Miksi säteilysuojelu on merkityksellistä? Säteilysuojelun täydennyskoulutusta hammasröntgentoimintaan osallistuville. Sisältö 19.8.

Transkriptio

1 CV ja Sidonnaisuudet Säteilysuojelun täydennyskoulutusta hammasröntgentoimintaan osallistuville Rovaniemi Hll Timo Luostarinen, Naantali Timo Luostarinen s TYHL Hll 1975 Kemiö Terveyskeskushammaslääkäri TYHL röntgenosasto assistentti ja osastonhammaslääkäri PlusTerveys Oy 1985 Oma potilasvastaanotto Hammasröntgendiagnostiikkaa mm Oral Hammaslääkärit Oyj, Helsinki , Kaarinan kaupungin terveyskeskus , Naantalin kaupunki , Tomodent Oy satunnaisia työskentelyjaksoja - Soredex Asiantuntijahammaslääkäri OptiXray Oy (tällä hetkellä edelleen satunnaista konsultointia) Sisältö Miksi säteilysuojelu on merkityksellistä? Terveysriski Uusi säteilylaki, mikä muuttuu? Toiminnan laadunvarmistus: Itsearviointi. soveliaat itsearviointikohteet, kliinisen kuvanlaadun analyysi, miksi, miten, analysointi. Yhteenveto Lainsäädännön muutokset lisäävät lähivuosina paperityötä Potilaan, henkilöstö ja väestön suojelu tarpeettomalta altistumiselta säteilylle pienentää terveysriskejä Laadunvalvonnan tarkoitus on parantaa diagnostiikan osuvuutta ja ylläpitää toiminnan korkeaa laatua Laadunvalvontatestit: kuvantamislaitteet, kuvatyöasemat, oheislaitteet. Ionisoiva säteily aiheuttaa mahdollisen terveysriskin tutkittavalle, henkilöstölle ja väestölle Miksi säteilysuojelu on merkityksellistä? Hammasröntgentutkimuksista syntyvä säteilyaltistus on vähäistä ja yksilölle aiheutuva riski on pieni Tutkimusten määrä on suuri, ja sen vuoksi väestötasolla riskiä ei tule vähätellä KKTT-tutkimusten säteilyaltistus on perinteisiä menetelmiä suurempi Väestön ja henkilöstön säteilyaltistus hammasröntgentoiminnasta voidaan lähes täysin estää asianmukaisin toimin Toimitilojen, laitteiden ja toiminnan asianmukainen suunnittelu estävät altistuksen Potilaat altistetaan tarkoituksella säteilylle Potilaan suojaus toteutuu parhaiten tutkimusten oikeutusharkinnan, tutkimusten optimoinnin ja tutkimusten asianmukaisen toteutuksen avulla Epäonnistumiset toteutuksessa eivät ainoastaan aiheuta turhaa säteilyaltistusta, vaan voivat myös estää oikeaan diagnoosiin pääsyn 1

2 Terveysvaikutusten syyt ja seuraukset Ionisoiva säteily aiheuttaa suoraan tai epäsuorasti vaurioita solun DNA:lle Solu voi kuolla vaurion seurauksena (apoptoosi) Muutamat solukuolemat eivät aiheuta näkyvää haittaa Runsaat solukuolemat näkyvät kudosreaktioina Hyvin runsaat solukuolemat voivat aiheuttaa säteilylle altistuneen eliön kuoleman Solut voivat menettää jakautumiskykynsä Vauriot voivat korjautua onnistuneesti Ei haittavaikutuksia Epäonnistunut korjaus Jättää jälkeensä DNA-vaurion, josta seuraa solun perimään muutoksia, jotka voivat myöhemmin johtaa syöpään tai perinnöllisiin muutoksiin Säteilyn aiheuttamia vaurioita solussa Yksittäisen DNA-säikeen katkeaminen DNA-kaksoiskierteen katkeaminen Emäsvauriot Muita kemiallisia vaurioita Happiradikaalien muodostumien Voivat aiheuttaa välillisesti DNA-vaurioita DNA-vaurion seuraukset Solu pyrkii korjaamaan DNA-vaurioita Onnistunut korjaus ei johda haittoihin Apoptoosi, ohjelmoitu solukuolema Vähäiset solukuolemat eivät aiheuta näkyvää haittaa Runsaat solukuolemat näkyvät kudosreaktioina, deterministisinä vaikutuksina Mutaatio Epäonnistuneen korjauksen seurausta Mahdolliset haittavaikutukset viiveellä Elävänä säilyvään soluun syntyy mutaatio, jonka seurauksena voi syntyä syöpä tai perinnöllinen haitta Vaikutusten luokittelu Deterministiset vaikutukset Kudosvauriot, jotka johtuvat solukuolemista tai solun jakautumiskyvyn estymisestä Säteilypalovamma Säteilysairaus Stokastiset vaikutukset Solun perimän muutokset Syöpä Perinnölliset vaikutukset Kynnysarvo Kudosvaurio edellyttää tiettyä raja-arvoa suurempaa säteilyannosta Pienilläkin annoksilla aiheutuu solukuolemia, ne vain eivät näy, koska elimistö kokonaisuudessaan toimii Kynnysarvon ylityksen jälkeen vaurio on varma, solukuolemia on niin runsaasti, että se vaikuttaa kohde-elimen toimintaan Vaurion vakavuus lisääntyy suhteessa annokseen Satunnaisilla muutoksilla ei ole kynnysarvoa, vaan vaurio voi syntyä pienellä tai suurella annoksella Kynnysarvoa ei ole, mutta haitan todennäköisyys kasvaa annoksen lisääntyessä Haitan ilmeneminen on joka tapauksessa harvinaista Haitan aste ei riipu annoksen suuruudesta 2

3 Satunnaisten vaikutusten ja kudosreaktioiden riippuvuus annoksesta Haitta-aste Terveysvaikutukset hammasröntgentutkimuksista Vaikutukset vain stokastisia, satunnaisia Hammasröntgentutkimusten säteilyannokset merkittävästi pienempiä, kuin mitä tarvitaan deterministen vaikutusten aikaansaamiseen Satunnaiset vaikutukset ovat harvinaisia Yksittäisen potilaan syöpää ei pääsääntöisesti voi yhdistää mihinkään yksittäiseen säteilyaltistukseen (röntgentutkimukseen) Väestötasolla lisääntynyt säteilyaltistus lisää sairastavuutta Annos Riskin suuruus Hammasröntgentutkimusten riskit Kasvaimet Kasvaimen kehittymiseen kuluu paljon aikaa, jopa 20 vuotta Muista syistä, kuin säteilystä, aiheutuvia syöpiä moninkertaisesti Syöpäriskin suuruus Laskennallisen riskiarvion mukaan kaikista röntgentutkimuksista aiheutuu vuosittain runsaat sata syöpäkuolemaa Suomessa Se vastaa noin yhtä prosenttia kuolemaan johtavista syövistä Hammasröntgentutkimukset ja syöpä Hammasröntgentutkimusten aiheuttamat yksilölliset säteilyriskit ovat sädeannosten pienuuden vuoksi vähäisiä, mutta tutkimusten suuren määrän vuoksi väestötasolla merkityksellisiä Laskennallisesti hammasröntgentutkimuksista aiheutuu vuosittain 0,5 1 kuolemaan johtavaa syöpää Wendla Paile KKTT-tutkimuksissa säteilyannokset ovat tavanomaisia hammasröntgentutkimuksia suurempia Hyödyn ja riskin keskinäinen suhde pitää arvioida tapauskohtaisesti Röntgentutkimukselle pitää olla kelvollinen indikaatio 3

4 Lapset ja raskaana olevat Nuorten riskit vanhoja suuremmat Runsaammin jakaantuvia soluja Pidempi oletettu jäljellä oleva elinikä Ron Mueck Leukojen alueen elimet Erityisen herkkiä elimiä Sylkirauhaset Kilpirauhanen Kuvaustekniikka ja säteilyaltistus Eri elinten alttius haittavaikutuksille erilainen Kilpirauhasen suojaus Hammasröntgentutkimuksissa alavartaloon ei kohdisteta säteilyä Huomioi silti pään asento, varsinkin yläleukaa kuvattaessa Sironneen säteilyn määrä vähäistä Raskauden aikaiset säteilyriskit Suurten säteilyannosten vaikutukset kehittyvään sikiöön Altistuksen määrä! Raskaudenaikaiset säteilyn aiheuttamat riskit kestävät koko raskauden ajan ja riippuvat raskauden vaiheesta, sekä absorboituneesta annoksesta Riskit ovat merkittävimmät organogeneesin ja aikaisen sikiökauden aikana, alentuen raskauden keskikolmanneksella ja ovat vähäisimmät raskauden viimeisellä kolmanneksella Suurin riski Pienem pi riski Pienin 4

5 Sikiövaurioiden synnystä Pienehköt säteilyannokset eivät lisää epämuodostumien määrää. Jos sikiö altistuu herkässä vaiheessa suurelle äkilliselle säteilyannokselle, saattaa lapsesta tulla pienipäinen, pienikokoinen ja henkisesti jälkeenjäänyt. Muita kehityshäiriöitä on havaittu vasta erittäin suurten (usean Grayn) annosten jälkeen. Sikiö voi saada tällaisia säteilyannoksia, jos äidille annetaan sädehoitoa raskauden aikana. Säteilyaltistus hyvin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin raskaus on edes tiedossa, saattaa aiheuttaa varhaisen keskenmenon. Jos raskaus kuitenkin jatkuu, syntyvä lapsi on kaiken todennäköisyyden mukaan terve. Sikiövaurioita Epämuodostumia eläinkokeissa Ihmisillä todettu keskushermostovaurioita ja pienipäisyyttä Materiaali Japanista ja mm. sädehoitoa saaneiden tai alavatsan laajoihin röntgentutkimusiin joutuneiden äitien lapsilta Annokset joilla näitä syntyy, ovat suuria Tiettyjen vaikutusten kynnysarvo 100 mgy Osin vähintään 500 mgy Raskaudenkin aikana on vältettävä turhaa altistusta säteilylle Sikiön altistuminen säteilylle lisää syntyvän lapsen riskiä sairastua syöpään. Tämä on selkeä syy välttää turhaa altistusta säteilylle. Oikein tehtynä hammasröntgentutkimuksissa ei alavartaloon kohdistu primaarisäteilyä ja tutkittavasta kohteesta peräisin oleva sironnut säteily on määrältään murto-osa, tuskin mitattavissa oleva alavartalon alueella 5

6 Säteilyn aiheuttamat geneettiset muutokset jälkeläisissä Mutaatiot ja niiden ilmeneminen Koe-eläimillä on osoitettu säteily aiheuttavan muutoksia perimässä Ihmisellä ei ole voitu osoittaa säteilyn aiheuttamia perimän muutoksia Ei edes Japanissa ydinräjähdyksestä selviytyneiden jälkeläisissä Ihmisessä haitallisten geneettisten muutosten ilmeneminen mahdollisesti estyy sukusolu- ja alkiovaiheessa voimakkaan valinnan vuoksi Riskin suuruusluokka tuntematon Suomalaisen keskimääräinen vuotuinen säteilyannos Sädeannoksia hammasröntgentutkimuksista Suomalaisen keskimääräinen vuotuinen säteilyannos on 3,2 millisievertiä. Röntgendiagnostiikasta suomalaisille aiheutuvan keskimääräisen efektiivisen annoksen on arvioitu olevan noin 0,5 msv vuodessa. Siitä aiheutuva suomalaisten kollektiivinen efektiivinen annos on noin mansv vuodessa. Säteilyannoksen lähteet Kunnat joissa työpaikkojen radonmittaus on pakollista Ohjeen ST 12.1 mukaan työpaikkojen radonpitoisuus tulee selvittää niillä alueilla, joissa pientaloissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia ylittää arvon 400 Bq/m³. Taulukossa alla listattu tällaiset kunnat aakkosjärjestyksessä. 6

7 Annosvertailua maailmalta Suomalaisten eri lähteistä vuosittain saamat efektiiviset annokset sekä UNSCEAR 2008:n ilmoittamat vastaavat arvot maailmassa keskimäärin Suomi (msv) Maailma/UNSCEAR 2008 (msv) Sisäilman radon 1,63 1,26 Luonnon radioaktiivisuus kehossa 0,32 0,29 Ulkoinen säteily maaperästä ja rakennusmateriaaleista 0,45 0,48 Kosminen säteily avaruudesta 0,33 0,39 Lääketieteelliset röntgentutkimukset 0,45 0,62 Lääketieteelliset radioisotooppitutkimukset 0,03 0,031 Ydinasekokeet ja Tšernobyllaskeuma 0,02 0,01 Yhteensä 3,23 3,08 Päivitetty Annoksia röntgentutkimuksista Annosten suhde taustasäteilyyn: Yksi keuhkojen röntgenkuvaus aiheuttaa samansuuruisen säteilyannoksen kuin pääkaupunkiseudulla pientalossa asuva saa huoneilman radonista 2-3 viikon aikana. Intraoraalikuva Yhden intraoraalihammasröntgenkuvan annos on yhden tutkimuksen mukaan 0,001 0,005 msv. STUKin julkaisussa Säteilyn käyttö hammaskuvan annokseksi sanotaan 0,007 msv. Annos vastaa alle päivän taustasäteilyä tai 2 tunnin lentoa 10 km korkeudessa Panoraamakuva Panoraamakuvauslaitteissa efektiivinen annos vaihtelee 0,005 msv ja 0,015 msv välillä Gijbelsin mukaan. STUKin taulukossa efektiivinen annos on 0,004 msv Panoraamakuva Panoraamakuvasta saatava efektiivinen annos jää alle 2 vuorokauden maanpinnan tasolla taustasäteilystä saatuun annokseen. Sädeannoksista KKTT-kuvauksissa Samalla laitteella eri kokoisten kuvakenttien annoksia 7

8 Sädeannoksista KKTT-kuvauksissa Eri laitteilla annokset poikkeavat toisistaan huomattavasti Annosrajat Potilas Eri tutkimuksille STUK on asettanut vertailutasot, joita ei pidä ylittää Henkilöstö Säteilytyö Säteilytyöntekijät jaetaan ryhmiin A ja B Jos altistus tai mahdollinen altistus jää väestön annosrajan alle, työ ei ole säteilytyötä Väestö Annosrajat säteilyasetuksessa Vertailutasot ja toteutuneet altistukset Intraoraalikuvauksen ESD annoksen vertailutaso on alkaen 2,5 mgy (aikaisempi raja 5 mgy) Nykyaikaisilla laitteilla annos on suunnilleen 0,5 1 mgy Vaihtelua on kuitenkin runsaasti Samallakin vastaanotolla saattaa olla suuria eroja eri hoitohuoneiden laitteissa Panoraamakuvauksessa DAP 120 mgy*cm 2 Toteutuvat annokset lähempänä vertailutasoja, kuin intraoraalikuvauksissa KKTT-laitteille vertailutasot on asetettu Potilaan suojaus Potilaan suojauksen välineet Oikeutusharkinta Optimointi Suojaimet 8

9 Röntgentutkimuksen oikeutus Kuvaukselle tulee aina olla kelvollinen indikaatio Jos tutkimuksella saadaan oletettavasti diagnoosin tekoa tai hoidon toteutusta varten tarpeellista tietoa tutkimus on perusteltu Potilaan suojaus Tutkimuksen oikeutusharkinta Edellyttääkö diagnoosin teko röntgentutkimusta Onko muita menetelmiä käytettävissä Valitse tehtävään sopiva kuvausmenetelmä Tutkimuksen optimointi ALARA Säteilytettävän alueen rajaus Intraoraalikuvauksessa suorakaiteen muotoinen kaihdin Panoraamakuvauksessa lapsirajaus silloin kun sellainen on käytettävissä ja tutkittava alue on pieni Aikuisilla mahdollisuuksien mukaan osakuvat (jos tutkittava alue on rajattu) Kallokuvissa kilpirauhasen suojaus, tehtävään tutkimukseen sopiva kuva-ala Potilassuojainten käyttö silloin, kun niistä ei ole haittaa Nuorten tutkimusten oikeutus Oikeutusarvioinnissa pitää käyttää erityistä huolellisuutta lasten ja nuorten osalla Tarpeellisen röntgentutkimuksen laiminlyönti on myös riski Oikeutusharkinta Röntgentutkimukselle pitää olla indikaatio Kliininen tutkimus ja anamneesi Selvitä mahdolliset aikaisemmat kuvat Kun esitietojen ja kliinisen tutkimuksen tueksi tarvitaan röntgentutkimus, pohdi soveliain tutkimustapa Optimointi Rajaa tutkittava alue sopivaksi Intraoraalikuvauksessa käytä suorakaiteen muotoista suuntausputkea Panoraamatomografiatutkimuksissa lapsirajaus aina kun sen kuva-ala on riittävän suuri. Osakuvat nje Sovita säteilyannos kuvailmaisimelle ja tutkimukselle soveliaaksi Esim. täyttökuvassa pieni annos riittää. Suojaimet Kilpirauhasen suojaus esimerkiksi sivukuvissa, intraoraalikuvauksessa kilpirauhassuojain Panoraamakuvauksessa kaulurin hyöty on kyseenalainen Lyijyessun käytön hyötyä ei ole osoitettu tutkimuksilla Raskaus ei ole kontraindikaatio muuten aiheelliselle hammasröntgentutkimukselle 9

10 Potilaan suojaus Radiation exposure to foetus and breasts from dental X-ray examinations: effect of lead shields Anna Kelaranta Marja Ekholm Paula Toroi Mika Kortesniemi Henkilökunnan suojaus Henkilökunnan suojaus Erillinen ohjaushuone Liikuteltava suojaseinä Etäisyys kuvattavasta yli 2 metriä Ei primaarikeilan suunnassa Potilasta on voitava tarkkailla kuvauksen aikana Uusi säteilylaki, mikä muuttuu? Uusi säteilylaki perustuu EU-direktiiviin 2013/59/EURATOM Uuden lain oli tarkoitus tulla voimaan Uusi säteilylaki on vielä eduskuntakäsittelyssä 10

11 STUK säteilyturvallisuuspäivät keväällä 2018 Paljon uutta, vanhaa, lainattua ja vähän sinistä? Kaikki muuttuu ja mikään ei pysy ennallaan, eikä mikään oikeasti muutu? Vähän muuttuu? STUKin säteilyturvallisuuspäivät toukokuuta 2018 Jyväskylä Tarkoitus lienee ollut antaa täsmällistä tietoa toteutuvasta uudistuksesta Säteilylaki on edelleen eduskuntakäsittelyssä, eikä tullut voimaan , kuten alun perin oli tarkoitus, siksi tiedot eivät ole vielä 100% varmoja Kovin paljon ei varmaan enää muutu STUK Laki uudistuu Sen myötä uusitaan säteilyn käyttöä säätelevät asetukset STUKin ohjeistus Valtioneuvoston asetus ja STM asetus vielä luonnosasteella STUKin määräykset myös työn alla Edelleen valvova viranomainen STUK myöntää hakemuksesta turvallisuuslupia STUK omaksuu uusia toimintatapoja Valvontaa kohdistetaan enemmän suuren riskin toimintaan Toiminnanharjoittajien vastuuta korostetaan Aikaisemmat ST-ohjeet korvataan STUKin määräyksillä Määräykset ovat velvoittavia (sitä kyllä olivat ohjeetkin) STUK pyrkii olemaan myös keskusteleva osapuoli Muutoksia toimintaorganisaatiossa Säteilyturvallisuusvastaava (STV) Nimikkeitä muutetaan ja tulee uusia toimijoita Vastaavan johtajan nimike muuttuu säteilyturvallisuusvastaavaksi Säteilyturvallisuusasiantuntija on kokonaan uusi toimija Organisaatioselvitys muuttuu johtamisjärjestelmäksi Turvallisuuslupahakemukseen tulee liittää turvallisuusarvio Kliininen auditointi ja toiminnan itsearviointi säilyvät Uutena toimintana tulee mukaan sisäinen kliininen auditointi (STM:n asetuksella määrättävä) Entinen vastaava johtaja Turvallisuusluvassa nimetty henkilö ja tehtävät kirjattu mukaan johtamisjärjestelmässä STM:n asetuksella tarkempi kelpoisuussäännöstö Tavanomaiseen hammasröntgentoimintaan pätevyysvaatimus on hammaslääkäri, lääkäri tai sairaalafyysikko Aikaisemmin vastaavana johtajana toiminut voi jatkaa tehtävässään uuden lain voimaantullessa 11

12 Säteilyturvallisuusasiantuntija Säteilyasetusluonnos Säteilyturvallisuusasiantuntija (STA) (uusi henkilöstöryhmä) Terveydenhuollossa sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan asiantuntija Sairaalafyysikko (suojattu ammattinimike) STM:n asetuksella annetaan tarkemmat säännöt 17 Säteilyturvallisuusasiantuntijan käyttäminen Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että säteilyturvallisuusasiantuntija on: 1) säteilytoiminnassa tiiviisti mukana, jos 16 :ssä tarkoitettu työperäisen tai väestön altistuksen luokka on 1 tai 2 (KKTT).; 2) säteilytoiminnassa käytettävissä, kun työperäisen tai väestön altistuksen luokka on 3 (tavanomainen hammasröntgentoiminta). Säteilyturvallisuusasiantuntijaa on käytettävä lisäksi: 1) uutta säteilytoimintaa aloitettaessa; 2) säteilytoimintaa muutettaessa siten, että työperäisen tai väestön altistuksen luokka voi muuttua; 3) jos työntekijöiden tai väestön säteilysuojelussa havaitaan ongelmia; 4) lopetettaessa säteilytoimintaa, jossa käsitellään radioaktiivisia aineita, kun on kyse 18 :n 12 ja 13 kohdassa tarkoitetusta asiasta. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, säteilyturvallisuusasiantuntijaa on käytettävä ainakin, jos 18 :ssä tarkoitetussa asiassa tarvitaan neuvoja: 1) hammasröntgenkuvauksessa, jossa käytetään panoraamatomografialaitetta, kefalostaattia tai hammasröntgenlaitetta, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle; 2) hammasröntgenlaitteella tehtävässä eläinröntgentutkimuksessa; 3) suojatun röntgenlaitteen käytössä teollisuudessa; 4) turvallisuuslupaa edellyttävässä ilmailun harjoittamisessa. Säteilyasetusluonnos 18 Säteilyturvallisuusasiantuntijan käytön osa-alueet Säteilyturvallisuusasiantuntijaa on 17 :ssä säädetyllä tavalla käytettävä ainakin: 1) säteilytoiminnan oikeutuksen osoittamisessa; 2) työperäisen altistuksen ja väestön altistuksen arvioinnissa ja rajoittamisessa; 3) annosrajoitusten asettamisessa ja käytössä säteilysuojelun optimoimiseksi; 4) varautumisessa säteilyturvallisuuspoikkeamiin ja niitä koskevien suunnitelmien laadinnassa; 5) säteilytoiminnan turvallisuusarvion laadinnassa; 6) turvajärjestelysuunnitelman laadinnassa; 7) säteilytoimintaa koskevien laadunvarmistusohjelmien laadinnassa; 8) työntekijöiden säteilyturvallisuusohjeiden laadinnassa; Johtamisjärjestelmä Aikaisemmin organisaatioselvitys 29. Säteilytoiminnan johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmän sisältö Turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa toiminnanharjoittajalla on oltava kirjallinen säteilytoiminnan johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmässä on oltava säteilyturvallisuusvastaavan nimi, syntymäaika ja yhteystiedot sekä, ottaen huomioon säteilytoiminnan luonne ja laajuus sekä olosuhteet toiminnan harjoittamispaikalla, riittävät tiedot: 1) 33, 37 ja 38 :n mukaisten vaatimusten todentamiseksi henkilöiden pätevyydestä, koulutuksesta ja perehdytyksestä; 2) säteilyturvallisuuden ja turvajärjestelyjen kannalta merkittävistä tehtävistä, vastuunjaosta ja tiedonkulusta; 3) toimista 12 :ssä tarkoitetun hyvän turvallisuuskulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi; 4) säteilyturvallisuusasiantuntijan ja lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan käytön järjestämisestä; 5) muista hallinnollisista ja organisatorisista järjestelyistä säteilyturvallisuuden varmistamiseksi ja turvajärjestelyjen toteuttamiseksi. Säteilyturvakeskus antaa tarkemmat määräykset johtamisjärjestelmässä esitettävistä tiedoista. 12

13 Henkilöstön pätevyys ja koulutus Työntekijöiden koulutus ja perehdytys Ammattitaitoa ylläpitävä täydennyskoulutus 12 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen Tässä laissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisesta vastuussa olevan organisaation johdon on huolehdittava siitä, että organisaation toiminnassa ylläpidetään ja kehitetään hyvää turvallisuuskulttuuria ja kaikilla tasoilla työskentelevät henkilöt, tehtäviensä mukaan: 1) ovat tietoisia toimintaan ja suojelutoimiin liittyvistä säteilyriskeistä sekä ymmärtävät niiden turvallisuusmerkityksen; 2) noudattavat turvallisia toimintatapoja; 3) osallistuvat turvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Lisäksi organisaation johdon on huolehdittava, että turvallisuusjohtamisessa yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen turvallisuuden hallitsemiseksi. Säteilyturvakeskus antaa kansainvälisiin suosituksiin perustuen tarkemmat määräykset hyvän turvallisuuskulttuurin ylläpitämisestä ja edistämisestä sekä turvallisuusjohtamisesta. Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa toiminnanharjoittajan on tehtävä säteilytoiminnan turvallisuusarvio, jossa: Turvallisuusarvio 1) tunnistetaan, miten toiminnasta voi aiheutua säteilyaltistusta ottaen huomioon mahdolliset säteilyturvallisuuspoikkeamat; 2) arvioidaan toiminnasta aiheutuva työperäisen, väestön ja lääketieteellisen altistuksen suuruus sekä potentiaalisen altistuksen todennäköisyys ja suuruus; 3) esitetään toimet säteilyturvallisuuden varmistamiseksi ja säteilysuojelun optimoimiseksi; 4) esitetään toimet tunnistettujen säteilyturvallisuuspoikkeamien ennaltaehkäisemiseksi sekä niihin varautumiseksi; 5) esitetään säteilytoimintoja koskevat luokitukset. Turvallisuusarvio on laadittava kirjallisesti ja se on pidettävä ajan tasalla. Säteilyturvakeskus vahvistaa turvallisuusarvion osana turvallisuusluvan myöntämistä tai erikseen. Säteilyturvakeskus antaa tarkemmat määräykset turvallisuusarvion sisällöstä ja laatimisesta. Toiminnasta johtuva säteilyaltistus Tunnistetaan, miten toiminnasta voi aiheutua säteilyaltistusta ottaen huomioon mahdolliset säteilyturvallisuuspoikkeamat; Arvio säteilyaltistuksen määrästä Arvioidaan toiminnasta aiheutuva Työperäisen altistuksen suuruus Siihen vaikuttaa kuvausmäärät, tilojen suojaus ym Asiallisesti hoidetut tilaratkaisut suojaavat henkilöstön altistukselta kokonaan Väestön altistuksen suuruus Asiallisesti hoidetut tilaratkaisut suojaavat väestön altistukselta kokonaan Lääketieteellisen altistuksen suuruus Kuvantamistavat, kuvausmäärät ym. Potentiaalisen altistuksen todennäköisyys ja suuruus Laiterikko, väärän potilaan kuvantaminen, epäonnistuneen tutkimuksen aiheuttama uusintakuvaus ym. Säteilyturvallisuuspoikkeama 13

14 Turvallisuuden varmistusmenetelmät Säteilyturvallisuuspoikkeama (aiemmin poikkeava tapahtuma) Esitetään toimet säteilyturvallisuuden varmistamiseksi ja säteilysuojelun optimoimiseksi Asianmukainen oikeutusharkinta Laitteiden toimintakunnon ylläpito ja varmistus Potilasliikenteen suunnittelu; estetään väärän potilaan kuvaus Tutkimusten optimointi Tulosten tallennus jne. Varautuminen säteilyturvallisuuspoikkeamiin Ennalta tunnistetut säteilyturvallisuuspoikkeamien riskit Esitetään toimet tunnistettujen säteilyturvallisuuspoikkeamien ennaltaehkäisemiseksi sekä niihin varautumiseksi Väärän potilaan kuvaus Valvonta-alueella asiattomia henkilöitä Uusintakuvaus teknisen tai operaattorivirheen vuoksi Säteilyasetusluonnos; 16 Säteilytoimintaa koskevat luokitukset Säteilylain 27 :ssä tarkoitetut säteilytoimintaa koskevat luokitukset on tehtävä erikseen työperäiselle altistukselle, väestön altistukselle ja lääketieteelliselle altistukselle. Luokitusta varten on tarkasteltava normaalista toiminnasta aiheutuvaa säteilyaltistusta sekä säteilyturvallisuuspoikkeamista aiheutuvaa potentiaalista altistusta. Lisäksi on tehtävä säteilylähteisiin perustuva luokitus avolähteille laboratorioissa, radioaktiivisten aineiden päästöille, umpilähteille ja läjityksenä loppusijoitettaville jätteille. Säteilyaltistuksen ja säteilylähteen luokka voi olla 1, 2 tai 3. Luokka 1 vastaa suurinta ja luokka 3 pienintä säteilyaltistusta, säteilylähteen aktiivisuutta tai jätteen massaa. Jos jotain luokituksen perusteena olevaa säteilyaltistusta tai säteilylähdettä ei ole kyseisessä toiminnassa, säteilyaltistuksen tai säteilylähteen luokka on E. Säteilyaltistusten ja säteilylähteiden luokituksista säädetään liitteessä 4. Toiminnan luokittelu ryhmiin 1, 2, 3 Toiminnan vaativuuden / riskien mukaan Tavanomainen hammasröntgentoiminta ryhmää 3, KKTT ryhmää 2. Säteilytoimintoja koskevat luokitukset Mihin luokkaan toiminta kuuluu Luokat 3, 2, 1 Luokitukset on esitettävä turvallisuusarviossa. Säteilyturvakeskus vahvistaa säteilytoimintaa koskevat luokitukset osana turvallisuusluvan myöntämistä. Hammasröntgentoiminta 3 (intraoraalikuvantaminen, panoraamakuvaukset, kallokuvat) tai 2 (KKTT-tutkimukset)?? Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset säteilytoimintaa koskevista luokituksista. 14

15 30. Laadunvarmistus Laadunvarmistus Laadunvarmistusohjelma Toiminnan laadunvarmistus Tekninen laadunvarmistus Testit Laadunvarmistusvelvoite on ollut jo aiemmin Sisältöön ehkä täsmennyksiä Teknisen laadunvarmistukset aikatauluihin muutoksia (STUKin määräykset) Toiminnanharjoittajan on asetettava laatutavoitteet turvallisuuslupaa edellyttävälle toiminnalle sekä määriteltävä ja toteutettava järjestelmälliset toimenpiteet, joiden avulla voidaan varmistua laatutavoitteiden toteutumisesta (laadunvarmistus) sekä laissa säädettyjen vaatimusten täyttymisestä. Toiminnanharjoittajan on laadittava laadunvarmistuksen toteuttamista varten laadunvarmistusohjelma. Ohjelmassa on esitettävä laadunvarmistustoimenpiteet, niiden suorittaminen, suoritusvälit, toimenpiderajat, toimenpiteet toimenpiderajojen ylittyessä ja ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamista koskevat vastuut. Lisäksi ohjelmassa on oltava säteilylähteiden ja -laitteiden sekä muiden turvallisuuteen vaikuttavien laitteiden, ohjelmistojen ja oheisvälineiden teknisen testauksen ja tarkistamisen toteuttamista koskevat ohjeet. Laadunvarmistuksen tulokset on dokumentoitava. Laadunvarmistusohjelmaa on arvioitava säännöllisesti ja sitä on tarvittaessa muutettava. Säteilyturvakeskus antaa tarkemmat määräykset laadunvarmistustoimenpiteistä ja niiden suoritusväleistä ja ohjeista sekä tulosten dokumentoinnista. Sisäinen auditointi Toimitaan samoin kuin ulkoisessa kliinisessä auditoinissa, mutta auditointi tehdään omin voimin Auditointien määrää lisääntyy Toiminnan itsearviointi Teknisen laadunvalvonnan mittaukset Aikatauluihin muutoksia STUKin määräyksillä 15

16 Säteilytyö Ennallaan Työntekijöiden luokittelu Luokat A ja B Hammashoitohenkilöstö ei periaatteessa altistu väestöä enempää Jos toimitaan asianmukaisesti Oikeutus (täsmennyksiä) Optimointi Yksilönsuoja 5. Oikeutusperiaate 6. Optimointiperiaate Ollakseen oikeutettua säteilyn käytöstä saatavan hyödyn on oltava suurempi, kuin siitä mahdollisesti aiheutuva haitta Kolme tasoa Taso 1 Säteilyn lääketieteellinen käyttö on oikeutettua, mutta oikeutus tulee vielä arvioida seuraavilla kriteereillä Taso 2 Tietyllä indikaatiolla tietty tutkimus, toimenpide tai hoito on oikeutettu (yleinen oikeutus) Lähteenä mm. lähettämissuositukset ja seulonnan oikeutusarviointi Eri menetelmien oikeutusta harkittaessa pitää huomioida mahdolliset muut vaihtoehtoiset menetelmät Taso 3 Yksilökohtainen oikeutusarviointi Soveliaan tutkimusmenetelmän valinta kyseessä olevan potilaan kliinisen ongelman tutkimiseen ALARA Säteilysuojelun optimoimiseksi työperäinen altistus ja väestön altistus ionisoivalle säteilylle on pidettävä niin vähäisenä kuin se käytännöllisin toimenpitein on mahdollista Lääketieteellinen altistus on rajoitettava välttämättömään tarkoitetun tutkimus- tai hoitotuloksen saavuttamiseksi tai toimenpiteen suorittamiseksi (optimointiperiaate) 16

17 Yksilönsuojaperiaate Yksilön säteilyannos ei saa olla annosrajaa tai altistuksen raja-arvoa suurempi Toiminnan laadunvarmistus Toiminnan laadunvarmistus Laadunvarmistusohjelma Organisaatiokuvaus Henkilöstön pätevyysvaatimukset Tehtävienjako Toimintaohjeet Tutkimusten oikeutusarviointi Optimoinnin perusteet Laiteluettelo Laitteiden käyttöohjeet Teknisen laadunvalvonnan laitekohtaiset ohjeet Laadunvalvonnan testien tulosten dokumentointi Kliininen auditointi vaativuusluokka II toiminnassa Itsearviointi soveliaat itsearviointikohteet, kliinisen kuvanlaadun analyysi, miksi, miten, analysointi. Laadunvarmistusohjelman laatiminen on toiminnanharjoittajan velvollisuus Säteilylaki STM:n asetus 2000/423 ST-ohje 3.1 Laadunvarmistuksen kustannukset ja tuotot Laadunvarmistus ei ole ilmaista Aika: laadunvarmistusta ei tehdä siinä sivussa, vaan sen toteuttamiseen on osoitettava aika, henkilöstö ja tarpeellinen välineistö Henkilöstökulut tai ostopalvelu Testivälineet pieni osa kustannuksia Laadunvarmistus tuottaa Sujuva työskentely Virheet vähenevät Mitä tarkastellaan Organisaatio Toimintaohjeet Tutkimusten suorittamiseksi tarvittavat ohjeet Tutkimustietojen kirjaaminen ja raportointi STUKille pyydettäessä Potilasannosten määrittäminen ja vertailu STUKin asettamiin vertailutasoihin Kliinisen potilaskuvan arviointi Itsearviointi Kliinisen auditointi Tekniset laitteet Lihavoidut otsikot on mainittu ST-ohjeessa

18 Laadunvarmistusohjelman muoto Kirjallinen ohjelma (suunnitelma, työohjeet ym.) ja dokumentoidut mittaustulokset Laatu- tai toimintakäsikirja (laajuuden voi pitkälle päättää itse) Laitekohtaiset mittaustulokset Suunnitelma voi olla paperille tulostettu tai sähköinen Osa sisällöstä on syytä tulostaa käyttöpaikoille (käyttöohjeet, laitekohtaiset kuvausarvot ym.) Laadunvarmistusohjelma on dynaaminen asiakirja, johon pitää tarvittaessa tehdä muutoksia toiminataolosuhteiden muuttuessa, määräysten muuttuessa tai kun käytettävissä on uutta tietoa Laadunvarmistus Toiminnan laadunvarmistus Toiminnan laadunvarmistus Tekninen laadunvarmistus Organisaatio ja toiminta Organisaatio ja toiminta Kolmiosainen rakenne Dokumentointi Työohjeet Itsearviointi Kliininen auditointi Vastuut Itsearviointi Kliininen auditointi Vastuut Vastaanottotarkastus Vertailutasojen määrittely Vakioisuusmittaukset Laitekohtaiset normit suorituskyvystä Laitevalmistajan työohjeet testien suorittamiseksi Laitekohtaiset mittauspöytäkirjat, joissa suunnitellut aikavälit ja nimetyt vastuuhenkilöt Kuvanlaatu Hallinnollinen rakenne Kuvanlaatu Hallinnollinen rakenne Määrävälein ST 3.1 Laitevalmistajan ohje ensisijainen Lähetekäytäntö Työntekijöiden pätevyys Lähetekäytäntö Työntekijöiden pätevyys Kun on syytä epäillä toiminnan häiriintyneen ST 1.10 Laitevalmistajan ohjeen puuttuessa STUKin ohjeisto Diagnostinen laatu Toimintaohjeet Merkittävien korjausten jälkeen Terveydenhuollon röntgenlaitteiden laadunvalvontaopas Diagnostinen laatu Toimintaohjeet Laitekohtaiset vastuut Hammasröntgentoiminnan laadunvalvonta ja kuvaushuoneen säteilysuojaus Laitekohtaiset vastuut Koulutus ja koulutusrekisteri Koulutus ja koulutusrekisteri Tekninen laadunvarmistus Kolmiosainen rakenne Dokumentointi Työohjeet Vastaanottotarkastus Vertailutasojen määrittely Vakioisuusmittaukset Laitekohtaiset normit suorituskyvystä Laitevalmistajan työohjeet testien suorittamiseksi Laitekohtaiset mittauspöytäkirjat, joissa suunnitellut aikavälit ja nimetyt vastuuhenkilöt Vastaanottotarkastuksen voi tehdä Laitteen asiakirjat Testikuvat ja mittaustulokset Vastaanottotarkastuksen yhteydessä Määrävälein ST 3.1 Laitevalmistajan ohje ensisijainen Toiminnanharjoittaja tai hänen edustajansa Valmistajan tai myyjän antama sertifikaatti Testikappaleen kuvat (viivapiirto ja matalakontrastikohteet. Suoritusarvot ja mittaukset Kun on syytä epäillä toiminnan häiriintyneen ST 1.1 Laitevalmistajan ohjeen puuttuessa STUKin ohjeisto Laitteen myyjä/asentaja Käyttöohjeet Kuvausarvot ja niiden tuottamat säteilyannokset Merkittävien korjausten jälkeen Terveydenhuollon röntgenlaitteiden laadunvalvontaopas Ulkopuolinen yrittäjä Ohjeet laadunvarmistuksen testeistä Hammasröntgentoiminnan laadunvalvonta ja kuvaushuoneen säteilysuojaus 18

19 Henkilöstön pätevyys Toiminnan laadunvarmistus lyhyesti Henkilöstön pätevyys Ohjeistus Itsearviointi Kliininen auditointi Säteilylle altistavan toimenpiteen suorittaminen Hammasröntgenkuvauksia voi suorittaa: Lääkäri tai hammaslääkäri Röntgenhoitaja itsenäisesti lähetteen mukaan Ammatillisen koulutuksen saanut hammashoitaja tai suuhygienisti hammaslääkärin ohjeiden mukaan KKTT-kuvauksia voi suorittaa Radiologian erikoishammaslääkäri tai radiologian erikoislääkäri Röntgenhoitaja Erillisen tentin suorittanut lääkäri tai hammaslääkäri Erillisen tutkinnon suorittanut hammashoitaja tai suuhygienisti Henkilöstön pätevyys Toimenpidevastuu ja tutkimuksen tulkinta Hammasröntgentutkimus Radiologian erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri Hammaslääkäri tai lääkäri KKTT-tutkimus Radiologian erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri Erillisen tutkinnon suorittanut lääkäri tai hammaslääkäri Muut säteilyn käyttöön liittyvät tutkimukset ja hoidot Mm. radiologian erikoislääkäri Ohjeistus Laitteiden ja muun tarpeiston käyttöohjeet tulee olla saatavilla Käyttöpaikalla tulee olla tavanomaisimpien toimenpiteiden ohjeet saatavilla Kuvauslaitteiden parametrit: kuvausjännite, kuvausvirta, valotusaika Työohjeet esimerkiksi kuvalevyjen pakkaukseen, teknisen laadunvalvonnan toimenpiteisiin jne. Itsearviointikohteet Itsearviointi ja kliininen auditointi Täydennyskoulutus Koulutustarpeiden arviointi ja toteutus Lähetekäytäntö Oikeutus ja optimointi Tutkimusten suorittaminen Kuvanlaatuanalyysi vuosittain Lausunnot ja niiden laatu Tutkimustulosten vaikuttavuushoitoon Miten tutkimustulokset on huomioitu hoidon toteutuksessa, vaikuttavuus Muut tarpeelliset kohteet Henkilöstön oikeus on kertoa toiminnan harjoittajalle havaitsemistaan poikkeavista tapahtumista, laatupoikkeamista Näiden pohjalta voidaan suunnitella seurantakohteita, joita seuraamalla toiminnan laatua voidaan parantaa Itsearvioinnin havainnot pitää huomioida toiminnan kehittämisessä 19

20 Lähetekäytäntö Lähetteestä täytyy ilmetä tutkimuksen tavoite Vaikka tekisi itse tutkimuksen, kertomukseen pitäisi kirjata tutkimuksen tavoite (tutkimusindikaatio) Tarkastelukohde itsearvioinnissa: miten hyvin toteutuu lähetteiden kuvaustehtäviin vastaaminen ja vaikuttaako hoitoon Oikeutus ja optimointi Tarkastellaan lähetteistä tutkimuksen määräämisen oikeutusta Optimoinnin tarkastelussa kiinnitetään huomiota valitun tutkimustavan soveltuvuuteen ongelmanratkaisuun Tutkimusten suorittaminen Otettujen kuvien välitön arviointi ja tarvittaessa uusinta Järjestelmällinen seuranta kuva-analyysin avulla Kliinisen potilaskuvan laadun arviointi vuosittain Kerätään tietyn aikavälin tutkimukset ja analysoidaan niistä mm.: Valotus Kattaako kuva tutkittavan alueen Onko kuvausprojektio hyväksyttävä Kuvavirheet (tekniset häiriöt) Onko kuva kliinisesti käyttökelpoinen Uusintakuvan käyttökelpoisuus Jne. Yksittäisellä, vain intraoraalikuvia ottavalla vastaanotolla ainut ST-3.1 ohjeen mukaisesti vaadittava tehtävä!?! Lausunnot ja niiden laatu Vastaako lausunto lähetteen kysymyksenasetteluun? Onko muut mahdolliset löydökset havainnoitu 20

21 Tutkimustulosten vaikuttavuus hoitoon Onko kaikki löydökset, diagnoosit huomioitu hoidon toteutuksessa? Muut tarpeelliset kohteet Toiminnan yhteydessä havaitut mahdolliset kehittämiskohteet Esim. kuvanlaadun muutokset ohjelmistopäivitysten tai ohjelmistojen vaihtumisen yhteydessä Kliininen auditointi Pakollista vaativuusluokan 2 ja 3 toiminnassa, kuten KKTT-kuvauksia tekevässä yksikössä, on edellä olevan lisäksi tehtävä viiden vuoden välein ulkopuolisen, toiinnanharjoittajasta riippumattoman asiantuntijan suorittama kliininen auditointi Kohteet ovat samoja, kuin toiminnan itsearvioinnissa Ulkopuolinen arvioitsija on asiantuntija, ja tunnesiteet oman yksikön tekemisiin puuttuvat, jolloin silmiä ei ummisteta havaituista puutteista Toisaalta ulkopuolisen arvioitsijan tulisi myös huomata toiminnan positiiviset ominaisuudet Kliinisen potilaskuvan arviointi Kliinisen potilaskuvan laadun arviointi Päivittäinen kuvanlaadun seuranta Kliinisen kuvan laadun arviointi on säännöllisesti ja järjestelmällisesti tehtävää potilaskuvien laadun arviointia Tavanomaisen hammasröntgenkuvien tulkinnan yhteydessä tehtävä kuvanlaadun arviointi ei ole varsinaista kliinisen potilaskuvan arviointia ST-ohjeen 3.1 mukaan kliinisen potilaskuvan arviointi on tehtävä vuosittain Dokumentoidusti käydään läpi tietyllä aikavälillä otetut potilaskuvat ja verrataan niitä yleisesti hyväksyttyihin hyvän kuvan kriteereihin Arviointiin valikoituvat kuvat arvioidaan järjestelmällisesti ennalta suunniteltujen ominaisuuksien osalta ja tulokset kirjataan Lisäksi potilaista otettujen kuvien laatua tarkkaillaan jatkuvasti silmämääräisesti välittömästi tutkimuksen jälkeen Tällaisella seurannalla voidaan estää jatkuvat liian suuret sädeannokset Vakavat kuvanlaadun ongelmat tulee huomioida siten, että kuvantamista ei tule jatkaa ennen kuin syy on selvitetty ja poistettu Laitteen käyttökielto korjaukseen saakka vakavissa toimintahäiriöissä Jokapäiväisessä työssä huomioita ei kuitenkaan kirjata rutiininomaisesti muistiin, eikä toisaalta arviointikriteereitä ole ennalta määritelty Nämä yksittäiset kuvatarkastelut eivät ole vertailukelpoisia keskenään eivätkä näin ollen täytä kliinisen potilaskuvan laaduntarkkailulle annettua tavoitetta Havaitut säteilyturvallisuuspoikkeamien syyt pyrittävä korjaamaan välittömästi 21

22 ei saatu BW-kuvia! Kipua Kliinisen kuvanlaadun arviointi vs. hukkakuvaanalyysi Aiemmin on puhuttu hukkakuva-analyysista European guidelines on radiation protection in dental radiology: Kelvottomia kuvia ei saisi olla yli 10 % Kliinisen kuvanlaadun analyysissa käydään järjestelmällisesti läpi ennalta sovittuna ajanjaksona otetut kuvat Kuvissa voi olla onnistuneita, osittain puutteellisia ja diagnostiikkaan kelpaamattomia kuvia Kliinisen potilaskuvan laadun arviointi (st-ohje 3.1) Kliininen kuvan laadun tavoite asetetaan siten, että tutkittavalle aiheutuva säteilyaltistus on mahdollisimman pieni Tavoitteena on silti varmistaa, että kuvien laatu on tutkimuksiin riittävä Tarvittava laatu vaihtelee anatomisen kuvauskohteen ja tutkimusindikaation mukaan. On tärkeää varmistua siitä, että röntgentutkimuslaitteiden tutkimuskohdekohtaiset ohjelmat (eli kohdeohjelmat) toimivat asianmukaisesti ja että käytettävät tutkimusmenetelmät on optimoitu. Lisäksi on varmistuttava, ettei kuvainformaatio heikkene kuvan arkistoinnin tai kuvan siirron seurauksena. Ajoitus Kliinisen kuvan laadun arviointia on tehtävä säännöllisesti ja dokumentoidusti vähintään kerran vuodessa. Jos kuvanlaatu huononee diagnoosia haittaavalla tavalla, on mahdollinen virhelähde paikallistettava käymällä tarvittaessa läpi koko kuvausketju. Tällöin voi olla tarpeen tehdä mm. vakioisuusmittauksia ja verrata testikuvia alkumittausten yhteydessä otettuihin vertailukuviin. Tarvittaessa laitteisto huolletaan tai korjataan tai kuvaajille järjestetään tarvittaessa tarpeellista koulutusta 22

23 Mistä löytyvät arviointikriteerit? Raportissa Radiation Protection 136, European guidelines on radiation protection in dental radiology - The safe use of radiographs in dental practice annetaan suosituksia intraoraali-, bitewing-, panoraama- ja kefalometriakuvien kuvanlaadulle. Lasten hammaskuvausten kuvaussuosituksia ja kuvaustekniikkaa käsitellään lisäksi julkaisussa STUK tiedottaa 1/2008, Lasten röntgentutkimuskriteerit. Hyvän panoraamatomografiatutkimuksen kriteereitä Hampaat kuvautuvat terävinä (ovat tarkasti kuvautuvassa kerroksessa); välihammasalueilla on kuvausprojektiosta johtuvaa päällekkäin kuvautumista Pään asento on oikea, kun hampaissa/leuoissa ei ole leventymää/kaventumaa eikä potilaan pää ole kallistunut taakse- tai eteenpäin (oikein asetellussa kuvassa vieno hymy ) Kieli kontaktissa suulakeen, jolloin yläleuan hampaiden juurten kärkien alueelle ei tule ilmatilan aiheuttamaa varjoa, palamista Kuvakenttä rajataan kilpirauhastason yläpuolelle Jos mahdollista, panoraamalaitteella valitaan lapsiohjelma. Pienten lasten panoraamakuvauksessa valitaan hammaspanoraamaohjelma. STUK TIEDOTTAA 1/2008 Lasten röntgentutkimuskriteerit Kefalometrisen kuvan kriteerejä Potilaan pää on Frankfort-tasossa (luisen korvakäytävän aukon ylimmän pisteen ja orbitan alareunan alimman pisteen yhdistävä taso on vaakasuorassa). Takahampaat ovat purtuina yhteen. Korvatapit sekä leukakulmat kuvautuvat kallolateraalikuvassa lähes päällekkäin symmetrisellä potilaalla (mahdollinen pieni ero johtuu keskisagittaalitason ja eri puolten välisestä erosta). Kasvojen ja leuanalusen pehmytkudokset ovat nähtävissä kallolateraalikuvassa. Kefalometrisissä kuvauksissa suurennoskerroin pidetään vakiona (1,1). Pään keskisagittaalitasossa, esimerkiksi nenätuessa, tulee olla millimetriasteikko, josta suurennoskerroin voidaan laskea. Kliinisen kuvanlaadun arviointikohteet; Intraoraalikuvat Kuvaaja ja kuvaushuone Kuvaustapa / periapikaali tai BW Horisontaalinen suuntaus Vertikaalinen suuntaus Kuva leikkautuu (Osa kuvailmaisimesta jää valottumatta) Kohde kuvan ulkopuolella Ylivalotus Alivalotus Sensorivirhe Väärä kohde Liikeartefakta Kuvan kohina Kuvan liiallinen terävöitys Muu (sanallinen selitys) Kelpaako kuva diagnostiikan perusteeksi STUK TIEDOTTAA 1/2008 Lasten röntgentutkimuskriteerit 23

24 Kliininen kuvanlaatu; Panoraamakuvat Kuvaaja ja kuvaushuone Onko yläleuan etualue tarkkaan kuvautuvassa kerroksessa Onko alaleuan etualue tarkkaan kuvautuvassa kerroksessa Kuvan käytettävyys. Liikeartefaktat. Kuvavirheet. Onko kuvassa havaittavissa vaaleita juovia tai valkoisia pilkkuja tai muuta epämääräistä tai mustia pilkkuja Terävöityksen määrä. Arvioi rajapintojen näkyvyyttä mm. metallirakenteiden lähellä Kuvan rakeisuus. Arvioi kohinan määrää. Kuvan tummuusjakautuma Vertikaalinen suuntaus. Arvioi hampaiden mahdollinen lyhentyminen tai pidentyminen kuvassa Horisontaalinen suuntaus. Arvioi mm approksimaalivälien kuvautumista. Päällekkäin kuvautuminen ei ole toivottavaa. Tutkimuskohde Kuvan tyyppi Hoitohuone / hammaslääkäri Onko asettelu symmetrinen Onko pään kallistus oikea Onko kieli suulakea vasten Ylivalotus Alivalotus Sensorivirhe Liikeartefakta Kuvan kohina Kuvan liiallinen terävöitys Muu (sanallinen selitys) Kelpaako kuva diagnostiikan perusteeksi 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Esimerkkigraafi Tiedon keruu Liikeartefaktaa Koruja tai irtoproteeseja haittaamassa kuvan tulkintaa Lähettäjä Kaularangan ja niskan varjo Kuvan käyttökelpoisuus Kielen ja suulaen välinen ilmatila Pään kallistus Vasen sivualue Oikea sivualue TT Excel-taulukko Riittävä määrä arvioitavia kuvia Jos kuvia on tarpeeksi riittää todennäköisesti arviointikohteisiin arvioksi kaksiportainen asteikko (1 = kuva on arviointikohteen suhteen kelvollinen, 0=arvioitava kohde ei täytä hyvän kuvan vaatimuksia) Arviointikohteen keskiarvo kertoo kuvan laadusta. Mitä lähempänä se on arvoa 1, sen kelvollisempi. Alaleuan keskiviiva Yläleuan keskiviiva Asettelu, alaetualue kerroksessa Asettelu, yläetualue kerroksessa 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 24

25 Analysointi Jos arviointiasteikko on 0 ja1, tarvitaan riittävä määrä kuvia Asteikolla arviointikohteella arvio 1 on kelvollinen ja 0 epäkelpo Arviointikohteen keskiarvo kuvaa onnistumista Mitä lähempänä ollaan arvoa 1, sen parempi Yksittäisten kuvien osalta voidaan myös laskea keskiarvo eri arviointikohteista Kuvan laatu saa tällöin jonkin arvon Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Tavallisimpia intraoraalikuvaukseen liittyviä virheitä lienevät projektiovirheet ja kohteen leikkautuminen Panoraamakuvauksessa asetteluvirheitäkin tavanomaisempaa on kielen ja suulaen välisen ilmatilan varjo

26 Tämä kuva marraskuu Fisteli 23, 24 kohdalla. Kuvan laatu!!!! 5 Tekninen laadunvarmistus Tekninen laadunvarmistus mmasröntgentutkimuksissa Laitekohtainen kirjallinen suunnitelma Laadunvalvontatestit Ajoitus Tulosten kirjaus Mihin pyritään? Laitteet toimivat tarkoitetulla tavalla Toimintatavat yleisesti hyväksyttyjen normien ja oppien mukaiset Laitteiden hankintaa ennen selvitetään niiden suorituskyky Vastaanottotarkastuksessa selvitetään laitteiden todellinen suorituskyky Seuranta ja ylläpito, jolla toimintakuntoa ja toimintatapoja valvotaan ja säilytetään hyväksyttävä taso Teknisen laadunvarmistuksen osat Kolmiosainen rakenne Vastaanottotarkastus Vertailutasojen määrittely Vakioisuusmittaukset (laadunvalvonta) Laitekohtaiset mittaukset Työohjeet ja aikataulut Vastuuhenkilöt määriteltävä Dokumentointi 26

27 Laadunvalvontatestit Tekninen laadunvarmistus Laiteasiantuntijan testit (jälleenmyyjä tai valmistaja) Nämä testit edellyttävät osittain teknisiä apuvälineitä tai erityistä teknistä osaamista Käyttäjän testit Käyttäjän testit ovat yksinkertaisia suorittaa, eivätkä edellytä monimutkaisia apuvälineitä Laitteiden yleisten vaatimusten täyttyminen Hankintaperusteissa pitää etukäteen varmistaa, että omat ja yleiset vaatimukset täyttyvät Intraoraaliröntgenlaitteet, putki ja kuvailmaisin yhdessä ja erikseen Panoraamatomografia- ja kefalostaattilaittet KKTT-laitteet Katseluympäristö Näyttölaitteet ATK Vertailuarvojen määritys Vertailuarvot ja niissä tapahtuvien poikkeamien toimenpiderajojen asetus Ohjeet toimenpiderajoille? Valmistaja? STUKin ohjeet / määräykset Vakioisuusmittausten suoritus Toimenpiderajojen ylitys Kohteet Laitekohtaiset mittaukset Röntgenlaitteet Kuvailmaisimet Pienlaitteet Katselulaitteet Kuvantamisohjelmat Parametrit Rajapinnat sairauskertomukseen Ongelmakohtina eri valmistajan kuvauslaitteet toisen valmistajan katseluohjelmassa Miksi mitataan? Mitä mitataan? Mikä vaikutus eri tarkastelukohteilla on kuvanlaatuun ja potilaan sädeannoksiin? Miten mitataan? Kuinka usein mitataan? Laadunvarmistusohjelmassa kaikille laitteille ohjeet ja nimetyt vastuuhenkilöt Laiteluettelo Laitekohtaiset ohjeet Kirjaus laitekohtaisesti Kirjaukset säilytetään laitteen koko käyttöiän ajan Mittaukset Testikuvat 27

28 Dokumentointi Vastaanottotarkastuksen testikuvat ja mittaukset talletetaan Testikuvat säilytetään kunkin laitteen koko käyttöajan Vakioisuusmittaukset, korjaukset ja huollot ym. kirjataan Vertailuarvojen määritys Vertailuarvojen määrittely ja niissä tapahtuvien poikkeamien toimenpiderajojen asetus Intraoraaliröntgenlaitteet Panoraamatomografialaittet KKTT-laitteet Katseluympäristö Näyttölaitteet ATK Intraoraaliröntgenlaitteet Kuvausjännite Valotusajat Säteilytuotto Kokonaissuodatus 1,5 mm tai 2,5 mm Al Ihon ja fokuksen välinen etäisyys Sädekeilan halkaisijan koko iholla suuntausputken suulla ei saa ylittää 60 mm Sädekeilan suuntaus Tukivarsien asetusten pysyvyys Valotuskatkaisijan toiminta Varoitusvalot ja summeri ST-ohje 3.1 Potilasannoksen määrittely ST-3.1 ohjeen mukaan annos tulee määritellä n. 3 vuoden välein STUKin vertailutaso ilmaistaan ihoannoksena, joka ei saa ylittää 2,5 mgy ST-Ohjeen 3.1 mukaan STUK testipaketti riittää Onko se riittävä uuden laitteen asennuksen yhteydessä? Kannattaa vaatia laitemyyjää asennuksen yhteydessä mittaamaan sädetuotto ja sovittamaan se käytettävälle kuvailmaisimelle ihanteelliseksi Vuosittain tulee varmistua, ettei annos ole muuttunut Miten varmistua asiasta luotettavasti ilman annoksen mittausta? Sopivan annoksen määrittely kotikonstein Pitää olla kuvailmaisimelle sopiva Koekuvia testikappaleesta Mittaus ja sovitus kuvailmaisimelle sopivaksi Voi vaihdella tutkimustehtävän mukaan digitaalisilla kuvailmaisimilla 28

29 Annosten mittaus Säteilymittari Esim. Unfors Putki Minray asetukset 0,06 s 70 kv Mitattu kv 69,6 kv Aika 0,062 s ESD (entrance surface dose) 0,435 mgy Alle 10% STUKin vertailutasosta joka on 2,5 mgy Sittemmin käytin 60 Kv ja 0,8 s Annos lienee ollut aika sama 29

30 STUKin valvontamittauksista vv Hammasröntgentoimintaa harjoitti vuonna 2016 noin toiminnanharjoittajaa. Hammasröntgenkuvauksista aiheutuvaa potilasaltistusta mitattiin postitse lähetettävillä testipaketeilla intraoraaliröntgenlaitteelta. Keskimääräinen annos oli 1,2 mgy. Annos tarkoittaa posken pinnan annosta (ESD) hammasta kuvattaessa. Vertailutaso 2,5 mgy ylittyi 32 kuvauslaitteella. Hammastutkimusten vertailutasot päivitettiin 2014, mikä aiheutti aiempia vuosia enemmän ylityksiä. Hammasröntgenlaitteet (tavanomaisessa hammasröntgentoiminnassa käytetyt) intraoraaliröntgenlaitteet Panoraamaröntgenlaitteet 651 Mekaaniset testikohteet Säteilyilmaisim et Käyttökytkimet Sädekeilan koko ja suuntaus Sädetuotto Tukivarret ja niiden stabiilisuus Merkkivalo Sähkökytkin Sädekeilan halkaisija iholla Pinta-annos Kiinnitys (Seinään tai muuhun tukeen) Summeri Ohjauspaneeli SID Toistettavuus Intraoraaliröntgenlaite Laukaisupainike Sädekeilan ja suuntausputken suuntaus kv Intraoraaliröntgenlaite Suodatus 1,5 mm Al < 70 kv 2,5 mm Al >70 kv ma Aika Mekaaniset testikohteet Tukivarret; potilasasettelun luotettavuus Nivelten pitää liikkua käsin ohjaamalla, mutta jäädä sen jälkeen paikoilleen Kiinnitys; putoamisriski ja siitä johtuva tapaturmariski Silmämääräinen arvio liikuteltaessa Kipsilevyseinissä kannattaa tarkastella huolellisesti 30

31 Säteilyilmaisimet Varoittavat säteilytyksestä Summeri Varoitusvalo Laitteen varoitusvalo Ilmaisee säteilytyksen Kuvaushuoneen varoitusvalo (jos asennettuna) Laitteen ollessa kytkettynä käyttövalmiiksi ulkopuolisten ei pitäisi tulla kuvaushuoneeseen Käyttökytkimet Kokeillaan eri kytkimien toiminta Reagoitava kertapainalluksella Laukaisupainikkeen kontaktihäiriöt voivat johtaa keskeytyneeseen valotukseen, jolloin potilaan sädeannos jää pieneksi, mutta syntyvä kuva voi olla käyttökelvoton Sädekeila Fokus-iho-etäisyys Keskitys Keilan koko Tarkkuus (korkeakontrastikohteiden näkyvyys) 31

32 Fokus-iho-etäisyys Käyttäjän testit röntgenputkelle Röntgenputken suojakoteloon on merkitty fokuksen paikka Mitataan siitä etäisyys suuntausputken kärkeen Yli 60 kv laitteissa 20 cm Alle 60 kv, mutta yli 50 kv laitteissa 10 cm Ei varmaan muutu laitteen käyttöaikana! IEC-normin mukainen testikappaleen kuvauksella selvitetään Sädekeilan halkaisija iholla Suuntausputken ja sädekeilan keskitys Röntgenputken fokuksen kunto (mittaa kylläkin koko ketjun paikkaerotuskykyä) Mitataan IEC-testikappaleella Testikuva, josta mitataan keilan halkaisija ja keskitys Korkeakontrastikohteiden näkyvyydestä voi osin päätellä putken fokuksen kuntoa Jos paikkaerotuskyky huonontuu, yksi syy voi olla putken fokuksen vioittuminen Muita syitä mm. kuvailmaisimen rikkoutuminen, kuvanlukijan asetusten muutokset jne. Kuvataan ainakin kolmessa eri asennossa Sädekeilan halkaisija ja keskitys 32

33 Mittaukset ja tarkastelukohteet Mitataan eri kuvista keilan reunan etäisyys keskikohdan merkistä Keilan halkaisija saa olla maksimissaan 60 mm Testikappaleen keskipisteen merkistä keilan reunaan etäisyys ~30 mm Sädetuotto; miksi mitataan? Varmistuttava käytettävistä annoksista (vertailutasoa pienemmillä annoksilla saa kelvollisia kuvia) Pidettävä huoli, etteivät annostasot nouse Jos sädeannokset vaihtelevat, kuvanlaatu vaihtelee Filmikuvantamisessa ali- tai ylivalotuksia Digitaalisessa kuvantamisessa liian pienen annoksen seurauksena kuviin tulee kohinaa (rakeisuutta) Diagnostiikka voi jäädä puutteelliseksi Liian suuri annos voi johtaa puhki palamiseen Kohinaa vähän nätti kuva Potilas altistuu turhalle säteilylle Sädetuotto Mittavälineenä säteilymittari tai STUKin testipaketti Omat laitteet? Huoltomies Ulkopuolinen testaaja Annos ESD kv ma Aika Toistettavuus Mittauskohteet, pinta-annos ESD; absorboitunut annos iholla Hammaskuvauksessa vertailutaso 2,5 mgy Säteilymittarilla tai STUKin testipaketilla Toistettavuus: Toistettaessa kuvaus viisi kertaa peräkkäin säätöarvoja välillä poikkeuttaen säteilytuoton vaihtelukertoimen on oltava pienempi kuin 10 %. Uudessa lainsäädännössä vaatimukset muuttuvat hiukan Mittauskohteet; kv Mitattu röntgenputken kuvausjännite saa poiketa enintään 10 % nimellisarvosta. Röntgenputken jännitteen vaihtelukertoimen*) on oltava pienempi kuin 5 %. Kannettavan intraoraaliröntgenlaitteen jännite saa olla enintään 75 kv. 33

34 Mittauskohteet; valotusaika Mitattu kuvausaika saa poiketa asetetusta arvosta enintään 20 %, kun asetettu aika on suurempi kuin 100 ms. Mitatun kuvausajan vaihtelukertoimen*) on oltava pienempi kuin 10 %. Panoraamatomografialaite Panoraamatomografialaittet Kuvausjännite Kuvausvirta Valotusajat Keilan kohdistus Paikannusvalojen kohdistus Liikkeiden tasaisuus ja kuvautuvan kerroksen paikka Kuvien paikkaerotuskyky Valotuskatkaisijan toiminta Varoitusvalot ja summeri Panoraamakuvauslaite Mekaaniset testikohteet Säteilyilmaisimet Käyttökytkimet Sädekeila Sädetuotto Kuvailmaisin Turvallisuustestit Röntgenlaitteen mekaaniset toiminnot ja hätäkytkimet 12 kk Säteilyn ilmaisimet ja varoitusvalot 12 kk Toimintatestit Testikappaleen kuvaus ja säteilykeilan koon tarkistus 6 kk Panoraamatomografialaitteen liikkeen tasaisuus 6 kk Kuvailmaisimen kunto 6 kk Kuvan tasaisuus 12 kk Potilasannosten määrittäminen 3 vuoden välein, välivuosina varmistus, että säilynyt ennallaan Panoraamatomografialaite Mekaaniset testikohteet Telineen stabiilisuus Kiinnitys seinään tai lattiaan Merkkivalo Summeri Käyttökytkimet Sähkökytkin Ohjauspaneeli Sädekeilan koko ja suuntaus Sädeviuhkan rajaus ja suuntaus Sädetuotto DAP Toistettavuus Säteilyilmaisimet Kuvailmaisimen toiminta Paikkaerotuskyky Matalakontrastikohteiden erottuminen Mekaaniset testikohteet Teline Liikkeiden tasaisuus Asemointivalot Asetteluvalojen suuntaus Laukaisu-painike kv Kentän tasaisuus Liikkeiden tasaisuus ma Aika 34

35 Säteilyilmaisimet Summeri Varoitusvalo Käyttökytkimet Laukaisupainike Kontaktihäiriöt johtavat valotuksen keskeytymiseen Laukaisun keskeytyksen pitää lopettaa valotus Virtakatkaisin Lukko (jos sellainen on) Sädekeila Suuntaus Kentän koko Liikkeiden tasaisuus Tasainen liike 35

36 Suuntausvalot Valot palavat tarvittaessa Valojen suuntaus tarkistetaan testikappaleen kuvalla Testikappale kuvautuu tarkkana ja symmetrisenä IEC-normin mukainen testikappale Testikappale Kiinnike panoraamalaitteeseen ja kefalostaattiin Käytetään sekä intraoraaliröntgenlaitteiden kanssa, että panoraamatomografialaitteiden kanssa 36

37 Sädetuotto Annos DAP kv ma Aika Toistettavuus STUKin vertailutasot Hampaiston ja leuan panoraamatomgrafia DAP: 0,12 Gy*cm2 vertailutasolla tarkoitetaan etukäteen määriteltyä röntgentutkimuksen säteilyannostasoa tai isotooppitutkimuksen aktiivisuustasoa, jonka ei oleteta ylittyvän normaalikokoiselle potilaalle hyvän käytännön mukaan tehdyssä toimenpiteessä Kuvailmaisin Paikkaerotuskyky ja kontrastierotuskyky 37

38 Muutama esimerkki häiriöistä 38

39 Kefalostaatti Rajaus Valotetun alueen rajat pitäisi olla näkyvissä Sädetuotto ESD: laitekohtaisia eroja ( µgy) kv Aika Toistettavuus 39

40 KKTT-laitteet Kuvausjännite Kuvausvirta Valotusajat Keilan kohdistus Paikannusvalojen kohdistus Liikkeiden tasaisuus Kuvien paikkaerotuskyky ja mittatarkkuus Kentän tasaisuus Valotuskatkaisijan toiminta Varoitusvalot ja summeri Mm. Kuvailmaisimet intraoraalikuvauksessa Kennot, kuvalevyt ja kuvalevyn lukijat Kuvailmaisimet Kuvalevyt ja kuvalevyn lukijat Kuvalevy Levyn mekaaninen rakenne Levyn kiderakenne Laserlukija Mekaaniset häiriöt Jäännöskuva Sähköiset häiriöt Kennot CCD CMOS TFT Fyysiset ja sähköiset häiriöt Tarkastelukohteet Kuvalevyissä naarmut, roskat ja tahrat Kennoissa virhepikselit / rakenteellinen kohina Kuvan tasaisuus Kuvan tarkkuus Kuvan matalakontrastikohteet 40

41 Kuvalevyt ja kuvalevynlukija Levyjen eheys Naarmut ja tahrat Paikkaerotuskyky ja kontrastierotuskyky Röntgenputki sijoitetaan etäälle kuvalevystä Aseta lyhin mahdollinen valotusaika Valota levy Lue kuvalevy Tarkastele saatua kuvaa 41

42 Muutama pölyhiukkanen ei ole levyn hylkäämisperuste Käytönaikainen jatkuva seuranta! 42

43 Tällaisia levyjä ei pitäisi olla käytössä! Sensorit, kuvalevyt ja skannerit Seuraavat testit soveltuvat sensorien (CCD- ja CMOS-kennot), sekä kuvalevy-kuvanlukijayhdistelmän testaamiseen Kuvalevyjen ja kuvalevynlukijan yhteydessä paikkaerotuskykyä ja kontrastierotuskykyä kuvaavat ominaisuudet kertovat yhdistelmän kokonaissuorituskyvystä Mahdollisten puutteiden aiheuttaja voi olla siten kumpi tahansa (todennäköisemmin skanneri) Kuvan tasaisuus Kuvan tummuus tulee olla samanlainen niin keskellä kuin reunoillakin Ilman kohdetta valotetussa kuvassa ei pitäisi olla kovin runsasta rakeisuutta, kohinaa Paikkaerotuskyky ja kontrastierotuskyky Testillä mitataan sekä kuvalevyjärjestelmän (levyt ja lukija) että kennojen suorituskykyä Välineet Sama IEC testikappale, jolla tarkistetaan röntgenputken toimintaa 43

44 Paikkaerotuskyky Käytä röntgenputken keskityksen ja keilan koon tarkastelua varten otettua kuvaa IEC-testikappaleesta Paikkaerotuskyky Avaa kuva 1:1 (pikseli pikseliltä, 100% koossa..) Viivapiirtokohteesta etsi tarkin erottuva viivasto 8.0 lp/mm, 6.3 lp/mm, 5.0 lp/mm, 3.1 lp/mm Vertaa tulosta vastaanottotarkastuksessa otettuun kuvaan Jos tulos on huonompi, syy pitää selvittää Merkitse tulos mittauspöytäkirjaan Kontrastierotuskyky u Kontrastierotuskyky Tarkastele samaa testikuvaa edelleen Laske näkemäsi matalakontrastikohteet Kaikkien neljän tulisi näkyä Vertaa tulosta vastaanottotarkastuksessa otettuun kuvaan Jos tulos on huonompi, syy pitäisi selvittää Merkitse tulos mittauspöytäkirjaan Kennon kuvassa tummia pilkkuja; kalibrointi? Lisääntynyt kohina 44

45 Kuvalevynlukija Mekaaniset häiriöt Jäännöskuva Kuvalevynlukijat Mekaaniset häiriöt Kuvalevyä liikuttava mekanismi voi liikkua nykien Kuvaan voi tulla raidoitusta Kuvalevynlukijat Jäännöskuva Kuvanluennassa kaikki varaus ei poistu kuvalevystä, vaan lukijalaiteessa on lamppu, joka kuvanluennan jälkeen valottaa kuvalevyn ja poistaa siitä jäännösviritykset Jos jäännöskuva erasointi on puutteellinen, saattaa aikaisemmasta kuvasta jäädä haamuvarjoja seuraavaan kuvaan Jäännöskuvan testaus 1. Valota kuvalevy isolla annoksella ja skannaa kuva 2. Skannaa kuvalevy uudelleen ilman valotusta (tai hyvin pienellä annoksella) 3. Pitäisi tulla täysin valkoinen kuva tai joissain laitteissa ei lainkaan kuvaa Jos kolikon varjo näkyy, pitää selvittää erasointivalon toiminta Tulosten tallennus Testikuvat Laitekohtaisesti kuvankatseluohjelmassa potilaskortti Esim. Testi Intraputki 1, Testi panoraamalaite 2 Kuvat säilytetään laitteen koko käyttöiän ajan Kuvaan liittyvä tekstikenttä voi sisältää kommentit kuvan tarkastelukohteista 45

46 Mittaustulokset laitekohtaisesti Esimerkiksi Excel-taulukko Laite kv ma Aika Toistettavuus jne Lyhyt kommentti testikuvista Säilytetään laitteen käyttöiän ajan Yleisvalo Ikkunat Kuvankatseluolosuhteet ja näytöt Heijastukset näytöllä Katseluolosuhteissa tavoite Röntgenkuvien tarkastelussa alennettu yleisvalaistus Säädettävä yleisvalaistuksen voima Puhdas monitorin pinta Pöly, roiskeet (oma sylki, ym) ym. loistavat poissaolollaan Eliminoi heijastukset näytöllä Aseta monitori siten, ettei sen pinta heijasta häiritseviä valoja Katseluolosuhteiden arviointi Valaistusolosuhteet Sammuta monitori ja katso mitä näet Toivottavasti et mitään Valaistuksen voimakkuus Ikkunoiden ja valaisimien sijoitus (heijastukset) 11:55:24 46

47 11:55:24 Sävymäärä; täysvärit Näytönohjaimen asetukset Windows kykenee näyttämään ainakin 256 harmaasävyä Näytön pitää kyetä samaan Alle 256 sävyä osaväriä kohti johtaa harmaasävyjen pilaantumisen Näytönohjainkortin pitää myös näyttää vähintään 256 sävyä kutakin kolmea osaväriä kohti; ohjauspaneeli! Näytönohjaimen asetuksista täysvärit (true color) tai 256 väriä, ei ikinä 16 bitin värit 47

48 Näytönohjaimen asetuksissa varmista Värit: täysvärit 24 tai 32 bittiä Työpöydän koko: Vastaa monitorin nimellisresoluutiota Gammasäätö: lineaarinen Virkistystaajuus: voi olla 60 Hz Näyttölaite Näytön testaus Monitorin käyttötarkoitus Primaariset eli diagnostiset monitorit Ne näyttölaiteet, joilla kuvista tehdään diagnostiikkaa Sekundaariset monitorit Ei diagnostiikkaan käytettävät monitorit, joilta kuitenkin voidaan tarkastella kuvia kirjallisen lausunnon teon jälkeen Primaariset eli diagnostiset monitorit Käyttöönoton yhteydessä tulisi olla näkemys monitorilta edellytettävästä kuvanlaadusta ja valotuotosta. Kun tarvittavaa laatua ei enää saavuteta eikä sitä saada palautettua, on syytä siirtää monitori pois diagnostisesta käytöstä Kun on tehty monipuoliset testit laitteita käyttöönotettaessa, ongelmatilanteissa voidaan varmistua siitä, onko laitteen toiminnassa myöhemmin tapahtunut muutoksia Primaariset eli diagnostiset monitorit Vastaanottotarkastuksessa tulisi varmistua siitä, että hankinnassa sovitut toimintaspesifikaatiot täyttyvät: tällaisia saattavat olla mm. näytön resoluutio kontrasti maksimi- ja minimikirkkaus kuvan käyttökelpoinen tarkastelukulma-alue pikselivirheet ym. tekijät 48

49 Kuvan käyttökelpoinen tarkastelukulma-alue LCD-näytöissä katselukulma vaikuttaa kuvan valaistusominaisuuksiin Halvimmissa näytöissä on käytössä TN teknologia, jossa kuvan käyttökelpoinen katselukulma on pieni Uudemmat teknologiat, IPS ja sen johdannaiset, antavat paremmat ominaisuudet Jyrkkä katselukulma vääristää kuvan mittasuhteita kaikilla kuvaruuduilla Pikselivirheet ym. tekijät Yksittäiset kirkkaat tai pimeät kuvapisteet Valoisuuden tasaisuus Testausväli, käyttäjän testit Testausväli, tekniset testit Katseluolosuhteet Viikoittain Visuaalinen yleisarviointi, testikuva Viikoittain Katseluolosuhteet Vuosittain Visuaalinen yleisarviointi, testikuva Vuosittain Luminanssivaste Vuosittain Hyväksyttävä katselukulma Huntuloiste (veiling glare) Näytön väri Pikselivirheet Bittisyvyys Sekundaariset monitorit Näyttölaitteet Ei käytetä varsinaisesti diagnostiikan tekoon Entä kuvaustilanne? Testaus harvemmin, kuin primaarisilla monitoreilla Tarkat vaatimukset määrittelemättä Ei niiden silti tarvitse olla kelvottomia kuvankatseluun Varsinkin jos niitä käytetään kuvien katseluun Riittävä valovoima yli 165 candelaa kalibroituna Kyky toistaa kaikki sävyt DICOM part 14 Grayscale Standard Display Function mukainen näyttö tavoitteellinen Muun näytön kalibrointi Riittävä bittisyvyys Riittävä resoluutio 1920*1080 tai enemmän, jotta kuvat mahtuvat edes osittain 1:1 suurennuksella Näytönohjaimen asetukset ja liitäntätapa monitoriin Vastaa näytön resoluutiota Sävymäärä 24 bittiä ja 32 bittiä, EI 16 bittiä DVI, HDMI, DisplayPort, VGA 49

50 Valovoima Vastaanottotarkastuksen yhteydessä mittaus ja seuranta Hanki kalibroitava tai kalibroitu monitori, jossa mukana valovoiman mittalaite Silmämääräisesti täsmällinen määrällinen arviointi mahdotonta Testikuvilla arviointi yksilöllistä ja summittaista Parempi sekin kuin ei mitään arviointia Katseluympäristö; himmennysmahdollisuus toivottava Näytön arviointi ja testaaminen Mitä hammasröntgenkuvassa on ja mitä siitä näkyy kuvaruudulla? Käytettävyyden arviointivälineitä Kliinisen kuvan arviointi? Valovoiman mittauslaite SMPTE-testikuva ja TG18QC-testikuva Oulun yliopiston radiologian osaston testisivu Kliinisen hammasröntgenkuvan arvo kuvanlaadun mittarina Kliininen hammasröntgenkuva ei ole standardikohde Hammaskuvasta voi olettaa näkevänsä hampaiden anatomisia rakenteita Ne ovat yleensä tunnistettavissa ja niiden näkyvyyttä voi arvioida, mutta Kliinisen hammasröntgenkuvan kohteessa voi olla patologisia löydöksiä, tai niitä ei ole Kuvan tarkastelija ei voi tietää todellista tilannetta kokonaisuudessaan, ja jos tietäisi, kuvan ottaminen ei olisi silloin oikeutettua Kuvan esittämän kohteen tarkka rakenne ei ole arvioitsijan tiedossa Kliininen hammasröntgenkuva ei voi olla näytetyn kuvan teknisen laadun luotettava arviointiperuste 50

51 Testikuva näytön arvioinnissa Testikuvassa on sovituissa paikoissa näkyviä vähäkontrastisia kohteita, jotka pitäisi voida havaita Kun tiedetään mitä pitäisi nähdä, laadun arvioinnissa voi yksiselitteisesti ilmaista, oliko tietty kohde näkyvissä vai ei Esimerkkinä TG18QC kuva Muitakin menetelmiä on, mm. Oulun yliopiston radiologian laitoksen testisivu Kuusitoista harmaasävyruutua pitää erottua toisistaan 51

52 Viivapiirtokohteissa yhden kuvapisteen levyiset vaaka ja pystysuuntaiset mustavalkoiset ja harmaat viivat pitää näkyä Sivuilla olevien sävyliukujen pitää olla portaattomat Ei saa olla häntimistä Viivojen pitää näkyä vaaka- ja pystysuunnassa Oulun testi; Harmaasävyt, kontrastikynnys, kohina Alussa tausta musta, tummanharmaa 13 52

53 Väleissä erot 2 sävyä Lopussa ero 13 sävyä Tulokset Näyttö DICOM-kalibroitu näyttö Esim, Barco, NEC, Dome, Eizo, Fujitsu ym. Näytöt Monitorin asetuksista voi löytyä useampia väriprofiileja, joista DICOM on se jota kuvien tarkastelussa tulisi käyttää Eri profiilit löytyvät yleensä monitorin etupaneelissa olevien painikkeiden avulla. Yhteenveto Kliininen kuva antaa karkean ja epätarkan kuvan näyttöketjun suorituskyvystä Testikuvalla tai testauslaitteella voidaan näyttöketjun suorituskyky arvioida toistettavalla tavalla? 53