TRAUMAPERÄISET HÄIRIÖT OPPILAALLA Ylivieska Mira Talala (KM/kasvatuspsykologia, kognitiivinen psykoterapeutti)

Transkriptio

1 TRAUMAPERÄISET HÄIRIÖT OPPILAALLA Ylivieska Mira Talala (KM/kasvatuspsykologia, kognitiivinen psykoterapeutti)

2 YLEISTÄ TRAUMOISTA JA TRAUMATISOITUMISESTA

3 TRAUMAN MÄÄRITTELYÄ Yksittäinen trauma = esim. erilaiset onnettomuudet ja luonnonkatastrofit, väkivallan kohteeksi joutuminen, yksittäinen seksuaalinen hyväksikäyttö Jatkuva traumatisoituminen = esim. perheväkivallan keskellä eläminen, pitkään jatkuva koulukiusaaminen, toistuva seksuaalinen hyväksikäyttö, sota Vakavin trauma syntyy kun ihminen joutuu toisen ihmisen pahuuden kohteeksi Traumaan liittyy voimakas pelko, kauhu ja avuttomuus vaikutus emotionaalisiin, kognitiivisiin ja fysiologisiin prosesseihin Pitkittynyt tai toistuva tilanne syventää traumaa Häpeän tunne vaikeuttaa puhumista ja näin avun saamista

4 TRAUMATISOITUNEEN MÄÄRITTELYÄ Välittömät uhrit Läheltä piti tilanteeseen joutuneet (mitä olisi voinut tapahtua ) Onnettomuuksissa tekijä (esim. päälle ajaja) Piilouhrit = olisi pitänyt olla paikalla, mutta esim. myöhästyi Sijaistraumatisoituneet Sekundaarinen traumatisoituminen perheessä

5 TRAUMAN KOKEMINEN Kokemuksen traumaattiseksi määrittelyyn vaikuttaa kolme tekijää: 1. Objektiivisesti traumaattiseksi määritelty tilanne 2. Subjektiivinen tulkinta tapahtuman traumaattisesta luonteesta 3. Yksilön tunnereaktio tapahtumaan Tulkintaan vaikuttaa aiempi elämänhistoria, kiintymyssuhteen laatu, persoona

6 TRAUMAN MUISTAMINEN Stressihormonin suuri määrä tieto kulkee nopeaa reittiä aivorungon läpi käymättä tietoisessa mielessä tarkkoja yksittäisiä muistikuvia, ei tarkkaa kertomusta Aikakäsityksen poikkeavuus Dissosiaatio Amnesia / muistojen kieltäminen ja välttely Muiston pakastuminen Ennen kielenkehitystä tapahtunut traumatisoituminen koodautuu aistimuksina vaikea palauttaa myöhemmin käsitteellisenä puheena/ajatuksina mieleen (kehomuistot)

7 TRAUMAN VAIHEET

8 PSYYKKINEN SOKKI Sokkitilassa aivokapasiteetista on käytössä suurempi osa kuin normaalisti vahvat muistikuvat flashbackit Sokkivaiheessa kohdatut ihmiset jäävät erityisen vaikuttavina mieleen Havaintoalue kapeutuu Ajantaju katoaa Tunteiden puuttuminen 80% ihmisistä supertoimintakykyisiä, 20% paniikissa

9 PSYYKKINEN SOKKI Regressio lapsenomaiset tarpeet (mm. halu totella auktoriteetteja ja antaa muiden päättää omasta puolesta) Huoli läheisistä suurempi kuin omasta selviytymisestä Dissosiaatio Sokkivaiheessa uhri tarvitsee kuuntelijaa, ei keskustelijaa tai neuvonantajaa

10 SOKKIVAIHEESEEN JUMIUTUMINEN Psyykkistä käsittelyä ei tapahdu Sokin suojaava vaikutus on tarpeellinen, mutta voi johtaa täydelliseen torjuntaan ja kieltämiseen muistamattomuus Uusi traumaattinen tapahtuma voi aktivoida kapseloituneen trauman

11 REAKTIOVAIHE Alkaa kun välitön vaara ja uhkatilanne on ohi, kesto muutamia päiviä Tietoisuus ja ymmärrys tapahtuneesta Tunnekuohut Irrationaalinen häpeän ja syyllisyyden tunne Voimakkaat somaattiset reaktiot Tarve ja halu puhua tapahtuneesta

12 REAKTIOVAIHEESEEN JUMIUTUMINEN PTSD = Voimakkaat reaktiot eivät lievene ajan myötä vaan jäävät päälle Akuutti (kesto yli 1kk tapahtuneesta) Viivästynyt (oireilu alkaa n. 6kk tapahtuneen jälkeen Totuuden kieltäminen (epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja syyllisten etsintä) Suruun juuttuminen (oman elämän jatkamisen kokeminen menetetyn hylkäämiseksi) Rikollinen ja epäsosiaalinen käyttäytyminen

13 PTSD (Post Traumatic Stress Disorder) Traumaattinen tilanne sekä voimakas pelko / kauhu -kokemus Uudelleen läpieläminen ajatuksissa, unissa, flashpackeissa Voimakas ahdistus tai fysiologisia reaktioita traumaa muistuttavissa tilanteissa Traumaan liittyvien asioiden välttely Kykenemättömyys muistaa trauman keskeisiä seikkoja Kiinnostuksen katoaminen, tunteiden laimeneminen, etääntyminen muista, tulevaisuuden toivottomuus Jatkuvia vireystilan oireita; univaikeudet, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, varuillaan olo / säikkyminen Oireet kestävät yli 1kk (reaktiovaiheeseen juuttuminen) Oireet aiheuttavat kärsimystä ja haittaa

14 KÄSITTELYVAIHE Mieli kääntyy sisäänpäin, tarve puhumiseen lakkaa en jaksa enää puhua siitä vetäytyminen ja halu olla yksin vaara masentua! Aluksi tapahtunut on mielessä kaiken aikaa Psyykkisen jouston vähentyminen epätyypilliset raivokohtaukset ja voimakas ärtymys Työ ja opiskelu voi tuntua ylivoimaisen raskaalta arki kuitenkin kuntouttaa Tulevaisuuden perspektiivi puuttuu

15 TULEVAISUUDEN PERSPEKTIIVIN PUUTTUMINEN Ennustettavuus Omat vaikutusmahdollisuudet Toiveikkuus Traumatisoituneella (reaktio- ja käsittelyvaiheessa mikään näistä ei täyty mielessä) Lohdutus perustuu tulevaan ja tulevan puuttuessa lohtua ei ole

16 UUDELLEEN ORIENTOITUMISEN VAIHE Tulevaisuuden perspektiivi palaa ajatuksiin Traumasta tulee tietoinen osa omaa itseä ja kehityshistoriaa vs. torjuttu ja kielletty kokemus Tapahtuman ajattelu on tahdonalaista

17 TRAUMAN HOITAMINEN Traumaterapia Kognitiivinen psykoterapia + vanhempien ohjaus Perheterapia Psyko-fyysinen terapia Toimintaterapia Taideterapiat Koulun työntekijöiden tehtävä: Huomata, selvittää, tunnistaa, ohjata hoitojärjestelmään: Alle 16-v. hoito julkisella puolella, yli 16-v. mahdollisuus Kelan tukemaan terapiaan.

18 LAPSI JA TRAUMA

19 KIINTYMYSSUHDE-NÄKÖKULMA Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsen tarpeisiin on vastattu riittävällä sensitiivisyydellä lapsen kokemus itsestä tärkeänä ja merkityksellisenä hoivaajalleen, kyky ottaa huolenpitoa ja hoivaa vastaan aikuisena luottamus omaan pärjäävyyteen, kyky pyytää apua, kyky ottaa lohtua vastaan Välttelevässä/turvattomassa kiintymyssuhteessa lapsen tarpeisiin ei ole vastattu tai on vastattu viiveellä/vihaisesti/tunteettomasti lapsi oppii, ettei hänellä (hänen tunteillaan ja tarpeillaan) ole merkitystä, tunteet ja tarpeet jäävät vieraiksi tai uhkaaviksi käsitys itsestä arvottomana, omien tarpeiden laiminlyönti, ei kykyä tukeutua muihin ja saada lohdutusta

20 KIINTYMYSSUHDE-NÄKÖKULMA Ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa vanhemmuus on ollut epäjohdonmukaista (hoivaava vs. uhkaava) lapselle ei synny pysyvää / jatkuvaa käsitystä itsestään, muista tai maailmasta itsetunto ja minäkäsitys hataria oppii pärjäämään omillaan, voi näyttäytyä ulkoisesti vahvana, mutta on sisäisesti hukassa tunteidensa ja todellisten tarpeidensa kanssa Varhainen kiintymyssuhde vaikuttaa muihin suuntautuneisuuteen myöhemminkin ja johtaa kiintymyssuhteen vahvistumiseen sellaisenaan myös nuoruudessa / aikuisuudessa

21 AUTONOMINEN HERMOSTO JA TRAUMA Ei tahdonalainen, kehittyy implisiittisesti Autonomisen hermoston eri osien hyvän yhteispelin kehittyminen vaatii turvallisuuden tunteen Turvattomuus (traumaattiset tapahtumat) aktivoivat primitiivisiä osia yhteyksiä ylemmällä aivokuorella ei pääse syntymään tunnesäätelykyky ei kehity normaalisti autonominen hermosto toimii liikaa (hyökkäysrefleksi) tai liian vähän (ei puolustaudu uhkatilanteissa)

22 LAPSEN KOKEMUS Lyhytjänteisyys lapsi surahtaa Konkreettisuus Lapsi kiinnittää esim. onnettomuuden käsittelyssä huomiota aikuisen mielestä omituisiin konkreettisiin asioihin Egosentrisyys Voimakas syyllistyminen aikuisen vähättely ei helpota oloa Lapsi vaistoaa asiat mielikuvitus täyttää aukot syyllisyys Tietoa ei kannata viivytellä Lapsi kokee luottamuksen menetyksenä, jos kuuleekin koko totuuden muilta kuin siltä, joka osatotuuden on ensin kertonut Lapsen nähden saa itkeä, mutta syy tulee selittää Vanhempien avoimuus / tunteiden peittely siirtyy lapselle

23 LAPSEN TRAUMATISOITUMINEN Persoona, kiintymyssuhde, aiemmat kokemukset vaikuttavat tilanteen kokemiseen traumaattisena Traumatisoivan tilanteen tunnusmerkkejä: kuolemanpelko, väkivalta, epäinhimillinen kohtelu, turvattomuus, menetykset, pelottavat näkymät ja äänet Lapsi ei erota itseään vanhemmistaan vanhemman kokemus tuntuu samalta kuin oma / lapsi voi kokea hätäännystä, jos hänet pelastetaan ennen omia vanhempiaan Avuttomuus vs. kaikkivoipaisuuden kokemus Yli 4 traumatisoivaa tilannetta / tapausta kasvattaa todennäköisyyttä, että traumoilla on pysyviä haittavaikutuksia

24 SOPEUTUMINEN VS. TRAUMATISOITUMINEN (Lähde: Punamäki R-L, How to help children experiencing traumatic stress. STAKES) Akuutit adaptiiviset sopeutumiskeinot Akuutit maladaptiiviset sopeutumiskeinot Tunteiden turtuminen ja vetäytyminen Pelokkuus Vihaisuus Aikuisiin ripustautuminen Suru ja itku Univaikeudet Painajaiset Trauman käsittely leikissä Tajunnan menetys Voimakas dissosiaatiokokemus Irrationaalinen käytös Kontrolloimaton nauru

25 SOPEUTUMINEN VS. TRAUMATISOITUMINEN Adaptiiviset reaktiot pitkällä aikavälillä Maladaptiiviset reaktiot pitkällä aikavälillä Tapahtuneen ajattelu ja siitä puhuminen (6kk) Mielialavaihtelut Keskittymisvaikeudet Epäluuloisuus Traumaan liittyvät leikkien aiheet Kuolemaan ja moraaliin liittyvät pohdinnat Turvallisuushakuinen käytös Painon lasku Mielenkiinnon menetys elämää kohtaan/masennus Ylenmääräinen nukkuminen Keskittymiskyvyn totaalinen menetys Poissaolevuus Rituaalinen leikki Mielikuvituksen hallitsemattomuus Kontrolloimaton aggressiivisuus Painajaiset

26 TRAUMAN VAIKUTUKSIA KEHITTYVÄÄN PSYYKEEN Ihmiskuvan ja maailmankuvan vääristymät sodan ihannointi ja korostunut nationalistisuus Tulevaisuuden näkeminen toivottomana Uskomukset nuorena kuolemisesta Viha (vihollista tai väärintekijää kohtaan) vääristää ja häiritsee normaalia kognitiivista ja moraalin kehitystä

27 IKÄKAUSIEN VAIKUTUS TRAUMATISOITUMISEEN Jokaiseen ikäkauteen liittyy erilaisia haavoittuvuuksia Abstrakti ajattelu ja kielenkehitys käsittelyssä ja muistamisessa olennaisia muutostekijöitä Egosentrisyys syyllisyys

28 VAUVAIKÄINEN Vanhempien traumatisoituminen vaikuttaa perushoivaan sekä tunneilmastoon Varhainen traumatisoituminen voi vaikuttaa monella tapaa kiintymyssuhteen kehitykseen Kiintymyssuhdetrauman synty

29 LEIKKI-IKÄINEN Uskon menetys aikuisten ja maailman hyvyyteen turvattomuus ja epäluottamus Aiemmin opittujen taitojen ja itsenäistymiskehityksen taantuminen Voimakas ripustautuminen vanhempiin Tapahtumien käsittely leikkimällä / passivoituminen Selviytymiskeinona usein tapahtuneen käsittelyn välttely ja unohtaminen Yölliset kauhukohtaukset, levoton nukkuminen ja painajaiset Heikentynyt ruokahalu vaikutus pituuskasvuun Maailmankuvan maagistuminen Altistaa pakko-oireisuudelle

30 KOULUIKÄINEN JA NUORUUSIKÄINEN Häiritsevät ajatukset, keskittymiskyvyttömyys ja muistin häiriöt Moraalikehityksen häiriintyminen ajattelun musta-valkoisuus Traumafiksaatio Kuolemattomuuden tunteen menetys Death imprint Välinpitämättömyys ja hakeutuminen vaaratilanteisiin voi johtaa itsesyyttelyyn ja masennukseen Tunnetilojen puuduttaminen television, pelien tms. avulla (vrt. aikuisilla alkoholi) Psykosomaattiset oireet (vatsakivut, päänsärky) Syömishäiriöt, tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden alku

31 TRAUMAN KÄSITTELY LAPSILLA Leikki Unet / Painajaiset (Non-REM-vaiheessa) pitkään jatkuessa PTSDn oire Mielikuvitus Vanhempien hiljeneminen tapahtuneesta ei poista lapsen tarvetta ymmärtää tapahtunutta Ylisuojelevat vanhemmat passiivisuus ja foobisuus Rajat, rakkaus ja hyväksyntä auttavat toipumaan Erityisesti äidin reagointi traumatilanteeseen vaikuttaa lapsen selviytymiseen

32 LAPSEN TRAUMASTA SELVIYTYMINEN Hyvin selviytyvillä lapsilla näyttäisi olevan: Kyky säilyttää lämpimät ja turvalliset kiintymyssuhteet trauman tapahtuessa Kyky luoda mielikuvitusmaailma, joka suojaa todellisuuden tapahtumilta Kyky suhtautua joustavasti/mukautuvasti vaikeisiin elämäntilanteisiin Kyky hakeutua aikuisten tarjoaman avun piiriin Kyky säilyttää muisto hyvistä ajoista Kyky lykätä järjellä vaikeiden tunteiden ja muistojen käsittelyä kunnes tilanne on riittävän turvallinen niiden käsittelyyn

33 TRAUMAN TYÖSTÄMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Aiemmat traumaattiset kokemukset, jotka ovat muokanneet persoonaa Kiintymyssuhteen laatu kyky hakea ja ottaa apua vastaan (itseluottamus, omien tarpeiden tunnistaminen ja luottamus muihin) Sukupuoli Kielellinen lahjakkuus Sosiaalinen tuki, sosiaalisten tukiverkkojen toimivuus

34 RESILIENSSI-TEORIA Yle esitti helmikuussa 2017 Ranskan johtavan neuropsykiatrin Boris Cyrulnikin haastattelun, jossa on kiinnostava näkökulma lapsen selviytymiseen ja psyykkisen joustavuuden palautumiseen. Video on artikkelin lopussa oheisessa linkissä ajassa 10:14 eteenpäin. kiatri-boris-cyrulnik-trauma-tekee Syksyllä 2018 ilmestyy suomenkielinen uusi teos Resilienssi (Soili Poijula)

35 TRAUMAN KIERRE Lapsuudessa/nuoruudessa koettu trauma Aikuisuudessa koettu trauma Uusi traumatisoituminen Yksinäisyys Luottamusongelmat Eristäytyminen Haavoittuvuus Maladaptiiviset selviytymiskeinot: Päihteet Seksuaalinen riskikäyttäytyminen Tunteiden välttely

36 TRAUMAATTINEN AMNESIA JA DISSOSIAATIO

37 TRAUMAATTINEN MUISTO Kielellinen muisto (Verbally accessible memory) Tietoinen Sisältää faktoja ja kertomuksen tapahtumien kulusta Voidaan palauttaa helposti mieleen Situationaalinen muisto (Situatuonally accessible memory) Vähemmän kontrolloitavissa oleva Tapahtumaa muistuttavat asiat laukaisevat Yksityiskohtaisia muistikuvia Emotionaalisesti latautuneita muistoja

38 TRAUMAATTINEN AMNESIA? Yksilö voi psyyken suojakeinona tukahduttaa traumaattiset muistot tai muistikuvia ei dissosiaation vuoksi ole mahdollista tavoittaa Traumamuisto on silti olemassa tunnetiloissa Laukaiseva tekijä voi palauttaa tukahdetun muiston yksityiskohtaisesti ja tarkasti Muistojen käsittely (esim. terapiassa) selkeäksi kertomukseksi auttaa työstämään niitä osaksi omaa historiaa ja hyväksymään tapahtuneen Muistamattomuus voi olla myös keino suojautua häpeän tai syyllisyyden tunteilta Tekijän amnesia (=red out tapahtuman muistaminen vain tekohetken tunnetilassa)

39 VASTAKOHTANA HYPERMNESIA Erityisen tarkka ja elävä muistikuva sekä kyvyttömyys unohtaa tapahtunutta Tutkimuksia tehty juutalaisvainosta ja Pol Potin ajoista selvinneille

40 DISSOSIAATIO Tietoisuuden, muistin, identiteetin tai ympäröivän maailman käsitykseen liittyvä häiriö tai hajaannus vaikeuttaa tapahtuneen käsittämistä ja käsittelyä Yhtäkkinen tai vähittäin tuleva Hetkellinen tai krooninen Derealization = Tunne, että tapahtumat ovat unta Depersonalization = ruumista irtaantuminen, ajan ja paikan -tajun menetys Pakkovaellus = Identiteetin ja menneen kadottaminen ja uuden luominen, vaeltaminen pois omasta elinpiiristä (ei pysyvä tila) Dissosiatiivinen identiteettihäiriö = useampi identiteetti samassa henkilössä

41 LAPSEN JA NUOREN DISSOSIAATION TUNNISTAMINEN Traumaattisten tapahtumien muistamattomuus tai kieltäminen Poissaolokohtaukset Persoonallisuuden ailahtelu Epätavallinen unohtelu ja hämmennys tutuissa tilanteissa Huono (ikätasoon nähden) ajantaju Huomattava päivittäinen / tunneittainen vaihtelu suoriutumistasossa Nopea taantuminen Tekemisten kieltäminen ja valhetelu ilmeisissä tilanteissa, ei opi kokemuksista Nopeasti vaihtuvat ja / tai ohimenevät fyysiset vaivat Ikään kuulumaton seksuaalinen käytös

42 jatkuu Lapsella on selittämättömiä vammoja ja/tai vahingoittaa itseään Aistiharhat Hyvin eläväinen mielikuvituskaveri Toistuvia raivokohtauksia, joiden aikana lapsella on poikkeuksellisen suuret voimat Unissakävelyä usein Epätavallisia yöllisiä kokemuksia (aaveita, epämääräisiä muistikuvia, selittämättömiä tapahtumia) Itsekseen puhumista / keskustelua eri äänensävyillä Lapsesta voi erottaa kaksi tai useamman selkeästi toisistaan erillisen persoonan, jotka vaihtelevat

43 TRAUMAN KOGNITIIVISIA VAIKUTUKSIA

44 TRAUMA JA OPPIMISVAIKEUDET 1. Neurologiset oppimisvaikeudet (laaja-alaiset ja erityiset) 2. Epäedullisista kasvuolosuhteista /traumasta johtuvat oppimisvaikeudet Tunne-elämän ongelmista johtuva vaikeus oppia Tarkkaavaisuuden / keskittymisen ongelmat Muistitoimintojen häiriöt

45 TRAUMAN VAIKUTUKSET OPPIMISEEN Pelko ja uhka vaikuttaa aivokemiaan kapasiteetti ei ole normaalisti käytettävissä jatkuvan hälyytystilan vuoksi Koulusuoriutumisen taso heittelee Kielellinen kehitys voi jäädä jälkeen, erityisesti perheväkivalta-tapauksissa Muistin ja tarkkaavuuden häiriöt Tunnetilan muutokset ja vireystilan ongelmat ADHD ja PTSD oireilevat ulospäin samankaltaisesti taustatiedolla tärkeä merkitys tuen ja hoidon suunnittelussa

46 TRAUMAN PSYYKKISIÄ VAIKUTUKSIA Traumatausta voi hidastaa normaalia kasvua ja kehitystä psyykkisesti ja sosiaalisesti Traumatausta altistaa erilaisille mielenterveyden ongelmille (syömishäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, masennus, itsetuhoisuus, päihteet) Kokemus itsestä huonona, epäonnistuneena, pahana ja pahan ansainneena Kokemus avuttomuudesta (paniikkioireilu) Kokemus turvattomuudesta (pelkotilat, ahdistuneisuusoireilu) Trauma muodostaa kahleen, joka suuntaa ja vaikuttaa yksilön valintoihin Syyllisyyden ja häpeän tunteet

47 TRAUMAPERÄINEN PERHEDYNAMIIKKA VANHEMPIEN TRAUMATISOITUMISEN PITKÄAIKAISIA VAIKUTUKSIA LAPSEN KASVUOLOIHIN

48 VAIKENEVA PERHE Tapahtuneesta vaietaan vanhemman yritys suojella lasta kauheuksilta kieltämällä niiden tapahtuminen tai vaikenemalla kaikesta lapsi jää yksin pelottavien mielikuvien ja tunteiden kanssa Lapselle ei synny kertomusta tapahtumista Lapsi ei opi käsitteellistämään kokemaansa, tunteitaan Tunteista voi tulla pelottavia, hallitsemattomia Emotionaalinen etäisyys lapseen Esim. juutalaisvainosta selvinneet

49 TRAUMAAN FIKSOITUNUT PERHE Traumaattista tapahtumaa muistellaan jatkuvasti ja tunnekokemus pidetään elävänä Tyypillistä sodan kokeneissa perheissä Jatkuva kertaaminen ei edistä trauman käsittelyä muut joutuvat emotionaalisesti etäännyttämään itsensä, jotta eivät sijaistraumatisoidu Vihaisuus, katkeroituneisuus

50 TRAUMAORGANISOITU PERHE Vanhempien maailmankuva on trauman vuoksi vääristynyt ylisuojelevuus / liiallinen rankaisevuus Omien kokemusten siirtyminen lasten kasvatukseen (esim. kidutuksen kokeneet) Esiintyy mm. perheväkivaltaperheissä

51 TRAUMASTA SELVINNYT PERHE Trauma on olemassa, osa perheen ja yksilöiden historiaa siitä voidaan keskustella sekä asia- että tunnetasolla Lapsen kysymyksiin vastataan Lapsen tunnetilat otetaan vastaan, tunnistetaan ja nimetään Lapsi saa mallin, että kauheistakin asioista voi selviytyä Annetaan lapselle malli avun pyytämisestä ja -hakemisesta Trauma tulee työstetyksi lapsen ajattelun kehityksen eri vaiheissa Uusi kokemus turvallisuudesta

52 OPETTAJAN TYÖ JA TRAUMATISOITUNUT OPPILAS

53 OPETTAJAN ROOLI Tunnistaa lapsen hätä Kontakti huoltajiin Oppilashuollon konsultaatio Tarvittaessa lastensuojeluilmoitus (ei vaadi vanhemman suostumusta) / palvelutarpeen arvion pyyntö sosiaalihuoltolain perusteella (yhteistyössä vanhemman kanssa) Suunnitella lapsen pedagoginen tuki Tukea ja turvata lapsen vointi koulupäivän aikana rauhoittaa ja vakauttaa / ohjata tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle Huolehtia omasta jaksamisestaan

54 OPPILASHUOLLON ROOLI Opettajien konsultaatio ja tukeminen Havainnointi luokissa Lapsen ja perheen tapaaminen Tuen miettiminen oppilaan koulupäivään (rauhoittumispaikat, mahdolliset tukikäynnit) Yhteisöllinen tukeminen (traumatisoituneen oppilaan luokkayhteisö) Ennaltaehkäisy (kiusaaminen, masennus, sosiaalinen jännitys, yksinäisyys) Hoitoprosessin tunteminen ja hoitoon ohjaus Omasta jaksamisesta huolehtiminen

55 TRAUMATISOITUNEEN KOHTAAMINEN (Raja, S.) Kuuntele, mutta sinun ei tarvitse olla terapeutti aseta rajoja itseäsi kuunnellen ja ohjaa oppilas keskustelemaan muiden ammattilaisten kanssa ja huolehdi omasta palautumisestasi Vaikka olisit itse kokenut vastaavaa, älä jaa kokemuksiasi traumatisoituneen kanssa voit kuitenkin kertoa, mikä sinua on auttanut hankalina hetkinä (adaptiivisten selviytymiskeinojen opettaminen) Jos olet kuuntelijan roolissa, älä kysele yksityiskohtia Sinulla ei tarvitse olla vastauksia tai ratkaisuja, jos oppilas haluaa uskoutua sinulle, vain läsnäolo on tärkeää

56 TRAUMATISOITUNEEN OPPILAAN TUKEMINEN Kehon jännitystilan purku; palleahengitys, lihasrentoutus, silittäminen / rauhoittava kosketus mieli aistii kehosta vireystilaa Ahdistuneen mielen rauhoittaminen; turvapaikka, turvakupla, mielikuvarentoutukset, mindfulness-harjoittelu, aikaan ja paikkaan kiinnittäminen (=vakauttaminen) Mahdollisuus käydä traumamuistoa läpi ammattilaisen kanssa, mikäli lapsi/nuori sitä itse haluaa tarvittaessa tulkki (tunnekieli = oma äidinkieli) Syyllisyyden ja häpeän lievittäminen normalisoimalla lapsen tunteita ja tilanteen epänormaaliutta

57 TRAUMAN HUOMIOIMINEN KOULUSSA JA OPISKELUSSA Normaali kapasiteetti ei ole käytettävissä vaatimustasoa madallettava sekä laadussa että määrässä miten huomioidaan arvioinnissa? Arki on lapselle paras kuntoutus aktivointia, tekemistä, muuta ajateltavaa Tavoitteiden, suoritustapojen, koulupäivän pituuden eriyttäminen tai yksilöllistäminen ja esim. vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

58 MITEN AUTTAA PANIIKKIKOHTAUKSEN SAANUTTA Rauhallinen tila Jonkun ihmisen kanssa keskustelu (ajatuksille uusi kohde) Liikkuminen tai puuhailu Hetkeen kiinnittäminen (esim. esineiden laskeminen, mindfulness, kamman tunnustelu) Ajatusten keskittäminen (kertotaulut, laskeminen 100 alaspäin, luettelot)

59 RAUHALLINEN KEHO - RAUHALLINEN MIELI Hengityksen rauhoittaminen Fyysisten tuntemusten rauhoittuminen Rauhallisemmat ajatukset Vähentynyt ahdistuneisuus Vähemmän välttelykäyttäytymistä

60 VAKAUTTAMINEN (TÄHÄN HETKEEN KIINNITTÄMINEN) Katsele ikkunasta ja havainnoi tarkasti, mitä näet Etsi ympäristöstäsi eri värejä Keskity kuuntelemaan kellon tikitystä / omaa hengitystä / ympäristön ääniä Tunnustele lattiaa tarkasti jalkapohjillasi Tunnustele, miltä tuntuu istua tuolilla; miten selkä osuu tuoliin, miten jalat painautuvat tuolia vasten, jne Tunnustele käsissäsi jotakin esinettä ja kuvaile mielessäsi, miltä se tuntuu Koskettele sormilla kasvojasi ja hiuksiasi ja tunnustele, miltä se tuntuu Haistele esim. sitrushedelmää ja keskity tuoksuun Juo kylmää juomaa ja tunnustele, miltä se tuntuu suussa, kurkussa, mahassa Syö kirpeää purkkaa tms. ja keskity makuaistimukseen

61 ANKKURI-HARJOITUS Ankkurin tarkoitus on muistuttaa tästä hetkestä, turvasta ja hyvästä olosta Keino ja pyrkimys muuttaa psyykkisesti hankalaa olotilaa Helpottaa ahdistunutta ruminointia Ankkuri voi olla kohta omassa kehossa tai esine, jota voi pitää esim. taskussa mukana

62 MITEN VOI HELPOTTAA PAINAJAISIA Kirjoita tai piirrä painajaisuni tai ahdistava uni Mieti unelle rauhoittava loppu ja kirjoita / piirrä uudelleen kuvitettu uni Unen voi myös kertoa nauhalle ja kuunnella korjattua versiota iltaisin, jos painajaisten pelko haittaa nukahtamista

63 TYÖNTEKIJÄN JAKSAMINEN

64 SIJAISTRAUMATISOITUMINEN (Charles Figley) Secondary traumatic stress disorder Compassion fatigue = myötätuntouupumus Vicarious traumatization = sijaistraumatisoituminen Emotional contagion = tunnetartunta Kärsimys tarttuu hoitavaan / läsnäolevaan ja kuuntelevaan henkilöön tietoisella, tiedostamattomalla ja somaattisella tasolla Hiljentävä vaste: Auttaja ohjaa keskustelua suuntaan, joka kuormittaa ja traumatisoi häntä vähemmän Oireilee PTSD-oireilla ja/tai työuupumusoireilla Auttajan persoona ja elämänhistoria vaikuttavat

65 FIGLEYN ARP-MALLI HOIDOSSA 1. Hoitajan / auttajan roolista luopuminen 2. Kuormittavien ja voimaannuttavien tekijöiden kartoittaminen 3. Ahdistuksen hallinta mielikuva- ja rentouttamismenetelmillä 4. Kertomuksen sanoittaminen ymmärrys ja hyväksyntä 5. Altistusmenetelmät 6. Kognitiivinen jälleenrakennus (uskomukset, arvot) 7. Omaehtoinen jälkihoito

66 OMAN JAKSAMISEN TUKEMINEN Työajan rajaaminen Oman ydintehtävän ja -osaamisen tunnistaminen ja rajaaminen Konsultaation hakeminen Työnohjaus Mindfulness / rentoutumis -harjoitusten säännöllinen käyttö Huolen korit Oman kehon kuuntelu ja stressin merkkien tunnistaminen leikkisyyden lisääminen elämään

67 KIRJALLISUUTTA / LINKKEJÄ hyviä artikkeleita (myös ruotsinkielellä osa) ja ohjeita/tietoa Nissilä & Sarlin: Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Poijula, S.: Lapsi ja kriisi, selviytymisen tukeminen Ayalon, O: Selviydyn! Raja, S.: Overcoming Trauma and PTSD. (Workbook) Figley, C: Treating compassion fatigue Nissinen, L: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Siukola, K: Kerttu ja kainalokana Bourne, E.: Vapaaksi ahdistuksesta: Työkirja paniikista ja peloista kärsiville Stallard, P: Ajattelemalla iloa

68 Harjoituksia oppilaille ja itselle

69 TURVAPAIKKA-HARJOITUS Tavoitteena aktivoida parasympaattista hermostoa kehon rauhoittuminen Tunnetilan muutos Voidaan opettaa oppilaille, joilla on pelkoja, ahdistusta, jännitystä tai traumaperäistä oireilua Lasten kanssa turvapaikka voidaan lopuksi piirtää /askarrella konkretisoituu ja muistuu mieleen paremmin Harjoitusta ei kannata tehdä ensimmäistä kertaa akuutissa tilanteessa