Siilinjärven kunta. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siilinjärven kunta. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 2017"

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2

3 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kansikuva: Jännevirran sillan yleissuunnitelma Havainnekuvan taitto: Konserni- ja maankäyttöpalvelut Alkuperäiset kuvat: Destia Oy ja Pontek Oy

4 Sisällysluettelo ESIPUHE YLEISET LÄHTÖKOHDAT Väestö Työttömyys Työpaikat Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kunnan henkilöstö Sisäinen valvonta KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus Visio Strategiset suunnat ja päämäärät Arvot TULOSLASKELMAOSA Tulot ja menot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Taloussuunnitelma Talouden tasapainottamisohjelma RAHOITUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit Hallinto- ja viestintäpalvelut Elinkeinopalvelut Henkilöstöpalvelut Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Kaavoitus Joukkoliikenne TALOUS- JA TUKIPALVELUT Talous- ja tukipalveluiden hallinto Tilintarkastus Talouspalvelut Muut tukipalvelut Tietotekniikkapalvelut Pelastustoimi Ruoka- ja puhtauspalvelut Maaseutuhallinto Ympäristöterveyspalvelut

5 5.3 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kansalaisopisto Kirjasto Liikuntapalvelut Nuoriso- ja kulttuuripalvelut TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Kuntatekniikka Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yksityistieasiat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Hoiva- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut KONSERNIBUDJETTI Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet INVESTOINTIOSA

6 Esipuhe Koko Suomen taloudellinen tilanne on edelleen enemmän kuin haastava. Suomen talous tarvitsee parannuskeinoja, mitä ne sitten ovatkaan. Työllisyyden heikkeneminen jo kuluvan vuoden kesällä indikoi vaikeaa työllisyystilannetta koko talveksi. Suomessa tarvitaan työpaikkoja ja erityisesti teollisia työpaikkoja lisää. Julkinen talous on todella kireällä, tarvitaan tehostamisesta niin valtiolla kuin kunnissa. Pitää muistaa, että kasvava yksityinen sektori on aina tarvittu talouden kasvuun, niin se on 2010-luvullakin. Kuluvana vuonna 2014 käynnistyi VM:n asettama erityinen kuntarakenneselvitys Siilinjärven, Suonenjoen ja Kuopion kesken. Työryhmät ovat työstäneet asioita koko syksyn. Selvitys valmistuu tammikuun 2015 loppuun, jonka jälkeen keväällä 2015 kuntien valtuustot tekevät omat päätökset selvityksen pohjalta. Sote-uudistus eteni maakunnassa niin, että maakunnallisen tuotanto-organisaation suunnittelu käynnistyy maakunta liiton johdolla vielä ennen vuoden vaihdetta. Lukio -uudistuksessa tavoitteena on säilyttää oma lukio. Eri vaihtoehdot mahdollisen uuden lain järjestämisvastuusta selvitetään vuoden 2015 kevään aikana. Siilinjärvellä olemme toteuttaneet kuntastrategiaamme varsin hyvin. Varsinkin elinkeinojen kehittäminen on edennyt pitkäjänteisellä työllä Suomen taloustilanteesta huolimatta erinomaiseen suuntaan. Yritysinvestoinnit ovat olleet vuodessa n. 200 milj. euroa ja työpaikat lisääntyvät jopa 300:lla. Kunnan kasvun mahdollistamiseen on tehty paljon työtä kaavoituksessa ja maapolitiikassa. Väestön kasvu on kunnassamme hiipunut ja tulevina kahtena vuotena ei ole näköpiirisää isoa väestön kasvua. Päinvastoin olemme linjanneet, että etenemme valtuustokauden lopun maltillisemmalla kasvulla. Investoinnit pienevät, raakamaan ostot jäävät minimiin ja uusien asuntoalueiden avaamista rajoitetaan. Kunnan peruspalvelut ovat edelleen kilpailukykyisiä monella mittarilla mitattuna. Myös henkilöstötavoitteet ovat menneet oikeaan suuntaan, sairauspoissaolojen määrä on edelleen laskevassa trendissä. Kunnan talous on tosi tiukalla nyt ja koko kuluvan valtuustokauden ajan. Nyt tarvitaan yhteistä näkemystä suurten asioiden päättämisessä. Kuntatalouden haasteet on meillä havaittu jo parin vuoden ajan, koska toimenpiteitä on suunniteltu ja toteutettu. Suurin haaste koko kuntakentässä ja ennen kaikkea Siilinjärvellä on tulopohjan pettäminen. Siilinjärven palveluiden tehokkuus on todistettavasti huomattu mm. kuntarakenneselvityksessä. Tuloveroa korotettiin vuodelle 2014, jolla on ollut positiivisia vaikutuksia tulopohjan vahvistamiseen. Toisaalta Suomen talouden alamäki heikentää kaiken kaikkiaan verotulojen kasvua. Valtion lupaukset kuntien tehtävien ja normien vähentämiseksi on jäänyt kauniiksi puheiksi ilman päätöksiä. Seuraavina vuosina kunnan toimintakatteen kasvu pitää saada pysyvästi alle 3 %. Kunnanhallitus asetti syyskuussa talousarvion toimintakatteelle tiukan raamin. Talousarvion valmistelussa raamiin ei päästy, vaan raami ylittyi 2,3 milj. euroa. Raamiin pääsemiseksi kunnanhallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, jonka tavoitteena on karsia kuluja tuo 2,3 milj. euroa. Talousarvio on tehty näin ollen raamin mukaiseksi olettaen, että yt-neuvotteluissa päästään tavoitteeseen. Meidän pitää muistaa, että tarvitsemme edelleen innovatiivista suunnittelua ja toteutusta tuottavuuden lisäämiseksi seuraavien kahden - kolmen vuoden aikana. Tiukka talousarvio kuitenkin palvelut säilyvät Talousarvioesitys kokonaisuutena säilyttävät palvelut ja palveluverkoston. Investointitaso pudotetaan 10 milj. eurosta 6 milj. euroon. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilytetään entisellään ja vesimaksuihin ei tule korotuksia. 3

7 Talousarvioehdotuksen mukaan vuoden 2015 alijäämä tulee olemaan noin -4,2 milj. euroa. Vuosikate muodostuu positiiviseksi +1,9 milj. euroa. Vuoden 2015 poistojen määrä tulee olemaan n. 6,0 milj. euroa. Nettoinvestointien määrä on noin 6,3 milj. euroa, joka sisältää useita pienehköjä investointeja. Nettovelkamäärä kasvaa noin 4,3 milj. euroa, joten lainamäärä tulee olemaan 62,7 milj. euroa ja lainaa on noin euroa/asukas. Verotulot tulevat olemaan n. 85,6 milj. euroa, jossa on kasvua kuluvan vuoden ennusteeseen 0,1 prosenttia. Valtionosuudet vähenevät -1,2 %, ollen yhteensä 26,2 milj. euroa. On muistettava, että valtio on vähentänyt kuntien valtionosuuksia useana vuotena peräkkäin, joka on merkittävin seikka kuntien talouden heikkenemisessä. Kunnan ulkoiset toimintamenot ovat talousarviossa 128,7 milj. euroa (124,4 milj. euroa vuonna 2014) ja toimintakate on 109,7 milj. euroa, jossa on heikkenemistä edelliseen vuoteen 4,1 %. Palvelualueiden osalta ulkoisten toimintamenojen muutosprosentit, ovat seuraavat: Konserni- ja maankäyttöpalvelut -0,5 Talous- ja tukipalvelut 0,0 Sivistyspalvelut -1,0 Tekniset palvelut +0,3 Sosiaali- ja terveyspalvelut +7,3 Koko kunta +3,5 Henkilöstökulut ovat Siilinjärven kunnassa 58,2 milj. euroa (58,7 milj. euroa vuonna 2014), palveluiden ostot ovat 59,2 milj. euroa (55,6 milj. euroa vuonna 2014). Nettoinvestointien määrä vuonna 2015 on 6,3 milj. euroa, joka sisältää korjaus- ja perusparannusinvestointeja ja yleisen infran parantamista. Suurimpana Kasurilan esiopetuksen / koulun viipaleen pystytys. Elinkeinojen kehittämiseen vuonna 2015 investoimme euroa ja maanhankintaan on varattu rahaa euroa. Vuosi 2015 Kunnan koko organisaatiossa on tehty paljon tuottavuutta lisääviä päätöksiä ja kehittämistä. Henkilömäärä on laskevassa trendissä ja sairauspoissaolojen määrät ovat oikealla tasolla. Seuraavat 2 3 vuotta ovat tosi tiukkoja kunnan taloudessa. Jatketaan edelleen tehostamistoimia koko organisaatiossa sekä hoidetaan yt-prosessi ammattimaisesti maaliin. Toivon, että yt:ssä löytyy paljon vaihtoehtoisia toimenpiteitä säästöjen syntymiseksi. Tavoite on, että yt-prosessi toteutetaan vain vuonna Vuonna 2015 myös Siilinjärvi päättää kuntarakenneselvityksen pohjalta liitytäänkö Kuopioon vai jatketaanko itsenäisenä kuntana. Valtakunnan tasolla kuntasektorin muutokset eivät ole edenneet. Paljon asioita on ilmassa, tulevat vuodet kertovat mihin suuntaan valtakunnassa etenemme. Vuosi 2015 tulee todennäköisesti näyttämään suunnan niin sote:ssa kuin kuntarakenteissa. Toivottavasti Suomen taloustilanne lähtee paranemaan. Kun julkista sektoria joudutaan supistamaan, niin tarvitsemme uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille ja ennen kaikkea vientiteollisuuteen. Toivotan koko kuntayhteisöllemme eteenpäin pyrkivää näkemystä sekä jaksamista ja ymmärrystä talouden haasteissa niin päättäjille, työntekijöille kuin kuntalaisille. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 4

8 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2013 lopussa henkilöä. Vuoden 2013 väestönkasvu oli 136 henkilöä, syntyneiden enemmyys oli 116 henkilöä, muuttovoitto 20 henkilöä. Asuntoja valmistui 99, mikä oli vähiten kymmeneen vuoteen. Kuluvana vuonna valmistuu reilut 100 uutta asuntoa. Siilinjärven väestö on jatkanut pysyvän kasvun linjalla luku oli voimakkaan kasvun aikaa, väestön kasvu oli henkilöä. Vuosien kasvu oli henkilöä, ja vuosien kasvu henkilöä. Kunnan nykyisen strategian mukaisesti kunnan asukasluku jatkaisi kasvamistaan 0,7 1,4 prosentin vuosivauhtia, tähän tuskin päästää heikon yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. Väestö sekä ennuste Vuosi Väestö Muutos Muutos % , * , , , , Muutos ,78 % , , , , Muutos ,5 % , , , , , , ,7 * liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen 5

9 Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys ja ennuste Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi ja 1980-luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisinkin tulomuuttajat ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta, samoin lähtömuutto suuntautuu pääosin Kuopioon. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Etelä-Siilinjärvellä. Tätä on tukenut lisäksi vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Lähivuosien osalta väestöennuste perustuu pientalotuotantoon Etelä-Siilinjärvellä ja Panninniemessä sekä kerrostalotuotantoon Kirkonkylässä ja Vuorelassa. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota vuotiaista nuorista. 6

10 Muuttoliike ja ennuste Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Nettomuuton ikärakenne

11 Väestön kehitys ja ennuste Strategia 06 & tot /TA Strategia Kunnan vuonna 2013 hyväksytyssä strategiassa jatketaan hallitun kasvupolitiikan tavoitetta. Strategian taustalla väestötavoite vuodelle 2020 on asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 175 henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuoteen 2015 saakka ja 120 asukkaan vuosittainen kasvu vuosina Väestönkasvu edellyttää vilkasta uudisrakentamista, keskimäärin 132 asuntoa/vuosi. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Näitä huomattavasti edistävät laadittu maapoliittinen ohjelma ja käynnistynyt yleiskaavatyö. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kunta on viime vuosina järjestelmällisesti jalostanut yritystontteja Rissalan, Toivalan, Vuorelan ja Jukolan yritysalueilla. Lisäksi kunta on pyrkinyt ohjaamaan erilaisia palveluja vapaina oleville tonteille siten, että lopputuloksena syntyisi toisiaan tukevien palvelujen keskittymiä. Usean vuoden työ on nyt johtanut ennätysmäisen vilkkaaseen yritysrakentamiseen. Työpaikkoja hankkeissa syntyy pysyvästi vähintään 250, mahdollisesti jopa 300. Kyseessä on kunnan suurin kasvupyrähdys sitten kaivostoiminnan käynnistymisen 1970-luvun alussa. Vuoden 2013 asukasluku oli asukasta, mikä vastaa melko hyvin strategian tavoitteita. 8

12 Väestön ikärakenne ja ennuste Ikä Yht Alle kouluikäisten määrä kääntyy pieneen kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Ala-asteikäisten määrä pienenee hieman vuoteen 2014 saakka yläasteikäisten määrän pysyessä nykyisellään. Alttiimmin poismuuttavan väestönosan eli vuotiaiden määrä pysyy tasaisena. Nuoremman työikäisen väestön määrä kasvaa ja vanhemman vähenee. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Siilinjärvellä vuosina peräti 32 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina

13 0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys ja ennuste yli 64 -vuotiaat vuotiaat Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa parempia. Vuonna 2011 ja 2012 Siilinjärven työttömyys on ollut 7,3 %, kun valtakunnan työttömyys on ollut 9,1 % ja 9,4 %. Työttömyyden ennustetaan lähivuosina kasvavan hiukan, mutta pysyvän valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Uhkana ovat myös mahdolliset lomautukset paikallisessa teollisuudessa. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti työttömien nuorten määrä kasvaa. Näiden ryhmien työllistymisen edellytyksiä pyritään parantamaan erityisesti kuntien ja eri organisaatioiden yhteistyöllä. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kunnan tehtäväksi katsotaan pitkäaikaisen rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy. Kunnilla säilyy velvoite kuntouttavaan työtoimintaan. Kunta tukityöllistää, aktivoi työttömiä nuoria ja edistää työelämästä syrjäytyneiden työllistämistä. 10

14 Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Työttömyyden perusteella työttömänä 25-vuotiaat Yli vuoden Alle luku voima * (keskim./kk) teella työmarkkinatukea saaneet olleet työttömät , ei tilastoitu , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * Työvoiman määrä on alueella asuvan työllisen ja työttömän työvoiman summa laskettuna kunkin vuoden keskilukuna. Ennustelaskelmassa työvoiman määrä on 65,0 % vuotiaasta väestöstä laskettu vuoden keskilukuna. 1.3 Työpaikat Siilinjärvellä oli vuoden 2012 lopussa työpaikkaa, jossa kasvua edellisvuoteen nähden 230 työpaikkaa. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet rakennustoiminnassa ja julkisissa palveluissa. Tällä hetkellä koko Euroopassa vallitsee epävarmuuden aika, sen ei kuitenkaan odoteta vaikuttavan merkittävästi Siilinjärven kehitykseen. Viime vuosina muuttoliike on tuonut paljon työikäistä väkeä kuntaan. Suurella osalla näistä työpaikka on ollut jo valmiiksi maakuntakeskuksessa. Vuonna 2012 työpaikkojen lisäys nosti työpaikkaomavaraisuuden 73,6 prosenttiin. Asukasluvun kasvu pitää työvoiman määrän nykyisellään vielä vuosikausia eteenpäin, vaikka vanhempi työväestö vähenee koko ajan. Työväestön ennustelaskelmissa käytetään yllä mainittua tilastokeskuksen mallia, jossa työvoiman määrä vuotiaista on 65 %. 11

15 Vuonna 2012 työpaikkojen määrä kasvoi reippaasti. Kasvua on ollut myös vuosina Tulevia vuosia on hankala ennustaa lukuisten epävarmuustekijöiden vuoksi, työpaikkojen lisäys on todennäköisesti vähäisempää, kuin vuosina Työpaikkaomavaraisuuden uskotaan nousevan parin kolmen vuoden kuluessa lähelle 80 prosenttia. Yritysinvestointeja on tehty runsaasti EU-ohjelmia hyödyntäen. Vapaita tuotanto- tai muita yritystiloja on niukasti, ja työpaikkojen syntyminen edellyttää toimitilarakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä hoivapalveluihin, metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden eri aloille. Yritystonttivarauksia on tehty ennätysmäärä, ja niiden vaikutus tulee näkymään kahden vuoden sisällä. Työpaikat vuosina 2000, Toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa, kuljetus, majoitus Informaatio, rahoitus, kiinteistöala ja ammatillinen toiminta Yhteisk. ja henkilökoht. palvelut Tuntematon Yhteensä Asukasluku, Työvoima, Työttömät, Alueella asuva työllinen työvoima Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 71,6 73,6 76,6 79,8 79,8 79,8 79,8 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2012 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 12

16 1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen talous kasvoi edellisen kerran vuonna Sen jälkeen on ollut jo kaksi taantuvan kasvun vuotta bruttokansantuote supistui -1,0 % ja viime vuoden toteuma oli odotettuakin heikompi, tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan -1,3 %. Keskeinen syy talouskasvun heikkouteen on ollut yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien supistuminen. Kulutukseen vaikutti mm. arvonlisäverokantojen korotus ja yksityisiin investointeihin rakennusinvestointien heikko kysyntä. Venäjän talouden ongelmat ja ruplan heikentyminen ovat merkittävästi heikentäneet vientiä. Kuluvan vuoden kasvu odottaa edelleen käynnistymistä, valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisemassa suhdannekatsauksessa BKT:n ei ennusteta kasvavan vaan hivenen jopa supistuvan. Vielä keväällä odotukset kasvusta olivat optimistiset. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan n. 1,2 % ja kasvun pitäisi muuttua laajemmalle pohjalle. Sitä tulevat kuitenkin painamaan julkisen sektorin mittavat sopeutustoimet sekä kysynnän ja kuluttajien ostovoiman heikkous. Palkansaajien ansiotasoindeksin ennakoidaan kasvavan tehtyjen palkkaratkaisujen myötä n. 1,3 % vuosittain, mutta reaalinen ansiotaso jää miinukselle. Inflaation on ennustettu olevan 1,1 prosenttia kuluvana vuonna palkkojen, vuokrien ja palvelujen hintojen nousun myötä. Jatkossa inflaation odotetaan nopeutuvan vain hiukan. Työllisyystilanne alkoi heikentyä jo vuoden 2012 loppupuolella ja jatkuu vielä kuluvan vuoden. Työttömyysasteen odotetaan olevan ensi vuonna 8,5 prosenttia ja alenevan vain hieman vuonna Paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Korkojen odotetaan pysyvä edelleen matalina. Kotitalouksien velkaantumisen nousun odotetaan pysähtyvän. Viimeisten n. kolmen vuoden aikana ennusteet ovat pitäneet sisällään oletuksen euroalueen hitaasta toipumisesta. Tämä oletus on osoittautunut optimistiseksi. Viime vuonna euroalueenkasvu nousi vain vaivoin nollan yläpuolelle velkakriisin vaikutuksista toivuttaessa. Myös maailmankaupan kasvu on hidasta ja pysyy ennusteperiodin ajan selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Toisaalta Yhdysvalloissa työllisyys on alkanut parantua ja talouden kasvuksi odotetaan jo n. 3 %:a. Suomen taloudelle ulkoisesta ympäristöstä ei ole odotettavissa merkittävissä määrin vetoapua seuraavien parin vuoden aikana. Venäjän talouden ongelmat ja Ukrainan kriisi vaikeuttaa tilannetta entisestään. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot nostavat menoastetta. Julkinen velka lisääntyy edelleen joka vuosi sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde on ylittämässä 60 prosentin rajan tänä vuonna eikä velkasuhteen kasvu taitu ennustejaksolla. Valtiontalous pysyy syvästi alijäämäisenä sopeutustoimista huolimatta. 13

17 Seuraavassa taulukossa on esitetty Valtiovarainministeriön syyskuun 2014 suhdanne-ennusteen kansantalouden keskeiset tunnusluvut vuosilta Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) 2,6-1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Palkkasumma 4,7 3,2 1,0 1,3 1,8 2,5 Ansiotaso 2,7 3,2 2,2 1,4 1,2 1,5 Inflaatio 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Verot / BKT 42,1 42,9 44,0 44,4 44,3 44,5 Vaihtotase / BKT -1,8-1,9-2,2-1,5-1,2-1,1 10 vuoden korko, % Euribor 3 kk, % 3,0 1,4 1,9 0,6 1,9 0,2 1,5 0,3 1,6 0,4 2,2 0,7 1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät Koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli v noin 2,7 mrd. euroa. Ennakoitua paremman kehityksen taustalla oli kuntien verokertymien ennustettua nopeampi kasvu ja toimintamenojen kasvun hidastuminen. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu oli yhteensä lähes 6 %. Tämä johtui kunnallisveron tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisulla sekä verotilityslain muutoksella, mikä aikaisti jäännösverojen tilitykset tammikuulta joulukuulle. Toimintamenojen kasvu hidastui n. 2,5 prosenttiin. Kustannustason nousua ja menokasvua hidastivat kuntien omat, menojen kasvua hillitsevät toimet joita kohdennettiin eri tavoin mm. henkilöstökuluihin. Valtionvarainministeriön suhdannekatsaus pitää sisällään oletuksen paluusta hitaalle kasvu-uralle. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää julkisen talouden verotulokehitystä. Vuonna 2014 kuntatalouden tulot kasvavat menoja hitaammin ja vuosikatteet jälleen heikkenevät. Toimintamenojen kasvuksi ennustetaan n. 2,3 % vuodessa. Korkomenojen arvioidaan kasvavan lainakannan kasvaessa. Nettoinvestointien odotetaan kääntyvän hitaaseen laskuun kehyskauden loppupuolella. Näkymät kiristyvät lisää kehyskaudella tulojen kasvun hidastuessa. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntatalouden kiristyessä uhkana on kuntatalouden velkaantumisen jatkuminen voimakkaana. Hallituksen tarkoituksena on ollut karsia kuntien tehtäviä niin, että kustannukset vähenisivät miljardilla eurolla. Karsittavia tehtäviä ei ole löytynyt. Käytännössä kuntatalouden kiristyminen näkyy tällä hetkellä siinä, että kunnat vähentävät henkilöstöään, karsivat palveluitaan ja lykkäävät investointeja. Kunnallisveroihin on tulossa ennakkotietojen mukaan korotuksia noin joka neljännessä kunnassa. Kuluvalle vuodelle kunnallisveroa korotti jo 156 kuntaa. Korkein kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 22,50. Hallitus vie eteenpäin koko maan laajuista kuntauudistusta, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakennelaki tuli voimaan Se sisältää selvitysvelvollisuuden kuntien yhdistymiseen mikäli maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen tai taloudelliseen eriytymiseen liittyy painavia syitä. Sen sijaan ns. kuntien pakkoliitospykälä ei tullut voimaan. 14

18 Kuntauudistuksen etenemisen on todettu aikatauluttuvan siten, että kuntien tulee tehdä selvitykset kuntaliitoksiin 6 kuukauden kuluessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hyväksymisestä. Tämä ns. sote-laki on kuitenkin edelleen lausuntokierroksilla. Laki pohjautuu koko maahan muodostettavaan viiteen ns. sote-alueeseen joille palvelujen järjestämisvastuu siirtyy. Kuntalaki puolestaan on näillä näkymin tulossa voimaan alkaen. Se pitää sisällään mm. alijäämän kattamisvelvoitteen, jota ei voi enää siirtää kuten nykyinen laki mahdollistaa. Kuntien verotulojen kehitys Verotulojen ennustetaan kasvavan yhteensä vain n. 2,3 % vuonna 2014 huolimatta siitä, että lähes puolet kunnista jo korotti kunnallisveroprosenttiaan. Kunnallisveron arvioidaan kasvavan 1,4 %, yhteisöveron 5,8 % ja kiinteistöveron 10,8 % viime vuodesta. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuoden aikana koko maassa on 19,74. Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vain 1,2 %, koska kunnallisverosta myönnettävät vähennykset kasvavat. Veron tuottoasteeseen vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne, työllisyyden ja ansiotason kehitys. Paineet kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin kasvavat kunnissa. Yhteisöverokantaa alennettiin 1,5 %:lla 26 prosentista 24,5 prosenttiin vuodesta 2013 alkaen ja vuodesta 2014 alkaen se tippui 20 prosenttiin. Verokannan alenemisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti yhteisövero-osuuden korottamista jatketaan myös vuosille ja mahdolliset verotuottoa alentavat seikat ao. vuosilla kompensoidaan kunnille. Yhteisöveron tuotto kasvaa hiukan , mutta alenee Kuntaryhmän jako-osuus on arvioitu muodostuvan 36,26 %:iin vuodelle Jako-osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta sekä työmarkkinatuen rahoitusvastuun kompensoinnin toteutuksen myötä. Jako-osuus vuodelle 2016 on ennakkotiedon mukaan 30,31 %. Taloudessa vallitsevan epävarmuuden vuoksi yhteisöveron kehitykseen liittyy kehyskaudella suurta epävarmuutta. Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteisiin tehtiin verotusarvoja korottavia muutoksia sekä rakennusten että maapohjien osalta vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Nämä nostavat verotuottoa yhteensä n. 11 %. Vuodesta 2015 alkaen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,2 %-yksiköllä sekä vakituisen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja korotetaan 0,05 %-yksiköllä. Korotusvaikutusten verotulot vähennetään peruspalvelujen valtionosuudesta. Kuntien valtionapujen kehitys Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuodesta 2015 alkaen. Edellinen uudistus tehtiin vuonna Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon, esija perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset. Aiemmin nämä muodostuivat erillisinä osina, mutta uuden järjestelmän mukaan näitä koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Peruspalvelujen valionosuuden osana otetaan edelleen huomioon myös verotuloihin perustuva tasaus. Tasausraja on kuitenkin nyt nostettu 100 %:iin aiemman 91,86 %:n sijaan. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana siirtymätasauksella tasataan muutoksen vaikutuksia. Siirtymätasaus on laskettu vuoden 2014 tasoon ja se on lopullinen. Kehyskaudella kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavut pienenevät nimellisesti n. 439 milj. euroa. Vuoden 2015 valtionosuuden perushinnoissa huomioidaan indeksikorotus 0,6 % ja laskelmissa on huomioitu myös väestö ja työllisyystiedot. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään lukuisia valtion kehyspäätöksessä sovittuja lisäyksiä ja vähennyksiä (katso valtiovarainministeriön julkaisema Peruspalveluohjelma ). Hallitusohjelmassa on lisäksi sovittu valtionosuusrahoitukseen kohdistuvista leikkauksista vuodesta 2012 alkaen. Se alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia jolloin kunnan omarahoitusosuus kasvaa per asukas. Leikkauksen suuruus 15

19 on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat siten, että 2014 vähennetään yhteensä 1118 milj. euroa, vuonna 2015 yhteensä 1410 milj. euroa, vuonna 2016 yhteensä 1450 milj. euroa ja vuonna 2017 yhteensä 1500 milj. euroa. Yhdessä valtionosuusperusteiden uudistamisen vaikutusten kanssa lisäleikkaukset johtavat merkittävään valtionosuuden vähenemiseen useissa kunnissa. Vuonna 2015 kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus leikkaus huomioituna on ennakkotiedon mukaan n euroa (3 282,60 euroa v. 2014). Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee muutosten ja leikkauksen johdosta keskimäärin 25,50 prosenttiin (aiemmin 29,57). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksessa on sovittu toteutettavaksi menosäästöt vuosina Perusteisiin tehdään tämä hetken tiedon mukaan 1,1 %:n indeksikorotus. Ammattikorkeakoulut eivät kuulu enää vuoden 2015 alusta kunnalliseen järjestelmään ja rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Siirto toteutetaan kustannusneutraalisti valtio-kunta suhteessa. 1.6 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tulo-arviot kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa on peruskunnan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä tulosalueittain valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Maaseutuhallinnon 13 kunnan yhteistoiminta-alue ja 8 kunnan yhteinen ympäristöterveyspalveluiden yhteistoiminta-alue on käsitelty talous- ja tukipalveluihin kuuluvina erillisinä tulosalueina. Kunkin tulosalueen määrärahat ja tuloarviot esitetään tuloslaskelman muodossa tiliryhmittäin. Valtuustoon nähden sitoviksi määritellään TOIMINTATUOTOT ja TOIMINTAKULUT. Sitovat erät on merkitty tulosalueittaisiin tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruoka- ja puhtauspalveluiden tuottamat ateria- ja siivouspalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi-, talonmies- ym. palvelut) sekä hallinnon palvelut (henkilöstöhallinto, toimistopalvelut, talouspalvelut ja tietohallintopalvelut). Vuoden 2014 talousarviosta lähtien mukana on myös eri yksiköihin kohdistuva työllistämistoiminta. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät myös erikseen suunnitelmapoistot. Valtuusto voi vahvistaa tulosalueen määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Joukkoliikenteen tulosalue, Maaseutuhallinnon tulosalue, Ympäristöterveyspalveluiden tulosalue ja Vesihuoltolaitoksen taseyksikkö. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli TOIMINTAKATE. 16

20 Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tulosalueiden tavoitteet vuosille sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso, jotka ovat myös valtuustoon nähden sitovia. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lautakunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Valtuusto päättää vain omista sitovista tavoitteistaan. Lautakuntien toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävää informaatioarvoa valtuuston tavoitteita asetettaessa, joten talousarvioasiakirjaan on koottu molemmat. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Talousarvioasiakirjaan sisältyy myös tulosalueiden toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa valtuusto hyväksyy talonrakennuksen uudisrakentamisessa ja saneerauskohteissa euroa suuremmat yksittäiset hankkeet. Maa- ja vesirakenteiden ja vesihuoltoon perustetun taseyksikön kohdalla valtuuston hyväksymä hankeraja on euroa. Muiden investointien sekä irtaimiston osalta valtuusto päättää yli euron suuruisista yksittäisistä hankkeista. Suurien hankkeiden osalta sitovia ovat myös kustannusarviot. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden ja käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä sekä kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä talousarvion menoista ja tuloista. 17

21 Vuoden 2015 talousarvion sitovien erien yhdistelmä N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio Sisältää sisäiset erät Sitovuus Menot Tulot Käyttötalousosa Tulosalue Keskusvaalilautakunta Vaalit B Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B Kunnanhallitus Hallinto- ja viestintäpalvelut B Elinkeinotoimi B Henkilöstöpalvelut B Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut B Kaavoitus B Joukkoliikenne N Talous- ja tukipalveluiden hallinto B Talouspalvelut B Muut tukipalvelut B Tietotekniikkapalvelut B Pelastustoimi B Ruoka- ja puhtauspalvelut B Yhteensä Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto N Ympäristöterveyslautak. Ympäristöterveyspalvelut N Sivistyslautakunta Opetuspalvelut B Varhaiskasvatuspalvelut B Kansalaisopisto B Kirjasto B Liikuntapalvelut B Nuoriso- ja kulttuuripalvelut B Yhteensä Tekninen lautakunta Tekninen hallinto ja varikkopalvelut B Kuntatekniikka B Toimitilojen ylläpito B Vesihuoltolaitos N Yhteensä Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta B Ympäristönsuojelu B Yhteensä Teknisen lautak.jaosto Yksityistieasiat B Sosiaali- ja terveyslautak. Yhteiset palvelut B Sosiaali- ja perhepalvelut B Hoiva- ja vanhuspalvelut B Terveyspalvelut B Yhteensä Käyttötalousosa yhteensä

22 Investointiosa Hankeryhmä Sitovuus Menot Tulot Kunnanhallitus Maa- ja vesialueet B Aineettomat hyödykkeet B Koneet ja kalusteet B Elinkeinoelämän kehittäminen B Yhteensä Sivistyslautakunta Liikuntapaikat B Koneet ja kalusto B Yhteensä Tekninen lautakunta Rakennukset B Maa- ja vesirakenteet B Vesihuoltolaitos B Yhteensä Sosiaaali- ja terveyslautak. Tietokoneohjelmistot Koneet ja kalusto Investointiosa yhteensä Tuloslaskelmaosa Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Satunnaiset kulut Rahoitusosa Pitkäaikaisten saamisten muutokset Antolainojen vähennys B Antolainojen lisäys B Muiden pitkäaik. saamisten muutos N Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutos B Kassavarojen muutos MENOT JA TULOT yht

23 Kokonaistulojen jakautuminen vuonna 2015 Myyntituotot 10,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7,8 % Muut rahoitustuotot 1,9 % Investoinnit 0,1 % Valtionosuudet 15,8 % Verotulot 51,7 % Vuokra- ja muut tuotot 7,9 % Maksutuotot 3,5 % Tuet ja avustukset 1,2 % Kokonaismenojen jakautuminen vuonna 2015 Talous- ja tukipalvelut 8 % Tekniset palvelut 6,1 % Korko- ja rahoituskulut 2,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 43,5 % Sivistyspalvelut 27,8 % Konserni- ja maankäyttöpalvelut 3,3 % Lainojen lyhennys 5,3 % Investoinnit 3,9 % 20

24 1.7 Kunnan henkilöstö TP 2013 TA 2014 Lähtötilanne 9 / 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Konserni- ja maankäyttöpalv Talous- ja tukipalvelut Sivistyspalvelut ,5 531,5 531,5 Tekniset palvelut ,5 66,5 66,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhteensä Sisäinen valvonta Kunnan riskit jakautuvat vahinkoriskeihin ja liiketoimintariskeihin. Vahinkoriskejä ovat henkilö-, omaisuus- ja toiminnanriskit. Liiketoiminnan riskit ovat luonteeltaan strategisia ja niiden vaikutus kunnan toimintaan on kokonaisvaltainen. Kunta on varautunut vahinkoriskeihin vakuuttamalla. Vakuutukset kattavat kunnan vahingolle alttiin omaisuuden, kunnan toiminnastaan ulkopuoliselle aiheuttaman vahingon sekä kunnan henkilöstölle työtehtäviä suorittaessaan mahdollisesti tapahtuvan vahingon. Vakuutusturvan kattavuutta seurataan säännöllisesti ja se tarkistetaan vuosittain. Liiketoiminnan riskejä ei pääsääntöisesti voi vakuuttaa. Niihin tulee varautua arvioimalla kehityssuuntia ja tekemällä johtopäätelmiä, joihin perustuen toimintaa voidaan riittävällä tarkkuudella ohjata. Kuntatalouden heikkeneminen on johtamassa tilanteeseen, jossa toiminnan järjestämiseen tarvittava tulorahoitus ei ole riittävä nykyisillä toimintarakenteilla. Tulorahoituksen riittämättömyys on johtamassa talouden epätasapainoon ja velkamäärän kasvuun. Kunnan johtoryhmä on arvioinut talouden kehitysnäkymiä sekä taloussuunnitelman että myös pidemmällä (10 15 vuoden) aikajänteellä ja niihin perustuen arvioinut tarvittavien sopeuttamistoimenpiteiden määrää. Tulorahoituksen nopeasta alenemisesta johtuen pysyväisluonteisia vakauttamistoimia ei ole mahdollista riittävän nopealla aikataululla tehdä ja talouden epätasapainotilan jatkumisen riski ainakin lyhtyaikaisesti on ilmeinen. Kasvun hallinta on talouden riskien kannalta oleellinen. Kasvu tuo lisätuloja, mutta toisaalta kasvu myös maksaa. Kasvun oikea mitoittaminen vallitsevassa tilanteessa on oleellisen tärkeää ja sen vaikutusta onkin taloussuunnitelman yhteydessä arvioitu kahden eri vaihtoehdon pohjalta (nykyinen ja hitaan kasvun vaihtoehto). Investointikyvyn kautta on päädytty hitaan kasvun vaihtoehtoon, jolla kasvu ei pysähdy, mutta investointitarve on kestokyvyn kannalta parempi. Palvelutuotantokyvyn säilyttämiseksi vakauttamistoimet ovat välttämättömiä. Sovitut vakauttamistoimet eivät ole riittäviä. Uusien vakauttamistoimien valmistelu ja käyttöönotto ovat henkilöstön jaksamisen kannalta kriittisiä ja jaksamiseen liittyvä riski on vallitsevassa tilanteessa keskeinen huomioonotettava asia. Kunnassa on viimevuosina kiinnitetty huomiota työhyvinvointiin ja henkilöstön työviihtyvyys ja motivaatio on työsykekyselyn perusteella hyvällä tasolla. Näistä asioista huolenpito on ensiarvoisen tärkeää sopeuttamisvaiheen aikana. Riskien hallinnan kannalta valvonta- ja tarkastustoimien järjestäminen on merkitsevä. Kunta luonnollisesti järjestää ulkoisen tarkastustoiminnan säädösten mukaisesti. Lisäksi kunnassa suoritetaan sisäisen valvonnan toimia ja johtoryhmä vahvistaa vuosittain sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman, johon perustuen suoritetaan eräitä valvontatoimia pääasiassa esimiesten, mutta myös osin ulkoisen tarkastajan toimesta. 21

25 2 KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa. Laadukkaat peruspalvelut Saatavuus Asukaslähtöisyys Riittävät palvelut Hyvä elinympäristö Yhteistyö 2.2 Visio Toimiva infrastruktuuri Luonnonläheisyys, viihtyisyys ja turvallisuus Hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet Työssäkäyntialuetta tukeva palvelurakenne Resurssien (osaaminen ja talous) täysimääräinen ja luova hyödyntäminen Siilinjärvi Vahva ja vastuullinen Mitä tarkoittaa vastuullinen Kuopion menestys luo perustan alueen jokaisen kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen ottamalla vastaan väestöä, luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja sekä osallistumalla alueen yhteisiin merkittäviin kehittämishankkeisiin. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa, on aktiivinen toimija, tuottaa tasapuolisesti palvelut myös yhteistyökumppaneilleen tuottajavastuullaan olevissa palveluissa ja on avoin uudelle yhteistyölle Pohjois-Savon kuntien kanssa. Varaudutaan asukasluvun kasvun ja ikärakenteen muutoksen sekä mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton edellyttämiin palvelurakenteen muutoksiin ja resurssitarpeisiin Ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnan toiminnoissa. Kunta tuntee vastuuta kuntalaisten terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työllisyydestä Mitä tarkoittaa vahva Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuin- ja yrityskunta Kasvu mitoitetaan siten, että kunnalla on riittävät resurssit kasvun edellyttämiin uuden yhdyskuntarakenteen ja palvelujen sekä elinkeinoelämän kehittämisen tarpeisiin Kunnan toimiva ja yhteistyökykyinen päätöksentekojärjestelmä turvaa laajan osallistumisen, hyvän suunnittelun ja nopean päätöksenteon. 22

26 2.3 Strategiset suunnat ja päämäärät Kestävä kuntatalous Strategiset tavoitteet Investointikyvyn ylläpitäminen: Siilinjärven kunnan toiminnan lähtökohtana on kunnan toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen kunnan taloudellisten voimavarojen puitteissa. Keskeisenä kuntatalouden tavoitteena on asettaa kulurakenne tasolle, jolla investointikyky säilyy. Kunnan velkamäärä pysyy kuntien keskiarvossa tai on sitä alhaisempi Tulokselliset palveluprosessit: Siilinjärvi järjestää tehokkaasti ja joustavasti peruspalvelut, kehittää suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti palveluprosesseja ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseksi. Kun Siilinjärvi ostaa palveluja tai järjestää palveluja yhteistyössä muiden kuntien kanssa, kunta kiinnittää erityistä huomiota palveluprosessien tehokkuuteen (kuntatalouden näkökulmasta) ja vaikuttavuuteen (asiakasnäkökulmasta) sekä siihen, että toimintaa kyetään tehokkaasti ohjaamaan ja seuraamaan. Ostopalvelujen hyödyntäminen tarkoituksenmukaisella tavalla Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen Palvelutarpeiden ennakoiminen ja ennaltaehkäisevän työn suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toteuttaminen Keskeisten hoitoketjujen ja muiden palveluprosessien järjestelmällinen arviointi ja kehittäminen Ohjaava taksapolitiikka Palveluiden kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden tuntemuksen ja seurannan parantaminen, jotta palveluohjaus voi tapahtua tehokkaasti ja tiedostetusti ja jotta jokainen työntekijä voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan toiminnan kehittämiseen Avoimien matalan kynnyksen palvelumuotojen kokeilut. Resurssien tehokas hyödyntäminen: Toiminnan ja toimintojen uudistuessa ja laajentuessa toiminnan järjestämisen lähtökohtana on tuottavuusnäkökulman korostaminen ja olemassa olevien resurssien huomioonottaminen ja tehokas hyödyntäminen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Rakennetun teknisen huollon verkostojen ja tiestön hyödyntäminen Omistuksessa tai hallinnassa olevien toimitilojen hyödyntäminen Henkilöstön ja etenkin esimiestason tietämyksen ja osaamisen lisääminen kunnan strategisten ja menestymisen kannalta merkityksellisten asiakokonaisuuksien tasolla Omaisuudesta huolehtiminen Kuntalaisten hyvinvointi Strategiset tavoitteet Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvostaminen ja turvaaminen: Kunta vaikuttaa aktiivisesti terveyden edistämiseksi, sairastavuuden kasvun hillitsemiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä kuntalaisten ja yhteisöjen oman vastuunottokyvyn vahvistamiseksi. Asukkaiden omatoimista selviytymistä tukevan esteettömän asuin- ja elinympäristön edistäminen Tieto, hyvinvointi- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Oikea-aikaiset, palvelutarpeeseen vastaavat ja oikein kohdennetut palvelut Liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen Kunnan ja naapurikuntien sekä kunnan ja järjestöjen yhteistyön lisääminen palvelujen tuottamisessa 23

27 Syrjäytymisen vähentäminen ja ennaltaehkäisy: Siilinjärvi ehkäisee syrjäytymistä ja puuttuu varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. Lapsiperhepalveluiden tehostaminen ennakoivien toimenpiteiden käytössä Nuorten työllistämisen tehostaminen ja työllistymistiedon lisääminen peruskoulussa Yhteistyö järjestöjen kanssa Nuorten yhdessä toimimista edistävien toimien toteuttaminen ja tukeminen Ympäristötekijöiden arvostaminen: Ympäristötekijät otetaan huomioon kunnan toiminnoissa. Hankintojen yhdeksi tekijäksi ympäristövaikutukset Rakennusten energiankäytön tehostaminen ja vähäpäästöisten, kotimaisten lämmitys ratkaisujen käyttöönotto käytössä olevan ratkaisun elinkaari huomioonottaen Ympäristöturvallisuuden arviointimenetelmien hyödyntäminen Vahva elinkeinotoimi Strategiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi. Kilpailukykyiset, riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat yritys- ja liikerakennusalueet Lentoasemaympäristön hyödyntäminen yritysalueena Näkymisen parantaminen pääteillä Yrityskuntaimagon vahvistaminen Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa. Yritysten kasvu- ja kehittämismahdollisuuksien tukeminen Yrityskeskus Innocumin kehittäminen vahvana ja monipuolisena yrityskeskittymänä Kirkonkylän ja Vuorelan liikekeskusten kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen Kehitetään kierrätysmateriaalien käyttöä rakentamisessa Yksityisten palveluiden ja kolmannen sektorin suunnitelmallisen käytön lisääminen kunnan palvelutuotannon täydentäjänä Kilpailukykyä yhteistyöstä: Yritys- ja sidosryhmäyhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. Kehittämisvarojen suuntaaminen nykyistä enemmän strategisesti merkittäviin hankkeisiin Kuntien yhteinen resursointi merkittävissä elinkeinohankkeissa Vastuullinen kasvupolitiikka Strategiset tavoitteet Monimuotoisuus asumisessa: Siilinjärvi tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia, monipuolisia asumisen vaihtoehtoja sekä taajamissa että kyläkeskuksissa. Tonttitarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen Vanhojen asuntoalueiden saneeraaminen, jota tuetaan täydennysrakentamisella Varataan riittävästi sopivia tontteja ikääntyvän väestön lisääntyvään asuintarpeeseen Maankäytön kehittämistä ohjataan yleiskaavalla koko kunnassa 24

28 Turvataan peruspalvelut: Siilinjärven vetovoima kasvavana asuinkuntana perustuu laadukkaisiin asumisen mahdollisuuksiin tehokkaiden ja resursseihin suhteutettujen peruspalveluiden äärellä. Kasvua mitoittaessa huomioidaan nykyinen palveluverkko ja peruspalvelujen tarpeiden kasvu Työmatkaliikenteen huomioiminen joukkoliikenteen ja päivähoidon palveluiden sijoittumisessa Yhteistyö elinympäristön laadun kehittämiseksi kaavoittajien, kunnallistekniikan toteuttajien ja peruspalveluiden tuottajien kesken Kasvutavoitteita tukeva väestökehitys: Siilinjärvi pysyy muuttovoittokuntana, jolla varmistetaan ikärakenteen ja kuntatalouden tasapaino pitkälle tulevaisuuteen. Väestönkasvu vuosittain 0,7 1 % Paluumuuton edistäminen Kunnan kiinnostavuuden kasvattaminen laadukkaana asuin- ja toimintaympäristönä Tarkoituksenmukainen maankäyttöpolitiikka, jossa maanomistajat ovat mukana Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Strategiset tavoitteet Osallistava johtamisjärjestelmä: Henkilöstö työskentelee mielekkäissä ja kykyään vastaavissa tehtävissä tuloksellisesti. Johtaminen ja esimiestyö on kannustavaa ja oikeudenmukaista Rakentava palautteen antaminen ja vastaanottaminen Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka Työhyvinvointia yhteistyöllä: Työhyvinvoinnin kehittäminen nähdään yhteisenä asiana, jossa päättäjien, johdon, esimiesten ja työntekijöiden toimilla on tärkeä merkitys. Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta Työyhteisöt toteuttavat yhdessä hyvää työilmapiiriä ja henkilöstön työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä toimenpiteitä Terveellinen työympäristö, käyttöturvalliset ja ergonomiset työvälineet Kehittävä ja tuloksellinen työote: Henkilöstö toimii aktiivisesti oman osaamisen ja työn kehittämiseksi. 2.4 Arvot Henkilöstön aktiivinen oman työn kehittäminen Henkilöstön täydennyskoulutus perustuu osaamiskartoituksiin ja koulutussuunnitelmiin Työkierron ja etenemismahdollisuuksien hyödyntäminen Luotettavuus Avoimuus Voimavaroihin suhteutetut palvelut ja palvelutaso Sitoutunut yhteistyökumppani Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä Vuorovaikutteiset toimintatavat 25

29 Asukaslähtöisyys Osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus Ihmisläheisyys Kehityshakuisuus Tulevaisuuteen suuntautuva, kasvua tukeva ja toimintaympäristön muutokset huomioonottava innovatiivinen toimintatapa 26

30 3 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Talousarvion tuloslaskelmaosasta on kaksi laskelmaa, talousarvion sitovuutta osoittava tuloslaskelmaosa ja toiminnan kokonaisuutta osoittava tuloslaskelmaosa. Tuloslaskelmaosa on esitetty sivulla Tulot ja menot Menojen ja tulojen muutokset voimassa olevaan talousarvioon nähden on kommentoitu alla olevassa tekstissä kunnan ulkoisen tuloslaskelman mukaisesti. Tuloslaskelmaosan luvuissa ovat mukana myös kunnan taseyksiköt: toimitilojen ylläpito sekä vesihuoltolaitos. Tulosalueiden tuloslaskelmissa ovat mukana kunnan eri toimintojen väliset sisäiset erät. Toimintatulot kasvavat yhteensä vain noin 0,3 % ollen yhteensä 18,920 milj. euroa. Kasvun pienuus johtuu pääsääntöisesti muihin toimintatuottoihin kirjattavista käyttöomaisuuden myyntivoitoista, joita on arvioitu kertyvän noin 0,300 milj. euroa kuluvan vuoden arviota vähemmän. Muissa toimintatuottojen ryhmissä on hienoista kasvua joka kattaa em. aleneman. Vesilaitoksen puhtaan veden käyttömaksu on pidetty ennallaan samoin kuin jäteveden käsittelymaksu. Vuonna 2015 käyttövesimaksu on 1,53 /m 3 ja jätevesimaksu 2,56 /m 3 (molemmat alv 0 prosenttia). Toimintamenot ovat tuloslaskelmassa 128,713 milj. euroa, kun niitä kuluvana vuonna ennakoidaan toteutuvan noin 127,787 milj. euroa. Kasvua ennakoituun toteumaan on noin 0,7 %, mutta kasvua kuluvan vuoden talousarvioon 3,5 %. Henkilöstömenoihin on huomioitu työmarkkinajärjestöjen keskitetyn palkkaratkaisun vuoden 2014 korotuksista kokovuotista yleiskorotusta vuodelle 2015 yhteensä noin 0,4 %:a, mikä merkitsee noin 0,230 milj. euroa. Henkilöstömenojen kasvua taittaa kunnan talouden vakauttamisohjelmassa sovittu -1 % henkilöstömenojen säästövelvoite, joka merkitsee yhteensä noin 0,566 milj. euroa. Tämä on voinut kohdistua talousarviossa myös muihin kuluryhmiin (tulosalueesta riippuen). Henkilöstömenojen kuluvaa vuotta alempi taso johtuu myös siitä, että kunnan tavoitteena on hillitä alijäämän kertymistä. Palvelualueet eivät päässeet annettuun palvelualuekohtaiseen talousarviokehykseen, mikä tarkoittaa mahdollisesti koko kunnassa toteutettavia lomautuksia. Kehyksen ylittävä osuus on karsittu tasapuolisesti kaikilta yksiköiltä palkkojen kokonaissummasta yhteensä noin 2,350 milj. euroa (palvelualueittainen jakauma taulukossa), joka vastaa n. 4,1 % henkilösivukulut sisältävästä palkkasummasta. Palvelujen ostot kasvavat n. 8,9 %. Kasvu johtuu pääsääntöisesti asiakaspalvelujen ostojen kasvusta, erikoissairaanhoidon osuus on 2,900 milj. euroa ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut noin 0,725 milj. euroa. Muita merkittävimpiä muutoksia on mm. joukkoliikenteen maksuissa jotka kasvavat yhteisen lippujärjestelmän ja Etelä-Siilinjärven Pali-auton myötä, toimitilojen purkukustannukset ja vesihuoltolaitoksen biokaasutehtaalle maksettavat maksut. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmä on nykyisen talousarvion tasolla. Avustukset kasvavat n. 4,6 %. Summassa on huomioitu kotihoidontuen kuntalisän kustannusvähennys, Kevätön-Pöljä alivedenkorkeuden nostohanke sekä sosiaali- ja perhepalveluihin lisätyt työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen kasvu ja vammaisille myönnettävien avustusten kasvu. Muissa kuluissa yhteensä 7,6 %:n kasvu johtuu vuokrakulujen kasvusta, mm. Kunnonpaikkaan perustetun terveysaseman ja päivähoidon tiloista. Tarkemmat muutokset on kuvattu käyttötalousosassa eri tulosalueiden kohdalla. 27

31 Toimintakate heikkenee kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 4,1 % ollen yhteensä noin -109,664 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna toimintakate heikkenee 5,5 %. Talousarvio sekä suunnitelmavuodet on laadittu kunnanhallituksen syyskuussa asettaman toimintakatteen kehyksen mukaisesti. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut talousarvioon 2014 nähden ja talousarviovuoteen kohdentuva henkilöstömenojen -4,1 %:n säästövelvoite on merkitty alla olevaan taulukkoon. Kasvuluvusta ei ole vähennetty säästövelvoitetta. Palvelualue Kasvu Muutos % Ulkoiset erät Säästövelvoite Konserni- ja maankäyttöpalvelut ,8 52 Talous- ja tukipalvelut 378 4,0 290 Sivistyspalvelut 657 2, Tekniset palvelut 272 7,0 113 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,7 847 Yhteensä , Konserni- ja maankäyttöpalveluiden kasvu johtuu mm. hallinto- ja viestintäpalveluihin kirjattavien laajakaista-avustusten ja eläkekulujen kasvusta, maapolitiikkaan kirjattavien käyttöomaisuuden myyntitulojen pienemmästä määrästä sekä joukkoliikenteen kulukasvusta. Talous- ja tukipalveluiden kasvu johtuu mm. tietotekniikkapalveluista poistuvasta tulosta, ruoka- ja puhtauspalveluiden Vanhan Pappilan, Kihmulan ja Kunnonpaikan uusista toiminnoista ja ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkintähuollossa käytön mukaan määräytyvistä kuntaosuuksista, jotka kasvattavat Siilinjärven maksuosuutta. Sivistyspalveluiden kasvu muodostuu mm. opetuspalveluiden ryhmien määrän kasvusta ja erityisopettajan ja koulukuraattorin resurssilisäyksestä, varhaiskasvatuksen kotihoidontuen kustannusten kasvusta ja ulkopuolelta vuokrattujen toimitilojen vuokrakustannuksista, kulttuuritoimen lisäsatsauksista nuorisotyöntekijään ja juhlavuoteen sekä liikuntapalveluista Uimala Oy:lle myönnettävien avustusten lisäyksestä. Teknisten palveluiden kasvu muodostuu kuntatekniikkaan kirjattavien puunmyyntitulojen vähennyksestä, Kevätön-Pöljän alivedenkorkeuden nostohankkeesta ja toimitilojen rakennusten purkukustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvu johtuu erikoissairaanhoidon kulujen kasvusta ja eri tulosalueille kirjatuista henkilöstö- ja ostopalvelulisäyksistä. Näistä kaikista löytyy lisätietoja käyttötalousosan tulosaluekohtaisista teksteistä. Kunta maksaa eräille konserniyhtiöille toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja ylläpitomenoihin seuraavasti: TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % Pysäköinti Oy ,0 % Uimala Oy ,9 % Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus ,5 % Yhteensä ,2 % Pysäköinti Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen pääomalainoina aiemmin maksetut osuudet on muutettu avustukseksi vuodesta 2012 lähtien. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uutta ohjetta suunnitelman mukaisista poistoista noudatetaan vuoden 2013 tilinpäätöksestä lukien. Poistojen kokonaismäärä ei sisällä uusia lisäpoistoja. Kasurilan päiväkoti, Palvelukeskus Risuharju sekä Hamulan koulu poistetaan kirjanpidosta Rakennusten varsinaiset purut toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. 28

32 3.2 Verotulot Vuodelle 2010 ja 2012 Siilinjärven kunta korotti tuloveroprosenttiaan 0,75 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2012 korotus oli 1,00 prosenttiyksikköä. Vuoden 2015 osalta ei ole ehdotettu korotuksia. Kunnan veroprosentit ja verotettava tulo: Tuloveroprosentti 19,50 19,50 20,25 20,25 21,25 21,25 Verotettava tulo, milj. euroa 306,7 318,2 333,6 347,1* 354,7* 364,5* Verotettava tulo, euroa/asukas * * * Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95 0,95 0,95 0,95 1,25 1,25 Vakituinen asuinrakennus 0,50 0,50 0,50 0,50 0,65 0,65 Vapaa-ajan kiinteistöt 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 *Ennuste Kunnan verotuloennuste vuosille perustuu Kuntaliiton kehysarvioihin ja kunnan omiin ennusteisiin mm. väestöstä, työvoimasta ja niiden pohjalta lasketuista tunnusluvuista. Luvuissa on huomioitu viimeisimmät kuntien verotuloja muuttavat tekijät. Edelleen kunnan verotuloennusteen lähtötasona on verohallinnon julkaisema ennakkotieto vuoden 2013 kunnallisverosta. Vuoden 2014 verotuloarvio on 85,5 milj. euroa, joka on 1,9 % suurempi kuin talousarvio. Tällöin kunnallisveroa kertyisi n. 5,4 % edellisvuotta enemmän. Yhteisövero puolestaan muodostuisi noin 66 % edellisvuotta suuremmaksi. Tämä johtuu siitä, että kunnan yhteisövero-osuuteen vaikuttaa voimakkaasti se kuinka paljon kaksi merkittävintä kunnan yhteisöveroa maksavaa yritystä maksaa veroja. Verohallinnon tilitysjärjestelmä kunnille perustuu jako-osuusarvioihin, joita verohallinto tarkistaa vuosittain verotustietojen valmistuttua kuntakohtaisesti ja veronsaajaryhmittäin (valtio, kunnat, seurakunnat). Lopulliset verotustiedot valmistuvat noin kahden vuoden viiveellä, jonka jälkeen kunnat saavat oikaisutilitykset. Maksuunpantavat oikaisutilitykset vaikeuttavat tilitysjärjestelmän ennustettavuutta. Vuoden 2015 verotuloja on arvioitu Kuntaliiton toimittaman lokakuun verokehyksen pohjalta sekä yhteisöveron osalta myös ilmoitettujen tilinpäätös- / verotietojen pohjalta. Verotuloennuste on seuraava (milj. euroa) TP 2013 TA 2014 TA 2014 ennuste TA 2015 Muutos % Kunnan tulovero 71,3 74,3 75,1 76,1 +1,3 Yhteisövero 3,2 4,8 5,5 4,5-18,2 Kiinteistövero 3,4 4,8 4,9 5,0 +2,0 Yhteensä 77,9 83,9 85,5 85,6 +0,1 29

33 3.3 Valtionosuudet Uusi laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tulee voimaan alkaen. Sen myötä ikäryhmitystä on uusittu ja sen painoarvoa muutettu. Kriteerejä on karsittu ja jäljelle on jäänyt (Siilinjärven kuntaan vaikuttavina) painoarvoltaan ja sisällöltään muuttunut sairastavuus sekä työttömyysaste, vieraskielisyys, asukastiheys ja koulutustausta. Lisäosana valtionosuutta tuo työpaikkaomavaraisuus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat asukasluvun, vuosittain vahvistettavien perushintojen ja kriteerien kertoimien avulla. Yhteenlasketusta laskennallisten kustannusten summasta kunnan rahoitusosuus vuonna 2015 on ennakkotiedon mukaisesti n euroa/asukas. Nousua edelliseen vuoteen on yht. 238,40 euroa/asukas eli 7,3 %. Luku pitää sisällään valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen n. 35 euroa/asukas, ammattikorkeakoulujen yksityistämisen n. 30 /asukas, verokompensaatiot ja valtion kehyspäätöksen vaikutukset n. 33 /asukas sekä indeksikorotuksen. Lisäksi omarahoitusosuuden kasvua selittää valtionosuuteen tehty rakenteellinen muutos jossa verotulotasaukseen siirrettiin tätä kautta n. 700 milj. euroa. Omarahoitusosuus sisältää kumulatiivisesti myös edelliset valtionosuusleikkaukset yht. 208 euroa/asukas. Valtionosuuksiin vuonna 2015 on tehty 0,6 prosentin indeksitarkistus, ikärakennekohtaisten tekijöiden muutokset ja osa määräytymisperusteista on muutettu. Alustava tieto verotuloihin kohdistuvasta tasauksesta sekä veromenetysten kompensaatio on myös otettu huomioon. Valtionosuuksiin tulee kuitenkin tarkennuksia vielä joulukuussa kun kertoimiin perustuvat osat täsmentyvät. Merkittävimpiä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna ovat rakenteelliset muutokset jotka näkyvät mm. verotulotasauksen kohdalla. Edellä mainitussa omarahoitusosuudessa on kustannettu nykyisen tasausrajan 91,86 %:n nosto 100 %:iin. Tasauslisänä kunta saa 80 % laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta, aiemmin minkäänlaista omavastuuta ei ollut. Uudistukseen kuuluva siirtymätasauksen määrä on kunnassa -99 /asukas, koska vuodelle 2014 laskettu valtionosuusmuutos oli kunnan osalta yht. 149 /asukas (laskelma antaa 50 /asukas). Siirtymätasausta huomioidaan vielä vuonna 2016 jolloin se on -49 /asukas, tämän jälkeen kunnassa on siirrytty täysimääräisesti uuden valtionosuuden piiriin. Vuoden 2015 verotulotasauslaskelma perustuu Kuntaliiton verotuloennustekehikkoon ja verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin vuoden 2013 verotuksesta. Valtionosuuksien tarkistetut ennakkotiedot on julkaistu Tiedot täsmentyvät vielä joulukuussa julkaistavissa valtionosuuspäätöksissä. Arvio valtionosuuksista on seuraava (1 000 euroa): TP 2013 TA 2014 TA 2014 ennuste TA 2015 muutos % Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset ,3 Kunnan omarahoitusosuus ,9 Valtionosuus laskennallisiin kustannuksiin ,8 Valtionosuus % kunnassa 28,71 27,59 24,64 Valtionosuus % keskimäärin 30,96 29,57 25,42 Lisäosat 373 Lisäykset ja vähennykset ,5 Järjestelmämuutoksen tasaus * Verotulotasaus Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus ,3 Valtionosuus yhteensä ,2 *Järjestelmämuutoksen tasaus pitää sisällään 2015 uuden siirtymätasauksen 30

34 3.4 Rahoitustulot ja -menot Pitkäaikaisten lainojen korkomenot arvioidaan vuonna 2015 noin 0,890 milj. euroksi. Loput korkomenot muodostuvat lyhytaikaisista luotoista. Oletuksena on, että korkotaso pysyy nykyisellä tasolla ensi vuoden aikana. Muut rahoitusmenot koostuvat viivästyskoroista ja laskennallisesti eriytettyjen taseyksiköiden sisäisistä jäännöspääoman koroista (sisäinen erä). Muut rahoitustulot ulkopuolisilta arvioidaan noin 0,580 milj. euroksi. Muut rahoitustuotot koostuvat mm. osinko- ja viivästyskorkotuotoista ja sairaanhoitopiirin peruspääoman korosta. Korkotulot sisältävät mm. antolainojen korkotulot. Laskennallisesti eriytettyjen taseyksiköiden jäännöspääoman korko on 2,532 milj. euroa (sisäinen erä). 3.5 Vuosikate Vuosikate ilmoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää juoksevan toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Tästä huolimatta kunta voi velkaantua, koska nettoinvestoinnit ovat useimmiten poistoja suuremmat. Rahoituksellisesti tasapainoisessa tilanteessa vuosikatteen tulisi riittää nettoinvestointeihin. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa vuosikate on 1,904 milj. euroa ja tilikauden tulos -4,188 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate ei kata suunnitelmapoistojen määrää. Kunnan poistonalaisten uusinvestointien määrä (6,1 miljoonaa euroa) talousarviovuonna on noin suunnitelmanmukaisten poistojen suuruinen. 3.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Suunnitelmanmukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Vuoden 2014 talousarvion tuloksen ennakoidaan elokuun estimaatin mukaan muodostuvan noin 4,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Tätä kattamaan on päätetty purkaa elinkeinorahasto, jonka jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostunee noin 2,4 milj. euroa. Tämän myötä kuntaan muodostuisi kumulatiivista alijäämää ensimmäisen kerran sitten vuoden 2001 jälkeen. Ali- ja ylijäämän määrä vuosina (1 000 euroa) Tilinpäätös 2013 TA 2014 ennuste Talousarvio 2015 TS 2016 TS 2017 Edellisten kausien ali-/ylijäämä Tilinpäätös Talousarvio Taloussuunnitelma Ali-/ylijäämä vuoden lopussa

35 3.7 Taloussuunnitelma Vuosien raamien lähtökohtana on kunnanhallituksen ja kunnan johtoryhmän työkokouksen ( ). ja valtuustoseminaarin ( ) aikana käydyt keskustelut, joihin perustuen on asetettu seuraavat reunaehdot raamin asettamiselle: "Toimintakatteen heikkeneminen rajataan kuluvan vuoden ennusteen tasolle, joka tarkoittaa noin 4,1 %:n kasvua voimassa olevaan talousarvioon nähden. Tämä merkitsee noin -109,6 milj. euron toimintakatetta vuodelle Summa muodostuu kuluvan vuoden talousarviosta, johon on huomioitu talouden tasapainottamisohjelmassa sovittu -1 % henkilöstökuluihin, palvelualueiden toiminnalliset muutokset ja 1 %:n kasvu kuluvan vuoden talousarvioon. Vuosille toimintakatteen kasvu on vuosittain sama 1 %. Toimintakate vuodelle 2016 muodostuisi noin -110,7 milj. euroon ja noin -111,9 milj. euroon vuodelle Kasvu pitää sisällään kaikki palkka- ja hintatason muutoksista sekä toiminnallisista muutoksista tulevan kasvun sekä jo sovitun -1 %:n henkilöstökulusäästön. Taloussuunnitelmavuosien ali- ja ylijäämän kehitys on muodostunut yllä olevaan taulukkoon em. 1 %:n vuosittaisella toimintakatteen kasvulla. Taloussuunnitelman tuloslaskelma ym. laskelmat on tehty ilman alijäämän kattamiseen suunniteltuja toimenpiteitä. Taloussuunnitelmavuodet eivät pidä sisällään ennakointia mahdollisista sote-lain mukanaan tuomista muutoksista. Kuntaliiton valmisteleman Kuntatalouden sopeutusohjelman mukaan kuntatalouteen kohdistuu kansantalouden kehityksestä riippuen noin 2 3 %-yksikön ansiotuloveron korotuspaine. Siilinjärven kunnan talouden kehitysarvio on kunnassa tehtyihin selvityksiin perustuen kuntatalouden yleisen kehitysnäkymän mukainen. 3.8 Talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvio ja -suunnitelma on kuitenkin laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tähän kuntalain kohtaan on tulossa muutos siten, että lain 111 :n mukaan Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Eli alijäämän kattamista ei voida enää siirtää ja toimenpiteet tulee sisältyä taloussuunnitelmaan. Valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma vuosille sisältää tavoitteen, että taseeseen kertynyt alijäämä katetaan vuoteen mennessä. Nyt vahvistettavana oleva taloussuunnitelma poikkeaa oleellisesti tasapainottamisohjelmasta verotulojen ja valtionosuuksien määrien suhteen siten, että sekä verotulojen että valtionosuuksien arvioidut määrät ovat vuonna 2016 noin 3,6 milj. euroa ja vuonna 2017 noin 4,6 milj. euroa tasapainotusohjelmaa alhaisemmat eli tulopohja on heikentynyt merkittävästi. Muutos aiheutuu valtionosuusuudistuksesta ja kuntiin kohdistuvista lisäleikkauksista sekä talouskasvun tyrehtymisestä, joka heijastuu verotulokertymään. Lisäksi toimintakatteen taso on tasapainotusohjelmaa korkeampi. Tasapainottamisohjelman 3 %:n toimintakatteen kasvu ei tässä taloustilanteessa ole enää realistinen lähtökohta taloussuunnittelulle. Kunnanhallituksen asettama raami vuosille pitääkin sisällään ainoastaan 1 %:n toimintakatteen kasvun molempina vuosina. Palvelualueiden toiminnalliset muutokset ylittävät tämän tavoitteen n. 5 7 milj. euroa. 32

36 Alijäämän kattaminen Taloussuunnitelma perustuu 1%:n toimintakatteen muutokseen, joka on tavoitteena haastava semminkin kun palvelualueiden tiedossa olevat suunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset ylittävät tavoitteen aikaisemmin kerrotun noin 5 7 miljoonan euron määräisesti. Jos toimintakatteen muutos ja verotuloluonteisen tulorahoituksen määrä asettuvat taloussuunnitelman tasolle myös taloussuunnitelman jälkeisillä vuosilla, katetaan taseeseen kertyvät alijäämät mennessä. Jos näin ei tapahdu ja kun talousarviovuoden kumulatiivinen alijäämä sisältää jo vuodelta 2014 kertynyttä alijäämää, toimenpiteet alijäämän kattamiseksi on tarve aloittaa jo vuodesta 2016 alkaen. Toimintakatteen 1 % (1,1 milj. euroa) vastaa ansiotuloveron noin 0,3 %-yksikköä. Paine verotuloluonteisen rahoituksen kasvuun määrittyy toimintakatteen muutoksen kehityksen myötä. Tarve veronkorotukseen arvioidaan vuosittain, kun tiedetään tulorahoituksen kehitys nykyisillä veron kertymäperusteilla. Tarpeeseen vaikuttavat yleinen kansantalouden kehitys, valtion toimenpiteiden toteutuminen kuntiin kohdistuvien velvoitteiden purkamisessa ja kunnan omien vakauttamistoimenpiteiden onnistuminen. TA 2014 ennuste TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Tilikauden ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä

37 Tuloslaskelma vuosille Ulkoiset TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos% TS 2016 TS 2017 TOIMINTATULOT , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja -menot , Korkotulot Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelmanmukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , Rahastojen lis. (-) tai väh. (+) 449 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, 15,8 % 15,2 % 14,7 % 14,7 % 14,7 % Vuosikate / Poistonalaiset invest. -3,8 % 53,7 % 31,2 % 44,9 % 107,4 % Vuosikate, euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä, t Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/as Asukasmäärä vuoden lopussa

38 4 RAHOITUSOSA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Investointimenot, rahoitusosuudet ja myyntitulot Vuodesta 2007 lähtien investointien vuotuinen keskiarvo on ollut noin 8,5 milj. euroa. Paineita investointien lisäämiseen luovat osittain tekemättä jääneet korjausinvestoinnit ja toisaalta tarpeet rakentaa uusia tiloja koulu- ja päiväkotipalveluille. Investointien netto-loppusummat ovat seuraavat: vuoden 2011 tilinpäätöksessä yhteensä 11,2 milj. euroa, 2012 noin 7,0 milj. euroa, 2013 noin 9,2 milj. euroa ja 2014 noin 9,9 milj. euroa. Talousarviossa 2015 ja siitä eteenpäin investointien määrää on tarkasteltu ns. hitaan kasvuvaihtoehdon pohjalta. Tämän myötä investointien jakaumaa eri vuosille on saatu tasattua ja loppusummia hillittyä. Nettoinvestoinnit yhteensä 2015 ovat noin 6,3 milj. euroa. Merkittäviä rahoitusosuuksia tai myyntituloja ei ole odotettavissa. Taloussuunnitelmavuosiin kohdistuu edelleen voimakkaita investointipaineita. Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestointien määrä on esityksen mukaisesti vuonna 2016 yhteensä 7,8 milj. Summa sisältää mm. isoja toimitilainvestointeja noin 3,5 milj., maa- ja vesirakentamista 1,8 milj. sekä vesihuoltolaitoksen investointeja 0,9 milj. Viimeisellä taloussuunnitelmavuodella 2017 investoinnit jälleen kasvavat yhteensä 8,1 milj. euroon. Tuolloin isoja toimitilainvestointeja on noin 2,3 milj. maaja vesirakentamista 1,6 milj. ja vesihuoltolaitoksen investointeja 2,8 milj. euroa. Investoinneista on oma osionsa kirjan loppuosassa. Nettoinvestointien määrää on yritetty määritellä aiemmin siten, että kunnan asukasta kohti laskettu velkamäärä ei kasvaisi. Taloustilanteen heikkenemisen vuoksi investointitasolle ei ole määritelty erikseen tavoitetasoa. Tavoitteeksi on kuntastrategiassa asetettu velkamäärän pysyminen kuntien keskimääräisen asukaskohtaisen velkamäärän alapuolella. Tässä vaiheessa arvioidaan, että vuonna 2014 vuosikate kattaa noin kolmasosan nettoinvestoinneista, vuonna 2015 vuosikatteella katettaisiin myös noin kolmannes ja vuonna 2016 noin 44 % nettoinvestointien määrästä mikäli ne toteutetaan suunnitellulla tasolla. Investointien rahoittaminen kasvattaa lainamäärää taloussuunnitelmakaudella noin 8 miljoonaa euroa eli noin 388 /asukas. Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen vähennykset eli lainojen lyhennykset arvioidaan vuonna 2015 yhteensä 8,7 milj. euroksi. Uutta lainaa otetaan tulevana talousarviovuonna noin 13,0 milj. euroa, joten lainakanta kasvaa 4,3 milj. euroa. Kunnan lainakanta on vuoden 2014 lopussa noin 58,4 milj. euroa ja vuoden 2015 lopussa arviolta 62,7 milj. euroa. Kunnan lainamäärän kehitys vuosina , vuosi 2014 ennuste Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Lainakanta Lainat euroa/asukas

39 milj.euroa euroa / asukas SIILINJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit nettoinvestoinnit vuosikate poistot *Vuoden 2014 poistoissa ns. normaalisuunnitelmapoistojen lisäksi 2,432 milj. lisäpoistoja purettavista rakennuksista Lainakanta ja lainamäärä euroa asukasta kohden ,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10, , Lainamäärä 28,4 35,9 40,3 35,5 42,1 43,3 53,7 58,4 62,7 66,8 66,2 euroa / asukas

40 Rahoituslaskelma vuosille TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Lainanhoitokate 0,1 0,7 0,3 0,4 0,9 Kassan riittävyys, pv

41 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan kaikkiin eurotaulukoihin sisältyy sisäiset erät Tuloslaskelma vuosille TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) 449 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, 26,3 % 25,6 % 25,4 % 25,4 % 25,4 % Vuosikate / Poistonalaiset investoinnit -3,8 % 53,7 % 31,2 % 44,9 % 107,4 % Vuosikate, euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä, t Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa

42 Toimintatulot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos euroa Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit ,5 Hallinto- viestintäpalvelut ,0 Elinkeinotoimi ,3 Henkilöstöpalvelut ,9 Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut ,4 Kaavoitus ,4 Joukkoliikenne ,8 Yhteensä ,9 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus ,4 Talouspalvelut ,2 Muut tukipalvelut ,2 Tietotekniikkapalvelut ,2 Ruoka- ja puhtauspalvelut ,4 Maaseutuhallinto ,0 Ympäristöterveyspalvelut ,0 Yhteensä ,9 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut ,7 Varhaiskasvatuspalvelut ,8 Kansalaisopisto ,8 Kirjasto ,5 Liikuntapalvelut ,7 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut ,0 Yhteensä ,8 TEKNISET PALVELUT Hallinto- ja varikkopalvelut ,0 Toimitilojen ylläpito ,0 Kuntatekniikka ,5 Vesihuoltolaitos ,4 Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu ,0 Yksityistieasiat 795 Yhteensä ,1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut ,9 Sosiaali- ja perhepalvelut ,8 Hoiva- ja vanhuspalvelut ,3 Terveyspalvelut ,9 Yhteensä ,4 KUNTA YHTEENSÄ ,9 39

43 Toimintamenot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos euroa Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit ,4 Hallinto- ja viestintäpalvelut ,1 Elinkeinotoimi ,0 Henkilöstöpalvelut ,5 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut ,5 Kaavoitus ,3 Joukkoliikenne ,5 Yhteensä ,3 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Talous- ja tukipalveluiden hallinto ,6 Tilintarkastus ,1 Talouspalvelut ,8 Muut tukipalvelut ,2 Tietotekniikkapalvelut ,1 Pelastustoimi ,1 Ruoka- ja puhtauspalvelut ,3 Maaseutuhallinto ,0 Ympäristöterveyspalvelut ,2 Yhteensä ,1 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut ,2 Varhaiskasvatuspalvelut ,3 Kansalaisopisto ,7 Kirjasto ,7 Liikuntapalvelut ,8 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut ,2 Yhteensä ,9 TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto ja varikkopalvelut ,5 Kuntatekniikka ,2 Toimitilojen ylläpito ,9 Vesihuoltolaitos ,7 Rakennusvalvonta ,3 Ympäristönsuojelu ,2 Yksityistieasiat ,2 Yhteensä ,9 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut ,2 Sosiaali- ja perhepalvelut ,9 Hoiva- ja vanhuspalvelut ,6 Terveyspalvelut ,0 Yhteensä ,1 KUNTA YHTEENSÄ ,8 40

44 5.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminta-ajatus Konserni- ja maankäyttöpalvelut tuottaa koko kunnalle hallinto- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöhallinnon palvelut, koko kunnan kaavoituksen ja maapolitiikan sekä paikkatietopalvelut. Tulosalueen vastuulla on lisäksi kunnan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellinen kehitys sekä konsernin johtaminen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristössä tapahtuu paljon muutoksia. Talouden jatkuva alavireisyys vaikeuttaa kuntaalan talouden hallintaa ja uhkaa sen vakautta. Kuntarakenteen mahdolliset muutokset muuttavat kuntien määrää ja kokoa. Sosiaali- ja terveyspalvelurakennemuutokset vaikuttavat kunnan johtamiseen, päätöksentekoon, palveluverkostoon, palveluiden laatuun ja palveluluiden kustannuksiin. Tämä muutos tulee vaikuttamaan koko kunnan toimintaan ja siinä tulee korostumaan konsernin ohjaus sekä demokraattinen päätöksenteko yli kunnallisissa kuntayhtymissä. Valtakunnassa pohditaan myös mikä tulee olemaan kunnan rooli tulevaisuudessa. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt Sisäistä valvontaa tehdään palvelualueella säännöllisesti. Talouden toteutumaa seurataan esimiesten ja palvelualueen johtotiimin toimesta. Kuntatalouden kokonaishaasteet sisäisen valvonnan osalta on kuvattu talous- ja tukipalveluiden vastaavassa osiossa. Kunnan demokraattisen päätöksenteon varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on peruslähtökohta kunnan toiminnassa. Tarvitaan avointa keskustelua ja oikeita päätöksiä kuntalaisten ja koko kunnan parhaaksi. Päätöksenteon tueksi myös tulevaisuudessa pitää olla virkamiesvastuulla valmistellut päätösesitykset. Kunnan viestinnässä, niin sisäisessä kuin ulkoisessa, tärkeää on avoimuus, oikea-aikaisuus ja selkeys. Viestinnässä käytetään yhteiskunnan vaativia erilaisia kanavia. Viestintää kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnan kehitykseen ja kuntalaisten tarpeisiin. Henkilöstöhallinnon toiminta perustuu voimassa oleviin työehtosopimuksiin, joita Siilinjärven kunnassa noudatetaan koko organisaatiossa. Työhyvinvointiin on viime vuosina panostettu merkittävästi hyvin tuloksin ja painopistettä ei ole syytä muuttaa tulevina vuosina. Kaavoituksen haasteelliset tavoitteet edellyttävät riittävät ja osaavat henkilöresurssit sekä päättäjien sitoutumisen kuntastrategiaan ja maankäyttöpoliittisiin linjauksiin. Kunnan raakamaan lisäämiseen on käytetty merkittäviä summia viime vuosien investoinneissa. Jatkossa on vaara, että maakaupat vähenevät tai loppuvat kokonaan, koska kunnan investointeja on leikattava kuntatalouden sopeuttamiseksi. Konserniyhtiöiden ohjaamisessa ei ole tiedossa merkittäviä riskejä. Konsernin ohjaus toimii tällä hetkellä hyvällä tasolla. Fontanellan osalta tulevaisuudessa on varauduttava merkittäviin peruskorjauksiin uimalassa. Vuokrataloyhtiön toiminta on hyvällä mallilla. Kuntakentän muutoksien johdosta koko konsernin ohjausmallit pitää uudistaa tulevaisuudessa vastaamaan muuttavaa toimintaympäristöä. 41

45 Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärven kuntastrategian viisi painopistealuetta ovat talous, palvelut, kasvu, elinkeinot ja henkilöstö. Talouden tilanne on monessa kohtaa jo kerrottu eli haasteita riittää. Palvelut ovat edelleen erinomaiset. Jatkossa kiristyvän talouden myötä on nähtävissä riskejä, että palveluiden saatavuus ja laatu voivat heikentyä. Työpaikkojen ja yritysten lisääntyminen on vielä jatkunut, mutta koko Suomen talouden alavireydestä johtuen elinkeinopolitiikassakin on tummia pilviä nähtävissä. Väestön kasvu on vuonna 2014 selvästi vähentynyt. On suuri riski, että Siilinjärven kasvu loppuu seuraavina vuosina. Kaavoituksen ja maapolitiikan systemaattinen kehittäminen on yksi tärkeä edellytys kasvun mahdollistajana. Henkilöstön tyytyväisyys on kunnassa hyvällä tasolla ja sairauspoissaolojen määrää on saatu tavoitteiden mukaan alenemaan merkittävästi. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Maanhankinnan tarpeet ovat seuraavien kolmen vuoden aikana varsin maltilliset. Vuosikymmen loppupuolella raakamaata tulee hankkia lisää, jos kunnan kasvustrategia jatkuu. Seuraavien kolmen vuoden aikana maan hankinnan investointitarve on noin 1 3 milj. euroa. KONSERNI- JA MAAN- KÄYTTÖPALVELUT Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot ,30 Sisäisten palvelujen myynti ,60 Maksutuotot ,30 Tuet ja avustukset ,20 Vuokratuotot ,70 Muut toimintatuotot ,60 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,80 Sisäiset palvelujen ostot ,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40 Avustukset ,90 Sisäiset vuokrat ,30 Muut toimintakulut ,90 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Palvelualueelle kohdistuva henkilöstökulujen säästövelvoite (-4,1 %) 0,052 milj. euroa sisältyy em. tuloslaskelmalukuihin, kuten myös tulosalueiden tuloslaskelmiin. 42

46 5.1.1 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintosihteeri Tuula Kohonen Vaalit Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot Tuet ja avustukset ,00 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Hallinto- ja viestintäpalvelut Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminta-ajatus Kunnan hallinto- ja viestintäpalveluiden (kunnan johto) tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien toimielinten työskentelylle ja kunnan yleisjohtamiselle tuottamalla laadukasta informaatiota päätöksenteon ja johtamisen pohjaksi sekä huolehtimalla asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä moitteettomasti. Tulosalueen vastuulla on lisäksi kunnan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellisen kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikeaaikaisesti tarvittaviin muutostarpeisiin. Edelleen tulosalue vastaa kunnan kokonaisviestinnästä ja sen kehittämisestä. Konsernin johtaminen kuuluu myös tämän tulosalueen vastuulle. Toimintaympäristö ja sen muutokset Suomen talous on edelleen heikossa kunnossa. Siilinjärven kunnan talous kääntyi vuoden 2011 aikana selvästi huonompaan suuntaan ja talouden huononeminen on jatkunut koko ajan. Heikkenemisen syyt ovat ennen kaikkea tulopohjan pettämisessä, koska valtionosuudet ovat Siilinjärvellä pienentyneet selvästi ja yleinen taloustilanne vaikuttaa myös verotulojen kertymiseen. Kunnassa on hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma vuonna Tänä vuonna on jatkettu talouden vakauttamista. Ensi vuodelle ei ole tulossa verojen ja/tai maksujen korotuksia. Talousarvion toimintakatteen raamilla ohjataan kulujen kasvun hillitsemistä. Siilinjärven kunnan työttömyys on edelleen hyvässä mallissa suhteessa muihin kuntiin ja sitä kautta verotulojen kehityksen odotusarvo on edelleen vähän positiivinen. Kunnan strategian mukainen väestön kasvu on vuonna 2014 selvästi vähentynyt. Seuraavien vuosien kasvun kannalta kaavoituksen systemaattinen eteneminen on enemmän kuin tarpeen. VM käynnisti vuoden 2014 elokuun alusta erityisen kuntajakoselvityksen Siilinjärven, Kuopion ja Suonenjoen kesken. Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen ensi vuoden alkupuolella kunnanvaltuustot tekevät päätökset selvityksen pohjalta. Maakunnassa Juankoski liittyy Kuopioon 2017, puolestaan Tuusniemi päätti pysyä itsenäisenä. Maaninka on tehnyt jo aikaisemmin päätöksensä liittyä Kuopioon vuonna Ns. sote-uudistus etenee parlamentaarisella päätöksellä eteenpäin. Koko julkisen talouden ja Suomen hyvinvoinnin kannalta sote-uudistus on todella merkittävä asia. Miten Suomessa riittää rahat koko hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ylläpitämiseksi? Toivottavasti ko. uudistus kykenee antamaan vastauksen edellä olevaan kysymykseen. 43

47 Siilinjärven kunta päivitti kuntastrategiansa syyskuun valtuustossa Strategian mukaan kunta jatkaa samoilla painopistealueilla kuten edellisen valtuustokaudella. Siilinjärven kunnan johtamisjärjestelmä ja organisaatio ovat toimivat ja tarkoituksenmukaiset. Kuopion seutuyhteistyötä on tehty Kuopion, Siilinjärven, Maaningan, Suonenjoen, Leppävirran ja Tuusniemen kanssa. Tarkoituksena on syventää ja vakiinnuttaa seutuyhteistyötä suuremmassa joukossa kuntia. Lisäksi pyritään etsimään uusia yhteistyön muotoja ja kehityshankkeita. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kestävä kuntatalous Investointikyky, velkamäärä/ asukas Talousarvion ja taloussuunnitelman mukainen toiminta Kuntalaisten hyvinvointi Kuntalaispalaute Siilinjärven hyvien peruspalvelujen säilyttäminen Vahva elinkeinotoimi Yritysten ja työpaikkojen määrä Yritysten ja työpaikkojen lisääminen Vastuullinen kasvupolitiikka Väestömäärä 0,3 0,7 %:n väestönkasvu Osaava, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö Kuntarakenneuudistus sekä muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä Työhyvinvointikysely Henkilöstön vaihtuvuus <=5 % Mahdolliset selvitykset Vuoden 2014 mittaustason säilyttäminen Päätöksenteko kuntajakoselvityksen pohjalta. Sote-ratkaisun valmistelu yhteistyössä koko maakunnan kanssa. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Tuottavuuden parantaminen organisaation kaikilla tasoilla Henkilöstön sitouttaminen yhteiseen tavoitteeseen Talousarvio Kustannusten vähentäminen talousarvion mukaisesti Yhteistyön lisääminen naapurikuntien kanssa Tuottavuuslisän käyttöönotto Kuntaliitosselvitys Kuopion ja Suonenjoen kanssa Toisen asteen koulutuksen uudistaminen (lukio) Päätökset Päätökset Päätökset 1 3 päätöstä / vuosi Palveluiden ylläpitäminen ja kustannustehokkuuden lisääminen Palveluiden ylläpitäminen ja kustannustehokkuuden lisääminen 44

48 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Viestinnän kehittäminen Päätöksenteosta, tapahtumista ja yritysasioista viestiminen monikanavaisesti Selvitys valtuuston kokousten videoinnista / kokousten lähettämisestä suorana verkon kautta Pilotoidaan tablettien tai muiden vastaavien laitteiden kokouskäyttöä esim. kunnanhallituksessa Tiedotteiden ja sosiaalisen median julkaisujen määrä Selvitys Pilotin onnistuminen Viestintätekojen laajentaminen koskemaan laajempaa osaa kuntaorganisaatiota Yhteistyöselvitys Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa valmis Paperiton kokouskäytäntö koko kunnassa Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Laajakaistatoiminnan avustusmaksun siirtyminen vuodelta 2014 vuodelle Hallinto- ja viestintä- Talousarvio Talousarvio Muutos palvelut % Muut toimintatuotot ,00 TOIMINTATUOTOT ,00 TS 2016 TS 2017 Henkilöstökulut ,80 Palvelujen ostot ,00 Sisäiset palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,60 Avustukset ,80 Sisäiset vuokrat ,70 Muut toimintakulut ,50 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

49 5.1.3 Elinkeinopalvelut Vastuuhenkilö: yritysasiamies Heikki Simonen Toiminta-ajatus Elinkeinopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kehittymiselle sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään toimenpiteiden vaikuttavuuteen koko talousalue huomioon ottaen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yritysten toimitilainvestoinnit hiljentyvät uuden EU-ohjelmakauden alkamisesta johtuvan rahoituskatkon takia. Olemassa olevat yritysalueet ovat täyttyneet ja jatkossa yritysrakentaminen keskittyy Rissalan yrityskylään. Siilinjärven taajamaan tarvitaan nopeasti uusia teollisuustontteja. Luovutettavilta tonteilta edellytetään entistä parempaa rakennettavuutta tai niiden esirakentamista. Rakentamisessa on pyrittävä hyödyntämään muilta työmailta saatavia hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia. Oikeakätisen pienyritystonttien tyylisiä ratkaisuja pyritään luomaan lisää uusien asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä. Siilinjärvellä tarvitaan edelleen toimitilarakentamista erikoistavarakaupan ja palveluyritysten tarpeisiin niin keskustaajamaan kuin Etelä-Siilinjärvelle. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Taloudellisen toimeliaisuuden ja yritysinvestointien lisääminen Työpaikkamäärä 100 työpaikkaa/vuosi KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Työpaikkamäärän kasvu Kauppakeskusten vetovoimaisuuden parantaminen Matkailupalveluiden kehittäminen Rakentamisen edistäminen Investointien edistäminen Muut kaupan yhteishankkeet tai kampanjat Matkailutuotteiden tai kehittämishankkeiden generoiminen Rakennushankkeet Uudet erikoistavarakaupan/palveluyritysten liikerakennuspaikat Näkymisen parantaminen Hankemäärä Seitsemän kappaletta 1 kpl / v Palvelujen esilletuomisen parantuminen Yksi hanke 46

50 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Työpaikkamäärän muutos Teollisten työpaikkojen määrä Luovutetut tontit ja toimitilat Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Kunnan 90-vuotisjuhlavuosi tuo lisäkuluja markkinointiin Pohjois-Savon liiton kehittämisrahaston maksuosuus kasvaa EU-hankekulut kasvavat, kun koko kunta on Kalakukko ry:n rahoitusaluetta Elinkeinotoimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot ,80 Tuet ja avustukset Vuokratuotot ,50 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,00 Palvelujen ostot ,80 Sisäiset palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,20 Avustukset ,30 Sisäiset vuokrat ,70 Muut toimintakulut ,50 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

51 5.1.4 Henkilöstöpalvelut Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Tuula Lukkarila Toiminta-ajatus Tuottaa työnantajapalveluja muille työyksiköille ja valvoo oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja tasaarvoisen henkilöstöpolitiikan noudattamista kunnassa. Budjetoi taloudelliset resurssit erilaisiin keskitetysti järjestettyihin henkilöstöpalveluihin kuten yhteiseen henkilöstökoulutukseen, työhyvinvointitoimintaan, työsuojeluun sekä muuhun työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan. Työterveyshuoltoon ja Kuhilaan palkkahallinnon palveluihin varataan määrärahat keskitetysti muille palvelualueille sosiaali- ja terveyspalveluita lukuun ottamatta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan kokonaishenkilöstömäärä on noin (tilanne ). Uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti. Palkkaratkaisu on maltillinen. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Hyvinvoiva henkilöstö Seuranta henkilöstökertomuksessa Osaava, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Rekrytointia kehitetään Osaamista kehitetään ja keskitettyä koulutusta järjestetään suunnitelmallisesti Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka Kuntarekry ohjelman käytön vakiinnuttua rekrytoinnin seurantaa kehitetään ja valmistellaan sijaisrekisterin käyttöönottoa Päivitetään valtakunnalliseen ammatillisen kehittämisen lainsäädäntöön liittyvä koulutussuunnitelma. Kehitetään koulutusseurantaa. Jatketaan työn vaativuuden arviointityötä; kannustavan palkkauksen pilotointi jatkuu vuoden 2016 loppuun Rekrytointien määrä / vuosi Hakijoiden määrä / rekrytointi Sijaisrekrytoinnin pilottien kokemukset Koulutuspäivien määrä / vuosi Osallistujien määrä / keskitettykoulutus Arvioidaan kannustavan palkkauksen pilotilla saavutetut säästöt Rekrytoinnin seuranta kunnossa; sijaisrekisterin pilotointia jatketaan Koulutussuunnitelman päivitys on valmis alkuvuonna Koulutusseuranta henkilöstökertomuksen yhteydessä. Kannustavan palkkauksen pilotin kokemuksien arviointi 48

52 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta Käytyjen kehityskeskustelujen määrä (seuranta Populus-järjestelmässä) Tavoitteelliset kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa vuosittain pääsääntöisesti Populus-järjestelmän kautta Toteutetaan työhyvinvointikyselyn pohjalta tehtyjä kehittämissuunnitelmia ja päivitetään kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Päivitys valmis Kehityskeskustelut toteutuvat vakinaisen henkilöstön osalta 100 prosenttisesti Työyhteisöt ovat aloittaneet kehittämissuunnitelmien mukaiset toimet Varhaisen välittämisen seurannan kehittäminen Käytyjen työkykykeskustelujen määrä Sairauspoissaolojen määrä Käytäntö vakiintunut työyksiköissä; Populus-järjestelmän poissaolohälytystä hyödynnetään tehokkaasti Sairauspoissaolojen hallinta ja vuoden 2014 tason säilyttäminen Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Työterveyshuollon tulot arvioitu menojen tasolle Menot Kuhilaan menot arvioitu vuoden 2015 palkkalaskelman hinnan pohjalta Esmikko-laitteiston uusinta kunnantalolla Keskitettyä koulutusta vähennetty Omaehtoisen koulutuksen tuki poistettu Yhteistoiminnan palkkiot ja kulukorvaukset ajan tasalle Henkilöstöpalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti ,90 Tuet ja avustukset ,20 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,40 Palvelujen ostot ,00 Sisäiset palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40 Sisäiset vuokrat ,70 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

53 5.1.5 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Vastuuhenkilö: vs. maanhankintainsinööri Heikki Pietikäinen Toiminta-ajatus Maapolitiikan ja paikkatietopalvelujen tulosalue koostuu nimensä mukaisesti maapolitiikan ja paikkatietopalveluiden tulosyksiköistä. Maapolitiikan tulosyksikkö vastaa maanhankinnasta, luovutuksesta sekä näihin liittyvien sopimusten laadinnasta ja kunnan maaomaisuuden hallinnasta. Tulosyksikön tavoitteena on turvata riittävä raakamaavaranto käytettäväksi maankäytön suunnitteluun sekä varmistaa tehtyjen suunnitelmien toteuttaminen. Paikkatietopalvelut tulosyksikkö toimii tukipalveluna tuottaen, ylläpitäen ja kehittäen riittävän paikkatietovarannon sekä -järjestelmän käytettäväksi kunnan eri hallintokunnissa mm. kaavoitus-, rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisen sekä teknisten palveluiden toiminnassa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Maakuntakaava edellyttää kaupunkiseudulla varautumista merkittävään työpaikkojen ja väestön lisäykseen. Sähköistä kiinteistökauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevat lait tulivat voimaan Perinteinen kiinteistökauppa säilyy sähköisen rinnalla, joten myyjät ja ostajat voivat jatkossakin tehdä koko kaupan paperilla. Kunnan kiinteistökaupoissa joudutaan perinteistä tapaa vielä käyttämään, mutta sähköiseen kaupankäyntiin siirrytään heti, kun se on mahdollista. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 11,9 11,9 11,0 10,5 10,0 Kiinteistöteknikko ja paikkatietovalmistelija jäävät eläkkeelle alkuvuonna Maankäyttöinsinööri on vanhempainvapaalla koko vuoden Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Aktiivisella maanhankinnalla luodaan edellytykset kaavoitukselle ja hyvälle yhdyskuntarakenteelle Raakamaareservi Raakamaareservin ylläpito 2 3 vuoden ajan raakamaaostot pidetään minimissään 10 vuoden tarpeita vastaava KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Yleiskaavoituksen ja maapolitiikan tehostaminen Maankäytön toteuttamisohjelma yhdessä kaavoituksen kanssa Valmiusaste Ohjelma hyväksytty 50

54 Informatiiviset tunnusluvut Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Hankittu raakamaata (ha) Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) Ajantasaistettua kaavan pohjakarttaa hyväksymisvalmiudessa (ha) Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Maaomaisuuden myyntivoitto pienenee Maapolitiikka ja paikka- Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS 2017 tietopalvelut % Myyntituotot Maksutuotot ,10 Vuokratuotot ,30 Muut toimintatuotot ,30 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,60 Palvelujen ostot ,30 Sisäiset palvelujen ostot ,60 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sisäiset vuokrat ,00 Muut toimintakulut ,30 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Kaavoitus Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Toiminta-ajatus Kaavoituksen tulosyksikkö vastaa kunnan maankäytön suunnittelusta sekä yhdyskuntarakenteen suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavan kaava-aineiston tuottamisesta asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavoitusyksikkö laatii yleis- ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä korttelisuunnitelmia ja rakennustapaohjeita. Lähtökohtina ovat järkevä, taloudellinen ja suunnitelmallisesti kehittyvä yhdyskuntarakenne sekä viihtyisä, maaseutumainen elinympäristö. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet velvoittavat kuntia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, autoriippuvuuden vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja siihen sopeuttamiseen. Kuopion ja Pohjois-Savon maakuntakaavoissa varaudutaan merkittävään työpaikkojen lisääntymiseen ja väestön kasvuun kaupunkiseudulla. Siilinjärvellä tavoitteiden mukainen väestönkasvu edellyttää asunto- ja rakennuspaikkatarjonnan lisäämistä ja monipuolistamista. Syksyllä 2014 ehdotusvaiheeseen tulevan kaupan vaihemaakuntakaavan laatiminen liittyy maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen, jonka myötä seudullisesti merkittävää kauppaa ohjataan maakuntakaavalähtöisesti. Kuopion toiminnallisen seudun rakennemallin ja rakennemallisopimuksen tarkoituksena on yhteensovittaa kaupunkiseudun maankäyttöä ja sitoutua yhteisiin toiminnallisen seudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoihin vuoteen Seudun rakennemallissa painotetaan yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä yli kuntarajojen. 51

55 Yleiskaavoissa määritellään kunnan strateginen kehittäminen ja sovitaan yhdyskuntarakenteen toiminnalliset ratkaisut seudulliset tavoitteet huomioiden. Taajamien yleiskaavoissa esitetään kasvutavoitteiden mukaiset varaukset ja kasvusuunnat asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Ranta- ja kyläyleiskaavojen tavoitteena on ohjata myös harvemmin asuttujen alueiden maankäyttöä sekä kehittää elinvoimaisia kyliä. Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä yleiskaavoissa määritellyn yhdyskuntarakenteen toteuttamiselle. Asemakaavoilla ohjataan alueittain rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatua. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5,6 5,6 4,9 5,6 5,0 Vanhuuseläketapahtumat 0,6 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kasvutavoitteiden kannalta riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asuntotuotantoon Valmistuneet asunnot 120 asuntoa Riittävä tonttitarjonta elinkeinoelämän kehittämiseen Palvelurakentamisen mahdollistaminen Hankkeiden edellyttämä kaavojen valmiusaste Hankkeiden edellyttämä kaavojen valmiusaste Käynnistyvien hankkeiden kaavat hyväksytty Käynnistyvien hankkeiden kaavat hyväksytty KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Yleiskaavoituksen ja maapolitiikan tehostaminen Riittävä tonttitarjonta asuntorakentamiselle Riittävä tonttitarjonta elinkeinoelämän edistämiselle Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Yleiskaavoituksen Kirkonkylän yleiskaava Valmiusaste Kaavaluonnos valmistunut edistäminen Juurusveden-Kuuslahden yleiskaava Maankäytön toteuttamisohjelma yhdessä maapolitiikan yksikön kanssa Valmiusaste Kaava hyväksytty Ohjelma hyväksytty Taivallahden asuinalue Valmiusaste Asemakaavaluonnos valmistunut Asemanseudun ja Siilinpään kerrostaloalueet Rissalan yrityskylän laajentaminen ja Jokelan työpaikka-alueet Kirkonkylän uusi työpaikka-alue Kaavallinen valmius asuntorakentamiseen Valmiusaste Kaavallinen valmius työpaikkarakentamiseen Asemakaava hyväksytty Kolmen vuoden tarvetta vastaava Asemakaava hyväksytty Asemakaava valmisteilla Viiden vuoden tarvetta vastaava 52

56 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kaavapäätösten pitävyys (valituksia/ 1/4 hyväksytty kaava) Tuotantotavoitteet Hyväksyttyjen kaavojen mitoitus (asukkaita) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Hyväksyttyjä asemakaavoja (ha) Asemakaavoitettu pinta-ala (ha) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä (kpl) Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Kaavasuunnittelijan sijaista ei palkata Kaavoitus Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot ,30 Maksutuotot ,20 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,60 Palvelujen ostot Sisäiset palvelujen ostot ,50 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,20 Sisäiset vuokrat ,20 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

57 5.1.7 Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Pekka Kauhanen Toiminta-ajatus Joukkoliikenteen tulosalueen tehtävänä on edistää ja ylläpitää joukkoliikennettä yhteistyössä toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen, liikennöitsijöiden, naapurikuntien ja ELY-keskuksen kanssa niin, että se tarjoaa hyvät ja riittävät yhteydet niin työssäkäyntiin kuin erilaisten palveluiden hyväksikäyttöön. Toimintaympäristö ja sen muutokset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä joukkoliikennelaki tulivat voimaan Uudet lait ovat merkittävästi vaikuttaneet joukkoliikenteeseen ja sen toteuttamistapoihin alkaen, koska Siilinjärvellä on siirrytty pääosin uusien säädösten mukaiseen liikenteen järjestämiseen. Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta muodostavat yhteisen joukkoliikennealueen. Kuopion kaupunki on toimivaltainen viranomainen sen liikenteen osalta, mikä ajetaan täysin ko. kuntien alueella. ELY on edelleen toimivaltainen viranomainen ko. kuntien ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen osalta. Toimivaltaiselle viranomaiselle on uudessa joukkoliikennelaissa asetettu tehtäväksi joukkoliikenteen palvelutason määrittely ja tavoitteeksi kehittää eri toimijoiden yhteistyötä sekä lisätä joukkoliikenteen kiinnostavuutta ja käyttöä. Asioiden hoitamiseksi ovat kunnat hyväksyneet tahoillaan kaupunkiseudun toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista koskevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä ja kuntien henkilökuljetuksia. Kaupunkiseudun toimialueelle on laadittu yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja palvelutasotavoite. Lisäksi yhteistoiminnalla huolehditaan kuntien edunvalvonnasta valtionavustusten ja valtion hankkiman ostoliikenteen suunnittelussa ja avustusten hakemisessa sekä suunnitellaan muiden toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten kanssa alueen joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään. Joukkoliikenneviranomaisen tehtäviä hoitaa Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluva Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista on viisi Kuopiosta ja kaksi Siilinjärveltä. Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaavat kuntalaki ja Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymät johtosääntö ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. Joukkoliikennelautakunnan sekä kaupungin organisaatioon perustetun henkilökuljetusyksikön toimintakustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2015 Siilinjärven kunnan osuus toimintakustannuksista ovat noin Siilinjärven joukkoliikenteen perustarjonta ja palvelutaso on kohtuullisen hyvä varsinkin kouluvuoden aikana. Kuopio Siilinjärvi -välin vuorotarjonta on paikallisliikenteen tasoista kaikkina viikonpäivinä sunnuntailiikennettä lukuun ottamatta. Moottoritietä käyttävä kaukoliikenne huomioiden Kuopio Siilinjärvi -väli on kilpailutasoista henkilöautoliikenteeseen nähden. Vuonna 2015 tavoitteena on säilyttää perustarjonta ja palvelutaso hyvänä voimaan tullut uusi joukkoliikenteen järjestämistapamuutos sekä vuodenvaihteessa 2015 aikana käyttöön otettavat uudet yhtenäiset lippujärjestelmät ja tuotteet Siilinjärvi-Kuopio joukkoliikennealueella aiheuttavat kustannusten nousua. Kannusteurakkasopimusten mukaan lipputulot tulevat tilaajalle. Lipputuloja on vaikea arvioida, koska aikaisempaa lipputulojen toteumatietoa ei kaikilta osin ole käytettävissä. Nettokustannusten arvioidaan nousevan yhteensä vuonna Kuopio Rissala Siilinjärvi lentokenttä- ja työmatkaliikenne on siirtynyt osaksi Kuopio-Siilinjärvi joukkoliikenteen lähiliikennettä. 54

58 Menneiden vuosien tapaan yleistä joukkoliikennetarjontaa täydentää kunnan oma asiointi- ja palveluliikennejärjestelmä Pali. Se palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta sen ominaisuuksissa ja kalustossa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin vanhusten ja vammaisten tarpeet alkaen palveluliikenne on hoidettu kahdella Pali-bussilla, joista toinen palvelee varsinkin kunnan eteläosia. Talousarviossa on varauduttu n euron kustannusten nousuun vuodelle Seutulipun ja Etelä-Siilinjärvi-lipun asiakashintoja on korotettu edellisen kerran vuoden 2012 alussa. Seutulipun ja Etelä-Siilinjärvi lipun asiakashinnat ovat seuranneet Matkahuollon yleisiä linjaautoliikenteen lippujen hintojen kehitystä. Vuoden 2014 alusta alkaen lippujen asiakashintoja nostetaan keskimäärin n. 4 %. Seutulipun asiakashinta alkaen on 100 euroa ja Etelä-Siilinjärvi-lippu 59 euroa. Seutulippu ja Etelä-Siilinjärvi-lippu säilyvät siihen saakka, kunnes uusi lippuja maksujärjestelmä valmistuu vuodenvaihteessa Tilalle tulee vyöhykepohjainen kausilippu. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2016 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset Asiakastyytyväisyys Palvelutason säilyttäminen huomioidaan joukkoliikenteessä Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Myytyjä seutulippuja * -* -* Etelä-Siilinjärvi-lippu * -* -* * Lippujärjestelmä vaihtuu vuodenvaihteessa 2015 lopulla vyöhykepohjaiseen kausilippuun Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Uuden liikenne- ja lippujärjestelmän aiheuttama menojen kasvu vuodelle Toisen PALI-bussin aiheuttama menojen kasvu vuodelle Joukkoliikenne Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Sisäisten palvelujen myynti ,00 Tuet ja avustukset ,60 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,90 Palvelujen ostot ,40 Avustukset ,00 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

59 5.2 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Talous- ja tukipalvelut palvelualue tuottaa kunnan sisäisiä tukipalveluita, jonka lisäksi palvelualue vastaa asumispalveluista sekä ympäristöterveyspalveluiden ja maaseutupalveluiden tuottamisesta yhteistoiminta-alueilla. Palvelualueen sisäisiä tukipalveluita ovat taloushallinto, tietotekniikkapalvelut, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toteutumisen ohjaus ja seuranta, ruoka- ja puhtauspalvelut sekä asiakirjahallinto ja aulapalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Talouden pitkään jatkunut ja todennäköisesti myös edelleen jatkuva alavireisyys vaikeuttaa kuntaalan talouden hallintaa ja uhkaa sen vakautta. Kuntatalous on kriisiytymässä ja talouden vakauttaminen edellyttää palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia, tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ja tulopohjan vahvistamista. Uusi kuntalaki tulee muuttamaan kuntien talouden tasapainon ja vakauden hallintaan liittyviä säädöksiä siten, että niihin liittyvien tavoitteiden asettamiselle talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä seurannalle tilinpäätöksessä asetetaan velvoittavia ohjeita. Mahdolliset kunta- ja palvelurakennemuutokset sekä yhteispalvelukeskittymien synty tulevat aiheuttamaan muutoksia nykyisiin yhteistoimintarakenteisiin ja luovat myös tarvetta mahdollisille uusille toimintarakenteille ja -malleille. Näillä muutoksilla on vaikutusta myös sisäisten tukipalveluiden tuotantotapoihin, -organisaatioon ja -menetelmiin. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt Kunnan tulopohjan kasvun heikkeneminen ja tulojen riittämättömyys taloussuunnitelmakauden toimintojen toteuttamiseen uhkaa johtaa taseen alijäämän merkittävään kasvuun, joka toteutuessaan voi saattaa kunnan tulevan kuntalain säätämään arviointimenettelyyn (ja kunnan keskeinen tavoite säilyä itsenäisenä vaarantuu oleellisesti). Kunnan lainamäärä on kasvanut viime vuosina ja on mahdollista että se kasvaa huomattavastikin, ellei tulopohja vahvistu ja tuottavuus kohene oleellisesti. Tuottavuuden kehittymisen seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen edesauttavat tietoisuuden lisääntymistä ja taloudellisen riskin hallintaa. Sisäisen valvonnan painopisteen kohdentaminen entistä painavammin talouden tavoitteiden seurantaan ja niistä poikkeamiin reagointiin sekä tuottavuutta edistävien toimenpiteiden arviointiin on vallitsevassa tilanteessa kuntatalouteen kohdistuvien riskien hallinnan kannalta keskeistä. Rahoitusriski ei kuntataloudessa ainakaan vielä ole merkittävä, joskin on tarpeen arvioida sitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa rahaa ei riittävässä määrin ole saatavissa päivittäisen toiminnan rahoittamiseen rahantarpeen vaihteluväleissä. Maksuvalmiuden seuranta ja arviointi sekä ajantasaisen ja riittävän aikajänteen omaavan maksuvalmiussuunnittelun merkitys korostuu vallitsevassa tilanteessa. Korkotason nousu toteutuessaan kasvattaa lainanhoitokuluja. Luottojen korkorakenteen seurantaan ja hallintaan tulee kiinnittää ajoissa huomiota korkoriskin hallitsemiseksi. Tietoteknologian käytön kasvu palvelutuotannossa ja tietojärjestelmien haavoittuvuus aiheuttavat uhkan päivittäisten toimintojen toteutumisen jatkuvuudelle. Järjestelmien käytön ohjaus ja valvonta sekä suojaaminen ulkoisilta häiritseviltä toimilta on riskien hallinnan kannalta keskeistä. Järjestelmien ajantasaisuus ja niiden kehittäminen aidosti palvelutuotannon tarpeista lähtien on ensiarvoisen tärkeää vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Em. tekijöiden arviointi vaatii erityisosaamista ja sisäisen valvonnan apuna käytetäänkin tarpeellisessa määrin ulkoista tarkastustointa. 56

60 Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Talouden tulevan kehityksen arvioinnin merkitys vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä on keskeinen toimintojen järjestämistä ohjaava tekijä. Arviointi vaikuttaa kunnan investointien suunnitteluun ja sillä on vaikutusta strategisesti merkittävän kasvuedellytysten arvioimisen ja luomisen suhteen. Palveluprosessien tuottavuuden arvioinnin kannalta on tärkeää luoda laskenta- ja arviointimenetelmiä, joihin perustuen saadaan tietoutta palveluprosessin eri vaiheista ja kustannusrakenteesta. Tiedolla on merkitystä sekä vertailtavuuden että ohjaavan tuotehinnoittelun näkökulmasta tarkasteltuna. Tietoteknologian hyödyntämisellä on yhä merkittävämpi vaikutus palveluprosessien tuloksellisuuden kehittämisessä. Toimivat ja riittävän tehokkaat tietojärjestelmät ovat keskeisiä tietoteknologian hyödyntämisessä ja niiden ajantasaisuuteen, ylläpidettävyyteen ja käyttötarpeeseen soveltuvuuteen liittyvät tekijät ovat merkityksellisiä palveluprosessien onnistumisen kannalta. Kunnan suorittamien tavara- ja palveluhankintojen määrä on rahallisesti merkittävä. Tavarahankintojen suorittaminen on jo vakiintunut pääasiassa seudullisesti kilpailutetuista hankintapaikoista toteutuvaksi, mutta palveluhankintojen kohdalla keskitetty kilpailuttaminen ei ole samassa määrin vakiintunutta ja niiden kohdalla kilpailuttamisen lähtökohtien ja vertailuperusteiden arviointi tarvitsee kehittämistä. Palveluhankintojen oikea kohdentaminen ja niiden volyymin suhde omaan palvelutuotantoon on merkittävä palvelujen tuloksellisuuden kannalta. Yhteistoiminta-alueiden hyvä hallinnointi ja palveluiden tasapuolinen ja tuloksellinen järjestämistapa edesauttavat luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja sitä kautta varmistavat yhteistyön myönteistä kehitystä ja jatkuvuutta. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Tietoteknologian hyödyntäminen tehokkaasti palvelutuotannossa edellyttää ajanmukaisia ja toimivia järjestelmä- ja laiteratkaisuja. Järjestelmien ja laitteiden uusimiseen ja mahdolliseen muuhun uushankintaan tulee varautua, joskin niiden rahallinen arvo (noin 50 t 100 t /vuosi) on suhteellisen vähäinen suhteessa kunnan kokonaisinvestointien määrään. Palvelutuotannossa olevat tietotekniset laitteet hankitaan leasing-rahoitteisesti ja niiden rahoitusta vastaava investointikulu on suuruusluokkaa t /vuosi. Palvelualueen merkittävin investointikohde on keskus- ja jakelukeittiöiden laitehankinnat. Laitteiden elinkaari on verrattain pitkä ja investointien volyymi voi vaihdella merkittävästikin vuosittain. Vuodelle 2015 ajoittuu Vanhan Pappilan palvelukodin yhteyteen rakennettava keskuskeittiön kalustaminen, jonka rahallinen arvo on 560 t. 57

61 TALOUS- JA TUKI- PALVELUT Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot ,60 Sisäisten palvelujen myynti ,70 Maksutuotot ,70 Tuet ja avustukset Vuokratuotot ,20 Sisäiset vuokratuotot ,50 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,90 Palvelujen ostot ,10 Sisäiset palvelujen ostot ,90 Aineet, tarvikk. ja tavarat ,90 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat ,90 Avustukset Sisäiset vuokrat ,80 Muut toimintakulut ,90 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Palvelualueelle kohdistuva henkilöstökulujen säästövelvoite (-4.1 %) 0,290 milj. euroa sisältyy em. tuloslaskelmalukuihin, kuten myös tulosalueiden tuloslaskelmiin. 58

62 5.2.1 Talous- ja tukipalveluiden hallinto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Talous- ja tukipalveluiden palvelualueen vastuulle kuuluvien sisäisten tukipalvelujen toimivuus, palvelukyky ja resurssien allokointi sekä palvelualueen yleisjohtaminen. Keskeiset tehtäväalueet ovat kunnan strateginen taloussuunnittelu, riskienhallinnan ja talousprosessien johtaminen, asuntoasioiden sekä yhteistoiminta-alueiden hallinnointi. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntarakennemuutokset vaikuttavat yhteistoiminta-alueiden rakenteisiin ja laajuuteen ja edellyttävät muutosten vaikutusten selvittämistä ja mahdollisesti toimintojen uudelleen organisointia. Julkisen talouden kiristyminen heijastuu kunnan taloudellisia toimintaedellytyksiä heikentävästi ja talouden pitkän aikavälin strategisen suunnittelun tarve on korostunut. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 Ei erillisiä tavoitteita Talous- ja tukipalveluiden Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS 2017 hallinto % Henkilöstökulut ,20 Palvelujen ostot ,40 Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Tilintarkastus Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Päivi Hiltunen Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan tarkastussäännön mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja muutoinkin tehtävien suorittamista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on jakanut keskuudessaan seurantavastuut hallinto-organisaation päävastuualueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta esittelee tilintarkastajan antaman tilintarkastajakertomuksen ja oman arviointikertomuksensa suoraan valtuustolle. Valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä hyväksyessään tilinpäätöksen. 59

63 Toimintaympäristö ja sen muutokset Arvioinnin merkitys muun muassa toimintojen tehostamisen pohjaksi kasvaa edelleen. Tarkastuslautakunnalla on arviointityössään käytettävissä eri tasoilla tapahtuvan arvioinnin tulokset. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi kuntalain 71 :n mukaisesti ja arvioinnin kehittäminen Informatiiviset tunnusluvut Suulliset ja kirjalliset raportit Arviointikertomus Palautekeskustelu. Kunnanhallituksen antama selvitys. Tulostavoitteiden toteutumisen selvittäminen ja raportointi tehtäväalueittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä kuntastrategian 2025 perusteella Tarkastuslautakunnan arvioinnilla ja sen perusteella laaditulla arviointikertomuksella todennetaan kunnanhallituksen toimintakertomuksessa antamaa selvitystä asetettujen talousarviovuoden tavoitteiden toteutumisesta Edellisen vuoden arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen raporttien perusteella tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokousten lukumäärä Tilintarkastus Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Sisäisten palvelujen myynti ,40 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,80 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

64 5.2.3 Talouspalvelut Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Eeva Miettinen Toiminta-ajatus Kunnan talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyvien prosessien suunnittelu ja toteuttaminen sekä palvelualueiden ohjaus ja tuki em. asiakokonaisuuksissa. Keskeisiä tehtäväalueita ovat kunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen laadinta, toimialojen tuki talousasioissa, talousarvion seuranta sekä toiminto-, kustannus- ja vaihtoehtolaskennan kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä on asteittain vuodesta 2007 lähtien siirretty seudulliselle palvelukeskukselle, Kuhilas Oy:lle. Tehtävistä on siirtynyt laskujen käsittely, palkkahallinto, kirjanpito sekä reskontrat. Taloushallintoa koskevia merkittävämpiä kehitysnäkymiä ovat olleet sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen laajentuminen sekä sähköisen laskutuksen käyttöönotto myyntilaskuissa. Molempien osalta potentiaalia on edelleen runsaasti sähköisen toiminnan kehittämisessä. Toimintojen ohjaus- ja seurantajärjestelmien tueksi kehitetään toimintolaskentaa jonka käyttöönottoa laajennetaan palvelualueiden omista lähtökohdista. Kuntakentässä tapahtuvat rakennemuutokset, mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, tulevat todennäköisesti vaikuttamaan suunnitelmakaudella myös taloushallinnon prosesseihin ja organisointiin. Henkilöstö Tulosalueella on tehty tehtäväjärjestelyjä vuonna 2012 ja 2013 eläkkeelle jäännin sekä muihin tehtäviin (2 hlö) tapahtuneiden siirtojen jälkeen. Resursointi ja osaaminen ovat kunnossa. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 3 3 2,9 2,9 2,9 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Toiminto- ja kustannuslaskennan kehittäminen Talousarvioprosessin kehittäminen Kartoitetaan tuotteistamisen tarve / uudet kohteet kunnassa Tarvittavien muutosten läpikäynti ja mahdollinen ohjeistus Toimintolaskenta Laadintaohje Kartoitus tehty ja mahdolliset kohteet aikataulutettu ja aloitettu Joustavat muutokset sitovuustasojen sisällä ja muutosbudjetin valmistelussa Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulosalueella ei ole varsinaisia toimintaan liittyviä muutoksia. Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet, joilla tähdätään laaditun tasapainottamisohjelman mukaisen henkilöstökulujen -1 %:n vähennykseen, on yhteen sovitettu koko palvelualueella. 61

65 Talouspalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Sisäisten palvelujen myynti ,20 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,20 Palvelujen ostot ,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sisäiset vuokrat ,10 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Muut tukipalvelut Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Vastaa hankintatoimen järjestämisestä ja kehittämisestä seudullisen hankintatoimen yhteydessä, asuntotoimen tehtävistä, kunnan sisäisestä tarkastuksesta ja riskienhallinnasta sekä toimistopalveluista, joka tuottaa keskitetysti arkisto- ja kirjaamopalvelut sekä kunnantalon virastomestaripalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Hankintatoimi Siilinjärven kunta on osakkaana Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perustamassa hankintayhtiössä IS-Hankinta Oy:ssä, jonka toiminta on käynnistynyt 2011 ja jonka tehtävänä on hoitaa osakasyhteisöjen puolesta niiden tavara- ja palveluhankinnat ja antaa niille hankintoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Yhtiö tekee myös hankintoihin liittyvät hankintapäätökset, ellei toimeksiannon yhteydessä muutoin sovita. Hankintayhtiön tulorahoituksen painopiste on siirtynyt hankintasopimusten kautta saataviin komissiomaksuihin (sisältyy tavaran tai palvelun hintaan) ja osakkaiden maksuosuudet ovat tästä johtuen alentuneet Asuntotoimi Asuntotoimi edistää kuntalaisten ja kuntaan muuttajien tarpeita vastaavaa kohtuuhintaista ja kohtuutasoista asumista sekä pyrkii poistamaan puutteellista asumista välittämällä kunnan ja valtion avustuksia, korkotukea ja lainoja tuotantoon, hankintaan ja perusparannukseen, tiedottamalla asumis- ja rahoitusmahdollisuuksista ja valvomalla alan yhteisöjen toimintaa. Valtio on tulevassa talousarviossa edelleen leikannut myönnettävien korjaus- ja energia-avustusten määrärahaosuuksia. Leikkaukset kohdistuvat ensisijaisesti yhtiöille myönnettäviin energiaavustuksiin. Painopiste kunnan myöntämissä korjausavustuksissa tulee olemaan vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen, sekä kuntotutkimukset kosteusvaurioituneisiin ja terveyshaittoja aiheuttaviin rakennuksiin, sekä pientalojen harkinnanvaraiset energia-avustukset. Näihin avustuksiin saataneen määräraha täysimääräisenä. Siilinjärven väestön ikärakenne merkitsee kasvua varttuneimmissa ikäluokissa. Tämä edellyttää ikääntyvien kuntalaisten kotona pitkään asumisen mahdollistamiseksi varautumista uustuotannon, asuntokannan perusparantamisen ja asuinympäristön esteettömyyden edistämisen suhteen. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on omalla riippumattomalla ja objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan arvioida organisaation riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamisja hallintoprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus tukee toiminnallaan kunnan organisaation tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa organisaatiolle lisäarvoa. 62

66 Riskienhallinta on prosessi, jonka avulla tunnistetaan, analysoidaan ja hallitaan tapahtumia, jotka voivat vaikeuttaa organisaation tavoitteiden saavuttamista tai estää sen. Riskienhallinnan avulla organisaation johdon on mahdollista hallita epävarmuutta sekä siihen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia ja saavuttaa tavoitteensa. Riskienhallinnassa on kyse, kuinka organisaatio asettaa tavoitteensa ja tunnistaa ja analysoi niitä riskejä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa sen kykyyn saavuttaa tavoitteet, sekä kuinka se vastaa näihin riskeihin. Sisäisen tarkastuksen kansainväliset ammattistandardit edellyttävät, että sisäinen tarkastus järjestelmällistä lähestymistapaa käyttäen arvioi organisaation riskienhallintaprosesseja ja edistää niiden kehittämistä. Sisäinen tarkastus avustaa johtoa arvioimalla riskienhallintaprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta sekä tekemällä tarvittaessa niitä koskevia kehittämisehdotuksia. Organisaation riskienhallintaprosessien tuottama tieto voi myös tukea sisäistä tarkastusta tarkastustoiminnan suunnittelussa ja auttaa kohdistamaan tarkastustoimenpiteet riskiperusteisesti sekä sitä kautta tuottamaan organisaatiolle lisäarvoa. Sisäisen tarkastuksen yksikkö huolehtii myös kunnan konsernivalvonnasta kunnanjohtajan kanssa. Kuntalain edellyttämät vuonna 2014 vahvistetut Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista koko kuntaorganisaatiossa. Toimistopalvelut Toimistopalvelut tulosyksikkö vastaa kunnantalon asiakaspalvelupisteestä ja kunnan arkistotoimesta. Asiakaspalvelupisteen toiminnoista on tehty vuoden 2013 aikana kehittämisselvitys, jonka yhteydessä on ollut ratkaistavana myös vaihdepalveluiden toteuttamistapa. Vaihdepalvelu on ulkoistettu syyskuusta 2014 alkaen. Asiakaspalvelupisteen muutosten laajuuteen vaikuttaa oleellisesti valtion toimesta valmisteltavana olevien yhteispalvelupisteiden toteutuminen. Valmistuneessa selvityksessä Siilinjärven järjestämisvastuulle on tulossa yhteispalvelupiste, joka toteutunee Yhteispalvelupisteeseen sijoittuu sekä kunnan että valtion palveluneuvontaa. Kunnan järjestämisvastuun laajuutta ei vielä ole voitu riittävästi arvioida, koska hanke on valtakunnan tasolla pilottivaiheessa, jonka kokemuksiin perustuen eri alueiden yhteispalvelupisteet toteutetaan. Arkistotoimessa on vuonna 2011 aloitettu eams-projekti, jonka tavoitteena siirtyminen sähköiseen arkistointiin vaiheittain 3 5 vuoden kuluessa. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuntien Tiera Oy:ssä, jonka tarjoamaan palvelukonseptiin sisältyy sähköinen arkisto Sark. Projektissa on nyt prosessikuvausten valmisteluvaihe, joka päättynee vuonna Siilinjärven kunta on lisäksi ilmoittautunut osallistuvansa maakunnalliseen yhteistyöprojektiin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää kuntatoimijoiden tiedonohjaussuunnitelmien tekemistä ja lisätä valmiuksia asiakirjojen sähköiseen arkistointiin. Henkilöstö Asuntotoimen tehtävät on järjestetty siten, että pääosa tehtävistä on siirretty toimivaltasäännöllä talousjohtajalle ja edelleen pääosin asuntoasiain sihteerille. Lisäksi rakennuslupainsinööri II:n työpanoksesta 10 % kohdistuu asuntotoimeen. Hankintatoimessa ei ole päätoimista henkilöstöä Siilinjärven kunnassa. Kunnan hankinta-asioiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta hankintayhtiön kanssa vastaa kunnan hankintatyöryhmä koulutoimen talouspäällikön toimesta talousjohtajan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen yksikössä työskentelee yksi päätoiminen viranhaltija, jonka työstä 70 % kohdistuu yksikköön. Toimistopalveluiden henkilömäärä on 3 henkilöä. Vaihdepalveluiden ulkoistaminen vaikutti lähes yhden henkilötyövuoden vähentämisen verran. 63

67 Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Asiakaspalvelupisteen ja vaihdepalveluiden uudelleen järjestely Kunnan yhteispalvelupisteen järjestämisvastuun laajuuden ja siitä aiheutuvien toimenpiteiden selvittäminen Toteutuksen vaihe Järjestämisvastuu ja tarvittavat toimenpiteet selvitetty Sisäisen tarkastuksen kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Konsernivalvonnan kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Sähköisen arkistoinnin käyttöönottoon valmistautuminen Sisäisen valvonnan vuosisuunnitelma Tehtävien määrittäminen ja prosessikuvausten laatiminen Uudistettu ohje Riskienhallintapolitiikka Valvonnan raportit ja käydyt keskustelut Valmiiden prosessikuvausten määrä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje uudistettu Kunnan riskienhallintapolitiikka määritelty Riskienhallintaprosessin toteuttaminen koko kunnan tasolla Konsernivalvonnan koulutus ja käytäntöjen luominen Konsernivalvontakeskustelut vähintään 2 krt/vuosi/tytäryhtiö Prosessikuvaukset lähes valmiit Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Vaihdepalvelut ulkoistettu, noin 0,8 henkilötyövuoden vähennys Siirtyminen komissioperusteeseen hankintatoimen maksuissa Varautuminen telekilpailun (hankintatoimi) oikeudenkäyntikuluihin ATK-palvelukset (ylibudjetointi 2014) Kopiokoneiden laitevuokrat (kilpailutus/uusi hinta) Vaihdepalveluiden järjestämisvastuun siirto tietotekniikkapalveluihin Muut tukipalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti ,70 Maksutuotot ,60 Vuokratuotot 210 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,50 Sisäiset vuokrat ,90 Muut toimintakulut ,80 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

68 5.2.5 Tietotekniikkapalvelut Vastuuhenkilö: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola Toiminta-ajatus Kunnan tietotekniikkapalveluiden tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja kehittää kunnan tietoteknisiä palveluja ja laiteympäristöjä kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. Tietotekniikkapalveluiden vastuulla on lisäksi tietoteknisten asioiden ja ICT-markkinoiden kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunta ylläpitää omana työnä omaa tietoteknistä laitteistojen ja ohjelmistojen käyttöpalvelukokonaisuutta. Kunta ylläpitää itse oman tietoliikenneverkkonsa. Kunnassa ei tehdä omaa ohjelmistokehitystyötä, vaan toimialakohtaiset sovellukset ostetaan tai vuokrataan ohjelmistotoimittajilta. Maaningan kunnan hallinnon ja opetuksen työasemaverkkojen palveluiden tuottaminen päättyy vuoden 2014 lopussa. Asiakkuuden päättyminen merkitsee noin euron myyntitulojen vähenemistä. Tietotekniikkapalveluiden tuottamat ns. vakioidut peruspalvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Vuoden 2015 toimintakulut kohdistetaan kustannuspaikoille (asiakkaille) tuotekohtaisten suoritemäärien perusteella. Terveyspalveluissa on käytössä vielä muutamia (alle 20) Windows XP työasemaa, joita ei ole saatu päivitettyä uudempaa käyttöjärjestelmään siksi että terveydenhuollon jokin ohjelmisto ei ole Windows7 kelpoinen. Tietoliikennesuunnittelijan irtisanoutuminen kunnan palveluksesta kesäkuussa 2014 aiheutti 5 6 kuukauden vajaamiehityksen tietoliikennepalvelujen ylläpidossa ja jatkokehittämisessä, mikä vaikuttaa tulosalueen palvelukykyyn vielä vuoden 2015 aikanakin (kun uuden henkilön perehdytys on kesken). Kunnan puhelinvaihdepalvelut ulkoistettiin turkulaiselle Avaca Oy:lle syksyllä Vastuu puhelinvaihdepalveluista ja puhelinvaihdepalvelujen kustannukset kunnan talousarviossa (ulkoistettu vaihdepalvelu ja paperisen puhelinluettelon vuosimaksu, eli yhteensä ) siirrettiin toimistopalveluista tietotekniikkapalveluihin. Hamulan koululla käyttöönotetut langattoman verkon palveluihin perustuvat tablet-päätelaitteet ovat osoittautuneet varsin työläiksi ottaa käyttöön ja ylläpitää. Iso osa kohdatuista teknisistä ongelmista on ollut selvästi uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä lastentauteja, mutta osa kohdatuista haasteista on ollut selvästi myös laitteita käyttävien henkilöiden tekniseen osaamiseen tai laitteiden suunniteltuihin käyttötapoihin liittyviä. Tulostuskustannusten alentamiseksi ja niiden kasvun hillitsemiseksi kunnassa selvitetään ja harkitaan mahdollisen keskitetyn tulostuksenhallintajärjestelmän hankintaa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vakituisessa virka- tai työsuhteessa kunnassa on kymmenen atk-henkilöä (Tietotekniikkapalvelut, lokakuu 2013). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueella on kolme henkilöä, joiden tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Sivistyspalveluiden palvelualueella on yksi henkilö, jonka tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. 65

69 Service Desk asiakaspalvelupisteen antama palveluvalikoima lisääntyy jatkuvasti. Suuri osa vastaanotetuista palvelupyynnöistä on tai tulee olemaan sellaisia, joita ei voida antaa kesätyöntekijöiden tai harjoittelijoiden tehtäväksi (esim. käyttäjätunnuksien luominen, salasanojen vaihtaminen, matkapuhelinliittymien hallinnointi). Service Desk palvelupiste tulisi saada pysyvästi miehitettyä vakituisella henkilöllä. Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Maakuntaverkon palvelujen käyttöastetta nostetaan (maakuntaverkko = Savon Kuitu Oy:n kautta hankittuja tietoliikennepalveluja) Tietotekniikkahenkilöstö siirtää kaupallisten teleoperaattoreiden tuottamia tietoliikennepalveluja (runkolinjoja) maakuntaverkon kautta tuotetuiksi palveluiksi Maakuntaverkolta (Savon Kuitu Oy:ltä) hankittujen yksittäisten tietoliikenneyhteyksien (fyysisten liittymäpisteiden) lukumäärä Kaikki kunnan etäpisteissä olevat ns. kiinteät yritysliittymät (noin kpl, maaseutuhallinnossa, ympäristöterveydessä ja muussa kunnan omassa käytössä) on korvattu vuoden 2015 loppuun mennessä maakuntaverkon kautta toteutetuilla vastaavilla tai paremmilla tietoliikennepalveluilla Asiakirjojen tulostuksen tuottavuuden parantaminen Selvitetään keskitetyn tulostuksenhallintajärjestelmän käyttöönoton vaikutukset ja kustannukset palvelutuotannossa Selvitys Vaikutukset ja kustannukset selvitetty siten, että päätös mahdollisesta käyttöönotosta on tehty elokuussa 2015 Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Maaningan kunnan maksama myyntitulo loppui (myyntitulojen vähennys) Menot Puhelinvaihteen hoidon kustannukset siirrettiin tulosalueelle (katteen siirto) Tietotekniikkapalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti ,20 Maksutuotot ,70 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,40 Sisäiset palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,20 Sisäiset vuokrat ,70 Muut toimintakulut ,10 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

70 5.2.6 Pelastustoimi Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet pelastustoimen järjestämisestä siten, että Pohjois-Savon alueella pelastustoiminnasta vastaa Kuopion kaupunki. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä aluepelastuslautakunnan päättämän palvelutason mukaisesti. Toimintaympäristö ja sen muutokset Aluepelastuslautakunta on riskiarviointiin perustuen vahvistanut Siilinjärven paloaseman toimintavalmiutta vuonna 2013 siten, että vahvuus on henkilöä. Paloaseman henkilöstövahvuutta on lisätty 6 henkilöllä ja järjestely on ollut kokovuotisena voimassa vuoden Järjestely maksaa noin euroa vuodessa. Sisäasiainministeriö on ohjeistanut Aluepelastuslaitoksia siten, että Pelastuslaitosten kuntaosuudet eivät kuntien taloustilanteesta johtuen saisi nousta. Aluepelastuslaitoksen alkuperäisen talousarvioesityksen kuntien maksuosuuksien kasvu oli keskimäärin 0,94 %. Siilinjärven maksuosuuden kasvu oli 0,98 %. Jos nollakasvu kuntatasolla toteutuu, johtanee se Siilinjärven maksuosuuden hienoiseen kasvuun. Pelastustoimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Henkilöstökulut ,40 Palvelujen ostot ,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Ruoka- ja puhtauspalvelut Vastuuhenkilö: ruoka- ja puhtauspalveluiden johtaja Pirkko Markkanen Toiminta- ajatus Palvelualueeseen kuuluu ruokapalvelut, hoiva-, hoito-, varhaiskasvatus- ja vammaispalveluiden sekä koulujen ja muiden toimitilojen puhtauspalvelut. Tulosalueen tehtävänä on tuottaa laadukkaita ateria-, puhtaus-, välinehuolto ja muita oheispalveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti sekä huomioida eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset. Toimintaympäristö ja sen muutokset Ruoka- ja puhtauspalvelujen toimintakokonaisuus kattaa opetusalan, varhaiskasvatuksen, iltapäiväkerhot, vammaispalvelut, hoiva- ja hoitopalvelut, työpaikkaruokailun ja erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien ruoka- ja puhtauspalvelut. Järjestämme ja tarjoamme lähes 1,3 miljoonaa ateriaa vuodessa. Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalvelut kunnallisena toimijana on pystynyt ja pystyy pitämään ruoka- ja puhtauspalveluiden tason ja laadun hyvänä ja suositusten mukaisena sekä tarjoamaan myös samantasoista palvelua kunnan ulkopuolisille toimijoille. Puhtauspalveluissa käytetään joskus erityskohteissa palveluliikettä. 67

71 Ruokapalvelukeskus järjestää kaikki alakoululaisten iltapäiväkerhotoimintaan kuuluvat välipalat sekä kunnan toimintana pidettävään Muksumökkitoimintaan. Kunnan ruokapalvelukeskus valmistaa ateriat Kaaripolun ja Risuliinan palvelukoteihin. Hamulan uusi koulu valmistui elokuussa Kouluun tuli palvelukeittiö ja ateriat toimitetaan Ahmon koulun keittiöltä, siivoukset hoidetaan mitoituksen mukaisesti. Kuuslahden koululla aloitti esikoulu elokuussa 2014 uusissa tiloissa, ruoka- ja puhtauspalvelut hoitaa koulun ravitsemistyöntekijä - siivooja. Kuopiossa Saaristokaupungissa Attendon tiloissa toimii palvelukeskus Risuharjun yksikkö syksyyn 2015 saakka. Suunnitelmien mukaan uusi Vanhan Pappilan palvelukoti aloittaa toimintansa 2015 ja Attendon tiloista siirrytään uusiin palvelukodin tiloihin. Palvelukotiin tulee valmistuskeittiö, joka valmistuu syyskuussa Keittiö valmistaa ateriat hoiva-hoito-vammaispalveluiden asiakkaille, osalle varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä kotipalveluateriat. Uusi valmistuskeittiö tuottaa päivittäin n ateriaa, joista paikan päällä tarjotaan n. 350 ateriaa ja kaikki muut ateriat kuljetetaan muihin toimipisteisiin hajautettuna kuljetuslaatikoissa (n. 980 ateriaa) ja keskitettynä (n. 400 ateriaa) lämpövaunuissa valmiiksi tarjottimelle jaettuna tai pakkauksissa. Suunnitelmien mukaan terveyskeskuksen keittiö muuttuu palvelukeittiöksi syksyllä Ruokapalvelujen valmistuskeittiöiden ruokatuotannonohjauksessa on ollut käytössä seudullinen yhteinen Aromi-ohjelma. Seudullinen yhteinen Halo-Aromi -palvelu on tullut elinkaarensa päähän ja Servica suurimpana yhteisönä on jäänyt myös pois. Muiden jäljelle jääneiden yhteisöjen on mietittävä nyt omat ratkaisut. Tulevaisuuden haaste ruoka- ja puhtauspalveluilla on uusien, koulutettujen työntekijöiden ja sijaisten saanti. Ruoka- ja puhtauspalveluissa on otettu käyttöön kuntarekry/sijaisrekrytointi vuonna 2013 ja se jatkuu edelleen koskien ravitsemistyöntekijöitä, laitoshuoltajia ja siivoojia. Puhtauspalvelujen puolella testataan varahenkilöjärjestelmää. Laitoshuoltajan nimikkeellä oleva henkilö toimii määräaikaisesti vuoden ajan lähinnä hoiva-hoitopuolella varahenkilönä. Kuntien palvelurakenteiden muutokset tuovat mukanaan uusia haasteita myös ruokapalveluiden järjestämiseen. Koululaiset, päivähoitolapset, vanhukset ja potilaat tarvitsevat ravitsemuksellisesti täysipainoista ruokaa. Ravitsemussuositukset myös määrittelevät eri ruokailijaryhmille omat vaatimukset. Vuonna 2010 on julkaistu uudet ravitsemushoito- ja ruokailusuositukset sairaala- ja hoivaruokailuun. Uusissa suosituksissa korostetaan ravitsemustilan ja ravinnon tarpeen arviointia ja seurantaa päivittäisessä ruokailussa. Koulu- ja päiväkotiruokailussa tarjoamme kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla neljä viisi kertaa kasvisruoka-aterian. Kunnan ruokapalveluiden taso ja ruuan laatu on pystytty pitämään nykyisillä määrärahoilla hyvänä ja suositusten mukaisina. Myös vuonna 2015 nykyinen taso ja laatu halutaan pitää yhtä hyvänä kuin tähänkin saakka. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuotta ,2 111,2 111,2 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Ruoka- ja puhtauspalvelujen kokonaishenkilöstömäärä vuonna 2015 on 116 henkilöä, ruokapalveluissa 60 ja puhtauspalveluissa 56 henkilöä. Vastaavat luvut henkilötyövuosina ovat 57,3 ja 53,8. Vuoden 2015 vähennys (2,8) vuoteen 2014 verrattuna johtuu puhtauspalveluiden tehtävien uudelleen järjestelyistä. 68

72 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Täydennyskoulutuksen järjestäminen Koulutussuunnitelma Ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstö osallistuu oman alansa koulutuksiin ja hyödyntää koulutuksesta saatuja tietoja Pätevien sijaisten saaminen Ruokapalvelut Kestävän kehityksen / ympäristötekijöiden huomioiminen ruokapalvelujen toiminnassa Kuntarekryn sijaisosion hyödyntäminen Kestävän kehityksen mukaiset hankinnat Sijaisten määrä Hankintasopimukset Pätevien sijaisten saaminen nopealla aikataululla Ruokapalvelut Käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita talousarvion määrärahojen ja hankintasopimusten mukaisesti Puhtauspalveluissa tasapuoliset ja mielekkäät työalueet Siivoustyömäärien arviointi /mitoitus Mitoitustulokset. Asiakastyytyväisyyskyselyt. Vuoden 2014 alusta uuden elintarvikehankintasopimuksen myötä lähellä tuotettujen raakaaineiden valikoima laajenee (mm. sipuli, marjat, leipä). Luomutuotteitten käyttöä laajennetaan. Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät. Henkilöstön rekrytointi helpottuu. Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Hinta euroa/ateria - Ruokapalvelukeskus 3,41 3,63 3,61 3,61 3,61 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet / ruokapalvelut Aterioiden lukumäärä Ateriasuoritteiden lukumäärä Hinta euroa/ateria ka - Koulut 3,13 3,09 3,12 3,12 3,12 - Päiväkodit 3,19 3,16 3,19 3,19 3,19 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet / puhtauspalvelut Siivottavat neliöt/h (koulut ja muut toimitilat) Siivottavat neliöt/h (hoivahoitotoimitilat) 234,9 234,9 234,9 234, Puhtauspalvelujen koulut ja muut toimitilat tunnuslukujen laskentaa on lähdetty kehittämään syksystä Ajalla siivottavat neliöt/h tunnusluku oli 209,46. Hoiva-hoitopuolen yleinen keskiarvo on neliötä/tunti. Vuodesta 2014 alkaen koulut ja muut toimitilat tuottavuus on parantunut. 69

73 Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Ateriapalvelujen ulkoinen myynti Kihmulan palvelukodille Ateriapalvelujen sisäinen myynti Vanhan Pappilan palvelukodille Ateriapalvelujen sisäinen myynti varhaiskasvatus / Kunnonpaikka Ateriapalvelujen sisäinen myynti varhaiskasvatus / Kasurilan esikoulu Ateriapalvelujen myynti / kotipalveluateriat / ateriakuljetukset Menot KuEL varhe-eläkemaksut Elintarvikemäärärahalisäys / ateriapalvelujen lisämyynti / Kunnonpaikka, Kihmulan palvelukoti, Vanhan Pappilan palvelukoti, Kasurilan esikoulu Palvelujen ostot / kuljetus, pesulapalvelut Henkilöstömenojen lisäys / Vanhan Pappilan palvelukoti, Kunnonpaikka Kotipalveluaterioiden kuljetuskustannukset Henkilöstömenojen vähennys/siivoustyön mitoitus Henkilöstömenojen vähennys/ruokapalvelujen muutokset Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot ,10 Sisäisten palvelujen myynti ,10 Maksutuotot -592 Tuet ja avustukset Vuokratuotot ,20 Sisäiset vuokratuotot ,50 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,10 Palvelujen ostot ,10 Sisäiset palvelujen ostot ,90 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,80 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat ,00 Sisäiset vuokrat ,40 Muut toimintakulut ,40 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

74 5.2.8 Maaseutuhallinto Vastuuhenkilö: maaseutujohtaja Juha Nykänen Toiminta-ajatus Juankosken, Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Maaningan, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella toimivan Sydän-Savon maaseutupalvelujen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien hoitamisesta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat maaseutulautakunta, sen mahdollisesti asettamat jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio, Sydän-Savon maaseutupalvelu. Yhteistoiminta-alueella turvataan maaseutuhallinnon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Maatilojen yrityskoon kasvun ja toiminnan monipuolistumisen sekä maaseutuyrittäjyyden vahvistumisen myötä maaseutuyrittäjien asiantuntijapalveluihin kohdistamat odotukset kuten myös palveluvalikoimaan liittyvät tarpeet laajentuvat ja asiakkaiden odotukset palveluiden tarjonnan suhteen muuttuvat. Käyttöön otettava uusi maaseutuhallinnon tietojärjestelmä ja palvelujen sähköistäminen vaativat hieman maaseudun kehittämisestä resurssien siirtämistä viranomaistehtäviin käyttöönottovaiheessa vuonna Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin tuomiin haasteisiin ja turvaamaan EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Maaseudun yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita sekä yritystoiminnan tukiin liittyvää kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa entistä tehokkaammin maaseutuhallinnon yhteispalveluyksiköllä. Maaseudun toimintaympäristön kehittämisessä erilaisten alueiden omaleimaisuuden korostaminen, vahvuuksien kehittäminen ja yhteistyön merkitys korostuvat paikallishallinnon muuttuessa. Tarvitaan kuntien sisäistä ja myös alueellista vuorovaikutuspolitiikkaa, joiden avulla nostetaan esille sekä maaseutualueiden vahvuudet että niiden erilaiset tarpeet. Henkilöstö Isäntäkunnan palveluksessa on 13 maaseutuhallinnon tai maaseudun kehittämistehtävää hoitavaa vakituista viranhaltijaa. Vuonna 2015 ostetaan Juankosken kaupungin elinkeinoasiamiehen työpanosta 0,5 henkilötyövuoden verran sekä käytetään tilapäistä henkilöstöä tai asiantuntijaostopalvelua noin 0,5 henkilötyövuoden verran. 71

75 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaiset tehtävät hoidetaan siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa Osallistava asukkaiden ja yrittäjien tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus Yhteiset toimintaohjeet, pelisäännöt ja tavoitteet substanssitehtäviin liittyvissä asioissa Kuntakohtaisen maaseutuohjelman tai vastaavan kehittämistarvekartoituksen kokoaminen ja toteuttaminen Maaseutuyritysten kehittämistarvekartoitukset Käytössä työyhteisölähtöinen toimintaprosessien arviointi ja kehittämismenetelmä Maaseutuohjelma tai vastaava kehittämistarvekartoitus päivitetään valtuustokausittain ja maaseutuohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain kunnan ja maaseututoimijoiden edustajien välisissä neuvotteluissa KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Maaseutuviranomais- ja kehittämispalvelujen saavutettavuus Jokaisessa sopimuskunnassa toimii vähintään yksi toimipiste Toimipisteet Sähköisiä palveluja kehitetään ja asiakkaiden valmiutta niiden hyödyntämiseen Sähköiset palvelut Palvelu nykyisissä toimipisteissä Sähköisiä maatalouden Eu-tukihakemuksia 80 % tukea hakeneista tiloista Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen Palveluiden hallittu kustannuskehitys Maaseudun kehittämisen tehostuminen Viranomaistehtävien lisäksi annetaan maaseudun yritys- ja kehittämispalveluja Tehtävien uudelleenjärjestely eläköitymisen yhteydessä Aktivoidaan maatilatalousyrityksiä kehittämistoimissa ja maaseututoimijoita toimintaympäristön kehittämisessä Viranomaistehtävät Kehittämistehtävät Toimintamenot Tehdyt toimijoiden kehittämistarvekartoitukset (kyselyt, yrityskäynnit, maaseutuohjelmat) Viranomaistehtävät 70 %, Kehittämistehtävät 30 % Toimintamenot edellisen vuoden 2014 tasolla Maatilayrityskohtainen aktivointi / kehittämistarvekartoitus 5 vuoden välein. Maaseutuohjelma on valmis Koillis-Savon ja Siilinjärven aluella ja aloitettu Sisä-Savon aluella. 72

76 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan asettamat tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Yhteistoiminta-alueen aktiivimaatilat Maksetut maataloustuet, M Maaseutuviranomaistehtävät - /aktiivimaatila /peruslohko 15,81 16,25 16,65 17,00 17,40 Maaseutuyritysten kehittäminen * - /aktiivimaatila 80,43 95,31 87,43 87,43 87,43 - /maaseutualueen asukas 2,82 3,33 2,47 2,47 2,47 Maaseudun toimintaympäristön kehittäminen * - /maaseutualueen asukas 1,88 1,77 1,44 1,44 1,44 * ei sisällä erillisten kehittämishankkeiden kuntavastinrahaa Maaseutuhallinto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut ,20 Palvelujen ostot ,30 Sisäiset palvelujen ostot ,70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,70 Avustukset Muut toimintakulut ,70 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

77 5.2.9 Ympäristöterveyspalvelut Vastuuhenkilö: ympäristöterveysjohtaja Emilia Savolainen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa (Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi), minkä lisäksi hoidetaan Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtäviä Kuopion ja Siilinjärven välisen ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Maaningan kunta irtautuu yhteistoiminta-alueesta lähtien. Ympäristöterveyspalveluiden tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja -vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäisevä paikalliseen riskinarvioon ja valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Tähän sisältyy myös laadukas ja tarkoituksenmukainen kunnallinen eläinlääkintähuolto sekä eläinlääkäripäivystyksen ylläpito ja kehittäminen. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon riittävien palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista sekä avointa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristön muutoksista tärkein on mahdolliset tulevat kuntaliitokset. Kuntaliitoksissa tulee huomioida myös ympäristöterveyspalveluiden toimintaedellytykset. Toiminnassa keskitytään hyödyntämään tehokkaasti olemassa olevia resursseja ja kehittämään toimintaa työjärjestelyiden sekä priorisoinnin kautta vähäisten resurssien vuoksi. Maaningan kunnan irtautuu yhteistoiminta-alueesta Maaninka-Kuopio kuntaliitoksen vuoksi. Alustavien tietojen perusteella Kuopio järjestää terveysvalvonnan Maaningan alueelle omana toimintanaan ja ostaa eläinlääkintähuollon palvelut Siilinjärven kunnalta. Maaningan irtautuminen yhteistoiminta-alueesta ei vaikuta yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuollon kustannuksiin tai resurssitarpeeseen. Maaningan osuus terveysvalvonnan osalta on hyvin pieni kokonaisresurssiin nähden (noin 0,4 htv), joten sillä ei ole juurikaan merkitystä virkojen täyttämiseen vaikuttavien eläköitymisten (1 htv vuonna 2014 ja 0,6 htv vuonna 2015) osalta. Myös Juankoski irtautuu mahdollisesti yhteistoiminta-alueesta 2017 vuoden alusta. Ostettavien palveluiden kustannusrakenteelta on toivottu yhä enenevässä määrin läpinäkyvyyttä ja aiheuttamisperiaatteen mukaisuutta. Kuntien välisen sopimuksen mukaan tavoitteena on ollut tuotteistukseen perustuva kustannustenjako. Vuoden 2015 talousarvion kustannustenjako perustuu tuotteistukseen eläinlääkintähuollon osalta (kustannuspaikka 5610). Terveysvalvonnan osalta tuotteistusta ei oteta käyttöön ja kustannukset jaetaan kuntien kesken edelleenkin asukasluvun ja työpanoksen perusteella. Aikaisemmin tavoitteena on ollut selvittää maakunnallisen päivystyksen järjestämistä. Ensisijainen tavoite on kuitenkin saada päivystys tasapuolisesti järjestettyä omalla yhteistoiminta-alueella. Keväästä 2014 saakka on kokeiltu eläinlääkäripäivystystä kolmen alueen sijaan kahdella alueella (pohjoinen: Lapinlahti, Nilsiä, Rautavaara ja Juankoski ja etelä: Kuopio (ei Nilsiä), Maaninka, Siilinjärvi, Kaavi ja Tuusniemi). Kokeilua on käsitelty ympäristöterveyslautakunnassa , jolloin päätettiin jatkaa kokeilua vuoden 2014 loppuun saakka. Kokeilun jälkeen päätetään, siirrytäänkö kahden alueen päivystykseen pysyvästi. Päivystysaluemuutos tasaa eläinlääkäreiden päivystystiheyttä ja työmäärää. Päivystysmatkat pitenevät jonkin verran, mutta päivystykset ovat harvemmin ja päivystys voidaan järjestää vakituisten eläinlääkäreiden kesken. 74

78 Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Yksi eläköityminen terveysvalvonnasta tapahtui syksyllä 2014 ja toinen (60 % virka) tapahtuu näillä näkymin vuonna Mahdollinen päivystysaluemuutos vähentää päivystävien eläinlääkäreiden tarvetta, jolloin päivystys voidaan hoitaa vakituisten eläinlääkäreiden voimin ja ylimääräisiä määräaikaisia päivystäjiä ei tarvita. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Ympäristöterveydenhuollon rakenne muotoutetaan kuntamuutosten seurauksena tehokkaasti käytettävissä olevia resursseja hyödyntäen Suunnittelun ja toteutuksen edistyminen Ympäristöterveydenhuollon rakenne on muotoutettu kuntarakenteen muutoksen seurauksena tehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Yhteneväiset toimintatavat ja osaamisen varmistaminen Toiminta- ja työohjeet ja niiden käyttöönotto Eläinlääkäripäivystyksessä päivystystiheys on yhtenäinen kaikilla eläinlääkäreillä ja ylimääräisten eläinlääkäreiden tarve on minimoitu Ympäristöterveyden valvonta on kattavaa ja riittävää Toiminta- ja työohjeita laaditaan ja otetaan käyttöön eri tehtävien hoitoa varten Päätöksenteko päivystysjärjestelmän rakenteesta, päivystyskokeilun tuloksia hyödyntäen Huolehditaan, että valvontasuunnitelma toteutuu pääsääntöisesti huolimatta kiireellisempien, akuuttien tehtävien hoidosta Lautakunnan päätös tehty Toteutumisprosentti Jokainen terveysvalvonnan tiimi sekä eläinlääkintähuoltoyksikkö laatinut toimintaohjeita, jotka käsitelty yhteisesti Toimiva, yhtenäinen päivystysjärjestelmä Valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 70 %:sti 75

79 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotantotavoitteet Terveysvalvonta -tulosyksikön menot /asukas (Siilinjärvi)* 7,90 9,00 8,65 8,65 8,65 Eläinlääkintähuolto-tulosyksikön menot (Siilinjärvi)** /asukas 11,79 14,00 18,63 18,63 18,63 /eläinyksikkö 60,60 70,00 95,79 95,79 95,79 Ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkintähuolto - tulosyksikön bruttokustannus*** /yhteistoiminta-alueen asukas 18,49 20,00 20,32 20,32 20,32 /eläinyksikkö 35,14 38,00 38,45 38,45 38,45 Ympäristöterveyspalveluiden terveysvalvonta - tulosyksikön bruttokustannus**** /yhteistoiminta-alueen asukas 9,65 11,00 10,48 10,48 10,48 * Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista (kustannuspaikka 5630). ** TA 2015: Siilinjärven osuus yhteistoiminnan ulkoisista bruttokustannuksista + muut eläinlääkintähuollon ulkoiset bruttokustannukset eli kustannuspaikat 5610, 5611, 5612 ja Vuosien tunnuslukuihin ei sisälly kustannuspaikat 5612 (yhteisvastaanotto) ja 5621(eläinsuoja). ***Ainoastaan kustannuspaikka 5610 eli ei sisällä eläinsuojaa, pieneläinpäivystystä, takapäivystystä eikä toimitilakuluja, mutta sisältää yleiskustannukset (Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset). Vain yhteistoiminta-alue; ei Kuopio. **** Kustannuspaikka 5630, sisältää myös yleiskustannukset (=Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset) Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tuotantotavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Eläinlääkärikäyntien määrät kunnittain Juankoski, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Kaavi, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Lapinlahti, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Maaninka, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Rautavaara, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat*

80 Tuotantotavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Siilinjärvi, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Tuusniemi, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Kuopio, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* *TA 2015 Maataloustilasto Keskeiset toiminnalliset muutokset vuosina Kuntaliitokset ovat mahdollisia yhteistoiminta-alueella suunnittelukautena. Tällöin myös ympäristöterveydenhuollon organisointi tulee tarkasteltavaksi. Ympäristöterveyspalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot ,50 Sisäisten palvelujen myynti ,90 Maksutuotot ,20 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,00 Palvelujen ostot ,00 Sisäiset palvelujen ostot ,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Sisäiset vuokrat ,00 Muut toimintakulut ,90 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

81 5.3 SIVISTYSPALVELUT Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut tuottaa, arvioi ja kehittää opetus-, varhaiskasvatus-, kansalaisopisto-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita. Toimintaympäristö ja sen muutokset Sivistystoimen toimintaympäristön muutokset on kuvattu tulosalueiden osioissa. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt Kunnan talouden voimakkaan heikkenemisen seurauksena joudutaan palvelutuotannon määrää harkitsemaan hyvin tarkasti. On todennäköistä, että jo tehtyjen säästötoimenpiteiden lisäksi palveluja joudutaan edelleen karsimaan. Tavoitteena on toimintatapoja edelleen arvioimalla ja kehittämällä säilyttää mahdollisimman laadukkaat ja riittävät sivistyspalvelut. Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Sivistystoimen talousarviosuunnitelmissa huomioidaan talouden tiukkeneminen. Tulevat investoinnit ja hankinnat mitoitetaan päätetyn kasvuvaihtoehdon mukaisiksi. Hankinnoissa hyödynnetään seudullisia kilpailutuksia. Tavoitteena on varmistaa hyvät ja laadukkaat peruspalvelut niukkenevista voimavaroista huolimatta. Henkilöstön hyvä ammattitaito varmistetaan jatkossakin riittävällä täydennyskoulutuksella. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Peruskoulujen oppilasmäärä vähenee vuoteen 2015 saakka, mutta kääntyy sen jälkeen lievään nousuun. Yksittäisten koulujen oppilasmäärä voi laskea tai kasvaa riippuen mm. kaavoituksesta tai alueen ikääntymisestä sekä sisäisestä muutosta johtuen ja siten aiheuttaa lisähenkilöstö- ja tilatarvetta tai vähennystä. Koulutiloista mittavin investointitarve on Siilinlahden vanhentuvan viipalerakennuksen uusimisessa. Kunnanvaltuusto hyväksyi Kasurilan uuden päiväkodin ja koulun laajennuksen hankesuunnitelman. Kunnan heikon taloudellisen tilanteen vuoksi luovutaan uuden päiväkodin ja koulun laajennuksen rakennushankkeesta. Talousarvioesityksessä varaudutaan toteuttamaan Kasurilaan esiopetustilat viipaleratkaisuna syksyyn 2015 mennessä. Etelä-Siilinjärvelle esitetään uuden päiväkodin rakentamista vuosille korvaamaan käytöstä poistuvia Jännevirran ja Vuorelan päiväkodin tiloja. Liikuntapaikkojen investoinneista lähiliikuntapaikkojen rakentamista jatketaan yhden hankkeen vuosivauhdilla. Virikkeellisemmät asuin- ja kouluympäristöt tukevat liikunnan lisäämistä koulupäivään. Suurista investointihankkeista Ahmon urheilukentän peruskorjaus on välttämätön toteuttaa lähivuosina. Myös kuntoratojen valaisimien uusimista jatketaan osana kunnan energian säästötavoitetta. Kirjastojärjestelmän vaihto tulee ajankohtaiseksi, sillä Suomessa siirrytään kansainväliseen luettelointiformaattiin, jota vanhat järjestelmät eivät tue. Uuden kirjastojärjestelmän hankintaa suunnitellaan vuodelle

82 SIVISTYSPALVELUT Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot ,50 Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot ,40 Tuet ja avustukset ,60 Vuokratuotot ,50 Muut toimintatuotot ,40 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,80 Palvelujen ostot ,00 Sisäiset palvelujen ostot ,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,20 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat ,30 Avustukset ,20 Sisäiset vuokrat ,50 Muut toimintakulut ,20 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Palvelualueelle kohdistuva henkilöstökulujen säästövelvoite (-4,1 %) 1,049 milj. euroa sisältyy em. tuloslaskelmalukuihin, kuten myös tulosalueiden tuloslaskelmiin Opetuspalvelut Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on tarjota siilinjärveläisille lapsille ja nuorille sellaiset koulutusolosuhteet sekä kasvatukselliset edellytykset, että he ovat halukkaita ja kykeneviä jatkuvaan kouluttautumiseen, ihmisten kunnioittamiseen ja kotiseudun arvostamiseen. Peruskoulun opetuksessa painotetaan perustietojen ja -taitojen oppimista, oppilaiden perusturvallisuutta ja itsetunnon myönteistä kehittämistä sekä ryhmässä toimimisen, itsensä ilmaisemisen ja luovuuden valmiuksia. Tiedollisessa kasvatuksessa oppilaita ohjataan etsimään, ymmärtämään, arvioimaan ja käyttämään tietoa. Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jonka tehtävänä on antaa valmiudet jatko-opintoihin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisuus hyvään oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kuntastrategian 2025 vaikutukset opetustoimen tavoitteisiin: - Yhteistyön lisääminen Kuopion opetustoimen kanssa - Ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö - Opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen - Syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen - Koulujen tilat ja koulunkäyntialuerajat väestökehityksen mukaisia - Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö 79

83 Siilinjärven perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa korostetaan oppilaan elämänhallintataitojen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittämistä. Opetuksen kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys. Tavoitteena on kehittää hyviä pedagogisia käytäntöjä, tukea opetuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä mm. siten, että on laadittu hyvän oppimisen laatusuositukset ja siihen liittyen kuvaus hyvän oppimisen tunnusomaisista piirteistä. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja kunnallinen opetussuunnitelma uudistetaan mennessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan alkaen. Lakiin on koottu esi- ja perusopetusta ja lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta koskevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Lakimuutos aiheutti yhden kuraattorin lisäpalkkaamistarpeen. Opetuspalvelujen neljä kuraattoria tuottavat esiopetuksen, perusopetuksen, lukion, Ingmanin koti- ja taideteollisuus oppilaitoksen ja Savon koulutuskuntayhtymän Toivalan koulutusyksikön tarvitsemat kuraattoripalvelut. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä alkavan lukuvuoden alusta lukien. Lukion opetussuunnitelman perusteita ollaan uudistamassa ja paikallinen opetussuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön Siilinjärvi on edelleen mukana valtakunnallisissa Osaava -koulutushankkeessa ja Koululaisten liikunnan kehittämishankkeessa. Koulujen kerhotoiminnan kehittämishanke jatkuu kaikissa Siilinjärven perusopetuksen kouluissa. Liikkuva koulu -hanke laajenee peruskoulujen ja lukion lisäksi käsittämään osia esikoululaisista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on uudistaa toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteet vuosina Lukiokoulutuksen säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen ohella valmistellaan valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tullee voimaan Tavoitteena on säilyttää Siilinjärvellä oma lukio. Siilinjärven lukio on mukana valtakunnallisessa ISOverstas kehittäjäyhteisössä, joka tukee jäsenorganisaatioitaan tarjoamalla kanavia, työvälineitä ja sisältöjä verkko-oppimisen kehittämiseen, opetustarjontaan ja osaamisen varmistamiseen. Iltapäivätoimintaa tarjotaan 1-2 luokkalaisille 11 toimipisteessä. Kolmas- ja neljäsluokkalaisilla on myös mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan, jos ryhmiin mahtuu. Siilinjärven kunta järjestää iltapäivätoimintaa Hamulan, Kehvon, Kuuslahden ja Pöljän kouluilla sekä Kotipolun toimipisteessä. Siilinjärvellä on 10 peruskoulua, joista kahdeksan on 1 6-luokille tarkoitettua, kaksi on 7 10-luokille tarkoitettua koulua ja lukio. Siilinlahdella on kolme erityisluokkaa, joissa annetaan yksilöllistä ja toiminta-alueittain etenevää perusopetusta vuosiluokilla 0-9. Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli oppilasta vuonna Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 0,2 prosenttia. Ennusteen mukaan ikäluokat lähtevät hitaasti kasvamaan siten, että vuonna 2025 oppilasmäärän arvioidaan olevan noin 0,6 prosenttia nykyistä suuremman. Siilinjärven peruskouluissa on lukuvuonna peruskoululaisia Oppilasmäärä on kasvanut 6 oppilaalla edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Siilinjärven oppilasennusteen mukaan peruskoululaisten määrä pysyy lähes ennallaan vuosikymmenen puoliväliin saakka, jonka jälkeen oppilasmäärässä tapahtuu pientä kasvua. Koulunkäyntialueilla vuosittaiset oppilasmäärät voivat vaihdella hyvinkin voimakkaasti. Lukiolaisia on lukuvuonna opiskelijaa. Opiskelijoita on 2 enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Lakimuutoksen jälkeen tehostettua tukea saaneiden oppilaiden osuus on kasvanut vuosittain. Syksyllä 2013 tehostettua tukea sai 6,5 prosenttia peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai 7,3 prosenttia peruskoulun oppilaista. Syksyllä 2014 Siilinjärvellä saa tehostettua tukea 9,7 % ja erityistä tukea 8,8 %. 80

84 Oppilasmäärät vuosittain Vuosi Vuosiluokat 1-6 Vuosiluokat 7-9 Joista erityisopetusoppilaita* Lukio * erityisluokkalaiset tai integroidut Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajien kelpoisuustilanne on Siilinjärvellä pysynyt hyvänä. Viimeisimmän valtakunnallisen selvityksen (2010) mukaan muodollisesti kelpoisia perusopetuksen opettajista oli noin 91 prosenttia ja lukion opettajista 93 prosenttia. Erityisopettajista vain 76 prosenttia on muodollisesti kelpoisia. Siilinjärvellä on lukuvuotena muodollisesti kelpoisia päätoimisista perusopetuksen opettajista ja lukion opettajista 100 prosenttia. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Toimiva, terveellinen ja taloudellinen kouluverkko sekä laadukkaat opetuspalvelut Koulujen tilojen määrä Koulujen oppilasmäärät Kustannukset/oppilas Kouluterveyskysely (joka toinen vuosi) Koulujen tilat ovat opetuksen järjestämiseen riittävät, terveelliset ja turvalliset. Kustannukset/oppilas ovat alle Pohjois-Savon keskiarvon. 81

85 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Osaava koulutus Hankesuunnitelma -hanke Kerhotoimintahanke Koululaisten liikunnan kehittämishanke Opetussuunnitelman uudistaminen Opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelman laatiminen Henkilökunnan osaamisen ja koulun turvallisen toimintakulttuurin kehittäminen sekä henkilöstön TVT taitojen edistäminen Oppilaiden harrastustoiminnan edistäminen Koululaisten liikunnan lisääminen kaikissa kunnan kouluissa Opetussuunnitelmatyöryhmän perustaminen ja suunnitelmatyön aloittaminen Oppilaskerhot Hankesuunnitelma Kaksi työyhteisön kehittämishanketta on toteutettu vuoden loppuun mennessä Oppilaille on tarjottu monipuolista kerhotoimintaa Koulupäiviin on saatu lisää erilaisia liikuntamahdollisuuksia ja kolmannen hankevuoden toimintoja on saatu vakiinnutettua Opetussuunnitelmatyöryhmän perustaminen Opetussuunnitelmatyöryhmä on perustettu mennessä ja suunnitelmatyö aloitettu syksyllä 2015 Laaditaan suunnitelma Suunnitelma Opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma on laadittu sosiaali- ja terveystoimen kanssa mennessä Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Opettajien lukumäärä Kustannukset euroa/oppilas - peruskoulu 5 656* 5 509* 5 148* 5 148* 5 148* - - lukio 4 840* 4 483* 4 626* 4 626* 4 626* Täydennyskoulutuspäivät/henkilö Sairauspoissaolopäivät/henkilö Opetustunnit peruskoulussa Opetustunnit lukiossa Peruskoulun päättäneet Lukion päättäneet * Ei sisällä sisäisiä eriä. * Vuodelle 2015 palvelualueelle kohdistuva henkilöstökulujen säästövelvoite (-4,1 %) sisältyy lukuihin. Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Oppilaita peruskoulussa, joista vieraskuntalaisia Opiskelijoita lukiossa, joista vieraskuntalaisia Kuljetusoppilaat Peruskoulun tuntikehys/oppilas 1,76 1,74 1,76 1,76 1,76 Lukion tuntikehys/opiskelija 1,50 1,50 1,5 1,5 1,5 82

86 Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Lisäys kotikuntakorvaustuloihin Tulovähennys lukion yhteistoimintakorvauksissa Menot Opetusryhmien määrän kasvu (lukuvuosi ) Opetusryhmien määrän vähennys (lukuvuosi ) Tarinaharjun lastensuojelulaitoksen erityisopettajan henkilöstömeno Toisen asteen koulutuksen kuraattorin henkilöstömeno Lukion sähköisen YO-kirjoitusten suunnittelu- ja toteutuskustannus Kustannuslisäys koulukuljetuksiin Opetuspalvelut Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot ,30 Sisäisten palvel. myynti 100 Maksutuotot ,50 Tuet ja avustukset ,70 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,80 Sisäiset palvelujen ostot ,10 Aineet, tarvikk. ja tavarat ,30 Sis. aineet, tarvikk. ja tav ,80 Avustukset ,40 Sisäiset vuokrat ,20 Muut toimintakulut ,60 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

87 5.3.2 Varhaiskasvatuspalvelut Vastuuhenkilö: varhaiskasvatusjohtaja Eeva-Liisa Lyytinen Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on tarjota perheille laadukkaat, lapsen tarpeista lähtevät riittävät palvelut, joissa kasvu- ja oppimisympäristö tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perheiden kanssa työskennellään kasvatuskumppaneina säilyttämällä ensisijainen kasvatusvastuu vanhemmilla. Lapsilähtöisyys, yhteisvastuullisuus, välittäminen ja muuntautumiskykyisyys ovat jokapäiväisen toiminnan tärkeimpiä arvoja Tulosalueen kuvaus Varhaiskasvatuspalvelujen tulosalueeseen kuuluvat päivähoitolain mukainen päivähoito ja perusopetuslain mukainen esiopetus. Päivähoitopalveluja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut (avoin päiväkoti ja leikkitoiminta). Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen ja yksityisen päivähoidon valvonta sekä tukeminen kuuluvat myös tulosalueen vastuulle. Toimintaympäristö ja sen muutokset Varhaiskasvatuspalvelut ovat ns. subjektiivisia oikeuksia, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikilla alla kouluikäisillä lapsilla on vanhempainrahakauden päätyttyä oikeus kokopäivähoitoon. Kokopäivähoidon tarpeen vähentämiseksi on lisätty kevyempiä palveluja mm. lisäämällä avoimen päiväkodin toimintaa ja leikkitoimintaa. Koko- ja osapäivähoitoa tarjotaan tällä hetkellä 12 päiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Kuuslahden esikoulussa tarjotaan esiopetuksen lisäksi tarvittava päivähoito. Avoin päiväkoti Anselmi ja Muksumökki leikkitoiminta palvelevat kotona olevia vanhempia tarjoamalla osapäiväistä ja osaviikkoista ohjattua toimintaa. Esiopetusta järjestetään 7 päiväkodissa sekä Kuuslahden esikoulussa. Vuorelan päiväkodin käyttöön valmistuivat täysin remontoidut esiopetustilat Kuntoutumiskeskukselle heinäkuussa Kasurilassa varaudutaan viipaleratkaisuna toteutettavien kahden lapsiryhmän esiopetustilojen käyttöönottoon syksyllä Liki 100 % kuntamme 6-vuotiaista lapsista (noin 300 lasta) on maksuttoman esiopetuksen piirissä. Maksuttoman esiopetuskuljetuksen kilometrimäärä lain mukaisesti on 5 kilometriä. Vuorohoitoa on järjestetty keskitettynä palveluna päiväkoti Pikkusiilissä Vuorelassa alkaen, pidennetyn aukiolon päiväkotina toimii päiväkoti Pilvilinna alkaen. Taloudellisten säästöjen aikaansaamiseksi sekä toiminnan järkevöittämiseksi vuorohoitoa ja pidennetyn aukiolon palveluja on keskitetty. Erityispäivähoitoa järjestetään alueellisena palveluna. Erityisryhmät toimivat Vuorelan ja Leppäkaarteen päiväkodeissa sekä päiväkoti Pilvilinnassa. Lisäksi kolme kiertävää erityislastentarhanopettajaa antaa palveluja niille päiväkodeille, joissa ei ole erityisryhmiä sekä perhepäivähoitoon. Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain piiriin lukien. Perhepäivähoitajien viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa aiemman 43,25 viikkotunnin sijaan. Muutos on lisännyt varahoidon tarvetta hoitajien lisääntyvien vapaapäivien vuoksi. Varahoito järjestetään päiväkodeissa 5,5 perhepäivähoitajan voimin. Perhepäivähoidossa otettiin käyttöön toukokuussa 2014 Läsnä-mobiililaite sovellus lasten hoitoaikojen ja kulukorvausten kirjaamiseen sekä Lifecare-työaikasovellus perhepäivähoitajien päivittäisen työajan suunnitteluun ja toteumien seuraamisen. Edellä mainitulla sovelluksella pystytään reaaliajassa seuraamaan hoitajien työaikakertymää. 84

88 Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien määrä vähenee koko ajan aiheuttaen samalla perhepäivähoitopaikkojen vähentymisen ja hoitopaikkojen tarpeen lisääntymisen päiväkotihoitoon. Hoitajien määrän vähentyminen ja uusien mobiilisovellusten käyttöönotto on mahdollistanut Siilinjärvellä perhepäivähoidon esimiestehtävien uudelleen järjestelyn siten, että syyskuun 2014 alusta on voitu jättää yksi perhepäivähoidon ohjaajan virka täyttämättä. Perhepäivähoidon supistuminen on valtakunnallinen ilmiö. Alhainen palkkataso ja omassa kodissa työskentely eivät houkuttele nuoria ihmisiä. Kotona tapahtuvaa lasten hoitoa tuetaan lakisääteisellä lasten kotihoidon tuella sekä kunnan harkinnassa olevalla, määrärahasidonnaisella kuntalisällä, joka esitetään lakkautettavaksi elokuun 2015 alusta lukien säästöjen aikaansaamiseksi ja annetussa talousarvioraamissa pysymiseksi. Yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä. Yksityisen perhepäivähoidon hyväksytty kattohinta korotetaan seudulliselle tasolle. Korotuksen aiheuttama mahdollinen kustannuslisäys katetaan varhaiskasvatuksen budjetin sisältä. Kunnassa työskentelee kolme yksityistä perhepäivähoitajaa. Yksityisessä päivähoidossa käytössä oleva palveluseteli on monipuolistanut palveluvalikoimaa. Seudullisen käytännön mukaisesti lomakaudella ( ) vanhemmille tarjotaan maksuvapautusta, mikäli he järjestävät itse lapsensa hoidon yhtäjaksoisesti vähintään 42 kalenteripäivän ajan. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan kesä- ja heinäkuussa keskitetysti ja pääsääntöisesti vain vanhempien työssäkäynnin perusteella. Maksuvapautus myönnetään myös itse järjestetystä hoidosta koulujen talvi- ja syysloman aikana sekä erikseen päätettävänä joulun aikana. Näillä järjestelyillä pyritään turvamaan lapsille lomaa ja keskittämään henkilöstön vuosilomat. Palvelujen laajentamista uhkaa paheneva työvoimapula mm. perhepäivähoitajien, lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kohdalla. Vakinaisiin tehtäviin, perhepäivähoitajien ja erityislastentarhanopettajien tehtäviä lukuun ottamatta, on saatu vielä pätevät hakijat, sijaisuuksia joudutaan hoitamaan epäpätevällä henkilöstöllä. Moni ammatillista yhteistyötä kehitetään vastaamaan perheiden palvelutarpeita. Lisäksi osallistutaan seudulliseen varhaiskasvatustyöhön ja myydään palveluja naapurikunnille käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tällä hetkellä valtakunnan tasolla valmistellaan uutta varhaiskasvatuslakia, joka voimaan tullessaan toisi muutoksia mm. - Subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajuuteen. Esityksen mukaan subjektiivinen päivähoitooikeus rajattaisiin nykyisestä kokopäivähoidosta osapäivähoitoon. Tämän hetkisen tiedon mukaan kotona olevista vanhemmista rajauksen ulkopuolelle jäisivät työttömät vanhemmat. - Asiakasmaksujen perintäperusteisiin siten, että käyttöönotettaisiin hoitoaikaan perustuva laskutus ( tuntiperusteinen päivähoitomaksu). - Esiopetukseen siten, että se muuttuisi pakolliseksi. - Lasten kotihoidon tuen myöntämisperusteisiin niin, että vanhemmat joutuisivat jakamaan tuen käytön molempien vanhempien kesken. Nykyinen vanhempien valinnanvapaus tukea käyttävästä vanhemmasta poistuisi. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit

89 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Määrällisesti riittävä, lasten tarpeita vastaava monipuolinen ja laadukas varhaiskasvatus Lasten määrä eri palvelumuodoissa (seurataan osavuosikatsausten yhteydessä) Tarjolla erilaisia palveluvaihtoehtoja riittävästi ja siten, että ne vastaavat perheiden palvelutarpeisiin. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Pätevän ja motivoituneen henkilöstön saannin turvaaminen Kuntarekry-ohjelman kattava hyödyntäminen. Seudullisesti kilpailukykyiseen palkkaukseen siirtyminen vaiheittain. Pätevien hakijoiden määrä / avoin tehtävä Avoimien vakinaisten tehtävien täyttö pätevillä hakijoilla on viiveetöntä Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lapsia päiväkotihoidossa Lapsia perhepäivähoidossa Lapsia esiopetuksessa Lapsia vuorohoidossa Lapsia palvelusetelillä hoidossa Lapsia ostopalvelujen piirissä Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Lasten kotihoidon tuen kustannusten nousu Lasten kotihoidon tuen kuntalisän lakkautus alkaen Kuntoutumiskeskuksen tilojen vuokra (v budjetissa ) Päiväkoti Pilvilinnan vuokrankorotus Hoitoaikaan perustuvan asiakaslaskutuksen hankinnat Yksityisen perhepäivähoidon kattohinnan tarkistus seudulliselle tasolle 598 /kk. Mahdollinen kustannusvaikutus katetaan budjetin sisältä. 86

90 Varhaiskasvatuspalvelut Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot ,70 Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot ,50 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 210 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,50 Palvelujen ostot ,90 Sisäiset palvelujen ostot ,50 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,30 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat ,60 Avustukset ,80 Sisäiset vuokrat ,50 Muut toimintakulut ,30 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

91 5.3.3 Kansalaisopisto Vastuuhenkilö: rehtori Anita Heino Toiminta-ajatus Kansalaisopiston perustehtävä on tarjota pääasiassa aikuisille mahdollisuus yleissivistävään ja erityisalojen tietojen ja taitojen kehittämiseen ja uusien omaksumiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Opisto palvelee paikallista, ajankohtaista ja tulevaisuuden sivistystarvetta. Myös taiteen perusopetus lähinnä lapsille ja nuorille on opistotoiminnan merkittävä osa-alue. Toiminta tukee yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ottaen tasapuolisesti huomioon eri yhteiskuntaryhmät. Opetus edistää opistossa opiskelevien hyvinvointia ja terveyttä ja lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Se on kuntalaisten tarpeista lähtevää ja helposti saavutettavaa. Kansalaisopiston visio 2025 Kansalaisopisto on vahva ja tunnettu, asianmukaisissa toimitiloissa toimiva, aikaansa seuraava toimija väestön hyvinvoinnin tukijana ja alueen vetovoiman lisääjänä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kansalaisopisto on yksi kunnan vetovoimaa lisäävistä vapaa-aikatoimintojen toteuttajista. Opiston opetus on pääosin harrastuspainotteista, hyvinvointia edistävää aikuiskoulutusta. Lisäksi opistossa voi opiskella työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön aloilla annetaan tavoitteellista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Aineryhmittäin tunneista suurin osa on musiikkia, taide- ja taitoaineita, liikuntaa, kieliä ja tietotekniikkaa. Kurssipaikkoja on Siilinjärvellä kalenterivuodessa noin 5 500, joilla opiskelee noin eri henkilöä. Kansalaisopiston Maaningan osasto liittyy vuoden 2015 alusta kuntaliitoksen myötä osaksi Kuopion kansalaisopistoa. Kuopion kansalaisopiston kanssa on tehty sopimus opistopalvelun myynnistä Maaningan alueelle vielä kevätlukukaudella Siilinjärvi kuuluu väestökehitykseltään kasvukeskuksiin. Jatkuva asukasmäärän kasvu lisää kunnan palveluiden ja siten myös kansalaisopiston kurssien kysyntää. Tämä lisää paineita kasvattaa toiminnan volyymia kansalaisopistossa. Väestön keski-ikä kohoaa edelleen tulevina vuosina. Eläkkeelle siirtyvien määrä pysyy suurempana kuin työelämään tulevien. Yhteiskunnan haasteena on pitää pienenevä työikäisten osuus mahdollisimman pitkään työkykyisenä ja toisaalta kannustaa eläkkeellä olevia pärjäämään kotona mahdollisimman pitkään. Näissä molemmissa tehtävissä on kansalaisopistolla oma roolinsa. Vaikka keskimäärin väestön keski-ikä kohoaakin Suomessa, Siilinjärven kunnan asukkaiden keski-ikä pysynee edelleen muuta Suomea alhaisempana lapsiperheiden suuren määrän vuoksi. Kurssitoiminnalla tuetaan monipuolisesti eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja jaksamista. Siilinjärven tavoitteena on kasvattaa asukasmääräänsä. Kansalaisopiston mielenkiintoinen kurssitarjonta lisää muuttohalukkuutta paikkakunnalle. Kansalaisopisto järjestää myös maahanmuuttajille suomenkielen ja -kulttuurin koulutusta. Mikäli ennusteen mukaisesti työperäinen maahanmuutto lisääntyy, kielikoulutuksen tarve tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan. Työttömien määrä on pysynyt kunnassa melko alhaisena. Kansalaisopisto tukee työttömien osallistumista alentamalla kurssimaksuja opintosetelitukirahalla. Työttömien aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy kuuluvat kansalaisopiston toimintaan luontevasti. 88

92 Yhteistyötä kunnan omien organisaatioiden, kolmannen sektorin ja Pohjois-Savon seudun eri toimijoiden kesken pidetään yllä ja kehitetään. Kansainvälistymistä pidetään oppilaitosten henkilökunnan ja opiskelijoiden verkostoitumisen ja näkökulmien laajentamisen kannalta tärkeänä. Tavoitteena on, että kansalaisopisto voi osallistua kumppanina johonkin opiston painopistealueita tukevaan kansainväliseen hankkeeseen. Kansalaisopiston toimistotilat kunnantalolla ja taajaman opetustilat Taitolassa, pääkirjaston alakerrassa, ovat osoittautuneet sisäilmaltaan huonoiksi. Yli 30 vuotta vanhat opetustilat ovat lisäksi käyneet ahtaiksi ja lukumäärältään riittämättömiksi. Lisäksi taajamassa opetuksen keskittäminen yhteen paikkaan olisi tehokkaampaa. Nykyiset tilat ovat aktiivikäytössä päivittäin viikonloput mukaan lukien aamusta iltaan. Kansalaisopisto tarvitsee mahdollisimman pian uudet, suuremmat, toimivammat ja sisäilmaltaan terveellisemmät toimitilat. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Asianmukaisiin ja toimiviin tiloihin ja välineisiin panostaminen Opetusvälineiden hankinnat ja korjaukset Opiston toiminnan arviointi Opiskelijapalaute: Kurssin välineet olivat toimivat asteikolla 1 5 tavoitetaso 4 Toimintaympäristön muutokseen reagointi Sujuvat toimintaprosessit Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen Tiedottaminen, viestintä ja markkinointi Sisäilmaltaan terveiden toimitilojen löytäminen Siilinjärvelle sopivan tuntitason määrittely Ongelmalliseksi koettujen työprosessien muuttaminen Kouluttautumiseen kannustaminen Kehittämisideoiden kuuleminen Juhlavuoden näkyvä markkinointi Sisäisen tiedottamisen kehittäminen Henkilöstökysely Peruuntuneiden kurssien ja varasijalle jääneiden määrän muutos Henkilöstö arvioi muutettuja prosesseja asteikolla 1-5 Osallistuminen täydennyskoulutukseen Kehitysideoiden toteutuminen Näkyvyys Toimintatavat kartoitettu Oireettomuus Peruuntuneiden kurssien eikä varasijalle jääneiden määrä kasva = tasapaino Henkilöstön palautteen tavoitetaso 4 Koulutuspäivien lukumäärä 20 Vähintään yhden kehitysidean toteutuminen Ilmoitusten määrä 1-2 uudistettua toimintatapaa otettu käyttöön 89

93 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Opiskelijoiden osuus toimialueen asukkaista (%) 12, Yli 61-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) Alle 20-vuotiaiden osuus opiskelijoista %) Uusien opiskelijoiden määrä Opiskelijapalautteen keskiarvo (1-5) 4, Brutto-opiskelijamäärä Netto-opiskelijamäärä Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä Kurssimäärä Opetustuntimäärä josta normaaliopetuksen tunnit josta taiteen perusopetuksen tunnit josta omakustanneopetuksen tunnit josta myyntipalvelun tunnit Toimipaikkojen määrä Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tuotot Myyntituotot - Maaningan opistopalvelun myynti Kuopioon Opintomatkatuotot Siilinjärven kurssimaksutuotot Maaningan kurssimaksujen loppuminen Kulut Henkilöstökulut - Maaningan osaston siirtyminen syksyllä Kuopioon Palveluiden ostot - Maaningan osaston matkakulut Palveluiden ostot - opintomatkakulut Vuokrat - uuden kudontatilan vuokra Siilinjärvellä Netto Talouden tasapainottamisen nettosäästö Kansalaisopisto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot ,50 Sisäisten palvelujen myynti 265 Maksutuotot ,90 Tuet ja avustukset ,50 Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,60 Palvelujen ostot ,50 Sisäiset palvelujen ostot ,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,50 Avustukset Sisäiset vuokrat ,20 Muut toimintakulut ,00 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,00 90

94 5.3.4 Kirjasto Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Maarit Kuusela Toiminta-ajatus Kirjaston tavoitteena on edistää tasapuolisesti kuntalaisten mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, tiedonhankintaan ja erilaisten taitojen kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto pyrkii edistämään myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjaston peruskäyttö on maksutonta käsittäen lainauksen kokoelmasta, henkilökunnan asiantuntemuksen, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät ja kirjastotilat. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kirjastopalvelut ovat osa kunnan peruspalveluita. Kirjastotoimi seuraa ja arvioi toimintaansa tilastoinnin, asiakaskyselyjen ja saamansa asiakaspalautteen avulla. Yhteiskunnan tietoteknistyminen näkyy myös kirjastopalveluissa ja kirjastotyön muuttumisessa. Asiakkaita neuvotaan ja ohjataan aineiston hakemisessa ja kirjaston verkkopalvelun käytössä. Internetin ja langattoman verkon käyttö on kirjastossa maksutonta. Asiakaskäytössä olevat internetkoneet on uusittu valtionavustuksella syksyllä Siilinjärven kunnan kirjastotoimeen kuuluu pääkirjaston lisäksi Vuorelan kirjasto ja kirjastoauto Pikku Marja. Kirjastoauton toimintaa jouduttiin supistamaan syksyllä 2014 niin, että kirjastoauto ajaa vain aamureitit. Tilanteeseen vaikutti sekä työvoimapula että kunnan henkilöstösäästöt. Muutoksen seurauksena lapsille suunnattuja palveluita voidaan kehittää ja panostaa niihin enemmän. Kirjaston kotipalvelua liikuntaesteisille kuntalaisille järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kirjastopalvelut pyritään pitämään mahdollisimman laadukkaina ja kattavina, vaikka henkilöstön väheneminen pakottaa miettimään, minkälaisia palveluita ja minkälaista palveluiden tasoa pystytään ylläpitämään. Palveluiden kehittämistä ja uudistamista pidetään kuitenkin tärkeänä. Kirjastossa on käytössä Origo-kirjastojärjestelmä, joka on ollut yhteiskäyttöinen Maaningan kunnankirjaston kanssa. Yhteistyö päättyy vuoden 2014 lopulla Maaningan liittyessä Kuopioon. Kuopion kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kanssa tehdään yhteistyötä kirjastokorttien osalta. Kirjastojärjestelmän vaihtoa suunnitellaan vuodelle 2016, sillä vanhaa järjestelmää ei päivitetä enää eikä se tue uutta käyttöön otettavaa kansainvälistä luettelointiformaattia. Kirjastossa on käytössä vuorovaikutteinen verkkopalvelu CS Library ja asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa verkkopalvelun sisältöön sekä osallistua sisältöjen tuottamiseen. Asiakkaat voivat tehdä kirja-, levy- tai elokuva-arvosteluita ja suositella lukemiaan kirjoja tai muuta aineistoa muille asiakkaille. Lisäksi verkkopalvelun kautta on mahdollista uusia lainojaan, hakea aineistoa ja tehdä varauksia omalta kotikoneeltaan. Kirjaston toimintaa halutaan kehittää tarjoamalla asiakkaille sähköisiä aineistoja ja erityisesti e- kirjoja. E-kirjatarjonta kirjastoille on laajentunut ulkomaisesta aineistosta ja tietokirjallisuudesta kotimaiseen kaunokirjallisuuteen. Pyrimme ottamaan asiakkaiden toiveita huomioon e-kirjavalikoimassamme mahdollisimman hyvin. Kirjastojärjestelmien kehittyessä, verkkopalvelujen kysynnän kasvaessa ja teknisten mahdollisuuksien lisääntyessä palveluiden tuottamiseen verkon kautta, korostuu kirjastohenkilöstön jatkuvan kouluttautumisen tarve. Osaamista on kehitettävä, jotta uusia palvelu- ja toimintamuotoja pystytään ottamaan käyttöön. Sähköisten aineistojen tarjoaminen asiakkaille vaatii henkilöstön kouluttamista, sillä e-kirjojen lukemiseen soveltuvien laitteiden ja tarvittavien lukuohjelmien suuri määrä tuo haasteita niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin. Kirjastoalalla on yhteisluetteloihin ja digitointiin liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä yhteishankkeita, jotka nekin edellyttävät henkilöstön lisäkoulutusta. 91

95 Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja palveluita halutaan kehittää. Sähköisten palveluiden uskotaan saavuttavan tämän kohderyhmän parhaiten, joten niihin halutaan panostaa. Kirjaston näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja vuorovaikutteinen verkkopalvelu ovat keinoja, joilla nuoria ja nuoria aikuisia pyritään tavoittamaan. Lasten ja nuorten lukemisharrastusta halutaan tukea erilaisten kehittämishankkeiden kuten kirjallisuusaiheisten työpajojen, kirjailijavierailujen ja kirjavinkkauksen avulla. Kirjasto hakee kehittämishankkeisiin valtionavustusta ja koulut ovat tärkeä yhteistyökumppani tapahtumien toteuttamisessa. Kaikkien asiakasryhmien osalta asiakaslähtöisyys ja panostus hyvään asiakaspalveluun nähdään tärkeänä. Pääkirjastossa toimii taidenäyttelytila Artsi, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Hakukaavakkeita näyttelytilaan ja tietoa näyttelytoiminnan periaatteista löytyy kirjaston verkkosivuilta. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 16,5 16, Vanhuuseläketapahtumat 1, Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Nuorten ja nuorten aikuisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sisältöjen tuottamiseen vuorovaikutteisessa verkkopalvelussa Kirjaston henkilöstö markkinoi palvelua sekä neuvoo ja innostaa asiakkaita sen käyttöön Verkkopalvelu aktiivisessa käytössä, kävijämäärät Yhteistyön lisääntyminen, asiakasnäkökulma esillä verkkopalvelussa Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen Aikuisten lukemisharrastuksen tukeminen Informatiiviset tunnusluvut Kirjavinkit verkkopalvelussa, lukupiiri aikuisille, vaihtuvat näyttelyt, kirjavinkkaus erilaisille ryhmille Hankerahojen hakeminen lasten- ja nuortenkirjastotyön kehittämiseen esim. kirjallisuusaiheiset työpajat ja kirjailijavierailut Valtionavustushakemukset Suositeltujen aineistojen kysyntä ja lainaus Valtionavustuksen saaminen vähintään yhteen hankkeeseen vuosittain Kirjallisuuden sisältöjen avaaminen ja monipuolinen esittely asiakkaille Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaislainaus / vuosi Kirjastokäynnit / vuosi Kirjastoaineistoa / asukas 7,6 7,7 7,6 7,6 7,6 Lainat / asukas 19, ,8 19,8 19,8 Verkkopalvelun käyttökerrat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus / järjestyskerrat Osallistuneet oppilaat

96 Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Tulovähennys, Maaninka lopettaa luettelointipalvelun ostamisen Menot Sähköisten aineistojen hankinta, e-kirjat Säästö henkilöstökuluissa vuoteen 2014 verrattuna 1,5 toimea Kirjasto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot ,30 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,90 Palvelujen ostot ,50 Sisäiset palvelujen ostot ,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat ,20 Sisäiset vuokrat ,80 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Liikuntapalvelut Vastuuhenkilö: liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen Toiminta-ajatus Liikuntatoimen tehtävänä on edistää liikuntaa kaikilla osa-alueilla, korostaen väestön terveyttä, hyvinvointia sekä lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla luomalla ja ylläpitämällä edellytyksiä kuntalaisten omatoimiselle liikunnan harrastamiselle sekä monipuoliselle ja laajalle järjestötoiminnalle. Toimiva, väestön terveyttä ja aktiivisuutta lisäävä liikuntatoimi, on osa kuntalaisten viihtyisyyttä ja kunnan vetovoimaisuutta. Tällä pyritään vastaamaan kuntastrategiassa 2025 esitettyyn liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen tavoitteeseen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan alueella on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja määrällisesti paljon suorituspaikkoja, lähinnä perus- ja lähiliikuntapaikkoja. Niistä vanhimmat kaipaavat jo peruskorjausta laadun ja kunnon ajanmukaistamiseksi. Erikoisliikuntapaikat korostavat paikkakunnan liikunnallisuutta (mm. laskettelu, pesäpallo, golf, virkistysuimala ja tuplajäähalli). Tulevina vuosina pyritään rakentamaan/ muuttamaan koulujen pihoja liikunnallisesti virikkeellisemmiksi sekä kehittämään asuinalueiden lähiliikuntamahdollisuuksia. 93

97 Suorituspaikat ovat kunnallisen liikuntatoiminnan peruspalveluja, joten henkilö- ja talousresursseista suurin osa kohdistuu kunnossapitoon. Suorituspaikkojen käytössä kasvaa tarve omaehtoiseen, yksilölliseen liikkumiseen sekä lyhytjännitteisempään pienryhmätoimintaan. Se edellyttää suorituspaikoille nykykäytännöstä poikkeavia valvonta- ja käyttöjärjestelmiä. Toiminnan toteuttajina ovat paikalliset urheiluseurat, joita tuetaan pääsääntöisesti korvauksettomilla tilojen ja alueiden käyttövuoroilla sekä taloudellisilla avustuksilla. Toimintaa uudelleen arvioitaessa ja kehitettäessä on tulevina vuosina kiinnitettävä huomiota terveys- ja erityisliikuntaan. Terveys- ja erityisliikunta jäävät yleensä perinteisen seuratyön ulkopuolelle ja ne ovat nousseet valtakunnallisestikin julkisen liikuntatoimen painopistealueiksi voimaan astuneen lain mukaan liikuntatoimen vastuut ja yhteistyövelvoitteet ovat ( 2): Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottamalla huomioon myös erityisryhmät. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Toteutuneet lähiliikuntapaikkahankkeet Virikkeellisemmät koulu- ja asuinympäristöt Erityisliikuntapalveluiden ja terveysliikuntamahdollisuuksien kehittäminen Erityisliikunnan tilaisuudet, terveysliikuntapalveluiden laajuus Monipuoliset erityisliikuntapalvelut, terveysliikuntapalveluiden kehittäminen yhteistyössä seurojen ja liikuntapalveluita tuottavien yritysten kanssa SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Terveys- ja erityisliikunnan kehittäminen kaikki ikäryhmät huomioiden Yhteistyön lisääminen poikkihallinnollisen työryhmän kautta Työryhmän kokoontumiset Työryhmä kokoontuu 2 4 kertaa/vuosi Erityisliikuntajärjestöjen yhteistyön kehittäminen Idea-/yhteistoimintatapahtumien järjestäminen Idea-/yhteistoimintatapahtumat 2 tapahtumaa/vuosi 94

98 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toteutuneet lähiliikuntapaikat Erityisliikunnan tilaisuudet Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tilaisuudet Osanottajia Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Henkilöstön palkattomat vapaat sekä muut vapaajärjestelyt Liikuntapalvelut Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot ,90 Tuet ja avustukset Vuokratuotot ,50 Muut toimintatuotot 516 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,60 Palvelujen ostot ,40 Sisäiset palvelujen ostot ,60 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat ,00 Avustukset ,50 Sisäiset vuokrat ,80 Muut toimintakulut ,50 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Tuula Pärnänen Nuorisotoimen toiminta-ajatus Nuorisotoimi tukee siilinjärveläisten nuorten kasvua, tarjoaa tervehenkisiä ja päihteettömiä mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon sekä kasvattaa vastuuseen yksilöstä, yhteisöstä ja ympäristöstä. Kulttuuritoimen toiminta-ajatus Kulttuuritoimi tuottaa itse ja yhteistyössä muiden kunnan laitosten, yhteisöjen sekä järjestöjen kanssa omaleimaisia, moniarvoisia ja kuntalaisten henkistä kasvua ja hyvinvointia tukevia kulttuuripalveluja, säilyttää ja esittelee oman kunnan kulttuuriperintöä ja luo mahdollisuuksia kuntalaisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. 95

99 Nuorisotoimen toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan nuorekas ikärakenne ja valtion asettama Nuorisotakuu luovat perustan kunnan nuorisotalojen työlle sekä erityis- ja etsivän nuorisotyölle. Yksilö- ja pienryhmätyö tarvitsee paljon työntekijäresursseja ja nuorten vapaa-ajassa läsnäolevia koulutettuja työntekijöitä. Toisen nuoriso-ohjaajan tehtävän saaminen Vuorelan nuorisotalolle mahdollistaa osaltaan laadukkaan kenttätyön. Etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen saadaan avustusta AVI/OKM:stä ja tehtävä pyritään vakinaistamaan vuonna Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti. Nuorisolaki velvoittaa myös, että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Nuorisolain 8 :n mukaan; Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Vuoden 2011 alussa kuntaan on saatu Aloitekanava, nuorten Internet-pohjainen kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmä (lain velvoite nuorten kuulemisesta). Siilinjärvi on vahvasti mukana myös Savon alueen Po1nt, Nuorten verkkoportaali, mobiilisovelluksen käyttöönotossa ja kehittämisessä (nuorten aloitteet, tiedonkulku, kysy vastaa -palstat, tapahtumat). Lisäksi nuorisovaltuuston toimintaa tuetaan ja vahvistetaan nuoriso- ja kulttuuritoimen ja nuorisotyöntekijöiden kautta. Moniammatillista yhteisyötä lisätään edelleen, yhteistyöverkostoja vahvistetaan ja Nuorten ohjausja palveluverkoston toimintaa kohdennetaan nuorisotakuun mukaisiin toimiin, syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Erityis- ja etsivä nuorisotyöntekijä työskentelevät paljon yhteistyössä ja heidän toimenkuvansa tukevat toisiaan ja nuoriso-ohjaajien työtä. Nuorisotakuu ja nuorisotyön tehtäväkentän laajuus tarvitsevat lisääntyviä rahallisia resursseja (pienryhmätoiminta, erityisnuoret, laajenevat omakotitaloalueet, Toivalan uusiutuva kampusalue, JOKE Joustava kesätyötoiminta, Jelppari -vapaaehtoispohjainen kolmannen sektorin kanssa pääosin tehtävä kevyt tukitoiminta). Ennaltaehkäisevän sekä korjaavan nuorisotyön merkitys ja yhteistyö muiden nuorisoalan ammattilaisten, koulun, kolmannen sektorin, seurakunnan, Tukeva-työvalmennussäätiön sekä yksittäisten toimijoiden kanssa, on tärkeää. Kulttuuritoimen toimintaympäristö ja sen muutokset Siilinjärven kunta viettää 90-vuotisjuhlavuottaan 2015 ja kunnan kulttuuripalvelut järjestää yksin ja yhteistyössä eri tahojen kanssa erilaisia pienempiä ja suurempia tapahtumakokonaisuuksia. Näyttelyt, luennot, toritapahtumat, konsertit, näytelmät, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatapahtumat eri puolilla Siilinjärveä tulevat olevaan osa juhlavuoden näkymistä kaikille kuntalaisille. Lasten Pikku- Marjan talvi- ja kesätapahtumapäivien sekä muiden vastaavien tapahtumien tuottamista ja harrastetoimintojen järjestämistä paikallisten järjestöjen, yhdistysten, toimijoiden sekä naapurikuntien kanssa jatketaan edelleen. Kunnan itsenäisyys- ja veteraanijuhlissa, sekä lasten kulttuuritapahtumissa tullaan huomioimaan juhlavuoden teemaa Kultaa elämääsi. Alueen monipuolinen kuorotoiminta ja Kuopion Konservatorion Siilinjärven Musiikkiopiston laaja musiikinopetus uusissa Harjamäen toimitiloissa antavat hyvän perustan musiikin harrastamiselle kunnassamme. Siilinlahden koulun Salmin sali toimii talviajan kulttuuritilaisuuksien pääpaikkana. Kesällä keskustan tori tarjoaa kulttuuriareenan esiintyjille ja Mäntyrannan kesäteatterialue idyllisen näytelmä- ja ohjelmapaikan Siilinjärven Teatterille sekä muille toimijoille. Hamulan uusi koulusali varusteineen voi myös toimia kulttuuriareenana. Vuonna 2010 aloitteen saaneen Kulttuuritalon rakentamista joudutaan vielä odottamaan (rakennuspaikka merkitty keskustan kaavaan). Kulttuuripalveluihin kuuluvat myös järjestötoiminnan aktiivinen tukeminen, kotiseutu- ja valokuvaarkisto sekä kaksi museota; Pöljän kotiseutumuseo ja Harjamäen sairaalamuseo. Pöljän kotiseutumuseo Kotiseututaloa on kunnostettu ja sen vuokrausta juhla- ja tapahtumapaikaksi markkinoidaan aktiivisesti. Kotiseutumuseon resurssit keskitetään kesäaikaiseen avoinnapitoon, yleisö- sekä asiakaspalveluun, kulttuuritapahtumien järjestämiseen yhteistyössä nuoriso- ja kulttuuripalveluiden, lähialueiden museotoimen, kolmannen sektorin, paikallisten yrittäjien ja matkailualan kanssa. Alkusyk- 96

100 syllä ja keväällä kulttuuriperintöämme esitellään kunnan päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja koulujen toiminnallisissa tutustumiskäynneissä, tapahtumapäivissä ja työnäytöksissä. Koulujen kanssa aloitettua museopedagogista toimintaa jatketaan ja yhteistyö maakunnan museotoimen kanssa jatkuu. Harjamäen sairaalamuseo on ainutlaatuinen erikoismuseo, joka esittelee Harjamäen sairaalan ja mielisairaanhoidon historiaa sekä autenttista, valtakunnallisesti merkittävää Harjamäen sairaalan miljöötä. Kesän matkailusesonkiin suunnatun opastuspalvelun lisäksi tilausopastuksiin tulee uusi kahden päivän talviaukioloaika. Suomen Museoliiton Seinätön museo -mobiilisovelluksen käyttöönotolla voidaan alueelle luoda nykyaikainen, älypuhelimella toimiva opastuskierros, joka palvelee kävijöitä myös museon ollessa suljettuna. Elävää kulttuuriympäristöä tuodaan esille yhteistyössä myös muiden alan erikoismuseoiden, matkailualan ja paikallisyrittäjien kanssa. Kokoelmien hoitoon ja näyttelytoimintaan etsitään kuluja säästäviä yhteistyömalleja maakunnan paikallismuseoiden kanssa (yhteiset tapahtumapäivät, mainostukset ja yhteinen Web-Musketti tietokantaluettelointi). Liittymällä Suomen Museoliiton 2015 lanseeraamaan valtakunnalliseen Museokortti -hankejärjestelmään, voimme myös kasvattaa museoidemme kävijämääriä. Nuoriso- ja kulttuuritoiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kirkonkylän nuorisotalo Semppis on päivittäin sataprosenttisessa käytössä: päivällä eläkeläis- ja erityisryhmien sekä etsivä- ja erityisnuorisotyön pienryhmien kerhotoiminnassa sekä illalla nuorison käytössä. Etsivän ja erityisnuorisotyöntekijöiden tilat sijaitsevat myös Semppiksellä. Talo on ollut nuorisotoimen hallinnassa yli 30 vuotta ja talon kokonaisvaltainen remontti tulisi tehdä lähiaikoina. Vuorelan nuorisotalo on myös päivisin eri järjestöjen ja liikuntaryhmien käytössä ja iltaisin sekä viikonloppuisin nuorten (ala- ja yläkoululaisten) käytössä. Myös uusille asuinalueille pitäisi varata ja rakentaa kuntalaisille harrastus- ja kokoontumistiloja ja lisätä nuorille suunnattua kerhotoimintaa Nuorisotyö jalkautuu myös nuorten vapaa-ajan kokoontumispaikkoihin (katupäivystys, nuotioillat) ja pyrkii hyödyntämään myös kulttuuritoimen tiloja (Joustava kesätyötoiminta ja nuotioillat Pöljän Kotiseututalolla). Kulttuuritoimijoiden tilantarve on sekä päivä- että iltakäyttöön lisääntynyt. Musiikkiopisto, teatterit, tanssi- ja bänditoiminta sekä ikääntyvien eri harrastusryhmät tarvitsevat toimintaansa sopivat tilat. Monitoimitilan/Kulttuuritalon rakentaminen toisikin kaivatun monitoimitalon kautta korjausta kasvavaan tilaongelmaan niin järjestö- kuin kuntapuolellakin. Henkilöstö Nuorisotaloilla työskentelee nuoriso-ohjaajaa ja 1 vaihtuva oppisopimusopiskelija tai määräaikainen nuorisotyöntekijä. Kenttätyötä tekevät erityisnuoriso-ohjaaja sekä AVI/OKM:n tuella palkattu etsivä nuorisotyöntekijä. Kulttuuripuolella työskentelee museoamanuenssi, nuoriso- sekä kulttuurin hallintopuolella nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja sekä liikuntatoimen kanssa yhteinen toimistosihteeri (suluissa ei vakituiset) Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 6 2/3 (+3) 6 2/3 (+3) 7 2/3 (+2) 8 2/3 (+1) 8 2/3 (+1) Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Nuorten syrjäytymisen väheneminen: ehkäistään syrjäytymistä ja puututaan varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. Kohdennetaan etsivän- ja erityisnuorisotyön työpanos syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja lisätään yhteistyötä järjestöjen ja kunnan eri hallinnonalojen nuorison parissa työskentelevien kanssa. Kulttuuritoimessa edistetään ja tuetaan kuntalaisten hyvinvointia ja tuotetaan yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa kulttuuripalveluja ja tehdään seutukuntayhteistyötä lähikuntien kulttuuritoimien kanssa. Huomioidaan nuoret kuntalaiset ja ikääntyvä väestö suuntaamalla heille palveluita. 97

101 Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Nuorisotakuu Nuorisotakuun toteutuminen Apua tarvitsevien nuorten tavoittaminen ja auttaminen sekä koulutukseen ja työelämään ohjaaminen etsivän- ja erityisnuorisotyön kautta SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Nuorten palveluverkoston kehittäminen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, Nuorisovaltuuston vahva osallisuus Po1nt portaalin ja mobiilisovelluksen, Nuorten aloitekanavan tunnettuus, NUVA yhteistyön syventäminen Yhtenäiset toimintatavat Käyttäjät 35 50/kk Nuorten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen Po1ntissa ja aloitekanavalla sekä nuorisovaltuuston kautta Etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen ja nuorten auttaminen Nuorisotalotoiminta Museotoiminnan kehittäminen; Kulttuuripolun käyttöönotto ja laajennus Yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa Ennaltaehkäisevän päihdetyön tilaisuuksien ja kiinnostavuuden lisääminen Päihdevalistustilaisuudet tietylle luokkatasolle ja yhteistyö Nuoria auttamisrekisterissä 09/ , joista suuri osa ohjattu (57,6%) koulutukseen ja työpajatoimintaan Toiminnan avoimuus ja pienryhmätoiminnan lisääminen (alueellinen toiminta ja ikäryhmät) PAMU-hankkeen hyöty käyttöön eri kouluille ja mobiiliopastettu Kulttuuripolku Harjamäelle Tilaisuuksien järjestäminen yhdessä ja Kulttuuripolun toteuttaminen Osallistuminen, tavoittaa yläasteikäistä nuorta Tilastointi ja raportointi, laadullinen arviointi Kävijämäärät molemmilla taloilla yhteensä nuorta illassa Mobiiliopastusjärjestelmän käyttöönotto ja sisällön luominen Tapahtumia lähes viikottain: kävijöitä henkilöä Päihdetyö/valistus hyödyllistä ja ennaltaehkäisevää Yksilötyön, pienryhmien toiminnan lisääminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa pienryhmissä (mm. Messi-ryhmä) Laadukkaan toiminnan lisääminen/kehittäminen, nuorison osallisuutta ja pienkerhotoimintaa lisää Koulukäynnit ja vierailut koululaista/vuosi Pienryhmätoiminta 8 isompaa tilaisuutta/vuosi Lasten ja nuorten kulttuuritarjonnan monipuolistaminen Uudistetaan Siilinjärven museoiden nykyinen toimintamalli ja laaditaan toimintasuunnitelma Museoiden kokoelmien hoito- ja näyttelyiden järjestämiskäytänteiden uusiminen Suunnittelu yhdessä järjestöjen kanssa Toimintamallin laadintaa jatketaan - kulttuuripolku ja PAMU - yhteistyö koulujen kanssa lisätään toimintamalliin Kartoitetaan museon asiakaskunnan tarpeet, tuotetaan tarvittavat palvelut ja sisällöt Tapahtumia 3-5 ja mus.käyntejä /vuosi Toimintamalli Tarpeiden kartoitus ja niiden pohjalta tehty suunnitelma 3 isoa, monipuolista tapahtumaa, kouluyhteistyön lisääminen Uusi toimintamalli kulttuuripolkuineen ja kehittämishankkeineen valmis 2015 Kartoitus ja suunnitelma tehty vuoden loppuun mennessä 98

102 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tilaisuudet Osanottajat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Nuorisotalotoimintaan osallistuneet/ilta Etsivä- ja erityisnuorisotyö Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Musiikkiopiston Maaningan oppilaiden siirtyminen Kuopion laskutukseen Siilinjärven Teatteri vuokraa Mäntyrannan teatterialueen; rak.korj. säästö Menot Nuorisotyöntekijä Vuorelan nuorisotalolle (aiempi oppisop./kunnan työllistämistuki) Siilinjärven kunnan 90-juhlavuosi Vuokrankorotukset (Musiikkiopisto, kerhotilat, museo) AS juhlavuoden budjetoitu määräraha Säästöt Henkilöstön palkattomat vapaat, muut vapaajärjestelyt ja erilliskorvauksista säästöt Nuoriso- ja kulttuuri- Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS 2017 palvelut % Myyntituotot ,50 Maksutuotot ,00 Tuet ja avustukset Vuokratuotot ,00 Muut toimintatuotot ,00 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,50 Sisäiset palvelujen ostot ,80 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sis. aineet, tarvikk.ja tavarat ,30 Avustukset Sisäiset vuokrat ,10 Muut toimintakulut ,00 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

103 5.4 TEKNISET PALVELUT Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Tekniset palvelut vastaa lakisääteisestä vesihuollon huolehtimis- ja jätehuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumisesta Siilinjärven kunnan alueella. Palvelualue tuottaa tukiluonteisia palveluita muille palvelualueille toimitiloihin, varikkopalveluihin ja hankintoihin liittyvissä tehtävissä sekä vastaa kuntatekniikasta. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat lakisääteisinä viranomaistoimintoina rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä yksityistieasiat. Palvelualueen ydintoiminta-alueet ovat: Toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentaminen, peruskorjaus ja ylläpito Veden tuottaminen ja jäteveden puhdistaminen Ydintoimintoja tukevat tekninen hallinto- ja varikkopalvelut Viranomaislautakunnan alaisuudessa viranomaispalveluina toimivat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä Teknisen lautakunnan jaostona olevat yksityistieasiat. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimitilat Toimitilojen ylläpidon tavoitteena on korjaustoimenpiteiden ennakoitavuuden parantamisen kautta vähentää ennalta arvaamattomien korjaustöiden tarvetta. Pienet toimitilainvestoinnit ovat painottuneet viime vuosina ja tulevat painottumaan edelleen peruskorjausluonteisiin kohteisiin. Vuosina ei tulla rakentamaan yhtään suurta toimitilahanketta. Määrärahojen suuruus vaikuttaa merkittävästi pienten, mutta erittäin tarpeellisten hankkeiden toteuttamismahdollisuuksia alentavasti. Energian hintakehitys on ollut nousujohteista ja sen hankintamenettelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Myös energiantuotannon ilmastovaikutukset ovat suuret, mistä johtuen energiankäytön vähentäminen on tarpeen. Tavoitteena on, että kunnan toiminnot toteutetaan energiatehokkaasti ja energiankäyttö on valtakunnan keskiarvolukuihin suhteutettuna keskiarvossa tai niiden alle. Kunta on allekirjoittanut Motivan energiansäästösopimuksen, jonka perusteella tulevina vuosina pyritään löytämään energiankulutusta pienentäviä kokonaisratkaisuja. Toimitilojen kokonaisvaltainen energiasäästöhanke (ESCO-hanke) on käynnistetty hankkeen jatkuessa 10-vuotisena projektina. Myös omana työnä tehtävä kiinteistöstrategian laadinta jatkuu. Vuosina tullaan myymään tai purkamaan 15 huonokuntoista tai tarpeettomana olevaa rakennusta. Kuntatekniikka Kuntatekniikassa on panostettu merkittävästi erityyppisiin turvallisuutta lisääviin asioihin mm. kevyenliikenteen väyliin, leikkipuistojen tuoteturvallisuuteen ja palvelutasoon sekä ajonopeuksien hillitsemiseen. Liikenneturvallisuuden, erityisesti koulujen, liikenneturvallisuuden huomioonottaminen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät näkökohdat ovat keskeisessä asemassa niin yleisten alueiden kuin rakennustenkin toteuttamisessa ja varustamisessa. Uudisrakentamisen lisäksi investointeja kohdistetaan vuosina enemmän peruskorjauskohteisiin. Infrastruktuurin ylläpitoon osoitettavissa olevat resurssit ovat alenevat. Kustannusten noususta, uusista toimitiloista sekä asunto- ja työpaikka-alueiden käyttöönotosta aiheutuvat lisäkulut on jouduttu osittain rahoittamaan olemassa olevaa toimintaa supistamalla. Osin tämä on ilmennyt sekä toimitilojen että kuntatekniikan kohteiden kunnossapidon tason alenemisena. Valitettavasti tämä trendi vain jatkuu. 100

104 Vesihuoltolaitos Käyttövesi on laadultaan hyvää ja veden hygieenisyys on varmistettu riittävällä tavalla. Veden toimitusvarmuuden kohentamisessa ja riskien hallinnassa on tarve niin rakenteellisiin ratkaisuihin kuin myös mahdollisesti erityyppisellä yhteistyöllä saavutettaviin tuloksiin. Jatkossa peruslähtökohtana on saavuttaa riittävä toimitusvarmuus pitempiaikaisten sähkökatkosten aikana siten, että myös jäteveden ylivuotoja ympäristöön ei pääse enää tapahtumaan. Vesihuoltolaitoksella on merkittäviä investointipaineita vuosille yhteensä 6 7 milj. euron edestä, mutta taloustilanteen vuoksi suuret investoinnit ajoitetaan tarkastelujakson loppupuolelle. Kunnan vesilaskutus on toiminut edelläkävijänä elaskun käyttöönotossa ja samoin internetin hyödyntäminen on hyödynnetty siten, että asiakkaat voivat halutessaan ilmoittaa kulutuslukemansa sähköisesti. Puhdistamolietteet toimitetaan lähes koko Pohjois-Savon alueelta Kuopion biokaasutehtaalle jatkokäsittelyyn. Jätehuolto Jätehuollon yhteistyö toimii maakunnan rajat ylittävällä tasolla. Jätteiden keräämisen hoitaa Jätekukko Oy, joka toiminut yli 10 vuotta kuntien yhteisenä jäteyhtiönä. Lain edellyttämä jätehuollon järjestämisvastuu toteutuu Siilinjärven kunnan alueella. Järjestämisvastuun toteutuminen varmistetaan toimivan sidosryhmäyhteistyön ja aktiivisen yhteistyöryhmissä toimimisen kautta. Yhteistyöelimenä eri kuntien välillä toimii jätehuollon neuvottelukunta. Kuntien yhteinen jätelautakunta (Savo-Pielisen jätelautakunta) hoitaa viranomaistehtävät Kuopion kaupungin toimiessa isäntäkuntana. Tulevaisuudessa jätehuollossa tapahtuu merkittäviä asioita, kun jätteiden kaatopaikkakielto tulee voimaan v Siilinjärven kunta on ollut aktiivisesti mukana viemässä kahta suurta hanketta eteenpäin: biokaasulaitoksen saamista Kuopioon ja ekovoimalaitoksen saamista Leppävirralle. Biokaasulaitoksessa (Kuopion Biotehdas) käsitellään jatkossa kuntien biojätteet ja lähes kaikkien Pohjois-Savon kuntien jätevedenpuhdistamojen puhdistamolietteet. Ekovoimalaitoksessa (Riikinvoima Oy) poltetaan v sekajätettä (REF) kaukolämmöksi sekä tuotetaan sähköä valtakunnan verkkoon. Sekajäte toimitetaan Itä- ja Keski-Suomesta sekä Kainuusta ja on siten erittäin merkittävä hanke valtakunnan tasoisestikin tarkasteltuna. Henkilöstö Oman henkilöstön perusosaaminen on vahvaa ja pääosa etenkin ylläpitotoimintojen henkilöresursseista on omassa organisaatiossa. Oman tuotannon lisäksi käytetään tarkoituksenmukaisessa määrin myös ostopalveluita. Ostopalveluiden käyttö kohdistuu ensisijaisesti niihin toimintoihin, joiden ylläpito edellyttää merkittäviä kone- tai laiteinvestointeja, mutta myös runsaasti henkilöstöresurssia edellyttävissä toiminnoissa ostopalvelu on osana palvelutuotantoa. Henkilöstön määrää pyritään pitämään mahdollisimman kompaktina ja eläkepoistumaa hyödynnetään henkilöstösäästövelvoitteen saavuttamisessa. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt Sisäistä valvontaa tehdään palvelualueella säännöllisesti. Talouden toteutumaa seurataan esimiesten ja palvelualueen johtotiimin toimesta. Esimiehet tietävät tuntevat oman sektorinsa ja tietävät myös budjettivastuunsa. Tekniset palvelut on onnistunut melko hyvin talousarvion toteuttamisessa eikä suuria budjettiylityksiä ole ollut. 101

105 Tuottavuutta ja uusia toimintatapoja haetaan edelleen. Henkilöstöresurssit alkavat olla muutamilla tulosalueilla jo liian niukat, joten toiminnan haavoittuvuus on yksi suurimmista uhkatekijöistä. Palvelualueella jatketaan tehtäväkiertoa mahdollisuuksien mukaan, koska tästä on aikaisemmilta vuosilta hyviä kokemuksia. Uhkatekijöinä voidaan mainita myös sähkökatkoista tai kaukolämmön puutteesta aiheutuvat riskit ja siitä aiheutuvat vaikeudet palvelutuotantoon. Kaikista hankinnoista sekä kuntalaisiin ja henkilöstöön kohdistuvista päätöksistä löytyy päätökset asiakirjahallinnosta. Vesi- ja venepaikkalaskutus on esimerkillisen tarkkaa eikä suuria luottotappioita esiinny. Irtaimistokirjanpidon ylläpidolle on määritetty vastuulliset henkilöt ja myös vakuuskansio on ajan tasalla. Teknisten palvelut toteuttaa sille asetetut tehtävät tehokkaasti talouden reunaehdot huomioon ottaen. Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena mainitaan mm. kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Investointitarpeita on paljon, mutta talouden realiteetit määrittelevät asioiden tärkeysjärjestyksen. Useita merkittäviä hankkeita on siirretty tuleville vuosille eikä suuria toimitilahankkeita käynnistetä. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Suuret tilakysymykset aiotaan ratkaista viipaleratkaisuilla. Pienten toimitilakohteiden hankkeita tehdään suunnitellulla tavalla. Kunnan kasvun rajoittaminen tarkoittaa sitä, ettei uusia asuntoalueita avata ennen vuotta Kuntatekniikan saneerauksien määrärahat säilynevät riittävällä tasolla, sillä korjausvelkaa on jäljellä arviolta 20 vuotta. TEKNISET PALVELUT Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot ,20 Sisäisten palvelujen myynti ,60 Maksutuotot ,80 Tuet ja avustukset 595 Vuokratuotot ,70 Sisäiset vuokratuotot ,40 Muut toimintatuotot ,20 Sisäiset muut toimintatuotot 532 TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,00 Sisäiset palvelujen ostot ,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,90 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat ,70 Avustukset ,10 Sisäiset vuokrat ,70 Muut toimintakulut ,60 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Palvelualueelle kohdistuva henkilöstökulujen säästövelvoite (-4,1 %) 0,113 milj. euroa sisältyy em. tuloslaskelmalukuihin, kuten myös tulosalueiden tuloslaskelmiin. 102

106 5.4.1 Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa Palvelualueen asiakirjahallinnosta ja laskutuksesta Pysäköinninvalvonnasta Materiaalihankinnoista sekä tarjoaa kuljetus- ja varastopalveluita pääasiassa kunnan omille palvelualueille. Toimintaympäristö ja sen muutokset Tekninen hallinto Toimistopalveluiden ja arkirutiinien hoitaminen onnistuu talousarviovuoden aikana kahden toimistosihteerin työpanoksella. Koko palvelualueen toimistopalvelut eivät ole varahenkilöjärjestelyjen osalta riittävät arkistonhoidon osalta. Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvontaa on tarkoitus jatkaa taloussuunnitelmakaudella nykyisessä laajuudessa ja pysäköinninvalvonnassa tehdään erinomaista seudullista yhteistyötä Itä-Suomen kaupunkien (mm. Kuopion, Varkauden ja Iisalmen) kanssa. Pysäköinnintarkastajaresurssi (1,5 htv) on nykyisellään riittävä eikä sitä ole tarpeen muuttaa. Varikko Varikko- ja varastotoimintojen lisäksi kiinteistölle (Teollisuustie 7) on keskitetty kuntatekniikan rakentamisen ja kunnossapidon, puisto- ja liikuntatoimen sekä kiinteistöjen kunnossapidon varastotoiminnot ja kaluston säilytys. Toimistorakennuksessa toimii kartoittajien lisäksi liikuntatoimen ja rakennusten LVI-teknisenhuollon työnjohto. Vapaista toimistohuoneista osa on vuokrattu ja loput toimivat tarvittaessa väliaikaisina väistötiloina kunnan muiden kiinteistöjen remonttien aikana. Sulkavantien varastoalue on edelleen osittain Voimatel Oy:n vuokra-alueena ja osittain kunnan käytössä. Ahmontie 5:ssä sijaitseva vanha varikko on ollut osittain vuokrattuna, mutta nykyinen sopimus päättyy vuoden 2014 lopussa ja alue rakennuksineen vuokrataan kokonaisuudessaan yritystoiminnan käyttöön. Jäteasema toimii edelleen Ahmontie 3:ssa kunnes ympäristölupa on saanut lainvoiman. Nykyinen kalusto käsittää kuorma-auton, LVI-huoltoauton sekä liikenne- ja puutarhatraktorin. Teknisen lautakunnan hyväksymän varikon kalustostrategian mukaisesti liikennetraktori on uusittu vuonna 2014 investointina ja LVI-auto leasing-hankintana IS-Hankinnan kilpailuttamalta toimittajalta. Puutarha- ja liikuntatoimen vuodelle 2015 suunniteltu yhteisen traktorin hankinta ja vanhan puutarhatraktorin myynti siirtyy vuoden eteenpäin, koska liikuntatoimella on maaliskuun 2015 loppuun asti voimassaoleva vuokrasopimus. Kalustostrategian mukainen poistettu kalusto on myyty julkisella huutokaupalla vuoden 2014 keväällä. Kunnassa on hankintatyöryhmä, jonka tehtävänä on hankinta-asioiden koordinointi ja kehittäminen. Hankinta-asiat on siirretty keskushallintoon talousjohtajan alaisuuteen. Työryhmän käytännön tehtävistä vastaa varikonpäällikkö ja myös osa hankintatehtävistä on sisällytetty hänen tehtäviinsä. Varikon toiminnallisuutta ollaan kehittämässä entistä enemmän kunnan sisäisten hankinta- ja logististen palveluiden tuottajaksi. 103

107 Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Pysäköintivirhemaksujen tulot Vuokrien siirto toimitiloista tekniseen hallintoon Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot ,00 Sisäisten palvelujen myynti ,10 Maksutuotot Muut toimintatuotot ,10 TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,20 Sisäiset palvelujen ostot ,50 Aineet, tarvikk. ja tavarat ,20 Sisäiset vuokrat ,00 Muut toimintakulut ,80 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

108 5.4.2 Kuntatekniikka Vastuuhenkilö: työpäällikkö Jere Toppinen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa Kuntatekniikan suunnittelutehtävistä, uudisrakentamisesta ja peruskorjauksesta Vesihuoltoverkoston kunnossapidosta Kuntatekniikan ja vesihuollon rakennuttamisesta Kunnan katujen ja muiden yleisten alueiden ylläpitotehtävistä Maa- ja metsätilojen hoidosta sekä jätehuollosta Lisäksi tehtäväalueeseen kuuluu yhteistyöhankkeet Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa ja vesihuoltolaitoksen sekä haja-asutusaluevesihuollon asiantuntijatehtävät. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntatekniikan saneeraamiseen käytettävät määrärahat ovat kunnan talouden tasapainottamisesta ja suurista toimitilahankkeista johtuen pysyvästi alhaisella tasolla. Näiden lisäksi uusien kaavaalueiden infran rakentaminen vähentää saneeraamiseen käytettäviä resursseja. Edellä mainitut asiat tulevat vääjäämättä näkymään nousseina kunnossapitokustannuksina sekä mahdollisina lisääntyneinä häiriötilanteina vesihuollossa. Katuverkon kasvaessa ja kunnossapitokulujen noustessa, hintojen kallistumisen myötä entiset määrärahat eivät tule riittämään edes toimintaa tehostamalla tasokkaaseen kuntaomaisuuden ylläpitoon. Tämä näkyy jo nyt selkeästi lisääntyneenä negatiivisena kuntalaispalautteena koskien esimerkiksi katujen kuntoa ja kunnossapidon laatuna varsinkin talvella. Kuntalaisilta saadaan kasvavassa määrin yhteydenottoja ja aloitteita liittyen liikenneväylien turvallisuuteen. Suurin osa aloitteista liittyy erilaisten hidasteiden rakentamiseen. Myös olemassa olevien hidasteiden purkamisia on vaadittu enenevässä määrin. Katujen saneeraustöitä jatketaan talousarviovuonna 2015 Mäntyrinteellä ja Vuorelassa. Näiden lisäksi uusina hankkeina käynnistetään Ahmon, Räisälän ja Simpan alueiden katujen ja verkostojen saneeraustyöt. Kirkonmäelle Haarahongantien varteen rakennetaan uusi kevyen liikenteen väylä, joka on esitetty Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Saneerauskohteiden kustannukset ovat yhteensä noin 2 milj., jotka jakautuvat seuraavasti: kadut (sis. maanrakenteet, liikennemerkit, kiveykset ym.) n. 50 %, viemäriverkostot n. 16 %, vesijohtoverkostot n. 9 %, päällystykset n. 15 %, valaistus n. 6 % ja viimeistely- ja vihertyöt n. 4 %. Vuonna 2015 jatketaan myös Panninniemi 3 kaava-alueen rakentamista tavoitteen ollessa, että seuraavan vaiheen rakentajat pääsevät tonteilleen kesäkuussa Vuoden 2015 aikana jatketaan myös kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittämistä vesihuollon piiriin määrärahojen puitteissa. Leikkikenttiä tullaan edelleen saneeraamaan kahden kentän vuosivauhdilla. Saneerauksilla pyritään parantamaan kenttien käyttöturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Puistojen ja puistometsien hoitoa jatketaan alennetulla hoitotasolla määrärahojen pienuuden vuoksi. Asutukseen rajautuvien puistometsien raivaamisesta on saatu paljon palautetta ja sitä jatketaan resurssien rajoissa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 24,9 24,9 24,9 24,9 24,9 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit

109 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Infrastruktuurin nykyarvon määritys Korjausvelan määrittely Korjausvelan suuruus on määritetty TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Luodaan toimiva Ohjelmiston tuotantokäytön Ohjelmiston toiminta Katurekisteri on tuotantokäytössä katurekisteri aloittaminen Jatketaan vanhojen asuinalueiden infran saneeraamista määrärahojen puitteissa Pyritään säilyttämään katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon nykyinen taso Uusien saneerauskohteiden osalta rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2015 Huolehditaan kunnossapidosta määrärahojen puitteissa Vuoden 2015 työohjelma Asukastyytyväisyys Saneerataan työohjelman mukaisesti Negatiivisen kuntalaispalautteen väheneminen Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kadut, m Valaistus, m Kevyenliikenteen väylät, m Kevyenliikenteen väylien valaistus Puistot, ha 43,2 43,2 43,2 43,2 43,2 Leikkikentät, kpl Hakkuut m Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Kunnossapidettävien katumetrien määrän kasvaminen uusilla kaava-alueilla Myyntitulojen pieneneminen verrattuna vuoteen 2014, muutos johtuu vuodelle 2014 budjetoidusta Patakukkulan suojeluhankkeesta Eläkkeelle jäämisten vuoksi henkilöstökulujen väheneminen Eläkkeelle jäämisten vuoksi ulkoisten palveluiden ostojen kasvaminen Kevätön-Pöljän alivedenkorkeuden nostohanke (yhteistyöhanke ELY-keskuksen kanssa): hankkeeseen osallistuminen kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti

110 Kuntatekniikka Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot ,20 Maksutuotot ,40 Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,90 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,60 Palvelujen ostot ,70 Sisäiset palvelujen ostot ,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40 Sis. aineet, tarvikk.ja tavarat -7 Avustukset ,30 Sisäiset vuokrat ,20 Muut toimintakulut ,50 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Toimitilojen ylläpito Vastuuhenkilö: toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpitotehtävistä sekä kunnan toteuttamista toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeista. Toimintaympäristö ja sen muutokset Tulevina vuosina, kunnan kehittyessä ja väestön ikääntyessä, monenlainen kunnan palvelutuotantovastuulla olevan palvelun kysyntä kasvaa. Tätä kautta palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt tulee pystyä saattamaan vaadittavaan kuntoon ja lisääntyvä tilantarve tyydytettyä. Myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit oman investoinnin lisäksi tulevat väistämättä pohdittavaksi kiinteistöjen hankinnassa. Merkittäviä lisätilantarpeita on erityisesti varhaiskasvatuksen ja sivistyspalveluiden osalla sekä vanhusten asumispalveluiden alueella. Näillä alueilla on syytä pohtia toteutusvaihtoehtoja tehdäänkö omia tiloja vai vuokrataanko tiloja ulkopuolisilta tuottajilta. Uuden vanhustenpalvelutalon ja keskuskeittiön rakentaminen Risulantie 4 rakennuspaikalle on alkanut Kotipolku Oy:n toimesta kesäkuussa Vanhuspalveluiden uudet tilat valmistuvat kesällä 2015 ja keskuskeittiön tilat syksyllä Vanhuspalvelut ja ruokahuoltopalvelut vuokraavat tilat valmistuttuaan Siilinjärven Kotipolku Oy:ltä. Sivistyspalveluiden osalta suurimpana investointina on siirtää vanhalta Hamulan koululta viipale (noin 400 m 2 ) Kasurilan koulun ja esikoulun käyttöön Kasurilan koulun piha-alueelle. Peruskorjaustarpeita kohdistuu kaikkien palvelualueiden käytössä oleviin rakennuksiin. Eri syistä johtuvat sisäilmaongelmat useissa rakennuksissa on hankaloittanut jatkuvasti eri palvelualueiden normaalia toimintaa ja myös toimitiloja on jo jouduttu laittamaan käyttökieltoon. Tästä aiheutuu jatkuvasti merkittäviä kustannuksia erilaisten tutkimusten ja korjausten muodossa, puhumattakaan henkilöstölle aiheutuvasta terveydellisestä haitasta. Valtaosa kouluista on jo saneerattu, mutta peruskorjaustarvetta on edessä useissa kouluissa, päiväkodeissa ja laajimpana peruskorjausta odottaa kunnantalo. Tämän vuoksi kunta myy tai purkaa kaikista heikkokuntoisista tai vanhoista ja vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä, jotka eivät ole oman palvelutuotannon kannalta välttämättömiä. 107

111 Näin jatkuvasti vähentyviä resursseja voidaan kohdentaa välttämättömiin investointeihin. Kiinteistöstrategian laadinta käynnistettiin vuoden 2012 puolella, seuraavana työnä olisi korjausvelan arviointi, joka ostetaan ulkopuoliselta konsulttiyritykseltä määrärahojen sallimissa puitteissa. Kunnan omana palveluna tuottamaa kiinteistönhoitotoimintaa on pyrittävä tehostamaan ja eläkkeelle jäämisten myötä myös uusien kiinteistönhoitajien rekrytointia on tehtävä palvelun laadun takaamiseksi. Ulkopuoliselta ostettavat palvelut ovat jopa kaksi kertaa kalliimpia ja käyttäjäpalvelujen sisällyttämistä ostopalveluihin hankaloittaa ulkopuolisen palvelun kilpailutusta ja nostaa siten palvelun hintaa huomattavasti. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä , Vanhuuseläketapahtumat 0,5 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Toimitilojen nykyarvo Korjausvelan tarkistaminen Korjausvelan suuruus on tarkistettu TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Sähköisten huoltokirjojen käyttöönotto kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa Kiinteistöjen energiankulutuksen pienentäminen Kiinteistöstrategia Aloitetaan käyttöönotto muutamissa kohteissa ESCO-hanke on käytössä Jatketaan kiinteistötietojen laadintaa Huoltokirjojen käyttöönotto Toteutetut energiakatselmukset ja energian kulutuksen raportointi Kiinteistöjen määrä ja laajuudet tiedossa Rakennusten käyttö- ja huoltotoiminta saadaan keskitettyyn rekisteriin Kiinteistöjen energiakulutuksen vähentäminen kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Tilojen sijainti ja määrä vastaavat tarpeita Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kiinteistöt m 3 omassa käytössä Kiinteistöt m 3 vuokratut Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Sähkökulut Lämmityskulut Rakennusten purku

112 Toimitilojen ylläpito Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot (ulk.) , Toimintatuotot (sis.) , LIIKEVAIHTO , Aineet, tavarat ja tarvikkeet , Palvelujen ostot (ulk.) , Palvelujen ostot (sis.) , Palvelujen ostot , MATERIAALIT JA PALVELUT , Palkat ja palkkiot , Henk.korv. ja muut korj.erät , Muut henkilösivukulut , HENKILÖSTÖKULUT , Muut toimintakulut , Muut toimintakulut (sis.) , MUUT TOIMINTAKULUT , POISTOT JA ARVON- ALENTUMISET , LIIKEYLIJÄÄMÄ/-ALIJÄÄMÄ , Rahoituskulut , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , YLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , Alijäämän perusteet: Omassa hallussa olevien tilojen kustannukset Purkukustannukset Kattamattomat korjauskustannukset

113 5.4.4 Vesihuoltolaitos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitos vastaa Riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta Jakelusta valtuuston vahvistaman vesilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden tarpeisiin Lisäksi se vastaanottaa ja puhdistaa (myös Maaningan kunnan) valtuuston vahvistaman viemärilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähintään vesioikeuden päätöksen mukaiseen puhdistustasoon. Toimintaympäristö ja sen muutokset Vesihuolto ei ole kuntalaisille pelkästään kuntakohtaista palvelua, vaan se on hyvää seudullista yhteistyötä. Naapurikuntien kanssa jatketaan yhteistyötä, joissa saavutetaan seudullisen yhteistyön tavoitteet. Tästä on hyvänä esimerkkinä v alkava puhdistamolietteiden ja biojätteiden toimitus ja seudullinen käsittely biokaasulaitoksessa. Laskutettavan käyttöveden määrän kasvu on hidastunut käyttäjämäärän lisääntymisestä huolimatta. Todennäköisin syy kehitykseen on se, että sekä kotitalouksien että yritysten vedenkäyttölaitteet ovat kehittyneet vedenkäytöltään aikaisempaa alhaisemmiksi ja lisäksi kuluttajat ovat kiinnittäneet vedenkäyttötottumuksiin huomiota. Myös vedenhinnalla on vaikutusta vedenkäyttöön. Puhdistamolle saapuvan jäteveden odotetaan jatkavan hienoista kasvuaan. Peruskorjauksen ansiosta verkostovauriot ovat vähentyneet ja vuotovesimäärät ovat alhaiset. Verkosto on kohtuullisen hyvässä käyttökunnossa ja veden toimitusvarmuus on hyvä. Kunnan omat pohjavesivarat ylittävät tarpeet ja lisäksi kunnan vesijohtoverkosto on yhteydessä Kuopion ja Maaningan vesilaitosten sekä useiden eri vesiosuuskuntien verkostoihin. Myös vedenottamoiden kapasiteetti on riittävä, mutta ylikapasiteettia ei ole. Ongelmatilanne syntyy, jos joku vedenottamoista joudutaan ottamaan pois tuotantokäytöstä. Laitoksen käytönvalvonta- ja ohjausautomatiikka (kaukovalvonta) on kokonaisuudessaan uusittu. Varavoimakoneen lisähankintaa esitetään vasta vuosille Vesihuoltolaitoksella on kolme varavoimakonetta, joista yksi kiinteästi sijoitettuna keskuspumppaamolle ja kaksi konetta, jotka voidaan sijoittaa useaan eri käyttöpisteeseen. Varavoimakonehankinnat ovat osoittautuneet tärkeiksi hankinnoiksi osana vesihuollon toimintavarmuutta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksella aletaan valmistella vuonna 2015 koko vesihuoltolaitosta koskevaa kunnossapitojärjestelmää. Kunnan pohjavedenottamot sijaitsevat riskialttiilla paikoilla. Lisäksi veden laadullisena ongelmana on kalkki, mistä tulee aika ajoin asiakaspalautetta. Lisäksi Hakkaralan vedenottamon kloridipitoisuudet ovat kohonneet, joka johtuu maatiesuolan käytöstä. Jälän vedenottamon kaivojen käyttöiän lähestyessä loppuaan joudutan rakentamaan uusia kaivoja jo lähitulevaisuudessa. Kunnan taloudellisesta tilanteesta johtuen vesihuoltolaitoksen investointihankkeita on siirretty siten, että - vuonna 2017 aloitetaan Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus, - vuosina Varpaniemen vedenottamo Harjamäki -runkovesijohtohanke vedenhankinnan turvaamiseksi, - yhteistyöllä varmistetaan häiriö- ja poikkeustilanteiden vedenjakelu myös vesiosuuskuntien kanssa, - jatketaan Kuopion Veden kanssa yhteistyötä mm. päivittämällä jäteveden toimitussopimus Maaningan osalta ja jatkovalmistelu Varpaniemi-Harjamäki hankkeeseen liittyen. Vesihuoltolaitoksen talouden lähtökohtana on saavuttaa nollatulos, kun ylijäämäpalautuksen määrä on 4 % peruspääomasta. Vesitaksoja ei koroteta. 110

114 Vesihuoltolaitoksen suuret investoinnit Jynkänniemen jätevedenpuhdistamo on välttävässä käyttökunnossa, puhdistamon puhdistustulokset eivät täyty talviaikaan. Nykyinen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2014 saakka ja uusi ympäristölupa saapui kesällä Laitokselle suunniteltu peruskorjaus piti aloittaa jo vuonna 2015, mutta sitä on siirretty kunnan taloustilanteen vuoksi vuosille Jälkikäsittelylaitoksen suunnittelu on valmistunut ja vanhan osan saneeraussuunnitelma valmistuu vuoden 2014 aikana. Pieniä peruskorjauksia tehdään vuonna toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Jätevedenpuhdistamo vaatii 4 5 milj. euron peruskorjausinvestoinnin. 2. Toisena merkittävänä hankkeena viedään vuosien aikana eteenpäin Varpaniemi- Harjamäki runkovesijohtohanketta. Maaningan kunnan kanssa ei asiassa päästy sopimukseen, mutta Kuopion Veden kanssa yhteinen tahtotila on löytynyt. Hankkeen kustannusarvio on noin 2 milj. euroa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Käyttöveden toimitusvarmuus Toimintahäiriöt Pitkäkestoiset toimintahäiriöt < 3 h TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Jätevesivahinkojen minimointi Vesihuoltolaitoksen kunnossapitojärjestelmä Varavoimakoneen hankinta Yhteistyö Kuopion Veden kanssa Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: runkovesijohto välille Varpaniemi Harjamäki Asian valmistelu ja hankkeen suunnittelu Ei toimenpiteitä Jäteveden toimitussopimus on päivitetty Kuopion Veden kanssa Ei toimenpiteitä Vahinkojen määrä Varavoimakoneen lisähankinta (1 kpl) Päivitetty sopimus Ei vahinkoja Toteutuksen valmiusaste Kunnossapitojärjestelmä on käytössä vuonna 2015 Lisähankinta Sopimuksen mukainen toiminta 111

115 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laskutettava vesi (m 3 ) Laskutettava jätevesi (m 3 ) Veden hinta /m 3 (alv 0 %) 1,39 1,53 1,53 1,53 1,53 Jäteveden hinta /m 3 (alv 0 %) 2,25 2,56 2,56 2,56 2,56 Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Biokaasutehtaan porttimaksut Kompostointiturpeen vähentyminen (lietteen käsittelyn muutos) Kone- ja kunnossapitokustannukset (lietteen käsittelyn muutos) Uudet sähköliittymät (sopimusten uusinta) Vesihuoltolaitos Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Vesi- ja jätevesimaksut (ulk.) , Vesi- ja jätevesimaksut (sis.) , LIIKEVAIHTO , MUUT TOIMINTATUOTOT , Aineet, tavarat ja tarvikkeet , Palvelujen ostot (ulk.) , Palvelujen ostot (sis.) , Palvelujen ostot , MATERIAALIT JA PALVELUT , Palkat ja palkkiot , Henk.korv ja muut korj.erät Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , HENKILÖSTÖKULUT , Muut toimintakulut , Vuokrat (sis.) , MUUT TOIMINTAKULUT , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ , Korvaus jäännöspääomasta(sis.) , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , YLI- / ALIJÄÄMÄ ,

116 5.4.5 Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jukka Laukkanen Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on tuottaa kuntalaisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakentamisen viranomais- ja asiantuntijapalveluja. Tavoitteena on yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa päästä yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta rakennusten ja rakennetun ympäristön elinkaarimitassa hyvään lopputulokseen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Rakentamista koskevat määräykset uudistuivat voimakkaasti vuoden 2014 aikana mm. Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) sekä Maankäyttö- ja rakennusasetusta (MRA) uudistettiin. Lisäksi rakenteellisia ja sisällöllisiä muutoksia tulee vuoden 2015 aikana rakennusmääräysten muuttamisesta asetusmuotoon. Muutokset tarkoittavat, että rakennusvalvonnassa tarvitaan muutosten seurauksena yhä enemmän erityisalakohtaista osaamista. Tämän seurauksena oman henkilökunnan koulutukseen on edelleen panostettava. Erityisosaamisen ostaminen Kuopion alueelliselta rakennusvalvonnalta on osoittautunut tarpeelliseksi ratkaisuksi, jolla suurten kohteiden määräysten mukaisuus saatiin varmistettua. Ostopalveluna hankittavat LVI-tarkastukset olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa viranomaistoimintana. Viranomaistoiminnasta tulee sopia vuoden 2015 aikana kuntatasolla. Toisaalta hallituksen rakennepoliittiseen linjaukseen on kirjattu suuret alueelliset rakennusvalvonnat, jotka aloittaisivat toimintansa vuoden 2017 aikana. Valtakunnallinen selvitys asiasta on käynnissä siihen nimetyn työryhmän toimesta. Työryhmän esitys ei ole vielä talousarviota tehdessä tiedossa. Työryhmän esityksen pohjalta tulee tarkastella viranomaistoiminnan järjestämisen tarpeellisuutta. Henkilöstö Rakennusvalvonnan henkilöstö pysyy vuoden 2014 tasolla. Toimistosihteeri palkan maksuosuus tulee talousarviovuonna 2015 kokonaisuudessaan rakennusvalvonnan kuluihin. Vuonna 2014 osuus oli 60 %. Prosentuaalinen lisäys on seurausta siitä, kun osa-aikaisen toimistosihteerin eläkkeelle jäätyä valittiin tilalle kokoaikainen toimistosihteeri. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 4,6 4, Vanhuuseläketapahtumat 1,6 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1,6 0,4 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kanssa LVI-tarkastusten saattaminen viranomaistoiminnaksi Sopimus Kuopion (alueellisen rakennusvalvonnan) kanssa viranomaistoiminnan aloittamisesta LVItarkastusten osalta Sopimus tehty ja toiminta aloitettu 113

117 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Asiakaslähtöiset, laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin Lupapäätökset Rakennuslautakuntaan tehdyt oikaisuvaatimukset ja eri oikeusasteisiin tehdyt valitukset eivät aiheuta muutoksia päätöksiin tai päätökset eivät kumoudu Lupapäätöksiä tehdään 2 kertaa kuukaudessa ja käsittelykelpoisista hakemuksista tehdään päätös aina seuraavana mahdollisena päätöspäivänä. Muutoksen haku ei muuta päätöstä (viranhaltijoiden päätösten ja lautakunnan päätösten erillinen seuranta: päätökset/muuttuneet päätökset) Päätökset (410 kpl) Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin (kpl/kpl) - toimielin 0/1 0/5 0/3 0/3 0/3 - viranhaltijat 0/380 0/430 0/410 0/430 0/430 Lupapäätöksiä, kpl Myönnetyt luvat, asuntoja Asuntoja valmistunut Nettomenot /asukas -3,0 Maksujen kattavuus menoista, % Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Toimistosihteerin palkanosuus nousee 60 %:sta 100 %:iin Rakennusvalvonta Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut ,20 Palvelujen ostot Sisäiset palvelujen ostot ,70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sisäiset vuokrat ,70 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

118 5.4.6 Ympäristönsuojelu Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelu-tulosalue vastaa kunnan peruspalveluihin kuuluvien, eri laeissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjen tehtävien hoitamisesta. Lainsäädäntöön perustuvien erityistehtävien lisäksi tulosalue on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa turvaamassa kunnan asukkaille terveellisen ja viihtyisän sekä luonnontaloudellisesti kestävän elinympäristön. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen henkilöresurssin vähäisyydestä johtuen vireillä olevien, käsittelemättömien hakemusten ja ilmoitusten määrä on kasvanut koko ajan. Asioita ei ole voitu eikä voida hoitaa hallintolain (434/2003) 23 :n mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Luvanvaraisten ja rekisteröityjen toimintojen valvonta on ollut riittämätöntä. Nykytilannetta edelleen vaikeuttaa voimaan astunut ympäristönsuojelulain uudistus, jonka yhtenä tavoitteena on tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kannalta uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) suurimmat muutokset koskevat valvonnan järjestämistä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontasuunnitelma sekä valvontaohjelma luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkistuksista ja niiden muusta säännöllisestä valvonnasta. Valvontasuunnitelma on tarkistettava säännöllisesti ja valvontaohjelma on pidettävä ajan tasalla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksun laatimaansa valvontaohjelmaan perustuvista määräaikaistarkistuksista ja niiden muusta ohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta. Uuden lain mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen toimitettava entistä enemmän tietoja ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristönsuojelulainsäädännön kokonaisuudistus on mitä ilmeisimmin jatkumassa siten, että maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaiset lupamenettelyt yhdistetään. Lupa- ja valvontaviranomainen tullee olemaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueiden ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen (209/2011, ns. hajajätevesiasetus) siirtymäsäännökset umpeutuvat Tämä tullee lisäämään yhteydenottojen ja poikkeuslupahakemusten määrää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa. Lainsäädäntömuutokset ja siirtymäsäännösten umpeutuminen yhdessä kuntalaisten entistä suurempien asuin- ja elinympäristön laatua koskevien odotusten kanssa lisäävät toiminnan haasteellisuutta ja odotuksia toimintaa kohtaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole riittäviä henkilöresursseja hoitamaan lakisääteisiä tehtäviä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,2 2,5 2,5 2,5 2,5 115

119 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Hakemusten käsittelyyn kuluva aika Hakemukset käsitellään 3,5 kuukaudessa siitä, kun ne on todettu käsittelykelpoisiksi Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrä suhteessa tehtyjen lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrään Valitusviranomainen pysyttää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätökset muutoksenhaussa Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Hakemuksen käsittelyaika keskimäärin (kk) 2,8 3,5 3,5 3,5 3,5 Valitusviranomaisen muuttamat velvoittavat päätökset ja lupapäätökset / velvoittavat päätökset ja käsitellyt luvat (kpl/kpl) - - toimielin 0/7 1) 0/10 0/10 0/10 0/ viranhaltijat 0/12 0/10 0/10 0/10 0/10 1) vailla lainvoimaa oli 4 päätöstä Ympäristönsuojelu Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Sisäisten palvelujen myynti 500 Maksutuotot ,00 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,10 Palvelujen ostot ,60 Sisäiset palvelujen ostot ,80 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sisäiset vuokrat ,80 Muut toimintakulut -160 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

120 5.4.7 Yksityistieasiat Vastuuhenkilö: maaseutuasiamies Erkki Väätäinen Toiminta-ajatus Yksityistiehallinnon tehtävänä on toimia yksityistielain mukaisena tiehallintoviranomaisena ja kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä yksityistieverkon parantamiseksi. Toimintaympäristö ja sen muutokset Siilinjärvellä on yli puolen kilometrin mittaisia yksityisteitä noin 300 km ja 160 tiekuntaa. Näistä liikenteellisesti merkittäviä (valtion avustuskelpoiset tiet) tiekuntia on 60 kpl, 200 km. Yksityistieverkon kunnossapidossa ja parantamishankkeissa tiekuntien ja sidosryhmien välinen yhteistyö korostuu eri hankkeissa. Yksityistielain mukaisissa toimituksissa käsitellään mm. tiekuntien perustamisia ja yhdistämisiä ja valitusten ja erimielisyyksien ratkaisemisia. Vuosittain toimituksia tehdään noin 5 12 kpl. Henkilöstö 0,2 henkilötyövuotta. Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Yksityistiehallinto on osaltaan turvaamassa yksityisteiden tienpitoa. Tienpitoa, joka on yksityistielain mukaan hoidettava tieosakkaiden yhteiseen lukuun. Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Yksityistieverkon ylläpito Ylläpitohankkeet 2 3 hanketta/vuosi liikenteellisesti merkittävillä yksityisteillä Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Avustetut yksityistiet, km Yksityistieasiat Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot 795 TOIMINTATUOTOT 795 Henkilöstökulut ,30 Palvelujen ostot ,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -155 Avustukset ,00 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

121 5.5 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Reijo Ruostila Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut ylläpitää ja lisää pitkävaikutteisesti kunnan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta siten, että kuntaan muodostuu kokonaisvaltaisesti toimiva, vaikuttava ja tehokas sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus. Toimintaympäristö ja sen muutokset Palvelutuotannon haasteina ovat erityisesti voimakas väestörakenteen muutos ja kunnan taloudellisen tilanteen heikkeneminen. Suhteellisesti ottaen matala työttömyysaste on kunnan vahvuus. Työttömyysturvalain muutoksesta aiheutuva työmarkkinatuen uusi rahoitusjako kunnan ja valtion välillä lisää v kustannuspainetta kunnassa merkittävästi. Vuoteen 2025 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa n henkilöllä nykyiseen verrattuna. Alueen väestön vanhetessa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarve lisääntyy. Suunnitelmakaudella sote-uudistus aiheuttaa muutoksia toimintarakenteisiin ja luo myös tarvetta uusille yhteistoimintamalleille. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt Riskinä on pystytäänkö palvelujen ohjaus ja käyttö pitämään hallittuna. On varmistuttava, että palvelujen saantikriteerejä sovelletaan yhdenmukaisesti ja linjakkaasti suhteessa palvelujen tarpeeseen. Palveluohjauksessa on syytä muuttaa toimintaa keskitetyn mallin suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön sujuminen parantaa palveluprosessien toimivuutta ja vähentää tarvetta ostopalvelujen käyttöön. Sisäistä valvontaa kohdennetaan ostopalveluiden hallintaan, palvelujen myöntökriteereihin ja niiden soveltamiseen sekä yhteistoiminnan laatuun. Seurannan ja raportoinnin pohjalta on pystyttävä linjaamaan toimintaa mm. taloudellisuuden, tuottavuuden näkökulmasta ja ennakoimaan ympäristössä ja palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia. Sisäisen valvonnan painopistettä kohdennetaan talouden ja tuottavuuden seurannan toimivuuteen. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytön ohjaus ja valvonta on riskien hallinnan kannalta keskeistä. Sisäistä valvontaa kohdennetaan tietojärjestelmien käyttöön. Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Omaa toimintaa vahvistetaan ja sillä korvataan ostopalveluja silloin, kun päästään taloudellisempaan ja prosessien ohjauksen näkökulmasta hallittavampaan palvelutuotantoon. Erityistason palveluiden tarpeeseen vaikutetaan ylläpitämällä ja vahvistamalla omaa peruspalvelutasoa. Näin vaikutetaan erikoissairaanhoidon ja muiden ostopalveluiden kustannuksiin. Lisätään palvelutoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta toimintamallimuutoksilla, palvelutoiminnan sisällöillä, toimintatavoilla, resurssien kohdentamisella ja mobiili- ym. teknologian hyödyntämisellä. Kuntastrategian tavoitteena on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön sairauspoissaoloihin vaikutetaan. 118

122 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Vanhan Pappilan palvelukodin toiminnan käynnistyminen aiheuttaa euron käyttöönottomenot. Välttämättömiin tietojärjestelmän ylläpitohankintoihin on varattu euroa sekä hammashuollon ja kuvantamisen välinehankintoihin euroa. SOSIAALI- JA TERVEYS- Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS 2017 PALVELUT % Myyntituotot ,60 Sisäisten palvelujen myynti ,30 Maksutuotot * ,90 Tuet ja avustukset ,00 Vuokratuotot ,70 Muut toimintatuotot ,70 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,80 Palvelujen ostot ,70 Sisäiset palvelujen ostot ,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,80 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat ,90 Avustukset ,40 Sisäiset vuokrat ,10 Muut toimintakulut ,20 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , *Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan 40 miljoonalla eurolla vuoden 2015 alussa. Kunnat voivat korottaa alenemista vastaavan osuuden asiakasmaksujaan. Laskennallisesti Siilinjärven asiakasmaksuihin on arvioitu euron korotus. Koska uusista asiakasmaksuista ei ole tullut STM:n ohjetta, on asiakasmaksujen korotus kohdistettu keskitetysti kaikille maksuja periville yksiköille. Palvelualueelle kohdistuva henkilöstökulujen säästövelvoite (-4,1 %) 0,847 milj. euroa sisältyy em. tuloslaskelmalukuihin, kuten myös tulosalueiden tuloslaskelmiin. 119

123 5.5.1 Yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Reijo Ruostila Tulosalueen kuvaus Yhteiset palvelut käsittävät palvelualueen keskitetyt toiminnat. Keskitettyinä koko palvelualueella ovat yhteinen hallinto, johto, toimisto- ja atk-palvelut sekä koko palvelualuetta koskevat hankkeet. Hallinto sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan, vanhus- ja vammaisneuvoston, sosiaali- ja terveydenhuollon johdon, sekä taloushallinnon asiantuntijatehtävät. Toimistopalveluiden tulosyksikkö sisältää koko palvelualueen keskitetyt toimisto- ja atk-palvelut. Budjettivuonna Siilinjärven kunta hallinnoi Nuoret duuniin hanketta. Toiminta-ajatus Tulosalue luo edellytykset koko sosiaali- ja terveydenhuollon tulokselliselle toiminnalle sekä edistää ja tukee tulosalueiden toimintaa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Tiukentuvaan taloudelliseen tilanteeseen sopeutuminen edellyttää toimintatapojen tarkastelua ja tuottavuuden lisäämistä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 (ei hankehenkilöstö) Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 27 24,5 23,5 22,5 21,5 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto Palvelusetelijärjestelmän valmistelu ja toimeenpano Palvelusetelijärjestelmä otettu käyttöön asumispalveluissa Yhteiset palvelut Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot ,10 Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Tuet ja avustukset ,00 Muut toimintatuotot 602 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,30 Palvelujen ostot ,50 Sisäiset palvelujen ostot ,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,50 Avustukset Sisäiset vuokrat ,40 Muut toimintakulut ,60 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

124 Hallinto Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Reijo Ruostila Tulosyksikön kuvaus Tulosyksikkö sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan, sosiaali- ja terveydenhuollon johdon sekä taloushallinnon. Keskitettyinä ovat taloushallinto, työterveyspalveluiden sisäiset ja ulkoiset ostopalvelut, Kelan avustukset, henkilöstön virkistysmäärärahat, työnohjaus sekä sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta. Toiminta-ajatus Hallinto luo edellytykset koko sosiaali- ja terveydenhuollon tulokselliselle toiminnalle poliittisen päätöksenteon sekä esimies- ja asiantuntijatoimintojen avulla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Tiukentuvaan taloudelliseen tilanteeseen sopeutuminen edellyttää toimintatapojen tarkastelua ja tuottavuuden lisäämistä. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Huomioidaan tulosalueilla. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Päähuomio kohdistuu osaamisen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen organisaatiossa Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Palveluseteli asumispalveluissa Toimielinkäsittely Valmistellaan palvelusetelin käyttöönotto v alusta asumispalveluissa 121 Toimielinpäätös käyttöönotosta Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Menot Henkilöstökulut (ilman -4,1 % leikkausta) Vuoden 2014 säästövelvoite (kohdistettu tulosalueille) Muut henkilöstökulut Palvelujen ostot Ulkoisten palvelujen ostot (toimitilojen hankesuunnitteluvaraukset jäävät pois ) Sisäisten palvelujen ostot Muut kulut (sisäiset vuokrat) YHTEENSÄ

125 Toimistopalvelut Vastuuhenkilö: toimistopäällikkö Merja Vartiainen Tulosyksikön kuvaus Toimistopalvelut tuottaa toimisto-, atk-, asiakas- ja asiantuntijapalveluja kaikille tulosalueille ja -yksiköille sisäisenä palveluna sekä kuntalaisia palvellen. Toimistopalvelut toimii tukipalveluna tuottaen poikkihallinnollisesti palveluja eri tulosalueille vapauttaen ammattihenkilöstöä varsinaisiin tehtäviinsä. Tämä mahdollistaa yhdenmukaisen palvelutoiminnan eri alueilla. Keskitettynä toimintana se kokoaa saman alan ammattilaiset ja osaamisen samaan yksikköön, jolloin saadaan käyttöön asiantuntijayksikön edut. Työpari mahdollistaa sijaistamisen sekä vähentää palvelujen haavoittuvuutta sekä lisää henkilöstön jaksamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palkanlaskenta-, kirjanpito- ja yleislaskutus- sekä ostolaskujen perintäpalvelut ostetaan Kuhilas Oy:ltä. Toimistopalvelut koostuvat toimistosihteereistä sekä lääkäreiden potilassaneluja purkavista tekstinkäsittelijöistä. Atk-palveluihin kuuluvat YPH-Effican (yksilö- ja perhehuolto) ja TH-Effican (perusterveydenhuolto) sovellusasiantuntijat ja atk-käytönsuunnittelija, jotka huolehtivat sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien ylläpidosta ja osaamisesta. Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on tuottaa toimisto- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien tukipalveluja yli tulosaluerajojen varmistaen siten palvelutoiminnan sujuvuuden ja esimiestyön toimintaedellytykset. Tavoitteena on hoitaa palvelut tehokkaasti, joustavasti ja oikea-aikaisesti. Keskitetty toimistohenkilöstö tehostaa henkilöstöresurssien hallintaa mahdollistaen optimaalisen resurssien käytön, samalla se keskitettynä palveluna mahdollistaa toimintatapojen ja työn jatkuvan kehittämisen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Työn, tehtävien ja arvojen muuttuminen sekä kehityksen nopeutuminen näkyy tämän päivän toimistossa ja työssä. Työntekijöiltä vaaditaan lisäkoulutusta, muutokseen sopeutumista ja uudistuvan tekniikan omaksumista. Työntekijöiden osaamisvaatimuksien muuttuessa ja lisääntyessä jatkuva kouluttautuminen on tärkeää ammatillisen osaamiseen ylläpitämiseksi. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä ,5 16,5 15,5 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kansallinen Terveysarkisto (Kanta) on terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallinen tietojärjestelmäpalvelu. Palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Lääketietokanta, Omien tietojen katselu ja Potilastiedon arkisto. Taloustilanne ja tulossa olevan Sote-ratkaisu huomioiden investoinnit ovat korvausinvestointeja, joilla korvataan vanhentuneita tai nykyiseen tietojärjestelmään sopimattomia käyttöliittymiä. 122

126 Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena oleva osaava ja motivoitunut henkilöstö on toimintaa ohjaava periaate toimistopalveluissa. Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Käyttäjien määrä atk-sovelluksissa Työasemien määrä Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Menot Henkilöstökulut Toimistopalveluissa 2,5 henkilötyövuoden vähennys Muut henkilöstökulut Palvelujen ostot Toimistopalveluiden ostot (Kuhilas Oy:ltä) YHTEENSÄ Atk-palveluiden ostot (Win 7 päivityksen vaatimat tukimaksumuutokset, päivitykset ja lisäpiirrehankinnat) Sisäisten palvelujen ostot Muut palvelujen ostot Muut kulut (vuokrat ulkoiset , sisäiset ) Nuoret duuniin -hanke (Sosiaali- ja terveyshankkeet) Vastuuhenkilö: projektipäällikkö Panu Hiekkala Tulosyksikön kuvaus Nuoret Duuniin-hankeelle haetaan jatkorahoitusta ja siitä tulee useiden pohjoissavolaisten kuntien yhteinen hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on lisätä alueen vuotiaiden nuorten työllisyyttä avoimilla työmarkkinoilla. Hanketta hallinnoi Siilinjärven kunta ja sille haetaan Etelä-Savon ELYkeskuksen myöntämää Euroopan sosiaalirahastopohjaista rahoitusta. Toiminta-ajatus Hanke toteuttaa yhteistyössä Savon Yrittäjien, Kuopion alueen kauppakamarin, Pohjois- Savon MTK:n, Maaseutuammattiin ry:n, teknologia- ja rakennusteollisuuden, Pohjois-Savon Te-palveluiden sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa vuodet kestävän työllisyyshankkeen. Hanke haastaa pohjoissavolaisia yrityksiä työllistämään vuotiaita nuoria vähintään kahden kuukauden mittaisiin työehtosopimuksen mukaisiin palkkasuhteisiin koko maakunnan alueella ja tekemään siitä ilmoituksen kampanjasivustolle osoitteeseen Palkkioksi yritykset saavat myönteistä näkyvyyttä maakuntalehdessä. Lisäksi hanke tekee lukuisan määrän muita yrityksille ja nuorille suunnattuja räätälöityjä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä työllistämään ja nuoria työllistymään. Toimintaympäristö ja sen muutokset Hankkeen taustalla on tarve löytää nuorten työllistämiseen uusia markkinalähtöisiä mekanismeja ja aktivoida maakunnan työnantajia, nuoria ja kaikkia työllisyystoimijoita tekemään työtä saman päämäärän eteen. Maakunnan nuorisotyöttömyys on edelleen yli 20 prosenttia ja kaikki toimet ovat tarpeen, jotta mahdollisimman pieni osa nuorista ajautuisi pysyväisluontoisesti ns. välityömarkki- 123

127 noille. Kampanjan tavoitteena on saada kampanjaan mukaan liittyviin yrityksiin työllistymään ainakin 2000 nuorta vuosittain ja puolittaa maakunnan nuorisotyöttömyys vuoden 2017 loppuun mennessä. Hankkeen kautta nuoria työllistäville yrityksille voidaan turvata Sanssi-kortin kautta tulevan palkkatuen myönteisen tason säilyminen hankeaikana kaikkien hankekuntien alueella toimiville yrityksille. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Hanke työskentelee strategian vision mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia edistäen puuttumalla nuorten syrjäytymiseen jo varhaisessa vaiheessa edistämällä nuorten työllisyyttä avoimille työmarkkinoille. Strategian mukaisesti nuorille suunnattuja palveluita kehitetään useiden toimijoiden, erityisesti työnantajajärjestöjen, kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Nuorten osallisuus työelämään vahvistuu merkittävästi. Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Nuorten työllistäminen Yritysten valmiuksien kehittäminen Nuorten työllistyminen kampanjayrityksiin eri puolilla maakuntaa Yritysten valmiuksien ja asenteiden muuttaminen nuorten työllistymistä tukevaksi. Uusien tuottavien työpaikkojen synnyttäminen. Määrällinen kampanjamittari ja työttömyyden puolittamistavoite. Laadulliset ja määrälliset seurantatiedot erityisesti työllistymistä helpottavista toimenpiteistä Laadullinen/ määrällinen kysely kampanja- ja muihin yrityksiin Vuosittain kampanjayrityksiin työllistyy ainakin 2000 nuorta vähintään kahdeksi kuukaudeksi normaaliin tes:n mukaiseen palkkasuhteeseen eri puolilla maakuntaa. Maakunnan nuorisotyöttömyys on puolittunut 2017 loppuun mennessä. On saatu kerättyä työllistymistä edistävää uutta paikallista ja alueellista tietoa niin paljon, että sitä voidaan hyödyntää hankkeen aikana työllistymistä edistävässä työssä. On saatu aikaan tilanne, jossa eri alojen työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Erityisesti yksinyrityksissä ja pienissä pk-yrityksissä on onnistuttu aktivoimaan piilotyövoimareserviä ja synnyttämään uusia työpaikkoja. 124

128 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Nuorten valmiuksien kehittäminen Nuorten asenteiden ja päämäärien muuttaminen normaalia palkkatyötä suosivaksi Suorat kontaktit pohjoissavolaisiin nuoriin Nuorille on käyty kertomassa avoimista työmarkkinoista kannustavasti ja rakentavasti useissa oppilaitoksissa ja tapahtumissa. Nuoria on aktivoitu yrittäjyyteen eri tavoin. Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Hankkeen yhteistoimintakorvaukset muilta kunnilta Hankkeeseen saatavat tuet ja avustukset YHTEENSÄ Menot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrat YHTEENSÄ

129 5.5.2 Sosiaali- ja perhepalvelut Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Tulosalueen kuvaus Sosiaali- ja perhepalveluiden tulosalueella tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Tulosalue muodostuu kolmesta tulosyksiköstä, jotka ovat hyvinvointineuvola, lastensuojelupalvelut ja sosiaali- ja vammaispalvelut. Lisäksi tulosalueella toimii Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö, joka tuottaa palveluja Siilinjärven lisäksi kolmelletoista kunnalle. Toiminta-ajatus Sosiaali- ja perhepalveluiden tehtävänä on edistää, tukea ja ylläpitää asiakkaiden omaa selviytymistä päämääränä hyvinvointi ja tasavertainen osallistuminen yhteiskuntaan. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristön haasteita ovat talouden tiukkuus, palveluiden piiriin tulevien asiakkaiden määrän vuosittainen kasvu ja asiakkaiden ongelmien entistä suuremmat vaateet sekä lainsäädännön muutokset. Talousarvion tiukka raami ja sen mukaiset määrärahavaraukset asettavat haasteita vuoden 2015 toiminnalle. Ostopalveluihin on varattu määrärahat talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa oleviin sijoituksiin ja palvelun ostoihin. Avustuksien määrärahavarauksiin on viety tiedossa olevien lakimuutoksien tuomat kunnan lisävastuut sekä vuoden 2014 aikana syntyneet lisätarpeet. Lähes kaikkia tulosalueen palveluja tulee järjestää asiakkaille palveluiden saatavuudesta asetetuissa aikarajoissa, mikä asettaa haasteita palveluiden resursoinnin pitämiselle kulloinkin tarvittavalla tasolla. Lisäksi useissa palveluissa on säädöksiin perustuvia henkilöstöresurssien mitoitusohjeita, jotka tulee huomioida. Tulosalueen palveluista useimmat ovat asiakkaalle ns. subjektiivisia oikeuksia ja palvelu tai avustus tulee myöntää, kun asiakas täyttää palvelun kriteerit terveydellisesti tai taloudellisesti. Oikein mitoitetut voimavarat mahdollistavat oikea-aikaisten, oikein mitoitettujen ja vaikuttavien palveluiden järjestämisen kuntalaisille ja luovat edellytykset varhaiselle puuttumiselle. Kun henkilöstön määrä ei ole riittävä suhteessa palveluiden kysyntään vaarantuu sosiaalitakuiden toteutuminen ja asiakkaiden palveluun pääsy viivästyy ja henkilöstön jaksaminen heikkenee. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos aloitti 2014 toimeentulotuen lakisääteisten käsittelyaikojen ja lastensuojelun lakiin perustuvien määräaikojen seurannan. Seurannat toteutetaan kaksi kertaa vuodessa ja THL luovuttaa tiedot edelleen Valviralle ja Valvira toimittaa tiedot aluehallintovirastoille. Aluehallintovirasto pyytää välittömästi selvitystä seurannassa ilmenneistä ylityksistä. Vuoden 2014 aikana toimeentulotukihakemusten käsittelyssä on ollut ajoittain seitsemän päivän käsittelyajan ylityksiä ja lastensuojelutarpeen selvityksissä kolmen kuukauden selvitysajan ylittymistä on ollut kuukausittain. Tulosalueella käynnistyi elokuussa 2014 sähköinen asiointi, Omapalvelu, joka mahdollistaa toimeentulotuen ja vammaispalvelulain mukaisten tukien ja avustusten hakemisen sähköisesti. Omapalvelun käyttöä seurataan ja palvelun lisäpiirteitä mm. päätöksen sähköinen tiedoksianto otetaan käyttöön, kun käyttäjämäärä on riittävä kustannuksiin verrattuna. Uusi sosiaalihuoltolaki on valmistelussa ja lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa Lain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Laissa määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla olisi oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Lakiin sisältyy nuorisopalvelutakuu, jossa nuoren tuki tulee ns. yhden luukun kautta niin kauan kuin hänellä on tarvetta sosiaalipalveluihin. Takuuseen kuuluu omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua koskevia sään- 126

130 nöksiä sovelletaan vuoden 2015 alusta. Lapsiperheiden perhetyö, tukihenkilö- ja tukiperhepalvelut sekä vertaisryhmätoiminta olisi jatkossa perheiden saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Vuoden 2015 aikana lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia käydään läpi, tarkastellen lapsiperheiden palveluiden sijoittumista prosesseissa lakiesityksen muutosesitykset huomioiden. Lakiesitys työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta on valmistelussa. Esityksen mukaan TYP-palvelujen piiriin kuuluisivat kaikki kunnat vuoden 2016 alusta. Lakiuudistukseen liittyy työttömyysturvalain muutos, joka muuttaa kunnan ja valtion välistä rahoitusvastuuta työttömyyden perusteella maksettavasta työmarkkinatuesta. Kunnan 50 % maksuvastuu alkaa 300 päivästä aiemman 500 päivän sijasta ja kunnan vastuu nousee 70 % vähintään 1000 työttömyyden perusteella maksetun työmarkkinatukipäivän jälkeen. Siilinjärven työllisyystilanne on ollut hyvä, mutta etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Kunnan maksuvastuun hallitsemiseksi on työstetty mallia, jossa sosiaaliohjausresurssia vahvistamalla lisätään työttömien aktivointia ja mahdollistetaan kunnan palvelualueilla oleville kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille tuki toiminnan aikana. Tulosalueella painopisteen siirtoa ennaltaehkäisevän työn lisäämiseen jatketaan edelleen. Neuvolapalveluissa henkilöstön resursointi on saatu asetuksen mukaiselle tasolle, joka mahdollistaa laajat terveystarkastukset asetuksen mukaisessa laajuudessa. Lastensuojelussa on vahvistettu omaa perhetyötä, jotta voidaan vastata perheiden tuen ja ohjauksen tarpeisiin. Vuoden 2015 aikana jatketaan oman perhetyön kehittämistä ja puretaan edelleen ostopalveluna hankittuja palveluja sekä perhetyön että ammatillisen tukihenkilötoiminnan osalta. Aikuissosiaalityössä hyödynnetään käynnistyneen kuntakokeilu Kuopio-pilotti -hankeen mahdollisuuksia asiakkaiden työllistymisen tukemisessa ja uudenlaisten palveluiden kehittämisessä pitkäaikaistyöttömille ja vahvistetaan sosiaaliohjausta. Kehitysvammapalveluissa kehitetään edelleen ikääntyvien kehitysvammaisten tukipalveluita omassa asunnossa asumisen tukemiseksi ja nuorten kehitysvammaisten itsenäistymisen tukemista sekä työ- ja päivätoimintaa. Vaalijalan kuntayhtymän 15-paikkainen Kihmulan palvelukoti aloitti toiminnan syyskuussa Palvelukoti kohensi kehitysvammaisten asumispalveluiden tilannetta Siilinjärvellä olennaisesti ja purki asumispalveluratkaisuja odottavien asiakkaiden jonon. Tulosalueen talousarvion haasteet liittyvät kehitysvammaisten asumispalveluiden, toimeentulotuen, vammaispalvelun ja lastensuojelun palvelukysyntään. Talouden suunnittelussa on huomioitu talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa olevat palvelutarpeet eikä talousarvion määrärahat sisällä varauksia talousarviovuonna ilmeneville uusille lisätarpeille. Koulutetun erityishenkilöstön saatavuus on heikentynyt ja asettaa tulevaisuudessa rekrytointiin haasteita. Lähes kaikissa henkilöstöryhmissä koulutetun sijaistyövoiman saanti on myös heikentynyt, sillä käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon työvoima työllistyy hyvin vakinaisiin työsuhteisiin alueella. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 85,5 87,5 88,3 89,3 89,3 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1, Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ja kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen sopimuspaikoissa ja kunnan palvelualueilla Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen määrä Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen määrä kasvaa 35 paikkaa 127

131 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Tulosalueen keskeisten palveluproveluprosessit, kuvataan sessien määrä, kuvattuset palveluprosessit Nimetään keskeiset pal- Keskeisien palvelupro- Tulosalueen keskeisessien tunnistaminen määrä prosessit jen palveluprosessien on nimetty ja kuvattu yksiköissä Lastensuojelun ennaltaehkäisevän työn tehostaminen Lastensuojelun ennaltaehkäisevän työn tehostaminen Lastensuojeluasiakkaiden määrä, lastensuojeluilmoitusten määrä Lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti kaikille lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa Sosiaali- ja perhepalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot ,90 Sisäisten palvel. myynti ,90 Maksutuotot ,40 Tuet ja avustukset ,90 Vuokratuotot ,40 Muut toimintatuotot ,70 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,40 Palvelujen ostot ,90 Sisäiset palvelujen ostot ,50 Aineet, tarvikk. ja tavarat ,30 Sis. aineet, tarv. ja tavarat ,70 Avustukset ,70 Sisäiset vuokrat ,90 Muut toimintakulut ,30 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot

132 Hyvinvointineuvola Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Tulosyksikön kuvaus Hyvinvointineuvola antaa palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Yksikön palveluja ovat äitiysja perhesuunnitteluneuvola, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lapsiperheiden kotitukipalvelu, perheneuvonta, lasten mielenterveyspalvelut, lapsiperheiden sosiaalityö ja lastenvalvojapalvelut. Hyvinvointineuvola on moniammatillinen yksikkö, jossa yhdistyvät lapsiperheiden terveydenedistämisen ja psykososiaalisen tuen palvelut. Yksikön palvelut kohdistuvat Siilinjärven kunnan lapsille ja lapsiperheille. Siilinjärvellä asui vuoden 2014 alussa alle 18-vuotiasta lasta. Toiminta-ajatus Yksikkö työskentelee lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun tukemisen periaatteella pyrkien poistamaan terveen kehityksen esteitä pitkäjänteisesti ja ennaltaehkäisevästi niin yksilön, perheen kuin yhteisön tasolla. Yksikön tavoitteena on rakentaa kasvatuskumppanuus eli tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään yhdessä muiden lapsiperhepalveluita antavien yksiköiden kanssa kuitenkin niin, että ensisijainen kasvatusvastuu säilyy vanhemmilla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Väestö käyttää neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä opiskeluterveydenhuollon palveluita lähes sata prosenttisesti. Palvelua annetaan Vuorelassa ja Siilinjärven keskustassa. Viime vuosina väestö on kasvanut suhteessa enemmän Vuorelan alueella kuin muualla Siilinjärvellä, mikä on hankaloittanut neuvolapalvelujen tasapuolista tarjontaa. Henkilöstöresurssi on ollut riittävä, mutta tilojen puutteen takia osa Vuorelan alueen väestöstä joutuu käyttämään Siilinjärven keskustan neuvolapalveluita. Perheneuvonnan palveluissa toimii kaksi työparia ja vastaanottoja on sekä Vuorelassa että Innocumilla. Perheneuvonnan palveluiden kysyntä on resurssiin nähden runsaampaa ja palveluihin on jatkuvasti jonoa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan , joka laajensi oppilashuollon järjestämisvastuuta kunnissa. Oppilashuollon psykologi ja koulukuraattoripalvelut tulee järjestää kunnan alueella sijaitseviin toisen asteen oppilaitoksiin sekä esiopetukseen. Muutoksen myötä resurssia lisättiin yhdellä psykologilla, joka työskentelee toisen asteen oppilaitoksissa. Kolme psykologia vastaa perusopetuksen ja esiopetuksen oppilashuollollisesta työskentelystä sekä tarjoaa alle kouluikäisten lasten psykologipalvelut. Psykologiresurssi on lasten määrään huomioiden niukka ja vuodelle 2016 tullaan esittämään yhden psykologiresurssin lisäystä. Uutta oppilashuollon toimintamallia on lähdetty rakentamaan yhdessä oppilaitosten kanssa. Nuorisopsykiatrian kanssa on käyty hoidon porrastukseen liittyviä neuvotteluja. Perustason palvelujen vahvistamiseksi talousarviossa on esitetty psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävää nuorten hoitosuhdetyöhön. Peruspalvelun vahvistamisella pyritään vaikuttamaan erikoissairaanhoidon käyttöä vähentävästi. Tehtävä täytetään määräaikaisesti kahdeksi vuodeksi, jona aikana seurataan asiakasmäärän kehitystä erikoissairaanhoidossa. 129

133 Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lapsiperheiden tuen hakemisen kynnystä halutaan madaltaa ja turvata oikeaaikainen tuki perheille. Lapsiperheiden kotipalvelun osalta lakimuutoksien on esitetty tulevan voimaan vuoden 2015 alusta. Siilinjärvellä lapsiperheiden kotitukipalvelussa työskentelee kaksi lähihoitajaa ja yksi kodinhoitaja. Nykyisellä resurssilla pystytään vastaamaan lapsiperheiden kotipalvelun tarpeeseen suunnitellusti ja vahvistettujen ohjeiden mukaisesti. Haastetta tuovat perheiden äkilliset palvelutarpeet, joihin ei ole pystytty vastaamaan välittömästi. Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu laajeni kaikkiin käräjäoikeuksiin vuonna Alueella Kuopio on järjestämisvastuussa ja alueen eri kunnista on koulutettu asiantuntijoita sovitteluun. Siilinjärvellä hyvinvointineuvolan sosiaalityöntekijä toimii asiantuntijana ja palvelusta laskutetaan valtiota. Hallituksen esitys isyyslaiksi on eduskunnan käsittelyssä. Laissa esitetään mahdollisuutta tunnustaa isyys ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäyntien yhteydessä niissä tapauksissa, joissa isyyden selvittämiseen ei liity epäselvyyksiä. Esityksessä ehdotetaan, että tämä mahdollisuus olisi käytettävissä lähtökohtaisesti aina, kun tulevat vanhemmat eivät ole avioliitossa. Lakiesityksen voimaan tulon myötä tarvittavat muutokset viedään palveluprosesseihin. Äitiysneuvolassa on kesä ja syksy 2014 aikana pilotoitu terveydenhoitajien ja lääkärien välisessä työnjaossa sairausvakuutuslain muutoksen myötä mahdollistunutta työnjakoa. Terveydenhoitajat, joilla on vaadittava lisäkoulutus ovat tehneet säännöllisten synnytyksien jälkitarkastukset. Järjestelyllä on vapautettu lääkäriresurssia neuvolan muuhun lääkärityöhön. Lapsiperheiden varhaisen vaiheen tukea kehitetään edelleen. Vuoden 2014 aikana Mannerheimin lastensuojeluliitto on kouluttanut perhekummeja alueelle ja MLL:n kanssa on sovittu uusista koulutuksista toiminnan laajentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Alueella on runsaasti lapsia ja lapsiperheitä sekä runsasta muuttoliikettä. Perheiden luontainen sosiaalinen verkosto voi olla heikko tai puuttua kokonaan. Osa vanhemmista on monella tapaa kuormittuneita, perheessä voi olla sekä aineellista että henkistä pahoinvointia, muuttuvia ihmissuhteita, psyykkistä ja fyysistä sairautta tai muita tekijöitä, jotka estävät vanhempia näkemästä lapsen tarpeita. Neuvolatyössä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveyttä edistävien perustehtävien rinnalle on noussut tarve edistää perheen psykososiaalista hyvinvointia ja vanhemmuuden tukemisesta on tullut yksi terveydenedistämisen keskeisimmistä tehtävistä. Perheiden tuen tarve kasvaa jatkuvasti, joten kyse tulee olemaan palveluiden riittävyydestä, mutta myös niiden sisällöstä. Jo olemassa olevien hyvien moniammatillisten yhteistyömallien sekä yksilöja perhekohtaisen tuen lisäksi erityistyöntekijöiltä tarvitaan yhä enemmän asiantuntijuutta ja konsultaatiota muihin lapsiperhepalveluita antaviin palveluyksiköihin. Mikäli perheille pystytään antamaan tehokasta ja laadukasta ennaltaehkäisevää peruspalvelua, vähenee erityispalveluiden tarve. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii riittävää henkilöstöresursointia eli henkilöstön määrän ja osaamisen lisäämistä vastaamaan toimintaympäristön muuttuvia tarpeita. Henkilöstö Yksikössä on yhteensä 32 työntekijää: äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola-, lastenneuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalveluissa 17 terveydenhoitajaa, lapsiperheiden kotitukipalvelussa 3 kodin- ja lähihoitajaa, perheneuvontapalveluissa, lasten mielenterveyspalveluissa ja lapsiperheiden sosiaalityössä 2 sosiaalityöntekijää, 6 psykologia ja lastenpsykiatri sekä perheoikeudellisissa palveluissa lastenvalvoja. Esimiestyöstä yksikössä vastaavat johtava sosiaalityöntekijä ja osastonhoitaja. Vuodelle 2015 talousarviossa esitetään uutena tehtävänä psykiatrista sairaanhoitajaa. 130

134 Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Muut henkilöstömuutokset Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Neuvola- ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon saattaminen asetuksen mukaiseksi Äitiysneuvolatoiminta mukautetaan syksyllä 2013 voimaan tulleen ohjeistuksen mukai- Äitiysneuvolan laajennettujen terveystarkastusten kattavuus 100 prosenttia asetuksen mukaisista laajoista terveystarkastuksista on toteutunut äitiysneuvo vuotiaiden nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolun kehittäminen Perheneuvonta palveluiden käytäntöjen kehittäminen Informatiiviset tunnusluvut seksi Lastenneuvola toimii ohjeistuksen mukaisesti Kouluterveydenhuolto toimii ohjeistuksen mukaisesti Siilinjärvelle luotu vuotiaiden mielenterveyspalveluiden hoitopolku sovelletaan käytäntöön Perheneuvolan toimintamalli jalkautetaan käytäntöön Lastenneuvolan laajennettujen terveystarkastusten kattavuus lassa 100 prosenttia asetuksen mukaisista laajoista terveystarkastuksista on toteutunut lastenneuvolassa Kouluterveydenhuollon laajennettujen terveystarkastusten kattavuus Kuvatut ja yhdenmukaistetut vuotiaiden mielenterveyden peruspalvelut käytännössä Kirjallinen toimintamalli 100 prosenttia asetuksen mukaisista laajoista terveystarkastuksista on toteutunut kouluterveydenhuollossa vuotiaiden mielenterveyspalvelut on kuvattu ja hoitopolku on yhdenmukaistettu käytäntöön Toimintamalli saatettu käytäntöön Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Vaikuttavuustavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajojen terveystarkastusten määrä äitiysneuvolassa Laajojen terveystarkastusten määrä lastenneuvolassa Laajojen terveystarkastusten määrä kouluterveydenhuollossa vuotiaita nuoria perustason mielenterveyspalveluissa Tuotantotavoitteet Sosiaalityön suoritteet Psykologien suoritteet Sairaanhoitajan käynnit Äitiysneuvolan käynnit Perhesuunnitteluneuvolan käynnit Lastenneuvolan käynnit

135 Tuotantotavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kouluterveydenhuollon käynnit Opiskeluterveydenhuollon käynnit Kotitukipalvelun käynnit Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Myyntitulot Toisen asteen oppilaiden kuntalaskutus muilta kunnilta Muut myyntitulot YHTEENSÄ Menot Henkilöstökulut (ilman -4,1 % leikkausta) Aluepsykologi (toimielinpäätökset 2014) Uutena nuorisopsykiatrian sairaanhoitaja (vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä) Muut henkilöstökulut Palveluiden ostot Toisen asteen opiskelijat muissa kunnissa Muut palvelujen ostot (ulkoiset ja sisäiset 4 490) YHTEENSÄ Lastensuojelu Vastuuhenkilö: lastensuojelupäällikkö Erja Nevalainen Tulosyksikön kuvaus Lastensuojelupalveluissa työskentelymalli perustuu lastensuojelulain mukaiseen prosessimalliin, jossa on kolme toiminnallista kokonaisuutta: vastaanotto- ja selvitystyö / virka-ajalla tapahtuva päivystysluonteinen lastensuojelutyö avohuolto sijais- ja jälkihuolto. Yksilö- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä toteuttavassa yksikössä työskentelee 10 sosiaalityöntekijää, 5 perhetyöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa ja lastensuojelupäällikkö. Omaa perhetyötä on vahvistettu, mikä jatkuu tulevina vuosina. Myös sosiaalityöntekijöiden resurssi pidetään asiakastarpeiden tasolla. Lastensuojelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää eli laki velvoittaa lastensuojeluun. Kaikessa toiminnassa tärkeintä on lapsen edun toteutuminen ja työn keskeinen periaate on asiakaslähtöisyys, mikä lastensuojelussa tarkoittaa erityisesti lapsilähtöisyyttä. Lastensuojelussa toimitaan lastensuojelulain mukaisen asiakkuuden perusteella. Vastaanotto- ja selvitysyksikössä vastataan kiireelliseen virka-ajan lastensuojelun tarpeeseen, käsitellään lastensuojeluilmoitukset ja -hakemukset, annetaan ohjausta, neuvontaa ja konsultaatiota sekä tehdään lastensuojelutarpeen selvitykset. Avohuollossa palvellaan lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia ja perheitä suunnitelmallisella pitkäjänteisellä työllä. Sijais- ja jälkihuollossa työskennellään sijaishuollossa sekä jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten, heidän biologisten vanhempiensa, sijoituspaikkojen ja muun verkoston kanssa. Asiakassuunnitelma on keskeinen toimintaa ohjaava työväline. 132

136 Toiminta-ajatus Lastensuojelupalvelujen tehtävänä on lapsen etu huomioiden tukea lapsiperheitä kasvatustehtävässä ja tarvittaessa lastensuojelutoimenpitein turvata lapsen oikeus tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön. Toimintaympäristö ja sen muutokset Suurin osa siilinjärveläisistä lapsista ja nuorista voi hyvin. Lastensuojelun asiakasperheillä on kuitenkin entistä monimuotoisempia ongelmia, kuten vaikeuksia selvitä arkielämän rutiineista, parisuhde- ja mielenterveysongelmia, taloudellisia vaikeuksia, päihdeongelmia ja perheväkivaltaa. Lastensuojelun asiakkaina olevilla lapsilla ja nuorilla on myös usein monenlaista problematiikkaa: päihteiden käyttöä, rajattomuutta, aggressiivista käyttäytymistä, koulunkäyntivaikeuksia, epäsosiaalista käyttäytymistä, mielenterveysongelmia, rikollisuutta. Vuonna 2011 lastensuojelulakiin kirjattiin velvoite kunnalle järjestää lastensuojelun asiakkaalle ne palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömiksi lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta. Säädös koskee kaikkia lastensuojelun asiakkaita niin avo-, sijais- kuin jälkihuollossa. Vuoden 2012 alusta tuli voimaan lastensuojelulain muutos, jonka mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Vuoden 2014 alussa voimaan tuli lastensuojelulain 29 :n muutos, mikä velvoittaa sosiaalityöntekijän tapaamaan asiakkaana olevaa lasta asiakassuunnitelmassa tarkemmin sovittuina aikoina suosituksen ollessa vähintään 2 h/kk. Uusi sosiaalihuoltolaki on tulossa voimaan vuonna 2015 ja tämä tuo tullessaan lastensuojelulakiin jonkin verran muutoksia. Muutoksiin pyritään valmistautumaan ja ennakoimaan toimintoja jo vuoden 2014 aikana siinä määrin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Lastensuojelulaki sisältää velvoittavat määräajat myös palveluun pääsylle. Lastensuojeluilmoitus on käsiteltävä 7 arkipäivän kuluessa siitä kun työntekijä on vastaanottanut ilmoituksen. Lastensuojeluilmoituksen seurauksena mahdollisesti tehtävän lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Vuonna 2013 lastensuojeluilmoituksia tuli 631 ja lastensuojeluhakemuksien määrä oli 31. Vuoden 2014 elokuun loppuun mennessä lastensuojeluilmoituksia on tullut 435 ja lastensuojeluhakemuksia 26 kappaletta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla mikä tarkoittaa noin 200 asiakasta. Elokuun lopussa 2014 oli huostassa 36 siilinjärveläistä lasta. Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrä on ollut laskussa viime vuosina. Kehityksen jatkuminen vaatii varhaisen puuttumisen ja suunnitelmallisen avohuollon työskentelyn mahdollistumista sekä oikea-aikaisten tukipalveluiden järjestämistä lapsille ja perheille. Perhehoitosijoituksen kustannukset ovat noin euroa vuodessa yhdestä lapsesta. Ammatillisten perhekotien ja laitosten kustannukset vaihtelevat euron välillä vuodessa hoitopaikasta riippuen. Lastensuojelulain muutos perhehoidon ensisijaisuudesta on vaikuttanut siten, että jokaisen sijoitettavan lapsen kohdalla arvioidaan perhehoidon mahdollisuus ja perhehoidon mahdollistamiseksi on sijaisperheille järjestettävä myös tarvittavat tukitoimet sijoituksen tukemiseksi. Haasteena nuorten sijoituspaikkaa arvioitaessa on, ettei teini-ikäisille välttämättä löydy sopivia sijaisperheitä. Tällöin on tärkeää, että nuorelle löytyy riittävän tukeva, mutta kuitenkin kodinomainen ammatillinen perhekotipaikka. Siilinjärven kunta on mukana lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen maakunnallisessa kilpailutuksessa, josta odotetaan hankintapäätöstä eikä vaikutus kustannuksiin ole vielä tiedossa. Elokuun lopussa 2014 jälkihuollossa oli 55 siilinjärveläistä nuorta. Jälkihuolto on vapaaehtoista mutta lähes kaikki nuoret ottavat sitä vastaan. Jälkihuollossa syntyy väistämättä tarvetta monipuolisille palveluille; nuorten tilanteet ovat haastavia ja heidän itsenäistymisensä tukeminen vaatii runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Tähän tilanteeseen pyritään vastaamaan oman perhetyön vahvistamisella, jolloin tukea pystytään tarjoamaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti ja yhteistyö vastuusosiaalityöntekijän kanssa on sujuvaa. 133

137 Lastensuojelupalveluiden mahdollisuudet tehdä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ovat rajalliset ja työ keskittyy niiden lasten ja nuorten ongelmien pahenemisen ennaltaehkäisyyn, jotka jo ovat lastensuojelun asiakkaina. Näin ollen peruspalveluiden (koulu, neuvola, päivähoito) työ lapsen ja hänen perheensä tukena on merkittävää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa näyttääkin edelleen korostuvan lain vaatima nopea puuttuminen, entistä tarkempi perheen tilanteen selvittäminen ja vaikuttavien palveluiden kohdentaminen. Erityisen tärkeää on perheisiin tehtävä, arjen muutoksiin tähtäävä työskentely. Useat perheet ovat motivoituneita ottamaan vastaan perheeseen tehtävää työtä. Muutostyö on usein kuitenkin melko hidasta. Uudistuvan sosiaalihuoltolain myötä lastensuojelulakiin ollaan kirjaamassa avohuollon velvoitteeksi mm. tehostetun perhetyön ja perhekuntoutuksen järjestäminen. Tätäkin taustaa vasten on perusteltua vahvistaa omaa perhetyötä ja kehittää oman perhetyön palvelua vastaamaan uudistuvan lainsäädännön vaatimuksia. Perhetyön vahvistamisella pystytään myös vastaamaan paremmin lastensuojelun perheiden tarpeeseen, tavoitteena ehkäistä raskaampien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perhetyöhön esitetään yhden perhetyöntekijä lisäystä perhetyön vahvistamiseksi ja kehittämiseksi uudistuvia tarpeita vastaavaksi ja samalla vähennetään ostopalvelujen määrärahavarausta. Edelleen uudistuva lastensuojelulaki tuo myös jatkossa sosiaalityöntekijöille haasteita, koska lastensuojeluprosessi on hyvin säädeltyä ja sosiaalityöntekijän on kyettävä hallitsemaan ja suunnittelemaan työtään entistä tarkemmin eri määräaikojen puitteissa. Toisaalta sosiaalityöntekijän tulisi tavata vastuullaan olevat lapset ja nuoret säännöllisesti ja työskennellä heidän kanssaan kiireettömästi ja lasta kuunnellen. Nämä haasteet tiedostaen lastensuojelun sosiaalityöntekijät pitävät tärkeänä tavoitteenaan asiakaskontaktien lisäämistä. Keskiössä on lasten kanssa tapahtuvan työskentelyn kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on edelleen jäntevöittää vanhempien tapaamisia. Tämä asettaa haasteita ajankäytölle, sillä lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöillä on tällä hetkellä asiakkuudessa keskimäärin 40 lasta työntekijää kohden. Henkilöstö Yksikössä työskentelee 10 sosiaalityöntekijää, 5 perhetyöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa ja lastensuojelupäällikkö. Vuodelle 2015 esitetään yhtä uutta perhetyöntekijän tehtävää ja samalla vähennetään ostopalvelujen määrärahaa avopalveluista. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Muut henkilöstömuutokset 3 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Lastensuojelutyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista Lastensuojelun vireillepanot ja selvitykset pystytään hoitamaan lain asettamassa määrä-ajassa Perhehoidon osuuden vahvistaminen sijaishuollossa Tietojärjestelmästä nähdään asiakassuunnitelmien tilanne Seurantaa ja raportointia yliaikaisten vireillepanojen ja selvitysten osalta tehostetaan Ammatillisen ja lyhytaikaisen sijaisperhehoidon lisääminen 134 Tehty avohuollon ja sijaishuollon asiakassuunnitelma Käsittelyaika Perhehoitosijoitusten määrä/ ostopalvelusijoitusten määrä Kaikilla avohuollon ja sijaishuollon asiakkailla on voimassa oleva asiakassuunnitelma Lastensuojelun vireillepanot ja selvitykset pystytään hoitamaan lain asettamassa määräajassa Perhehoitosijoituksia yli 75 % kaikista sijoituksista, sijaishuollon ostopalvelukustannusten lasku

138 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Asiakkuudessa olevien lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen Tietojärjestelmästä nähdään lasten tapaamisten tilanne Lapsen ja sosiaalityöntekijän tapaamisaika määritelty asiakassuunnitelmassa Avohuollon aktiiviasiakkuudessa olevia lapsia tavataan vähintään kaksi tuntia kuukaudessa, sijaishuollossa olevia riittävän usein henkilökohtaisesti Lastensuojelupalvelujen kustannustehokkuutta parannetaan toimintaprosesseja kehittämällä Informatiiviset tunnusluvut Lastensuojelupalvelujen prosessien nykytilan kuvaaminen ja tavoitteellisen prosessin mallintaminen Mallinnettu kaikki lastensuojelun eri prosessit Lastensuojelupalvelujen toimintaprosessi on kustannustehokas, mutta asiakaslähtöinen Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Lastensuojelun vireillepanojen määrä Avatut lastensuojelutarpeen selvitykset Avohuollon asiakasmäärä keskimäärin/ kuukaudessa Huostassa olevien määrä (31.12.) Jälkihuollossa olevien määrä (31.12.) Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Menot Maksutuotot Lastenvalvojan palvelut (uutena Follo- sovittelun laskutus) Henkilöstökulut (ilman -4,1 % leikkausta) Uutena perhetyöntekijä lastensuojeluun Talousarviosta 2014 puuttuva henkilöstökulu Muut henkilöstökulut Palveluiden ostot Ammatilliset perhekodit Perhehoito Muut palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Lastensuojelun tukitoimet (harrastukset) Muut kulut (ulkoiset vuokrat) YHTEENSÄ

139 Lastensuojelun kehittämisyksikkö Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Tulosyksikön kuvaus Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö tuottaa ja kehittää lastensuojelulain mukaisia palveluja alueen lasten ja perheiden tarpeisiin yhteistoiminnassa kuntien ja alan toimijoiden kanssa. Yksikön tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun ammatillista osaamista Pohjois-Savossa. Kehittämisyksikössä työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, toimistotyöntekijä ja perhehoidon koordinaattori. Toiminta-ajatus Lastensuojelupalveluita kehitetään ja tarpeisiin vastataan lapsilähtöisesti ja joustavasti. Palveluiden kehittämisessä painotetaan lapsiperheiden hyvinvointia. Ajatuksena on varmistaa palveluiden oikea-aikaisuus, tasavertainen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus. Yksikkö rekrytoi, valmentaa ja tukee sijaisperheitä. Näin kunnat voivat käyttää perhehoitoa ensisijaisena sijaishuollon muotona lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaste -hankkeessa lastensuojelun palveluiden oikea-aikaisuutta on viime vuosina kehitetty. Lastensuojelutarpeen selvityksen koulutuksin on vahvistettu alueen kuntien sosiaalityöntekijöiden keinoja ja taitoja järjestää oikeanlaista tukea perheille lasten tarpeiden mukaisesti entistä varhaisemmin. Alueellisesti tuotettujen tukiperhepalveluiden, avohuollon ja kiireellisten sijoituspaikkojen tarve on lisääntynyt. Perhehoidon ensisijaisuuden toteutumisen turvaamiseksi on tarve kehittää edelleen lyhytaikaista perhehoitoa ja huostaan otettujen lasten hoidon tukemista lasten syrjäytymisriskin vähentämiseksi sekä nuorten perhehoitoa. Yhteistoimintamalleja kehitetään kuntien sosiaalitoimien, tuki- ja sijaisperheiden, varhaiskasvatuksen, koulun, hoito- ja terapiatahojen, alan oppilaitosten, yksityisten lastensuojelupalvelujen tuottajien ja järjestöjen kanssa. Kehittämistyötä toteutetaan edelleen vuoropuhelussa useiden valtakunnallisten kehittäjätahojen - kuten THL, Pesäpuu ry, Kasvatus- ja perheneuvoloiden liitto, Perhehoitoliitto - kanssa. Yksikkö on mukana Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimassa Perho-hankkeessa, joka saa valtionavustusta THL:stä. Hankkeessa kuvataan perhehoidon järjestämisen ja tuottamisen alueelliset toimintamallit ja työnkulku Pohjois- ja Etelä-Savon alueellisissa toimintayksiköissä sekä niiden toimintakunnissa. Prosesseissa tarvittavien perhehoitajia ja asiakkaita koskevien tietojen sisällöt määritellään ylikunnallisen toiminnan lähtökohdista ja yhtenäistetään ne kansallisen sosiaalihuollon asiakastietomallin kanssa. Lisäksi kehittämisyhteistyötä tehdään Pesäpuu ry:n Lähemmäs hankkeessa, jossa kehitetään lapsen läheiset huomioiva työtapa lastensuojeluprosessin eri vaiheisiin ja luoda läheisvertaismalli huostaanotettujen lasten vanhemmille ja sukulaissijaisvanhemmille. Vuosina toiminut vanhusten perhehoidon Voima hanke päättyi ja sen myötä henkilöstö väheni projektityöntekijällä ja toimistosihteerin sekä perhehoidon koordinaattorin tehtävät muuttuivat osa-aikaisiksi. Kuntakentän muutokset ovat tuoneet haasteen yksikön palveluiden suunnitteluun. Kunnat ovat tehneet sopimuksia toistaiseksi sekä määräaikaisena. Tällä hetkellä määräaikaiset sopimukset ovat vuoden 2016 loppuun. 136

140 Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5 5 2,8 2,8 2,8 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Muut henkilöstömuutokset 1-2,2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Perhehoidon ensisijaisuus huostaan otettujen lasten sijoituksissa Perhehoitoon sijoitetut huostaan otetut lapset Perheitä autetaan oikea-aikaisin palveluin Kehittämistoiminnalla vahvistetaan osaamista ja laadukkaiden palveluiden tasavertaista saatavuutta kunnissa Perhehoitoperheiden rekrytointi, valmennus, perheresurssin käytön ja tukipalveluiden alueellinen tuottaminen Voimavaroja kohdennetaan tukiperheiden ja lyhytaikaista perhehoitoa lapsille ja nuorille antavien perheiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja tukien järjestämineen Kehittämishankkeilla edistetään palveluiden asiakastarpeisiin vastaavuutta ja vaikuttavuutta Tukiperheen saaneet lapset Palveluiden kehittämiskoulutukset, - kokoukset ja vertaistapaamiset Perheisiin sijoitettujen osuus kasvaa kodin ulkopuolisissa sijoituksissa Lapsi aloittaa tukiperheessä 4 kk:n sisällä hakemuksen saapumisesta Sosiaalityöntekijöiden työkokoukset 2 krt/v. Sijaisvanhempien seudulliset vertaistapaamiset 10 krt/v. Ryhmäkonsultaatioita tarjotaan 12 krt/v. Toimijatahojen osaamista vahvistava koulutuspv. 1 krt/v. Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Tukiperhehoitoon sijoituksia Toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon sijoituksia Kehittämiskoulutukset, kokoukset ja vertaistapaamiset (osallistujat) Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Voima-hanke päättyy 2014 lopussa ja 2014 jäi Kaste-hanke toteutumatta Tulot Myyntitulot Tuet ja avustukset YHTEENSÄ

141 Menot Henkilöstökulut Palveluiden ostot Muut kulut YHTEENSÄ Sosiaali- ja vammaispalvelut Vastuuhenkilö: sosiaali- ja vammaispalveluiden päällikkö Minna Kaija-Kortelainen Tulosyksikön kuvaus Sosiaali- ja vammaispalveluiden yksikössä vastataan aikuissosiaalityön, kehitysvammaisten ja vammaisten, työllistämisen, toimeentulotuen ja terveydenhuollon sosiaalityön palveluista sekä maahanmuuttajapalveluista. Sosiaalihuollon, sosiaalityön ja toimeentuloturvan palveluilla tuetaan kuntalaisia ja heidän perheitään oman elämän hallinnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Palveluissa, jotka käsittävät erilaisia lakisääteisiä viranomaistöitä ja muita tukimuotoja, painotetaan moniammatillista työotetta ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalityö on mm. ihmisten osallisuuden lisäämistä, palvelujen tuottamista, ongelmien ennaltaehkäisemistä, ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä, arviointia ja seurantaa sekä heikommassa asemassa olevien ihmisten asioiden edistämistä. Sosiaalityössä asiakas nähdään oman elämänsä asiantuntijana. Työllistämisen tarkoituksena on huolehtia vaikeasti työllistyvien työllisyyspalveluista ja työllisyysasioiden koordinoinnista. Työllistymisen yksikössä hoidetaan mm. kuntouttavaa työtoimintaa sekä keskitetysti koko kunnan työllistämistoimintoja. Vammaispalveluissa vastataan vammaissosiaalityöstä, asumispalveluista, työ- ja päivätoiminnasta ja vammaispalveluiden kuljetuspalveluista. Kehitysvamma- ja vammaispalveluissa on yhteinen palveluohjaaja, joka ohjaa ja neuvoo vammaisia henkilöitä palveluissa. Kehitysvammaisille kuntalaisille tuotetaan asumispalveluja, päivä- ja työtoimintaa, koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa sekä vanhempien lomien aikaista hoitoa ja palveluohjausta. Avohoidossa oleville mielenterveyskuntoutujille järjestetään päivätoimintaa. Kehitysvammapalvelut on jaettu palveluohjauksen, asumispalveluiden ja päivä- ja työtoiminnan palveluiden sekä koululaisten iltapäivähoidon sekä loma-aikojen päivähoidon osa-alueisiin. Jokaiselle asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, joka toimii työn perustana. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Toiminta-ajatus Aikuissosiaalityö on aikuisille suunnattua, suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä, jossa usein hyödynnetään muita sosiaalihuollon palveluja, kuten päihdehuoltoa ja toimeentulotukea. Tavoitteena on asiakkaan kuntoutumisen ja elämänhallinnan edistäminen. Aikuissosiaalityö keskittyy aikuisväestön ongelmatilanteisiin, erityisesti työttömyyteen, talouteen, päihteisiin, mielenterveyteen sekä laajemmin elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin. Terveyssosiaalityö sekä päihde- ja mielenterveyssosiaalityö on toimintaa, joka toteutuu terveydenhuollon organisaatiossa. Terveyssosiaalityön tavoitteena on edistää asiakkaan sosiaalista suoriutumista sekä tukea asiakkaan yhteiskunnallisen osallistumisen jatkumista mahdollisimman hyvin. Terveyssosiaalityöhön sisältyy asiakkaan tilanteen sosiaalista arviointia, sosiaalisen toimintakyvyn tukemista sekä toimeentulon ja palvelujen turvaamista. Päihdehuollossa tehtävän sosiaalityön tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Toimeentulotuella turvataan henkilön ja perheen taloudellinen selviytyminen. Toimeentuloturvayksikön perustehtävä on vastata taloudellista vähimmäisturvaa tarvitsevien asiakaspalvelusta ja toimeentulotuen käsittelystä siten, että asiakas saa päätöksen 7 arkipäivän määräajassa. Toimeentuloturvan toiminnallisena tavoitteena on asiakasprosessien sujuvuus ja käsittelyn yhdenmukaisuus. 138

142 Työllisyydenhoidon tehtävänä on tuottaa palveluita työnhakija-asiakkaille ja olla mukana työmarkkinoille kuntoutuvien palveluissa. Pitkäaikaistyöttömyyttä pyritään katkaisemaan ja ennaltaehkäisemään erilaisilla palveluilla. Tavoitteena on luoda ratkaisuja, jotka johtavat työttömyydestä avoimille työmarkkinoille ja mahdollistaa kunnassa oppisopimuskoulutuksia. Kunta osallistuu myös työllistymistä edistäviin alueen yhteishankkeisiin. Koululaisille ja opiskelijoille järjestetään kesätyöpaikkoja tuomaan työelämää tutuksi, kokemaan kuntatyön mielenkiintoisuus ja tukemaan alan opintoja. Vammaispalveluilla huolehditaan siitä, että vammainen kuntalainen selviytyy mahdollisimman itsenäisesti jokapäiväisissä toiminnoissaan ja sosiaalisissa suhteissaan omassa lähiympäristössään. Palveluilla edistetään itsemääräämisoikeutta, yhdenvertaisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Uuden sosiaalihuoltolain vaikutukset toimintaan tulevat todennäköisimmin voimaan vasta vuoden 2015 aikana. Uudessa sosiaalihuoltolaissa korostuu asiakaskeskeisyys. Hallituksen esityksessä eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi uutena palvelumuotona kunnan on järjestettävä muun muassa sosiaalista kuntoutusta, jolla tarkoitetaan sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämistä. Tämän lisäksi kunnan tulisi järjestää kuntoutusneuvontaa, valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja ryhmätoimintaa sekä tukea sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kunnan tulee myös nimetä omatyöntekijä sosiaalihuollon asiakkaalle asiakkuuden ajaksi. Sosiaalityössä on käynnistetty sähköisen asioinnin projekti, jota jatketaan edelleen vuonna Tavoitteena on, että asiakas pystyy asioimaan kotoa käsin sähköisesti. Tämän jälkeen asiakas tulee näkemään hakemustensa käsittelytilanteen sähköisesti ja reaaliaikaisesti. Tämä uudistus parantaa asiakaspalvelua. Vammaispalveluiden menot ovat kasvaneet vuosittain. Kasvuun on eniten vaikuttanut voimaan tullut vammaispalvelulain muutos, joka oikeuttaa henkilökohtaiseen apuun vaikeavammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen etenevän vamman tai sairauden vuoksi välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisen elämän toiminnoista. Mikäli vammaispalvelun asiakasmäärä nousee, talousarvioon varatut määrärahat eivät tule riittämään. Henkilökohtaisten avustajien palkat, kuljetuskustannukset sekä ostopalvelujen hinnat tulevat korottumaan vuonna 2015, mikäli lisää vammaispalvelun menoja. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut kilpailutetaan vuoden 2015 alussa. Siilinjärvellä on tällä hetkellä 117 kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaisten lasten perheillä on monia yksilöllisiä palvelutarpeita, jotka vaativa erityisjärjestelyjä asumiseen, kuljetuksiin sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa. Myös kehitysvammaisten lasten iltapäivähoidon ja kesäajan hoitotarve on kasvanut ja iltapäivähoitoon sekä kesäajalle tarvitaan määräaikaisesti henkilöstöä palveluiden järjestämiseksi. Peruskoulun tai ammatilliset opinnot päättäneet kehitysvammaiset nuoret tarvitsevat omassa kunnassa tuetun ja autetun asumisen paikkoja sekä päivä- ja työtoimintaa. Autettua asumista on tarvittaessa järjestetty ostopalveluna. Tuetussa asumisessa asuvat asiakkaat tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta päivittäiseen elämään ikääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi ja toisaalta nuoret itsenäiseen asumiseen siirtyneet asiakkaat tarvitsevat tukea itsenäiseen suoriutumiseen, joiden johdosta tarve tuetun asumisen ohjauksen lisäämiseen kasvaa. Vaalijalan kuntayhtymän Kihmulan palvelukoti on valmistunut syyskuussa Siilinjärven kunta ostaa Kihmulan palvelukodista yhteensä 15 asukkaalle asumispalveluja. Talousarviossa varattu määräraha Kihmulan palvelukodin ostoihin on vuodelle 2015 yhteensä euroa. Kehitysvammaisten laitoshoitoon varattu määräraha kasvaa vuonna 2015 kahden uuden jo toteutuneen laitossijoituksen vuoksi. Samoin vaikeavammaisten palveluasumisen ostot kasvavat kahden uuden sijoituksen myötä. 139

143 Toimeentulotuen indeksikorotukset ovat lisänneet toimeentulotukimenoja vuosittain. Toimeentulotukea saa noin 700 kotitaloutta vuodessa. Työmarkkinatuen kuntaosuus kasvaa, koska passiivitukea saavien henkilöiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Tällä hetkellä (elokuussa 2014) listalla on noin 160 henkilöä (lisäystä vuodessa on tullut 27 henkilöä). Siilinjärven kunnan työttömyys on lisääntynyt vuoden takaisesta noin prosenttiyksiköllä. Vaikka työttömyys Siilinjärvellä on pysynyt hyvänä (työttömyysaste 8,3 % ), pitkäaikaistyöttömyys ei ole laskenut. Tämän lisäksi toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten kasvuun tulee vaikuttamaan jatkossa myös se, että työvoimahallinnon aktiivitoimenpiteissä olevien määrä on laskussa. Vuonna 2015 astuu todennäköisesti voimaan laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta (TYP), joka koskee kaikkia kuntia. Työllistymistä edistävällä yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos järjestäisivät yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut yhdessä työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Myös työttömyysturvalakiin on tulossa muutoksia siten, että kunnat maksavat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää. Tämä lisää merkittävästi Siilinjärven kunnan passiivien työmarkkinatuen kustannuksia, menojen ennustetaan kasvavan vähintään euroa. Kustannusvastuun hallitsemiseksi on työstetty toimintamallia, jossa sosiaaliohjauksen resurssia lisätään ja työttömien aktivointia lisätään sekä osoitetaan tukea kunnan palvelualueille kuntouttavan työtoiminnan paikoissa olevien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Talousarviossa on esitys yhden uuden kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan resurssin lisäyksestä sekä toiminnansuunnittelijan vapautuneen tehtävän muuttamisesta ohjaajan tehtäväksi. Siilinjärvi on mukana kuntakokeilussa, Kuopio-pilotissa, joka jatkuu vielä vuoden 2015 loppuun saakka. Kokeilun tavoitteena on löytää paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työelämään integroinnin malleja ja sitä kautta lisätä hankkeen kohderyhmän, vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien työelämäosallisuutta ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Siilinjärvellä Kuopio-pilottiin otetaan vuosittain 60 asiakasta. Tarkoituksena on edelleen kehittää yhteistyötä Kuopio-pilotin kanssa ja ohjata sinne enemmän sosiaalitoimen asiakkaita. Päihdepalveluissa kilpailutettiin syksyllä 2014 avoin päiväkeskustoiminta sekä tukiasumisen tuki ja uusi palveluntuottaja aloittaa toiminnan vuoden 2015 alusta. Pitkäaikaisasunnottomien runsaasti päihteitä käyttävien asiakkaiden asuntotilannetta pyritään parantamaan Kotipolku Oy:n kanssa yhteistyössä, jossa Kotipolku Oy hakee ARA:n avustusta kuuden pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Henkilöstö Sosiaali- ja vammaispalveluiden yksiköissä työskentelee yhteensä 31,5 työntekijää. Yksikössä työskentelee sosiaali- ja vammaispalveluiden päällikkö, johtava ohjaaja, palveluohjaajaa, neljä sosiaalityöntekijää, 1 kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, 3,5 etuuskäsittelijää ja kehitysvammapalveluissa 17 ohjaajaa. Lisäksi on tarvetta henkilökohtaisille avustajille kehitysvammaisten lasten kesäajan- ja iltapäivähoitoon sekä toimintakeskuksen päivä- ja työtoimintoihin. Vuodelle 2015 esitetään toiminnansuunnittelijan vapautuneen tehtävän muuttamista kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan viraksi sekä lisäksi yhtä uutta kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan virkaa. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 32,5 32,5 33,5 33,5 33,5 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1, Muut henkilöstömuutokset -0,

144 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan kehittäminen Laaditaan suunnitelma päivä- ja työtoiminnan kehittämiseksi Asiakastyytyväisyyskysely Asiakkaiden tyytyväisyys päivä- ja työtoimintaan kasvaa, uusia työmenetelmiä on otettu käyttöön Kehitysvammaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeus ja itsenäinen oma päätöksenteko kasvaa Pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ja kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen sopimuspaikoissa ja kunnan palvelualueilla Nuorisotakuun toteutuminen sosiaalitoimessa Informatiiviset tunnusluvut Henkilöstön perehdytys, täydennyskoulutus Savaksen tuetusti päätöksentekoon projektin tuloksia juurrutetaan ja jatketaan Harjamäen työ- ja toimintakeskuksella Palkataan kaksi uutta ohjaajaa aktivoimaan pitkäaikaistyöttömiä ja tukemaan palvelualueita pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä Nuorisotakuun piirissä olevat sosiaalitoimen asiakkaat (alle 30 v) ohjataan sosiaalityöntekijälle mahdollisimman pian suunnitelman tekemistä varten Julkaistu opas Loppukysely asiakkaille projektissa Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen määrä Aikuissosiaalityön suunnitelmien määrä alle 30- vuotiailla asiakkailla Opas on laadittu ja henkilökunta on saanut täydennyskoulutusta Asiakkaat on perehdytetty päätöksentekoon omissa asioissaan Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen määrä kunnassa kasvaa 35 uudella paikalla Sosiaalityöntekijä on tavannut kaikki alle 30- vuotiaat asiakkaat, joiden tilanne vaatii asiakassuunnitelman laatimista ja laatinut heille asiakassuunnitelman Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Kehitysvammahuollon avotyösuhteiden määrä Päivänkierron käyttövuorokaudet (asumisyksikkö) 4780Toimintakeskuksen käyttöpäivät (Harjamäen työ- ja toimintakeskus) Toimeentulotukiasiakkaat/ kotitaloudet Toimeentulotukipäätöksen käsittelyaika 3, Vpl:n henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaat Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat Palkkatuella palkatut työttömät (henkilö/ kk) Kesätyö: koululaiset Kesätyö: opiskelijat

145 Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Vammaispalvelujen vakuutusmaksukorvaukset Päivänkierron ylläpitomaksut Valtion korvaus kuntouttavaan työtoimintaan Toimeentulotuen takaisinperintä Muut tuomintatuotot YHTEENSÄ Menot Henkilöstökulut (ilman -4,1 % leikkausta) Aikuissosiaalityössä 1,5 henkilötyövuoden vähentäminen Työllisyystoiminnassa yhden henkilötyövuoden vähennys Uutena ohjaaja työllisyyteen Päivänkierrossa työvuorolistan muutos Muut henkilöstökulut (mm. varhe- maksut ) Palveluiden ostot Vammaisten subjektiiviset palvelut (asumispalvelut nykyisten sijoitusten mukaan ja kuljetuspalvelut v toteutuvan tason mukaan) Tukiasuminen (Kan-koti, siirto terveyspalveluista) Kehitysvammaisten laitoshoito (nykyisten sijoitusten mukaan) Kehitysvammaisten ostopalvelut (Kihmula kokovuotinen toiminta) Kehitysvammaisten poliklinikkapalvelut Sisäisten palvelujen ostot Avustukset Kuntouttava työtoiminta Sosiaalinen työllistämisen avustukset yhteisöille Toimeentulotuki Työmarkkinatuen kuntaosuus Vammaispalvelujen subjektiiviset tukitoimet (henkilökohtaiset avustajat nykyisen tason mukaan, lakisääteinen) Muut avustukset Muut kulut mm. Tukiasumisessa huoneistojen vuokrat (uutena päihdepalvelukeskustoiminta) YHTEENSÄ

146 5.5.3 Hoiva- ja vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: hoito- ja vanhustyön johtaja Kati Kantanen Tulosalueen kuvaus Hoiva- ja vanhuspalvelut muodostuvat kotihoivapalveluista ja asumispalveluista. Kotihoivapalveluihin kuuluvat neuvonta- ja palveluohjaus, kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, päivätoiminta sekä tuettu asuminen. Asumispalveluihin kuuluu lyhytaikahoito, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito. Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella hoidetaan lisäksi omaishoidontukiasiat, sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki, rintamaveteraanien kotiin vietävät avopalvelut, sotainvalidien palvelut ja sosiaalihuoltolain mukaiset pitkäaikaiset asumispalveluiden ostopalvelusijoitukset. Hoiva- ja vanhuspalveluissa työskentelee hoito- ja vanhustyön johtajan lisäksi hoito- ja vanhustyön asiantuntija, neljä osastonhoitajaa, kaksi apulaisosastonhoitajaa, kaksi palveluohjaajaa, muistipalveluohjaaja, avovastaanoton sairaanhoitaja, kotiutushoitaja, SAS-hoitaja, tukipalveluiden työntekijä, kolme päivätoiminnan työntekijää, yksi virikehoitaja sekä kotihoidossa ja asumispalveluissa sairaanhoitajia, lähihoitajia ja kodinhoitajia. Toiminta-ajatus Hoiva- ja vanhuspalveluiden toiminnan lähtökohtana on tarjota ikääntyvälle väestölle lakiin pohjautuvat ja kunnan päättämät palvelut, joita annetaan laadittujen kriteerien perusteella silloin, kun fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen tilanne vaatii. Palveluilla turvataan ikääntyvälle väestölle heidän tarvitsemansa hoiva ja hoito, tuetaan ikääntyvien kuntalaisten oikeutta hyvään elämään ja huolehditaan heidän toimintakykynsä ylläpitämisestä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden tavoitteena on edistää ikääntyvän väestön itsenäistä selviytymistä arkitoiminnoissa sekä mahdollistaa täysipainoinen ja turvallinen elämä. Lisäksi tavoitteena on tukea ikääntyvien kotona asumista niin kauan kuin se ihmisarvoa kunnioittaen on tarkoituksenmukaista vanhuspalveluiden voimavarojen puitteissa. Tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa käytetään perustana asiakasturvallisuutta, hoidon jatkuvuutta ja taloudellisuutta. Hoiva- ja vanhuspalveluissa ikääntyville suunnatut palvelut järjestetään tarve- ja voimavaralähtöisyyteen perustuen yhteistyössä ikääntyvän, hänen läheistensä ja eri toimijoiden kanssa. Peruslähtökohtana ovat jokaisen ikääntyvän yksilölliset tarpeet, toiveet ja arvostukset, jotka heijastavat hänen ainutkertaista elämänhistoriaansa tapoineen ja tottumuksineen. Hoiva- ja vanhuspalveluissa lähtökohtaisesti painotetaan ikääntyvän ihmisarvon ja autonomian kunnioittamista, oikeudenmukaisuutta ja osallistumista. Ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn onnistumisessa on ratkaisevaa ikääntyvän omat terveyttä edistävät valinnat ja elämäntapa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Hoiva- ja vanhuspalvelut muodostavat merkittävän palvelukokonaisuuden, jota ohjaa sekä sosiaalihuoltolaki että terveydenhuoltolaki on astunut voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaa ohjeistaa lisäksi vuonna 2013 päivitetty sosiaali- ja terveysministeriön kunnille antama ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus (STM 2013; Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi). Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä päivitetty laatusuositus asettavat haasteensa hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaympäristöön. Lain henki on, että ikääntyneelle annetaan tarpeenmukaiset palvelut iästä riippumatta ensisijaisesti kotiin vietävinä palveluina ja ikääntyneiden palvelutarve tulee selvittää moniammatillisessa tiimissä. Lisäksi laissa on määritetty hoitoon pääsyn aikarajoja. Lain mukaan kiireelliseen hoitoon on päästävä välittömästi ja kiireettömien palveluiden piiriin viivytyksettä viimeistään kolmen kuukauden sisällä. Laki määrittää henkilöstön osalta, että toimintayksiköissä on oltava henkilöstö, jon- 143

147 ka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Laki ja laatusuositus korostavat, että yksikön henkilöstömitoitusta määritettäessä on välttämätön huomioida asiakkaiden toimintakyvyn ja avun tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Tämän seurauksena on Kaaripolun palvelukotiin tarve lisätä 0,5 sairaanhoitajan resurssi, jotta pystytään vastaamaan haasteellisten muistisairaiden laadukkaaseen hoivaan ja hoitoon. Vuoden 2014 aikana kunnassa tulee olla suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi sekä arvioitava palvelujen riittävyyttä ja laatua. Vuoden 2015 alussa on kunnan vanhuspalveluissa oltava omavalvontasuunnitelma laadittuna hoitoyksikkökohtaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Valvira ja aluehallintovirasto valvovat lain ja laatusuosituksen toteutumista ja täytäntöönpanoa kunnassa seurantakyselyillä ja valvontakäynneillä. Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Myös Siilinjärven kunnan väestörakenne muuttuu. Ikääntyvien määrä kasvaa sekä lukumäärältään että suhteellisesti kunnan väestöstä. Siilinjärvellä vuosittainen kasvu on noin 0,5 % eli vuoteen 2015 yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Siilinjärvellä noin 100 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. Ennusteen mukainen kehitys jatkuu vuoteen 2025, joka tarkoittaa yli 75-vuotiaiden määrän kasvavan Siilinjärvellä henkilöä nykyiseen verrattuna. Tämä edellyttää kuntaa resursoimaan henkilöstömitoitusta, sillä lain mukaan palveluntarpeessa oleville ikääntyneille on nimettävä vastuuhenkilö. Ikärakenteen muutosta vastaavasti palveluntarve kasvaa entistä suurempien vanhusryhmien seurauksena. Riittävillä ja kohdennetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla voidaan tukea ihmisten asumista kotona nykyistä pidempää ja myöhentää laitoshoitoon siirtymistä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimivassa palveluketjussa korostuvat kotihoito tukipalveluineen ja omaishoito, joita tukevat toimiva palveluasuminen ja laitoshoito. Asiakkaan yksilölliset, erilaistuvat tarpeet vaativat yhteistyöverkoston edelleen kehittämistä eri palvelutuottajien ja palvelualueiden kesken. Palvelujen kehittämisessä korostuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ehkäisevä toiminta ja toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Hoiva- ja vanhuspalveluiden osalta keskeisenä päämääränä on oikaista vanhuspalveluiden rakennetta laatusuosituksen mukaiseksi, joka kulminoituu henkilöstömitoitukseen sekä hoitopaikkojen määrään ja rakenteeseen. Lisäksi toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten taloudellisten resurssien kaventuminen suhteessa ikääntyvien tarpeiden kasvuun, ikääntyneiden hoidettavuuden lisääntyminen ja koulutetun henkilöstön saatavuus, asettavat koko vanhuspalveluiden alueelle haasteita. Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella ollaan henkilöstömitoituksessa vanhuspalvelulain määrittämällä minimitasolla, mutta henkilöstömitoitus ei ole suhteessa palvelutarpeeseen. Tämä näkyy palveluketjussa, hoidonporrastuksessa sekä henkilökunnan jaksamisessa. Laki ( /980) edellyttää riittävää määrää osaavaa henkilöstöä turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi. Henkilöstön määrän ohella erityisesti osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Lisäksi laki (10 ) edellyttää, että kunnilla on käytettävissä monipuolista asiantuntemusta ja osaamista ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten. Erityisasiantuntemusta edellytetään hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Hoiva- ja vanhuspalveluissa on toteutettu syksyllä 2014 laaja kotihoivapalveluiden toimintamallin muutos, jonka seurauksena vuodelle 2015 on tarvetta resursoida lähiesimiestyötä neuvonta- ja palveluohjausyksikköön. Esimiestyötä kohdennetaan myös hoiva- ja vanhuspalveluiden varahenkilöiden lähiesimiestyöhön. Varahenkilöiden työn uudelleen kohdentamista mallinnettiin vuoden 2014 aikana kokeilulla, jonka todettiin kokonaistaloudellisesti olevan kustannustehokkaampaa verrattuna 144

148 yksikkökohtaisesti rajattuun varahenkilöstön sijoittumiseen. Tämän vuoksi vuonna 2015 otetaan uudenlainen toimintamalli käyttöön. Kotihoivapalveluiden toimintamallin ja varahenkilöiden käytön muutoksella mahdollistuu kotihoidon yksityisten palveluiden oston vähentäminen, jolla katetaan lähiesimiestyön resurssia. RAI toimintakyvyn arviointiväline on käyttöönotettu syksyllä 2014 hoiva- ja vanhuspalveluiden asumispalveluissa. Käyttöönottoa jatketaan kotihoidon alueelle keväällä RAI (Resident Assessment Instrument) on yksilöpohjainen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arviointimenetelmä. RAIarviointi järjestelmää käytetään ja hyödynnetään ensisijaisesti asiakkaan/potilaan hoitotyössä hoitosuunnitelmien laadinnassa, palvelupäätöksissä ja hoidon laadun parantamisessa. RAIarviointijärjestelmän avulla saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää toiminnan laadun ja tuottavuuden arvioinnissa, asiakas-/potilas- ja osastotasolla hoitotyössä sekä yleisemmin hoitotyön hallinnossa ja tilastoinnissa. RAI-järjestelmään sisältyy yksityiskohtaista tietoa asiakkaasta ja sen avulla pystytään seuraamaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia yksilö- ja laitostasolla. Syksyllä 2015 hoiva- ja vanhuspalveluiden käyttöön valmistuu Vanhan Pappilan palvelukoti, jonne siirtyy Saaristokaupungista väistötiloissa olleet 33 asukasta. Lisäksi Vanhan Pappilan palvelukotiin siirretään yksityisiltä palveluntuottajilta kunnan maksusitoumuksella olevia asukkaita 27. Näiden asukkaiden siirtäminen omaan toimintaan tarkoittaa sitä, että ostopalveluiden siirtymisen myötä on henkilöstöä palkattava lisää (mitoitusperusteena 0,6). Vanhan Pappilan palvelukodin valmistumisen myötä Siilinjärven kunnan hoiva- ja vanhuspalveluiden palvelurakenteesta lakkautuu laitoshoito. Vanhan Pappilan palvelukodin valmistuttua lyhytaikaishoidolle ei ole toimitiloja, koska ARA ohjeistaa, että heidän tukemissaan asumiskohteissa saa olla korkeintaan 10 % asunnoista lyhytaikaishoidon käytössä. Tällä ohjeistuksella lyhytaikaishoidon käytössä olisi Vanhan Pappilan palvelukodissa maksimissaan 6 paikkaa, jotka eivät riitä kattamaan hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon tarvetta. Tämän vuoksi lyhytaikaishoidon järjestämiseksi tarvitaan omat erilliset toimitilat syksyllä Lyhytaikaishoidon katsotaan yleisesti lykkäävään pysyvän laitoshoidon tarvetta ja toisaalta ainoastaan lyhytaikaisyksiköllä on mahdollista joustaa, kun tarvitaan äkillisesti lisäpaikkoja. Vuoden 2015 syksyllä on tavoitteena, että lyhytaikaishoidossa on palvelumuotona käytössä akuutti lyhytaikaishoito, kuntouttava lyhytaikaishoito ja intervallihoito. Akuutti lyhytaikaishoito on tarkoitettu äkillisiin kriisitilanteisiin, jolloin ikäihminen tarvitsee paikan välittömästi. Kyseessä voi olla harhaileva, muistamaton ikäihminen, joka ei löydä kotiinsa. Omaishoitaja saattaa uupua, sairastua äkillisesti tai kuolla. Ikäihmistä saattaa kohdata väkivaltatilanne. Kuntouttavan lyhytaikaishoidon tarve on silloin, kun ikäihminen tarvitsee sairaalahoidon jälkeistä kuntoutumista. Hänellä voi tapahtua äkillinen yleistilan lasku kotona ja siitä johtuu ympärivuorokautinen hoivan ja seurannan tarve, jonka aikana tilanne selvitetään. Intervallihoidossa sovitaan ennalta toistuvat hoitojaksot yksikössä. Intervallihoidossa käyvät ikäihmiset ovat pääsääntöisesti omaishoidon tuen asiakkaita, joiden hoitajat pitävät lakisääteisiä vapaapäiviään tai kotihoidossa olevia ikäihmisiä, joiden kotona selviytymistä tuetaan kuntouttavilla hoitojaksoilla. Toimitilan muutoksen myötä hoiva- ja vanhuspalveluiden tuottama ikäihmisten päivätoiminta siirtyy nykyisistä vuokratiloista lyhytaikaisyksikön kanssa samoihin toimitiloihin, jolloin saadaan jaettua resurssia ja osaamista molempien toimintojen alueelle sekä kehitettyä toimintaa vastaamaan tehokkaammin kunnan ikäihmisten palveluiden tarpeeseen. Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueelle on tulossa vuoden 2015 aikana useampi rekrytointi, mikä edellyttää, että osaavan ja asiakaslähtöisen henkilökunnan rekrytointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Vanhuspalveluiden laadun varmistaa toiminnan jatkuvan arvioinnin lisäksi henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen. Näiden toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten lisäksi hoiva- ja vanhuspalveluissa ulkoistetaan kotihoidon tukipalveluna tuotettujen aterioiden kuljettaminen vuoden 2015 alussa. Tämä mahdollistaa koko sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella hoitotarvikejakelun keskittämisen hoiva- ja vanhuspalveluiden neuvonta ja palveluohjausyksikköön. Tällä vastataan sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämään terveydenhuoltolain mukaisen hoitotarvikejakelun kehittämiseen, jolla tavoitellaan palvelun saatavuutta yhdenmukaisin perustein, laadukkuutta sekä kustannustehokkuutta. 145

149 Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä ,9 145,1 145,1 145,1 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Omavalvonnan käyttöönotto lain mukaisesti Kirjallinen suunnitelma Omavalvontasuunnitelmat on laadittu vuoden 2015 aikana SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Hoiva- ja vanhuspalveluiden prosessien kehittäminen Palveluiden käyttö Keskitetty neuvonta ja palveluohjausyksikkö pidentää ikäihmisten kotona selviytymistä Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaprosessien ja palveluketjujen mallintaminen Kotihoidon välittömän asiakastyöajan osuutta nostetaan Toimintakykymittarin päivittäminen RAImittariin Hoiva-ja vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaamiskartoitusprosessin toteuttaminen hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstölle Kotihoidon välitön asiakastyöaika %:ina työajasta RAI:lla tehdyt toimintakykyarviot Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön tehtyjen osaamiskartoitusten määrä suhteessa henkilöstön määrään Palveluasumiseen siirtymiä on 10 % vähemmän ja lyhytaikaishoidon käyttöä 5 % enemmän kuin vuonna 2014 Kotihoidon toimintamallin muutoksen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton seurauksena perustyöntekijän välittömän asiakastyön osuus 65% työajasta (alueiden keskiarvo). Kaikille asumispalveluiden asukkaille on tehty toimintakyvyn arvio RAI:lla. Kotihoidon toimintakykyarviota tekevät hoitajat koulutettu RAI-mittarin käyttöön Vähintään 10 %:lle kotihoidon asiakkaista on tehty toimintakyvyn arvio RAI:lla Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön osaamiskartoitus tehty 25 % 146

150 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Palvelujen riittävyyden Kyselyt Palvelujen riittävyy- Palvelujen riittävyyden ja ja laadun ar- Palvelunkäyttäjät den ja laadun arvioin- laadun arviointi viointi omaiset/läheiset ti on toteutettu vuoden kunnan henkilöstö 2015 aikana. Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Avovastaanotto Seniorineuvolan käyntimäärä Muistipoliklinikan sairaanhoitajan vastaanoton käyntimäärä Cerad-testi Palveluohjaus Palveluohjaus käyntimäärä Muistipalveluohjaus käyntimäärä Hehko-käyntimäärä Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuen asiakasmäärä Omaishoidontuen saajat/keskim./kk Vanhukset (yli 65-vuotiaat) Vammaiset rintamaveteraanien kotiin vietävät avopalveluiden asiakasmäärä SAS SAS päätösten määrä Keskimääräinen jonotusaika palveluasumiseen (vuorokautta) Kotiutushoito Asiakasmäärä Kotihoito Säännöllinen kotihoito (tunteina) Säännöllinen kotihoito (käyntimäärä) Säännölliset kotihoidon asiakkaat Suunniteltu välitön työaika prosentteina Toteutunut välitön työaika prosentteina Tilapäinen kotihoito (käyntimäärä) Kotihoidon yöhoito (käyntimäärä) Kotihoidon tukipalvelut Turvapalvelut (käyntimäärä) Ateriapalvelu asiakkaat / kk Asumispalvelut Risuhelmen lyhytaikaishoitopäivät Kaaripolun lyhytaikaishoitopäivät Risuliinan hoitopäivät Kaaripolun pitkäaikaishoitopäivät Risuhelmen pitkäaikaishoitopäivät Iltatähden pitkäaikaishoitopäivät Vanhan Pappilan pitkäaik.hoitopäivät

151 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Ostopalvelut Kotihoidon ostot (tunteina) Perhehoitopäivät Erityisryhmien pitkäaikaishoitopäivät Ikäihmisten pitkäaikaishoitopäivät Henkilöstömitoitus Kotihoito, tavoite 0,3 0,15 0,14 0,13 0,13 0,13 Risuhelmi, Laatusuositus 0,7 0,8 0,51 0,64 0,64 0,64 0,64 Risuliina, Laatusuositus 0,6 0,7 0,52 0,58 0,6 0,6 0,6 Kaaripolku, Laatusuositus 0,7 0,7 0,62 0,62 0,62 0,62 Iltatähti, Laatusuositus 0,6 0,55 0,55 0,5 0,5 0,5 Vanhan Pappilan, Laatusuositus 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 (9/2015 alkaen) Palveluiden piirissä olevien yli 75- vuotiaiden osuus Omaishoidontukea saavien yli 75-3,1 % 2,8 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % vuotiaiden osuus (prosentteina), Laatu-suositus 5-6 % Säännöllistä kotihoitoa saavien yli 75-8,1 % 9,5 % 9,0 % 9,0 % 9,0 % vuotiaiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 13 14% Tehostetussa palveluasumisessa 5,9 % 5,0 % 6,0 % 6,0 % 6,0 % asuvien yli 75-vuotiaiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5 6 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 3 % ( saakka) 1,7 % 2,0 1,8 % 1,8 % 1,8 % Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Myyntitulot Maksutuotot Kotihoidon maksut (toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton vaikutus) Muut maksutuotot Muut tuotot Vanhan Pappilan palvelukodin vuokrat (asiakkailta perittävät) Kaaripolun vuokra YHTEENSÄ Menot Henkilöstökulut (ilman -4,1 % leikkausta) Uutena osastonhoitaja (varahenkilöiden ja sijaispankin vetäjä) neuvonta- ja palveluohjausyksikköön (mahdollistaa säästöt Kaaripolun sairaus- ja äitiyslomansijaisissa ja ostopalveluissa ) Uutena 0,5 sairaanhoitaja Kaaripolulle (kustannusneutraali, ostopalvelun vähennys) Uutena osastohoitaja, kolme sairaanhoitajaa ja 14 lähihoitajaa 1.9. alkavaan intervalliyksikköön (kustannusneutraali, 27 ostopalvelupaikan vähennys) Vakinaisten henkilökustannukset (asumispalvelut ja kotihoivapalvelut ) Erilliskorvaukset (Ta2014 liian alhainen taso ja yöhoito) Kotihoidon sijaiset (uuden toimintamallin käyttöönotosta säästöä) Asumispalvelujen sijaiset Muut henkilöstökulut Varhe-maksut Palvelujen ostot

152 Siirretään 27 ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ostopaikkaa omaksi toiminnaksi Kotihoidon ostojen vähennys Majoitus- ja ravitsemuspalvelut, Saaristokaupunkiin 9 kk Kaaripolun kuljetuskustannukset Omaishoitajien lakisääteisten vapaiden käyttö Risuharjun grillikatoksen siirto uuden palvelukodin pihaan (4 000) ja mahdollinen teleliittymä (6 000) RAI-toimintakykymittari-ohjelman hankinta (kh:n päätös) Muut palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut kulut Vanhan Pappilan palvelukodin ja intervallin vuokra Kaaripolun vuokra Koneiden ja laitteiden vuokrat Sisäiset vuokrat ja muut kulut YHTEENSÄ Hoiva- ja vanhuspalvelut Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos TS 2016 TS % Myyntituotot ,50 Sisäisten palvel. myynti Maksutuotot ,10 Tuet ja avustukset 333 Vuokratuotot ,00 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,40 Palvelujen ostot ,10 Sisäiset palvelujen ostot ,90 Aineet, tarvikk. ja tavarat ,10 Sis aineet, tarv. ja tavarat ,30 Avustukset Sisäiset vuokrat ,40 Muut toimintakulut ,60 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

153 5.5.4 Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Mikko Korhonen Tulosalueen kuvaus Terveyspalvelujen tulosalueeseen sisältyy kuusi tulosyksikköä: Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut, sairaalapalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, työterveyspalvelut, kuntoutuspalvelut ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vastaanottopalveluihin sisältyy päivystyspoliklinikka ja erillisenä kustannuspaikkana röntgen. Vastaanottopalveluja tuotetaan kahdella terveysasemalla, pääterveysasemalla ja Vuorelan terveysasemalla. Keskitetty päivystys ja röntgen sijaitsevat pääterveysasemalla. Sairaalapalvelut sisältävät Siilinjärven pääterveysaseman vuodeosaston. Suun terveydenhuollon palveluja tuotetaan pääterveysasemalla ja Vuorelan terveysasemalla. Työterveyspalvelut on keskitetty pääterveysaseman välittömässä läheisyydessä olevaan yhteen toimipisteeseen. Kuntoutuspalveluja tuotetaan Siilinjärven pääterveysasemalla, pääterveysaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa vuokratiloissa sekä osin Vuorelan terveysasemalla. Lisäksi kuntoutusyksikkö hankkii ostopalveluna erilaisia terapiapalveluja, joiden osalta omat resurssit ovat joko riittämättömät tai niitä ei ole lainkaan omana toimintana. Kuntoutusyksikön resurssilla tuotetaan kuntoutuspalvelut myös vuodeosastolle ja vanhuspalvelujen pitkäaikaishoivayksiköille. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluja tuotetaan pääasiassa pääterveysasemalla, Lisäksi yksikköön kuuluu ns. kotikuntoutus, mikä tarkoittaa mielenterveysongelmaisille pitkäaikaispotilaille kotiin vietävää palvelua. Lisäksi terveyspalvelujen tulosalue hankkii erikoissairaanhoidon palvelut pääosin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä sekä pienessä määrin useilta muilta joko kunnallisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Toiminta-ajatus Terveyspalveluiden tulosalue tuottaa tai hankkii Siilinjärven kunnan väestölle sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon sairaanhoidolliset palvelut lukuun ottamatta kotisairaanhoitoa ja toteuttaa lisäksi merkittävässä määrin keskeisten kansantautien ennaltaehkäisyä. Palvelu tuotetaan laadukkaasti, joustavasti ja oikea-aikaisesti kulloistenkin resurssien sallimissa rajoissa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan taloudellisen liikkumavaran nopea heikkeneminen asettaa entistä enemmän paineita sille, että palvelujen tuottamisen tehokkuuteen joudutaan koko ajan panostamaan enemmän. Samalla myös rajallisten voimavarojen mahdollisimman tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kohdentamisella saatavan koko väestön terveyshyödyn maksimointi ovat entistä tärkeämpiä. Siilinjärven kunnan väestön nopean ikääntymisen myötä ikäihmisten tarvitsemien palvelujen kysyntä kasvaa nopeasti. Terveyspalvelujen osalta kasvupaineet kohdistuvat eniten sairaalapalveluihin/ koko vanhustenhuollon palveluketjuun, fysioterapiaan ja lääkinnälliseen kuntoutukseen ja lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoimintaan. 150

154 Ikärakennemuutoksen aiheuttama kasvava palvelutarve ja toisaalta lasten palveluiden suuri tarve aiheuttaa sen, että taloudelliset voimavarat eivät mitenkään mahdollista kysynnän kasvuun vastaamista pelkästään lisäämällä vastaavaa määrää resursseja. Vuoden 2015 aikana lisääntyvään palvelujen kysyntään pyritään vastaamaan ottamalla käyttöön nykyistä tehokkaampia / tarkoituksenmukaisempia toimintamalleja vastaanottopalveluissa sekä kuntoutuspalveluissa. Tästä huolimatta jouduttanee lähitulevaisuudessa luopumaan joistakin tähän saakka tuotetuista väestön terveyshyötynäkökulmasta vähemmän merkityksellisistä, sinänsä hyödyllisistä asioista. Kuntouttavan työotteen tehostaminen läpi koko terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen palveluiden on olennaisin keino pitkällä aikavälillä vaikuttaa siihen, että ikääntyvät eivät joutuisi turvautumaan ennenaikaisesti raskaimpiin pitkäaikaishoivan palveluihin. Etelä-Siilinjärven alueen väestön kasvuun on vastattu ottamalla käyttöön uudet tilat Toimintatuottojen kertymän kokonaisuutena ennakoidaan olevan tilinpäätöstasolla Vaikka vakansseja on jätetty täyttämättä, henkilöstökulujen arvioidaan nousevan. Kokonaisuutta tarkasteltaessa voi todeta, että uusien täytettyjen vakanssien avulla saavutetaan vähintään vastaava säästö ostopalvelujen vähentymisen kautta. Tarkasteltaessa palvelujen ostoja oman toiminnan osalta, voidaan todeta että vaikka taso nousee verrattuna tämän vuoden talousarvioon , on nyt tehdyn talousarvion 2015 taso euroa alle 2013 tilinpäätöksen. Muissa kuluissa merkittävin muutos liittyy vuokrakulujen nousuun euroa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä ,1 134,1 134,1 134,1 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Tuetaan erikoissairaanhoidon tuottavuusohjelman toteuttamista Hoitopäivien määrä Tarpeettoman erikoissairaanhoidon käytön minimointi SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Palvelujen saatavuuden ylläpito Toimintamallien kehittäminen Hoitotakuun toteutuminen tilastojen valossa Hoitotakuu toteutuu 151

155 Terveyspalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot ,50 Sisäisten palv. myynti ,00 Maksutuotot ,20 Tuet ja avustukset ,00 Vuokratuotot ,20 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,90 Palvelujen ostot ,90 Sisäiset palvelujen ostot ,40 Aineet, tarv. ja tavarat ,80 Sis. aineet, tarv. ja tavarat ,40 Avustukset Sisäiset vuokrat ,50 Muut toimintakulut ,70 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Mikko Korhonen Tulosyksikön kuvaus Siilinjärven kunnan terveyspalveluilla ei ole omaa erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa. Ostopalveluna toteutetaan ortopedikirurgin vastaanottoa ja ruoansulatuskanavan tähystystutkimuksia omissa tiloissa ja oman hoitohenkilöstön toimiessa avustavana resurssina. Pääosa erikoissairaanhoidon palveluista hankitaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä. Lisäksi erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä ja pienessä määrin useilta yksityisiltä palveluntuottajilta (mm. Neuron, Psykologian TietoTaito, Vetrea, Oiva Oy) ja lisäksi tarpeen vaatiessa valtiolta. Siilinjärven kunnalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon henkilöstöä. Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan terveyspalvelut hankkii alueen väestölle erikoissairaanhoidon palveluja sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien erikoissairaanhoidon saatavuuskriteerien ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa yhteisesti alueella sovittujen hoidonporrastusperiaatteiden mukaisesti. Toimintaympäristö ja sen muutokset Siilinjärven kunnan väestön nopea ikärakennemuutos ja väestömäärän kasvu lisää myös erikoissairaanhoidon tarvetta nopeammin kuin sairaanhoitopiirin muissa kunnissa. Lisäksi Pohjois- Savossa käytetään tilastojen valossa erikoissairaanhoidon palveluja muuta Suomea enemmän suhteutettuna väestömäärään ja tarvekertoimiin. Sairaanhoitopiiri on hakenut ratkaisua erikoissairaanhoidon ylikäyttöön perustamalla nopean vasteen päivystysosaston perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen tueksi. Tällä järjestelyllä vältetään erikoissairaanhoitoa tarvitsemattomien päivystyspotilaiden ohjautuminen tarpeettomasti erikoissairaanhoidon vuodeosastoille. 152

156 Päivystysasetuksen tullessa voimaan maakunnan keskeisellä alueella (ml Siilinjärven kunta) tukeuduttaneen asetuksen mukaisessa päivystyksen organisoinnissa sairaanhoitopiiriin joka tuottaa lain mukaisen 24/7/365 päivystyksen ( asia vielä valmisteluvaiheessa syyskuu 2014). Siilinjärvellä jatketaan virka-ajan ulkopuolista vastaanottoa arkena kello 20:een ja viikonloppuna kello 18 asti Alueellisen apuvälinekeskuksen käynnistyminen on epävarma (syyskuu 2014) Mikäli alueellinen apuvälinepalvelu käynnistyy Siilinjärvi mukautuu sen mukaiseen toimintamalliin. Vuoden 2013 aikana sairaanhoitopiiri on käynnistänyt tuottavuusohjelman, jonka tavoitteena on yhteistyössä perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa vähentää edellä kuvattua muuta maata runsaampaa erikoissairaanhoidon käyttöä ja siitä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Tuottavuusohjelmahanke on nelivuotinen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sen myötä erikoissairaanhoidon tuottamismallit ovat koko maassa tällä hetkellä muutosvaiheessa. Pohjois-Savon alueella ei toistaiseksi ole ratkaistu, miten nykyisen hallituksen kaavailema viiden sotejärjestäjän alueella tapahtuva palvelutuotanto käytännössä organisoidaan. Henkilöstö Siilinjärven kunnalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon henkilöstöä. Menot Asiakaspalvelujen ostot Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Mikko Korhonen Tulosyksikön kuvaus Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut sisältävät varsinaisen vastaanottotoiminnan lisäksi päivystyksen ja kuvantamisen. Vastaanottopalvelut tuotetaan pääosin omalääkäri omahoitaja -periaatteella. Vastaanottotoimintaan kiinteästi liittyvät laboratoriopalvelut ostetaan Itä-Suomen Laboratoriokeskukselta. Vastaanottopalveluissa on vakinaisia lääkärin virkoja 12, koulutusvirkoja 1 varahenkilölääkärin virkoja 2 ja apulaisylilääkäri. Hoitajatehtäviä on 20 sairaanhoitajaa, 3 terveydenhoitajaa, vastaanottohoitaja, 2 sairaanhoitajan varahenkilöä, osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja (20 % hallinto, 80 % sairaanhoitajan työ), 1 arkistonhoitaja. Kuvantamispalveluissa toimii radiologi ja 2 röntgenhoitajaa. Lisäksi vastaanottoja osatyöpanoksella tukee geriatri, sosiaalityöntekijä ja apuvälinehuoltaja. Työterveydessä olevat 3 lääkäriä ja heidän hoitajansa hoitavat n 1400 henkilön väestövastuun palvelut, mikä on otettava jatkovirkatarpeessa huomioon työterveyden muutoksia tehtäessä. ATK tukea on n 1,5 henkeä, toimistotyön tukea 2 henkilöä. Toiminta-ajatus Vastaanottopalvelut tuottaa ja hankkii Siilinjärven kunnan alueelle kiireellisen ja kiireettömän sairaanhoidon sekä kansantautien ehkäisyn käypähoitosuosituksia ja muita hyväksyttyjä hoitoperiaatteita toteuttaen. Palvelut järjestetään yhteistyössä toiminta-alueen muiden toimialojen, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 153

157 Toimintaympäristö ja sen muutokset Tärkein vastaanottopalvelujen kysyntään vaikuttava toimintaympäristöstä aiheutuva tekijä lähivuosina on nopea ikärakenteen muutos Siilinjärven kunnan alueella. Yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy nopeasti ja ko. ikäryhmä on vastaanottopalvelujen määrällisesti tärkein käyttäjäryhmä. Tämä lisää lääkärityön tarvetta edelleen ja nopeammin kuin alueen muissa kunnissa. Kunnan vaikeasta taloustilanteesta johtuen on yksikön sijaismäärärahoja jouduttu leikkaamaan ja tästä aiheutuu vajaamiehitystä ennen kaikkea kesäkaudella ja palvelujen saatavuuden heikkenemistä. Vuoden 2015 aikana toteutetaan vastaanottotoiminnassa kehittämistyötä jonka tarkoituksena on optimoida akuutti- ja pitkäaikaispotilaan hoitoketjuja siten että niukkenevalla henkilöresursseilla tehtävistä selviydyttäisiin. Kehitystyön yhteydessä tarkastellaan ja kehitetään myös kysynnän ja palvelutarjonnan kohtaamista viikkotasolla sekä seurataan työhyvinvointia. Uudessa toimintamallissa tuottavuuden nousua pyritään hakemaan myös työntekijätyhmien välisen työnjaon tarkastelulla. Terveyskeskuksen valintamahdollisuuden perusteella 180 henkilöä naapurikunnista on vaihtanut omalta osaltaan perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuun Siilinjärvelle (tilanne 9/2014) Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 50 48, Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Päiväaikaisen toiminnan kehittäminen Päivystyskäyntien osuus <17 % (huomioidaan myös työterveyshuollon väestövastuisessa hoidossa olevien siilinjärveläisten käynnit) Vastaanottotoiminnan kehittäminen ja uuden toimintamallin mukainen toiminta (mukaan lukien laatutoiminta) Hoidon tarpeen arvion kehittäminen ja potilasohjanta, hoitajatyön kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Pitkäaikaispotilaan hoitoprosessin kehittäminen aloitettu (ml laatutyökalut) Akuuttipotilaan hoitoprosessin kehittäminen aloitettu Virka-ajan ulkopuolisten lääkäripäivystyskäyntien osuus kaikista lääkärin vastaanotoista Toistetaan syksyn 2014 palvelujen kysyntä ja tarjonta -vertailumittaus Päivätasolla palvelujen kysyntä ja tarjonta kohtaavat vertailumittauksessa (kevät 2015) paremmin Työtyytyväisyys parantuu Uusia toimintamalleja käytössä 154

158 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Lääkärien vastaanottokäynnit kaikki Lääkärien päivystysvastaanottokäynnit Hoitajien vastaanottokäynnit Hoitajien päivystysvastaanottokäynnit Radiologiset tutkimukset röntgen/uä / / Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Myyntitulot Muut korvaukset valtiolta Kotikuntakorvukset Täyskustannuskorvaukset vakuutusyhtiöiltä Maksutuotot Perusterveydenhuollon avohoidon maksut Avohuollon lääkäripalvelujen käyntimaksut Lääkäritodistusmaksut Päivystysmaksut YHTEENSÄ Menot Henkilöstökulut (ilman -4,1 % leikkausta) Vastaanoton sairaanhoitaja vähennetty (päivystysajan lyh. johdosta) Vastaanoton vakinainen henkilöstö (mm. erikostuva lääkäri 2014 päätös ) Sijaiset Muut henkilöstökulut (varhe- maksut ) Palveluiden ostot (ulkoiset ja sisäiset ) Aineet, tavarat ja tarvikkeet Kalusteet Lääkkeet Hoitotarvikkeet Sisäiset vuokrat Ulkoiset vuokrat YHTEENSÄ

159 Terveyskeskuksen sairaala Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Mikko Korhonen Tulosyksikön kuvaus Terveyskeskuksen 35 sairaansijaa käsittävä sairaala sijaitsee Siilinjärven pääterveysasemalla. Sairaala vastaa Siilinjärven väestön perusterveydenhuollon sairaalahoidosta. Palveluketjun eri osien oikealla mitoituksella, resursoinnilla ja saumattomalla yhteistoiminnalla erityisesti vanhuspalveluiden kanssa huolehditaan siitä, että ketjun toimimattomuudesta aiheutuvaa erikoissairaanhoidon ylimääräistä käyttöä ei aiheudu. Yksikön päällikkönä toimii johtava lääkäri. Vuodeosastoa hoitaa osastonlääkäri (yleislääkäri). Tämän lisäksi on noin 30 % toisen lääkärin työpanosta ja noin 30 % geriatrian apulaisylilääkärin työpanosta. Lisäksi vuodeosastolla on osastonhoitaja, 12,5 sairaanhoitajaa, 10,5 lähihoitajaa, osastonsihteeri, fysioterapeutti sekä 2 sairaanhoitaja- ja 1 lähihoitajavarahenkilöä vuosilomien ja korvauspäivien hoidossa. Yksikköön kohdentuu myös 50 % kotiutushoitajan, 10 % sosiaalihoitajan ja 5 % apuvälinehuoltajan työpanoksesta. Toiminta-ajatus Terveyskeskuksen sairaala tuottaa kuntalaisille akuuttia ja kuntouttavaa perusterveydenhuoltotasoista sairaalahoitoa, järjestää erikoissairaanhoidon jälkeistä jatkohoitoa sekä tuottaa pitkäaikaishoitoa niille kuntalaisille, joiden hoito edellyttää sairaalaympäristöä. Sairaala toimii myös arviointiyksikkönä, jossa tehdään vanhusten tilanne- ja toimintakykyarvioita ja hoidon suunnittelua yhdessä avohoidon kanssa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Siilinjärven vanhusväestön määrän nopea lisääntyminen lisää sekä terveyskeskustasoisen akuuttisairaanhoidon että lyhytaikaisen kuntouttavan hoidon tarvetta. Vuodeosastopaikkojen varaaminen täysimääräisesti perustehtävänsä mukaiseen käyttöön on välttämätöntä eikä sairaalassa toteuteta vanhusten pitkäaikaishoivaa. Vuodeosaston toimintavarmuus, hoidon laatu ja rekrytointiasema saadaan säilytettyä hyvänä, kun resurssit pidetään hyvänä ja henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan. Oman terveyskeskuksen lääkäripäivystyksen vähentyminen v vaatii hyvät virka-ajan lääkäriresurssit ja ympärivuorokautiset sairaanhoitajaresurssit. Vuodeosastolle tulossa oleva sprinklauksen rakentaminen tekee erikoissairaanhoidon tarpeettomien hoitopäivien minimoinnista haastavaa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 32 31,5 31,25 31,25 31,25 Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Oman sairaalan paikkapulasta johtuvan erikoissairaanhoidon tarpeettoman käytön minimoiminen Sairaansijojen vapauttaminen pitkäaikaishoivaa tarvitsevilta potilailta Ylimääräiset erikoissairaanhoidon hoitopäivät Ylimääräiset erikoissairaanhoidon hoitopäivät minimoitu 156

160 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Hoitopäivät Hoitojaksot Keskimääräinen hoitoaika 8, Täyttöaste 103, Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Menot Henkilöstökulut (ilman -4,1 % leikkausta) Vakinainen henkilöstö Sijaiset Muut henkilöstökulut (Varhe-maksut ) Palveluiden ostot (sisäiset ) Aineet, tavarat ja tarvikkeet (lääkkeet ) Sisäiset vuokrat Muut kulut YHTEENSÄ Työterveyspalvelut Vastuuhenkilö: työterveyshuollon ylilääkäri Marjut Mäittälä Tulosyksikön kuvaus Työterveyspalvelut tuottavat sekä kokonaisvaltaisia että lakisääteisiä työterveyshuollon palveluja Siilinjärven kunnan ja lähikuntien työnantajille, yrityksille ja yrittäjille. Palveluja tarjotaan myös valtakunnallisille yrityksille. Työterveyspalveluissa työskentelee kolme työterveyshoitajaa, kolme työterveyslääkäriä, sairaanhoitaja, vastaanottohoitaja ja työfysioterapeutti. Yksi lääkäreistä tekee 75 % työaikaa, ja työfysioterapeutin työaika on 80 %. Työterveyshuollon asiantuntijoista yksikön kautta käytettävissä ovat työfysioterapeutin lisäksi ostopalveluina työterveyspsykologi ja maatalouden asiantuntija sekä konsultoivat erikoislääkärit. Röntgenpalvelut hankitaan vastaanottopalveluilta ja laboratoriopalvelut IS- LAB:lta. Työterveyspalvelut-tulosyksikkö toimii nolla-nettobudjetilla. Toiminta-ajatus Toteutetaan työterveyshuoltolain mukaista toimintaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Tehdään terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoina yhteistyötä työpaikkojen ja yrittäjien kanssa. Toiminnan tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä terveellisessä ja turvallisessa työssä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Työterveyspalvelujen asiakaskunta vaihtuu jossain määrin jatkuvasti. Uusia sopimuksia tehdään koko ajan, toisaalta sopimuksia päättyy mm. yrittäjien eläköitymisen vuoksi, ja eritoten maatalousyrittäjien määrä on laskussa. Pientyöpaikkojen ja yrittäjien työterveyshuollossa on edelleen tavoitteena parantaa palvelujen kattavuutta. Työvoiman nopea ikääntyminen, työelämän nopeiden muutosten ja kiireen aiheuttama psyykkinen kuormitus sekä lukuisat muut erityisriskit, kuormitustekijät ja altisteet lisääntyvät. Taloudellinen taantuma vaikuttaa yritysasiakkaiden määrään ja työterveyshuollon sopimusten laajuuteen. 157

161 Työterveyshuolto pyrkii onnistumaan työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan aktiivisena yhteistyökumppanina. Työkykyä ylläpitävän toiminnan onnistuminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja laadukkaita palveluja. Väestövastuisessa toimintamallissa sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osuus korostuu varsinkin lääkäreiden vastaanottotoiminnassa ennaltaehkäisevien terveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten kustannuksella. Lääkäriresurssia ei ole ollut riittävästi työpaikkatoimintoihin, varsinkin kun työterveysneuvottelujen määrä on lisääntynyt erittäin paljon. Työterveyshoitajien työ- ja asiakasjakoa tarkistetaan jatkuvasti hoidossa olevien työpaikkojen vaihtelun mukaan. Työterveyshoitajien työssä ovat lisääntyneet sekä väestövastuiseen toimintatapaan kuuluva laaja sairaanhoito että lakimuutosten lisäämät työterveysneuvottelut järjestelyineen. Työfysioterapeutin myötä toiminnan moniammatillisuus ja palvelutaso ovat parantuneet. Työterveyspalvelujen irtaantumista väestövastuisesta toimintatavasta valmistellaan osana vastaanottopalvelujen toiminnan vaihtoehtojen pohdintaa. Yhteistoimintaa ja verkottumista vahvistanut Työterveyslaitoksen SavoSeitti-hanke päättyi vuoden 2014 lopussa, ja nyt odotetaan valtakunnallisten SOTE-muutosten vaikutuksia työterveyspalvelujen järjestämiseen. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Työterveyshuollon tuotot kattavat toiminnan aiheuttamat kulut Budjettitoteuma Kustannukset katetaan tuloilla pois lukien kansanterveystyö Laatutyö Valmistellaan Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista laatujärjestelmää Laatujärjestelmän valmistuminen Laatujärjestelmä on valmis vuoden 2016 alussa 158

162 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Työterveyshuoltosopimuksia Työpaikkaselvityksiä ml. tilakäynnit Vastaanottokäyntejä Suun terveydenhuolto Vastuuhenkilö: johtava hammaslääkäri Veijo Miettinen Tulosyksikön kuvaus Suun terveydenhuollon tulosyksikkö tuottaa ehkäisevän ja korjaavan suun terveydenhuollon palvelut Siilinjärven kunnan väestölle. Pitkälle vietyä tarkoituksenmukaista työnjakoa hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien välillä jatketaan. Yksilöllinen kutsujärjestelmä on palveluohjauksen keskeinen väline. Toiminta-ajatus Palvelut tuotetaan lähipalveluina ammattitaidolla, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, yksilöllisyyttä, järjestelmällisyyttä ja ehkäisyä korostaen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristössä ei v ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 TA 2014 virhe kokonaishenkilöstössä TA 2015 palkkavaraukset keväällä 2014 toteutuneiden osa-aikaisuuksien mukaisesti Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Hoitotakuun toteuttaminen Jonon seuranta Jono ei-kiireellisissä Hoitotakuu toteutuu tapauksissa alle 6 kk Työnjaon edelleen kehittäminen Motivointi kannustavan palkkauksen avulla. Palkkioiden ja toimenpiteiden seuranta. Ammattiryhmien osaamisen tehokas käyttö. Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Käynnit

163 Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Hammashoitomaksut Myyntituotot Yhteensä Menot Henkilöstökulut (ilman -4,1 % leikkausta) Vakinaisten henkilöstökulut Muut henkilöstökulut ( Varhe-maksut ) Palveluiden ostot (sisäiset ) Aineet, tavarat ja tarvikkeet (kalusto) Vuokrat ja muut kulut YHTEENSÄ

164 Kuntoutus Vastuuhenkilö: johtava fysioterapeutti Helena Tepponen Tulosyksikön kuvaus Kuntoutusyksikkö tuottaa avopalveluna fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja puheterapiaa sekä laitoksille fysioterapiaa. Lisäksi yksikkö toteuttaa kuntoutusohjausta, neuropsykiatrista valmennusta ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja sekä erilaisten lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden ostoa. Kuntoutuspalvelut tuotetaan ja hankitaan yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan perustuen. Kuntoutusyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen muiden yksiköiden kanssa. Yksikön henkilöstö kouluttaa terveys- ja vanhuspalvelujen henkilöstöä kuntouttavan työotteen juurruttamiseksi ja apuvälineosaamisen lisäämiseksi. Palvelut tuotetaan pääosin Siilinjärven pääterveysasemalla ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa toimitiloissa, jossain määrin myös Vuorelan toimipisteessä. Vuodeosastolla, työterveyshuollossa (4/5 osaa) sekä vanhusten asumispalveluissa työskentelevät fysioterapeutit kuuluvat vain henkilöstöhallinnollisesti kuntoutusyksikköön. Toiminta-ajatus Kuntoutusyksikkö tuottaa ja hankkii laadukkaita kuntoutuspalveluja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja auttaminen oman elämäntilanteen hallinnassa. Kuntoutus on suunnitelmallista, monialaista ja moniammatillista, usein pitkäjänteistä toimintaa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntoutuspalvelujen tarpeeseen ja tarpeiden kasvuun vaikuttaa Siilinjärvellä kaksi ominaispiirrettä. Toisaalta vanhusten määrän nopea kasvu lisää apuvälinepalvelujen ja ikäihmisille suunnatun fysioterapian tarvetta niin avopalveluna kuin myös pitkäaikaishoivan piirissä oleville. Lisäksi vanhuspalvelujen henkilöstön koulutustarve niin kuntouttavan työotteen juurruttamisen kuin apuvälineosaamisen osalta lisääntyy. Toisaalta lasten suuri määrä vaatii paljon toiminta- ja puheterapiapalveluja ja lisääntyvästi neuropsykiatrista valmennusta perheille /ja lapsen nuoren toimintaympäristölle. Kuntoutuksen kentän monimuotoistuminen ja samalla monimutkaistuminen aikaansaavat tarpeen kuntoutusohjauksen lisäämiselle ja verkostomaiselle työskentelylle. Apuvälinepalvelujen tuottamisen osalta valmistellaan paraikaa sairaanhoitopiirin keskitettyä apuvälinepalvelukeskusta tavoitteena saada uusi malli toimintaan vuoden 2015 alusta. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 14 14,2 15,2 15,2 15,2 Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 161

165 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Kuntoutuksen ostopalvelujen minimointi Kotikuntoutusmallin kehittäminen kotihoidon asiakkaille Alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistyminen asiakaslähtöisenä Omana toimintana tuotettavien kuntoutuspalveluiden kehittäminen asiakastarvetta vastaavaksi yksilöryhmäterapioiden sekä asiakkaan että omaisten ja henkilökunnan ohjauksen avulla Asiakkaan /omaisten, kotihoitohenkilöstön ja fysioterapeutin osallisuuden selvittäminen kotikuntoutuksessa valitun kotihoitotiimin kanssa. Sen pohjalta uuden kotikuntoutusmallin luominen. Apuvälinepalvelujen osalta sovitaan toimiva työnjako alueellisen apuvälinekeskuksen kanssa. Terapioiden ostopalvelua varten tehtyjen maksusitoumusten määrän seuranta Valmis toimintamalli Jonotusaika apuvälineiden saatavuudessa Fysiopuheterapiassa ei toteuteta ostopalveluterapioita. Toimintaterapiassa vain aikuisten toimintaterapia ja sensorisen integraation erikoistoimintaterapia lapsille ostopalveluna. Neuropsykiatrista valmennusta kehitetään osin omaksi toiminnaksi. Uusi kotikuntoutusmalli siirretään 2015 vuoden lopussa ja 2016 alkupuolella kaikkien tiimien toimintaan yhteistyössä fysioterapian ja valitun kotihoitotiimin kanssa. Asiakkaat saavat tarvitsemansa apuvälinepalvelut oikeaikaisena, erityisen kiireellisessä välittömästi, vuodeosastolta kotiutuva samana päivänä Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Apuvälinelainaukset Lääkinnällisen kuntoutuksen päätökset Apuvälinepäätökset Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Ryhmät Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot Myyntituotot Maksutuotot YHTEENSÄ

166 Menot Henkilöstökulut (ilman -4,1 % leikkausta) Kuntoutuksen vakinainen henkilöstö (mm. puheterapeutti 2014 päätös) Muut henkilöstökulut (mm. varhe- maksuissa ) Palveluiden ostot (asiakaspalvelujen ostot) Aineet, tavarat ja tarvikkeet Kuntoutuksen apuvälineet Muut ostot (sähkö ) Muut kulut (ulkoiset vuokrat ja sisäiset ) YHTEENSÄ Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Mikko Korhonen Tulosyksikön kuvaus Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään vastaanottotoimintana. Palveluihin kuuluu myös mielenterveyspotilaille kotiin annettava kuntouttava tuki kotikuntoutuksen toimesta sekä lyhytaikaisen mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen ostopalvelut. Toiminta-ajatus Tavoitteena on hoitaa ja ennaltaehkäistä psyykkisiä sairauksia, mielenterveyden häiriöitä ja elämänkriisejä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Avohoidon keinoin tuetaan ja hoidetaan kotona asuvia potilaita mahdollisuuteen asua kotona mahdollisimman pitkään. Erityisesti nuorten sairastuneiden itsenäistä elämää tuetaan ja opetetaan elämän hallinnan taitoja. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimiva hoidon porrastus erikoissairaanhoidon kanssa on edelleen keskeinen toiminnan painopistealue. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman seurauksena mielenterveysongelmaisten erikoissairaanhoidon painopiste siirtyy entistä enemmän avohoitoon. Työnjako ja yhteistyön kehittäminen vanhuspalveluiden kotihoidon kanssa antaa mahdollisuuden sille, että kotikuntoutusta voidaan kehittää antamaan tukea nuorten psykiatristen sairaiden elämänhallinnan taitoihin. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painopisteet vuoteen Suunnitelmalla pyritään vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa, edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä ja ehkäisemään haittoja sekä painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä. Hoitoon pääsyssä korostuu matalan kynnyksen periaate. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 ta 2014 henkilöstömäärä virhe oikea määrä

167 Tavoitteet ja toimenpiteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Kotikuntoutuksen toiminta toteutuu kriteereiden mukaisesti Kotikuntoutuksen asiakaskunnan poikkileikkausarviointi huhtikuulla 2015 %-osuus >90 % Päihdeongelmaisten hoidon tehostaminen Vastaanottopalveluissa hoitotapojen ja hoitokriteerien selkiyttäminen edelleen Informatiiviset tunnusluvut Omana toimintana tehtävien hoitoarvioiden laadun kehittäminen ja ostopalveluiden hallinta Jokaiselle potilaalle hoitosuunnitelma, jossa esiin hoidon arvioitu pituus. Tämä tarkistetaan määräajoin Ostopalvelujen osuus Hoitojakson pituus ja hoitoon pääsy Ostopalvelujen osuus alle 2014 toteuman Riittävä vaihtuvuus ja hoitoon pääsyn ripeys Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2013 *TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Käynnit vastaanotolla Kotikuntoutuksen käynnit Keskeiset toiminnan muutokset ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet Tulot YHTEENSÄ Menot Henkilöstökulut Kotikuntoutuksessa jätetään täyttämättä yksi tehtävä Sijaiset Muut henkilöstökulut (mm. varhe- maksut ) Palveluiden ostot Mielenterveyden asiakaspalvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat ja muut kulut YHTEENSÄ

168 6 KONSERNIBUDJETTI 6.1 Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Siilinjärven Uimala Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Kylpylä- ja kuntosalikävijät, kasvu 3 % / vuosina Toimintaympäristön ylläpito ja edelleen kehittäminen Kävijämäärä kävijää (v taso) Tulos Toiminnan ja kustannusten tarkkailu (erityisesti käyttökustannukset) Tilikauden tulos ja käyttökateprosentti Nollatulos avustusten ja poistojen jälkeen, käyttökate 3,6 prosenttia Tunnettuus ja positiivinen mielikuva lisääntyy, tuotteet ja palvelut asiakaslähtöisiä ja kilpailukykyisiä, yhteistyö eri toimijoiden kanssa Markkinoinnin kehittäminen, hinnoittelu ja palvelun laatu vastaavat toisiaan, yhteistyön lisääminen ja kehittäminen Ravintolaliikevaihto, tapahtumien ja tarjouskampanjoiden toteutuminen, asiakastyytyväisyyskysely Ravintolaliikevaihdon kasvu 10 % (2012 tasosta), asiakastapahtumia 8 kpl/vuosi, kampanjamyynnin ja yhteistyösopimusten kasvattaminen Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Rakennuksen ilme ja teknisten laitteiden käyttökuntoisuus edesauttavat rakennuksen käyttötarkoituksen ja emoyhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista Kunnossapidon vuosibudjetin kautta toteutettavat pienimuotoiset korjaus- ja kunnossapitotyöt Rakennuksen kunto Laitetekniikan toiminta Ei rakennuksesta tai laitetekniikasta aiheutuvia käyttökatkoksia tai merkittäviä häiriöitä Uimalan liiketoimintaan Siilinjärven Pysäköinti Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Yhtiö kattaa toimintakulunsa toimintatuotoillaan ja rahoituskulut kunnan avustuksella Ajantasainen kulurakennetta vastaava asiakaslaskutus Käyttökate ja tulos Yhtiön taloudellinen tulos on tappiollinen korkeintaan laskennallisten erien määrän verran 165

169 Siilinjärven Kotipolku Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia, laadukkaita vuokraasuntoja seudulle työhön tuleville ja muille niitä tarvitseville sekä erityisryhmille suunnattuja asuntoja: - vanhukset - kehitysvammaiset - pitkäaikaisasunnottomat Asukasvalinnassa noudatetaan valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevia säännöksiä ja valtioneuvoston vahvistamia asukkaiden valintaperusteita, joita noudatetaan ARAasunnoissa (arava-, korkotuki- ja erityisavustuskohteet) Vapaarahoitteisten kohteiden osalta valintaperusteet määrittelee yhtiön hallitus Yhtiön ylläpitämät asukasvalinta- ym. tilastot. Kunnan suorittama valvonta ARA-tuotannon osalta. Vapaarahoitteisten kohteiden osalta valvonta hallituksen toimesta Työhön tuleville voidaan tarjota vastaanottoasunto asuntolainsäädännön puitteissa. Erityisryhmille suunnattuja asuntoja tuotetaan omistajien tarve huomioiden. Kiinteistönpidossa toteutuu omakustannusperiaate Erityisavustuskohteiden avustuksen kohdentuminen avustettavalle kohteelle varmistetaan Vapaarahoitteisten kiinteistöjen kiinteistönpidossa toteutuu pitkäjänteinen talouden ja kiinteistöhallinnan suunnittelu Vuokranmäärityksessä noudatetaan omakustannusperiaatetta aravarajoituslain 7 :n mukaisesti. Vuokranmäärityksessä varaudutaan tuleviin peruskorjauksiin ja korkotukilainojen viiden vuoden välein kohoaviin lainanlyhennyksiin. Noudatetaan sekä ARAn ohjeistusta erityisavustuskohteiden vuokranmäärityksestä että ARAn ja kunnan ohjeistuksia asukasvalinnasta Vuokranmäärityksessä ja taloussuunnittelussa vapaarahoitteinen kanta pidetään erillään ARAkannasta ohjeiden mukaisesti. Sovelletaan pitkän tähtäimen taloussuunnittelua ja vuokranmäärityksessä huomioidaan valmistumisesta alkaen korjausvaraukset. Käyttökate, vuokranmääritysyksikkökohtaiset jälkilaskelmat. Omakustannusvuokran toteutumisen valvonta (valvonta on siirtynyt kunnalta ARAlle ). Jälkilaskelmat, raportit omistajaohjaukseen ja hallitukselle Käyttökate, jälkilaskelmat, raportit omistajaohjaukseen ja hallitukselle Tilivuoden tulos on 0 euroa, tuleviin peruskorjauksiin ja kohoaviin lainanlyhennyksiin kerätyistä varoista esitetään erilliset laskelmat Tilivuoden tulos on 0 euroa, tuleviin peruskorjauksiin ja kohoaviin lainanlyhennyksiin kerätyistä varoista esitetään erilliset laskelmat Vapaarahoitteisen kannan pitkäntähtäimen taloussuunnittelulla varmistetaan se, että kiinteistöjen tuotoilla katetaan menot ja kartutetaan varauksia. Vapaarahoitteisen kannan kuluja ei kateta ARA-kannan vuokratuotoilla. 166

170 Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Vuokra-asuntojen käyttöaste säilyy nykyisellä erinomaisella tasolla Kiinteistöjen ja asuntojen suunnitelmallinen kunnossapito kaikkien kiinteistöjen ja alueiden, joilla kiinteistöt sijaitsevat, kysynnän varmistamiseksi. Käyttöaste. Vuokra-asuntokannan määrätarvetta arvioidaan konsernitasolla. Käyttöaste säilyy nykyisellä tasolla (99,88 %) Pyritään minimoimaan asuntojen remonttien aikainen tyhjäkäyttö. Yhtiön ylläpitämät hakijatilastot ja kunnan valvonta. Risuharjun palvelukeskus, vanhusten palvelutalo, huonokuntoiset vanhukset Vanhan Pappilan palvelutalo valmistuu 2015 Palvelutalon vastaanotto urakkasopimuksen aikataulun mukaisesti Uudet palveluasunnot käytössä viimeistään jälkeen Siilinjärven kunnan keskuskeittiö Keskuskeittiö valmistuu 2015 Keskuskeittiön vastaanotto urakkasopimuksen aikataulun mukaisesti Uusi keskuskeittiö kunnan käytössä jälkeen Vuorelan vapaarahoitteinen vuokratalo rakennuspaikka nro 4 kortteli nro 6171 Kohde valmistuu 2015 Kohteen vastaanotto urakkasopimuksen aikataulun mukaisesti Kohde valmistuu Pitkäaikaisasunnottomat - päihdekuntoutujien tuki-asumisen kehittäminen - pitkäaikaisasunnottomien asumispalvelun kehittäminen Sulkavantie 4 päiväkeskustilan vuokraus kunnalle alkaen. Pitkäaikaisasunnottomien uudisrakennushankkeelle avustus- ja korkotukilainahakemukset ARAlle hakukierrokselle Päiväkeskustilan vuokrasopimus on solmittu. Hankkeen käynnistäminen Kohde valmistuu viimeistään 2017 Siilinjärven Kotipolku Oy:n tytäryhtiö Siilinjärven Asumisoikeus Oy tarjoaa laadukkaita asumisoikeusasuntoja niitä tarvitseville. Noudatetaan Lain asumisoikeusasunnoista /650 säädöksiä Asumisoikeusasuntojen tuotantotarve arvioidaan konsernitasolla kysynnän mukaan Käyttöastetavoite 100 prosenttia Omakustannus- ja käyttöastetavoitteet samat kuin emoyhtiöllä. 167

171 KONSERNIBUDJETTI Siilinjärven kunta Uimala Oy Vapaaaikakeskus Oy Pysäköinti Oy Siilinjärven Kotipolku Oy Asematie 11 Teollisuustie 8 Proseta Oy YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

172 7 INVESTOINTIOSA Investointien jakauma vuonna 2015, tuhansina euroina Tietokoneohjelmistot 136 Maa- ja vesialueet -50 Vesihuoltolaitos Koneet ja kalusto Kuntatekniikka Toimitilat Elinkeinoelämän kehittäminen 200 Liikuntapaikat 190 K U N N A N H A L L I T U S Kunnanhallituksen alaisten investointien merkittävin kohde on Ruoka- ja puhtauspalveluiden hanke, jossa toimintansa aloittavan Vanhan Pappilan palvelukodin valmistuskeittiö aloittaa toimintansa syyskuussa 2015 kunnan omana toimintana. Kunta on sitoutunut kustantamaan keittiön kalustohankinnat. Keittiö valmistaa ateriat hoiva-hoito-vammaispalveluiden asiakkaille, osalle varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä kotipalveluateriat. Uusi valmistuskeittiö tuottaa päivittäin n ateriaa, joista paikanpäällä tarjotaan n. 350 ateriaa ja kaikki muut ateriat kuljetetaan muihin toimipisteisiin hajautettuna kuljetuslaatikoissa (n. 980 ateriaa) ja keskitettynä (n. 400 ateriaa) lämpövaunuissa valmiiksi tarjottimelle jaettuna tai pakkauksissa. Investoinnin myötä nykyinen terveyskeskuksen keittiö muuttuu palvelukeittiöksi syksyllä

173 Hanketavoitteet KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Raakamaan hankinta turvaa asemakaavoituksen palvelukyvyn Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Asemakaavan valmistelun toteutuminen Tietotekniikkapalveluiden palvelukyky vastaa kohtuullisella tasolla käyttäjien vaatimuksia Ruokapalveluiden toiminta keittiöissä vastaa kohtuullisella tasolla toiminnan vaatimuksia Elinkeinoelämän kehittäminen Palvelinten sekä tietoliikennelaitteiden korvaushankinnat Keittiöiden laitehankinnat toteutetaan suunnitellusti Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Vanhan Pappilan palvelukodin keittiön laitteiden ja kaluston hankinta Rakennettavat tontit (kpl) Palvelukyky säilyy ennallaan Toiminta- ja palvelukyky säilyvät ennallaan Elinkeinoelämän kehittämisen kohtuullinen palvelukyky turvataan. Työn alle Rissalan laajennus ja Ranta- Toivalan täydennys. Uusinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Investointimenot Investointitulot Korvausinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Investointimenot Investointitulot Erityisperustelu: Kunnanhallituksella on oikeus käyttää menokohdan määrärahaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja siirtää määrärahaa sille menokohdalle, josta suoritus tapahtuu. 170

174 Kunnanhallitus TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut Netto MAA- JA VESIALUEET Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Kulut Netto OSAKKEET JA OSUUDET Tuotot Kulut 0 Netto ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Tuotot Kulut Netto KUNNANHALLITUS yhteensä Tuotot Kulut Netto Y M P Ä R I S T Ö T E R V E Y S L A U T A K U N T A KONEET JA KALUSTO Kulut Netto YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA Kulut Netto

175 S I V I S T Y S L A U T A K U N T A Hanketavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Koulujen ja päiväkotien kasvu- ja oppimisympäristöjen uudistaminen Uudistetut kasvu- ja oppimisympäristöt. Palvelukyvyn parantaminen ja tehostaminen toimivilla ja laadukkailla kasvu- ja oppimisympäristöillä Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Toteutetut lähiliikuntapaikat Palvelukyvyn parantaminen, virikkeellisemmät asuinympäristöt, vähintään yksi hanke / vuosi SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston, kalusteiden, laitteiden ja pienkoneiden uusiminen Suininlahden koulun opetusvälineiden ja kaluston uudistaminen Hankinnat Suininlahden koulun opetusvälineistön ja kalusteiden uudistaminen aloitettu Kasurilan esikoulun ja koulun viipalerakennuksen kalustaminen ja irtaimiston hankinta Hankinnat Hanke valmis Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston uudistaminen Hankinnat Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston uudistaminen aloitettu Lähiliikuntapaikkojen toteutus, vähintään 1/vuosi Useamman koulun pihalle pienempiä hankintoja Toteutuneet hankkeet Hanke valmis Kuntoratojen valojen uusiminen osana energiansäästöohjelmaa Ahmon kuntoradan valojen uusiminen Toteutunut hanke Hanke valmis Moottorikelkkareitistön virallistaminen Kelkkareitistöjen suunnittelu koko kunnan alueella Toteutunut hanke Reitistösuunnitelmat valmiina Skeittiparkki Skeittiparkin rakentaminen Toteutunut hanke Hanke valmis Haaparinteen (Metsäkoulun) kuntorata Kuntoradan pohjien raivaaminen ja rakentaminen Toteutunut hanke Pohjien raivaus ja rakentaminen tehty Kuilun montun suunnittelu Kuilun montun suunnittelutyö Toteutunut hanke Suunnittelu aloitettu Kulttuuri- ja nuorisotoimen tilojen kunnostaminen Nuorisotalo Semppiksen remontti Toteutunut hanke Hanke valmis 172

176 Uusinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet Korvausinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Laajennusinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Sivistyslautakunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut Netto LIIKUNTAPAIKAT Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Tuotot Kulut Netto SIVISTYSLAUTAKUNTA yhteensä Tuotot Kulut Netto

177 T E K N I N E N L A U T A K U N T A Maa- ja vesialueet Katujen saneeraustöitä jatketaan talousarviovuonna 2015 Mäntyrinteellä ja Vuorelassa. Näiden lisäksi uusina hankkeina käynnistetään Ahmon, Räisälän ja Simpan alueiden katujen ja verkostojen saneeraustyöt. Kirkonmäelle Haarahongantien varteen rakennetaan uusi kevyen liikenteen väylä, joka on esitetty Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Saneerauskohteiden kustannukset ovat yhteensä noin 2 milj., jotka jakautuvat seuraavasti: kadut (sis. maanrakenteet, liikennemerkit, kiveykset ym.) n. 50 %, viemäriverkostot n. 16 %, vesijohtoverkostot n. 9 %, päällystykset n. 15 %, valaistus n. 6 % ja viimeistely- ja vihertyöt n. 4 %. Vuonna 2015 jatketaan myös Panninniemi 3 kaava-alueen rakentamista tavoitteen ollessa, että seuraava vaiheen rakentajat pääsevät tonteilleen kesäkuussa Vuoden 2015 aikana jatketaan myös kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittämistä vesihuollon piiriin määrärahojen puitteissa. Leikkikenttiä tullaan edelleen saneeraamaan kahden kentän vuosivauhdilla. Saneerauksilla pyritään parantamaan kenttien käyttöturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Puistojen ja puistometsien hoitoa jatketaan alennetulla hoitotasolla määrärahojen pienuuden vuoksi. Asutukseen rajautuvien puistometsien raivaamisesta on saatu paljon palautetta ja sitä jatketaan resurssien rajoissa. Vesihuoltolaitos Jynkänniemen jätevedenpuhdistamo on välttävässä käyttökunnossa, puhdistamon puhdistustulokset eivät täyty talviaikaan. Nykyinen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2014 saakka ja uusi ympäristölupa saapui kesällä Laitokselle suunniteltu peruskorjaus piti aloittaa jo vuonna 2015, mutta sitä on siirretty kunnan taloustilanteen vuoksi vuosille Jälkikäsittelylaitoksen suunnittelu on valmistunut ja vanhan osan saneeraussuunnitelma valmistuu vuoden 2014 aikana. Pieniä peruskorjauksia tehdään vuonna toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Jätevedenpuhdistamo vaatii 4-5 milj. euron peruskorjausinvestoinnin. Toisena merkittävänä hankkeena viedään vuosien aikana eteenpäin Varpaniemi- Harjamäki runkovesijohtohanketta. Maaningan kunnan kanssa ei asiassa päästy sopimukseen, mutta Kuopion Veden kanssa yhteinen tahtotila on löytynyt. Hankkeen kustannusarvio on noin 2 milj. euroa. Hanketavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Suurten toimitilakysymysten ratkaiseminen Kasurilan päiväkoti Terveelliset ja turvalliset toimitilat Kunnantalon peruskorjaus Terveelliset ja turvalliset toimitilat Uusien asemakaava-alueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaava-alueiden asukastyytyväisyydestä huolehtiminen Puhtaan veden jakelun turvaaminen Panninniemi Pyöreenlahti Taivallahti Vuosittaiset infrastruktuurin saneeraukset Veden laatu Uudet asemakaava-alueet käyttöönotettavissa Asukastyytyväisyyden paraneminen vanhoilla alueilla Vedentoimitusvarmuus on varmistettu ja häiriötilanteisiin on varauduttu 174

178 TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittari Tavoitetaso MUUT TOIMITILAINVESTOINNIT Muut toimitilainvestoinnit toteutetaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti Suoritetaan työohjelmaan hyväksytyt ja määrärahan saaneet hankkeet suunnitelman mukaan Talousarvion toteutuminen ja budjetissa pysyminen Ei kustannusylityksiä. Suunnitellut ja hyväksytyt hankkeet toteutetaan. SUURET TOIMITILAINVESTOINNIT Kasurilan päiväkodin toimitilat Viipaleratkaisun valmistelu Käyttöönoton valmiusaste Viipale käytössä 2015 MAA- JA VESIRAKENTEET Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Määrärahojen puitteissa Talousarvion toteutuminen ja budjetissa pysyminen Työohjelma toteutetaan suunnitellusti Vanhojen asemakaava-alueiden saneeraukset Määrärahojen puitteissa Talousarvion toteutuminen ja budjetissa pysyminen Työohjelma toteutetaan suunnitellusti VESILAITOS Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen ja puhdistamon saneeraus Ei toimenpiteitä Jätevedenpuhdistamo on saneerattu v mennessä täyttäen uuden ympäristöluvan mukaiset vaatimukset Varpaniemi-Harjamäki runkovesijohto ja vedenottamon saneeraus yhteistyössä Kuopion Veden kanssa Ei toimenpiteitä Puhtaan veden toimitusvarmuuden ja veden laadun parantaminen vuoteen 2020 mennessä Uusinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Korvausinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Laajennusinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot

179 Tekninen lautakunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 RAKENNUKSET MUUT TOIMITILAINVESTOINNIT yhteensä Kulut Netto Hankesuunnitelmien mukaisesti sisäilmakorjauksia Päivärinteen, Siilinlahden ja Vuorelan kouluilla, paloasemalla ja terveyskeskuksessa. Sammutusjärjestelmän teko terveyskeskuksen vuodeosastolle pelastusmääräysten täyttämiseksi. Päiväkotien piha-alueiden leikkivälineiden uusimisia. S u u r e t t o i m i t i l a i n v e s t o i n n i t Kunnantalon peruskorjaus Hankkeen kokonaiskustannusarvio Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä Kerrosala Toteutus m Kulut Netto Kunnantalon peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa suunnitelmakauden ulkopuolella. Valmistelu ja hankesuunnitelman aloitus 2016 sekä pääsuunnittelijan valinta Kasurilan päiväkoti Hankkeen kokonaiskustannusarvio Toteutus Kulut Netto Siirretään Hamulan koulun piha-alueelta 400 m 2 viipalerakennus Kasurilan päiväkodin paikalle. Uudet tilat tulevat esikoulun ja koulun käyttöön. Etelä-Siilinjärven päiväkoti/esikoulu Hankkeen kokonaiskustannusarvio Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä Kerrosala Toteutus Kulut Netto Uusien päiväkotitilojen rakentaminen Etelä-Siilinjärvelle. Oppipojantie Kulut Netto

180 Tekninen lautakunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Koulukeskus / Lukio Tuotot Kulut Netto Toivalan koulu Tuotot Netto Hamulan koulu Tuotot Kulut Netto Siilinlahden koulun viipale Hankkeen kokonaiskustannusarvio Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä Kerrosala Toteutus Kulut Netto Vanhan 4-luokkaisen viipaleen tilalle uudet tilat kuudelle opetustilalle, opettajienhuoneelle ja sosiaalitiloille. Suininlahden koulun liikennejärjestelyt Hankkeen kokonaiskustannusarvio Toteutus 2017 Kulut Netto Suininlahden koulun piha-alueen liikennejärjestelyjen muuttaminen turvallisemmaksi. SUURET TOIMITILAINVESTOINNIT yhteensä Tuotot Kulut Netto RAKENNUKSET yhteensä Tuotot Kulut Netto

181 MAA- JA VESIRAKENTEET Asuntoalueiden kuntatekniikan ja vesihuoltolaitoksen investoinnit Ryhmä Asuntoalue TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS Kadut Ahmo Kestopäällystys Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Ahmo Viem.lait.rak/rakennelmat Jynkänniemi Viem.lait.koneet ja laitteet Viem.lait.koneet ja laitteet Jynkänniemi Kestopäällystys Kasurila Leikkipaikat Kasurila Kadut Keskuskortteli Kestopäällystys Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Keskuskortteli Kadut Kirkonmäki Kestopäällystys Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Kirkonmäki Kadut Leppäkaarre Kestopäällystys Valaistus Viemäriverkosto Leppäkaarre Kadut Metsäkoulu, Pyöreelahti Kestopäällystys Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Metsäkoulu, Pyöreelahti Kadut Mäntyrinne Kestopäällystys Valaistus Vedenjakeluverkosto Vesilait.koneet ja laitteet Viemäriverkosto Mäntyrinne

182 Ryhmä Asuntoalue TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS Kadut Panninniemi Kestopäällystys Valaistus Leikkipaikat Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Viem.lait.koneet ja laitteet Viem.lait.rak/rakennelmat Kevyenliikenteen väylät Panninniemi Kadut Pyylampi Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Pyylampi Kadut Päivärinne 6430 Kestopäällystys Päivärinne Kadut Rissala Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Kestopäällystys Rissala Kadut Räisälä Kestopäällystys Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Räisälä Kadut Siilinpää Kestopäällystys Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Siilinpää Kadut Simonsalo Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Simonsalo

183 Ryhmä Asuntoalue TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS Kadut Simppa Kestopäällystys Valaistus Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Simppa Kadut Viinamäki Kestopäällystys Valaistus Viemäriverkosto Viinamäki Ilman suoraan asuntoalueille kohennettavia investointeja on 2015 yhteensä euroa, vuonna 2016 yhteensä euroa ja viimeisenä suunnitteluvuotena yhteensä euroa. Tekninen lautakunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kadut Tuotot Kulut Netto Uusia katuja rakennetaan Panninniemeen. Vanhoja katuja saneerataan Ahmolla, Räisälässä, Mäntyrinteellä ja Rissalan alueella. Uusia kevyen liikenteen väyliä rakennetaan Simpantiellä ja Haarahongantiellä Kevyenliikenteen väylät Kulut Netto Erillinen kevyenliikenteen väylä toteutetaan Panninniemen uudelle kaava-alueelle. Kestopäällystys Kulut Netto Päällystystöitä suoritetaan Keskuskorttelissa, Panninniemessä, Siilinpäässä, Kirkonmäellä, Mäntyrinteellä, Viinamäessä, Leppäkaarteessa ja Rissalassa. Lisäksi tehdään kunnossapitopintauksia. Valaistus Kulut Netto Valaistusta uusitaan katujen saneeraushankkeiden yhteydessä. Uutta valaistusta rakennetaan Panninniemeen. 180

184 Tekninen lautakunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Katokset ym. rakennukset ja laitteet Kulut Netto Panninniemeen rakennetaan uusi soutuvenepaikka. Lisäksi toteutetaan pieniä liikenneturvallisuushankkeita. Puistot, torit ja muut maarakenteet Kulut Netto Leikkipaikat Kulut Netto Uusi leikkipaikka rakennetaan uudelle Kasurilan pientaloalueelle. Ruisaumantien ja Ingmanintien leikkikentät saneerataan. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kulut Netto Kuntatekniikan suunnitteluhankkeisiin varataan rahaa esim. kaivantosuunnittelua sekä maaperätutkimuksia varten. MAA- JA VESIRAKENTEET yhteensä Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTO yhteensä Kulut Netto VESILAITOS Vedenjakeluverkosto Tuotot Kulut Netto Vesilaitosrakennukset/-rakennelmat Kulut Netto Vesilaitos koneet ja laitteet Kulut Netto VESILAITOS Tuotot Kulut Netto Verkostoja saneerataan Ahmolla, Räisälässä, Mäntyrinteellä, Simpassa ja Rissalan alueella. Uutta verkostoa rakennetaan Panninniemeen. 181

185 Tekninen lautakunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 VIEMÄRILAITOS Viemäriverkosto Tuotot Kulut Netto Viemärilaitosrakennukset/-rakennelmat Kulut Netto Viemärilaitos koneet ja laitteet Kulut Netto VIEMÄRILAITOS Tuotot Kulut Netto Verkostoja saneerataan Ahmolla, Räisälässä, Mäntyrinteellä, Simpassa ja Rissalan alueella. Uutta verkostoa rakennetaan Panninniemeen. Haja-asutusalueella jatketaan vesihuoltolaitoksen toimintaalueen täydennysrakentamista. Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus siirtyy vuodelle 2017, joten pieni investointimääräraha tarvitaan nykyisen laitoksen ylläpidon varmistamiseksi. VESIHUOLTOLAITOS Tuotot Kulut Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA yhteensä Tuotot Kulut Netto

186 S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A Hanketavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2015 Tavoitetaso Hoiva- ja vanhuspalveluissa toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen RAI-järjestelmän käyttöönottoa jatketaan ja laajennetaan RAI-järjestelmä otettu käyttöön Terveydenhuollon Effica Lifecare 1.0-työpöytä. Uusi Laskutus ja Tapaturmatiedot osio otettava käyttöön, vanha laskutus ei enää toimi Lifecare ympäristössä. Lifecare Lääkitys tuo potilasturvallisuutta, kun avopuolen lääkitys ja osasto lääkitys on nähtävissä samalla kertaa. Lifecare 1.0-työpöytä täytyy olla jotta v suunterveydenhuolto voi liittyä earkiston käyttäjäksi. EKG-laitteita 5 kpl Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon Pidetään laitteisto turvallisena ja kunnossa Uusien vuokrattujen toimitilojen käyttöönotto Päivitetään - Efficaan Lifecare 1.0 työpöytä - Uusi Laskutus ja Tapaturmatiedot-osio ja - Uusi Lääkitys-osio Nykyisten sydänfilmilaitteiden tuki päättyy Hankitaan 5 Alueelliseen EKG (=NeaLink) ratkaisuun sopivaa EKG-laitetta. Hankkeen projekti on aloitettu PSSHP vetoisesti 2013 ja jatkuu vuonna 2016 Uusitaan hammashoitoyksikön käytössä oleva hoitoyksikkö Hankitaan Vanhan Pappilan palvelukotiin kalusteet Päivitykset tehty v loppuun mennessä Laitteet hankittu v aikana Potilastiedon arkiston ns. kakkos-vaihe on otettu käyttöön Hoitoyksikön hankinta keväällä 2015 Kalusteet hankittu vuonna 2015 Uusinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Korvausinvestoinnit TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot

187 Sosiaali- ja terveyslautakunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Kulut Netto SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA yht. Kulut Netto K O K O K U N T A yhteensä Tuotot Kulut Netto

188 Asuntoalueiden käyttöönotto Alue koko alue KESKUSTA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja HARJAMÄKI kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 1 1 MÄNTYMÄKI 8 8 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 8 8 omakotiasuntoja PÄIVÄRINNE kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PANNINNIEMI kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja SIMONSALO kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja KASURILA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja HAAPARINNE 1 1 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 1 1 PYÖREÄLAHTI kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja VUORELA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja YHTEENSÄ kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja

189 186

190 187 SIILINJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

191 Kuntaorganisaatio 188

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016 Siilinjärven kunta Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.12.2013 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Kansikuva: Visio Vuorelan rakentamisesta Etelä-Siilinjärven

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014 2015

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014 2015 Siilinjärven kunta Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014 2015 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2012 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 7 1.1 Väestö... 7 1.2 Työttömyys...

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018 Kunnanjohtajan ehdotus

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018 Kunnanjohtajan ehdotus Siilinjärven kunta Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018 Kunnanjohtajan ehdotus Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018 Kunnanjohtajan ehdotus Kansikuva: Pyöreänlahden uusi asuinalue Havainnekuvan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016 Siilinjärven kunta Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanvaltuusto 16.12.2013 1 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Kansikuva: Visio Vuorelan rakentamisesta Etelä-Siilinjärven yleiskaavassa

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013 2014

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013 2014 Siilinjärven kunta Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013 2014 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.1 Väestö... 6 1.2 Työttömyys... 11 1.3 Työpaikat... 12 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvion sitovuustasot ja investointien hankerajat 1319/02.02.00/2014

Talousarvion sitovuustasot ja investointien hankerajat 1319/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 90 18.05.2015 Kunnanvaltuusto 13 08.06.2015 Talousarvion sitovuustasot ja investointien hankerajat 1319/02.02.00/2014 Kh 18.05.2015 90 Valmistelija/lisätiedot: talousjohtaja Pekka Takkinen,

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot