Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2006

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2006

2 Suussa sulava Pamol F selättää säryn. Se ei myöskään ärsytä vatsaa, sillä sen vaikuttava aine on hyvin siedetty parasetamoli. 331/ Pamol F on lääke kivun ja kuumeen oireenmukaiseen hoitoon. Vahvuudet: 125 mg lapsille 9-16 kg, 250 mg lapsille kg, 500 mg aikuisille. Maut: banaani & mustaherukka. Noudata pakkauksessa olevia annosteluohjeita ja tutustu pakkausselosteeseen. Jos oireet pitkittyvät, käy lääkärissä. Apteekista. Markkinoija: Oy Leiras Finland Ab, Itsehoito, puh Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 2

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , matleena.helojoki@migreeni.org Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi, , anitta.tahti-niemi@migreeni.org. Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) , migreeni@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla neuvonta@migreeni.org. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hortontuki@migreeni.org. Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p , arkisin klo Myös sähköpostilla: hm-tuki@migreeni.org. Hallitus Anneli Kiljunen, puheenjohtaja Hanna Harno Päivi Hölttä Timo Jaakkola Hilkka Kettinen Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, sihteeri Marja-Leena Kinnunen, varajäsen Sari Tuomola, rahastonhoitaja, varajäsen Jäsenmaksu Vuoden 2005 jäsenmaksu oli 19 e. Vuoden 2006 jäsenmaksun määrän päättää vuosikokous Päätoimittaja: Matleena Helojoki Kansikuva: Joel Nakamura, Taitto: Leena Kanerva Merckin kokoelmat. Paino: Mynäprint Oy ISSN: Päänsärky 1/2006:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 8 Kysy asiantuntijalta 10 Uni vaikuttaa hyvinvointiimme 12 Hyvä uni vihjeitä unettomille 14 Helpota migreeniä ruokavalion avulla 16 Migreenistä sairaslomaa? 16 Harkitse migreenin estohoitoa, jos 17 Vertaisryhmäohjaajaakurssi 17 Karkkiautomaatit pois kouluista? 18 Migreeni ja liikunta 19 Liikunta lisää hyvinvointia 24 Valo vaikuttaa migreenin määrään 25 Lasten päänsärky -projektin kuulumisia 26 Poimintoja tiedemaailmasta 30 Rentoutusterapian hoidot 33 Prompt-tutkimus 34 Tuore väitöstutkimus migreenistä 35 Jäsenhankinta kampanja 36 Lukijat kirjoittavat 38 Minun tarinani 39 Tapahtumakalenteri 41 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

4 Pääkirjoitus Terveyden edistäminen kuuluu kaikille. Päätäntävalta ja vastuu ovat yksilöllä, mutta elintavat muotoutuvat monen tekijän kasvatuksen, koulutuksen, ympäristön, perimän summana. Yhteiskunta ja koko sosiaalinen ympäristö perhe, sukulaiset, ystävät, lähiyhteisö, työpaikka, järjestöt jne. voivat vaikuttaa elintapoihin. Valintoja tehdään mm. liikuntatottumusten ja ravinnon kohdalla jo lapsuudessa. Aikuisten olisi pystyttävä ottamaan aikuisille kuuluva kasvatusvastuu ja vastuu lasten terveydestä. Vuoden alusta tulivat voimaan kansanterveyslain uudistukset, jotka selkeyttävät terveyden edistämistä kunnan tehtävänä. Terveydenhuolto on kunnassa luontevin taho vastaamaan väestön terveydentilan seurannasta ja arvioinnista. Kuitenkaan terveyden edistäminen ei ole vain yhden sektorin asia. Lain mukaan kuntien tuleekin jatkossa ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikissa toiminnoissa, tehdä yli hallintorajojen yhteistyötä terveyden edistämiseksi sekä seurattava väestöryhmittäin asukkaiden terveydentilaa. Yhteiskunnan mahdollisuudet ohjata ihmisten valintoja ovat rajalliset, siksi yksilön vastuuta on syytä korostaa. Esim. terveellisemmän ruoan arvonlisäveron laskeminen ei näytä nykyisten EU-säännösten vuoksi mahdolliselta. Toisaalta alkoholiveron laskeminen oli pakko monien huonojen vaihtoehtojen joukossa. Kuitenkin terveyttä voidaan edistää muilla keinoilla. Kaavoittaminen kevyen liikenteen ehdoilla on yksi mahdollisuus. Kevyen liikenteen väylien huolellinen talvikunnossapito edistää liikkumista talvikeleillä. Kieltämällä mainosteipit bussien ikkunoissa edistetään etenkin migreenipotilaiden terveyttä! Keinoja löytyy ja niitä pitää ennakkoluulottomasti kehittää lisää, siinä on vaikuttamisen paikka myös kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä. Migreeniyhdistyksellä ja kaikilla kolmannen sektorin potilasjärjestöillä on oma tärkeä roolinsa terveyden edistämisessä. Jäsenistön valistaminen ja kouluttaminen sekä tiedottaminen ovat tärkeitä toimintatapoja. Vertaistukea ja yhteisöllisyyttä ei korvaa mikään. Yhteisö voi kannustaa tekemään päätöksiä, joita yksin ei tulisi tehtyä. Myös sitoutuminen tehtyyn päätökseen on porukassa helpompaa, oli kyseessä tupakanpolton lopettaminen tai sauvakävelyyn ryhtyminen. Terveyden edistäminen on yhteinen asia! Päänsärytöntä sydäntalvea ja hyvää uutta vuotta! Kuva: Eduskunta Anneli Kiljunen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Viikolla 11 vietetään Kansainvälistä Aivoviikkoa ( ), jolloin eri puolilla maata järjestetään tapahtumia. Viikon aiheet teemoittuvat läpi elämän kaaren lapsista vanhuksiin. Aivoviikolla kerrotaan: Neurotiede tutuksi, Ajattele aivojasi, Aivosairauksista ja oireista. Viikosta lisää tietoja Sivusto päivittyy alkuvuodesta 2006, mutta käy jo nyt pelaamassa älypelejä. Migreeniyhdistys järjestää Aivoviikolla keskiviikkona iltaseminaarin aiheesta Voidaanko migreeniä estää? Tilaisuudessa luennoivat dos., ylilääkäri Markus Färkkilä HYKS:n Neurologian klinikalta ja dos. Mirja Hämäläinen Lasten ja nuorten sairaalasta. Tapahtumapaikkana on Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki. Tilaisuus alkaa klo Uusi korvattava estolääke Syyskuussa sai topiramaatti virallisen käyttöluvan migreenin estohoitoon: epilepsialääkkeenä pitkään tunnettu lääke on nyt hyväksytty myös migreenilääkkeeksi. Migreenin estolääkkeinä käytetään myös monia muita valmisteita, esim. verenpaine- tai masennuslääkkeitä. Myös niiden käytöstä on paljon kokemusta, mutta tieteellinen näyttö niiden tehosta ei riitä käyttöaiheen virallistamiseen. Yliopiston Apteekki: Uusi lääkekorvauslaskin netissä Yliopiston Apteekki on avannut verkkopalvelussaan lääkekorvauslaskimen ( jolla voi arvioida korvaus järjestelmän vaikutuksia omiin lääkekustannuksiin. Vuoden 2005 aikana lääkekorvauslaskimen antama tulos on viitteellinen, koska laskenta perustuu tämänhetkiseen hintatasoon ja siinä ei vielä huomioida vuodenvaihteen hintamuutoksia. Verkkopalvelun ajantasaiset hintatiedot ja lääkekorvauslaskin mahdollistavat jatkossa omien todellisten lääkekustannusten arvioinnin. Laskimeen on mahdollista syöttää kaikki käytössä olevat lääkkeet ja arvioida lääkekustannuksia vaikkapa vuositasolla. Verkkopalvelussa on mahdollista myös selvittää kuuluuko oma lääke lääkevaihdon piiriin ja onko valmisteelle olemassa edullisem- Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

6 pia vaihtoehtoja. Palvelussa on aina ajantasaiset lääkkeiden hinta- ja vaihtokelpoisuustiedot. Lääkkeiden kustannusten arviointi verkkopalvelussa 1. Lääkevalmisteen nimi syötetään haku-kenttään. 2. Valitse valmisteluettelosta oikea valmiste, vahvuus ja lääkemuoto. 3. Valitse oikea pakkauskoko ja näpäytä korvattavuus-painiketta. 4. Valitse pakkausten lukumäärä ja mahdollinen erityiskorvattavuuteen oikeuttava sairauden numero Kela-kortista. 5. Lopuksi voit selvittää onko tarjolla edullisempia valmisteita ja laskea vertailuhinnan. Paina vastaavat valmisteet-kuvaketta (tarjolla, jos lääkkeelle on olemassa vastaava vaihtokelpoinen valmiste). Esim. 1. Emconcor 2. Emconcor tabletti 10 mg 3. Emconcor 10mg 100, paina korvattavuus-painiketta 4. Yksi pakkaus, Kela-kortissa sairaudennumero 205, paina näytä hinta -painiketta 5. Paina vastaavat lääkkeet -painiketta. Paina korvattavuus-painiketta esim. Orloc 10 mg 100 FOL tabletin kohdalta ja valitse sama pakkausten lukumäärä ja sairaudennumero. Hintavertailun tulos: Emconcor 10 mg 100 tbl, hinta 30,40 euroa ja asiakkaan kustannus 8,51 euroa. Orloc 10 mg 100 FOL tbl, hinta 18,48 euroa ja asiakkaan kustannus 5,17 euroa. Lääkkeiden ajantasaiset hintatiedot, vaihtokelpoisuus, tuotetiedot ja uusi lääkekorvauslaskin löytyvät osoitteesta Lääkekorvaus Lääkekorvaus lasketaan peruskorvattavissa lääkkeissä (korvaus 42 %) ja alemman erityiskorvausluokan lääkkeissä (korv aus 72 %) suoraan lääkkeen hinnasta. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä (100 %) ja lisäkorvausluokan (vuotuisen omavastuun ylittävät ostot) lääkkeistä maksetaan lääkekohtainen omavastuu. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeillä lääkekohtainen omavastuu on kolme euroa ja lisäkorvausluokan lääkkeillä 1,5 euroa. Uudenlaisia migreeni triggereitä Moderni maailma tuottaa ihan uudenlaisia migreeniä laukaisevia tekijöitä. Uusin riesa ovat bussien ikkunoihin liimatut mainosrasterit tai -viivastot, jotka aurinkoisella säällä ja bussin ollessa liikkeessä aiheuttavat vilkkuvaloilmiön. Kaikkien matkustajien pitää kuitenkin voida käyttää joukkoliikennettä ilman että viihtyvyys häiriintyy tai migreenikohtaus uhkaa helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela teki valtuustoaloitteen bussien ikkunamainonnan kieltämiseksi. Vuorela sai kimmokkeen aloitteellensa, kun migreeniä sairastava matkustaja otti häneen yhteyttä. Aloitteessa esitettiin mm: Mainokset joukkoliikennevälineiden ikkunoissa haittaavat merkittävästi matkustajien viihtyvyyttä ja laukaisevat pahimmillaan migreeniä. Esitän, että Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kilpailuttamisehtoja tarkistetaan siten, että bussien ikkunoihin ei saa laittaa lainkaan mainoksia. Esitän, että bussin 17 ja muiden Helsingin sisäisen liikenteen bussien ikkunoista poistetaan ensi tilassa migreeniä laukaisevat mainokset. Lisäksi esitän, että raitiovaunujen ja metrovaunujen ikkunoissa ei myöskään sallita mainoksia. Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen antoi lautakunnalle oman selvityksensä, jossa hän korosti, että ikkunateippaukset saattavat aiheuttaa vilkkuvaloilmiötä, jollainen joillakin migreeniä sairastavilla toimii kohtauksen laukaisijana. Asiaa käsiteltiin Helsingin terveyslautakunnassa Lautakunta puolsi lausunnossaan Vuorelan aloitetta ja kannatti mainosten kieltämistä joukkoliikennevälineiden ikkunoissa. Joukkoliikennelautakunta puolestaan lupasi, että ikkunoiden mainoskieltoa selvite- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 6

7 tään kun kilpailuttamisehtoja tarkistetaan seuraavan kerran. Aloite tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn keväällä Kaupunginhallitus käsittelee ensin asian ja tekee yhteenvedon terveyslautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan lausunnoista. Kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela kieltäisi ikkunamainokset ensi tilassa. Mainokset haittaavat kaikkia matkustajia kun ikkunoista ei näe ulos. Migreeniä sairastaville matkustajille ne ovat merkittävä haitta, toteaa Vuorela. Joukkotiedotusvälineet ovat myös tarttuneet aiheeseen kiitettävällä tarmolla ja asiasta on ilmestynyt useita lehtikirjoituksia ja aihetta käsiteltiin myös paikallisradiossa. MH. Kiitos luentopalautteista Päänsärky-lehden lukijakysely Kiitos kaikille Päänsärky-lehden lukijakyselyyn vastanneille. Oli ilo todeta, että lehdestä on ollut hyötyä oman migreenin ymmärtämisessä, hoitojen kehittymistä koskevan uuden tiedon omaksumisessa sekä keskusteluissa lähiympäristön ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Myös vertaistukea oli moni jo löytänyt lehden välityksellä. Kehittämistoiveet vastasivat toimituksen käsitystä lehden monipuolisesta palvelutehtävästä: lukijat toivoivat jokseenkin yhtä paljon sekä uutta tutkimustietoa ja asiantuntija-artikkeleita että migreeniä sairastavien omia kysymyksiä ja kertomuksia. Toimitus toivottaakin kaikki omat kertomukset ja hoitovinkit sekä kysymykset erittäin tervetulleiksi. Niitä voi lähettää postitse osoitteella Suomen Migreeniyhdistys, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla migreeni@migreeni.org. Lukijakyselyn arvonnassa kirja Aivokutinaa osui Sirkka Koivistolle Leivonmäeltä. Onnea voittajalle! MH Onnea ylilääkäri Färkkilälle Kaikkien tänä vuonna luennolle osallistuneiden ja palautteen antaneiden kesken arvottiin pieni kirjapalkinto. Sen sai Kati Ågrén-Virtanen Porista. MH Neurologiasäätiö ja Suomen Migreeniyhdistys onnittelivat dos. Markus Färkkilää HYKS:n neurologian ylilääkäriksi nimityksen johdosta. Sekä Färkkilä että Neurologian klinikka saivat lahjaksi taiteilija Kirsi Neuvosen teoksen. Kuvassa ylilääkäri Färkkilä (vas), professori Markku Kaste, Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki, Neurologiasäätiön viestintäpäällikkö Merja Koivuniemi, GSK:n asiantuntijalääkäri Kari Reinikainen ja taulua ojentamassa Neurologiasäätiön toiminnanjohtaja Susann Mörck. MH 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

8 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Erkki Säkö Neurologian erikoislääkäri Turun Pään särkykeskus Oy, TJ, vastaava lääkäri erkki.sako@tpsk.fi Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen elokuun 1. päivään mennessä. Kolmoishermosärkyäkö? Oikeaan silmään tulee äkillisiä kiputuikkauksia ikään kuin voimakkaita sähköiskuja, jotka vavahduttavat koko ruumista. Kipu on jatkunut nyt kolmatta viikkoa ja ilmeni aluksi syödessä mutta nyt se tulee myös puhuessa. Lisäksi joskus ylähuulta tai nenän aluetta kosket taessa silmään tulee kivulias vihlaisu. Sain viime viikolla yleislääkärillä käydessäni reseptin rentouttaviin kipulääkkeisiin sekä lähetteen silmäläkärille, jossa todettiin, etta minulla on hajataitto vasemmassa silmässä ja näkö on heikentynyt niin, että tarvitsen pysyvät lasit. Silmän paineet lääkärin mukaan olivat normaalit. Lasit sain tämän viikon tiistaina ja ensimmäisen päivän aikana ongelma tuntui vähenevän. Mutta keskiviikkona ja torstaina kipu saattoi tulla kääntäessäni päätä ja suuta liikuteltaessa. Lisäksi vihlaisu on muuttunut todella voimakkaaksi kiristäväksi kivuksi silmässä, ikään kuin sitä venytettäisiin tai sinne työnnettaisiin jotain. Kun annan kasvojeni rentoutua kipu poistuu. Myös kollegani huomaavat silmän nykimisen kun puhun. Alun perin arvelin, etta kipu johtuu stressistä sekä kipeytyneistä hartiosta ja niskasta varsinkin oikealla puolella. Olen käynyt hierojalla kolme kertaa viikon aikana ja joka kerta sen jälkeen olo on todella hyvä, mutta viimeistään syödessä vihlaisut alkavat uudelleen. Öisin kiputuikkauksia ei tule, mutta heti aamupesulla hampaita pestessä tai kasvoja kuivatessa kyllä. Haluaisin tiedustella mihin mielestänne oireet voisivat viitata, sillä kipu haittaa keskittymiskykyä ja työntekoa todella paljon. Olisiko minun syytä pyytää lähete pään magneettikuvaukseen (MRI)? Oireisto sopii varsin hyvin kolmoishermosärkyyn. Sille on tyypillistä lyhyet toispuoleiset kiputuikkaukset, jotka laukeavat puhuessa, syödessä hampaita pestessä ym. Stressistä tai kipeästä niskasta oireisto tuskin johtuu. N 85 % tapauksista on ylimääräinen verisuonen mutka painamassa kolmoishermon lähtökohdassa. Tarvittaessa kyseinen kohta voidaan hoitaa leikkauksella. 15 % tapauksista on muu syy, yleensä aivojen pinnalla kolmoishermon lähtökohdassa olevan tumakkeen seutuun sijoittuva ärsyttävä tekijä, verenkiertohäiriö, tulehduspesäke tai jokin muu tekijä. Selvittely edellyttää aivojen magneettikuvauksen erityisprojektioin, jolla koetetaan kuvata tuo kolmoishermon lähtötumakkeen seutu. Tavanomaisella tietokonetomografialla ei rakennetta pystytä riittävän hyvin selvittämään, eikä pois sulkemaan tulehduksellisia tai verenkiertomuutoksia. Hoitona ovat hermokipuun vaikuttavat ns neuromodulaattorit eli epilepsialääkkeet, kipulääkitys ja tarvittaessa puudutus tai leikkaushoito. Vaikka leikkaus on useimmiten parantava, se on harvoin ensimmäiseksi valittava hoitomuoto, koska jo kallon avaukseen liittyy tietynasteinen riski. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006 8

9 Mitä lääkettä raskauden aikana? Mitä lääkettä voi ottaa migreeniin raskauden aikana, kun ei ole mitään apua panadolista, jota saa apteekista? Se tulee ulos oksennuksen mukana. Onko mitään muuta lääkettä? Saako raskaana ollessa käyttää täsmälääkettä? Useimmiten migreeni rauhoittuu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ja ilmenee uudelleen vasta imetyksen loppupuolella, joten asiaan yllättävän harvoin joutuu törmäämään. Mahdolliset sikiölle haitalliset lääkkeet kannattaa siivota lääkityksestä jo ennen tositoimin raskaaksi yrittämiseen ryhtymistä, ja neuvotella niistä lääkärinsä kanssa etukäteen. Toisinkin kyllä joskus käy, ja sitä tilannetta varten ohessa tukku ohjeita. Kohtauslääkityksenä raskauden aikana suositellaan Panadolia. Myös tulehduskipulääkkeitä voi käyttää muuten, paitsi viimeisen raskauskolmanneksen aikana, koska vaikuttavat sikiön verenkiertoon synnytyshetkellä estäen ns. valtimotiehyeen sulkeutumisen. Jos se jää auki, täytyy se ensimmäisinä elinvuosina kirurgisesti sulkea. Täsmälääkkeitä lääketehtaat eivät (vieläkään, oikeusjuttujen pelossa) suosittele, vaikka niistä ei rekistereihin ole haittatapahtumia saatu. Pikemminkin laajimmassa rekisterissä, Glaxo- SmithKlinen raskausrekisterissä, johon maailmanlaajuisesti on pyritty keräämään kaikki sumatriptaaniraskaudet, ei sikiömuutoksia ole edes sitä määrää, kuin teoreettisesti siinä ryhmässä kuuluisi olla. Sen perusteella niiden käytölle ei tiedetä selkeää estettä. Toisaalta lapsen synnynnäinen vamma, joita tilastollisesti on 1 2 %:lla syntyvistä lapsista, on sen kokoluokan asia, että sille helposti väkisinkin pyritään löytämään syyllinen, vaikka jostain poikkeavasta tapahtumasta raskauden aikana, esim. lääkkeen otosta. Imetyksen suhteen ei pitäisi olla ongelmia, äidinmaitoon menevät määrät ovat varsin pieniä. Jos haitta halutaan minimoida, pitäisi pitää vrk imetystauko, ja sinä aikana lypsää rinta tyhjäksi. Sinänsä ainakin sumatriptaanin puoliintumisaika on niin lyhyt, 2 tuntia, että käytännössä 5 6 tuntia lääkkeenotosta ei sitä juurikaan rintamaidossa ole, mikäli sitä ennen muistettu käväistä lypsyllä. Maitoahan voi hieman jemmata pakkaseen näitä tilanteita varten, jo tuotos muutoin on riittävä. Myös kaupallisia äidinmaitovastiketuotteita voi tällöin totuttaa pikkuhiljaa lapselle, kylmä totuus ja julma kaupallinen maailma lastenruokapurkkeineen on edessä kuitenkin lähikuukausina. Estolääkkeistä turvallisin lienee riboflaviini, eli B2-vitamiini, jota suht vapaasti Euroopassa raskauden aikana käytetään. Betasalpaajat vaikuttavat haitallisesti sekä sikiön että lapsen verenkiertoon ja aiheuttavat sydämen harvalyöntisyyttä, joten niitä ei suositella. Trisykliset mielialalääkkeet (Triptyl, Noritren) ovat muuten mahdollisia, mutta viimeisen raskauskuukauden aikana niitä ei suositella, ettei lapselle tulisi synnytyshetkellä vieroitusoireita. Muut kannattaa lopetella hetimiten, kun raskaus todetaan. Betasalpaaja ja migreeni Miksi betasalpaajaa ei suositella aurallisessa migreenissä? Aurallisessa migreenissä on auran aikana muutenkin aivoverenkierto alhaisemmalla tasolla kuin nomaalisti johtuen kylläkin sekundaarisista eli aivotoiminnan vaimenemisen aiheuttamista seurannaisvaikutuksista. Kliinisesti ja muutamassa tutkimuksessakin on herännyt epäily siitä, että betasalpaaja pitkittää auraa. Migreeniyhdistys palvelee: Vertaistukipuhelimet Migreeniä sairastaville: keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tai neuvonta@migreeni.org Sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgiaa) sairastaville: Jos puhelin ei vastaa, jätä soittopyyntö tekstiviestillä. Myös hortontuki@migreeni.org Hemiplegistä (halvausoireista) migreeniä sairastaville: , arkisin klo 10 14, myös hm-tuki@migreeni.org 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

10 Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lahden Diakonialaitoksen Lääkäriasema Uni vaikuttaa hyvinvointiimme Noin kolmasosa suomalaisista kärsii unihäiriöistä, univajeesta tai unen laadun heikkenemisestä. Vapaa-aikaa ei käytetä riittävästi lepoon vaan ihminen pyrkii suorittamaan entistä enemmän. Tosiasiassa ihminen olisi tehokkaampi, jos nukkuisi paremmin. Unihäiriöiden vaikutuksesta väestön terveydentilaan ollaan syystäkin huolissaan. Noin joka viidennellä työikäisellä esiintyy jatkuvaa 1 2 tunnin univajetta. Monien työpaikkojen fyysinen kuormitus on vähentynyt, mutta lisääntyneet suorituspaineet uuvuttavat. Informaatiotulva, virikkeet ja monet harrastukset haittaavat iltaisin rentoutumista. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän kaikkeen mitä pitäisi tai haluaisi tehdä. Tavallisimpia unihäiriöitä ovat unettomuus, nukahtamisvaikeus, yöunen katkeilu tai liian aikainen herääminen. Unta voivat häiritä stressi, masennus, alkoholi, raskas ateria, pienten lasten heräily tai epäsäännölliset työajat. Unihäiriön taustalla voi olla myös elimellinen vaiva kuten kivut, levottomat jalat, astma, närästys, uniapnea tai yöllinen virtsaamistarve. Mihin unta tarvitaan? Uni syvenee pikkuhiljaa torkkeesta syvään uneen. Yön aikana esiintyy jaksottain ns. REM-unta (rapid eye movements eli nopeat silmän liikkeet), jonka aikana nähdään suurin osa mieleenjäävistä unista. Nukkumisen perimmäistä merkitystä ei vieläkään täysin tunneta, mutta unen tarpeellisuudesta kertoo se, että ihminen nukkuu noin kolmasosan vuorokaudestaan. Vaikka unen aikana keho lepääkin, aivot tekevät ahkerasti työtä. Unen aikana käsitellään päivällä vastaanotettuja asioita ja jäsennellään niitä muistiin. Nukkuessa aivojen energiavarastot täydentyvät ja väsymys poistuu. Aivojen välittäjäaineissa ja hormonierityksessä tapahtuu jaksottaisia muutoksia vuorokausirytmin mukaan. Mm. kasvuhormonia erittyy nukkuessa enemmän. Huonon yöunen jälkeen ei aamulla raksuta Unen tarve on yksilöllinen, mutta ihminen tarvitsee unta keskimäärin 6 8 tuntia vuorokaudessa Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

11 Väsyneenä rasvaisen ruuan ja makean mieliteko lisääntyy, koska keho kaipaa energiaa. Unesta kirjoitettua Päänsäryn ja unen yhteyttä tutkittiin äskettäin 1283 migreeniä sairastavalla. Yli puolet migreeniä sairastavista kertoi nukahtamis- ja nukkumisvaikeuksista ainakin ajoittain. Unihäiriö laukaisi migreeniä 50 %:lla. 71 %:lla oli päänsärkyä herätessä tai unesta herättävä päänsärky. Kroonista migreeniä sairastavat nukkuivat vähemmän kuin ne, joilla migreeniä oli vain ajoittain. Lyhytunisilla (vähemmän kuin 6 tuntia nukkuvilla) oli enemmän ja kovempia päänsärkyjä. Lähde: Irlannin migreeniyhdistyksen Brainstorm-lehti 36, 2005 Riittämätön tai huonolaatuinen uni heikentää työtehoa, muistia ja tarkkaavaisuutta. Unettomuus vaikuttaa aivoissa erityisesti otsalohkon toimintaan ja häiritsee luovuutta, ratkaisunhallintaa ja toiminnan ohjausta. Elimistön tasapainoa säätelevät sytokiinit lisääntyvät valvoessa ja kehon vastustuskyky heikkenee. Jatkuva väsymys heikentää myös työ- ja liikenneturvallisuutta. Yksi valvottu yö vastaa turvallisuusriskin kannalta 1 promillen humalatilaa. Yötyön ja kroonisen väsymyksen arvellaan lisäävän myös sepelvaltimotaudin, aivohalvausten ja rintasyövän riskiä. Lihottaako valvominen? Unettomuuden vaikutus metabolisen oireyhtymän kehittymiseen ja painonhallintaan vaatii vielä lisätutkimuksia. Yhteys valvomisen, painonhallinnan ja liikunnan välillä on monimuotoinen ketjureaktio. On havaittu, että valvominen lisää stressihormonien eritystä ja insuliiniresistenssiä, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Vähäinen liikunta heikentää insuliinin tehoa eikä insuliini jaksa muuttaa glukoosia energiaksi, vaan se varastoituu kehoon rasvana. Valvominen laskee ruokahalua hillitsevän leptiinihormonin eritystä ja lisää ruokahalua stimuloivaa greliinia. Väsyneenä rasvaisen ruuan ja makean mieliteko lisääntyy, koska keho kaipaa energiaa. Virkeänä jaksaisi paremmin liikkua ja liikunta puolestaan lisää kehon palautumiseen tarvittavan syvän unen määrää. Iän vaikutus uneen Tutkijat ovat huolissaan erityisesti lasten ja nuorten univajeesta. Moniin harrastuksiin, tv:n katseluun tai tietokonepeleihin otetaan aikaa yöunesta. Lasten päänsärkyoireilun syynä on usein liian vähäinen uni yhdessä vähentyneen liikunnan ja lisääntyneiden suorituspaineiden kanssa. Kehittyvät aivot tarvitsevat unta, joka parantaa tarkkaavaisuutta ja uuden oppimista. Unihäiriöt voivat aiheuttaa koulussa oppimisvaikeuksia, levottomuutta ja nuorten väkivaltaisuuden lisääntyminen voi olla nukkumisen korviketoimintojen esim. väkivaltapelien tai nettisurffailun seurausta. Lapsuudessa opitut väärät unitottumukset voivat jatkua aikuisikään. Vanhempien tulisi johdonmukaisesti ja päättäväisesti huolehtia lasten riittävästä yöunesta. Työikäisen unettomuus on pääosin työperäistä. 24 tunnin tehokas yhteiskunta, jossa palveluja on saatavilla ympäri vuorokauden, on johtanut työaikojen epäsäännöllisyyteen, yötöihin, pitkiin työrupeamiin ja kasaantuvaan univajeeseen. Työn kuormittavuutta ei ole aina mitoitettu työntekijän voimavarojen mukaan. Työn stressitekijöiden vähentäminen ei ole helppoa. Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta voi estää hakemasta muutosta omiin työoloihin. Ajanhallinnan ongelmat siirtyvät usein myös vapaa-aikaan. Rentoutumisen sijaan jatketaan ylivirikkeistä toimintaa. Unihäiriöt lisääntyvät iän myötä. Vuorokausirytmiä säätelevä biologinen kello alkaa edistää ja ikääntyvät ovat iltaunisempia ja aamuvirkumpia. Nukahtaminen vaikeutuu ja unen rakenne muuttuu rikkonaisemmaksi. Ikääntyvän kyky nukkua yhtäjaksoisesti heikkenee ja syvän unen määrä vähenee. Monet vaivat, kivut, levottomat jalat, wc-käynnit tai hengenahdistus he- 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006

12 Taulukko 1. Unihygieniasuositukset 1. Noudata säännöllistä uni-valverytmiä, myös vapaapäivinä 2. Mene vuoteeseen vain väsyneenä 3. Huolehdi hyvästä nukkumisympäristöstä (tuuletus, valaistus, mukava vuode) 4. Liiku säännöllisesti, mutta vältä raskasta liikuntaa 3 tuntia ennen nukkumaanmenoa 5. Ota käyttöön rentouttava rituaali esim. lämmin kylpy, musiikki, lukeminen 6. Syö illalla kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala 7. Vältä raskasta ateriaa, kofeiinia, alkoholia ja tupakointia ennen nukkumaanmenoa 8. Vältä päiväunia tai pidä ne lyhyinä, min 9. Vältä nukahtamista muualle kuin makuuhuoneeseen 10. Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten rättävät monta kertaa yössä. Yli 60- vuotias voi herätä satakin kertaa yön aikana, kun taas nuori herää 5 kertaa eikä muista yhtään heräämistään. Iltapäivänokosilla, liikunnalla ja kirkasvalohoidolla voidaan unijaksoa siirtää myöhemmäksi. Unettomuuden hoito Unettomuutta ei tulisi koskaan hoitaa unilääkkeillä ennenkuin unettomuuden syitä on selvitelty. Usein unettomuuden syy löytyy ympäristötekijöistä, huonosta unihygieniasta, stressistä tai muista sairauksista. Kaikkea unettomuutta ei edes voi lääkkeillä hoitaa. Hyvään nukkumiseen voi monesti itse vaikuttaa (Taulukko 1.) Jos kuitenkin tarvitaan lääkehoitoa, pyritään kohdennettuun lääkehoitoon. Masentuneen unta hoidetaan parhaiten mielialalääkityksellä, vaihdevuosilääkkeet voivat parantaa menopaussi-ikäisten nukkumista ja kipulääkkeillä helpotetaan yöllisiä särkyjä. Jatkuvissa nukahtamisvaikeuksissa on kuitenkin parempi nukahtaa lääkkeillä kuin jatkuvasti valvoa. Nukahtamislääkkeiden käyttöön liittyy riippuvuutta ja käytön tulisi aina olla tilapäistä. Unilääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ja niiden väärä käyttö voi joskus olla jopa vaarallista esim unenaikaisista hengityskatkoksista kärsivillä potilailla. Jotkut kokevat yömyssyn auttavan nukahtamaan. Alkoholi voi toki rentouttaa, mutta usein huonontaa unen laatua vaikka unen määrä kasvaisikin. Hyvä uni vihjeitä unettomille OHJATTUA KUVITTELUA Ohjattu kuvittelu on tarkemmin suunnattu visualisointimenetelmä, joka on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi parantaa ja ylläpitää terveyttä. Voit kuunnella ohjeet nauhalta tai pyytää asiantuntijaa laatimaan sinulle yksilöllisen ohjelman. Ohjattua kuvittelua tutkiva Academy for Guided Imagery kertoo: Yhä useammat lääketieteelliset tutkimukset osoittavat, että kuvittelemisella on suuri vaikutus kehon kaikkiin tärkeisiin ohjausjärjestelmiin. Se vilkastuttaa elintärkeitä toimintoja, kuten sykettä, paikallista verenkiertoa, haavojen paranemista ja jopa immuunijärjestelmää. Monet näistä muutoksista auttavat rentoutumaan ja nukkumaan paremmin. Visualisoi tapa, jolla pääset eroon huolistasi. Makaa hiljaa silmät suljettuina. Kuvittele, että sylissäsi on kori. Nimeä hankalat ongelmasi yksi kerrallaan ja pudota ne koriin. Ajattele käveleväsi joen rannalla ja kaatavasi korin sisällön veteen. Katsele, kun huolesi kelluvat pois. Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy 2002 NUKKUMISOHJEITA Laadi nukkumisaikataulu: mene nukkumaan joka ilta ja herää joka aamu samaan aikaan. Ellei tämä ole mahdollista, yritä edes herätä aina samaan aikaan, koska tämä on kaikkein tärkeintä. Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy 2002 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

13 KUINKA PALJON ON TARPEEKSI? Aikuinen tarvitsee keskimäärin 7 9 tuntia unta pysyäkseen terveenä. Kun saat joka yö riittävästi unta heräät oikeaan aikaan tarvitsematta herätyskelloa tunnet itsesi levänneeksi ja virkeäksi et torkahtele, kun katselet televisiota tai luet et nukahda julkisilla paikoilla, kuten elokuvissa tai luentotilaisuuksissa et tunne itseäsi uneliaaksi autossa ajajana tai matkustajana et tunne niin voimakasta väsymystä, että se häiritsisi päivittäisiä tehtäviä NUKKUMAANMENo RITUAALIT Nukkumaanmenorituaaleista on apua varsinkin niille, joiden kiihkeä elämä on täynnä päätöksentekoa ja kriisejä. Kun olet kehittänyt itsellesi rauhoittavat rutiinitoimet, sinun ei tarvitse ajatella jatkuvasti. Rutiinien samanlaisena toistuva rytmi muodostaa miellyttävän, ennustettavissa olevan syklin. RENTOUTUS 1. Istu tuolille tai asetu lattialle risti-istuntaan. 2. Keskitä huomiosi hengitykseesi. Hengitä syvään koko keuhkoilla. 3. Kun hengität sisään, ajattele sanaa yksi, ja hengitä sitten ulos. Hengitä jälleen sisään, keskity sanaan yksi ja hengitä ulos. 4. Voit toistaa meditoinnin aikana äänettömästi muitakin sanoja tai tavuja, esimerkiksi rauha, rento tai om. 5. Jatka meditointia minuuttia. Tämä menetelmä voi tuntua ensimmäisillä kerroilla kömpelöltä. Sinun pitäisi harjoitella minuutin ajan kerran tai kahdesti joka päivä kahden viikon ajan. Arvioi sitten, tunnetko olosi erilaiseksi kuin kaksi viikkoa aikaisemmin? Oletko rentoutuneempi? Jos olet, sovella samaa menetelmää edelleen. Tämä stressinhallintamenetelmä voi parantaa myös untasi. Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy 2002 AKUPISTEET UNETTOMUUDEN HOITOON 1. KÄSI. Aseta kätesi kämmen ylöspäin ja etsi toisen käden peukalolla kohta, jossa ranne kohtaa kämmenen. Hiero kohtaa, joka on heti ranteen ensimmäisen rypyn alapuolella. 2. KASVOT. Purista etu- ja keskisormen päillä kulmakarvojesi väliä kohdasta, joka on nenän selän ja otsan välissä. 3. PÄÄN TAKAOSA. Hiero varovasti akupisteitä, jotka ovat syvennyksessä lähellä kallonpohjaa pään takaosassa. Siirry sitten parin sentin verran vasemmalle ja oikealle pitkin hiusrajaa. PÄIVÄTORKUT Yliopistoissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisevät nokkaunet voivat parantaa muistia, mielialaa, arvostelukykyä ja luovuutta. Ne voivat myös vähentää onnettomuuksia liikenteessä ja muualla. Kaikkeen tähän tarvitaan vain lyhyt silmien ummistus. Parhaat nokkaunet kestävät 20 minuutista tuntiin. Jos nukut pitempään, olosi on heräämisen jälkeen todennäköisemmin tokkurainen kuin virkistynyt. TUNNETTUJA PÄIVÄTORKKUJIA Monilla presidenteillä, poliitikoilla, näyttelijöillä, taiteilijoilla ja muilla paljon aikaansaavilla henkilöillä on jotakin yhteistä: he ottavat nokosia. Kuuluisia päivätorkkujia ovat esimerkiksi John F. Kennedy, Winston Churchill, Sophia Loren, Leonardo da Vinci, Albert Einstein ja Rip van Winkle. KOFEIINIA KAIKKIALLA Jos sinulla on nukkumisongelmia, sinun pitäisi unohtaa kaikki piristävät juomat. Tee on terveellistä mutta myös piristävää. Vihreä ja musta tee sisältää kofeiinia, joten niitä ei pitäisi nautti kolmeen tuntiin ennen nukkumaanmenoa. nautittu määrä kofeiinin määrä kahvi 2 dl mg pikakahvi 2 dl mg musta tee 2 dl mg vihreä tee 2 dl mg virvoitusjuoma 3 dl mg suklaa 40 g 5 mg flunssalääke 1 tabletti 30 mg Lähde: Barbara K. Heller, Hyvä Uni. 250 vihjettä unettomille Karisto Oy Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2006