s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y 04 2013"

Transkriptio

1 k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta c/o Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, Helsinki Palautusosoite Taina Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, Helsinki Päätoimittaja Heidi Kenttälä, Toimitussihteeri Taina Loimo Toimittajat Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Minna Turunen Toimittajien osoitteet ovat muotoa Editointi ja oikoluku Anna Uttula, Marleena Sihvonen, Riikka Karppinen Kuvitus Suvi Sipronen, Katariina Valentin, Vilma Pekkarinen Markkinointi Toimitus, Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy, Runeberginkatu 35, Helsinki Paino Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, Helsinki Paperi Sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen Aineistopäivä ja ilmestymispäivä 1/14: 7.2. (ilmestyy 7.3.) 2/14: 2.5. (ilmestyy 30.5.) 3/14: (ilmestyy 12.9.) 4/14: (ilmestyy ) Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) KANNEN KUVA JERE SIRÉN Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. jäsenmaksut 2014 Varsinainen ja opiskelijajäsen 1,25% päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Ilman palkkatuloja olevan opiskelijan jäsenyys on ilmainen. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 75 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 120 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Kielisilta 04/2013 Toimitukselta 3 02 Kannen kuva 03 Toimitukselta 04 Puheenjohtajan palsta 05 Syyskokous ja opintopäivät Jäsenet äänessä KIELESTÄ KIINNI 08 Muistisairaudet ja niiden testaaminen suomalaisella viittomakielellä 12 Viittomakielinen vuorovaikutus multimodaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna 16 Toinen kotimainen 18 Miten tulkkauspalvelu toimi vuonna 2013? 20 Lähdetkö ajoissa vai oikaisetko metsän poikki? 22 ProGram 23 AHOT Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Diakissa 24 Mitä Kelaat 25 Korpus ei ole vain tutkijoiden juttu 28 Mistä on meidän esimiehet tehty? 30 Viittomakielialan ylempi AMK-tutkinto 33 Sopimusasiaa: Tee hyvä työsopimus 36 Vaiettu, vaiennettu 39 Työpaikkasi vahvat vaikuttajat 41 EFSLI Summer School Ljubljanassa 43 Opiskelijakolumni 44 Kiireinen eläkeläinen ei murehdi tulevaa 46 Keveät jalat, kauniit kädet 47 Sarjakuva KUVA KOTIALBUMISTA Näin viimeyönä outoa unta. Kelan tulkkivälitystoimisto oli muuttanut entiselle kotipaikkakunnalleni pienen pieneen toimistoon. Olin käymässä avajaistilaisuudessa, tosin pelkkään pyyhkeeseen kietoutuneena. Taidan miettiä ja jännittää tulevaa tulkkivälityksen muuttoa enemmän kuin luulenkaan. Vaikka ympärillä pyörii kilpailutuksen jälkeinen tohina, tulkit vaihtavat firmoja ja välityksessä tapahtuu suuria muutoksia, eivät ne luultavasti muuta minun elämääni juuri lainkaan. Elän kuitenkin vahvasti hengessä mukana. Kun luin tämän lehden sivuilta Kelan tekstin, mieleni rauhoittui. Tuntuu siltä, että asiat taitavat olla ihan hanskassa. Päätin luottaa Kelan ammattitaitoon ja keskittyä jännittämisen sijaan joulunodotukseen. Tämän lehden sivuilla pääset tutustumaan myös esimerkiksi keväällä alkaneeseen suomalaisen viittomakielen tutkimusprojektiin. Mukana on myös poikkeuksellisesti nimimerkillä julkaistu teksti, joka käsittelee epäasiallista kohtelua työpaikalla. Toimitus päätti julkaista tekstin nimettömänä sen aiheen arkuuden vuoksi. Näin on vuoden viimeinen lehti saatu pakettiin, ja ensi vuodellekin on suunniteltu yhtä sun toista. Nyt kuitenkin toivottelen teille mukavaa loppuvuotta ja ensi vuoden alkua. Muistakaa syödä lämpimästi ja pukeutua herkullisesti vai miten se nyt menikään! Minna Turunen

4 4 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Sillisalaattia vuodesta 2013 TEKSTI HEIDI KENTTÄLÄ KUVA MARIKA MÄKILÄ Osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni eflsin konferenssiin ja kokoukseen Ljubljanassa, Sloveniassa. Lähdin reissuun hyvillä mielen, mutta jo valmiiksi rasittuneena ja olisin, suoraan sanottuna, voinut tehdä viikonloppuna jotain palauttavampaa kun istua lentokoneessa tai kuunnella luentoja minulle jo tutusta aiheesta. Olin myös motivoituneempi seuraamaan EM-koripalloa, kuin tutustumaan tulkkikollegoihin tai kämppäkaveriini. Sain etukäteen tietää, että kämppikseni tulee olemaan espanjalainen ja mielessäni kävin läpi kaikkia tuntemiani, puheliaita espanjalaisia. Äh ja puh ja ei kiitos! Toisin kuitenkin kävi ja kokemus oli kokonaisuudessaan erinomainen. Ymmärrys alaa kohtaan kasvoi, tietotaitoni koki säväyksen ja ihastuin tulkkikollegoihini ympäri maailmaa. Opinpa myös arvostamaan omaa seuraani tiukan ohjelman lomassa - oma seura paras seura. Espanjalainen kämppäkaverinikin osoittautui yllättävän hiljaiseksi ja omaa rauhaa rakastavaksi. Kaikki sujui siis hienosti ja viimeisinä päivinä uskaltauduin jo istahtamaan tuntemattomien viereen ja avaamaan keskustelun. Haluan ehdottomasti lähteä ensi vuonna efslin konferenssiin Belgiaan ja suosittelen kaikkia tulkkikollegoita täällä Suomessa lähtemään mukaan! Efslin konferenssissa tuli tietysti myös huomattua, miten erilaista alan toiminta on ympäri Eurooppaa. Jossakin vain yksi tulkki yrittää hoitaa koko maan tulkkaukset ja toisessa maassa tulkit odottelevat tukipaketteja ja avustusta, jotta voivat edes toimia tulkkeina. Meillä taas jännitetään jo toista kilpailutuskautta ja mitä kaikkea se tuo tullessaan. Toiveena tietysti olisi, että kaikki sujuisi hyvin ja kilpailutuskausi voitaisiin aloittaa hyvillä mielin. Kuitenkin jo nyt epäkohtia on tullut esille. SVT:n hallitus on jo pitkään yrittänyt viritellä yhteistyötä Kelan kanssa ja yrittänyt saada ääntään kuuluviin. Saimme vihdoinkin sovittua Kelan kanssa yhteistyötapaamisen, mutta vasta ensi vuoden alkupuolelle. Sitä ennen hoidamme aktiivisesti yhdistysasioita ja olemme tuntosarvet pystyssä jäseniämme varten. Muista ottaa rohkeasti yhteyttä ammattiyhdistykseesi ja nähdään taas ensi vuonna! Lämpöistä ja rentouttavaa Joulua kaikille jäsenillemme ja yhteistyötahoillemme!

5 HALLITUKSEN KUULUMISIA 5 Syyskokous ja opintopäivät Kouvolassa Hallitus 2014: Marika Mäkilä, Emma-Leena Mäkiranta, Emilia Norppa, Riika Vähä-Ruona, Elsa Lindberg, Essi Saloniemi, Heidi Kenttälä, Terhi Kalliomäki ja Elina Salenius. Kuvasta puuttuvat Katariina Valentin ja Anniina Suomalainen. TEKSTI RIIKA VÄHÄ-RUONA KUVAT EMILIA NORPPA JA LIISA HALKOSAARI En ollut aiemmin käynyt SVT:n kokouksissa tai opintopäivillä, Kouvola oli ensimmäiseni. Hieman ensin jännitin, olenhan vasta opiskelija: Saisinko minä opintopäivistä irti samalla tavalla kuin valmiit tulkit ja pystyisinkö osallistumaan keskusteluun? Huomasin heti, että jännitys oli turhaa. Lauantai alkoi mukavasti lounaalla (nam, ruokaa!) Sokos Hotel Vaakunassa, jonka jälkeen päästiinkin heti asiaan. Sari Tulonen luennoi etäyhteydellä opinnäytetyöstään: Tätä saadaan, mitä toivotaan? Viittomakielentulkkien toiveet tulkkauspalveluja tarjoaville yrityksille. Aihe kosketti kaikkia ja herätti keskustelua ja vertailuja yritysten työsuhde-eduista ja siitä, kuinka työntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta. Monet olivat tyytyväisiä, mutta kehitysehdotuksia puitiin heidänkin voimin. Ideoita koulutukseen workshopissa Tauolla hörpin kahviani tyytyväisenä, kun tunsin kuuluvani joukkoon. Oikeastaan koko viikonlopun ajan ihmettelin kerta toisensa jälkeen, kuinka mukava tunnelma oli, vaikka en ketään tuntenut enkä mistään mitään tiennyt! Kahvilta jatkettiin hyvillä mielin jäsentyytyväisyyskyselyn vastausten esittelyyn. Vastauksista korostui, että SVT:tä pidetään tärkeänä etujärjestönä. Sehän on tietysti hienoa kuulla, sillä SVT:n päätehtävä on edunvalvonta, ei vain teemavuoden mukaisesti, vaan ihan aina. Myös Kielisilta sai paljon kehuja ja useita mainintoja. Kyselystä pidettiin workshop, joka poiki valtavasti hyviä ideoita, etenkin koulutuksen osalta, jota halutaan paljon ja monenlaista. Ilta päättyi improteatteriin, ja hauskaa oli! Esitys tietysti itsessään oli hauska, mutta nautin myös muiden kanssa ajanvietosta näin vähän rennommassa mielessä. Sunnuntaiaamun syyskokous ei tällä kertaa edes venynyt kovin pahasti, vaikka sääntömuutosten kirjoitusasua pohdittiinkin huolella. Kun keskustelua ja yhteistä pohdintaa herää paljon, huomaa kuinka tärkeitä nämä kokoukset ja niihin osallistuminen ovat. Ei asioiden yksin miettiminen vie kovin pitkälle ketään. Kokouksessa valittiin hallituksen uudet jäsenet, onnea valinnasta ja tervetuloa! Voimaantumista Lounaan jälkeen vuoron saivat Tiina Pohjolainen-Helminen ja Taru Suviala, jotka esittelivät opinnäytetyönsä: Viittomakielentulkkeihin kohdistuva seksuaalinen häirintä. Tärkeä aihe herätti workshopissa paljon keskustelua. Aihe on mielestäni erittäin hyvä käsiteltäväksi tällaiselle viikonlopulle, sillä vakavissa asioissa usein tarvitsee muita ympärilleen. Keskustelimme muun muassa omista kokemuksistamme ja siitä, kuinka seksuaalisen häirinnän kokemisesta selviää. Koin opintopäivät ja syyskokouksen todella hyödyllisiksi ja ennen kaikkea mukaviksi. Opiskelijan näkökulmasta tämä on loistava ajankohta kuulla alan asioista ja päästä puhumaan jo töitä tehneiden tulkkien kanssa. On myös lohdullista huomata, että valmistuttuani tulkiksi minulla on näin mahtava yhteisö tukenani! Sana jonka kuulin viikonlopun aikana useimmin, on voimaantuminen. Pienellä alalla on tärkeä tuntea kuuluvansa meihin. ME ollaan TULKKEJA. Jopa minä, opiskelija, minä kuulun MEIHIN. Kirjoittaja on SVT:n hallitusharjoittelija ja opiskelee viittomakielen tulkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa Turussa kolmatta vuotta. Hän haki harjoittelijaksi, koska halusi saada paremman kuvan yhdistystoiminnasta ja päästä verkostoitumaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Kirjoittaja on innolla selvittämässä miten SVT toimii, ja on jo oppinut huimasti niin yhdistystoiminnasta kuin koko tulkkausalasta ylipäätään.

6 6 AJANKOHTAISTA SVT:SSÄ Jäsenet äänessä TEKSTI EMILIA NORPPA KUVITUS KATARIINA VALENTIN Keväällä 2013 SVT:n hallitus toteutti jäsentyytyväisyyskyselyn. Pyrimme selvittämään, mitä mieltä jäsenet ovat SVT:n toiminnasta tällä hetkellä ja millaisia muutostoiveita heillä mahdollisesti olisi. Kysely lähetettiin kaikille jäsenille, joita oli tuohon aikaan noin 700. Kysely lähetettiin sähköpostitse webropol-kyselynä. Vastauksia saatiin 154, joten vastausprosentti oli miellyttävä. Suuri osa vastaajista (125) oli päätoimisia tulkkeja ja heistä 76 työskenteli kuukausipalkalla ja 44 tuntityöntekijöinä. Myös muutama tulkkiopiskelija, esimies ja yrittäjä vastasivat kyselyyn. Suurin osa (100) vastaajista oli sitä mieltä, että SVT on tärkeä etujärjestö ja haluaa tämän takia olla jäseniä. Oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan oli myös suuri syy jäsenyyteen (81 vastaajaa) ja SVT:n kautta tuleva tiedotus koettiin tärkeäksi. Toiveita opintopäivistä SVT:n vuotta rytmittävät kevät- ja syyskokoukset ja niiden ohessa järjestettävät opintopäivät. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli osallistunut opintopäiville vähintään kerran. Vastanneista opiskelijoista lähes kukaan ei ollut osallistunut opintopäiville vielä kertaakaan. Opiskelijoiden osallistumattomuudelle suurin syy on raha. Jos opintopäivät järjestetään hankalan matkan päässä ja majoituskin olisi tarpeellinen, ahmaisisi se liian suuren loven lompakkoon. Kysyimme, paljonko jäsen olisi valmis maksamaan opintopäivistä. Vastaukset liikkuivat aina viidestä eurosta kahteen sataan saakka, mutta keskiarvoksi saimme 40 euroa. Saimme myös ehdotuksen, että opintopäivät järjestettäisiin jossain sellaisessa paikassa, minne saisi perheen helposti mukaan kylpylähotellissa tai urheiluopistossa. Monet vetosivat opintopäivien skippaamisessa perhesyihin ja aikataulujen mukauttamisvaikeuksiin, tai siihen, ettei enää viikonloppuna huvittaisi ajatella työasioita. Tiukan asiapitoisuuden lisäksi opintopäiville toivottiin myös virkistäytymistä ilman itsensäkehittämispakkoa. Opintopäivien kiinnostavinta antia olisivat viittomakieliset luennoitsijat ja yleisesti työkieliin ja tulkkaukseen liittyvät aiheet. Top vitoseen mahtui myös edunvalvonta lukuisine teemoineen sekä alan ajankohtaiset asiat. Virkistäytymistä ja hallituksen vartti Alueellinen toiminta jakoi mielipiteitä. Toisaalta vastaajat olivat sitä mieltä, että toimintaa on liian vähän, toinen puoli taas vastasi toimintaa olevan aivan riittävästi. Firmojen omat virkistäytymispäivät ja muut tapahtumat ovat osaltaan vähentäneet alueellisten tulkkitapaamisten kaipuuta, mutta toisaalta firmarajat ylittävät tapaamiset olisivat toisella tavalla virkistäviä ja tarpeellisia. Kyselyn mukaan alueellisten tapahtumien aiheet voisivat olla täysin työasioitten ulkopuolelta, kuten viininmaistelua tai muuta mukavaa. Alueellisten tulkkitapaamisten järjestämiseen tarvitaan yhdyshenkilöitä ja hallitus pyrkiikin aktivoimaan heitä. Tapaamisiin tullaan vastedes järjestämään hallituksen vartti, jossa yhdyshenkilö tai hallituksen edustaja kertoo viimeisimmät puheenaiheet hallitustyöhön liittyen. Suurin osa vastaajista (121) koki saavansa riittävästi tietoa SVT:n toiminnasta. Tärkein tiedotuskanava on Kielisilta-lehti, hyvänä kakkosena alueelliset sähköpostilistat. Suurin osa keskusteluista käydään kuitenkin SVT:n Facebook-sivulla, jota pääsee lukemaan myös rekisteröitymättä. Myös tulkit. net-sivustoa ollaan muuttamassa interaktiivisempaan suuntaan. Tavoitteena on mm. siirtää tällä hetkellä sähköpostilistojen ja Facebookin kautta toimiva kokousblogi uudelle kotisivustolle, jossa tekstejä voisi kommentoida ja näin osallistua keskusteluun.

7 AJANKOHTAISTA SVT:SSÄ Tietoa ammattiliitostamme (Akavan Erityisalat) SVT:n jäsenille 67 Työpaikallani ei ole luottamusvaltuutettua ja toivoisin SVT:ltä apua valtuutetun hankkimisessa Toimin luottamusvaltuutettuna/henkilönä ja toivoisin SVT:ltä tukea tehtävääni 4 7 Tietoa työsuhteesta: oikeudet ja velvollisuudet 91 SVT:n neuvottelemat palkkasuositukset 70 Toivon, että SVT aloittaisi neuvottelut yleissitovan työehtosopimuksen luomiseksi alalle 72 Apua työsuhteeseen liittyvissä muutos- tai ongelmatilanteissa 62 Muuta, mitä? 11 Kokousblogi on hyvä infopaketti niille, jotka ovat kiinnostuneita hallitustyöskentelystä. Edunvalvontakorsto kehiin Kielisilta sai paljon kehuja. Useimmiten lehti selataan kannesta kanteen ja artikkelit luetaan mielenkiinnolla. Alan ajankohtaiset asiat, artikkelit tulkkauksesta ja työkielistämme (myös vp) ovat toivotuimpien listalla. Edunvalvontaan liittyviä juttuja ja muiden tulkkien kuulumisia luetaan myös mielellään. Vastaajat toivoivat Kielisiltaan vähemmän asiakasnäkökulmasta kirjoitettuja tekstejä tai muita asiakkaiden itse kirjoittamia mielipidejuttuja. Tämä toive on otettu huomioon ja sitä on jo alettu toteuttaa. Edunvalvonnalliset asiat tulivat selvästi esille kyselyssä. Tiedotus työsuhteesta ja työsopimuksesta sekä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista ovat jäsenistömme listalla ensimmäisenä. SVT:n myös toivotaan aloittavan neuvottelut yleissitovan työehtosopimuksen laatimiseksi. Koska edunvalvonta tuntuu nousseen jäsenistömme tarvehierarkiassa korkeammalle tasolle kuin aiemmin, olemme hallituksessa päättäneet jatkaa tämänvuotista Edunvalvonta!-teemaa myös ensi vuonna. Tulemme tiedottamaan mm. erilaisista työsuhteista ja -sopimuksista esimerkiksi Kielisillassa ja pyytämään tähän tiedotukseen asiantuntija-apua Akavan Erityisaloilta. Edunvalvontaan toivottiin jämerää otetta ja jopa jonkinlaista edunvalvontakorstoa, joka saataisiin hätiin tiukan paikan tullen. Keräsimme syysopintopäivien osallistujilta lisää ideoita ja ajatuksia workshopissa, jossa mietittiin muun muassa tulevaisuuden SVT:tä, tulevia opintopäiviä, edunvalvontaa ja alueellisia tapahtumia. Ideariihen anti oli melkoinen ja pureudumme siihen marraskuun lopussa järjestettävän hallituksen kokousviikonlopun aikana. Esittelemme parhaat ideat kokousblogissamme ja tulevassa Kielisillassa!

8 8 KIELESTÄ KIINNI Muistisairaudet ja niiden testaaminen suomalaisella viittomakielellä TEKSTI JOHANNA LAJUNEN & PÄIVI RAINÒ KUVITUS VILMA PEKKARINEN Muistisairaus koskettaa Suomessa yhä useamman ihmisen elämää ja se onkin luokiteltu yhdeksi kansantaudeistamme. Myös ikääntyminen vaikuttaa muistitoimintoihin. On normaalia, että muisti alkaa heiketä iän myötä: uusien asioiden mieleen painaminen hidastuu, mieleen palauttaminen on työläämpää ja nimimuisti heikkenee. Kaikki muutokset ovat yksilöllisiä, mutta jos muistihäiriöt alkavat haitata normaalia arkea, on tärkeää puuttua muistihäiriöihin ajoissa. Tällöin voidaan tarttua muistin ja tiedonkäsittelyn haasteisiin ja hidastaa häiriöiden etenemistä. Muisti on erilaisista osatoiminnoista koostuva kyky tallettaa mieleen uusia asioita, säilyttää ne mielessä ja tarvittaessa palauttaa ne tilanteen vaatimalla tavalla mieleen. Muisti voidaan luokitella muistettavien asioiden mukaan tapahtuma-, tieto- ja taitomuistiin. Toinen luokitteluperuste on vastaanottokanavan mukaan kuulon- sekä näönvarainen muistaminen. Muisti jakaantuu myös lyhytkestoiseen ja pitkäkestoiseen muistiin. Lyhytkestoinen muisti sisältää työmuistin, käyttömuistin ja toistomuistin, ja tätä voidaankin pitää ihmisen tiedonkäsittelyn ytimenä. Pitkäkestoinen muisti taas toimii ihmisen säilömuistina, jonne tieto Johanna Lajunen. Kuva Maarit Malinen. tallentuu pysyvästi - mahdollisesti koko eliniäksi. Kun muisti heikentyy, voi syynä olla ohimenevä muistihäiriö tai alkava muistisairaus. Ohimeneviä syitä voivat olla väsymys, stressi, kiputilat, uupumus, masennus, aistipuutokset, jännitys, lääkitys ja nautintoaineet. Yleensä muisti palautuu, kun näihin syihin puututaan ajoissa ja normalisoidaan tilanne. Muistamattomuuden taustalla voi olla etenevä muistihäiriö. Etenevät muistisairaudet ovat aivosairauksia, joihin liittyy toimintakyvyn ja muistitoimintojen laajaalaista heikentymistä, mikä vaikeuttaa arjesta selviytymistä. Yleisimpiä dementiaan johtavia muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset dementiat, Lewyn kappale -tauti ja otsalohkodegeneraatiot. Lievässä kognitiivisessa heikentymisessä henkilöllä yleinen älyllinen toimintakyky on säilynyt, mutta uuden oppimisessa havaitaan heikentymistä ja uusien asioiden unohtaminen on lisääntynyt. Tämä voidaan testata ja todeta esimerkiksi kognitiivisella CERAD-tehtäväsarjalla. Yhdysvaltalaisen CERADin (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease) kehittämästä tehtäväsarjasta on laadittu käännökset jo 13 puhutulle kielelle ja Kuurojen Palvelusäätiön Memo-hankkeessa vuonna 2010 myös suomalaiselle viittomakielelle. Terveydenhuollon ammattilaisille ei ole aina selvää se, että viittomakieltä äidinkielenään käyttävien asiakkaiden kognitiivisia taitoja ei voida arvioida luotettavasti puhutuilla suomen- ja ruotsinkielisille henkilöille tarkoitetuilla mittareilla. Viittomakielen tulkkikaan ei auta näissä tilanteissa, koska tulkkausta välikielenä käytettäessä testit mittaavat asiakasta suomen tai ruotsin kielen kautta. DVD:lle tallennetut äidinkielisten ammattikääntäjien mallikäännökset on tarkoitettu

9 KIELESTÄ KIINNI 9 kuuroja asiakkaita kohtaaville, viittomakieltä vieraana kielenään taitaville muistihoitajille sekä muistisairautta seulovissa testeissä mukana oleville viittomakielen tulkeille. CERAD-tehtäväsarjan tehtävät arvioivat sekä välitöntä että viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista ja toiminnan ohjausta sekä kielellistä sujuvuutta. Tehtäväsarjassa huomioidaan ne keskeiset kognition osa-alueet, jotka heikkenevät erityisesti muistisairauksien alkuvaiheissa. Tehtäväsarja käsittää ohjekirjan (Rainò 2010), jonka sisällä on testiin liittyvä kuvaliite sekä DVD, joka sisältää ammattikääntäjien mallikäännöksiä. Ohjekirjassa kerrotaan CERAD-tehtäväsarjasta ja sen osa-alueista sekä viittomakielisistä ja viittomakielestä. Seuraavassa esitellään viittomakielisen CERAD-muistitestin eteneminen joidenkin tehtävien osalta sekä niihin liittyviä viittomakielisiä käännösratkaisuja. Viittomakielinen CERADmuistitesti 1. Kielellinen sujuvuus Ensimmäinen osuus testaa kielellistä sujuvuutta, ja siinä arvioidaan toiminnan joustavuutta semanttisesta muistista Päivi Rainó. Kuva Tuula Johansson. (=tietoa tallentava muisti) hakua vaativassa tilanteessa. Tutkittavaa pyydetään luettelemaan mahdollisimman monta eläintä yhden minuutin kuluessa. Jotta tutkittava pysyisi annetun aikarajan puitteissa, viittomakieliselle kulttuurille ominaisen kertomaperinteen vuoksi on osioon lisätty kerrontaa rajoittava ohje: tehtävässä tulee vain luetella eläimiä niin paljon kuin muistaa, eikä niistä tarvitse kertoa esimerkiksi omakohtaisia kokemuksia. Testaajaa ohjeistetaan huomioimaan se, että viittoja saattaa lainata termistöä myös suomesta tai ruotsista sormittamalla, ääneenpuhumalla tai viittomalla. Jälkimmäisessä tapauksessa testattava saattaa muodostaa tilapäisen lainasanan, jolloin tuloksena ei aina ole sanatarkka, vaan ns. lähikäännös esim. musta+kala=mustekala. Kaikille eläimille ei myöskään ole selkeästi muista kategorian jäsenistä erottavaa nimitystä viittomistossa. Esim. hirvi, poro, kauris, peura, karibu ovat samannäköisiä sarvekkaita, mutta viittojan huuliosta voidaan erottaa suomenkielistä sanaa tarkoittava hahmo. Tulkin olisi näin ollen tunnistettava ja erotettava esim. kaurista ja peuraa ilmaisevat hirvi+pienikokoinen "pienestä hirvestä", jotta vastausta ei hylättäisi. (Kiertoilmaukset eivät ole testissä hyväksyttäviä vastauksia.) 2. Nimeämistehtävä Nimeämistehtävä testaa kielellistä perustoimintaa. Nimeämistehtävässä tutkittavaa pyydetään viittomaan hänelle esitettävien kuvien tarkoite. Kuvia on 15, ja niissä on sekä arkisia että harvinaisempia elementtejä. Vastaukseksi hyväksytään myös suomeksi puhuttu ilmaisu. Kuviin on etsitty nimettäviksi sellaisia kohteita, joissa alueellista ja eri ikäpolvien välistä vaihtelua esiintyisi mahdollisimman vähän, vaikkakaan se ei ole poissuljettua. Tämän takia DVD-tallenteessa esitetään testikuville useampia suomalaisen viittomakielen vastineita, mutta testiä käyttävien kannattaa lisäksi tutustua muihin variantteihin (suvi.viittomat.net). 3. Mini-Mental State Examination (MMSE) Mini-Mental State Examination (MMSE) on lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns. minitesti ja tätä voidaan käyttää myös omana, CERADista erillään olevana testinä. MMSE-asteikko antaa karkean yleisarvion kognitiivisten suoritusten heikentymisestä. Mittarin 19 tehtävää kartoittavat lyhyesti kielellisiä kykyjä, orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta/toiminnanohjausta, laskutaitoa ja hahmotuskykyä. Monet MMSE-testin tehtävät vaativat kielellisiä taitoja, joten mm. puhehäiriöt vaikuttavat tulokseen. Koulutustaso ja sosiaalinen asema vaikuttavat myös henkilön testitulokseen. Lyhyenä ja käytännöllisenä testinä MMSE on sopiva myös pitkän aikavälin seurantaan. MMSE-testin käännöksessä on viittomakielisen rakenteen vuoksi tehty joitakin mukautuksia orientoitumista mittaavissa kysymyksissä. Testissä esiintyvät käsitteet vuodenaika ja viikonpäivä kääntyvät viittomakielessä niin sanottuina parisanoina, mitä ei esiinny suomalaisten yleensä tuntemissa kielissä. Koska kieleen perehtymättömän muistihoitajan tai lääkärin mielestä viittomakielinen kysymyksenasettelu Mikä päivä tänään on maanantai, tiistai, keskiviikko? saattaa tarjota liikaakin vihjeitä testattavalle, on esimerkiksi tätä kysymystä lavennettu siten, että sen viittomakielinen vastine sisältää kaikki viikonpäivät. Kohdan 12 laskutehtävässä (Vähennä ja siitä edelleen 7 ) on puolestaan huomioitu sellaiset viittomakielisen rakenteen mukaiset lisäykset, joita ei suomenkielisessä lähtötekstissä näy. Näitä ovat viittomalausekkeen vielä miinus seitsemän toisto ja toiminnan jatkuvuutta ilmaiseva, alaspäin suuntautuva liike viittomassa vähentää.

10 10 KIELESTÄ KIINNI Kohdan 15 toistettava abstraktisia käsitteitä sisältävä fraasi (Ei mitään muttia eikä jossittelua) on korvattu viittomakielisessä versiossa kiinteitä, ei-ikonisia viittomia sisältävällä lauseella: On ihan turha selittää, ei tarvitse. Tehtävän 16 suomenkielisen lähtötekstin Ota paperi vasempaan käteen, taita se keskeltä kahtia ja aseta se lattialle saattaa myös viittomakieltä tuntemattoman testaajan mielestä sisältää toiminnallisen ikonisuutensa vuoksi tutkittavaa ohjaavia elementtejä, kuten 'vasempaan käteen ottaminen'. Jotta kielen rakenteita ei vääristetä, viittomakielen kolmiulotteista tilaa ja viittojan kehonosia hyödyntävään rakenteeseen ei tässä ole puututtu. Kirjoitustehtävän 18 Kirjoita paperille jokin lause viittomakielisten tuottamat poikkeamat eivät vaikuta tehtävän hyväksyttävään suoritukseen, kuten pöytäkirjalomakkeessa tähdennetään. Viittomakielessä ei aina mainita subjektia, mitä taasen vaaditaan suomenkieliseltä testattavalta. Myös ensikielen rakenne voi viittomakielisillä siirtyä suomenkieliseen tekstiin niin, että lähekkäisiin merkityskenttiin viittaavat verbi- ja nominimuodot sekaantuvat (esim. Poika ruokaa -lause tarkoittaakin 'poika syö'). Tällöin virheet eivät viittaa tutkittavan kognitiivisiin häiriöihin vaan johtuvat tavanomaisesta kahden kielen välisestä kontakti-ilmiöstä. 4. Viittomalistan oppiminen CERAD-testistä tärkein saatava tieto on, miten kertauksen avulla opittu asia säilyy mielessä viiveen ajan. Testi on aikarajoitteinen. Ensin viitotaan yhdessä 10 viittomaa, jonka jälkeen testattava palauttaa viittomia mieleensä ja viittoo muistamansa viittomat. Testattava saattaa ilmaista myös vääriä viittomia, jotka muistihoitaja kirjaa ylös. Myöhemmin testattavalta kysellään näitä samoja viittomia uudestaan, mutta siitä ei varoiteta testattavaa etukäteen. Kun testattavaa pyydetään palauttamaan mieleen aikaisemmin opetellun 10 viittoman lista, hän saattaa esimerkiksi muistella MMSE:ssä mieleenpainettavaa kolmea viittomaa, mutta ne lasketaan virheellisiksi.

11 KIELESTÄ KIINNI Kopiointitehtävä Tällä osiolla tutkitaan visuaalista muistia. Kopiointitehtävässä testattavalle näytetään kuvaliitteestä kuvia, jotka hän kopioi paperille. Lopuksi hän voi vielä katsoa piirtämiään kuvia ja painaa niitä mieleensä. Testattavan tulee piirtää nämä samat kuvat myöhemmin uudestaan. Viivästetystä mieleenpalauttamisesta mainitaan testattavalle. 6. Kellotaulun piirtäminen Viimeisenä tehtävänä testattavan tulee piirtää kellotaulu, siihen numerot ja ilmoitettu kellonaika. Ohje voidaan toistaa tarvittaessa kerran. Tällä tehtävällä tutkitaan hahmottamisen ongelmia; tehtävää voidaan pitää myös toiminnanohjauksen tehtävänä. Tulkin tehtävät muistisairauden testaamistilanteessa Muistin testaustilanteessa mukana olevalta viittomakielentulkilta vaaditaan moitteetonta suomen- ja viittomakielentaitoa. Ikäihmisille tulkattaessa tulkin pitäisi tuntea asiakkaan ikäryhmälle ominainen puheenparsi, joka poikkeaa huomattavasti nuorten aikuisten käyttämästä viittomakielestä. Tärkeää olisi myös hallita vanhat sormiaakkoset, joita testattava saattaa käyttää puhutun kielen lainasanoissa. Niiden ymmärtäminen esim. nimeämistehtävässä voi olla ratkaisevaa. Parhaassa tapauksessa tulkki tuntee asiakkaansa jo aiemmalta ajalta, jolloin hän pystyy kääntämään luotettavasti puhutulle kielelle asiakkaan käyttämät ilmaukset. Ikäihmisille viitottaessa on myös tarpeen hidastaa viittomisen tempoa ja kiinnittää huomiota selkeämpään huulioon. Memo-ohjelma-viittomakielisten muistisairaiden tuki, ohjaus ja verkostotyö Viittomakielen tulkki! Huolehdi muististasi ajattele aivojasi Liikunta tavaksi - ylös, ulos ja liikkeelle! Säännöllinen ja sykettä nostattava liikunta ja ulkoilu vähentävät muistisairauden riskiä. Osallistu! Tapaa ystäviä ja mene mukaan toimiviin verkostoihin. Sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa ja edistää aivojen terveyttä. Käytä aivojasi! Valitse henkisesti virkistävää tekemistä. Elinikäinen oppiminen vaikuttaa positiivisesti muistiin. Sydänterveys on aivoterveyttä! kaksi kertaa viikossa kalaa marjoja, hedelmiä ja kasviksia joka päivä rypsiöljyä ruoanlaittoon Valitse savuttomuus! Tupakointi lisää muistisairauden riskiä. Käytä alkoholia harkitusti ja kohtuullisesti! Humalahakuinen käyttö altistaa muistihäiriöille. Nuku tarpeeksi! Aivot tarvitsevat unta! Hyvä ja riittävä uni ovat aivojen toiminnan edellytys, joka vaikuttaa oppimiseen sekä muistiin. Rentoudu ja hallitse stressi! Rentoutuminen auttaa aivoja palautumaan ja rauhoittaa mieltä. Jatkuva pitkäaikainen stressi aiheuttaa muistihäiriöitä. Suojaa aivosi! Käytä kypärää vauhtilajeissa. Kallovammat altistavat muistisairauksille ja aivovaurioille. Aivot ovat yksi tärkeä osa kehoamme. Kaikki, mikä on hyväksi kehollemme, on myös hyväksi aivoillemme! Memo on osa RAY:n ikäihmisten avustusohjelmaa Eloisa ikä. Memo-ohjelmassa työskentelee kaksi viittomakielentaitoista muistiasiantuntijaa Johanna Lajunen ja Inkeri Vyyryläinen. He tukevat viittomakielisiä muistisairaita ja heidän omaisiaan, ohjaavat heitä palvelujen piiriin ja järjestävät vertaistapaamisia. He tekevät viittomakielisiä CERAD-muistitestejä ja ovat tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Paikallisilla kuurojenyhdistyksillä järjestetään tilaisuuksia, joissa välitetään tietoa muistisairauksista, niiden hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Lisäksi Memo-ohjelmassa tuotetaan viittomakielistä ja selkokielistä materiaalia. Lisätietoja memoohjelma.blogspot.fi Lähteet Muistisairas ihminen lähellämme ymmärrä tule ymmärretyksi Muistiluotsi, Keski-Pohjanmaa. Tolppanen,P Muisti ja muistamisen lajit muistihoitajatyö. Koulutusmateriaali. Rainò, P. (toim.) CERAD. Kognitiivinen tehtäväsarja suomalaisella viittomakielellä. Helsinki: Kuurojen Palvelusäätiö. Hietanen M., Erkinjuntti T., Huovinen M Tunne muistisi. Käytä, kehitä, kohenna. Porvoo: WSOY. Erkinjuntti T., Alhainen K., Rinne J.,Huovinen M Muistihäiriöt. Jyväskylä: Gummerus.

12 12 KIELESTÄ KIINNI Viittomakielinen vuorovaikutus multimodaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna TEKSTI JA KUVITUS ELINA TAPIO Kohdallani tutustuminen viittomakieliseen vuorovaikutukseen ja visuaalisen yhteisön toimintaan alkoi, kun lähdin opiskelemaan viittomakielen tulkiksi. Toimiminen siltana eri kielten ja kommunikointikanavien välissä sai minut muiden tulkkien lailla pohtimaan, mitkä ovat eri kielten, aistikanavien ja kommunikointikanavien väliset erot. Kuvaus toimin tulkkina suomen kielen ja suomalaisen viittomakielen välillä on hyvin yksinkertaistettu kuvaus siitä, mitä tulkki eri tilanteissa tekee, sillä hyvin usein oman tulkkauksen rajoittaminen pelkästään kieleen (tiukasti määriteltynä) olisi aiheuttanut epäonnistumisia itse kommunikoinnissa. Tulkkina toimiessa pistin merkille useita vuorovaikutuksen käytänteitä, jotka kyseenalaistivat tiukat kategorisoinnit eikielellisen ja kielellisen ja eri kommunikointikanavien välillä. Yrittäessäni pohtia jotain periaatteita, kuinka pitkälle tulkkina voisin mennä ydintehtäväni eli kieleltä kielelle kääntämisen suhteen, tulin siihen tulokseen, että tavat, joilla ihmiset välittävät merkityksiä toisilleen ovat aina vahvasti tilanteisia. Valitut kielimuodot ja kommunikointikanavat riippuivat muun muassa siitä, millaiset taustat osallistujilla oli, ja millaisia ehtoja itse tilanne muuten asetti vuorovaikutukselle. Aloittelevalle tulkille oli hyvin haastavaa tulla toimeen rajallisilla viittomakielen taidoilla. Kyse ei ollut pelkästään siitä, miten hallitsin suomalaisen viittomakielen rakenteen perinteisesti määriteltynä (artikuloinko viittomat tai rakennanko lauseen oikein) vaan myös siitä, hallitsinko sen kaiken muun, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu. Väitöskirjatutkimukseni tavoite oli selvittää, missä ja miten viittomakieliset käyttävät englannin kieltä. Vaikka englannin

13 KIELESTÄ KIINNI 13 kieli oli tutkimukseni keskiössä, varsinainen mielenkiintoni oli kuitenkin vuorovaikutuksessa yleensä. Minua kiinnosti, millaisia resursseja viittomakielisessä vuorovaikutuksessa käytetään, miten eri resurssit järjestäytyvät tilanteesta riippuen ja erityisesti se, haastaako luonnollisen vuorovaikutuksen analysointi käsitykseni kielten ja eri kanavien välisistä rajoista. Multimodaalisuus vuorovaikutuksessa Viime vuosina on vuorovaikutuksen tutkimuksessa tapahtunut niin sanottu multimodaalinen käänne. Useat tutkijat ovat sitä mieltä, että vaikka kieli on tärkeä kommunikoinnin kanava yhteisymmärryksen luomiseksi, suuri osa viestintää tapahtuu muiden kommunikointikanavien kautta. Muut kommunikointikanavat eivät suinkaan vain tue puhetta, viittomista tai kirjoitettua tekstiä, vaan voivat hyvin usein nousta vuorovaikutuksessa merkittävimmäksi resurssiksi. Kieli on vain yksi kommunikointiresurssi muiden resurssien joukossa. Viime aikoina on korostettu uusien viestintämahdollisuuksien vaikutusta vuorovaikutukseen, mutta on hyvä muistaa, että ihmisten välinen vuorovaikutus on aina ollut multimodaalista. Kielen käyttö, oli se sitten kirjoitettua, viitottua tai puhuttua, rakentuu aina useista kommunikointikanavista. Esimerkiksi kirjoitettu teksti on aina kirjoitettu tietyllä kirjasintyypillä, ja sekin tuo merkitystä lukijoille. Multimodaalisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa selvitetään, miten ihmiset hyödyntävät omaa kehoaan (eleitä, ilmeitä, katsetta) ja ympäristöään (esineitä, paikkaa) ymmärtääkseen toisiaan. Vuorovaikutuksessa ihmiset aktiivisesti muokkaavat omaa toimintaansa tullakseen ymmärretyksi ja käyttävät resursseja tulkitakseen muita. Alan tutkimusta Suomessa on raportoitu esimerkiksi Haddingtonin ja Käännän toimittamassa teoksessa Kieli, keho ja vuorovaikutus. Multimodaalisuus viittomakielisessä vuorovaikutuksessa Autenttisiin vuorovaikutusaineistoihin pohjautuva viittomakielisen vuorovaikutuksen tutkimus on toistaiseksi ollut Suomessa hyvin vähäistä. 90-luvun alussa McIlvenny ja Raudaskoski julkaisivat yhteensä 3-4 artikkelia, jotka perustuivat Oulun kuurojen yhdistyksellä kerättyyn materiaaliin. Heidän tutkimuksensa toi esille muun muassa vuorovaikutuksen yhteistoiminnallisuutta, kuten katseen ohjautumisen muiden katseiden mukana tai miten kuurojen yhdistystilanteessa puheenvuoron ottamisen mahdollisti sarja erilaisia huomion kiinnittämisiä. Omaa tutkimustani lähellä on ollut myös Bagga-Guptan tutkimus ruotsalaisen viittomakielen kontekstissa. Hän tuo tutkimuksessaan esille sen, kuinka viittomakieliset taitavasti käyttävät teknologisia ja diskursiivisia välineitä visuaalisesti orientoituneessa vuorovaikutuksessa. Tutkimus haastaa perinteisen kieltenvälisen vastakkainasettelun ja osoittaa Carol Paddenin lailla, että viittomakielisten käyttämät moninaiset kielivarieteetit ja kommunikointikanavat ovat hyödyllisiä resursseja ja luonnollisena osana viittomakielisten kommunikatiivisia käytänteitä. Etnografisen otteen ja yksityiskohtaisen analyysin kautta Bagga-Gupta löytää vuorovaikutustilanteista monen tason ketjuttamista, jossa osallistujat esimerkiksi termejä määritellessään siirtyvät nopeasti kielestä, kanavasta ja välineestä toiseen. Näitä ovat esimerkiksi viittoma - sormitus - teksti -ketjuttaminen tai synkroninen ketjuttaminen, jossa henkilö lukee ja viittoo lukemaansa tekstiä samanaikaisesti. KUVA SARI MUHONEN Kirjoittaja on Oulun yliopistosta, englantilaisesta filologiasta valmistunut filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopistosta suomalaisen viittomakielen oppiaineen filosofian maisteri. Viittomakielen tulkkina hän toimi vuoteen 2002 saakka. Kirjoitus perustuu väitöskirjatutkimukseen A Nexus Analysis of English in the Everyday Life of FinSL Signers: A Multimodal View on Interaction (Neksusanalyyttinen tutkimus englannin kielestä viittomakielisten arjessa: multimodaalinen näkökulma vuorovaikutukseen) (2013). Työ voitti Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen (AFinLA ry.) Afinlandiapalkinnon ansioituneena väitöskirjatutkimuksena. Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa, viittomakielen keskuksessa. Mitä itse löysinkään? Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin englanninkielisen sanan sormittamista. En kuitenkaan analysoinut pelkästään sormituksen foneettista rakennetta tai manuaalisesti tuotettujen viittomien suhdetta huulioon vaan pyrin ottamaan sormitustilanteen huomioon laajemmin sosiaalisena toiminta-

14 14 KIELESTÄ KIINNI na. Tämän vuoksi uskonkin, että tutkimukseni huomioista on antia muillekin kuin nimenomaan englanninkielisten sanojen sormittamisesta kiinnostuneille. Tilanteet kun kertovat laajemminkin viittomakielisen vuorovaikutuksen multimodaalisuudesta ja monikielisyydestä. Aineisto, jota käytin englanninkielisten sanojen sormituksen tutkimukseen, koostui kolmesta videoidusta tilanteesta. Kaksi tilannetta oli luonteeltaan samanlaisia eli kuvattu englannin kielen oppitunnilla, jossa joukko viittomakielisiä oppilaita olivat Windows Live Messengerin kautta yhteydessä espanjalaiseen kouluun tarkoituksena kilpailla toisiaan vastaan tietokilpailussa. Espanjan ja Oulun koulun oppilaat lähettivät vuorotellen toisilleen tietokilpailukysymyksiä Messengerin kautta kirjoittaen. Suomen puolella oppilaat olivat tietokoneluokassa ja yksi oppilas kerrallaan oli ns. sihteerivuorossa kirjoittamassa vastauksen kilpailukysymykseen tai oman kilpailukysymyksen espanjalaisille oppilaille. Vastaukset neuvoteltiin oppilaiden ja opettajien kesken yhdessä luokkahuoneessa, ja juuri näitä neuvottelutilanteita tarkastelin. Kolmas videoitu aineisto on kuvattu kahden viittomakielisen kahvipöytäkeskustelussa ja tässä aineistossa keskityin analysoimaan kymmenen kertaa toistuvan sormituksen muuttumista. Aloitin vuorovaikutustilanteen analyysin erittelemälle, mitkä kommunikointikanavat olivat käytössä tarkastelluissa tilanteissa. Kanavia oli yhteensä 12. Päädyin erottelemaan viitotun kielen, sormittamisen ja huulion erillisiksi kanaviksi. Tämä päätös perustui jo alustavaan analyysiin, jonka perusteella päättelin, että osallistujat muokkasivat aktiivisesti eri kanavia jopa niin, että yleensä yhdeksi kanavaksi tulkitut toisinaan viittoivat ja puhuivat yhtäaikaa. elementit jakautuivat kahtia erillisiksi Erityisesti vastauksen näppäimistöllä kirjoittava sihteeri pyrki aktiivisesti löytämään, kanavikseen. Kanavien suuri määrä kertoo paljon tilanteesta, sen osallistujista ja keneltä oikea vastaus tulisi, eli käytännössä tilanteessa käytetyistä kommunikointivälineistä. Kuten yleensäkin viittomakielisessä kurkotteli yli monitorin sormet valmiina juuri tämä henkilö kääntyili eri suuntiin, yhteisössä, ryhmä oli taustoiltaan erittäin näppäimistöllä. Molemmissa tarkasteltavissa heterogeeninen ryhmä: Paikalla oli kuuroja, tilanteissa itse vastauksen kirjoittaminen huonokuuloisia ja kuulevia henkilöitä, joista tapahtui kahden henkilön yhteistyönä: Toinen tiesi vastauksen ja sormitti sen koneella osa viittomakielisistä taustoista, ja osa myöhemmin viittomakieliseen yhteisöön olevalle henkilölle, joka näppäili ja lähetti koulun kautta tulleita henkilöitä. vastauksen, kun sai muilta hyväksynnän. Kun tietokilpailukysymys espanjalaisilta ilmestyi luokan valkokankaalle (esim. kielen sanan oikeasta kirjoitusmuodosta, sor- Kun oppilaat neuvottelivat englannin What s the latest film made by Leonardo di mittamisstrategia vaihteli kirjain kirjaimelta Caprio? ), luokassa alkoi hektinen neuvottelu oikean vastauksen löytymiseksi. Tässä Kirjain kirjaimelta sormitettaessa jokaiseen sormittamisesta nopeaan sormitukseen. vaiheessa osallistujat viittoivat, puhuivat ja sormiaakkosviittomaan lisätään pieni eteen- 1 2 K K 3 4 K NO > C K-I-T-A-R

15 KIELESTÄ KIINNI 15 päin suuntautuva liike, kun taas nopeassa sormituksessa muoto muistuttaa hyvin pitkälti väliaikaismuodostetta eli viittomaa, jolloin käsimuodot sulautuvat toisiinsa. Myös eri kommunikointikanavien ketjuttamista esiintyi, esimerkiksi oikeaa kirjoitusmuotoa tarkistaessa sihteeri näppäili, sormitti, osoitti ruudulla olevaa viittomaa ja toinen, tarkastava osapuoli saattoi seurata joko valkokankaalta, tietokoneruudulta tai kirjoittajan näppäilevistä sormista, oliko tämä tulkinnut saamansa sanan kirjoitusmuodon oikein. Erityisen mielenkiintoisia muutoksia tapahtui huulion suhteen. Kilpailutilanteessa, jossa tavoitteena oli kirjoittaa englannin kielinen sana oikein ja sormitus tapahtui usein näppäimistöä näppäilevälle henkilölle, jonka katse seurasi vuorotellen sormittavaa kättä, näppäimistöä ja tietokoneruutua, huuliota ei juurikaan käytetty. Kahvipöytäkeskustelusta kuvatussa videossa toistui kymmenen kertaa erisnimi Jason. Toistuva sormitus johti tilapäismuodosteeseen eli leksikaalistuneeseen sormitukseen, jossa alkuperäisestä usean sormiaakkosviittoman käsimuodoista oli jäljellä parhaimmillaan enää käsimuoto /i/ ja /n/. Mielenkiintoista kuitenkin oli, että huuliossa säilyi toistojen ajan /jason/ eli yhteys tämän englanninkielisen erisnimen huulion tuottamisen ja kirjoitetun muodon välillä säilyi vahvana. Tiivistäen voi todeta, että toimijat muokkasivat kielellisiä ja ei-kielellisiä resurssejaan toiminnan tavoitteen, paikan ja toiminnassa käytetyn teknologian ehdoilla. Kun englanninkielinen sana sormitettiin luonnollisessa vuorovaikutustilanteessa, tämä jo perusmuodoltaan monimutkainen kommunikointikanavien hybridi sai monenlaisia muotoja ja oli tiiviisti linkittynyt muihin kommunikointikanaviin. Ilmaisujen sujuvuus ja yhteistyön jouhevuus viittaa siihen, että kyse ei ole sattumanvaraisista toiminnoista, vaan nämä ovat hioutuneita käytänteitä. Lopputulemana lista kysymyksiä Tutkimusta tehdessäni mietin paljon omaa taustaani, omaa elämänhistoriaani ja omia käsityksiäni ja arvostuksiani liittyen niihin käytänteisiin, joita tarkastelin: Millä tavalla tutkijana tarkastelin vuorovaikutusta kenties eri tavalla kuin mitä tarkastelin sitä silloin, kun toimin viittomakielen tulkkina? Miten tutkimusprosessin aikana suhtautumiseni kieliä koskeviin ideologioihin muuttui? Haluan tähän artikkelin loppuun nostaa kaksi ajatusta, jotka matkan aikana itselleni nousivat tärkeäksi ja joiden uskoisin kiehtovan myös Kielisillan lukijoita. Kun tarkastelen toimintaa kokonaisvaltaisesti tilanteisena ja yhteistoiminnallisena, minulla on aikaa havainnoida esimerkiksi mikä kommunikointikanava jää merkitykseltään taustalle ja mikä kanava nousee niin sanotusti etualalle. Tämä saa minut kysymään: Oliko minulla viittomakielen tulkkina toimiessani aikaa tällaiseen havainnointiin niin paljon, että minulle olisi syntynyt taito aavistaa, mikä kommunikointikanava oli tilanteessa merkittävässä roolissa ja suhteuttaa tulkkausta tämän mukaan? Esimerkiksi huomioinko sitä, että joskus luennoitsijan puhe ei ollutkaan se tärkein asia, vaan kenties teksti, joka rullasi valkokankaalla? Entä millaiset taidot minulla oli mennä mukaan vuorovaikutuksen rytmiin ja puheenvuorojen vuorotteluun? Oliko itselleni tulkkauksen onnistumisen kannalta tärkeää lainkaan se, että osasin valita juuri oikean kommunikointikanavien kombinaation sormittaessani käsitteen? Olinko tietämättäni kenties ottanut käyttööni erilaisia kanavien ketjuttamistapoja? Toinen hyvinkin haastava pohdinnan aihe on se, millaisia ideologioita eri kommunikointikanaviin liittyy. Viittomakielialalla esiintyy toisinaan voimakkaitakin kannanottoja sen suhteen, mikä on puhdasta kieltä ja mikä ei kuinka kielet pitäisi pitää erillään, eikä missään tapauksessa suomea ja suomalaista viittomakieltä saisi sotkea keskenään. Uskoakseni nämä diskurssit ovat vahvasti yhteydessä siihen, millainen pääsy ihmisillä on ollut viittomakieliseen ympäristöön ja viitotun kielen oppimiseen esimerkiksi koulussa. Tarkastelemani vuorovaikutustilanteet kuitenkin näyttävät, että kieliä ja kommunikointitapoja yhdistelevät ja sotkevat käytänteet ovat kuitenkin tilanteesta riippuen jopa edellytys menestyksekkäälle vuorovaikutukselle. Miten suhtaudumme siis viitottuun puheeseen, sormittamiseen, suomenkielisten sanahahmojen käyttöön huuliossa ja muihin kielivarieteettien ja kommunikointikanavien hybrideihin? Kuinka paljon loppujen lopuksi tiedämme, millä tavalla nämä käytänteet ovat sidoksissa toiminnan tavoitteeseen? Itse ajattelisin, että esimerkiksi viittomakielen tulkeilla on valtava määrä kokemusta ja hiljaista tietoa vuorovaikutuksen monikanavaisuudesta ja monikielisyydestä. Toisinaan kenties niin hiljaista tietoa, että toimija ei itsekään tiedä tietävänsä. Toiveeni on, että tuomalla näkyville joitain näistä käytänteistä, muitakin vastaavia käytänteitä saisimme näkyväksi. Lisätietoja kirjoittajalta: Väitöskirjatutkimus lähteineen on luettavissa verkkosivuilla users.jyu.fi/~elmamcca

16 16 KIELESTÄ KIINNI Toinen kotimainen TEKSTI LIISA HALKOSAARI KUVAT JOHAN HEDRÉN Astun luokkaan työviikon jälkeen väsyneenä mutta innoissani olen osallistumassa viikonlopun mittaiselle kielikurssille, tätä ei ole tapahtunut vähään aikaan! Ja että vielä viitotun kielen kurssille! Olen suomalaisen viittomakielen lisäksi opiskellut vaivaisen opintopisteen verran flaamilaista viittomakieltä, eli: en osaa sitä lainkaan. Mutta nyt kurssin teemakin oli kunnianhimoinen: Uttryck dig på teckenspråk. Aion siis oppia ilmaisemaan itseäni suomenruotsalaisella viittomakielellä. Huh. Toinen kurssin vetäjistä, Oscar Lönnholm, kertoo idean kurssista kypsyneen Oulun yliopiston järjestämässä seminaarissa Pohjoiskalotin vähemmistökulttuureista. Seminaarin pääaiheena on vähemmistökulttuurien ja kielten elvyttäminen viime vuosikymmenien aikana. Lukuisat esimerkit muun muassa saamelaiskielten elvyttämistoimista rohkaisivat ottamaan askeleen kohti suomenruotsalaisen viittomakielen käytön lisäämistä. Lönnholm kertoo kurssin nimen tulevan hänellekin tutusta kokemuksesta, että juuri omankielisessä yhteisössä ajatusten ilmaisu tuntuu vapaalta ja rikkaalta. Hänelle se yhteisö on suomenruotsalaiset kuurot. Kun olen pari ensimmäistä tuntia yrittänyt seurata Birgitta Wallvikin luentoa suomenruotsalaisen viittomakielen historiasta itselleni vieraalla kielellä, alkaa aivoissa surista. Miten ihmeessä kuvittelin voivani parissa päivässä päästä kärryille tästä kielestä? Osa meistä vieraskielisistä käyttää puheenvuoroissaan suomalaista viittomakieltä, osa yrittää ilmaista itseään jollain suomalaisen viittomakielen ja ruotsinkielisen huulion synteesillä. Sen verran kärryillä olen kuitenkin, että saatan yhtyä ihmettelyihin kuurojen opetuksen alkutaipaleesta lähes kaikki opettajat C. O. Malmista lähtien olivat alle kaksikymppisiä! Nuorissa on aina ollut tulevaisuus. Språk Suomenruotsalainen viittomakieli on pääsemässä UNESCOn uhanalaisten kielten listalle. Eikä ihme. Päivien aikana käy ilmi, että edes kaikki osallistujat eivät käytä samaa kieltä. Opetuskielenä on suomenruotsalainen viittomakieli. Kun pyydän vierustoveria toistamaan itselleni vieraan pizza-viittoman, selviää että se olikin ruotsalaista viittomakieltä. Moni osallistujista osaa myös ruotsalaista viittomakieltä, Pohjanmaalla se on televisiosta useille tutumpi kuin suomalainen. Osalle se on jopa äidinkieli. Yksi kurssin osallistujista, tutkijakoulutettava Anna-Maria Slotte, tekee parhaillaan väitöskirjaa suomenruotsalaisten kuurojen yhteisöstä. Hän on haastatellut sekä Suomessa että Ruotsissa asuvia henkilöitä liittyen kieleen ja identiteettiin. Slotte pitää kurssin järjestämistä ehdottoman tärkeänä suomenruotsalaisten kuurojen yhteisölle. Porvoon kuurojenkoulun sulkemisesta lähtien, osa suomenruotsalaisista kuuroista on muuttanut Ruotsiin. Osa Suomeen jääneistä opiskelee integroituna ruotsinkielisessä kuulevien koulussa, ja osa kuurojen kouluissa suomalaisella viittomakielellä. Suomessa suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on ehkä reilu sata. Kurssin toinen vetäjä, Magdalena Kintopf, kertoo luvun olevan karkea arvio, asiaa kun ei voida ovelta ovelle käydä selvittämässä.

17 KIELESTÄ KIINNI 17 Lauantai-iltana tapahtuu jotain, mitä en odottanut. Tapaan kurssin jälkeen keskustassa porukan opiskelukavereita, joiden kanssa viiton suomalaisella viittomakielellä. Tai siis aluksi vain yritän viittoa, sillä toinen opiskelupäivä on todellakin onnistunut kääntämään aivoni toiselle vaihteelle. Se siis on mahdollista, jotain olen oppinut! Gemenskap Sunnuntaina kouluttajana toimii Janne Kankkonen. Kankkonen työskentelee SignWiki-projektissa suomenruotsalaisen viittomakielen puolella. Hän on saanut viikonloppuun mennessä kerätyksi 108 viittomaa wikisanakirjaan. Konkreettisten käännösharjoitusten lisäksi käymme kurssilla keskustelua monesta kielipoliittisesti merkittävästä asiasta: Kenellä on vastuu suomenruotsalaisesta viittomakielestä? Kuka saa päättää mitkä viittomat kieleen kuuluvat? Miten herättää tahto hävinneen tai uhanalaisen kielen pelastamiseen? Kurssilla on mukana eri-ikäisiä kuuroja ja kuulevia, joskin me kuulevat olemme selvässä vähemmistössä. Suurimman yhtenäisen ryhmän muodostavat selkeästi Porvoon koulun kasvatit. He palaavat kysymysten lomassa useasti muistelemaan koulun eri vuosikymmenten perinteitä ja tapoja. On pysäyttävää tajuta, että tätä ryhmää ei kohta enää ole. Kokonainen pieni kieliyhteisö häviää, koska siltä on jo pitkään puuttunut toinen kuurojen yhteisöjä kantavista kulmakivistä, kuurojen koulu. Tarinat ja kokemukset eivät siirry, ihmiset ovat hajallaan ympäri Suomen, yhteisiä kohtaamisia on yhä harvemmin. Näkyykö tässä myös suomalaisen viittomakielen yhteisön tulevaisuus? Glädje Kukaan kurssilaisista ei kuitenkaan vaikuta epätoivoiselta. Puheenvuoroissa tuodaan ilmi muuttuvaa maailmaa, tyytymättömyyttä palveluihin mutta myös tyytyväisyyttä omaan elämään. Anna-Maria Slotte muistuttaa mahdollisuuksista: tutkimus vahvistaa tietoa omasta identiteetistä, ehkä ruotsalaistuneet tai suomalaistuneet kuurot vielä ottavat uudelleen haltuun suomenruotsalaisen identiteetin ja kielen. Keskustelussa nousee parikin kertaa esiin toive saada verkkoon elävämpää tekstiä. Viitottuihin videoihin rikkautta ja sävyjä, vähemmän kuivaa tiedottamista ja enemmän tarinoita ja huumoria. Tämä pysäyttää taas. Onhan tiedonsaanti tärkeää, mutta kuinka paljon itse kärsisin, jos löytäisin verkosta hakemalla hakien suomeksi vain uutiset, ilman loppukevennyksiä. Sekään, että suomalaisella viittomakielellä tuotetaan mitättömän vähän ohjelmia, ei enää tunnu niin vähältä, kun vaihtaa vertailukohdetta. Kurssin päätteeksi jakaudumme kahteen ryhmään piirtämään mielikuvamme suomenruotsalaisesta viittomakielestä. Symboliset kädet pääsevät kuviin mukaan, mutta toisessa kuvassa on myös listattu ruotsinkielisiä sanoja, jotka kuvaavat tärkeitä asioita: kultur, historia, språk, gemenskap, stolthet, humör, identitet, glädje, samarbete. Sanat kuvaavat erittäin hyvin myös kurssin ilmapiiriä. Olen tainnut saada annoksen jotain ainutlaatuista. Lue lisää VisualBridge Nyland -projekti: Suomenruotsalaisten kuurojen tiedotuskanava: Finlandssvenska teckenspråkiga rf: International Institute for Sign Languages and Deaf Studies (islands), blogi: islandscentre.wordpress.com Kurssin Uttryck dig på teckenspråk järjesti VisualBridge Nyland projekti yhteistyössä Kuurojen kansanopiston kanssa Valkeassa talossa Helsingissä. Kurssi oli tarkoitettu niin äidinkielisille kuin muillekin kyseisestä kielestä kiinnostuneille. Suosion vuoksi uusi kurssi saattaa olla keväällä luvassa, seuraa siis verkkoa!

18 18 ASIAKKAAN ASIALLA Miten tulkkauspalvelu toimi vuonna 2013? TEKSTI MARIKA RÖNNBERG, ERITYISASIANTUNTIJA, KUUROJEN LIITTO RY KUVA SANNI KOSTIAINEN KUVITUS SUVI SIPRONEN Kuurojen Liiton tulkkauspalvelukysely oli liiton nettisivuilla Vastauksia tuli runsaasti, lähes 300. Tulkkauspalvelun tilanteeseen tyytyväisiä oli noin180 vastaajaa, tyytymättömiä hieman alle 120 vastaajaa. Vastauksia tuli ympäri Suomea, eniten Etelä-Suomen välityskeskuksen alueelta. Alla hieman poimintoja ja pohdintaa vastauksista. Ongelmia välityksen kanssa Noin 100 vastaajaa kertoi, että heillä on ollut vähintään kerran vuoden 2013 aikana ongelmia tulkkivälityksen kanssa. 45 vastaajaa totesi, ettei välitys ollut ottanut heidän tilaustaan vastaan. Näin ei toki voi olla, sillä laki ei anna oikeutta kieltäytyä tilauksen vastaanottamisesta. 90 vastaajista kertoi, että vaikka tulkki olisi ollutkin vapaana, välityksen mukaan tulkkia ei löytynyt. Avoimissa kysymyksissä suurimpana huolena tuli esiin tulkkivälityksen keskittyminen Turkuun (30 vastaajaa). Ongelmana nähdään juuri käyntimahdollisuuden poistuminen ja erityisesti iäkkäämpien asiakkaiden vaikeus tehdä tulkkitilausta, mikäli kännykkä ja tietokone eivät ole riittävän tuttuja laitteita. Käytännössä palataan vanhaan toimintatapaan, jossa kuntoutussihteerit, kuulevat sukulaiset ja naapurit tekevät tulkkitilauksen kuuron puolesta, mikäli tämä joskus harvoin tulkin tilaa. Tilauksen hankaloituminen johtaa väistämättä tilausmäärien pienenemiseen muutenkin syrjäytymisvaarassa olevilla henkilöillä. Toinen huomattava asia oli se, että tulkin nimi haluttaisiin tietää (24 vastaajaa). Vieras tulkki voi olla vaikea löytää tulkkauspaikalta ennen tulkkauksen alkua, etenkin jos tulkki tulee oman alueen ulkopuolelta. Kun tulkin nimi ei ole tiedossa, on vaikea ilmoittaa tulkille, mikäli itse myöhästyy tai ei häntä löydä. Moni olisi halunnut vaihtaa tulkkia, mikäli tarjottu tulkki ei syystä tai toisesta ole tilaukseen sopiva, mutta välitys ei joko kuunnellut tulkkitoiveita tai oli haluton vaihtamaan tulkkia. Kritiikkiä annettiin myös siitä, että kun pyysi välitystä vaihtamaan alkuperäisen tarjotun tulkin toiseen, välitys lähetti ensin tarjottua huonomman tulkin (9 vastaajaa). Esille nousi myös tarve mahdollisuudesta saman tulkin käyttöön, kun kyseessä on toistuva tilaus (esim. pidempi sairaudenhoito). Tulkin saannin turvaaminen ympärivuorokautisesti on yhä asiakkaiden harras toive. Opiskelutulkkausten välitys kestää aiempaa kauemmin, eikä asioimistilanteisiinkaan auta, vaikka tilaisi tulkin kuinka

19 ASIAKKAAN ASIALLA 19 ajoissa tulkkia ei silti välttämättä saa, varmistus tulkin löytymisestä tulee liian lähellä tulkkaustarvetta tai tulkki peruuntuu viime tipassa. Yleisötulkkaustilanteiden nykyinen sekava käytäntö näkyi myös vastauksissa. 12 vastaajaa totesi, että monessa tilanteessa oli turhan monta tulkkia paikalla, ja osa tulkeista sitten vain veti lonkkaa ja nosti palkkaa, kun pienemmälläkin tulkkimäärällä olisi selvitty. Liian monta tulkkia samaan aikaan tulkkaamassa myös hermostutti ja häiritsi tilaisuuden seuraamista. Esimerkkejä: Yhdessä tilaisuudessa oli paikalla 12 kuuroa ja kahdeksan tulkkia. Toisessa koulutuksessa oli kolme kuuroa ja neljä tulkkia. Eräässä tilaisuudessa taas oli kolme kuuroa ja kahdeksan tulkkia. Kela on saatava pois välistä, eli Kelalle suunnattu palaute 13 vastaajaa arvosteli Kelaa siitä, että se on kiinnostunut vain kustannuksista, ei asiakkaiden tarpeista tai tulkkauksen laadusta. Kelan tulisi vähentää vaatimuksiaan ja vahvistaa asiakkaan oikeutta saada tulkkauspalvelua. Kelan todettiin muuttavan ohjeistuksiaan liian tiuhaan tahtiin ja toisaalta tarjoavan niin heikkoa informaatiota, että palvelun käyttäjien oikeudet eivät toteudu. Kelan asiakastiedotustilaisuuden jälkeen oli muutamalle jäänyt voimakas turvattomuuden tunne. Kela nähdään byrokraattisena laitoksena, jonka tulisi tehdä enemmän aitoa yhteistyötä asiakkaiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa (9 vastaajaa). Eräs vastaaja toivoi, että Kelan henkilökuntaa koulutettaisiin kohtaamaan kuurot asiakkaat ja tiedostamaan, mitä on viittomakieli, kuurojen kulttuuri, tulkki yms. Tulkin taitoihin tai tulkkauksen laatuun liittyvä palaute Viittomakielen ymmärtäminen sai eniten palautetta. Tulkki ei ymmärrä asiakasta (98 vastaajaa) tai viittoo niin, ettei asiakas Marika Rönnberg. ymmärrä (90 vastaajaa). 19 vastaajaa arvioi tulkkauksen laadun heikentyneen siksi, etteivät uudet nuoret tulkit ymmärrä vanhempien kuurojen viittomista. Eri alueelta tulevan tulkin viittominen ja ymmärtäminen sai erityistä kritiikkiä; kyse on murre-eroista, jotka eivät välttämättä ole ohitettavissa pelkällä hyvällä tahdolla. Tulkkien tulisi olla syvällisemmin perillä viittomakielestä ja kuurojen kulttuurista, kouluttauduttava ja pidettävä taitoja yllä myös valmistumisen jälkeen, sekä tavattava kuuroja myös vapaa-ajallaan (11 vastaajaa). Erityisesti mainittiin, että tulkkien taitoon tulkata puheelle tulee kiinnittää suurempaa huomiota. Tulkkien toivottiin entistä tarkemmin arvioimaan oman kielitaitonsa riittävyys tilausta vastaanottaessaan. Tulkin tulee olla kaikkia paikalla olevia varten, ettei käy niin, että esimerkiksi toista kuuroa tai kuulevaa, joka viittoo, ei tulkata puheelle. Tällä hetkellä se tarkoittaa myös sitä, että jos tilaaja poistuu kokouksesta, tulkki lakkaa tulkkaamasta (10 vastaajaa). Kehujakin annettiin: tulkkien laatu on hyvä ja tulkit yleisesti osaavat ottaa huomioon asiakkaan viittomakielen taidon. Suomenruotsalaisten kuurojen tilanne 15 vastaajaa korosti, että suomenruotsalaista viittomakieltä osaavia tulkkeja tulisi käyttää ensisijaisesti niille, jotka tarvitsevat ruotsinkielisen tulkkauksen ja haku on heti saatava koko maahan. Lisäksi näitä tulkkeja tulee heti kouluttaa lisää. Koska suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien tulkkien sekä kuurojen määrä on pieni, tuntevat kaikki toisensa liiankin hyvin, mikä joskus voi aiheuttaa ongelmia. Toisinaan siis on hyväkin, että paikalle tulee vain suomea puhuva tulkki. Poimintoja muista kommenteista Kaikki hyvin, jatkakaa samaan malliin. Tulkkipalvelu on parantunut. (12 vastaajaa) Etätulkkaus tulisi saada ympärivuorokautiseksi, myös mobiilisti. (5 vastaajaa) Tulkkauksen laatu vaihtelee liikaa. Tulkkauksen laadunvalvonta tulisi saada jonkin ministeriön alaisuuteen. (3 vastaajaa) Enemmän joustavuutta ja itsemääräämisoikeutta, sananvapaus säilytettävä. (2 vastaajaa) Lopuksi Vastauksia tuli runsaasti, mikä ilahdutti. Lähes 2/3 vastaajista olivat tyytyväisiä palveluun ja selvästi löytyy halua myös kehittää palvelua eteenpäin. Kelalta toivotaan joustoa ja ymmärrystä, jotta palvelu tosiaankin toimisi henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Suurin tulkeille suunnattu viesti oli, että heidän tulisi tavata kuuroja myös työajan ulkopuolella, jotta kielitaito ja syvällinen ymmärrys kuurojen kulttuurista kehittyisi. Lisäksi edelleen toivotaan petrausta puheelle tulkkaukseen. Suurimpana uhkakuvana nähdään sekä Kelan vajavainen tiedotus että selkeiden linjausten puute. Suuret muutokset vuoden vaihteessa aiheuttavat myös pelkoa. Tämän viestin toivoisin myös Kelalla otettavan vakavasti.

20 20 TYÖSUOJELUA Lähdetkö ajoissa vai oikaisetko metsän poikki? TEKSTI TITTA SHEMEIKKA KUVITUS SUVI SIPRONEN Sivupersoonan työsuojeluvastaavat järjestivät syksyn alkajaisiksi Työsuojelun Superpäivän Helsingin Puistolassa. Aikaisemmin elokuvateatterinakin toiminut Tuulen Tupa täyttyi riskianalyyseista ja työsuojelun lakipykälistä. Päivän alustuksen piti Anssi Kaarnaoja Työturvallisuuskeskuksesta. Työelämässä on syytä tiedostaa, millaisten työturvallisuusriskien kanssa on tekemisissä tiedostaminen ennaltaehkäisee jonkin verran riskien syntymistä. Riskin arviointi ja analysointi olisi yhteisön asia, Kaarnaoja painottaa. Alasta riippumatta on tehtävä ratkaisuja, jotka saattavat vaatia aikaa, mutta olisivat turvallisia. Kiire luo tapaturmia kaikilla aloilla. Pysähdyn miettimään tavallista työpäivääni kentällä myönnetään: juoksen milloin bussiin, milloin junaan tai oikaisen tuosta ja tästä, jotta ehdin ajoissa keikalle. Vielä en ole pahemmin ehtinyt kiireessä koheltaa, mutta haittaisiko, jos kulkisin seuraavalla kerralla sitä turvallista reittiä. Sipeläiset kommentoivat tiuhaan: Mutta kun tulkin työssä harvemmin on sitä hyvää ja huonoa vaihtoehtoa, on vaan valittava ns. kahdesta huonosta vaihtoehdosta. Tulkin työssä ei voi juurikaan ennakoida, ainakaan asiakkaan päätöksiä. Jälkiviisaus tuntuu tuovan mukanaan sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat voineet toimia tilanteen parantamiseksi. Mutta kun tilanteessa ei ole aina aikaa tällaisille ratkaisuille. Tulkki ei voi tehdä itse näitä päätöksiä, vaan valta on asiakkaalla niin kauan kuin tilausaika on voimassa. Kuoppa työmaalla Kaarnaoja toteaa, että muiden kokemukset ja toimintamallit auttavat ennaltaehkäisemään mahdollisia riskejä. Lisäksi on toteutettava vaarojen selvittämisen arviointi, toisin sanoen tapahtuneesta ilmoitetaan oman yrityksen työsuojeluvaltuutetulle, joka kirjaa tiedon ylös, ja mahdollisesta riskistä tiedotetaan kaikille. Voisiko tällaista riskiä ennaltaehkäistä tietoa jakamalla? Rikonko vaitiolovelvollisuutta, jos kerron kollegalle läheltä piti -tilanteesta, kuten varomattomasta asiakkaasta tai riskistä tulkkauspaikalla? Jokainen voi tehdä omat päätöksensä, mutta ennemmin kertoisin esimerkiksi suuresta kuopasta rakennustyömaalla, jotta seuraava tulkki välttyisi kompuroimasta tulkkauspaikalla, kuin kuulisin taas uudesta työtapaturmasta. Kelan välityksellä ei ole oikeutta kertoa asiakkaista juuri mitään, asiakkaan profiilista ei käy ilmi esimerkiksi mahdollisia sairauksia tai virkavallan kanssa nuhinoimisia. Eivätkä tiedot juurikaan kulje firmojen yli. Joissakin tilanteissa aggressiiviselle asiakkaalle on järjestetty paritulkkaus (toinen tulkki voi soittaa sitten apua), mutta sekin on tehty vasta seuraavalla kerralla ensimmäisellä kerralla asiakkaan on vasta todettu käyttäytyvän aggressiivisesti. Tositarinoita Kotisairaanhoitaja soittaa iltapäivällä asiakkaansa ovikelloa. Hän on tehnyt pitkän vuoron, ja tämä asiakas on hänen päivänsä viimeinen ennen vuoron loppumista. Kun ovi avataan, hän astuu sisään ja jättää takkinsa ja laukkunsa naulakkoon. Hän sulkee oven perässään, riisuu kenkänsä ja valmistautuu rutiinipäiväänsä asiakkaan kanssa. Kesken hoitotoimenpiteen asiakas alkaa käyttäytymään uhkaavasti ja heiluu pian haulikon kanssa ympäri asuntoa. Kotisairaanhoitaja pakenee riehuvaa asiakasta asunnon vessaan, laittaa vessanoven lukkoon ja tajuaa kännykän jääneen takintaskuun hän ei voi soittaa apua! Asiakkaan huuto voimistuu ja taustalta kuuluu särkyvien tavaroiden ääni. Kotisairaanhoitajan työpaikalla iltavuoroa ryhdytään lopettelemaan. Työntekijöiden vuorojen loppumisten perään ei ole ollut tapana soittaa, ovathan kaikki tulleet

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot