SISÄLLYS JOHDANTO 2 LIITTEET:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS JOHDANTO 2 LIITTEET:"

Transkriptio

1 SISÄLLYS JOHDANTO 2 1. YLIOPISTOJEN TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS Säädösperusta, määrittely ja lähteet Täydentävän rahoituksen käsittely talousarviossa Täydentävän rahoituksen muodot Täydentävä rahoitus ja talousarvio 5 2. TÄYDENTÄVÄN RAHOITUKSEN HALLINNOINTI JA VALVONTA Opetusministeriön kysely Tulosohjaus valvonnan ja hallinnoinnin apuna Täydentävän rahoituksen hallinnoinnin ja valvonnan tilanne yliopistoissa Valvonta- ja tarkastusvastuusta 9 3. ONGELMAKOHDAT JA TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET Ulkoisen toiminnan yleiset periaatteet Ulkoiseen toimintaan liittyvä ohjeistus ja koulutus Apurahat Yliopistosairaaloiden ja yliopistojen yhteistyö Yliopistojen ja niiden henkilöstön yritystoiminta Täydentävän rahoituksen sisäinen valvonta ja tarkastus 19 LIITTEET: 1) Yliopistojen ulkoisen toiminnan valvontaan liittyvät tärkeimmät säädökset ja ohjeet 2) Säännösluettelo 3) Turun kauppakorkeakoulun projektinhallintajärjestelmä (viitteellinen malli) 4) Tampereen teknillisen korkeakoulun kokonaisbudjetointi (viitteellinen malli)

2 2 Johdanto Yliopistojen ulkoiseen rahoitukseen perustuva toiminta alkoi voimakkaasti kasvaa luvun lopulla. Erityisesti lisääntyivät yliopistojen aloitteesta lähtevät hankkeet, joihin yliopistojen oman panostuksen lisäksi saadaan varoja myös muista lähteistä. Toimintaa alettiin kutsua uuden maksuperustelain voimaantulon jälkeen talousarviossa yhteisrahoitteiseksi, koska siihen eivät sopineet normaalit maksullisen toiminnan kriteerit. Samaan aikaan yliopistot alkoivat kehittää ulkoisen toiminnan ohjausta sisäisin menettelytapasäännöin. Yliopistojen perinteisiin arvoihin on aina kuulunut laaja autonomia sekä professoreiden suuri valta tieteenalaansa ja yksikköönsä liittyvissä asioissa. Ulkoisen toiminnan laajennuttua ei yliopistoilla aina ole ollut selkeitä menettelytapaohjeita ulkoisen rahoituksen hallinnointiin. Viime aikoina on ulkoiseen rahoitukseen liittyviä yleisiä säännöksiä ja menettelytapaohjeita ohjaavien ja valvovien viranomaisten sekä yliopistojen taholta lisätty ja tarkennettu. Ulkoinen toiminta ja sen arviointi on tullut myös tärkeäksi elementiksi opetusministeriön ja yliopistojen välisissä tulosneuvotteluissa. Tiedeyhteisöissä viime aikoina tapahtuneet lähinnä ulkoisen tutkimusrahoituksen käyttöön liittyneet virheelliset menettelyt ja suoranaiset väärinkäytökset ovat herättäneet keskustelun yliopistojen ulkoisen rahoituksen hallinnoinnin ja valvonnan tehokkuudesta ja tähän liittyvän säännöstön ja muun ohjeistuksen riittävyydestä. Esillä olleissa tapauksissa on ollut kyse mm. valtiolle kuuluvien, yliopiston nimissä hankittujen tutkimusvarojen tai lahjoitusten ohjaamisesta eri tavoin omille pankkitileille. Lisäksi on ilmennyt matka- ja muihin laskuihin liittyviä epäselvyyksiä. Keskustelu on toisaalta liittynyt yliopistojen ulkoisen rahoituksen voimakkaan kasvun merkitykseen ja vaikutuksiin koko yliopistolaitoksen toiminnassa ja tavoitteissa. Myös yliopistojen henkilöstön harjoittama yritystoiminta ja sen mahdolliset kytkennät yliopiston toimintaan ovat olleet julkisuudessa. Näissä yhteyksissä esiintulleet väärinkäytökset ovat liittyneet esimerkiksi tekaistuihin laskuihin tutkijoiden yrityksille tai tilausten sekä koulutustoiminnan ohjaamisena ko. yritykselle julkisista hankinnoista annettujen säädösten vastaisesti. Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti selvittänyt yliopistojen ulkoisen rahoituksen hallinnoinnin ja valvonnan tämänhetkistä tilannetta ja arvioinut säännöstön riittävyyttä ja tehnyt näiden pohjalta ehdotuksensa. Säännöksissä on rajoituttu tärkeimpiin valtion taloushallintoon ja rahoituksen valvontaan sekä henkilöstön sivutoimiin liittyviin säännöksiin Tämän lisäksi työryhmä on tietyiltä osin pohtinut yliopistojen rahoitusta kokonaisuutena, ottanut esille ongelmakohtia ja tehnyt ehdotuksia tarpeellisiksi katsomistaan jatkotoimista.

3 3 1. Yliopistojen täydentävä rahoitus 1.1. SÄÄDÖSPERUSTA, MÄÄRITTELY JA LÄHTEET Yliopistot rahoittavat toimintaansa suoraan valtion talousarviossa osoitettujen toimintamenojen ja muiden virastojen tai laitosten rahoituspäätöksillä sekä lisäksi ulkopuolisilta tahoilta saaduilla muilla varoilla. Valtion talousarvion mukaan ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen haltuun tulevaa rahoitusta on kaikki tutkimussopimusten, muiden toimeksiantojen ja täydennyskoulutustoiminnan kautta yliopistolle, sen laitokselle, tutkimusryhmälle tai yksittäiselle henkilölle myönnetty rahoitus. Rahoitettavassa toiminnassa käytetään tällöin yliopistojen päätösvallassa olevia tiloja, laitteita ja henkilökuntaa. Yliopistojen toimintamenomomentti ( ) on nettoutettu. Tämä tarkoittaa, että sinne kirjatut tuloerät ovat yliopiston käytössä siirtomäärärahoina niiden voimassaoloajan. Ulkoinen rahoitus on nykyisin määritelty varsinaista suoraa budjettirahoitusta täydentäväksi rahoitukseksi (ks. esim. Sponsorointityöryhmän muistio, VM 5/2000). Täydentävää rahoitusta yliopistot saavat suoraan tutkimusrahoituksena muilta virastoilta tai laitoksilta (esim. Suomen Akatemia, TEKES), Euroopan unionin ohjelmista, kotimaisilta ja ulkomaisilta yrityksiltä tai yhteisöiltä sekä myös yksityisiltä henkilöiltä lahjoitusten ja testamenttien muodossa. Koti- ja ulkomaiset säätiöt sekä rahastot antavat rahoitusta apurahojen muodossa vain yliopistojen palveluksessa oleville tai muille yksityishenkilöille. Määrärahan ollessa tarkoitettu yliopistossa ja yliopiston nimissä tapahtuvaan toimintaan, rahoituksen myöntäminen yksityishenkilölle on talousarvion kannalta ongelmallinen ja muutoinkin riskialtis. Yliopistoon työ- tai virkasuhteessa oleva henkilö ei voi tehdä omissa nimissään omaa työaikaansa ja yliopiston muita resursseja sitovaa sopimusta. Edellä mainittu kielto käyttää yliopiston resursseja ilman erillistä sopimista koskee myös esimerkiksi dosentteja ja erilaisilla apurahoilla työtään tekeviä tutkijoita. Ulkoisilta tahoilta saadun rahoituksen määrä oli vuonna milj. mk, mikä on noin 36% yliopistojen kokonaisrahoituksesta. Kokonaisrahoituksella tarkoitetaan tässä varsinaisen budjettirahoituksen ja täydentävän rahoituksen yhteismäärää. Rahoituslähteittäin rahoitus oli seuraava (Lähde: KOTA 2000) (1000 mk) Suomen Akatemia Tekee Kotimainen yritys Muu kotimainen rahoitus (esim. säätiöt) EU Ulkomainen yritys Muu ulkomainen rahoitus

4 Täydentävän rahoituksen käsittely talousarviossa Täydentävän rahoituksen muodot Yliopisto voi saada toiselta valtion virastolta tai laitokselta sovittuun tarkoitukseen ja määrätyin ehdoin päätöksen jonkin määrärahan käyttöön asettamisesta. Menettely on valtionhallinnon sisällä vielä varsin yleinen. Myös voidaan käyttää lähetteiden tiliä, jolloin tulot ja menot eivät sinänsä näy talousarviossa. Tyypillisiä lähetteiden tiliä käyttäviä viranomaisia ovat ministeriöt. Lähetteiden tilin käyttöä on pyritty siihen liittyvien ongelmien vuoksi vähentämään. Maksullisessa toiminnassa tilaaja saa maksua vastaan yliopistolta tavaran tai palvelun. Tähän liittyvät menettelytavat on lainsäädännössä ja taloushallinnon määräyksissä ohjeistettu varsin tarkoin. Toimintaa säätelee valtion maksuperustelaki (150/1992) ja asetus sekä opetusministeriön tähän liittyvät maksuperustepäätökset (OPM 81/1993; 82/1993; 83/1993). Maksullinen toiminta jaetaan liiketaloudelliseen ja julkisoikeudelliseen toimintaan. Opetusministeriö päättää yliopistojen julkisoikeudellisista maksuista sekä liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavista suoritteista. Valtiovarainministeriön antamien (TIM 0103) toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä vuoden 2002 talousarvioehdotusten laadintaa koskevien määräysten mukaan silloin, kun viraston suoritetuotannossa peritään maksuja valtion maksuperustelain tai jonkin erityislain perusteella, kyse on viraston maksullisesta toiminnasta. Maksullisena toimintana käsitellään myös sellaisia yhteisiä hankkeita, joiden tuloksena syntyneen suoritteen omistusoikeus joko kokonaan tai osittain siirtyy rahoittajalle. Yhteisrahoitteisella toiminnalla tarkoitetaan hankkeita, joihin yliopisto saa talousarviossa myönnetyn määrärahan lisäksi osarahoitusta erilaisilta yhteistyötahoilta. Yhteisrahoitteisen toiminnan määrittely ja erottaminen maksullisesta toiminnasta on joskus ongelmallista. Opetusministeriön antamissa ohjeissa ( ) on eroa määritelty tunnusmerkein. Lahjoitusvaroihin sovellettavista yleisperiaatteista on säädetty valtioneuvoston yleismääräyspäätöksessä (35/1974) sekä yliopistolain 27, 31 ja 39 pykälissä sekä yliopistoasetuksen 27 pykälässä. Nykyisin merkittävä osa lahjoituksista liittyy lahjoitusprofessuureihin. Sponsorointituloista ja niiden käsittelystä talousarviossa ja kirjanpidossa ei ole aiemmin tarkemmin säädetty. Asiaa käsitellyt sponsorointityöryhmä antoi mietinnössään asiaa koskevia suosituksia ja määrittelyjä. Valtiokonttori on antanut sponsorointituen talousarvioon liittyvät käsittelymääräykset kirjeellään 17/03/2000. Sponsorointirahoituksessa noudatetaan maksullisen toiminnan periaatteita.

5 Täydentävä rahoitus ja talousarvio Suomen perustuslain (731/1999) 84 pykälän mukaan talousarvioon otetaan arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin sekä määrärahojen käyttötarkoitukset ja muut talousarvion perustelut. Lailla voidaan säätää lisäksi, että talousarvioon otetaan joistain toisiinsa välittömästi liittyvistä tuloista ja menoista niiden erotusta vastaavat tuloarviot tai määrärahat (nettobudjetointi). Talousarvion tulee toisin sanoen sisältää täysimääräisesti arviot kaikista viraston tiedossa olevista tuloista ja määrärahoista. Ulkopuolisilta tahoilta saadut nettoutettavat tulot on vuosittaisissa talousarvioissa määritelty talousarvio- ja kirjanpitokäsittelyä varten joko maksullisen tai yhteisrahoitteisen toiminnan tuloiksi. Valtiovarainministeriön määräyksessä vuoden 2002 talousarvioehdotuksen laadinnasta ( ) on esimerkissä nettoutetusta toimintamenomomentista merkittynä myös lahjoitukset ja sponsoritulot. Määräyksen liitteessä (liite 1) on mainittu erikseen, että talousarviossa voidaan nettobudjetoida viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot. Yliopistot ovat kirjanneet mm. lahjoituksia talousarviokirjanpidon ulkopuolelle ( liikekirjanpidon tili 670). Tilillä on käsitelty myös esim. apurahoja, kongressiavustuksia ja eräitä ns. "läpikulkueriä", joita ovat olleet esim. CIMOn opiskelijavaihtoon liittyvät ja eräät muut apurahat. Budjetointivelvoitteen tiukentuessa tilin 670 käyttömahdollisuus kuitenkin poistuu, jolloin tilille aiemmin kirjatut rahoituserät on otettava mukaan nettobudjetointiin. Määrättyjen tuloerien jättäminen talousarviokirjanpidon ulkopuolelle on osin perustunut mm. siihen käsitykseen, että toimintamenomomentille voidaan nettouttaa ainoastaan sellaisia tuloja, jotka on sisällytetty momentin selvitysosassa olevaan tulojen ja menojen erittelyyn. Lahjoituksiin ja sponsorointituloihin liittyvät lisäksi vuosittaisten tulojen ennakointiongelmat. Tilin 670 poistumisen jälkeen yliopiston haltuun tulevat nettoutettavat varat kirjataan niiden muodon mukaan edellä mainittujen kategorioiden perusteella. Talousarviossa on erikseen mainittu tuloerät, jotka voidaan nettouttaa suoraan (esim. irtaimen omaisuuden myyntitulot). Johtopäätös: Yliopistot tarvitsevat ohjeistusta täydentävän rahoituksen, mm. lahjoitusten ja apurahojen sekä stipendien talousarvio- ja kirjanpidon käsittelyn periaatteista. Tässä yhteydessä on erityisesti harkittava, voidaanko joitain selkeästi ns. läpikulkuerinä käsiteltäviä pieniä apurahoja, stipendejä ja muita avustuksia edelleen kirjata talousarvion ulkopuolelle.

6 6 2. Täydentävän rahoituksen hallinnointi ja valvonta 2.1. OPETUSMINISTERIÖN KYSELY Opetusministeriö edellytti antamissaan yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen hallinnointia ja valvontaa koskevassa ohjekirjeessä, että yliopistojen hallintojohtajien vastuulla käydään jokaista ulkoista rahoitusta saavan ja sitä hallinnoivan yksikön välillä annetun kysymyslistan mukaiset neuvottelut. Neuvottelut tuli pöytäkirjata ja allekirjoittaa. Saapuneita vastauksia ja niiden perusteella tehtyjä johtopäätöksiä käsiteltiin lisäksi kevään 2001 tulosneuvotteluissa. Kysymykset pyrittiin kohdentamaan ulkoiseen toimintaan liittyville riskialueille. Saapuneiden pöytäkirjojen perusteella voidaan tehdä kysymyksittäin seuraavat lyhyet yhteenvedot: 1) Onko yksiköille tulevaa rahoitusta muilla kuin yliopiston tileillä? Tarkoituksena oli selvittää, missä määrin ja millaisiin tarkoituksiin tilejä on avattu ja onko yksikössä selkeä tieto näistä. Yli puolet yliopistoista ilmoitti yksiköille kuuluvaa rahoitusta olevan muilla kuin yliopiston tileillä. Muilla tileillä ilmoitettiin olevan mm. säätiöiltä tulevaa rahoitusta, erillisillä kongressitileillä olevaa rahoitusta, yliopistollisten sairaaloiden tileillä olevaa rahoitusta, veikkausvoittovaroista myönnettyjä avustuksia, CIMOlta saatua rahoitusta sekä erilaisia muita avustuksia. 2) Ovatko yksikön johtaja tai yksikössä työskentelevät henkilöt saaneet yliopistolle tulevaa rahoitusta shekkeinä? Vastauksista ilmeni, että yliopistoille tulee edelleen rahoitusta shekkeinä, joskin enää varsin vähäisessä määrin. Varoja tulee tällä tavoin ulkomaisista ja osin kotimaisista lähteistä mm. tutkimukseen, julkaisumyynnistä, konserttipalkkioita ja kongressien osallistumismaksuja. 3) Ovatko yksikön johdon tiedossa kaikki henkilöstölleen myönnetyt apurahat? Ainoastaan neljässä yliopistossa kaikki yksiköiden johtajat ilmoittivat tietävänsä henkilöstölleen myönnetyt apurahat. Vastauksista ilmeni kuitenkin, että kaikki suuremmat apurahat ovat tiedossa, mutta pienet henkilökohtaiset apurahat eivät. Eräissä pöytäkirjoissa ilmoitettiin lisäksi, että keskushallinto ryhtyy keräämään tietoja sellaisista apurahoista, joista aiheutuu yliopistolle sitoumuksia ja/tai kustannuksia. 4) Ovatko henkilöstön sivutoimiluvat ja -ilmoitukset ajan tasalla? Pöytäkirjojen perusteella ilmeni, että luvat ja ilmoitukset ovat miltei kaikilla yliopistoilla ajan tasalla. 5) Ovatko kaikki ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvät sopimukset tehty kirjallisesti ja ovatko ne yksikön tai yliopiston hallussa?

7 7 Kaikkien yliopistojen yksiköt ilmoittivat, että sopimukset ovat kirjallisia ja yksikön tai yliopiston hallussa. Usein pienehköistä sopimuksista tai toimeksiannosta ei kuitenkaan tehdä kirjallisia sopimuksia, vaan ne hoidetaan esim. tilausvahvistusmenettelyllä. Joissakin yksiköissä on täsmennetty "pienten" projektien suuruus, joka perustuu yliopiston antamiin ohjeisiin. Kirjallisia sopimuksia puuttui mm. seuraavissa tapauksissa: * Yliopistollisten keskussairaaloiden ollessa sopimuskumppaneita, sopimus saattaa olla sairaalan hallussa. * Syöpäjärjestöjen tutkimusapurahoista ei ole kirjallisia sopimuksia * Yksittäisen luento-opetuksen antamisesta on tehty suullisia sopimuksia 6) Onko yksiköllä ajantasainen kalustoluettelo Yliopistojen kalustoluettelot hoidetaan yleensä keskitetysti laiterekisterin avulla yliopistojen ohjeiden mukaisesti. Yleensä ilmoitettiin luettelojen olevan ajan tasalla tai niitä oltiin parhaillaan tarkistamassa. 7) Onko yksikön johtajan tiedossa henkilöstön omistajuudet tai hallituksen jäsenyydet yhtiöissä, yhdistyksissä tai säätiöissä, joiden toiminta on sellaisessa yhteydessä yliopistoon, että virkamiehiä koskevat esteellisyyssäännökset saattavat tulla kysymykseen? Vastauksia kysymykseen oli kolmea tyyppiä: * Jäsenyydet ja omistajuudet ovat tiedossa * Jäsenyydet ja omistajuudet eivät ole tiedossa * Tämäntyyppisiä omistajuuksia tai jäsenyyksiä ei ole Vastausten mukaan yli puolessa yliopistoista lähes kaikissa yksiköissä yksikön johtajan tiedossa oli omistajuudet tai jäsenyydet. Eräissä yliopistoissa ne olivat kuitenkin vain pääosin tiedossa. Kysymys oli koko ryhmästä selvästi vaikein ja vastauksissa on tulkinnanvaraisuutta. Lisäksi suuresta osasta vastauksia ei ilmennyt, onko harkinta esteellisyydestä ollut yliopiston vai henkilön itsensä päättämää. Vuonna 2001 käydyt tulosneuvottelut: Keväällä 2001 käydyissä tulosneuvotteluissa olivat esillä opetusministeriön kysely sekä yliopistojen ulkoista toimintaa koskeva ohjeistus. Yliopistot esittivät itse ne toimenpiteet, joihin he ovat ryhtyneet opetusministeriön antamien ohjeiden sekä kirjeeseen liittyvän kyselyn perusteella. Ne yliopistot, jotka olivat itse huomanneet annetuissa vastauksissa vielä epätietoisuutta tai tulkinnanvaraisuutta ovat itse ryhtyneet toimiin niiden selvittämiseksi. Ne yliopistot, joiden ohjeistuksessa on ollut vielä puutteellisuuksia, ovat tarkentaneet ohjeitaan tai laatimassa niitä. Ohjeistuksien osalta sovittiin, että tarkennukset saatetaan loppuun kuluvana vuonna. Kaikki yliopistot ovat lisäksi tarkistamassa erityisesti sivutoimiluparekistereitään niiden ajantasaisuuden varmistamiseksi.

8 Tulosohjaus valvonnan ja hallinnoinnin apuna Tulosohjausmenettelyn merkitys opetusministeriön ja yliopistojen välisten suhteiden säätelijänä on keskeinen. Vuosittain käytävissä tulosneuvotteluissa otetaan esille tavoitteiden ja määrärahojen lisäksi myös muita kysymyksiä. Tarvittaessa asiat voidaan merkitä allekirjoitettavaan tulossopimukseen. Ulkoisilta tahoilta saadun rahoituksen tulosohjaukseen ovat liittyneet seuraavat tavoitteet: * Talousarvion luvun selvitysosassa todetaan, että ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Lisäksi yliopistojen liiketaloudellisen maksullisen toiminnan on oltava kokonaisuudessaan kannattavaa. * Tulossopimuksissa on kirjattuna liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kannattavuustavoite. Keväällä 2001 käydyissä vuotta 2002 koskeneissa neuvotteluissa yliopistoilta edellytettiin ulkoisen toiminnan strategian laatimista osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Suunnitelmiin tuli sisällyttää myös toiminnan hallinnointia ja valvontaa koskevat kohdat. Suunnitelmat todettiin vielä epätasaisiksi ja osin puutteellisiksi. Ongelmana on yleensä ollut täsmällisten taloudellisten ja muiden tavoitteiden puuttuminen ja selkeät kytkennät yliopiston muuhun toimintaan. Yhteisrahoitteisen toiminnan osalta kustannuslaskenta on vielä kehittymätöntä. Suurin osa yliopistoista ei ole voinut esittää vaadittua arviotaan yhteisrahoitteiseen toimintaan sidottujen kokonaisresurssien määrästä. Tulosneuvotteluissa olivat lisäksi esillä yliopistojen sisäistä valvontaa ja sopimusmenettelyjä koskevien ohjeiden ajantasaisuus. Eräiden yliopistojen osalta keskusteluissa olivat Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksista esiintulleet ongelmat. Johtopäätös: Yliopistojen budjetointijärjestelmän avoimuus ja sen kehittämistoimet edellyttävät täydentävän rahoituksen ja sen vaikutusten huomioon ottamista ja selkeyttämistä osana yliopistojen strategiaa ja kokonaisrahoitusta Täydentävän rahoituksen hallinnoinnin ja valvonnan tilanne yliopistoissa Opetusministeriö lähetti yliopistoille ulkoisen rahoituksen hallinnoinnin ja valvonnan tilaa koskeneen kyselyn. Kyselyssä tiedusteltiin seuraavia asioita: * Sisäisen tarkastuksen organisointi * Toimintaan käytetty resurssointi * Tarkastustointa koskevat sisäiset säännöt ja ohjeet * Rahoituksen hankintaan liittyvät menettelytavat * Toiminnan kehittämissuunnitelmat

9 9 Vuotta 2001 koskevien tulosneuvottelujen yhteydessä käytiin täydentävästi läpi yliopistojen valvontaa, tarkastuksia ja sivutoimilupia koskevien säännösten ja ohjeiden sen hetkinen tilanne ja kunkin yliopiston kohdalla vielä puutteellisten asioiden loppuunsaattamisen aikataulu. Kyselyn ja tulosneuvottelujen perusteella ilmeni mm. seuraavaa: Kahdessa yliopistossa ei ole ollut sisäistä tarkastustoimintaa. Tarvittava sisäisen tarkastuksen ohjesääntö oli kyselyhetkellä vain kahdeksassa yliopistossa, muutoin viitattiin taloussäännössä oleviin mainintoihin. Tarkastustoiminta oli ulkoistettu seitsemässä yliopistossa, yhdessätoista yliopistossa oli joko erillinen tarkastaja tai tarkastustoimi oli sisällytetty lähinnä taloustoimiston henkilöstön toimenkuviin. Toimintaan käytetyt resurssit vaihtelevat varsin suuresti, osin yliopistojen kokoeroista johtuen. Oman henkilöstön työpanokset vaihtelevat välillä henkilötyövuotta. Ulkopuoliset tarkastajat ovat käyttäneet tarkastuksiin 5-30 työpäivää vuodessa. Sopimustoiminta on suurimmalla osalla yliopistoista keskitetty. Joissain yliopistoissa oli markkamääräisiä rajoja tai velvoitteita tarkastuttaa sopimukset hallintovirastossa. Yleisesti käytössä on hinnoitteluohje. Yli puolella yliopistoista on erillinen sopimusopas hinnoitteluohjeineen. Muut viittasivat esim. talous- ja johtosäännön määräyksiin. Erilliset taloushallinnon oppaat oli kahdella yliopistolla. Suurimmassa osassa yliopistoja on käynnistetty kehittämistoimia tarkastustoiminnan ja siihen liittyvän ohjeistuksen parantamiseksi. Tähän on vaikuttanut paitsi esillä olleet tapaukset myös opetusministeriön ohjekirje Valvonta- ja tarkastusvastuusta Opetusministeriöllä on toimialallaan ylin päätäntävalta valtioneuvoston ohjesäännön 20 pykälässä mainituissa asioissa. Ministeriön valvontavastuu sekä valvontaoikeus määritellään Suomen perustuslaissa (731/1999), jonka 65 pykälän perusteella ministeriölle kuuluvat erikseen perustuslaissa säädettyjen tehtävien lisäksi ne muut hallintoasiat, joita ei ole osoitettu muun viranomaisen toimivaltaan. Edelleen lain 68 pykälän perusteella kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta sekä ohjauksesta. Sisäinen valvonta ja tarkastus Valtion talousarviosta annetun lain 24b pykälän mukaan viraston ja laitoksen on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa tai toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston johto. Viraston taloussääntö on sisäisen valvonnan suunnittelun keskeinen väline.

10 10 Valtion talousarviosta annetun asetuksen 70 pykälän mukaan viraston johdon on järjestettävä sisäinen tarkastus, jos siihen on sisäisen valvonnan menettelyjen johdosta perusteltua tarvetta. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää johdolle valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys sekä suorittaa johdon määräämät tarkastustehtävät. Sisäisen tarkastuksen tulee olla riippumaton muista toiminnoista ja suoraan ylimmän johdon alainen. Yliopistoilla on sisäisissä asioissaan itsehallinto. Lainsäädännön perusteella vastuu yliopistojen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toiminnan kehittämisestä on niillä itsellään. Yliopistojen ylin päättävä elin on hallitus. Yliopistolain 13. pykälässä mainitaan, että rehtori johtaa yliopiston toimintaa. Määrittely käsittää myös vastuun toiminnan valvonnasta. Talousarviosta annettujen säännösten mukaan viraston tai laitoksen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Yliopistojen johto- ja taloussäännöissä on määritelty tarkemmin keskushallinnon sekä tiedekuntien ja yksiköiden virkamiesten tehtävistä ja vastuista. Yliopistojen tulee järjestää varojen hallinnointia ja sisäistä tarkastusta koskevat ohjeensa ja menettelytapansa tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Ulkoinen valvonta ja tarkastus Perustuslain mukaan eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista. Eduskunta valvoo sekä taloudenhoidon laillisuutta että tarkoituksenmukaisuutta. Eduskunnan yhteydessä olevan riippumattoman Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä talousarvion noudattamista. Tarkastusvirastolla on oikeus saada nähtäväkseen kaikki tarvittavat yliopistojen asiakirjat. Tarkastusvirasto valvoo myös, että havaittujen virheellisyyksien ja väärinkäytösten johdosta ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin. Tarkastusvirasto vastaa virastojen ja laitosten vuositilintarkastuksista. Valtion talouden parlamentaarisen valvonnan järjestämistä varten Eduskunnan yhteydessä olevien valtiontilintarkastajain tehtävänä on osaltaan valvoa valtion tilinhoidon laillisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta. Valtiontilintarkastajain valvonta kohdistuu pääosin valtiontalouden yleiseen tilaan ja hoitoon (Valtiontilintarkastajain johtosääntö 391/1951). 3. Ongelmakohdat ja työryhmän johtopäätökset 3.1. Ulkoisen toiminnan yleiset periaatteet Työryhmä toteaa, että yliopistojen täydentävä rahoitus on yliopistolaitoksen tavoitteiden mukaista. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että yliopistojen perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen sekä muiden yliopistojen perustehtävien, tärkein rahoitusmuoto on suora budjettirahoitus. Täydentävä rahoitus parantaa yliopistojen perustehtävien laatua ja lisää vuorovaikutusta yhteiskuntaan.

11 11 Ongelmakohtina työryhmä näkee toiminnan ja menettelyt, joihin liittyy väärinkäytöksiä mahdollistavia riskitekijöitä. Nämä liittyvät toiminnan ohjaukseen ja valvontaan, mahdollisiin epäselviin vastuusuhteisiin, ohjeiden puutteeseen sekä sisäiseen että ulkoiseen tiedonkulkuun. Valvonnan ja tarkastustoimen tehostamiseksi yliopistojen tulee kehittää kustannustehokkuuttaan sekä kustannuslaskentaansa. Erityisesti tulee ottaa huomioon maksullisen toiminnan hankkeiden vaatimukset projektikohtaisesta työajan seurannasta. Lisäksi rahoittajat asettavat kustannuslaskennan luotettavuudelle ja ajantasaisuudelle omia vaatimuksiaan. Käytettävien järjestelmien on tuotettava tietoa sekä yliopistojen johdolle että tulosneuvotteluja varten. Työryhmä suosittelee projektinhallintajärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Yliopistojen ja niiden yksiköiden rahoitusta tulee käsitellä kokonaisuutena, jolloin kaikki tulot ja menot ovat avoimia ja yksiköiden tiedossa. Järjestelmien tulee antaa yliopistojen johdolle ajantasaista ja luotettavaa seurantatietoa ja tuottaa tarvittaavaa tietoa myös toimintakertomuksiin. Muistion liitteenä ovat eräinä esimerkkeinä Turun kauppakorkeakoulussa toteutettu projektinhallintajärjestelmäkuvaus sekä kuvaus Tampereen teknillisen korkeakoulun kokonaisbudjetointijärjestelmästä. Ulkoista toimintaa tulee ohjata seuraavin periaattein: 1) Yliopistolain mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. 2) Yliopistolain mukaan yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa ja koulutuksessa saavutetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Yliopistojen tulee käydä sisäisiä arvokeskusteluja toiminnan tavoitteista ja eettisten periaatteiden noudattamisesta. Hyvät toimintatavat ovat olennainen osa yliopistojen laatujärjestelmää. 3) Yliopistojen johtamisen laatuun ja hyviin käytäntöihin hallinnon eri tasoilla tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toimintatapojen ja - kulttuurin muuttaminen säädösten edellyttämiä velvoitteita vastaaviksi voidaan saavuttaa vain johtamiseen liittyviä taitoja ja menetelmiä kehittämällä. 4) Ulkoisen toiminnan tulee olla tavoitteellista ja suunniteltua. Toiminnan tulee tukea yliopistojen perustehtäviä mahdollisimman tuloksellisella tavalla. Yliopistojen ulkoisen toiminnan strategioita on edelleen kehitettävä ja vietävä ne käytäntöön. 5) Ulkoiseen toimintaan liittyvien menettelyiden ja ohjeiden sekä kustannuslaskennan tulee olla säädösten edellyttämällä tasolla. Opetusministeriön tulee osaltaan seurata tapahtuvaa kehitystä ja käsitellä ulkoiseen rahoitukseen liittyvää toimintaa tulosneuvottelujen yhteydessä.

12 12 6) Ulkoisen toiminnan periaatteiden tulee olla yliopiston sisällä ja ympäristöön nähden avoimia. Tämä edellyttää myös yhteistyötä rahoittajien kanssa, jolloin voidaan informoida osapuolia noudatettavista käytännöistä ja mahdolliset väärinkäsitykset eri osapuolten rooleista voidaan välttää. 7) Yliopistojen johdon sekä yksiköiden johtajien on vastuunsa mukaisesti ohjattava ja valvottava ulkoiseen toimintaan liittyviä keskeisiä asioita. 8) Ulkoisen toiminnan tulee olla myös henkilöstöä kannustavaa. Ulkoisen rahoituksen hallinnoinnin ja valvonnan tulee täyttää sille asetetut vaatimukset, mutta käytäntöjen tulee olla henkilöstön kannalta mahdollisimman joustavia. 9) Hallinnon on oltava aktiivinen ja kehitettävä ulkoisen rahoituksen valvontaan ja hallinnointiin liittyviä menettelytapoja. Tärkeää on tässä yhteydessä talousarviosäännösten edellyttämien riskikartoitusten tekeminen. 10) Yliopistojen on sisäisin toimenpitein varmistettava, että sisäinen valvonta kokonaisuutena on toiminnan laajuuteen ja riskeihin nähden asianmukainen ja riittävä Ulkoiseen toimintaan liittyvä ohjeistus ja koulutus a) Lainsäädäntö Työryhmän käsityksen mukaan yliopistojen sisäiseen valvontaan ja sisäiseen tarkastukseen sekä ulkoisen rahoituksen hallinnointiin ja valvontaan liittyvä lainsäädäntö on riittävä eikä näin ollen tee uusia säädösehdotuksia. b) Yliopistojen sisäinen ohjeistus Tehtyjen selvitysten perusteella todettiin sisäisten sääntöjen ja ohjeiden sekä rekistereiden osalta yliopistokohtaisia puutteita. Kevään 2001 tulosneuvotteluissa annettujen vastausten ja muiden tietojen perusteella kaikissa yliopistoissa on valmistunut tai tekeillä sisäisten ohjeiden tarkistukset ja puuttuvien ohjeiden laadinta. Työryhmä katsoo, että opetusministeriön tulee seurata, että lainsäädännön edellyttämät sisäisen ohjeistuksen tarkistukset ja muut toimenpiteet kaikkien yliopistojen osalta on tehty vuoden 2001 loppuun mennessä. Kaikilla yliopistoilla on henkilöstön tehtäviä ja vastuita määrittelevä johtosääntö sekä talousarviolain mukainen taloussääntö. Taloussäännöistä tulee ilmetä ulkoisen rahoituksen hallinnoinnin ja valvonnan periaatteet. Lisäksi taloussäännöissä tulee olla ohjeet mm. tilien käytöstä, laskujen käsittelystä sekä hankinnoista. Työryhmä katsoo, että yliopistoilla tulee olla lainsäädännön edellyttämät ja muut erilliset ohjeet oheisen luettelon mukaisesti. Yliopistojen sisäisen ohjeistuksen ja menettelytapojen tulisi niveltyä laatujärjestelmään. 1) Ohjeet sivutoimista ja päätösten myöntämisen periaatteet valtiovarainministeriön ohjeen VM 19/01/2001 mukaisesti

13 13 2) Ohjeet tutkimus- ja koulutussopimuksen solmimisen periaatteista ja hankkeiden suorittamiseen liittyvistä käytännöistä 3) Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö säädösten mukaisesti 4) Yliopiston hankintoja sekä omaisuusrekisteriä koskevat määräykset taloussäännössä ja lisäksi erilliset ohjeet. Euroopan unionin tutkimus- ja koulutusohjelmiin liittyy määräyksiä ja ohjeita hankkeiden suorittamisesta ja valvonnasta. Sama koskee eräitä kotimaisia rahoittajia (mm. TEKES, Suomen Akatemia). Euroopan unionin rakennerahastohankkeilta koskee oma lainsäädäntönsä. Työryhmä katsoo, että koulutus- ja tutkimussopimusten solmimista koskevissa ohjeissa on korostettava seuraavia seikkoja: 1) Sopimusosapuolena on aina yliopisto, ei sen yksikkö tai yksittäinen virkamies tai muu palvelussuhteessa oleva henkilö 2) Rahaliikenne hoidetaan yliopiston nimeämien pankkitilien kautta. Shekkien vastaanotto ei ole sallittua. Mikäli poikkeustapauksissa shekkejä on käytettävä, vaatii se yliopiston suostumuksen. Työryhmän mielestä opetusministeriön aiemmin antamat ohjeet käytettävästä esittelymenettelystä ja suositus sopimustoiminnan ja sen valvonnan keskittämisestä varmistavat toiminnan hyvän laadun. Työryhmä korostaa koulutuksen merkitystä täydentävään rahoitukseen liittyvässä toiminnassa. Yliopistojen tulee koulutuksella varmistaa henkilöstön tietoisuus säännöksistä ja ohjeista sekä niiden vaikutus toimintaan. Erityisen tärkeää koulutus on yksiköiden johdolle sekä uusille yliopistoon rekrytoiduille henkilöille. Ulkoiseen rahoitukseen liittyvät vastuut ja menettelytavat eivät saa olla asianosaisille epäselviä. Työryhmä pitää myös tärkeänä, että yliopistot järjestävät ulkoisen toiminnan menettelytapoja koskeva neuvontapalvelun tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelu voidaan järjestää toiminnan laajuudesta riippuen erilliseen sopimustoiminnan hallitsevaan yksikköön tai nimeämällä tätä varten henkilö tai henkilöitä. Eräinä sopimustoiminnan menettelytapaohjeisiin liittyvinä esimerkkeinä voidaan mainita Helsingin ja Kuopion yliopistojen sopimusohjeet Apurahat Yliopistoissa henkilöstölle ja opiskelijoille tutkimukseen ja opiskeluun sekä opiskelijavaihtoon myönnetyt erilaiset apurahat ja stipendit ovat merkittäviä. Apurahoja myönnetään mm. koti- ja ulkomaisista säätiöistä ja rahastoista sekä Euroopan unionin vaihto-ohjelmista lähinnä opiskelijoille. Myös yliopistot myöntävät apurahoja toimintamenoistaan. Lupa tähän on annettu toimintamenomomentin ( ) perusteluissa. Vuonna 2000 kotimaisten säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnassa edustettuina olevat 37 suurta säätiötä ja yhdistystä jakoivat apurahoja noin 345 Mmk. Ulkomaisista apurahoista

14 14 ei ole saatavissa koottua tietoa. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin Suomessa tieteelliseen tutkimustyöhön vuonna 2000 arviolta Mmk. Apurahojen suuruus voi vaihdella pienistä matka-, julkaisu- tms. apurahoista suurille tutkimushankkeille tarkoitettuihin useampivuotisiin varoihin. Opetusministeriö myöntää eräitä apurahoja yksityishenkilöille veikkausvoittovaroista lähinnä taiteen tukemiseen ja liikuntatieteelliseen tutkimukseen. Yksittäinen säätiö voi rahoittaa samaa hanketta usean hakemuksen perusteella. Rahoitusta voidaan hakea esim. yliopiston nimissä ja yksittäisten tutkijoiden kautta. Apurahat maksetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille, pääosin yksityishenkilöille. Tutkijat voivat tehdä työtään useita vuosia apurahojen turvin. Säätiöt seuraavat tutkimuksen etenemistä ja lopputuloksia. Ne eivät yleensä valvo rahoituksen jakautumista eri tarkoituksiin tai eri henkilöille rahoituksen myöntämisen jälkeen. Vain jotkut säätiöt valvovat apurahan käyttöä tositteita ja tiliotteita seuraamalla. Apurahoihin liittyy seuraavia ongelmakohtia: * Apurahan saajan status yliopistossa * Yliopiston resurssien käyttö tutkimustyössä * Apurahojen verollisuus tai verottomuus * Apurahojen talousarviokäsittelyyn ja kirjanpitoon liittyvät ongelmat * Tiedonkulkuun ja valvontaan liittyvät ongelmat Apurahan saajan status ja apurahan verollisuus Päätoimiseen tutkimukseen tarkoitetun apurahan saaminen aiheuttaa normaalisti sen, että yliopiston palveluksessa oleva tutkija joutuu hakemaan virkavapautta. Tällöin virkasuhteeseen kuuluva sosiaaliturva lakkaa. Tutkijan oikeudellinen asema on tällöin itsenäiseen ammatinharjoittajaan verrattava. Yliopistoissa on myös apurahalla työskenteleviä henkilöitä, joilla ei ole ollut palvelussuhdetta yliopistoon. Tutkijalla voi toisaalta olla myös virkasuhde yliopistoon ja tämän lisäksi käytössään apurahoja. Apurahojen käyttämisen palvelussuhteen vaihtoehtona voidaan katsoa olevan perusteiltaan myös valtion edun vastaista. Apurahaa voi käyttää yliopistoperinteen mukaisesti väitöskirjojen tai kypsyysnäytteiden viimeistelyyn, painatuskustannuksiin ja vastaaviin menoihin. On myös tapahtunut, että rahoituksen vastaanottava tutkija on toiminut työnantajaroolissa, jolloin tutkija on palkannut apurahalla muita tutkijoita hankkeeseen. Yliopiston sisälle on tällöin muodostunut työsopimussuhteita, joiden sosiaaliturvasta on ollut vastuussa rahoituksen saanut tutkija. Apurahalla työskenneltäessä voivat myös vahingonkorvausoikeudelliset kysymykset tuottaa ongelmia. Kotimaiset säätiöt ja yliopistot ilmoittavat apurahojen maksamisesta verottajalle kerran vuodessa valvontalomakkeella. Käytäntö perustuu verotusmenettelystä annettuun lakiin (1558/95) ja verohallituksen päätökseen (689/96). Ilmoitusvelvollisuus koskee vähintään mk:n suuruisia apurahoja ja stipendejä. Apurahojen verovapauden raja vuonna 2001 on mk. Raja ei kuitenkaan ole kategorinen ja aina verottajan kulloisenkin harkinnan varassa.

15 15 Yliopiston resurssien käyttö Apurahoilla työskentelevät käyttävät vaihtelevassa määrin yliopiston resursseja, kuten tiloja, henkilökuntaa ja laitteita. Tästä aiheutuu yliopistoille kustannuksia. Ongelmana on usein ollut kustannusten korvaaminen yliopistolle. Useat säätiöt hyväksyvät kuitenkin nämä kuluerät apurahaan, mikäli ne on tarkasti hakulomakkeessa hakijan taholta eritelty. Käytäntönä on, että yliopisto perii osan hallinnoimistaan apurahasta yleiskustannuksina. Apurahatutkimus edellyttää aina yliopiston suostumusta. Kirjallisia sopimuksia ei kuitenkaan aina ole tehty apurahan saajan ja yliopiston välillä. Tiedonkulku Koti- ja ulkomaisten säätiöiden käytäntöön ei kuulu tiedottaminen apurahan myöntämisestä yliopistolle. Käytännössä yliopisto voi saada tiedon, mikäli esim. hakijan esimieheltä edellytetään puoltolausetta tutkimushankkeelle. Hakemus tulee tällöin yksikön tietoon. Tietoja kotimaisten apurahojen saajista julkaistaan usein myös tiedotusvälineissä ja nykyään internetissä myöntäjien kotisivuilla. Toisaalta yliopistojen ulkoisen toiminnan säännöt ja rahoituksen käsittelyä koskevat menettelytavat eivät aina ole apurahojen myöntäjien tiedossa. Tämä koskee paitsi kotimaisia tahoja erityisesti ulkomaisia rahoituksen myöntäjiä. Tiedotuskäytännöt ja puutteellinen tiedonkulku muodostavat selkeän riskin. Yliopiston tulee tietää kaikista henkilöstönsä saamista apurahoista ja stipendeistä ja niiden käyttötarkoituksesta ja rahallisesta määrästä riippumatta. Talousarvio ja kirjanpito Apurahat maksetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille. Varoja on tullut myös shekkeinä yliopistolle tai yksittäisille henkilöille. Toisaalta esim. CIMO:n myöntämät stipendit kulkevat yliopiston hallinnon kautta suoraan asianomaisille. Rahoitusmuotona yliopistolle tulevat apurahat ovat yhteisrahoitteista toimintaa. Apurahan tullessa yliopiston pankkitilille voidaan tutkimushankkeiden osalta pitää varat yliopiston oman kirjanpidon tarkkuudella valvonnassa. Johtopäätökset : 1) Yliopistojen keskushallinnon tiedonsaannin varmistamiseksi säätiöiden tulisi tiedottaa yliopistoille myönnetyistä apurahoista lähettämällä myöntöpäätöksistä kopio asianomaiselle yliopistolle. Myöntöpäätöksistä tulisi selkeästi ilmetä, missä yliopiston toimintayksikössä tutkimusta johdetaan. Yliopistojen tulee antaa ohjeet apurahojen yhteydessä noudatettavista menettelyistä ja pitää apurahoista ja niiden saajista rekisteriä. 2) Yliopistoon palvelussuhteessa olevien yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusryhmien yliopiston resursseja käyttäviin hankkeisiin tarkoitetut apurahat tulee pääsääntöisesti ohjata yliopiston pankkitilille, jolloin yliopisto hallinnoi varoja omassa kirjanpidossaan.

16 16 3) Tapauksissa, joissa apurahalla työskentelevä tutkija yliopiston suostumuksella käyttää yliopiston resursseja, tulee apurahan saajan ja yliopiston sopia tutkimushankkeeseen liittyvistä oikeuksista ja velvoitteista. 4) Apurahan hakijan tulee hakemuksessaan eritellä yliopistolle kohdistuvat tila-, laite- ja hallintokustannukset, jolloin apurahoja myöntävät tahot voivat ottaa ne huomioon myöntöpäätöksissään. 5) Yliopiston palveluksessa oleva apurahaa saanut opettaja, tutkija tai muu virkamies on velvollinen ilmoittamaan saamistaan apurahoista yliopistolle, ja hän ei saa toimia työnantajana eikä näin ollen itse palkata henkilökuntaa. 6) Työryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena vähäisesti tai ei ollenkaan yliopiston resursseja käyttävien henkilökohtaisten pienten apurahojen ottamista talousarvioon ja kirjanpitoon niistä aiheutuvien hallintokustannusten vuoksi. Tässä tarkoitetuksi apurahaksi työryhmä katsoo kulloisenkin vuosittaisen verorajan alittavat apurahat. Myös CIMOsta tulevia kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyviä ja muita vastaavia eriä tulisi voida käsitellä kirjanpidollisesti varsinaisen talousarvion ulkopuolella. 7) Apurahaa hakevan henkilön on ennen hakemuksen lähettämistä pyydettävä apurahalla harjoitettavaan toimintaan lupa yliopistolta, jossa aikoo tehdä tutkimusta. 8) Apurahojen maksamisen toimintamenoista tulee olla tarkoin rajattua. Sitä tulee käyttää vain silloin, kun se on tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaista, kuten esimerkiksi lopputyön tai väitöskirjan viimeistelyyn sekä vastaaviin menoihin. Jos palvelussuhteen tunnusmerkistö suhteessa yliopistoon täyttyy, kyseessä voi olla vain palvelussuhde Yliopistosairaaloiden ja yliopistojen yhteistyö Merkittävimmät väärinkäytökset ovat ilmenneet tutkimushankkeissa, joissa osapuolina ovat olleet yliopistot ja yliopistolliset sairaalat sekä erilaisista koti- ja ulkomaisista lähteistä tutkimusrahoitusta saaneet tutkijat. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 10 luvussa säädetään opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämisestä. Lain 45 pykälän mukaan yliopistolla on oikeus käyttää yliopistollista sairaalaa lääketieteellisen koulutusyksikön opetus- ja tutkimustoiminnan tarpeisiin. Lain 46. pykälän mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee huolehtia tiloista, laitteista ja muista tarvittavista resursseista. Lain 47 pykälän mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista korvausta niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat perus- ja erikoistumiskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta (ns. EVO-raha). Koulutustoiminnan korvaus perustuu nykyisin tutkintojen määrään ja siitä päätettyyn korvaukseen. Tutkimustoiminnasta suoritettava korvaus perustuu tieteellisten julkaisujen lukumäärään ja niille annettuihin pisteisiin. Lain mukaan yliopistollisessa sairaalassa toimivan lääketieteellisen koulutusyksikön professorit voivat samalla toimia suostumuksensa mukaisesti sairaalan ylilääkärin sivuviran haltijoina sen mukaan kuin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarkemmin määrää. Professoreiden

17 17 ja muiden opettajien toimimisesta lääkäreinä tai muina toimihenkilöinä sovitaan osapuolten välillä erikseen. Yliopistolla on oikeus nimetä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liittovaltuustoon ja liittohallitukseen kaksi jäsentä kumpaiseenkin. Yhteistyöhön liittyvät ongelmat yliopistojen kannalta Yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden yhteistyö on ollut selvitysten perusteella vaihtelevasti ja osin puutteellisesti järjestettyä. Yliopistot ovat valtion laitoksia ja sairaalat kuuluvat kuntayhtymille. Tästä aiheutuu myös toimintakulttuuriin liittyviä eroavaisuuksia. Yliopistoilla ja toisaalta sairaaloilla on omia ohjeistuksia, mutta niitä ei ole valmisteltu yhteistyössä. Lääketieteellisiä tutkimushankkeita toteutetaan sekä yliopistojen että sairaaloiden nimissä, joskus myös yhteishankkeina. Päätöksenteko hankkeen toteuttamisesta ja organisoinnista sekä varojen hallinnoinnista on usein jäänyt tutkijan harkintaan. Tämä voi aiheuttaa epätietoisuutta menettelytavoista niin yliopiston ja sairaalan kuin rahoittajienkin taholla. Tutkija on voinut hakea ja saada rahoitusta samaan hankkeeseen sekä yliopisto- että sairaalaorganisaation kautta. Tämä ei aina ole tullut esiin. Yliopistojen ja sairaalan välinen tutkimusrahoitusta koskeva tiedonkulku ei ole ollut tyydyttävää ja koskee sekä EVO- että muulla rahoituksella toteutettavia hankkeita. Tämä voi mahdollistaa rahoituksen ohjaamisen kokonaan tai osittain esim. erilaisina palkkioina ja matkustuskorvauksina tutkijan omien pankkitilien kautta. Tiedon puute voi myös aiheuttaa väärinkäsityksiä hankkeiden tuloksellisuudesta ja laajuudesta yliopiston ja sairaalan välille. Yhteishankkeissa ei ole useinkaan kiinnitetty huomiota tutkimustulosten omistussuhteisiin. Oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetun lain (656/1967) mukaan työnantajalla on oikeus työntekijän tekemään keksintöön. Yliopiston, korkeakoulun tai vastaavanlaisen tieteellisen opetuslaitoksen opettajaa ja tutkijaa ei kuitenkaan tässä ominaisuudessa pidetä laissa tarkoitettuna työntekijänä. Tilanne ei näin ollen ole yhdenmukainen. Lääketieteellisiin tutkimushankkeisiin liittyy potilasmateriaalin käyttö. Yliopistoja eivät koske säännökset potilasvahingoista. Hankkeisiin voi liittyä vastuita, joihin yliopisto ei voi sitoutua. Nykyisessä tilanteessa tulisikin tutkimussopimuksiin sisältyvät potilastutkimukset suorittaa sairaalassa. Johtopäätökset: 1) Yliopistojen keskushallinnon ja yliopistollisten keskussairaaloiden tulisi sopia keskenään erillisellä puitesopimuksella tutkimushankkeiden toteuttamisen käytännön periaatteista ja muusta yhteistyöstä. Tämän pohjalta on lisäksi jokaisesta tutkimushankkeesta tehtävä erillinen sopimus yliopiston keskushallinnossa. Sopimusten tulee noudattaa periaatteita, jotka on määritelty muissa ulkoista rahoitusta ja siihen liittyvien sopimusten tekoa koskevissa säännöksissä ja ohjeissa. Sopimukset tulee rekisteröidä. 2) Mikäli tutkimushankkeen vastuuhenkilö on yliopistoon palvelussuhteessa, hankesopimus tehdään yliopiston nimissä ja tutkimukseen saatuja varoja hallinnoi samoin yliopisto. Mikäli

18 18 sairaalalle tulee jostain hankkeesta tai sen osasta kustannuksia, tulee niistä sopia erikseen esim. alihankintasopimuksin. 3) Ulkoisilta tahoilta tulevat yliopiston tutkimushankkeeseen liittyvät mahdolliset erilliset palkkiot ja korvaukset yksittäisille yliopistoon palvelussuhteessa oleville tutkijoille sisällytetään tutkimussopimukseen ja niitä hallinnoi yliopisto. Kaikista tutkimushankkeeseen liittyvistä erillisistä palkkioista on sovittava tutkimussopimuksissa. Yliopisto voi maksaa palkkioita voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten ja päätösten mukaan. 4) Tavoitteena tulee olla avoimuus ja tiedonvaihtomekanismien luominen yliopiston ja sairaalan keskushallinnon välillä sekä ulkoisella että esim. EVO-rahoituksella toteutettavista hankkeista. Osapuolten tulisi aina tiedottaa toisilleen alkavista hankkeista kirjallisesti, esimerkiksi erityisillä sovittavilla lomakkeilla. 5) Yliopiston sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liittovaltuustoon ja liittohallitukseen nimeämistä jäsenistä toisen tulee olla keskushallinnosta. 6) Toiminnassa noudatettavista periaatteista tulee tiedottaa mahdollisimman laajalti koti- ja ulkomaisille rahoittajille esimerkiksi sopimusten valmistelun yhteydessä Yliopistojen ja niiden henkilöstön yritystoiminta Yliopistojen yritystoiminta Yliopistojen tehtävistä säädetään yliopistolaissa. Yritystoiminta ei kuulu näihin tehtäviin. Yliopistot suorittavat täydennyskoulutustehtävät ja tilaustutkimukset maksullisena palvelutoimintana noudattaen maksuperustelain sekä kilpailulainsäädännön määräyksiä. Joissain tapauksissa yliopistot ovat omistajina yhtiöissä. Yhtiön osakkeiden lunastaminen budjettivaroin edellyttää eduskunnan suostumusta. Tarkoituksena on, että yliopistot hoitavat niille määritellyt tehtävät talousarviossa näihin tarkoituksiin osoitetuin määrärahoin julkisena viranomaisena. Osaamisperusteisen yritystoiminnan syntyminen on myönteistä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Toiminnalle ei kuitenkaan ole yhtenäisiä menettelytapoja ja ohjeita. Toiminta on verraten uutta ja siihen liittyvät myös innovaatioiden hyödyntämisen immateriaalioikeudet. Yliopistojen henkilöstön yritystoiminta Jotkut yliopistojen henkilöstöstä harjoittavat yritystoimintaa joko omistamalla itse tai lähipiirinsä kautta yrityksen tai toimimalla jonkin yrityksen hallintoelimissä. Henkilöstön oma yritystoiminta edellyttää aina yliopiston lupaa sivutoimia koskevien säännösten mukaisesti. Virkamiehellä ei ole oikeutta harjoittaa yliopiston tehtävien kanssa kilpailevaa toimintaa. Ongelmia on esiintynyt ja väärinkäytösten vaara on olemassa erityisesti tapauksissa, jolloin yritys, jonka omistaa yliopiston henkilökuntaan kuuluva tai jonka hallintoelimissä henkilö-

19 19 kuntaan kuuluva on, harjoittaa liiketoimintaa yliopiston kanssa. Hallintomenettelylain esteellisyysperiaatteiden lisäksi voidaan tällöin rikkoa myös kilpailulainsäädäntöä sekä valtion hankinnoista annettuja määräyksiä.. Yliopistojen sivutoimilupien myöntöä koskevat periaatteet eivät aina ole olleet henkilöstön tiedossa puutteellisen sisäisen ohjeistuksen ja koulutuksen vuoksi. Samoin selvitysten perusteella kaikkien yliopistojen sivutoimiluparekisterit eivät ole olleet ajan tasalla. Yliopistot eivät näin ollen aina ole olleet myöskään tietoisia kaikista henkilöstönsä relevanteista omistajuuksista tai jäsenyyksistä. Johtopäätökset: 1) Yliopistot eivät saa siirtää tutkintoon johtavaa opetusta tai tutkimusta ja muita yliopiston perustehtäviä yksityisen yrityksen, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yliopiston henkilöstöön kuuluva ei myöskään saa harjoittaa yliopiston tehtäviin liittyvää kilpailevaa toimintaa. 2) Yliopiston varoilla tai muilla resursseilla ei saa suoraan tukea yritystoimintaa. Toiminnassa on noudatettava maksuperustelain, virkamieslain ja kilpailulainsäädännön sekä valtion hankintojen osalta annettuja määräyksiä. 3) Yliopistojen resursseja käyttävien yritysten kanssa on aina laadittava selkeät menettelytapoja sekä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat sopimukset. 4) Tutkimuksesta syntyvän yritystoiminnan ohjeistusta ja menettelytapoja on selkeytettävä koko yliopistolaitoksen osalta. 5) Yliopistojen on jatkuvasti päivitettävä henkilöstönsä sivutoimiluparekisteriä. Sivutoimi tulee kieltää, jos se haittaa asianomaisen virkatehtävien hoitoa, on yliopiston kanssa kilpailevaa toimintaa tai muutoin vastoin yliopiston etua. 6) Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus koskee myös virka-ajan ulkopuolella tapahtuvia sivutoimia Täydentävän rahoituksen sisäinen valvonta ja tarkastus Yliopistoissa täydentävän rahoituksen valvontaan ja tarkastuksiin käytetty resurssointi ja niitä koskeva sisäinen ohjeistus on osin ollut puutteellista. Sisäisen tarkastuksen järjestelyt eivät kaikkien yliopistojen kohdalla ole olleet asianmukaiset tai niiden resurssointi ei ole ollut riittävää toiminnan laajuuteen nähden. Kevään 2001 tulosneuvottelujen perusteella tilanteen on jo voitu todeta parantuneen. Yliopistot ovat tarkentaneet taloussääntöjään. Talousarvioasetuksen edellyttämät sisäisen tarkastuksen erilliset ohjeet on tarkoitus laatia kaikissa yliopistoissa vuoden 2001 loppuun mennessä.

20 20 Opetusministeriö on antamassaan kirjeessä korostanut muiden suositusten ohella, että yliopistojen sisäinen tarkastustoimi tulee järjestää jatkuvana yleisten tarkastustointa koskevien standardien ja suositusten mukaisesti. Valvonnan tehokkuutta ja resurssointia tulee lisäksi lisätä sisäisin toimenpitein. Tarkastustoimen tulee olla suoraan ylimmän johdon alaisena mahdollisimman suuren riippumattomuuden varmistamiseksi. Johtopäätös: 1) Työryhmä katsoo, että yliopistojen täydentävän rahoituksen sisäisen valvonnan ja tarkastustoimen kehittämistä ja järjestämistä koskevat valtion talousarviosta annetut säännökset ovat riittävät. Yliopistojen on otettava huomioon tulosneuvotteluissa ja erillisillä kirjeillä annetut muut ohjeet. Valvonnan ja tarkastustoimen laadun kehittämiseksi yliopistojen on otettava huomioon tässä mietinnössä tehdyt muut johtopäätökset ja suositukset.

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Valtuusto 10.6.2009 1 SISÄLLYSLUETTELO Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunta... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta...

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 108/53/

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 108/53/ VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 108/53/02 7.5.2002 Opetusministeriö Lapin yliopisto LAPIN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Lapin

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 2 ja 5 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1987 Nro 52 Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista Säädöskokoelmassa on julkaistu seuraava laki (627/87): A Laki valtion liikelaitoksista Annettu Naantalissa

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Rahoituksen seuranta - ohje. Ulkopuolisen rahoituksen tutkimukset

Rahoituksen seuranta - ohje. Ulkopuolisen rahoituksen tutkimukset Rahoituksen seuranta - ohje Ulkopuolisen rahoituksen tutkimukset 1.12.2016 1 Sisällys 1. Katelaskelma... 1 2. Rahoituksen toteumalaskelma... 3 3. Tutkimusten muu talouden raportointi... 4 2 1. Katelaskelma

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset

2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset 2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset 2.1. Maksuliike Valtion maksuliikkeen hoitamisesta on säädetty talousarviolain 13 ja 13a :ssä sekä talousarvioasetuksen luvussa 5. Valtion maksuliikkeeseen sisältyy

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 15.05.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN TILINTAR-

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Valtiokonttori Määräys 1 (5) 30.10.2015 Dnro VK/926/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Voimaantulo Lisätiedot

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 12.12.2007 Dnro 435/03/2007 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON TILIT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 42 b :n 4 momentin

Lisätiedot

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 19.5.2006/369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan suomalaisten korkeakoulujen palveluksessa olevien

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Tämä ohjeluonnos perustuu eduskunnassa vielä käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen (HE 92/2008), jonka on esitetty tulevan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

Tekijänoikeussopimukset

Tekijänoikeussopimukset Tekijänoikeussopimukset Virtuaaliamk:n yhteyshenkilöpäivät Helsinki 11.2.2004 Ari Koivumaa ari.koivumaa[at]ulapland.fi 1. Opm:n sopimusmallit sopimus työntekijän kanssa tekijän työ- tai virkatehtävänä

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen järjestämien palvelujen siirto yliopistoille niiden irtaantuessa budjettitalouden piiristä

Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen järjestämien palvelujen siirto yliopistoille niiden irtaantuessa budjettitalouden piiristä VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus 07.10.2009 Dnro 521/03/2009 Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen järjestämien palvelujen siirto yliopistoille niiden irtaantuessa budjettitalouden piiristä VALTIOKONTTORI

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN 27. 28.5.2002 Liite 5. REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN YLEINEN TIEDONSAANTIOIKEUS : REKISTERISELOSTE HENKILÖKOHTAINEN TIEDONSAANTIOIKEUS: - Rekisteröityjen informointi henkilötietojensa

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 16 1.1.2013

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT PALUUVAIHE III. 1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Hyvä hallinto ja sisäinen valvonta

Hyvä hallinto ja sisäinen valvonta Hyvä hallinto ja sisäinen valvonta VTV Nyt! Valtiontalouden tarkastusvirasto 16.1.2017 Pasi Leppänen Määräraha ylittyi merkittävästi Palkkaa maksettu työsuhteen päätyttyä Koulunjohtaja kavalsi lahjoitusvaroja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Ohjesääntö hallinnon opiskelijaedustajista

Ohjesääntö hallinnon opiskelijaedustajista Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Ohjesääntö 1 (5) Ohjesääntö hallinnon opiskelijaedustajista 1. luku Yleistä 1 Säännösperusta 2 Sovellusala Yliopistoilla on perustuslain 123 perusteella itsehallinto. Yliopistolain

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ohje

Sisäisen valvonnan ohje Sisäisen valvonnan ohje Kuntayhtymähallitus 15.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VALVONNAN RAKENNE 3 1.2 Johtamis- ja hallintojärjestelmä 3 1.2 Kuntayhtymän valvonnan

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo: Muutettu ,voimaantulo 1.1.

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo: Muutettu ,voimaantulo 1.1. KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 12.3.2012 Voimaantulo:1.1.2013 Muutettu 10.12.2012,voimaantulo 1.1.2013 2 Sisällysluettelo 1. LUKU VAPAA-AIKALAUTAKUNTA...

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki 3. luku 3 Hallintolaki (6.6.2003/434) 5. luku

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET FP 7 Marie Curie Grant Agreement Annex III [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT EUROOPASSA TYÖSKENTELEVILLE TUTKIJOILLE] [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot