VETURITIEDOTE 2/2018

Transkriptio

1 VETURITIEDOTE 2/2018 Ylä-Savon Veturi ry:n tiedote jäsenille, sidosryhmille, asiakkaille ja verkostolle KESÄKUU 2018 Kesän kynnyksellä maaseudun väki siirtyy yhä enemmän pelloille ja toreille. Maataloustyöt ja harrastustoiminta sekä toivottavasti myös lomailu kuuluvat monen yläsavolaisen kesään. Lukuisat tapahtumat pyörivät täysin talkootyön varassa ja talkootyö onkin edelleen yksi seudun elinvoiman salaisuus. Veturin toimistolla tämä tarkoittaa sitä, että rahoituskyselyt lakkaavat lähes tyystin ja on kesätauon aika. Raha onkin liikkunut mukavasti alkuvuonna; koko vuodelle 2018 myönnetty rahoitus euroa alkaa olla käytetty. Mutta eipä hätää, edellisiltä vuosilta on säästynyttä rahaa vielä runsaasti käytettävissä. Hyviä hakemuksia otetaan siis edelleen vastaan! Asiakastyytyväisyyskysely osoitti, että henkilökohtainen ja asiantunteva asiakaspalvelu on Leader-ryhmien ehdoton vahvuus. Monelle toimijalle Leadertuki on yksi harvoista kanavista saada julkista rahoitusta. Tarvetta on varsinkin matalan kynnyksen rahoitukselle esimerkiksi harrastustoimintaan ja mikroyritysten pieniin investointeihin. Kyselyn toteutuksesta ja tuloksista voi lukea tarkemmin tiedotteen sivuilta 4-6. Pohjois-Savon Leader-ryhmät ovat käärineet hihat ja ryhtyneet yhdessä tekemään valmistelutyötä tulevan ohjelmakauden pohjustamiseksi. Vielä ennen kesätaukoa ryhmät ovat kutsuneet Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan tulevaisuustyön suunnittelutapaamiseen. Osana tulevaisuustyötä Veturi on selvittämässä alueellisen järjestökoordinaattorin tarvetta ja toimenkuvaa. Tästä lisää seuraavassa tiedotteessa. Iloista kesämieltä kaikille, Sari. Veturitiedotteessa Toiminnanjohtajan tervehdys Veturin jäsenkampanja tuotti tulosta Yhteenveto Yritys-Veturi rahoituksesta 2018 Poimintoja Leader-ryhmien asiakastyytyväisyyskyselystä Palavelut.fi-sivusto esittelee maaseudun palvelutarjontaa Pohjoissavolaiset.fi on järjestötietopalvelu yhteisöille Nyt etsitään älykästä kylää Asiakastyytyväi- syyskysely sen todisti : Henkilökohtaistakin asiakaspalvelua vielä saa Leader-ryhmistä! Huomioi nämä Hankehakemusten palautusajat Hyrrään: 13.8.klo 9:00 hallitus Toimisto suljettu

2 Ota yhteyttä Ylä-Savon Veturi ry Antinkatu IISALMI / toiminnanjohtaja Sari Hyttinen / hankeneuvoja Minna Partanen / toimistotyöntekijä Hanna Taskinen Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ylasavonveturi.fi Veturin jäsenkampanja tuotti tulosta Veturin strategiassa ( ) on asetettu kunnianhimoinen tavoite saada 400 jäsentä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen siivittämänä yhdistys toteutti keväällä jäsenkampanjan, jossa potentiaalisille jäsenille eli asiakkaille ja yhteistyökumppaneille lähetettiin Veturitiedote sekä jäsenhakemus mahdollista jäsenyyttä varten. Kampanjan alussa jäseniä oli n. 150, joten kirittävää on huimasti. Kampanjan myötä Veturi sai yhteensä 31 uutta jäsentä, joista suurin osa on yhteisö- ja yritysjäseniä. Jäsenille postitetaan kesäkuussa pieni yllätyslahja kiitokseksi liittymisestä maaseudun kehittäjiin. Ylä-Savon Veturi ry:n jäsenet saavat ensimmäisenä tiedon avautuvista rahoitushauista, jäsentiedotteen neljä kertaa vuodessa sekä voivat vaikuttaa teemahankkeiden teemoihin ja maaseudun kehittämiseen. Veturin jäseneksi voi liittyä kotisivuillamme Jäsenmaksu henkilöjäsenelle on 10eur/v, yritys ja yhteisöjäsenille 25eur/v ja kuntajäsenille 50eur/v. Ylä-Savon Veturi ry:n hallitus 2018 Jäsen Varajäsen Kunta Anne-Mari Heikkinen Satu Rönkkö Iisalmi Eeva Huttunen Marko Metso Keitele Esko Pietikäinen, varapuheenjohtaja Sanna Mäkelä Kiuruvesi Jari Auhtola Harri Väänänen Lapinlahti Pentti Hyvönen Kalle Tikkanen Pielavesi Anna-Reetta Väänänen, puheenjohtaja Kaija Leskinen Sonkajärvi Antero Kettunen Ari Väisänen Vieremä Liisa Hyvärinen Harri-Pekka Luomi Pielavesi Tuomo Mikkola Timo Mäklin Sonkajärvi

3 Yritys-Veturi kannustinrahalla tukea ilmajoogavälineistä koulutuksiin Yritys-Veturi rahoitus on Veturin oma rahoitusmuoto. Tänä vuonna rahoitusta oli jaettavissa reilut 7000 euroa. Alla yhteenveto rahoituksesta. tukea haki 16 toimijaa eri puolilta Ylä-Savoa. Vieremältä ei tullut yhtään hakemusta. 14 myönteistä päätöstä, tukea myönnettiin yhteensä tukea haettiin ja myönnettiin erityisesti alkavan yritystoiminnan tukemiseen sekä uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen lisäksi tuettiin yrittäjän osaamisen kehittämistä ja olemassa olevan toiminnan kehittämistä Esimerkkejä: ~ ilmajoogavälineet kuntoilukeskukselle ko. tuntien mahdollistamiseksi ~ kuljetusta helpottavat ja hygieniaa parantavat lämpölaatikot vanhusten kotiruokapalvelulle ~ tuki ohjelmapalvelutuotteen alkuinvestointiin ~ tuki yrityksen palvelutarjonnan laajentamiseksi ~ tuki pienpanimotoiminnan aloittamiseen vaadittaviin välineisiin ~ TRE-stressinpoistomenetelmä-ohjaajakoulutus fysioterapeutille Yritys-Veturi rahoitus on Veturin oma ketterä rahoitusmuoto pienille yrityksille pieniin hankintoihin, joita ei voida tukea Leader-rahoituksella.

4 Poimintoja Leader ryhmien asiakastyytyväisyystutkimuksesta Pohjois-Savon Leader-ryhmät Kalakukko ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry toteuttivat alkuvuodesta asiakastyytyväisyyskyselyn osana nykyisen ohjelmakauden väliarviointia. Selvityksen käytännön toteuttamisesta vastasi Veturi. Tarkoituksena oli selvittää Leader-ryhmien asiakaspalvelun laadun lisäksi kokemuksia tuen hakemisen ja maksatusten sujuvuudesta sekä kerätä palautetta ja ideoita kehittämistyötä varten. Kohderyhmänä olivat tällä ohjelmakaudella tukipäätöksen saaneet hanke- ja yritystoimijat. Selvityksen käytännön tiedonkeruu toteutettiin kahtena kyselynä: yleishyödyllisten hankkeiden ja yritystukien osalta selvitys toteutettiin sähköisen kyselyn ja haastattelujen yhdistelmänä (ns. hybridimalli) ja teemahankkeiden toimenpiteiden osalta sähköisenä kokonaiskyselynä. Kyselyiden vastausprosentit olivat erinomaiset: hybridiversion 71 % ja teemahankekyselyn 47 %. Leader-ryhmä nähdään tärkeänä maaseudun kehittäjänä Monelle toimijalle Leader-tuki on yksi harvoista kanavista saada julkista rahoitusta Leader-rahoituksen merkitys oli vastaajille suuri. Peräti 67 % vastaajista arvioi, että hanke tai investointi ei olisi toteutunut ollenkaan ilman rahoitusta. Leader-ryhmät nähdään tärkeinä maaseutualueiden kehittämisessä ja tuen koetaan aidosti auttaneen toiminnan kehittämisessä. Monelle toimijalle Leader-tuki on yksi harvoista kanavista saada julkista rahoitusta. Asiakkaiden arvion mukaan Leader-toiminta näkyy heidän omalla alueellaan eniten ihmisten oman aktiivisuden ja yhteistyön lisääntymisenä. Lisäksi toiminnan koettiin muun muassa tuoneen lapsille ja nuorille uutta toimintaa, lisänneen asukasviihtyvyyttä sekä auttaneen yritysten palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä. Faktat: Kysely toteutettiin 3 Pohjois-Savon Leader-ryhmän asiakkaille alkuvuodesta 2018 Kysely osa rahoituskauden väliarviointia Vastaajissa mukana yritys ja hanketukiasiakkaita sekä teemahanketoimijoita Vastausprosentti % vastaajista ei olisi toteuttanut hanketta ilman Leader-tukea Erityisen tyytyväisiä oltiin Leaderryhmien asiakaspalveluun Tulevissa maakunnissa Leader-ryhmät voivat toimia paikallis- ja aluekehittämisen asiantuntijana sekä verkottajana maakunnan ja kuntien välillä

5 Asiakaspalveluun ollaan erittäin tyytyväisiä Leader-ryhmien asiakaspalveluun oltiin keskimäärin erittäin tyytyväisiä: yhteistyö ryhmien kanssa koettiin pääosin toimivana ja asiointi sujuvana. Vähintään 75 % vastaajista koki, että sai Leaderryhmältä helposti selkeää ja riittävää tietoa, riittävästi apua tuen hakuvaiheessa sekä apua maksatuksen laatimiseen ja hakemiseen. Selvityksessä esiin nousseet ikävät asiakaskokemukset liittyivät pitkälti hankeprosessin hankalaksi koettuihin vaiheisiin, kuten Hyrrä-palvelun käyttöön sekä niin sanottuun hankebyrokratiaan, hankkeiden raskaaksi koettuun hallintoon. Myös tuki- ja maksatuspäätösten nopeudessa olisi parantamisen varaa. Hankehallinto koetaan raskaaksi Asiakaspalvelukyselyn tulokset Veturin osalta olivat pitkälti samassa linjassa kyselyn kokonaistulosten kanssa. Kommenteissa nousi vahvasti esiin tyytyväisyys henkilökunnan asiakaspalvelua ja ammattitaitoa kohtaan sekä Veturin merkitys aluekehittäjänä. Veturin asiakkaat olivat keskimääräistä hiukan tyytyväisempiä ryhmän tiedotteisiin, henkilökohtaiseen viestintään ja sosiaaliseen mediaan. Kehittämiskohteina nähtiin hankeprosessin nopeuttaminen ja paikallisen yhteistyön lisääminen hankeideoinnissa. Toisaalta Veturin asiakkaat ymmärtävät, että hankeprosessin nopeuteen vaikuttavat myös Leader-ryhmästä riippumattomat asiat, kuten ELYkeskuksen hanke- ja maksatushakemusten käsittelyajat ja Hyrrä-palvelun toimivuus.

6 Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten Leader-ryhmän toiminta oli heidän mielestään vaikuttanut alueella joko omalta kohdalta tai yleisesti. Kokonaistuloksiin verrattuna ihmisten yhteistyön ja aktiivisuuden merkitys korostuu kokonaistulostakin enemmän, ja Veturin vaikutus palvelujen, työpaikkojen ja luonnon virkistyskäytön lisääntymiseen nähtiin vähäisempänä (ylempi kuvio). Veturin asiakkaiden toiveet tulevista hankkeista näkyvät alemmassa kuviossa.

7 Uusi palavelut.fi -sivusto kokoaa kylien ja taajamien palvelut sekä tapahtumat yhteen Kylät sydämellä-hanke on julkaissut sivuston, joka helpottaa Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän palveluiden ja tapahtumien löytämistä ja tarjoamista. Sivustolla vastataan alueella esille nousseeseen tarpeeseen löytää palvelut helposti yhdestä paikasta. Asukkaat, lomailijat ja esimerkiksi kauempana asuvat omaiset voivat etsiä sivustolta alueella tarjolla olevia palveluita. Palveluhakuun voivat tietonsa ilmoittaa niin yrittäjät, yhdistykset kuin muutkin palveluntarjoajat ja yksityishenkilöt. Olipa palvelu tarjolla säännöllisesti tietyssä osoitteessa tai jos huomaa esimerkiksi, että kanat ovat munineet yli omien tarpeiden tai juuri uunista otettuja ruisleipiä riittää myytäväksi asti, voi näistä jättää ilmoituksen sivustolle. Palvelu on yrittäjille ilmainen ja erittäin paikallinen markkinointikanava. Palveluhakemiston lisäksi sivustolta löytyy mahdollisuus ilmoittaa ja selata alueen tapahtumia, ostetaan/myydään-ilmoituksia sekä välinepörssi, josta löytyy yhdistysten lainattavia tai vuokrattavia välineitä, kuten grillejä ja äänentoistolaitteita. Vuorovaikutusta sekä tietoisuutta alueen asioista lisäävät myös Kylät sydämellä-hankkeen ja kylien asioita käsittelevä blogi, sosiaalisen median päivitykset ja ns. huutolaatikko keskusteluun.

8 Pohjois-Savon Järjestötietopalvelu on avattu Tehdään järjestöjen toiminta yhdessä näkyväksi! Pohjoissavolaiset.fi järjestötietopalvelun tarkoituksena on helpottaa järjestö- ja kansalaistoiminnan viestintää ja tiedon löytämistä. Sivustolle voi ilmoittaa tietoja esimerkiksi toiminnasta, vuokrattavista tiloista ja hankkeista. Tietoja voivat ilmoittaa järjestöt, yhdistykset, kunnat ja seurakunnat sekä muut ei-kaupalliset yhteisöt. Sivusto kokoaa tiedon järjestöistä, yhdistyksistä ja yhteisöistä sekä niiden toiminnasta Pohjois-Savossa. Pohjoissavolaiset.fi on osa STEA:n tuella kehitettyä valtakunnallista Toimeksi.fi-verkkopalvelukokonaisuutta. Miksi järjestötietopalvelua tarvitaan? Tieto toiminnasta on sirpaleisesti saatavilla eri lähteistä ja ongelmana tiedon ajantasaisuus Tietoa järjestöjen toiminnasta tarvitsevat esim. kansalaiset, viranomaiset, oppilaitokset sekä toimijat itse Kuka voi ilmoittaa tietoja? Sivustolle tietoja ja toimintaa voivat ilmoittaa yhdistykset, yhteisöt, seurakunnat, kunnat ja muut ei-kaupalliset toimijat Mitä hyötyä järjestötietopalvelusta on? Järjestötietopalvelu on täysin maksuton tiedotuskanava esilläoloon ja tiedottamiseen Sivustolla panostetaan myös hakukoneoptimointiin Toimijakortti toimii pienille yhdistyksille kotisivuna kooten tärkeimmät tiedot yhdistyksestä tai ohjaa järjestön omille sivuille Pohjoissavolaiset.fi- sivuston ylläpidosta vastaa Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoima Sakke Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke. Lisätiedot ja yhteydenotot: henna.ovaskainen(at)pssotu.fi,

9 Nyt etsitään älykästä kylää Mistä on kyse? Kisassa haetaan Suomen älykkäintä kylää, mutta se on enemmän kuin vain kilpailu. Pikemminkin kyseessä on kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen ja luomiseen. Juuri niiden palveluiden ja toimintojen, joiden avulla kylä voi hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Miksi kannattaa tulla mukaan? Lyhyesti: tarjolla on ohjausta, ideoita, vertaistukea, verkostoitumismahdollisuuksia ja näkyvyyttä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Osallistuville kylille on tarjolla webinaareja, ohjausta ja hyviä esimerkkejä. Ehkä tärkeimpänä tarjolla on vertaistukea: tarkoituksena on verkottaa kyliä niin, että ongelmia voidaan ratkoa myös yhdessä. Toisessa kylässä on ehkä keksitty jo ratkaisu siihen, mitä toisessa kylässä pähkäillään. Osana Suomen älykkäin kylä -kokonaisuutta järjestetään myös innovaatioleiri, jossa tarkoituksena on löytää yhdessä uudenlaisia ratkaisuja siihen, miten palvelut maaseutualueilla saadaan paitsi säilymään myös entistä paremmiksi. Leirillä ydinajatuksena pyöritellään monipalvelukeskusideaa. SÄK-kilpailuun osallistuvat kylät voivat ilmoittautumisen yhteydessä hakea leiriä omaan kyläänsä. Älykkäät kylät -teemaa pohditaan myös Euroopan unionin tasolla. Verkostoja ja näkyvyyttä on tarjolla siis jopa Euroopan laajuisesti. Työkaluina kylän kehittämiseen ovat tarjolla kaikki EU-rahastojen (Maaseuturahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) mahdollisuudet. Myös muiden rahoittajien hankkeita voidaan yhdistää kokonaisuuteen. Tärkeää on tietenkin lisäksi kyläläisten aktiivinen toiminta. Älykkäin kylä - kilpailun järjestää maaseutuverkosto yhteistyössä rakennerahastojen (ESR, EAKR), meri- ja kalatalousrahaston, liikenne- ja viestintäministeriön, Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja Suomen kylät ry:n kanssa. Osallistuvan kylän kannalta suuri järjestäjäjoukko tarkoittaa sitä, että tietoa ja ratkaisuja on tarjolla monesta suunnasta. Miten Suomen älykkäin kylä -kilpailu etenee? Suomen älykkäin kylä -kokonaisuuteen voi ilmoittautua -alykkain-kyla/. Mukaan voi ilmoittautua aina elokuun 2018 loppuun saakka. Voittajakylä valitaan asiantuntevan raadin päätöksellä vuoden 2019 lopussa. Valinnassa kriteereinä ovat muun muassa palvelujen saatavuuden lisääntyminen ja tason nousu, idearikkaat ratkaisut ja aktiivisesti osallistuvien kyläläisten määrä. Kilpailun voittaja, älykkäin kylä, saa palkinnoksi vielä lisää älyä. Palkintona on laadukas innovaatioleiri, jossa huippuammattilaisten johdolla autetaan kylää edelleen eteenpäin uudistumisen tiellä. Millainen on älykäs kylä? Älykkyys ei ole aivan yksinkertainen, eikä ainakaan pieni termi. Älykkyys tarkoittaa esimerkiksi kykyä oppia uutta ja soveltaa oppimaansa ongelmien ratkaisuun. Suomen älykkäimmän kylän määrittämisessä ratkaisevaa on kylän kyky lisätä älyään, eli uusia toimivia ratkaisuja, tai parantaa jo olemassa olevia. Älykäs kylä on elinvoimainen, aktiivinen ja innovatiivinen. Suomen älykkäin kylä on siis sellainen, joka aktiivisesti ja älykkäästi, esimerkiksi digitalisuutta hyödyntäen, kehittää palvelujaan esimerkiksi seuraavilla aloilla: terveydenhuolto, koulutus, energiantuotanto, liikkuvuus, vähittäismyynti, harrastustoiminta, kulttuuri. Älykkäisiin kyliin panostetaan koko EU:ssa EU:n toimet älykkäille kylille on Euroopan komission huhtikuussa 2017 käynnistämä aloite, jossa panostetaan tulevaisuuden kyliin ja halutaan huomioida digitalisaatiota edistävien investointien, saavutettavuuden ja osaamisen tukeminen. Aloitteessa kannustetaan löytämään aivan uusia ja keskenään risteäviä polkuja maaseudun kehittämisen, aluekehityksen, tutkimuksen, liikenteen, energian ja digitaalisen politiikan sekä eri rahastojen aloilla. Lisätietoja: Lauri Hyttinen, Verkostoasiantuntija, Verkostopalvelut lauri.hyttinen(at)maaseutu.fi puh: