VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Liisa-Maija Latvala TIEHALLINNON JA SEN VIRKAMIESSIDOSRYHMIEN YHTEISTYÖ TEIDEN YLEISSUUNNITTELUVAIHEESSA Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2006

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu KUVIOLUETTELO 3 TIIVISTELMÄ 4 1. JOHDANTO Taustaa Aiempia tutkimuksia Tiehallinnon arvot Tiehallinnon arvoverkosto Tiesuunnittelun lainsäädännölliset peruslähtökohdat TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen rakenne Haastattelut ja niiden kohdentaminen Tutkimuksen rajaus TIESUUNNITTELUN PERUSTEITA TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Systeemi Funktionaalinen selittäminen Verkostoituminen ja tiimit sekä yhteistyö ja vuorovaikutus Verkostoituminen Verkoston pullonkaulat Vanhaan kehityspolkuun lukkiutuminen Kolme verkostomallia Tiimit Yhteistyö ja vuorovaikutus 38

3 2 5. YLEISSUUNNITTELUPROSESSI Liikennejärjestelmäsuunnittelusta yleissuunnitteluun Yleissuunnitelmatasoisten suunnitelmien sisältö Prosessi lyhyesti Yleissuunnitelma Aluevaraussuunnitelma Yhteistyösuhdeanalyysi YLEISSUUNNITTELUPROSESSIN ARVIONTI Yleissuunnitteluyhteistyö Tiehallinto toimijana Lisäselvityksiä yhteistyöstä Vuorovaikutuksen solmukohdat YHTEENVETO Vastaukset ydinkysymyksiin Teiden suunnittelu tänään Itsearviointi Jatkotutkimukset 92 LÄHTEET 94 LIITTEET 101

4 3 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Tiehallinnon tiepiirit 5 Kuvio 2. Tiehallinnon arvoverkosto ja vuorovaikutuskenttä 10 Kuvio 3. Vaasan tiepiirin alue 15 Kuvio 4. Systeemi 25 Kuvio 5. Tehottoman (a) ja tehokkaan (b) tiimin vuorovaikutusyhteydet 36 Kuvio 6. Liikennejärjestelmäsuunnittelun alkuvaiheet 41 Kuvio 7. Maantien suunnittelun vaiheistus 42 Kuvio 8. Yleissuunnittelun kolme vaihtoehtoa 43 Kuvio 9. Yleissuunnitelmatasoinen suunnitteluprosessi 47 Kuvio 10. Tiehallinnon sidosryhmävuorovaikutus 55

5 4 VAASAN YLIOPISTO Hallintotieteiden tiedekunta Tekijä: Liisa-Maija Latvala Pro gradu -tutkielma: Tiehallinnon ja sen virkamiessidosryhmien yhteistyö teiden yleissuunnitteluvaiheessa Tutkinto: Hallintotieteiden maisteri Oppiaine: Aluetiede Valmistumisvuosi: 2006 Sivumäärä: 107 TIIVISTELMÄ Teiden suunnittelu ja aluekehitys kulkevat rintarinnan aluesuunnittelun toimikentässä luvun ulkoistamistoimenpiteet ovat ohjanneet Tiehallintoa keskittymään ydinkyvykkyyksiensä eli esimerkiksi suunnittelutiedon ja -taidon ylläpitämiseen. Suunnittelutiedon ja -taidon ylläpitäminen tarvitsee tuekseen toimivaa yhteistyötä. Tämän tutkimuksen aihe muodostui Tiehallinnon tarpeesta toimia paremmin yhteistyössä yleissuunnitteluprosessin eri virkamiessidosryhmien kanssa. Pääasiallisina virkamiessidosryhminä nähdään kunnat, maakuntien liitot ja alueellinen ympäristökeskus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tiehallinnon ja sen virkamiessidosryhmien yhteistyötä Vaasan tiepiirin alueella ja erityisesti yleissuunnitteluvaiheessa. Tämän tutkimuksen keskeisimmät tehtävät oli selvittää 1) millainen prosessi yleissuunnitteluvaihe on monitasoisena järjestelmänä, 2) mitkä ovat Tiehallinnon suunnittelujärjestelmän yleissuunnitteluvaiheen vuorovaikutuksen solmukohtia, eli kriittisiä vuorovaikutustilanteita virkamiessidosryhmien osalta ja 3) mikä on suunnitteluprosessin solmukohtien rooli aluekehitysyhteistyössä. Tutkimusaiheen rajaus perustuu systeemiajatteluun. Yleissuunnitteluprosessi kuvataan vaihe vaiheelta sen toiminnallisen rakenteen kautta. Yleissuunnitteluprosessin syvällinen tarkastelu pohjautuu verkostoteoreettisiin aineksiin, sillä suunnitteluyhteistyön kohdalla voidaan puhua suunnitteluverkostosta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Tiehallinnon virkamiessidosryhmiä Vaasan tiepiirin maantieteellisellä alueella. Haastatteluja tehtiin yhteensä kolmetoista kappaletta. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu, jonka läpiviemisen apuna käytettiin lomaketta ja täysin avoimia kysymyksiä. Tämän tutkimuksen kannalta tärkeimpiä tutkimustuloksia olivat haastateltavien sanalliset kommentit haastattelussa läpikäydyistä aiheista. Tämän tutkimuksen keskeisimmät tulokset kertovat, että Tiehallinnon yleissuunnitteluprosessi koetaan osana laajempaa tiesuunnittelukokonaisuutta. Negatiivisessa mielessä kriittisimmät vuorovaikutustilanteet liittyivät tilanteisiin, joissa puhuttiin resurssien olemassaolosta (raha ja aika) ja jakautumisesta valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kriittisen vuorovaikutustilanteesta voi muodostaa myös se, että suunnittelu voidaan kokea tilanteesta riippuen liian pitkäjänteiseksi tai liian lyhytjänteiseksi. Positiivisessa mielessä vuorovaikutustilanteiden onnistumiseen vaikuttavat sidosryhmien luottamus Tiehallintoon toimijana, sekä luontevat ja toimivat henkilökohtaiset suhteet Tiehallinnon edustajien kanssa. Suunnitteluprosessin osalta koettiin, että kaikki toimijat noudattivat yleisesti hyväksyttyjä yhteistyön pelisääntöjä. Suunnitteluprosessin onnistunut läpivienti tuo positiivisia kerrannaisvaikutuksia alueelleen. Epäonnistuneet prosessit taas on syytä tutkia epäonnistumisen välttämiseksi tulevaisuudessa. Yleisellä tasolla sidosryhmät olivat tyytyväisiä tämän hetkiseen suunnitteluyhteistyöhön. Yksityiskohtaisella tasolla oli sellaisia seikkoja joiden toivottiin kehittyvän tulevaisuudessa parempaan suuntaan. Suunnitteluprosessi pyrkii kehittymään voimassa olevan suunnittelukäytännön, lainsäädännön ja rahoituskehysten mukaisesti. Tämä tutkimus voi toimia avustavana työkaluna koko Tiehallinnon ja erityisesti Vaasan tiepiirin suunnittelutoiminnan kehittämisessä. AVAINSANAT: Yhteistyö, vuorovaikutus, verkostot, liikenne-, aluesuunnittelu, aluekehitys

6 5 1. JOHDANTO Tiehallinnon toiminta kuuluu valtion keskushallinnon alaisuuteen erityisesti Liikenneja viestintäministeriön (LVM) toimialaan. Alueelliset tiepiirit vastaavat ministeriön velvollisuuksista omalla alueellaan. Tiepiirien tulee huolehtia, että tieverkko on kunnossa ja liikenne sujuvaa sekä turvallista. Tiepiirien tulee huomioida myös tienpidon ja tien olemassaolon vaikutukset ympäristöön ja ympäröivään tilaan. Täyttääkseen velvollisuutensa tiestön, turvallisuuden ja alueen hyvinvoinnin osilta tiepiirien tulee tehdä paljon yhteistyötä muiden aluehallinnon ja paikallishallinnon toimijoiden kanssa. (Valtiovarainministeriö 2005.) Kuvio 1. Tiehallinnon tiepiirit (Tiehallinto 2006a). Tämän tutkimuksen aihe muodostui Tiehallinnon tarpeesta toimia paremmin yhteistyössä yleissuunnitteluprosessin eri virkamiessidosryhmien kanssa. Yhteistyöprosessi on yksi tutkijoita läpi tieteenalojen kiinnostava aihe. Sitä on tutkittu muun muassa kauppatieteiden, sosiologian, valtio-opin ja sosiaalipsykologian aloilla. Tiehallinnon tiivis virkamiesyhteistyö antaa hyvät strategiset lähtökohdat muiden sidosryhmien ja

7 6 asiakkaiden kanssa tapahtuvalle yhteistyölle. Ikärakenteen luonnollisesti muodostama henkilöstön vaihtumisen vaihe toi hyvän mahdollisuuden Tiehallinnon ja sen virkamiessidosryhmien yhteistyötilanteen tarkastamiseen. Menneisyyden virheistä kuin myös onnistumisista on syytä oppia. Tehokkaan suunnitteluprosessin lähtökohtana ja minimivaatimuksena on, että yhteistyö muiden virkamiessidosryhmien kanssa toimii sujuvasti. 1.1 Taustaa Harvaan asutussa Suomessa tiet ovat merkittävin ja parhaiten eri alueita yhdistävä liikenneväylä. Liikkumisen mahdollistuminen luo ympäröivälle alueelle elinvoimaisuutta ja kehitysedellytyksiä. Tiet parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä ja vaikuttavat yksittäisen ihmisen arkipäiväiseen elämään ja elinympäristön kokemiseen. Tieverkko vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja mahdollisuuteen liikkua. Tiehallinnon tehtävä on vastata Suomen valtion maanteistä, joiden pääoma-arvo on noin puolet kaikkien liikenneväylien (lento-, rata-, vesiliikenne), pääoma-arvosta eli noin 15,1 miljardia euroa. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2006.) Se, että Tiehallinto vastaa maanteistä, tarkoittaa maanteiden käytettävyyden varmistamista, maantieliikenteeseen liittyvän tutkimuksen tuottamista sekä tiellä liikkujien olojen parantamista ja turvaamista. Lisäksi Tiehallinto pyrkii toimillaan tukemaan tasapainoista aluekehitystä. (Tiehallinto 2006a.) Tiehallinto tienpitäjänä on kokenut suuria organisaatiomuutoksia viime vuosikymmenten aikana. Muutos tienpidon organisoinnissa on ollut jatkuvaa jo satojen vuosien ajan. Autoistuminen, talouselämän riippuvuus tieliikenteestä, teiden rakentamisen työllisyysvaikutukset, liikenneturvallisuus ja ympäristölliset sekä yhteiskunnalliset kysymykset ovat vaikuttaneet ja tulevat jatkossa vaikuttamaan Tiehallinnon toimintaan. Tiehallinto elää murrosvaihetta suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa rakenteellisia muutoksia hallinnon alan työn järjestämisessä. 90- luvun ulkoistamistoimenpiteet ovat ohjanneet Tiehallintoa keskittymään ydinkyvykkyyksiensä eli esimerkiksi suunnittelutaidon ja -tiedon ylläpitämiseen. Taidon ja tiedon

8 7 ylläpitäminen tarvitsee tuekseen toimivaa yhteistyötä niin Tiehallinnon sisäisesti, kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Ne Tiehallinnon toiminnot, joita ei ole vielä ulkoistettu ja jotka eivät kuulu sen ydintehtäviin, tullaan ulkoistamaan. Tiehallinnossa ja sidosryhmäorganisaatioissa totuttaudutaan henkilöstövaihdoksiin ja pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin vähenevän henkilöstön työpanoksella. Vuonna 2005 Vaasan tiepiirissä työskenteli vakituisesti 82 henkilöä, vuodelle 2011 arvioitu henkilömäärä on vain 69 henkilöä, eli 13 vähemmän (Tiehallinto 2005). EU-integraatio ja globalisaatio vaikuttavat julkisen sektorin uudistumisen tarpeeseen. Markkinatalouden ohjailemana tarkastellaan kriittisesti bruttokansantuotteen (BKT) osuutta julkisista menoista. Euroopan unionin jäsenvaltioissa julkisten menojen osuus jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:stä on noin 47 %. Suomen osalta julkiset menot kuluttavat noin 50,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. (Aluepolitiikan tila ja tulevaisuus 2004; Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 2005.) Tiehallinnossa tehdyt organisaation rakenteelliset muutokset on pyritty tekemään ennakoiden tulevaisuutta. Murrosvaihetta eletään myös tieverkon ja tieliikenteen osilta. Tiestö rappeutuu nopeammin kuin sitä parannetaan tai rakennetaan uutta. Tämä johtuu siitä, että liikennemäärät maanteillä kasvavat, mutta liikenteen määrärahat vuosi vuodelta vähenevät. Tiellä liikkuva väestö vanhenee ja iäkkäiden suuri määrä aiheuttaa tieliikenteessä uudenlaisia riskitekijöitä. Muuttuvan väestörakenteen mukanaan tuomat ominaispiirteet tulee huomioida ja tarvittavia tiestöä ja sen turvallisuutta koskevia toimenpiteitä tulisi tehdä ripeästi. Laaja-alaiselle ja tehokkaalle suunnitteluosaamiselle on kysyntää. Virkamiesten välinen yhteistyö tulee entistä tärkeämmäksi ja vuorovaikutustaidoilla on käyttöä. Kehittyminen parempaan vaatii muutoksia. Innovatiiviselle yhteisölle on luonnollista olla jatkuvassa muutoksen tilassa. Teiden ja alueiden kehittämisen yhteyteen on muodostunut yhteistyöfoorumeja. Tiesuunnittelu ja aluekehitys kulkevat rintarinnan aluesuunnittelun toimikentässä. Alueiden kehittyminen tai elinvoimaisena säilyttäminen on yksi aluepolitiikan tavoitteista.

9 8 1.2 Aiempia tutkimuksia Yhteistyötä on tutkittu jo 1970 luvulta lähtein useilla tieteenaloilla. Tiehallinto on erityisesti 2000 luvulta lähtien seurannut vuosittain sidosryhmäyhteistyötä. Ensin Tiehallinto keskittyi yksittäisten sidosryhmän tutkimiseen. Tästä esimerkkinä vuonna 2001 Tiehallinnolle valmistunut CAA Consultingin tuottama palvelujen toimittaja tutkimus "Teettämisprosessin kehittämiseksi" käsitteli vain palveluiden toimittajien ja Tiehallinnon yhteistyötä. Myöhemmin Tiehallinto määritteli omat sidosryhmät ja samassa vaiheessa yhteistyötä alettiin tutkia kaikkien sidosryhmien osalta. Vuonna 2003 Tiehallinnossa määriteltiin Tiehallinnon sidosryhmäyhteistyön toimintalinjat (Tiehallinto 2003a). Toimintalinjat muodostettiin silloisten sidosryhmätutkimusten mukaan. Näitä olivat Net Effectin (2003) "Sidosryhmäyhteistyön systematisointiprojektin konsultaatiohankkeen loppuraportti", CAA Consultingin (2003) "Sidosryhmäyhteistyön esiselvitys", Wallinin (2002) "Tiehallinnon sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Tiehallinnon selvityksiä 3/2002" sekä Wallinin (2003) "Tiehallinnon ja poliittisten päättäjien välisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Tiehallinnon selvityksiä 5/2003". Sidosryhmäyhteistyön toimintalinjojen tavoitteena oli ohjata tehokkaan ja systemaattisen yhteistyön käyttöönottoa sidosryhmien kanssa. Toimintalinjoissa esitetään vuorovaikutuksen hallinnan malleja, tavoitteita vuorovaikutuksen muodostamiseksi ja yhteistyömuotojen punnintaa, sekä vastuita yhteistyösuhteiden ylläpitämiseksi. Lisäksi siinä kehotetaan sidosryhmäkohtaisen toimintasuunnitelman tekoon. (Tiehallinto 2003a.) Vuonna 2005 valmistui Tiehallinnon Fennica Consultingilla teettämä Strateginen sidosryhmätutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin Tiehallinnon kaikkien tiepiirien asiakkaiden, toimeksiantajien, yhteistyökumppaneiden, palvelujen tuottajien ja toimittajien mielipiteitä Tiehallinnosta ja sen toiminnasta. Vaasan tiepiirin alueelta vastauksia kyselyyn kertyi 95 kappaletta. Vastauksia olivat antaneet kaikki sidosryhmät. (Fennica Consulting Oy 2005.) Sidosryhmien vastaajista 42 henkilöä kuului samaan joukkoon, joka oli

10 9 haastateltavana tässä tutkimuksessa. Tähän joukkoon kuuluivat alueellinen ympäristökeskus, maakuntien liitot sekä kunnat ja kaupungit. Tässä tutkimuksessa oli mielenkiintoista nähdä ovatko mielipiteet muuttuneet vajaan vuoden sisällä, tai ovatko vastaukset toisen suuntaisia johtuen teemahaastattelun ja kyselylomakkeen eroista. 1.3 Tiehallinnon arvot Arvot, visio ja toimintastrategia muodostavat peruslähtökohdan Tiehallinnon kaikelle toiminnalle. Jokaisessa organisaatiossa on yksilöllistä, missä määrin strategiat ja visiot vaikuttavat todelliseen tapaan toimia. Tiehallinto hoitaa tienpidollista viranomaistointa. Tiehallinto vastaa Suomen maanteistä, sekä ylläpitää ja kehittää koko Suomen kattavaa liikennejärjestelmää. Alueelliset viranomaiset vastaavat kukin omasta alueestaan. Tiehallinto osallistuu aktiivisesti alueiden kehittämiseen tienpidon, tutkimuksen ja kehitystoiminnan kautta. Arvot, visio ja toimintastrategia painottavat vastuullisen aluesuunnittelun ja yhteistyön merkitystä. Tiehallinnon arvoperustan, tulevaisuuden visioiden ja niihin johtavan strategian kautta on perusteltua kiinnittää huomiota enemmän siihen, miten Tiehallinto toimii yhteistyökumppanina jo varhaisella teiden yleissuunnittelutasolla. (Tiehallinto 2006b, 2006c, 2006d.) Tiehallinnon toiminnan tulee perustua sen arvoihin. Arvot keskittyvät seuraaviin teemoihin: yhteiskunnallinen vastuu, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja yhteistyö. Erityisesti yhteiskunnallisen vastuun ja yhteistyön merkitys korostuu alue- ja tiesuunnitteluprosesseissa.(tiehallinto 2006b.) Tiehallinnon visio kertoo, mitä organisaatio haluaa olla tulevaisuudessa. Vuoteen 2007 vision mukaisena lähtökohtana on olla arvostettu suunnan näyttäjä ja vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tarpeisiin vastataan tekemällä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa koko liikennejärjestelmän hyväksi. Tiehallinnon vastuulla on toimia tienpidon asiantuntijana ja luoda työntekijöilleen haasteellinen työilmapiiri yhteiskunnallisesti haasteellisten tehtävien parissa. (Tiehallinto 2006c.) Tiehallinnon toimintastrategia on

11 10 väline, jota käytetään vision saavuttamiseksi. Toimintastrategiassa ja sen toteuttamisessa tulee näkyä arvojen ja arvovalintojen vaikutukset. (Tiehallinto 2006d.) 1.4 Tiehallinnon arvoverkosto Tiehallinnon näkökulmasta arvoverkostolla tarkoitetaan useiden toimijoiden kokoonpanoa, jonka yhteistoiminnan tuotteena on asiakkaan saama lisäarvo. Lisäarvolla tarkoitetaan, että arvoverkoston toimijoiden ja toimintatapojen tulee lisätä asiakkaalle tuotetun palvelun arvoa. Arvo voidaan määritellä laatuna ja rahana. Siksi toimijat ja toimintatavat tulee valita tarkasti. (Tiehallinto 2006 e.) Tiehallinnon arvoverkosto muodostuu yhteistyökumppaneiden, toimeksiantajien ja palvelun tuottajien ketjusta. V u o r o v a i k u t u s Asiakkaat Tiehallinto Yhteistyökumppanit Palvelun tuottajat Toimeksiantajat A r v o v e r k k o Kuvio 2. Tiehallinnon arvoverkosto ja vuorovaikutuskenttä (Tiehallinto 2003b). Tiehallinnon asiakkuusstrategian mukaan Tiehallinnon asiakas on tienkäyttäjä, kuljetusten tarvitsija, viranomaistoiminnan asiakas, tiedontarvitsija, tai mikä hyvänsä taho, jolle Tiehallinto tuottaa palvelua tunnistettuun tarpeeseen. Tiehallinnon henkilökunta, yhteistyökumppanit, palvelujen tuottajat ja toimittajat ovat myös asiakkaita toimiessaan yksityishenkilöinä. Heidän edustamansa yhteisöt voivat toimia asiakkaan asemassa. (Tiehallinto 2003b.) Tiehallinnon yhteistyökumppaneita ovat muutamia mainitakseni

12 11 toiset viranomaiset, media ja järjestöt, eli Tiehallinnon toimintaa edistävät tahot. Toimeksiantajat ovat niitä, jotka asettavat tavoitteita, reunaehtoja ja luovat edellytyksiä. Palveluiden tuottajat ovat niitä joilta Tiehallinto tilaa palveluita ja muita tuotteita. Tässä työssä käsitellään yhteistyökumppaneita, ja niistäkin vain pääasiallisia virkamiesyhteistyökumppaneita teiden yleissuunnittelutasolla. (Tiehallinto 2006e.) 1.5 Tiesuunnittelun lainsäädännölliset peruslähtökohdat Tiehallinnon yhteistyö sen virkamiessidosryhmien kanssa on perinteisistä vuorovaikutustutkimuksen kohteista poikkeavaa siinä, että virkamiesten vuorovaikutuksen järjestämisen vähimmäisvaatimuksista säädetään lailla. Christine Oliver (1990: ) on määritellyt kuusi asiaa, joihin organisaatioiden suhteet perustuvat. Tiehallinnon yhteistyö sen sidosryhmien kanssa perustuu lähtökohtaisesti välttämättömyyteen lainsäädännön vuoksi. Todellisuudessa yhteistyö perustuu paljon muihin syihin. Muita syitä ovat asymmetria, jossa resurssien epätasainen jakautuminen ohjaa heikomman osapuolen yhteistyöhön vahvemman kanssa. Vastavuoroisuus taas nojaa siihen, että saadaan aikaan parempi tulos ympäristöä hyödyntämällä ja hyödyttämällä. Tehokkuus pyrkii parantamaan yhteistyön sisäistä toimintaa. Stabiilisuus pyrkii hallitsemaan ympäristöä ja oikeutus pohjautuu sille, että saavutetaan yhteistyöllä paremmin ympäristön hyväksyntä sellaisille asioille, joita pidetään tärkeinä. Tiehallinto hoitaa julkisen hallinnon palvelutehtävää, joten hyvän hallinnon perusteet kuuluvat toimintaperiaatteisiin (Hallintolaki 434/2003). Hyvän hallinnon perusteiden mukaan hallinnossa asioivia on kohdeltava puolueettomasti ja tasapuolisesti. Palvelun pitää tapahtua niin, että käsittely on asianmukaista asiakkaan näkökulmasta ja, että viranomainen voi tehdä tehtävänsä tuloksellisesti. Viranomaisen on annettava asiakkailleen maksutonta neuvontaa, tietenkin toimivaltansa rajoissa. Viranomaisen on käytettävä selkeää, asiallista ja hyvin ymmärrettävää kieltä. Viranomaisten tulee edistää viranomaisten välistä yhteistyötä ja avustettava pyynnöstä toista viranomaista oman toimivallan rajoissa.

13 12 Uuden maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 1999/132 5 ) myötä esiteltiin alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet joiden ohjeistamana toimitaan alueiden kehittämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslakia on noudatettava alueiden suunnittelun, rakentamisen ja käytön yhteydessä (MRL 2 ). Suunnittelun tavoitteina on "edistää 1) terveellisen, turvallisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä." (MRL 2 ). Kaikki viranomaiset ovat sitoutuneet edistämään toimissaan lain toteutumista. Myös yksityisellä puolella suunnittelun tavoitteet on otettu huomioon palveluita suunniteltaessa. Nykyisin yritysten ja organisaatioiden yhteiskuntavastuullisuutta käytetään imagotekijänä, kilpailuetuna ja mainonnan välineenä. Suunnittelutavoitteilla pyritään pääsemään valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jotka ovat valtioneuvoston asettamat. Alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita joilla on 1) aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; 2) merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai 3) valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtioneuvoston valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on määritelty vuonna Niitä ovat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000.)

14 13 Uuden maantielain (MTL 2005/ ), maantieasetuksen (Asetus maanteistä) ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 6 ja ) myötä on otettu voimakkaammin huomioon suunnitteluprosessin vuorovaikutteisuus. Vuorovaikutteisuus on tärkeää viranomaisten ja kansalaisten välillä. Viranomaisen ja toisen viranomaisen välistä vuorovaikutusta ei voida myöskään vähätellä (MRL 66 ; MTL 27 ). Kansalaisten näkökulmasta viranomaiset voivat näyttäytyä heille yhtenä toimijana. Ottamatta kantaa siihen, onko menetelmä hyvä vai huono, tiesuunnittelun alkuvaihe eli yleissuunnitteluvaihe etenee lähinnä viranomaisneuvottelujen kautta. Viranomaisneuvottelut ovat viranomaisten tekemää yhteistyötä yhteiskunnan palvelemiseksi. Tämä työ käsittelee siis alueellisten viranomaisten välistä yhteistyötä yleissuunnitteluvaiheessa. Euroopan yhteisön yhteinen ympäristölainsäädäntö on kehittynyt pirstaleisesti. Sirpaleinen kehitys vaatii paljon energiaa kansallisilta toimijoilta ottaakseen huomioon uudet lait ja asetukset toiminnassaan. Ympäristölainsäädännön tiukentuminen on lisännyt tarvetta selvittää asioita laajemmin ja perustella tehtyjä ratkaisuja huolellisemmin. Maantielakia ja maankäyttö- ja rakennuslakia tulkitaan yhdessä ympäristölainsäädäntöjen kanssa. Se, miten Tiehallinto tiepitoviranomaisena on pystynyt vastaamaan uuden lainsäädännön mukana tuomiin suunnittelunhaasteisiin, näkyy tämän hetkisissä toimintatavoissa. Tienpitäjän merkitys alueiden kehittämisessä on suuri, joskaan se ei pysty itse yksinään vaikuttamaan kehittymiseen, vaan Tiehallinto tarvitsee rinnalleen vahvoja yhteistyökumppaneita. Vakiintuneesta suunnitteluasemastaan huolimatta Tiehallinnon rooli aluerakenteen kehityksen ohjaajana on supistunut kuntien entistä voimakkaamman kaavoitusmonopolin johdosta. Vastuullisen aluesuunnitteluviranomaisen roolin heikentymisen vuoksi on toimittava entistä huolellisemmin virkamiesyhteistyön syventämiseksi erityisesti kuntien kanssa. Näin kaikki mahdollinen tieto ja osaaminen voidaan valjastaa yhteiskunnan hyötykäyttöön.

15 14 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tiehallinnon ja sen virkamiessidosryhmien yhteistyötä Tiehallinnon Vaasan tiepiirin alueella (kuvio 3). Yhteistyötä tarkastellaan yleisellä ja yksityiskohtaiselle suunnittelulle linjaa antavalla yleissuunnittelutasolla. Tutkielma on laadullinen tutkimus, joka etenee induktiivisesti pyrkimyksenään laajentaa tietoa tutkittavista aiheista. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole selvittää ja säilyttää totuuksia, vaan selvittää koetun todellisuuden ilmiöitä ja tehdä niistä johtopäätöksiä. (Vrt. Harvey 1969: ) Tutkielman aiheen rajaus pohjautuu teorian osalta systeemianalyysiin ja funktionaaliseen selittämiseen. Teoreettinen viitekehys pohjautuu verkostoitumisen ja tiimityön, sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen teorioihin. Tässä tutkimuksessa tutkitaan aluevaraus- ja yleissuunnitelmien monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden osittain kontrolloituja ja osittain dynaamisia systeemejä yhteistyön osalta. Kontrolloidun systeemistä tekee lainsäädäntö ja dynaamisen siitä tekee ihmisen inhimillinen toiminta. Tutkimuksen kolme ydinkysymystä ovat seuraavat: Minkälainen prosessi yleissuunnitteluvaihe on monitasoisena järjestelmänä? Mitkä ovat Tiehallinnon suunnittelujärjestelmän yleissuunnitteluvaiheen vuorovaikutuksen solmukohtia, eli kriittisiä vuorovaikutustilanteita virkamiessidosryhmien osalta? Mikä on suunnitteluprosessin solmukohtien rooli aluekehittämisyhteistyössä? Työn pohjaksi kuvataan millainen prosessi yleissuunnittelu on. Prosessin ohella esitetään virkamiessidosryhmäyhteistyön tahot suhteessa tiesuunnitteluviranomaiseen eli Tiehallintoon. Sidosryhmien määrittämisen jälkeen selvitetään sidosryhmäsuhteiden tämän hetkistä yhteistyötä ja etsitään tutkimuksen avulla yhteistyön kriittisiä pisteitä/ tai solmukohtia, jotka johtavat positiivisiin tai negatiivisiin kokemuksiin. Perinteisesti aluetieteen alalla solmukohdalla tarkoitetaan risteys- tai liitoskohtaa (Haggett, Cliff & Frey 1977: 97). Tässä tutkimuksessa solmukohdat tai toisin sanoen toiminnan kriittiset pisteet ovat niitä yhteistyön ja vuorovaikutuksen tutkittavia tilanteita, jotka toimivat sekä positiivisen että negatiivisen tunteen ja tuloksen luojina.

16 15 Kuvio 3. Vaasan tiepiirin alue (Kuva tuotettu ja muokattu ArcGis karttaohjelmalla Tiehallinnon tietovarastoista etsityistä Esri Shape muodossa olevista tietolähteistä.)

17 16 Viranomais- ja muun sidosryhmäyhteistyön tavanomaisten solmukohtien selvittäminen on tarpeellista siksi, että kyettäisiin havaitsemaan toiminnan kannalta tärkeät yhteistyön vaiheet. Positiiviset solmukohdat viranomais- ja muun sidosryhmäyhteistyön välillä on tarpeen kirjata positiivisen yhteistyöpalautteen aikaansaamiseksi ja yhteisen sosiaalisen pääoman lujittamiseksi. Lisäksi on jo ennalta tärkeää välttää negatiivisten solmukohtien syntyminen. Haastateltavien henkilöiden kokemukset perustuvat subjektiivisiin kokemuksiin. Kokemusten merkitystä ei ole syytä vähätellä niiden subjektiivisuuden vuoksi. Omakohtaisten kokemusten kautta virkamies tai sidosryhmän edustaja määrittelee omaa työskentely-ympäristöänsä. Tutkimuksen rinnalla voi pohtia, onko Tiehallinto matkalla uuden maantielain ja sen myötä maankäyttö- ja rakennuslain asettamia alueidenkäytön suunnittelun tavoitteita ja valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita kohti. 2.1 Tutkimuksen rakenne Tässä tutkielmassa selvitetään millaisia prosesseja Tiehallinnon yleissuunnittelu ja aluevaraussuunnittelu ovat monitasoisina järjestelminä yleissuunnittelussa ja millaista yhteistyö niissä on. Lainsäädäntö ja hallintokulttuuri säännöksineen asettavat suunnittelulle perussäännöt, jonka puitteissa toimia. Tutkimus rajaa monimutkaisimmat vuorovaikutukset ja yhteistyösuhteet ulos valitsemalla tarkasteluun vain virkamiessidosryhmät. Työn alussa tuon esiin tutkimuksen taustaa ja määrittelen tiesuunnittelun perustasoja ja pohjustan työtä teoreettisen viitekehyksen avulla. Sen jälkeen kerrotaan Tiehallinnon yleissuunnitteluprosessista tarkemmin. Yleissuunnitteluprosessin kuvaamisella havainnollistetaan prosessin eteneminen ja tutkimuksessa mukana olevien viranomaissidosryhmien tärkeimmät vaikuttamisvaiheet mahdollisimman selkeästi suhteessa Tiehallintoon. Kuvattuani toiminnallisen prosessin, käytän keräämääni empiiristä aineistoa suunnitteluprosessin yhteistyön tarkasteluun. Kerätty aineisto koskee Tiehallintoa sidosryhmiensä kumppanina yleissuunnitteluyhteistyössä. Tutkimuksessa käsittelen yleissuunni-

18 17 telma- ja aluevaraussuunnitelmatasoiseen suunnitteluun liittyviä teemoja lähinnä sosiaalipsykologiselta kannalta. Empirian pohjalta pyritään kuvailemaan virkamiesten kokemuksia. Suunnitteluverkoston, sen yhteistyön ja kumppanuuden positiivisten ja negatiivisten solmukohtien selvittäminen sekä solmukohtien sisällön kuvaaminen pohjautuu haastatteluihin, joita tehtiin suunnitteluun osallistuvien avainhenkilöiden kanssa teemahaastattelua käyttäen. Tutkimuksessa pyritään esittämään pohdintaa ja päätelmiä havaituista yhteistoiminnan ilmiöistä linkittyneenä teorioiden kanssa. Yleissuunnitteluprosessin yhteistoiminnan tarkastelu on yhteiskunnan ja yksittäisten alueiden kehittymisen näkökulmasta tärkeää. 2.2 Haastattelut ja niiden kohdentaminen Tämän yhteistyötutkimuksen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun toteuttamisen apuna käytettiin lomaketta. Teemahaastattelua kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastatteluksi. Siinä haastattelu kohdistuu ennalta valittuihin teemoihin, mutta kysymyksen muoto ja kysymysten järjestys voi vaihdella. (Hirsjärvi & Hurme 1980: ) Toteutettujen teemahaastattelujen apuvälineenä oli kaksi viisiportaista kyselylomaketta (liite 1 2), joiden osalta tutkimuksen kannalta tärkeimmät vastaukset annettiin sanallisessa muodossa. Lomakkeeseen oli aseteltu vasemmalle negatiivinen väittämä yhteistyön laadusta ja oikealle positiivinen vastakohtainen väittämä. Vastaajat ympyröivät viisiportaiselta asteikolta kumman vaihtoehdon kanssa he olivat enemmän samaa mieltä. Keskimmäinen kohta (3) oli neutraali vastaus kahden väittämän välillä, tai sen saattoi valita, jos asiasta ei ollut mitään mieltä. Numeerisilla vastausvalinnoilla ei ole tutkimuksessa suurta merkitystä, vaan lomakkeessa esitettyjä väittämiä pyydettiin kommentoimaan suullisesti. Lisäksi lopuksi esitettiin täysin avoimia haastattelukysymyksiä selventämään ja varmistamaan tietojen oikeellisuutta. Nämä kysymykset (liite 3) esitettiin suullisesti haastateltavalle, ja siksi haastattelukysymysten muotoseikkoihin ei panostettu paljoa. Kaikki haastattelun vastaukset nauhoitettiin haastateltavien luvalla. Kyselylomakkeen väittämien suullisen kommentoinnin vuoksi

19 18 pystyttiin 1 2 tunnin aikana keskustelemaan yhteistyöstä siten, että aihetta käsiteltiin useasta näkökulmasta eksymättä perimmäisestä aiheesta. Haastattelutilanne rakentui kolmen osion läpikäymisestä (liite 1 3). Osioiden tulokset on kuitenkin nivottu yhteen tulosten analysointivaiheessa. Osiot täydentävät ja varmentavat toinen toisiaan. Haastatteluun päädyttiin siksi, että toimiva kyselylomake olisi vaatinut pikkutarkkaa kysymyksen asettelua ja tämä olisi kasvattanut kysymykset liian pitkiksi ja vaikeaselkoisiksi. Tietoa siitä, miten haastateltava kysymyksen ymmärsi, ei olisi voitu kontrolloida pelkällä lomakkeella. Haastateltavien vastaukset olisivat myös saattaneet supistua matalan vastausmielenkiinnon vuoksi. Haastatteluja varten valmistettiin yksi selventävä lomake (liite 4), jolla pyrittiin kontrolloimaan, että kriittiset termit ymmärretään aina samoin haastateltavasta riippumatta. Viisiportaista kyselylomaketta käytettiin apuna keskustelun ja aihepiirin avautumiselle. Haastattelun kysymykset oli muokattu Markku Sotaraudan, Reija Linnamaan ja Kimmo Viljamaan (1999) toteuttamasta seutuyhteistyökyselyaineistosta. Haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluina haastateltavan työpaikalla. Yhdessä haastattelussa oli mukana kaksi henkilöä haastateltavien omasta toivomuksesta. Heidän vastauksensa käsitettiin kuitenkin yhden henkilön vastaukseksi. Tutkimukseen haastateltavat avainhenkilöt valittiin siten, että heillä oli kokemusta yhteistyöstä Tiehallinnon kanssa teiden suunnitteluun liittyvissä asioissa. Lisäksi heidän täytyi vaikuttaa Vaasan tiepiirin toimialueella ja heidän tuli olla yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Haastattelin yleissuunnittelutason pääasiallisia yhteistyökumppaneita, eli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntaliittojen sekä kuntien virkamiesedustajia. Ympäristökeskuksesta ja maakunnan liitoista haastateltiin yhteensä kuutta henkilöä. Haastateltavat kunnallisten virkamiesten edustajat valittiin sattumanvaraisesti niistä kunnista, joissa oli tapahtunut yleissuunnittelua viimeisten 20 vuoden aikana. Vaihtoehtoisista kunnista oli valittava haastatteluihin niitä kuntia, joissa oli 20 vuoden sisällä hankkeissa vaikuttaneita ihmisiä vielä mukana työelämässä. Haastatteluja tehtiin viidessä eri kunnassa ja heille osoitettiin yhteensä seitsemän haastattelua. Kunnista kahdessa oli alle asukasta ja kahdessa oli yli 30

20 asukasta. Yhdessä kunnassa oli yli , mutta alle asukasta. Haastatteluissa keskityttiin vuorovaikutussuhteissa esille nousseisiin subjektiivisiin kokemuksiin. Haastateltavat halusivat säilyttää yksityisyytensä, mutta toivoivat kuitenkin tutkimuksen tulosten voivan vaikuttaa heidän edustamiensa organisaatioiden peruspriorisointien parempaan huomioon ottamiseen Tiehallinnosta käsin. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että tutkimuksen aihe on tulevaisuuden suunnittelukäytännön kehittymisen kannalta merkityksellinen. Viime vuosina tapahtuneet eläkkeelle siirtymiset ja muut henkilöstömuutokset julkishallinnon organisaatioissa asettivat haasteen tutkimuksen toteuttamiselle, koska oli vaikeaa löytää haastateltavasta kohderyhmästä henkilöitä, joilla on tarpeeksi kokemusta Tiehallinnon kanssa yhteisistä suunnitteluprosesseista, mutta joiden kokemukset eivät olleet kuitenkaan täysin toisen suunnittelukulttuurin ajoilta peräisin. Vaikka tutkimuksessa käsitellään asioita vain kolmentoista virkamiehen haastattelujen perusteella, on syytä olettaa, että samantyyppisiä kannanottoja voisi tulla esille myös haastattelujen ulkopuolelle jääneiltä virkamiehiltä. 2.3 Tutkimuksen rajaus Teiden suunnittelu on prosessi, joka vie vuosia riippuen suunnitteilla olevan hankkeen koosta ja eri intressiryhmien tavoitteiden yhdenmukaisuudesta. Tutkielma on rajattu alueellisesti ja hallinnollisesti Vaasan tiepiirin alueelle. Tiehallinnolla tarkoitetaan tämän tutkimuksen haastatteluvastausten analyysiosassa Vaasan tiepiiriä, ellei erikseen toisin mainita. Tutkielma on rajattu käsittelemään yleissuunnittelun aluevaraus- ja yleissuunnitelmatasoista suunnittelua, jotka esitellään myöhemmin. Suunnittelun tasojen valitseminen oli tarpeellista, koska Tiehallinnolla on olemassa runsaasti erilaisia suunnitteluprosesseja ja suunnittelutasoja, jotka on kehitetty toisistaan poikkeaviin tarkoituksiin nimiensä mukaisesti.

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot