Asemakaavan seurantalomake

Transkriptio

1 Asemakaavan seurantalomake LIITE 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 608 Pomarkku Täyttämispvm Kaavan nimi Pururadan yritysalueen asemakaava ja asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 12,3099 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 7,3793 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 4,9306 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 12, , ,33 7, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 10, , ,40 6, V yhteensä 0,2925 2,4-0,1749 R yhteensä L yhteensä 1, ,7 1,8019 E yhteensä 0,0926 0,8-0,8941 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat [ha] [%] Kerrosala [km²] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

2 Alamerkinnät Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 12, , ,33 7, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 10, , ,40 6, T 10, , ,40 6, V yhteensä 0,2925 2,4-0,1749 VP -0,4674 VL 0, ,0 0,2925 R yhteensä L yhteensä 1, ,7 1,8019 Kadut 1, ,4 1,7125 LT 0,1010 5,6 0,0894 E yhteensä 0,0926 0,8-0,8941 ET 0, ,0 0,0926 EV -0,9867 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

3 LIITE 2 POMARKKU KIRKONKYLÄ Tilat , ja Kortteli 319 (T), puistoalue (VP), suojaviheralue (EV) ja yleisen tien alue (LT) PURURADAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) ,

4 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Pururadan yritysalueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kunta: Pomarkku (608) Asemakaavan muutos koskee korttelia 319 (T) sekä puistoaluetta (VP), suojaviheraluetta (EV) ja yleisen tien aluetta (LT) Asemakaava koskee tiloja Pururata , Venesmäki ja Alanissi Asemakaavan laadituttaja: Pomarkun kunta Vanhatie 14, Pomarkku Yhteyshenkilö: kj. Eero Mattsson puh. (02) Alueen maanomistus: Tila Pururata (omistaja Pomarkun kunta) Tila Näsänmäki (yksityinen omistaja) Tila Venesmäki (yksityinen omistaja) Tila Alanissi (yksityinen omistaja) Asemakaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA Yhteyshenkilöt: Niina Järvinen ja Arto Remes p (Niina), (Arto) etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän koillispuolella rajautuen valtatiehen 23. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12,22 ha. Alueella sijaitsee vanha pururata ja masto. Muuten alue on pääosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty maastokartalla. Kartta: KTJ. Suunnittelualueen rajaus taustakartalla, Kartta: KTJ. 2

5 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Laadittavan asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa aiemmin pururatakäytössä olleen kiinteistön Pururata alue teollisuustonteiksi. Asemakaavoitukseen kytkeytyy uuden teollisuusalueen ajoneuvoliikenteen liittymän paikan selvittäminen / suunnittelu valtatielle 23. Samassa yhteydessä on tarpeellista muuttaa myös voimassa olevaa asemakaavaa viereisen teollisuusalueen (T) korttelin 319, puistoalueen (VP), suojaviheralueen (EV) ja yleisen tien alueen (LT) osalta. Suunnittelun lähtökohdat Aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet huomioidaan asemakaavatyössä. Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan Päätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. Maakuntakaava Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Yleiskaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Suunnittelualue (likimääräinen sijainti esitetty kartassa punaisella ympyrällä) on maakuntakaavassa teollisuus- ja varastotoimintojen aluetta (T). Teollisuus ja varastotoimintojen alueelta eteenpäin Honkajoen suuntaan on osoitettu yhdysvesijohto, jonka alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n, jossa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 (energia, biotalous, kauppa, kulttuurisen identiteetin vahvistaminen) laatiminen on edennyt ehdotusvaiheeseen. Suunnittelualueeseen ei kohdistu vaihemaakuntakaavamerkintöjä. Suunnittelualue kuuluu Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymän Pomarkun osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Yleisen tien alueen (valtatie 23) ja teollisuusalueen välinen alue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Ote Pomarkun osayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella viivalla. 3

6 Asemakaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa asemakaava, joka on tullut voimaan Kortteli 319 on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Korttelin 319 kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.40. Teollisuusalueen ja yleisen tiealueen (LT) välinen alue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Suunnittelualue rajautuu lounaassa maa- ja metsätalousvaltaisen alueeseen (M) ja etelässä / idässä yleiseen tiealueeseen (LT). Teollisuusalueen ja maa- ja metsätalousvaltaisen alueen välissä on puistoalue (VP). Puistoalueen ja suojaviheralueen kautta on osoitettu kevyenliikenteenyhteys Teollisuustieltä valtatielle. Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla. Selvitykset ja suunnitteluaineisto Suunnittelualue ei kuulu Pomarkun kirkonkylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueelle. Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä, luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä alue sijoitu pohjavesialueelle. Alueelta ei myöskään tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. ( Asemakaavan muutosta varten laaditaan luontoselvitys Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty Vaikutusalue Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen välitön vaikutusalue rajoittuu kaava-alueelle ja naapurikiinteistöjen alueelle. Asemakaavamuutoksen osalliset 1. Vaikutusalueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt 3. Viranomaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus (liikenne / ympäristö), Satakuntaliitto ja Satakunnan museo Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta sekä tekninen lautakunta 4

7 Osallistuminen ja kaavoitusmenettely Kaavaprosessi Vireille tulo- ja valmisteluvaihe Kaavaehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (oas) laatiminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu tarvittaessa Kaavaluonnoksen ja -selostuksen laatiminen Kaavaluonnoksen hallinnollinen käsittely kunnassa Kuulutus ja tiedottaminen kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta (nähtävillä 30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus esittää kaavaluonnoksesta ja kaavan valmisteluaineistoista mielipiteensä nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot/-kommentit Vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotuksen hallinnollinen käsittely kunnassa Kuulutus ja tiedottaminen asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta (nähtävillä 30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu Vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen Kaavamuutoksen hyväksymisasiakirjojen laatiminen Asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää Pomarkun kunnanvaltuusto Asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen (KHO). Tiedottaminen Pomarkun kunnalliset ilmoitukset/kuulutukset julkaistaan Luoteisväylä-lehdessä. Alueen maanomistajia tiedotetaan kirjeitse kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaavaprosessin eri vaiheista tiedotetaan myös kunnan ilmoitustaululla sekä Internet-sivuilla. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen mahdollisia vaikutuksia arvioidaan seuraavasti: Arvioitavat tekijät Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset Sisältö Rakennettu ympäristö - taajamakuva Luonnonympäristö - luonnonympäristön arvot ja ominaispiirteet Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Ympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Virkistyskäyttö Taajamarakenne Palvelujen saatavuus Liikenne ja tekninen huolto Kiinteistön arvo, kuntatalous 5

8 Alustava aikataulu VAIHE Vireille tulo ja kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kaavan hyväksyminen AJANKOHTA Tavoite / 2018 Tavoite / 2018 Tavoite / 2018 Yhteystiedot ja palaute Asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Hämeenlinnasta. Pomarkun kunnan yhteyshenkilönä kaavatyössä toimii kunnanjohtaja Eero Mattsson. Mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa ja muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa kirjallisesti Pomarkun kunnanhallitukselle. Pomarkun kunta: Pomarkun kunta kunnanhallitus Vanhatie Pomarkku kj. Eero Mattsson puh. (02) eero.mattsson@pomarkku.fi Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Niina Järvinen ja Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna p (Niina), (Arto) etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi 6

9 LIITE 3 Pomarkun kunta / Eero Mattsson MUISTIO Maastokäynti Pururadan yritysalueen asemakaava-alueelle Maastokäynnin tarkoitus Maastokäynti tehtiin klo Pomarkussa pururadan alueelle laadittavaa asemakaavaa varten. Asemakaavaa laadittaessa luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan vaikutukset mm. kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen on arvioitava (MRA 1 ). Asemakaavoitettava alue on rajattu kuvassa 1. Alueelta tarkastettiin luontotyypit, kasvillisuus, pesimälinnusto sekä alueen sopivuus mahdollisille uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2010) tai luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeille (Sierla ym. 2004, Nieminen ja Ahola 2017, > Luonnonsuojelu > Lajien suojelu > Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit). Luontodirektiivin liitteessä II lueteltujen lajien esiintymät tulee erityisesti huomioida erilaisissa hankkeissa. Liitteen IV(a) lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Luontotyypeistä tarkastettiin erityisesti uhanalaisten luontotyyppien (Raunio ym. 2008) tai vesilain 1:15 ja 1:17 suojelemien pienvesien esiintyminen. Suolinnusto kartoitettiin koko ympäröivältä Tervalamminnevan alueelta (poislukien itse lampi). Luontotyypit ja kasvillisuus Pururadan metsä on tuoreen kankaan kuusen ja männyn varttunutta sekapuustoa, iältään 40 v molemmin puolin. Sekapuuna on paikoitellen saman ikäistä koivua ja haapaa. Alueen keskellä on nuori kuusitaimikko, jonka reunoille on jätetty muutamia järeämpiä haapoja. Kaava-alueen reunat ovat soistunutta tuoretta kangasta ja puustoltaan uudistusiän ylittänyttä männikköä, josta on sekapuusto enimmäkseen perattu pois. Vastaavanlainen männikkö jatkuu ojitettuna mustikkaturvekankaana ympäröivälle suolle. Alueen kasvillisuus muodostuu yleisistä tuoreen kankaan ja mustikkaturvekankaan lajeista. Kaavoitettavaa aluetta ympäröivä Tervalamminneva on ollut mukana Satakunnan luonnonsuojeluselvityksessä (Hakila 2000) mutta ei kuulu mihinkään suojeluohjelmaan. Tervalamminneva on ojittamattomilta osiltaan edustava kilpikeidassuo. Suon luonnontilaiset keskiosat ovat lyhytkorsinevaa, lyhytkorsinevarämettä, tupasvillarämettä ja rahkarämettä (Toivonen ja Valpola 2007). Suo on lähes kokonaan kuivaa rahkapintaa, avovesiallikoita ei esiinny. Suon ojitetut reunaosat ovat enimmäkseen varputurvekangasta. Ojat ovat hyväkuntoiset. Muu lajisto Kaavoitettavan alueen pesimälinnusto muodostuu tavallisimmista metsälajeista (rautiainen, punarinta, laulurastas, pajulintu, tiltaltti, metsäkirvinen, hippiäinen, talitiainen, peippo, vihervarpunen, punatulkku). Tervalamminnevalla oli muutamia teerikukkoja soitimella. Mitään muita suolintuja ei havaittu, mikä johtuu suon kuivuudesta ja mätäspintaisuudesta. Tervalamminnevan linnuston muodostavat yleiset metsälajit. Runsain laji on metsäkirvinen. Direktiivilajeille tai uhanalaisille lajeille ei ole potentiaalista elinympäristöä kaavoitettavalla alueella.

10 Johtopäätökset Asemakaavoitettavalla alueella ei ole erityisiä kaavassa huomioitavia luontoarvoja. Alueen länsireunaan kannattaa jättää riittävän leveä varttuneesta männiköstä muodostuva metsäkaistale suojavyöhykkeeksi luonnontilaiselle suolle. Viitteet Hakila, R. 2000: Satakunnan luonnonsuojeluselvitys. Osaraportti II: luontokartoitusaineisto. - Satakuntaliiton sarja A: 249. Nieminen, M. ja Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. - Suomen ympäristö 8. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioonottaminen suunnittelussa. - Suomen ympäristö 742. Suomen ympäristökeskus. Toivonen, T. ja Valpola, S Pomarkussa tutkitut suot ja niiden turvevarat. - Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimusraportti 380. Oulaisissa Terhi Ala-Risku Tmi Pohjanmaan Luontotieto Kuva 1.