VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Liisa-Maija Latvala TIEHALLINNON JA SEN VIRKAMIESSIDOSRYHMIEN YHTEISTYÖ TEIDEN YLEISSUUNNITTELUVAIHEESSA Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2006

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu KUVIOLUETTELO 3 TIIVISTELMÄ 4 1. JOHDANTO Taustaa Aiempia tutkimuksia Tiehallinnon arvot Tiehallinnon arvoverkosto Tiesuunnittelun lainsäädännölliset peruslähtökohdat TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen rakenne Haastattelut ja niiden kohdentaminen Tutkimuksen rajaus TIESUUNNITTELUN PERUSTEITA TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Systeemi Funktionaalinen selittäminen Verkostoituminen ja tiimit sekä yhteistyö ja vuorovaikutus Verkostoituminen Verkoston pullonkaulat Vanhaan kehityspolkuun lukkiutuminen Kolme verkostomallia Tiimit Yhteistyö ja vuorovaikutus 38

3 2 5. YLEISSUUNNITTELUPROSESSI Liikennejärjestelmäsuunnittelusta yleissuunnitteluun Yleissuunnitelmatasoisten suunnitelmien sisältö Prosessi lyhyesti Yleissuunnitelma Aluevaraussuunnitelma Yhteistyösuhdeanalyysi YLEISSUUNNITTELUPROSESSIN ARVIONTI Yleissuunnitteluyhteistyö Tiehallinto toimijana Lisäselvityksiä yhteistyöstä Vuorovaikutuksen solmukohdat YHTEENVETO Vastaukset ydinkysymyksiin Teiden suunnittelu tänään Itsearviointi Jatkotutkimukset 92 LÄHTEET 94 LIITTEET 101

4 3 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Tiehallinnon tiepiirit 5 Kuvio 2. Tiehallinnon arvoverkosto ja vuorovaikutuskenttä 10 Kuvio 3. Vaasan tiepiirin alue 15 Kuvio 4. Systeemi 25 Kuvio 5. Tehottoman (a) ja tehokkaan (b) tiimin vuorovaikutusyhteydet 36 Kuvio 6. Liikennejärjestelmäsuunnittelun alkuvaiheet 41 Kuvio 7. Maantien suunnittelun vaiheistus 42 Kuvio 8. Yleissuunnittelun kolme vaihtoehtoa 43 Kuvio 9. Yleissuunnitelmatasoinen suunnitteluprosessi 47 Kuvio 10. Tiehallinnon sidosryhmävuorovaikutus 55

5 4 VAASAN YLIOPISTO Hallintotieteiden tiedekunta Tekijä: Liisa-Maija Latvala Pro gradu -tutkielma: Tiehallinnon ja sen virkamiessidosryhmien yhteistyö teiden yleissuunnitteluvaiheessa Tutkinto: Hallintotieteiden maisteri Oppiaine: Aluetiede Valmistumisvuosi: 2006 Sivumäärä: 107 TIIVISTELMÄ Teiden suunnittelu ja aluekehitys kulkevat rintarinnan aluesuunnittelun toimikentässä luvun ulkoistamistoimenpiteet ovat ohjanneet Tiehallintoa keskittymään ydinkyvykkyyksiensä eli esimerkiksi suunnittelutiedon ja -taidon ylläpitämiseen. Suunnittelutiedon ja -taidon ylläpitäminen tarvitsee tuekseen toimivaa yhteistyötä. Tämän tutkimuksen aihe muodostui Tiehallinnon tarpeesta toimia paremmin yhteistyössä yleissuunnitteluprosessin eri virkamiessidosryhmien kanssa. Pääasiallisina virkamiessidosryhminä nähdään kunnat, maakuntien liitot ja alueellinen ympäristökeskus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tiehallinnon ja sen virkamiessidosryhmien yhteistyötä Vaasan tiepiirin alueella ja erityisesti yleissuunnitteluvaiheessa. Tämän tutkimuksen keskeisimmät tehtävät oli selvittää 1) millainen prosessi yleissuunnitteluvaihe on monitasoisena järjestelmänä, 2) mitkä ovat Tiehallinnon suunnittelujärjestelmän yleissuunnitteluvaiheen vuorovaikutuksen solmukohtia, eli kriittisiä vuorovaikutustilanteita virkamiessidosryhmien osalta ja 3) mikä on suunnitteluprosessin solmukohtien rooli aluekehitysyhteistyössä. Tutkimusaiheen rajaus perustuu systeemiajatteluun. Yleissuunnitteluprosessi kuvataan vaihe vaiheelta sen toiminnallisen rakenteen kautta. Yleissuunnitteluprosessin syvällinen tarkastelu pohjautuu verkostoteoreettisiin aineksiin, sillä suunnitteluyhteistyön kohdalla voidaan puhua suunnitteluverkostosta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Tiehallinnon virkamiessidosryhmiä Vaasan tiepiirin maantieteellisellä alueella. Haastatteluja tehtiin yhteensä kolmetoista kappaletta. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu, jonka läpiviemisen apuna käytettiin lomaketta ja täysin avoimia kysymyksiä. Tämän tutkimuksen kannalta tärkeimpiä tutkimustuloksia olivat haastateltavien sanalliset kommentit haastattelussa läpikäydyistä aiheista. Tämän tutkimuksen keskeisimmät tulokset kertovat, että Tiehallinnon yleissuunnitteluprosessi koetaan osana laajempaa tiesuunnittelukokonaisuutta. Negatiivisessa mielessä kriittisimmät vuorovaikutustilanteet liittyivät tilanteisiin, joissa puhuttiin resurssien olemassaolosta (raha ja aika) ja jakautumisesta valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kriittisen vuorovaikutustilanteesta voi muodostaa myös se, että suunnittelu voidaan kokea tilanteesta riippuen liian pitkäjänteiseksi tai liian lyhytjänteiseksi. Positiivisessa mielessä vuorovaikutustilanteiden onnistumiseen vaikuttavat sidosryhmien luottamus Tiehallintoon toimijana, sekä luontevat ja toimivat henkilökohtaiset suhteet Tiehallinnon edustajien kanssa. Suunnitteluprosessin osalta koettiin, että kaikki toimijat noudattivat yleisesti hyväksyttyjä yhteistyön pelisääntöjä. Suunnitteluprosessin onnistunut läpivienti tuo positiivisia kerrannaisvaikutuksia alueelleen. Epäonnistuneet prosessit taas on syytä tutkia epäonnistumisen välttämiseksi tulevaisuudessa. Yleisellä tasolla sidosryhmät olivat tyytyväisiä tämän hetkiseen suunnitteluyhteistyöhön. Yksityiskohtaisella tasolla oli sellaisia seikkoja joiden toivottiin kehittyvän tulevaisuudessa parempaan suuntaan. Suunnitteluprosessi pyrkii kehittymään voimassa olevan suunnittelukäytännön, lainsäädännön ja rahoituskehysten mukaisesti. Tämä tutkimus voi toimia avustavana työkaluna koko Tiehallinnon ja erityisesti Vaasan tiepiirin suunnittelutoiminnan kehittämisessä. AVAINSANAT: Yhteistyö, vuorovaikutus, verkostot, liikenne-, aluesuunnittelu, aluekehitys

6 5 1. JOHDANTO Tiehallinnon toiminta kuuluu valtion keskushallinnon alaisuuteen erityisesti Liikenneja viestintäministeriön (LVM) toimialaan. Alueelliset tiepiirit vastaavat ministeriön velvollisuuksista omalla alueellaan. Tiepiirien tulee huolehtia, että tieverkko on kunnossa ja liikenne sujuvaa sekä turvallista. Tiepiirien tulee huomioida myös tienpidon ja tien olemassaolon vaikutukset ympäristöön ja ympäröivään tilaan. Täyttääkseen velvollisuutensa tiestön, turvallisuuden ja alueen hyvinvoinnin osilta tiepiirien tulee tehdä paljon yhteistyötä muiden aluehallinnon ja paikallishallinnon toimijoiden kanssa. (Valtiovarainministeriö 2005.) Kuvio 1. Tiehallinnon tiepiirit (Tiehallinto 2006a). Tämän tutkimuksen aihe muodostui Tiehallinnon tarpeesta toimia paremmin yhteistyössä yleissuunnitteluprosessin eri virkamiessidosryhmien kanssa. Yhteistyöprosessi on yksi tutkijoita läpi tieteenalojen kiinnostava aihe. Sitä on tutkittu muun muassa kauppatieteiden, sosiologian, valtio-opin ja sosiaalipsykologian aloilla. Tiehallinnon tiivis virkamiesyhteistyö antaa hyvät strategiset lähtökohdat muiden sidosryhmien ja

7 6 asiakkaiden kanssa tapahtuvalle yhteistyölle. Ikärakenteen luonnollisesti muodostama henkilöstön vaihtumisen vaihe toi hyvän mahdollisuuden Tiehallinnon ja sen virkamiessidosryhmien yhteistyötilanteen tarkastamiseen. Menneisyyden virheistä kuin myös onnistumisista on syytä oppia. Tehokkaan suunnitteluprosessin lähtökohtana ja minimivaatimuksena on, että yhteistyö muiden virkamiessidosryhmien kanssa toimii sujuvasti. 1.1 Taustaa Harvaan asutussa Suomessa tiet ovat merkittävin ja parhaiten eri alueita yhdistävä liikenneväylä. Liikkumisen mahdollistuminen luo ympäröivälle alueelle elinvoimaisuutta ja kehitysedellytyksiä. Tiet parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä ja vaikuttavat yksittäisen ihmisen arkipäiväiseen elämään ja elinympäristön kokemiseen. Tieverkko vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja mahdollisuuteen liikkua. Tiehallinnon tehtävä on vastata Suomen valtion maanteistä, joiden pääoma-arvo on noin puolet kaikkien liikenneväylien (lento-, rata-, vesiliikenne), pääoma-arvosta eli noin 15,1 miljardia euroa. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2006.) Se, että Tiehallinto vastaa maanteistä, tarkoittaa maanteiden käytettävyyden varmistamista, maantieliikenteeseen liittyvän tutkimuksen tuottamista sekä tiellä liikkujien olojen parantamista ja turvaamista. Lisäksi Tiehallinto pyrkii toimillaan tukemaan tasapainoista aluekehitystä. (Tiehallinto 2006a.) Tiehallinto tienpitäjänä on kokenut suuria organisaatiomuutoksia viime vuosikymmenten aikana. Muutos tienpidon organisoinnissa on ollut jatkuvaa jo satojen vuosien ajan. Autoistuminen, talouselämän riippuvuus tieliikenteestä, teiden rakentamisen työllisyysvaikutukset, liikenneturvallisuus ja ympäristölliset sekä yhteiskunnalliset kysymykset ovat vaikuttaneet ja tulevat jatkossa vaikuttamaan Tiehallinnon toimintaan. Tiehallinto elää murrosvaihetta suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa rakenteellisia muutoksia hallinnon alan työn järjestämisessä. 90- luvun ulkoistamistoimenpiteet ovat ohjanneet Tiehallintoa keskittymään ydinkyvykkyyksiensä eli esimerkiksi suunnittelutaidon ja -tiedon ylläpitämiseen. Taidon ja tiedon

8 7 ylläpitäminen tarvitsee tuekseen toimivaa yhteistyötä niin Tiehallinnon sisäisesti, kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Ne Tiehallinnon toiminnot, joita ei ole vielä ulkoistettu ja jotka eivät kuulu sen ydintehtäviin, tullaan ulkoistamaan. Tiehallinnossa ja sidosryhmäorganisaatioissa totuttaudutaan henkilöstövaihdoksiin ja pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin vähenevän henkilöstön työpanoksella. Vuonna 2005 Vaasan tiepiirissä työskenteli vakituisesti 82 henkilöä, vuodelle 2011 arvioitu henkilömäärä on vain 69 henkilöä, eli 13 vähemmän (Tiehallinto 2005). EU-integraatio ja globalisaatio vaikuttavat julkisen sektorin uudistumisen tarpeeseen. Markkinatalouden ohjailemana tarkastellaan kriittisesti bruttokansantuotteen (BKT) osuutta julkisista menoista. Euroopan unionin jäsenvaltioissa julkisten menojen osuus jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:stä on noin 47 %. Suomen osalta julkiset menot kuluttavat noin 50,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. (Aluepolitiikan tila ja tulevaisuus 2004; Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 2005.) Tiehallinnossa tehdyt organisaation rakenteelliset muutokset on pyritty tekemään ennakoiden tulevaisuutta. Murrosvaihetta eletään myös tieverkon ja tieliikenteen osilta. Tiestö rappeutuu nopeammin kuin sitä parannetaan tai rakennetaan uutta. Tämä johtuu siitä, että liikennemäärät maanteillä kasvavat, mutta liikenteen määrärahat vuosi vuodelta vähenevät. Tiellä liikkuva väestö vanhenee ja iäkkäiden suuri määrä aiheuttaa tieliikenteessä uudenlaisia riskitekijöitä. Muuttuvan väestörakenteen mukanaan tuomat ominaispiirteet tulee huomioida ja tarvittavia tiestöä ja sen turvallisuutta koskevia toimenpiteitä tulisi tehdä ripeästi. Laaja-alaiselle ja tehokkaalle suunnitteluosaamiselle on kysyntää. Virkamiesten välinen yhteistyö tulee entistä tärkeämmäksi ja vuorovaikutustaidoilla on käyttöä. Kehittyminen parempaan vaatii muutoksia. Innovatiiviselle yhteisölle on luonnollista olla jatkuvassa muutoksen tilassa. Teiden ja alueiden kehittämisen yhteyteen on muodostunut yhteistyöfoorumeja. Tiesuunnittelu ja aluekehitys kulkevat rintarinnan aluesuunnittelun toimikentässä. Alueiden kehittyminen tai elinvoimaisena säilyttäminen on yksi aluepolitiikan tavoitteista.

9 8 1.2 Aiempia tutkimuksia Yhteistyötä on tutkittu jo 1970 luvulta lähtein useilla tieteenaloilla. Tiehallinto on erityisesti 2000 luvulta lähtien seurannut vuosittain sidosryhmäyhteistyötä. Ensin Tiehallinto keskittyi yksittäisten sidosryhmän tutkimiseen. Tästä esimerkkinä vuonna 2001 Tiehallinnolle valmistunut CAA Consultingin tuottama palvelujen toimittaja tutkimus "Teettämisprosessin kehittämiseksi" käsitteli vain palveluiden toimittajien ja Tiehallinnon yhteistyötä. Myöhemmin Tiehallinto määritteli omat sidosryhmät ja samassa vaiheessa yhteistyötä alettiin tutkia kaikkien sidosryhmien osalta. Vuonna 2003 Tiehallinnossa määriteltiin Tiehallinnon sidosryhmäyhteistyön toimintalinjat (Tiehallinto 2003a). Toimintalinjat muodostettiin silloisten sidosryhmätutkimusten mukaan. Näitä olivat Net Effectin (2003) "Sidosryhmäyhteistyön systematisointiprojektin konsultaatiohankkeen loppuraportti", CAA Consultingin (2003) "Sidosryhmäyhteistyön esiselvitys", Wallinin (2002) "Tiehallinnon sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Tiehallinnon selvityksiä 3/2002" sekä Wallinin (2003) "Tiehallinnon ja poliittisten päättäjien välisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Tiehallinnon selvityksiä 5/2003". Sidosryhmäyhteistyön toimintalinjojen tavoitteena oli ohjata tehokkaan ja systemaattisen yhteistyön käyttöönottoa sidosryhmien kanssa. Toimintalinjoissa esitetään vuorovaikutuksen hallinnan malleja, tavoitteita vuorovaikutuksen muodostamiseksi ja yhteistyömuotojen punnintaa, sekä vastuita yhteistyösuhteiden ylläpitämiseksi. Lisäksi siinä kehotetaan sidosryhmäkohtaisen toimintasuunnitelman tekoon. (Tiehallinto 2003a.) Vuonna 2005 valmistui Tiehallinnon Fennica Consultingilla teettämä Strateginen sidosryhmätutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin Tiehallinnon kaikkien tiepiirien asiakkaiden, toimeksiantajien, yhteistyökumppaneiden, palvelujen tuottajien ja toimittajien mielipiteitä Tiehallinnosta ja sen toiminnasta. Vaasan tiepiirin alueelta vastauksia kyselyyn kertyi 95 kappaletta. Vastauksia olivat antaneet kaikki sidosryhmät. (Fennica Consulting Oy 2005.) Sidosryhmien vastaajista 42 henkilöä kuului samaan joukkoon, joka oli

10 9 haastateltavana tässä tutkimuksessa. Tähän joukkoon kuuluivat alueellinen ympäristökeskus, maakuntien liitot sekä kunnat ja kaupungit. Tässä tutkimuksessa oli mielenkiintoista nähdä ovatko mielipiteet muuttuneet vajaan vuoden sisällä, tai ovatko vastaukset toisen suuntaisia johtuen teemahaastattelun ja kyselylomakkeen eroista. 1.3 Tiehallinnon arvot Arvot, visio ja toimintastrategia muodostavat peruslähtökohdan Tiehallinnon kaikelle toiminnalle. Jokaisessa organisaatiossa on yksilöllistä, missä määrin strategiat ja visiot vaikuttavat todelliseen tapaan toimia. Tiehallinto hoitaa tienpidollista viranomaistointa. Tiehallinto vastaa Suomen maanteistä, sekä ylläpitää ja kehittää koko Suomen kattavaa liikennejärjestelmää. Alueelliset viranomaiset vastaavat kukin omasta alueestaan. Tiehallinto osallistuu aktiivisesti alueiden kehittämiseen tienpidon, tutkimuksen ja kehitystoiminnan kautta. Arvot, visio ja toimintastrategia painottavat vastuullisen aluesuunnittelun ja yhteistyön merkitystä. Tiehallinnon arvoperustan, tulevaisuuden visioiden ja niihin johtavan strategian kautta on perusteltua kiinnittää huomiota enemmän siihen, miten Tiehallinto toimii yhteistyökumppanina jo varhaisella teiden yleissuunnittelutasolla. (Tiehallinto 2006b, 2006c, 2006d.) Tiehallinnon toiminnan tulee perustua sen arvoihin. Arvot keskittyvät seuraaviin teemoihin: yhteiskunnallinen vastuu, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja yhteistyö. Erityisesti yhteiskunnallisen vastuun ja yhteistyön merkitys korostuu alue- ja tiesuunnitteluprosesseissa.(tiehallinto 2006b.) Tiehallinnon visio kertoo, mitä organisaatio haluaa olla tulevaisuudessa. Vuoteen 2007 vision mukaisena lähtökohtana on olla arvostettu suunnan näyttäjä ja vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tarpeisiin vastataan tekemällä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa koko liikennejärjestelmän hyväksi. Tiehallinnon vastuulla on toimia tienpidon asiantuntijana ja luoda työntekijöilleen haasteellinen työilmapiiri yhteiskunnallisesti haasteellisten tehtävien parissa. (Tiehallinto 2006c.) Tiehallinnon toimintastrategia on

11 10 väline, jota käytetään vision saavuttamiseksi. Toimintastrategiassa ja sen toteuttamisessa tulee näkyä arvojen ja arvovalintojen vaikutukset. (Tiehallinto 2006d.) 1.4 Tiehallinnon arvoverkosto Tiehallinnon näkökulmasta arvoverkostolla tarkoitetaan useiden toimijoiden kokoonpanoa, jonka yhteistoiminnan tuotteena on asiakkaan saama lisäarvo. Lisäarvolla tarkoitetaan, että arvoverkoston toimijoiden ja toimintatapojen tulee lisätä asiakkaalle tuotetun palvelun arvoa. Arvo voidaan määritellä laatuna ja rahana. Siksi toimijat ja toimintatavat tulee valita tarkasti. (Tiehallinto 2006 e.) Tiehallinnon arvoverkosto muodostuu yhteistyökumppaneiden, toimeksiantajien ja palvelun tuottajien ketjusta. V u o r o v a i k u t u s Asiakkaat Tiehallinto Yhteistyökumppanit Palvelun tuottajat Toimeksiantajat A r v o v e r k k o Kuvio 2. Tiehallinnon arvoverkosto ja vuorovaikutuskenttä (Tiehallinto 2003b). Tiehallinnon asiakkuusstrategian mukaan Tiehallinnon asiakas on tienkäyttäjä, kuljetusten tarvitsija, viranomaistoiminnan asiakas, tiedontarvitsija, tai mikä hyvänsä taho, jolle Tiehallinto tuottaa palvelua tunnistettuun tarpeeseen. Tiehallinnon henkilökunta, yhteistyökumppanit, palvelujen tuottajat ja toimittajat ovat myös asiakkaita toimiessaan yksityishenkilöinä. Heidän edustamansa yhteisöt voivat toimia asiakkaan asemassa. (Tiehallinto 2003b.) Tiehallinnon yhteistyökumppaneita ovat muutamia mainitakseni

12 11 toiset viranomaiset, media ja järjestöt, eli Tiehallinnon toimintaa edistävät tahot. Toimeksiantajat ovat niitä, jotka asettavat tavoitteita, reunaehtoja ja luovat edellytyksiä. Palveluiden tuottajat ovat niitä joilta Tiehallinto tilaa palveluita ja muita tuotteita. Tässä työssä käsitellään yhteistyökumppaneita, ja niistäkin vain pääasiallisia virkamiesyhteistyökumppaneita teiden yleissuunnittelutasolla. (Tiehallinto 2006e.) 1.5 Tiesuunnittelun lainsäädännölliset peruslähtökohdat Tiehallinnon yhteistyö sen virkamiessidosryhmien kanssa on perinteisistä vuorovaikutustutkimuksen kohteista poikkeavaa siinä, että virkamiesten vuorovaikutuksen järjestämisen vähimmäisvaatimuksista säädetään lailla. Christine Oliver (1990: ) on määritellyt kuusi asiaa, joihin organisaatioiden suhteet perustuvat. Tiehallinnon yhteistyö sen sidosryhmien kanssa perustuu lähtökohtaisesti välttämättömyyteen lainsäädännön vuoksi. Todellisuudessa yhteistyö perustuu paljon muihin syihin. Muita syitä ovat asymmetria, jossa resurssien epätasainen jakautuminen ohjaa heikomman osapuolen yhteistyöhön vahvemman kanssa. Vastavuoroisuus taas nojaa siihen, että saadaan aikaan parempi tulos ympäristöä hyödyntämällä ja hyödyttämällä. Tehokkuus pyrkii parantamaan yhteistyön sisäistä toimintaa. Stabiilisuus pyrkii hallitsemaan ympäristöä ja oikeutus pohjautuu sille, että saavutetaan yhteistyöllä paremmin ympäristön hyväksyntä sellaisille asioille, joita pidetään tärkeinä. Tiehallinto hoitaa julkisen hallinnon palvelutehtävää, joten hyvän hallinnon perusteet kuuluvat toimintaperiaatteisiin (Hallintolaki 434/2003). Hyvän hallinnon perusteiden mukaan hallinnossa asioivia on kohdeltava puolueettomasti ja tasapuolisesti. Palvelun pitää tapahtua niin, että käsittely on asianmukaista asiakkaan näkökulmasta ja, että viranomainen voi tehdä tehtävänsä tuloksellisesti. Viranomaisen on annettava asiakkailleen maksutonta neuvontaa, tietenkin toimivaltansa rajoissa. Viranomaisen on käytettävä selkeää, asiallista ja hyvin ymmärrettävää kieltä. Viranomaisten tulee edistää viranomaisten välistä yhteistyötä ja avustettava pyynnöstä toista viranomaista oman toimivallan rajoissa.

13 12 Uuden maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 1999/132 5 ) myötä esiteltiin alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet joiden ohjeistamana toimitaan alueiden kehittämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslakia on noudatettava alueiden suunnittelun, rakentamisen ja käytön yhteydessä (MRL 2 ). Suunnittelun tavoitteina on "edistää 1) terveellisen, turvallisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä." (MRL 2 ). Kaikki viranomaiset ovat sitoutuneet edistämään toimissaan lain toteutumista. Myös yksityisellä puolella suunnittelun tavoitteet on otettu huomioon palveluita suunniteltaessa. Nykyisin yritysten ja organisaatioiden yhteiskuntavastuullisuutta käytetään imagotekijänä, kilpailuetuna ja mainonnan välineenä. Suunnittelutavoitteilla pyritään pääsemään valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jotka ovat valtioneuvoston asettamat. Alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita joilla on 1) aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; 2) merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai 3) valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtioneuvoston valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on määritelty vuonna Niitä ovat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000.)

14 13 Uuden maantielain (MTL 2005/ ), maantieasetuksen (Asetus maanteistä) ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 6 ja ) myötä on otettu voimakkaammin huomioon suunnitteluprosessin vuorovaikutteisuus. Vuorovaikutteisuus on tärkeää viranomaisten ja kansalaisten välillä. Viranomaisen ja toisen viranomaisen välistä vuorovaikutusta ei voida myöskään vähätellä (MRL 66 ; MTL 27 ). Kansalaisten näkökulmasta viranomaiset voivat näyttäytyä heille yhtenä toimijana. Ottamatta kantaa siihen, onko menetelmä hyvä vai huono, tiesuunnittelun alkuvaihe eli yleissuunnitteluvaihe etenee lähinnä viranomaisneuvottelujen kautta. Viranomaisneuvottelut ovat viranomaisten tekemää yhteistyötä yhteiskunnan palvelemiseksi. Tämä työ käsittelee siis alueellisten viranomaisten välistä yhteistyötä yleissuunnitteluvaiheessa. Euroopan yhteisön yhteinen ympäristölainsäädäntö on kehittynyt pirstaleisesti. Sirpaleinen kehitys vaatii paljon energiaa kansallisilta toimijoilta ottaakseen huomioon uudet lait ja asetukset toiminnassaan. Ympäristölainsäädännön tiukentuminen on lisännyt tarvetta selvittää asioita laajemmin ja perustella tehtyjä ratkaisuja huolellisemmin. Maantielakia ja maankäyttö- ja rakennuslakia tulkitaan yhdessä ympäristölainsäädäntöjen kanssa. Se, miten Tiehallinto tiepitoviranomaisena on pystynyt vastaamaan uuden lainsäädännön mukana tuomiin suunnittelunhaasteisiin, näkyy tämän hetkisissä toimintatavoissa. Tienpitäjän merkitys alueiden kehittämisessä on suuri, joskaan se ei pysty itse yksinään vaikuttamaan kehittymiseen, vaan Tiehallinto tarvitsee rinnalleen vahvoja yhteistyökumppaneita. Vakiintuneesta suunnitteluasemastaan huolimatta Tiehallinnon rooli aluerakenteen kehityksen ohjaajana on supistunut kuntien entistä voimakkaamman kaavoitusmonopolin johdosta. Vastuullisen aluesuunnitteluviranomaisen roolin heikentymisen vuoksi on toimittava entistä huolellisemmin virkamiesyhteistyön syventämiseksi erityisesti kuntien kanssa. Näin kaikki mahdollinen tieto ja osaaminen voidaan valjastaa yhteiskunnan hyötykäyttöön.

15 14 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tiehallinnon ja sen virkamiessidosryhmien yhteistyötä Tiehallinnon Vaasan tiepiirin alueella (kuvio 3). Yhteistyötä tarkastellaan yleisellä ja yksityiskohtaiselle suunnittelulle linjaa antavalla yleissuunnittelutasolla. Tutkielma on laadullinen tutkimus, joka etenee induktiivisesti pyrkimyksenään laajentaa tietoa tutkittavista aiheista. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole selvittää ja säilyttää totuuksia, vaan selvittää koetun todellisuuden ilmiöitä ja tehdä niistä johtopäätöksiä. (Vrt. Harvey 1969: ) Tutkielman aiheen rajaus pohjautuu teorian osalta systeemianalyysiin ja funktionaaliseen selittämiseen. Teoreettinen viitekehys pohjautuu verkostoitumisen ja tiimityön, sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen teorioihin. Tässä tutkimuksessa tutkitaan aluevaraus- ja yleissuunnitelmien monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden osittain kontrolloituja ja osittain dynaamisia systeemejä yhteistyön osalta. Kontrolloidun systeemistä tekee lainsäädäntö ja dynaamisen siitä tekee ihmisen inhimillinen toiminta. Tutkimuksen kolme ydinkysymystä ovat seuraavat: Minkälainen prosessi yleissuunnitteluvaihe on monitasoisena järjestelmänä? Mitkä ovat Tiehallinnon suunnittelujärjestelmän yleissuunnitteluvaiheen vuorovaikutuksen solmukohtia, eli kriittisiä vuorovaikutustilanteita virkamiessidosryhmien osalta? Mikä on suunnitteluprosessin solmukohtien rooli aluekehittämisyhteistyössä? Työn pohjaksi kuvataan millainen prosessi yleissuunnittelu on. Prosessin ohella esitetään virkamiessidosryhmäyhteistyön tahot suhteessa tiesuunnitteluviranomaiseen eli Tiehallintoon. Sidosryhmien määrittämisen jälkeen selvitetään sidosryhmäsuhteiden tämän hetkistä yhteistyötä ja etsitään tutkimuksen avulla yhteistyön kriittisiä pisteitä/ tai solmukohtia, jotka johtavat positiivisiin tai negatiivisiin kokemuksiin. Perinteisesti aluetieteen alalla solmukohdalla tarkoitetaan risteys- tai liitoskohtaa (Haggett, Cliff & Frey 1977: 97). Tässä tutkimuksessa solmukohdat tai toisin sanoen toiminnan kriittiset pisteet ovat niitä yhteistyön ja vuorovaikutuksen tutkittavia tilanteita, jotka toimivat sekä positiivisen että negatiivisen tunteen ja tuloksen luojina.

16 15 Kuvio 3. Vaasan tiepiirin alue (Kuva tuotettu ja muokattu ArcGis karttaohjelmalla Tiehallinnon tietovarastoista etsityistä Esri Shape muodossa olevista tietolähteistä.)

17 16 Viranomais- ja muun sidosryhmäyhteistyön tavanomaisten solmukohtien selvittäminen on tarpeellista siksi, että kyettäisiin havaitsemaan toiminnan kannalta tärkeät yhteistyön vaiheet. Positiiviset solmukohdat viranomais- ja muun sidosryhmäyhteistyön välillä on tarpeen kirjata positiivisen yhteistyöpalautteen aikaansaamiseksi ja yhteisen sosiaalisen pääoman lujittamiseksi. Lisäksi on jo ennalta tärkeää välttää negatiivisten solmukohtien syntyminen. Haastateltavien henkilöiden kokemukset perustuvat subjektiivisiin kokemuksiin. Kokemusten merkitystä ei ole syytä vähätellä niiden subjektiivisuuden vuoksi. Omakohtaisten kokemusten kautta virkamies tai sidosryhmän edustaja määrittelee omaa työskentely-ympäristöänsä. Tutkimuksen rinnalla voi pohtia, onko Tiehallinto matkalla uuden maantielain ja sen myötä maankäyttö- ja rakennuslain asettamia alueidenkäytön suunnittelun tavoitteita ja valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita kohti. 2.1 Tutkimuksen rakenne Tässä tutkielmassa selvitetään millaisia prosesseja Tiehallinnon yleissuunnittelu ja aluevaraussuunnittelu ovat monitasoisina järjestelminä yleissuunnittelussa ja millaista yhteistyö niissä on. Lainsäädäntö ja hallintokulttuuri säännöksineen asettavat suunnittelulle perussäännöt, jonka puitteissa toimia. Tutkimus rajaa monimutkaisimmat vuorovaikutukset ja yhteistyösuhteet ulos valitsemalla tarkasteluun vain virkamiessidosryhmät. Työn alussa tuon esiin tutkimuksen taustaa ja määrittelen tiesuunnittelun perustasoja ja pohjustan työtä teoreettisen viitekehyksen avulla. Sen jälkeen kerrotaan Tiehallinnon yleissuunnitteluprosessista tarkemmin. Yleissuunnitteluprosessin kuvaamisella havainnollistetaan prosessin eteneminen ja tutkimuksessa mukana olevien viranomaissidosryhmien tärkeimmät vaikuttamisvaiheet mahdollisimman selkeästi suhteessa Tiehallintoon. Kuvattuani toiminnallisen prosessin, käytän keräämääni empiiristä aineistoa suunnitteluprosessin yhteistyön tarkasteluun. Kerätty aineisto koskee Tiehallintoa sidosryhmiensä kumppanina yleissuunnitteluyhteistyössä. Tutkimuksessa käsittelen yleissuunni-

18 17 telma- ja aluevaraussuunnitelmatasoiseen suunnitteluun liittyviä teemoja lähinnä sosiaalipsykologiselta kannalta. Empirian pohjalta pyritään kuvailemaan virkamiesten kokemuksia. Suunnitteluverkoston, sen yhteistyön ja kumppanuuden positiivisten ja negatiivisten solmukohtien selvittäminen sekä solmukohtien sisällön kuvaaminen pohjautuu haastatteluihin, joita tehtiin suunnitteluun osallistuvien avainhenkilöiden kanssa teemahaastattelua käyttäen. Tutkimuksessa pyritään esittämään pohdintaa ja päätelmiä havaituista yhteistoiminnan ilmiöistä linkittyneenä teorioiden kanssa. Yleissuunnitteluprosessin yhteistoiminnan tarkastelu on yhteiskunnan ja yksittäisten alueiden kehittymisen näkökulmasta tärkeää. 2.2 Haastattelut ja niiden kohdentaminen Tämän yhteistyötutkimuksen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun toteuttamisen apuna käytettiin lomaketta. Teemahaastattelua kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastatteluksi. Siinä haastattelu kohdistuu ennalta valittuihin teemoihin, mutta kysymyksen muoto ja kysymysten järjestys voi vaihdella. (Hirsjärvi & Hurme 1980: ) Toteutettujen teemahaastattelujen apuvälineenä oli kaksi viisiportaista kyselylomaketta (liite 1 2), joiden osalta tutkimuksen kannalta tärkeimmät vastaukset annettiin sanallisessa muodossa. Lomakkeeseen oli aseteltu vasemmalle negatiivinen väittämä yhteistyön laadusta ja oikealle positiivinen vastakohtainen väittämä. Vastaajat ympyröivät viisiportaiselta asteikolta kumman vaihtoehdon kanssa he olivat enemmän samaa mieltä. Keskimmäinen kohta (3) oli neutraali vastaus kahden väittämän välillä, tai sen saattoi valita, jos asiasta ei ollut mitään mieltä. Numeerisilla vastausvalinnoilla ei ole tutkimuksessa suurta merkitystä, vaan lomakkeessa esitettyjä väittämiä pyydettiin kommentoimaan suullisesti. Lisäksi lopuksi esitettiin täysin avoimia haastattelukysymyksiä selventämään ja varmistamaan tietojen oikeellisuutta. Nämä kysymykset (liite 3) esitettiin suullisesti haastateltavalle, ja siksi haastattelukysymysten muotoseikkoihin ei panostettu paljoa. Kaikki haastattelun vastaukset nauhoitettiin haastateltavien luvalla. Kyselylomakkeen väittämien suullisen kommentoinnin vuoksi

19 18 pystyttiin 1 2 tunnin aikana keskustelemaan yhteistyöstä siten, että aihetta käsiteltiin useasta näkökulmasta eksymättä perimmäisestä aiheesta. Haastattelutilanne rakentui kolmen osion läpikäymisestä (liite 1 3). Osioiden tulokset on kuitenkin nivottu yhteen tulosten analysointivaiheessa. Osiot täydentävät ja varmentavat toinen toisiaan. Haastatteluun päädyttiin siksi, että toimiva kyselylomake olisi vaatinut pikkutarkkaa kysymyksen asettelua ja tämä olisi kasvattanut kysymykset liian pitkiksi ja vaikeaselkoisiksi. Tietoa siitä, miten haastateltava kysymyksen ymmärsi, ei olisi voitu kontrolloida pelkällä lomakkeella. Haastateltavien vastaukset olisivat myös saattaneet supistua matalan vastausmielenkiinnon vuoksi. Haastatteluja varten valmistettiin yksi selventävä lomake (liite 4), jolla pyrittiin kontrolloimaan, että kriittiset termit ymmärretään aina samoin haastateltavasta riippumatta. Viisiportaista kyselylomaketta käytettiin apuna keskustelun ja aihepiirin avautumiselle. Haastattelun kysymykset oli muokattu Markku Sotaraudan, Reija Linnamaan ja Kimmo Viljamaan (1999) toteuttamasta seutuyhteistyökyselyaineistosta. Haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluina haastateltavan työpaikalla. Yhdessä haastattelussa oli mukana kaksi henkilöä haastateltavien omasta toivomuksesta. Heidän vastauksensa käsitettiin kuitenkin yhden henkilön vastaukseksi. Tutkimukseen haastateltavat avainhenkilöt valittiin siten, että heillä oli kokemusta yhteistyöstä Tiehallinnon kanssa teiden suunnitteluun liittyvissä asioissa. Lisäksi heidän täytyi vaikuttaa Vaasan tiepiirin toimialueella ja heidän tuli olla yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Haastattelin yleissuunnittelutason pääasiallisia yhteistyökumppaneita, eli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntaliittojen sekä kuntien virkamiesedustajia. Ympäristökeskuksesta ja maakunnan liitoista haastateltiin yhteensä kuutta henkilöä. Haastateltavat kunnallisten virkamiesten edustajat valittiin sattumanvaraisesti niistä kunnista, joissa oli tapahtunut yleissuunnittelua viimeisten 20 vuoden aikana. Vaihtoehtoisista kunnista oli valittava haastatteluihin niitä kuntia, joissa oli 20 vuoden sisällä hankkeissa vaikuttaneita ihmisiä vielä mukana työelämässä. Haastatteluja tehtiin viidessä eri kunnassa ja heille osoitettiin yhteensä seitsemän haastattelua. Kunnista kahdessa oli alle asukasta ja kahdessa oli yli 30

20 asukasta. Yhdessä kunnassa oli yli , mutta alle asukasta. Haastatteluissa keskityttiin vuorovaikutussuhteissa esille nousseisiin subjektiivisiin kokemuksiin. Haastateltavat halusivat säilyttää yksityisyytensä, mutta toivoivat kuitenkin tutkimuksen tulosten voivan vaikuttaa heidän edustamiensa organisaatioiden peruspriorisointien parempaan huomioon ottamiseen Tiehallinnosta käsin. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että tutkimuksen aihe on tulevaisuuden suunnittelukäytännön kehittymisen kannalta merkityksellinen. Viime vuosina tapahtuneet eläkkeelle siirtymiset ja muut henkilöstömuutokset julkishallinnon organisaatioissa asettivat haasteen tutkimuksen toteuttamiselle, koska oli vaikeaa löytää haastateltavasta kohderyhmästä henkilöitä, joilla on tarpeeksi kokemusta Tiehallinnon kanssa yhteisistä suunnitteluprosesseista, mutta joiden kokemukset eivät olleet kuitenkaan täysin toisen suunnittelukulttuurin ajoilta peräisin. Vaikka tutkimuksessa käsitellään asioita vain kolmentoista virkamiehen haastattelujen perusteella, on syytä olettaa, että samantyyppisiä kannanottoja voisi tulla esille myös haastattelujen ulkopuolelle jääneiltä virkamiehiltä. 2.3 Tutkimuksen rajaus Teiden suunnittelu on prosessi, joka vie vuosia riippuen suunnitteilla olevan hankkeen koosta ja eri intressiryhmien tavoitteiden yhdenmukaisuudesta. Tutkielma on rajattu alueellisesti ja hallinnollisesti Vaasan tiepiirin alueelle. Tiehallinnolla tarkoitetaan tämän tutkimuksen haastatteluvastausten analyysiosassa Vaasan tiepiiriä, ellei erikseen toisin mainita. Tutkielma on rajattu käsittelemään yleissuunnittelun aluevaraus- ja yleissuunnitelmatasoista suunnittelua, jotka esitellään myöhemmin. Suunnittelun tasojen valitseminen oli tarpeellista, koska Tiehallinnolla on olemassa runsaasti erilaisia suunnitteluprosesseja ja suunnittelutasoja, jotka on kehitetty toisistaan poikkeaviin tarkoituksiin nimiensä mukaisesti.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkien kehittäminen RAKENNUSFOORUMI 4.10.2016 Aalto-auditorio, Sähkötalo, Runeberginkatu 1, Helsinki Kaupunkien kehittäminen muuttuvat tarpeet ja ratkaisut METROPOLISEURA ERKKI AALTO METROPOLISEURA Rakennustietosäätiön Rakennusfoorumi

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 19.2.2016 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN Alustava työ- ja arviointisuunnitelma Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen S i v u 1 KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen Muistutus on kaavan käsittelyvaiheissa virallinen ja määräaikana tapahtuva kuulemisen muoto. Se tulee tehdä kaavaehdotuksen nähtävilläpitoajan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot