Tilinpäätös Espoon kaupunki Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Valtuusto 19.5.2014"

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Valtuusto

2 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto Yleinen talouden kehitys Espoon talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö ja kestävä kehitys SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Keskeiset muutokset konsernirakenteessa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernilainat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernitilinpäätös ja analyysit KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 59 2 TOTEUTUMISVERTAILUT ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN 63 TOTEUTUMINEN 2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE 139

3 ESPOON KAUPUNKI 3.4 KONSERNITILINPÄÄTÖS LIITETIEDOT KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN, TASEYKSIKÖIDEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset 167 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELU -LIIKELAITOS 167 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS 175 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS 181 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 191 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS 202 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 211 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS 220 TILAKESKUS-LIIKELAITOS Taseyksiköt 243 SUURPELTO 243 TAPIOLA Rahastot 263 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO 263 PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO 266 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO 269 VAHINKORAHASTO 274 SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN RAHASTO LUETTELOT JA SELVITYKSET 283 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYKSESTÄ ALLEKIRJOITUS JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ 289

4 ESPOON KAUPUNKI 1 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS

5 ESPOON KAUPUNKI 2 Toimintakertomus

6 ESPOON KAUPUNKI 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Kertaluontoiset erät ja tuottavuutta lisäävät toimet paransivat kaupungin tulosta Espoon kaupungin tulos vuodelta oli 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyi noin 165 milj. euroa. Tuloksesta kaksi kolmasosaa muodostui kuitenkin kertaluontoisista eristä. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. Verotuloja tilitettiin 1 307,2 milj. euroa eli 4,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Huomioitaessa tilitykset, jotka olisivat aiemmin tulleet vasta vuonna 2014, oli todellinen verotulojen kasvu 3,9 prosenttia. Elämme talouden hitaan kasvun aikaa ja se näkyy selvästi verotulojen kehityksessä, etenkin yhteisöverossa, jonka tilitykset olivat 6,2 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Kaupungin maksu- ja myyntituotot kasvoivat reilut 10 prosenttia ja olivat yhteensä 278,7 milj. euroa. Kaupungin ulkoiset kulut olivat 1 573,8 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 4 prosenttia. Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 685 milj. euroa ja avustuksiin 142 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 228 milj. euroa. Suurin avustus-muoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin lähes 50 milj. euroa. Sekä erikoissairaanhoito että toimeentulo-tuki kasvoivat molemmat merkittävästi edellisvuodesta. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa ja se kasvoi vuoden aikana 183 henkilöllä. Kasvu kohdentui lähes yksinomaan niihin peruspalveluihin, joissa asiakasmäärä on jatkuvasti kasvanut, kuten sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä sivistystoimen opetustoimeen. Kaupungin henkilöstökulut olivat 613,6 milj. euroa ja vuokratyö-voiman käytön kustannukset 27,6 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla. Koko kaupunkikonsernin investointitaso oli noin 500 milj. euroa. Espoon asukasmäärä kasvoi lähes henkilöllä ja oli vuoden lopussa Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Vuonna syntyi ennakkotiedon mukaan noin lasta, mikä on lähes 100 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä on kasvanut merkittävästi. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut ja vuonna se oli noin 75,7 prosenttia. Kuntauudistus on työllistänyt sekä luottamushenkilöitä että virkamiehiä. Metropolialueen esiselvitys valmistui maaliskuussa ja syyskuussa Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti käynnistivät yhteisen kuntajakoselvityksensä. Valtiovarainministeriön päättämään erityiseen kuntajakoselvitykseen valtuustomme kanta on selvä: Espoo ei hyväksy pakkoliitosta. 14 kuntaa käsittävä metropolialue tarvitsee kuitenkin metropolikaavan, jolla seudun kasvua voi ohjata järkevästi, yhdistäen voimavaroja ja tehtäviä valtiolta, Uudenmaan liitolta ja kunnilta.

7 ESPOON KAUPUNKI 4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoon tiede- ja tutkimusyhteisö, yritykset, kulttuuritoimijat, kaupunki ja kaupunkilaiset rakentavat yhteistyössä poikkeuksellista Espoo Innovation Garden -kokonaisuutta. Euroopan komission ensimmäisessä icapital-kilpailussa innovaatiopuutarhamme ylsi kuuden finalistin joukkoon Euroopan innovaatiopääkaupungiksi. Valmistelimme viime vuonna Espoo-tarinan laajassa vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Espoo-tarina antaa hyvän pohjan kaupungin kehittämiselle. Julkisen talouden kestävyysvaje on kuitenkin otettava vakavasti. Vaikka vuoden tilikauden tulos kohosikin ennakoitua paremmaksi poikkeuksellisten kertaerien johdosta, ei se korjaa velvoitteiden ja tulopohjan välistä epäsuhtaa. Olennaista on kaupungin tulojen ja menojen kestävä tasapaino. Kasvavana kaupunkina Espoolla on huomattavat investointi- ja palvelutarpeet. Nykyinen tulos- ja vuosikatetaso eivät riitä investointien rahoittamiseen. Valtuusto päättää kevään aikana talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta. Johtamisen kehittäminen jatkuu, ja tilastot työhyvinvoinnin paranemisesta, eläköitymisiän noususta, sairauspoissaolojen vähenemisestä ja espoolaisten tyytyväisyydestä kaupunkimme palveluihin kertovat, että kuljemme oikeaan suuntaan. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

8 ESPOON KAUPUNKI 5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Hallinto Valtuuston voimasuhteet olivat seuraavat: Kansallinen Kokoomus (Kok.) 29 Vihreä liitto (Vihr.) 13 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 10 Perussuomalaiset/Sitoutumattomat (PerusS&Sit.) 10 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 7 Suomen Keskusta (Kesk.) 2 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 jäseniä yhteensä 75 Valtuuston puheenjohtajat Valtuuston puheenjohtajana toimi Timo Soini (PerusS&Sit.) ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markus Torkki (Kok.) toisena varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.). Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Ari Konttas (Kok.) ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tiina Elo (Vihr.) toisena varapuheenjohtajana Markku Sistonen (SDP) kolmantena varapuheenjohtajana Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.). Kaupunginhallituksen, johon kuului 15 jäsentä, kokoonpano oli seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Elo Tiina Vihr. Nevalainen Mari Vihr. Gestrin Christina SFP Johansson Ulf SFP Hyrkkö Saara Vihr. Halava Heli Vihr. Juvonen Arja PerusS&Sit. Häggman Bjarne PerusS&Sit. Järvenpää Pertti KD Ahlfors Tiina Vas. Kauma Pia Kok. Äikäs Saija Kok. Kerola Hannele SDP Vilske Jukka SDP Kiijärvi Laura Kok. Jalonen Jaana. Kok. Konttas Ari Kok. Hintsala Mikko Kesk. Laiho Mia Kok. Åkerlund Kirsi Kok. Lehtola Ville Kok. Peltokorpi Mikko Kok. Myllärniemi Jyrki Vihr. Hagerlund Tony Vihr. Sistonen Markku SDP Jungner Maria SDP Sonkeri Seppo PerusS&/Sit. Kilpi Jukka PerusS&Sit. Särkijärvi Jouni J. Kok. Holst Jan Kok. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sekä toimialojen johtajat Juha Metso, Sampo Suihko, Olavi Louko ja Mauri Suuperko.

9 ESPOON KAUPUNKI 6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin toimielimien jäsenet (kaupunginhallitus, lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat), kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat ja toimielimien alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tarkemman luettelon tilivelvollisista voi määritellä valtuusto. Määrittely tapahtuu tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Viime kädessä harkintavallan siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan kuitenkin katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Tilivelvolliseksi on ollut perusteltua määritellä myös kaupungin konsernijohtoon kuuluva rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on katsottu tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on määritellyt tilivelvolliset yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja asia on käsitelty kaupunginhallituksessa

10 ESPOON KAUPUNKI 7 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Yleinen talouden kehitys Tekstin lähde: Valtiovarainministeriö Maailmantalouden kasvu on hitaasti palautumassa, mutta edelleen monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja investoinnit kasvavat hitaasti tai pahimmillaan jopa supistuvat. Myös monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on ollut odotettua hitaampaa. Tilinpäätösvuonna Suomen talous supistui 1,2 prosenttia ja vuonna 2014 ennustetaan pääsevän vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Vuonna 2015 BKT:n eli kokonaistuotannon kasvuksi muodostuu valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 1,8 prosenttia. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Talouden kasvun ennustetaan olevan pääosin ulkomaankaupan varassa, eikä kotimaisesta kysynnästä arvioida vuonna 2014 olevan talouskasvun vauhdittajaksi. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän 3,6 prosentilla, mikä johtaa alle 16 prosentin investointiasteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kotitalouksien näkymien ennakoidaan olevan vaikeat. BKT:n muutos-% vuosineljänneksittäin vuodesta Lähde: Tilastokeskus Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu selvästi työmarkkinoille. Työllisyys supistui koko vuoden ajan ja sen heikkeneminen kiihtyi kesän jälkeen. Työllisyyden ennustetaan heikkenevän edelleen hieman vuonna Työttömien työnhakijoiden %-osuus työvoimasta kuukausittain vuodesta Lähde: Tilastokeskus

11 ESPOON KAUPUNKI 8 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Valtiovarainministeriön mukaan palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistui 1,1 prosenttia vuonna. Tähän vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Vaikka työllisyyden ennustetaan heikkenevän kuluvan vuonna enää hieman, palkansaajien yhteenlaskettujen reaalitulojen odotetaan supistuvan 0,8 prosenttia ansiokehityksen hidastuessa. Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyvyn arvioidaan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten heikentyneen vuonna noin 5 prosenttia vuosien 2011 ja 2012 tapaan. Palkkojen nousuvauhti hidastui viime vuonna, mutta työn tuottavuuden kehitys ei ollut riittävää rakennemuutoksen ja suhdanteiden kanssa kamppailevassa teollisuudessa, joten yksikkötyökustannukset nousivat edelleen kilpailijamaita nopeammin. Viime vuonna myös euron vahvistuminen heikensi kustannuskilpailukykyä. Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannusten ei enää ennusteta kasvavan kilpailijamaita nopeammin, koska ansiokehitys hidastuu. Sekä vientiteollisuuden vaikeat näkymät että kotimarkkinoiden ostovoiman vaimea kehitys ovat osaltaan johtaneet julkisyhteisöiden alijäämiin vuodesta 2008 alkaen. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina vaimeaa, joten kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisyhteisöiden alijäämä vuosina (milj. euroa) Lähde: Tilastokeskus Espoon talousalueen kehitys Väestökehitys Espoon väestönkasvu on ollut lähes odotetun mukainen vuoden aikana. Asukasmäärä on kasvanut lähes asukkaalla eli 1,5 prosenttia. Kaupungin asukasmäärä oli vuodenvaihteessa Ennakkotietojen mukaan kuntien välinen muuttoliike on suuntautunut odotettua enemmän Espoosta poispäin ja jäänee Espoolle noin 100 asukkaan verran tappiolliseksi vuonna, kun vuonna 2012 Espoo sai muuttovoittoa lähes 600 asukasta muista kunnista.

12 ESPOON KAUPUNKI 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Ennakkotietojen mukaan vuonna syntyi noin lasta, mikä on lähes 100 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta on kasvanut merkittävästi. Kun vieraskielisten osuus väestönkasvusta vielä vuonna 2000 oli alle 14 prosenttia, oli se vuonna jo 75,7 prosenttia. Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana ja tämä asettaa isoja haasteita palvelujen järjestämiseen. Myös väestörakenteen muutokset vanhusten ja lasten määrien kasvaessa tuovat omat haasteensa palveluiden järjestämiseen. Vieraskielisten %-osuus vuosittaisesta väestönlisäyksestä vuosina 1992 Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten määrä ylitti hengen rajan vuonna 2009 ja hengen rajan vuonna. Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes vieraskielistä kaupunkilaista. Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu tarkoittaa, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä. Maahanmuuttajaväestö keskittyy Suomessa suuriin kaupunkeihin, mikä näkyy myös Espoossa. Vuonna Espoossa asui 11 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. Espoon työikäinen väestö (20-64-vuotiaat) äidinkielen mukaan vuosina ja ennuste vuosille

13 ESPOON KAUPUNKI 10 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Suomessa jo asuvissa maahanmuuttajissa on paljon työvoimapotentiaalia ikärakenteen ja nykyisen työllisyysasteen vuoksi. Suomessa asuvista ulkomaalaisista 80 prosenttia on työikäisiä. Työikäisen väestön kehitys merkitsee myös sitä, että työvoiman kysyntään on jatkossa hyvin vaikea vastata sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, jos maahanmuuttajat eivät työllisty nykyistä paremmin. Vuonna 2014 valmistellaan valtuuston käsittelyyn monikulttuurisuusohjelma. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Yritystoiminta ja työpaikat Espoossa Espoossa oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä nousi selvästi vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista yli 15 prosenttia on tukku- ja vähittäiskaupassa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (suurimpina ryhminä arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä lakiasiain ja laskentatoimen palvelujen, pääkonttorien toiminnan ja liikkeenjohdon konsultoinnin toimiala), teollisuus (suurimpana ryhmänä edelleenkin tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Informaatio ja viestintä oli viidenneksi suurin työllistäjä, kun kahta vuotta aiemmin se oli työpaikkamäärältään toiseksi suurin toimiala Espoossa. Tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen toimialalla työpaikkojen määrä väheni vuoden aikana. Espoossa on poikkeuksellisen paljon asiantuntijayrityksiä, jotka työllistävät korkeasti koulutettuja. Työpaikkojen määrä Espoossa vuosina Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ja työvoimatutkimus Yllä mainitut tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin Keskivirhe on muutama tuhat henkeä, joten työvoimatutkimuksen tuottamat luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia. Työssäkäyntitilaston luvut ovat tarkistettuja ja virallisia, mutta ne valmistuvat aina kaksi vuotta jäljessä. Työssäkäyntitilaston mukaan Espoossa oli työpaikkaa vuonna Määrä nousi edeltävästä vuodesta lähes 2 500:lla. Yritysten liikevaihtoa hallitsevat teollisuus ja kauppa, joiden yhteenlaskettu osuus Espoon yritysten kokonaisliikevaihdosta on 79 prosenttia. Espoon yrityskannasta 83 prosenttia on pieniä alle neljä henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Vaikka yli 250 henkilön toimipaikkoja on hyvin vähän, ne työllistävät kuitenkin noin 20 prosenttia koko Espoon henkilöstöstä.

14 ESPOON KAUPUNKI 11 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuonna YritysEspoon avustuksella perustetuista uusista yrityksistä joka kuudes oli liikejohdon konsultointiin erikoistunut yritys. Toiseksi eniten perustettiin vähittäiskaupan yrityksiä, uusista yrityksistä niitä oli useampi kuin joka kymmenes. Kolmanneksi eniten syntyi ohjelmistoalan yrityksiä eli kahdeksan prosenttia. Merkittävä osuus Espoon yritystoiminnasta sijaitsee Suur-Leppävaaran ja Suur-Tapiolan alueilla. Näiden alueiden osuus on 46 prosenttia koko Espoosta. Henkilöstömäärästä osuus on lähes 70 prosenttia. Työttömyys Joulukuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 prosenttia. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä ja 50 vuotta täyttäneitä Naisia oli 43,9 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli eli 26 prosenttia työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli avointa työpaikkaa. Espoossa oli työttömiä 31,8 prosenttia (2 692 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 16,9 prosenttia vuodentakaisesta. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Espoossa 57,1 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 71,4 prosenttia vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 1,4 prosenttia vuodentakaista enemmän. Työttömyys on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti syksystä 2010 lähtien ja kasvu jatkuu edelleen. Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopusta alkaen ja määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna edelleen joulukuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu on jatkunut koko vuoden. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Työttömyysluvuissa ovat mukana sekä työttömät että lomautetut. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Työttömien määrä Espoossa vuosina Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto.

15 ESPOON KAUPUNKI 12 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot sekä tuensaajien määrä ovat kasvaneet Espoossa. Toimeentulotukea sai vuoden aikana yhteensä kotitaloutta ja 7,5 prosenttia kuntalaisista. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä nousi noin 6 prosenttia (678 kotitaloutta, 723 henkilöä). Vuonna toimeentulotukeen käytettiin 50,2 milj. euroa. Toimeentulotuen kustannukset nousivat edellisvuodesta 7,3 prosenttia. Kustannusten nousuun vaikuttivat tukea saaneiden määrän lisääntyminen, perusosien ja tuen myöntämisessä hyväksyttävien asumismenojen korotukset sekä erilaiset tilapäiset ja tuetut asumisratkaisut. Toimeentulotuen päätösten käsittely toteutui lakisääteisessä ajassa 86-prosenttisesti. Toimeentulotukien määrä ja saajat Espoossa vuosina Toimeentulotuki, euroa Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä * Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % asukkaista 6,3 6 6,2 6,7 7,2 7,3 7,4 7,5* (vuoden alun väestö) Lähde: Kuusikko-vertailu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) *perustuu tilinpäätöslukuun Rakennus- ja asuntotuotanto Ennakkotietojen mukaan vuonna Espoossa valmistui uudisrakennuksiin noin m 2 :ä kerrosalaa ja asuntoa. Kun mukaan lasketaan rakennusten muutokset ja laajennukset, uusia asuntoja valmistui yli Edellisvuoteen verrattuna uudisrakennuksiin valmistui kerrosalaa noin kolmannes vähemmän. Uusia asuntoja valmistui vuonna hieman edellisvuotista vähemmän, kun mukaan lasketaan rakennusten muutokset ja laajennukset. Uusia rakennuksia alettiin rakentaa vuonna noin k-m 2 :ä, mikä oli noin kolmannes edellisvuotista vähemmän. Uusia asuntoja aloituksissa oli arvion mukaan noin 2 400, kun mukaan lasketaan rakennusten muutokset ja laajennukset. Määrä oli hieman edellisvuotista pienempi. Uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat käsittivät yhteensä noin k-m 2 :ä ja asuntoa. Uudiskohteisiin myönnetyissä luvissa oli kerrosneliömetrejä kolmannes edellisvuotista enemmän, uusia asuntoja oli reilu neljännes vähemmän. Vuonna valtion tukeman asuntotuotannon määrä pysyi alhaisena kuten edellisenä vuonnakin. Valtion pitkällä korkotuella toteutettavana aloitettiin vuonna kaikkiaan 258 vuokra-asunnon rakentaminen. Näistä Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa oli 198 asuntoa. Asumisoikeusasuntohankkeita aloitettiin 63 asunnon verran ja valtion ns. välimallin lyhyen korkotuen hankkeita 113 asuntoa. Vapaarahoitteista tuotantoa aloitettiin asuntoa, joten kaikkiaan asuntotuotanto kuitenkin säilyi korkealla tasolla.

16 ESPOON KAUPUNKI 13 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Valmistunut asuntotuotanto Espoossa (asuntojen määrä) vuosina Ei vapaarahoitteiset Vapaarahoitteiset Lähteet:Espoon kaupunki, TeklaGIS -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö, Asunto-ohjelmointi Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Seutuyhteistyö ja metropolipolitiikka Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustui kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin. Espoo edisti yhteistyösopimusten mukaista verkostomaista toimintaa. Sopimukset uusittiin tätä valtuustokautta koskeviksi. Hallituksen metropolipolitiikan sisällöllisinä painopisteinä olivat maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälinen kilpailukyky, maahanmuuttokysymykset ja sosiaalinen eheys. Keinoja olivat mm. kuntien ja valtion väliset aiesopimukset, ohjelmat ja kumppanuushankkeet. Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelma valmisteltiin yhteistyössä ministeriöiden ja Helsingin seudun kuntien kesken. Muita solmittuja aiesopimuksia toteutettiin aktiivisesti. Espoo saavutti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa asetetut tavoitteet. Kuntauudistus ja Espoo Jyrki Kataisen hallituksen kuntauudistushanke koostuu kuntarakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, kuntien tehtävien arvioinnista, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä metropolialueen metropolihallintoa ja kuntarakennetta koskevista ratkaisuista. Espoo on ollut kuntauudistusta koskevassa edunvalvonnassa johdonmukainen ja aktiivinen. Valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Espoon mielestä Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon.

17 ESPOON KAUPUNKI 14 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntarakennelaki ja sen mukainen kuntajaon selvitysvelvollisuus tuli voimaan Selvitysten ja mahdollisten yhdistymisesitysten määräajasta säädetään vielä erikseen. Kuntarakennelain mukaan määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa. Kuntien tehtävien arviointi ja kuntalain uudistaminen Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on purkaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita siten, että vuoden 2017 tilanteessa saavutetaan yhden miljardin säästö kuntien toimintamenoissa. Lisäksi miljardi katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin mm. tuottavuutta parantamalla. Marraskuussa kuuden suurimman kaupungin johdon asettama työryhmä kartoitti suunnitteilla tai valmisteilla olevia tehtäviä ja velvoitteita sekä teki väliarvion tehtävistä ja niitä koskevista suosituksista ja normeista, joita poistamalla kunnat voisivat pienentää menojaan. Valtioneuvosto käsitteli maaliskuun kehysriihessä toimenpiteitä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi. Kuntalakia valmistelevan työryhmän määräaika päättyy huhtikuussa. Kuntalain kokonaisuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden raportti julkaistiin keväällä. Metropolihallintovaihtoehdoiksi raportissa tarkasteltiin kolmea erilaista kuntajakoselvitysaluetta: 1) kahden suurkunnan ja sopimusyhteistyön malli, 2) vahvojen peruskuntien ja metropolihallinnon malli ja 3) vahvan metropolihallinnon ja vaihtoehtoisten kuntarakenteiden malli. Selvityshenkilöt suosittelivat vahvojen peruskuntien ja metropolihallinnon mallia. Espoon valtuuston antamassa lausunnossa todetaan mm. että metropoliratkaisu on Helsingin seudun ongelmien ratkaisemisen kannalta keskeinen. Metropolialueelle tarvitaan metropolikaava, jolla maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä ohjataan siten, että kasvua voidaan hallita sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Metropolialueen rajaus koskemaan 14 Helsingin seudun kunnan muodostamaa aluetta on Espoon mielestä perusteltu. Aluerajaus on jatkoa nykyiselle Helsingin seudun yhteistyölle ja MAL-aiesopimuksen toteuttamiselle. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti -selvitys Metropolialueen esiselvityksestä annettujen lausuntojen pohjalta Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen ja Vihdin kunnat päättivät käynnistää yhdistymisselvityksen. Selvityksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää kuntien yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen turvaamiseksi sekä seudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden parantamiseksi. Lisäksi tavoitteena on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti edistää toimenpiteitä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Kuntarakennelaki velvoittaa selvittämään kuntien yhdistymisen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä valmistelemaan selvityksen pohjalta mahdollisen kuntien yhdistymisesityksen. Selvitys toteutetaan kuntien yhteisenä projektina ja pohjautuu laajaan valmisteluun. Selvityksen pohjalta kunnat arvioivat ja päättävät mahdollisen yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen valmistelusta. Yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys Valtiovarainministeriö katsoi perustelluksi selvittää eri vaihtoehtoja kuntien vapaaehtoisesti käynnistämien selvitysten ulkopuolelle jääneiden Helsingin ja Vantaan osalta. Valtiovarainministeriö päätti joulukuussa määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi. Erityisessä kuntajakoselvityksessä tarkastellaan kuntaliitosvaihtoehtoja Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Selvitystyö päättyy viimeistään mennessä.

18 ESPOON KAUPUNKI 15 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Metropolihallintoa koskeva lain valmistelu Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelmanpäätöksen perusteella valtiovarainministeriö käynnisti myös metropolihallintolain valmistelun. Metropolihallinnon päättävä elin tulisi olemaan vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi muun muassa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen sekä metropolialueen kilpailukykyyn liittyviä tehtäviä. Työryhmä valmistelee ehdotukset metropolihallinnon rahoituksen ja päätöksenteon järjestämisestä, metropolihallinnon tehtävistä sekä kuntien, valtion, muiden toimijoiden ja metropolihallinnon välisestä toimivallasta ja työnjaosta. Työryhmän tulee myös tehdä ehdotus metropolihallinnon aluerajauksista. Metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen. Luonnos hallituksen esitykseksi valmistuu syyskuussa Uusi hallintorakenne olisi otettavissa käyttöön vuoden 2017 alussa. Valtionosuusuudistus Selvitysmies Arno Miettisen luonnos hallituksen esitykseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta on lähetetty lausunnolle kuntiin. Kuntien lausuntojen jälkeen hallitus valmistelee lopullisen esityksensä, joka toimitetaan eduskunnan käsittelyyn huhtikuun puolivälissä. Uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan Uudistusehdotuksessa järjestelmää selkiytetään ja yksinkertaistetaan. Valtionosuuskriteerejä on selvästi vähemmän, noin viidesosa aiempaan järjestelmään verrattuna. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin valtaosin kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöä on ajantasaistettu uusimman tilastotiedon pohjalta. Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Verotulotasauksen perusteet ovat myös aiempaa käytäntöä paremmat. Toteutuessaan uusi järjestelmä ei olennaisesti muuta Espoon valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän ehdotus uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi valmistui joulukuussa. Ehdotettu ratkaisu koostuu sosiaali- ja terveysalueista, perustason alueista sekä viidestä erityisvastuualueesta. Valmisteluryhmän lakiluonnokset ovat kunnissa lausunnolla. Uudenmaan maakunta olisi yksi sosiaali- ja terveysalue, jonka sisällä on kuusi perustason aluetta. Perustason alueet muodostuisivat Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Vantaan pohjalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta (erva), joiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen perustason alueiden sekä sosiaali- ja terveysalueiden toimintaa siten, että vältetään päällekkäisyyksiä ja palveluvajeita sekä edistetään voimavarojen tehokasta käyttöä. Valmisteluryhmän väliraportista antamassaan lausunnossa kaupunki totesi muun muassa, että Espoon kannalta nykyinen HYKS-sairaanhoitoalue on toimiva kokonaisuus ja sen tulisi säilyä erityistason palveluja tuottavana yksikkönä. Kaupunki korosti, että Espoo on riittävän vahva toimija myös, mikäli muodostetaan rakenteellisesti järkeviä kokonaisuuksia metropolialueella. Espoo voi olla oma sosiaali- ja terveys-alueensa, joka järjestää erikoissairaanhoidon yhdessä muiden metropolialueen kuntien kanssa. Lisäksi kaupunki totesi, että Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti ovat käynnistäneet kuntaliitosselvityksen ja sen myötä avautuu mahdollisuus myös näiden neljän kunnan yhteiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Selvitysalueen asukasmäärä on yhteensä asukasta. Espoo-tarina ja sen toteuttaminen Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme, minne olemme menossa ja miten sinne päästään. Tavoitteena oli, että Espoo-tarinan tulee olla aikaisempaa strategiaa yksinkertaisempi, selkeämpi ja suuntaa-antavampi. Sen tulee ohjata kaupungin kehittämistä ja suunnata toimintaamme entistä paremmin yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

19 ESPOON KAUPUNKI 16 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoo-tarina valmisteltiin hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Osallistamismuotoina olivat kaupunginjohtajan pitämät asukasillat, verkkohaastattelu, esikoululaisten Päivä kaupunginjohtajana -projekti sekä aikuisille ja nuorille suunnatut työpajat. Laajalla osallistamisella ja erityisesti verkkohaastattelun avulla ideoita ja kommentteja kertyi lähes kappaletta. Valtuusto ja valtuustoryhmät käsittelivät strategiaperustaa ja tarinaluonnosta seminaareissaan. Espoo-tarinan luonnosta käsiteltiin myös Esimiesareenalla lähes 800 henkilön voimin. Esimiesareena toimi myös Espoo-tarinan toteutuksen käynnistäjänä. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa Espoo-tarinan toteuttamiseksi toimialat, tulosyksiköt ja niihin kuuluvat monet toimintayksiköt ovat laatineet omat tarinansa. Niissä kuvataan toiminnan nykytilaa ja haasteita, tavoitetilaa valtuustokauden lopussa ja keinoja, miten sinne päästään. Toimialat ja tulosyksiköt ovat laatineet tarinan lisäksi myös tuloskortit, joihin sisältyvät valtuustoon nähden sitovat tulostavoitteet. Kaupungin suurimpiin haasteisiin vastataan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, jotka ovat Elinvoimaa ikääntyville, Nuorten elinvoimaisuus, Osallistuva Espoo, Kestävä kehitys sekä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys. Ohjelmien tavoitteena on saada aikaa pysyviä muutoksia. Valtuustokauden mittaisilla kehitysohjelmilla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja toimenpiteitä, joiden tuloksia syntyy vuosittain. Projektien ja toimenpiteiden lisäksi ohjelman tavoitteiden mukaista kehittämistyötä voidaan toteuttaa myös aktiivisena yhteistyönä kaupungin eri toimijoiden kanssa. Kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa ja ohjelmasuunnitelmat kaupunginhallituksessa Projekti- ja ohjelmajohtamisen kehittäminen EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen kehittämisen projekti (EsPro) käynnistyi ja päättyi EsPro -malli otettiin käyttöön 1.8. alkaen kaikissa uusissa kehittämisprojekteissa. Projektimalli sisältää sanaston, ohjeet, dokumenttipohjat ja sähköiset työtilat kehittämisprojektien johtamiseen ja ohjaukseen. Projekti- ja ohjelmajohtamista tukeva, verkostona toimiva projektitoimisto käynnisti toimintansa Projektitoimisto vastaa mm. projektimallin käyttöönotosta, valmennuksista ja kehittämisestä. Syksyn aikana järjestettiin viisi kaksipäiväistä projektipäällikkö- ja neljä yksipäiväistä omistaja- ja ohjausryhmävalmennusta. Palaute valmennuksista oli erittäin hyvä. Ohjelmajohtamisen mallin kehittämistyö saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Malli sisältää ohjelmajohtamisen ohjeen lisäksi ohjeet talousohjaukselle ja arkistoinnille, Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen sanaston sekä dokumenttipohjat ohjelman valmisteluun, suunnitteluun, toteutukseen ja lopetusvaiheeseen. Ohjelmajohtamisen malli otetaan käyttöön kaikissa uusissa kehitysohjelmissa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu käyntiin Espoo käynnisti syyskaudella talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelun. Ohjelman avulla haetaan kaupungille parempaa rahoitustasapainoa tällä valtuustokaudella ja myös pidemmällä aikavälillä. Valtuusto asetti taloussuunnitelmassa talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden parantamistavoitteen ja kehotti vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitusta valmistelemaan ohjelman tavoitteen toteuttamiseksi. Valtuusto hyväksyi ohjelman keskeiset linjaukset ja tavoitteet

20 ESPOON KAUPUNKI 17 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Palvelukehitys Innovaatiokilpailulla asiakkuusperustaiseen palvelukehitykseen Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu järjestettiin toisen kerran. Se on kaikille kaupungin työntekijöille ja työyhteisöille avoin ja siihen osallistui 37 hakemusta. Kilpailun tavoitteena on tehdä Espoosta entistä asukas- ja asiakaslähtöisempi sekä kannustaa parantamaan ja kehittämään kaupungin palveluja ja kaupungilla tehtävää työtä. Erityisesti huomiota halutaan kiinnittää sellaisiin uudistuksiin, joissa asiakkaat ja kuntalaiset ovat olleet etusijalla - paremman palvelun saajina tai jopa kehittämistyön yhteistyökumppaneina. Kaikki Espoon innovaatiokilpailun hakemukset ovat mukana myös Laatukeskuksen kansallisessa Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa sekä kansainvälisessä Innovaatioiden innovaatiokilpailussa. Vuonna pääpalkintoja jaettiin kahdelle innovaatiolle sekä yhdelle potentiaaliselle innovaatiolle. Lisäksi molemmissa sarjoissa jaettiin viisi kunniamainintaa. Innovaatiot-sarjan toisen pääpalkinnon voittanut innovaatio Energiatietopalvelu voitti myös Laatukeskuksen järjestämän kansainvälisen innovaatiokilpailun vastuullisten innovaatioiden sarjan. Kyseessä on avoin selainpohjainen energiamuotojen vertailupalvelu uusiutuvaan energiaan siirtymistä harkitseville. Toisen innovaatiot-sarjan pääpalkinnon voitti Kaupungin kehityksen ja palvelujen johtamisen työkalu, Alueraportointi-sovellus, joka on kehitetty kaupungin kehittymisen suunnittelussa, päätöksenteossa ja seurannassa tarvittavan ajantasaisen alueellisen tiedon hallintaan. Potentiaaliset innovaatiot -sarjan voitti innovaatio Kiitolinja, jonka tavoitteena on kiireellisten sijoitusten vähentäminen vaikuttamalla perhetyön pitkiin riskialttiisiin jonotustilanteisiin sekä tekemällä nuoren tilanteen arviointia avoarviointina kotona. Sosiaali- ja terveyspalveluista ketterämpiä Palveluja on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Lääkärin vastaanotolle pääsy on ollut aiempaa nopeampaa ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä palveluun. Terveysasemaverkosto laajeni toukokuussa, kun kaupungin vastuulla oleva yksityisen yrityksen tuottama kunnallinen palvelu Oma Lääkärisi Espoontori terveysasema aloitti toimintansa. Diabeteskeskus avattiin toukokuussa ja Tapiolan terveysasemalla avattiin reumakeskus. Espoolaisista yli 75-vuotiaista 92 prosenttia asui omassa kodissaan ja laitoshoidossa tämänikäisistä oli vain 1,9 prosenttia, mikä on valtakunnallisesti merkittävä saavutus. Kotoa kotiin -toimintamallia hiottiin ja kotiutustiimi, kotisairaala, päiväsairaala, päiväkuntoutus, kotihoito ja päivätoiminta varmistivat, että kuntoutuminen jatkuu kotona. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa selvitettiin seniorien näkemyksiä ikäihmisten palveluista ja yksinäisyyden vähentämisestä, jonka perusteella työstettiin mm. asumisen neuvontapalveluja, omaishoitajien jaksamista tukevat palveluja sekä järjestettiin seniorien Intoa elämään -hyvinvointikursseja. Lapsiperheille suunnattujen palvelujen uusien toimintamallien ansiosta perheneuvolaan pääsi huomattavasti aiempaa nopeammin ja lastenneuvolasta tehtiin kotikäyntejä aiempaa enemmän. Alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän läheisiään palveleva lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö avattiin lokakuussa ja Espoon kaupungin, Helsingin diakonissalaitoksen ja Omnian yhteistyönä toteuttaman Vamos Espoon toiminta käynnistyi. Omatila eli lähisuhde- tai perheväkivaltaa kokeneille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu tavoitti kolminkertaisen määrän asiakasperheitä verrattuna aiempaan. Palvelukehityksen kärjet sivistystoimessa Sivistystoimen palveluita kehitettiin ja palvelurakenteita uudistettiin. Jatkossa palveluita tuotetaan entistä enemmän hallintorajoista välittämättä ja tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Palvelutuotantoa tehostetaan myös sijoittamalla palveluita toistensa yhteyteen. Alueellista näkökulmaa vahvistettiin, niin että kaikilla alueilla tarjotaan sivistystoimen peruspalvelut, mutta muu tarjonta voi vaihdella alueen omaleimaisuuden mukaan.

Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014

Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014 Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Hallinto 5 1.1.3 Yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 27.01.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 27.01.2014 maanantai klo 8:00-9:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Lausuntopyyntö VM079:00/2012 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet 18.9.2013 Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA Tausta ja tavoitteet Selvityksen lähtökohtana on kuntauudistus, kuntarakennelaki ja metropolialueen esiselvitys. Kuntarakennelaki

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014. Espoon kaupunki Valtuusto 18.5.2015

Tilinpäätös 2014. Espoon kaupunki Valtuusto 18.5.2015 Espoon kaupunki Valtuusto 18.5.2015 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Hallinto 5 1.1.3 Yleinen talouden

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

16.4.2014. Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista

16.4.2014. Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Lausuntopyyntö VM093:00/2013 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 16.4.2014 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Hallitus linjasi rakennepoliittisessa

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2015 Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 16.5.2016 Vieraskielisen väestön määrä ja kasvu Vuoden

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 65 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti 11.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot