RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JA TALOUSARVIO VUODELLE 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016 JA TALOUSARVIO VUODELLE 2014"

Transkriptio

1 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JA TALOUSARVIO VUODELLE 204 Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 9/ Yhtymävaltuusto Liite 2/2

2 2 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

3 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT TAVOITTEET JA ARVOT Yleistavoitteet Arvot Toiminnalliset tavoitteet Hallinto Koulutuksen järjestäjän ohjaus Laaturyhmä Tulosyksiköiden tavoitteet RAISION AMMATTIOPISTO Opetus ja koulutus Työelämän kehittäminen Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä RAISION KAUPPAOPISTO Opetus ja koulutus Työelämän kehittäminen Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä NAANTALIN AMMATTIOPISTO Opetus ja koulutus Työelämän kehittäminen Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä RAISION OPPISOPIMUSTOIMISTO Toiminnan keskeiset linjaukset Tavoitteet ja mittarit Toiminnan kehittäminen Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä RAISION AIKUISKOULUTUSKESKUS TIMALI Toiminnan keskeiset linjaukset Tavoitteet ja mittarit Toiminnan kehittäminen Alueellinen vaikuttaminen Henkilöstö ja tukitoiminnot MYNÄMÄEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPISTO Opetus ja koulutus Työelämän kehittäminen Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä HENKILÖSTÖSUUNNITELMA SUUNNITTELUPERUSTEET Koulutustarve Työllistyminen ja hakijamäärät Opiskelijamäärät ja rahoitus Käyttömenot Kiinteistöt ja investointimenot... 27

4 4 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille TOIMINNAN TULOKSELLISUUS POISTOT RAHOITUS Käyttörahoitus Investointirahoitus Vuosikate TALOUSSUUNNITELMAN LUKUOSA Talousarvio 204 ja taloussuunnitelma Investointiosa Rahoitusosa

5 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT Perussopimuksensa mukaisesti Raision seudun koulutuskuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntiensa puolesta järjestää ammatillista koulutusta alueensa tarpeisiin. Kuntayhtymän ylläpidettävänä ovat seuraavat oppilaitokset ja yksiköt: Hallinto Raision ammattiopisto Raision kauppaopisto Naantalin ammattiopisto Raision oppisopimustoimisto Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto 2. TAVOITTEET JA ARVOT 2. Yleistavoitteet Perustehtävänsä mukaisesti kuntayhtymä keskittyy antamaan alueensa nuorille ja aikuisille yhteiskunnan, työelämän sekä niiden kehittymisen ja jatko-opintojen edellyttämät riittävät ammatilliset valmiudet tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. Kuntayhtymän yleistavoitteet eri näkökulmista ovat seuraavat: TALOUSNÄKÖKULMA Tuloksellisuusvertailussa sijoittuminen oman ryhmän parhaimpaan kolmannekseen (OKM) Normaalit käyttömenot katetaan valtion maksamalla opiskelijakohtaisella yksikköhinnalla, työtoiminnan tuotolla sekä aikuiskoulutuksen osalta myös koulutuksesta perittävillä maksuilla. Opiskelijapaikkojen täyttöaste 00 % SISÄISEN TEHOKKUUDEN NÄKÖKULMA Toimintajärjestelmä valmis 205 Opintopolku.fi ajan tasalla Asiakirjahallintajärjestelmä uudistettu 205 Toimintaohjeet kuvattu 9/204 Tietohallinnon kehittämisprojekti käynnissä 2/204 ASIAKASNÄKÖKULMA Hakijoita 55 % omistajakuntien 6- vuotiaista ammatilliseen peruskoulutukseen Läpäisyaste 78 % Keskeyttämisprosentti enintään 5 % Työllistyminen 70 % valmistumisen jälkeen Opiskelijatyytyväisyys 3,8 (max 5) Lähiopetuksen määrä min 30h/vko HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Muodollinen pätevyys tehtäväänsä 90 %:lla henkilöstöstä Työtyytyväisyyskyselyn ka 3,5 (max 4) Panostus koulutukseen 5 pv/hlö/vuosi Sairauspoissaolojen määrä <5pv/hlö/vuosi Työtapaturmia 0/vuosi Kehityskeskustelut krt/vuosi/hlö Kiinteistöjen tilahallinnan ja energian säästön tehostamisohjelma valmis 205

6 6 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Arvot Toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa korostetaan seuraavia arvoja: osaaminen, yhteistyökyky, elämänläheisyys, yritteliäisyys, inhimillisyys ja vastuuntunto. Arvot ohjaavat johtamista ja toimintaa. Arvoja käydään henkilöstön kanssa läpi säännöllisesti ja toimintaa arvioidaan yhdessä arvoihin peilaten. 2.3 Toiminnalliset tavoitteet 2.3. Tulosyksiköiden roolit ja keskinäinen yhteistyö Kuntayhtymän oppilaitosten keskinäistä sekä oppisopimustoimiston välistä yhteistyötä tiivistetään edelleen, tulosyksiköiden rakennetta kokonaisuudessa täsmennetään ja työnjakoa selkiytetään. Talousarviovuoden aikana käydään läpi koulutusaloittain organisoitumisen vaihtoehto nykyisen tulosyksikkö-mallin vaihtoehtona. Kuntayhtymän yhteisten tukitoimintojen yhtenäistämistä jatketaan ja kehitetään työnjakoa mm. opintotoimistojen kesken. Tulevan vuoden aikana tehostetaan yhteisten tukitoimintojen organisointia kuntayhtymässä Organisaation toiminnan parantaminen Kuntayhtymän sisäisen kehittämisen painopistealueita ovat vuonna 204 a) toimintajärjestelmän auditointi sekä sertifiointi, b) henkilökohtaistamisen kehittäminen kiinnittämällä huomiota mm. näyttötutkintojen organisointiin ja joustavien yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseen opiskelijoille), c) tulosyksiköiden rakenteen ja työnjaon täsmentäminen sekä d) järjestelmäratkaisujen läpivieminen (mm. opiskelijahallintajärjestelmä Primus, asiakirjahallinto ja viestintä) sekä arkistointi- ja asiakirjahallinnon prosessien uudistaminen Koulutuksen ja opetuksen järjestäminen Opetusministeriön hyväksymässä Raision seudun koulutuskuntayhtymän koulutustehtäväpäätöksessä määrätty toisen asteen koulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä 203 on kuntayhtymässämme 460, johon tulee vuonna 204 lisäystä 5 paikkaa. Alueen nuorista on jo vuosia hakenut kuntayhtymän oppilaitoksiin ensisijaisesti enemmän nuoria kuin on voitu ottaa sisään. Vuonna 205 lisäpaikkoja saadaan 0 ja vuonna 206 kaikkiaan 5. Kuntayhtymän sisäisellä jakopäätöksellä valtion rahoittamat 465 opiskelijapaikkaa keskimäärin jaetaan vuonna 204 seuraavasti: Keskimääräinen osuus vuonna 204 Raision ammattiopisto 636 opiskelijaa Raision kauppaopisto 285 opiskelijaa Naantalin ammattiopisto 264 opiskelijaa Timali 85 opiskelijaa Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto 95 opiskelijaa Raision seudun koulutuskuntayhtymän ammatillisen lisäkoulutuksen kohdentamisessa huomioidaan jatkossa tuloksellisuus ja tutkintojen määrä. Kokonaisuutena kuntayhtymän tavoitteena on nostaa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia vajaasta 30 opiskelijatyövuodesta 40:een vuoteen 206 mennessä. Kannattavan aikuiskou-

7 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille lutuksen organisoimisessa aikuiskoulutuskeskus Timalin rooli on keskeinen ja yhteistyötä koordinoiva. Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa tarjotaan alan ammattilaisille täydennyskoulutusta ja mahdollisuus näyttötutkintojen suorittamiseen. Tavoitteena on nostaa näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen opiskelijatyövuosimääriä Mynämäellä. Naantalin ammattiopisto ja Timali tekevät yhteistyötä kotityöpalvelujen ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen osalta. Raision kauppaopiston ja Timalin osalta käydään läpi datanomien ja merkonomien näyttömuotoisten koulutusten toteutus tulevaisuudessa. Koulutusalojen sisällä perustutkintojen valinnat voidaan pääsääntöisesti tehdä ylläpitäjän päätöksillä. Tulevaisuudessa ministeriö tulee ohjaamaan koulutuksen järjestäjien toteutuksia aikaisempaa enemmän, mikäli ratkaisut eivät ole valtakunnallisesti arvioiden sellaisia, että niissä on riittävästi huomioitu elinkeinoelämän toiveet ja tarpeet, työllistymismahdollisuudet, hakijamäärät sekä koulutuksen vaikuttavuus. Raseko toimii aktiivisesti alueen ennakointityössä ja pyrkii siihen, että se koulutuksen järjestäjänä arvioi oikein alueensa kehityksen sekä arvioitavissa olevat tarpeet ja odotukset Oppisopimus koulutusmuotona on vahva jatkossakin Oppisopimuskoulutus on valtion säästötoimenpiteiden kohteena. Raision oppisopimustoimisto menetti vuoden 203 ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiöstään paikkoja niin, että 425 paikan sijaan ammatillisen lisäkoulutuksen paikkoja jäi 303. Tähän kiintiöön sisältyvät ei tutkintoon johtava koulutus sekä ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtava koulutus. Perustutkintojen osalta oppisopimuskoulutuksessa ei ole määrällisiä kiintiöitä. Vuonna 203 perustutkintoja onnistutaan toteuttamaan hyvin ja samalla linjalla jatketaan myös 204. Tutkintojen läpäisyastetta parannetaan. Kaiken kaikkiaan oppisopimustoimiston toiminnan aktiivinen kehittäminen on käynnissä ja yhteistyö kuntayhtymän oppilaitosten kanssa kehittyy oikeaan suuntaan Ammatillinen ohjaus, etsivä työ ja ammatilliset työpajat Kuntayhtymän omistajakuntien toiveiden mukaisesti etsivä nuorisotyö ja ohjaamotoiminta siirtyivät Rasekon vastuulle alkaen. Kuntayhtymä haki valtion avustusta etsivä nuorisotyöhön ja pajatoimintaan, mutta ei saanut vuodelle 203 kumpaakaan. Omistajakuntien kanssa sovittiin, että Raseko kuitenkin hoitaa palvelun määräaikaisella sopimuksella välisen ajan. Jatkosta käydään neuvottelut syksyn 203 aikana. Kuntayhtymällä on oma vastuunsa koulutustakuun toteutumisesta, ja ammatillista ohjausta kehitetään monialaisen verkostotyön mukaisesti. Samoin kuntayhtymä toteuttaa ammatillisia jaksoja myös pajamuotoisissa oppimisympäristöissä opiskelijastatuksella oleville keskeyttämisvaarassa oleville nuorille ja kehittää ohjaamon sekä pajojen toimintoja hankerahoituksella Rasekon hanke- ja kehittämistoiminta Kuntayhtymä on mukana hankkeissa, jotka liittyvät tulosyksiköiden ja kuntayhtymän toiminnan ja opetuksen kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Yhteistyö muiden Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa on tärkeä osa kuntayhtymän hanketoimintaa. Vuoden 204 alussa kuntayhtymä mukana yhteensä 7 erilaisessa hankkeessa, joista yksi on AVI:n, kaksi ELY-hankkeita ja neljä OPH:n rahoittamia hankkeita. Rasekon osuus hankkeissa on noin euroa, josta kuntaraha- ja omarahoitusosuus on noin euroa. Vuosina merkittävässä roolissa ovat Taitaja 205 kilpailujen järjestäminen yhdessä muiden Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Rasekon vastuulla on yhteensä viisi lajia.

8 8 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kuntayhtymä on mukana kansainvälisissä hankkeissa, jotka liittyvät tulosyksiköiden ja kuntayhtymän toiminnan ja opetuksen kehittämiseen, opiskelijoiden ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen lisäämiseen sekä verkostoitumiseen. Yhteistyötä tehdään niin kansallisten kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa. Verkostoa on laajennettu systemaattisesti vuodesta 200 ja tällä hetkellä se kattaa monipuolisesti Euroopan eri alueita sekä Aasiaa. Vuoden 204 alussa kuntayhtymä on mukana joko pääkoordinaattorina tai osallistujana yhteensä 5 erilaisessa hankkeessa, joista neljä on rahoitettu Leonardo da Vinci-hankerahalla, yksi OPH:n rahoituksella. Rasekon osuus hankkeissa on noin euroa, josta omarahoitusosuus on noin euroa. Vuosina merkittävässä roolissa ovat Opening Paths for Student Mobilityopiskelijaliikkuvuushanke, jatkuva EREIVET-verkostohanke sekä uusi WebLabinnovaationsiirtohanke Raision ammattiopiston autoalalle Toimintaedellytyksiä parantavat investoinnit Taloussuunnitteluvuonna 204 investoidaan kuntayhtymän oppilaitosten toimintaedellytyksien varmistamiseen myös tulevaisuudessa. Purokatu :stä ostettiin vajaa 3800 neliön kiinteistö. Raision kaupungilta ostetaan vuoden 203 lopussa vanha paloaseman tontti ja kiinteistö, johon sijoittuu mm. opiskelijapalvelujen keskus ja Raision ammattiopiston sähköosasto. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän on jatkossa vastattava valtakunnalliseen kehitykseen, joka avaa koulutuksen entistä läpinäkyvämmäksi ja valinnat opiskelijalähtöisemmäksi jo syksyllä 203. Opintopolku.fi ja muut opiskelijahallintojärjestelmän vaatimukset edellyttävät Rasekolta panostusta tietohallintoon. Tulevan vuoden aikana kuntayhtymän onkin ratkaistava asiakirjahallinnon uudistamiseen liittyvät järjestelmä- ja ohjelmistokysymykset. Sähköisen arkistoinnin osalta uudistamisessa on huomioidaan kuntien ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtakunnallinen kehitystyö, sovellukset ja niiden hyödyntämismahdollisuudet. Tulosalueittain ja toimintayksiköittäin toiminnalliset tavoitteet ja puitekehykset ovat seuraavat: 2.4 Hallinto Yleishallinto toimii vielä kevään ja kesän 204 Raision ammattiopiston tiloissa ja siirtyy syksyllä Purokadun tiloihin. Se vastaa nimensä mukaisesti yleisestä hallinnosta sekä taloudesta, rahoituksesta, tieto- ja tilahallinnosta. Yleishallinnon toimintakulut katetaan muiden yksiköiden tilikauden ylijäämästä Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti yhtymävaltuusto toimii kuntayhtymän korkeimpana päättävänä elimenä. Siinä on vähintään yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta ja sen jäsenmäärä on nyt 2. Valtuusto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa päättämään kuntalain ja kuntayhtymän hallintosäännön mukaisista asioista. Nykyisen yhtymävaltuuston toimikausi alkoi vuonna 203 ja jatkuu vuoden 206 loppuun Yhtymähallitus Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän toimeenpanoelimenä ja siinä on seitsemän jäsentä. Sen tehtävänä on edustaa kuntayhtymää ja valvoa sen etuja sekä valmistella yhtymävaltuustossa käsiteltävät asiat.

9 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Yhtymähallitus toimii myös kuntayhtymän oppilaitosten yhteisenä johtokuntana ja siinä ominaisuudessa oppisopimuskoulutuksesta vastaavana monijäsenisenä toimielimenä. Johtokuntaan kuuluvat jäseninä tulosyksikköjen johtajat, kiinteistöpäällikkö sekä opettajien edustaja ja henkilöstön edustaja. Hallintosäännön määrittämien tehtävien lisäksi yhtymähallituksen vastuulla on lainsäädännön edellyttämä ylläpitäjän velvollisuus koulutuksen tuloksellisuuden seurantaan. Nykyinen yhtymähallitus valittiin yhtymävaltuuston kevätkokouksessa 203 ja sen toimikausi jatkuu kevääseen 207 asti Ulkoinen tarkastus Kuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoinen tarkastus tapahtuu yhtymävaltuuston valitseman kolmijäsenisen tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimesta. Tarkastuslautakunta ohjaa ammattitilintarkastusta sekä arvioi, onko kuntayhtymää johdettu ja sen asioita hoidettu laadullisten tavoitteiden mukaisesti ja tehokkaasti. Tarkastuslautakunta valmistelee yhtymävaltuustolle hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä antaa arvionsa yhtymävaltuuston asettamien kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta. Yhtymävaltuusto valitsi vuoden 203 kevätkokouksessaan uuden tarkastuslautakunnan, jonka tehtävä kattaa valtuuston toimikauden. Samoin valtuusto valitsi tilintarkastusyhteisöksi Oy BDO Audiator Ab:n Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus tapahtuu yhtymähallituksen ja toimivan johdon valvonnassa hyväksytyn ohjeiston mukaisesti. Hallitus hyväksyy sisäisen valvonnan ohjeiston toimikaudekseen ja tarkistaa sitä tarpeen vaatiessa. Toimintajärjestelmässä huomioidaan myös johdon katselmukset ja sisäiset ja ulkoiset auditoinnit linjaan nykyisten tarkastusten kanssa Muu hallinto Kuntayhtymän yleishallinnon muodostavat johtava rehtori, talousjohtaja, kiinteistöpäällikkö, johdon sihteeri, taloussihteeri, kaksi palkkasihteeriä, toimistosihteeri, toinen toimistosihteeri (0% työajalla), kolme mikrotukihenkilöä (0 % työajalla) ja KVkoordinaattori (0 % työajalla). Kehittämispäällikkö ja Primus-kehittämisasiantuntija vastaavat tulosyksiköiden yhteisten hankkeiden, projektien, opetustoiminnan kehittämisen sekä opiskelijahallintojärjestelmien uudistamishankkeiden läpiviemisestä. Heidän työaikansa jakaantuu kaikkien tulosyksiköiden kesken. Muun yleishallinnon muodostavat yhtymähallituksen ja toimivan johdon apuna erilaiset toimikunnat: yhteistyötoimikunta, monijäseninen toimielin ja näyttötoimielin sekä rakennustoimikunta, jolla on keskeinen rooli rakennushankkeiden toteutuksissa. Lisäksi kuntayhtymässä on perustettu ammatillisia neuvottelukuntia. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on toimia yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntayhtymän ja sen henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä. Sen tavoitteena on turvata henkilöstölle vaikutusmahdollisuudet omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä parantaa henkisten ja taloudellisten voimavarojen hyväksikäyttöä kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennustoimikunta johtaa kuntayhtymän saneeraus- ja rakennustöitä. Yhtymähalli-

10 0 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille tus on valtuuttanut rakennustoimikunnan toteuttamaan hyväksytyt rakennus- ja saneeraushankkeet niille hyväksyttyjen talousarvioiden puitteissa. Monijäseninen toimielin vastaa opiskeluoikeuteen ja määräaikaiseen erottamiseen liittyvistä asioista. Toimielimen tehtävänä on päättää opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta. Näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuskuntayhtymässä tehtävien nuorten näyttöjen toteutusperiaatteet sekä hyväksyä tehdyt näytöt. Lisäksi toimielimen tehtäväksi on annettu perustutkintojen arviointiin liittyvien valitusten käsittely. Pääsääntöisesti oppilaitos- ja osastokohtaisten ammatillisten neuvottelukuntien tavoitteena on parantaa alan elinkeinoelämän ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä ja tehostaa koulutuksen kehittämistä. Neli-kuusijäsenisissä neuvottelukunnissa on työntekijöiden, työnjohdon ja yritysjohdon edustajat ja sihteerinä toimii osastonjohtaja. Ammatillisiin tutkintoihin sisältyvän vähintään 20 opintoviikon työssäoppimisjakson suunnittelu, nuorisoasteen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi korostaa entisestään ammattialakohtaisten neuvottelukuntien merkitystä. 2.5 Koulutuksen järjestäjän ohjaus Raision seudun koulutuskuntayhtymä on ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja valtionosuusrahoituksen sekä tutkintojen järjestämissopimusten mukainen hallinnollinen toimija. Johtava rehtori johtaa ja koordinoi koulutuksen järjestäjän ja johtokunnan edustajana kuntayhtymään kuuluvien oppilaitosten toimintaa. Rehtorit saavat koulutuksen järjestäjän ohjauksen kautta tukea käytännön operatiiviseen johtamiseen. Koulutuksen järjestäjä ohjaa opetussuunnitelmatyöskentelyä, tutkinnon järjestämislupien hakemista ja järjestämistä sekä tulosyksiköiden keskinäistä rooli- ja työnjakoa, yhteistyötä opetuksen järjestämisen, resurssoinnin ja toiminnan kehittämisen osalta. 2.6 Laaturyhmä Ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä edellytetään vuoteen 205 mennessä dokumentoitua ja auditoitavissa olevaa laatu-/toimintajärjestelmää. Kuntayhtymän toimintajärjestelmän tavoitteena on olla valmis kesällä 204. Laatupäällikön lisäksi laaturyhmään kuuluu edustaja jokaisesta tulosyksiköstä sekä hallinnosta. Laaturyhmä raportoi johtoryhmälle ja toimintajärjestelmän rakentamiseen osallistuu erilaisissa rooleissa koko henkilöstö. Toimintajärjestelmää rakennetaan ISO 9000 standardien pohjalta ja auditoidaan vuoden 204 lopussa.

11 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Tulosyksiköiden tavoitteet YLEISTAVOITTEET Kuntayhtymä RAO RKO NAO MKTO TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TALOUSNÄKÖKULMA Täyttöaste 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 97 % 00 % 00 % ASIAKASNÄKÖKULMA Läpäisyaste 78 % 85,4 % 85,0 % 80,0 % 80,0 % 75,0 % 80,0 % 60,5 % 75,0 % 78,0 % 67,0 % 75,0 % 75,0 % Keskeyttämis % on 5 % 8,3 % 4,0 % 5,0 % 6,9 % 5,0 % 5,0 % 7,8 % 8,0 % 5,0 % 8,0 % 8,0 % 8,0 % Työllistyminen 70 % 78 % 80 % 70 % 8 % 70 % 70 % 76 % 70 % 70 % 64 % 70 % 65 % Opiskelijatyytyväisyys KA 3,5 3,5 3,5 3,5 3,4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,8 3,8 3,5 3,6 Lähiopetuksen määrä min. 30 h/vko 33, , SISÄISEN TEHOKKUUDEN NÄKÖKULMA Tavoite v. 204 Tavoite v. 204 Tavoite v. 204 Tavoite v Tulosyksikön tavoite Rehtori käynyt kehityskeskustelun jokaisen opettajan kanssa (n. 50) Erityisopiskelijoiden (HOJKS) ja opiskelussa tukea tarvitsevien opiskelijoiden pedagogisen tuen toimintasuunnitelman laadinta ja toteuttaminen syksystä 204 alkaen Elämänhallintataitojen sisällys osaksi opetussuunnitelman toteuttamissuunnitelmaa Opiskelijan AHOT/Hops prosessin parantaminen 2. Tulosyksikön tavoite Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat (HOJKS) on tehtynä 2. vuoden opiskelijoille ja. vuoden opiskelijoille ensimmäisen jakson lopussa Verkkokurssien suunnittelu ja toteutuksen määrällinen kasvu koulutuksessa Opinnot järjestetään siten, että niissä huomioidaan osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys, modulaarisuus ja liikkuvuus Ammatillinen lisäkoulutus henkilökohtaistamisen kehittäminen 3. Tulosyksikön tavoite Lisätään verkossa tapahtuvaa opetusta, työelämälähtöisiä projekteja ja toiminnallisuutta. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Muodollinen pätevyys tehtäväänsä 90 %:lla henkilöstöstä 89,0 % 95,0 % 90,0 % 8,0 % 90,0 % 90,0 % 88,0 % 90,0 % 90,0 % 65,0 % 80,0 % 75,0 % TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 Työtyytyväisyyskyselyn KA 3,5 3,05 3,20 3,50 2,97 3,20 3,50 3,08 3,20 3,50 3,4 3,20 3,20 3. RAISION AMMATTIOPISTO 3. Opetus ja koulutus Raision ammattiopistossa toteutetaan opetussuunnitelmaperustaista koulutusta tekniikan ja liikenteen alalla, joissa on viisi perustutkintoa sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, jossa on yksi perustutkinto. Raision ammattiopiston alat ovat perinteisiä ammattialoja, joista nuoriso on kiinnostunut ja jotka työllistävät nuoria hyvin. Näitäkin aloja joudutaan kuitenkin tarkastelemaan kriittisesti ja punnitsemaan erilaisia vaihtoehtoja. Hotelli-, ravintola- ja cateringalalle otetaan opiskelijoita myös ylioppilaspohjaiseen koulutukseen. Oppituntien määrä pidetään edelleen korkeana, jotta opiskelija saa aikaa oppimisen kannalta monipuolisten työtehtävien toteutukselle ja riittävälle työtehtäviin harjaantumiselle. Opetuksen laatu pidetään korkeatasoisena erilaisilla opetukseen kohdistuvilla järjestelyillä, opettajien koulutuksella, opettajien työelämäjaksoilla sekä työturvallisuuteen ja työviihtyvyyteen kohdistuvilla panostuksilla. 3.2 Työelämän kehittäminen Raision ammattiopisto saa työnantajilta hyvää palautetta opiskelijoistaan. Yhteydet työelämään pidetään elävinä ja opettajat ovat yhteydessä kumppaniyrityksiin ja työssäoppimispaikkoihin säännöllisesti. Ammatillisten neuvottelukuntien kautta kerätään palautetta koulutusalojen ajankohtaisista asioista. Kansainvälistä toimintaa toteutetaan opiskelijoiden työelämäjaksoina sekä opettajien

12 2 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille erilaisina tutustumisjaksoina. 3.3 Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Opiskelijoille on tarjolla opinto-ohjaajan, kuraattorin ja terveydenhoitajan palvelut. Terveydenhoidosta huolehtii Raision kaupunki ja tarvittavista tiloista huolehtii Raision ammattiopisto. Opiskelijaruokailu järjestetään omana palveluna. Opiskelijatyön osuus ruokapalveluissa on merkittävä ja se tarjoaa samalla erinomaisen harjoittelupaikan alan opiskelijoille. Toimiston työmäärä ja merkitys on viime vuosina kasvanut erilaisten valtiovallan vaatimien tilastointien ja selvitysten vuoksi. Myös KELA on siirtänyt opiskelijoiden etuuksia koskevia tehtäviään oppilaitoksille. 3.4 Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä Raision ammattiopistossa on kokopäivätoiminen rehtori, apulaisrehtori, noin 50 opettajaa sekä 5 muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Apulaisrehtori toimii samalla myös kuntayhtymän näyttötoimielimen sihteerinä. Oppilaitoksen henkilöstö koostuu opetushenkilöstöstä ja hallinto- sekä tukihenkilöstöstä seuraavan taulukon mukaisesti: Opettajat määrä Hallinto ja tukitoiminnat määrä Vakituiset Kokoaikaiset Osa-aikaeläkkeellä Määräaikaiset (yli 6 h/vko) Vakinaisten opettajien sijaiset Muut Määräaikaiset (alle 6 h/vko) Rehtori Apulaisrehtori Opintosihteeri Toimistosihteeri (80 %) Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja (20 %) Kuraattori Autonkuljettaja Erikoisammattimies ATK-tuki Suurtalousesimies (45 % )(Rasekon yhteinen) Suurtalouskokki Suurtalouskokki osa-aikaeläkkeellä yhteensä 5 Yhteensä 8 Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti sekä sisäisellä että ulkoisella koulutuksella. 4. RAISION KAUPPAOPISTO Raision kauppaopiston hakijamäärät ovat olleet hyvät jo monta vuotta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että opetusta antavat ammattitaitoiset opettajat, ajanmukaisin laittein, ajanmukaisissa tiloissa. Laitteisiin on investoitu ja opettajien ammattitaitoa on pidetty yllä koulutuksin ja muodollisesti päteviä opettajia rekrytoimalla. Uudet tilat vahvistavat koulutuksen vaikuttavuutta. Muutto uusiin toimitiloihin vaikuttaa koulun toimintaan erityisesti keväällä ennen koulun päättymistä ja elokuussa koulun alkaessa. Käytännön toimet, kuten muutto, kalustus ja tarvittavat

13 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille lisähankinnat vaativat erityistä huomiota normaaliin lukuvuoteen verrattuna. Toiminnan vakiintuminen uusissa tiloissa syksyllä ottanee myös oman aikansa. 4. Opetus ja koulutus Merkonomikoulutuksessa toteutetaan asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmaa sekä talous- ja toimistopalvelun koulutusohjelmaa. Työmarkkinoilla on tulevaisuuden ennusteiden mukaan tarvetta erityisesti taloushallinnon osaajista, jonka vuoksi ylioppilaspohjaiset opiskelijat suorittavat talous- ja toimistopalvelun koulutusohjelman mukaiset opinnot. Peruskoulupohjaiset opiskelijat valitsevat koulutusohjelman ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa. Koulutusohjelmissa opiskelevien määrät myötäilevät tällä hetkellä melko hyvin työelämän tarpeita. Kaupan alan osaajille on Varsinais-Suomen alueella kysyntää, koska kaupan ala on ollut kasvussa jo pitkään. Vaatetuskoulutuksen alkaminen -luokan osalta syksyllä vaatii opetuksen organisointia erityisesti sen vuoksi, että koulutus jatkuu pääosin vielä Mynämäellä. Samoin on oltava käytettävissä oikeanlainen kalusto ja opiskelumateriaali.. Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon suorittaneet sijoittuvat yrityksiin tukien erityisesti niiden visuaalista markkinointia, kuten somistuksia, tilasuunnittelua ja esillepanoa. Yritysten tarve visuaaliseen markkinointiin on jatkuva, joten osaajille on tarvetta. Vaatetus-, merkonomi- ja markkinointiviestintäkoulutuksen yhteensovittaminen ja lisähyödyn tavoittelu sekä koulutuksien vetovoiman entisestään kasvattaminen tarjonnan laajentamisella on suunniteltava tulevan vuoden aikana. 4.2 Työelämän kehittäminen Työelämän ja oppilaitoksen välinen yhteistyö toteutuu opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen kautta. Työssäoppimisen valvonta ja ohjaus tehdään opettajan ja työelämän edustajan yhteistyössä. Työssäoppimisen yhteydessä suoritetaan koulutukseen sisältyviä näyttöjä. Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon valmistavassa koulutuksessa tehdään vuosittain yrityksien toimeksiannosta asiakasprojekteja, joissa harjoitellaan käytännössä opittavia taitoja. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelukunnalta saadaan tietoa koulutuksen kehittämiseen työelämää vastaavaksi jatkossakin. Yrittäjyyskasvatusta on lisätty opintoihin jo aikaisempina vuosina. Sitä toteutetaan erityisesti yritysvierailujen, 24 h leirien sekä Nuori Yrittäjyys koulutuksen kautta. 4.3 Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Oppimiseen ja opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat olleet kasvussa jo pitempään. Opiskelijahuollossa on suunnitelmallisemmin pyrittävä tukitoimiin, joiden avulla pyritään luomaan edellytyksiä opinnoissa menestymiseen. Kauppaopistossa tehdään konkreettinen suunnitelma tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseksi. Suunnitelma on ennen kaikkea pedagogisesta näkökulmasta tukien jo nykyistä toimintaa. Toimintajärjestelmän vaatimat asiat otetaan huomioon oman toiminnan kehittämisessä.

14 4 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä Oppilaitoksen 3 henkilöä koostuu opetushenkilöstöstä ja hallinto- sekä tukihenkilöstöstä seuraavan taulukon mukaisesti: Opettajat määrä Hallinto ja tukitoiminnat määrä Vakituiset ainoastaan RKOssa opettavat RKO:ssa ja MKTO:ssa opettavat RKO:ssa ja NAO:ssa opettavat Määräaikaiset (yli 6 h/vko) Ainoastaan RKOssa opettavat RKO:ssa ja MKTO:ssa opettavat RKO:ssa ja NAO:ssa opettavat Määräaikaiset (alle 6 h/vko) Rehtori Apulaisrehtori Opintosihteeri Opintosihteerin varahenkilö( pvä/vko) Opinto-ohjaaja Kuraattori (50 %) KV-koordinaattori ja laatuasiat (40%) Mikrotuki (70 %) yhteensä 23 Yhteensä 8 Vakinaisen henkilöstön kehittämistarpeet käydään vuosittain läpi kehityskeskusteluissa, jonka pohjalta koulutussuunnitelma huomioiden kauppaopiston tarvitsema osaaminen. Lisäksi kauppaopiston tiloissa työskentelee kiinteistön ylläpitoon osallistuvaa henkilöstöä kuten siivoojat. 5. NAANTALIN AMMATTIOPISTO 5. Opetus ja koulutus Koulutusalat ja niiden tulevaisuuden näkymät opetus ja opiskelijat vuonna 203, hanketoiminta Koulutusalat ovat hotelli-, ravintola- ja catering-ala, jolla koulutetaan kokkeja sekä sosiaali- ja terveysala, jolla koulutetaan lähihoitajia. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan koulutusta järjestetään opetussuunnitelmaperusteisena. Ammattiopistossa hotelli-, ravintola- ja catering-alan vahvuus on erityisopetus. Matkailun opintojen sisällyttäminen kokin opintoihin monipuolistaa ammattitaitoa ja laajentaa työnsaantimahdollisuuksia. Lähihoitajakoulutusta järjestetään sekä perus- että näyttötutkintoperusteisena koulutuksena. Koulutusohjelmat/osaamisalat ovat lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito sekä vanhustyö. Työllistyminen alalla on ollut lähes 00 prosenttista ainakin määräaikaisesti ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Lähihoitajaksi voi opiskella myös oppisopimuksella. Opetusta toteutetaan eri menetelmin. Toiminnallisuutta ja opiskelijoiden omaa tekemistä ja vastuun ottamista opiskelussa ja oppimisessa korostetaan. Koulussa tapahtuvan opiskelun lisäksi opetusta toteutetaan yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Raseko on mukana Opeda- ja Valmis 3 hankkeissa, joissa molemmissa Naantalin

15 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ammattiopisto on toteuttajana. Opeda-hanke loppuu virallisesti vuoden 203 lopussa, mutta käytännössä rahoituksella voidaan kehittää erityisopetusta vielä keväällä 204. Valmis 3 hankkeessa edistetään opiskelijoiden tutkinnon suorittamista. Tavoitteena on kehittää ennakoivan elämänhallinnan ohjauksen mallia, yksilöllisiä opintopolkuja ja perustutkintojen opetuksen toteutussuunnitelmia. Ammattiopisto on mukana Sotenet-kansainvälisyysverkostossa, johon kuuluu Suomessa kahdeksan muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestävää oppilaitosta. Verkosto järjestää monenlaista kansainvälistä toimintaa ja sen kautta lähihoitajaopiskelijoilla on mahdollisuus lähteä työssäoppimaan ulkomaille. Ammattiopisto on mukana Rasekon kansainvälisyyshankkeissa, joiden tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja ulkomailla. 5.2 Työelämän kehittäminen Naantalin ammattiopisto on mukana Varsinais-Suomen lähihoitajakoulutusta järjestävien oppilaitosten verkostoyhteistyössä, Loukossa. Loukkotyöryhmä järjestää vuosittain työelämäristeilyn, jossa on esillä ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Turun alueen näyttötutkintoperusteista lähihoitajakoulutusta järjestävät oppilaitokset järjestävät yhteistyössä tutkintotilaisuuksien vastaanottajille näytön arvioijakoulutuksia. Vuosittain järjestetään koulutusta myös esimiehille. Opiskeluun kuuluu kummallakin koulutusalalla työssäoppimista. Työssäoppimisen ohjauskäynneillä opettajat vahvistavat hyviä suhteita työelämään. Neuvottelukuntien kanssa tehdään yhteistyötä sekä koulutuksen että työelämän kehittämisessä. 5.3 Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Ammattiopistossa on opinto-ohjaaja ja osa-aikainen kuraattori, joka toimii myös opettajana. Toimistossa on yksi opintosihteeri. Hänen apunaan on kerran viikossa opintosihteeri, joka on yhteinen Raision kauppaopiston ja Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston kanssa. Suurkeittiössä on kaksi ohjaavaa suurtalouskokkia, joiden työnkuvaan liittyy opiskelijoiden ohjaus suurkeittiössä ja ruokasalissa. 5.4 Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstöön kuuluu 24 opettajaa, joista yksi on osa-aikaeläkkeellä. Yhdellä opettajalla on tunteja Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa. Kolme Raision kauppaopiston opettajaa ja yksi Timalin opettaja opettaa Naantalin ammattiopistossa.

16 6 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Opettajat määrä Hallinto ja tukitoiminnat määrä Vakituiset ainoastaan NAO:ssa opettavat (apulaisrehtori, koulutuspäällikkö, koulutusalavastaava ja kuraattori tässä mukana) NAO:ssa ja RKO:ssa opettavat Määräaikaiset (yli 6 h/vko) Ainoastaan NAO:ssa opettavat NAO:ssa ja MKTO:ssa opettavat NAO:ssa ja RKO:ssa opettavat NAO:ssa ja Maijamäen koulussa opettavat (myös mikrotuki) Rehtori Apulaisrehtori (29 %) Koulutuspäällikkö (25 %) Koulutusalavastaava (2 %) Opintosihteeri Opintosihteerin varahenkilö( pv/vko) Ohjaava suurtalouskokki Opinto-ohjaaja Kuraattori (65 %) Koulunkäynnin ohjaaja (0 kk) 2 Määräaikaiset (alle 6 h/vko) 3 Yhteensä 30 Yhteensä 7 Koulunkäynnin ohjaaja ohjaa erityisopiskelijoita opiskelussa ja oppimisessa. Henkilökunnan koulutus- ja kehittämistarve kartoitetaan kehityskeskusteluissa sekä osastoissa tapahtuvissa keskusteluissa. Koulutuksien anti levitetään koko työyhteisöön. 6. RAISION OPPISOPIMUSTOIMISTO Raision oppisopimustoimisto on toiseksi suurin oppisopimustoimisto Varsinais-Suomessa. Yrittäjäsopimusten suhteellinen osuus sopimuskannasta on perinteisesti ollut Raisiossa suurin, tällä hetkellä 20 %. Asiakkaaksemme hakeudutaan laajalti maakunnan alueelta perusteena yrittäjyysasioiden tuntemus, asiakaspalvelumme laatu ja joustavuus. Raision oppisopimustoimisto edustaa koko oppisopimuskoulutusta maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa. Raision oppisopimustoimiston ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiöön sisältyviin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin johtaviin koulutuksiin on kohdistunut jo vuosia kiintiön selvästi ylittävä asiakaslähtöinen kysyntä. 6. Toiminnan keskeiset linjaukset Oppisopimuskoulutukseen kohdistuvien valtion säästötoimenpiteiden vuoksi oppisopimustoimisto panostaa lähivuosina voimakkaasti ammatillisten perustutkintojen asiakaslähtöiseen toteuttamiseen toiminnan kehittämiseksi ja kannattavuuden turvaamiseksi. Oppisopimus pidetään vahvana koulutusmuotona jatkossakin. Raision oppisopimustoimisto on aktiivisesti mukana maakunnallisessa oppisopimustoimistojen yhteistyön tiivistämisessä, toimintojen yhtenäistämisessä ja uusien toimintatapojen kehittämisessä. Timalin ja Naantalin ammattiopiston kanssa tiivistetään yhteistyötä työnantajiin ja yrittäjiin kohdistettavassa markkinoinnissa/tiedottamisessa ammatillisiin perustutkintoihin tähtäävän koulutuksen lisäämiseksi oppisopimuskoulutuksena.

17 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Oppisopimustoimisto panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitetun yhteiskuntatakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan toteuttamiseen oppisopimuskoulutukselle hakemuksesta myönnettävällä erityisrahoituksella. Oppisopimuskoulutuksen edellytysten ennakkoon tapahtuvalla varmistamisella pyrimme vähentämään koulutusten keskeytymistä/lisäämään läpäisyastetta. 6.2 Tavoitteet ja mittarit Kuntayhtymä Oppisopimustoimisto TOT 202 TAV 203 TAV 204 TALOUSNÄKÖKULMA Peruskoulutus Uusien oppisopimusten määrä Voimassa olleet sopimukset Lisäkoulutus Uusien oppisopimusten määrä Voimassa olleet sopimukset Lisäkoulutuskiintiö Edellisen käyttöaste % 00,0 % 00,0 % 00,0 % ASIAKASNÄKÖKULMA Suoritettujen perustutkintojen määrä Keskeyttämis % 4,2 % 5,8 % 5,8 % Suoritettujen ammatti ja erikoisammattitutkintojen määrä Keskeyttämis % 4,9 % 6,0 % 5,8 % Asiakastyytyväisyys KA 3,0 3,40 3,20 3,30 SISÄISEN TEHOKKUUDEN NÄKÖKULMA. Tulosyksikön tavoite 2. Tulosyksikön tavoite 3. Tulosyksikön tavoite HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Henkilöstö osallistuu koulutukseen Tavoite v. 204 Sisäisen yhteistyön tiivistäminen Opiskelijahallintajärjestelmän ja toiminnan yhteensovitus Oppisopimuskoulutuksen prosessien kehittäminen Vähintään 5 pv/hlö/v, laadunhallinta, markkinointi oppilashall.järjestelmät TOT 202 TAV 203 TAV 203 Työtyytyväisyyskyselyn KA 3,5 (sis.hallinto) 3,5 3,5 3,5 6.3 Toiminnan kehittäminen Oppisopimustoimisto osallistuu yhteistyössä muiden Rasekon yksiköiden kanssa työelämän kehittämistehtävään uusia toimintamuotoja, palveluja ja työelämäyhteyksiä kehittämällä. Rakennamme aktiivisesti uusia perustutkintoihin liittyviä yhteistyömuotoja ja kumppanuuksia toimintamme monipuolistamiseksi niillä koulutusaloilla, joita Rasekon tulosyksiköillä ei ole tarjottavana. Tutkintojen suorittamisen varmistamiseksi laaditaan valmistavan koulutuksen järjestäjien kanssa toimenpideohjelma opintojen edistymisen seurannan ja ohjauksen tehostamisesta. SopimusPro-opiskelijahallintajärjestelmän uusien henkilökohtaistamiseen ja työssäop-

18 8 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille pimisen suunnitteluun liittyvien moduulien käyttöönottoa jatketaan yhdessä Timalin ja Naantalin ammattiopiston kanssa. Toiminnalla varmistetaan oppisopimuskoulutuksen säädösten mukainen dokumentointi ja laadunhallintasuositusten toteuttaminen. Oppisopimustoimiston tarjoamista palveluista kertovan tiedon saavutettavuuden parantaminen ja aktiivinen kanssakäyminen niin suoraan yritysten kuin yritysten kanssa toimivien välittäjätahojen kanssa lisää koulutusmuodon vaikuttavuutta. Verkostoitunut, ennakoiva ja osuva oppisopimuskoulutus varmistaa työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii alueellisesti reagointiherkkänä vaikuttajana. 6.4 Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstön määrä on neljä, kaksi koulutustarkastajaa, koulutussihteeri ja toimistosihteeri. Työtehtäviä ja toimenkuvia tarkastellaan uudelleen vastaamaan toiminnan painopisteitä ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan suosituksia. Henkilöstö on motivoitunut uusiin haasteisiin ja koulutukseen. Kaikki osallistuvat koulutukseen vähintään 5 pv/hlö/vuosi. Koulutusaiheina ovat oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta, ajankohtaisasiat, opiskelijahallintajärjestelmä, myynti- ja markkinointi. 7. RAISION AIKUISKOULUTUSKESKUS TIMALI 7. Toiminnan keskeiset linjaukset Timalin rahoitus koostuu ELY-keskuksen hankkimasta koulutuksesta, valtionosuudella rahoitettavasta koulutuksesta, yrityksille ja yhteisöille suunnatusta henkilöstökoulutuksesta sekä konsultointipalveluista, oppisopimuskoulutuksesta, muusta palvelutoiminnasta, valtion myöntämistä kehittämishankkeista sekä ESR-rahoitteisista hankkeista. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen/oppisopimukseen valmistavaan koulutukseen on erityislupa ja VALMA-koulutuksia toteutetaan vuosittain kaksi. Lisäksi syksyisin alkaa 20 opiskelijan Ammattistartti -koulutus. Timalin tavoitteena on tulevalla toimintakaudella pitää oppisopimusrahoitteisen sekä ELY-keskuksen hankkiman koulutuksen osuus vähintään nykyisellä tasolla. Tavoitteena on lisäksi lisätä valtionosuusrahoitteisten perustutkintopaikkojen määrää ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta myös lisäkoulutuspaikkojen määrää sekä kasvattaa yksityisellä rahoituksella järjestettävän koulutuksen liikevaihtoa Timalin kokonaistoiminnasta toimintakauden loppuun mennessä. Tämä edellyttää koulutuksen suunnittelu-, kehittämis- ja markkinointityöhön panostamista. Tutkinnon suorittamisprosessissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hakeutumisvaiheeseen ja tutkintoon ohjaukseen koko prosessin ajan, sillä tutkinnon suorittamisen tulee olla tietoinen tavoite. Osana yritys- / henkilöstökoulutuksen kehittämistä sekä TYKE eli työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää ovat erilaiset hankkeet, joissa Timali on mukana. Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen osuus tulee tulevalla toimintakaudellakin olemaan merkittävä osa pitkäkestoisen koulutuksen kokonaiskapasiteetista tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen määrä; tähän kuitenkin vaikuttaa merkittävästi ministeriöiden tulevina vuosina kohdentamien määrärahojen suuruus ja valtakunnallinen jakautuminen sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kilpailutus. Timali pyrkii vastaamaan ELY-keskuksen asettamiin haasteisiin erilaisten ohjauspalvelujen, työelämävalmennusten ja muiden valmentavien koulutusten tarjoamiseksi sekä nuorille että aikuisille. Timali organisoi Rasekon kunnille tuottaman ohjaamopalve-

19 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille lun sekä etsivä nuorisotyön. Lisäksi Rasekossa kehitetään ammatillisia pajamuotoisia oppimisympäristöjä opiskelijastatuksella oleville nuorille. Timali järjestää luonnontieteiden alan (tietojenkäsittely), yhteiskuntatieteiden liiketalouden ja hallinnon alan sekä matkailu, ravitsemis- ja talousalan aikuiskoulutusta, mutta laajentaa toiminta-alojaan kuntayhtymän muiden oppilaitosten aloja palvelevaksi aikuiskoulutuskeskukseksi. Raision aikuiskoulutuskeskus Timalin tavoitteena on, että sillä on voimassa olevat järjestämissopimukset seuraavista tutkinnoista: Liiketalouden perustutkinto (merkonomi); Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (datanomi) ; Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto, Tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkinto (syksy 203); Sihteerin ammattitutkinto; Taloushallinnon ammattitutkinto; Hotelli- ja ravintola- ja cateringalan perustutkinto (kokki ja tarjoilija); Ravintolakokin ammattitutkinto; Tarjoilijan ammattitutkinto; Suurtalouskokin ammattitutkinto; Myynnin ammattitutkinto; Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto; Markkinointiviestinnän ammattitutkinto; Yrittäjän ammattitutkinto; Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto sekä Kotityöpalvelualan ammattitutkinto. Järjestämissopimusta haetaan mahdollisesti Tekniikan erikoisammattitutkintoon. Timali tekee yhteistyötä useiden muiden koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien kanssa; Timali myy valmistavaa koulutusta sekä tutkintotilaisuuksia. Tätä toimintaa pyrimme entisestään kasvattamaan ja etsimään lisää uusia oppilaitosasiakkaita / yhteistyökumppaneita. 7.2 Tavoitteet ja mittarit Kuntayhtymä Timali TOT 202 TAV 203 TAV 204 TALOUSNÄKÖKULMA Opiskelijatyöpäivien kokonaismäärät Kokonaisopiskelijamäärä (ka) Perustutkinto rahoituksessa olevien opiskelijamäärä Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä Vuoden aikana kirjoilla olleiden opiskelijoiden määrä Tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestämissopimusten määrä ASIAKASNÄKÖKULMA Asiakastyytyväisyys KA 3,5 4,2 4 4 Näyttötutkinnon suorittaneiden määrä Työvoimakoulutuksen työllistymistavoite 70 % 7 % 70 % 7 % SISÄISEN TEHOKKUUDEN NÄKÖKULMA. Tulosyksikön tavoite 2. Tulosyksikön tavoite 3. Tulosyksikön tavoite Tavoite v. 204 Wilman / Primuksen käytön kehittäminen ja itsearviointi Asiakaslähtöiset koulutusten toteutussuunnitelmat (moduulimallin Resurssien tehokas ja tasapuolinen kohdentaminen HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Muodollinen pätevyys tehtäväänsä 90 %:lla henkilöstöstä 88,0 % 90,0 % 90,0 % TOT 202 TAV 203 TAV 204 Työtyytyväisyyskyselyn KA 3,5 3,2 3,5 3,5

20 20 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Toiminnan kehittäminen Hanketoiminta Hankkeilla ja yhteistyöprojekteilla kehitetään Timalin palveluita ja koulutusalojen keskeisiä toimintoja vastaamaan sekä ammatilliselle koulutukselle valtakunnallisesti asetettuja tavoitteita että työelämän ja opiskelijoiden tarpeita. Hankkeet ja projektit toteutetaan verkostoyhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen sekä työelämäpalveluiden kehittäminen ovat hanketoiminnan keskeiset tavoitteet. 7.4 Alueellinen vaikuttaminen TYKE-tehtävä Vuonna 2006 käynnistetyllä työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnalla tarkoitetaan yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Sillä pyritään vahvistamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä. Tehtävän myöntämisestä Rasekolle on päättänyt opetusministeriö. TYKE-tehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät voivat hakea TYKEtoimintaansa valtionavustusta. Rasekon järjestämisluvassa on ollut pysyvä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävälupa vuodesta 2008 lähtien. Timali on TYKE-tehtävän toteuttamisessa keskeinen toimija niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. TYKE-tehtävä suunnataan erityisesti pk-yritysten kehittämiseen. TYKE-tehtävä on moninainen: ensinnäkin autamme yrittäjää/yritystä ja tuemme yrittäjän/yrityksen osaamisen kasvua. Toisaalta myös yksittäisen opiskelijan osaamisen kehittäminen on osa TYKE-tehtävää, koska näin kehittynyt opiskelija antaa osaltaan paremman panoksen työyhteisössään ja tämä auttaa yritystä kehittymään. Timalin TYKE-tehtävän piiriin kuuluva asiakaskunta:. pienet yritykset (-2 henkeä), 2. kunnat ja julkisyhteisöt (yhdistykset ja säätiöt) 3. keskisuuret yritykset (>00 henkeä) 4. suuret yritykset (<00 henkeä)

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

1(12) AMMATTIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET 1 Säännön soveltamisala

1(12) AMMATTIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET 1 Säännön soveltamisala 1(12) 1 LUKU TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET 1 Säännön soveltamisala 2 Oppilaitoksen nimi Tämä johtosääntö koskee ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja asetuksessa sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Kehittämispalvelut pk-yrityksille Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Ammattiopisto Lappia Koulutukset Oppisopimus Näyttötutkinnot, ei-tutkintotavoitteinen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot