Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman hyväksyminen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman hyväksyminen 612/ /2014 Kunnanhallitus Valmistelija (tekninen johtaja): Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen työ ryhmä päätti kokouksessaan pyytää MAL-aiesopimukseen kuu lu vil ta kunnilta sekä ELY-keskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta lau sun not kaupunkiseudun yhteisestä asunto- ja maapoliittisesta ohjel mas ta vuosille Samalla päätettiin lähettää Turun kaupun ki seu dun rakennemallia 2035 toteuttavat kuntakohtaiset toi menpi de- ja kaavoitusohjelmat ao. kuntien hyväksyttäviksi. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumi sen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa vuosille on sovittu kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian to teut ta mises ta. Kunnat ovat MAL-aiesopimuksen toimenpiteen M1-1 mu kaises ti laatineet samansisältöiset kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoi tus oh jel mat rakennemallin toteuttamiseksi. Kuntien toimenpide- ja kaavoitusohjelmista on koottu Seudullinen raken ne mal lin toteuttamisohjelma. Toimenpide- ja kaavoitusohjelma sisäl tää kunnan kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavien vir ka miesten arviot lainvoimaisten ja vireillä tai suunnitelmissa olevien ase makaa vo jen valmistumisesta ja asemakaavoista syntyvien tont tien rakentumisesta. Ohjelmassa on arvioitu erityisesti vuosien aikana rakentuvia tontteja, mutta epätarkemmalla ta solla, suuntaa-antavana tietona on voitu arvioida alueiden rakentumista jo pa rakennemallin tavoitevuoteen 2035 saakka. Aineisto ei myöskään täydellisesti kata koko vuotta Asuntojen ja asukkaiden määrät on laskettu rakennusoikeuden perus teel la mitoituslukujen avulla. Työpaikkatonteista on koottu tont tien pinta-alatiedot. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmissa alueiden ar vioi tu rakentuminen on esitetty yksityiskohtaisesti kuntatasolla. Oh jel massa on käsitelty lainvoimaisten ja vireillä tai suunnitelmissa ole vien kaavojen varanto, arvioitu asuntojen ja asukkaiden määrän kas vu koko kunnan alueella sekä rakennemalliin perustuvilla pien alue jaoil la ja lisäksi esitetty arvioitu kasvun jakautuminen eri maan omis ta jien tonteille. Seudullisessa rakennemallin toteuttamisohjelmassa on ha vain nol listet tu tarkemmin rakennemallin tavoitteiden toteutumista MAL-kun nis-

2 sa vuodesta 2009 alkaen rakennemallin tavoitteisiin perustuvilla alue jaoil la. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittiinen ohjelma sisältää maa po li tii kan keskeiset periaatteet, jotka ovat yhtenevät Mynämäen kun nan maapoliittisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Asemakaavoituksella pyritään tiivistämään kuntakeskuksen aluetta. Asut tu maaseutu pyrtään pitämään elävänä ohjaamalla asutusta ole mas sa ole viin kyliin. Liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: - Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (lau suntoa varten) - Mynämäen kunnan toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin to teu ta mi sek si (hyväksyttäväksi) - Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma (oheisma te ri aa li) Lisätietoja: Tekninen johtaja Timo Oja, puh. (02) Ehdotus (kunnanjohtaja): Kunnanhallitus hyväksyy rakennemallia toteuttavan Mynämäen kunnan toimenpide- ja kaavoitusohjelman. Lisäksi kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huo mautet ta vaa seudullisesta asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta. Päätös: Pekka Myllymäki ehdotti, että kunnanhallitus antaa seuraavan lausun non: "Mynämäen kunta haluaa olla Turun kaupunkiseudun asunto- ja maa po liit ti ses sa ohjelmassa piloottialueena ja maalaiskuntana, jos sa kaavoituksessa hyödynnetään hajautettua ja uusiutuvaa ener giaa. Olemme vahvasti lähiruokaan ja hajautettuun kylärakenteen tu keu tuva kunta, jonka uusiutuvan energian potentiaali on tutkittu Suo men ympäristökeskuksen /SYKE) toimesta. Näiden laskelmien pe rus teella Mynämäki pystyy tuottamaan uusiutuvalla energialla yli asukkaan tarvitseman asumisenergian. Yksittäisen ra ken nus pai kan energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hyödyntäminen se kä asumisen viihtyvyys ovat Mynämäen kilpailuvaltteja ja ve to voi ma te kijöi tä. Mynämäen kunnanhallitus katsoo, että Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma on vain poliittinen asiakirja, jolla ei voi da rajoittaa Mynämäen valtuuston kaavoitusvaltaa. Mynämäki pi dät tää itselleen jatkossakin täyden harkintavallan alueensa yleis- ja ase ma-

3 kaa voi tuk ses ta sekä kylä- ja hajarakentamista. Koska rakennemallin noudattaminen saattaa joissakin tapauksissa ol la ristiriidassa lain säännösten kanssa ja niistä seuraavien pe ri aattei den kanssa, jonka johdosta numeroarvot tuleekin ymmärtää suuntaa antaviksi em. ristiriidan välttämiseksi. Mynämäen tulevan kasvu vuoteen 2035 mennessä on lau sun to pyynnön maapoliittisessa ohjelmassa arvioitu asuk kaak si ja tätä arviota voidaan pitää perusteltuna. Sen sijaan uusien asuk kaiden sijoittuminen kuntamme eri keskuksiin ja kyliin sekä ha ja-asu tusalu eel le ei tule tällä tarkkuudella lähteä säätelemään. Työpaikkojen osalta Mynämäki haluaa lisätä alueensa teol li suus tonttei hin myös logistiikka- ja tiede & teknologiatonttien varaukset. Raken ne mal li ei saa estää työpaikkojen syntyä rakennemallialueella. My nä mä ki haluaa tulevaisuudessa hyödyntää kehittyvän 8-tien poten ti aa lin sa kuten myös tie 192 (Kustavintie) hyödyt. " Pekka Myllymäen ehdotus raukesi kannattamattomana. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Pekka Myllymäki jätti päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on tämän pöytäkirjan liitteenä. Tekninen johtaja Timo Oja oli kokouksessa läsnä tämän asian kä sitte lyn ajan. Kunnanhallitus 5 Valmistelija (tekninen johtaja): Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumi sen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa vuosille on sovittu kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian to teut ta mises ta. MAL-aiesopimuksen toimenpiteessä M1-2 on sovittu, että kun nat laativat ja hyväksyvät yhteisen seudullisen asunto- ja maankäyt tö oh jel man vuosille Kuntien yhteistyönä laadittu ohjel ma on nimetty Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittiseksi oh jel mak si. Ohjelman asunto- ja maapolitiikan tavoitteet pohjautuvat Turun kaupun ki seu dun rakennemalli 2035:n tavoitteisiin. Ohjelmalla pyritään edis tä mään maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä se kä tehostamaan maa- ja asuntopoliittisia toimenpiteitä ra ken nemal lia tukevalla tavalla. Asunto- ja maapoliittista ohjelmaa tullaan nou dat ta maan kunnissa ohjeellisena.

4 Kuntien tavoitteena on ylläpitää raakamaavarantoa aluksi vähintään 3 vuoden tarvetta vastaavasti ja tulevaisuudessa nostaa varanto vastaa maan 5 vuoden tarpeita. Asemakaavareserviä ylläpidetään 3 vuoden tarpeeseen ja yleiskaavavarantoa vähintään 10 vuoden pää hän. Aktiivista maanhankintaa harjoitetaan keskeisiltä rakennemallin mukai sil ta kasvualueilta ennen asemakaavoitusta. Rakennemallissa esi tet ty vaiheistus otetaan huomioon maanhankinnoissa. Raa kamaan hinnoittelun periaatteet pyritään jatkossa yh den mu kais ta maan. Tätä varten jatkossa toteutetaan seurantaa esittämällä kun tien raakamaan hankinnat hintoineen kartalla. Maan käyt tö so pi muk sia ei pääsääntöisesti tehdä kuntien keskeisillä raa ka maan han kin ta-alueilla. Maankäyttösopimus tehdään, jos asemakaavassa osoitetaan yk sittäi sel le maanomistajalle vähintään 500 k-m² lisää rakennusoikeutta. Maan käyt tö so pi muk sin maanomistajalta peritään kaava-alueen raken ta mis ta palvelevan yhdyskuntarakentamisen kustannukset 100-pro sent ti ses ti. Sopimuskorvauksen vähimmäismäärä on 50 % ase ma kaa vas ta johtuvasta asemakaavan mukaisen tontin ar von nousus ta. Jos maanomistajia on useampia, kustannukset jaetaan saa tavan hyödyn suhteessa. Tontinluovutuksen valintatapa ja luovutusmuoto sekä -ehdot rat kaistaan itsenäisesti kunnissa. Tavoitteena on pitää tonttien mark ki nahin ta ta so kohtuullisena. Jatkossa tonttien hinnoittelua seurataan vuo sit tain esittämällä kuntien tonttikaupat hintoineen kartalla. Asemakaavojen toteutumisen edistämiseksi rakentamattomille asuin ton teil le määrätään korotettu kiinteistövero. Kuntien tulee myös ta paus koh tai ses ti harkita rakentamiskehotuksen antamista ja tontin lu nas ta mis ta rakentamiskäyttöön. Asemakaavoitetun alueen reunavyöhykkeen rakentamista ohjataan maan käyt tö- ja rakennuslain mukaisin keinoin. Asemakaavoitettaviksi ohjelmoidut alueet ovat suun nit te lu tar ve alueita. Niiden maankäyttöä ja rakentamista ohjataan pääasiassa ase makaa val la. Asemakaavoitettavilla alueilla voidaan soveltaa myös suunnittelutarveharkintamenettelyä. Tällöin suun nit te lu tar ve har kinnas sa on suhtauduttava erityisen kriittisesti siihen, että ra ken ta mi nen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tämi sel le. Asemakaava-alueen ulkopuolella haja-asutusalueilla rakennuslupa voi daan myöntää maakäyttö- ja rakennuslain määrittelemillä edel lytyk sil lä. Ranta-alueilla toimitaan voimassa olevan kaavan mu kai ses ti.

5 Loma-asuntojen käyttötarkoitusta ei muuteta, jos muutos ai heut taa yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista. Asuntotuotannossa varaudutaan rakennemallin tavoitteen mu kai ses ti asukkaan kasvuun ja asunnon lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Seudun kasvu pyritään kohdentamaan aiempaa voi mak kaam min ydinkaupunkialueelle. Ydinkaupunkialueen ul ko puolel la kasvu kohdistetaan pääasiassa rakennemallissa mää ri tel tyi hin taajamiin. Kaupunkiseudun asuntotarjontaa monipuolistetaan siten, että eri laisten hallintamuotojen ja talotyyppien tarjonta on riittävää eri puolilla kau pun ki seu tua. Monipuolisuus huomioidaan sekä uusilla asuinalueil la että vanhoja asuinalueita täydennettäessä. Seudullisena tavoit tee na hallintamuotojen osalta on, että vuoteen 2025 mennessä uu sis ta asunnoista 65 % on vapaarahoitteisia omistusasuntoja, 14 % arava- ja korkotukivuokra-asuntoja, 19 % muita vuokra-asuntoja ja 2 % asumisoikeusasuntoja. Talotyyppien osalta tavoitteena on kasvattaa erityisesti ker ros ta lotuo tan non määrää ydinkaupunkialueella rakennemallin tavoitteiden to teut ta mi sen mahdollistamiseksi. Seudun uusista asunnoista 57 % on kerrostaloasuntoja, 19 % rivi- tai ketjutaloasuntoja sekä 23 % oma ko ti asun to ja. Erityisryhmien asumisen tulee olla koko seudun kuntien vastuulla. Lisätietoja: Tekninen johtaja Timo Oja, puh Ehdotus (kj): Päätös: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy osal taan Turun kaupunkiseudun asunto- ja maa po liit ti sen ohjelman nou da tet ta vak si ohjeellisena. Timo Jaakola ehdotti Hanne Lassilan kannattamana, että kun nan halli tus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto ei hyväksy Turun kaupun ki seu dun asunto- ja maapoliittista ohjelmaa tässä muodossa, kos ka 1. ohjelma ei riittävästi huomioi HINKU-hanketta eikä hyödynnä My nä mäen vahvuuksia, 2. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma voi muut tua juridisesti sitovaksi ja 3. ohjelma haittaa uusien asukkaiden ja työpaikkojen saamista My nä mä keen. Erityisen vaikea on hyväksyä ohjelman sivuilta: a) Aiesopimuksen yleiset periaatteet (sivu 1 ja 4) eivät sovi maalais kun nal le

6 b) Rakentamisen ohjaus (sivu 17) antaa vallan Turun kaa voit ta jil le c) (sivu 18) Haja-asutusalueelle rakentaminen tulee vai keu tumaan Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu eh dotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta täytyy äänestää. Ää nes tys menet te lyk si hyväksyttiin nimenhuutoäänestys siten, että esittelijän ehdo tus ta kannattavat äänestävät JAA ja Jaakolan ehdotusta kan nat tavat äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä (Vanhanen, Nuuta mo, Tamminen, Strand ja Vänni), 5 EI-ääntä (Myllymäki, Hyrsky-Heik ki lä, Jaakola, Lassila ja Maisila) ja 1 tyhjä (Kantonen). Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen jälkeen äänet ovat tasan 5-5, jo ten asian ratkaiseen puheenjohtajan kanta. Näin ollen kunnanhallitus päätti, että kunnanhallitus esittää kun nanval tuus tol le, että valtuusto ei hyväksy Turun kaupunkiseudun asun toja maapoliittista ohjelmaa tässä muodossa. Tekninen johtaja Timo Oja oli kokouksessa läsnä tämän asian kä sitte lyn ajan.