Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2006"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2006

2 Suussa sulava Pamol F selättää säryn. Se ei myöskään ärsytä vatsaa, sillä sen vaikuttava aine on hyvin siedetty parasetamoli. 331/ Pamol F on lääke kivun ja kuumeen oireenmukaiseen hoitoon. Vahvuudet: 125 mg lapsille 9-16 kg, 250 mg lapsille kg, 500 mg aikuisille. Maut: banaani & mustaherukka. Noudata pakkauksessa olevia annosteluohjeita ja tutustu pakkausselosteeseen. Jos oireet pitkittyvät, käy lääkärissä. Apteekista. Markkinoija: Oy Leiras Finland Ab, Itsehoito, puh Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 2

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi, , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) , Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p , arkisin klo Myös sähköpostilla: Hallitus Anneli Kiljunen, puheenjohtaja Hanna Harno Päivi Hölttä Timo Jaakkola Hilkka Kettinen Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, sihteeri Marja-Leena Kinnunen, varajäsen Sari Tuomola, rahastonhoitaja, varajäsen Jäsenmaksu Vuoden 2005 jäsenmaksu oli 19 e. Vuoden 2006 jäsenmaksun määrän päättää vuosikokous Päätoimittaja: Matleena Helojoki Kansikuva: Joel Nakamura, Taitto: Leena Kanerva Merckin kokoelmat. Paino: Mynäprint Oy ISSN: Päänsärky 1/2006:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 8 Kysy asiantuntijalta 10 Uni vaikuttaa hyvinvointiimme 12 Hyvä uni vihjeitä unettomille 14 Helpota migreeniä ruokavalion avulla 16 Migreenistä sairaslomaa? 16 Harkitse migreenin estohoitoa, jos 17 Vertaisryhmäohjaajaakurssi 17 Karkkiautomaatit pois kouluista? 18 Migreeni ja liikunta 19 Liikunta lisää hyvinvointia 24 Valo vaikuttaa migreenin määrään 25 Lasten päänsärky -projektin kuulumisia 26 Poimintoja tiedemaailmasta 30 Rentoutusterapian hoidot 33 Prompt-tutkimus 34 Tuore väitöstutkimus migreenistä 35 Jäsenhankinta kampanja 36 Lukijat kirjoittavat 38 Minun tarinani 39 Tapahtumakalenteri 41 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

4 Pääkirjoitus Terveyden edistäminen kuuluu kaikille. Päätäntävalta ja vastuu ovat yksilöllä, mutta elintavat muotoutuvat monen tekijän kasvatuksen, koulutuksen, ympäristön, perimän summana. Yhteiskunta ja koko sosiaalinen ympäristö perhe, sukulaiset, ystävät, lähiyhteisö, työpaikka, järjestöt jne. voivat vaikuttaa elintapoihin. Valintoja tehdään mm. liikuntatottumusten ja ravinnon kohdalla jo lapsuudessa. Aikuisten olisi pystyttävä ottamaan aikuisille kuuluva kasvatusvastuu ja vastuu lasten terveydestä. Vuoden alusta tulivat voimaan kansanterveyslain uudistukset, jotka selkeyttävät terveyden edistämistä kunnan tehtävänä. Terveydenhuolto on kunnassa luontevin taho vastaamaan väestön terveydentilan seurannasta ja arvioinnista. Kuitenkaan terveyden edistäminen ei ole vain yhden sektorin asia. Lain mukaan kuntien tuleekin jatkossa ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikissa toiminnoissa, tehdä yli hallintorajojen yhteistyötä terveyden edistämiseksi sekä seurattava väestöryhmittäin asukkaiden terveydentilaa. Yhteiskunnan mahdollisuudet ohjata ihmisten valintoja ovat rajalliset, siksi yksilön vastuuta on syytä korostaa. Esim. terveellisemmän ruoan arvonlisäveron laskeminen ei näytä nykyisten EU-säännösten vuoksi mahdolliselta. Toisaalta alkoholiveron laskeminen oli pakko monien huonojen vaihtoehtojen joukossa. Kuitenkin terveyttä voidaan edistää muilla keinoilla. Kaavoittaminen kevyen liikenteen ehdoilla on yksi mahdollisuus. Kevyen liikenteen väylien huolellinen talvikunnossapito edistää liikkumista talvikeleillä. Kieltämällä mainosteipit bussien ikkunoissa edistetään etenkin migreenipotilaiden terveyttä! Keinoja löytyy ja niitä pitää ennakkoluulottomasti kehittää lisää, siinä on vaikuttamisen paikka myös kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä. Migreeniyhdistyksellä ja kaikilla kolmannen sektorin potilasjärjestöillä on oma tärkeä roolinsa terveyden edistämisessä. Jäsenistön valistaminen ja kouluttaminen sekä tiedottaminen ovat tärkeitä toimintatapoja. Vertaistukea ja yhteisöllisyyttä ei korvaa mikään. Yhteisö voi kannustaa tekemään päätöksiä, joita yksin ei tulisi tehtyä. Myös sitoutuminen tehtyyn päätökseen on porukassa helpompaa, oli kyseessä tupakanpolton lopettaminen tai sauvakävelyyn ryhtyminen. Terveyden edistäminen on yhteinen asia! Päänsärytöntä sydäntalvea ja hyvää uutta vuotta! Kuva: Eduskunta Anneli Kiljunen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Viikolla 11 vietetään Kansainvälistä Aivoviikkoa ( ), jolloin eri puolilla maata järjestetään tapahtumia. Viikon aiheet teemoittuvat läpi elämän kaaren lapsista vanhuksiin. Aivoviikolla kerrotaan: Neurotiede tutuksi, Ajattele aivojasi, Aivosairauksista ja oireista. Viikosta lisää tietoja Sivusto päivittyy alkuvuodesta 2006, mutta käy jo nyt pelaamassa älypelejä. Migreeniyhdistys järjestää Aivoviikolla keskiviikkona iltaseminaarin aiheesta Voidaanko migreeniä estää? Tilaisuudessa luennoivat dos., ylilääkäri Markus Färkkilä HYKS:n Neurologian klinikalta ja dos. Mirja Hämäläinen Lasten ja nuorten sairaalasta. Tapahtumapaikkana on Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki. Tilaisuus alkaa klo Uusi korvattava estolääke Syyskuussa sai topiramaatti virallisen käyttöluvan migreenin estohoitoon: epilepsialääkkeenä pitkään tunnettu lääke on nyt hyväksytty myös migreenilääkkeeksi. Migreenin estolääkkeinä käytetään myös monia muita valmisteita, esim. verenpaine- tai masennuslääkkeitä. Myös niiden käytöstä on paljon kokemusta, mutta tieteellinen näyttö niiden tehosta ei riitä käyttöaiheen virallistamiseen. Yliopiston Apteekki: Uusi lääkekorvauslaskin netissä Yliopiston Apteekki on avannut verkkopalvelussaan lääkekorvauslaskimen (www.yliopistonapteekki.fi), jolla voi arvioida korvaus järjestelmän vaikutuksia omiin lääkekustannuksiin. Vuoden 2005 aikana lääkekorvauslaskimen antama tulos on viitteellinen, koska laskenta perustuu tämänhetkiseen hintatasoon ja siinä ei vielä huomioida vuodenvaihteen hintamuutoksia. Verkkopalvelun ajantasaiset hintatiedot ja lääkekorvauslaskin mahdollistavat jatkossa omien todellisten lääkekustannusten arvioinnin. Laskimeen on mahdollista syöttää kaikki käytössä olevat lääkkeet ja arvioida lääkekustannuksia vaikkapa vuositasolla. Verkkopalvelussa on mahdollista myös selvittää kuuluuko oma lääke lääkevaihdon piiriin ja onko valmisteelle olemassa edullisem- Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

6 pia vaihtoehtoja. Palvelussa on aina ajantasaiset lääkkeiden hinta- ja vaihtokelpoisuustiedot. Lääkkeiden kustannusten arviointi verkkopalvelussa 1. Lääkevalmisteen nimi syötetään haku-kenttään. 2. Valitse valmisteluettelosta oikea valmiste, vahvuus ja lääkemuoto. 3. Valitse oikea pakkauskoko ja näpäytä korvattavuus-painiketta. 4. Valitse pakkausten lukumäärä ja mahdollinen erityiskorvattavuuteen oikeuttava sairauden numero Kela-kortista. 5. Lopuksi voit selvittää onko tarjolla edullisempia valmisteita ja laskea vertailuhinnan. Paina vastaavat valmisteet-kuvaketta (tarjolla, jos lääkkeelle on olemassa vastaava vaihtokelpoinen valmiste). Esim. 1. Emconcor 2. Emconcor tabletti 10 mg 3. Emconcor 10mg 100, paina korvattavuus-painiketta 4. Yksi pakkaus, Kela-kortissa sairaudennumero 205, paina näytä hinta -painiketta 5. Paina vastaavat lääkkeet -painiketta. Paina korvattavuus-painiketta esim. Orloc 10 mg 100 FOL tabletin kohdalta ja valitse sama pakkausten lukumäärä ja sairaudennumero. Hintavertailun tulos: Emconcor 10 mg 100 tbl, hinta 30,40 euroa ja asiakkaan kustannus 8,51 euroa. Orloc 10 mg 100 FOL tbl, hinta 18,48 euroa ja asiakkaan kustannus 5,17 euroa. Lääkkeiden ajantasaiset hintatiedot, vaihtokelpoisuus, tuotetiedot ja uusi lääkekorvauslaskin löytyvät osoitteesta Lääkekorvaus Lääkekorvaus lasketaan peruskorvattavissa lääkkeissä (korvaus 42 %) ja alemman erityiskorvausluokan lääkkeissä (korv aus 72 %) suoraan lääkkeen hinnasta. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä (100 %) ja lisäkorvausluokan (vuotuisen omavastuun ylittävät ostot) lääkkeistä maksetaan lääkekohtainen omavastuu. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeillä lääkekohtainen omavastuu on kolme euroa ja lisäkorvausluokan lääkkeillä 1,5 euroa. Uudenlaisia migreeni triggereitä Moderni maailma tuottaa ihan uudenlaisia migreeniä laukaisevia tekijöitä. Uusin riesa ovat bussien ikkunoihin liimatut mainosrasterit tai -viivastot, jotka aurinkoisella säällä ja bussin ollessa liikkeessä aiheuttavat vilkkuvaloilmiön. Kaikkien matkustajien pitää kuitenkin voida käyttää joukkoliikennettä ilman että viihtyvyys häiriintyy tai migreenikohtaus uhkaa helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela teki valtuustoaloitteen bussien ikkunamainonnan kieltämiseksi. Vuorela sai kimmokkeen aloitteellensa, kun migreeniä sairastava matkustaja otti häneen yhteyttä. Aloitteessa esitettiin mm: Mainokset joukkoliikennevälineiden ikkunoissa haittaavat merkittävästi matkustajien viihtyvyyttä ja laukaisevat pahimmillaan migreeniä. Esitän, että Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kilpailuttamisehtoja tarkistetaan siten, että bussien ikkunoihin ei saa laittaa lainkaan mainoksia. Esitän, että bussin 17 ja muiden Helsingin sisäisen liikenteen bussien ikkunoista poistetaan ensi tilassa migreeniä laukaisevat mainokset. Lisäksi esitän, että raitiovaunujen ja metrovaunujen ikkunoissa ei myöskään sallita mainoksia. Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen antoi lautakunnalle oman selvityksensä, jossa hän korosti, että ikkunateippaukset saattavat aiheuttaa vilkkuvaloilmiötä, jollainen joillakin migreeniä sairastavilla toimii kohtauksen laukaisijana. Asiaa käsiteltiin Helsingin terveyslautakunnassa Lautakunta puolsi lausunnossaan Vuorelan aloitetta ja kannatti mainosten kieltämistä joukkoliikennevälineiden ikkunoissa. Joukkoliikennelautakunta puolestaan lupasi, että ikkunoiden mainoskieltoa selvite- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 6

7 tään kun kilpailuttamisehtoja tarkistetaan seuraavan kerran. Aloite tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn keväällä Kaupunginhallitus käsittelee ensin asian ja tekee yhteenvedon terveyslautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan lausunnoista. Kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela kieltäisi ikkunamainokset ensi tilassa. Mainokset haittaavat kaikkia matkustajia kun ikkunoista ei näe ulos. Migreeniä sairastaville matkustajille ne ovat merkittävä haitta, toteaa Vuorela. Joukkotiedotusvälineet ovat myös tarttuneet aiheeseen kiitettävällä tarmolla ja asiasta on ilmestynyt useita lehtikirjoituksia ja aihetta käsiteltiin myös paikallisradiossa. MH. Kiitos luentopalautteista Päänsärky-lehden lukijakysely Kiitos kaikille Päänsärky-lehden lukijakyselyyn vastanneille. Oli ilo todeta, että lehdestä on ollut hyötyä oman migreenin ymmärtämisessä, hoitojen kehittymistä koskevan uuden tiedon omaksumisessa sekä keskusteluissa lähiympäristön ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Myös vertaistukea oli moni jo löytänyt lehden välityksellä. Kehittämistoiveet vastasivat toimituksen käsitystä lehden monipuolisesta palvelutehtävästä: lukijat toivoivat jokseenkin yhtä paljon sekä uutta tutkimustietoa ja asiantuntija-artikkeleita että migreeniä sairastavien omia kysymyksiä ja kertomuksia. Toimitus toivottaakin kaikki omat kertomukset ja hoitovinkit sekä kysymykset erittäin tervetulleiksi. Niitä voi lähettää postitse osoitteella Suomen Migreeniyhdistys, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla Lukijakyselyn arvonnassa kirja Aivokutinaa osui Sirkka Koivistolle Leivonmäeltä. Onnea voittajalle! MH Onnea ylilääkäri Färkkilälle Kaikkien tänä vuonna luennolle osallistuneiden ja palautteen antaneiden kesken arvottiin pieni kirjapalkinto. Sen sai Kati Ågrén-Virtanen Porista. MH Neurologiasäätiö ja Suomen Migreeniyhdistys onnittelivat dos. Markus Färkkilää HYKS:n neurologian ylilääkäriksi nimityksen johdosta. Sekä Färkkilä että Neurologian klinikka saivat lahjaksi taiteilija Kirsi Neuvosen teoksen. Kuvassa ylilääkäri Färkkilä (vas), professori Markku Kaste, Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki, Neurologiasäätiön viestintäpäällikkö Merja Koivuniemi, GSK:n asiantuntijalääkäri Kari Reinikainen ja taulua ojentamassa Neurologiasäätiön toiminnanjohtaja Susann Mörck. MH 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

8 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Erkki Säkö Neurologian erikoislääkäri Turun Pään särkykeskus Oy, TJ, vastaava lääkäri Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen elokuun 1. päivään mennessä. Kolmoishermosärkyäkö? Oikeaan silmään tulee äkillisiä kiputuikkauksia ikään kuin voimakkaita sähköiskuja, jotka vavahduttavat koko ruumista. Kipu on jatkunut nyt kolmatta viikkoa ja ilmeni aluksi syödessä mutta nyt se tulee myös puhuessa. Lisäksi joskus ylähuulta tai nenän aluetta kosket taessa silmään tulee kivulias vihlaisu. Sain viime viikolla yleislääkärillä käydessäni reseptin rentouttaviin kipulääkkeisiin sekä lähetteen silmäläkärille, jossa todettiin, etta minulla on hajataitto vasemmassa silmässä ja näkö on heikentynyt niin, että tarvitsen pysyvät lasit. Silmän paineet lääkärin mukaan olivat normaalit. Lasit sain tämän viikon tiistaina ja ensimmäisen päivän aikana ongelma tuntui vähenevän. Mutta keskiviikkona ja torstaina kipu saattoi tulla kääntäessäni päätä ja suuta liikuteltaessa. Lisäksi vihlaisu on muuttunut todella voimakkaaksi kiristäväksi kivuksi silmässä, ikään kuin sitä venytettäisiin tai sinne työnnettaisiin jotain. Kun annan kasvojeni rentoutua kipu poistuu. Myös kollegani huomaavat silmän nykimisen kun puhun. Alun perin arvelin, etta kipu johtuu stressistä sekä kipeytyneistä hartiosta ja niskasta varsinkin oikealla puolella. Olen käynyt hierojalla kolme kertaa viikon aikana ja joka kerta sen jälkeen olo on todella hyvä, mutta viimeistään syödessä vihlaisut alkavat uudelleen. Öisin kiputuikkauksia ei tule, mutta heti aamupesulla hampaita pestessä tai kasvoja kuivatessa kyllä. Haluaisin tiedustella mihin mielestänne oireet voisivat viitata, sillä kipu haittaa keskittymiskykyä ja työntekoa todella paljon. Olisiko minun syytä pyytää lähete pään magneettikuvaukseen (MRI)? Oireisto sopii varsin hyvin kolmoishermosärkyyn. Sille on tyypillistä lyhyet toispuoleiset kiputuikkaukset, jotka laukeavat puhuessa, syödessä hampaita pestessä ym. Stressistä tai kipeästä niskasta oireisto tuskin johtuu. N 85 % tapauksista on ylimääräinen verisuonen mutka painamassa kolmoishermon lähtökohdassa. Tarvittaessa kyseinen kohta voidaan hoitaa leikkauksella. 15 % tapauksista on muu syy, yleensä aivojen pinnalla kolmoishermon lähtökohdassa olevan tumakkeen seutuun sijoittuva ärsyttävä tekijä, verenkiertohäiriö, tulehduspesäke tai jokin muu tekijä. Selvittely edellyttää aivojen magneettikuvauksen erityisprojektioin, jolla koetetaan kuvata tuo kolmoishermon lähtötumakkeen seutu. Tavanomaisella tietokonetomografialla ei rakennetta pystytä riittävän hyvin selvittämään, eikä pois sulkemaan tulehduksellisia tai verenkiertomuutoksia. Hoitona ovat hermokipuun vaikuttavat ns neuromodulaattorit eli epilepsialääkkeet, kipulääkitys ja tarvittaessa puudutus tai leikkaushoito. Vaikka leikkaus on useimmiten parantava, se on harvoin ensimmäiseksi valittava hoitomuoto, koska jo kallon avaukseen liittyy tietynasteinen riski. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 8

9 Mitä lääkettä raskauden aikana? Mitä lääkettä voi ottaa migreeniin raskauden aikana, kun ei ole mitään apua panadolista, jota saa apteekista? Se tulee ulos oksennuksen mukana. Onko mitään muuta lääkettä? Saako raskaana ollessa käyttää täsmälääkettä? Useimmiten migreeni rauhoittuu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ja ilmenee uudelleen vasta imetyksen loppupuolella, joten asiaan yllättävän harvoin joutuu törmäämään. Mahdolliset sikiölle haitalliset lääkkeet kannattaa siivota lääkityksestä jo ennen tositoimin raskaaksi yrittämiseen ryhtymistä, ja neuvotella niistä lääkärinsä kanssa etukäteen. Toisinkin kyllä joskus käy, ja sitä tilannetta varten ohessa tukku ohjeita. Kohtauslääkityksenä raskauden aikana suositellaan Panadolia. Myös tulehduskipulääkkeitä voi käyttää muuten, paitsi viimeisen raskauskolmanneksen aikana, koska vaikuttavat sikiön verenkiertoon synnytyshetkellä estäen ns. valtimotiehyeen sulkeutumisen. Jos se jää auki, täytyy se ensimmäisinä elinvuosina kirurgisesti sulkea. Täsmälääkkeitä lääketehtaat eivät (vieläkään, oikeusjuttujen pelossa) suosittele, vaikka niistä ei rekistereihin ole haittatapahtumia saatu. Pikemminkin laajimmassa rekisterissä, Glaxo- SmithKlinen raskausrekisterissä, johon maailmanlaajuisesti on pyritty keräämään kaikki sumatriptaaniraskaudet, ei sikiömuutoksia ole edes sitä määrää, kuin teoreettisesti siinä ryhmässä kuuluisi olla. Sen perusteella niiden käytölle ei tiedetä selkeää estettä. Toisaalta lapsen synnynnäinen vamma, joita tilastollisesti on 1 2 %:lla syntyvistä lapsista, on sen kokoluokan asia, että sille helposti väkisinkin pyritään löytämään syyllinen, vaikka jostain poikkeavasta tapahtumasta raskauden aikana, esim. lääkkeen otosta. Imetyksen suhteen ei pitäisi olla ongelmia, äidinmaitoon menevät määrät ovat varsin pieniä. Jos haitta halutaan minimoida, pitäisi pitää vrk imetystauko, ja sinä aikana lypsää rinta tyhjäksi. Sinänsä ainakin sumatriptaanin puoliintumisaika on niin lyhyt, 2 tuntia, että käytännössä 5 6 tuntia lääkkeenotosta ei sitä juurikaan rintamaidossa ole, mikäli sitä ennen muistettu käväistä lypsyllä. Maitoahan voi hieman jemmata pakkaseen näitä tilanteita varten, jo tuotos muutoin on riittävä. Myös kaupallisia äidinmaitovastiketuotteita voi tällöin totuttaa pikkuhiljaa lapselle, kylmä totuus ja julma kaupallinen maailma lastenruokapurkkeineen on edessä kuitenkin lähikuukausina. Estolääkkeistä turvallisin lienee riboflaviini, eli B2-vitamiini, jota suht vapaasti Euroopassa raskauden aikana käytetään. Betasalpaajat vaikuttavat haitallisesti sekä sikiön että lapsen verenkiertoon ja aiheuttavat sydämen harvalyöntisyyttä, joten niitä ei suositella. Trisykliset mielialalääkkeet (Triptyl, Noritren) ovat muuten mahdollisia, mutta viimeisen raskauskuukauden aikana niitä ei suositella, ettei lapselle tulisi synnytyshetkellä vieroitusoireita. Muut kannattaa lopetella hetimiten, kun raskaus todetaan. Betasalpaaja ja migreeni Miksi betasalpaajaa ei suositella aurallisessa migreenissä? Aurallisessa migreenissä on auran aikana muutenkin aivoverenkierto alhaisemmalla tasolla kuin nomaalisti johtuen kylläkin sekundaarisista eli aivotoiminnan vaimenemisen aiheuttamista seurannaisvaikutuksista. Kliinisesti ja muutamassa tutkimuksessakin on herännyt epäily siitä, että betasalpaaja pitkittää auraa. Migreeniyhdistys palvelee: Vertaistukipuhelimet Migreeniä sairastaville: keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tai Sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgiaa) sairastaville: Jos puhelin ei vastaa, jätä soittopyyntö tekstiviestillä. Myös Hemiplegistä (halvausoireista) migreeniä sairastaville: , arkisin klo 10 14, myös 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

10 Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lahden Diakonialaitoksen Lääkäriasema Uni vaikuttaa hyvinvointiimme Noin kolmasosa suomalaisista kärsii unihäiriöistä, univajeesta tai unen laadun heikkenemisestä. Vapaa-aikaa ei käytetä riittävästi lepoon vaan ihminen pyrkii suorittamaan entistä enemmän. Tosiasiassa ihminen olisi tehokkaampi, jos nukkuisi paremmin. Unihäiriöiden vaikutuksesta väestön terveydentilaan ollaan syystäkin huolissaan. Noin joka viidennellä työikäisellä esiintyy jatkuvaa 1 2 tunnin univajetta. Monien työpaikkojen fyysinen kuormitus on vähentynyt, mutta lisääntyneet suorituspaineet uuvuttavat. Informaatiotulva, virikkeet ja monet harrastukset haittaavat iltaisin rentoutumista. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän kaikkeen mitä pitäisi tai haluaisi tehdä. Tavallisimpia unihäiriöitä ovat unettomuus, nukahtamisvaikeus, yöunen katkeilu tai liian aikainen herääminen. Unta voivat häiritä stressi, masennus, alkoholi, raskas ateria, pienten lasten heräily tai epäsäännölliset työajat. Unihäiriön taustalla voi olla myös elimellinen vaiva kuten kivut, levottomat jalat, astma, närästys, uniapnea tai yöllinen virtsaamistarve. Mihin unta tarvitaan? Uni syvenee pikkuhiljaa torkkeesta syvään uneen. Yön aikana esiintyy jaksottain ns. REM-unta (rapid eye movements eli nopeat silmän liikkeet), jonka aikana nähdään suurin osa mieleenjäävistä unista. Nukkumisen perimmäistä merkitystä ei vieläkään täysin tunneta, mutta unen tarpeellisuudesta kertoo se, että ihminen nukkuu noin kolmasosan vuorokaudestaan. Vaikka unen aikana keho lepääkin, aivot tekevät ahkerasti työtä. Unen aikana käsitellään päivällä vastaanotettuja asioita ja jäsennellään niitä muistiin. Nukkuessa aivojen energiavarastot täydentyvät ja väsymys poistuu. Aivojen välittäjäaineissa ja hormonierityksessä tapahtuu jaksottaisia muutoksia vuorokausirytmin mukaan. Mm. kasvuhormonia erittyy nukkuessa enemmän. Huonon yöunen jälkeen ei aamulla raksuta Unen tarve on yksilöllinen, mutta ihminen tarvitsee unta keskimäärin 6 8 tuntia vuorokaudessa Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

11 Väsyneenä rasvaisen ruuan ja makean mieliteko lisääntyy, koska keho kaipaa energiaa. Unesta kirjoitettua Päänsäryn ja unen yhteyttä tutkittiin äskettäin 1283 migreeniä sairastavalla. Yli puolet migreeniä sairastavista kertoi nukahtamis- ja nukkumisvaikeuksista ainakin ajoittain. Unihäiriö laukaisi migreeniä 50 %:lla. 71 %:lla oli päänsärkyä herätessä tai unesta herättävä päänsärky. Kroonista migreeniä sairastavat nukkuivat vähemmän kuin ne, joilla migreeniä oli vain ajoittain. Lyhytunisilla (vähemmän kuin 6 tuntia nukkuvilla) oli enemmän ja kovempia päänsärkyjä. Lähde: Irlannin migreeniyhdistyksen Brainstorm-lehti 36, 2005 Riittämätön tai huonolaatuinen uni heikentää työtehoa, muistia ja tarkkaavaisuutta. Unettomuus vaikuttaa aivoissa erityisesti otsalohkon toimintaan ja häiritsee luovuutta, ratkaisunhallintaa ja toiminnan ohjausta. Elimistön tasapainoa säätelevät sytokiinit lisääntyvät valvoessa ja kehon vastustuskyky heikkenee. Jatkuva väsymys heikentää myös työ- ja liikenneturvallisuutta. Yksi valvottu yö vastaa turvallisuusriskin kannalta 1 promillen humalatilaa. Yötyön ja kroonisen väsymyksen arvellaan lisäävän myös sepelvaltimotaudin, aivohalvausten ja rintasyövän riskiä. Lihottaako valvominen? Unettomuuden vaikutus metabolisen oireyhtymän kehittymiseen ja painonhallintaan vaatii vielä lisätutkimuksia. Yhteys valvomisen, painonhallinnan ja liikunnan välillä on monimuotoinen ketjureaktio. On havaittu, että valvominen lisää stressihormonien eritystä ja insuliiniresistenssiä, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Vähäinen liikunta heikentää insuliinin tehoa eikä insuliini jaksa muuttaa glukoosia energiaksi, vaan se varastoituu kehoon rasvana. Valvominen laskee ruokahalua hillitsevän leptiinihormonin eritystä ja lisää ruokahalua stimuloivaa greliinia. Väsyneenä rasvaisen ruuan ja makean mieliteko lisääntyy, koska keho kaipaa energiaa. Virkeänä jaksaisi paremmin liikkua ja liikunta puolestaan lisää kehon palautumiseen tarvittavan syvän unen määrää. Iän vaikutus uneen Tutkijat ovat huolissaan erityisesti lasten ja nuorten univajeesta. Moniin harrastuksiin, tv:n katseluun tai tietokonepeleihin otetaan aikaa yöunesta. Lasten päänsärkyoireilun syynä on usein liian vähäinen uni yhdessä vähentyneen liikunnan ja lisääntyneiden suorituspaineiden kanssa. Kehittyvät aivot tarvitsevat unta, joka parantaa tarkkaavaisuutta ja uuden oppimista. Unihäiriöt voivat aiheuttaa koulussa oppimisvaikeuksia, levottomuutta ja nuorten väkivaltaisuuden lisääntyminen voi olla nukkumisen korviketoimintojen esim. väkivaltapelien tai nettisurffailun seurausta. Lapsuudessa opitut väärät unitottumukset voivat jatkua aikuisikään. Vanhempien tulisi johdonmukaisesti ja päättäväisesti huolehtia lasten riittävästä yöunesta. Työikäisen unettomuus on pääosin työperäistä. 24 tunnin tehokas yhteiskunta, jossa palveluja on saatavilla ympäri vuorokauden, on johtanut työaikojen epäsäännöllisyyteen, yötöihin, pitkiin työrupeamiin ja kasaantuvaan univajeeseen. Työn kuormittavuutta ei ole aina mitoitettu työntekijän voimavarojen mukaan. Työn stressitekijöiden vähentäminen ei ole helppoa. Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta voi estää hakemasta muutosta omiin työoloihin. Ajanhallinnan ongelmat siirtyvät usein myös vapaa-aikaan. Rentoutumisen sijaan jatketaan ylivirikkeistä toimintaa. Unihäiriöt lisääntyvät iän myötä. Vuorokausirytmiä säätelevä biologinen kello alkaa edistää ja ikääntyvät ovat iltaunisempia ja aamuvirkumpia. Nukahtaminen vaikeutuu ja unen rakenne muuttuu rikkonaisemmaksi. Ikääntyvän kyky nukkua yhtäjaksoisesti heikkenee ja syvän unen määrä vähenee. Monet vaivat, kivut, levottomat jalat, wc-käynnit tai hengenahdistus he- 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

12 Taulukko 1. Unihygieniasuositukset 1. Noudata säännöllistä uni-valverytmiä, myös vapaapäivinä 2. Mene vuoteeseen vain väsyneenä 3. Huolehdi hyvästä nukkumisympäristöstä (tuuletus, valaistus, mukava vuode) 4. Liiku säännöllisesti, mutta vältä raskasta liikuntaa 3 tuntia ennen nukkumaanmenoa 5. Ota käyttöön rentouttava rituaali esim. lämmin kylpy, musiikki, lukeminen 6. Syö illalla kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala 7. Vältä raskasta ateriaa, kofeiinia, alkoholia ja tupakointia ennen nukkumaanmenoa 8. Vältä päiväunia tai pidä ne lyhyinä, min 9. Vältä nukahtamista muualle kuin makuuhuoneeseen 10. Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten rättävät monta kertaa yössä. Yli 60- vuotias voi herätä satakin kertaa yön aikana, kun taas nuori herää 5 kertaa eikä muista yhtään heräämistään. Iltapäivänokosilla, liikunnalla ja kirkasvalohoidolla voidaan unijaksoa siirtää myöhemmäksi. Unettomuuden hoito Unettomuutta ei tulisi koskaan hoitaa unilääkkeillä ennenkuin unettomuuden syitä on selvitelty. Usein unettomuuden syy löytyy ympäristötekijöistä, huonosta unihygieniasta, stressistä tai muista sairauksista. Kaikkea unettomuutta ei edes voi lääkkeillä hoitaa. Hyvään nukkumiseen voi monesti itse vaikuttaa (Taulukko 1.) Jos kuitenkin tarvitaan lääkehoitoa, pyritään kohdennettuun lääkehoitoon. Masentuneen unta hoidetaan parhaiten mielialalääkityksellä, vaihdevuosilääkkeet voivat parantaa menopaussi-ikäisten nukkumista ja kipulääkkeillä helpotetaan yöllisiä särkyjä. Jatkuvissa nukahtamisvaikeuksissa on kuitenkin parempi nukahtaa lääkkeillä kuin jatkuvasti valvoa. Nukahtamislääkkeiden käyttöön liittyy riippuvuutta ja käytön tulisi aina olla tilapäistä. Unilääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ja niiden väärä käyttö voi joskus olla jopa vaarallista esim unenaikaisista hengityskatkoksista kärsivillä potilailla. Jotkut kokevat yömyssyn auttavan nukahtamaan. Alkoholi voi toki rentouttaa, mutta usein huonontaa unen laatua vaikka unen määrä kasvaisikin. Hyvä uni vihjeitä unettomille OHJATTUA KUVITTELUA Ohjattu kuvittelu on tarkemmin suunnattu visualisointimenetelmä, joka on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi parantaa ja ylläpitää terveyttä. Voit kuunnella ohjeet nauhalta tai pyytää asiantuntijaa laatimaan sinulle yksilöllisen ohjelman. Ohjattua kuvittelua tutkiva Academy for Guided Imagery kertoo: Yhä useammat lääketieteelliset tutkimukset osoittavat, että kuvittelemisella on suuri vaikutus kehon kaikkiin tärkeisiin ohjausjärjestelmiin. Se vilkastuttaa elintärkeitä toimintoja, kuten sykettä, paikallista verenkiertoa, haavojen paranemista ja jopa immuunijärjestelmää. Monet näistä muutoksista auttavat rentoutumaan ja nukkumaan paremmin. Visualisoi tapa, jolla pääset eroon huolistasi. Makaa hiljaa silmät suljettuina. Kuvittele, että sylissäsi on kori. Nimeä hankalat ongelmasi yksi kerrallaan ja pudota ne koriin. Ajattele käveleväsi joen rannalla ja kaatavasi korin sisällön veteen. Katsele, kun huolesi kelluvat pois. Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy 2002 NUKKUMISOHJEITA Laadi nukkumisaikataulu: mene nukkumaan joka ilta ja herää joka aamu samaan aikaan. Ellei tämä ole mahdollista, yritä edes herätä aina samaan aikaan, koska tämä on kaikkein tärkeintä. Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy 2002 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

13 KUINKA PALJON ON TARPEEKSI? Aikuinen tarvitsee keskimäärin 7 9 tuntia unta pysyäkseen terveenä. Kun saat joka yö riittävästi unta heräät oikeaan aikaan tarvitsematta herätyskelloa tunnet itsesi levänneeksi ja virkeäksi et torkahtele, kun katselet televisiota tai luet et nukahda julkisilla paikoilla, kuten elokuvissa tai luentotilaisuuksissa et tunne itseäsi uneliaaksi autossa ajajana tai matkustajana et tunne niin voimakasta väsymystä, että se häiritsisi päivittäisiä tehtäviä NUKKUMAANMENo RITUAALIT Nukkumaanmenorituaaleista on apua varsinkin niille, joiden kiihkeä elämä on täynnä päätöksentekoa ja kriisejä. Kun olet kehittänyt itsellesi rauhoittavat rutiinitoimet, sinun ei tarvitse ajatella jatkuvasti. Rutiinien samanlaisena toistuva rytmi muodostaa miellyttävän, ennustettavissa olevan syklin. RENTOUTUS 1. Istu tuolille tai asetu lattialle risti-istuntaan. 2. Keskitä huomiosi hengitykseesi. Hengitä syvään koko keuhkoilla. 3. Kun hengität sisään, ajattele sanaa yksi, ja hengitä sitten ulos. Hengitä jälleen sisään, keskity sanaan yksi ja hengitä ulos. 4. Voit toistaa meditoinnin aikana äänettömästi muitakin sanoja tai tavuja, esimerkiksi rauha, rento tai om. 5. Jatka meditointia minuuttia. Tämä menetelmä voi tuntua ensimmäisillä kerroilla kömpelöltä. Sinun pitäisi harjoitella minuutin ajan kerran tai kahdesti joka päivä kahden viikon ajan. Arvioi sitten, tunnetko olosi erilaiseksi kuin kaksi viikkoa aikaisemmin? Oletko rentoutuneempi? Jos olet, sovella samaa menetelmää edelleen. Tämä stressinhallintamenetelmä voi parantaa myös untasi. Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy 2002 AKUPISTEET UNETTOMUUDEN HOITOON 1. KÄSI. Aseta kätesi kämmen ylöspäin ja etsi toisen käden peukalolla kohta, jossa ranne kohtaa kämmenen. Hiero kohtaa, joka on heti ranteen ensimmäisen rypyn alapuolella. 2. KASVOT. Purista etu- ja keskisormen päillä kulmakarvojesi väliä kohdasta, joka on nenän selän ja otsan välissä. 3. PÄÄN TAKAOSA. Hiero varovasti akupisteitä, jotka ovat syvennyksessä lähellä kallonpohjaa pään takaosassa. Siirry sitten parin sentin verran vasemmalle ja oikealle pitkin hiusrajaa. PÄIVÄTORKUT Yliopistoissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisevät nokkaunet voivat parantaa muistia, mielialaa, arvostelukykyä ja luovuutta. Ne voivat myös vähentää onnettomuuksia liikenteessä ja muualla. Kaikkeen tähän tarvitaan vain lyhyt silmien ummistus. Parhaat nokkaunet kestävät 20 minuutista tuntiin. Jos nukut pitempään, olosi on heräämisen jälkeen todennäköisemmin tokkurainen kuin virkistynyt. TUNNETTUJA PÄIVÄTORKKUJIA Monilla presidenteillä, poliitikoilla, näyttelijöillä, taiteilijoilla ja muilla paljon aikaansaavilla henkilöillä on jotakin yhteistä: he ottavat nokosia. Kuuluisia päivätorkkujia ovat esimerkiksi John F. Kennedy, Winston Churchill, Sophia Loren, Leonardo da Vinci, Albert Einstein ja Rip van Winkle. KOFEIINIA KAIKKIALLA Jos sinulla on nukkumisongelmia, sinun pitäisi unohtaa kaikki piristävät juomat. Tee on terveellistä mutta myös piristävää. Vihreä ja musta tee sisältää kofeiinia, joten niitä ei pitäisi nautti kolmeen tuntiin ennen nukkumaanmenoa. nautittu määrä kofeiinin määrä kahvi 2 dl mg pikakahvi 2 dl mg musta tee 2 dl mg vihreä tee 2 dl mg virvoitusjuoma 3 dl mg suklaa 40 g 5 mg flunssalääke 1 tabletti 30 mg Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O

K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O RIKU AALTO Yrittäjä, perustaja Trainer4You, Fitra, T4U Revolution ja MyPT Oy. Personal trainingin uranuurtaja. > 30

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille s.1 SISÄLLYS Johdanto... 3 Hyödyllinen vai haitallinen stressi?... 4 Tavallisimmat stressin aiheuttajat... 5 Tunnista ja taltuta

Lisätiedot

Vauhtia ruoasta ja liikunnasta

Vauhtia ruoasta ja liikunnasta Vauhtia ruoasta ja liikunnasta Nuoret 1 Rakenna oma ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta. Huipun sattumat varataan herkutteluhetkiin.

Lisätiedot

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI 1(19) LIITE 1. Alakoulun liikuntadiplomi ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI Nimi: 2(19) SISÄLTÖ 1 LIIKKUMISKERRAT... 2 2 TEHTÄVÄKIRJA... 2 2.1 Kehonkuvani... 5 2.2 Ruokalautasmalli... 6 2.3 Oma ruokalautasmalli...

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa oleva pakkausseloste

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot