Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2006"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2006

2 Suussa sulava Pamol F selättää säryn. Se ei myöskään ärsytä vatsaa, sillä sen vaikuttava aine on hyvin siedetty parasetamoli. 331/ Pamol F on lääke kivun ja kuumeen oireenmukaiseen hoitoon. Vahvuudet: 125 mg lapsille 9-16 kg, 250 mg lapsille kg, 500 mg aikuisille. Maut: banaani & mustaherukka. Noudata pakkauksessa olevia annosteluohjeita ja tutustu pakkausselosteeseen. Jos oireet pitkittyvät, käy lääkärissä. Apteekista. Markkinoija: Oy Leiras Finland Ab, Itsehoito, puh Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 2

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi, , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) , Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p , arkisin klo Myös sähköpostilla: Hallitus Anneli Kiljunen, puheenjohtaja Hanna Harno Päivi Hölttä Timo Jaakkola Hilkka Kettinen Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, sihteeri Marja-Leena Kinnunen, varajäsen Sari Tuomola, rahastonhoitaja, varajäsen Jäsenmaksu Vuoden 2005 jäsenmaksu oli 19 e. Vuoden 2006 jäsenmaksun määrän päättää vuosikokous Päätoimittaja: Matleena Helojoki Kansikuva: Joel Nakamura, Taitto: Leena Kanerva Merckin kokoelmat. Paino: Mynäprint Oy ISSN: Päänsärky 1/2006:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 8 Kysy asiantuntijalta 10 Uni vaikuttaa hyvinvointiimme 12 Hyvä uni vihjeitä unettomille 14 Helpota migreeniä ruokavalion avulla 16 Migreenistä sairaslomaa? 16 Harkitse migreenin estohoitoa, jos 17 Vertaisryhmäohjaajaakurssi 17 Karkkiautomaatit pois kouluista? 18 Migreeni ja liikunta 19 Liikunta lisää hyvinvointia 24 Valo vaikuttaa migreenin määrään 25 Lasten päänsärky -projektin kuulumisia 26 Poimintoja tiedemaailmasta 30 Rentoutusterapian hoidot 33 Prompt-tutkimus 34 Tuore väitöstutkimus migreenistä 35 Jäsenhankinta kampanja 36 Lukijat kirjoittavat 38 Minun tarinani 39 Tapahtumakalenteri 41 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

4 Pääkirjoitus Terveyden edistäminen kuuluu kaikille. Päätäntävalta ja vastuu ovat yksilöllä, mutta elintavat muotoutuvat monen tekijän kasvatuksen, koulutuksen, ympäristön, perimän summana. Yhteiskunta ja koko sosiaalinen ympäristö perhe, sukulaiset, ystävät, lähiyhteisö, työpaikka, järjestöt jne. voivat vaikuttaa elintapoihin. Valintoja tehdään mm. liikuntatottumusten ja ravinnon kohdalla jo lapsuudessa. Aikuisten olisi pystyttävä ottamaan aikuisille kuuluva kasvatusvastuu ja vastuu lasten terveydestä. Vuoden alusta tulivat voimaan kansanterveyslain uudistukset, jotka selkeyttävät terveyden edistämistä kunnan tehtävänä. Terveydenhuolto on kunnassa luontevin taho vastaamaan väestön terveydentilan seurannasta ja arvioinnista. Kuitenkaan terveyden edistäminen ei ole vain yhden sektorin asia. Lain mukaan kuntien tuleekin jatkossa ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikissa toiminnoissa, tehdä yli hallintorajojen yhteistyötä terveyden edistämiseksi sekä seurattava väestöryhmittäin asukkaiden terveydentilaa. Yhteiskunnan mahdollisuudet ohjata ihmisten valintoja ovat rajalliset, siksi yksilön vastuuta on syytä korostaa. Esim. terveellisemmän ruoan arvonlisäveron laskeminen ei näytä nykyisten EU-säännösten vuoksi mahdolliselta. Toisaalta alkoholiveron laskeminen oli pakko monien huonojen vaihtoehtojen joukossa. Kuitenkin terveyttä voidaan edistää muilla keinoilla. Kaavoittaminen kevyen liikenteen ehdoilla on yksi mahdollisuus. Kevyen liikenteen väylien huolellinen talvikunnossapito edistää liikkumista talvikeleillä. Kieltämällä mainosteipit bussien ikkunoissa edistetään etenkin migreenipotilaiden terveyttä! Keinoja löytyy ja niitä pitää ennakkoluulottomasti kehittää lisää, siinä on vaikuttamisen paikka myös kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä. Migreeniyhdistyksellä ja kaikilla kolmannen sektorin potilasjärjestöillä on oma tärkeä roolinsa terveyden edistämisessä. Jäsenistön valistaminen ja kouluttaminen sekä tiedottaminen ovat tärkeitä toimintatapoja. Vertaistukea ja yhteisöllisyyttä ei korvaa mikään. Yhteisö voi kannustaa tekemään päätöksiä, joita yksin ei tulisi tehtyä. Myös sitoutuminen tehtyyn päätökseen on porukassa helpompaa, oli kyseessä tupakanpolton lopettaminen tai sauvakävelyyn ryhtyminen. Terveyden edistäminen on yhteinen asia! Päänsärytöntä sydäntalvea ja hyvää uutta vuotta! Kuva: Eduskunta Anneli Kiljunen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Viikolla 11 vietetään Kansainvälistä Aivoviikkoa ( ), jolloin eri puolilla maata järjestetään tapahtumia. Viikon aiheet teemoittuvat läpi elämän kaaren lapsista vanhuksiin. Aivoviikolla kerrotaan: Neurotiede tutuksi, Ajattele aivojasi, Aivosairauksista ja oireista. Viikosta lisää tietoja Sivusto päivittyy alkuvuodesta 2006, mutta käy jo nyt pelaamassa älypelejä. Migreeniyhdistys järjestää Aivoviikolla keskiviikkona iltaseminaarin aiheesta Voidaanko migreeniä estää? Tilaisuudessa luennoivat dos., ylilääkäri Markus Färkkilä HYKS:n Neurologian klinikalta ja dos. Mirja Hämäläinen Lasten ja nuorten sairaalasta. Tapahtumapaikkana on Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki. Tilaisuus alkaa klo Uusi korvattava estolääke Syyskuussa sai topiramaatti virallisen käyttöluvan migreenin estohoitoon: epilepsialääkkeenä pitkään tunnettu lääke on nyt hyväksytty myös migreenilääkkeeksi. Migreenin estolääkkeinä käytetään myös monia muita valmisteita, esim. verenpaine- tai masennuslääkkeitä. Myös niiden käytöstä on paljon kokemusta, mutta tieteellinen näyttö niiden tehosta ei riitä käyttöaiheen virallistamiseen. Yliopiston Apteekki: Uusi lääkekorvauslaskin netissä Yliopiston Apteekki on avannut verkkopalvelussaan lääkekorvauslaskimen (www.yliopistonapteekki.fi), jolla voi arvioida korvaus järjestelmän vaikutuksia omiin lääkekustannuksiin. Vuoden 2005 aikana lääkekorvauslaskimen antama tulos on viitteellinen, koska laskenta perustuu tämänhetkiseen hintatasoon ja siinä ei vielä huomioida vuodenvaihteen hintamuutoksia. Verkkopalvelun ajantasaiset hintatiedot ja lääkekorvauslaskin mahdollistavat jatkossa omien todellisten lääkekustannusten arvioinnin. Laskimeen on mahdollista syöttää kaikki käytössä olevat lääkkeet ja arvioida lääkekustannuksia vaikkapa vuositasolla. Verkkopalvelussa on mahdollista myös selvittää kuuluuko oma lääke lääkevaihdon piiriin ja onko valmisteelle olemassa edullisem- Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

6 pia vaihtoehtoja. Palvelussa on aina ajantasaiset lääkkeiden hinta- ja vaihtokelpoisuustiedot. Lääkkeiden kustannusten arviointi verkkopalvelussa 1. Lääkevalmisteen nimi syötetään haku-kenttään. 2. Valitse valmisteluettelosta oikea valmiste, vahvuus ja lääkemuoto. 3. Valitse oikea pakkauskoko ja näpäytä korvattavuus-painiketta. 4. Valitse pakkausten lukumäärä ja mahdollinen erityiskorvattavuuteen oikeuttava sairauden numero Kela-kortista. 5. Lopuksi voit selvittää onko tarjolla edullisempia valmisteita ja laskea vertailuhinnan. Paina vastaavat valmisteet-kuvaketta (tarjolla, jos lääkkeelle on olemassa vastaava vaihtokelpoinen valmiste). Esim. 1. Emconcor 2. Emconcor tabletti 10 mg 3. Emconcor 10mg 100, paina korvattavuus-painiketta 4. Yksi pakkaus, Kela-kortissa sairaudennumero 205, paina näytä hinta -painiketta 5. Paina vastaavat lääkkeet -painiketta. Paina korvattavuus-painiketta esim. Orloc 10 mg 100 FOL tabletin kohdalta ja valitse sama pakkausten lukumäärä ja sairaudennumero. Hintavertailun tulos: Emconcor 10 mg 100 tbl, hinta 30,40 euroa ja asiakkaan kustannus 8,51 euroa. Orloc 10 mg 100 FOL tbl, hinta 18,48 euroa ja asiakkaan kustannus 5,17 euroa. Lääkkeiden ajantasaiset hintatiedot, vaihtokelpoisuus, tuotetiedot ja uusi lääkekorvauslaskin löytyvät osoitteesta Lääkekorvaus Lääkekorvaus lasketaan peruskorvattavissa lääkkeissä (korvaus 42 %) ja alemman erityiskorvausluokan lääkkeissä (korv aus 72 %) suoraan lääkkeen hinnasta. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä (100 %) ja lisäkorvausluokan (vuotuisen omavastuun ylittävät ostot) lääkkeistä maksetaan lääkekohtainen omavastuu. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeillä lääkekohtainen omavastuu on kolme euroa ja lisäkorvausluokan lääkkeillä 1,5 euroa. Uudenlaisia migreeni triggereitä Moderni maailma tuottaa ihan uudenlaisia migreeniä laukaisevia tekijöitä. Uusin riesa ovat bussien ikkunoihin liimatut mainosrasterit tai -viivastot, jotka aurinkoisella säällä ja bussin ollessa liikkeessä aiheuttavat vilkkuvaloilmiön. Kaikkien matkustajien pitää kuitenkin voida käyttää joukkoliikennettä ilman että viihtyvyys häiriintyy tai migreenikohtaus uhkaa helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela teki valtuustoaloitteen bussien ikkunamainonnan kieltämiseksi. Vuorela sai kimmokkeen aloitteellensa, kun migreeniä sairastava matkustaja otti häneen yhteyttä. Aloitteessa esitettiin mm: Mainokset joukkoliikennevälineiden ikkunoissa haittaavat merkittävästi matkustajien viihtyvyyttä ja laukaisevat pahimmillaan migreeniä. Esitän, että Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kilpailuttamisehtoja tarkistetaan siten, että bussien ikkunoihin ei saa laittaa lainkaan mainoksia. Esitän, että bussin 17 ja muiden Helsingin sisäisen liikenteen bussien ikkunoista poistetaan ensi tilassa migreeniä laukaisevat mainokset. Lisäksi esitän, että raitiovaunujen ja metrovaunujen ikkunoissa ei myöskään sallita mainoksia. Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen antoi lautakunnalle oman selvityksensä, jossa hän korosti, että ikkunateippaukset saattavat aiheuttaa vilkkuvaloilmiötä, jollainen joillakin migreeniä sairastavilla toimii kohtauksen laukaisijana. Asiaa käsiteltiin Helsingin terveyslautakunnassa Lautakunta puolsi lausunnossaan Vuorelan aloitetta ja kannatti mainosten kieltämistä joukkoliikennevälineiden ikkunoissa. Joukkoliikennelautakunta puolestaan lupasi, että ikkunoiden mainoskieltoa selvite- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 6

7 tään kun kilpailuttamisehtoja tarkistetaan seuraavan kerran. Aloite tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn keväällä Kaupunginhallitus käsittelee ensin asian ja tekee yhteenvedon terveyslautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan lausunnoista. Kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela kieltäisi ikkunamainokset ensi tilassa. Mainokset haittaavat kaikkia matkustajia kun ikkunoista ei näe ulos. Migreeniä sairastaville matkustajille ne ovat merkittävä haitta, toteaa Vuorela. Joukkotiedotusvälineet ovat myös tarttuneet aiheeseen kiitettävällä tarmolla ja asiasta on ilmestynyt useita lehtikirjoituksia ja aihetta käsiteltiin myös paikallisradiossa. MH. Kiitos luentopalautteista Päänsärky-lehden lukijakysely Kiitos kaikille Päänsärky-lehden lukijakyselyyn vastanneille. Oli ilo todeta, että lehdestä on ollut hyötyä oman migreenin ymmärtämisessä, hoitojen kehittymistä koskevan uuden tiedon omaksumisessa sekä keskusteluissa lähiympäristön ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Myös vertaistukea oli moni jo löytänyt lehden välityksellä. Kehittämistoiveet vastasivat toimituksen käsitystä lehden monipuolisesta palvelutehtävästä: lukijat toivoivat jokseenkin yhtä paljon sekä uutta tutkimustietoa ja asiantuntija-artikkeleita että migreeniä sairastavien omia kysymyksiä ja kertomuksia. Toimitus toivottaakin kaikki omat kertomukset ja hoitovinkit sekä kysymykset erittäin tervetulleiksi. Niitä voi lähettää postitse osoitteella Suomen Migreeniyhdistys, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla Lukijakyselyn arvonnassa kirja Aivokutinaa osui Sirkka Koivistolle Leivonmäeltä. Onnea voittajalle! MH Onnea ylilääkäri Färkkilälle Kaikkien tänä vuonna luennolle osallistuneiden ja palautteen antaneiden kesken arvottiin pieni kirjapalkinto. Sen sai Kati Ågrén-Virtanen Porista. MH Neurologiasäätiö ja Suomen Migreeniyhdistys onnittelivat dos. Markus Färkkilää HYKS:n neurologian ylilääkäriksi nimityksen johdosta. Sekä Färkkilä että Neurologian klinikka saivat lahjaksi taiteilija Kirsi Neuvosen teoksen. Kuvassa ylilääkäri Färkkilä (vas), professori Markku Kaste, Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki, Neurologiasäätiön viestintäpäällikkö Merja Koivuniemi, GSK:n asiantuntijalääkäri Kari Reinikainen ja taulua ojentamassa Neurologiasäätiön toiminnanjohtaja Susann Mörck. MH 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

8 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Erkki Säkö Neurologian erikoislääkäri Turun Pään särkykeskus Oy, TJ, vastaava lääkäri Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen elokuun 1. päivään mennessä. Kolmoishermosärkyäkö? Oikeaan silmään tulee äkillisiä kiputuikkauksia ikään kuin voimakkaita sähköiskuja, jotka vavahduttavat koko ruumista. Kipu on jatkunut nyt kolmatta viikkoa ja ilmeni aluksi syödessä mutta nyt se tulee myös puhuessa. Lisäksi joskus ylähuulta tai nenän aluetta kosket taessa silmään tulee kivulias vihlaisu. Sain viime viikolla yleislääkärillä käydessäni reseptin rentouttaviin kipulääkkeisiin sekä lähetteen silmäläkärille, jossa todettiin, etta minulla on hajataitto vasemmassa silmässä ja näkö on heikentynyt niin, että tarvitsen pysyvät lasit. Silmän paineet lääkärin mukaan olivat normaalit. Lasit sain tämän viikon tiistaina ja ensimmäisen päivän aikana ongelma tuntui vähenevän. Mutta keskiviikkona ja torstaina kipu saattoi tulla kääntäessäni päätä ja suuta liikuteltaessa. Lisäksi vihlaisu on muuttunut todella voimakkaaksi kiristäväksi kivuksi silmässä, ikään kuin sitä venytettäisiin tai sinne työnnettaisiin jotain. Kun annan kasvojeni rentoutua kipu poistuu. Myös kollegani huomaavat silmän nykimisen kun puhun. Alun perin arvelin, etta kipu johtuu stressistä sekä kipeytyneistä hartiosta ja niskasta varsinkin oikealla puolella. Olen käynyt hierojalla kolme kertaa viikon aikana ja joka kerta sen jälkeen olo on todella hyvä, mutta viimeistään syödessä vihlaisut alkavat uudelleen. Öisin kiputuikkauksia ei tule, mutta heti aamupesulla hampaita pestessä tai kasvoja kuivatessa kyllä. Haluaisin tiedustella mihin mielestänne oireet voisivat viitata, sillä kipu haittaa keskittymiskykyä ja työntekoa todella paljon. Olisiko minun syytä pyytää lähete pään magneettikuvaukseen (MRI)? Oireisto sopii varsin hyvin kolmoishermosärkyyn. Sille on tyypillistä lyhyet toispuoleiset kiputuikkaukset, jotka laukeavat puhuessa, syödessä hampaita pestessä ym. Stressistä tai kipeästä niskasta oireisto tuskin johtuu. N 85 % tapauksista on ylimääräinen verisuonen mutka painamassa kolmoishermon lähtökohdassa. Tarvittaessa kyseinen kohta voidaan hoitaa leikkauksella. 15 % tapauksista on muu syy, yleensä aivojen pinnalla kolmoishermon lähtökohdassa olevan tumakkeen seutuun sijoittuva ärsyttävä tekijä, verenkiertohäiriö, tulehduspesäke tai jokin muu tekijä. Selvittely edellyttää aivojen magneettikuvauksen erityisprojektioin, jolla koetetaan kuvata tuo kolmoishermon lähtötumakkeen seutu. Tavanomaisella tietokonetomografialla ei rakennetta pystytä riittävän hyvin selvittämään, eikä pois sulkemaan tulehduksellisia tai verenkiertomuutoksia. Hoitona ovat hermokipuun vaikuttavat ns neuromodulaattorit eli epilepsialääkkeet, kipulääkitys ja tarvittaessa puudutus tai leikkaushoito. Vaikka leikkaus on useimmiten parantava, se on harvoin ensimmäiseksi valittava hoitomuoto, koska jo kallon avaukseen liittyy tietynasteinen riski. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 8

9 Mitä lääkettä raskauden aikana? Mitä lääkettä voi ottaa migreeniin raskauden aikana, kun ei ole mitään apua panadolista, jota saa apteekista? Se tulee ulos oksennuksen mukana. Onko mitään muuta lääkettä? Saako raskaana ollessa käyttää täsmälääkettä? Useimmiten migreeni rauhoittuu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ja ilmenee uudelleen vasta imetyksen loppupuolella, joten asiaan yllättävän harvoin joutuu törmäämään. Mahdolliset sikiölle haitalliset lääkkeet kannattaa siivota lääkityksestä jo ennen tositoimin raskaaksi yrittämiseen ryhtymistä, ja neuvotella niistä lääkärinsä kanssa etukäteen. Toisinkin kyllä joskus käy, ja sitä tilannetta varten ohessa tukku ohjeita. Kohtauslääkityksenä raskauden aikana suositellaan Panadolia. Myös tulehduskipulääkkeitä voi käyttää muuten, paitsi viimeisen raskauskolmanneksen aikana, koska vaikuttavat sikiön verenkiertoon synnytyshetkellä estäen ns. valtimotiehyeen sulkeutumisen. Jos se jää auki, täytyy se ensimmäisinä elinvuosina kirurgisesti sulkea. Täsmälääkkeitä lääketehtaat eivät (vieläkään, oikeusjuttujen pelossa) suosittele, vaikka niistä ei rekistereihin ole haittatapahtumia saatu. Pikemminkin laajimmassa rekisterissä, Glaxo- SmithKlinen raskausrekisterissä, johon maailmanlaajuisesti on pyritty keräämään kaikki sumatriptaaniraskaudet, ei sikiömuutoksia ole edes sitä määrää, kuin teoreettisesti siinä ryhmässä kuuluisi olla. Sen perusteella niiden käytölle ei tiedetä selkeää estettä. Toisaalta lapsen synnynnäinen vamma, joita tilastollisesti on 1 2 %:lla syntyvistä lapsista, on sen kokoluokan asia, että sille helposti väkisinkin pyritään löytämään syyllinen, vaikka jostain poikkeavasta tapahtumasta raskauden aikana, esim. lääkkeen otosta. Imetyksen suhteen ei pitäisi olla ongelmia, äidinmaitoon menevät määrät ovat varsin pieniä. Jos haitta halutaan minimoida, pitäisi pitää vrk imetystauko, ja sinä aikana lypsää rinta tyhjäksi. Sinänsä ainakin sumatriptaanin puoliintumisaika on niin lyhyt, 2 tuntia, että käytännössä 5 6 tuntia lääkkeenotosta ei sitä juurikaan rintamaidossa ole, mikäli sitä ennen muistettu käväistä lypsyllä. Maitoahan voi hieman jemmata pakkaseen näitä tilanteita varten, jo tuotos muutoin on riittävä. Myös kaupallisia äidinmaitovastiketuotteita voi tällöin totuttaa pikkuhiljaa lapselle, kylmä totuus ja julma kaupallinen maailma lastenruokapurkkeineen on edessä kuitenkin lähikuukausina. Estolääkkeistä turvallisin lienee riboflaviini, eli B2-vitamiini, jota suht vapaasti Euroopassa raskauden aikana käytetään. Betasalpaajat vaikuttavat haitallisesti sekä sikiön että lapsen verenkiertoon ja aiheuttavat sydämen harvalyöntisyyttä, joten niitä ei suositella. Trisykliset mielialalääkkeet (Triptyl, Noritren) ovat muuten mahdollisia, mutta viimeisen raskauskuukauden aikana niitä ei suositella, ettei lapselle tulisi synnytyshetkellä vieroitusoireita. Muut kannattaa lopetella hetimiten, kun raskaus todetaan. Betasalpaaja ja migreeni Miksi betasalpaajaa ei suositella aurallisessa migreenissä? Aurallisessa migreenissä on auran aikana muutenkin aivoverenkierto alhaisemmalla tasolla kuin nomaalisti johtuen kylläkin sekundaarisista eli aivotoiminnan vaimenemisen aiheuttamista seurannaisvaikutuksista. Kliinisesti ja muutamassa tutkimuksessakin on herännyt epäily siitä, että betasalpaaja pitkittää auraa. Migreeniyhdistys palvelee: Vertaistukipuhelimet Migreeniä sairastaville: keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tai Sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgiaa) sairastaville: Jos puhelin ei vastaa, jätä soittopyyntö tekstiviestillä. Myös Hemiplegistä (halvausoireista) migreeniä sairastaville: , arkisin klo 10 14, myös 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

10 Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lahden Diakonialaitoksen Lääkäriasema Uni vaikuttaa hyvinvointiimme Noin kolmasosa suomalaisista kärsii unihäiriöistä, univajeesta tai unen laadun heikkenemisestä. Vapaa-aikaa ei käytetä riittävästi lepoon vaan ihminen pyrkii suorittamaan entistä enemmän. Tosiasiassa ihminen olisi tehokkaampi, jos nukkuisi paremmin. Unihäiriöiden vaikutuksesta väestön terveydentilaan ollaan syystäkin huolissaan. Noin joka viidennellä työikäisellä esiintyy jatkuvaa 1 2 tunnin univajetta. Monien työpaikkojen fyysinen kuormitus on vähentynyt, mutta lisääntyneet suorituspaineet uuvuttavat. Informaatiotulva, virikkeet ja monet harrastukset haittaavat iltaisin rentoutumista. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän kaikkeen mitä pitäisi tai haluaisi tehdä. Tavallisimpia unihäiriöitä ovat unettomuus, nukahtamisvaikeus, yöunen katkeilu tai liian aikainen herääminen. Unta voivat häiritä stressi, masennus, alkoholi, raskas ateria, pienten lasten heräily tai epäsäännölliset työajat. Unihäiriön taustalla voi olla myös elimellinen vaiva kuten kivut, levottomat jalat, astma, närästys, uniapnea tai yöllinen virtsaamistarve. Mihin unta tarvitaan? Uni syvenee pikkuhiljaa torkkeesta syvään uneen. Yön aikana esiintyy jaksottain ns. REM-unta (rapid eye movements eli nopeat silmän liikkeet), jonka aikana nähdään suurin osa mieleenjäävistä unista. Nukkumisen perimmäistä merkitystä ei vieläkään täysin tunneta, mutta unen tarpeellisuudesta kertoo se, että ihminen nukkuu noin kolmasosan vuorokaudestaan. Vaikka unen aikana keho lepääkin, aivot tekevät ahkerasti työtä. Unen aikana käsitellään päivällä vastaanotettuja asioita ja jäsennellään niitä muistiin. Nukkuessa aivojen energiavarastot täydentyvät ja väsymys poistuu. Aivojen välittäjäaineissa ja hormonierityksessä tapahtuu jaksottaisia muutoksia vuorokausirytmin mukaan. Mm. kasvuhormonia erittyy nukkuessa enemmän. Huonon yöunen jälkeen ei aamulla raksuta Unen tarve on yksilöllinen, mutta ihminen tarvitsee unta keskimäärin 6 8 tuntia vuorokaudessa Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

11 Väsyneenä rasvaisen ruuan ja makean mieliteko lisääntyy, koska keho kaipaa energiaa. Unesta kirjoitettua Päänsäryn ja unen yhteyttä tutkittiin äskettäin 1283 migreeniä sairastavalla. Yli puolet migreeniä sairastavista kertoi nukahtamis- ja nukkumisvaikeuksista ainakin ajoittain. Unihäiriö laukaisi migreeniä 50 %:lla. 71 %:lla oli päänsärkyä herätessä tai unesta herättävä päänsärky. Kroonista migreeniä sairastavat nukkuivat vähemmän kuin ne, joilla migreeniä oli vain ajoittain. Lyhytunisilla (vähemmän kuin 6 tuntia nukkuvilla) oli enemmän ja kovempia päänsärkyjä. Lähde: Irlannin migreeniyhdistyksen Brainstorm-lehti 36, 2005 Riittämätön tai huonolaatuinen uni heikentää työtehoa, muistia ja tarkkaavaisuutta. Unettomuus vaikuttaa aivoissa erityisesti otsalohkon toimintaan ja häiritsee luovuutta, ratkaisunhallintaa ja toiminnan ohjausta. Elimistön tasapainoa säätelevät sytokiinit lisääntyvät valvoessa ja kehon vastustuskyky heikkenee. Jatkuva väsymys heikentää myös työ- ja liikenneturvallisuutta. Yksi valvottu yö vastaa turvallisuusriskin kannalta 1 promillen humalatilaa. Yötyön ja kroonisen väsymyksen arvellaan lisäävän myös sepelvaltimotaudin, aivohalvausten ja rintasyövän riskiä. Lihottaako valvominen? Unettomuuden vaikutus metabolisen oireyhtymän kehittymiseen ja painonhallintaan vaatii vielä lisätutkimuksia. Yhteys valvomisen, painonhallinnan ja liikunnan välillä on monimuotoinen ketjureaktio. On havaittu, että valvominen lisää stressihormonien eritystä ja insuliiniresistenssiä, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Vähäinen liikunta heikentää insuliinin tehoa eikä insuliini jaksa muuttaa glukoosia energiaksi, vaan se varastoituu kehoon rasvana. Valvominen laskee ruokahalua hillitsevän leptiinihormonin eritystä ja lisää ruokahalua stimuloivaa greliinia. Väsyneenä rasvaisen ruuan ja makean mieliteko lisääntyy, koska keho kaipaa energiaa. Virkeänä jaksaisi paremmin liikkua ja liikunta puolestaan lisää kehon palautumiseen tarvittavan syvän unen määrää. Iän vaikutus uneen Tutkijat ovat huolissaan erityisesti lasten ja nuorten univajeesta. Moniin harrastuksiin, tv:n katseluun tai tietokonepeleihin otetaan aikaa yöunesta. Lasten päänsärkyoireilun syynä on usein liian vähäinen uni yhdessä vähentyneen liikunnan ja lisääntyneiden suorituspaineiden kanssa. Kehittyvät aivot tarvitsevat unta, joka parantaa tarkkaavaisuutta ja uuden oppimista. Unihäiriöt voivat aiheuttaa koulussa oppimisvaikeuksia, levottomuutta ja nuorten väkivaltaisuuden lisääntyminen voi olla nukkumisen korviketoimintojen esim. väkivaltapelien tai nettisurffailun seurausta. Lapsuudessa opitut väärät unitottumukset voivat jatkua aikuisikään. Vanhempien tulisi johdonmukaisesti ja päättäväisesti huolehtia lasten riittävästä yöunesta. Työikäisen unettomuus on pääosin työperäistä. 24 tunnin tehokas yhteiskunta, jossa palveluja on saatavilla ympäri vuorokauden, on johtanut työaikojen epäsäännöllisyyteen, yötöihin, pitkiin työrupeamiin ja kasaantuvaan univajeeseen. Työn kuormittavuutta ei ole aina mitoitettu työntekijän voimavarojen mukaan. Työn stressitekijöiden vähentäminen ei ole helppoa. Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta voi estää hakemasta muutosta omiin työoloihin. Ajanhallinnan ongelmat siirtyvät usein myös vapaa-aikaan. Rentoutumisen sijaan jatketaan ylivirikkeistä toimintaa. Unihäiriöt lisääntyvät iän myötä. Vuorokausirytmiä säätelevä biologinen kello alkaa edistää ja ikääntyvät ovat iltaunisempia ja aamuvirkumpia. Nukahtaminen vaikeutuu ja unen rakenne muuttuu rikkonaisemmaksi. Ikääntyvän kyky nukkua yhtäjaksoisesti heikkenee ja syvän unen määrä vähenee. Monet vaivat, kivut, levottomat jalat, wc-käynnit tai hengenahdistus he- 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

12 Taulukko 1. Unihygieniasuositukset 1. Noudata säännöllistä uni-valverytmiä, myös vapaapäivinä 2. Mene vuoteeseen vain väsyneenä 3. Huolehdi hyvästä nukkumisympäristöstä (tuuletus, valaistus, mukava vuode) 4. Liiku säännöllisesti, mutta vältä raskasta liikuntaa 3 tuntia ennen nukkumaanmenoa 5. Ota käyttöön rentouttava rituaali esim. lämmin kylpy, musiikki, lukeminen 6. Syö illalla kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala 7. Vältä raskasta ateriaa, kofeiinia, alkoholia ja tupakointia ennen nukkumaanmenoa 8. Vältä päiväunia tai pidä ne lyhyinä, min 9. Vältä nukahtamista muualle kuin makuuhuoneeseen 10. Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten rättävät monta kertaa yössä. Yli 60- vuotias voi herätä satakin kertaa yön aikana, kun taas nuori herää 5 kertaa eikä muista yhtään heräämistään. Iltapäivänokosilla, liikunnalla ja kirkasvalohoidolla voidaan unijaksoa siirtää myöhemmäksi. Unettomuuden hoito Unettomuutta ei tulisi koskaan hoitaa unilääkkeillä ennenkuin unettomuuden syitä on selvitelty. Usein unettomuuden syy löytyy ympäristötekijöistä, huonosta unihygieniasta, stressistä tai muista sairauksista. Kaikkea unettomuutta ei edes voi lääkkeillä hoitaa. Hyvään nukkumiseen voi monesti itse vaikuttaa (Taulukko 1.) Jos kuitenkin tarvitaan lääkehoitoa, pyritään kohdennettuun lääkehoitoon. Masentuneen unta hoidetaan parhaiten mielialalääkityksellä, vaihdevuosilääkkeet voivat parantaa menopaussi-ikäisten nukkumista ja kipulääkkeillä helpotetaan yöllisiä särkyjä. Jatkuvissa nukahtamisvaikeuksissa on kuitenkin parempi nukahtaa lääkkeillä kuin jatkuvasti valvoa. Nukahtamislääkkeiden käyttöön liittyy riippuvuutta ja käytön tulisi aina olla tilapäistä. Unilääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ja niiden väärä käyttö voi joskus olla jopa vaarallista esim unenaikaisista hengityskatkoksista kärsivillä potilailla. Jotkut kokevat yömyssyn auttavan nukahtamaan. Alkoholi voi toki rentouttaa, mutta usein huonontaa unen laatua vaikka unen määrä kasvaisikin. Hyvä uni vihjeitä unettomille OHJATTUA KUVITTELUA Ohjattu kuvittelu on tarkemmin suunnattu visualisointimenetelmä, joka on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi parantaa ja ylläpitää terveyttä. Voit kuunnella ohjeet nauhalta tai pyytää asiantuntijaa laatimaan sinulle yksilöllisen ohjelman. Ohjattua kuvittelua tutkiva Academy for Guided Imagery kertoo: Yhä useammat lääketieteelliset tutkimukset osoittavat, että kuvittelemisella on suuri vaikutus kehon kaikkiin tärkeisiin ohjausjärjestelmiin. Se vilkastuttaa elintärkeitä toimintoja, kuten sykettä, paikallista verenkiertoa, haavojen paranemista ja jopa immuunijärjestelmää. Monet näistä muutoksista auttavat rentoutumaan ja nukkumaan paremmin. Visualisoi tapa, jolla pääset eroon huolistasi. Makaa hiljaa silmät suljettuina. Kuvittele, että sylissäsi on kori. Nimeä hankalat ongelmasi yksi kerrallaan ja pudota ne koriin. Ajattele käveleväsi joen rannalla ja kaatavasi korin sisällön veteen. Katsele, kun huolesi kelluvat pois. Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy 2002 NUKKUMISOHJEITA Laadi nukkumisaikataulu: mene nukkumaan joka ilta ja herää joka aamu samaan aikaan. Ellei tämä ole mahdollista, yritä edes herätä aina samaan aikaan, koska tämä on kaikkein tärkeintä. Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy 2002 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

13 KUINKA PALJON ON TARPEEKSI? Aikuinen tarvitsee keskimäärin 7 9 tuntia unta pysyäkseen terveenä. Kun saat joka yö riittävästi unta heräät oikeaan aikaan tarvitsematta herätyskelloa tunnet itsesi levänneeksi ja virkeäksi et torkahtele, kun katselet televisiota tai luet et nukahda julkisilla paikoilla, kuten elokuvissa tai luentotilaisuuksissa et tunne itseäsi uneliaaksi autossa ajajana tai matkustajana et tunne niin voimakasta väsymystä, että se häiritsisi päivittäisiä tehtäviä NUKKUMAANMENo RITUAALIT Nukkumaanmenorituaaleista on apua varsinkin niille, joiden kiihkeä elämä on täynnä päätöksentekoa ja kriisejä. Kun olet kehittänyt itsellesi rauhoittavat rutiinitoimet, sinun ei tarvitse ajatella jatkuvasti. Rutiinien samanlaisena toistuva rytmi muodostaa miellyttävän, ennustettavissa olevan syklin. RENTOUTUS 1. Istu tuolille tai asetu lattialle risti-istuntaan. 2. Keskitä huomiosi hengitykseesi. Hengitä syvään koko keuhkoilla. 3. Kun hengität sisään, ajattele sanaa yksi, ja hengitä sitten ulos. Hengitä jälleen sisään, keskity sanaan yksi ja hengitä ulos. 4. Voit toistaa meditoinnin aikana äänettömästi muitakin sanoja tai tavuja, esimerkiksi rauha, rento tai om. 5. Jatka meditointia minuuttia. Tämä menetelmä voi tuntua ensimmäisillä kerroilla kömpelöltä. Sinun pitäisi harjoitella minuutin ajan kerran tai kahdesti joka päivä kahden viikon ajan. Arvioi sitten, tunnetko olosi erilaiseksi kuin kaksi viikkoa aikaisemmin? Oletko rentoutuneempi? Jos olet, sovella samaa menetelmää edelleen. Tämä stressinhallintamenetelmä voi parantaa myös untasi. Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy 2002 AKUPISTEET UNETTOMUUDEN HOITOON 1. KÄSI. Aseta kätesi kämmen ylöspäin ja etsi toisen käden peukalolla kohta, jossa ranne kohtaa kämmenen. Hiero kohtaa, joka on heti ranteen ensimmäisen rypyn alapuolella. 2. KASVOT. Purista etu- ja keskisormen päillä kulmakarvojesi väliä kohdasta, joka on nenän selän ja otsan välissä. 3. PÄÄN TAKAOSA. Hiero varovasti akupisteitä, jotka ovat syvennyksessä lähellä kallonpohjaa pään takaosassa. Siirry sitten parin sentin verran vasemmalle ja oikealle pitkin hiusrajaa. PÄIVÄTORKUT Yliopistoissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisevät nokkaunet voivat parantaa muistia, mielialaa, arvostelukykyä ja luovuutta. Ne voivat myös vähentää onnettomuuksia liikenteessä ja muualla. Kaikkeen tähän tarvitaan vain lyhyt silmien ummistus. Parhaat nokkaunet kestävät 20 minuutista tuntiin. Jos nukut pitempään, olosi on heräämisen jälkeen todennäköisemmin tokkurainen kuin virkistynyt. TUNNETTUJA PÄIVÄTORKKUJIA Monilla presidenteillä, poliitikoilla, näyttelijöillä, taiteilijoilla ja muilla paljon aikaansaavilla henkilöillä on jotakin yhteistä: he ottavat nokosia. Kuuluisia päivätorkkujia ovat esimerkiksi John F. Kennedy, Winston Churchill, Sophia Loren, Leonardo da Vinci, Albert Einstein ja Rip van Winkle. KOFEIINIA KAIKKIALLA Jos sinulla on nukkumisongelmia, sinun pitäisi unohtaa kaikki piristävät juomat. Tee on terveellistä mutta myös piristävää. Vihreä ja musta tee sisältää kofeiinia, joten niitä ei pitäisi nautti kolmeen tuntiin ennen nukkumaanmenoa. nautittu määrä kofeiinin määrä kahvi 2 dl mg pikakahvi 2 dl mg musta tee 2 dl mg vihreä tee 2 dl mg virvoitusjuoma 3 dl mg suklaa 40 g 5 mg flunssalääke 1 tabletti 30 mg Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula 5.9.2009 /Arja Lindfors

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula 5.9.2009 /Arja Lindfors HUOLTAJAT Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula 5.9.2009 /Arja Lindfors 5.9.2009 Nurmijärvi Seven Ringettes 1 RAVINTO Hyvä ravinto ja ruokailu on ehdoton edellytys tehokkaalle

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus 1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti

Lisätiedot