UUDISTUVA AIKUISKOULUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDISTUVA AIKUISKOULUTUS"

Transkriptio

1

2 Soile Laitinen (toim.) UUDISTUVA AIKUISKOULUTUS Eurooppalaisia kokemuksia ja suomalaisia mahdollisuuksia Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 49 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2010

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Toimituskunta: Soile Laitinen Matti Malinen Eeva Hallivuori Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen ja kirjoittajien kuvat: Suvi Lehtinen ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 ESIPUHE Tässä julkaisussa tarkastellaan aikuiskoulutusta hyvin laajasta näkökulmasta. Julkaisussa on haluttu olla avoimia elinikäiselle oppimiselle, joka ei rajaa oppilaitoksia tai oppilaitosasteita vain tietyn ikäisille ja tietyssä elämänvaiheessa oleville henkilöille. Suurin osa julkaisun artikkeleista pohjautuu Aikuiskoulutuksen eurooppalaiset parhaat käytännöt -projektin Eurooppaan suuntautuneisiin tutustumismatkoihin, joiden antina saatuja hyviä toimintamalleja ja kehittämisideoita teksteissä esitellään. Muut artikkelit laajentavat julkaisun näkökulmaa aikuiskoulutuksen ajankohtaisiin haasteisiin ja kehittämistyöhön. Euroopassa aikuiskoulutusta järjestetään hyvin monin tavoin. Bolognan prosessi on vienyt eteenpäin korkeakoulujen välistä yhteistyötä, jonka perusteella esimerkiksi siirtymät ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä ovat tulleet joustavammiksi. Projektin aikana huomattiin, että Suomessa ollaan tässä suhteessa vielä jäljessä. Julkaisu jakaantuu kolmeen temaattiseen osaan, joista ensimmäinen osio, Minkä iloitta oppii, sen surutta unohtaa, avaa keskustelua elinikäisestä oppimisesta. Osion neljässä artikkelissa tarkastellaan oppimisprosessia käytännön esimerkkien kautta. Osion teemoina ovat yrittäjyyskasvatus ja työelämäyhteistyö. Projektin aikana törmättiin voimakkaaseen opetusmenetelmien uudistamisen tarpeeseen. Perinteisten menetelmien tehottomuus on noussut monin paikoin esiin ja ainakin Iso-Britanniassa tuntuu olevan käynnissä kova työ yrittäjämäisten yliopistojen luomiseksi ja luovien opetusmenetelmien omaksumiseksi. Aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen liittyy myös työelämäyhteistyöhön ja tarpeisiin vastaamiseen. Ongelmia on erityisesti siinä, kuinka oppilaitoksissa huomioidaan ja tunnustetaan työelämässä ja muualla koulutuksen ulkopuolella hankitun osaamisen arvo. Esimerkiksi Hollannissa on lähdetty valtakunnallisen järjestelmän tielle, jossa oman osaamisen tun-

5 nustaminen on pyritty tekemään ihmisille mahdollisimman helposti ostettavaksi palveluksi. Toisessa temaattisessa osiossa, Esteet katoavat etevän tieltä, käsitellään kehittämisideoita oppisopimuskoulutukseen. Projektissa löydettiin suuria eroja käytännöistä, kuinka ammatillista koulutusta järjestetään Euroopassa. Keskeisin ero on siinä, painottuuko opinnoissa oppilaitoksessa vai työelämässä tapahtuva opiskelu. Missään Euroopan maassa ei oikeastaan voida puhua kovin selkeästä aikuiskoulutusjärjestelmästä. Koulutusta järjestetään paljon työpaikoilla ja markkinoilla on erilaisia yksityisiä kouluttajia. Kansalaisopistojen asema koulutuksen järjestäjänä on ominaista erityisesti Pohjoismaille. Myös työmarkkinajärjestöillä on oma roolinsa aikuiskoulutuksessa, joko järjestävänä tahona tai koulutuksen suunnittelijana. Koulutussektorin ja yritysmaailman välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen on suuria paineita. Voimmeko ottaa mallia esimerkiksi Saksasta, jossa yritysmaailma kauppakamarin välityksellä osallistuu aktiivisesti ammatillisen koulutuksen toteutukseen ja kehittämiseen? Korkeakoulusektorin aikuiskoulutusta on myös kehitetty tuomalla oppisopimustyyppistä koulutusmallia korkeakoulutetuille. Oppisopimuskoulutus on ollut tuttua tähän mennessä ammatillisen koulutuksen puolelta ja korkeakoulut ovatkin tiivistäneet keskusteluyhteyttään ammatillisten oppilaitosten kesken koulutuksen kehittämiseksi. Tällainen vuoropuhelu on tervetullutta ja voi osaltaan vahvistaa koulutusväylien kehittämistä eri koulutustasojen välillä. Aikuiskoulutuksen murros näkyy myös koulutuksen tarpeessa. Talouselämän nopeat muutokset ja niiden heijastuminen työelämän tarpeisiin aiheuttavat painetta koulutuksen tarjoajille reagoida mahdollisimman nopeasti. Lisäksi haasteina on mm. kuinka suunnitella koulutusaloja, niiden mitoituksia, tarjontaa ja kuinka varmistaa koulutuksen sisällön vastaamaan tarvetta. Näihin kysymyksiin ottaa kantaa kolmas temaattinen osio Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy. Osion lopuksi tarkastellaan tulevaisuuden suunnittelun mahdollisuuksia koulutuksen kentässä.

6 Koulutusjärjestelmä käy tällä hetkellä suurta rakennemuutosta erityisesti korkeakoulusektorin osalta. Yliopistojen osalta muutos on tarkoittanut suurempaa autonomiaa ja uusien yliopistojen syntymistä. Ammattikorkeakoulut ovat monin paikoin yhdistymässä suuremmiksi oppilaitoksiksi ja tarpeenmukaista opiskelija- ja koulutusalamäärää hiotaan koko ajan. Tämä julkaisu on syntynyt Euroopan Sosiaalirahaston ja Etelä-Savon ELYkeskuksen rahoittamassa Aikuiskoulutuksen eurooppalaiset parhaat käytännöt projektissa, joka toteutettiin vuosina Usean eri koulutusalan ja koulutusasteen toimijan yhdessä toteuttaman projektin päällimmäisenä tuloksena on ollut mielenkiintoisten kehittämisideoiden löytäminen muista Euroopan maista. Projekti on antanut koulutusorganisaatioille hyvän mahdollisuuden miettiä omaa toimintaansa ja jakaa ajatuksia eri koulutusasteiden välillä. Kiitämme kaikkia projektiin osallistuneita organisaatioita, henkilöitä ja erityisesti tämän teoksen kirjoittajia hyvästä yhteistyöstä ja -hengestä. Mikkelissä Marjaana Kivelä projektipäällikkö Mikkelin ammattikorkeakoulu Matti Malinen pääsihteeri Mikkelin yliopistokeskus projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Soile Laitinen projektiasiantuntija Mikkelin ammattikorkeakoulu

7 PREFACE This publication examines adult education from a very wide perspective. The authors intention has been to openly approach the type of lifelong learning that does not categorise educational institutions or levels of education by the students age or their stage of life. Most of the publication's articles are based on field trips made to various European countries during a project titled the European Best Practices of Adult Education and Training. The texts demonstrate a number of good operating models from the development ideas received. The other articles extend the publication s perspective into current challenges of adult education and training, including the required development work. European countries provide adult education and training in a variety of ways. The Bologna process has promoted co-operation between higher education institutions, which has also increased the flexibility of transfer between universities and universities of applied sciences, for example. It was observed during the project that Finland is lagging behind in this respect. The publication is divided into three thematic sections, the first of which titled What you learn without joy, you forget without regrets opens the discussion on lifelong learning. The section s four articles examine the learning process with the aid of practical examples. The themes of this section are entrepreneurship training and worklife co-operation. A burning need to reform the existing teaching methods was encountered during the project. The efficiency of conventional teaching and learning methods has become apparent in many countries. The UK, at least, appears to be working intensively towards the establishment of entrepreneurial universities and the adoption of creative teaching methods. Identifying and recognising previous competence is also included in the on-going efforts to meet the requirements of worklife co-operation, among others. Particular problems are seen in the way educational institutions observe and recognise the value of the knowledge and skills people have acquired in working life and outside the existing systems of education and training. In the Netherlands, for example, a national system has been chosen to offer people an easily purchased service to identify their own competence.

8 The second thematic section is titled Clever people overcome all obstacles and deals with development ideas for apprenticeship training. The project found significant differences between various European countries in their practice of vocational education and training. The main difference is seen in the type of study whether the emphasis is on educational institutions or on working life. None of the European countries actually have a clearly adultoriented system of vocational education and training. To a great extent, training courses are conducted at workplaces, with a variety of private educators operating in the market. The role of municipal adult education centres as education providers is a typical feature of the Nordic countries. In addition, labour market organisations have a specific role in adult education and training as its providers or planners. There are great pressures towards improving interaction between the education sector and business life. Could we adopt the German model, for example, where business life is actively involved in the implementation and development of vocational education and training through local chambers of commerce? The higher education sector has also developed adult education by introducing models of the apprenticeship training type for people with higher education. Up until now, apprenticeship training has been a familiar phenomenon outside our system of vocational education and training. Consequently, higher education institutions have intensified their dialogue with vocational institutions for educational development. Dialogue of this type is most welcome and strengthens the development of versatile educational channels between the various levels of education. The on-going change in adult education and training is also seen in educational requirements. Rapid transitions in economic life are reflected in worklife needs and requirements creating pressure on education providers to react as quickly as possible. Additional challenges include the following questions: how to plan the design of new fields of education and training, how to dimension their scope and course provision, and how to ensure that their educational content is compliant with the actual needs for education? These questions are responded to in the third thematic section titled There s more to the world than you see

9 from your window". This section ends with an analysis of the future planning opportunities in the field of education. Our education system is currently undergoing a comprehensive structural change, especially in the sector of higher education. With regards to universities, this has meant more extensive autonomy and the birth of new universities. In several geographic areas, universities of applied sciences are joining forces and combining into larger educational institutions, while adjusting their number of study places and fields of vocational education and training on a continual basis. This publication has been produced by the European Best Practices of Adult Education and Training a project that was financed by the European Social Fund and the South Savo Centre for Economic Development, Transport and the Environment. The project took place during the years The foremost result of this project, which was jointly implemented by players from several fields and levels of vocational education and training, was to find interesting development ideas from other European countries. The project has given education organisations an excellent opportunity to weigh up their own activities and share their thoughts on the various levels of education and training. We extend our thanks to all the organisations and people who participated in our project, and to the authors of this publication in particular for their excellent co-operation and team spirit. Mikkeli, Finland, 23rd February 2010 Marjaana Kivelä Project Manager Mikkeli University of Applied Sciences Matti Malinen Secretary General Mikkeli University Consortium Chairman of the Project Steering Group Soile Laitinen Project Specialist Mikkeli University of Applied Sciences

10 SISÄLTÖ LUKIJALLE PREFACE OSIO 1 Minkä iloitta oppii, sen surutta unohtaa ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OPETTAJUUS OPPIMISSUKUPOLVIEN KEHYKSESSÄ... 2 Tuija Vänttinen YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA JA YRITTÄJYYDELLÄ KOHTI HUOMISEN MAHDOLLISUUKSIA Maisa Kantanen & Marjaana Kivelä TAVOITTEENA KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Päivi Niiranen-Linkama TEKNOLOGIA MIELEKKÄÄN OPISKELUN JA OPPIMISEN TUKENA: YHTEISÖPEDAGOGI- JA SOSIONOMIOPISKELIJAT AVOIMIA ONGELMIA RATKOMASSA Kati Vapalahti & Päivi Hakkarainen OSIO 2 Esteet katoavat etevän tieltä SAKSAN DUAALIJÄRJESTELMÄSTÄ SUOMEN OPPISOPIMUKSEEN Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS MITEN JA MIKSI? KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIN Markku Kakriainen IDEOITA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN SAKSASTA Ritva Mynttinen & Sirkku Piispanen

11 OSIO 3 Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy VERKKO-OPETUKSESTA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUS? NÄKÖKULMIA KORKEAKOULUJEN VERKKO-OPETUKSEEN ETELÄ-SAVOSSA Keijo Piirainen, Joni Hokkanen & Pekka Hytinkoski OPPIMISKOKEMUKSIA OSUUSTOIMINNAN JA YHTEISÖTALOUDEN YLIOPISTO-OPETUSVERKOSTON KURSSEILLA Eliisa Troberg & Pekka Hytinkoski DELFOI SILTAA RAJANYLITYKSIÄ Jenni Linturi, Hannu Linturi & Anita Rubin KIRJOITTAJAT TIIVISTELMÄT ENGLISH SUMMARIES

12 MINKÄ ILOITTA OPPII, SEN SURUTTA UNOHTAA

13 2 ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OPETTAJUUS OPPIMISSUKUPOL- VIEN KEHYKSESSÄ Tuija Vänttinen Johdanto Keskustelua elinikäisestä oppimisesta on viime aikoina värittänyt erityisesti taloudelliset arvot ja länsimaissa nähtävissä oleva työvoimapula, ei niinkään 1970-lukulainen humanistinen arvomaailma tai muutokset oppimista koskevassa ajattelussa ja teoreettisissa jäsennyksissä. Tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti elinikäisen oppimisen yleistä kehityskaarta. Erityisenä tavoitteena on pureutua oppimiseen ja erityisesti elinikäiseen oppimiseen oppimissukupolvien kehyksessä. Tavoitteena on löytää uusia ajatuksia elinikäisen oppimisen ja opettajuuden haasteiden vuoropuheluun. Artikkeli sisältää myös lyhyen katsauksen oppimista koskevaan ajatteluun. Oppimissukupolvia tarkastellaan amerikkalaisten tutkijoiden kehikon avulla sekä oppimista elämän eri vaiheissa kuvataan ikäkausien ja elämäntilanteen näkökulmista. Elinikäinen oppiminen Elinikäinen oppiminen ei ole uusi asia. Suomalainen sananlasku Oppia ikä kaikki on Antikaisen (2000) mukaan peräisin jo 1600-luvulta. Elinikäinen oppiminen on määritelty 2000-luvulla erityisesti eurooppalaisena koulutuspoliittisena tavoitteena (Mäkinen ym. 2006) ja se liitetään vahvasti aikuiskoulutuskontekstiin (ks. Rinne ym. 2006). Suomessa opetusministeriö muutti 2000-luvun puolivälissä omaa käsitteistöään aikuiskoulutusstrategioista elinikäisen oppimisen strategioihin ja määritteli sen yhdeksi koulutuspolitiikkaa ja muita oppimiseen liittyviä politiikan lohkoja suuntaavaksi näkökulmaksi. Tavoitteena oli, että korkea koulutustaso ja hyvät oppimistaidot luovat ihmisille edellytykset oppia jatkuvasti uutta eri tarkoituksissa, ja että ihmisillä on kaikkina ikäkausina ja eri ympäristöjä hyödyntäen mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää osaamistaan. (OPM 2005). EU:n komission (2008, 6) määritelmän mukaan elinikäisen oppimisen piiriin kuuluu oppiminen kaikkina ikäkausi-

14 3 na esikouluiästä eläkeikään ja kaikissa konteksteissa; virallisen koulutuksen lisäksi epävirallinen ja arkioppiminen. Elinikäinen oppiminen on ikivanhaa perua, mutta koulutusta koskevana keskusteluna vielä retoriikkaa. Dehmel (2006) varoittaakin käyttämästä käsitettä pelkästään iskulauseena, jolla perustellaan erilaisia poliittisia tavoitteita. Hän toteaa, että kyse on kasvatusta ja koulutusta koskevan strategisen ajattelutavan muutoksesta. Oppiminen koko elämän ajan jatkuvana on ollut välttämätöntä koko ihmiskunnan historian. Kuitenkin vasta 1970-luvulla elinikäinen oppiminen tuli vahvemmin kansainväliseen koulutuspoliittiseen keskusteluun luvun loppuvuosikymmenillä onkin tunnistettavissa kaksi elinikäisen oppimisen aaltoa, sekä 1990-luvun alkuvuodet. Ensimmäisen aallon taustalla luvulla oli vahvasti humanistinen idealismi, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa kaikille kasvu omiin mittoihin sekä koulutus koko elämän ajan. Tuolloin esitettiin myös ajatus koulutusinstituutioiden ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta. Öljykriisin siivittämänä keskustelu elinikäisestä oppimisesta vaimeni noin 15 vuodeksi. Toisen aallon heräämiseen Euroopassa myötävaikutti erityisesti talouden globalisaatio sekä informaatioteknologian kehitys. Myös Euroopan Unioni ja OECD julkaisivat 1990-luvulla useita elinikäistä oppimista koskevaa asiakirjaa. (Tuomisto 2002, Dehmel 2006.) Elinikäistä oppimista voidaan tarkastella ainakin työelämän osaamisen uudistamisen kuin yksilön kasvun ja kehityksen näkökulmista. EU:n ammatillisen koulutuksen keskuksen Cedefopin mukaan (2008) kaikkien EU-maiden kansalaiset pitävät elinikäistä oppimista tärkeänä taloudellisista ja sosiaalisista syistä. Internetin ja tietokoneen käyttötaidot sekä kulttuuri- ja vieraiden kielten osaaminen korostuivat em. kyselyssä. Pääosa kansalaisista (88 %) pitää informaalia oppimista parhaana tapana hankkia uutta tietoa. Nuoret ja hyvin koulutetut ovat poikkeus. Heistä formaali koulujärjestelmä tuottaa parasta osaamista. (Cedefop 2008.) Suomessa lasten ja nuorten koulutus on tuottanut hyviä tuloksia, mutta aikuisten koulutus on edelleen kansainvälisessä vertailussa eriarvoisempaa kuin useissa vertailumaissa (Mäkinen ym. 2005).

15 Koulutusaste on merkittävin yksittäinen selittäjä aikuisten koulutukseen osallistumiseen. Tämä osoittaa sen, että koulutus kasaantuu. (Antikainen 2008.) 4 Kirjallisuudessa elinikäistä oppimista on tarkasteltu koulutusjärjestelmän osana (Aalto ym. 2008, 34). Eurooppalainen koulutusta koskeva viitekehys (EQF, European Qualification Framework) edistää laajempia elinikäisen oppimisen tavoitteita (OPM 2009, 13). Jatkuva opiskelu voidaan nähdä yksilön elämän ja uran pontimena. Oppiminen ja opiskelu muokkaavat identiteettiä ja edistävät uraa. Koulutus ja opiskelu voivat myös tukea työurien pidentämistä ikääntyvässä Suomessa. Tutkimusten mukaan korkeammin koulutetut jäävät eläkkeelle 2-4 vuotta myöhemmin kuin muut ja ovat terveempiä ja kouluttautuvat työvoimasta eniten (Mäkinen ym. 2006, 69). Oblingerin ja Oblingerin (2005) mukaan oppiminen on myös sukupolvikysymys. Oman lisänsä keskusteluun tuo tiedon- ja oppimiskäsityksen ja oppimismenetelmien muutos viime vuosikymmenien aikana luvulla puhuttiin vahvasti teoreettisesti hallitusta työstä ja kokemuksen tärkeydestä, 1990-luvulla keskiössä oli situaatio sekä sosiaalinen konstruktio, ja 2000-luvulla voimistui keskustelu oppimisympäristöistä (mm. virtuaaliympäristöt, blended learning, Salakari 2009). Muutos näyttäytyy myös niin, että työ on oppimista ja oppiminen työtä. Elinikäisen oppimisen diskurssia on viime aikoina värittänyt erityisesti taloudelliset arvot ja länsimaissa nähtävissä oleva työvoimapula, ei niinkään 1970-lukulainen humanistinen arvomaailma tai muutokset oppimisen jäsennyksissä. Oppimisen kehityskaari Sokrates (470 eaa-399 eaa) kysyi: poikani olet oikealla kysyt oikeita kysymyksiä. Oppimisen ja opetuksen muutos voidaan nähdä evolutionaarisena prosessina, jossa uusi paragidma haastaa aiemmat muuttumaan ja löytämään uudet kuhunkin historialliseen hetkeen istuvat sovellukset. Klassikoiden, Pavlov ja Skinner, ajatuksiin perustuva behaviorismi näyttäytyy 2010-luvulla

16 5 esimerkiksi niin, että ositettujen työprosessien harjoittelu voidaan liittää mie- lekkääseen kokonaistoimintaan (ks. kuva 1). Lisääntynyt ymmärrys kognitii- visista prosesseista, situaatiosta ja mahdollisuudet tiedon sekä osaamisen yhsiihen, että oppijakeskeisyys, autenttisuus, yhteisön ja tiedon lähteiden merkitys ovat teisölliseen rakentamiseen virtuaaliympäristöissä ovat vaikuttaneet korostuneet. Illerisin (2004) mukaan oppiminen 2010-luvulle siirryttäessä edelleen liberalisoituu, yksilöllistyy ja yksilön oma vastuu kasvaa elämän edetessä. Taustalla tässä kehityksessä on muutos käsityksessämme tiedosta, opettajan ja oppijan roolissa, yhteisöstä sekä tietotekniikann mahdollistavista uudenlaisista oppimisympäristöistä. KUVA 1. Oppimiseen vaikuttavien näkemysten muutos

17 6 Sukupolvet elinikäisen oppimisen jäsentäjänä Sukupolvi käsitetään yleisemmin ketjuna, jossa eri-ikäiset, nuoret ja vanhemmat, liittyvät monin tavoin toinen toistensa elämänkulkuun. Sukupolvi muodostuu tiettynä ajanjaksona syntyneistä ihmisistä, jotka jakavat samankaltaiset elämänkokemukset ja yhtenäisen kulttuurisen ja koulutuksellisen historian. Sukupolvitutkimuksen uranuurtajana pidetään Karl Mannheimia, joka määritteli 1950-luvun alussa sukupolven kerrokselliseksi ilmiöksi, joka rakentuu alhaalta ylöspäin. Siinä on kolme erilaista kerrosta; biologinen ikäpolvi (samaan aikaan syntyneet), kokemuksellinen sukupolvi (samat historialliset ja yhteiskunnalliset tapahtumat) ja aktualisoitunut sukupolvi (yhteiset tavoitteet, arvot, elämäntapa). (Rinne & Jauhiainen 2006). Sukupolvitutkimus tuli suomalaiseen aikuiskasvatusta käsittelevään tutkimukseen 1990-luvulla samanaikaisesti elämänkaari- ja oppimiskokemustutkimuksen kanssa (Rinne & Jauhiainen 2006). Taulukossa 1 kuvataan sukupolvia kahden eri tutkijan ja kulttuurin kautta. Rinne & Jauhiainen (2006) viittaavat J. P. Roosin uraauurtavaan suomalaisia koskevaan sukupolvitutkimukseen. Oblingerin & Oblingerin (2005) luokittelu on vahvasti sidoksissa yhdysvaltalaiseen sukupolvi- ja oppimista koskevaan tutkimukseen.

18 7 TAULUKKO 1. Sukupolvet oppimisen kontekstissa J. P. Roos (Rinne & Jauhiainen 2006) Sodan, pulan ja kouluttamattomuuden sukupolvi (synt ) koulutus ihanne Pulan, sodan sekä jälleenrakentamisen ja niukkojen koulutusmahdollisuuksien sukupolvi (synt ) Oblinger & Oblinger 2005 Kypsät (synt ) kontrolli ja käskyt, itsensä uhraaminen, auktoriteettien kunnioitus, perhe, yhteisöllisyys, tuhlaus ja teknologia vierasta Oppimiskäsitysten kehityskaari behaviorismi vallitseva: oppijan toivottavan reaktion palkitseminen, opettaja aktiivinen, oppija passiivinen tekemällä oppiminen (Dewey) Oppimishaasteet 2010 luvulla (mukaellen Oblinger & Oblinger 2005, Rinne ym. 2006, Vejar 2008) koulutustaso yleisesti alhaisempi, digitaalinen kuilu, motivaatio ja valmius opiskeluun heikkenee koulutus väline Suuren murroksen ja kasvavien koulutusmahdollisuuksien sukupolvi (synt l) koulutus hyödyke Lähiöiden ja koulutuksen sukupolvi (synt l.alku) koulutus itsestäänselvyys Rock sukupolvi (synt l pv jälkeen) koulutus itsestäänselvyys Suuri ikäluokka Baby boomers (synt ) optimismi, työ tärkeää, vastuullisuus ja korkea työetiikka, kaikki mahdollista, laiskuus ja ikääntyminen epämiellyttävää X sukupolvi (synt ) avainsukupolvi, itsenäisyys, skeptisyys, vapaus, kiinnostus moneen, työn ja elämän tasapaino, red tape, hype vierasta Verkko Y sukupolvi (synt ) toiveikkuus, päättäväisyys, julkinen aktiivisuus, viimeisin teknologia, vanhemmat, hitaus ja negatiivisuus vastenmielistä kognitivismi: oppija informaation prosessoija kokemuksellinen oppiminen; oppija konkreettisen kokemuksen reflektoijana konstruktionismi; situaatio, oppijan aikaisempi tieto ja kokemukset merkityksellisiä blended learning (Salakari 2009) yksi ura ei riitä, kokemus väheksynnästä, ulkonäköpaineet oppimisvalmiudet heikot työn epävarmuus, sitoutumattomuus työhön, parempi palkka, valmius opiskeluun suuri Muutos suhtautumisessa koulutukseen, työhön, teknologiaan ja elämään yleensä on ollut merkittävä 1900-luvun aikana. Myös näkemys oppimisesta ja oppijan roolista on rikastunut, voidaan puhua oppimisparadigman muutoksesta. Oppimista sekä koulutusta ajatellen sukupolven käsite ja sukupolvien väliset erot voidaan ymmärtää useammasta näkökulmasta. Y-sukupolven edustajat ovat tällä hetkellä joko siirtyneet tai siirtymässä toiselta asteelta korkeakouluihin tai työelämään. Työelämässä ja korkeakoulussa henkilöstö edustaa vielä suurta ikäluokkaa tai lähiöiden ja koulutuksen sukupolvea. Oppijat ja opettajat omaavat kokemuksellisesti hyvin erilaisen orientaation

19 8 yhteisestä kohteestaan. Erityisesti oppimisteknologian kehitys luo eriytyneen lähtökohdan oppimiseen ja opetustoimintaan. Sukupolvien välinen ero voi olla 1-2 sukupolven mittainen. Oppijat voivat olla verkkosukupolven edusta- edus- jia ja opettaja suuria ikäluokkia tai opettaja voi olla verkkosukupolven taja ja oppijat suurta ikäluokkaa. Edellä kuvattiin elinikäistä oppimista sukupolviajattelun kautta. Seuraavassa hahmotellaan mallia oppimista elämänkulun eri vaiheissa (kuva 2). Oppi- maan oppimista voidaan pitää ihmisen myötäsyntyisenä ominaisuutena, joka on edellytyksenä koko elämän tapatuvalle oppimiselle. Metakognitiivisten taitojen kehittäminen koko elämän ajan on haaste yksilölle sekä koulutuksen järjestäjille. KUVA 2. Oppimisen ominaispiirteitä elämänkulun eri vaiheissa Kouluoppiminen on perustunut pitkälti formaalin oppimisen varaan. Kor- ja mo- keakouluissa kehityssuuntana on kuitenkin ollut pyrkimys itsenäiseen nenlaisia opiskelumenetelmiä ja tilanteita yhdistelevään opiskeluun (mm. Hämäläinen & Kantola 2002) luvun lopulla eurooppalaisen korkeakou- lualueen vahvistumisen sekä korkeakoulujen pedagogisten kehityshankkei- den myötä oppimista ja oppimisympäristöjä koskeva keskustelu on laajentu-

20 9 nut kaikkia ihmisen elämänvaiheita ja elämänympäristöjä koskevaksi (ks. kuva 2). Eri sukupolvien elämän kestävä oppiminen opettajuuden haasteena elämänohjaustako? Opettajuutta ja kasvattajuutta on tutkittu muun muassa elämänkaareen (lapset, nuoret, aikuiset) tai koulutusjärjestelmään liittyvänä (perus-, II-, korkeaaste) tai sitten opettajuuteen kasvun kautta. Tässä artikkelissa on pohdittu opettajuuteen vaikuttavia tekijöitä oppimisen, sukupolviajattelun sekä elämän eri maailmojen kautta. Näistä näkökulmista tarkasteltuna elinikäisen opettajuuden keskiöön sijoittuu oppija ja hänen koko elämänkulkunsa. Opettajuudessa ohjauksen merkitys kasvaa entisestään. Ohjaus korkeakouluissa on painottunut erityisesti siten, miten korkeakoulut ovat järjestäneet opintojen ohjauspalvelut, miten ne vastaavat opiskelijoiden tarpeita ja ovatko ne kattavia. Ohjauksen tehostamisen tavoitteena on ollut viime vuosina erityisesti vähentää opintojen venymistä ja keskeyttämistä. Euroopan Unionin komission lokakuussa 2000 julkaisemassa elinikäistä oppimista koskevassa muistiossa painotetaan laadukkaiden ja asiakaslähtöisten ohjauspalvelujen saatavuutta kaikissa eri elämänvaiheissa. Palvelujen suunnittelussa korostetaan asiakaslähtöisyyttä. Ohjaus tulisi kytkeytyä opintoihin, urasuunnitteluun sekä henkilökohtaiseen, persoonalliseen ja ammatilliseen kasvuun. (Moitus ym. 2001). Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi ihmisen koko elämän kestävää oppimista ajatellen yhä henkilökohtaisempi ote ohjauksessa on tarpeen niin, että opettajan, ohjaajan on päästävä lähelle oppijan oppimishistoriaa, hänen elämäänsä vahvasti vaikuttaneita kokemuksia. Tarpeen on myös, että opettaja, ohjaaja tunnistaa oman oppimishistoriansa ja opettajuuteensa vahvasti vaikuttaneita tekijöitä.

21 10 Lähteet Antikainen, A. (2000): Onko elinikäinen oppiminen toteutumassa? Futura, 2/2000, Cedefop. (2008): Citizens views on lifelong learning in the 10 new Member States. Report based on the special Eurobarometer 231. Cedefop Panorama series; 150. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. Dehmel, A. (2006): Making European Area of Lifelong Learning Reality? Some Critical Reflections on the European Union s Lifelong Learning Policies. Comparative Education, 42;1, EU:n komissio. (2008): Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Ajantasaiset strategiset puitteet eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle. Bryssel Hämäläinen K., Kantola, I. (2002): Mitä arvioinnit kertovat ammattikorkeakouluista. Teoksessa: Liljander, J. P. (2002). Omalla tiellä. Ammattikorkeakoulujen kymmenen vuotta. Arene. Edita Publishing, Helsinki. Illeris, K. (2004): The Three Dimensions of Learning. Contemporary Learning Theory in the Tension Field Between the Cognitive, the Emotional and the Social. Roskilde University Press. Korhonen, M. (2009): Aikuisten ylemmyydestä lasten huomioonottamiseen -näkökulmia kasvatuskulttuurin muutokseen. Joensuun yliopisto. Psykologian laitos. Saatavissa wwwmuodossa: <URL:http://www.sosiaalitaito.fi/ep/ tiedostot/aikuisen_ ylemmyydesta_lasten_huomioon_ottamiseen.pdf.> Luettu Laukkanen, H. (2006): Ammattitutkinto aikuisiällä Noste-koulutukseen hakeutuminen osana aikuisten elämänkulkua. Saatavissa www-muodossa: <URL:http://www.nosteohjelma.fi/fin/bitmap.asp?R=709.> Luettu Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E., Vuorinen, R. (2001): Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2001. Edita Oyj, Helsinki Oblinger, D. G., Oblinger, J. L. (edit.) ( 2005): Educating the Net Generation. EDUCATE. Saatavissa www-muodossa: <URL: /educatingthenetgen/> OPM. (2005): Elinikäinen oppiminen yliopistoissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:38 OPM. (2009): Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24. Yliopistopaino. Rinne, R. & Jauhiainen, A. (2006): Ikääntyneet sukupolvet, koulutuksen merkitys ja tietoyhteiskunta. Teoksessa: Mäkinen, J., Olkinuora, E., Rinne, R., Suikkanen, A. toim.( 2006). Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. PS-kustannus. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu. Rinne R., Mäkinen, J., Olkinuora, E., & Suikkanen, A. (2006):. Linda ja elinikäisen koulutuksen muuttuvat muodot. Teoksessa: Mäkinen, J., Olkinuora, E., Rinne, R., Suikkanen, A. toim. (2006). Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. PS-kustannus. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu. Tuomisto, J. (2002): Kansansivistäjien kasvattamisesti konsulttien kouluttamiseen? Aikuiskasvatuksen kehitys yliopistollisena oppiaineena. Aikuiskasvatus 4,

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Satu Tuomainen Yliopisto-opiskelija voi osoittaa opintoihinsa kuuluvaa

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skillsand Jobs- Tulevaisuuden osaajat hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skills Network Komission rahoittamaa temaattista toimintaa Tavoitteena levittää LLP-ohjelman tuloksia, edistää

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece Building a Pyramid Project Workshop, 15-17 of April, Larissa, Greece Nuorelta yrittäjältä vaadittavien tietojen, taitojen ja kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittäminen opetuksessa Özerk Göker Pyramid

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin 2013 Yleistä Hankkeiden tulee linkittyä ohjelmatasolla KA2 toiminnon tavoitteisiin ja painopistealueisiin Ks. Programme Guide sivut 27, 95 ja 238

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.-

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO DS-tunnusten haku 2013 Outi Jäppinen CIMO 2/2009 DS-tunnukset ECTS- ja DS-tunnusten avulla pyritään edistämään ECTS-järjestelmän sekä tutkintotodistuksen liitteen Diploma Supplementin asianmukaista käyttöä

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Koulutusvienti - Suomen uusi aluevaltaus? Jan-Markus Holm, Toimitusjohtaja, FT

Koulutusvienti - Suomen uusi aluevaltaus? Jan-Markus Holm, Toimitusjohtaja, FT Koulutusvienti - Suomen uusi aluevaltaus? Jan-Markus Holm, Toimitusjohtaja, FT Mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä? Uunituoreet OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen putoaminen kärjestä Suomen kuvalehti

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot