Valitus ojitusta koskevassa vesitalousasiassa. Heikki Tonteri ja Riitta Tonteri, Kouvola

Transkriptio

1 Vaasan hallinto-oikeus Päätös 1(11) Antopäivä Päätösnumero 18/0127/2 Diaarinumero 00818/17/5205 Asia Muutoksenhakija Valitus ojitusta koskevassa vesitalousasiassa Inkeri Marttila, Kouvola Vastapuoli Heikki Tonteri ja Riitta Tonteri, Kouvola Päätös, johon on haettu muutosta Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta ( ) Asian taustaa: Heikki Tonterin omistaman tilan Luhta II ja Riitta Tonterin omistaman tilan Tonteri peltoalueen kuivatusvedet kulkevat yhteistä salaojitusta pitkin Inkeri Marttilan omistaman tilan Luhta I kautta mainitulla tilalla sijaitsevalle pumppaamolle ja pumpattuna edelleen Kymijokeen. Pieni määrä vesiä tulee yhteiseen salaojitukseen myös Kouvolan kaupungin omistamalta ja edelleen vuokraamalta pellolta tilalla Silvastinpuisto Marttila on irtisanonut pumppaamon sähköliittymän, jolloin pumppaamon toiminta on lakannut. Perusteena irtisanomiselle on ollut se, että tila Luhta I ei tarvitse enää salaojitusta eikä pumppaamoa, koska tilan alue on metsitetty. Heikki Tonteri on ollut huhtikuussa 2016 yhteydessä Kouvolan ympäristöpalveluihin peltojen vettymisestä salaojituksen toimimattomuuden vuoksi. Asiasta on järjestetty neuvottelu, jossa ovat olleet asianosaisista läsnä Heikki Tonteri ja Inkeri Marttila. Vaatimukset ja asian käsittelyn pääasialliset vaiheet rakennus- ja ympäristölautakunnassa: Heikki Tonterija Riitta Tonteri ovat Kouvolan ympäristönsuojeluvi- Osoite Korsholmanpuistikko 43 PT.?04 Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

2 2 (11) ranomaiselle toimittamassaan pyynnössä ojitusta koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi siitä tarkemmin ilmenevällä tavalla ensisijaisesti vaatineet, että Marttilan on palautettava pumppaamo toimintakuntoon hankkimalla uusi sähkölinja ja -liittymä pumppaamolle. Uusi sähköliittymä voidaan laittaa Heikki Tonterin nimiin ja Tonterit sitoutuvat pitämään pumppaamon kunnossa ja maksamaan liittymän sähkökulut. Tonterit ovat vaatineet kulkuoikeutta tilalla Luhta I, jotta he voivat pitää kunnossa pumppaamoa ja salaojituksen runkolinjaa. Kulkuoikeutta on vaadittu rasitteena. Lisäksi Tonterit ovat vaatineet tilapäisratkaisuna oikeutta viedä aggregaatti pumppaamolle. Inkeri Marttila on toimittamassaan vastineessa todennut muun ohella, ettei ole velvollinen ennallistamaan tilannetta ottamalla sähköliittymää. Tilan Luhta I alue on metsää. Metsäalue tulee käsitellä erillisenä peltosalaojituksesta sulkemalla putkistot. Marttila on vaatinut ojitustoimituksen järjestämistä. Heikki Tonterille ja Riitta Tonterille on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Alueella pidettiin maastotarkastus Inkeri Marttila on toimittanut kirjelmän. Valituksenalainen päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut päätöksen, jonka kohdissa 1-4 lautakunta on muun ohella: 1. Vahvistanut osapuolten välillä voimassa olleen vesilain 5 luvun mukaisen ojitusta ja ojan käyttöoikeutta merkitsevän sopimuksen. Perustelut: Käsillä oleva erimielisyys saadaan ratkaistua riittävällä tavalla vahvistamalla sopimus. Sopimusjärjestelyn sisältöön lautakunta ei katso voivansa puuttua vahvistamista enempää. Päätöksellä ei muuteta osapuolten aiemmin toteuttamia ehtoja järjestelyn vastikkeellisuudesta. Kuluvastuu on ollut sidottu vain pumppaamosta johtuviin suoriin sähkö kuluihin. Sähköliittymäsopimuksen purkamisen yksipuolisella ilmoituksella voidaan katsoa tapahtuneen väärässä järjestyksessä suhteessa edellä kuvattuun ojitussopimukseen ja olleen sinällään moitittava toimenpide. 2. Todennut, että ennallistamisvastuulle ei ole edellytyksiä. Perustelut: Marttilan ei voida näyttää yksinomaan sähköliittymäsopimuksen purkamisella aiheuttaneen veden juoksun estymistä ojassa. Sen ei voida katsoa olevan sellainen vesilaissa tarkoitettu vapaan veden virtausta estävä toimenpide, jonka perusteella voitaisiin määrätä sähkölinjan ja -liittymän uudelleen rakentamisesta. Marttila ei ole enää hyödynsaaja, koska hänen peltonsa on metsitetty jo vuonna 1996 ennen kuin Heikki Tonteri on ostanut alueensa. Siitä ei ole varmuutta, onko pumppaamo ehdoton edellytys kuivatukselle ja mikä on muun ojaston merkitys tai mitkä ovat mahdollisuudet järjestää kuivatus toisin. 3. Myöntänyt Tontereille kunnossapito-oikeuden kiinteistön Luhta I länsireunassa olevaan salaojaston runkolinjaan.

3 3 (11) Vaatimukset hallinto-oikeudessa Perustelut: Salaojapumppaamon käyttöoikeus on tullut Heikki Tonterille kiinteistökaupan myötä, joten kunnossapito-oikeuden pumppuun voidaan katsoa olevan voimassa. Tontereilla on oikeus liikkua Marttilan kiinteistöllä kohtuullisten, ojien tavanomaiseen kunnossapitoon liittyvien toimenpiteiden edellyttämässä laajuudessa, mahdollisimman vähäistä vahinkoa aiheuttaen. Ojitusta palvelevien rakennelmien uusimiseen myönnetään oikeus siinä laajuudessa kuin ylläpidon kannalta on välttämätöntä. Ojitusta koskevaa sääntelyä tulkitaan vakiintuneesti niin, että hyödynsaajan oikeus pitää sisällään mahdollisuuden puuston poistamiseen niiltä osin kuin se on ojituksen tekniseksi toteuttamiseksi tarpeen, tässä tapauksessa vain em. salaojien runkolinjan osalta. Puustoa koskevissa korvauskysymyksissä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia korvausperusteita. 4. Todennut, että vesilain mukaisessa asiassa käyttöoikeus voidaan antaa viranomaisen päätöksellä eikä rasitetta tarvitse perustaa. Päätöstä on määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Inkeri Marttila on tilan Luhta I omistajana vaatinut, että Kouvolan rakennusja ympäristölautakunnan päätös kumotaan ja asia käsitellään ojitustoimituksessa. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytettävä lopullisen ratkaisun saamiseen asti. Perusteluina Marttila on esittänyt, että viranomaisten laatimissa asiapapereissa on ollut puutteita ja virheellisiä tietoja alueen salaojituksen alkuperäisen toteuttamisen ja muutostöiden toteuttamisesta. Marttila on vuosien ajan huolehtinut sähkölaskujen maksamisesta. Kaupunki on jättänyt toistuvasti huomioimatta esityksen tilan Silvastinpuisto liittämisestä tämän ojitusasian yhteyteen. Suullinen sopimus Heikki Tonterin ja Matti Marttilan välillä on käynyt ensimmäisen kerran ilmi lautakunnan pöytäkirjan oheismateriaaleista, vaikka erimielisyys pumpun tarpeellisuudesta ja käyttöoikeuksista on jatkunut yli kymmenen vuoden ajan. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) on jätetty anomus ojitustoimituksen järjestämisestä. Asiassa ei ole näytetty toteen, minkä ojan Marttila on tukkinut. Alueen puusto on huolehtinut vesitaloudesta. Selvitystä ei ole myöskään Tonterien oikeudesta vanhaan lähes kilometrin päässä sijaitsevaan pumppaamoon, joka sijaitsee ojan laskusuuntaan nähden ylävirran puolella. Salaojituksen runkolinjan, johon käyttöoikeus myönnettiin, sijaintia ei ole selvitetty eikä myöskään kiinteistöjä, joilta vettä johdetaan salaojaan. Marttilaa on yritetty pakottaa myymään kiinteistönsä. Asiaa ei ole hyvän hallintotavan edellyttämällä tavalla riittävästi selvitetty.

4 4 (11) Asian käsittely hallinto-oikeudessa Hallinto-oikeuden ratkaisu Heikki Tonteri ja Riitta Tonteri ovat vastineessaan todenneet, että he ovat maksaneet 70 %:n osuuden pumppaamon sähkökuluista saakka ja sen jälkeen sähkökulut kokonaan, vaikka hyödyn saajana on myös tila Luhta I. Kopiot laskuista on liitetty vastineeseen. Matti Marttila ja Heikki Tonteri ovat tehneet suullisen sopimuksen pumppaamon käytöstä, koska pumppaamon käyttö on välttämätön tilojen Luhta II ja Tonteri peltojen kuivatukselle. Inkeri Marttila on lähettänyt sähkölaskut, joten hän ei ole voinut olla tietämätön suullisesta sopimuksesta. Vastineeseen on liitetty kartta salaojituksen runkolinjan ja pumppaamon sijainnista. Inkeri Marttila on antanut vastaselityksen. Inkeri Marttilan valituksen enemmälti hyläten hallinto-oikeus kumoaa Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseen sisältyvän määräyksen siitä, että päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa. Perustelut Sovelletut oikeusohjeet Vesilain 5 luvun 4 :n 1 momentin mukaan ojitusta koskeva asia, joka ei 3 :n mukaan edellytä lupaviranomaisen lupaa, on käsiteltävä ojitustoimituksessa, jos: 1) ojitus aiheuttaa tulva-alueen poistamisen tai pienentämisen taikka vesien virtaamissuunnan huomattavaa muuttumista; 3) oja on tehtävä maantien, rautatien, kaapelin, kaasuputken, vesijohdon, lämpöputken tai viemärin alitse eikä tienpitäjä, radanpitäjä tai kaapelin, kaasuputken, vesijohdon, lämpöputken tai viemärin omistaja ole antanut suostumustaan toimenpiteeseen; 4) yhteisestä ojituksesta ei voida sopia ja hyödynsaajia on vähintään kolme; tai 5) kyse on ojitustoimituksessa aikaisemmin päätetyn suunnitelman muuttamisesta, ojitusyhteisön perustamisesta tai purkamisesta taikka jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia yhteisössä koskevasta asiasta. Vesilain 5 luvun 4 :n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään uuden ojan tekemisestä, koskee myös olemassa olevan uoman suurentamista. Vesilain 5 luvun 5 :n 1 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä 3 :n nojalla lupaa tai jota ei käsitellä 4 :n mukaan ojitustoimituksessa, ja joka aiheutuu: 1) ojan tekemisestä toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki;

5 5 (11) 2) ojan suunnan muuttamisesta; 3) veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon; tai 4) muusta vastaavasta syystä. Vesilain 5 luvun 5 :n 2 momentin mukaan erimielisyyttä koskevan asian käsittelyyn sovelletaan soveltuvin osin, mitä 11 luvussa säädetään hakemusmenettelystä. Vesilain 5 luvun 7 :n 1 momentin mukaan ojituksessa on noudatettava, mitä 2 luvun 7 ja 8 :ssä säädetään. Ojitus on lisäksi toteutettava niin, ettei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä. Jos vettyminen tai muu edunmenetys kuitenkin on huomattavasti pienempi kuin kustannus, joka hankkeesta vastaavalle aiheutuisi tällaisen seurauksen estämisestä, hankkeesta vastaava saa rahalla korvata edunmenetyksen. Vesilain 5 luvun 9 :n 1 momentissa säädetään, että jos ojittamisesta toisen alueella ei sovita, hyödynsaajalle voidaan antaa oikeus: 1) johtaa vettä toisen ojaan; 2) tehdä oja taikka ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle; tai 3) ryhtyä puron tai noron perkaukseen toisen alueella. Vesilain 5 luvun 9 :n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voidaan antaa, jos se on tarpeen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten tai 7 :n 1 momentissa tarkoitetun seurauksen estämiseksi. Oikeus johtaa vettä toisen putkiojaan voidaan antaa vain, jos veden johtaminen pois muutoin ei ole mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia. Oikeuden antamisesta päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ellei ojitus edellytä lupaviranomaisen lupaa tai ojitustoimituksen päätöstä. Vesilain 5 luvun 10 :n 3 momentin mukaan toisen kiinteistön kuivatusta palvelevaa ojaa ei saa perusteettomasti tukkia tai veden juoksua ojassa estää. Vesilain 5 luvun 11 :n 1 momentin mukaan asianosaisten väliseen kirjalliseen sopimukseen tai 9 :n mukaiseen päätökseen perustuva oikeus ojan tekemiseen toisen maalle ja veden johtamiseen toisen ojaan on voimassa kiinteistöjen omistussuhteiden myöhemmistä muutoksista riippumatta. Vesilain 5 luvun 11 :n 2 momentissa säädetään, että jos ennestään yhden kiinteistön alueella oleva oja tulee kiinteistöjaotuksen muuttumisen vuoksi kulkemaan useamman kiinteistön alueella eikä toisin ole sovittu tai määrätty, ojaa pidetään sopimuksen perusteella toisen maalle tehtynä. Tällaiseen ojaan sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään. Vesilain 5 luvun 11 :n 3 momentin mukaan ojitusta koskevassa uudessa päätöksessä voidaan tehdä 5 luvun säännöksiin perustuvia muutoksia aikaisempiin päätöksiin tai muutoin ojitusta koskeviin oikeussuhteisiin.

6 6 (11) Vesilain 14 luvun 4 :n 1 momentin mukaan, jos joku rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, lupaviranomainen voi: 1) kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä; 2) määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa; 3) määrätä hänet oikaisemaan sen, mitä säännösten tai määräysten vastaisesti on tehty. Vesilain 14 luvun 4 :n 2 momentin mukaan, jos ojituksessa tai ojan käytössä on menetelty tämän lain säännösten tai niiden nojalla annettujen määräysten vastaisesti taikka jos ojan kunnossapito laiminlyödään, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen. Jos kieltoa tai määräystä annettaessa joudutaan ratkaisemaan kysymys lupaviranomaisen luvan tarpeellisuudesta tai luvan noudattamisesta, kiellon tai määräyksen antaa kuitenkin lupaviranomainen. Jos asiaa käsiteltäessä havaitaan, että kyse on lupaa edellyttävästä hankkeesta tai luvan noudattamisesta, asia on siirrettävä lupaviranomaisen ratkaistavaksi. Vesilain 15 luvun 7 :n 1 momentin mukaan vesilain nojalla annettuun päätökseen ei sovelleta hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin säännöksiä lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöönpanosta. Vesilain 15 luvun 8 :n 1 momentin mukaan viranomainen voi asian kiireellisyyden tai muun erityisen syyn vuoksi määrätä, että 14 luvun 4 :ssä tarkoitettua päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Hallintolainkäyttölain 31 :n 1 momentin mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Hallinto lainkäyttö lain 31 :n 2 momentin mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Asiassa saatu selvitys Asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan tilojen Luhta I, Luhta II, Tonteri ja Silvastinpuisto -alueen kuivatukseen vaikuttava salaojitus on ensimmäisen kerran tehty 1940-luvulla. Inkeri Marttilan valituksen mukaan Oy Tampella Ab on salaojittanut koko alueen vuonna Salaojitusta on muutettu myöhemmin vuosina 1973 ja Mainitussa salaojitusjärjestelmässä vedet johdetaan tilan Luhta I luoteiskulmassa olevaan pumppukaivoon, josta vedet pumpataan Kymijokeen johtavaan ojaan. Saadun selvityksen mukaan Heikki Tonterin ja Riitta Tonterin omistamien tilojen lisäksi myös tila Luhta I on ollut maanviljelyskäytössä, mutta se on metsitetty vuonna 1996 ja paikalla kasvaa nykyään metsä. Heikki Tonteri ja Riitta Tonteri ovat Kouvolan ympäristöpalveluille saapuneessa kirjelmässä todenneet, että Heikki Tonteri on ostanut tilan Luhta II Matti Marttilalta vuonna 1998 ja Riitta Tonteri tilan Tonteri Ilkka Marttilalta vuonna Edelleen on todettu, että Ilkka Marttilan pellot ovat kuitenkin olleet Tontereilla viljelyksessä vuodesta 2002 asti. Kirjelmän mukaan peltojen salaojavesiä ei ole kyetty johtamaan valtaojia pitkin Kymijokeen, vaan ojitus

7 7 (11) on toteutettu pumppaamoratkaisulla. Kirjelmässä todetaan, että kun peltokauppa tehtiin Matti Marttilan ja Heikki Tonterin välillä vuonna 1998 sovittiin suullisesti siitä, että pumppaamo jää Matti Marttilan omistukseen ja sitä käytetään peltojen kuivatukseen niin kuin siihenkin asti oli tehty. Kirjelmässä todetaan, että Matti Marttila ilmoitti voivansa hoitaa pumppaamosta aiheutuneet sähkökulut Ilkka Marttilan kanssa, koska myös he hyötyvät alueiden ojituksen toimivuudesta. Pumppaamon mekaanisen kunnossapidon lupasi hoitaa Heikki Tonteri. Vielä kirjelmässä on todettu, että Matti Marttilan kuoltua Inkeri Marttila otti yhteyttä ja kysyi, onko mahdollista, että Heikki Tonteri maksaa takautuvasti sähkölaskuja vuodesta 2002 alkaen pinta-alaperusteisesti, ja näin toimittiin. Kirjelmässä todetaan, että tuosta alkaen Heikki Tonteri on maksanut sähkömenot Inkeri Marttilan laskutuksen mukaisesti. Inkeri Marttilan Kouvolan ympäristöpalveluille saapuneen kirjelmän mukaan edellä mainitun alueen salaojavesien johtamisesta aiheutuneet kustannukset hoidettiin vuodesta 1969 lähtien Inkeri Marttilan puolison Matti Marttilan toimesta. Inkeri Marttila on todennut, että puolisonsa kuoleman jälkeen (vuonna 2006) hän vaati Heikki Tonteria osallistumaan sähkölaskujen maksamiseen. Asiakirjoihin on liitetty päivätty kauppakirja, jolla Matti Marttila on myynyt Heikki Tonterille tilan Luhta II. Kaupan kohteesta on todettu muun ohella, että siitä on salaojitettua peltoa 5 hehtaaria. Asiakirjoihin on liitetty myös Inkeri Marttilan allekirjoittama päivätty lasku, jonka mukaan Heikki Tonterin on maksettava salaojavesien pumppaamon sähkölaskuista vuosilta hehtaariperusteisesti 70 %, yhteensä 310, 16 euroa. Heikki ja Riitta Tonteri ovat lisäksi toimittaneet hallinto-oikeudelle antamansa vastineen liitteenä Inkeri Marttilan Heikki Tonterille esittämiä salaojavesien pumppaamon sähkönkulutukseen perustuvia laskuja aikaväliltä Inkeri Marttila on irtisanonut sähköliittymän pumppaamolla, joka on tarpeen peltoalueiden kuivatukselle tiloilla Luhta II ja Tonteri. Tilojen omistajille Tontereille liittymän irtisanominen on selvinnyt keväällä 2016, kun kuivatus peltoalueilla ei ole toiminut. Oikeudellinen arviointi Asiassa on Inkeri Marttilan valituksessa esitettyjen näkökohtien johdosta otettava kantaa siihen, onko Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta vesilain 5 luvun säännökset huomioon ottaen voinut ratkaista Heikki Tonterin ja Riitta Tonterin tekemän hakemuksen ojitusta koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevällä tavalla siten, että lautakunta on vahvistanut, että osapuolten välillä on voimassa ojitustaja ojan käyttöoikeutta merkitsevä sopimus ja myöntämällä Tontereille kunnossapito-oikeuden salaojaston runkolinjaan. Inkeri Marttila on valituksessaan vaatinut Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen kumoamisen lisäksi päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseen on sisältynyt määräys, jonka mukaan päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vesilain 15 luvun 8 :stä ilmenevällä tavalla viranomainen

8 8 (11) voi asian kiireellisyyden tai muun erityisen syyn vuoksi määrätä, että 14 luvun 4 :ssä tarkoitettua päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Rakennus- ja ympäristö lautakunta on ratkaissut Heikki Tonterin ja Riitta Tonterin vireille paneman hakemuksen ojitusta koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi vesilain 5 luvun säännösten nojalla ja todennut ratkaisun kohdassa 2 muun ohella, että ennallistamisvastuun soveltamiselle ei ole perusteita. Asiassa ei näin ollen ole annettu sellaista vesilain 14 luvun 4 :ssä tarkoitettua päätöstä, jota olisi voitu määrätä noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Tämän vuoksi ja kun rakennus- ja ympäristölautakunta ei muutoinkaan ole lain nojalla ollut toimivaltainen antamaan määräystä päätöksen noudattamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, on Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös mainitulta osin kumottava. Muulta osin valitusasian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä on se, onko Tontereiden ja tilan Luhta I omistajien katsottava sopineen siitä, että kuivatusvedet johdetaan tilojen Luhta II ja Tonteri peltoalueelta tilalla Luhta I sijaitsevan salaojituksen kautta pumppaamolle ja pumppaamalla edelleen Kymijokeen. Asiakirjoihin liitetystä salaojasuunnitelmasta selviää, että kyseessä on yhteinen salaojitus tiloilla Luhta I, Luhta II ja Tonteri. Vesiä on suunnitelman mukaan johdettu myös pieneltä osin Kouvolan kaupungin nykyisin omistamalta alueelta tilojen Luhta II ja Tonteri itäpuolella. Lähtökohtaisesti on siten ollut kysymys yhteisestä salaojituksesta, joka ei voi toimia ilman tilalla Luhta I olevia osia ja pumppaamoa. Edellä kohdasta asiassa saatu selvitys ilmenevien salaojituksen ikään, toteuttamiseen, tilojen omistussuhteiden muuttumiseen sekä pumppaukseen liittyvien sähkökulujen jakamiseen liittyvien seikkojen perusteella vesien johtamisesta salaojasuunnitelmasta ilmenevällä tavalla ja siihen liittyvistä, muun ohella sähkölaskujen maksamista koskevista käytännöistä on katsottava sovitun, vaikka kirjallista sopimusta tilojen nykyisten omistajien välillä ei olekaan olemassa. Kyseessä on yhteinen ojitus, jonka toimimista ei saa estää tai muuttaa toisten haitaksi ilman kaikkien ojasta hyötyä saavien suostumusta tai siitä erikseen annettua viranomaispäätöstä. Yhteisen salaojituksen ollessa kyseessä ei johtamisoikeuden kannalta ole merkitystä sillä, että tilan Luhta I alue on metsitetty ja tilan omistaja katsoo salaojituksen ja pumppauksen tarpeettomaksi. Hallinto-oikeus katsoo siten, että Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on voinut edeltä ilmenevät vesilain 5 luvun säännökset huomioon ottaen ratkaista Tontereiden tekemän pyynnön erimielisyyden ratkaisemiseksi vahvistamalla sopimuksen ja myöntämällä Tontereille kunnossapito-oikeuden salaojaston runkolinjaan tilalla Luhta I sekä todeta salaojapumppaamon käyttö- ja kunnossapito-oikeuden. Tilan Luhta I omistaja Inkeri Marttila on ilmoittanut, että tila Luhta I ei saa enää salaojituksesta ja pumppauksesta hyötyä, koska tila on metsitetty. Sähköliittymä ja pumppaamo ovat olleet edellytyksenä yhteisen salaojituksen toimivuudelle. Asiassa ei ole kuitenkaan kyse erimielisyydestä, joka koskisi hyödynsaajien välistä kustannustenjakoa, koska Tonterit ovat ilmoittaneet sitoutuvansa pitämään pumppaamon kunnossa ja maksamaan pumppauksen sähkökulut sekä huolehtimaan salaojituksen runkolinjan kunnossapitokuluista. Näin ollen ja kun ojituksen toteuttamisesta on edellä kuvatulla tavalla tosiasiallisesti sovittu, eikä kysymys ole vesilain 5 luvun 3 :ssä tarkoitetusta ojituksesta, asia on voitu vesilain 5 luvun 5 :n nojalla ratkaista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa eikä ojitustoimitus ole ollut tarpeen.

9 9 (11) Hallinto-oikeus toteaa vielä, että siltä osin kuin rakennus- ja ympäristölautakunta on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Tontereiden hakemuksen toteamalla, ettei ennallistamisvastuun soveltamiselle ole edellytyksiä ja ettei rasitetta tarvitse perustaa, ei valituksenalaista päätöstä ole syytä Inkeri Marttilan valituksen johdosta osin muuttaa, koska mainitulta osin päätöksen muuttamista ei valituksen perusteet huomioon ottaen ole erityisesti vaadittu eikä päätöksen muuttamiseen Marttilan oikeussuoja huomioon ottaen ole tarvetta. Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä ei siten ole Inkeri Marttilan valituksen johdosta syytä muuttaa muutoin kuin täytäntöönpanosta annetun määräyksen osalta. Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen tultua edeltä ilmenevällä tavalla kumotuksi siltä osin kuin päätöksessä on määrätty sen noudattamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ei päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen enemmälti lausua, vaan lausuminen vaatimuksesta raukeaa. Julkipano Päätöksestä ilmoittaminen Muutoksenhaku Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Kouvolan kaupunginhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä kaupungin ilmoitustaululla. Vesilain 15 luvun 6 :n 1 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin perusteella valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä eli viimeistään Valitusosoitus on liitteenä HallJp (01.18).

10 Diaarinumero 00818/17/ (11) Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Marja Lampi ja Arto Hietaniemi sekä tekniikan alan hallinto-oikeustuomari Lasse Känsälä. Asian on esitellyt Lasse Känsälä. Marja Lampi Lasse Känsälä Arto Hietaniemi

11 Diaarinumero 00818/17/ (11) Jakelu Päätös ja maksu Jäljennös maksutta Inkeri Marttila maksutta Heikki ja Riitta Tonteri Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kouvolan kaupunginhallitus, Ilmoitustaulu Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, sähköisesti Etelä-Suomen aluehallintovirasto, sähköisesti Y mpäristölupavastuualue Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MJA/ JMH

12 Liite hallinto-oikeuden päätökseen V ALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvan myöntämisperusteet Hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin mukaan valitusluvan myöntämisen perusteet ovat: 1) 2) 3) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Valituslupa voidaan myöntää myös siten, että se koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta hallinto-oikeuden päätöksestä. Valitusaika Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus, on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettavan valituskirjelmän tulee olla toimitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä on kokonaisuudessaan käytettävissä viraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. HallJp (01.18) (sivu 1/2)

13 Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä, joka on osoitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta perusteet, minkä vuoksi valituslupa tulisi myöntää miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero sekä mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla). Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa tai ellei sähköisesti toimitettavassa asiakirjassa ole selvitystä asiamiehen toimivallasta. Korkeimman hallinto-oikeuden yhteystiedot Postiosoite: Käyntiosoite: Korkein hallinto-oikeus PL 180, Helsinki Fabianinkatu 15, Helsinki Puh.nro: Telefax: S-posti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi Aukioloaika: arkipäivisin klo HallJp (01.18) (sivu 2/2)