanhan Rauman Kellari Aija Tuuna Laitilan Terveyskoti, keittiö Markku Mäki-Juoppila Laitilan Kievari Ky Hannu Salo Arja Siivonen Opiskelijajäsen Opiskelijajäsen KAUPAN JA HALLINNON ALA Johanna Kutila Väriuki Oy Timo Hakala Vakka-Suomen Tilikeskus Oy Outi Nurmi Kenkäkauppa Alina Eveliina Hyytiä Pekka Rantanen Opiskelijajäsen Opiskelijajäsen SOSIAALI- JA TERVEYSALA Päivi Parkkila Uudenkaupungin kaupunki Kirsi Häkkinen Uudenkaupungin kaupunki Janne Sjölund Uudenkaupungin kaupunki Tarja Huovinen Uudenkaupungin kaupunki Mia Flemming-Uussaari Opiskelijajäsen RAKENNUSALA Jaakko Siuttila Jussi Nurmi Marko Saarinen Harry Autio Jari Palkki Opiskelijajäsen Valmet Automotive Oy Yara Suomi Oy Vakka-Suomen Puhelin Oy Vakka-Suomen Voima Oy Telesilta Oy Telesilta Oy Taloässät Oy Nurkora Oy T:mi Saarinen Marko Rakennusliike Autio Harry Ky 30 31

17 n ov i d a n t u t k i n n ot tekniikan ja liikenteen ala Tutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Autoalan perustutkinto Logistiikan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Prosessiteollisuuden perustutkinto Tutkintonimike Levyseppä-hitsaaja Koneenasentaja Ajoneuvoasentaja Autonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Sähköasentaja Automaatioasentaja Talonrakentaja Prosessinhoitaja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tutkinto: Liiketalouden ja kaupan perustutkinto Tutkintonimike: Merkonomi matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tutkinto: Hotelli-, ravintola ja cateringalan perustutkinto Tutkintonimike: Kokki sosiaali- ja terveysala Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Tutkintonimike: Lähihoitaja Koulu alkaa syksyllä 2013 seuraavasti: Ensimmäisen vuoden opiskelijat klo 8. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat klo 8. Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Viikaistenkatu 1, PL 26, Uusikaupunki Puh

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

S-Päällikkö - Tulevaisuuden esimies

S-Päällikkö - Tulevaisuuden esimies S-Päällikkö - Tulevaisuuden esimies 1 Valmennusohjelman tavoitteet 2 Tavoitteena on muodostaa syvällinen tuntemus S-Päällikkövalmennettavan päätoimialasta vahvasti käytäntöön nojaavan työkierron kautta.

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla

Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla 1 Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla Sisällysluettelo Yhteenveto sivu 1 Työelämäjakson tavoitteet, tehtäväkuvaus ja tulokset sivu 2 Taustatiedot organisaatiosta sivu 2 Koulutustilaisuudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto ja toimipaikkakohtainen vertailu

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto ja toimipaikkakohtainen vertailu Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto ja toimipaikkakohtainen vertailu Anne Mähönen 29.8.2016 SISÄLTÖ TAUSTATIEDOT... 1 1. Sukupuoli... 1 2. Olen... 1 3. Tutkinto...

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Ohjelma tänään: klo 10.00 klo 11.00 klo 12.00 klo 12.45 klo 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen Koulutuksen esittely

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Kehittämispalvelut pk-yrityksille Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Ammattiopisto Lappia Koulutukset Oppisopimus Näyttötutkinnot, ei-tutkintotavoitteinen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot