UUDISTUVA AIKUISKOULUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDISTUVA AIKUISKOULUTUS"

Transkriptio

1

2 Soile Laitinen (toim.) UUDISTUVA AIKUISKOULUTUS Eurooppalaisia kokemuksia ja suomalaisia mahdollisuuksia Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 49 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2010

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Toimituskunta: Soile Laitinen Matti Malinen Eeva Hallivuori Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen ja kirjoittajien kuvat: Suvi Lehtinen ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 ESIPUHE Tässä julkaisussa tarkastellaan aikuiskoulutusta hyvin laajasta näkökulmasta. Julkaisussa on haluttu olla avoimia elinikäiselle oppimiselle, joka ei rajaa oppilaitoksia tai oppilaitosasteita vain tietyn ikäisille ja tietyssä elämänvaiheessa oleville henkilöille. Suurin osa julkaisun artikkeleista pohjautuu Aikuiskoulutuksen eurooppalaiset parhaat käytännöt -projektin Eurooppaan suuntautuneisiin tutustumismatkoihin, joiden antina saatuja hyviä toimintamalleja ja kehittämisideoita teksteissä esitellään. Muut artikkelit laajentavat julkaisun näkökulmaa aikuiskoulutuksen ajankohtaisiin haasteisiin ja kehittämistyöhön. Euroopassa aikuiskoulutusta järjestetään hyvin monin tavoin. Bolognan prosessi on vienyt eteenpäin korkeakoulujen välistä yhteistyötä, jonka perusteella esimerkiksi siirtymät ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä ovat tulleet joustavammiksi. Projektin aikana huomattiin, että Suomessa ollaan tässä suhteessa vielä jäljessä. Julkaisu jakaantuu kolmeen temaattiseen osaan, joista ensimmäinen osio, Minkä iloitta oppii, sen surutta unohtaa, avaa keskustelua elinikäisestä oppimisesta. Osion neljässä artikkelissa tarkastellaan oppimisprosessia käytännön esimerkkien kautta. Osion teemoina ovat yrittäjyyskasvatus ja työelämäyhteistyö. Projektin aikana törmättiin voimakkaaseen opetusmenetelmien uudistamisen tarpeeseen. Perinteisten menetelmien tehottomuus on noussut monin paikoin esiin ja ainakin Iso-Britanniassa tuntuu olevan käynnissä kova työ yrittäjämäisten yliopistojen luomiseksi ja luovien opetusmenetelmien omaksumiseksi. Aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen liittyy myös työelämäyhteistyöhön ja tarpeisiin vastaamiseen. Ongelmia on erityisesti siinä, kuinka oppilaitoksissa huomioidaan ja tunnustetaan työelämässä ja muualla koulutuksen ulkopuolella hankitun osaamisen arvo. Esimerkiksi Hollannissa on lähdetty valtakunnallisen järjestelmän tielle, jossa oman osaamisen tun-

5 nustaminen on pyritty tekemään ihmisille mahdollisimman helposti ostettavaksi palveluksi. Toisessa temaattisessa osiossa, Esteet katoavat etevän tieltä, käsitellään kehittämisideoita oppisopimuskoulutukseen. Projektissa löydettiin suuria eroja käytännöistä, kuinka ammatillista koulutusta järjestetään Euroopassa. Keskeisin ero on siinä, painottuuko opinnoissa oppilaitoksessa vai työelämässä tapahtuva opiskelu. Missään Euroopan maassa ei oikeastaan voida puhua kovin selkeästä aikuiskoulutusjärjestelmästä. Koulutusta järjestetään paljon työpaikoilla ja markkinoilla on erilaisia yksityisiä kouluttajia. Kansalaisopistojen asema koulutuksen järjestäjänä on ominaista erityisesti Pohjoismaille. Myös työmarkkinajärjestöillä on oma roolinsa aikuiskoulutuksessa, joko järjestävänä tahona tai koulutuksen suunnittelijana. Koulutussektorin ja yritysmaailman välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen on suuria paineita. Voimmeko ottaa mallia esimerkiksi Saksasta, jossa yritysmaailma kauppakamarin välityksellä osallistuu aktiivisesti ammatillisen koulutuksen toteutukseen ja kehittämiseen? Korkeakoulusektorin aikuiskoulutusta on myös kehitetty tuomalla oppisopimustyyppistä koulutusmallia korkeakoulutetuille. Oppisopimuskoulutus on ollut tuttua tähän mennessä ammatillisen koulutuksen puolelta ja korkeakoulut ovatkin tiivistäneet keskusteluyhteyttään ammatillisten oppilaitosten kesken koulutuksen kehittämiseksi. Tällainen vuoropuhelu on tervetullutta ja voi osaltaan vahvistaa koulutusväylien kehittämistä eri koulutustasojen välillä. Aikuiskoulutuksen murros näkyy myös koulutuksen tarpeessa. Talouselämän nopeat muutokset ja niiden heijastuminen työelämän tarpeisiin aiheuttavat painetta koulutuksen tarjoajille reagoida mahdollisimman nopeasti. Lisäksi haasteina on mm. kuinka suunnitella koulutusaloja, niiden mitoituksia, tarjontaa ja kuinka varmistaa koulutuksen sisällön vastaamaan tarvetta. Näihin kysymyksiin ottaa kantaa kolmas temaattinen osio Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy. Osion lopuksi tarkastellaan tulevaisuuden suunnittelun mahdollisuuksia koulutuksen kentässä.

6 Koulutusjärjestelmä käy tällä hetkellä suurta rakennemuutosta erityisesti korkeakoulusektorin osalta. Yliopistojen osalta muutos on tarkoittanut suurempaa autonomiaa ja uusien yliopistojen syntymistä. Ammattikorkeakoulut ovat monin paikoin yhdistymässä suuremmiksi oppilaitoksiksi ja tarpeenmukaista opiskelija- ja koulutusalamäärää hiotaan koko ajan. Tämä julkaisu on syntynyt Euroopan Sosiaalirahaston ja Etelä-Savon ELYkeskuksen rahoittamassa Aikuiskoulutuksen eurooppalaiset parhaat käytännöt projektissa, joka toteutettiin vuosina Usean eri koulutusalan ja koulutusasteen toimijan yhdessä toteuttaman projektin päällimmäisenä tuloksena on ollut mielenkiintoisten kehittämisideoiden löytäminen muista Euroopan maista. Projekti on antanut koulutusorganisaatioille hyvän mahdollisuuden miettiä omaa toimintaansa ja jakaa ajatuksia eri koulutusasteiden välillä. Kiitämme kaikkia projektiin osallistuneita organisaatioita, henkilöitä ja erityisesti tämän teoksen kirjoittajia hyvästä yhteistyöstä ja -hengestä. Mikkelissä Marjaana Kivelä projektipäällikkö Mikkelin ammattikorkeakoulu Matti Malinen pääsihteeri Mikkelin yliopistokeskus projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Soile Laitinen projektiasiantuntija Mikkelin ammattikorkeakoulu

7 PREFACE This publication examines adult education from a very wide perspective. The authors intention has been to openly approach the type of lifelong learning that does not categorise educational institutions or levels of education by the students age or their stage of life. Most of the publication's articles are based on field trips made to various European countries during a project titled the European Best Practices of Adult Education and Training. The texts demonstrate a number of good operating models from the development ideas received. The other articles extend the publication s perspective into current challenges of adult education and training, including the required development work. European countries provide adult education and training in a variety of ways. The Bologna process has promoted co-operation between higher education institutions, which has also increased the flexibility of transfer between universities and universities of applied sciences, for example. It was observed during the project that Finland is lagging behind in this respect. The publication is divided into three thematic sections, the first of which titled What you learn without joy, you forget without regrets opens the discussion on lifelong learning. The section s four articles examine the learning process with the aid of practical examples. The themes of this section are entrepreneurship training and worklife co-operation. A burning need to reform the existing teaching methods was encountered during the project. The efficiency of conventional teaching and learning methods has become apparent in many countries. The UK, at least, appears to be working intensively towards the establishment of entrepreneurial universities and the adoption of creative teaching methods. Identifying and recognising previous competence is also included in the on-going efforts to meet the requirements of worklife co-operation, among others. Particular problems are seen in the way educational institutions observe and recognise the value of the knowledge and skills people have acquired in working life and outside the existing systems of education and training. In the Netherlands, for example, a national system has been chosen to offer people an easily purchased service to identify their own competence.

8 The second thematic section is titled Clever people overcome all obstacles and deals with development ideas for apprenticeship training. The project found significant differences between various European countries in their practice of vocational education and training. The main difference is seen in the type of study whether the emphasis is on educational institutions or on working life. None of the European countries actually have a clearly adultoriented system of vocational education and training. To a great extent, training courses are conducted at workplaces, with a variety of private educators operating in the market. The role of municipal adult education centres as education providers is a typical feature of the Nordic countries. In addition, labour market organisations have a specific role in adult education and training as its providers or planners. There are great pressures towards improving interaction between the education sector and business life. Could we adopt the German model, for example, where business life is actively involved in the implementation and development of vocational education and training through local chambers of commerce? The higher education sector has also developed adult education by introducing models of the apprenticeship training type for people with higher education. Up until now, apprenticeship training has been a familiar phenomenon outside our system of vocational education and training. Consequently, higher education institutions have intensified their dialogue with vocational institutions for educational development. Dialogue of this type is most welcome and strengthens the development of versatile educational channels between the various levels of education. The on-going change in adult education and training is also seen in educational requirements. Rapid transitions in economic life are reflected in worklife needs and requirements creating pressure on education providers to react as quickly as possible. Additional challenges include the following questions: how to plan the design of new fields of education and training, how to dimension their scope and course provision, and how to ensure that their educational content is compliant with the actual needs for education? These questions are responded to in the third thematic section titled There s more to the world than you see

9 from your window". This section ends with an analysis of the future planning opportunities in the field of education. Our education system is currently undergoing a comprehensive structural change, especially in the sector of higher education. With regards to universities, this has meant more extensive autonomy and the birth of new universities. In several geographic areas, universities of applied sciences are joining forces and combining into larger educational institutions, while adjusting their number of study places and fields of vocational education and training on a continual basis. This publication has been produced by the European Best Practices of Adult Education and Training a project that was financed by the European Social Fund and the South Savo Centre for Economic Development, Transport and the Environment. The project took place during the years The foremost result of this project, which was jointly implemented by players from several fields and levels of vocational education and training, was to find interesting development ideas from other European countries. The project has given education organisations an excellent opportunity to weigh up their own activities and share their thoughts on the various levels of education and training. We extend our thanks to all the organisations and people who participated in our project, and to the authors of this publication in particular for their excellent co-operation and team spirit. Mikkeli, Finland, 23rd February 2010 Marjaana Kivelä Project Manager Mikkeli University of Applied Sciences Matti Malinen Secretary General Mikkeli University Consortium Chairman of the Project Steering Group Soile Laitinen Project Specialist Mikkeli University of Applied Sciences

10 SISÄLTÖ LUKIJALLE PREFACE OSIO 1 Minkä iloitta oppii, sen surutta unohtaa ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OPETTAJUUS OPPIMISSUKUPOLVIEN KEHYKSESSÄ... 2 Tuija Vänttinen YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA JA YRITTÄJYYDELLÄ KOHTI HUOMISEN MAHDOLLISUUKSIA Maisa Kantanen & Marjaana Kivelä TAVOITTEENA KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Päivi Niiranen-Linkama TEKNOLOGIA MIELEKKÄÄN OPISKELUN JA OPPIMISEN TUKENA: YHTEISÖPEDAGOGI- JA SOSIONOMIOPISKELIJAT AVOIMIA ONGELMIA RATKOMASSA Kati Vapalahti & Päivi Hakkarainen OSIO 2 Esteet katoavat etevän tieltä SAKSAN DUAALIJÄRJESTELMÄSTÄ SUOMEN OPPISOPIMUKSEEN Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS MITEN JA MIKSI? KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIN Markku Kakriainen IDEOITA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN SAKSASTA Ritva Mynttinen & Sirkku Piispanen

11 OSIO 3 Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy VERKKO-OPETUKSESTA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUS? NÄKÖKULMIA KORKEAKOULUJEN VERKKO-OPETUKSEEN ETELÄ-SAVOSSA Keijo Piirainen, Joni Hokkanen & Pekka Hytinkoski OPPIMISKOKEMUKSIA OSUUSTOIMINNAN JA YHTEISÖTALOUDEN YLIOPISTO-OPETUSVERKOSTON KURSSEILLA Eliisa Troberg & Pekka Hytinkoski DELFOI SILTAA RAJANYLITYKSIÄ Jenni Linturi, Hannu Linturi & Anita Rubin KIRJOITTAJAT TIIVISTELMÄT ENGLISH SUMMARIES

12 MINKÄ ILOITTA OPPII, SEN SURUTTA UNOHTAA

13 2 ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OPETTAJUUS OPPIMISSUKUPOL- VIEN KEHYKSESSÄ Tuija Vänttinen Johdanto Keskustelua elinikäisestä oppimisesta on viime aikoina värittänyt erityisesti taloudelliset arvot ja länsimaissa nähtävissä oleva työvoimapula, ei niinkään 1970-lukulainen humanistinen arvomaailma tai muutokset oppimista koskevassa ajattelussa ja teoreettisissa jäsennyksissä. Tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti elinikäisen oppimisen yleistä kehityskaarta. Erityisenä tavoitteena on pureutua oppimiseen ja erityisesti elinikäiseen oppimiseen oppimissukupolvien kehyksessä. Tavoitteena on löytää uusia ajatuksia elinikäisen oppimisen ja opettajuuden haasteiden vuoropuheluun. Artikkeli sisältää myös lyhyen katsauksen oppimista koskevaan ajatteluun. Oppimissukupolvia tarkastellaan amerikkalaisten tutkijoiden kehikon avulla sekä oppimista elämän eri vaiheissa kuvataan ikäkausien ja elämäntilanteen näkökulmista. Elinikäinen oppiminen Elinikäinen oppiminen ei ole uusi asia. Suomalainen sananlasku Oppia ikä kaikki on Antikaisen (2000) mukaan peräisin jo 1600-luvulta. Elinikäinen oppiminen on määritelty 2000-luvulla erityisesti eurooppalaisena koulutuspoliittisena tavoitteena (Mäkinen ym. 2006) ja se liitetään vahvasti aikuiskoulutuskontekstiin (ks. Rinne ym. 2006). Suomessa opetusministeriö muutti 2000-luvun puolivälissä omaa käsitteistöään aikuiskoulutusstrategioista elinikäisen oppimisen strategioihin ja määritteli sen yhdeksi koulutuspolitiikkaa ja muita oppimiseen liittyviä politiikan lohkoja suuntaavaksi näkökulmaksi. Tavoitteena oli, että korkea koulutustaso ja hyvät oppimistaidot luovat ihmisille edellytykset oppia jatkuvasti uutta eri tarkoituksissa, ja että ihmisillä on kaikkina ikäkausina ja eri ympäristöjä hyödyntäen mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää osaamistaan. (OPM 2005). EU:n komission (2008, 6) määritelmän mukaan elinikäisen oppimisen piiriin kuuluu oppiminen kaikkina ikäkausi-

14 3 na esikouluiästä eläkeikään ja kaikissa konteksteissa; virallisen koulutuksen lisäksi epävirallinen ja arkioppiminen. Elinikäinen oppiminen on ikivanhaa perua, mutta koulutusta koskevana keskusteluna vielä retoriikkaa. Dehmel (2006) varoittaakin käyttämästä käsitettä pelkästään iskulauseena, jolla perustellaan erilaisia poliittisia tavoitteita. Hän toteaa, että kyse on kasvatusta ja koulutusta koskevan strategisen ajattelutavan muutoksesta. Oppiminen koko elämän ajan jatkuvana on ollut välttämätöntä koko ihmiskunnan historian. Kuitenkin vasta 1970-luvulla elinikäinen oppiminen tuli vahvemmin kansainväliseen koulutuspoliittiseen keskusteluun luvun loppuvuosikymmenillä onkin tunnistettavissa kaksi elinikäisen oppimisen aaltoa, sekä 1990-luvun alkuvuodet. Ensimmäisen aallon taustalla luvulla oli vahvasti humanistinen idealismi, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa kaikille kasvu omiin mittoihin sekä koulutus koko elämän ajan. Tuolloin esitettiin myös ajatus koulutusinstituutioiden ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta. Öljykriisin siivittämänä keskustelu elinikäisestä oppimisesta vaimeni noin 15 vuodeksi. Toisen aallon heräämiseen Euroopassa myötävaikutti erityisesti talouden globalisaatio sekä informaatioteknologian kehitys. Myös Euroopan Unioni ja OECD julkaisivat 1990-luvulla useita elinikäistä oppimista koskevaa asiakirjaa. (Tuomisto 2002, Dehmel 2006.) Elinikäistä oppimista voidaan tarkastella ainakin työelämän osaamisen uudistamisen kuin yksilön kasvun ja kehityksen näkökulmista. EU:n ammatillisen koulutuksen keskuksen Cedefopin mukaan (2008) kaikkien EU-maiden kansalaiset pitävät elinikäistä oppimista tärkeänä taloudellisista ja sosiaalisista syistä. Internetin ja tietokoneen käyttötaidot sekä kulttuuri- ja vieraiden kielten osaaminen korostuivat em. kyselyssä. Pääosa kansalaisista (88 %) pitää informaalia oppimista parhaana tapana hankkia uutta tietoa. Nuoret ja hyvin koulutetut ovat poikkeus. Heistä formaali koulujärjestelmä tuottaa parasta osaamista. (Cedefop 2008.) Suomessa lasten ja nuorten koulutus on tuottanut hyviä tuloksia, mutta aikuisten koulutus on edelleen kansainvälisessä vertailussa eriarvoisempaa kuin useissa vertailumaissa (Mäkinen ym. 2005).

15 Koulutusaste on merkittävin yksittäinen selittäjä aikuisten koulutukseen osallistumiseen. Tämä osoittaa sen, että koulutus kasaantuu. (Antikainen 2008.) 4 Kirjallisuudessa elinikäistä oppimista on tarkasteltu koulutusjärjestelmän osana (Aalto ym. 2008, 34). Eurooppalainen koulutusta koskeva viitekehys (EQF, European Qualification Framework) edistää laajempia elinikäisen oppimisen tavoitteita (OPM 2009, 13). Jatkuva opiskelu voidaan nähdä yksilön elämän ja uran pontimena. Oppiminen ja opiskelu muokkaavat identiteettiä ja edistävät uraa. Koulutus ja opiskelu voivat myös tukea työurien pidentämistä ikääntyvässä Suomessa. Tutkimusten mukaan korkeammin koulutetut jäävät eläkkeelle 2-4 vuotta myöhemmin kuin muut ja ovat terveempiä ja kouluttautuvat työvoimasta eniten (Mäkinen ym. 2006, 69). Oblingerin ja Oblingerin (2005) mukaan oppiminen on myös sukupolvikysymys. Oman lisänsä keskusteluun tuo tiedon- ja oppimiskäsityksen ja oppimismenetelmien muutos viime vuosikymmenien aikana luvulla puhuttiin vahvasti teoreettisesti hallitusta työstä ja kokemuksen tärkeydestä, 1990-luvulla keskiössä oli situaatio sekä sosiaalinen konstruktio, ja 2000-luvulla voimistui keskustelu oppimisympäristöistä (mm. virtuaaliympäristöt, blended learning, Salakari 2009). Muutos näyttäytyy myös niin, että työ on oppimista ja oppiminen työtä. Elinikäisen oppimisen diskurssia on viime aikoina värittänyt erityisesti taloudelliset arvot ja länsimaissa nähtävissä oleva työvoimapula, ei niinkään 1970-lukulainen humanistinen arvomaailma tai muutokset oppimisen jäsennyksissä. Oppimisen kehityskaari Sokrates (470 eaa-399 eaa) kysyi: poikani olet oikealla kysyt oikeita kysymyksiä. Oppimisen ja opetuksen muutos voidaan nähdä evolutionaarisena prosessina, jossa uusi paragidma haastaa aiemmat muuttumaan ja löytämään uudet kuhunkin historialliseen hetkeen istuvat sovellukset. Klassikoiden, Pavlov ja Skinner, ajatuksiin perustuva behaviorismi näyttäytyy 2010-luvulla

16 5 esimerkiksi niin, että ositettujen työprosessien harjoittelu voidaan liittää mie- lekkääseen kokonaistoimintaan (ks. kuva 1). Lisääntynyt ymmärrys kognitii- visista prosesseista, situaatiosta ja mahdollisuudet tiedon sekä osaamisen yhsiihen, että oppijakeskeisyys, autenttisuus, yhteisön ja tiedon lähteiden merkitys ovat teisölliseen rakentamiseen virtuaaliympäristöissä ovat vaikuttaneet korostuneet. Illerisin (2004) mukaan oppiminen 2010-luvulle siirryttäessä edelleen liberalisoituu, yksilöllistyy ja yksilön oma vastuu kasvaa elämän edetessä. Taustalla tässä kehityksessä on muutos käsityksessämme tiedosta, opettajan ja oppijan roolissa, yhteisöstä sekä tietotekniikann mahdollistavista uudenlaisista oppimisympäristöistä. KUVA 1. Oppimiseen vaikuttavien näkemysten muutos

17 6 Sukupolvet elinikäisen oppimisen jäsentäjänä Sukupolvi käsitetään yleisemmin ketjuna, jossa eri-ikäiset, nuoret ja vanhemmat, liittyvät monin tavoin toinen toistensa elämänkulkuun. Sukupolvi muodostuu tiettynä ajanjaksona syntyneistä ihmisistä, jotka jakavat samankaltaiset elämänkokemukset ja yhtenäisen kulttuurisen ja koulutuksellisen historian. Sukupolvitutkimuksen uranuurtajana pidetään Karl Mannheimia, joka määritteli 1950-luvun alussa sukupolven kerrokselliseksi ilmiöksi, joka rakentuu alhaalta ylöspäin. Siinä on kolme erilaista kerrosta; biologinen ikäpolvi (samaan aikaan syntyneet), kokemuksellinen sukupolvi (samat historialliset ja yhteiskunnalliset tapahtumat) ja aktualisoitunut sukupolvi (yhteiset tavoitteet, arvot, elämäntapa). (Rinne & Jauhiainen 2006). Sukupolvitutkimus tuli suomalaiseen aikuiskasvatusta käsittelevään tutkimukseen 1990-luvulla samanaikaisesti elämänkaari- ja oppimiskokemustutkimuksen kanssa (Rinne & Jauhiainen 2006). Taulukossa 1 kuvataan sukupolvia kahden eri tutkijan ja kulttuurin kautta. Rinne & Jauhiainen (2006) viittaavat J. P. Roosin uraauurtavaan suomalaisia koskevaan sukupolvitutkimukseen. Oblingerin & Oblingerin (2005) luokittelu on vahvasti sidoksissa yhdysvaltalaiseen sukupolvi- ja oppimista koskevaan tutkimukseen.

18 7 TAULUKKO 1. Sukupolvet oppimisen kontekstissa J. P. Roos (Rinne & Jauhiainen 2006) Sodan, pulan ja kouluttamattomuuden sukupolvi (synt ) koulutus ihanne Pulan, sodan sekä jälleenrakentamisen ja niukkojen koulutusmahdollisuuksien sukupolvi (synt ) Oblinger & Oblinger 2005 Kypsät (synt ) kontrolli ja käskyt, itsensä uhraaminen, auktoriteettien kunnioitus, perhe, yhteisöllisyys, tuhlaus ja teknologia vierasta Oppimiskäsitysten kehityskaari behaviorismi vallitseva: oppijan toivottavan reaktion palkitseminen, opettaja aktiivinen, oppija passiivinen tekemällä oppiminen (Dewey) Oppimishaasteet 2010 luvulla (mukaellen Oblinger & Oblinger 2005, Rinne ym. 2006, Vejar 2008) koulutustaso yleisesti alhaisempi, digitaalinen kuilu, motivaatio ja valmius opiskeluun heikkenee koulutus väline Suuren murroksen ja kasvavien koulutusmahdollisuuksien sukupolvi (synt l) koulutus hyödyke Lähiöiden ja koulutuksen sukupolvi (synt l.alku) koulutus itsestäänselvyys Rock sukupolvi (synt l pv jälkeen) koulutus itsestäänselvyys Suuri ikäluokka Baby boomers (synt ) optimismi, työ tärkeää, vastuullisuus ja korkea työetiikka, kaikki mahdollista, laiskuus ja ikääntyminen epämiellyttävää X sukupolvi (synt ) avainsukupolvi, itsenäisyys, skeptisyys, vapaus, kiinnostus moneen, työn ja elämän tasapaino, red tape, hype vierasta Verkko Y sukupolvi (synt ) toiveikkuus, päättäväisyys, julkinen aktiivisuus, viimeisin teknologia, vanhemmat, hitaus ja negatiivisuus vastenmielistä kognitivismi: oppija informaation prosessoija kokemuksellinen oppiminen; oppija konkreettisen kokemuksen reflektoijana konstruktionismi; situaatio, oppijan aikaisempi tieto ja kokemukset merkityksellisiä blended learning (Salakari 2009) yksi ura ei riitä, kokemus väheksynnästä, ulkonäköpaineet oppimisvalmiudet heikot työn epävarmuus, sitoutumattomuus työhön, parempi palkka, valmius opiskeluun suuri Muutos suhtautumisessa koulutukseen, työhön, teknologiaan ja elämään yleensä on ollut merkittävä 1900-luvun aikana. Myös näkemys oppimisesta ja oppijan roolista on rikastunut, voidaan puhua oppimisparadigman muutoksesta. Oppimista sekä koulutusta ajatellen sukupolven käsite ja sukupolvien väliset erot voidaan ymmärtää useammasta näkökulmasta. Y-sukupolven edustajat ovat tällä hetkellä joko siirtyneet tai siirtymässä toiselta asteelta korkeakouluihin tai työelämään. Työelämässä ja korkeakoulussa henkilöstö edustaa vielä suurta ikäluokkaa tai lähiöiden ja koulutuksen sukupolvea. Oppijat ja opettajat omaavat kokemuksellisesti hyvin erilaisen orientaation

19 8 yhteisestä kohteestaan. Erityisesti oppimisteknologian kehitys luo eriytyneen lähtökohdan oppimiseen ja opetustoimintaan. Sukupolvien välinen ero voi olla 1-2 sukupolven mittainen. Oppijat voivat olla verkkosukupolven edusta- edus- jia ja opettaja suuria ikäluokkia tai opettaja voi olla verkkosukupolven taja ja oppijat suurta ikäluokkaa. Edellä kuvattiin elinikäistä oppimista sukupolviajattelun kautta. Seuraavassa hahmotellaan mallia oppimista elämänkulun eri vaiheissa (kuva 2). Oppi- maan oppimista voidaan pitää ihmisen myötäsyntyisenä ominaisuutena, joka on edellytyksenä koko elämän tapatuvalle oppimiselle. Metakognitiivisten taitojen kehittäminen koko elämän ajan on haaste yksilölle sekä koulutuksen järjestäjille. KUVA 2. Oppimisen ominaispiirteitä elämänkulun eri vaiheissa Kouluoppiminen on perustunut pitkälti formaalin oppimisen varaan. Kor- ja mo- keakouluissa kehityssuuntana on kuitenkin ollut pyrkimys itsenäiseen nenlaisia opiskelumenetelmiä ja tilanteita yhdistelevään opiskeluun (mm. Hämäläinen & Kantola 2002) luvun lopulla eurooppalaisen korkeakou- lualueen vahvistumisen sekä korkeakoulujen pedagogisten kehityshankkei- den myötä oppimista ja oppimisympäristöjä koskeva keskustelu on laajentu-

20 9 nut kaikkia ihmisen elämänvaiheita ja elämänympäristöjä koskevaksi (ks. kuva 2). Eri sukupolvien elämän kestävä oppiminen opettajuuden haasteena elämänohjaustako? Opettajuutta ja kasvattajuutta on tutkittu muun muassa elämänkaareen (lapset, nuoret, aikuiset) tai koulutusjärjestelmään liittyvänä (perus-, II-, korkeaaste) tai sitten opettajuuteen kasvun kautta. Tässä artikkelissa on pohdittu opettajuuteen vaikuttavia tekijöitä oppimisen, sukupolviajattelun sekä elämän eri maailmojen kautta. Näistä näkökulmista tarkasteltuna elinikäisen opettajuuden keskiöön sijoittuu oppija ja hänen koko elämänkulkunsa. Opettajuudessa ohjauksen merkitys kasvaa entisestään. Ohjaus korkeakouluissa on painottunut erityisesti siten, miten korkeakoulut ovat järjestäneet opintojen ohjauspalvelut, miten ne vastaavat opiskelijoiden tarpeita ja ovatko ne kattavia. Ohjauksen tehostamisen tavoitteena on ollut viime vuosina erityisesti vähentää opintojen venymistä ja keskeyttämistä. Euroopan Unionin komission lokakuussa 2000 julkaisemassa elinikäistä oppimista koskevassa muistiossa painotetaan laadukkaiden ja asiakaslähtöisten ohjauspalvelujen saatavuutta kaikissa eri elämänvaiheissa. Palvelujen suunnittelussa korostetaan asiakaslähtöisyyttä. Ohjaus tulisi kytkeytyä opintoihin, urasuunnitteluun sekä henkilökohtaiseen, persoonalliseen ja ammatilliseen kasvuun. (Moitus ym. 2001). Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi ihmisen koko elämän kestävää oppimista ajatellen yhä henkilökohtaisempi ote ohjauksessa on tarpeen niin, että opettajan, ohjaajan on päästävä lähelle oppijan oppimishistoriaa, hänen elämäänsä vahvasti vaikuttaneita kokemuksia. Tarpeen on myös, että opettaja, ohjaaja tunnistaa oman oppimishistoriansa ja opettajuuteensa vahvasti vaikuttaneita tekijöitä.

21 10 Lähteet Antikainen, A. (2000): Onko elinikäinen oppiminen toteutumassa? Futura, 2/2000, Cedefop. (2008): Citizens views on lifelong learning in the 10 new Member States. Report based on the special Eurobarometer 231. Cedefop Panorama series; 150. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. Dehmel, A. (2006): Making European Area of Lifelong Learning Reality? Some Critical Reflections on the European Union s Lifelong Learning Policies. Comparative Education, 42;1, EU:n komissio. (2008): Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Ajantasaiset strategiset puitteet eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle. Bryssel Hämäläinen K., Kantola, I. (2002): Mitä arvioinnit kertovat ammattikorkeakouluista. Teoksessa: Liljander, J. P. (2002). Omalla tiellä. Ammattikorkeakoulujen kymmenen vuotta. Arene. Edita Publishing, Helsinki. Illeris, K. (2004): The Three Dimensions of Learning. Contemporary Learning Theory in the Tension Field Between the Cognitive, the Emotional and the Social. Roskilde University Press. Korhonen, M. (2009): Aikuisten ylemmyydestä lasten huomioonottamiseen -näkökulmia kasvatuskulttuurin muutokseen. Joensuun yliopisto. Psykologian laitos. Saatavissa wwwmuodossa: <URL:http://www.sosiaalitaito.fi/ep/ tiedostot/aikuisen_ ylemmyydesta_lasten_huomioon_ottamiseen.pdf.> Luettu Laukkanen, H. (2006): Ammattitutkinto aikuisiällä Noste-koulutukseen hakeutuminen osana aikuisten elämänkulkua. Saatavissa www-muodossa: <URL:http://www.nosteohjelma.fi/fin/bitmap.asp?R=709.> Luettu Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E., Vuorinen, R. (2001): Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2001. Edita Oyj, Helsinki Oblinger, D. G., Oblinger, J. L. (edit.) ( 2005): Educating the Net Generation. EDUCATE. Saatavissa www-muodossa: <URL: /educatingthenetgen/> OPM. (2005): Elinikäinen oppiminen yliopistoissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:38 OPM. (2009): Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24. Yliopistopaino. Rinne, R. & Jauhiainen, A. (2006): Ikääntyneet sukupolvet, koulutuksen merkitys ja tietoyhteiskunta. Teoksessa: Mäkinen, J., Olkinuora, E., Rinne, R., Suikkanen, A. toim.( 2006). Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. PS-kustannus. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu. Rinne R., Mäkinen, J., Olkinuora, E., & Suikkanen, A. (2006):. Linda ja elinikäisen koulutuksen muuttuvat muodot. Teoksessa: Mäkinen, J., Olkinuora, E., Rinne, R., Suikkanen, A. toim. (2006). Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. PS-kustannus. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu. Tuomisto, J. (2002): Kansansivistäjien kasvattamisesti konsulttien kouluttamiseen? Aikuiskasvatuksen kehitys yliopistollisena oppiaineena. Aikuiskasvatus 4,

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skillsand Jobs- Tulevaisuuden osaajat hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skills Network Komission rahoittamaa temaattista toimintaa Tavoitteena levittää LLP-ohjelman tuloksia, edistää

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

AOTT -mestari täydennyskoulutus

AOTT -mestari täydennyskoulutus AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä?

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Millä tavalla nämä kysymykset liittyvät koulutuksen ja työelämän yhteistyön

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Työelämän ja koulutuksen vuorottelu

Työelämän ja koulutuksen vuorottelu Työelämän ja koulutuksen vuorottelu Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä 15.6.2011 Helsinki Marjo Pääkkö KM, VTK HRD Manager Siemens IT Solutions and Services Oy

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kirjasto oppimisympäristönä

Kirjasto oppimisympäristönä Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot