s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y 04 2013"

Transkriptio

1 k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta c/o Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, Helsinki Palautusosoite Taina Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, Helsinki Päätoimittaja Heidi Kenttälä, Toimitussihteeri Taina Loimo Toimittajat Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Minna Turunen Toimittajien osoitteet ovat muotoa Editointi ja oikoluku Anna Uttula, Marleena Sihvonen, Riikka Karppinen Kuvitus Suvi Sipronen, Katariina Valentin, Vilma Pekkarinen Markkinointi Toimitus, Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy, Runeberginkatu 35, Helsinki Paino Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, Helsinki Paperi Sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen Aineistopäivä ja ilmestymispäivä 1/14: 7.2. (ilmestyy 7.3.) 2/14: 2.5. (ilmestyy 30.5.) 3/14: (ilmestyy 12.9.) 4/14: (ilmestyy ) Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) KANNEN KUVA JERE SIRÉN Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. jäsenmaksut 2014 Varsinainen ja opiskelijajäsen 1,25% päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Ilman palkkatuloja olevan opiskelijan jäsenyys on ilmainen. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 75 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 120 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Kielisilta 04/2013 Toimitukselta 3 02 Kannen kuva 03 Toimitukselta 04 Puheenjohtajan palsta 05 Syyskokous ja opintopäivät Jäsenet äänessä KIELESTÄ KIINNI 08 Muistisairaudet ja niiden testaaminen suomalaisella viittomakielellä 12 Viittomakielinen vuorovaikutus multimodaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna 16 Toinen kotimainen 18 Miten tulkkauspalvelu toimi vuonna 2013? 20 Lähdetkö ajoissa vai oikaisetko metsän poikki? 22 ProGram 23 AHOT Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Diakissa 24 Mitä Kelaat 25 Korpus ei ole vain tutkijoiden juttu 28 Mistä on meidän esimiehet tehty? 30 Viittomakielialan ylempi AMK-tutkinto 33 Sopimusasiaa: Tee hyvä työsopimus 36 Vaiettu, vaiennettu 39 Työpaikkasi vahvat vaikuttajat 41 EFSLI Summer School Ljubljanassa 43 Opiskelijakolumni 44 Kiireinen eläkeläinen ei murehdi tulevaa 46 Keveät jalat, kauniit kädet 47 Sarjakuva KUVA KOTIALBUMISTA Näin viimeyönä outoa unta. Kelan tulkkivälitystoimisto oli muuttanut entiselle kotipaikkakunnalleni pienen pieneen toimistoon. Olin käymässä avajaistilaisuudessa, tosin pelkkään pyyhkeeseen kietoutuneena. Taidan miettiä ja jännittää tulevaa tulkkivälityksen muuttoa enemmän kuin luulenkaan. Vaikka ympärillä pyörii kilpailutuksen jälkeinen tohina, tulkit vaihtavat firmoja ja välityksessä tapahtuu suuria muutoksia, eivät ne luultavasti muuta minun elämääni juuri lainkaan. Elän kuitenkin vahvasti hengessä mukana. Kun luin tämän lehden sivuilta Kelan tekstin, mieleni rauhoittui. Tuntuu siltä, että asiat taitavat olla ihan hanskassa. Päätin luottaa Kelan ammattitaitoon ja keskittyä jännittämisen sijaan joulunodotukseen. Tämän lehden sivuilla pääset tutustumaan myös esimerkiksi keväällä alkaneeseen suomalaisen viittomakielen tutkimusprojektiin. Mukana on myös poikkeuksellisesti nimimerkillä julkaistu teksti, joka käsittelee epäasiallista kohtelua työpaikalla. Toimitus päätti julkaista tekstin nimettömänä sen aiheen arkuuden vuoksi. Näin on vuoden viimeinen lehti saatu pakettiin, ja ensi vuodellekin on suunniteltu yhtä sun toista. Nyt kuitenkin toivottelen teille mukavaa loppuvuotta ja ensi vuoden alkua. Muistakaa syödä lämpimästi ja pukeutua herkullisesti vai miten se nyt menikään! Minna Turunen

4 4 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Sillisalaattia vuodesta 2013 TEKSTI HEIDI KENTTÄLÄ KUVA MARIKA MÄKILÄ Osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni eflsin konferenssiin ja kokoukseen Ljubljanassa, Sloveniassa. Lähdin reissuun hyvillä mielen, mutta jo valmiiksi rasittuneena ja olisin, suoraan sanottuna, voinut tehdä viikonloppuna jotain palauttavampaa kun istua lentokoneessa tai kuunnella luentoja minulle jo tutusta aiheesta. Olin myös motivoituneempi seuraamaan EM-koripalloa, kuin tutustumaan tulkkikollegoihin tai kämppäkaveriini. Sain etukäteen tietää, että kämppikseni tulee olemaan espanjalainen ja mielessäni kävin läpi kaikkia tuntemiani, puheliaita espanjalaisia. Äh ja puh ja ei kiitos! Toisin kuitenkin kävi ja kokemus oli kokonaisuudessaan erinomainen. Ymmärrys alaa kohtaan kasvoi, tietotaitoni koki säväyksen ja ihastuin tulkkikollegoihini ympäri maailmaa. Opinpa myös arvostamaan omaa seuraani tiukan ohjelman lomassa - oma seura paras seura. Espanjalainen kämppäkaverinikin osoittautui yllättävän hiljaiseksi ja omaa rauhaa rakastavaksi. Kaikki sujui siis hienosti ja viimeisinä päivinä uskaltauduin jo istahtamaan tuntemattomien viereen ja avaamaan keskustelun. Haluan ehdottomasti lähteä ensi vuonna efslin konferenssiin Belgiaan ja suosittelen kaikkia tulkkikollegoita täällä Suomessa lähtemään mukaan! Efslin konferenssissa tuli tietysti myös huomattua, miten erilaista alan toiminta on ympäri Eurooppaa. Jossakin vain yksi tulkki yrittää hoitaa koko maan tulkkaukset ja toisessa maassa tulkit odottelevat tukipaketteja ja avustusta, jotta voivat edes toimia tulkkeina. Meillä taas jännitetään jo toista kilpailutuskautta ja mitä kaikkea se tuo tullessaan. Toiveena tietysti olisi, että kaikki sujuisi hyvin ja kilpailutuskausi voitaisiin aloittaa hyvillä mielin. Kuitenkin jo nyt epäkohtia on tullut esille. SVT:n hallitus on jo pitkään yrittänyt viritellä yhteistyötä Kelan kanssa ja yrittänyt saada ääntään kuuluviin. Saimme vihdoinkin sovittua Kelan kanssa yhteistyötapaamisen, mutta vasta ensi vuoden alkupuolelle. Sitä ennen hoidamme aktiivisesti yhdistysasioita ja olemme tuntosarvet pystyssä jäseniämme varten. Muista ottaa rohkeasti yhteyttä ammattiyhdistykseesi ja nähdään taas ensi vuonna! Lämpöistä ja rentouttavaa Joulua kaikille jäsenillemme ja yhteistyötahoillemme!

5 HALLITUKSEN KUULUMISIA 5 Syyskokous ja opintopäivät Kouvolassa Hallitus 2014: Marika Mäkilä, Emma-Leena Mäkiranta, Emilia Norppa, Riika Vähä-Ruona, Elsa Lindberg, Essi Saloniemi, Heidi Kenttälä, Terhi Kalliomäki ja Elina Salenius. Kuvasta puuttuvat Katariina Valentin ja Anniina Suomalainen. TEKSTI RIIKA VÄHÄ-RUONA KUVAT EMILIA NORPPA JA LIISA HALKOSAARI En ollut aiemmin käynyt SVT:n kokouksissa tai opintopäivillä, Kouvola oli ensimmäiseni. Hieman ensin jännitin, olenhan vasta opiskelija: Saisinko minä opintopäivistä irti samalla tavalla kuin valmiit tulkit ja pystyisinkö osallistumaan keskusteluun? Huomasin heti, että jännitys oli turhaa. Lauantai alkoi mukavasti lounaalla (nam, ruokaa!) Sokos Hotel Vaakunassa, jonka jälkeen päästiinkin heti asiaan. Sari Tulonen luennoi etäyhteydellä opinnäytetyöstään: Tätä saadaan, mitä toivotaan? Viittomakielentulkkien toiveet tulkkauspalveluja tarjoaville yrityksille. Aihe kosketti kaikkia ja herätti keskustelua ja vertailuja yritysten työsuhde-eduista ja siitä, kuinka työntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta. Monet olivat tyytyväisiä, mutta kehitysehdotuksia puitiin heidänkin voimin. Ideoita koulutukseen workshopissa Tauolla hörpin kahviani tyytyväisenä, kun tunsin kuuluvani joukkoon. Oikeastaan koko viikonlopun ajan ihmettelin kerta toisensa jälkeen, kuinka mukava tunnelma oli, vaikka en ketään tuntenut enkä mistään mitään tiennyt! Kahvilta jatkettiin hyvillä mielin jäsentyytyväisyyskyselyn vastausten esittelyyn. Vastauksista korostui, että SVT:tä pidetään tärkeänä etujärjestönä. Sehän on tietysti hienoa kuulla, sillä SVT:n päätehtävä on edunvalvonta, ei vain teemavuoden mukaisesti, vaan ihan aina. Myös Kielisilta sai paljon kehuja ja useita mainintoja. Kyselystä pidettiin workshop, joka poiki valtavasti hyviä ideoita, etenkin koulutuksen osalta, jota halutaan paljon ja monenlaista. Ilta päättyi improteatteriin, ja hauskaa oli! Esitys tietysti itsessään oli hauska, mutta nautin myös muiden kanssa ajanvietosta näin vähän rennommassa mielessä. Sunnuntaiaamun syyskokous ei tällä kertaa edes venynyt kovin pahasti, vaikka sääntömuutosten kirjoitusasua pohdittiinkin huolella. Kun keskustelua ja yhteistä pohdintaa herää paljon, huomaa kuinka tärkeitä nämä kokoukset ja niihin osallistuminen ovat. Ei asioiden yksin miettiminen vie kovin pitkälle ketään. Kokouksessa valittiin hallituksen uudet jäsenet, onnea valinnasta ja tervetuloa! Voimaantumista Lounaan jälkeen vuoron saivat Tiina Pohjolainen-Helminen ja Taru Suviala, jotka esittelivät opinnäytetyönsä: Viittomakielentulkkeihin kohdistuva seksuaalinen häirintä. Tärkeä aihe herätti workshopissa paljon keskustelua. Aihe on mielestäni erittäin hyvä käsiteltäväksi tällaiselle viikonlopulle, sillä vakavissa asioissa usein tarvitsee muita ympärilleen. Keskustelimme muun muassa omista kokemuksistamme ja siitä, kuinka seksuaalisen häirinnän kokemisesta selviää. Koin opintopäivät ja syyskokouksen todella hyödyllisiksi ja ennen kaikkea mukaviksi. Opiskelijan näkökulmasta tämä on loistava ajankohta kuulla alan asioista ja päästä puhumaan jo töitä tehneiden tulkkien kanssa. On myös lohdullista huomata, että valmistuttuani tulkiksi minulla on näin mahtava yhteisö tukenani! Sana jonka kuulin viikonlopun aikana useimmin, on voimaantuminen. Pienellä alalla on tärkeä tuntea kuuluvansa meihin. ME ollaan TULKKEJA. Jopa minä, opiskelija, minä kuulun MEIHIN. Kirjoittaja on SVT:n hallitusharjoittelija ja opiskelee viittomakielen tulkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa Turussa kolmatta vuotta. Hän haki harjoittelijaksi, koska halusi saada paremman kuvan yhdistystoiminnasta ja päästä verkostoitumaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Kirjoittaja on innolla selvittämässä miten SVT toimii, ja on jo oppinut huimasti niin yhdistystoiminnasta kuin koko tulkkausalasta ylipäätään.

6 6 AJANKOHTAISTA SVT:SSÄ Jäsenet äänessä TEKSTI EMILIA NORPPA KUVITUS KATARIINA VALENTIN Keväällä 2013 SVT:n hallitus toteutti jäsentyytyväisyyskyselyn. Pyrimme selvittämään, mitä mieltä jäsenet ovat SVT:n toiminnasta tällä hetkellä ja millaisia muutostoiveita heillä mahdollisesti olisi. Kysely lähetettiin kaikille jäsenille, joita oli tuohon aikaan noin 700. Kysely lähetettiin sähköpostitse webropol-kyselynä. Vastauksia saatiin 154, joten vastausprosentti oli miellyttävä. Suuri osa vastaajista (125) oli päätoimisia tulkkeja ja heistä 76 työskenteli kuukausipalkalla ja 44 tuntityöntekijöinä. Myös muutama tulkkiopiskelija, esimies ja yrittäjä vastasivat kyselyyn. Suurin osa (100) vastaajista oli sitä mieltä, että SVT on tärkeä etujärjestö ja haluaa tämän takia olla jäseniä. Oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan oli myös suuri syy jäsenyyteen (81 vastaajaa) ja SVT:n kautta tuleva tiedotus koettiin tärkeäksi. Toiveita opintopäivistä SVT:n vuotta rytmittävät kevät- ja syyskokoukset ja niiden ohessa järjestettävät opintopäivät. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli osallistunut opintopäiville vähintään kerran. Vastanneista opiskelijoista lähes kukaan ei ollut osallistunut opintopäiville vielä kertaakaan. Opiskelijoiden osallistumattomuudelle suurin syy on raha. Jos opintopäivät järjestetään hankalan matkan päässä ja majoituskin olisi tarpeellinen, ahmaisisi se liian suuren loven lompakkoon. Kysyimme, paljonko jäsen olisi valmis maksamaan opintopäivistä. Vastaukset liikkuivat aina viidestä eurosta kahteen sataan saakka, mutta keskiarvoksi saimme 40 euroa. Saimme myös ehdotuksen, että opintopäivät järjestettäisiin jossain sellaisessa paikassa, minne saisi perheen helposti mukaan kylpylähotellissa tai urheiluopistossa. Monet vetosivat opintopäivien skippaamisessa perhesyihin ja aikataulujen mukauttamisvaikeuksiin, tai siihen, ettei enää viikonloppuna huvittaisi ajatella työasioita. Tiukan asiapitoisuuden lisäksi opintopäiville toivottiin myös virkistäytymistä ilman itsensäkehittämispakkoa. Opintopäivien kiinnostavinta antia olisivat viittomakieliset luennoitsijat ja yleisesti työkieliin ja tulkkaukseen liittyvät aiheet. Top vitoseen mahtui myös edunvalvonta lukuisine teemoineen sekä alan ajankohtaiset asiat. Virkistäytymistä ja hallituksen vartti Alueellinen toiminta jakoi mielipiteitä. Toisaalta vastaajat olivat sitä mieltä, että toimintaa on liian vähän, toinen puoli taas vastasi toimintaa olevan aivan riittävästi. Firmojen omat virkistäytymispäivät ja muut tapahtumat ovat osaltaan vähentäneet alueellisten tulkkitapaamisten kaipuuta, mutta toisaalta firmarajat ylittävät tapaamiset olisivat toisella tavalla virkistäviä ja tarpeellisia. Kyselyn mukaan alueellisten tapahtumien aiheet voisivat olla täysin työasioitten ulkopuolelta, kuten viininmaistelua tai muuta mukavaa. Alueellisten tulkkitapaamisten järjestämiseen tarvitaan yhdyshenkilöitä ja hallitus pyrkiikin aktivoimaan heitä. Tapaamisiin tullaan vastedes järjestämään hallituksen vartti, jossa yhdyshenkilö tai hallituksen edustaja kertoo viimeisimmät puheenaiheet hallitustyöhön liittyen. Suurin osa vastaajista (121) koki saavansa riittävästi tietoa SVT:n toiminnasta. Tärkein tiedotuskanava on Kielisilta-lehti, hyvänä kakkosena alueelliset sähköpostilistat. Suurin osa keskusteluista käydään kuitenkin SVT:n Facebook-sivulla, jota pääsee lukemaan myös rekisteröitymättä. Myös tulkit. net-sivustoa ollaan muuttamassa interaktiivisempaan suuntaan. Tavoitteena on mm. siirtää tällä hetkellä sähköpostilistojen ja Facebookin kautta toimiva kokousblogi uudelle kotisivustolle, jossa tekstejä voisi kommentoida ja näin osallistua keskusteluun.

7 AJANKOHTAISTA SVT:SSÄ Tietoa ammattiliitostamme (Akavan Erityisalat) SVT:n jäsenille 67 Työpaikallani ei ole luottamusvaltuutettua ja toivoisin SVT:ltä apua valtuutetun hankkimisessa Toimin luottamusvaltuutettuna/henkilönä ja toivoisin SVT:ltä tukea tehtävääni 4 7 Tietoa työsuhteesta: oikeudet ja velvollisuudet 91 SVT:n neuvottelemat palkkasuositukset 70 Toivon, että SVT aloittaisi neuvottelut yleissitovan työehtosopimuksen luomiseksi alalle 72 Apua työsuhteeseen liittyvissä muutos- tai ongelmatilanteissa 62 Muuta, mitä? 11 Kokousblogi on hyvä infopaketti niille, jotka ovat kiinnostuneita hallitustyöskentelystä. Edunvalvontakorsto kehiin Kielisilta sai paljon kehuja. Useimmiten lehti selataan kannesta kanteen ja artikkelit luetaan mielenkiinnolla. Alan ajankohtaiset asiat, artikkelit tulkkauksesta ja työkielistämme (myös vp) ovat toivotuimpien listalla. Edunvalvontaan liittyviä juttuja ja muiden tulkkien kuulumisia luetaan myös mielellään. Vastaajat toivoivat Kielisiltaan vähemmän asiakasnäkökulmasta kirjoitettuja tekstejä tai muita asiakkaiden itse kirjoittamia mielipidejuttuja. Tämä toive on otettu huomioon ja sitä on jo alettu toteuttaa. Edunvalvonnalliset asiat tulivat selvästi esille kyselyssä. Tiedotus työsuhteesta ja työsopimuksesta sekä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista ovat jäsenistömme listalla ensimmäisenä. SVT:n myös toivotaan aloittavan neuvottelut yleissitovan työehtosopimuksen laatimiseksi. Koska edunvalvonta tuntuu nousseen jäsenistömme tarvehierarkiassa korkeammalle tasolle kuin aiemmin, olemme hallituksessa päättäneet jatkaa tämänvuotista Edunvalvonta!-teemaa myös ensi vuonna. Tulemme tiedottamaan mm. erilaisista työsuhteista ja -sopimuksista esimerkiksi Kielisillassa ja pyytämään tähän tiedotukseen asiantuntija-apua Akavan Erityisaloilta. Edunvalvontaan toivottiin jämerää otetta ja jopa jonkinlaista edunvalvontakorstoa, joka saataisiin hätiin tiukan paikan tullen. Keräsimme syysopintopäivien osallistujilta lisää ideoita ja ajatuksia workshopissa, jossa mietittiin muun muassa tulevaisuuden SVT:tä, tulevia opintopäiviä, edunvalvontaa ja alueellisia tapahtumia. Ideariihen anti oli melkoinen ja pureudumme siihen marraskuun lopussa järjestettävän hallituksen kokousviikonlopun aikana. Esittelemme parhaat ideat kokousblogissamme ja tulevassa Kielisillassa!

8 8 KIELESTÄ KIINNI Muistisairaudet ja niiden testaaminen suomalaisella viittomakielellä TEKSTI JOHANNA LAJUNEN & PÄIVI RAINÒ KUVITUS VILMA PEKKARINEN Muistisairaus koskettaa Suomessa yhä useamman ihmisen elämää ja se onkin luokiteltu yhdeksi kansantaudeistamme. Myös ikääntyminen vaikuttaa muistitoimintoihin. On normaalia, että muisti alkaa heiketä iän myötä: uusien asioiden mieleen painaminen hidastuu, mieleen palauttaminen on työläämpää ja nimimuisti heikkenee. Kaikki muutokset ovat yksilöllisiä, mutta jos muistihäiriöt alkavat haitata normaalia arkea, on tärkeää puuttua muistihäiriöihin ajoissa. Tällöin voidaan tarttua muistin ja tiedonkäsittelyn haasteisiin ja hidastaa häiriöiden etenemistä. Muisti on erilaisista osatoiminnoista koostuva kyky tallettaa mieleen uusia asioita, säilyttää ne mielessä ja tarvittaessa palauttaa ne tilanteen vaatimalla tavalla mieleen. Muisti voidaan luokitella muistettavien asioiden mukaan tapahtuma-, tieto- ja taitomuistiin. Toinen luokitteluperuste on vastaanottokanavan mukaan kuulon- sekä näönvarainen muistaminen. Muisti jakaantuu myös lyhytkestoiseen ja pitkäkestoiseen muistiin. Lyhytkestoinen muisti sisältää työmuistin, käyttömuistin ja toistomuistin, ja tätä voidaankin pitää ihmisen tiedonkäsittelyn ytimenä. Pitkäkestoinen muisti taas toimii ihmisen säilömuistina, jonne tieto Johanna Lajunen. Kuva Maarit Malinen. tallentuu pysyvästi - mahdollisesti koko eliniäksi. Kun muisti heikentyy, voi syynä olla ohimenevä muistihäiriö tai alkava muistisairaus. Ohimeneviä syitä voivat olla väsymys, stressi, kiputilat, uupumus, masennus, aistipuutokset, jännitys, lääkitys ja nautintoaineet. Yleensä muisti palautuu, kun näihin syihin puututaan ajoissa ja normalisoidaan tilanne. Muistamattomuuden taustalla voi olla etenevä muistihäiriö. Etenevät muistisairaudet ovat aivosairauksia, joihin liittyy toimintakyvyn ja muistitoimintojen laajaalaista heikentymistä, mikä vaikeuttaa arjesta selviytymistä. Yleisimpiä dementiaan johtavia muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset dementiat, Lewyn kappale -tauti ja otsalohkodegeneraatiot. Lievässä kognitiivisessa heikentymisessä henkilöllä yleinen älyllinen toimintakyky on säilynyt, mutta uuden oppimisessa havaitaan heikentymistä ja uusien asioiden unohtaminen on lisääntynyt. Tämä voidaan testata ja todeta esimerkiksi kognitiivisella CERAD-tehtäväsarjalla. Yhdysvaltalaisen CERADin (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease) kehittämästä tehtäväsarjasta on laadittu käännökset jo 13 puhutulle kielelle ja Kuurojen Palvelusäätiön Memo-hankkeessa vuonna 2010 myös suomalaiselle viittomakielelle. Terveydenhuollon ammattilaisille ei ole aina selvää se, että viittomakieltä äidinkielenään käyttävien asiakkaiden kognitiivisia taitoja ei voida arvioida luotettavasti puhutuilla suomen- ja ruotsinkielisille henkilöille tarkoitetuilla mittareilla. Viittomakielen tulkkikaan ei auta näissä tilanteissa, koska tulkkausta välikielenä käytettäessä testit mittaavat asiakasta suomen tai ruotsin kielen kautta. DVD:lle tallennetut äidinkielisten ammattikääntäjien mallikäännökset on tarkoitettu

9 KIELESTÄ KIINNI 9 kuuroja asiakkaita kohtaaville, viittomakieltä vieraana kielenään taitaville muistihoitajille sekä muistisairautta seulovissa testeissä mukana oleville viittomakielen tulkeille. CERAD-tehtäväsarjan tehtävät arvioivat sekä välitöntä että viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista ja toiminnan ohjausta sekä kielellistä sujuvuutta. Tehtäväsarjassa huomioidaan ne keskeiset kognition osa-alueet, jotka heikkenevät erityisesti muistisairauksien alkuvaiheissa. Tehtäväsarja käsittää ohjekirjan (Rainò 2010), jonka sisällä on testiin liittyvä kuvaliite sekä DVD, joka sisältää ammattikääntäjien mallikäännöksiä. Ohjekirjassa kerrotaan CERAD-tehtäväsarjasta ja sen osa-alueista sekä viittomakielisistä ja viittomakielestä. Seuraavassa esitellään viittomakielisen CERAD-muistitestin eteneminen joidenkin tehtävien osalta sekä niihin liittyviä viittomakielisiä käännösratkaisuja. Viittomakielinen CERADmuistitesti 1. Kielellinen sujuvuus Ensimmäinen osuus testaa kielellistä sujuvuutta, ja siinä arvioidaan toiminnan joustavuutta semanttisesta muistista Päivi Rainó. Kuva Tuula Johansson. (=tietoa tallentava muisti) hakua vaativassa tilanteessa. Tutkittavaa pyydetään luettelemaan mahdollisimman monta eläintä yhden minuutin kuluessa. Jotta tutkittava pysyisi annetun aikarajan puitteissa, viittomakieliselle kulttuurille ominaisen kertomaperinteen vuoksi on osioon lisätty kerrontaa rajoittava ohje: tehtävässä tulee vain luetella eläimiä niin paljon kuin muistaa, eikä niistä tarvitse kertoa esimerkiksi omakohtaisia kokemuksia. Testaajaa ohjeistetaan huomioimaan se, että viittoja saattaa lainata termistöä myös suomesta tai ruotsista sormittamalla, ääneenpuhumalla tai viittomalla. Jälkimmäisessä tapauksessa testattava saattaa muodostaa tilapäisen lainasanan, jolloin tuloksena ei aina ole sanatarkka, vaan ns. lähikäännös esim. musta+kala=mustekala. Kaikille eläimille ei myöskään ole selkeästi muista kategorian jäsenistä erottavaa nimitystä viittomistossa. Esim. hirvi, poro, kauris, peura, karibu ovat samannäköisiä sarvekkaita, mutta viittojan huuliosta voidaan erottaa suomenkielistä sanaa tarkoittava hahmo. Tulkin olisi näin ollen tunnistettava ja erotettava esim. kaurista ja peuraa ilmaisevat hirvi+pienikokoinen "pienestä hirvestä", jotta vastausta ei hylättäisi. (Kiertoilmaukset eivät ole testissä hyväksyttäviä vastauksia.) 2. Nimeämistehtävä Nimeämistehtävä testaa kielellistä perustoimintaa. Nimeämistehtävässä tutkittavaa pyydetään viittomaan hänelle esitettävien kuvien tarkoite. Kuvia on 15, ja niissä on sekä arkisia että harvinaisempia elementtejä. Vastaukseksi hyväksytään myös suomeksi puhuttu ilmaisu. Kuviin on etsitty nimettäviksi sellaisia kohteita, joissa alueellista ja eri ikäpolvien välistä vaihtelua esiintyisi mahdollisimman vähän, vaikkakaan se ei ole poissuljettua. Tämän takia DVD-tallenteessa esitetään testikuville useampia suomalaisen viittomakielen vastineita, mutta testiä käyttävien kannattaa lisäksi tutustua muihin variantteihin (suvi.viittomat.net). 3. Mini-Mental State Examination (MMSE) Mini-Mental State Examination (MMSE) on lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns. minitesti ja tätä voidaan käyttää myös omana, CERADista erillään olevana testinä. MMSE-asteikko antaa karkean yleisarvion kognitiivisten suoritusten heikentymisestä. Mittarin 19 tehtävää kartoittavat lyhyesti kielellisiä kykyjä, orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta/toiminnanohjausta, laskutaitoa ja hahmotuskykyä. Monet MMSE-testin tehtävät vaativat kielellisiä taitoja, joten mm. puhehäiriöt vaikuttavat tulokseen. Koulutustaso ja sosiaalinen asema vaikuttavat myös henkilön testitulokseen. Lyhyenä ja käytännöllisenä testinä MMSE on sopiva myös pitkän aikavälin seurantaan. MMSE-testin käännöksessä on viittomakielisen rakenteen vuoksi tehty joitakin mukautuksia orientoitumista mittaavissa kysymyksissä. Testissä esiintyvät käsitteet vuodenaika ja viikonpäivä kääntyvät viittomakielessä niin sanottuina parisanoina, mitä ei esiinny suomalaisten yleensä tuntemissa kielissä. Koska kieleen perehtymättömän muistihoitajan tai lääkärin mielestä viittomakielinen kysymyksenasettelu Mikä päivä tänään on maanantai, tiistai, keskiviikko? saattaa tarjota liikaakin vihjeitä testattavalle, on esimerkiksi tätä kysymystä lavennettu siten, että sen viittomakielinen vastine sisältää kaikki viikonpäivät. Kohdan 12 laskutehtävässä (Vähennä ja siitä edelleen 7 ) on puolestaan huomioitu sellaiset viittomakielisen rakenteen mukaiset lisäykset, joita ei suomenkielisessä lähtötekstissä näy. Näitä ovat viittomalausekkeen vielä miinus seitsemän toisto ja toiminnan jatkuvuutta ilmaiseva, alaspäin suuntautuva liike viittomassa vähentää.

10 10 KIELESTÄ KIINNI Kohdan 15 toistettava abstraktisia käsitteitä sisältävä fraasi (Ei mitään muttia eikä jossittelua) on korvattu viittomakielisessä versiossa kiinteitä, ei-ikonisia viittomia sisältävällä lauseella: On ihan turha selittää, ei tarvitse. Tehtävän 16 suomenkielisen lähtötekstin Ota paperi vasempaan käteen, taita se keskeltä kahtia ja aseta se lattialle saattaa myös viittomakieltä tuntemattoman testaajan mielestä sisältää toiminnallisen ikonisuutensa vuoksi tutkittavaa ohjaavia elementtejä, kuten 'vasempaan käteen ottaminen'. Jotta kielen rakenteita ei vääristetä, viittomakielen kolmiulotteista tilaa ja viittojan kehonosia hyödyntävään rakenteeseen ei tässä ole puututtu. Kirjoitustehtävän 18 Kirjoita paperille jokin lause viittomakielisten tuottamat poikkeamat eivät vaikuta tehtävän hyväksyttävään suoritukseen, kuten pöytäkirjalomakkeessa tähdennetään. Viittomakielessä ei aina mainita subjektia, mitä taasen vaaditaan suomenkieliseltä testattavalta. Myös ensikielen rakenne voi viittomakielisillä siirtyä suomenkieliseen tekstiin niin, että lähekkäisiin merkityskenttiin viittaavat verbi- ja nominimuodot sekaantuvat (esim. Poika ruokaa -lause tarkoittaakin 'poika syö'). Tällöin virheet eivät viittaa tutkittavan kognitiivisiin häiriöihin vaan johtuvat tavanomaisesta kahden kielen välisestä kontakti-ilmiöstä. 4. Viittomalistan oppiminen CERAD-testistä tärkein saatava tieto on, miten kertauksen avulla opittu asia säilyy mielessä viiveen ajan. Testi on aikarajoitteinen. Ensin viitotaan yhdessä 10 viittomaa, jonka jälkeen testattava palauttaa viittomia mieleensä ja viittoo muistamansa viittomat. Testattava saattaa ilmaista myös vääriä viittomia, jotka muistihoitaja kirjaa ylös. Myöhemmin testattavalta kysellään näitä samoja viittomia uudestaan, mutta siitä ei varoiteta testattavaa etukäteen. Kun testattavaa pyydetään palauttamaan mieleen aikaisemmin opetellun 10 viittoman lista, hän saattaa esimerkiksi muistella MMSE:ssä mieleenpainettavaa kolmea viittomaa, mutta ne lasketaan virheellisiksi.

11 KIELESTÄ KIINNI Kopiointitehtävä Tällä osiolla tutkitaan visuaalista muistia. Kopiointitehtävässä testattavalle näytetään kuvaliitteestä kuvia, jotka hän kopioi paperille. Lopuksi hän voi vielä katsoa piirtämiään kuvia ja painaa niitä mieleensä. Testattavan tulee piirtää nämä samat kuvat myöhemmin uudestaan. Viivästetystä mieleenpalauttamisesta mainitaan testattavalle. 6. Kellotaulun piirtäminen Viimeisenä tehtävänä testattavan tulee piirtää kellotaulu, siihen numerot ja ilmoitettu kellonaika. Ohje voidaan toistaa tarvittaessa kerran. Tällä tehtävällä tutkitaan hahmottamisen ongelmia; tehtävää voidaan pitää myös toiminnanohjauksen tehtävänä. Tulkin tehtävät muistisairauden testaamistilanteessa Muistin testaustilanteessa mukana olevalta viittomakielentulkilta vaaditaan moitteetonta suomen- ja viittomakielentaitoa. Ikäihmisille tulkattaessa tulkin pitäisi tuntea asiakkaan ikäryhmälle ominainen puheenparsi, joka poikkeaa huomattavasti nuorten aikuisten käyttämästä viittomakielestä. Tärkeää olisi myös hallita vanhat sormiaakkoset, joita testattava saattaa käyttää puhutun kielen lainasanoissa. Niiden ymmärtäminen esim. nimeämistehtävässä voi olla ratkaisevaa. Parhaassa tapauksessa tulkki tuntee asiakkaansa jo aiemmalta ajalta, jolloin hän pystyy kääntämään luotettavasti puhutulle kielelle asiakkaan käyttämät ilmaukset. Ikäihmisille viitottaessa on myös tarpeen hidastaa viittomisen tempoa ja kiinnittää huomiota selkeämpään huulioon. Memo-ohjelma-viittomakielisten muistisairaiden tuki, ohjaus ja verkostotyö Viittomakielen tulkki! Huolehdi muististasi ajattele aivojasi Liikunta tavaksi - ylös, ulos ja liikkeelle! Säännöllinen ja sykettä nostattava liikunta ja ulkoilu vähentävät muistisairauden riskiä. Osallistu! Tapaa ystäviä ja mene mukaan toimiviin verkostoihin. Sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa ja edistää aivojen terveyttä. Käytä aivojasi! Valitse henkisesti virkistävää tekemistä. Elinikäinen oppiminen vaikuttaa positiivisesti muistiin. Sydänterveys on aivoterveyttä! kaksi kertaa viikossa kalaa marjoja, hedelmiä ja kasviksia joka päivä rypsiöljyä ruoanlaittoon Valitse savuttomuus! Tupakointi lisää muistisairauden riskiä. Käytä alkoholia harkitusti ja kohtuullisesti! Humalahakuinen käyttö altistaa muistihäiriöille. Nuku tarpeeksi! Aivot tarvitsevat unta! Hyvä ja riittävä uni ovat aivojen toiminnan edellytys, joka vaikuttaa oppimiseen sekä muistiin. Rentoudu ja hallitse stressi! Rentoutuminen auttaa aivoja palautumaan ja rauhoittaa mieltä. Jatkuva pitkäaikainen stressi aiheuttaa muistihäiriöitä. Suojaa aivosi! Käytä kypärää vauhtilajeissa. Kallovammat altistavat muistisairauksille ja aivovaurioille. Aivot ovat yksi tärkeä osa kehoamme. Kaikki, mikä on hyväksi kehollemme, on myös hyväksi aivoillemme! Memo on osa RAY:n ikäihmisten avustusohjelmaa Eloisa ikä. Memo-ohjelmassa työskentelee kaksi viittomakielentaitoista muistiasiantuntijaa Johanna Lajunen ja Inkeri Vyyryläinen. He tukevat viittomakielisiä muistisairaita ja heidän omaisiaan, ohjaavat heitä palvelujen piiriin ja järjestävät vertaistapaamisia. He tekevät viittomakielisiä CERAD-muistitestejä ja ovat tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Paikallisilla kuurojenyhdistyksillä järjestetään tilaisuuksia, joissa välitetään tietoa muistisairauksista, niiden hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Lisäksi Memo-ohjelmassa tuotetaan viittomakielistä ja selkokielistä materiaalia. Lisätietoja memoohjelma.blogspot.fi Lähteet Muistisairas ihminen lähellämme ymmärrä tule ymmärretyksi Muistiluotsi, Keski-Pohjanmaa. Tolppanen,P Muisti ja muistamisen lajit muistihoitajatyö. Koulutusmateriaali. Rainò, P. (toim.) CERAD. Kognitiivinen tehtäväsarja suomalaisella viittomakielellä. Helsinki: Kuurojen Palvelusäätiö. Hietanen M., Erkinjuntti T., Huovinen M Tunne muistisi. Käytä, kehitä, kohenna. Porvoo: WSOY. Erkinjuntti T., Alhainen K., Rinne J.,Huovinen M Muistihäiriöt. Jyväskylä: Gummerus.

12 12 KIELESTÄ KIINNI Viittomakielinen vuorovaikutus multimodaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna TEKSTI JA KUVITUS ELINA TAPIO Kohdallani tutustuminen viittomakieliseen vuorovaikutukseen ja visuaalisen yhteisön toimintaan alkoi, kun lähdin opiskelemaan viittomakielen tulkiksi. Toimiminen siltana eri kielten ja kommunikointikanavien välissä sai minut muiden tulkkien lailla pohtimaan, mitkä ovat eri kielten, aistikanavien ja kommunikointikanavien väliset erot. Kuvaus toimin tulkkina suomen kielen ja suomalaisen viittomakielen välillä on hyvin yksinkertaistettu kuvaus siitä, mitä tulkki eri tilanteissa tekee, sillä hyvin usein oman tulkkauksen rajoittaminen pelkästään kieleen (tiukasti määriteltynä) olisi aiheuttanut epäonnistumisia itse kommunikoinnissa. Tulkkina toimiessa pistin merkille useita vuorovaikutuksen käytänteitä, jotka kyseenalaistivat tiukat kategorisoinnit eikielellisen ja kielellisen ja eri kommunikointikanavien välillä. Yrittäessäni pohtia jotain periaatteita, kuinka pitkälle tulkkina voisin mennä ydintehtäväni eli kieleltä kielelle kääntämisen suhteen, tulin siihen tulokseen, että tavat, joilla ihmiset välittävät merkityksiä toisilleen ovat aina vahvasti tilanteisia. Valitut kielimuodot ja kommunikointikanavat riippuivat muun muassa siitä, millaiset taustat osallistujilla oli, ja millaisia ehtoja itse tilanne muuten asetti vuorovaikutukselle. Aloittelevalle tulkille oli hyvin haastavaa tulla toimeen rajallisilla viittomakielen taidoilla. Kyse ei ollut pelkästään siitä, miten hallitsin suomalaisen viittomakielen rakenteen perinteisesti määriteltynä (artikuloinko viittomat tai rakennanko lauseen oikein) vaan myös siitä, hallitsinko sen kaiken muun, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu. Väitöskirjatutkimukseni tavoite oli selvittää, missä ja miten viittomakieliset käyttävät englannin kieltä. Vaikka englannin

13 KIELESTÄ KIINNI 13 kieli oli tutkimukseni keskiössä, varsinainen mielenkiintoni oli kuitenkin vuorovaikutuksessa yleensä. Minua kiinnosti, millaisia resursseja viittomakielisessä vuorovaikutuksessa käytetään, miten eri resurssit järjestäytyvät tilanteesta riippuen ja erityisesti se, haastaako luonnollisen vuorovaikutuksen analysointi käsitykseni kielten ja eri kanavien välisistä rajoista. Multimodaalisuus vuorovaikutuksessa Viime vuosina on vuorovaikutuksen tutkimuksessa tapahtunut niin sanottu multimodaalinen käänne. Useat tutkijat ovat sitä mieltä, että vaikka kieli on tärkeä kommunikoinnin kanava yhteisymmärryksen luomiseksi, suuri osa viestintää tapahtuu muiden kommunikointikanavien kautta. Muut kommunikointikanavat eivät suinkaan vain tue puhetta, viittomista tai kirjoitettua tekstiä, vaan voivat hyvin usein nousta vuorovaikutuksessa merkittävimmäksi resurssiksi. Kieli on vain yksi kommunikointiresurssi muiden resurssien joukossa. Viime aikoina on korostettu uusien viestintämahdollisuuksien vaikutusta vuorovaikutukseen, mutta on hyvä muistaa, että ihmisten välinen vuorovaikutus on aina ollut multimodaalista. Kielen käyttö, oli se sitten kirjoitettua, viitottua tai puhuttua, rakentuu aina useista kommunikointikanavista. Esimerkiksi kirjoitettu teksti on aina kirjoitettu tietyllä kirjasintyypillä, ja sekin tuo merkitystä lukijoille. Multimodaalisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa selvitetään, miten ihmiset hyödyntävät omaa kehoaan (eleitä, ilmeitä, katsetta) ja ympäristöään (esineitä, paikkaa) ymmärtääkseen toisiaan. Vuorovaikutuksessa ihmiset aktiivisesti muokkaavat omaa toimintaansa tullakseen ymmärretyksi ja käyttävät resursseja tulkitakseen muita. Alan tutkimusta Suomessa on raportoitu esimerkiksi Haddingtonin ja Käännän toimittamassa teoksessa Kieli, keho ja vuorovaikutus. Multimodaalisuus viittomakielisessä vuorovaikutuksessa Autenttisiin vuorovaikutusaineistoihin pohjautuva viittomakielisen vuorovaikutuksen tutkimus on toistaiseksi ollut Suomessa hyvin vähäistä. 90-luvun alussa McIlvenny ja Raudaskoski julkaisivat yhteensä 3-4 artikkelia, jotka perustuivat Oulun kuurojen yhdistyksellä kerättyyn materiaaliin. Heidän tutkimuksensa toi esille muun muassa vuorovaikutuksen yhteistoiminnallisuutta, kuten katseen ohjautumisen muiden katseiden mukana tai miten kuurojen yhdistystilanteessa puheenvuoron ottamisen mahdollisti sarja erilaisia huomion kiinnittämisiä. Omaa tutkimustani lähellä on ollut myös Bagga-Guptan tutkimus ruotsalaisen viittomakielen kontekstissa. Hän tuo tutkimuksessaan esille sen, kuinka viittomakieliset taitavasti käyttävät teknologisia ja diskursiivisia välineitä visuaalisesti orientoituneessa vuorovaikutuksessa. Tutkimus haastaa perinteisen kieltenvälisen vastakkainasettelun ja osoittaa Carol Paddenin lailla, että viittomakielisten käyttämät moninaiset kielivarieteetit ja kommunikointikanavat ovat hyödyllisiä resursseja ja luonnollisena osana viittomakielisten kommunikatiivisia käytänteitä. Etnografisen otteen ja yksityiskohtaisen analyysin kautta Bagga-Gupta löytää vuorovaikutustilanteista monen tason ketjuttamista, jossa osallistujat esimerkiksi termejä määritellessään siirtyvät nopeasti kielestä, kanavasta ja välineestä toiseen. Näitä ovat esimerkiksi viittoma - sormitus - teksti -ketjuttaminen tai synkroninen ketjuttaminen, jossa henkilö lukee ja viittoo lukemaansa tekstiä samanaikaisesti. KUVA SARI MUHONEN Kirjoittaja on Oulun yliopistosta, englantilaisesta filologiasta valmistunut filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopistosta suomalaisen viittomakielen oppiaineen filosofian maisteri. Viittomakielen tulkkina hän toimi vuoteen 2002 saakka. Kirjoitus perustuu väitöskirjatutkimukseen A Nexus Analysis of English in the Everyday Life of FinSL Signers: A Multimodal View on Interaction (Neksusanalyyttinen tutkimus englannin kielestä viittomakielisten arjessa: multimodaalinen näkökulma vuorovaikutukseen) (2013). Työ voitti Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen (AFinLA ry.) Afinlandiapalkinnon ansioituneena väitöskirjatutkimuksena. Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa, viittomakielen keskuksessa. Mitä itse löysinkään? Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin englanninkielisen sanan sormittamista. En kuitenkaan analysoinut pelkästään sormituksen foneettista rakennetta tai manuaalisesti tuotettujen viittomien suhdetta huulioon vaan pyrin ottamaan sormitustilanteen huomioon laajemmin sosiaalisena toiminta-

14 14 KIELESTÄ KIINNI na. Tämän vuoksi uskonkin, että tutkimukseni huomioista on antia muillekin kuin nimenomaan englanninkielisten sanojen sormittamisesta kiinnostuneille. Tilanteet kun kertovat laajemminkin viittomakielisen vuorovaikutuksen multimodaalisuudesta ja monikielisyydestä. Aineisto, jota käytin englanninkielisten sanojen sormituksen tutkimukseen, koostui kolmesta videoidusta tilanteesta. Kaksi tilannetta oli luonteeltaan samanlaisia eli kuvattu englannin kielen oppitunnilla, jossa joukko viittomakielisiä oppilaita olivat Windows Live Messengerin kautta yhteydessä espanjalaiseen kouluun tarkoituksena kilpailla toisiaan vastaan tietokilpailussa. Espanjan ja Oulun koulun oppilaat lähettivät vuorotellen toisilleen tietokilpailukysymyksiä Messengerin kautta kirjoittaen. Suomen puolella oppilaat olivat tietokoneluokassa ja yksi oppilas kerrallaan oli ns. sihteerivuorossa kirjoittamassa vastauksen kilpailukysymykseen tai oman kilpailukysymyksen espanjalaisille oppilaille. Vastaukset neuvoteltiin oppilaiden ja opettajien kesken yhdessä luokkahuoneessa, ja juuri näitä neuvottelutilanteita tarkastelin. Kolmas videoitu aineisto on kuvattu kahden viittomakielisen kahvipöytäkeskustelussa ja tässä aineistossa keskityin analysoimaan kymmenen kertaa toistuvan sormituksen muuttumista. Aloitin vuorovaikutustilanteen analyysin erittelemälle, mitkä kommunikointikanavat olivat käytössä tarkastelluissa tilanteissa. Kanavia oli yhteensä 12. Päädyin erottelemaan viitotun kielen, sormittamisen ja huulion erillisiksi kanaviksi. Tämä päätös perustui jo alustavaan analyysiin, jonka perusteella päättelin, että osallistujat muokkasivat aktiivisesti eri kanavia jopa niin, että yleensä yhdeksi kanavaksi tulkitut toisinaan viittoivat ja puhuivat yhtäaikaa. elementit jakautuivat kahtia erillisiksi Erityisesti vastauksen näppäimistöllä kirjoittava sihteeri pyrki aktiivisesti löytämään, kanavikseen. Kanavien suuri määrä kertoo paljon tilanteesta, sen osallistujista ja keneltä oikea vastaus tulisi, eli käytännössä tilanteessa käytetyistä kommunikointivälineistä. Kuten yleensäkin viittomakielisessä kurkotteli yli monitorin sormet valmiina juuri tämä henkilö kääntyili eri suuntiin, yhteisössä, ryhmä oli taustoiltaan erittäin näppäimistöllä. Molemmissa tarkasteltavissa heterogeeninen ryhmä: Paikalla oli kuuroja, tilanteissa itse vastauksen kirjoittaminen huonokuuloisia ja kuulevia henkilöitä, joista tapahtui kahden henkilön yhteistyönä: Toinen tiesi vastauksen ja sormitti sen koneella osa viittomakielisistä taustoista, ja osa myöhemmin viittomakieliseen yhteisöön olevalle henkilölle, joka näppäili ja lähetti koulun kautta tulleita henkilöitä. vastauksen, kun sai muilta hyväksynnän. Kun tietokilpailukysymys espanjalaisilta ilmestyi luokan valkokankaalle (esim. kielen sanan oikeasta kirjoitusmuodosta, sor- Kun oppilaat neuvottelivat englannin What s the latest film made by Leonardo di mittamisstrategia vaihteli kirjain kirjaimelta Caprio? ), luokassa alkoi hektinen neuvottelu oikean vastauksen löytymiseksi. Tässä Kirjain kirjaimelta sormitettaessa jokaiseen sormittamisesta nopeaan sormitukseen. vaiheessa osallistujat viittoivat, puhuivat ja sormiaakkosviittomaan lisätään pieni eteen- 1 2 K K 3 4 K NO > C K-I-T-A-R

15 KIELESTÄ KIINNI 15 päin suuntautuva liike, kun taas nopeassa sormituksessa muoto muistuttaa hyvin pitkälti väliaikaismuodostetta eli viittomaa, jolloin käsimuodot sulautuvat toisiinsa. Myös eri kommunikointikanavien ketjuttamista esiintyi, esimerkiksi oikeaa kirjoitusmuotoa tarkistaessa sihteeri näppäili, sormitti, osoitti ruudulla olevaa viittomaa ja toinen, tarkastava osapuoli saattoi seurata joko valkokankaalta, tietokoneruudulta tai kirjoittajan näppäilevistä sormista, oliko tämä tulkinnut saamansa sanan kirjoitusmuodon oikein. Erityisen mielenkiintoisia muutoksia tapahtui huulion suhteen. Kilpailutilanteessa, jossa tavoitteena oli kirjoittaa englannin kielinen sana oikein ja sormitus tapahtui usein näppäimistöä näppäilevälle henkilölle, jonka katse seurasi vuorotellen sormittavaa kättä, näppäimistöä ja tietokoneruutua, huuliota ei juurikaan käytetty. Kahvipöytäkeskustelusta kuvatussa videossa toistui kymmenen kertaa erisnimi Jason. Toistuva sormitus johti tilapäismuodosteeseen eli leksikaalistuneeseen sormitukseen, jossa alkuperäisestä usean sormiaakkosviittoman käsimuodoista oli jäljellä parhaimmillaan enää käsimuoto /i/ ja /n/. Mielenkiintoista kuitenkin oli, että huuliossa säilyi toistojen ajan /jason/ eli yhteys tämän englanninkielisen erisnimen huulion tuottamisen ja kirjoitetun muodon välillä säilyi vahvana. Tiivistäen voi todeta, että toimijat muokkasivat kielellisiä ja ei-kielellisiä resurssejaan toiminnan tavoitteen, paikan ja toiminnassa käytetyn teknologian ehdoilla. Kun englanninkielinen sana sormitettiin luonnollisessa vuorovaikutustilanteessa, tämä jo perusmuodoltaan monimutkainen kommunikointikanavien hybridi sai monenlaisia muotoja ja oli tiiviisti linkittynyt muihin kommunikointikanaviin. Ilmaisujen sujuvuus ja yhteistyön jouhevuus viittaa siihen, että kyse ei ole sattumanvaraisista toiminnoista, vaan nämä ovat hioutuneita käytänteitä. Lopputulemana lista kysymyksiä Tutkimusta tehdessäni mietin paljon omaa taustaani, omaa elämänhistoriaani ja omia käsityksiäni ja arvostuksiani liittyen niihin käytänteisiin, joita tarkastelin: Millä tavalla tutkijana tarkastelin vuorovaikutusta kenties eri tavalla kuin mitä tarkastelin sitä silloin, kun toimin viittomakielen tulkkina? Miten tutkimusprosessin aikana suhtautumiseni kieliä koskeviin ideologioihin muuttui? Haluan tähän artikkelin loppuun nostaa kaksi ajatusta, jotka matkan aikana itselleni nousivat tärkeäksi ja joiden uskoisin kiehtovan myös Kielisillan lukijoita. Kun tarkastelen toimintaa kokonaisvaltaisesti tilanteisena ja yhteistoiminnallisena, minulla on aikaa havainnoida esimerkiksi mikä kommunikointikanava jää merkitykseltään taustalle ja mikä kanava nousee niin sanotusti etualalle. Tämä saa minut kysymään: Oliko minulla viittomakielen tulkkina toimiessani aikaa tällaiseen havainnointiin niin paljon, että minulle olisi syntynyt taito aavistaa, mikä kommunikointikanava oli tilanteessa merkittävässä roolissa ja suhteuttaa tulkkausta tämän mukaan? Esimerkiksi huomioinko sitä, että joskus luennoitsijan puhe ei ollutkaan se tärkein asia, vaan kenties teksti, joka rullasi valkokankaalla? Entä millaiset taidot minulla oli mennä mukaan vuorovaikutuksen rytmiin ja puheenvuorojen vuorotteluun? Oliko itselleni tulkkauksen onnistumisen kannalta tärkeää lainkaan se, että osasin valita juuri oikean kommunikointikanavien kombinaation sormittaessani käsitteen? Olinko tietämättäni kenties ottanut käyttööni erilaisia kanavien ketjuttamistapoja? Toinen hyvinkin haastava pohdinnan aihe on se, millaisia ideologioita eri kommunikointikanaviin liittyy. Viittomakielialalla esiintyy toisinaan voimakkaitakin kannanottoja sen suhteen, mikä on puhdasta kieltä ja mikä ei kuinka kielet pitäisi pitää erillään, eikä missään tapauksessa suomea ja suomalaista viittomakieltä saisi sotkea keskenään. Uskoakseni nämä diskurssit ovat vahvasti yhteydessä siihen, millainen pääsy ihmisillä on ollut viittomakieliseen ympäristöön ja viitotun kielen oppimiseen esimerkiksi koulussa. Tarkastelemani vuorovaikutustilanteet kuitenkin näyttävät, että kieliä ja kommunikointitapoja yhdistelevät ja sotkevat käytänteet ovat kuitenkin tilanteesta riippuen jopa edellytys menestyksekkäälle vuorovaikutukselle. Miten suhtaudumme siis viitottuun puheeseen, sormittamiseen, suomenkielisten sanahahmojen käyttöön huuliossa ja muihin kielivarieteettien ja kommunikointikanavien hybrideihin? Kuinka paljon loppujen lopuksi tiedämme, millä tavalla nämä käytänteet ovat sidoksissa toiminnan tavoitteeseen? Itse ajattelisin, että esimerkiksi viittomakielen tulkeilla on valtava määrä kokemusta ja hiljaista tietoa vuorovaikutuksen monikanavaisuudesta ja monikielisyydestä. Toisinaan kenties niin hiljaista tietoa, että toimija ei itsekään tiedä tietävänsä. Toiveeni on, että tuomalla näkyville joitain näistä käytänteistä, muitakin vastaavia käytänteitä saisimme näkyväksi. Lisätietoja kirjoittajalta: Väitöskirjatutkimus lähteineen on luettavissa verkkosivuilla users.jyu.fi/~elmamcca

16 16 KIELESTÄ KIINNI Toinen kotimainen TEKSTI LIISA HALKOSAARI KUVAT JOHAN HEDRÉN Astun luokkaan työviikon jälkeen väsyneenä mutta innoissani olen osallistumassa viikonlopun mittaiselle kielikurssille, tätä ei ole tapahtunut vähään aikaan! Ja että vielä viitotun kielen kurssille! Olen suomalaisen viittomakielen lisäksi opiskellut vaivaisen opintopisteen verran flaamilaista viittomakieltä, eli: en osaa sitä lainkaan. Mutta nyt kurssin teemakin oli kunnianhimoinen: Uttryck dig på teckenspråk. Aion siis oppia ilmaisemaan itseäni suomenruotsalaisella viittomakielellä. Huh. Toinen kurssin vetäjistä, Oscar Lönnholm, kertoo idean kurssista kypsyneen Oulun yliopiston järjestämässä seminaarissa Pohjoiskalotin vähemmistökulttuureista. Seminaarin pääaiheena on vähemmistökulttuurien ja kielten elvyttäminen viime vuosikymmenien aikana. Lukuisat esimerkit muun muassa saamelaiskielten elvyttämistoimista rohkaisivat ottamaan askeleen kohti suomenruotsalaisen viittomakielen käytön lisäämistä. Lönnholm kertoo kurssin nimen tulevan hänellekin tutusta kokemuksesta, että juuri omankielisessä yhteisössä ajatusten ilmaisu tuntuu vapaalta ja rikkaalta. Hänelle se yhteisö on suomenruotsalaiset kuurot. Kun olen pari ensimmäistä tuntia yrittänyt seurata Birgitta Wallvikin luentoa suomenruotsalaisen viittomakielen historiasta itselleni vieraalla kielellä, alkaa aivoissa surista. Miten ihmeessä kuvittelin voivani parissa päivässä päästä kärryille tästä kielestä? Osa meistä vieraskielisistä käyttää puheenvuoroissaan suomalaista viittomakieltä, osa yrittää ilmaista itseään jollain suomalaisen viittomakielen ja ruotsinkielisen huulion synteesillä. Sen verran kärryillä olen kuitenkin, että saatan yhtyä ihmettelyihin kuurojen opetuksen alkutaipaleesta lähes kaikki opettajat C. O. Malmista lähtien olivat alle kaksikymppisiä! Nuorissa on aina ollut tulevaisuus. Språk Suomenruotsalainen viittomakieli on pääsemässä UNESCOn uhanalaisten kielten listalle. Eikä ihme. Päivien aikana käy ilmi, että edes kaikki osallistujat eivät käytä samaa kieltä. Opetuskielenä on suomenruotsalainen viittomakieli. Kun pyydän vierustoveria toistamaan itselleni vieraan pizza-viittoman, selviää että se olikin ruotsalaista viittomakieltä. Moni osallistujista osaa myös ruotsalaista viittomakieltä, Pohjanmaalla se on televisiosta useille tutumpi kuin suomalainen. Osalle se on jopa äidinkieli. Yksi kurssin osallistujista, tutkijakoulutettava Anna-Maria Slotte, tekee parhaillaan väitöskirjaa suomenruotsalaisten kuurojen yhteisöstä. Hän on haastatellut sekä Suomessa että Ruotsissa asuvia henkilöitä liittyen kieleen ja identiteettiin. Slotte pitää kurssin järjestämistä ehdottoman tärkeänä suomenruotsalaisten kuurojen yhteisölle. Porvoon kuurojenkoulun sulkemisesta lähtien, osa suomenruotsalaisista kuuroista on muuttanut Ruotsiin. Osa Suomeen jääneistä opiskelee integroituna ruotsinkielisessä kuulevien koulussa, ja osa kuurojen kouluissa suomalaisella viittomakielellä. Suomessa suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on ehkä reilu sata. Kurssin toinen vetäjä, Magdalena Kintopf, kertoo luvun olevan karkea arvio, asiaa kun ei voida ovelta ovelle käydä selvittämässä.

17 KIELESTÄ KIINNI 17 Lauantai-iltana tapahtuu jotain, mitä en odottanut. Tapaan kurssin jälkeen keskustassa porukan opiskelukavereita, joiden kanssa viiton suomalaisella viittomakielellä. Tai siis aluksi vain yritän viittoa, sillä toinen opiskelupäivä on todellakin onnistunut kääntämään aivoni toiselle vaihteelle. Se siis on mahdollista, jotain olen oppinut! Gemenskap Sunnuntaina kouluttajana toimii Janne Kankkonen. Kankkonen työskentelee SignWiki-projektissa suomenruotsalaisen viittomakielen puolella. Hän on saanut viikonloppuun mennessä kerätyksi 108 viittomaa wikisanakirjaan. Konkreettisten käännösharjoitusten lisäksi käymme kurssilla keskustelua monesta kielipoliittisesti merkittävästä asiasta: Kenellä on vastuu suomenruotsalaisesta viittomakielestä? Kuka saa päättää mitkä viittomat kieleen kuuluvat? Miten herättää tahto hävinneen tai uhanalaisen kielen pelastamiseen? Kurssilla on mukana eri-ikäisiä kuuroja ja kuulevia, joskin me kuulevat olemme selvässä vähemmistössä. Suurimman yhtenäisen ryhmän muodostavat selkeästi Porvoon koulun kasvatit. He palaavat kysymysten lomassa useasti muistelemaan koulun eri vuosikymmenten perinteitä ja tapoja. On pysäyttävää tajuta, että tätä ryhmää ei kohta enää ole. Kokonainen pieni kieliyhteisö häviää, koska siltä on jo pitkään puuttunut toinen kuurojen yhteisöjä kantavista kulmakivistä, kuurojen koulu. Tarinat ja kokemukset eivät siirry, ihmiset ovat hajallaan ympäri Suomen, yhteisiä kohtaamisia on yhä harvemmin. Näkyykö tässä myös suomalaisen viittomakielen yhteisön tulevaisuus? Glädje Kukaan kurssilaisista ei kuitenkaan vaikuta epätoivoiselta. Puheenvuoroissa tuodaan ilmi muuttuvaa maailmaa, tyytymättömyyttä palveluihin mutta myös tyytyväisyyttä omaan elämään. Anna-Maria Slotte muistuttaa mahdollisuuksista: tutkimus vahvistaa tietoa omasta identiteetistä, ehkä ruotsalaistuneet tai suomalaistuneet kuurot vielä ottavat uudelleen haltuun suomenruotsalaisen identiteetin ja kielen. Keskustelussa nousee parikin kertaa esiin toive saada verkkoon elävämpää tekstiä. Viitottuihin videoihin rikkautta ja sävyjä, vähemmän kuivaa tiedottamista ja enemmän tarinoita ja huumoria. Tämä pysäyttää taas. Onhan tiedonsaanti tärkeää, mutta kuinka paljon itse kärsisin, jos löytäisin verkosta hakemalla hakien suomeksi vain uutiset, ilman loppukevennyksiä. Sekään, että suomalaisella viittomakielellä tuotetaan mitättömän vähän ohjelmia, ei enää tunnu niin vähältä, kun vaihtaa vertailukohdetta. Kurssin päätteeksi jakaudumme kahteen ryhmään piirtämään mielikuvamme suomenruotsalaisesta viittomakielestä. Symboliset kädet pääsevät kuviin mukaan, mutta toisessa kuvassa on myös listattu ruotsinkielisiä sanoja, jotka kuvaavat tärkeitä asioita: kultur, historia, språk, gemenskap, stolthet, humör, identitet, glädje, samarbete. Sanat kuvaavat erittäin hyvin myös kurssin ilmapiiriä. Olen tainnut saada annoksen jotain ainutlaatuista. Lue lisää VisualBridge Nyland -projekti: Suomenruotsalaisten kuurojen tiedotuskanava: Finlandssvenska teckenspråkiga rf: International Institute for Sign Languages and Deaf Studies (islands), blogi: islandscentre.wordpress.com Kurssin Uttryck dig på teckenspråk järjesti VisualBridge Nyland projekti yhteistyössä Kuurojen kansanopiston kanssa Valkeassa talossa Helsingissä. Kurssi oli tarkoitettu niin äidinkielisille kuin muillekin kyseisestä kielestä kiinnostuneille. Suosion vuoksi uusi kurssi saattaa olla keväällä luvassa, seuraa siis verkkoa!

18 18 ASIAKKAAN ASIALLA Miten tulkkauspalvelu toimi vuonna 2013? TEKSTI MARIKA RÖNNBERG, ERITYISASIANTUNTIJA, KUUROJEN LIITTO RY KUVA SANNI KOSTIAINEN KUVITUS SUVI SIPRONEN Kuurojen Liiton tulkkauspalvelukysely oli liiton nettisivuilla Vastauksia tuli runsaasti, lähes 300. Tulkkauspalvelun tilanteeseen tyytyväisiä oli noin180 vastaajaa, tyytymättömiä hieman alle 120 vastaajaa. Vastauksia tuli ympäri Suomea, eniten Etelä-Suomen välityskeskuksen alueelta. Alla hieman poimintoja ja pohdintaa vastauksista. Ongelmia välityksen kanssa Noin 100 vastaajaa kertoi, että heillä on ollut vähintään kerran vuoden 2013 aikana ongelmia tulkkivälityksen kanssa. 45 vastaajaa totesi, ettei välitys ollut ottanut heidän tilaustaan vastaan. Näin ei toki voi olla, sillä laki ei anna oikeutta kieltäytyä tilauksen vastaanottamisesta. 90 vastaajista kertoi, että vaikka tulkki olisi ollutkin vapaana, välityksen mukaan tulkkia ei löytynyt. Avoimissa kysymyksissä suurimpana huolena tuli esiin tulkkivälityksen keskittyminen Turkuun (30 vastaajaa). Ongelmana nähdään juuri käyntimahdollisuuden poistuminen ja erityisesti iäkkäämpien asiakkaiden vaikeus tehdä tulkkitilausta, mikäli kännykkä ja tietokone eivät ole riittävän tuttuja laitteita. Käytännössä palataan vanhaan toimintatapaan, jossa kuntoutussihteerit, kuulevat sukulaiset ja naapurit tekevät tulkkitilauksen kuuron puolesta, mikäli tämä joskus harvoin tulkin tilaa. Tilauksen hankaloituminen johtaa väistämättä tilausmäärien pienenemiseen muutenkin syrjäytymisvaarassa olevilla henkilöillä. Toinen huomattava asia oli se, että tulkin nimi haluttaisiin tietää (24 vastaajaa). Vieras tulkki voi olla vaikea löytää tulkkauspaikalta ennen tulkkauksen alkua, etenkin jos tulkki tulee oman alueen ulkopuolelta. Kun tulkin nimi ei ole tiedossa, on vaikea ilmoittaa tulkille, mikäli itse myöhästyy tai ei häntä löydä. Moni olisi halunnut vaihtaa tulkkia, mikäli tarjottu tulkki ei syystä tai toisesta ole tilaukseen sopiva, mutta välitys ei joko kuunnellut tulkkitoiveita tai oli haluton vaihtamaan tulkkia. Kritiikkiä annettiin myös siitä, että kun pyysi välitystä vaihtamaan alkuperäisen tarjotun tulkin toiseen, välitys lähetti ensin tarjottua huonomman tulkin (9 vastaajaa). Esille nousi myös tarve mahdollisuudesta saman tulkin käyttöön, kun kyseessä on toistuva tilaus (esim. pidempi sairaudenhoito). Tulkin saannin turvaaminen ympärivuorokautisesti on yhä asiakkaiden harras toive. Opiskelutulkkausten välitys kestää aiempaa kauemmin, eikä asioimistilanteisiinkaan auta, vaikka tilaisi tulkin kuinka

19 ASIAKKAAN ASIALLA 19 ajoissa tulkkia ei silti välttämättä saa, varmistus tulkin löytymisestä tulee liian lähellä tulkkaustarvetta tai tulkki peruuntuu viime tipassa. Yleisötulkkaustilanteiden nykyinen sekava käytäntö näkyi myös vastauksissa. 12 vastaajaa totesi, että monessa tilanteessa oli turhan monta tulkkia paikalla, ja osa tulkeista sitten vain veti lonkkaa ja nosti palkkaa, kun pienemmälläkin tulkkimäärällä olisi selvitty. Liian monta tulkkia samaan aikaan tulkkaamassa myös hermostutti ja häiritsi tilaisuuden seuraamista. Esimerkkejä: Yhdessä tilaisuudessa oli paikalla 12 kuuroa ja kahdeksan tulkkia. Toisessa koulutuksessa oli kolme kuuroa ja neljä tulkkia. Eräässä tilaisuudessa taas oli kolme kuuroa ja kahdeksan tulkkia. Kela on saatava pois välistä, eli Kelalle suunnattu palaute 13 vastaajaa arvosteli Kelaa siitä, että se on kiinnostunut vain kustannuksista, ei asiakkaiden tarpeista tai tulkkauksen laadusta. Kelan tulisi vähentää vaatimuksiaan ja vahvistaa asiakkaan oikeutta saada tulkkauspalvelua. Kelan todettiin muuttavan ohjeistuksiaan liian tiuhaan tahtiin ja toisaalta tarjoavan niin heikkoa informaatiota, että palvelun käyttäjien oikeudet eivät toteudu. Kelan asiakastiedotustilaisuuden jälkeen oli muutamalle jäänyt voimakas turvattomuuden tunne. Kela nähdään byrokraattisena laitoksena, jonka tulisi tehdä enemmän aitoa yhteistyötä asiakkaiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa (9 vastaajaa). Eräs vastaaja toivoi, että Kelan henkilökuntaa koulutettaisiin kohtaamaan kuurot asiakkaat ja tiedostamaan, mitä on viittomakieli, kuurojen kulttuuri, tulkki yms. Tulkin taitoihin tai tulkkauksen laatuun liittyvä palaute Viittomakielen ymmärtäminen sai eniten palautetta. Tulkki ei ymmärrä asiakasta (98 vastaajaa) tai viittoo niin, ettei asiakas Marika Rönnberg. ymmärrä (90 vastaajaa). 19 vastaajaa arvioi tulkkauksen laadun heikentyneen siksi, etteivät uudet nuoret tulkit ymmärrä vanhempien kuurojen viittomista. Eri alueelta tulevan tulkin viittominen ja ymmärtäminen sai erityistä kritiikkiä; kyse on murre-eroista, jotka eivät välttämättä ole ohitettavissa pelkällä hyvällä tahdolla. Tulkkien tulisi olla syvällisemmin perillä viittomakielestä ja kuurojen kulttuurista, kouluttauduttava ja pidettävä taitoja yllä myös valmistumisen jälkeen, sekä tavattava kuuroja myös vapaa-ajallaan (11 vastaajaa). Erityisesti mainittiin, että tulkkien taitoon tulkata puheelle tulee kiinnittää suurempaa huomiota. Tulkkien toivottiin entistä tarkemmin arvioimaan oman kielitaitonsa riittävyys tilausta vastaanottaessaan. Tulkin tulee olla kaikkia paikalla olevia varten, ettei käy niin, että esimerkiksi toista kuuroa tai kuulevaa, joka viittoo, ei tulkata puheelle. Tällä hetkellä se tarkoittaa myös sitä, että jos tilaaja poistuu kokouksesta, tulkki lakkaa tulkkaamasta (10 vastaajaa). Kehujakin annettiin: tulkkien laatu on hyvä ja tulkit yleisesti osaavat ottaa huomioon asiakkaan viittomakielen taidon. Suomenruotsalaisten kuurojen tilanne 15 vastaajaa korosti, että suomenruotsalaista viittomakieltä osaavia tulkkeja tulisi käyttää ensisijaisesti niille, jotka tarvitsevat ruotsinkielisen tulkkauksen ja haku on heti saatava koko maahan. Lisäksi näitä tulkkeja tulee heti kouluttaa lisää. Koska suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien tulkkien sekä kuurojen määrä on pieni, tuntevat kaikki toisensa liiankin hyvin, mikä joskus voi aiheuttaa ongelmia. Toisinaan siis on hyväkin, että paikalle tulee vain suomea puhuva tulkki. Poimintoja muista kommenteista Kaikki hyvin, jatkakaa samaan malliin. Tulkkipalvelu on parantunut. (12 vastaajaa) Etätulkkaus tulisi saada ympärivuorokautiseksi, myös mobiilisti. (5 vastaajaa) Tulkkauksen laatu vaihtelee liikaa. Tulkkauksen laadunvalvonta tulisi saada jonkin ministeriön alaisuuteen. (3 vastaajaa) Enemmän joustavuutta ja itsemääräämisoikeutta, sananvapaus säilytettävä. (2 vastaajaa) Lopuksi Vastauksia tuli runsaasti, mikä ilahdutti. Lähes 2/3 vastaajista olivat tyytyväisiä palveluun ja selvästi löytyy halua myös kehittää palvelua eteenpäin. Kelalta toivotaan joustoa ja ymmärrystä, jotta palvelu tosiaankin toimisi henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Suurin tulkeille suunnattu viesti oli, että heidän tulisi tavata kuuroja myös työajan ulkopuolella, jotta kielitaito ja syvällinen ymmärrys kuurojen kulttuurista kehittyisi. Lisäksi edelleen toivotaan petrausta puheelle tulkkaukseen. Suurimpana uhkakuvana nähdään sekä Kelan vajavainen tiedotus että selkeiden linjausten puute. Suuret muutokset vuoden vaihteessa aiheuttavat myös pelkoa. Tämän viestin toivoisin myös Kelalla otettavan vakavasti.

20 20 TYÖSUOJELUA Lähdetkö ajoissa vai oikaisetko metsän poikki? TEKSTI TITTA SHEMEIKKA KUVITUS SUVI SIPRONEN Sivupersoonan työsuojeluvastaavat järjestivät syksyn alkajaisiksi Työsuojelun Superpäivän Helsingin Puistolassa. Aikaisemmin elokuvateatterinakin toiminut Tuulen Tupa täyttyi riskianalyyseista ja työsuojelun lakipykälistä. Päivän alustuksen piti Anssi Kaarnaoja Työturvallisuuskeskuksesta. Työelämässä on syytä tiedostaa, millaisten työturvallisuusriskien kanssa on tekemisissä tiedostaminen ennaltaehkäisee jonkin verran riskien syntymistä. Riskin arviointi ja analysointi olisi yhteisön asia, Kaarnaoja painottaa. Alasta riippumatta on tehtävä ratkaisuja, jotka saattavat vaatia aikaa, mutta olisivat turvallisia. Kiire luo tapaturmia kaikilla aloilla. Pysähdyn miettimään tavallista työpäivääni kentällä myönnetään: juoksen milloin bussiin, milloin junaan tai oikaisen tuosta ja tästä, jotta ehdin ajoissa keikalle. Vielä en ole pahemmin ehtinyt kiireessä koheltaa, mutta haittaisiko, jos kulkisin seuraavalla kerralla sitä turvallista reittiä. Sipeläiset kommentoivat tiuhaan: Mutta kun tulkin työssä harvemmin on sitä hyvää ja huonoa vaihtoehtoa, on vaan valittava ns. kahdesta huonosta vaihtoehdosta. Tulkin työssä ei voi juurikaan ennakoida, ainakaan asiakkaan päätöksiä. Jälkiviisaus tuntuu tuovan mukanaan sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat voineet toimia tilanteen parantamiseksi. Mutta kun tilanteessa ei ole aina aikaa tällaisille ratkaisuille. Tulkki ei voi tehdä itse näitä päätöksiä, vaan valta on asiakkaalla niin kauan kuin tilausaika on voimassa. Kuoppa työmaalla Kaarnaoja toteaa, että muiden kokemukset ja toimintamallit auttavat ennaltaehkäisemään mahdollisia riskejä. Lisäksi on toteutettava vaarojen selvittämisen arviointi, toisin sanoen tapahtuneesta ilmoitetaan oman yrityksen työsuojeluvaltuutetulle, joka kirjaa tiedon ylös, ja mahdollisesta riskistä tiedotetaan kaikille. Voisiko tällaista riskiä ennaltaehkäistä tietoa jakamalla? Rikonko vaitiolovelvollisuutta, jos kerron kollegalle läheltä piti -tilanteesta, kuten varomattomasta asiakkaasta tai riskistä tulkkauspaikalla? Jokainen voi tehdä omat päätöksensä, mutta ennemmin kertoisin esimerkiksi suuresta kuopasta rakennustyömaalla, jotta seuraava tulkki välttyisi kompuroimasta tulkkauspaikalla, kuin kuulisin taas uudesta työtapaturmasta. Kelan välityksellä ei ole oikeutta kertoa asiakkaista juuri mitään, asiakkaan profiilista ei käy ilmi esimerkiksi mahdollisia sairauksia tai virkavallan kanssa nuhinoimisia. Eivätkä tiedot juurikaan kulje firmojen yli. Joissakin tilanteissa aggressiiviselle asiakkaalle on järjestetty paritulkkaus (toinen tulkki voi soittaa sitten apua), mutta sekin on tehty vasta seuraavalla kerralla ensimmäisellä kerralla asiakkaan on vasta todettu käyttäytyvän aggressiivisesti. Tositarinoita Kotisairaanhoitaja soittaa iltapäivällä asiakkaansa ovikelloa. Hän on tehnyt pitkän vuoron, ja tämä asiakas on hänen päivänsä viimeinen ennen vuoron loppumista. Kun ovi avataan, hän astuu sisään ja jättää takkinsa ja laukkunsa naulakkoon. Hän sulkee oven perässään, riisuu kenkänsä ja valmistautuu rutiinipäiväänsä asiakkaan kanssa. Kesken hoitotoimenpiteen asiakas alkaa käyttäytymään uhkaavasti ja heiluu pian haulikon kanssa ympäri asuntoa. Kotisairaanhoitaja pakenee riehuvaa asiakasta asunnon vessaan, laittaa vessanoven lukkoon ja tajuaa kännykän jääneen takintaskuun hän ei voi soittaa apua! Asiakkaan huuto voimistuu ja taustalta kuuluu särkyvien tavaroiden ääni. Kotisairaanhoitajan työpaikalla iltavuoroa ryhdytään lopettelemaan. Työntekijöiden vuorojen loppumisten perään ei ole ollut tapana soittaa, ovathan kaikki tulleet

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Englannin kieli viittomakielisten arjessa

Englannin kieli viittomakielisten arjessa Englannin kieli viittomakielisten arjessa Elina Tapio Suomi on viittomakielialan ja kuurojen opetuksen edelläkävijämaita. Viittomakielisten oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa (731/1999), ja viittomakielisillä

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Projektiyhdistyksen jäsenkysely 2014. Palautekooste. 2014 Projektiyhdistys ry

Projektiyhdistyksen jäsenkysely 2014. Palautekooste. 2014 Projektiyhdistys ry Projektiyhdistyksen jäsenkysely 2014 Palautekooste 2014 Projektiyhdistys ry Taustaa Jäsenkysely toteutettiin 6/2014 Webropol-kyselynä PRY:n jäsenille. Edellinen kysely v. 2011. Vastauksia 513 Vastaajista

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot