KESKI-SUOMEN EMÄNTÄKOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN EMÄNTÄKOULU"

Transkriptio

1 R A K E N N U S H I S T O R I A L L I N E N S E L V I T Y S Leena Lindell Nina Äijälä Leena Lindell Nina Äijälä KESKI-SUOMEN EMÄNTÄKOULU KESKI-SUOMEN EMÄNTÄKOULU 2010 KESKI-SUOMEN MUSEO Kilpisenkatu 1C PL Jyväskylä

2 1 Leena Lindell Nina Äijälä KESKI-SUOMEN EMÄNTÄKOULU Rakennushistoriallinen selvitys

3 2 3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 Rakennushistoriallinen selvitys 3 Lyhyt toimintahistoria 5 Nimi: Emäntäkoulu vai Kotitalousopettajaopisto 9 2. EMÄNTÄKOULUN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 10 Keski-Suomen emäntäkoulun rakentaminen ) 10 Arkkitehti Jalmari Peltonen ( ) EMÄNTÄKOULURAKENNUS Arkkitehtuurianalyysi 18 Työselitys 33 Rakenteet 33 Julkisivut 34 Sisätilat 35 Lvi 42 Rakennuspiirustukset 43 Julkisivut 43 Huonejako MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE luvut luku: Kotitalousopettajaopiston laajeneminen luku: Mankolan puutalojen muutokset luku: Suurimmat muutokset vanhassa emäntäkoulussa luku: Siipirakennuksen muutos ja homekorjaulset luvulla päiväkodin ja peruskoulun käyttöön SÄILYNEISYYS JA SUOJELUTARPEET 68 Julkisivut 68 Sisätilat 69 Huomioitavaa jatkosuunnittelussa 70 Huomioitavaa piha-alueesta LÄHTEET PIIRUSTUKSET 73 Graafinen suunnittelu ja kansikuva Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä JOHDANTO Rakennushistoriallinen selvitys Keski-Suomen Emäntäkoulun vuonna 1932 valmistuneen koulu- ja asuntolarakennuksen rakennushistoriallinen selvitys on perusselvitys, joka tulee tehdä merkittävistä ja suojelluista rakennuksista ennen korjaus- ja muutostöiden suunnitteluvaihetta. Se tarjoaa perustietoa rakennuksen historiasta muutosten, käytön ja säilymisen suhteen. Selvityksen tarkoituksena on tuoda rakennuksen omistaja-, käyttäjä- ja suunnittelijatahoille tietoa rakennuksen ylläpitoa, korjausta ja varjelua varten. Jyväskylän Tilapalvelu tilasi vanhan Keski-Suomen Emäntäkoulun rakennushistoriallisen selvityksen Keski-Suomen museolta syksyllä Tarkoituksena oli tehdä perusselvitys rakennuksen tulevaa peruskorjausta varten. Rakennushistoriallisen selvityksen tekoa varten varattiin kuusi viikkoa ja selvityksen tekivät Keski-Suomen museon projektitutkijat Nina Äijälä ja Leena Lindell. Ohjaajana toimi Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen. Selvityksen valmistuminen viivästyi alkuperäisestä aikataulusta aineiston ja tehtävän ennakoimattoman laajuuden takia. Valmis työ luovutettiin Jyväskylän Tilapalveluille maaliskuussa Aikaisempi tutkimus ja keskeiset lähteet Keski-Suomen Emäntäkoulun vanha päärakennus on inventoitu vuosina 1983 ja (Keski-Suomen museo, Päivi Andersson). Museovirasto on inventoinut emäntäkoulun osana Mankolan kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä vuosina 1993 ja (Museovirasto, RKY 1993, RKY 2009). Rakennuksesta ei ole inventointien lisäksi tehty varsinaista rakennushistoriallista tutkimusta. Se mainitaan useissa Jyväskylän aluetta ja rakennettua ympäristöä sekä emäntäkoulun (sittemmin kotitalousopettajaopiston) historiaa käsittelevissä teoksissa. Rakennushistoriallisen selvityksen arkistolähteitä ovat Keski-Suomen Kotitalousopettajaopiston arkiston piirustukset ja muut asiakirjat luvuilta ja Jyväskylän rakennusvalvontaosaston arkiston rakennuslupa-asiakirjat vuosilta Näiden avulla on kartoitettu rakennuksen alku-

4 4 5 JOHDANTO peräistä, rakennusaikaista asua sekä tapahtuneita muutoksia. Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ja Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvia on käytetty julkisivujen ja sisätilojen eri aikaisten ulkoasujen hahmottamiseen. Kirjallisuutta rakennuksesta löytyy huomattavan vähän. Selvityksessä on lähteinä käytetty Kotitalousopettajaopiston historiikkia Kannaksella Palokan ja kauniin Tuomion (Partanen 2005) ja Jyväskylän rakennettua ympäristöä esittelevää teosta Loisto & Lyhty (Jäppinen & Voutilainen 2006, s ). Lähteenä on käytetty myös sanomalehti Keskisuomalaisen artikkeleita ja luvuilta. Työmenetelmät Rakennushistoriallisen selvityksen teko alkoi tutustumisella lähdeaineistoon. Selvityksen historiatiedot koottiin Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkiston tiedoista ja kirjallisuudesta. Historiarungon avulla määritettiin arkistojen piirustus- ja rakennuslupa-aineistot sekä muut lähteet, joiden perusteella kartoitettiin rakennuksen kokemat myöhemmät muutokset. Arkistotyöskentely oli haasteellista ja se vei ennakoitua enemmän aikaa, sillä rakennusta koskeva materiaali oli hajautettu eri arkistoihin. Valtion rakennuttaman koulun alkuperäiset piirustukset oli lähetetty 1930-luvulla takaisin Maataloushallitukselle, joka oli muuttanut nimeään useita kertoja. Piirustusten olisi pitänyt todennäköisesti löytyä Kansallisarkistosta, mutta Vakka-arkistotietokannan mukaan Keski-Suomen tai Jyväskylän Emäntäkoulun nimellä ei piirustuksia ollut olemassa. Rakennusta koskevaa vanhempaa aineistoa ei löytynyt myöskään entisen Jyväskylän maalaiskunnan tai Jyväskylän kaupungin arkistoista. Kotitalousopettajaopistoksi muuttuneen emäntäkoulun oma arkisto oli jaettu kahteen paikkaan. Nykyisin Educations Facilities Oy:n omistamissa rakennuksissa Mankolassa oli säilössä järjestymättöminä eri aikakausien rakentamista ja suunnittelua koskevat asiakirjat ja piirustukset. Muu arkisto- ja valokuva-aineisto oli sijoitettu Jyväskylän Maakunta-arkistoon. Osa aineistosta oli ilmeisesti Kotitalousopettajaopiston lakkauttamisen aikoihin tuhottu. Opiston rakennuspiirustusten joukosta löytyi lopulta sinikopiot rakennuksen alkuperäisistä piirustuksista, sekä suuri määrä detalji- ja huonekalupiirustuksia, jotka mahdollistivat nykytilan ja rakennusaikaisen asun vertaamisen ja arvottamisen. Kenttätöiden aikana vanhan emäntäkoulun julkisivut ja sisätilat inventoitiin ja dokumentoitiin valokuvaamalla. Aineisto työstettiin tekstimuotoon rakennushistorialliseksi selvitykseksi. Selvityksen kuvituksena käytettiin kuva-arkistojen materiaalia, inventointikuvia ja vanhoja rakennuspiirustuksia. Lyhyt toimintahistoria Kotitalousopetuksen syntyvaihe Suomessa ajoittuu 1800-luvun loppupuoliskolle, jolloin monet yhteiskunnalliset vaikuttajat kuten Uno Cygnaeus, J.W. Snellman, Elias Lönnrot ja Agathon Meurman olivat kotitalousopetuksen puolestapuhujia. Naiset lasten kasvattajina ja kodin hoitajina liittyivät kiinteästi kansakunnan hyvinvointiin ja heidän kouluttamisensa tähän tehtävään nähtiinkin tärkeänä. Varhaisimpia kotitalousopetusta tarjoavia oppilaitoksia olivat Helsinkiin vuonna 1875 perustettu käytännöllinen talouskoulu, jolle malli saatiin Ruotsista sekä Sammattiin vuonna 1897 perustettu emäntäkoulu. Kotitalousopetus -käsite syntyi 1900-luvulla. Käsitteen täsmentymiseen vaikutti erityisesti naisten äänioikeus ja pääsy eduskuntaan. Vuonna 1907 Eduskunnan naisten aloitteen pohjalta perustettiin valtion komitea, joka ryhtyi valmistelemaan suunnitelmia järjestelmällisestä naisten kotitalousopetuksen järjestämisestä. Komitean vuonna 1915 ilmestyneessä mietinnössä selvitettiin, mitä kotitalousopetus sisältää ja suunniteltiin pitkän tähtäimen ohjelma opetuksen järjestämiseksi. Ensimmäinen kotitalousoppilaitoksia koskeva laki astui voimaan Kotitalousopetuksen kehitys on aina ollut sidoksissa yhteiskunnan ja naisten aseman kehitykseen. Naisen aseman parantumisen myötä naisen tehtävää äitinä ja perheenemäntänä alettiin arvostaa ja siihen harjaantumista pitää tärkeänä. Koulutuksen avulla uskottiin saavutettavan terveyttä ja taloudellisia säästöjä. Erityisen innokkaasti kotitalousopetusta kaivattiinkin poikkeuksellisina aikoina, kuten sota- ja pulavuosina. Keskisuomalaisten tyttöjen koulutusmahdollisuuksia oli parantanut ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu, joka perustettiin Jyväskylään vuonna Kotitalousopetus Keski-Suomessa alkoi järjestäytyä 1920-luvulla, jolloin kotitalousopetusta annettiin Jämsän ja Suolahden kansanopistoissa ja vuosina Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa Saarijärvellä. Merkittävä edistys Jyväskylän seudun kotitalousopetuksessa oli Jyväskylän

5 6 7 JOHDANTO talous koulun perustaminen vuonna Kotitalousopetusta järjestivät myös maanviljelysseurat ja marttayhdistykset. Vaikka kotitalousopetusta näin olikin saatavilla, oli siitä huolimatta tarvetta etenkin maaseudun nuorten naisten kouluttamiselle. Aloitteen emäntäkoulun perustamisesta Keski-Suomeen teki Keski-Suomen Maanviljelysseura, joka nosti asian vireille syyskokouksessaan vuonna Valmisteluvaiheiden jälkeen Keski-Suomen Maanviljelysseuran johtokunta jätti valtioneuvostolle määräraha-anomuksen valtion omistaman ja ylläpitämän emäntäkoulun perustamiseksi. Paikaksi maanviljelysseura tarjosi omistamaansa Saarikon tilaa Laukaassa. Maataloushallituksen kotitalouden tarkastaja Elina Kanervio kävi tarkastamassa Saarikon tilan, mutta tarkastuksessa todettiin, ettei Saarikon tilalta löydy koululle sopiva paikkaa. Keski-Suomen Maanviljelysseura etsi kesällä 1929 sopivaa koulun paikkaa, mutta lopulta maataloushallituksen ja asutushallituksen keskinäisissä neuvotteluissa paikaksi päätettiin Mankolan tila Palokassa. Mankolan entinen sotilasvirkatalo oli ollut valtion omistuksessa 1500-luvulta lähtien. Mankolan talossa oli aikanaan ollut ruotujakoisen armeijan majoitusmestarin virkatalo. Myöhemmin tila oli vuokrattuna. Viimeinen vuokralainen oli 1930-luvulle asti kunnallismies ja maanviljelijä Jussi Vihtori Niemelä. Koulutilan koko oli alussa 78 hehtaaria, joka oli metsää, peltoa, viljelyslaidunta ja kasvitarhaa. Sotien jälkeen maita luovutettiin asutustoimintaan ja tila pieneni melko paljon. Koulun paikan ratkettua Keski-Suomen Maanviljelysseuran aloite emäntäkoulun perustamisesta johti myönteiseen tulokseen, sillä valtioneuvosto ja eduskunta hyväksyivät esityksen syksyllä 1929 ja varasivat valtion vuoden 1930 talousarvioon 1,2 miljoonan markan määrärahan koulun perustamista varten. Onni koulun perustamisen kannalta oli se, että määräraha ehdittiin myöntää noin vuosi ennen suurta talouspulaa, joka olisi voinut ratkaisevalla tavalla viivästyttää koulun rakentamista. Maataloushallituksen arkkitehdin Jalmari Peltosen suunnitteleman emäntäkoulun rakennustyöt alkoivat tammikuussa 1931 ja rakennus valmistui keväällä Koulurakennus oli ajan oloon nähden melko suuri; se oli suunniteltu 55 oppilaalle luvun alussa emäntäkoululle valmistui myös havaintotila päärakennuksineen, aittoineen ja karjarakennuksineen. Koulu ehti toimia tavallisena emäntäkouluna ainoastaan vuoteen 1939 asti. Tuolloin Maataloushallitus järjesti Keski-Suomen maanviljelysseuran aloitteesta kotitalousneuvojien koulutuksen Keski-Suomen emäntäkouluun. Emäntäkoulu jatkoi tuolloinkin toimintaansa kotitalousopiston harjoituskouluna, mutta sen oppilasmäärää jouduttiin pienentämään, jotta tilaa riitti myös neuvontakurssilaisille. Varsinaisesti oppilaitoksen nimi muuttui kuitenkin vasta annetulla asetuksella Keski-Suomen kotitalousopistoksi. Vuonna 1939 talvisota keskeytti kuitenkin koulunkäynnin ja emäntäkoulun päärakennus luovutettiin Puolustusvoimille sotasairaalaksi. Talvisodan jälkeen koulun opetus jatkui jälleen vuonna 1940, mutta keskeytyi uudelleen jatkosodan sytyttyä Emäntäkoulun päärakennus oli sotasairaalana kesäkuusta 1941 maaliskuuhun 1945, jona aikana järjestettiin ainoastaan kotitalousneuvojakursseja koulun havaintotilan rakennuksissa. Vuonna 1947 annettiin asetus Keski-Suomen kotitalousopiston muuttamisesta Keski-Suomen kotitalousopettajaopistoksi. Emäntäkouluopetus jatkui edelleen kotitalousopettajaopiston harjoituskouluna. Koulutuksen tarve oli suuri, mutta tilat alkoivat käydä ahtaiksi ja maatalousala kärsikin Keski-Suomessa koulutusvajauksesta. Lisää aloituspaikkoja kaivattiin etenkin emäntäkouluun. Uusien koulurakennuksien rakentamista alettiinkin suunnitella jo 1940-luvulla. Monien viivästysten jälkeen rakennushanke lähti etenemään vuonna 1962, kun valtion budjetissa oli uusien rakennuksien suunnittelumääräraha. Piirustukset lisärakennuksiin laati Arkkitehtitoimisto Juha Vikkula Jyväskylästä. Rakennustyöt viivästyivät vielä muutaman vuoden rahoitusvaikeuksien takia, mutta ne alkoivat lopulta tammikuussa Seuraavana vuonna Mankolaan valmistui uusi, ajanmukainen opistorakennus sekä uusi asuntola opettajaopiston oppilaille ja koulun henkilökunnalle. Lisäksi emäntäkoulurakennuksen vanhoja tiloja remontoitiin. Vuonna 1966 Kotitalousopettajaopistossa aloitettiin ensimmäinen talouskurssi, jonka oli emäntäkoulun ohella toimia harjoituskouluna opettajakoulutuksessa. Koulutus Keski-Suomen kotitalousopettajaopistossa jatkui pitkälti samantyyppisenä aina 1970-luvun lopulle asti luvun puolivälistä lähtien Keski-Suomen kotitalousopettajaopistossa alkoivat monet muutokset, joiden taustalla oli keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudistukset. Vuonna 1978 opistossa alkoi erilaisia väliaikaiskoulutuksia, joiden alullepanijoina olivat olleet Jyväskylän työvoimatoimisto ja ammattikasvatushallitus. Väliaikaiskoulutuksilla pyrittiin nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymi-

6 8 9 JOHDANTO sen ehkäisemiseen. Samalla valmistauduttiin keskiasteen koulutuksen uudistukseen, jonka uusia opetussuunnitelmia sovellettiin väliaikaiskoulutuksen rahoilla käynnistettyjen erikoistumislinjojen opetuksessa jo ennen varsinaisia 1980-luvun alun peruslinjakokeiluja. Väliaikaiskoulutus oli monella tapaa merkittävää kotitalousopettajaopiston kannalta. Se laajensi kotitalousopettajaopistossa annettavaa ammattiin johtavaa koulutusta ja lisäsi työharjoittelujen muodossa yhteistyötä työelämän kanssa. Lisäksi väliaikaiskoulutuksessa oleville oppilaille rakennettiin rakennushallituksen varoin kaksi uutta oppilasasuntolaa, jotka valmistuivat vuonna 1979 ja Vuonna 1978 oppilaitoksen yhteyteen perustettiin päiväkoti, jossa opiskelijoiden oli mahdollista harjoitella käytännön lastenhoitoa. Päiväkoti toimi Uuden Mankolan tiloissa ja se oli toiminnassa vuoteen 1993 saakka. Keski-asteen koulutuksen ammatillistuminen merkitsi Keski-Suomen kotitalousopettajaoppilaitoksessa emäntäkouluopetuksen päättymistä vuonna Kotitalousopettajaopetus puolestaan uudistui ja alkoi uusimuotoisena vuonna Emäntäkoulurakennukseen toteutettiin suuri peruskorjaus vuosina Tilojen saneerauksen lisäksi kolmannen kerroksen asuntolaosa muutettiin opetustiloiksi. Peruskorjauksen aikana koulu toimi uudemmassa opistorakennuksessa kahdessa vuorossa sekä osittain vuokratiloissa. Jo emäntäkoulurakennuksen peruskorjauksen aikoihin alettiin kuitenkin suunnitella opistorakennuksen laajentamista, mikä tapahtui viimein 1990-luvun puolessa välissä. Vuonna 1995 alkoi arkkitehti Aarne von Boehmin suunnitteleman lisärakennuksen rakennustyöt ja rakennus valmistui seuraavana vuonna. Samana vuonna valtio luovutti Keski-Suomen kotitalousopettajaoppilaitoksen ylläpitämisen Jyväskylän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle. Kuntayhtymän päätöksellä Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto sekä Hotelli- ja ravintola-alan oppilaitos ja Jyväskylän ammattioppilaitoksen ravitsemisalan koulutus yhdistettiin Jyväskylän palvelualojen oppilaitokseksi elokuussa Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston toiminta päättyi. Jyväskylän ammattioppilaitoksen matkailu-, ravitsemis- ja talousala toimi Mankolan koulurakennuksissa vuoteen 2009 asti, jolloin opetus siirtyi Lutakkoon. Samana vuonna tiloista tuli Keski-Palokan koulun väistötiloja. Nimi: Emäntäkoulu vai Kotitalousopettajaopisto Keski-Suomen Emäntäkoulun päärakennukseksi valmistunut koulu- ja asuntolarakennus ehti olla emäntäkouluna vain vuodet , jolloin nimi muuttui Keski-Suomen Kotitalousopistoksi ja uudelleen vuonna 1947 Kotitalousopettajaopistoksi. Emäntäkouluopetus jatkui kuitenkin muiden linjojen ohella vuoteen 1985 asti. Rakennushistoriallisessa selvityksessä käytetään tutkimuksen kohteena olevasta koulurakennuksesta nimeä emäntäkoulu, sillä se viittaa selkeimmin rakennuksen käyttöhistoriaan ja merkitykseen 1930-luvun emäntäkoulun päärakennuksena. Kotitalousopettajaopiston nimi viittaa lähinnä opiston toiminta-aikana vuonna 1966 valmistuneeseen uuteen päärakennukseen.

7 10 EMÄNTÄKOULUN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN EMÄNTÄKOULUN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Keski-Suomen emäntäkoulun rakentaminen Keski-Suomen emäntäkoulun sijoituspaikan varmistuttua koulun rakentamista alettiin valmistella. Piirustukset emäntäkoulun päärakennusta varten laati maataloushallituksen arkkitehti Jalmari Peltonen. Rakentamisurakan organisoimista varten perustettiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat kunnallisneuvos K.W. Koskelin, rakennusmestari Jalmari Kuronen ja maanviljelijä Tobias Kylmälahti. Rakennustoimikunta vieraili yhdessä maataloushallituksen tarkastaja Elina Kanervion ja arkkitehti Jalmari Peltosen kanssa Mankolassa valitsemassa koulurakennuksille paikat. Rakennustöiden valvojaksi rakennuslautakunnan puolelta valittiin rakennusmestari A. Pursiainen sekä koulun kasvihuoneen osalta erikoisvalvojaksi puutarhuri F.K. Väinölä ja maatalousrakennusten osalta rakennusmestari Jalmari Kuronen. Varsinainen rakennustyö aloitettiin tammikuussa 1931 perustan kaivaustöillä, helmikuussa päästiin valamaan betoniperustuksia. Pakkasella tehty betonivalu vaati onnistuakseen valun asianmukaisen suojaamisen ja kuivumisen edesauttamiseksi betonia lämmitettiin kamiinoiden avulla oli Keski-Suomen maanviljelysseuran johtokunnan kokous, jonka yhteydessä tapahtui koulun peruskiven lasku. Sen teki kunnallisneuvos, rakennuslautakunnan puheenjohtaja K.W. Koskelin. Koulurakennuksen kivijalkaan kätkettiin tuolloin vaskinen lipas, jonka sisällä on näytteitä maakunnan silloisesta kehitystasosta. Urakoitsijana emäntäkoulun päärakennuksen ja havaintotilan rakennusurakassa aloitti hyvinkääläinen Maaseudun rakennustoimisto. K. Koiviston omistamalla Maaseudun rakennustoimistolla oli kokemusta vastaavista urakoista, sillä Koivisto oli urakoinut maataloushallitukselle emäntäkoulun Limingalle, Savonlinnaan, Jokioisille ja Uudellekirkolle. Rakennustöitä johti aluksi Maaseudun rakennustoimiston rakennusmestari S. Thuren. Suunnitelmien mukaan rakennusten piti olla valmiita jo vuoden 1931 lopulla, mutta toisin kuitenkin kävi. Rakennustyöt käynnistyivät koko maata koetelleen talouspulan aikaan ja Maaseudun rakennustoimisto joutui vaikeuksiin joutuen keskeyttämään Keski-Suomen Emäntäkoulun asemapiirros 1930-luvulta. Lyijy kynä- ja mustepiirros on todennäköisesti arkkitehti Jalmari Peltosen käsialaa. Symmetrinen aksaalisommitelma on tyypillistä aikakauden klassistiselle arkkitehtuurille. Yläosassa on emäntäkoulun kaksiosainen päärakennus (1), josta koivukuja (10) johtaa halki Saarijärventien (9) Uuden Mankolan havaintotilan pihapiiriin (4 6). Päärakennuksen vieressä on lampi (11), jonka reunat kivettiin 1930-luvulla ja lopulta täytettiin 1990-luvulla. Kasvihuone ja kasvimaat (2 ja 8) sekä pieni rantasauna (3) kuuluivat alkuperäiseen suunnitelmaan. Päärakennusta ympäröivät tiukan symmetriset aukiot ja istutukset eivät toteutuneet täysin asema piirroksen osoittamalla tavalla. Education Facilities Oy, Mankola. rakennustyöt. Lopulta vararikkoon ajautunut Maaseudun rakennustoimisto luopui urakasta rakennustoimikunnan kieltäydyttyä maksamasta keskeneräisistä töistä. Uudeksi urakoitsijaksi tuli helsinkiläinen insinööri Yrjö Oksanen. Toimeenpanevana töiden valvojana Oksasella toimi insinööri O. Toivanen ja

8 12 EMÄNTÄKOULUN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 13 Koulun sisustuksen ja kaluston suunnittelusta ja hankinnasta vastasivat maataloushallituksen kotitaloustarkastajat, jotka käyttivät sisustuksen suunnittelussa apunaan arkkitehtejä. Keittiö- ja talouspuolen kiinteät kalusteet suunnitteli arkkitehti Elna Kiljander, joka on myöhemmin tunnettu juuri sisustusarkkitehtina ja etenkin keittiökalusteistaan. Havaintotilan tuvan ja hallitilojen kalusteet suunnitteli arkkitehti Yrjö Laine. Maataloushallituksen ylitarkastaja Elina Kanervio kuvaili rakennuksen vihkiäistilaisuudessa pitämässään puheessa, kuinka kotitaloustarkastajat pyrkivät löytämään aina edullisia, mutta silti kestäviä ja käytännöllisiä kalusteita. Osa emäntäkoulun kalustuksessa oli vankiloissa tehtyä. Valmistumisajankohtanaan Keski-Suomen Emäntäkoulun päärakennus oli uudenaikainen ja edistyksellinen. Ylitarkastaja Kanervio luonnehtikin vihkiäistilaisuuden juhlapuheessa koulua maamme ajanmukaisimmaksi kotitalousalan oppilaitokseksi. Arkkitehti Jalmari Peltonen ( ) työnjohtajana rakennusmestari P. Miettinen. Oksasen johdolla rakennustyöt alkoivat edistyä vauhdilla ja tavoitteena valmistumiselle pidettiin vuoden loppua. Päärakennuksen lopputarkastus pidettiin joulukuussa 1931, jolloin todettiin, että rakennus on hyvin rakennettu, mutta kuitenkin vielä monella tapaa keskeneräinen. Tilojen lopullinen tarkastus ja hyväksyminen sekä rakennuksen vastaanotto tapahtui Emäntäkoulu käynnisti kuitenkin opetuksen jo , jolloin ensimmäiset kolmekymmentä oppilasta aloittivat kesäkotitalouskurssinsa. Varsinainen rakennuksen vihkimisjuhla pidettiin vuotta myöhemmin Koulun nimeksi sovittiin aluksi Jyväskylän Emäntäkoulu, mutta varsin pian nimi vaihdettiin Keski-Suomen Emäntäkouluksi. Rakennusaineet emäntäkoulun rakentamista varten hankittiin jyväskyläläisen OY Keski-Suomen Rautakaupan välityksellä. Tiilet ostettiin Schauman Oy:ltä. Vesi- ja lämpöjohdot toimitti P. Nieminen Helsingistä ja sähköjohdot ja -laitteet sähköliike Valo-Voima Jyväskylästä. Sisustustyöt teki huonekaluliike Ahomaa & Kivi Hyvinkäältä. Emäntäkoulun vihkiäistilaisuuden juhlapuheessa ylitarkastaja Kanervio kertoi koulurakennuksen sisustusprosessista. Keski-Suomen Emäntäkoulu 1930-luvun alkupuolella. Pihaalueella on vielä todennäköisesti rakennusaikaista rojua, vasemmalla näkyy kasvihuonerakennus. Eteläjulkisivussa näkyvät siipirakennuksen ikkunat ja tummiksi käsitellyt, vinopaneloidut ovet. Päärakennuksen räystäs erottuu voimakkaana arkkitehtonisena piirteenä, se on ollut alun perinkin todennäköisesti maalattu puna-vihersävyiseksi renessanssirakennusten mukaan. Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Kustaa Jalmari Peltonen syntyi Uudenmaan Pyhäjärven Ahmoon kylässä sijainneeseen Alestalon taloon. Äiti Eufrosyne Karolina Alander ( ) omisti Alestalon (ent. Ali-Rusila) talon ensimmäisen avioliittonsa kautta. Jalmari Peltosen isä Kustaa Aleksanteri Yli-Olli ( ) oli kotoisin Lopen pitäjän Tevännön kylässä sijainneesta Yli-Ollin talosta, mutta muutti nimensä vuonna 1889 ihailemansa kirjailija ja lehtimies Vihtori Peltosen (oik. Johannes Linnakoski) mukaan. Isä Peltonen oli maanviljelijä ja toimi Pyhäjärven kunnallislautakunnan esimiehenä sekä hoiti lisäksi muitakin luottamustoimia. Jalmari Peltosella oli veli, kolme sisarpuolta ja velipuoli äitinsä edellisestä liitosta. Vuonna 1922 hän meni kihloihin ja vuonna 1923 naimisiin Salli Laineen ( ) kanssa. Helsingissä syntyneen Salli Laineen isä oli alun perin hausjärveläinen rakennusmestari Odert Laine ja äiti Hilda Gustava Hyrry Lopen pitäjästä. Peltosille syntyi kaksi lasta, vuonna 1925 Ritva Salli Elina ja vuonna 1928 Raimo Kustavi Odert. (Peltonen 2003, s. 5 6, 24, 38.) 1950-luvun aikana Jalmari Peltosen arkkitehtitoimiston toiminta loppui pikku hiljaa. Vuoden 1969 kesällä Peltonen sai halvauksen ja kuoli pari viikkoa myöhemmin (Peltonen 2003, s ).

9 14 EMÄNTÄKOULUN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 15 Koulutus ja ura Jalmari Peltonen kävi Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon ja valmistui ylioppilaaksi vuonna Saman vuoden syksyllä hän aloitti opinnot Teknillisen Korkeakoulun eli Polyteekin arkkitehtiosastolla. Opettajana toimi muun muassa professori Armas Lindgren. Samaan aikaan arkkitehtiosastolla opiskeli myös Alvar Aalto. Opinnot keskeytyivät vuoden 1918 tapahtumiin, kun Peltonen liittyi Helsingin Suojeluskuntaan opiskelutovereidensa tavoin ja osallistui Helsingin valtaukseen konekiväärikomppaniassa. Vuonna 1919 Jalmari Peltonen toimi U.I. Pyhäjärven Suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Peltonen asui tuolloin Karkkilassa ja sairastui vakavasti umpisuolentulehdusta seuranneisiin jälkitauteihin. Huonosta kunnostaan huolimatta hän jatkoi opintojaan ja valmistui diplomiarkkitehdiksi kiitettävin arvosanoin keväällä 1922 (Peltonen 2003, s. 9, 20 24, 26). Arkkitehti Jalmari Peltonen pääsi pian valmistumisensa jälkeen töihin Jussi ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimistoon. Peltonen sai suunniteltavakseen paljon maatalouteen liittyviä töitä, sillä Toivo Paatelan mukaan hän oli maatalon poika. Tätä kautta Peltoselle tuli suunniteltavaksi Maataloushallituksen alaisia kouluja, oppilaitoksia ja muita rakennuksia, jotka siirtyivät oman arkkitehtitoimiston perustamisen myötä vuonna 1926 osittain Jalmari Peltoselle. Vuonna 1930 hän sai virallisesti hoitaakseen Maataloushallituksen arkkitehdin työt, mutta Peltonen ei ollut viraston varsinainen virkamies, vaan suunnitelmat laadittiin hänen yksityisen arkkitehtitoimistonsa kautta sopimuspohjaisesti. Tämä antoi perustoimentuloa ja toisaalta myös joustavuutta muiden suunnittelutöiden suhteen. Toimistossa työskenteli Peltosen lisäksi enimmillään jopa kahdeksan arkkitehtia ja apulaista. Myöhemmin nimekkäiksi arkkitehdeiksi nousivat ainakin Jorma Paatola, Jouko Ylihannu, Seppo Ruotsalainen ja Helge Lundström (Peltonen 2003, s ). Sota-aikaan 1940-luvulla arkkitehtitoimiston työt vähenivät. Peltonen ei joutunut ikänsä puolesta sotaan. Hän sai joitakin pienempiä toimeksiantoja Maataloushallitukselta ja Työtehoseuralta, muun muassa metsäkämppien tai eräpirttien suunnittelutöitä (Peltonen 2003 s. 97). Sodan jälkeen arkkitehti Jalmari Peltonen toimi Suomalaisen Säästöpankin hallituksen jäsenenä vuodesta 1947 ja pankin omistaman hotelli Helsingin johtokunnan jäsenenä vuodesta Jäsenyyksiin myötävaikutti vanha perhetuttu, pankinjohtaja Toivo Aro (Peltonen 2003, s. 100). Jalmari Peltonen sai vuonna 1953 yliarkkitehdin arvon ja vuosikymmenen loppupuolella arkkitehtitoimiston toiminta lopetettiin asteittain. Toimistossa työskenteli tällöin vakituisesti enää yksi piirtäjä, rakennusmestari Hugo Hänninen. Uran aikana kerääntynyttä piirustusmateriaalia ei arkkitehdin päätöksen mukaan säilytetty yhtenäisenä kokonaisuutena, vaan suunnitelmat lähetettiin rakennusten tilaajille ja isännöitsijöille (Peltonen 2003, s. 107, ). Arkkitehtuuri Arkkitehti Jalmari Peltonen seurasi aikaansa ja käytti suunnittelemissaan kohteissa uusia keksintöjä ja sovelluksia. Kun sotien jälkeen huomattiin, että vihreä liitutaulu on oppilaille mustaa miellyttävämpi, Peltonen alkoi vaatia näitä myös suunnittelemiinsa kouluihin. Kerrostaloasuntoihin hän suunnitteli komerotiloja, joiden lattiapinta oli kynnyksen tasolla, jotta ne oli helpompi lakaista puhtaaksi. Ilmanvaihto hoidettiin jo varhain katolla olevien huippuimurien avulla. Hän alkoi ensimmäisten joukossa toteuttaa funktionalismin ideologiaa suunnittelussa (Peltonen 2003, s. 51, 97). Jalmari Peltonen oli työssään huolellinen ja luotettava arkkitehti, joka osasi pitää kiinni aikatauluista ja kustannuksista, kävi valvomassa työmaitaan henkilökohtaisesti ja vaati viimeisteltyä työtä myös maalauksissa ja muissa yksityiskohdissa. Työselitykset olivat yksityiskohtaisen tarkkoja ja hän valvoi niiden noudattamista. Raimo Peltonen mainitsee isällään olleen hyvän maun ja värisilmän, mutta vaativampia maalaus- ja koristetöitä vaativissa kohteissa hän käytti apunaan ammattilaisia. Heitä olivat muun muassa Eino Kauria ja Eino Rapp (Peltonen 2003, s ). Arkkitehti Jalmari Peltonen ammensi vaikutteita aikakauden arkkitehtien tavoin Euroopan vanhojen valtioiden arkkitehtuuriperinteestä. Ensimmäisen opintomatkansa nuori arkkitehti teki stipendin turvin Italiaan pian valmistumisen jälkeen. Luonnoskirjaansa hän piirsi yksityiskohtia ainakin Firenzen renessanssirakennuksista (Peltonen 2003, s ). Vuonna 1923 Peltonen teki häämatkan Saksaan ja hänen tiedetään matkustelleen arkkitehti Toivo Paatelan kanssa Italiassa ja Ranskassa (Peltonen 2003, s. 22, 38). Jalmari Peltonen matkasi myös vuonna 1930 pidettyyn Tukholman näyttelyyn, jota pidetään pohjoismaalaisen funktionalismin lähtölaukaisuna (Peltonen 2003, s. 78). Tämän jälkeen Peltosen töissä alkoi näkyä kansainvälisen tyylisuun-

10 16 EMÄNTÄKOULUN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 17 nan vaikutus. Vuosikymmenen alussa varsinkin Taka-Töölön alueelle rakennetuissa kerrostaloissa oli Art Deco-vaikutteita. Sotavuosien jälkeen Jalmari Peltonen matkusteli yhdessä vaimonsa kanssa muun muassa Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa. Varsinkin Sisilia oli Peltoselle mieluinen kohde (Peltonen 2003, s. 102). Jalmari Peltosen 1920-luvun työt edustavat vielä Peltosen opiskeluaikanakin vallalla ollutta 1920-luvun klassisismia luvun alussa tuli lyhyt Art Deco-kausi, joka alkoi kääntyä vuosikymmenen loppupuolella funktionalistista arkkitehtuuria kohti. Suunnittelukohteita Asuinrakennukset. Jalmari Peltonen suunnitteli ensimmäisen rakennuksensa jo ylioppilasvuotenaan Kuuselan tai Kuusiston nimellä kulkenut talo rakennettiin Peltosen vanhempien asunnoksi Pyhäjärven Ahmoon kylään. Hän suunnitteli myös muita huvilatyyppisiä rakennuksia ja saunoja luvuilla muun muassa kaksi Lopen Pilpalan kylään (toinen oli perheen oma kesähuvila Saarenmaa), Lohjalle ja Helsingin Marjaniemeen (nykyään purettu). Asuinrakennuksiin kuuluvat myös neljä pientä kaupunkitaloa, jotka Peltonen suunnitteli luvuilla Helsingin Kulosaareen ja Tammisaloon sekä Lohjalle (Peltonen 2003, s. 21, 41 46) luvulla suunnitellut rakennukset olivat lähinnä auma- tai taitekattoisia, lautavuorattuja hirsitaloja, joissa oli klassiseen arkkitehtuuriin viittaavia yksityiskohtia, kuten pylväitä, tympanonkolmioita ja julkisivuissa pyöreitä tai neliömäisiä reliefejä. Arkkitehti Jalmari Peltonen suunnitteli asuinkerrostaloa Helsinkiin luvuilla. Niin sanottua töölöläisfunktionalismia edustavat kerrostalot valmistuivat nimensä mukaisesti pääosin Helsingin Töölön kaupunginosaan vuosien aikana (Lindh 2002, s.). Taka-Töölössä oli tarjolla eniten vapaata tonttimaata, mikä yhdessä laman jälkeisen noususuhdanteen kanssa kiihdytti rakentamista ja nosti sen ennennäkemättömiin mittasuhteisiin 1930-luvun lopulle tultaessa. Yksi merkittävimmistä yhteistyökumppaneista kerrostalorakentamisessa oli rakennusmestari Lauri K.A. Reiz, joka käytti Peltosta suunnittelijana rakennustoimistonsa hankkeissa vuodesta 1929 lähtien. Rakennustoimisto Lauri Reitz Oy toimi rakennuttajana yli 20 rakennushankkeessa Taka-Töölön alueella (Lindh 2002, s. 60). Jalmari Peltonen oli yksi viidestä Taka-Töölön ilmeeseen eniten vaikuttaneesta arkkitehdista (s. 68). Julkiset rakennukset. Diplomityönään vuonna 1922 Peltonen suunnitteli taidenäyttelyrakennuksen Hesperian puistoon Taka-Töölöön, mutta rakennusta ei ilmeisesti toteutettu (Peltonen 2003, s. 24). Peltonen teki pari luonnosta kirkkorakennuksiksi mahdollisesti suunnittelukilpailuja varten. Peltonen suunnitteli Paimion ja Malmin kunnantalot. Sairaalarakennuksiin kuuluvat Malmin kulkutautisairaala, neuvola ja Pusula-Pyhäjärven kunnalliskoti. Karkkilan Pohjanpirtti-nimisen seurantalon Peltonen piirsi lahjoitustyönä. Hän suunnitteli myös Autoklubin majan Leppilammelle (Peltonen 2003, s. 65). Koulurakennukset. Arkkitehti Jalmari Peltonen suunnitteli Raimo Peltosen mukaan viitisenkymmentä emäntä-, maamies-, karjanhoito- ja kotiteollisuuskoulua eri puolille Suomea luvuilla. Koulujen pihapiireihin Peltonen suunnitteli johtajien asuntoja, oppilaiden asuntoloja, korjaamoja, navettoja ja talousrakennuksia (Peltonen 2003, s ). Koulualueiden pihapiireihin saattoi kuulua useita, eri vuosikymmeniltä peräisin olevia rakennuksia, joista Peltonen on suunnitellut ainakin osan. Varsinaisia Peltosen suunnittelemia emäntäkouluja Keski-Suomen lisäksi ovat ainakin Varsinais- Suomen, Kemijärven, Karkun, Luolalan, Vetelin ja Inarin Emäntäkoulut (Peltonen 2003, s ). Liikkuessaan ympäri Suomea muun muassa maatalousalan koulujen avajaisissa Peltonen tutustui kuntien päättäjiin ja sai tätä kautta toimeksiantoja kansakoulujen ja muiden koulurakennusten suunnitteluun. Hän suunnitteli eri puolille maata ainakin 26 kansakoulua ja neljä opistorakennusta sekä Helsinkiin kauppakoulun (Peltonen 2003, s. 51). Pankit, liikerakennukset ja tehtaat. Pankkirakennuksia Peltonen pääsi suunnittelemaan ilmeisesti toimiessaan Säästöpankin hallituksessa. Karkkilan, Orimattilan ja Helsingin Vartiokylän konttorit ovat hänen suunnittelemiaan. Kansallis-Osake-Pankin konttoreita Peltonen piirsi Harjavaltaan, Kuhmoon ja Kyrökoskelle, sekä sisustuksen Helsingin Lauttasaaren konttoriin. Hän suunnitteli myös Suomen Hypoteekkiyhdistyksen sisustuksen Helsingissä (Peltonen 2003, s. 51). Hän suunnitteli myös kaksi apteekkirakennusta Kiuruvedelle ja Puistolaan (Peltonen 2003, s. 65). Jalmari Peltonen suunnitteli 1950-luvulla rakennuksia Turengin ja Säkylän sokeritehtaille. Yksi hänen viimeisiä suurimpia töitään oli Uuden Suomen kirjapainorakennus Helsinkiin. Muita tehdasrakennuksia olivat muun muassa Helsingin Turkisteollisuus Oy, Painoväri Oy ja Jokelan Tiilitehdas Oy (Peltonen 2003, s. 51, 102).

11 18 EMÄNTÄKOULURAKENNUS EMÄNTÄKOULURAKENNUS 1932 Arkkitehtuurianalyysi Arkkitehti Jalmari Peltonen suunnitteli Keski-Suomen Emäntäkoulun rakennukset yksityisessä arkkitehtitoimistossaan vuonna Rakennus edustaa tuolloin jo hieman vanhanaikaista 1920-luvun klassismia, jota opetettiin Teknillisessä Korkeakoulussa Peltosen opiskeluaikana. Hillitty ja pelkistetty ulkoasu on tyylisuunnan mukainen, kun taas sisätiloissa varsinkin eteishallin maalauskoristelu on lukujen vaihteelle tyypillisen runsasta. Tässä vertailukohdaksi voi ottaa toisen Jyväskylään suunnitelleen aikalaisen, arkkitehti Alvar Aallon Työväentalon vuodelta Emäntäkoulurakennuksessa voidaan nähdä yhtymäkohtia jopa tuolloin ajankohtaiseen Art Deco-tyylisuuntaan. Peltonen suunnitteli samoihin aikoihin Helsingin Taka-Töölön kerrostaloja, joita pidetään yhtenä Suomalaisen Art Decon tunnusomaisimmista ilmentymistä. Rakennuskohteet ovat tietysti hyvin erilaisia. Vanhoillisen Maataloushallituksen koulurakennuksessa tuskin saattoi käyttää samanlaista suunnittelun vapautta kuin edistyksellisenä tunnetun helsinkiläisen rakennuttajan Lauri K.A. Reizin kerrostalohankkeissa (mm. Lindh 2002). Arkkitehti Jalmari Peltosen töistä varsinkin Lepaan Puutarhaopiston rakennukset vuosilta ja Karkun Emäntäkoulu vuodelta 1934 muistuttavat suuresti Keski-Suomen Emäntäkoulun vuonna 1932 valmistunutta koulu- ja asuntolarakennusta. Samaan aikaan rakennettu Joensuun Talouskoulu (1932) noudattaa samaa klassistista tyyliä, mutta eroaa kattomuodon ja julkisivujäsentelyn osalta: rakennuksessa on harjakatto, päädyssä puolipyöreä erkkeri ja pääovi on sijoitettu keskiakselista poiketen pääjulkisivun reunaan. Peltosen 1920-luvulla suunnittelemissa puisissa asuinrakennuksissa ja kerrostaloissa on havaittavissa samoja tyylipiirteitä kuin emäntäkoulurakennuksissa (esim. Torkkelinkuja 14 ja 16 vuodelta 1927, Peltonen 2003, s. 67). Julkisivut Emäntäkoulun ulkoarkkitehtuuri noudattaa rakennusajankohtana vielä vallalla ollutta 1920-luvun klassismia, jolle on ominaista yksinkertaiset, vaaleat ja Pihajulkisivun keskellä on pääportaikon porrastorni. Lämpöhuoneen piippu ja valepiippu on poistettu katolta. Oikealla siipirakennus. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Vanha emäntäkoulu koivukujan päässä. Portaali kaksiosaisine lasiovineen ja suurine ikkunoineen jäsentää pääjulkisivua. Ensimmäisen kerroksen ikkunoilla ja portaalilla on terastirappaus. Leena Lindell, Keski- Suomen museo. sileät julkisivupinnat, selkeä, symmetrinen massoittelu ja ikkuna-aukotukset, niukkojen, klassisten koristeaiheiden käyttö julkisivuissa, jyrkkäkulmainen aumattu katto ja vaalea väritys. Symmetrisyyden vaatimusta noudattaa esimerkiksi valesavupiippu, joka lisättiin kattorakenteen toiseen kulmaan vastapariksi aidolle lämmityshuoneen piipulle.

12 20 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Äärimmäisenä vasemmalla pääjulkisivun 1. kerroksen ikkunoiden takorautakoristeita. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Vasemmalla pääjulkisivun pyöreä malja-aiheinen reliefikoriste. Leena Lindell, Keski- Suomen museo takorautakoristeet. Muita tyylikauden klassistiseen arkkitehtuuriin kuuluvia koriste-elementtejä ovat pihan puolella pääportaikon korkeat, geometrisesti ruudutetut ikkunat, pääjulkisivun pyöreät, malja-aiheiset reliefit ja rakennuksen päädyissä keskelle sijoitetut, muuta seinäpintaa vaaleammat reliefikoristenauhat, kolmannen kerroksen parvekkeiden takorautaiset kaiteet, sekä pohjoispäädyn portaaseen hakattu puolipyöreä koristesyvennys. Siipiosan päädyssä on käytetty klassista temppelinpäätyaihetta: harjakaton tympanonmaista päätyä kannattelevat kolme yksinkertaista, sileää, jalustatonta doorilaistyyppistä pylvästä. Rakennuksen seinät ovat sileää rappausta ja ne on maalattu vaalealla sävyllä. Sokkeliosa on erotettu kerroslistalla ja rapattu tummaksi. Räystään alapuoli on klassista arkkitehtuuria ilmentävästä renessanssityylistä lainaten maalattu vihreillä ja punaisilla sävyillä. Ensimmäisen kerroksen salien ikkunat on ympäröity terastirappausreunuksella ja niiden alle on sijoitettu aikakaudelle tyypillistä muotokieltä edustavat, soikeat Vasemmalla: Pohjoispäädyn betoniportaassa on aikakauden rakennustyypille tyylillinen puolikaaren muotoinen syvennys. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Alhaalla vasemmalla siipirakennuksen doorilaistyyppiset pylväät ja päätykolmio. Räystäät päättyvät kissanpenkkeihin. Vieressä pylväiden alaosan ja katon väritystä. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Oikealla: Eteläpäädyssä näkyvät parveke 3. kerroksen kohdalla, räystään alusen puna-vihreä väritys, sekä pystysuuntainen reliefikoristenauha. Leena Lindell, Keski- Suomen museo 2009.

13 22 EMÄNTÄKOULURAKENNUS ruokala- ja opetussalit, on ryhmitelty pääjulkisivun puolelle kahdessa ensimmäisessä kerroksessa ja niiden ikkunat ovat suuremmat kuin kellari- ja asuinkerrosten. Pihan puoleisessa julkisivussa ikkuna-aukkojen määrä on suurempi, sillä sinne sijoitetut toisarvoiset asuin- ja keittiötilat ovat olleet huonejaoiltaan pienempiä. Pääovet, niiden takana avautuva eteishalli ja pihajulkisivusta ulokkeena esiin työntyvä kolmen kerroksen korkuinen porrashuone on sijoitettu suorakaiteen muotoisen rakennuksen keskiakselille. Rakennuksen sisätiloista ensimmäisen kerroksen eteisaula, siitä lähtevät salit, pääportaikko ja toisen kerroksen välitasanne ja kaksiosainen, työntöovella jaettava sali sekä kolmannen eli oppilaiden asuinkerroksen sisääntuloaula ja siihen liittyvä seurusteluhuone ovat olleet tärkeimmät, näyttävimmät tilat. Portaali Pääovet ovat hallitseva elementti ja ne muodostavat voimakkaan arkkitehtonisen aiheen rakennuksen pääjulkisivuun. Pariovien peilijako on ajalle tyypillinen, kapea suorakaide, täyteosat ovat ikkunalasia. Sen molemmin puolin sijaitsevissa, oven korkuisissa ikkunoissa on monimutkainen, geometrinen ruudutus. Portaalia on korostettu leveillä graniittiportailla, pääovia kehystävällä, profiloidulla terastirappausreunuksella ja rapatulla otsikkonauhalla, jossa on koulun aiottu valmistumisvuosi 1931; koulurakennus valmistui kuitenkin vasta vuoden 1932 puolella. Portaali eteisaulan puolelta. Pääovien kummallakin puolella ovat koristeellisesti ruudutetut suuret ikkunat. Tuulikaapin väliseinissä olevat lämpöpatterit lämmittävät eteisaulan. Tärkeimpien tilojen valaisimina käytettiin luvulle tyypillisiä pyöreäkupuisia maitolasivalaisimia. Alla eteisaulan keskikaton roikkuvalaisin, jossa johto kulkee metalliputkessa, taustalla kiinni katt oon asennettu valaisin. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Kulku pääportaisiin eteishallissa. Katossa on klassistiselle arkkitehtuurille ominainen puolipyöreä syvennys (vrt. Eduskuntatalon kahvio). Vasemmalta johtavat portaat pihan puoleiselle takaovelle ja kellariin. Leena Lindell, Keski-Suomen museo. Sisätilat Rakennuksen pohjakaava on klassiselle arkkitehtuurille ominainen: tilajäsentely on symmetristä ja hierarkkista (kts. pohjapiirustukset). Rakennuksen keskellä sijaitsevan pääportaikon molemmin puolin sommitellut tilasarjat eri kerroksissa muodostavat miltei toistensa peilikuvat. Tärkeimpiä tiloja, kuten

14 24 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Pääportaikko ja 2. kerroksen aulatilat. Vasemmalla näkyy toinen ikkunasyvennyksistä koristemaalauksineen. Portaan pyöristetyt reunat ovat esimerkki huolellisesta detaljisuunnittelusta. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Ylinnä ensimmäisen kerroksen entisen ruokasalin lämmityspatteri. Rakennukseen tehtiin 1930-luvulla vesikiertoinen keskuslämmitys, joka muutettiin puukäyttöisestä kaukolämpöön 1960-luvulla. Valurautaiset patterit ovat pääosin vielä rakennusaikaiset, niissä näkyy karkkilalaisen Högforsin tehtaan H-leima. Betonisissa ikkunalaudoissa on varsinkin alkuperäisen opetuskeittiön tiloissa 1. kerroksessa koloja, jotka ovat peräisin lähelle ikkunaa istutetuista tiskipöydistä luvulta. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Yllä pääportaan takorautakaide ja taustalla koristeellinen ikkunaruudutus 3. kerroksen tasanteelta. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Pääportaan takorautakaiteessa on aikakaudelle tunnusomainen, yksinkertainen koristelu. Käsijohde on maalattua puuta. Askelmat ja lepotasanteet on päällystetty betonimosaiikilla. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Toisen kerroksen aulatilassa on säilynyt koristemaalauksia, yksi rakennuksen neljästä alkuperäisestä naulakosta ja peiliovia. Leena Lindell, Keski-Suomen museo 2009.

15 26 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Pohjoispäädyn porraskäytävä ja ikkuna. Rakennuksen päätyihin sijoitettiin kapeat porraskäytävät. Arkiset, vähemmän tärkeät portaat olivat pääportaikkoa huomattavasti vaatimattomammat. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Oikealla eteläpäädyn porraskäytävä. Käsijohde on maalattua rautaa, porrasaskelmat ja lepotasot päällystetty betonimosaiikilla. Pyöreäkupuinen lasivalaisin on 1930-luvulta. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Viereisen sivun alakuva: siipiosan eteläpuolella on näkyvissä kellarikerros ja vanhat, vinopaneloidut ovet. Maan päällinen kerros oli ns. aittakerros, jonka päädyssä olivat oppilaswc:t. Takorautakaide ja betoniportaat ovat säilyneet alkuperäisinä. Lohkeilleen seinämaalin alta paljastuu vanha 1960-luvun keltainen maalikerros. Yksi vanhoista ruutuikkunoista poistettiin IV-koneiston asentamisen yhteydessä 1990-luvulla. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Toisen kerroksen salin jakava työntöovi on puolittain auki. Ovilevyjen geometrinen kuviointi on tyypillinen 1930-luvulle ja se on yksi rakennuksen tärkeimmistä säilyneistä yksittäisistä rakenteista. Salin katto laskettiin alas 1980-luvun perus korjauksessa, mikä on madaltanut huonekorkeutta huomattavasti Inventointihetkellä tila toimi koulun liikuntasalina. Leena Lindell, Keski- Suomen museo 2009.

16 28 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Ovet ja ikkunat Emäntäkoulun ovet ovat ajalle tyypillisiä, kapein suorakaideruudutuksin varustettuja yksi- tai kaksiosaisia peiliovia tai vinopaneloituja laakaovia. Tärkeimmissä tiloissa peiliovien listaprofilointi on runsaampaa, osassa peiliosia on korvattu lasiruuduilla. Vinopaneloidut ovet ovat vähemmän arvokkaiden tilojen, kuten varastojen ja autotallien ovia. Ikkunat ovat ajalle tyypillisiä kapeita ruutuikkunoita, tilasta riippuen 4 8-ruutuisia. Alun perin ikkunoissa on ollut avattavat terveysikkunat, pienet lasiruudut, joiden kautta huonetiloja on tuuletettu. Tämä näkyy useissa rakennuksesta kesäaikaan otetuissa kuvissa. Ullakkokerroksen vesikatosta nousevat, symmetrisesti sijoitetut kaksiruutuiset katetut ikkunat ovat osa julkisivuarkkitehtuuria. Rakennuksen siipiosassa on käytetty lisäksi pyöreitä ikkuna-aukotuksia, joissa ruutujako noudattaa ristikkoa, keskimmäinen ruutu on avattava terveysikkuna. Varsinkin varastotiloissa ja siipirakennuksen toisella julkisivulla käytetyt yksiruutuiset ikkunat on ympyröity pyöreällä reunuksella. Siipiosan vinopaneloidut pariovet ja pyöreät, ikkunat ruutupuitejaolla. Keskimmäinen ruutu on avattava terveysikkuna. Taustalla päärakennuksen korkeita ruutuikkunoita. Ovet oli vanhojen valokuvien mukaan maalattu huomattavasti tummemmaksi, nykyinen väristys lienee peräisin 1960-luvulta. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Ensimmäisen kerroksen entiseen opetuskeittiötilaan johtavat koristeellisesti profiloidut lasipeiliovet. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Ensimmäisen kerroksen pohjoispäädyn sisäänkäynnin eteisen ovia. Oikealla entinen komeron ovi, jossa ilmareikä yläosassa, vasemmalla entisen rehtorin asunnon ovi. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Viereisen sivun alakuvat: Kolmannen kerroksen porrashuoneen ja seurusteluhuoneen lasipeiliovet on koristeltu puuleikkauksin. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Toisen kerroksen saliin johtavat paripeiliovet ja entisen asunnon ovi. Tilojen arvokkuus näkyy oven peiliosaa ympäröivän listan voimakkaana, koristeellisena profilointina. Leena Lindell, Keski-Suomen museo 2009.

17 30 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Eteisaulan naisfiguurit. Kuvien sävyt eivät vastaa maalauskoristeluiden oikeita sävyjä. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Koristemaalaukset Eteis- ja aulatilojen maalauskoristelut toteutti 1930-luvun alussa koristemaalari Eino Kauria ja ne kuvaavat emäntäkoulun oppilaita ruuan valmistukseen ja tarjoiluun liittyvissä tilanteissa: punnitsemassa lintua, kantamassa astioita tarjottimella, sekoittamassa kattilaa liedellä ja pitelemässä käsissään juomalasia. Hahmot on kuvattu kaksiulotteisina, miltei arkaaisina ihmisfiguureina suoraan edestä tai sivuprofiilissa. Hahmot muistuttavat suuresti toisiaan, tosin kasvonpiirteissä ja pukeutumisessa on havaittavissa tiettyä yksilöllisyyttä. Kaikilla naishahmoilla on emäntäkoululaisen asustukseen todennäköisesti kuuluneet valkoinen huivi ja kokoesiliina, muuna vaatetuksena sininen paita ja sininen tai ruskea hame ja mustat kengät. Hiukset ovat ajan tapaan lyhyet ja huivin alla avoinna. Ensimmäisen kerroksen eteishallin kattoon kuvatut kuusi naisfiguuria on yhdistetty toisiinsa kattopintaa reunustavalla leveällä nauhalla, keskiosaan on maalattu kolme ympyräkenttää. Eteisaulan seiniä on maalattu sinisen ja vihreän sävyillä: pääoven viereiset ikkunasyvennykset ovat vihreät,

18 32 EMÄNTÄKOULURAKENNUS muut seinät hieman eri turkoosinsinisen sävyillä maalattu. Pääsisäänkäynnin tuulikaappi on eteisaulan värimaailman kontrastina voimakas ruosteenpunainen, sinisiä sävyjä on käytetty oven pielissä. Toisen kerroksen aulatilan seinät ovat vaalean vihreät, ikkunasyvennykset taas siniset. Neljä ihmisfiguuria on kuvattu ikkunasyvennysten seinäpintoihin ilman taustanauhaa. Kolmannen kerroksen aulatiloissa ei ole näkyvissä koristemaalauksia. Porraskäytävän ja seurusteluhuoneen lasipariovien väliin jäävän eteistilan porrastettu katto on maalattu viileän vaaleanpunaisella sävyllä ja kaariaukolliset seinät sinisellä. Oppilasasuntojen keskellä kulkevan käytävän seinät ovat vihreät, katto valkoinen. Vuoden 1985 peruskorjauksessa maalauskoristeluja entisöitiin, mutta itse maalaustöistä tai alkuperäisten värien ja koristemaalausten esiselvityksistä ei ole jäänyt tietoja. Värimaailma on todennäköisesti hyvin lähellä alkuperäistä, sillä seinien väritys on selkeästi poimittu entisöidyistä koristemaalauksista. Mutta esimerkiksi käytettyjen maalien kiiltoaste tai laatu vaikuttaa hyvin paljon lopputulokseen, eikä ole tietoa onko alkuperäisiä maalityyppejä käytetty myös seinien maalauksissa. Toisen kerroksen aulan ikkunasyvennyksiin maalatut naisfiguurit. Leena Lindell Keski- Suomen museo Kolmannen kerroksen pieni sisääntuloaula on erotettu porraskäytävästä peiliovilla. Keskellä on porrastettu kattorakenne. Se on erotettu asuinhuoneisiin johtavasta käytävästä kaariaukoilla ja vaaleanpuna-sinisellä värityksellä. Asuinhuoneisiin johtavat käytävät on maalattu vihreällä. Katon valaisimet eivät ole alkuperäiset, mutta ne on toteutettu vanhaa mallia mukaillen. Leena Lindell, Keski-Suomen museo Työselitys Rakenteet Rakennuksen perusmuurit ovat työselityksen mukaan valettu säästöbetonista. Perusmuurien anturan leveys vaihtelee pohjan kantavuuden ja kuormituksen mukaan. Myös alimmat lattiat kellarissa sekä ilmeisesti myös jalusta on säästöbetonia. Rakennus on tiilirunkoinen ja työselityksessä mainitaan, että ulkoseinät ja kantavat väliseinät muurataan eheistä, hyviksi poltetuista punaisista kotimaisista tiilistä. Työselityksessä on lisäksi on mainittu kantavina rakenteina tiilipilarit ja mahdollisesti rautabetoniset kannatinpalkit ja -pilarit, milloin ne tiilistä tehtyinä eivät olisi riittävän kestäviä. Ulkoseinät on työselityksen mukaan muurattu lape-juoksutiilestä kahdella ilmaraolla, joista ulompi on noin viisi senttimetriä ja sisäpuolinen noin kymmenen senttimetriä leveä. Sisempi ilmarako on työselityksen mukaan täytetty hiilimurskalla, koksikuonalla tms. Välipohjien kohdalla työselityksen mukaan seinämät on sidottu

19 34 EMÄNTÄKOULURAKENNUS toisiinsa rakennuksen ympäri kulkevalla betonipalkilla. Lisäksi muurit on ankkuroitu tarpeen mukaan ankkuriraudoilla. Rakennuksen kevyet väliseinät on työselityksen mukaan tehty koksikuonalaatasta. Asunto-osissa huoneistojen väliset seinät ovat työselityksen mukaan kaksinkertaiset: seinässä on punatiilimuuraus sekä koksikuonalaattarakenne ja niiden välissä eristämässä kaksinkertainen aaltopahvi. Päärakennuksen ja siipirakennuksen laipiot on työselityksen mukaan tehty rautabetonista. Laipiot tehtiin ilmeisesti eri vahvuisiksi huomioiden eri tilojen käyttö ja työselityksessä mainitaan, että ullakon lattian laipio on laskettu 150 kg/m 2, asuinhuoneistojen ja keittiöiden lattioiden laipiot 200 kg/m 2, porrastasojen ja askeleiden 300 kg/m 2 ja ruokasalin, opetuskeittiön, luokan, hallin ja kutomosalin lattioiden laipiot 300 kg/m 2 hyötykuormituksille. Lisäksi laipiot kantavat ohuiden väliseinien kuormituksen. Välipohjat ovat pääsääntöisesti tehty alalaattapalkistomenetelmällä. Laipiokerroksen kokonaisvahvuudeksi työselityksessä on mainittu 450 mm. Täytettä on laitettu jokaiseen laipioon työselityksen mukaan 350 mm; täytteenä on käytetty kuivaa turvepehkua, kutterinlastua tai sahanpurua 300 mm vahvuudelta. Ullakkokerroksessa työselityksen mukaan täytteen alla on 2 cm makulatuuri, 300 mm täytettä, jonka päällä on 10 cm painotäyte ja edelleen sen päällä hylkylaudoitus. Ullakolle ei siis työselityksen mukaan ole tehty palopermantoa. On huomattava, että avaamatta rakenteita ei voida varmasti sanoa ovatko rakenteet toteutettu työselityksen kuvaamalla tavalla. Julkisivut Rakennuksen jalustat ovat betonia. Ulkopuoliset porrasaskeleet tasoineen ja pielikivineen sekä pääoven kynnys on työselityksen mukaan tehty puolihienoksi hakatusta graniitista ja muurattu paikoilleen sementtilaastilla. Ulkoaskeleet on työselityksen mukaan perustettu yhtä hyvin kuin ulkomuurit ja tehty hiukan ulospäin kalteviksi. Muut kynnykset, käymälän terassi ja siipirakennuksen kaikki ulkoaskeleet tasoineen on työselityksen mukaan valettu betonista ja hakattu kuten kiviaskeleet. Julkisivut on työselityksen mukaan rapattu puolikarkeaksi. Julkisivun portaali ja kuusi ikkunanraamia on hakattua terastirappausta. Näihin kuuteen ikkunaan on tehty myös rautaiset koristekaiteet. Rapatut pinnat työselityksen mukaan maalattiin kahteen kertaan Vanha emäntäkoulurakennus on kuvattu vuosien väli senä aikana. Keski-Suomen museon kuva-arkisto. kalkkivärein useampia värejä käyttäen. Ulkopuoliset ikkunoiden ja listojen puuosat työselityksen mukaan öljyttiin, oksat spriilakattiin, naulojen päät ja rosot kitattiin ja lopuksi puuosat maalattiin kahteen kertaan öljyvärein. Ulkopuoliset rautaosat maalattiin rautamönjällä sekä kertaalleen öljymaalilla. Ulko-ovet maalattiin työselityksen mukaan eri värein, laseerattiin ja lakattiin. Rakennuksen vesikaton kate oli työselityksen mukaan sinkittyä Sampo-levyä (peltiä) kaksinkertaisin saumoin. Ikkunat tehtiin työselityksen mukaan erikoispiirustusten mukaan ulos ja sisään aukeaviksi. Ikkunoiden karmit kiinnitettiin ikkuna-aukkoihin muurattuihin puutiiliin. Jokaisessa ikkunassa oli lisäksi nk. terveysikkuna. Sisätilat Kaikki sisätilojen seinät, pilarit, katot, porrassyöksyjen ja lepotasojen alustat ja aukkojen pielet lukuun ottamatta halkovarastoa, pannuhuonetta ja lantalaa, on työselityksen mukaan rapattu hienoiksi. Asuinhuoneisiin työselityksen mukaan tehtiin kattorosetit ja ensimmäiseen kerrokseen yksinkertaisempaa rappauskäsittelyä erikoispiirustusten mukaan. Työselostuksen mukaan

20 36 EMÄNTÄKOULURAKENNUS rapatut sisäpinnat monessa paikoin maalattiin öljymaaleilla. Maalaustyössä käytettiin luokitusta, jossa I luokan maalaustyössä pinta hiotaan, kertaalleen täytetään, hioen maalataan ja lopuksi kahdesti maalataan öljyvärillä, II luokan maalaustyössä pinta hiotaan, yli kaiken täytetään, osittain parannetaan ja maalataan kahdesti yli kaiken töpäten öljyvärillä, III luokan työssä pinta hiotaan ja kahdesti maalataan öljyvärillä (lainaukset työselityksestä). Maalausluokkia on työselityksessä käytännössä käytetty siten, että keskeisimmät ja edustavimmat tilat ensimmäisessä kerroksessa (ruokasali, opetuskeittiö ja eteishalli tuulikaappeineen) on maalattu I luokan mukaisesti, vastaavasti vähiten merkittävät tilat kuten komerot ja sivuportaikot, pienet eteiset ja väliköt maalattiin I luokan mukaisesti. Lähes kaikki muut tilat ovat maalattu II luokan mukaisesti, mahdollisesti seinän yläosa kuitenkin kalkkimaalauksella tms.) Kaikissa komeroissa lattiat työselityksen mukaan on rakennettu kynnyksen tasoon. Oikealla: Päärakennuksen kellarikerroksen käytävä vuonna Seinät on maalattu kahdella värillä, peiliovet ovat säilyneet tähän päivään asti. JYMA. Äärimmäisenä oikealla: Kellarikerroksen mankelointihuone pian valmistumisen jälkeen 1930-luvulla. Seinäpinnat ovat koruttomat, mutta kalusteet huolellisesti suunnitellut. Kaikkien taloudenhoitohuoneiden kalusteet ovat arkkitehti Elna Kiljanderin käsialaa. Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Lehtori Martta Martimo kellarikerroksen kalorikeittiössä vuonna Kellarikerroksen pienet, neliruutuiset ikkunat ovat seinän yläosassa. Kuvassa näkyvät vielä alkuperäiset 1930-luvun lämpöpatterit, jotka sijaitsivat lattiatasoa korkeammalla omassa syvennyksessään. JYMA. Emäntäkoulun oppilaita mankelihuoneessa vuonna Vasemmalta Leena Pellinen, Tytti Ollikainen, Anni Oksanen, Hilkka Laitila ja II luokan oppilas Anja Taipale. Kalusteet ovat ainakin jo osittain vaihtuneet modernimpiin, kattolamppu on korvattu loisteputkilampulla. JYMA. Kellarikerros Työselityksen mukaan polttoainevaraston ja lantalan lattiat on tehty veden kanssa survotulle soramaa-alustalle betonista ja muut kellarikerroksen lattiat niin ikään veden kanssa kovaksi survotulle alussoraukselle siten, että sorauksen päälle tuli betonikerros, asfalttitervaus ja toinen, paksumpi betonikerros, joka on hierretty laudalla tai on teräshierretty. Veden kanssa kosketuksiin joutuviin betonilattioihin on työselityksen mukaan tehty alkujaan runsaat kaltevuudet. Betonilattioiden halkeilua estämään on lattioihin asennettu alkujaan sinkkilistat, jotka ovat jakaneet lattiat noin kahden metrin ruutuihin. Saunan, pesutuvan ja suihkuhuoneen lattiat tehtiin asfaltista betonipäällystyksellä. Talonmiehen asunnon ja palvelijanhuoneen lattiat tehtiin lankusta. Leipomo, mankeli-, perkaus-, kuivaus- ja suihkuhuone maalattiin III luokan mukaan, samoin kuin talonmiehen keittiö. Palvelijan ja talonmiehen huone oli paperoitu. Kellarit, pannuhuone- ja puusuoja maalattiin kauttaaltaan kalkkimaalilla kahteen kertaan. Saunan ja pesutuvan katot sekä kellarikäytävän katto ja seinien yläosa oli kalkkimaalattu. Kellarikäytävän seinät ovien yläosan korkeuteen asti maalattiin II-luokan mukaisesti samoin kuin saunan ja pesutuvan seinät katonrajaan saakka.

21 38 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Ensimmäinen kerros Työselityksen mukaan eteishallin lattia piti tehdä nelikulmaisista erivärisistä Mettlacher-laatoista. Ruokasalin, ruokalan keittiön, astianpesuhuoneen ja opetuskeittiön lattiat tehtiin vaaleanharmaista kahdeksankulmaisista Mettlacher-laatoista. Ruokasali, opetuskeittiö sekä eteishalli tuulikaappeineen on seinien alaosasta alun perin maalattu I-luokan mukaan ja seinien yläosat sekä katot II-luokan mukaan. Myöhemmässä työselityksen muutoksessa mainitaan, että oppilasruokasalin seiniin liimataan kangas, joka kaksi kertaa öljymaalilla maalataan ja jonka yläosaan laitetaan puulista. Pääporras hallitiloineen maalattiin II-luokan mukaan eri värein töpäten. Ruokalan keittiön, astianpesuhuoneen ja opetuskeittiön porrashuoneen seinät ja katot työselityksessä mainitaan maalattavan II luokan mukaan. Huomioita: Ensimmäisen kerroksen eteishallin lattiamateriaali on mosaiikkibetonia. Materiaali lienee alkuperäinen, joten suunnitelma lattian päällystämisestä nelikulmaisilla mettlacher-laatoilla ilmeisesti muuttui. Valokuva- Emäntäkoulun oppilasruokasali vuonna Lattiamateriaali on kuusikulmaista keraamista laattaa, seinien maalaus on tehty kahdella eri värillä, alaosa ilmeisesti työselityksen mukainen maalattu kangas. Maalausvyöhykkeitä erottaa lista. Valaisimet olivat 1930-luvulle tyypilliset pallovalaisimet. JYMA. aineiston perusteella ainakin opetuskeittiön ja ruokasalin lattiat ovat olleet keraamista laattaa, mutta työselityksen kahdeksankulmaisen laatan sijaan laatta oli kuusikulmaista. Emäntäkoulun 1. kerroksen ruokalan keittiö vuonna Keittiössä on ollut tuolloin ajanmukaiset koneet, tosin vanha hella ja kahvipannu muistuttavat koulun syntyajoista. Vasemmalta emäntäkoulun oppilaat Raili Salkinoja, Marja-Terttu Rahkonen ja II luokan oppilas Ritva Haarala. JYMA. Oppilaiden 1. kerroksen ruokailusalin ja tiskaushuoneen välissä oli arkkitehti Elna Kiljanderin suunnittelema astiakaappi tarjoiluluukkuineen. Kuvassa näkyvä posliiniastiasto valmistettiin Arabian tehtailla emäntäkoulua varten vuosien aikana ja niiden koristeena on sininen, tyylitelty monogrammi KSE. Osa astiastosta kuuluu Keski-Suomen museon kokoelmiin. Kuva on todennäköisesti 1930-luvulta, taustalla näkyy ruokasalin kalusteita. Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Emäntäkoulun 1. kerroksen opetuskeittiön kalusteet olivat arkkitehti Elna Kiljanderin suunnittelemat. Ikkunoiden puoleisella seinällä oli työskentelytaso ja lattiamateriaalina kuusikulmaiset, keraamiset laatat. Valaistuksena olivat yksinkertaiset lasikupuiset katto- ja seinälamput. Kuvassa opetuskeittiö todennäköisesti 1930-luvulla kuvattuna. Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Oikealla kotitalousopettajaopiston oppilaat Riitta Ollikainen ja Anja Ryyppö sekä talousopettaja Jalkanen vuonna JYMA.

22 40 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Toinen kerros Toisen kerroksen eteishallin lattia tehtiin työselityksen mukaan marmorimosaiikista. Muiden tilojen lattiat työselityksen mukaan olivat lautalattioita. Opettaja-asuntohuoneet maalataan kalkkikoriste-värein töppäämällä tai tapetoidaan. Opettaja-asuntojen makuuhuoneet maalattiin alaosastaan II-luokan mukaan ja katot ruiskutettiin kalkilla. Näin on maalattu myös luokka, kutomosali ja luomahuone sekä toisen kerroksen keittiö. Myöhemmässä työselostuksen muutoksessa kuitenkin luokan ja kutomosalin osalta Kuvassa on emäntäkoulun 2. kerroksen kutomosali todennäköisesti 1930-luvulta. Salin seinät on maalattu samaan tapaan kuin 1. kerroksen oppilaiden ruokasalissa. Avoinna olevan liukuoven takaa avautuu viereinen luentosali ja oven yläreunassa on vielä leveä, profiloitu vuorilista. Valaisimina ovat roikkuvat, maitolasikupuiset kattovalaisimet. Emäntäkoulun oppilailla on ajan tavan mukaan lyhyt polkkatukka ja valkoinen esiliina. Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Vanhassa emäntäkoulussa todennäköisesti 1950-luvulla järjestetty näyttely. Kuva on otettu 2. kerroksen luentosalista ja avoimen liukuoven takaa avautuu kutomosalina ja käsityöluokkana käytetty toinen sali. Osa valaisimista on vaihdettu loisteputkivalaisimiksi ja liukuoven peitelistaa on yksinkertaistettu. Seinät on maalattu kuten 1930-luvulla, lattiamateriaali on lautaa. JYMA. on mainittu, että seinien alaosa oven vuorilaudan yläosan korkeuteen asti liimataan kangas, joka kahdesti öljyvärein maalataan. Kankaan yläreunaan tuli puulista. Huomioita: Toisen kerroksen eteishallin lattia on kuten ensimmäisessäkin kerroksessa mosaiikkibetonia, joka luultavasti on alkuperäinen materiaali. Valokuva-aineisto tukee työselitystä puulattioiden osalta, sillä ainakin kutomosalissa ja sen viereisessä luokkasalissa on valokuvien mukaan ollut lautalattiat. Kolmas kerros Työselityksen mukaan kolmannen kerroksen käytävän lattia on ollut marmorimosaiikkia. Asuinhuoneistojen lattiat ovat työselityksen mukaan olleet lautalattioita. Kaikki oppilashuoneet maalattiin kalkkikoristevärein töpäten. Huomioita: On syytä olettaa, että kolmannen kerroksen käytävä on todellisuudessa ollut muuta kuin marmorimosaiikkia, sillä marmorimosaiikin käytöstä oli luovuttu muidenkin tilojen osalta.

23 42 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Rakennukseen tehtiin jo rakennusvaiheessa wc-huone, johon hankittiin wclaite automaattisella huuhtelulla. Huomioita: Vanhoja komeroiden ovia ilmanvaihtorakoineen on siirretty wc-tiloihin. Rakennuspiirustukset Julkisivut Vanhojen valokuvien ja nykyasun perusteella voidaan todeta, että Keski-Suomen Emäntäkoulun päärakennus on toteutunut julkisivuiltaan hyvin pitkälti piirustusten mukaisesti. Pieniä muutoksia on tapahtunut piirustuksiin nähden etupäässä rappauskoristeiden osalta. Pääjulkisivun sisäänkäyntiä ympäröivän Ullakko Työselityksen mukaan ullakolla on hylkylaudoista tehty lautalattia, jonka alla savivellistä valettu kerros. LVI Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on työselityksen mukaan ollut alusta alkaen vesikeskuslämmitys (matalapainelämmitys), joka aluksi lämpeni puulla. Lämpöpatterit ovat valetut radiaattorit, jotka on sijoitettu konsoleille ikkunoitten alle syvennyksiin. Putkijohtoja ei jätetty näkyviin huoneisiin, eteisiin eikä porraskäytäviin. Lämpöpattereiden tehosta työselityksessä todetaan, Vasemmalla 3. kerroksen oppilasasuntolan käytävä vuonna Keskellä käytävää on holvikaarien rajaama pieni eteishalli, josta on kulku pääportaaseen ja seurusteluhuoneeseen. Käytävän molemmista päistä on käynti parvekkeille, joiden lasiovet antavat valoa kapealle käytävälle. Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Oikealla yksi oppilasasuntohuoneista, jotka sijaitsivat molemmin puolin keskeiskäytävää. Huoneisiin majoitettiin kolme tai joskus neljäkin opiskelijaa. JYMA. Keski-Suomen Emäntäkoulun pääfasadi, arkkitehti Jalmari Peltonen Yksinkertaista pääjulkisivua jäsentävät komea portaali ja ensimmäisen kerroksen ikkunoiden terastirappauskehykset ja takorautakoristeet. Education Facilities Oy, Mankola. terastirappauskehyksen profiloinnista samoin kuin rakennuksen päädyissä olevien pystysuuntaisten, lähes koko rakennuksen korkuisen ikkunasmyygilinjaa korostavista rappauskoristenauhoista on olemassa koulutuskuntayhtymän arkistoissa säilyneet detaljipiirustukset, joiden mukaan rappauskoristeet on todennäköisesti toteutettu. Käytettävissä olleen ajan puitteissa tässä tutkimuksessa näiden yksityiskohtien varmistaminen ei ollut mahdollista, joten että lämpöpatterien tulee olla niin suuret, että ne tunnissa saavat kaksi kertaa luokkahuoneiden ilman vaihdettua, vieläkin vaikka ulkona olisi kymmenen astetta pakkasta. Molempiin keittiöihin (ilmeisesti siis opetuskeittiöön ja ruokalan keittiöön) asennettiin sähköventtilaattorit. Huoneissa on raitisilmakanavat, poistoilmakanavat on johdettu vesikaton yläpuolelle. Osaan komeroista vedettiin ulkoventtiilit, muissa komeroissa ovissa oli ilmanvaihtoraot oven ala- ja yläreunaan.

24 44 EMÄNTÄKOULURAKENNUS asian selvittäminen jätettiin mahdollisiin myöhempiin selvityksiin. Pääjulkisivun portaalin päällä oleva rakennuksen oletettua valmistumisvuotta 1931 osoittava rappausnauha on lisäksi toteutettu ilman piirustuksiin merkittyä siipiaihetta. Eteläpäädyn ulko-oven yläpuolelle suunniteltu rappausmedaljonki on jätetty pois. Tutkimusajankohtaan, vuoteen 2009, säilyneet rappauskoristeet ovat todennäköisesti alkuperäiset. Julkisivuissa on tapahtunut joitakin muutoksia, joista merkittävimmin ulkoasuun vaikuttavia ovat olleet ikkunoiden vaihtaminen sekä takasivulla valepiippujen poistaminen katolta ja uusien läpivientien ja hormien asentaminen katolle. Rakennusta on lisäksi maalattu pariin otteeseen ja pohjoispäädyn sisäänkäynnin ovi on vaihdettu moderniin oveen. Muut ovet ovat alkuperäisiä eikä rakennuksen aukotusta julkisivussa ole muutettu. Entisen halkokellarin luukku on jossakin vaiheessa vaihdettu tavalliseksi kellarikerroksen ikkunaksi. Pihan puolelle sijoitettiin asuin-, keittiö- ja muut vähempiarvoiset tilat. Keskellä kulkee kolmen kerroksen korkuinen porrashuone. Katolla näkyvät pannuhuoneen piippu vasemmalla ja valesavupiippu oikealla. Education Facilities Oy, Mankola. Alla kotitalousopettajaopiston päärakennus sekä pihan istutuksia ja puutarhaa, taustalla oikealla näkyy vanha piharakennus. Kuva otettu ehkä 1940-luvulla. Taito Filmi Jyväskylä, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Huonejako Emäntäkoulurakennuksen huonejakoa on tässä tarkasteltu 1930-luvun rakennuspiirustusten pohjalta. Huonetilojen suunniteltuja käyttötarkoituksia on selvitetty käyttäen useita lähteitä. Keskeisenä lähteenä ensimmäisen kerroksen ja siipirakennuksen aittakerroksen huonetilojen käyttötarkoitusta selvittäessä toimi Keskisuomalaisessa julkaistu pohjapiirros selityksineen. Muiden kerrosten osalta käyttötarkoituksia on selvitetty 1930-luvun rakennuspiirustusten sinikopioiden ja niihin tehtyjen merkintöjen pohjalta. Osa merkinnöistä on tehty lyijykynällä eikä merkinnän luotettavuudesta tai merkintäajankohdasta ole näin varmaa tietoa. Osassa tiloista valokuva-aineisto (Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvat sekä Jyväskylän maakunta-arkistossa säilytettävät Keski-Suomen Kotitalousopettajaopiston arkiston kuvat) tukevat piirustuksista selvinneitä tietoja. On myös huomattava, että tilojen käyttöä on voitu muuttaa useitakin kertoja jo pian valmistumisen jälkeen. Tilojen käyttötarkoitus on merkitty numeroilla alkuperäisiin pohjakaavoihin (Education Facilities Oy, Mankola.) Kuvien muokkauksen ja alkuperäisen käytön selvitystyön on tehnyt projektitutkija Nina Äijälä. Emäntäkoulurakennus on tiilimuurirunkoinen rakennus, jossa kantavat pystyrakenteet on muurattu tiilistä. Runkorakenteella on oleellinen vaikutus huone-

25 46 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Yllä ensimmäisen kerroksen pohjapiirros ja tilojen suunnitellut käyttötarkoitukset: 1. Ruokalan keittiö, 2. Ruokakomerot, 3. Tiskaushuone, 4. Vierashuone, 5. Opettajien ruokasali, 6-7. Opettaja-asunto, 8. Puhdistushuone, 9. Ruokakomero, 10. Opetuskeittiö, 11. Halli, 12. Oppilaiden ruokasali, 13. Liinavaatekomero. Toisen kerroksen pohjapiirros ja tilojen suunnitellut käyttötarkoitukset: 1. Opettaja-asunto, 2. Kanslia, 3. Halli, 4. Opettaja-asunto, 5. Opettajaasunto tai oppilasasunto, 6. Komero, 7. Kutomosali, 8. Luentosali, 9. Opetuskokoelma eli opetusvälinevarasto. Luentosalin ja kutomosalin väliin tehtiin työntö- eli liukuovet, jotka avaamalla tilat sai yhdistettyä yhdeksi suureksi noin 200 neliömetrin suuruiseksi juhla- tai kokoontumistilaksi. Kolmannen kerroksen eli oppilasasuntolakerroksen pohjapiirros ja suunnitellut käyttötarkoitukset: Oppilasasuntoja, 4. Opettaja-asunto, 5. Porrastasanne, 6. Asuntolan keittiö, 7. Kenkähuone Oppilasasuntoja, 11. Halli ja keskikäytävä, Oppilasasuntoja, 16. Seurusteluhuone, Oppilasasuntoja. Oppilasasuntolan asuntohuoneisiin on todennäköisesti ajoittain majoitettu myös opettajia ja esimerkiksi tilan 4 kohdalla piirustuksiin on merkitty teksti opettaja-asunto tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö asuntoa ole voitu käyttää myös oppilaiden majoittamiseen. Yksi huoneista on toiminut sairashuoneena. Eri aikojen merkinnöissä sairashuoneen paikka on vaihdellut, mahdollisesti sairashuone oli aluksi tilassa 8. Tilaa 10 on mahdollisesti käytetty 1930-luvulla emännöitsijän asuntona. Eräässä piirustuksessa tilan 1 kohdalle on merkitty käytöksi kemian kokeiluhuone. Varsinaisesti tilat ovat käytävää, seurusteluhuonetta, keittiötä ja kenkähuonetta lukuun ottamatta suunniteltu kuitenkin asuntolakäyttöön. jakoon, sillä kantavien ulkoseinien lisäksi rakennuksen keskellä kulkee koko rakennuksen mittainen pitkittäissuuntainen kantava sydänmuuri. Sydänmuurista johtuen huoneet sijoittuvat kahteen riviin ja muuri jakaa huoneet takapihan puoleisiin ja etupihan eli pääjulkisivun puoleisiin tiloihin. Pohjakaavassa on nähtävissä klassismille tyypillisiä piirteitä, kuten symmetrisyys ja tilojen hierarkkisuus. Rakennuksen pääportaan molemmin puolin sijoitellut tilat ovat toisiinsa nähden lähes peilikuvat. Tilojen hierarkiaa on osoitettu sijoittamalla sydänmuurin etupihan puoleiselle sivulle julkiseksi miellettyjä tiloja, kuten ensimmäisen kerroksen ruokasali ja opetuskeittiö sekä toisen kerroksen suuret luokkasalit. Takapihan puolella puolestaan on yksityisemmäksi miellettäviä asuintiloja sekä talouden hoitoon liittyviä tiloja. Hierarkiaa korostavat ikku-

26 48 EMÄNTÄKOULURAKENNUS Kellarikerroksen pohjapiirros ja suunnitellut käyttötarkoitukset: 1. Leipomo, 2. Sauna, 3. Pesuhuone, 4. Pyykkitupa, 5. Pannuhuone, 6. Halkovarasto, 7. Keskikäytävä, 8. Saapashuone, 9. Alkuperäinen käyttötarkoitus epävarma, todennäköisesti perkaushuone, 10. Mankelointihuone, 11. Kuivaushuone, 12. Alkuperäinen käyttötarkoitus epävarma todennäköisesti talousvarasto, 13. Kalorikeittiö, Talonmiehen asunto, huone 16 on saattanut alkuperäisissä suunnitelmissa olla työselityksessä talonmiehen asunnon yhteyteen mainittu palvelijan huone. nat, jotka pääjulkisivun puoleisissa tiloissa ovat suuremmat kuin takapihan puoleisissa. Lisäksi ensimmäisen ja toisen kerroksen merkitystä kolmanteen kerrokseen eli asuntokerrokseen ja kellarikerrokseen nähden on korostettu suuremmalla kerroskorkeudella. Ensimmäisen kerroksen pohjakaava perustuu keskellä olevaan eteishalliin ja sitä ympäröiviin tiloihin, joihin eteishallista on kulku. Ensimmäisessä kerroksessa eteishallin kautta on kulku pääportaikkoon sekä takasivun uloskäynneille. Toisen kerroksen pohjaratkaisu oli osittain samantyyppinen: pääportaiden porrastasanne oli rakennuksen keskelle sijoittuva avara halli (jota työselityksessä on nimitetty myös eteishalliksi), josta oli kulku muihin tiloihin. Kellarikerros ja asuntolakerroksena toiminut kolmas kerros eroavat pohjakaavaltaan ensimmäisestä ja toisesta kerroksesta. Näiden kerrosten tilajako perustuu pitkittäissuuntaiseen, sydänmuuria noudattelevaan keskikäytävään, jonka molemmin puolin huonetilat sijoittuvat. Sivurakennuksen pohjapiirros ja suunnitellut käyttötarkoitukset: Aittakerros: 1. Porraskäytävä, Ruoka-aitat, 5. Puutarhakalustohuone, 6. Puutarhatarvevarasto, 7. Työvaja, 8. Käymälät. Kellarikerros: 9. Porraskäytävä, 10. Käytävä, 11. Kaalivarasto, 12. Juurikasvit 13. Perunakellari, 14. Hedelmät, 15. Ruokakellari, 16. Jääkellari, 17. Puutarhaluokka, 18. Lantala ja varasto. Siipirakennus on toiminut alun perin pääasiallisesti varastorakennuksena ja sen pohjakaava on suunniteltu ennen kaikkea käyttöä ajatellen eikä näin ollen esimerkiksi symmetriaa ole pyritty huonejaossa hakemaan. Kellarikerroksen kellaritilat on sijoiteltu kapean käytävän varrelle ja käytävän päässä on yksi isompi, alkujaan puutarhaluokaksi suunniteltu huone. Maanpäällistä kerrosta kutsutaan piirustuksissa ja työselityksessä aittakerrokseksi ja sen pohjakaava muistuttaakin riviaittaa. Kuhunkin huoneeseen on siis käynti ainoastaan ulkokautta eikä huoneesta toiseen ei sisäkautta ole kulkua.

27 50 MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE 51 Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutoksia on selvitetty Jyväskylän rakennusvalvontaosaston rakennuslupa-arkiston ja Keski-Suomen Kotitalousopettajaopiston arkiston aineistojen avulla. Ensimmäiset arkistoon tallennetut, valmiiseen rakennukseen tehtyjä muutoksia koskevat rakennuslupapiirustukset ovat vuodelta Tätä aikaisemmista muutostöistä ei ole säilynyt tietoja. Koulu oli valtion omistuksessa ja vuoteen 1965 asti Jyväskylän maalaiskunnan puolella. Entisessä Jyväskylän maalaiskunnan arkistoissa (kunnanarkisto, rakennusvalvonta-arkisto), Keski-Suomen maakunta-arkistossa tai Jyväskylän kaupunginarkistossa ei myöskään ole kouluun liittyviä muutospiirustuksia. Keski-Suomen Kotitalousopettajaopiston omassa arkistossa on satunnaisesti rakennuttamiseen liittyvää piirustus- ja asiakirja-aineistoa, mutta koulun rakentamista koskevien 1930-luvun ja 1960-luvun väliseltä ajalta ei ole säilynyt kuin satunnaisia papereita luvut Vaikka dokumentteja luvuilla tehdyistä muutoksista ei ole säilynyt, on kuitenkin joitain muutostöitä tehty ainakin rakennuksen sisätiloissa, sillä koulun toiminta kasvoi voimakkaasti vuosikymmenten aikana. Koulu toimi sotasairaalana vuodet , tämä on saattanut myös aiheuttaa ainakin kunnostustoimenpiteitä sisätiloissa, kun potilaita täyteen sijoitettu koulu on palautettu opetuskäyttöön. Emäntäkoulu ei vaurioitunut sodan pommituksissa, vaikka pommeja putosi rakennuksen lähistölle rantaan (Partanen 2005, s. 39, 41). Verrattaessa 1930-luvun alun ja vuoden 1963 rakennuspiirustuksia voi huomata, ettei sisätilojen huonejakoihin ole tullut juurikaan muutoksia. Voisi siis päätellä, ettei luvuilla tehty ainakaan kovin suuria rakenteellisia muutoksia. Julkisivuiltaan rakennus on säilynyt edelleen pääosin rakennusaikaisessa asussa. Kotitalousopettajaopisto tarvitsi tilanahtauden takia uusia asuntola- ja koulurakennuksia ja ne olivat vuosien rakennusohjelmassa. Vuonna 1954 arkkitehti Jalmari Peltonen laati suunnitelmat Keski-Suomen opetta- Kotitalousopettajaopiston alue vuoden 1964 asemapiirroksen mukaan: 1 vanha emäntäkoulu, 2 uusi koulurakennus, jonka pohjoispuolella on pieni juurekaskellari, 3 opiskelija-asuntola, 4 opettajien asunnot, 5 kasvihuonerakennus ja 6 lampi. (Raklupa L /64). 4. MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE jaopiston koulu- ja oppilasrakennusta varten, mutta nämä eivät koskaan toteutuneet (KS KOO, rakennussuunnitelmat 1954). Vuonna 1955 tehtiin 1. kerroksen eteläpäädyn keittiötilaan uudelleenjärjestyssuunnitelma, jossa on näkyvissä aikakauden keittiökoneita ja vanhoissa valokuvissakin esiintyvä astiavarasto läpiantoluukkuineen (KS KOO, Jyväskylän Emäntäkoulu, pohjapiirros, Oy Metalliteos 1955; Keski-Suomen museon kuva-arkisto) luku: Kotitalousopettajaopiston laajeneminen Vuosien aikana Jyväskylän maalaiskunnan alueella sijainneelle Keski-Suomen kotitalousopettajaopistolle rakennettiin uusi koulurakennus sekä asuntolat opettajille ja opiskelijoille. Pihaan tuli uusi kasvihuonerakennus ja juurikaskellari. Myös vuonna 1932 valmistuneessa emäntäkoulurakennuksessa tehtiin muutostöitä. Alue kuului tällöin valtiolle ja rakennuttajana toimi Rakennushallitus. Lopputarkastus vanhan koulurakennuksen ja kasvi-

28 52 MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE 53 huoneen osalta pidettiin , jolloin ainakin kasvihuone oli jo käytössä. Keski-Suomen Kotitalousopettajaopiston uudet asuin- ja koulurakennukset Suunnitelmat laati arkkitehti Juha Vikkula ja rakennepiirustukset diplomi-insinööri Juhani Korhonen. Urakoitsijana toimi B. Lindbergin rakennustoimisto Oy ja vastaavina työnjohtajina rakennusmestarit Erkki Karhusaari ja Erkki Nuorlehto ( alkaen, Rautakauppa Oro Oy:n edustaja). Suunnitelmat viittä uudisrakennusta ja vanhan koulurakennuksen peruskorjausta varten laadittiin vuonna 1963 ja rakennuslupa saatiin vuonna Huhtikuussa 1964 aloitettiin opettajien asuntojen rakennustyöt. Maaliskuussa 1965 alkoivat uuden koulun, opiskelija-asuntolan ja kasvihuoneen rakentaminen, huhtikuussa 1965 juurikaskellarin. Lopputarkastus kaikkien rakennusten osalta pidettiin Arvioitu kokonaisbudjetti oli yhteensä mk. Ensimmäisenä aloitettiin opettajien asuntojen rakentaminen Taloon tuli 7 huoneistoa, joissa oli 1 3 huonetta ja keittiö tai keittokomero (36 88 m 2 ). Puu-, tiili- ja minerit-rakenteinen asuinrakennus oli tyypiltään rivi- tai ketjutalo. Uuden koulurakennuksen työt aloitettiin vanhan emäntäkoulun pohjoispuolella. Rakennusaineina käytettiin pääasiassa tiiliä ja mineriittiä, huoneohjelmaan ei kuulunut asuntoja. Opiskelija-asuntolan työt aloitettiin uuden koulurakennuksen länsipuolella. Asuntolaan tuli sauna-, suihku- ja pyykinpesuhuoneet, 19 asuinhuonetta, seurustelu- ja sairashuoneet, eteishallit ja keittokomerot. Kasvihuonerakennus tehtiin vanhan kasvihuoneen yhteyteen ja rakennustyöt alkoivat Rakennusaineina olivat puu, tiili ja minerit. Juurikaskellarin työt alkoivat , rakennusaineena betoni (Rakennuslupa L 184/64). Vanhan emäntäkoulun muutostyöt Vanha emäntäkoulu oli säilynyt melko hyvin rakennusaikaisessa asussaan ja 1960-luvun muutostyöt olivat melko vähäisiä. Tilojen käyttötarkoitus oli jonkin verran muuttunut, mutta päätilat olivat edelleen samassa käytössä. Rakennuksen keskuslämmitysjärjestelmä vaihtui korjaustöiden aikana ilmeisesti puulämmitteisestä kaukolämpöön, sillä puukellari muutettiin muuhun Vanhan emäntäkoulun pihanpuoleinen julkisivu lännestä vuonna Päärakennuksen savupiiput on poistettu vuoden 1966 remontissa, julkisivut on maalattu vuonna Etualalla on siipirakennuksen pääty pylväineen, ovet on maalattu valkoisiksi. Tellervo Majaniemi, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. käyttöön ja savupiippu sekä osa hormia talon sisältä purettiin. Alkuperäisissä piirustuksissa pihajulkisivun kattorakenteeseen on merkitty myös pannuhuoneen piippu ja toiselle puolelle symmetrisesti valepiippu, nyt molemmat on purettu pois. Kellarikerroksessa pohjoispäädyn entinen suuri puuvarasto tehtiin lämpimäksi tilaksi ja se jaettiin väliseinin sähkökeskukseksi, kerhohuoneeksi ja varastoksi. Keskelle, pääoven portaiden alla olevaan tilaan, tuli pesuhuoneeseen kolme wc-koppia. 1. kerrokseen tehtiin väliseinämuutoksia eteläkulman pihan puoleiseen keittiötilaan, josta purettiin komeron väliseiniä. Pohjoispäädyssä opetuskeittiön ja rehtorin asunnon välinen ovi laitettiin umpeen. 2. kerroksen pihan puoleisiin asuntoihin tehtiin omat wc-tilat ja pohjoispäädyssä opetussalin ja pihan puoleisen oppilashuoneen välinen oviaukko laitettiin umpeen. Salin etelän puoleisessa päädyssä ollut paljeovi, jolla tilan saattoi jakaa kolmeen osaan, purettiin pois. Nyt tilanjakajana oli enää puinen työntöovi keskellä. Paljeovi ei ollut alkuperäinen vaan todennäköisesti 1950-luvulla tehty ratkaisu. Kolmannessa oppilasasuntokerroksessa ei tehty suurempia muutoksia. Porraskäytävän viereinen opettaja-asunto muuttui vaate- ja sairashuoneiksi ja keittiön viereisestä kenkähuoneesta tuli silityshuone. Näissä tehtiin joitakin

29 54 MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE 55 Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuodelta 1964, 1. kerros. Huonejaot ovat vielä säilyneet miltei alkuperäisinä, pieniä muutoksia tehtiin pihapuoleisiin keittiö- ja asuintiloihin. (Raklupa L /64). Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuodelta 1964, toinen kerros. Pihan puoleisiin asuntoihin on lisätty WC-tilat, lämpöhuoneen piippu on purettu. Salia jakanut, ilmeisesti 1950-luvun aikana lisätty paljeovi poistettiin tässä vaiheessa. (Raklupa L /64). Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuodelta 1964, kellarikerros. Tilojen käyttötarkoitukset pysyivät pääosin samoina. Suurin muutos oli siirtyminen kaukolämpöön ja siitä aiheutuneet muutokset, mm. halkovaraston muuttaminen muuhun käyttöön. (Raklupa L /64). Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuodelta 1964, 3. kerros. Oppilasasuntolat ovat olleet vielä käytössä ja huonejaot pysyneet rakennusaikaisina. Ainoat muutokset tehtiin lähellä porraskäytävää sijainneisiin yleisiin tiloihin. Myös lämpöpiipun kanava purettiin tästä kerroksesta, tilalle tulivat wc-tilat. (Raklupa L /64).

30 56 MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE 57 väliseinämuutoksia, kun huoneista lohkaistiin tilat käytäviin avautuville wckopeille. Sairashuoneen kohdalla puhkaistiin käytävän seinään uusi aukko wc:n ovea varten. 2. ja 3. kerroksen osalta purettiin vanha hormi, joka johti alun perin kellarin lämmönjakohuoneesta ylös katolle. Paikalle tuli kumpaankin kerrokseen uusia wc-tiloja. 1. kerroksen ja kellarin osalle jäi vielä hormi (kohdalla nykyinen sähkökaappi, jossa vanhaa tiilimuurausta näkyvillä). Äärimmäisenä vasemmalla vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuodelta 1964, siipirakennuksen aittakerros. Pääosin varastotiloina toimineen kerroksen päädystä purettiin vanhat oppilaiden wctilat. (Raklupa L /64). Oikealla vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuodelta 1964, siipirakennuksen kellarikerros. (Raklupa L /64). Siipirakennuksessa kellarikerroksen päädyssä sijainneen turvepehkuvaraston väliseinät poistettiin. Tilassa oli aikaisemmin ilmeisesti jätehuoltoon liittyviä karsinoita. Pihan puoleisten perkaus- ja hedelmävarastojen ulkoseinä eristettiin. Ns. aittakerroksessa päädyn opiskelija-wc:t purettiin ja tilalle tuli varastokoppeja. Puutarhatyökalujen varaston tilalle tuli urheiluvälinevarasto. Julkisivujen korjaukset 1968 Vuonna 1968 vanha emäntäkoulurakennus maalattiin ulkoa ja rappauksissa ja betonipinnoissa esiintyneet halkeamat korjattiin (Työselitys, Keski-Suomen Kotitalousopettajaopiston Emäntäkoulurakennuksen ulkomaalaus- ja korjaustyötä varten ). Kaikki rappauksissa ja betonipinnoissa esiintyneet halkeamat ja rikkoutumat puhdistettiin ja korjattiin. Päärakennuksen jalustaosan vesipellin kohdalta poistettiin rikkoutunutta rappausta ja se korjattiin. Peltisiä syöksytorvia jatkettiin alhaalta täyteen mittaansa. Ikkunoita kitattiin uudelleen. Työselityksessä annettiin vaihtoehdoiksi maalata julkisivut, räystäät, koristelistoitukset ja muut joko kalkkimaaleilla tai Ulko Joker -maalilla, joka oli akryylilateksimaali. Sokkeli tuli puolestaan maalata Ykilateksimaalilla. Luonnonkivi- ja terastirappauspinnat entistettiin. Ikkunanpuitteet maalattiin öljymaalilla, pelti- ja metallipinnat kattoa lukuun ottamatta panssarimaalilla ja siipirakennuksen ovet alkydiemaalilla. Värimalleja ei ole työselitykseen liitetty, mutta rakennuksen inventointitiedoissa vuodelta 1983 julkisivujen mainitaan olleen kelta-valkoiset, katon punainen (Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston inventointikortti 1983, Päivi Andersson) luku: Mankolan puutalojen muutokset Vuonna 1972 tehtiin Saarijärventien varrella sijaitsevan työnjohtajan asunnon (sotilasvirkatalo 1850) peruskorjaus. Rakennuksen ulkoasu pysyi samana, vanha tiilikate ja ulkolaudoitus säilytettiin. Ulkoseinät eristettiin, rakennukseen tuli sähkölämmitys, ilmastointia uusittiin ja sisätiloissa tehtiin joitakin väliseinämuutoksia (Raklupa 231/72) Vuonna 1978 Uuteen Mankolaan tuli lasten päiväkoti. Kaksi vanhaa oppilasasuntohuonetta muutettiin uuteen käyttöön pienin väliseinämuutoksin ja verhoamalla seinät Cyproc-levyillä (Raklupa 6/78).

31 58 MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE luku: suurimmat muutokset vanhassa emäntäkoulussa Emäntäkoulun 2. kerroksen eteläkulman asunto muutettiin vuonna 1980 opetustiloiksi purkamalla väliseiniä. Suunnitelmat laati Arkkitehtitoimisto Erkki Tarvainen Oy ja lopputarkastus pidettiin (Raklupa L115/80). Vuonna 1981 koulun piha-alueet asfaltoitiin (Urakkasopimus, Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston tie- ja piha-alueiden asfaltointi ) Vuonna 1983 uuden kotitalousopettajaopiston koulurakennuksen keittiötiloihin tehtiin muutoksia. (Raklupa R34/83) Päärakennuksen 2. kerroksen aulatiloja kuvattuna vuoden 1983 inventoinnin aikana. Tällöin ikkunasyvennysten koristemaalaukset olivat peitossa ja alkuperäiset puupenkit olivat vielä paikoillaan. Päivi Andersson, Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto. Päärakennuksen 1. kerroksen aulatiloja kuvattuna vuoden 1983 inventoinnin aikana. Kattomaalaukset olivat näkyvissä ja alkuperäiset, pyöreäkupuiset kattovalaisimet ja puurakenteiset siirrettävät vaatenaulakot olivat omilla paikoillaan. Neljä naulakkoa olivat vielä rakennuksessa vuoden 2009 inventoinnissa. Päivi Andersson, Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto remontti ja entisöinti Vuosina toteutetussa vanhan emäntäkoulun päärakennuksen remontissa tehtiin suurimmat tähänastiset muutokset rakennuksen sisätilojen suhteen. LVI- ja sähköjärjestelmät uusittiin, julkisivut maalattiin ja sisätiloissa entisöitiin koristemaalauksia ja vanhoja seinämaalipintoja. Tilajakoja muutettiin voimakkaasti purkamalla vanhojen pienempien huoneiden väliseiniä. Suunnitelmat laati rakennusarkkitehti Hellevi Saarinen arkkitehtitoimisto Suunnittelupiste Oy:stä. Vastaavana työnjohtajana toimi rakennusinsinööri Juhani Lohtander. Työt aloitettiin marraskuussa 1985 ja lopputarkastus pidettiin Tässä vaiheessa rakennus kuului vielä Suomen valtiolle ja rakennuttajana oli Keski-Suomen piirirakennustoimisto (Raklupa 701/85). Peruskorjauksen suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Keski-Suomen museon lausunnon mukaan rakennuksen ulkoasu tuli säilyttää ennallaan, kun taas sisätilojen väliseinämuutoksia pidettiin kohtuullisina, jos käytävä- ja hallitilat säilyisivät ja niiden koristemaalaukset entisöitäisiin (Keski-Suomen museon lausunto ). Käytännössä tämä tarkoitti voimakkaita muutoksia rakennuksen sisätiloissa, kun huonejakoja muutettiin yhdistämällä pieniä huoneita suuremmiksi opetustiloiksi. Merkittävimmät muutokset tehtiin 3. kerroksessa ja kellarissa. Myös 1. ja 2. kerrosten pihanpuoleisia pienempiä huonetiloja yhdisteltiin suuremmiksi purkamalla vanhoja väliseiniä asunnoista. Parhaiten säilyivät hallitilojen ja portaikkojen lisäksi 1. ja 2. kerroksen suuret salitilat

32 60 MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE 61 ja eteishalli sekä 3. kerroksen oppilaiden seurusteluhuone. Vuonna 1985 eteisaulan maalaukset olivat näkyvissä ja ylemmistä kerroksista arveltiin myös löytyvän koristemaalari Eino Kaurian tekemät maalaukset. Ainakin toisen kerroksen aulan ikkunasyvennyksistä niitä löytyi. Myös käytävätilojen pinnoitteita, ovia ja valaistusta tuli pyrkiä säilyttämään alkuperäisessä asussaan (Keski-Suomen museon lausunto ). Vuonna 1983 inventoidussa rakennuksessa oli tällöin keltaiseksi maalatut seinät (Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston inventointikortti 1983, Päivi Andersson; Keskisuomalainen , kuva rakennuksesta). Ulkoväristyssuunnitelman mukaan maalaustyöt tehtiin peruskorjauksen aikana noudattaen rakennuksen alkuperäisiä värisävyjä. Tosin lyhyt, parin rivin pituinen suunnitelma ei sisällä värimalleja eikä tarkempia tietoja niiden selvittämiseksi tehdystä tutkimuksesta tai itse maalaustöistä (Ulkovärityssuunnitelma , Hellevi Saarinen/ Suunnittelupiste Oy). Ensimmäisen kerrokseen tuli alaslasketut katot melkein kaikkiin tiloihin ilmanvaihtokoneistoja ja sähkövetoja varten. Tällöin suuri eteläpuolen ruokasali muutettiin täysimittaiseksi opetuskeittiöksi. Vanha opetuskeittiö oli remontointu ilmeisesti jo aiemmin nykyvaatimusten mukaan. Salitilat säilyivät huonejaolta ennallaan, mutta pihan puoleiset keittiö, perhekeittiö, opettajanhuoneen ja porraskäytävän toisella puolella sijainneet opettajien ruokasali ja henkilökunnan asunto yhdistettiin väliseiniä purkamalla isoiksi luokka- ja ruokailutiloiksi, auskultanttien huoneeksi sekä opettajien huoneeksi. Lähelle porraskäytävää tehtiin oppilas-wc:t lohkomalla vanhaa opettajien ruokasalia. Eteläpuolen entisen keittiötilan vanhan tarjoiluvälikön paikalle oviaukkoon tehtiin kylmiö. Toisen kerroksen pihan puoleisista asunnoista ja oppilashuoneesta purettiin väliseinät ja tilat yhdistettiin kahdeksi suureksi luokkatilaksi. Julkisivun puoleiset suuret salit pysyivät ennallaan, tosin katot laskettiin alas ja pintamateriaalit uusittiin. Eteläpäädyn varastotilaan rakennettiin wc. Kolmannen kerroksen 14 oppilasasuntohuonetta ja pihan puoleinen sairashuone, vaatehuone, silitystila, keittiö yhdistettiin suuriksi luokkatiloiksi, joita saattoi jakaa paljeovilla. Eteläpäädyn vanhaan huoneeseen tuli poikien sosiaalitila suihkuineen, kaappeineen ja vessoineen. Lähelle porraskäytävää pihan puolelle erotettiin luokkatiloista opetus- ja tarvikevarastoja sekä uuden Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuosien peruskorjauksesta, 1. kerros. Pihan puoleiset keittiö- ja asuintilat muutettiin suuremmiksi henkilökunta- ja luokkatiloiksi purkamalla vanhat väliseinät. Entinen suuri ruokasali muutettiin opetuskeittiöksi ja mm. astiakaappi tarjoiluvälikköineen purettiin ja muutettiin kylmiöksi. Kulku vanhasta eteläpäädyn keittiöstä siipirakennukseen laitettiin umpeen. (Raklupa C701/85) Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuosien peruskorjauksesta, 2. kerros. Pihan puoleiset asunnot muutettiin suuremmiksi luokkatiloiksi purkamalla vanhat väliseinät. Kokoelmahuoneeseen tehtiin wc-tilat. (Raklupa C701/85) wc-tilat. Luokkatiloihin kuuluivat muun muassa ompelu- ja kudontaluokat. Käytävä, halli lasiovineen ja seurusteluhuone säilyivät. Myös entiset oppilashuoneiden ovet, suljetutkin, säilytettiin osana käytävämaisemaa. Kerroksesta

33 62 MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE 63 ei löytynyt tai ei etsitty koristemaalauksia, seinät maalattiin alakerroksista tutuilla sävyillä. Tunnusomaisia olivat käytävän kaaret, ovien tuoma rytmi ja rappukäytävää ja seurusteluhuonetta rajaavat peililasiovet, jotka säilytettiin remontissa. Kellarikerroksen tilojen käyttötarkoitukset vaihtuivat miltei kokonaan ja siellä purettiin paljon myös vanhoja huonejakoja. Eteläisen pihan puolen leipomo, sauna, pesutupa ja pesuhuone yhdistettiin suureksi sosiaalitilaksi pukukaappeineen, suihkuineen ja altaineen (Päädyn wc-kopit ja suihkut sekä yksi rivi kaappeja nyt seinän takana, ehkä myöhempi muutos). Lämmönja- Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuosien peruskorjauksesta, 3. kerros. Entiset oppilaiden asuntolahuoneet purettiin pois ja kerrokseen tuli suuria, yhtenäisiä luokkatiloja, joita saatettiin jakaa paljeovilla sekä poikien pukuhuone eteläpäätyyn. Ainoastaan keskimmäinen seurusteluhuone ja käytävätilat jäivät ennalleen. (Raklupa C701/85) Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuosien peruskorjauksesta, siipirakennuksen aittakerros. (Raklupa C701/85) tointikonehuone päädyistä nousevien portaiden tuntumaan. Siipirakennukseen ei tullut juurikaan muutoksia. Päärakennuksen ensimmäisen kerroksen kohdalla ollut ovi siipirakennuksen porraskäytävään suljettiin. Kulku tapahtui muutoksen jälkeen kellarin tai pihan kautta. kohuonetta pienennettiin ja samaan tilaan tuli kuivaushuone. Viereinen, ennen polttoainevarastona toiminut huonetila, joka oli 1960-luvulla muutettu varastoksi, kerhohuoneeksi ja sähkökeskukseksi, yhdistettiin opetuspesulaksi ja sähkökeskusta pienennettiin. Pääjulkisivun pohjoispäädyssä yhdistettiin entisen kalorikeittiön ja vahtimestarin asunnon huoneet (jotka olivat toimineet 1960-luvulta keittiötiloina ja auskultanttien huoneena) suureksi luokaksi. Eteläpäädyn saapas-, puku- ja mankelihuoneet yhdistettiin myös suureksi luokkatilaksi. Pääsisäänkäynnin alle jääviin tiloihin tulivat siivouskeskus lait- Vanhan emäntäkoulurakennuksen muutospiirustukset vuosien peruskorjauksesta, siipirakennuksen kellarikerros. (Raklupa C701/85) teineen ja jälkikäsittelytila (1960-luvun kuivaus- ja pesuhuoneet). Korjauksen jälkeen kolmessa kerroksessa oli lähinnä suuria luokkahuoneita. Vinttikerroksen kylmään ullakkotilaan rakennettiin varastohuone ja ilmas-

34 64 MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE 65 Vuonna 1987 alueelle rakennettiin puistomuuntamo. Lopputarkastus pidettiin vasta vuonna 1991 (Raklupa 403/87). Vanhan emäntäkoulurakennuksen pohjoispuolella ollut kivetty allas täytettiin vuosien 1985 ja 1996 välisenä aikana (vrt. Rakluvat 701/85 ja 278/96, asemapiirustukset alueelta) luku: siipirakennuksen muutos ja homekorjaukset Vanhan emäntäkoulurakennuksen siipiosan kellarikerroksen muutostyöt vuonna Entiset ruoka- ja juurekaskellarit muutettiin varastotiloiksi ja lämpimiksi sisätiloiksi. Puutarhakaluston säilytyshuoneesta tehtiin ympäristöluokka, jossa oli keittiöseinäke, vanha turvepehkuvarasto muutettiin IV-kone huoneeksi. (Raklupa 278/96) Vuosien aikana tehtiin uuden koulurakennuksen (1966) laajennus- ja muutostyöt arkkitehti Aarne von Boehmin suunnitelmien mukaan. Samalla rantaan valmistui hirsirakenteinen sauna. Kasvihuone peruskorjattiin uusimalla lasikate ja seinät. Saarijärventien toisella puolella sijaitsevissa Vanhassa ja Uudessa Mankolassa tehtiin muutostöitä. Vanhan Mankolan julkisivulaudoitusta ja tiilikatetta uusittiin osittain säilymiseen tähtäävin korjaustoimenpitein vanhojen mallien mukaan ja Uuden Mankolan keittiö- ja wc-tiloja järjestettiin uudelleen. Rakennustyöt olivat valmiina elokuuhun 1996 mennessä (Raklupa 1995) Emäntäkoulun homekorjaukset ja siipirakennuksen muutos Urakkasopimuksen mukaan emäntäkoulun pää- ja siipirakennuksiin tehtiin salaojat ja sadeviemäröinnit ja ulkopuolelle vesieristykset. Sivurakennuksen rappaus- ja maalipinta uusittiin. Myös kellarin lattiapintoja uusittiin, sinne asennettiin ilmanvaihtokoneisto ja vanhoja venttiilejä poistettiin (Keski- Suomen kotitalousopettajaopiston vanhan päärakennuksen kosteus- ja homevaurioiden korjaustyön sekä entisen varastosiiven muutostyön rakennus-, putki-, ilmanvaihto- ja sähkötöiden urakkaohjelma ). Kosteus- ja homevaurioita korjattiin ilmeisesti kummankin rakennuksen osalta, siipirakennuksessa ainakin kellaritiloissa. Vanhan emäntäkoulun päärakennuksen vesikattoa korjattiin myös. Suunnitelmat laati rakennusarkkitehti Jorma Kaasinen, lopputarkastus pidettiin marraskuussa Valtion omistama Keski- Suomen Kotitalousopettajaopisto oli siirtynyt Jyväskylän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän omistukseen rakennuksineen ja irtaimistoineen (Raklupa 278/96; Keskisuomalainen ). Siipirakennuksen kellarikerroksen ruoka-ainevarastot muutettiin tavallisiksi Vanhan emäntäkoulurakennuksen siipiosan muutostyöt vuonna Osa kellarikerroksen ikkuna-aukoista rakennettiin umpeen muutostöiden yhteydessä ja pihan pengerrystä muutettiin. (Raklupa 278/96) varastotiloiksi, perunakellari aputilaksi. Suureen puutarhakaluston säilytystilaan tehtiin ympäristöluokka, johon tuli vesipiste ja keittiöseinäke. Samalla osa katosta laskettiin alas. Päädyn entiseen turvepehkuvarastoon tehtiin IV-konehuone. Viisi päärakennuksen päädyssä ollutta pientä kellari-ikkunaa laitettiin umpeen käytävän, hedelmäkellarin, perkaushuoneen, kaalivaraston ja juurekasvaraston osalta. Ikkunat olivat aivan maan pinnan tasossa ja ainakin eteläjulkisivun puoleisissa saattoi olla betoninen putkirakenne, jota pitkin valo on päässyt sisään maan pinnan alapuolella olevaan huonetilaan. Ikkuna-aukkojen peittona oli ainakin alkuperäisten rakennuspiirustusten mukaan sisäpuolella puuluukut. Koska kyseessä ovat olleet juurikkaiden ja kaalin varastoimiseen käytetyt tilat, valoa ei liiemmälti tarvittu huoneisiin sähköva-

35 66 MUUTOKSET 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE 67 lon lisäksi. Julkisivupiirustuksen mukaan rakenne on betoninen, mutta sitä ei näkynyt edessä olevan runsaan pensaskasvuston takaa. Julkisivukuvissa ko. kohdalla näkyvät vain suorakaiteen muotoiset kapeat ikkunat. Siipirakennuksen 1. kerroksessa eli aittakerroksessa tehtiin suurimmat muutokset. Päärakennuksen puoleisen päädyn huonetilasta purettiin entiset varastokopit ja näin saatuun suureen, yhtenäiseen tilaan tehtiin kunto- ja monitoimisali. Keskimmäiseen suureen varastotilaan, josta oli käynti kellariin portaikkoa pitkin, rakennettiin väliseinin naisten ja miesten wc:t, siivouskomero ja eteistilat sekä kaksi suihku- ja pukuhuonetilaa, joista toiseen oli käynti kuntosalin kautta. Toimintojen sovittaminen rajoitettuun tilaan vaati erikoisratkaisuja, muun muassa käytävän seinä viistottiin ja toinen wc-tiloista oli tämän takia vino neliö. Porraskäytävän yläpuoliseen pieneen varastohuoneeseen tuli opettajan huone. Päädyn autotalli ja varastotilat (aikaisemmin oppilaswc:t) säilyivät ennallaan. Julkisivuissa kuntosalin kohdalla ollut pariovi suljettiin kokonaan ja suihkutiloihin johtanut pariovi osittain, mutta itse ovet säilytettiin julkisivussa. Vuonna 1997 uuden koulurakennuksen seinään lisättiin koulun logot ja alueelle tuli Jyväskylän ammattikorkeakoulun opastinkylttejä (Raklupa I 126/97, I 43/97) luvulla päiväkodin ja peruskoulun käyttöön Vuonna 2000 haettiin rakennuslupa paikoitusalueiden laajentamiseksi vanhan emäntäkoulun suuntaan, mutta suunnitelma ei ehtinyt toteutua. (Raklupa 434/00) Vuosien aikana 1966 valmistuneen opiskelija-asuntolan tilat muutettiin osittain Majakkasaaren päiväkodin käyttöön (Raklupa 03/312). Vuosien aikana purettiin vuonna 1966 valmistuneet opettajien asuntolarakennukset opiskelija-asuntolan ympäriltä (Raklupa 07/670). Vuonna 2009 entinen kotitalousopettajaopiston koulurakennus (1966) muutettiin peruskoulun käyttöön Keski-Palokan koulun väistötiloiksi. Rakennuksen omisti nyt Education Facilities Oy (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Tilapalvelu). Omistus siirtyi vuonna Piha-alueelle vanhan täytetyn lammen kohdalle rakennettiin leikkialue ja vuonna 2000 aiotun parkkipaikan laajennuksen paikalle hiekkapäällysteinen palloilukenttä koripallokoreineen. Vuoden 2009 aikana myös vanhan emäntäkoulun siipirakennuksen kuntosali muutettiin koulun teknisten töiden tilaksi (Raklupa ). Vanhan emäntäkoulun 2. kerroksen suuri sali toimi koulun liikuntasalina, muuten rakennus oli käyttämätön. Kellarin huoneissa varastoitiin muun muassa toimistokalusteita.

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 Rakennustapaselostus 12.6.2014 YLEISTÄ TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 koostuu seitsemästätoista paritalosta, joissa on yhteensä 34 huoneistoa. Kaikki huoneistot

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta.

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta. Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Kortepohja, Jyväskylä. TA-Asumisoikeus Oy

Kortepohja, Jyväskylä. TA-Asumisoikeus Oy Kortepohja, Jyväskylä TA-Asumisoikeus Oy SIJAINTIKARTTA OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA P Schindler 3300 675 kg Schindler 3300 675 kg P Schindler 3300 675 kg Schindler 3300 675 kg Schindler 3300 675

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Asunto Oy Vaasan Punostie 5

Asunto Oy Vaasan Punostie 5 Asunto Oy Vaasan Punostie 5 PUROLA, Punostie 5 Vaasa BOBÄCK, Snoddvägen 5 Vasa TAITEILIJAN NÄKEMYS KUVA VIITTEELLINEN Arvioitu valmistuminen: kevät 2015. Uppskattad färdigställning: våren 2015. Myllykatu

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Rakennustapaseloste, asunnot

Rakennustapaseloste, asunnot RAKENNUSTAPASELOSTE TA-Asumisoikeus Oy / KIVELÄNTIE 4 26.4.2011 Rakennustapaseloste, asunnot Rakenteet Asuinrakennukset ovat puu- tai betonirunkoisia. Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Yläpohjat

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta.

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta. Kirstinkatu, Helsinki Tarjouspyyntö: Kerrostalon asunnon maalaus 4.6.2016 Liitteet: Pohjakuva Huoneselostus + värisävyt Valokuvat Työnkuvaus: Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin

Lisätiedot

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m Suunnitelmaselostus Ossinlammensilta, Koivikko... 3 Rakennuspaikka... 3 Suunnittelun

Lisätiedot

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1 Asunto Oy Sipoon Kvartsi Kvartsitie 1 Uutta modernia asumista Söderkullassa! Asunto Oy Sipoon Kvartsi rakennetaan Söderkullan alueelle lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön tulee kolme taloa,

Lisätiedot

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2 RAKENNUSTAPASELOSTE Kohde Osoite Kaupungin osa Kortteli/Tontti Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala Kurikka Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 04.07.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Kaupunkiyksiö omalla pihalla katutason kämpät nousivat kaihdetuista himotuiksi Helsinkiläisen taloyhtiön jättisaneeraus mahdollisti mahdottoman, yksityispihan kantakaupungissa. Helsinki haluaa viedä idean

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA Aurinkokatu 7, 80140 Joensuu

ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA Aurinkokatu 7, 80140 Joensuu ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA Aurinkokatu 7, 80140 Joensuu ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA AURINKOKATU 7, 80140 JOENSUU Arvioitu valmistuminen tammikuu 2016 Asunto Oy Joensuun Marjala on tyylikäs ja nykyaikainen

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Kerrostalo Honkapolku 2 Autiolahti SAARIJÄRVI IKKUNOIDEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA. Sivu 1 / 5

TARJOUSPYYNTÖ. Kerrostalo Honkapolku 2 Autiolahti SAARIJÄRVI IKKUNOIDEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA. Sivu 1 / 5 Sivu 1 / 5 TARJOUSPYYNTÖ IKKUNOIDEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA Urakassa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 RT 16 10660 (viittauksissa on käytetty lyhennettä YSE). Kerrostalo Honkapolku

Lisätiedot

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI 16.3.2016, HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Kosteusteknisen toimivuuden ja kosteudenhallinnan kannalta

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

mallisto artiikki oy meisli Artiikki Oy - Kelatie 25 B 6-01450 Vantaa www.artiikki.fi myynti@artiikki.fi Myymälä puh. 040 1344844

mallisto artiikki oy meisli Artiikki Oy - Kelatie 25 B 6-01450 Vantaa www.artiikki.fi myynti@artiikki.fi Myymälä puh. 040 1344844 artiikki oy meisli mallisto Malli T90145A1/1+1 käsijohde Ø 40mm metalliputki Malli T9012/1+1 käsijohde Ø 40mm metalliputki Malli 5009 Malli 5008 sinkkiaita Malli MKL 150164/1+1 artiikki oy meisli tuotetiedot

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio Asunto Oy Kuopion Neulamuikku Savottatie 9, 70150 Kuopio Uutta rakentamista Neulamäessä! Asunto Oy Kuopion Neulamuikku rakennetaan Neulamäen etuosaan lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO 10.8.2014 Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY Perustiedot Osoite: Kuokkalantie 3, Nurmijärvi Arvioitu valmistumisaika: 1945 Suunnittelija: Rakennusmestari Niilo

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

As. Oy Hämeenlinnan Katisten Ranta. Hopeapellontie 5, Hämeenlinna

As. Oy Hämeenlinnan Katisten Ranta. Hopeapellontie 5, Hämeenlinna As. Oy Hämeenlinnan Katisten Ranta Hopeapellontie 5, 13210 Hämeenlinna HUONEISTO Huoneistot: B5 ja B3 Tilat: 2 H +keittiö + sauna Pinta-ala: 50 m 2 Sijainti: Katinen, Hämeenlinna 2h+tupakeittiö+ sauna

Lisätiedot

Permanto 2 Helsinki, Vuosaari

Permanto 2 Helsinki, Vuosaari ermanto 2 Helsinki, Vuosaari HUONEITOUETTEO AUNTO TYYI M² A1 4H++ 92,5 A2 3H++ 78,5 A3 4H++ 92,0 B4 4H++ 92,5 B5 3H++ 78,5 B6 3H++ 78,5 B7 4H++ 92,0 C8 4H++ 92,5 C9 3H++ 78,5 C10 3H++ 78,5 C11 4H++ 92,0

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Modernia kaupunkiasumista

Modernia kaupunkiasumista Modernia kaupunkiasumista Turun Kreijari Helsinginkatu 13 Kiinteistön yleiset tiedot Asuntoja 50 kpl Lämmitys Kaukolämpö Kiinteistötyyppi Kerrostalo Autopaikkoja Koti lähellä Aurajokea Irtaimistovarasto

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

ASUNTO OY KIEVARINPUISTO TUUSULA ALUSTAVA RAKENNUSTAPASELOSTUS 18.03.2015

ASUNTO OY KIEVARINPUISTO TUUSULA ALUSTAVA RAKENNUSTAPASELOSTUS 18.03.2015 ASUNTO OY KIEVARINPUISTO TUUSULA ALUSTAVA RAKENNUSTAPASELOSTUS 18.03.2015 Rakennustapaselostuksen päiväyksen jälkeen siihen mahdollisesti tulevat muutokset, lisäykset ja täsmennykset merkitään viimeiselle

Lisätiedot

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Rakentaja M. Laukkanen Oy rakentaa Lehmoon yksitoista kotia käsittävän maalämpölämmitteisen rivitalokohteen. Asunto Oy Lehmon Sammal

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

Permanto 10 Helsinki, Vuosaari

Permanto 10 Helsinki, Vuosaari ermanto 10 Helsinki, Vuosaari TA-AUMIOIKEU OY AUNTO TYYI M² A1 4H++ 91,5 A2 4H++ 91,5 A3 4H++ 91,5 A4 4H++ 91,5 A5 4H++ 91,5 A6 2H++ 61,0 A7 3H++ 81,0 A8 2H++ 61,5 A9 2H++ 61,5 A10 2H++ 61,5 A11 2H++ 61,5

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot