RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JA TALOUSARVIO VUODELLE 2014

Transkriptio

1 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JA TALOUSARVIO VUODELLE 204 Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 9/ Yhtymävaltuusto Liite 2/2

2 2 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

3 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT TAVOITTEET JA ARVOT Yleistavoitteet Arvot Toiminnalliset tavoitteet Hallinto Koulutuksen järjestäjän ohjaus Laaturyhmä Tulosyksiköiden tavoitteet RAISION AMMATTIOPISTO Opetus ja koulutus Työelämän kehittäminen Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä RAISION KAUPPAOPISTO Opetus ja koulutus Työelämän kehittäminen Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä NAANTALIN AMMATTIOPISTO Opetus ja koulutus Työelämän kehittäminen Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä RAISION OPPISOPIMUSTOIMISTO Toiminnan keskeiset linjaukset Tavoitteet ja mittarit Toiminnan kehittäminen Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä RAISION AIKUISKOULUTUSKESKUS TIMALI Toiminnan keskeiset linjaukset Tavoitteet ja mittarit Toiminnan kehittäminen Alueellinen vaikuttaminen Henkilöstö ja tukitoiminnot MYNÄMÄEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPISTO Opetus ja koulutus Työelämän kehittäminen Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä HENKILÖSTÖSUUNNITELMA SUUNNITTELUPERUSTEET Koulutustarve Työllistyminen ja hakijamäärät Opiskelijamäärät ja rahoitus Käyttömenot Kiinteistöt ja investointimenot... 27

4 4 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille TOIMINNAN TULOKSELLISUUS POISTOT RAHOITUS Käyttörahoitus Investointirahoitus Vuosikate TALOUSSUUNNITELMAN LUKUOSA Talousarvio 204 ja taloussuunnitelma Investointiosa Rahoitusosa

5 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT Perussopimuksensa mukaisesti Raision seudun koulutuskuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntiensa puolesta järjestää ammatillista koulutusta alueensa tarpeisiin. Kuntayhtymän ylläpidettävänä ovat seuraavat oppilaitokset ja yksiköt: Hallinto Raision ammattiopisto Raision kauppaopisto Naantalin ammattiopisto Raision oppisopimustoimisto Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto 2. TAVOITTEET JA ARVOT 2. Yleistavoitteet Perustehtävänsä mukaisesti kuntayhtymä keskittyy antamaan alueensa nuorille ja aikuisille yhteiskunnan, työelämän sekä niiden kehittymisen ja jatko-opintojen edellyttämät riittävät ammatilliset valmiudet tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. Kuntayhtymän yleistavoitteet eri näkökulmista ovat seuraavat: TALOUSNÄKÖKULMA Tuloksellisuusvertailussa sijoittuminen oman ryhmän parhaimpaan kolmannekseen (OKM) Normaalit käyttömenot katetaan valtion maksamalla opiskelijakohtaisella yksikköhinnalla, työtoiminnan tuotolla sekä aikuiskoulutuksen osalta myös koulutuksesta perittävillä maksuilla. Opiskelijapaikkojen täyttöaste 00 % SISÄISEN TEHOKKUUDEN NÄKÖKULMA Toimintajärjestelmä valmis 205 Opintopolku.fi ajan tasalla Asiakirjahallintajärjestelmä uudistettu 205 Toimintaohjeet kuvattu 9/204 Tietohallinnon kehittämisprojekti käynnissä 2/204 ASIAKASNÄKÖKULMA Hakijoita 55 % omistajakuntien 6- vuotiaista ammatilliseen peruskoulutukseen Läpäisyaste 78 % Keskeyttämisprosentti enintään 5 % Työllistyminen 70 % valmistumisen jälkeen Opiskelijatyytyväisyys 3,8 (max 5) Lähiopetuksen määrä min 30h/vko HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Muodollinen pätevyys tehtäväänsä 90 %:lla henkilöstöstä Työtyytyväisyyskyselyn ka 3,5 (max 4) Panostus koulutukseen 5 pv/hlö/vuosi Sairauspoissaolojen määrä <5pv/hlö/vuosi Työtapaturmia 0/vuosi Kehityskeskustelut krt/vuosi/hlö Kiinteistöjen tilahallinnan ja energian säästön tehostamisohjelma valmis 205

6 6 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Arvot Toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa korostetaan seuraavia arvoja: osaaminen, yhteistyökyky, elämänläheisyys, yritteliäisyys, inhimillisyys ja vastuuntunto. Arvot ohjaavat johtamista ja toimintaa. Arvoja käydään henkilöstön kanssa läpi säännöllisesti ja toimintaa arvioidaan yhdessä arvoihin peilaten. 2.3 Toiminnalliset tavoitteet 2.3. Tulosyksiköiden roolit ja keskinäinen yhteistyö Kuntayhtymän oppilaitosten keskinäistä sekä oppisopimustoimiston välistä yhteistyötä tiivistetään edelleen, tulosyksiköiden rakennetta kokonaisuudessa täsmennetään ja työnjakoa selkiytetään. Talousarviovuoden aikana käydään läpi koulutusaloittain organisoitumisen vaihtoehto nykyisen tulosyksikkö-mallin vaihtoehtona. Kuntayhtymän yhteisten tukitoimintojen yhtenäistämistä jatketaan ja kehitetään työnjakoa mm. opintotoimistojen kesken. Tulevan vuoden aikana tehostetaan yhteisten tukitoimintojen organisointia kuntayhtymässä Organisaation toiminnan parantaminen Kuntayhtymän sisäisen kehittämisen painopistealueita ovat vuonna 204 a) toimintajärjestelmän auditointi sekä sertifiointi, b) henkilökohtaistamisen kehittäminen kiinnittämällä huomiota mm. näyttötutkintojen organisointiin ja joustavien yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseen opiskelijoille), c) tulosyksiköiden rakenteen ja työnjaon täsmentäminen sekä d) järjestelmäratkaisujen läpivieminen (mm. opiskelijahallintajärjestelmä Primus, asiakirjahallinto ja viestintä) sekä arkistointi- ja asiakirjahallinnon prosessien uudistaminen Koulutuksen ja opetuksen järjestäminen Opetusministeriön hyväksymässä Raision seudun koulutuskuntayhtymän koulutustehtäväpäätöksessä määrätty toisen asteen koulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä 203 on kuntayhtymässämme 460, johon tulee vuonna 204 lisäystä 5 paikkaa. Alueen nuorista on jo vuosia hakenut kuntayhtymän oppilaitoksiin ensisijaisesti enemmän nuoria kuin on voitu ottaa sisään. Vuonna 205 lisäpaikkoja saadaan 0 ja vuonna 206 kaikkiaan 5. Kuntayhtymän sisäisellä jakopäätöksellä valtion rahoittamat 465 opiskelijapaikkaa keskimäärin jaetaan vuonna 204 seuraavasti: Keskimääräinen osuus vuonna 204 Raision ammattiopisto 636 opiskelijaa Raision kauppaopisto 285 opiskelijaa Naantalin ammattiopisto 264 opiskelijaa Timali 85 opiskelijaa Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto 95 opiskelijaa Raision seudun koulutuskuntayhtymän ammatillisen lisäkoulutuksen kohdentamisessa huomioidaan jatkossa tuloksellisuus ja tutkintojen määrä. Kokonaisuutena kuntayhtymän tavoitteena on nostaa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia vajaasta 30 opiskelijatyövuodesta 40:een vuoteen 206 mennessä. Kannattavan aikuiskou-

7 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille lutuksen organisoimisessa aikuiskoulutuskeskus Timalin rooli on keskeinen ja yhteistyötä koordinoiva. Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa tarjotaan alan ammattilaisille täydennyskoulutusta ja mahdollisuus näyttötutkintojen suorittamiseen. Tavoitteena on nostaa näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen opiskelijatyövuosimääriä Mynämäellä. Naantalin ammattiopisto ja Timali tekevät yhteistyötä kotityöpalvelujen ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen osalta. Raision kauppaopiston ja Timalin osalta käydään läpi datanomien ja merkonomien näyttömuotoisten koulutusten toteutus tulevaisuudessa. Koulutusalojen sisällä perustutkintojen valinnat voidaan pääsääntöisesti tehdä ylläpitäjän päätöksillä. Tulevaisuudessa ministeriö tulee ohjaamaan koulutuksen järjestäjien toteutuksia aikaisempaa enemmän, mikäli ratkaisut eivät ole valtakunnallisesti arvioiden sellaisia, että niissä on riittävästi huomioitu elinkeinoelämän toiveet ja tarpeet, työllistymismahdollisuudet, hakijamäärät sekä koulutuksen vaikuttavuus. Raseko toimii aktiivisesti alueen ennakointityössä ja pyrkii siihen, että se koulutuksen järjestäjänä arvioi oikein alueensa kehityksen sekä arvioitavissa olevat tarpeet ja odotukset Oppisopimus koulutusmuotona on vahva jatkossakin Oppisopimuskoulutus on valtion säästötoimenpiteiden kohteena. Raision oppisopimustoimisto menetti vuoden 203 ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiöstään paikkoja niin, että 425 paikan sijaan ammatillisen lisäkoulutuksen paikkoja jäi 303. Tähän kiintiöön sisältyvät ei tutkintoon johtava koulutus sekä ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtava koulutus. Perustutkintojen osalta oppisopimuskoulutuksessa ei ole määrällisiä kiintiöitä. Vuonna 203 perustutkintoja onnistutaan toteuttamaan hyvin ja samalla linjalla jatketaan myös 204. Tutkintojen läpäisyastetta parannetaan. Kaiken kaikkiaan oppisopimustoimiston toiminnan aktiivinen kehittäminen on käynnissä ja yhteistyö kuntayhtymän oppilaitosten kanssa kehittyy oikeaan suuntaan Ammatillinen ohjaus, etsivä työ ja ammatilliset työpajat Kuntayhtymän omistajakuntien toiveiden mukaisesti etsivä nuorisotyö ja ohjaamotoiminta siirtyivät Rasekon vastuulle alkaen. Kuntayhtymä haki valtion avustusta etsivä nuorisotyöhön ja pajatoimintaan, mutta ei saanut vuodelle 203 kumpaakaan. Omistajakuntien kanssa sovittiin, että Raseko kuitenkin hoitaa palvelun määräaikaisella sopimuksella välisen ajan. Jatkosta käydään neuvottelut syksyn 203 aikana. Kuntayhtymällä on oma vastuunsa koulutustakuun toteutumisesta, ja ammatillista ohjausta kehitetään monialaisen verkostotyön mukaisesti. Samoin kuntayhtymä toteuttaa ammatillisia jaksoja myös pajamuotoisissa oppimisympäristöissä opiskelijastatuksella oleville keskeyttämisvaarassa oleville nuorille ja kehittää ohjaamon sekä pajojen toimintoja hankerahoituksella Rasekon hanke- ja kehittämistoiminta Kuntayhtymä on mukana hankkeissa, jotka liittyvät tulosyksiköiden ja kuntayhtymän toiminnan ja opetuksen kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Yhteistyö muiden Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa on tärkeä osa kuntayhtymän hanketoimintaa. Vuoden 204 alussa kuntayhtymä mukana yhteensä 7 erilaisessa hankkeessa, joista yksi on AVI:n, kaksi ELY-hankkeita ja neljä OPH:n rahoittamia hankkeita. Rasekon osuus hankkeissa on noin euroa, josta kuntaraha- ja omarahoitusosuus on noin euroa. Vuosina merkittävässä roolissa ovat Taitaja 205 kilpailujen järjestäminen yhdessä muiden Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Rasekon vastuulla on yhteensä viisi lajia.

8 8 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kuntayhtymä on mukana kansainvälisissä hankkeissa, jotka liittyvät tulosyksiköiden ja kuntayhtymän toiminnan ja opetuksen kehittämiseen, opiskelijoiden ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen lisäämiseen sekä verkostoitumiseen. Yhteistyötä tehdään niin kansallisten kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa. Verkostoa on laajennettu systemaattisesti vuodesta 200 ja tällä hetkellä se kattaa monipuolisesti Euroopan eri alueita sekä Aasiaa. Vuoden 204 alussa kuntayhtymä on mukana joko pääkoordinaattorina tai osallistujana yhteensä 5 erilaisessa hankkeessa, joista neljä on rahoitettu Leonardo da Vinci-hankerahalla, yksi OPH:n rahoituksella. Rasekon osuus hankkeissa on noin euroa, josta omarahoitusosuus on noin euroa. Vuosina merkittävässä roolissa ovat Opening Paths for Student Mobilityopiskelijaliikkuvuushanke, jatkuva EREIVET-verkostohanke sekä uusi WebLabinnovaationsiirtohanke Raision ammattiopiston autoalalle Toimintaedellytyksiä parantavat investoinnit Taloussuunnitteluvuonna 204 investoidaan kuntayhtymän oppilaitosten toimintaedellytyksien varmistamiseen myös tulevaisuudessa. Purokatu :stä ostettiin vajaa 3800 neliön kiinteistö. Raision kaupungilta ostetaan vuoden 203 lopussa vanha paloaseman tontti ja kiinteistö, johon sijoittuu mm. opiskelijapalvelujen keskus ja Raision ammattiopiston sähköosasto. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän on jatkossa vastattava valtakunnalliseen kehitykseen, joka avaa koulutuksen entistä läpinäkyvämmäksi ja valinnat opiskelijalähtöisemmäksi jo syksyllä 203. Opintopolku.fi ja muut opiskelijahallintojärjestelmän vaatimukset edellyttävät Rasekolta panostusta tietohallintoon. Tulevan vuoden aikana kuntayhtymän onkin ratkaistava asiakirjahallinnon uudistamiseen liittyvät järjestelmä- ja ohjelmistokysymykset. Sähköisen arkistoinnin osalta uudistamisessa on huomioidaan kuntien ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtakunnallinen kehitystyö, sovellukset ja niiden hyödyntämismahdollisuudet. Tulosalueittain ja toimintayksiköittäin toiminnalliset tavoitteet ja puitekehykset ovat seuraavat: 2.4 Hallinto Yleishallinto toimii vielä kevään ja kesän 204 Raision ammattiopiston tiloissa ja siirtyy syksyllä Purokadun tiloihin. Se vastaa nimensä mukaisesti yleisestä hallinnosta sekä taloudesta, rahoituksesta, tieto- ja tilahallinnosta. Yleishallinnon toimintakulut katetaan muiden yksiköiden tilikauden ylijäämästä Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti yhtymävaltuusto toimii kuntayhtymän korkeimpana päättävänä elimenä. Siinä on vähintään yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta ja sen jäsenmäärä on nyt 2. Valtuusto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa päättämään kuntalain ja kuntayhtymän hallintosäännön mukaisista asioista. Nykyisen yhtymävaltuuston toimikausi alkoi vuonna 203 ja jatkuu vuoden 206 loppuun Yhtymähallitus Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän toimeenpanoelimenä ja siinä on seitsemän jäsentä. Sen tehtävänä on edustaa kuntayhtymää ja valvoa sen etuja sekä valmistella yhtymävaltuustossa käsiteltävät asiat.

9 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Yhtymähallitus toimii myös kuntayhtymän oppilaitosten yhteisenä johtokuntana ja siinä ominaisuudessa oppisopimuskoulutuksesta vastaavana monijäsenisenä toimielimenä. Johtokuntaan kuuluvat jäseninä tulosyksikköjen johtajat, kiinteistöpäällikkö sekä opettajien edustaja ja henkilöstön edustaja. Hallintosäännön määrittämien tehtävien lisäksi yhtymähallituksen vastuulla on lainsäädännön edellyttämä ylläpitäjän velvollisuus koulutuksen tuloksellisuuden seurantaan. Nykyinen yhtymähallitus valittiin yhtymävaltuuston kevätkokouksessa 203 ja sen toimikausi jatkuu kevääseen 207 asti Ulkoinen tarkastus Kuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoinen tarkastus tapahtuu yhtymävaltuuston valitseman kolmijäsenisen tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimesta. Tarkastuslautakunta ohjaa ammattitilintarkastusta sekä arvioi, onko kuntayhtymää johdettu ja sen asioita hoidettu laadullisten tavoitteiden mukaisesti ja tehokkaasti. Tarkastuslautakunta valmistelee yhtymävaltuustolle hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä antaa arvionsa yhtymävaltuuston asettamien kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta. Yhtymävaltuusto valitsi vuoden 203 kevätkokouksessaan uuden tarkastuslautakunnan, jonka tehtävä kattaa valtuuston toimikauden. Samoin valtuusto valitsi tilintarkastusyhteisöksi Oy BDO Audiator Ab:n Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus tapahtuu yhtymähallituksen ja toimivan johdon valvonnassa hyväksytyn ohjeiston mukaisesti. Hallitus hyväksyy sisäisen valvonnan ohjeiston toimikaudekseen ja tarkistaa sitä tarpeen vaatiessa. Toimintajärjestelmässä huomioidaan myös johdon katselmukset ja sisäiset ja ulkoiset auditoinnit linjaan nykyisten tarkastusten kanssa Muu hallinto Kuntayhtymän yleishallinnon muodostavat johtava rehtori, talousjohtaja, kiinteistöpäällikkö, johdon sihteeri, taloussihteeri, kaksi palkkasihteeriä, toimistosihteeri, toinen toimistosihteeri (0% työajalla), kolme mikrotukihenkilöä (0 % työajalla) ja KVkoordinaattori (0 % työajalla). Kehittämispäällikkö ja Primus-kehittämisasiantuntija vastaavat tulosyksiköiden yhteisten hankkeiden, projektien, opetustoiminnan kehittämisen sekä opiskelijahallintojärjestelmien uudistamishankkeiden läpiviemisestä. Heidän työaikansa jakaantuu kaikkien tulosyksiköiden kesken. Muun yleishallinnon muodostavat yhtymähallituksen ja toimivan johdon apuna erilaiset toimikunnat: yhteistyötoimikunta, monijäseninen toimielin ja näyttötoimielin sekä rakennustoimikunta, jolla on keskeinen rooli rakennushankkeiden toteutuksissa. Lisäksi kuntayhtymässä on perustettu ammatillisia neuvottelukuntia. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on toimia yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntayhtymän ja sen henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä. Sen tavoitteena on turvata henkilöstölle vaikutusmahdollisuudet omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä parantaa henkisten ja taloudellisten voimavarojen hyväksikäyttöä kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennustoimikunta johtaa kuntayhtymän saneeraus- ja rakennustöitä. Yhtymähalli-

10 0 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille tus on valtuuttanut rakennustoimikunnan toteuttamaan hyväksytyt rakennus- ja saneeraushankkeet niille hyväksyttyjen talousarvioiden puitteissa. Monijäseninen toimielin vastaa opiskeluoikeuteen ja määräaikaiseen erottamiseen liittyvistä asioista. Toimielimen tehtävänä on päättää opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta. Näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuskuntayhtymässä tehtävien nuorten näyttöjen toteutusperiaatteet sekä hyväksyä tehdyt näytöt. Lisäksi toimielimen tehtäväksi on annettu perustutkintojen arviointiin liittyvien valitusten käsittely. Pääsääntöisesti oppilaitos- ja osastokohtaisten ammatillisten neuvottelukuntien tavoitteena on parantaa alan elinkeinoelämän ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä ja tehostaa koulutuksen kehittämistä. Neli-kuusijäsenisissä neuvottelukunnissa on työntekijöiden, työnjohdon ja yritysjohdon edustajat ja sihteerinä toimii osastonjohtaja. Ammatillisiin tutkintoihin sisältyvän vähintään 20 opintoviikon työssäoppimisjakson suunnittelu, nuorisoasteen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi korostaa entisestään ammattialakohtaisten neuvottelukuntien merkitystä. 2.5 Koulutuksen järjestäjän ohjaus Raision seudun koulutuskuntayhtymä on ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja valtionosuusrahoituksen sekä tutkintojen järjestämissopimusten mukainen hallinnollinen toimija. Johtava rehtori johtaa ja koordinoi koulutuksen järjestäjän ja johtokunnan edustajana kuntayhtymään kuuluvien oppilaitosten toimintaa. Rehtorit saavat koulutuksen järjestäjän ohjauksen kautta tukea käytännön operatiiviseen johtamiseen. Koulutuksen järjestäjä ohjaa opetussuunnitelmatyöskentelyä, tutkinnon järjestämislupien hakemista ja järjestämistä sekä tulosyksiköiden keskinäistä rooli- ja työnjakoa, yhteistyötä opetuksen järjestämisen, resurssoinnin ja toiminnan kehittämisen osalta. 2.6 Laaturyhmä Ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä edellytetään vuoteen 205 mennessä dokumentoitua ja auditoitavissa olevaa laatu-/toimintajärjestelmää. Kuntayhtymän toimintajärjestelmän tavoitteena on olla valmis kesällä 204. Laatupäällikön lisäksi laaturyhmään kuuluu edustaja jokaisesta tulosyksiköstä sekä hallinnosta. Laaturyhmä raportoi johtoryhmälle ja toimintajärjestelmän rakentamiseen osallistuu erilaisissa rooleissa koko henkilöstö. Toimintajärjestelmää rakennetaan ISO 9000 standardien pohjalta ja auditoidaan vuoden 204 lopussa.

11 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Tulosyksiköiden tavoitteet YLEISTAVOITTEET Kuntayhtymä RAO RKO NAO MKTO TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TALOUSNÄKÖKULMA Täyttöaste 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 00 % 97 % 00 % 00 % ASIAKASNÄKÖKULMA Läpäisyaste 78 % 85,4 % 85,0 % 80,0 % 80,0 % 75,0 % 80,0 % 60,5 % 75,0 % 78,0 % 67,0 % 75,0 % 75,0 % Keskeyttämis % on 5 % 8,3 % 4,0 % 5,0 % 6,9 % 5,0 % 5,0 % 7,8 % 8,0 % 5,0 % 8,0 % 8,0 % 8,0 % Työllistyminen 70 % 78 % 80 % 70 % 8 % 70 % 70 % 76 % 70 % 70 % 64 % 70 % 65 % Opiskelijatyytyväisyys KA 3,5 3,5 3,5 3,5 3,4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,8 3,8 3,5 3,6 Lähiopetuksen määrä min. 30 h/vko 33, , SISÄISEN TEHOKKUUDEN NÄKÖKULMA Tavoite v. 204 Tavoite v. 204 Tavoite v. 204 Tavoite v Tulosyksikön tavoite Rehtori käynyt kehityskeskustelun jokaisen opettajan kanssa (n. 50) Erityisopiskelijoiden (HOJKS) ja opiskelussa tukea tarvitsevien opiskelijoiden pedagogisen tuen toimintasuunnitelman laadinta ja toteuttaminen syksystä 204 alkaen Elämänhallintataitojen sisällys osaksi opetussuunnitelman toteuttamissuunnitelmaa Opiskelijan AHOT/Hops prosessin parantaminen 2. Tulosyksikön tavoite Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat (HOJKS) on tehtynä 2. vuoden opiskelijoille ja. vuoden opiskelijoille ensimmäisen jakson lopussa Verkkokurssien suunnittelu ja toteutuksen määrällinen kasvu koulutuksessa Opinnot järjestetään siten, että niissä huomioidaan osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys, modulaarisuus ja liikkuvuus Ammatillinen lisäkoulutus henkilökohtaistamisen kehittäminen 3. Tulosyksikön tavoite Lisätään verkossa tapahtuvaa opetusta, työelämälähtöisiä projekteja ja toiminnallisuutta. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Muodollinen pätevyys tehtäväänsä 90 %:lla henkilöstöstä 89,0 % 95,0 % 90,0 % 8,0 % 90,0 % 90,0 % 88,0 % 90,0 % 90,0 % 65,0 % 80,0 % 75,0 % TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 TOT 202 TAV 203 TAV 204 Työtyytyväisyyskyselyn KA 3,5 3,05 3,20 3,50 2,97 3,20 3,50 3,08 3,20 3,50 3,4 3,20 3,20 3. RAISION AMMATTIOPISTO 3. Opetus ja koulutus Raision ammattiopistossa toteutetaan opetussuunnitelmaperustaista koulutusta tekniikan ja liikenteen alalla, joissa on viisi perustutkintoa sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, jossa on yksi perustutkinto. Raision ammattiopiston alat ovat perinteisiä ammattialoja, joista nuoriso on kiinnostunut ja jotka työllistävät nuoria hyvin. Näitäkin aloja joudutaan kuitenkin tarkastelemaan kriittisesti ja punnitsemaan erilaisia vaihtoehtoja. Hotelli-, ravintola- ja cateringalalle otetaan opiskelijoita myös ylioppilaspohjaiseen koulutukseen. Oppituntien määrä pidetään edelleen korkeana, jotta opiskelija saa aikaa oppimisen kannalta monipuolisten työtehtävien toteutukselle ja riittävälle työtehtäviin harjaantumiselle. Opetuksen laatu pidetään korkeatasoisena erilaisilla opetukseen kohdistuvilla järjestelyillä, opettajien koulutuksella, opettajien työelämäjaksoilla sekä työturvallisuuteen ja työviihtyvyyteen kohdistuvilla panostuksilla. 3.2 Työelämän kehittäminen Raision ammattiopisto saa työnantajilta hyvää palautetta opiskelijoistaan. Yhteydet työelämään pidetään elävinä ja opettajat ovat yhteydessä kumppaniyrityksiin ja työssäoppimispaikkoihin säännöllisesti. Ammatillisten neuvottelukuntien kautta kerätään palautetta koulutusalojen ajankohtaisista asioista. Kansainvälistä toimintaa toteutetaan opiskelijoiden työelämäjaksoina sekä opettajien

12 2 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille erilaisina tutustumisjaksoina. 3.3 Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Opiskelijoille on tarjolla opinto-ohjaajan, kuraattorin ja terveydenhoitajan palvelut. Terveydenhoidosta huolehtii Raision kaupunki ja tarvittavista tiloista huolehtii Raision ammattiopisto. Opiskelijaruokailu järjestetään omana palveluna. Opiskelijatyön osuus ruokapalveluissa on merkittävä ja se tarjoaa samalla erinomaisen harjoittelupaikan alan opiskelijoille. Toimiston työmäärä ja merkitys on viime vuosina kasvanut erilaisten valtiovallan vaatimien tilastointien ja selvitysten vuoksi. Myös KELA on siirtänyt opiskelijoiden etuuksia koskevia tehtäviään oppilaitoksille. 3.4 Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä Raision ammattiopistossa on kokopäivätoiminen rehtori, apulaisrehtori, noin 50 opettajaa sekä 5 muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Apulaisrehtori toimii samalla myös kuntayhtymän näyttötoimielimen sihteerinä. Oppilaitoksen henkilöstö koostuu opetushenkilöstöstä ja hallinto- sekä tukihenkilöstöstä seuraavan taulukon mukaisesti: Opettajat määrä Hallinto ja tukitoiminnat määrä Vakituiset Kokoaikaiset Osa-aikaeläkkeellä Määräaikaiset (yli 6 h/vko) Vakinaisten opettajien sijaiset Muut Määräaikaiset (alle 6 h/vko) Rehtori Apulaisrehtori Opintosihteeri Toimistosihteeri (80 %) Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja (20 %) Kuraattori Autonkuljettaja Erikoisammattimies ATK-tuki Suurtalousesimies (45 % )(Rasekon yhteinen) Suurtalouskokki Suurtalouskokki osa-aikaeläkkeellä yhteensä 5 Yhteensä 8 Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti sekä sisäisellä että ulkoisella koulutuksella. 4. RAISION KAUPPAOPISTO Raision kauppaopiston hakijamäärät ovat olleet hyvät jo monta vuotta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että opetusta antavat ammattitaitoiset opettajat, ajanmukaisin laittein, ajanmukaisissa tiloissa. Laitteisiin on investoitu ja opettajien ammattitaitoa on pidetty yllä koulutuksin ja muodollisesti päteviä opettajia rekrytoimalla. Uudet tilat vahvistavat koulutuksen vaikuttavuutta. Muutto uusiin toimitiloihin vaikuttaa koulun toimintaan erityisesti keväällä ennen koulun päättymistä ja elokuussa koulun alkaessa. Käytännön toimet, kuten muutto, kalustus ja tarvittavat

13 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille lisähankinnat vaativat erityistä huomiota normaaliin lukuvuoteen verrattuna. Toiminnan vakiintuminen uusissa tiloissa syksyllä ottanee myös oman aikansa. 4. Opetus ja koulutus Merkonomikoulutuksessa toteutetaan asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmaa sekä talous- ja toimistopalvelun koulutusohjelmaa. Työmarkkinoilla on tulevaisuuden ennusteiden mukaan tarvetta erityisesti taloushallinnon osaajista, jonka vuoksi ylioppilaspohjaiset opiskelijat suorittavat talous- ja toimistopalvelun koulutusohjelman mukaiset opinnot. Peruskoulupohjaiset opiskelijat valitsevat koulutusohjelman ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa. Koulutusohjelmissa opiskelevien määrät myötäilevät tällä hetkellä melko hyvin työelämän tarpeita. Kaupan alan osaajille on Varsinais-Suomen alueella kysyntää, koska kaupan ala on ollut kasvussa jo pitkään. Vaatetuskoulutuksen alkaminen -luokan osalta syksyllä vaatii opetuksen organisointia erityisesti sen vuoksi, että koulutus jatkuu pääosin vielä Mynämäellä. Samoin on oltava käytettävissä oikeanlainen kalusto ja opiskelumateriaali.. Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon suorittaneet sijoittuvat yrityksiin tukien erityisesti niiden visuaalista markkinointia, kuten somistuksia, tilasuunnittelua ja esillepanoa. Yritysten tarve visuaaliseen markkinointiin on jatkuva, joten osaajille on tarvetta. Vaatetus-, merkonomi- ja markkinointiviestintäkoulutuksen yhteensovittaminen ja lisähyödyn tavoittelu sekä koulutuksien vetovoiman entisestään kasvattaminen tarjonnan laajentamisella on suunniteltava tulevan vuoden aikana. 4.2 Työelämän kehittäminen Työelämän ja oppilaitoksen välinen yhteistyö toteutuu opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen kautta. Työssäoppimisen valvonta ja ohjaus tehdään opettajan ja työelämän edustajan yhteistyössä. Työssäoppimisen yhteydessä suoritetaan koulutukseen sisältyviä näyttöjä. Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon valmistavassa koulutuksessa tehdään vuosittain yrityksien toimeksiannosta asiakasprojekteja, joissa harjoitellaan käytännössä opittavia taitoja. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelukunnalta saadaan tietoa koulutuksen kehittämiseen työelämää vastaavaksi jatkossakin. Yrittäjyyskasvatusta on lisätty opintoihin jo aikaisempina vuosina. Sitä toteutetaan erityisesti yritysvierailujen, 24 h leirien sekä Nuori Yrittäjyys koulutuksen kautta. 4.3 Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Oppimiseen ja opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat olleet kasvussa jo pitempään. Opiskelijahuollossa on suunnitelmallisemmin pyrittävä tukitoimiin, joiden avulla pyritään luomaan edellytyksiä opinnoissa menestymiseen. Kauppaopistossa tehdään konkreettinen suunnitelma tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseksi. Suunnitelma on ennen kaikkea pedagogisesta näkökulmasta tukien jo nykyistä toimintaa. Toimintajärjestelmän vaatimat asiat otetaan huomioon oman toiminnan kehittämisessä.

14 4 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä Oppilaitoksen 3 henkilöä koostuu opetushenkilöstöstä ja hallinto- sekä tukihenkilöstöstä seuraavan taulukon mukaisesti: Opettajat määrä Hallinto ja tukitoiminnat määrä Vakituiset ainoastaan RKOssa opettavat RKO:ssa ja MKTO:ssa opettavat RKO:ssa ja NAO:ssa opettavat Määräaikaiset (yli 6 h/vko) Ainoastaan RKOssa opettavat RKO:ssa ja MKTO:ssa opettavat RKO:ssa ja NAO:ssa opettavat Määräaikaiset (alle 6 h/vko) Rehtori Apulaisrehtori Opintosihteeri Opintosihteerin varahenkilö( pvä/vko) Opinto-ohjaaja Kuraattori (50 %) KV-koordinaattori ja laatuasiat (40%) Mikrotuki (70 %) yhteensä 23 Yhteensä 8 Vakinaisen henkilöstön kehittämistarpeet käydään vuosittain läpi kehityskeskusteluissa, jonka pohjalta koulutussuunnitelma huomioiden kauppaopiston tarvitsema osaaminen. Lisäksi kauppaopiston tiloissa työskentelee kiinteistön ylläpitoon osallistuvaa henkilöstöä kuten siivoojat. 5. NAANTALIN AMMATTIOPISTO 5. Opetus ja koulutus Koulutusalat ja niiden tulevaisuuden näkymät opetus ja opiskelijat vuonna 203, hanketoiminta Koulutusalat ovat hotelli-, ravintola- ja catering-ala, jolla koulutetaan kokkeja sekä sosiaali- ja terveysala, jolla koulutetaan lähihoitajia. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan koulutusta järjestetään opetussuunnitelmaperusteisena. Ammattiopistossa hotelli-, ravintola- ja catering-alan vahvuus on erityisopetus. Matkailun opintojen sisällyttäminen kokin opintoihin monipuolistaa ammattitaitoa ja laajentaa työnsaantimahdollisuuksia. Lähihoitajakoulutusta järjestetään sekä perus- että näyttötutkintoperusteisena koulutuksena. Koulutusohjelmat/osaamisalat ovat lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito sekä vanhustyö. Työllistyminen alalla on ollut lähes 00 prosenttista ainakin määräaikaisesti ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Lähihoitajaksi voi opiskella myös oppisopimuksella. Opetusta toteutetaan eri menetelmin. Toiminnallisuutta ja opiskelijoiden omaa tekemistä ja vastuun ottamista opiskelussa ja oppimisessa korostetaan. Koulussa tapahtuvan opiskelun lisäksi opetusta toteutetaan yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Raseko on mukana Opeda- ja Valmis 3 hankkeissa, joissa molemmissa Naantalin

15 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ammattiopisto on toteuttajana. Opeda-hanke loppuu virallisesti vuoden 203 lopussa, mutta käytännössä rahoituksella voidaan kehittää erityisopetusta vielä keväällä 204. Valmis 3 hankkeessa edistetään opiskelijoiden tutkinnon suorittamista. Tavoitteena on kehittää ennakoivan elämänhallinnan ohjauksen mallia, yksilöllisiä opintopolkuja ja perustutkintojen opetuksen toteutussuunnitelmia. Ammattiopisto on mukana Sotenet-kansainvälisyysverkostossa, johon kuuluu Suomessa kahdeksan muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestävää oppilaitosta. Verkosto järjestää monenlaista kansainvälistä toimintaa ja sen kautta lähihoitajaopiskelijoilla on mahdollisuus lähteä työssäoppimaan ulkomaille. Ammattiopisto on mukana Rasekon kansainvälisyyshankkeissa, joiden tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja ulkomailla. 5.2 Työelämän kehittäminen Naantalin ammattiopisto on mukana Varsinais-Suomen lähihoitajakoulutusta järjestävien oppilaitosten verkostoyhteistyössä, Loukossa. Loukkotyöryhmä järjestää vuosittain työelämäristeilyn, jossa on esillä ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Turun alueen näyttötutkintoperusteista lähihoitajakoulutusta järjestävät oppilaitokset järjestävät yhteistyössä tutkintotilaisuuksien vastaanottajille näytön arvioijakoulutuksia. Vuosittain järjestetään koulutusta myös esimiehille. Opiskeluun kuuluu kummallakin koulutusalalla työssäoppimista. Työssäoppimisen ohjauskäynneillä opettajat vahvistavat hyviä suhteita työelämään. Neuvottelukuntien kanssa tehdään yhteistyötä sekä koulutuksen että työelämän kehittämisessä. 5.3 Tukitoiminnot ja niiden kehittäminen tulosyksikössä Ammattiopistossa on opinto-ohjaaja ja osa-aikainen kuraattori, joka toimii myös opettajana. Toimistossa on yksi opintosihteeri. Hänen apunaan on kerran viikossa opintosihteeri, joka on yhteinen Raision kauppaopiston ja Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston kanssa. Suurkeittiössä on kaksi ohjaavaa suurtalouskokkia, joiden työnkuvaan liittyy opiskelijoiden ohjaus suurkeittiössä ja ruokasalissa. 5.4 Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstöön kuuluu 24 opettajaa, joista yksi on osa-aikaeläkkeellä. Yhdellä opettajalla on tunteja Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa. Kolme Raision kauppaopiston opettajaa ja yksi Timalin opettaja opettaa Naantalin ammattiopistossa.

16 6 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Opettajat määrä Hallinto ja tukitoiminnat määrä Vakituiset ainoastaan NAO:ssa opettavat (apulaisrehtori, koulutuspäällikkö, koulutusalavastaava ja kuraattori tässä mukana) NAO:ssa ja RKO:ssa opettavat Määräaikaiset (yli 6 h/vko) Ainoastaan NAO:ssa opettavat NAO:ssa ja MKTO:ssa opettavat NAO:ssa ja RKO:ssa opettavat NAO:ssa ja Maijamäen koulussa opettavat (myös mikrotuki) Rehtori Apulaisrehtori (29 %) Koulutuspäällikkö (25 %) Koulutusalavastaava (2 %) Opintosihteeri Opintosihteerin varahenkilö( pv/vko) Ohjaava suurtalouskokki Opinto-ohjaaja Kuraattori (65 %) Koulunkäynnin ohjaaja (0 kk) 2 Määräaikaiset (alle 6 h/vko) 3 Yhteensä 30 Yhteensä 7 Koulunkäynnin ohjaaja ohjaa erityisopiskelijoita opiskelussa ja oppimisessa. Henkilökunnan koulutus- ja kehittämistarve kartoitetaan kehityskeskusteluissa sekä osastoissa tapahtuvissa keskusteluissa. Koulutuksien anti levitetään koko työyhteisöön. 6. RAISION OPPISOPIMUSTOIMISTO Raision oppisopimustoimisto on toiseksi suurin oppisopimustoimisto Varsinais-Suomessa. Yrittäjäsopimusten suhteellinen osuus sopimuskannasta on perinteisesti ollut Raisiossa suurin, tällä hetkellä 20 %. Asiakkaaksemme hakeudutaan laajalti maakunnan alueelta perusteena yrittäjyysasioiden tuntemus, asiakaspalvelumme laatu ja joustavuus. Raision oppisopimustoimisto edustaa koko oppisopimuskoulutusta maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa. Raision oppisopimustoimiston ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiöön sisältyviin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin johtaviin koulutuksiin on kohdistunut jo vuosia kiintiön selvästi ylittävä asiakaslähtöinen kysyntä. 6. Toiminnan keskeiset linjaukset Oppisopimuskoulutukseen kohdistuvien valtion säästötoimenpiteiden vuoksi oppisopimustoimisto panostaa lähivuosina voimakkaasti ammatillisten perustutkintojen asiakaslähtöiseen toteuttamiseen toiminnan kehittämiseksi ja kannattavuuden turvaamiseksi. Oppisopimus pidetään vahvana koulutusmuotona jatkossakin. Raision oppisopimustoimisto on aktiivisesti mukana maakunnallisessa oppisopimustoimistojen yhteistyön tiivistämisessä, toimintojen yhtenäistämisessä ja uusien toimintatapojen kehittämisessä. Timalin ja Naantalin ammattiopiston kanssa tiivistetään yhteistyötä työnantajiin ja yrittäjiin kohdistettavassa markkinoinnissa/tiedottamisessa ammatillisiin perustutkintoihin tähtäävän koulutuksen lisäämiseksi oppisopimuskoulutuksena.

17 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Oppisopimustoimisto panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitetun yhteiskuntatakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan toteuttamiseen oppisopimuskoulutukselle hakemuksesta myönnettävällä erityisrahoituksella. Oppisopimuskoulutuksen edellytysten ennakkoon tapahtuvalla varmistamisella pyrimme vähentämään koulutusten keskeytymistä/lisäämään läpäisyastetta. 6.2 Tavoitteet ja mittarit Kuntayhtymä Oppisopimustoimisto TOT 202 TAV 203 TAV 204 TALOUSNÄKÖKULMA Peruskoulutus Uusien oppisopimusten määrä Voimassa olleet sopimukset Lisäkoulutus Uusien oppisopimusten määrä Voimassa olleet sopimukset Lisäkoulutuskiintiö Edellisen käyttöaste % 00,0 % 00,0 % 00,0 % ASIAKASNÄKÖKULMA Suoritettujen perustutkintojen määrä Keskeyttämis % 4,2 % 5,8 % 5,8 % Suoritettujen ammatti ja erikoisammattitutkintojen määrä Keskeyttämis % 4,9 % 6,0 % 5,8 % Asiakastyytyväisyys KA 3,0 3,40 3,20 3,30 SISÄISEN TEHOKKUUDEN NÄKÖKULMA. Tulosyksikön tavoite 2. Tulosyksikön tavoite 3. Tulosyksikön tavoite HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Henkilöstö osallistuu koulutukseen Tavoite v. 204 Sisäisen yhteistyön tiivistäminen Opiskelijahallintajärjestelmän ja toiminnan yhteensovitus Oppisopimuskoulutuksen prosessien kehittäminen Vähintään 5 pv/hlö/v, laadunhallinta, markkinointi oppilashall.järjestelmät TOT 202 TAV 203 TAV 203 Työtyytyväisyyskyselyn KA 3,5 (sis.hallinto) 3,5 3,5 3,5 6.3 Toiminnan kehittäminen Oppisopimustoimisto osallistuu yhteistyössä muiden Rasekon yksiköiden kanssa työelämän kehittämistehtävään uusia toimintamuotoja, palveluja ja työelämäyhteyksiä kehittämällä. Rakennamme aktiivisesti uusia perustutkintoihin liittyviä yhteistyömuotoja ja kumppanuuksia toimintamme monipuolistamiseksi niillä koulutusaloilla, joita Rasekon tulosyksiköillä ei ole tarjottavana. Tutkintojen suorittamisen varmistamiseksi laaditaan valmistavan koulutuksen järjestäjien kanssa toimenpideohjelma opintojen edistymisen seurannan ja ohjauksen tehostamisesta. SopimusPro-opiskelijahallintajärjestelmän uusien henkilökohtaistamiseen ja työssäop-

18 8 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille pimisen suunnitteluun liittyvien moduulien käyttöönottoa jatketaan yhdessä Timalin ja Naantalin ammattiopiston kanssa. Toiminnalla varmistetaan oppisopimuskoulutuksen säädösten mukainen dokumentointi ja laadunhallintasuositusten toteuttaminen. Oppisopimustoimiston tarjoamista palveluista kertovan tiedon saavutettavuuden parantaminen ja aktiivinen kanssakäyminen niin suoraan yritysten kuin yritysten kanssa toimivien välittäjätahojen kanssa lisää koulutusmuodon vaikuttavuutta. Verkostoitunut, ennakoiva ja osuva oppisopimuskoulutus varmistaa työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii alueellisesti reagointiherkkänä vaikuttajana. 6.4 Henkilöstö ja sen kehittäminen tulosyksikössä Henkilöstön määrä on neljä, kaksi koulutustarkastajaa, koulutussihteeri ja toimistosihteeri. Työtehtäviä ja toimenkuvia tarkastellaan uudelleen vastaamaan toiminnan painopisteitä ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan suosituksia. Henkilöstö on motivoitunut uusiin haasteisiin ja koulutukseen. Kaikki osallistuvat koulutukseen vähintään 5 pv/hlö/vuosi. Koulutusaiheina ovat oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta, ajankohtaisasiat, opiskelijahallintajärjestelmä, myynti- ja markkinointi. 7. RAISION AIKUISKOULUTUSKESKUS TIMALI 7. Toiminnan keskeiset linjaukset Timalin rahoitus koostuu ELY-keskuksen hankkimasta koulutuksesta, valtionosuudella rahoitettavasta koulutuksesta, yrityksille ja yhteisöille suunnatusta henkilöstökoulutuksesta sekä konsultointipalveluista, oppisopimuskoulutuksesta, muusta palvelutoiminnasta, valtion myöntämistä kehittämishankkeista sekä ESR-rahoitteisista hankkeista. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen/oppisopimukseen valmistavaan koulutukseen on erityislupa ja VALMA-koulutuksia toteutetaan vuosittain kaksi. Lisäksi syksyisin alkaa 20 opiskelijan Ammattistartti -koulutus. Timalin tavoitteena on tulevalla toimintakaudella pitää oppisopimusrahoitteisen sekä ELY-keskuksen hankkiman koulutuksen osuus vähintään nykyisellä tasolla. Tavoitteena on lisäksi lisätä valtionosuusrahoitteisten perustutkintopaikkojen määrää ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta myös lisäkoulutuspaikkojen määrää sekä kasvattaa yksityisellä rahoituksella järjestettävän koulutuksen liikevaihtoa Timalin kokonaistoiminnasta toimintakauden loppuun mennessä. Tämä edellyttää koulutuksen suunnittelu-, kehittämis- ja markkinointityöhön panostamista. Tutkinnon suorittamisprosessissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hakeutumisvaiheeseen ja tutkintoon ohjaukseen koko prosessin ajan, sillä tutkinnon suorittamisen tulee olla tietoinen tavoite. Osana yritys- / henkilöstökoulutuksen kehittämistä sekä TYKE eli työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää ovat erilaiset hankkeet, joissa Timali on mukana. Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen osuus tulee tulevalla toimintakaudellakin olemaan merkittävä osa pitkäkestoisen koulutuksen kokonaiskapasiteetista tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen määrä; tähän kuitenkin vaikuttaa merkittävästi ministeriöiden tulevina vuosina kohdentamien määrärahojen suuruus ja valtakunnallinen jakautuminen sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kilpailutus. Timali pyrkii vastaamaan ELY-keskuksen asettamiin haasteisiin erilaisten ohjauspalvelujen, työelämävalmennusten ja muiden valmentavien koulutusten tarjoamiseksi sekä nuorille että aikuisille. Timali organisoi Rasekon kunnille tuottaman ohjaamopalve-

19 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille lun sekä etsivä nuorisotyön. Lisäksi Rasekossa kehitetään ammatillisia pajamuotoisia oppimisympäristöjä opiskelijastatuksella oleville nuorille. Timali järjestää luonnontieteiden alan (tietojenkäsittely), yhteiskuntatieteiden liiketalouden ja hallinnon alan sekä matkailu, ravitsemis- ja talousalan aikuiskoulutusta, mutta laajentaa toiminta-alojaan kuntayhtymän muiden oppilaitosten aloja palvelevaksi aikuiskoulutuskeskukseksi. Raision aikuiskoulutuskeskus Timalin tavoitteena on, että sillä on voimassa olevat järjestämissopimukset seuraavista tutkinnoista: Liiketalouden perustutkinto (merkonomi); Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (datanomi) ; Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto, Tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkinto (syksy 203); Sihteerin ammattitutkinto; Taloushallinnon ammattitutkinto; Hotelli- ja ravintola- ja cateringalan perustutkinto (kokki ja tarjoilija); Ravintolakokin ammattitutkinto; Tarjoilijan ammattitutkinto; Suurtalouskokin ammattitutkinto; Myynnin ammattitutkinto; Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto; Markkinointiviestinnän ammattitutkinto; Yrittäjän ammattitutkinto; Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto sekä Kotityöpalvelualan ammattitutkinto. Järjestämissopimusta haetaan mahdollisesti Tekniikan erikoisammattitutkintoon. Timali tekee yhteistyötä useiden muiden koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien kanssa; Timali myy valmistavaa koulutusta sekä tutkintotilaisuuksia. Tätä toimintaa pyrimme entisestään kasvattamaan ja etsimään lisää uusia oppilaitosasiakkaita / yhteistyökumppaneita. 7.2 Tavoitteet ja mittarit Kuntayhtymä Timali TOT 202 TAV 203 TAV 204 TALOUSNÄKÖKULMA Opiskelijatyöpäivien kokonaismäärät Kokonaisopiskelijamäärä (ka) Perustutkinto rahoituksessa olevien opiskelijamäärä Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä Vuoden aikana kirjoilla olleiden opiskelijoiden määrä Tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestämissopimusten määrä ASIAKASNÄKÖKULMA Asiakastyytyväisyys KA 3,5 4,2 4 4 Näyttötutkinnon suorittaneiden määrä Työvoimakoulutuksen työllistymistavoite 70 % 7 % 70 % 7 % SISÄISEN TEHOKKUUDEN NÄKÖKULMA. Tulosyksikön tavoite 2. Tulosyksikön tavoite 3. Tulosyksikön tavoite Tavoite v. 204 Wilman / Primuksen käytön kehittäminen ja itsearviointi Asiakaslähtöiset koulutusten toteutussuunnitelmat (moduulimallin Resurssien tehokas ja tasapuolinen kohdentaminen HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Muodollinen pätevyys tehtäväänsä 90 %:lla henkilöstöstä 88,0 % 90,0 % 90,0 % TOT 202 TAV 203 TAV 204 Työtyytyväisyyskyselyn KA 3,5 3,2 3,5 3,5

20 20 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Toiminnan kehittäminen Hanketoiminta Hankkeilla ja yhteistyöprojekteilla kehitetään Timalin palveluita ja koulutusalojen keskeisiä toimintoja vastaamaan sekä ammatilliselle koulutukselle valtakunnallisesti asetettuja tavoitteita että työelämän ja opiskelijoiden tarpeita. Hankkeet ja projektit toteutetaan verkostoyhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen sekä työelämäpalveluiden kehittäminen ovat hanketoiminnan keskeiset tavoitteet. 7.4 Alueellinen vaikuttaminen TYKE-tehtävä Vuonna 2006 käynnistetyllä työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnalla tarkoitetaan yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Sillä pyritään vahvistamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä. Tehtävän myöntämisestä Rasekolle on päättänyt opetusministeriö. TYKE-tehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät voivat hakea TYKEtoimintaansa valtionavustusta. Rasekon järjestämisluvassa on ollut pysyvä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävälupa vuodesta 2008 lähtien. Timali on TYKE-tehtävän toteuttamisessa keskeinen toimija niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. TYKE-tehtävä suunnataan erityisesti pk-yritysten kehittämiseen. TYKE-tehtävä on moninainen: ensinnäkin autamme yrittäjää/yritystä ja tuemme yrittäjän/yrityksen osaamisen kasvua. Toisaalta myös yksittäisen opiskelijan osaamisen kehittäminen on osa TYKE-tehtävää, koska näin kehittynyt opiskelija antaa osaltaan paremman panoksen työyhteisössään ja tämä auttaa yritystä kehittymään. Timalin TYKE-tehtävän piiriin kuuluva asiakaskunta:. pienet yritykset (-2 henkeä), 2. kunnat ja julkisyhteisöt (yhdistykset ja säätiöt) 3. keskisuuret yritykset (>00 henkeä) 4. suuret yritykset (<00 henkeä)