Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen. Pöytäkirja 2/ Yhtymävaltuusto. Aika kello 10:00-10:45

Transkriptio

1 Pöytäkirja 2/ Yhtymävaltuusto Aika kello 10:00-10:45 Paikka Heinävesi, Valamon luostari Saapuvilla olleet jäsenet Laukkanen Leena Varajäsen Kontturi Reijo Puruskainen-Saarelaine n Anna Eskelinen Matti Hirvonen Eero Rämänen Pirjo Joutsen Kirsikka Jormanainen Laura Järvinen Päivi Kukkonen Maija-Liisa Kukkonen Pekka Lempinen Antti Mikkola Ritva Mikkola Ulla Moilanen Kauko-Pekka Mustonen Armas Deleanu Claudia Varajäsen Nuutinen Pirkko Svensk Heikki Tielinen Ari Turunen Helena Parikka Tuula Varajäsen Väänänen Eira Halonen Pirjo Wickström Pertti Arovainio Erkki Pulkkinen Jouni varajäsen Muukkonen Birgitta Parkkonen Aki Kettunen Pekka Niiranen Sanna Tikkanen Mauri Hokkanen Matti Varajäsen Kiiskinen Tero Huikuri Pekka Pitkänen Anna-Maija Reijonen Eero Säämänen Jussi Hiltunen Liisa Jääskeläinen Pentti

2 Pöytäkirja 2/ Hyvärinen Anja Lamminsalo Tanja Väistö Vesa Väistö Vuokko Rautiainen Tuula Varajäsen Muut saapuvilla olleet Meriläinen Juhani Kuusela Mika Riikonen Maija Tikkanen Mauri Tiittanen Soili Hallituksen pj. Hallituksen 1. varapj. Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Tarkastuslautakunta

3 Pöytäkirja 2/ Käsitellyt asiat 17 Valtuuston kokouksen avaus, nimenhuudon toimittaminen ja edustettuna olevien jäsenkuntien toteaminen ja ääniluettelon hyväksyminen Sivu 5 18 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 19 Pöytäkirjan tarkastaminen 7 20 Muutos yhtymävaltuuston kokoonpanossa / Satu Kristerssonin eronpyyntö 21 Satu Kristerssonin eronpyyntö PKSSK:n tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä Osavuosikatsaus 2/ Talousarviokehys vuodelle Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen n strategian päivittäminen vuosille Lausunto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen n perussopimusluonnoksesta ja rahoitusmallista Pöytäkirjan sähköinen versio löytyy internetosoitteesta: --> pöytäkirjat, esitys listat --> ko koukset alkaen --> ao. toimielin. Allekirjoitukset Eero Reijonen Puheenjohtaja Markus Hirvonen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukai seksi. Liisa Hiltunen Eero Hirvonen Pöytäkirjan nähtävänäpito

4 Pöytäkirja 2/ PKSSK kirjaamo klo 9.00 alkaen. Internet klo 15 alkaen. Markus Hirvonen Pöytäkirjanpitäjä

5 Pöytäkirja 2/ Yhtymävaltuusto Valtuuston kokouksen avaus, nimenhuudon toimittaminen ja edustettuna olevien jäsenkuntien toteaminen ja ääniluettelon hyväksyminen Yhtymävaltuusto 17 Valtuuston työjärjestyksen 10 :n 1 momentin mukaan läsnäolevat valtuutetut ja vara valtuu tetut tode taan nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyk sessä. Perussopimuksen 9 :n mukaan kullakin yhtymävaltuuston jä senellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on esty nyt tai poissa, siirtyy hänen äänival tansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. Puheenjohtaja: Toimitetaan nimenhuuto, todetaan mahdolliset valtuutettujen esteet ja esteellisyydet ja tarkastetaan ja hyväk sy tään ääniluettelo. Toimitettiin nimenhuuto, todettiin esteet ja hyväksyttiin ääniluettelo

6 Pöytäkirja 2/ Yhtymävaltuusto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Yhtymävaltuusto 18 Valtuuston työjärjestyksen 4 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 10 päi vää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, hallituksen jäsenelle ja jäsen kuntien kunnallishal lituksille. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkai semalla se n il moitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Perussopimuksen 10 :n mukaan valtuusto on päätösvaltai nen, kun vähintään kaksikol man nesta (2/3) jäsenistä on saa puvilla. Valtuuston työjärjestyksen 10 :n 2 momentin mukaan nimen huu don jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet val tuutetut ja läsnäolevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koollekut suttu ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin.

7 Pöytäkirja 2/ Yhtymävaltuusto Pöytäkirjan tarkastaminen Yhtymävaltuusto 19 Valtuuston työjärjestyksen 30 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutet tua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä Puheenjohtaja: Valtuusto valitsee Liisa Hiltusen ja Eero Hirvosen tarkastamaan tämän kokouk sen pöytäkirjan. Pöytäkirja tar kastetaan he ti ko kouksen jälkeen. Hyväksyttiin.

8 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Muutos yhtymävaltuuston kokoonpanossa / Satu Kristerssonin eronpyyntö 130/ /2013 Yhtymähallitus Joensuun kaupunginvaltuusto on päätöksellään myöntänyt Satu Kristerssonille eron Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kunta- yhtymän valtuuston varajäsenyydestä. Kaupunginvaltuusto päätti valita jäseneksi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen n valtuustoon varajäseneksi Claudia Deleanun. Oheismateriaali 7: Joensuun kaupunginvaltuuston päätös Lisätiedot: Va. hallintopäällikkö Markus Hirvonen puh markus.hirvonen@pkssk.fi Kuntayhtymän johtaja: Hallitus saattaa valtuustolle tiedoksi Joensuun kaupunginvaltuuston päätöksen eron myöntämisestä Satu Kristerssonille ja Claudia Deleanun valitsemisesta hänen tilalleen varajäseneksi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen n yhtymävaltuustoon. ehdotus hyväksyttiin. Yhtymävaltuusto 20 Oheismateriaali 1: Joensuun kaupunginvaltuuston päätös Yhtymähallitus Hyväksyttiin

9 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Satu Kristerssonin eronpyyntö PKSSK:n tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä 132/ /2013 Yhtymähallitus Satu Kristersson on lähettänyt än sähköpostitse seuraavan pyynnön: "Pyydän, mitä kohteliaimmin n valtuustoa myöntämään minulle eron n tarkastuslautakunnan varajäsenydestä. Syynä paikkakunnalta muutto Liperiin alkaen. Katson kyseisen kuuluvan luottamuspaikan kuuluvan Joensuulle. " Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Yhtymävaltuusto on valinnut Satu Kristerssonin PKSSK:n tarkastuslautakunnan jäsenen Erkki Arovainion henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Perussopimuksen 22 :n 2 momentin mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Yhtymävaltuuston hyväksymän tarkastussäännön 2 :n mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan n valtuuston jäsenistä. Oheismateriaali 8: Satu Kristerssonin eropyyntö Lisätiedot: Va. hallintopäällikkö Markus Hirvonen puh markus.hirvonen@pkssk.fi Kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että se: 1. Myöntää eron Satu Kristerssonille tarkastuslautakunnan varajäsenen paikalta

10 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Valitsee Erkki Arovainiolle henkilökohtaisen varajäsenen PKSSK:n tarkastuslautakuntaan toimikauden loppuun saakka. ehdotus hyväksyttiin. Yhtymävaltuusto 21 Oheismateriaali 2: Satu Kristerssonin eropyyntö Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto myönsi eron Satu Kristerssonille. Jäsen Kauko-Pekka Moilanen esitti Erkki Arovainion henkilökohtaiseksi varajäseneksi tarkastuslautakuntaan toimikauden loppuun saakka Claudia Deleanun. Valittiin yksimielisesti.

11 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Osavuosikatsaus 2/ / /2015 Yhtymähallitus Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti ssä on valmisteltu 2. osavuosikatsaus kuluvalta vuodelta. Osavuosikatsauksessa analysoidaan ja arvioidaan toiminnan ja talouden kehitystä talousarvioon ja edellisen vuoden toteumaan verrattuna sekä laaditaan ennuste -tasolle toimintatuottojen ja -kulujen toteumasta. Toisessa osavuosikatsauksessa ei esitetä muutoksia talousarvioon vaan toiminnan ja talouden kehitystä seurataan edelleen kuukausittain ja ennusteiden perusteella mahdolliset määrärahamuutokset esitetään joulukuun valtuustolle. Kuluvan vuoden 2. osavuosikatsaus tarkentaa 1. osavuosikatsauksen tilannetta. Palvelujen kysyntä on ollut hiukan viime vuoden vastaavaa aikaa suurempaa erikoissairaanhoidossa. Ajanvarauslähetteillä hoitoon tulleita potilaita on ollut 1,1 % edellisvuotta enemmän ja myös käynnit päivystyksessä ovat lisääntyneet 0,3 %. Hoidettujen eri potilaiden lukumäärä on vähentynyt edellisvuodesta noin 0,3 % alkuvuoden aikana. Hoitotakuun tilanne on kuluneen kesän aikana kääntynyt strategisten tavoitteiden vastaiseen suuntaan, mikä tosin on tyypillinen kehitys kesäkauden aikana. Operatiivista leikkausta yli 6 kk jonottaneita oli elokuun lopussa 15 potilasta, mikä on yli 70 potilasta vähemmän kuin viime vuoden toisessa osavuosikatsauksessa ja samalla tasolla kuin tämän vuoden ensimmäisessä osavuosikatsauksessa. Näistä 15 potilaasta yli puolet jonottaa kirurgian eri erikoisaloille sekä muutamia potilaita kardiologiaan ja hampaiden oikomishoitoon. Ensimmäisen poliklinikkakäynnin toteutuminen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa on muuttunut kesäkauden aikana ehkä odotettua enemmän, jonossa oli elokuun lopussa yli 200 potilasta. Määrä on lähes 50 potilasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Palvelutuotanto erikoissairaanhoidossa on kokonaisuudessaan toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Kuntalaskutettavissa avohoitokäynneissä kaikilla palvelualueilla toiminta on ollut edellisvuotta suurempaa ja psykiatrialla sekä päivystyksessä myös suunniteltua vilkkaampaa. Kuntalaskutettavissa hoitopäivissä puolestaan kokonaismäärä on laskenut edellisvuodesta lähes 6 %. Kun toimintaa tarkastellaan DRG-näkökulmasta, niin palvelutuotanto on kokonaisuudessaan kasvanut 1,1 %. Vaativampi erikoissairaanhoito on lisääntynyt 3,0 %, jossa vuodeosastoilla tapahtuva hoito, joka on kestänyt 2 vuorokautta tai enemmän, on kasvanut 1,0 %. Yhden päivän hoitojaksot, joka sisältää myös päiväkirurgian on lisääntynyt yli 10 %. Kalliimpien lääkehoitojen sekä tutkimusten määrä on ollut edellisen vuoden tasolla. Käynnit ilman merkittävää toimenpidettä joko lääkärillä tai hoitajalla ovat

12 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto olleet hienoisessa kasvussa. Sosiaalipalvelujen osalta vuosi 2015 on toteutumassa suunniteltua palvelukysyntää hiljaisempana, suoritteiden kokonaismäärän toteutumisprosentti on elokuun lopussa 60,6 % eli noin kuusi prosenttiyksikköä suunniteltua matalampi. Elokuun lopussa sosiaalipalvelujen toiminta-alueen suoritteet ovat vähentyneet edellisvuodesta kymmenen prosenttia. Perhehoidon toiminta on ollut hieman suunniteltua laajempaa, kun taas osastoilla, asumispalveluissa, päivätoiminnassa ja asiantuntijapalveluissa kysyntä on jäänyt suunniteltua pienemmäksi. Kuntayhtymän sairauspoissaolojen jatkuva seuranta ja sitä kautta niiden väheneminen ovat vuoden 2015 strateginen tavoite. Sairauspoissaolojen määrä on vuoden 2014 negatiivisen kehityksen seurauksena ollut ssä tehostetun seurannan kohteena. Poissaolojen määrä näyttääkin kääntyneen selkeään laskuun; elokuun loppuun mennessä sairauspäiviä on kertynyt noin 4,5 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Kuntayhtymässä on syksystä 2014 lähtien panostettu työkykyprosessien kehittämiseen, on hyväksytty sairauspoissaolojen hallintamalli sekä selkiytetty varhaisen puuttumisen toimintamallia ja tehostettu sen hyödyntämistä. Kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin liittyen on myös yhteistyö työterveyshuollon kanssa syventynyt ja tehostunut. Sekä toiminta- että maksutuotot ovat kasvamassa hiukan edellisestä vuodesta. Myyntituotot ovat viime vuoden tasolla, merkittävimmät muutokset ovat ostot muista sairaanhoitopiireistä kasvu ja siirtoviivepotilaiden merkittävä väheneminen. Toimintakulujen toteuma on 4,0 % suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Merkittävin tekijä toimintakulujen nousussa on henkilöstökulujen 3,4 % sekä palvelujen ostojen 7,8 % kasvu. Henkilöstökulujen nousua selittäviä tekijöitä ovat ainakin sopimuskorotukset, ammattirakenteen muutos sekä päivystyskorvauksen sopimusmääräysten muutos. Palvelujen ostoissa kasvua on varsinkin ostopalveluissa muista sairaanhoitopiireistä. Talouden näkökulmasta suurimpana haasteena loppuvuoden aikana on ennakoitua suurempana toteutunut muiden sairaanhoitopiirien laskutus, jonka ennustetaan aiheuttavan erityisiä haasteita talousarviossa pysymiselle. Investointihankkeet ovat edenneet kokonaisuudessaan kuluvana vuonna määrärahojen mukaisesti ja aikataulutkin ovat pitäneet. Psykiatriatalon 2-vaiheen rakennustyöt ovat aikataulussaan ja hanke valmistuu toukokuussa Sydänkeskuksen suunnittelu on valmistunut ja urakkalaskenta on päättynyt. Urakoitsijoiden valinta päätetään syyskuun hallituksessa ja työt käynnistyvät lokakuun alkupuolella. Myös alle miljoonan euron rakennushankkeet ovat toteutuneet alkuvuonna määrärahojen mukaisesti, niiden toteutumisprosentti elokuun lopussa oli 28 %. Tytäryhteisöille

13 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto asetetut investointitavoitteet ovat edenneet suunnitellusti. Tikkamäen Palvelut Oy:n toteuttama M-talon rakentamisen etenee määrärahojen ja aikataulun mukaisesti. M-rakennuksen on määrä valmistua keväällä Toimintakuluissa ennustetaan noin 0,6 miljoonan euron talousarvion ylittymistä. Pääasiallisin syy talousarvion ylityspaineelle on kasvanut laskutus muista sairaanhoitopiireistä. Oman toiminnan osalta talousarvio olisi tällä hetkellä alittumassa noin 0,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että voimassa oleva kahden prosentin tuottavuustavoite olisi toteutumassa. Toisen osavuosikatsauksen perusteella olisi päätymässä nollatulokseen, koska toimintatuottojen ennustetaan toteutuvat vajaa puoli miljoonaa euroa talousarvion alapuolelle ja vastaavasti toimintakulujen toteutuvan reilut puoli miljoonaa euroa talousarvion yläpuolelle. Oheismateriaali 2: Osavuosikatsaus 2/2015 Lisätiedot: Talous- ja kehitysjohtaja Ismo Rouvinen (013) Kuntayhtymän johtaja: Hallitus esittää valtuustolle osavuosikatsauksen 2/2015. Käyttötalouden ennustetut muutokset merkitään tässä vaiheessa tiedoksi ja niihin palataan loka- ja marraskuun yhtymähallituksen kokouksissa. Toimintakulujen ennustetaan ylittyvän tässä vaiheessa 0,6 milj. euroa ja toimintatuottojen alittuvan 0,4 miljoonaa euroa. ehdotus hyväksyttiin. Yhtymävaltuusto 22 Oheismateriaali 3: Osavuosikatsaus 2/2015 Yhtymähallitus ehdotus hyväksyttiin.

14 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Talousarviokehys vuodelle / /2015 Yhtymähallitus Vuoden 2016 talousarvion pohjana on kuluvan vuoden talousarvio, jonka on laadittu n voimassa olevan strategian mukaisesti. Talousarviokehyksen laadinnassa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien palvelutarpeesta, jossa on huomioitu ikärakenteen muutos, toiminnalliset muutokset sekä kuluvan valtuustokauden ajan voimassa oleva tuottavuusohjelma. Vuotuisella kahden prosentin tuottavuustavoitteella pyritään toiminnan jatkuvaan parantamiseen, samoilla resursseilla pitäisi pystyä tuottamaan aikaisempaa enemmän. Alustava talousarviokehys perustuu oman toiminnan osalta toimintakulujen 1,3 % nousuun vuoden 2015 talousarviosta. Vuonna 2016 lle on alustavien suunnitelmien mukaan kohdentumassa aikaisempaa enemmän yksittäisiin kuntiin tai maakuntaan liittyviä kulueriä. Merkittävimmät kuluerät ovat erilaiset ict-hankkeet (mm. Kansallinen terveysarkisto 1 ja 2, Kansallinen sosiaaliarkisto) sekä maakunnallisen Siun sote-hankkeen valmistelu. Maakunnallisten hankkeiden kokonaiseuromäärä lähentelee 1,5 M, mikä vastaa noin puolen prosenttiyksikön vaikutusta n toimintakuluihin. Esimerkiksi KELA:n kohdentama asukaslukupohjainen maksu sähköisten kansallisten palvelujen ylläpidosta lienee 1,5 2 euroa asukasta kohden. Verrattaessa talousarviokehystä kuluvan vuoden ennusteeseen oman toiminnan osalta, niin toimintakulujen kasvu olisi 1,2 %. Toimintakulujen ja poistojen yhteismäärässä kasvua olisi 1,4 % ja jäsenkuntalaskutuksessa 1,2 %. Muutos ennusteen ja talousarvion välillä johtuu muiden sairaanhoitopiirien yli 20 % lisääntyneestä laskutuksesta. Jos tarkastellaan kuluvan vuoden ennustetta myös maakunnalliset hankkeet sisältävään talousarviokehykseen, niin muutokset olisivat siinä tapauksessa noin puoli prosenttiyksikköä suuremmat. Investoinnit ja rahoituserät ovat talousarviokehyksessä toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisina koskien vuotta Investoinnit ja lainanotto tarkennetaan syksyllä talousarvion käsittelyn yhteydessä. Oheismateriaali 3: Talousarviokehys vuodelle 2016 Lisätiedot: Talous- ja kehitysjohtaja Ismo Rouvinen (013)

15 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän johtaja: Hallitus linjaa talousarviokehyksen valmistelua vuodelle 2016 seuraavasti: toimintakulujen oman toiminnan kokonaismäärä valmistellaan kahden prosentin tuottavuustavoitteen mukaisesti jatkovalmistelussa huomioidaan valtakunnallisten sote-linjausten vaikutukset maakunnalliset, jäsenkuntiin kohdistuvat hankkeet käsitellään erikseen ja ne tulevat oman toiminnan talousarviokehyksen päälle investointien ja rahoituksen suunnittelu perustuu toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksyttyihin päälinjoihin ehdotus hyväksyttiin. Yhtymähallitus Talousarvion valmistelua on jatkettu yhtä aikaa kuluvan vuoden ennusteiden sekä osavuosikatsauksen kanssa yhtymähallituksen toukokuussa tekemien linjausten mukaisesti. Valmistelussa pohjana on ollut keväällä esitetty talousarviokehys, jossa yhtymähallituksen linjausten mukaisesti on huomioitu kahden prosentin tuottavuustavoite. Talousarviokehyksen sisällä oman toiminnan osalta on jouduttu tekemään jonkin verran tarkennuksia muiden toimintatuottojen sekä toiminta- ja rahoituskulujen osalta. Esitetyn talousarvion toiminnan kulut (toimintakulut + rahoituskulut + poistot) ovat kokonaisuudessaan 0,8 miljoonaa euroa keväällä esitettyä talousarviokehystä pienemmät. Esitetty talousarvion kasvu kuluvan vuoden ennusteeseen toiminnan kulujen osalta on 1,0 % ja pelkästään toimintakuluja tarkasteltaessa kasvu on 0,8 %. Verrattaessa vuoden 2016 talousarviokehystä kuluvan vuoden talousarvioon, toimintakulujen kasvu on 1,1 %. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien osuus esitetyssä talousarviossa on 222,1 miljoonaa euroa. Esitetty jäsenkuntien palvelusuunnitelmien kasvu on 1,2 % kuluvan vuoden ennusteesta ja 1,8 % kuluvan vuoden talousarviosta. Jäsenkuntien lopullinen laskutus perustuu kuitenkin aina palveluiden toteutuneeseen käyttöön. Toukokuussa yhtymähallitus linjasi, että maakunnalliset, jäsenkuntiin kohdistuvat hankkeet käsitellään erikseen ja ne tulevat oman toiminnan talousarviokehyksen päälle. Tällä hetkellä maakunnallinen sote-hanke odottaa jäsenkuntien lausuntoja eikä sen kustannuksia pystytä vielä

16 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto tarkemmin arvioimaan. Lisäksi on suunnitteilla Kanta-palvelujen (kansallinen terveysarkisto) vaihe 2 sekä KanSa-palvelun (kansallinen sosiaalihuollon asiakastietovaranto) eteenpäin vieminen vuoden 2016 aikana. Hankkeiden valmistelu etenee syksyn aikana ja niitä käsitellään myös jäsenkuntien yhteistyöneuvotteluissa. Mahdollisten PKSSK:n kautta toteutettavien lisähankkeiden lopullinen vaikutus on tarkoitus tuoda esille vasta lopullisen talousarvion vahvistamisen yhteydessä marraskuussa. Investoinnit on arvioitu tässä vaiheessa suunnitelmien mukaisina ja ne sekä tarvittava lainanotto tarkennetaan lopullisen talousarvion käsittelyn yhteydessä marraskuussa. Oheismateriaali 3: Talousarvioehdotus oman toiminnan osalta vuodelle 2016 Lisätiedot: Talous- ja kehitysjohtaja Ismo Rouvinen (013) ismo.rouvinen@pkssk.fi Kuntayhtymän johtaja: Hallitus tarkentaa talousarviokehyspäätöstään oman toiminnan osalta siten, että: toimintakulujen ja poistojen yhteenlaskettu määrä on 250,5 miljoonaa euroa ja jäsenkuntien palvelusuunnitelmien kokonaismäärä on 222,1 miljoonaa euroa maakunnalliset, jäsenkuntiin kohdistuvat hankkeet käsitellään erikseen ja niiden talousarviovaikutukset on mahdollista liittää oman toiminnan talousarviokehyksen päälle Yhtymähallitus saattaa talousarviokehyksen oman toiminnan osalta tiedoksi yhtymävaltuustolle ehdotus hyväksyttiin. Yhtymävaltuusto 23 Oheismateriaali 4: Talousarvioehdotus oman toiminnan osalta vuodelle 2016

17 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus ehdotus hyväksyttiin.

18 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen n strategian päivittäminen vuosille / /2013 Yhtymähallitus Kuntayhtymän nykyinen strategia on voimassa kuluvan vuoden loppuun, ja hallinnossa on valmisteltu uutta strategiaa vuosille Pidemmän ajan tavoitetilan kuvaamisessa horisonttia on jatkettu vuoteen 2030 saakka. Valmistelutyö alkoi vuoden 2012 lopulla vanhan hallituksen ohjauksessa, ja uusi hallitus on jatkanut valmistelutyötä elokuusta lähtien. Strategiaa on käyty läpi ja sisältöjä työstetty valtuustoseminaarissa lokakuussa, jonka jälkeen hallitus on käsitellyt sitä vielä marraskuun seminaarissaan. Strategian nimeksi on valittu Parhaat palvelut oikeaan aikaan, joka samalla kuvaa strategian visiota. Strategia on laadittu lähtökohdasta - miten alueen väestö saa sille kuuluvat palvelut ei hallinnollisesta palvelujen järjestämismallista, vaikka maan hallituksen on määrä antaa sote-järjestämislaista esitys tämän vuoden lopulla ja lain tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Strategian aikajänteellä halutaan korostaa toiminnan jatkuvuutta toisaalta yli valtuustokauden yhteiskunnallisesta tehtävästä selviytyminen edellyttää määrätietoista suunnittelua yli valtuustokauden - ja toisaalta toiminnan jatkuvuutta hallintomallista riippumatta. Strategian välitarkistus tehdään myöhemmin valtuustokauden aikana. Strategiassa määritellään päämäärät, joiden vallitessa visio voi toteutua. Kuntayhtymätason päämääriä on neljä tyytyväiset asiakkaat ja potilaat, osaava ja motivoitunut henkilöstö, sujuvat hoito- ja palveluketjut, vetovoimainen työnantaja sekä kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto. Edelleen strategiassa on määritelty tukijalat, joissa on onnistuttava päämääriin pääsemiseksi. Tukijalat ovat tehokas ja tavoitteellinen johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö, luottamuksellinen yhteistyö, tarkoituksenmukaiset toimitilat ja teknologia sekä tasapainoinen talous. Strategiassa on määritelty keskeinen sisältö sekä päämäärille että tukijaloille. Taloussuunnitelmassa on avaintavoitteet päämäärittäin, joiden toteutumista seurataan valtuustossa. Kuntayhtymän arvot - ihmisarvo, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus - ovat samat kuin edellisessä strategiassa. Valtuuston hyväksyttyä n strategian, toiminta-alueille, liikelaitokselle, klinikkaryhmille ja palveluyksiköille vahvistetaan käyttösuunnitelmien yhteydessä toimintasuunnitelmat, joissa strategiset tavoitteet määritellään ko. aluetta ja yksikköä koskien. Tavoitteet ovat sitä konkreettisempia, mitä alemman tason suunnitelmasta on kyse. Toiminnan

19 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto luonteesta johtuen suunnitelmien sisällöt voivat poiketa toisistaan, mutta ovat linjassa n strategian kanssa. Toiminta-alueet ja yksiköt raportoivat tavoitteiden toteutumisesta määritellyn konseptin mukaisesti. Strategiaa on esitelty yt-toimikunnalle ja ammattijärjestöjen edustajille erillisessä tilaisuudessa Järjestöjen kirjalliset kommentit strategiasta ovat oheismateriaalina, ja ne ovat yhteiset asian 172 :n kanssa. Oheismateriaali 6: Esitys n strategiaksi vuosille ja ammattijärjestöjen kommentit koskien strategiaa oheismateriaali 8a. Lisätiedot: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Naukkarinen (013) ilkka.naukkarinen@pkssk.fi Kuntayhtymän johtaja: Hallitus esittää strategian vuosille Parhaat palvelut oikeaan aikaan valtuuston hyväksyttäväksi. hyväksyttiin yksimielisesti seuraavin täsmennyksin: - sivu 3: strategia tarkistetaan valtuustokauden puolivälissä - sivu 5: lisättiin valtionosuuslaki ja kuntalaki lainsäädännön muutoksiin - sivu 14 (6.2): lisättiin yhteistyötahoihin Pohjois-Karjalan koulutus, lisäksi huomioidaan henkilöstösuunnitelman päivittämistarve erityisesti henkilöstörakenteen osalta Yhtymävaltuusto Oheismateriaali nro 4: Esitys n strategiaksi vuosille Oheismateriaali nro 5: Ammattijärjestöjen kommentit koskien strategiaa Puheenjohtaja:

20 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus hyväksyttiin täsmennyksillä; Valtuusto edellyttää hallituksen selvittävän lähi/luomuruuan osuuden nostamista 10 %:iin nykyisestä 5 %:sta. Asia tuodaan valtuustoon keväällä Lisätään strategiaan toteutuskalvo. Sivulla 6 kuvio 4 on muutettu. Yhtymähallitus Valtuusto hyväksyi 37 / n strategian vuosille Strategian ulottamisella yli valtuustokauden haluttiin korostaa palvelujen järjestämisen näkökulmaa muuttuvassa ympäristössä, ja otsikossa aikajänne ajatuksellisesti ulottuu jopa vuoteen 2030 saakka. Hallituksen esitykseen valtuustolle sisältyi lausuma, jonka mukaan strategia tarkistetaan valtuustokauden puolivälissä. Hallitus pohjusti strategian päivitystä seminaarissaan , jossa asiaa työstettiin mm. ryhmätöiden avulla. Seminaarin pohjalta virkakoneisto on työstänyt päivitystä kesän aikana, ja päivitetty versio on esittelyssä hallituksen seminaarissa ja edelleen lista-asiana hallituksen kokouksessa. Seminaarissa käytiin strategian toteutumista läpi toiminta-alueiden näkökulmasta. Kuntayhtymän strategisista tavoitteista mm. kärkihankkeiden toteutuminen, tuottavuuden kehittyminen, talouden tasapaino, velkaantuminen ja rekrytoinnissa onnistuminen pääosin ovat toteutuneet strategiakauden alussa tavoitteiden mukaisesti. Sen sijaan hoitojonot eivät ole aivan olleet tavoitteen mukaisella (=0) tasolla, eikä sairauspoissaolojen vähentämisessä ole onnistuttu tavoitteen mukaisesti. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla sairauspoissaolojen määrä on kuitenkin ollut edellisvuotista alhaisempi. Merkittävimmät päivitystarpeet strategiaan nousevat soteympäristössä käynnissä olevista muutoksista. Sote-järjestämislain tarkempi sisältö on vielä tarkentumatta, ja sen vaikutuksia ei ole varsinaisesti lähdetty huomioimaan päivityksessä muutoin, kuin että reagointivalmiutta lainsäädännöllisiin muutoksiin pidetään esillä. Sen sijaan jäsenkuntien kanssa valmisteltavan Siun sote hankkeen vaikutuksia on päivityksessä huomioitu niin toiminnallisten kuin taloudellisten suuntaviivojen mukaisesti. Hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että kuntien odotetaan päättävän tulevan syksyn aikana edetäänkö soteyhteistyössä valmistellun mallin mukaan. Strategian päivityksissä on huomioitu mm. Asukkaan marraskuun yhteydessä kartoitettuja ongelmakohtia ja muokattu strategian päämääriä ja tukijalkoja näitä huomioiden. Lisäksi ajankulu on huomioitu joissakin toimintaympäristössä tapahtuneissa asioissa, ja esimerkiksi jo muutamia vuosia sitten voimaan tulleita lakimuutoksia ei enää korosteta tällä hetkellä muutostekijänä. Päivitykset eivät muuta strategian

21 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto alkuperäistä luonnetta. Siun soten toteutuminen nyt esillä olevassa muodossa muuttaa n roolia tulevassa sotekentässä niin, että Pkssk jatkaisi lukien kiinteistö- ja tukipalvelunä ja varsinainen sotetoiminta siirtyisi uuden perustettavan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen n vastuulle. Tältä osin strategiaa ei ole muutettu vuodesta 2017 eteenpäin em. tehtävämuutosta vastaavaksi, vaan palvelujen järjestämistä on katsottu pidemmän aikavälin kehittämisenä nykyisin n vastuulla olevien palvelujen mukaisesti. Oheismateriaari 4: Esitys n strategiaksi , päivitetty versio Lisätiedot: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Naukkarinen (013) ilkka.naukkarinen@pkssk.fi Kuntayhtymän johtaja: Hallitus esittää strategian Parhaat palvelut oikeaan aikaan - päivityksen valtuuston hyväksyttäväksi. Yhtymähallitus teki strategiaan seuraavan tarkennuksen: Sivulle 13: Lean-johtamisella varmistetaan henkilöstön osallistuminen ja pyritään tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan oikea-aikaisesti. Samalla vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille. Strategia-paperiin voidaan tehdä teknisluonteisia korjauksia ennen valtuuston kokousta. ehdotus hyväksyttiin. Yhtymävaltuusto 24 Oheismateriaali 5: Esitys n strategiaksi , päivitetty versio

22 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhtymävaltuuston strategian sivulle 4. olevaan kuvaan jätetään voimaan luonnoksessa yliviivattuna oleva "potilaan valinnanvapaus". Lisäksi korjataan sivuilla 4 ja 16 olevat kirjoitusvirheet. Yllä olevilla lisäyksillä päätösehdotus hyväksyttiin.

23 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Lausunto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen n perussopimusluonnoksesta ja rahoitusmallista 279/ /2015 Yhtymähallitus Keväällä 2014 Pohjois-Karjalan alueen kuntien ( mukaan lukien Heinävesi) ja PKSSK järjestivät kaksi neuvottelutilaisuutta (Kimmel ja Huhmari ), joissa kuntien luottamushenkilöiden edustajat sekä kuntajohtajat sopivat yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisen tuotantomalliselvityksen käynnistämisestä ja hankkeen teknisen hallinnoinnin sijoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen än. Hankkeen ohjausryhmä muodostettiin jäsenkuntien nimeämistä luottamushenkilöistä. Jokaisesta jäsenkunnasta ohjausryhmään tuli yksi luottamushenkilö, Joensuusta kaksi. Pohjois-Karjalan sote hankkeessa on laadittu suunnitelma palvelutuotantorakenteesta ja toimintaorganisaatiosta, millä vastataan osaltaan kansalliseen tarpeeseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamisesta, missä keskeisinä periaatteina ovat peruspalveluiden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän ja yhdenvertaisen saatavuuden luominen toimivalla, eheällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla palvelurakenteella sekä palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansalaisen tarpeiden mukaisesti nykyisen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä tavoitellaan saumattomia palvelukokonaisuusketjuja, jolloin sekä palveluiden toimivuus että kustannustehokkuus paranevat. Käytännön selvitystyön toteutus on tapahtunut alueen kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien viran- ja toimenhaltijoiden oman työn ohessa tehtynä työnä. Henkilöstöjärjestöjen edustus on ollut valmistelutyöryhmissä. Nykytilanteen kartoittamisessa ja asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämistyössä yhteistyökumppaneina ovat toimineet Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys sekä yritysten osalta alueen elinkeinoyhtiöt. Kuntien kirjaamoihin toimitetussa Pohjois-Karjalan sotehankkeen loppuraportissa esitetään, että Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Liperin, Kontiolahden, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Valtimon kunnat sekä Joensuun, Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen ja Outokummun kaupungit perustavat uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden n. Loppuraportti toimii uuden n toiminnallisen suunnittelun perustana. Loppuraportti liitteineen on luettavissa:

24 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Kuntayhtymälle siirtyy vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Se on entisen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Kuntien ja kuntayhtymien sote- henkilöstö siirtyy uuden n palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteella. Sote - tuotanton valmistelu kohdistuu henkilöstövaltaiseen sote -palvelutuotantoon 14 kunnassa sekä kuntayhtymissä. Alueella työskentelee kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen palveluksessa noin 7300 henkilöä, joista noin 1500 on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Valmistelu ja sen pohjalta tehtävät toimenpiteet tulevat vaikuttamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin tukipalveluja tuottaviin organisaatioihin ja niiden henkilöstöön sekä kuntien yleishallintoon. Koska kyse on uuden palvelutuotantoalueen hallinnon ja toiminnan valmistelusta, suunnitellulla sote -organisaatiolla ei ole vielä päätösvaltaisia toimielimiä. Suunnitellut muutokset on käsiteltävä ennen päätösten tekemistä kuntien yhteistoimintaelimissä. Valmistelu vaikuttaa laaja-alaisesti ja olennaisesti henkilöstöön. Valmistelussa tulee noudattaa hyvää yhteistoimintaa henkilöstön ja työnantajien välillä. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ( /449) säätelee kunnan ja kuntayhtymien yhteistoimintaa. Yhteistoimintalaki on luettavissa mm. -sivuilta. Pk sote hankkeen ohjausryhmä on pitämässään kokouksessa ehdottanut, että kunnat käsittelevät perussopimuksen ja sitä täydentävän rahoitusmalliehdotuksen kaksivaiheisesti niin, että mennessä kunnilla on mahdollisuus kommentoida ehdotusta. Kuntien toivotaan erityisesti arvioivan seuraavia perussopimuksen osioita: - omistajaohjaus ( 17) - rahoitusmalli ( 20) - uuden n peruspääoman muodostaminen ( 6) Pk sote hankkeen koordinaatioryhmä ja ohjausryhmä kokoontuvat mennessä tekemään mahdollisia täsmennyksiä lopulliseen uuden n perustamista koskevaan ehdotukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan ehdottanut, että kaikkien kuntien valtuustot kokoontuisivat tahoillaan yhtä aikaa klo päättämään uuden n perustamisesta. Perussopimus ja rahoitusmalliehdotus sekä johtamisen hallinnolliset rakenteet on esitelty alueen kuntapäättäjille järjestetyissä Kuntafoorumissa

25 Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Oheismateriaali 9: Perussopimusluonnos, n lausunto, ammattijärjestöiltä tulleet lausunnot Lisätiedot: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Naukkarinen (013) ilkka.naukkarinen@pkssk.fi Kuntayhtymän johtaja: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen pitää Siun sote mallin mukaista integroitua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuutta käsillä olevia haasteita ajatellen tarpeellisena ja toivottavana ja päättää antaa asiasta liitteenä olevan lausunnon. Samalla hallitus toteaa, että asia on käsitelty PKSSK:n yhteistyötoimikunnassa Kuntayhtymän johtajan muutettu päätösehdotus: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen pitää Siun sote mallin mukaista integroitua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuutta käsillä olevia haasteita ajatellen tarpeellisena ja toivottavana ja päättää antaa asiasta liitteenä olevan lausunnon. Samalla hallitus toteaa, että asia on käsitelty PKSSK:n yhteistyötoimikunnassa Lausunto annetaan tiedoksi yhtymävaltuustolle. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Yhtymävaltuusto 25 Oheismateriaali 6: Perussopimusluonnos, n lausunto, ammattijärjestöiltä tulleet lausunnot Yhtymähallitus ehdotus hyväksyttiin

26 Pöytäkirja 2/ VALITUSOSOITUS / KUNNALLISVALITUS Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kunnallisvalituksen saa tehdä myös n jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, jo on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen, n jäsenkunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä kunnallisvalitusta (kuntalaki 91 ). Valituksen voi tehdä seuraavien päätösten osalta: Asiat:21, 23, 24, 25 Valitusviranomainen ja valitusaika Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs., Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Sähköposti: kuopio.hao@oikeus.fi Seuraavasta internetosoitteesta löytyy lisätietoa valittamiseen liittyvistä seikoista: Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jäsenkuntien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on ollut julkisesti nähtävänä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky:n kirjaamossa xx.xx.201x kello Tiedoksianto asianosaiselle Lähetetty tiedoksi sähköpostilla Lähetetty tiedoksi kirjeellä Asianosainen Lähetyspvm/tiedoksiantaja / 20 Luovutettu asianosaiselle Paikka, pvm / 20 Asianosainen Vastaanottajan allekirjoitus

27 Pöytäkirja 2/

28 Pöytäkirja 2/ Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.