Toukokuu Abstrakti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toukokuu 2014. Abstrakti"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Sosiaali -ja terveydenhuollon tietohallinto, jatkokoulutus KLEMOLA, LIISA: Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnit ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa Väitöskirjatyön (monografia) tutkimussuunnitelma Ohjaajat: professori, TtT Kaija Saranto; FT Tuula Kivinen Toukokuu 2014 Abstrakti Vanhuspalvelulaki edellyttää, että ikäihmisen palvelutarpeet tulee selvittää monipuolisesti. Palvelukokonaisuutta suunniteltaessa asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito - ja palvelusuunnitelma, joka tulee päivittää asiakkaan tarpeiden tai käytettävissä olevien voimavarojen muuttuessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka toimintakyky määritellään, kuinka Vanhuspalvelulain Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnit ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa. Liisa Klemola Itä - Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Sosiaali -ja terveydenhuollon tietohallinto, jatkokoulutus Kesäkuu 2014 edellyttämä toimintakyvyn arviointi toteutetaan, kuinka arviointitieto on hyödynnettävissä ja miten arviointituloksia hyödynnetään asiakkaan palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa. Aihetta lähestytään Choon tiedonhallinnan mallin kautta. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat ikäihmisten toimintakykyarviointeja tekevät ja hoito- ja palvelusuunnitelmia laativat, asiakasta hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä palvelujen ohjaamisesta vastaavat ylemmät esimiehet julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tutkimuslupa-anomus lähetetään eettisen toimikunnan lausunnon jälkeen usealle kunnallisille ja yksityisille palveluntuottajille. Tutkimus toteutetaan Survey-tutkimuksena ja aineisto on kaksiosainen: haastattelut ja kysely. Aineistot on tavoitteena kerätä syksyn 2014 aikana. Aineiston analysoinnissa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tulokset ja raportointi tapahtuu monografian muodossa syksyllä Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vanhuspalvelujen kehittämisessä siten, että tutkimustuloksissa tunnistetaan ne tekijät, jotka vaikuttavat tiedon hyödyntämiseen. Kun tekijät on tunnistettu, voidaan suunnitella menetelmiä, joiden avulla jatkuvasti kerättävää tietoa voidaan käyttää palvelujärjestelmän kehittämiseen entistä asiakaslähtöisemmiksi ja samalla taloudellisesti kannattavammiksi. Ikäihmisten palvelutarpeenarviointiin on Suomessa käytössä lukuisia menetelmiä ja ohjeistuksia. Eri paikkakunnilla käytetään erilaisia mittareita ja eri kriteereitä palvelutarpeen arviointiin ja toiminnan ohjaukseen. Olisi tärkeää, että suomalaiset olisivat kaikkialla tasa-arvolsessa asemassa palvelujen myöntämisen suhteen. Asiasanat: toimintakyky, arviointi, vanhuspalvelut, tiedontarve, tiedonhallinta, survey-tutkimus

2 Sisällys l. Tutkimuksen tausta l. Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimustehtävät Tutkimuksen metodologiset valinnat Haastatteluteemojen laatiminen Kyselylomakkeen laatiminen Aineiston keruu Tutkimuksen aikataulu, raportointi-ja rahoitussuunnitelma...^ 6. Arvio tulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä Lähdeluettelo Ikääntyneiden, yli 75 - vuotiaiden kansalaisten määrä tulee väestöennusteen mukaan yli kaksinkertaistumaan Suomessa vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus, 2012). Tämä asettaa runsaasti haasteita siihen, että ikääntyneiden palvelut pystytään järjestämään vaikuttavasti ja taloudellisesti kestävästi (STM, 2008) (Castles, 2004). Palveluja järjestettäessä tavoitteena on tarjota asiakkaalle juuri hänen tarpeisiinsa vastaava palvelukokonaisuus siten, että asiakkaan voimavarat ja toimintakyky on huomioitu (Päivärinta & Haverinen, 2002). Ikäihmisiä ajatellaan usein taakkana yhteiskunnalle (Taipale, 2014), mutta henkilö voi elää alentuneesta toimintakyvystä huolimatta onnellista ja täysipainoista elämää (Kivelä, 1985). Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- Ja Taulukot Taulukko l. Aikataulusuunnitelma... 9 Liitteet Liite l. Saatekirje haastatteluun osallistujille Liite 2. Saatekirje kyselyyn osallistujille terveyspalveluista (Laki 980/2012, jatkossa Vanhuspalvelulaki) edellyttää, että ikäihmisen palvelutarpeet tulee selvittää monipuolisesti ja luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Palvelukokonaisuutta suunniteltaessa asiakkaalle laaditaan yhteistyössä asiakkaan (Kivelä, 1985) ja / tai hänen omaistensa kanssa moniammatillinen kirjallinen hoito - ja palvelusuunnitelma (jatkossa HoPaSu). (Finlex, Laki 812/2000, 2000) (Päivärinta & Haverinen, 2002). Hoito - ja palvelusuunnitelmaa varten an/ioidaan fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset sekä sosiaaliset palvelutarpeet (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Myös ympäristötekijöiden, kuten asunnon mukavuuksien, vaikutus palvelutarpeisiin arvioidaan. (STM 2008). HoPaSu tulee päivittää asiakkaan tarpeiden tai käytettävissä olevien voimavarojen muuttuessa (Päivärinta & Haverinen, 2002). Toimintakyvyn tai hoito- ja palvelusuunnitelman tarkastamisen aikaväliin ei ole erikseen annettu tarkkaa ohjetta (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Osa kunnista kuitenkin antaa suosituksia, kuinka usein toimintakyky tulisi arvioida. Vanhuspalvelulain mukaan tarkistus tehdään ilman aiheetonta viivytystä aina, kun henkilön toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Palvelusuunnittelun apuna voidaan käyttää luotettavaa toimintakyvyn arviointiin sekä palvelutarpeen määrittämiseen kehitettyjä mittareita, joita on käytössä useita erilaisia. (Hallila, 1998) (Päivärinta & Haverinen, 2002). Palvelujen myöntämisen tai epäämisen perusteena ei koskaan saa olla yksittäisen mittarin antama lukema (Vaivanne, 2007). Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto (TOIMIA) on tehnyt toimintakyvyn arvioinnista suosituksen, jonka tarkoituksena on varmistaa iäkkäiden ihmisten yhdenmukainen ja luotettava toimintakyvyn arviointi (Mäkelä, ym., 2013). Suomessa vanhustenhuollon toimintaa valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) (Valvira, 2010).

3 [Type here] [Type here] 2. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimustehtävät Vanhuspalvelulaki määrittelee lain kohderyhmäksi ne henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut iän myötä alkaneiden tai lisääntyneiden sairauksien johdosta. Käytännössä on vaikea erottaa, johtuuko alentunut toimintakyky korkeasta iästä vai muista tekijöistä. Lakia tulisi tulkita henkilön kannalta edullisimmalla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei henkilö ei jää perusteettomasti palvelujen ulkopuolelle. (STM & Kuntaliitto, Vanhuspalvelulaki, Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi, 2013). Palvelunjärjestäjien ja asiakkaiden maailmat eivät kohtaa riittävän konkreettisella tasolla ja asiakkaasta kerätyn tiedon hyödyntämistavat ovat puutteellisia. Esimerkiksi kotona selviytyminen ei perustu yksittäisen henkilön tai asiakkaan terveyteen, toimintakykyyn tai palveluun vaan asiakkaasta kerätyn tiedon käytännön hyödyntämiseen ja koko palvelukokonaisuuden toteuttamiseen (Saranummi;Topo;& Kahri, 2007). Myös Ikäkaste-hanke suosittelee tiedon systemaattista tuotantoa suunnittelun ja johtamisen tueksi (Ikä-Kaste, 2012). Palvelujärjestelmässä kerätään edelleen paljon tietoa asiakkaista, mutta tiedon hyödyntäminen ei ole vielä täysimääräistä (Niiranen & Paukku, 2011), (THL, 2014). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka ja milloin Vanhuspalvelulain (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012) ja suositusten (Mäkelä, ym., 2013) mukaista toimintakykyä arvioidaan ja arviointia hyödynnetään asiakkaan hoitamisessa ja palvelujen ohjaamisessa. Lisäksi tutkitaan, mitä toimintakyky tarkoittaa kohderyhmien mielestä. Koskinen toteaa, että on tarvetta arvioida kriittisesti vanhusten palvelutarpeiden määrittämistä ja käytäntöjä sekä kehittää malleja, jotka lähtevät vanhusten näkökulmasta ja heidän aidoista palvelutarpeista (Koskinen, 1994). Tutkimuksen kohderyhmänä ovat toimintakykyarviointeja tekevät, asiakasta hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja palveluja ohjaavat ylemmät esimiehet. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, mitä toimintakyky on, millä menetelmillä ja kuinka usein toimintakykyä arvioidaan. Lisäksi tutkitaan, miten toimintakyvyn arviointitietoa hyödynnetään. Tutkimustehtävät ovat: l. Kuinka toimintakyky määritellään 2. Millä menetelmillä toimintakykyä arvioidaan? 3. Milloin toimintakykyä arvioidaan? 4. Miten toimintakykyarvioinneista saatuja tietoja hyödynnetään? 3. Tutkimuksen metodologiset valinnat Tämän tutkimuksen tieteenfilosofinen näkökulma on Habermasln kuvaama praktinen eli hermeneuttinen. Ilmiö - toimintakyky, sen arviointi ja tiedon hyödyntäminen-halutaan tehdä ymmärrettäväksi, (filosofia.fi, 2010) (Järvinen & Järvinen, 2011) Tutkimus mukailee Aristoteleen kausaalista perinnettä (von Wright, 1979). Tarkoituksena on pyrkiä pois naivista realismista ja saavuttaa tutkimuksen kohteesta totuus (Niiniluoto & Haaparanta, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, 1998). Aihetta lähestytään induktiivisesti terveydenhuollon ammattilaisien käyttämistä toimintakykymittareista ja niillä kerättyjen tietojen hyödyntämisestä. (Metsämuuronen, 2003). Tutkimuksen tiedonintressi on siis hermeneuttinen, funktio on ymmärtäminen ja päämääränä on tradition välitys ja tulkinta. Samalla tutkija haluaa vapautua väärästä tiedosta, jolloin mukana on piirteitä kriittisestä yhteiskuntatieteestä, jota Habermasin kuvaa vapauttavaksi tiedonintressiksi. (Niiniluoto, Johdatus tieteenfilosofiaan, 1980). Tässä tutkimuksessa termiä asiakas (Finlex, Laki 811/2000, ei pvm) käytetään myös silloin, kun puhutaan potilaasta tai asukkaasta. Sana henkilö viittaa ikäihmiseen, kun hän ei ole vielä palvelujärjestelmän asiakas. Iäkkäällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yli 63-vuotiasta (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Henkilöllä voidaan tarkoittaa myös sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaista. Käsite määräytyy aiheyhteyden perusteella. Tutkimuksessa ei katsota toimintakykyä sairauksien kautta, koska sairaudet eivät suomalaisessa tutkimuksessa ennustaneet tulevaa palvelujen käyttöä (Mäkelä;Karisto;Valve;& Fogelholm, 2008). Tutkimuksessa lähestytään toimintakykyä päivittäisistä perus-ja välinetoiminnoista selviämisen kautta (Heikkinen;Laukkanen;& Rantanen, 2013) Choon (Choo, The Knovving Organisation, 1998) tiedonhallintamallin kautta. Tutkimus sisältää myös toimintatutkimuksen elementtejä, vaikka tutkija ei kerännyt aineistoa osallistumalla toimintaan (Kuula, 2001). Tutkijalla on kokemusta hoitajana, kehittäjänä ja ikäihmisen omaisena ja läheisenä. Tutkimus toteutetaan survey-tutkimuksena (www.fsd.uta.fi, 2004). Tutkimuksessa käytetään aineistotriangulaatiota, tutkimuksen ensimmäisessä ja toisessa osassa kerätään ja käytetään eri aineistoja (Tuomi & Sarajärvi, 2002). Lisäksi käytetään menetelmätriangulaatiota (Eskola & Suoranta, 1998).

4 [Type here] 3-l.Haastatteluteemojen laatiminen Haastatteluteemat muodostettiin operationalisoimalla (Alkula;Pöntinen;&Ylöstalo, 1999) kirjallisuutta. Haastattelujen tavoitteena on tutkia kuinka tutkimuksen kohderyhmät määrittelevät toimintakyvyn sekä miten ja kuinka usein toimintakykyä arvioidaan. Lisäksi tutkija haluaa tietää kuinka toimintakykyarvioinneista saatua tietoa hyödynnetään päivittäisessä toiminnassa ja toiminnan ohjaamisessa käytännössä. 3.2.Kyselylomakkeen laatiminen Alustavan kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin tiedonhallinnan teoriaa (Choo, The Knowing Organisation, 1998) sekä toimintakyvyn arviointiin ja vanhuspalvelujen myöntämiseen liittyvää kirjallisuutta. Kyselyn tavoitteena on tarkentaa haastattelujen tuloksia ja yleistettävyyttä. Kysymykset on tehty operationalisoimalla kirjallisuutta (Alkula;Pöntinen;& Ylöstalo, 1999). Kyselyä mahdollisesti täydennetään haastattelujen tuloksien pohjalta. Kyselylomake on luonnos ja se esitestataan neljällä terveydenhuollon koulutuksen omaavalla henkilöllä (Metsämuuronen, 2003), jotka ammatillisen koulutuksen perusteella kuuluivat tutkimuksen kohderyhmään. Esitestauksen ja ohjaajien ehdotusten jälkeen lomaketta ja haastattelurunkoa muokataan tarvittaessa ymmärrettävimmäksi ja yksiselltteisemmiksi (Uhari & Nieminen, 2012). 4. Aineiston keruu Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettisen toimikunnan puoltavan lausunnon saamisen jälkeen lähetetään tutkimuslupa-anomus asukasluvun perusteella 20 suurimpaan kuntaan (Kuntaliitto, 2014), joita olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli sekä Salo. Jos kyseinen kunta järjestää vanhuspalveluja alueellisesti tai yhteistyössä toisen kunnan kanssa, kyselyyn vastaamista pyydettiin myös näiltä toimijoilta. Tutkimukseen pyydetään mukaan myös yksityisiä toimijoita, jotta saataisiin mahdollisimman laaja kuva eri toimintakyvyn arviointimenetelmistä, toteutumisesta sekä tiedon hyödyntämisestä. Tutkija on varmistanut ennakkoon kaupunkien verkkosivuilta, että kaupungeissa on käytössä eri mittareita toimintakyvyn arviointiin. Kohderyhmäksi on valittu työntekijät (Lumijärvi, 1994) (McDonagh & Coghlan, 2001) ja toiminnan ohjaamisesta vastaavia henkilöitä siksi, että he tuntevat parhaiten kuinka tutkimuksen kohteena olevat asiat toteutuvat. Tutkimukseen osallistujia informoidaan saatekirjeella (Haastattelu LIITE 3 ja Kysely LIITE 4). Saatekirjeet noudattavat tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita tutkittavan informoinnista [Type here] ja osallistuminen tulkitaan suostumukseksi tutkimukseen (Ita-Suomen yliopisto, 2014). Tutkimusluvan anomisen yhteydessä pyydetään, että tutkimukseen voisi osallistua työaikana. Samalla pyydetään tutkimuksen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden yhteystietoja. Haastatteluun ilmoitettujen vapaaehtoisten nimet kirjataan erilliseen tiedostoon, johon merkitään myös se edustaako hän yksityistä vai julkista palveluntuottajaa ja se, mitä toimintakykymittaria organisaatio ensisijaisesti käyttää. Tiedosto hävitetään haastattelujen toteutuksen jälkeen. Haastattelut pyritään järjestämään työyksiköihin niiden päivärytmin mukaan siten, että ne aiheuttavat toimintaan mahdollisimman vähän häiriötä. Haastattelun kestoksi on arvioitu noin yksi (l) tunti. Haastatteluihin pyritään saamaan osallistujia eri puolilta Suomea (Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomi). Tutkija haastattelee vähintään 6 henkilöä julkiselta palveluntuottajilta ja saman verran yksityisiltä palveluntuottajilta, yhteensä 12 henkilöä. Haastatteluja jatketaan kunnes haastatteluaineisto saturoituu (Mäkelä K., 1990) (Miles & Huberman, 1994) ja otos kattaa seka toimintakykyarviointien tekijät ja toiminnan ohjaamisesta vastaavat henkilöt. Myös eri toimintakykymittareiden käyttajäorganisaatioiden mukanaolo huomioidaan. Haastattelut nauhoitetaan ja niiden aikana tehdään muistiinpanoja. Kysely toteutetaan Itä-Suomen yliopiston käytössä olevalla E-lomake alustalla. E-lomakkeen soveltuvuus vastaamiseen testattiin huhtikuussa 2014 ja menetelmä sopii hyvin kyselyyn vastaamiseen. Aineisto on helppo ottaa käsiteltäväksi. Vastaajille tarjotaan saatekirjeessä mahdollisuus tilata tutkijalta paperinen kyselylomake ja valmiiksi maksettu vastauskuori postitse lähetettäväksi (Berndtson & Lounasmaa, 2004). Kyselyyn pyritään saamaan vähintään 200 vastaajaa julkiselta palveluntuottajilta ja saman verran yksityisiltä palveluntuottajilta. Jokaiselle kyselyn kohderyhmään kuuluvalle lähetetään kutsu, jossa on yksilöllinen käyttäjätunnus ja salasana. Kyselyyn vastataan nimettömänä eikä sähköistä lomaketta koodata. E-lomake ei tallenna vastaajien sähköpostiosoitteita. Vastaajien toivotaan osallistuvan kyselyyn silloin, kun tilanne työyksikössä on rauhallinen. Kyselylomakkeen täyttämiseen kuluu noin 20 minuuttia. Tutkimuksen eettisyydestä pyydetään ennakkoarviointi Itä-Suomen yliopiston eettiseltä toimikunnalta. Ennakkoarvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että tutkimussuunnitelma vastaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia eettisiä periaatteita (Itä-Suomen yliopisto, 2014). Hakemuksen mukaan liitetään tutkimuksesta vastaavan henkilön ja tutkijan arviointi tutkimuksen eettisyydestä seka mahdollisista haitoista osallistujalle. Tutkija ei suunnitelmavaiheessa tunnistanut erityisiä vastaajiin kohdistuvia haittoja lukuun ottamatta kyselyn vastaamiseen ja haastatteluun aikaa, joka vähentää asiakastyöhön käytettävää aikaa.

5 [Type here] Sen sijaan tutkimus saattaa lisätä osallistujien tietoisuutta toimintakyvystä ja sen arvioinnista sekä toimintakykytiedon hyödyntämisestä (Ford & Reutter, 1990). [Type here] 6. Arvio tulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä Tutkija on perehtynyt Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eettisiin periaatteisiin (2009) ja on sitoutunut noudattamaan niitä. Vastaajia ja haastateltavia kohdellaan kohteliaasti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Osallistujien sähköpostiosoitteet eivät tallennu varsinaiseen aineistoon. Tutkimustuloksia ei raportoida organisaatioiden tai yksiköiden nimillä eikä henkilöiden vastaukset tai vastaamatta jättäminen voi vaikuttaa esimerkiksi henkilön työsuhteeseen. Tutkimukseen osallistujilta ei kysytä heitä koskevia yksilöiviä tunnistetietoja. Osallistujitta kysytään taustatiedoissa ns. epäsuoria tunnisteita, esimerkiksi koulutus ja työpaikan sijaintikunta (Itä-Suomen yliopisto, 2014). Tuloksia ei kuitenkaan raportoida ammattinimikkeilla tai kuntakohtaisesti vaan ryhmitellään (koulu-, opisto- yliopistoryhmiin tai suuralueittain). 5. Tutkimuksen aikataulu, raportointi- ja rahoitussuunnitelma Tutkija on jäänyt opintovapaalle maaliskuussa 2014 ja tarkoituksena on toteuttaa tiedonkeruu syksyllä Tutkimuksen teoreettista osuutta kirjoitetaan kevään 2014 ja 2015 välisenä aikana. Aineiston analyysi toteutetaan kahdessa vaiheessa aineistojen keruun jälkeen. Tutkimus raportoidaan monografiana syksyllä Aikataulusuunnitelma esitetään taulukossa 3. Tutkimuksen valmistumisen jälkeen tuloksista kirjoitetaan tieteellisiä ja ammatillisia artikkeleita. Tutkimukselle ei ole ulkopuolista rahoitusta, tutkija saa aikuisopintotukea. Ikäihmisten palvelutarpeenarviointiin on Suomessa käytössä lukuisia menetelmiä ja ohjeistuksia. Eri paikkakunnilla käytetään erilaisia mittareita ja eri kriteereitä palvelutarpeen arviointiin ja toiminnan ohjaukseen. Olisi tärkeää, että suomalaiset olisivat kaikkialla tasaarvoisessa asemassa palvelujen myöntämisen suhteen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vanhuspalvelujen kehittämisessä siten, että tutkimustuloksissa tunnistetaan ne tekijät, jotka vaikuttavat tiedon hyödyntämiseen. Kun tekijät on tunnistettu, voidaan suunnitella menetelmiä, joiden avulla jatkuvasti kerättävää tietoa voidaan käyttää palvelujärjestelmän kehittämiseen entistä asiakaslähtöisemmiksi ja samalla taloudellisesti kannattavammiksi. Nykyisten suurien kustannusten syynä on hyvin usein liian raskas ja staattinen palvelujärjestelmä. Palvelujen tulisikin suuntautua STM:n suosituksen mukaisesti koti-painotteiseksi ja elää asiakkaan toimintakyvyn ja avuntarpeen mukaan. Tutkimus kuvaa tämän hetken tilannetta ja terveydenhuollon ammattilaisten käsitystä siitä, mitä toimintakyky on, miten sitä arvioidaan ja kuinka toimintakykyarvioinneista saatua tietoa käytetään ja miten tieto vaikuttaa toimintaan, tuloksilla ei kuitenkaan ole ainaista auktoriteettiasemaa. (Niiniluoto, Johdatus tieteenfilosofiaan, 1980) Taulukko l. Aikataulusuunnitelma Vaihe Tutkimussuunnitelma laatiminen Lähdekirjallisuuteen tutustuminen ja teoreettisen osuuden kirjoittaminen Kyselylomakkeen ja haastatteluteemojen laatiminen Tutkimuslupien anominen Aineistonkeruu (haastattelut) ja analysointi Aineistonkeruu (kysely) ja analysointi Tulosten raportin kirjoittaminen Käsikirjoituksen hyväksyttäminen ohjaajilla Korjausten tekeminen Käsikirjoituksen lähettäminen esitarkastajille Tutkimustulosten julkaisu monografiana Tieteellisten ja ammatillisten artikkeleiden kirjoittaminen Ajankohta 20l3-kevät kesä 2015 kevät 2014 kesä-elokuu 2014 syys- lokakuu 2014 marraskuu tammikuu 2015 helmi-maaliskuu 2015 huhtikuu 2015 kesäkuu- heinäkuu 2015 elokuu loppu vuonna 2016 Liisa Klemola: Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnit ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan Liisa Klemola: Ikääntyneiden toimintakykyan/ioinnitja tiedon hyödyntäminen asiakkaan

6 11 [Type here] Lähdeluettelo Alkula, T.;Pöntinen, S.;& Ylöstalo, P. (1999). Sosiaaltutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Juva: WSOY. Berndtson, T.;& Lounasmaa, J. ( ). INTERNET tutkijan työkaluna. Haettu osoitteesta Castles, F. (2004). The Future of the Welfare State - Crisis Myths and Crisis Realities. Oxford: Oxford University Press. Choo, C. (1998). The Knowing Organlsatlon. Oxford: Oxford University Press. Choo, C. (2001). Information management for the intelligent organization. Medford: Information Today. Eskola, J.;& Suoranta, 3. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Eysenbach, G. (2000). Recent advances - Consumer health informatics. British Medical Journal, 320, filosofia.fi. ( ). Habermas, JOrgen. Haettu osoitteesta Finlex. (2000). Laki 812/2000. Haettu osoitteesta Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812: %5Bpika%5D=hoitosuunnitelma Finlex. (2012). Vanhuspalvelulaki. Haettu l osoitteesta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista: Finlex. (ei pvm). Laki 811/2000. Haettu osoitteesta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta: Ford, S.;& Reutter, L. (1990). Ethical dilemmas associated with small samples. Journal of Advanced Nursing, 15(2), Gardner Reed, M.;0verhage, M.;Steen, E.;Munger, B.;Holmes, J.;Williamson, J.;&. Detmer, D. (2009). Core Content for the Subspecialty of Clinical Informatics. JÄMIÄ, 16, ss Graf, C. (2013). Haettu osoitteesta The Lawton Instrumental Activities of Daily Living (IADL) Scale; Graves, J.;& Corcoran, S. (1989). The study of nursing informatics. Image, 21(4), Haapakorva, M. (2004). Kotihoidon tiedonhallinta - Tapaustutkimus Siilinjärven ja Maaningan kotihoidosta. Pro gradu-tutkielma, Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja -talouden laitos, Kuopio. Hallila, L. (1998). Hoitotyönkirjallisen suunnitelman sisältö. Teoksessa L. Hallila (Toim.), Hoitotyökirjallinen suunnitelma (ss ). Tampere: Kusataanus Oy Tamara Press. Heikkinen, E.;Laukkanen, P.;& Rantanen, T. (2013). Toimintakyvyn käsitteen ja arvioinnin evoluutio ja kehittämistarpeet. Teoksessa E. Heikkinen;J. Jyrkämä;&T. Rantanen, Gerontologia (ss ). Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim. Ikä-Kaste. ( ). Ikäkaste. Haettu osoitteesta Itä-Suomen yliopisto. (2014). Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi. Haettu osoitteesta Järvinen, P.;& Järvinen, A. (2011). Tutkimustyön metodeista. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. Kalliovalkama, K. (2005). Asiakkaaseen liittyvä tieto palveluasumisessa ja vanhainkodissa, pro gradu -tutkielma, Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja-talouden laitos, Kuopio. Kivelä, M. (1985). Vanhustenhoidon tavoitteet. Teoksessa M. Kivelä;& S.-L. Kivelä, Aktivoiva vanhustenholto (ss ). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Koskinen, S. (1994). Gerontologinen sosiaalityö vanhuspolitiikan mikrorakenteena. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kuntaliitto. (2014). Kunnat.net. Haettu osoitteesta Kuula, A. (2001). Toimintatutkimus - Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä (2. p.). Tampere: Vastapaino. Lumijärvi, I. (1994). Laadun arviointi sosiaali-ja terveysalan palveluyksiköissä. Vaasa: Vaasan yliopisto, tutkimuksia no 186. McDonagh, J.;& Coghlan, D. (2001). The Art of Clinical Inquiry in Information Technologyrelated Change. Teoksessa P. Reason;& H. Bradbury (Toim.), Handbook of Action Research (ss ). Sage. Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä; Gummerus Kirjapaino Oy. Miles, M.;& Huberman, M. (1994). Qualitative data analysis: an expanded sourcebook. SAGE. Mäkelä, K. (1990). Kvalitatiivisen analyysi arviointiperusteet. Teoksessa K. (. Mäkelä, Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta (ss ). Helsink: Gaudeamus. Mäkelä, M.;Autio, T.;Heinonen, H.;Holma, T.;Häkkinen, H.;Hänninen, T.;... Valkeinen, H. (19, ). Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä. Haettu osoitteesta TOIMIA: toimintakyvyn_arvioinnista_iakkaan_vaeston_hyvinvointia_edistavien_palveluiden_yhte ydessa_ pdf Mäkelä, T.;Karisto, A.;Valve, R.;& Fogelholm, M. (2008). Kotona asumista tukevien palvelujen käyttö ikääntyneillä on ennakoitavissa. Yhteiskuntapolitiikka, 73(6), Niiniluoto, I. (1980). Johdatus tieteenfilosofiaan. Keuruu: Otava. Niiniluoto, I. (1989). Informaatio, tietoja yhteiskunta, filosofinen käsiteanalyysi. Valtion painatuskeskus. Niiniluoto,!.;& Haaparanta, L. (1998). Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsinki: Hakapaino Oy. Niiranen, P.;& Paukku, S. (2011). Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tiedonhallinnan kehittäminen Seinäjoen ikäkeskuksessa. Seinäjoki: Ikäkaste/ Etelä-Pohjanmaan Vanhustyön kehittämiskeskushanke & Ikäkeskus. Päivärinta, E.;& Haverinen, R. (2002). Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma. Opas työntekijöille Ja palveluista vastaaville. Sosiaali-ja terveysministeriö, Stakes, Suomen Kuntaliitto. Saranto, K.;& Kuusisto-Niemi, S. (2012). Tiedonhallinnan koulutusohjelma arvioitavana. FinJeHeVV, 4(2), Saranummi, N.;Topo, P.;& Kahri, P. (2007). Palveluinnovaatiotja tekniset innovaatiot kotona selviytymisen tukijoina. Teoksessa T. Marteli;& N. (. Kuosmanen, Ikääntyminen ja toimintakyky: haasteet tutkimukselle (ss. 43-7). Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 24, Shelkey, M.;& Wallace, M. (2012). Katz Index of Independence In Activitles of Da Hy Living (AOL). Haettu osoitteesta The Hartford Institute for Geriatric Nursing, New York University, College of Nursing; STM. (2008). Haettu 2. September 2012 osoitteesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus: STM;& Kuntaliitto. ( ). Vanhuspalvelulaki, Muistio lain toimeenpanon Ja tulkinnan tueksi. Haettu osoitteesta Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: pdf Sydänmaalakka, P. (2001). Älykäs organisaatio. Jyväskylä: Talentum Media Oy. Taipale, V. ( ). Ikaihminen ei ole taakka, vaan yhteiskunnan voimavara. Akuutti. YLE, TV1. THL. (2014). thl.fi. Haettu l osoitteesta palvelut/kotikaynnit/seuranta /hyodynnys Tilastokeskus. (2012). 1/äestöennuste 2009 koko maa, Haettu 2. September 2012 osoitteesta Tuomi, J.;& Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Uhari, M.;& Nieminen, P. (2012). Epidemiologia ja biostatistiikka (2 p.). Keuruu: Kustannus Oy Duodecim. Vaivanne, J. (2007). therapiafennica.fl. Haettu osoitteesta Vanhus potilaana;

7 [Type here] Valvira. ( ). Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvontssuunnitelman toimeenpano-ohjelma vuodelle Haettu osoitteesta von Wright, G. (1979). Tieteen filosofian kaksi perinnettä. Helsinki: Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja. ( ). Haettu osoitteesta (l. l 2014). Haettu osoitteesta palvelusisja_myontperust2014.pdf ( ). Haettu osoitteesta rte+9+kotihoidon+palvelukuvaus pdf Liite l. Saatekirje haastatteluun osallistujille Arvoisa vastaanottaja, Pyydämme Teitä osallistumaan ikäihmisten toimintakykytledon hyödyntämistä koskevaan tutkimukseen. Opinnäytetyön ohjaajina toimivat TtT, professori Kaija Saranto ja FT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tuula Kivinen. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville miten määrittelet toimintakyvyn, kuinka ikäihmisten toimintakykyä mitataan, mihin tarkoitukseen tietoa asiakkaiden toimintakyvystä hyödynnetään ja kuinka kattavasti tietoa käytetään. Jokaisen vastaajan näkökulma ja mielipiteet ovat tutkimuksen onnistumisen kannalta tärkeitä. Tutkimuksessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan halutaan selvittää juuri sinun näkemyksesl asioista. Ohessa tutustuttavaksi haastatteluteemat, joita käsitellään haastattelun aikana. 14 Tutkimuslupa on haettu organisaatiosi tutkimuksesta vastaavalta taholta ja tutkimuksen eettisyydestä on saatu puoltava lausunto Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettiseltä toimikunnalta. Tutkimus on valtakunnallinen ja osallistumispyyntö on lähetetty usean paikkakunnan palvelutuottajille. Haastatteluun osallistuminen on vapaaehtoista ja ehdotus, että juuri sinä osallistuisit siihen, on tullut organisaatiosi edustajalta. Voit halutessasi myös kieltäytyä osallistumisesta tutkimukseen, eikä kieltäytymistäsi raportoida esimjehillesl. Haastattelut nauhoitetaan ja niiden aikana teen muistiinpanoja. Haastattelumateriaalia käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisiä henkilöltä voi tunnistaa. Tutkimuksessa ei kerätä arkaluontoisia tietoja vastaajasta tai yksikkösi asiakkaista. Lupaan käsitellä ja säilyttää aineistoa huolellisesti enkä luovuta sitä ulkopuolisille. Tutkimusaineisto hävitetään viiden vuoden kuluttua siitä, kun tutkimus on valmis ja raportoitu. Tutkimuksen arvioitu valmistumisaika on syksyllä Mikäli Sinulla on kysyttävää tutkimuksesta ennen tai jälkeen haastattelun, voit lähettää sähköpostia tai soittaa minulle (yhteystiedot alla). Kiitos yhteistyöstä! Liisa Klemola FT-oplskelija Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto p Ihsiä

8 Liite 2. Saatekirje kyselyyn osallistujille Arvoisa vastaanottaja, Pyydämme Teitä osallistumaan ikäihmisten toimintakykytiedon hyödyntämistä koskevaan tutkimukseen. Opinnäytetyön ohjaajina toimivat TtT, professori Kaija Saranto ja FT, tutkimus- Ja kehittämispäällikkö Tuula Kivinen. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville miten määrittelet toimintakyvyn, kuinka ikäihmisten toimintakykyä mitataan, mihin tarkoitukseen tietoa asiakkaiden toimintakyvystä hyödynnetään ja kuinka kattavasti tietoa käytetään. Jokaisen vastaajan näkökulma Ja mielipiteet ovat tutkimuksen onnistumisen kannalta tärkeitä. Tutkimuksessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan halutaan selvittää juuri sinun näkemyksesi asioista. Tutkimuslupa on haettu organisaatiosi tutkimuksesta vastaavalta taholta ja tutkimuksen eettisyydestä on saatu puoltava lausunto Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettiseltä toimikunnalta. Tutkimus on valtakunnallinen ja osalllstumispyyntö on lähetetty usean paikkakunnan palvelutuottajille. Sähköpostiosoitteesi olen saanut organisaatiosi edustajalta. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista Ja voit vastata kyselyyn nimettömästi. Kyselyyn ei kerätä erillistä suostumusta, vaan vastaaminen toimii suostumuksena. Vastaamiseen menee n. 20 minuuttia. Sähköinen kysely ei tallenna sähköpostiosoitetta vastukseen. Toivon, että vastaat taustatietoja koskeviin kysymyksiin, mutta ne eivät ole pakollisia. Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti eikä vastaajia voi tunnistaa. Tutkimuksessa ei kerätä arkaluontoisia tietoja vastaajasta tai yksikkösi asiakkaista. Voit keskeyttää vastaamisen milloin vain ja jos haluat jatkaa myöhemmin, kirjoita sähköpostiosoitteeseen pyydettyyn kohtaan. Saat ohjeet vastaamisen jatkamisesta sähköpostiisi. Voit halutessasi myös kieltäytyä osallistumisesta tutkimukseen, eikä kieltäytymistäsi raportoida esimiehillesi. Lupaan käsitellä ja säilyttää aineistoa huolellisesti enkä luovuta sitä ulkopuolisille. Tutkimusaineisto hävitetään viiden vuoden kuluttua siitä, kun tutkimus on valmis ja raportoitu. Tutkimuksen arvioitu valmistumisaika on syksyllä Toivon, että vastaisit kyselyyn xx.x.2014 mennessä. Mikäli vastaat kyselyyn mieluummin paperlsella kyselylomakkeella, voit ottaa yhteyttä minuun. Saat paluupostissa lomakkeen ja vastauskuoren. Mikäli Sinulla on kysyttävää tutkimuksesta, voit lähettää sähköpostia tai soittaa minulle (yhteystiedot alla). Kiitos yhteistyöstä! Liisa Klemola FT-opiskelIja Sosiaali- ja terveysjohtamlsen laitos Yhteiskunta- Ja kauppatieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto p

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) 1 TUTKIMUSLUVAN HAKIJA/HAKIJAT Hakemuksen saapumispvm Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Muut tutkimuksen tekemiseen osallistuvat henkilöt Sukunimi Etunimi

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Yhteistyöstänne etukäteen kiittäen

Yhteistyöstänne etukäteen kiittäen Muun muassa näitä asioita selvitetään Suomen Akatemian rahoittamassa Suomi Euroopassa tutkimuksessa, jonka toteutuksesta vastaa Turun yliopisto. Tiedonkeruun toteuttaa Tilastokeskus. Tutkimus tehdään samanlaisena

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta?

Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta? Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta? Miika Linna, tutkimuspäällikkö (THL, Aalto yliopisto) Kuntamarkkinat 10.9. 2014 Palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Ajankohtaista tutkimusetiikasta Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v - mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos UEF // University

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio

Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio Mikä on TNS Gallup Forum? Toiminta aloitettu vuonna 1989 GallupKanava - nimellä ja 1000:lla vastaajataloudella Tällä hetkellä 40.000 aktiivivastaajaa,

Lisätiedot

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Tutkimusdatan arkistointi ja jatkokäyttö ARJA KUULA TUTKIMUSAINEISTOJEN JATKOKÄYTTÖ JA TIETOSUOJA 21.11.2013 HELSINGIN YLIOPISTO

Tutkimusdatan arkistointi ja jatkokäyttö ARJA KUULA TUTKIMUSAINEISTOJEN JATKOKÄYTTÖ JA TIETOSUOJA 21.11.2013 HELSINGIN YLIOPISTO Tutkimusdatan arkistointi ja jatkokäyttö ARJA KUULA TUTKIMUSAINEISTOJEN JATKOKÄYTTÖ JA TIETOSUOJA 21.11.2013 HELSINGIN YLIOPISTO 2 Esityksen sisältö Tietoarkisto Käsiteltävät aineistot Tietoarkiston tietosuojakäytännöt

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta Eettinen kipu ja riski Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin tarpeellisuus sekä ohjeistaminen Tieteiden talo, Helsinki 6.10.2008 HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Aineistonhallinta ARJA KUULA-LUUMI ALAIKÄISIIN KOHDISTUVAN TUTKIMUKSEN ETIIKKAA -SEMINAARI 11.11.2014 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA, HELSINKI

Aineistonhallinta ARJA KUULA-LUUMI ALAIKÄISIIN KOHDISTUVAN TUTKIMUKSEN ETIIKKAA -SEMINAARI 11.11.2014 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA, HELSINKI Aineistonhallinta ARJA KUULA-LUUMI ALAIKÄISIIN KOHDISTUVAN TUTKIMUKSEN ETIIKKAA -SEMINAARI 11.11.2014 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA, HELSINKI 2 Sisältö Aineiston elinkaari Aineistonkeruuvaihe Tutkimusluvat,

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

myöntämisen perusteet ja kriteerit Vanhustyön johtajien työkokous 25.2.2014 Leila Mukkala Ikäihminen toimijana hankkeen projektipäällikkö

myöntämisen perusteet ja kriteerit Vanhustyön johtajien työkokous 25.2.2014 Leila Mukkala Ikäihminen toimijana hankkeen projektipäällikkö Kotihoidon palveluiden myöntämisen perusteet ja kriteerit Vanhustyön johtajien työkokous 25.2.2014 Leila Mukkala Ikäihminen toimijana hankkeen projektipäällikkö TAUSTATIETOA VANHUSPALVELULAKI (2012) LAATUSUOSITUS

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

THL:n tutkimuseettinen työryhmä

THL:n tutkimuseettinen työryhmä THL:n tutkimuseettinen työryhmä Esitys TENK:in ja TUKIJA:n teemaseminaarissa Helsingissä 20.3.2012 Jussi Simpura, THL:n tutkimuseettisen työryhmän puheenjohtaja 20.03.2012 THL:n TUET 1 THL:n tutkimuseettinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0 1

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Havainnointikäyntien tausta 1. Havainnointikäyntejä tehtiin marras- joulukuussa 2013 yhteensä 22, näistä puolet Jyväskylässä 2. Havainnoinnit teki Oma tupa,

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous. Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa

Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous. Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Viime kokouksen muistio http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot