68 3/2011. Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla. Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste. Lauri Ihalainen:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "68 3/2011. Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla. Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste. Lauri Ihalainen:"

Transkriptio

1 68 3/2011 Lokakuu Terveyden edistämisen lehti Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla Lauri Ihalainen: Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste Yhteiskunnan muutos vaatii ennakointia Muuntohuumeet ovat tuntematon uhka Jokainen tarvitsee tulevaisuusstrategian

2 68 3/2011 Lokakuu Pääkirjoitus Laaja-alaista kehittämistä Hallitus on päättänyt leikata terveyden edistämisen määrärahoja, vaikka monet näillä rahoilla toteutetuista hankkeista ovat johtaneet hyvin tuloksiin ja toimiviin käytäntöihin. Onneksi hallitus kuitenkin lupaa paljon myös myönteistä: esimerkiksi se jatkaa masennuksen ehkäisyyn tähtäävän hankkeen käytäntöjen juurruttamista ja huolehtii, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Monista kehittämishankkeista ja -ohjelmista huolimatta suomalaisen terveyspolitiikan keskeisessä tavoitteessa, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisessa ei ole onnistuttu. Terveyskeskusten toimintakaan ei ole merkittävästi parantunut viime vuosina. Silti usein moitittu terveydenhuoltojärjestelmämme on maailman parhaita. Siitä pitäisi olla myös ylpeä. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan yhä vahvaa kehittämistä. Tarpeettoman suurta hankekritiikkiä on syytä välttää, vaikka hankkeiden onnistumisessa on ollut toivomisen varaan. Uudenlaisten tuotteiden ja kestävien toimintajärjestelmien kehittäminen on edellytys sille, että palvelut ovat tulevaisuudessakin riittävän korkealla tasolla. Oleellista on muistaa, että asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen auttaa palveluiden kehittämistä. Toimintojen kehittäminen kannattaa tehdä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista omakohtaista kokemusta omaavien henkilöiden ja ammattilaisten yhteistyöllä, koska se auttaa vastaaman paremmin palveluiden käyttäjien todellisiin tarpeisiin. On tarvetta luoda suuria kokonaisuudistuksia pienten osaprosessien kehittämisen sijaan. Silti ei pidä unohtaa sitä, että monia asioita voi laittaa kuntoon ilman suuria taloudellisia Ehkä tälle alalle syntyy Angry Birds -kännykkäpelin kaltainen kansainvälinen menestyskonsepti vielä jonakin päivänä. investointeja ja lisähenkilöstöresursseja. Jokaisen ihmisen suurin tarve on tulla kuulluksi juuri omana itsenään omassa asiassaan. Siinä ei aina tarvita lisähenkilöitä tai suuria systeemejä, vaan kuuntelevaa ammattilaista tai kanssaihmistä. Vastaanottoajan joustamisella ja asiakkaan kokonaisvaltaisella huomioimisella silloin, kun elämä kohtelee kaltoin voi olla arvaamattoman suuri terveyshyöty. Kuva: Antero Aaltonen Terveydenhuollon yksi keskeinen ristiriita on siinä, että resursseja käytetään runsaasti niiden sairauksien hoitamiseen, joiden välttämiseksi riittäisi usein terveelliset elämäntavat. Kehittämistoiminta kohdentuu kuitenkin useimmiten palvelujärjestelmään. Huomattavasti enemmän kehittämistä ja innovointia toivoisin kustannustehokkaista keinoista, joilla voidaan tukea ihmisten pyrkimystä positiivisiin elämäntapoihin. Onneksi tällä rintamalla on kehittämistoimintaa, jolla kannustetaan ihmisiä toimimaan terveyttä edistävästi ja ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Tälle kaikelle luo hyvän perustan se, että lähes kaikilla on käytössään kännykkä nettiyhteydellä. Ehkä tälle alalle syntyy Angry Birds -kännykkäpelin kaltainen kansainvälinen menestyskonsepti vielä jonakin päivänä. Ihmisten on luonnollisesti otettava vastuu oman terveyden edistämisestä, sillä kenenkään toisen puolesta ei voi liikkua tai syödä terveellisemmin. On kuitenkin luotava yhteiskunta, joka tekee terveyttä edistävät valinnat mahdollisiksi. Terveyttä edistävä yhteiskunta luodaan poliittisilla päätöksillä. Hallitusohjelma lupaa hyvää terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Jää nähtäväksi, miten nämä lupaukset käytännössä toteutuvat kunnissa ja valtion tasolla epävarmassa taloustilanteessa. 2 Promo 68

3 Kaikkia pitää pyrkiä auttamaan juuri heille sopivalla tavalla. Tuula De Rita, sivu 38 Sivu 6 Lauri Ihalainen: Yksikään ei saa pudota mustaan aukkoon Työministeri on ottanut tärkeimmäksi tavoitteekseen nuorten syrjäytymisen estämisen. Ajassa, sivu 9 Mielenterveysasenteet ovat Pekka Saurin mielestä kehittyneet parin viime vuosikymmenen aikana hyvään suuntaan. Sivu 24 Outi Ojala ravistelee mielikuvia Pohjoismainen verkosto jalkauttaa kansainvälisen alkoholiohjelman omalle alueelleen. Sivu 10 Jokainen tarvitsee tulevaisuusstrategian Mahdollisuuksia osataan hyödyntää ja uhkia lieventää, kun niihin varaudutaan, painottaa professori Sirkka Heinonen. Sivu 26 Nuoret eivät ole kahlitsematon luonnonvoima Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala- Heinon mukaan mitään kasvutrendiä väkivallalle ei ole, mutta ongelma on kuitenkin olemassa. Sivu 14 Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla Alimpiin tuloluokkiin kuuluvien riski on kaksinkertainen pärjääviin kansalaisiin verrattuna, tiivistää professori Jouko Lönnqvist. 12 Työnilo kuuluu koko yhteisölle 13 Oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa 13 Työhyvinvointi ei ole temppuja 16 Kansalaisosallistumisella laatua ja demokratiaa palveluihin 18 Kannabis on osana arkea 20 Muuntohuumeet ovat tuntematon uhka 21 Korvaushoito kannattaa 22 Mielenterveys- ja päihdetyö kietoutuvat toisiinsa 28 Tukea, ohjausta, ennaltaehkäisyä ja resursseja 30 Enemmän huomiota lapsen vahvuuksiin 31 Tukea lapsen kasvuympäristöön 32 Olemassa olevat rajoitukset eivät pure alkoholimainontaan 35 Mentorointi vie eteenpäin itsearviointia 37 Helmikuussa esirippu avautuu Terveyden edistämisen keskus 3

4 3/2011 Lokakuu Ehkäisevän päihdetyön viikko Päihdeilmastomme kaipaa muutosta Ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien torjumiseksi kehitellään erilaisia innovaatioita. Myös päihdehaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan innovatiivista otetta päihdeilmaston muuttamiseksi. Ajankohtaista Innosta nuoret suunnittelemaan antialkoholimainoksia 4 Promo 68 Osana Ehkäisevän päihdetyön viikkoa järjestetään vuotiaille antialkoholimainoskilpailu. Kilpailussa tehtävänä on suunnitella mainos kuvitteelliselle Urpo-juomalle. Kilpailutyöt tulevat Ehkäisevän päihdetyön viikon ajaksi nähtäväksi kilpailusivustolle, jossa voi käydä äänestämässä omaa suosikkiaan. Voittajat julkistetaan teemaviikon päätteeksi. Lisätietoja: P eptv_10_500x700_pk 1 äihdeilmastonmuutos syntyy suurista ja pienistä teoista asenteiden ja rakenteiden muuttamiseksi: vanhemmat päättävät olla juomatta lasten seurassa, kunta panostaa ehkäisevään työhön, eduskunta päättää kieltää alkoholimainonnan. Kun kaikki toimijat toimivat samaan suuntaan, saada muutoksia aikaan. Paikalliset tapahtumat kootaan verkkoon Viikon aikana eri puolilla maata järjestetään yleisötapahtumia, seminaareja, konsertteja ja vanhempainiltoja Tapahtumien toteuttajina ovat mm. kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset ja poliisi. Eri toimijoiden toteuttamat tapahtumat kootaan Tekryn verkkosivuille. Ehkäisevän päihdetyön viikon materiaalit ja kampanjajuliste löytyvät: Julistetta (suomen- ja ruotsinkielinen) voi tilata Tekrystä, Leena Åhman, puh , , Koko 50 X 70 cm, hinta 2 /kpl + postikulut. Sivustolta löytyy myös verkko-opetusmateriaali, joka käsittelee nuorten medianlukutaitoa ja alkoholimainontaa. Opetusmateriaalia saa vapaasti hyödyntää oppitunneilla ja muissa nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Fo De Pa Kilpa myös Lisät

5 Vankien lapsille löytyy omat sivut Suomessa on arviolta lasta, joiden vanhempi on vankilassa suorittamassa vapausrangaistusta. Sivuilta löytää vastauksen esimerkiksi kysymyksiin, mitä tarkoittaa valvottu koevapaus, miksi vankilaan voi joutua ja mitä vierailulla tapahtuu. Sivuilla on vankilasta piirroskuva, jossa lapsi voi liikkua ja tutustua paikkoihin ja vankilan toimintoihin. Portti vapauteen -palvelu laajeni myös niin, että vapautuneiden vankien kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat jakaa tietoa. Etenkin rangaistusten nivelkohdissa, kuten vankilasta vapautuessa, tarvitaan kotikunnan, järjestöjen ja vankilan välistä yhteistyötä. Sivuille on koottu mm. malleja hyvistä toimintatavoista. Blogissa kirjoittajina ovat järjestöjen työntekijöitä, rikoksesta tuomittuja ja hänen läheisiään sekä virkamiehiä ja tutkijoita. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa. Elämä on täynnä valintoja, mutta kuinka teemme niitä? Valitsemisen taito kertoo, miksi lisävaihtoehdot eivät aina lisää valinnanvapautta, miksi liian suuri vaihtoehtojen määrä voi hämmentää ja millaiset tiedostamattomat asiat vaikuttavat valintoihimme. Kirja osoittaa, että valinta on tehokas työkalu, jolla voimme määrittää itsemme ja muokata elämäämme, kunhan hallitsemme valitsemisen taidon. Sheena Iyengar on merkittävin valitsemisen tutkija. Hän työskentelee liiketalouden professorina Columbian yliopistossa, ja hän on väitellyt tohtoriksi sosiaalipsykologiasta Stanfordin yliopistossa. Kirja sai vuonna 2011 Axiom Business Books Awards -palkinnon, ja vuonna 2010 se valittiin kuuden parhaan joukkoon Financial Timesin ja Goldman Sachsin Business Book of the Year -kilpailussa. Roosa nauha -kampanjassa ovat tänä vuonna myös miehet näkyvästi mukana 10 miestä perusti Suomen ensimmäisen miesten taitouintijoukkueen kesäkuussa Ajatuksena miehillä oli, että kun he heittäytyvät tukemaan rintasyöpäpotilaita ja Roosa nauha -kampanjaa, ehkä myös muut ovat valmiita antamaan panoksensa rintasyöpätutkimukselle. Rakkaudesta se mieskin kelluu -dokumentti löytyy fi -sivun linkin kautta YouTubesta. Lisäksi Åttopojat-orkesteri julkaisee Roosa nauha -hyväntekeväisyyslevyn, jossa mukana mm. Kalle Isokallio, Mato Valtonen, Siiri Nordin, Arja Havakka ja Paula Lehtomäki. Suomalaiset kertovat: Työkaverit luovat hyvän työpaikan Työkaverit tekevät työpaikastani sen, mikä se on, tiivistää työkaveruuden merkityksen Eläkevakuutusyhtiö Eteran järjestämiin tarinatalkoisiin osallistunut Päivi. Työkaveruudesta kertovia tarinoita lähetettiin vuoden aikana lähes 350. Tarinat antavat elämänmakuisen kuvan suomalaisen työelämän arjesta niin ilon, muutosten kuin surunkin hetkinä. Muutamassa tarinassa välähtää myös kolikon kääntöpuoli. Huono työilmapiiri on yksi merkittävimmistä yksittäisistä tekijöistä, joka ajaa ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Hyvän työkaveruuden puute aiheuttaa suuret inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Kuva: Antero Aaltonen Poikien Talolla pojat saavat olla poikia omalla tavallaan Toiminnalla tuetaan poikien ja nuorten miesten mahdollisuuksia löytää heille itselleen sopiva tapa olla ja ilmaista itseään ilman perinteisten sukupuoliroolimallien luomaa odotusta. Talolle voi tulla keskustelemaan aikuistumisesta, koulun- tai työssäkäyntiin liittyvistä asioista, kiusaamisesta, ystävyys-, seurustelu- tai perhesuhteista, isyydestä, seksuaalisuudesta, mielenterveydestä tai päihteistä. Poikien Talolla kohdellaan kaikkia yhdenvertaisesti riippumatta kansallisesta alkuperästä, uskonnosta, mielipiteestä, seksuaalisesta suuntautumisesta, terveydentilasta tai vammaisuudesta. Poikien Talon työntekijät ovat koulutettuja sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisia, joilla on monipuolinen ammatillinen kokemus lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelystä. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama. Terveyden edistämisen keskus 5

6 Yksikään ei saa pudota mustaan aukkoon Työministeri Lauri Ihalainen on ottanut tärkeimmäksi tavoitteekseen nuorten syrjäytymisen estämisen. Teksti Paula Launonen kuvat Antero Aaltonen Nuorten yhteiskuntatakuun vahvistaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työryhmä valmistelee Syyskuussa työministeri Lauri Ihalainen asetti työryhmän valmistelemaan takuun toteuttamista vuoden 2013 alusta. Jo ensi keväänä Ihalainen haluaa kuulla työryhmän ehdotukset. Laajassa työryhmässä on opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Nuorisoyhteistyö Allianssin, Kuntaliiton, Kelan, sekä työmarkkinaja etujärjestöjen edustus. Ihalainen pitää hankkeen onnistumista erittäin tärkeänä. Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste työministerinä. Nuorten syrjäytymisen estäminen, sen olen ottanut tärkeimmäksi tehtäväkseni. Haasteellisin ryhmä ovat Ihalaisen Työtä ja koulutusta yhdistämällä on vahvistettava nuorten kiinnittymistä työelämään ja etsittävä sellaisia ammatillisen koulutuksen malleja, jotka auttavat työelämään pääsyä. mielestä peruskoulun jälkeen mustaan aukkoon putoavat. Erityisen huolissaan hän on siitä porukasta, joka jo varhain ajautuu pikavippikierteeseen. Tällä hetkellä yhteiskuntatakuu toteutuu noin 80-prosenttisesti. Ihalainen haluaa takuusta aukottoman ja sataprosenttisen. Syrjäytyneet nousevat kapinaan Toivottavasti työministeri saa muut hallinnonalat, etujärjestöt ja yritykset mukaan talkoisiin, sillä riskinä on myös työttömyyden periytyminen ikäpolvelta toiselle sekä turhautumisen huipentuminen väkivallaksi. Elokuiset mellakat Lontoossa osoittivat, etteivät yhteiskunnan hyväosaisetkaan voi nukkua öitään rauhassa, kun osattomuus nousee riittävän suureksi. Ihalaisen työryhmässä istuva Nuorisoyhteistyö Allianssi osoittaa suoraa yhteyttä Iso-Britanniassa tehtyjen nuorisotyön säästöjen ja mellakoiden välillä ja huomauttaa, että Suomessa nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. Syrjäytymisuhanalaisia ovat myös ne noin 30 prosenttia suomalaisnuorista, jotka jättävät joko lukion tai ammattikoulun kesken. Pysyvästi työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoonan euron kustannukset pelkkinä menetettyinä verotuloina. Meidän pitää pureutua niihin syihin, jotka aiheuttavat keskeyttämisiä. Koulunsa asiallisesti päättäville on löydyttävä joko jatko-opiskelu tai työpaik- 6 Promo 68

7 Elinkeinoelämä on saatava mukaan miettimään, mitkä ovat ne keinot, joilla nuorille pystytään tarjoamaan joko työ- tai harjoittelupaikkoja. Kun puhumme nuorten työllisyydestä ja koulutuksesta, puhumme samalla yhteiskunnan eheydestä ja rauhasta. ka, Ihalainen linjaa. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa Alle 20-vuotiaita oli työttöminä Tilastojen mukaan vuotiaiden työttömyysprosentti oli 13. Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää ei kukaan tiedä varmasti, Ihalainen puhuu mustaan aukkoon pudonneista noin nuoresta. Oppisopimuksia ja etsivää toimintaa Entä mitä nuorten yhteiskuntatakuu käytännössä tarkoittaa? Mitä ovat ne keinot, joilla nuoret saadaan pysymään koulun penkillä ja siirtymään sen jälkeen työelämään? Työministeri sanoo, että takuun toteutuminen edellyttää nuorille suunnatun työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä. Myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä. Erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä on kannustettava työllistämään nuoria oppisopimusperiaatteella. Ihalaisen mukaan työtä ja koulutusta yhdistämällä on vahvistettava nuorten kiinnittymistä työelämään ja etsittävä sellaisia ammatillisen koulutuksen toimintamalleja, jotka auttavat työelämään pääsyä. Palkattomasta työharjoittelusta on luotava pelisäännöt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja etsivän nuorisotyön toiminta on laajennettava koko maahan. Elinkeinoelämä on saatava mukaan miettimään, mitkä ovat ne keinot, joilla nuorille pystytään tarjoamaan joko työ- tai harjoittelupaikkoja. Yritystenkin on kannettava oma vastuunsa nuorista, hän vaatii. Valtion tulo- ja menoarvioon on varattu 60 miljoonaa euroa nuorten yhteiskuntatakuun toimenpiteitä varten. Työ- ja elin- Terveyden edistämisen keskus 7

8 Ilman jatkokoulutusta Niistä, joilla ei 25-vuotiaana ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai kesken olevia opintoja, näyttää 90 prosenttia jäävän vaille jatkokoulutusta. Jos opiskelua ei aloiteta nuorena, on sen aloittaminen myöhemmin yhä epätodennäköisempää. Lähde: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/2011. keinoministeriö jakaa summan puoliksi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Vuotuinen summa on tarkoitus pitää työministerin mukaan samalla tasolla koko hallituskauden ajan. Käymme läpi nykyiset pelisäännöt ja tutkimme, missä kohdassa takuu ei toimi. Minkälaisia palkkatukimalleja tarvitaan? Miten autamme pahimmassa syrjäytymisvaarassa olevia pikavippikierteeseen joutuneita? Kuinka paljon tarvitaan käsipareja etsivään toimintaan ja kuntouttamiseen? Ihalainen luettelee. Eläköityminen avaa uria Konkreettisia tuloksia Ihalainen ei lupaa, mutta vakuuttaa tekevänsä parhaansa. Ympäristössä hän näkee positiivisia merkkejä. Esimerkiksi työnantajajärjestöt suhtautuvat myönteisesti yhteiseen haasteeseen. Kun puhumme nuorten työllisyydestä ja koulutuksesta, puhumme samalla yhteiskunnan eheydestä ja rauhasta. Hän asettaa nuorten yhteiskuntatakuun kartalle, jossa maailmantalouden matalasuhdanne, Euroopan velkakriisi ja Suomen viennin väheneminen voivat tuoda mutkia matkaan. Huomion arvoinen seikka on myös kansakunnan eläköityminen. Vuoteen 2015 mennessä työssä käy ihmistä vähemmän kuin nyt. Jo nyt työelämästä lähtee joka vuosi ihmistä enemmän pois kuin tulee tilalle. Suurten ikäluokkien eläköitymisen pitäisi kaiken järjen mukaan helpottaa nuorten työllistymistä, Ihalainen pohtii. Työministeri maalailee kuvaa, jossa rinnakkain näkyvät rakenteellinen työttömyys sekä pula osaavasta työvoimasta. Toisaalla esimerkiksi metsäteollisuuden työpaikat vähenevät, kun paperitehtaita ajetaan alas, mutta toisaalla kasvava mobiilipalvelubisnes kaipaa ohjelmoijia ja käyttöliittymien suunnittelijoita. Pitkäjänteisesti toimivat työnantajat palkkaavat nuoria, koska ne ymmärtävät, että kysymys on hupenevasta voimavarasta. Osaavista nuorista kilpaillaan lähivuosina yhä kovemmin, Ihalainen ennustaa. Työn uudet muodot Maailmantalouden ja Suomen vientiteollisuuden muutosten ohella työministeri viittaa työn tekemisen uusiin muotoihin. Perinteisten jatkuvien työsuhteiden rinnalle on noussut monimuotoinen pätkä- ja määräaikaistekemisen malli. Pitkäjänteisesti toimivat työnantajat palkkaavat nuoria, koska ne ymmärtävät, että kysymys on hupenevasta voimavarasta. Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste työministerinä. Nuorten syrjäytymisen estäminen, sen olen ottanut tärkeimmäksi tehtäväkseni. Tällä hetkellä noin 25 prosenttia työsuhteista on Ihalaisen mukaan pätkittyviä, ja itsensä työllistäviä ammatinharjoittajia Suomessa on Sekä pätkätöissä että ammatinharjoittajien kohdalla suurin ongelma koskee sosiaaliturvaa. Miten turvataan esimerkiksi eläke ja vuosilomat? Vuokratyössä on mietittävä tilaajayrityksen velvoitteita ja luottamusmiehen mahdollisuuksia ottaa kantaa vuokratyöntekijän asemaan. Ihalaisen mukaan uudet työn tekemisen muodot haastavat työmarkkinaosapuolet uudenlaiseen sopimuspolitiikkaan sekä miettimään uusien mallien uusia mahdollisuuksia. Työaikapankki on mahdollisuus, jota Ihalaisen mielestä voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Yritykset voisivat yhdessä perustaa alueellisia pooleja, joiden palkkalistoilla olevat työntekijät siirtyisivät tarpeen mukaan eri työnantajien palvelukseen. Ihmisen työsuhde olisi pysyvä, mutta työpaikat vaihtuisivat yritysten sesonkien ja tilauskannan mukaan. n Suhdanteiden armoilla Vakavaksi nuorisotyöttömyys tulee silloin, kun nuori ei vähäisen koulutuksensa tai puutteellisen työkokemuksensa vuoksi pääse lainkaan työelämän alkuun. Erityisesti korkean työttömyyden oloissa reservissä on tarjolla kokenutta työvoimaa, ja työnantajan kannalta voi olla helpompaa ottaa töihin ammattilainen kuin perehdyttää kokematonta nuorta työtehtäviin. Lähde: Tilastokeskus 8 Promo 68

9 Ajassa Käsittelemätön pelko muuttuu puolustamiseksi Veteraanivälittäjän mielestä suomalaiset eivät karsasta erilaisuutta niin paljon kuin vihapuheista voisi päätellä. Teksti Paula Mannonen kuva helsingin kaupunki kuva-arkisto Verhon takana kajastaa katuvalo, lipaston päällä tikittää herätyskello. Radiossa mies nielee kyyneleitä ja uhkaa tappaa itsensä. Miksi sä olet päätynyt tohon ratkaisuun?, kysyy toinen. Mulla on kaikki niin päin persettä ja olen yksin. Alkaa keskustelu, jonka aikana murheen murtama tyyntyy ja alkaa nähdä valoa tunnelin päässä. Vertaistukea eetteriin Radio City aloitti suorat kriisipuhelinlähetykset Studiossa päivysti psykologi Pekka Sauri, jonka rauhoittava ääni tallentui ikiajoiksi helsinkiläisten yökyöpeleiden mieleen. Myöhemmin ohjelma siirtyi Ylen kanaville, ja yleisö laajeni valtakunnan mittaan. Viimeinen Yölinja lähetettiin Radioterapeutti keskusteli kuudentoista vuoden aikana kaikkiaan ihmisen kanssa. Suoraan lähetykseen otettiin myös puheluita, joissa kuuntelijat kommentoivat avuntarvitsijan tilannetta. Ahdistustaan purkava ihminen sai sekä ammattiauttajan että vertaisryhmän tukea. Samalla sadattuhannet kuulijat saivat lohtua ja virikkeitä. Vertaistuki on yhä Saurin sydäntä lähellä. Siltoja häpeän yli Viime keväänä Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajaksi kolmatta kertaa valittu Sauri korostaa kansalaisjärjestöjen roolia vertaistuen organisoijina. Vertaisryhmät ovat hänen mielestään osoitus kansalaisten omasta aktiivisuudesta niitä ei perusteta ylätason ohjeilla eikä pöytäkirjamerkinnöillä. Vertaistukea tarvitaan ennen kaikkea lievittämään häpeän tunnetta. Apua ei millään kehtaa pyytää, jos pelkää leimautumista luuseriksi. Mutta kun voi jakaa huolensa muiden kanssa, huomaakin, ettei omassa tilanteessa ole mitään hävettävää, ja hoitoon hakeutumisen kynnys madaltuu, Sauri pohtii. Mielenterveysasenteet ovat Saurin mielestä kehittyneet parin viime vuosikymmenen aikana hyvään suuntaan. Masennuksesta puhutaan oikealla nimellä, eikä pahaa oloa tarvitse selitellä selkäkivuksi tai mahavaivoiksi. Kun voi jakaa huolensa muiden kanssa, huomaakin, ettei omassa tilanteessa ole mitään hävettävää. Pekka Sauri Hyvin meillä menee Ylipäätään suomalaiset ovat Saurin mielestä avarakatseista väkeä. Ja sellaisena hän toivoo ilmapiirin myös pysyvän. Olemme vauraampia ja onnellisempia kuin koskaan. Hyvinvointia vasten huonoosaisuus näkyy kärjistyneemmin kuin aikaisemmin, mutta laajamittaista rasismia tai syrjintää meillä ei ole. Esimerkiksi maahanmuuttajiin tai romanikerjäläisiin kohdistuvat vihapuheet Sauri tulkitsee muukalaispeloksi, jonka juuret juontavat Euroopan Unionin epäonnistuneeseen integraatioon. Vieraat ihmiset ja kulttuurit koetaan uhaksi, kun ei ole välineitä käytännön ongelmien ratkaisuun. Tunnistamattomana ja käsittelemättömänä pelko muuttuu oman reviirin jopa väkivaltaiseksi puolustamiseksi. Hän kutsuu ilmiötä sekavaksi populismiksi, johon löytyy kaksi tepsivää lääkettä. Kieli, koulutus, koti Ensinnäkin maahanmuuttajien suomen kielen opetus on saatava kuntoon. Kieli on se juttu, ei ihonväri tai synnyinmaa. Jokereiden rotsiin pukeutunut, suomea sujuvasti puhuva toisen polven maahanmuuttajateini hyväksytään porukoihin ihan samalla tavalla kuin juuriltaan suomalainen nuori, Sauri tuumaa. Toisekseen EU:n on kannettava vastuu sisäisestä pakolaisuudesta. Sauri kehottaa komissaareja määräämään toimet, joilla jäsenmaat saadaan vastuuseen omista kansalaisistaan. Ensisijassa se tarkoittaa koulutusta. Romaniassa, Bulgariassa ja muissa Itä-Euroopan maissa romaneille on taattava samat mahdollisuudet koulunkäyntiin kuin valtaväestölle. Kun he saavat myös asialliset asunnot kotimaissaan, kenenkään ei tarvitse lähteä kerjäämään Suomeen. n Mielihyvä tuhoaa Saurin mielestä Suomessa asuu sivistynyt, lähimmäisistään välittävä ja vastuuntuntoinen kansa. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja näkee hyvinvointimme taivaalla yhden ison pilven. Hän kutsuu sitä mielihyvän hallinnan kadottamiseksi. Oireisiin hän tutustui Yölinjan radioterapeuttina. Seksiriippuvuus tuli 1980-luvulla, peliaddiktiot seuraavalla vuosikymmenellä ja sen jälkeen päihderiippuvuudet. Kyltymätön mielihyvän tarve voi ilmetä myös ylensyömisenä. Saurin mukaan kansakunnan iso haaste on saada mielihyvän tarve hallintaan niin, ettei sen hakemisesta kehity tuhoisia riippuvuuksia. Terveyden edistämisen keskus 9

10 Hitaudesta tehoa Suomeen laadittiin kansallinen innovaatiostrategia vuonna Työnte- Jokainen tarvitsee tulevaisuusstrategian Yhteiskunnan muutos vaatii ennakointia, suunnittelua ja jatkuvaa osaamisen laajennusta. Teksti Marjatta KArvinen kuva Juha Tuomi / Rodeo Työelämän haasteet Systemaattinen tulevaisuusajattelu tarkoittaa, että katsotaan kauas ja laajalle, arvioidaan omia ja muiden mahdollisuuksia ja opitaan uutta ja kehitytään. Tulevaisuuden ennakointi lisää voimavaroja, mikäli suunnitelmat tehdään oma-aloitteisesti. Jos muutoksiin joudutaan pakon edessä tai määräysten mukaan, paineet ja uupumus lisääntyvät. Tulevaisuuden ennakointi on keino menestyä. Se hyödyttää niin yrityksiä, yhdistyksiä kuin yksilöitä, painottaa professori Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevia mahdollisuuksia ja uhkia voi ennakoida ja niihin voi varautua. Sirkka Heinonen Aika-ajattelu laajemmaksi Työn konsepti on muuttunut. Työ kytkeytyy yhä kiinteämmin ihmisen kokonaistilanteeseen ja elämään. Ihminen hakee työstä merkityksiä ja sisältöä ja toivoo työn täydentävän identiteettiään. Työntekijän on hallittava paljon muutakin kuin perusammattinsa. Hän voi joutua vaihtamaan ammattia ja oppimaan uutta koko työuransa ajan. Yritykset kilpailevat kriisiytyvän talouden paineissa, tavoittelevat lisää parempaa tuottavuutta ja innovaatioita. Työpaikkojen tehokkuusvaatimukset kasvavat. Tarvitaan uusia toimintamalleja, jotta yritykset menestyvät ja työntekijät jaksavat. Heinonen tarjoaa työkaluja tulevaisuudentutkimuksesta. Ennakointityö tuottaa tietoa, jonka pohjalta päivitetään osaamista, muutetaan työn rakenteita, sovitetaan joustoja ja laajennetaan toimikenttää. Mikä tahansa organisaatio tai yksittäinen ihminen voi kehittää omaa systemaattista tulevaisuusajatteluaan. Tulevaisuuden suunnittelu sopii hyvin normaaliin strategiantyöhön tai kehityskeskusteluihin. Tulevaisuusstrategiassa venytetään aikaperspektiiviä ja laajennetaan toimialatarkastelua, pohditaan arvoja ja merkityksiä. Heinonen puhuu aikaosaamisesta, joka on yksi keskeisistä osaamisalueista. Muita ovat vuorovaikutus-, yhteistyö-, teknologia-, ympäristö-, systeemija merkitysosaaminen. Keskeistä on venyttää aikajanaa ja katsoa myös vieraille toimialoille. 10 Promo 68

11 Elämys on yhdelle extremeä kalliokiipeilyä ja toiselle hiljaista nautiskelua puutarhassa. kijöiltä ei voi odottaa luovuutta, jos työympäristö ei suo siihen mahdollisuutta. Arvostamme työntekoa, joskus niin vakavahenkisesti että työnilo unohtuu. Kiitosta jaetaan harvoin. Heinonen korostaa työyhteisön roolia hyvinvoinnin ylläpitäjänä: työntekijätkin voivat kannustaa toisiaan. Esimies on valmentaja ja mahdollistaja. Joustavat järjestelyt hyödyttävät kaikkia. Työnantajakin tarvitsee työntekijöiden etäpäivät, Heinonen sanoo. Hän ehdotti vuonna 2009 kansallisen etätyöpäivän järjestämistä. Ensimmäinen pidettiin kuukausi sitten Kiire on tehottomuutta! Hidastamalla saadaan Heinosen mukaan työssäkin parempaa tulosta kuin aikatauluja kiristämällä. Hän puhuu slow life -aatteen puolesta. Hitaus työssä tarkoittaa aikajänteen pidentämistä ja työn rytmittämistä, ei laiskottelua. Esimerkiksi Googlella työntekijät ovat vapaita valitsemaan tekemisensä yhtenä viikon päivänä. Juuri noina päivinä ovat syntyneet talon parhaat ideat. Luovuutta viritellään tarjoamalla työntekijöille aikaa pysähtyä ja ajatteluun inspiroivia tiloja. Heinosen projektissa yhdistettiin kahvio-kirjasto-kokoushuone, jossa oli luovaan tulevaisuusmietiskelyyn inspiroivaa aineistoa. Kolme visiota Yhteiskunnallinen murros näkyy jo monessa. Työelämään on tulossa sukupolvi, joka on tottunut keskustelemaan netissä, pitää etätyötä itsestäänselvyyte- Terveyden edistämisen keskus 11

12 nä ja vaatii ehkä normaalin lomakauden sijaan puoli vuotta vapaata hankkiakseen kokemusta vaikkapa kaukomailta. Yksiviivainen haave omasta omakotitalosta voi jäädä historiaan, kun suomalaiset valitsevatkin vuokra-asumisen, kerrostaloasumisen, monipaikka-asumisen, yhteisöasumisen ja ties mitä. Heinonen muistuttaa, että yhteiskunnallinen kehitys on yhtä normaalia kuin biologinen. Olemme läpikäyneet keräily- ja nomadi-, maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan ja elämme nyt tietoyhteiskunnassa. Kehitys kulkee eteenpäin. Tulevaisuudentutkijatkaan eivät tarkasti tiedä, mitä tietoyhteiskunnan jälkeen tulee. He ovat hahmottaneet kolme visiota: 1. Bioyhteiskunnassa korostuvat ekologiset ratkaisut ja ihmiset kantavat huolta hiilijalanjäljestä. 2. Digiyhteiskunnassa nautitaan teknologiasta, joka tukee hyvinvointia ja kehitystä. 3. Elämysyhteiskunnassa tuotteita ja palveluita ostetaan niiden elämyssisällön takia. Elämys on yhdelle extremeä kalliokiipeilyä ja toiselle hiljaista nautiskelua puutarhassa. Joku kolmesta visiosta saattaa toteutua sellaisenaan tai ehkä yhdistelmänä joistakin tai tilalle tuleekin jotain ihan muuta. Vaikka kaavailut eivät osuisi aivan kohdalleen, vaihtoehtoisia kehityskulkuja kannattaa ennalta arvioida. Mahdollisuuksia osataan hyödyntää ja uhkia lieventää, kun niihin varaudutaan. Erityisesti ennakointia tarvitaan työssä, joka on keskeinen osa yhteiskuntaa ja elämää. n Työelämässä vaaditaan osaamista vuorovaikutuksessa yhteistyössä ajanhallinnassa teknologian käytössä ympäristön huomioinnissa systeemien hallinnassa merkitysten oivaltamisessa Slow life on pikaruokailun vastapainoksi syntynyt hidastelun ja nautiskelun kulttuuri. Se syntyi Roomassa 1980-luvun lopulla ja on levinnyt moniin maihin ja eri yhteiskunnan alueille. Kun johtaja uskaltaa paljastaa vajavaisuutensa, hänen on helpompi kuunnella alaisiaan ja työpaikan tasa-arvo lisääntyy. Tekstit Marjatta Karvinen kuva Antero Aaltonen Työnilo kuuluu koko yhteisölle Työelämän haasteet Hyvässä porukassa on ilo tehdä työtä. Jos keskinäinen vuorovaikutus kangertelee, työntekijöiden innostus kärsii ja sairastelu lisääntyy. Johtajuus on toimivan työyhteisön perusta, mutta jokainen työntekijä vaikuttaa hyvän hengen luomiseen, työterveyshuollon erikoislääkäri Marjo Sinokki sanoo. Johto, työntekijä, muutos Sinokki tutki väitöskirjaansa varten kolmentuhannen työssäkäyvän terveyttä ja lääkkeenkäyttöä ja peilasi niitä työpaikan ilmapiiriin ja sosiaaliseen tukeen. Työssä käyvät ovat keskimäärin terveempiä kuin työelämän ulkopuolella olevat. Ne työntekijät, jotka kokivat jäävänsä vaille sosiaalista tukea, kärsivät muita enemmän unihäiriöistä, ahdistuksesta ja masennuksesta. Turun Työterveystalossa tulosaluejohtajana työskentelevä Sinokki on pohtinut, kuinka työyhteisö valjastettaisiin palvelemaan hyvinvointia. Epäkohdista ei voi syyttää ainoastaan esimiehiä. Esimiesosaaminen on parantunut. Yhä useampi johtaja kouluttautuu, uskaltaa myöntää vajavaisuutensa ja kuuntelee arvostavasti alaisiaan. Työturvallisuuslaki velvoittaa esimiestä puuttumaan ongelmiin, jos niitä hänen tietoonsa tuodaan. Muutoksessa mitataan työyhteisön toimivuus. Jos ihmiset osaavat tukea toisiaan, muutoksiin suhtaudutaan rakentavammin. Muutosvastarinta saattaa kieliä huonosta ilmapiiristä. Erimielisyys sinänsä ei ole haitaksi; se pikemminkin rakentaa työyhteisöä: Erilaiset näkemykset vievät kehitystä eteenpäin, jatkuva yksimielisyyskin voi jarruttaa sitä. Innostunut työyhteisö kannustaa jäseniään, alakuloinen kyräilevä ilmapiiri lietsoo masennusta ja aloitekyvyttömyyttä. Sinokki kehottaa hakemaan 12 Promo 68

13 Erilaiset näkemykset vievät kehitystä eteenpäin, jatkuva yksimielisyyskin voi jarruttaa sitä. Oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa Työt, työtehtävät ja työmäärät muuttuvat vääjäämättä, kun työpaikalla lisätään tehokkuutta. Tutkimusten mukaan muutoksissa kiristetään enemmän naisten kuin miesten töitä. Naiset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan työtahtiin ja -määrään riittävästi, erityisasiantuntija Eija Lehto sanoo. Hän työskentelee Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimissä. Suomessa naisen työssäkäynti on itsestäänselvyys: 66,9 prosenttia naisista ja 68,7 prosenttia miehistä on työelämässä. Normaalina pidetään myös naisten kotitöitä: 53 prosenttia naisista sanoo tekevänsä enemmän kotitöitä kuin puoliso, miehistä 6 prosenttia. Osa-aikatyössä on vain noin 18 prosenttia naistyövoimasta. Työelämän tasa-arvo on Suomessa hyväksytty perusarvo, mutta käytännössä se ei toteudu. Naisen palkka on 81,8 prosenttia miehen palkasta. Miehiä palkitaan myös satunnaisilla bonuksilla useammin kuin naisia, mikä voi tuntua naisesta ansioiden mitätöimiseltä. Väheksyminen nakertaa itsetuntoa ja voi käynnistää uupumisen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen kangertelee. Moni nainen uurastaa edelleen kahta työpäivää. Naisen ikään liittyy monia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Nuori nainen ohittaa usein keski-ikäisen työssä ennakkoluulojen takia. Loppu-urallaan nainen voisi ehkä hyödyntää käyttämättä jäänyttä osaamistaan uusissa työtehtävissä ja samalla välttää urautumisen ja uupumisen. Ikääntynytkin oppii, jos häntä perehdytetään hänelle sopivalla tavalla. Eija Lehdon eväitä työhyvinvoinnin vahvistamiseen Kehitetään työpaikan ilmapiiriä ja oikeudenmukaista johtamista. Työntekijöiden erilaiset osaamiset ovat vahvuus. Muutokset toteutetaan hallitusti. Työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat. Työn ja perheen yhteensovittamista tuetaan. Työhyvinvointi ei ole temppuja Hyvässä työyhteisössä työskentely lisää voimia, ei vähennä niitä. uutta innostusta itse työstä sehän on kaikille yhteistä. Myös jokainen yksilö voi mennä itseensä: Kannattaa tarkkailla, alkaako aurinko paistaa vai nouseeko myrsky, kun tulen paikalle, Sinokki neuvoo. n Vinkkejä työhyvinvointiin ja työpaikan pulmatilanteiden ratkaisuun: Työnilo, Marja-Liisa Manka, WSOY Työuria täytyisi pidentää mutta ihmiset eivät viihdy työssä, pyrkivät eläkkeelle ennenaikaisesti, sairastelevat ja uupuvat. Valtion budjetti on ensi vuonna 52,2 miljardia. Ennenaikaisen eläköitymisen hinta on 24 miljardia; jos mukaan lasketaan sen aiheuttamat sairauspoissaolokulut, summa nousee 30 miljardiin. Luvuissa näkyy työhyvinvoinnin laiminlyömisen hinta, professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta sanoo. Työurien pituus vaikuttaa ratkaisevasti valtion talouden tasapainoon ja kansakunnan tulevaan hyvinvointiin. Globalisaatio, teknologiset innovaatiot ja työvoiman rakennemuutos myllertävät. Ennen työura oli lähinnä professio, johon ihminen hankki osaamisen ja ylläpiti sitä. Työntekijä eteni urallaan kuin raiteilla: suoraviivaisesti eteenpäin kohti Olkaa työpaikoilla avoimia, ratkaiskaa ristiriidat heti, tehkää työtä tiimeissä, puhukaa työnilosta. Marja-Liisa Manka uusia asemia. Nyt työurat yksilöllistyvät, työntekijän ammatillisuus syvenee ja ammattialue laajentuu. Ihmiseltä vaaditaan uudenlaista osaamista kuten sosiaalisuutta työyhteisössä, epävarmuuden sietoa ja elämänhallintaa. Olemme valinnan edessä: velvoitetaanko ihmiset pysymään työssä pidempään vai ryhdytäänkö parantamaan työelämän laatua. On vain yksi vastaus: työelämän laadun parannus. Laki ei tepsi, sillä työhön pakotettu ihminen sairastuu. Jäljelle jää vain työelämän laadun parantaminen. Elinikäinen oppiminen, kehittyminen, laajentuminen ja koulutus ovat välttämättömiä. Joustoa vaaditaan kaikilta osapuolilta. Manka listaa jokaiselle työntekijälle käypiä keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen: Olkaa työpaikoilla avoimia, ratkaiskaa ristiriidat heti, tehkää työtä tiimeissä, puhukaa työnilosta. Työhyvinvointi ei ole tempputiedettä. Pienillä arkisilla asioilla kuten hymyllä, tervehtimisellä, kiitoksilla ja kannustuksella saa paljon aikaan. Terveyden edistämisen keskus 13

14 Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla Taustalta löytyy kovia suorituspaineita, skitsofreniaa, masennusta ja päihteitä. Teksti Paula LAunonen kuva Mikael Damkier / Rodeo Masennus Miehet tappavat itsensä hirttäytymällä ja ampumalla, naiset myrkyttäytymällä. Miehet tekevät itsemurhan kolme kertaa useammin kuin naiset, vaikka molemmilla on yhtä paljon yrityksiä. Alimpiin tuloluokkiin kuuluvien riski on kaksinkertainen pärjääviin kansalaisiin verrattuna, tiivistää professori Jouko Lönnqvist. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lokakuussa eläkkeelle jäävä Lönnqvist veti Suomessa itsemurhien ehkäisyohjelman Itsetuhoista käyttäytymistä hän on tutkinut ja hoitanut myös Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin professorina. Kymmenvuotisen projektin aikana itsemurhat vähenivät vuotuisista 1 500:sta tuhanteen. Tilanne on pysynyt samalla tasolla 2000-luvulla, mutta Lönnqvist arvelee, että luvut voivat lähteä uudelleen nousuun, ellei ohjelman käytäntöjä systemaattisesti jalkauteta sosiaali- ja terveydenhuollon päivittäisiin rutiineihin. Itsemurhia pitää edelleen vähentää. Suomi on tilastoissa yhä EU:n keskiarvon yläpuolella. Itsemurhia pitää edelleen vähentää. Suomi on tilastoissa yhä EU:n keskiarvon yläpuolella. Jouko Lönnqvist Merkityksetön ja hylätty Lönnqvistin mukaan päivänsä oman käden kautta päättää todennäköisimmin ihminen, joka ei koe itseään merkittäväksi. Klassinen esimerkki on ammattiuralta pudonnut, perheensä hylkäämä alkoholisoitunut mies, mutta itsemurhia tekevät kaikenikäiset ja eri sosiaaliluokkiin kuuluvat suomalaiset. Korkeasti koulutetuista naisista lääkärit tekevät itsemurhia eniten. Pohjois- ja Itä-Suomessa itsemurhat ovat yleisempiä kuin Etelä-Suomessa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla itsemurhia tehdään poikkeuksellisen vähän. Itsemurhan taustalta löytyy muiden muassa kovia suorituspaineita, skitsofreniaa, masennusta ja päihteitä, Lönnqvist selittää. Hän sanoo, että itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muissa maissa, jo varhaispuberteetissa. Esimerkiksi Kiinassa itsemurhaan ajautuu yleisimmin maaseudun köyhä, vanha nainen, jonka läheiset ovat hylänneet. USA:ssa hyvinvoivien valkoisten itsemurhariski on huomattavasti matalampi kuin alkoholisoituneiden intiaanien. Keinot, joilla itsemurhia voitaisiin ehkäistä, ovat Lönnqvistin mukaan yksinkertaisia, ja kaiken lisäksi ilmaisia. Tärkeintä on välittäminen. Apua akuuttiin kriisiin Osviitta on Tampereen mielenterveysseuran kriisipalvelu, jossa Karolina Bechinsky on työskennellyt vuodesta Palveluitamme käyttävät kaikenlaiset tamperelaiset ja ympäristökuntien asukkaat; kenen tahansa elämä voi joskus ajautua umpikujaan niin, etteivät omat voimat riitä selviämiseen. Osviittaan pääsee heti ilman ajanvarausta. Kuuntelemme ihmistä ja opastamme eteenpäin. Yleinen ongelma on se, ettei julkisen terveydenhuollon vastaanotolle pääse silloin, kun hätä on akuutti, vaan aikaa tarjotaan vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Julkisen terveydenhuollon resurssipula näkyy Osviitassa myös niin, että 14 Promo 68

15 Yleinen ongelma on se, ettei julkisen terveydenhuollon vastaanotolle pääse silloin, kun hätä on akuutti, vaan aikaa tarjotaan vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Suomessa ihmistä joka vuosi tekee itsemurhan. Vuonna 1990 Suomessa tehtiin 30 itsemurhaa asukasta kohden. Vuonna 2010 Suomessa tehtiin 20 itsemurhaa asukasta kohden. EU:n keskiarvo on 15 itsemurhaa asukasta kohden. Itsemurhan tehneistä 2/3 on selvästi masentuneita. Päihdeongelma on 35 prosentilla itsemurhan tehneistä. Lähde: Professori Jouko Lönnqvist työterveyslääkärit, terveyskeskuslääkärit ja jopa sairaalan psykiatrinen poliklinikka lähettävät sinne potilaita. Bechinskyn mukaan tilanne on nurinkurinen, koska Osviitan tehtävä on auttaa akuutissa hädässä ja ohjata ihmisiä virallisen järjestelmän asiakkaiksi. Osviitan vapaaehtoisilla päivystäjillä ei esimerkiksi ole hoitotyön vaatimaa koulutusta. Puhumisesta voimaa Uskottomuus, avioero, lopputili, läheinen kuollut, opinnot jumittavat. Ihmisen ongelmat ovat moninaiset, ja joskus ahdistus kasvaa niin suureksi, että itsemurha alkaa tuntua ainoalta ratkaisulta. Jos ihminen ei itse puhu itsetuhoisista ajatuksistaan, me kysymme, Bechinsky kertoo Hän toteaa, että puhumisella on ihmeellinen voima. Keskustelun jälkeen on mukava kuulla, että avautuminen auttoi. Toinen ihminen antaa uutta näkökulmaa, ja toivotonkin alkaa nähdä valoa tunnelin päässä. Kaveria ei jätetä Lönnqvist puolestaan korostaa, että itsemurhapuheet ovat vakava signaali, jota liian usein vähätellään, sillä puheet johtavat usein tositoimiin. Itsemurhaan ajautuminen on pitkä prosessi, jonka taustat löytyvät sekä yksilöstä että ympäristöstä. Masennukseen puuttuminen, päihteiden käytön vähentäminen ja sosiaalisten erojen tasaaminen ovat toimintaa, jolla itsemurhia ehkäistään, Lönnqvist sanoo. Itsemurhien ehkäisytyö kannattaa, koska se sisältää viestin jokaisen yksilön tarpeellisuudesta. Kaveria ei jätetä, peräänkuuluttaa Lönnqvist ja toteaa samalla, että lähimmäisenrakkaus voi olla myös haasteellista. Eivät itsemurhakandidaatit ole pelkästään hiljaisia, vetäytyviä ja unohdettuja ihmisiä. Osa on todella hankalia, sopeutumattomia ja aggressiivisia, jotka koettelevat lähipiirin sietokykyä ja turvaverkkojen kestävyyttä. n Terveyden edistämisen keskus 15

16 Kansalaisosallistumisella laatua ja demokratiaa palveluihin Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthiesin mielestä päihdeja mielenterveyspalveluiden kehittämisessä tarvitaan asiakkaiden kokemustietoa. Kansalaisosallistuminen täyttää myös yhteiskunnan demokratiavajeita. Teksti Matti Välimäki kuva Tero Sivula / Rodeo Osallistaminen ja kansalaistoiminta Kun päihde- ja mielenterveyspalveluissa puhutaan asiakkaiden osallistamisesta, näkökulmana on usein se, että ongelmista kärsivä ihminen tarvitsee mielekästä tekemistä kuntoutumisprosessinsa aikana. Aila-Leena Matthiesin mielestä osallistumista olisi kuitenkin katsottava entistä voimakkaammin nimenomaan palveluiden laadun kehittämisen ja demokratian näkökulmista. Me asiantuntijat tarvitsemme asiakkaiden kokemustietoa, jotta voisimme suunnitella oikein toimivia palveluita. Asiakkaiden kuuleminen on erittäin tärkeää myös demokratian toteutumisen ja yhteiskunnan demokratiavajeiden täyttämisen vinkkelistä. Kansalaisethan kuitenkin omistavat julkiset palvelumme ja epäsuorasti myös järjestöjen palvelut. Asiakasneuvostoja, kokemustiedon keruuta Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännön tasolla? Se voi tarkoittaa esimerkiksi asiakasedustajia, asiakasneuvostoja ja erilaisia kokemuskehittäjiä, jotka toimivat ammatillisten asiantuntijoiden rinnalla. Se voi merkitä myös aktiivista tiedon ja asiakaskokemusten keruuta erilaisten asiakaspaneeleiden tai netin avulla. Matthies huomauttaa, että käytännössä päihde- ja mielenterveystyössä asiakkaita nähdään yleensä vain ongelmien ja ajankohtaisten kriisien aikana. Kokemustietoa ja ideoita olisi kuitenkin hyvä kerätä silloin, kun henkilöllä on meneillään parempi vaihe. Yksi osa ilmiötä olisi myös sen miettiminen, miten asiakkaita informoidaan siitä, mitä on tulossa ja miten palveluja kehitetään. Niin, että yhtenä päivänä luukulla ei olisikaan vain lappua siitä, että palvelu on siirretty toiselle puolelle kaupunkia tai lopetettu kokonaan. Mutta mitä siitä nyt oikein tulisi? Joku saattaa nyt ajatella, että mitä siitä tulee, taloudellisen kurimuksen keskellä, jos vielä asiakkaatkin otetaan mukaan palveluita kehittämään. Suunnitteluprosessit muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Ja eihän kuntalaisilta voi mennä mitään kyselemään, kun he eivät ymmärrä talouden päälle Yleensä ihmiset ovat kyllä perillä taloudellisista realiteeteista eivätkä ehdottele ihan mahdottomia. On myös hyvä muistaa, että Me asiantuntijat tarvitsemme asiakkaiden kokemustietoa, jotta voisimme suunnitella oikein toimivia palveluita. Aila-Leena Matthies se, että käyttäjät otetaan mukaan palveluja suunnittelemaan, voi tarkoittaa taloudellisia säästöjä, kun palveluista saadaan karsittua hukkakäyntiä ja ne voidaan kohdentaa entistä tarkemmin. Asiantuntijavaltainen suunnitteluhan tarkoittaa usein esimerkiksi varsin isoja hallintorakenteita. Palvelujen käyttäjistä voi tulla myös liittolaisia työntekijöille, kun he voivat tukea sitä, että palvelut säilyvät. Mutta missä mennään tällä hetkellä? Matthies mainitsee, että ajatuksia laajasta osallistumisesta näkyy jo esimerkiksi monissa yhteistuottajuusmallilla toimivissa päiväkeskuksissa, vertaisryhmissä ja omaisjärjestöissä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen vallitseva suuntaus on kuitenkin toinen. Käynnissä on yliprofessionalisoituminen, jossa korostetaan ennen kaikkea turvallisuutta ja etäisyyteen ja eristäytymiseen perustuvaa asiantuntevuutta. Päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitoa leimaa se, että heidät nähdään vaarallisena ryhmänä. Tällainen hoito voi olla hyvinkin asiantuntevaa, mutta se kaipaisi rinnalle varmasti myös toisenlaista lähestymistapaa, enemmän arjessa kiinni olevaa kohtaamista ja vuorovaikutusta. Hän muistuttaa myös siitä, että lääkehoito ja kalliit asiantuntijaverkostot tarkoittavat käytännössä sitä, että apua ei ole varaa tarjota kaikille sitä tarvitseville. Karu totuus on, että rahaton, kouluttamaton ja mielenterveysongelmista kärsivä ihminen on suuressa vaarassa joutua kokonaan yhteiskunnan ja tukiverkkojen ulkopuolelle. Ihmisiä arvotetaan paljolti sen perusteella kuinka potentiaalisia työmarkkinaosallistujia he ovat. Matthies uskoo, että osallistaminen tulee kuitenkin voimistumaan, osittain pakostakin. Jotkut poliitikot voivat esimerkiksi ajatella kyynisesti, että tällaiset ihmiset on pakko integroida mukaan kansalaisosallistumiseen, jotta heistä ei tule yhteiskunnalle sisäistä riskiä. n 16 Promo 68

17 Karu totuus on, että rahaton, kouluttamaton ja mielenterveysongelmista kärsivä ihminen on suuressa vaarassa joutua kokonaan yhteiskunnan ja tukiverkkojen ulkopuolelle. Terveyden edistämisen keskus 17

18 Käytön ja kokeilujen yleistyessä riskit kasvavat ja haitat lisääntyvät. Kannabis on osana arkea Teksti Paula Launonen kuva Diego Cervo / Rodeo Huumeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn mukaan kasvavalla osalla väestöä on omakohtaisia kokemuksia huumeista. Aiempaa suurempi joukko tuntee jonkun huumeiden käyttäjän tai kokeilijan. Miehistä kuusi prosenttia ja naisista 3,5 prosenttia kertoi käyttäneensä huumeita viimeisimmän vuoden aikana. Miesten säännöllinen huumeidenkäyttö on kasvanut vuoden 1992 vajaasta prosentista runsaaseen kahteen prosenttiin vuonna Kannabiksen asema suosituimpana huumeena on edelleen vahvistunut. Sen käyttö on jatkuvasti yleistynyt; nuorista aikuisista kannabista on kokeillut runsas kolmannes, kommentoi THL:n osastojohtaja Pekka Hakkarainen. Naiset lopettavat Lähes puolet vuotiaista nuorista miehistä ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään. Peräti 15 prosenttia kertoi käyttäneensä kannabista vuoden sisällä ja viisi prosenttia raportoi käyttäneensä kannabista viimeisen kuukauden aikana. Tässä naiset ja miehet eroavat toisistaan. Teini-ikäisinä molemmat kokeilevat, mutta myöhemmin naiset lopettavat. Kannabiksen viimeaikainen käyttö vähenee Todennäköisesti satunnaiset huumekokeilut tapahtuvat juomistilanteissa, joissa kontrolli on höltynyt. Pekka Hakkarainen naisilla jyrkästi vuotiaiden ryhmässä, ja harva enää siinä iässä kokeilee, Hakkarainen sanoo. Kaikki viimeisen kuukauden aikana kannabista käyttäneet vuotiaat olivat miehiä. Koska ensikokeilut tässä iässä ovat harvinaisia, kysymys todennäköisesti on vakiintuneesta käytöstä. Sekakäyttö on yleistä Kaksi kolmasosaa huumeita käyttäneistä oli joskus nauttinut alkoholia ja huumeita samanaikaisesti. Todennäköisesti satunnaiset huumekokeilut tapahtuvat juomistilanteissa, joissa kontrolli on höltynyt, Hakkarainen tulkitsee. Kannabiksen jälkeen seuraavaksi yleisimmin huumausta haetaan rauhoittavista sekä uni- ja kipulääkkeistä. Vastaajista 6,5 prosenttia sekä kymmenesosa nuorista aikuisista tunnusti joskus käyttäneensä lääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lääkkeillä tavoiteltiin päihtymistä sekä muiden päihteiden vaikutusten vahvistamista. Lääkkeillä haluttiin myös vähentää päihteiden käytöstä seurannutta pahaa oloa, Hakkarainen kertoo. Nykyisistä huumeiden käyttäjistä neljäsosa raportoi alkoholin ja huumeiden samanaikaiskäytöstä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Heistä 36 prosenttia oli käyttänyt lääkeaineita ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja vuodenaikaisesta käytöstä raportoi liki neljäsosa. Sekakäyttö oli miehillä tavallisempaa kuin naisilla, ja yleisintä nuorten aikuisten miesten ryhmässä. Harva douppaa Ensimmäistä kertaa THL keräsi tietoa myös väestön dopingin käytöstä. Dopingaineiksi nimettiin testosteroni, anaboliset steroidit, kasvuhormoni, klenbuteroli ja efedriini. Vastaajista yksi prosentti ilmoitti käyttäneensä jotain näistä joskus elämässään. Mitä ilmeisimmin kysymys ei ole joukkoilmiöstä, vaan todennäköisesti lähinnä kuntosaliharrastukseen ja joihinkin erityisryhmiin rajautuvasta, suhteellisen harvinaisesta ilmiöstä. Tästä kertoo sekin, että käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana raportoi vain muutama yksittäinen vastaaja. Dopingaineiden käyttö oli miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla. Dopingista haettiin suorituskykyä, voimaa ja ulkonäön kohennusta. n 18 Promo 68

19 Kannabiksen asema suosituimpana huumeena on edelleen vahvistunut. Nuorista aikuisista kannabista on kokeillut runsas kolmannes. Nuorten miesten juttu Suhtautuminen säännöllisen humalajuomisen riskeihin ja päivittäiseen tupakointiin on tiukentunut. Käsitykset kannabiskokeilujen riskeistä ovat lieventyneet. Runsas neljäkymmentä prosenttia piti kannabiksen kokeilun riskejä korkeintaan vähäisinä; vuotiaista näin ajatteli 65 prosenttia ja ikäryhmän miehistä 75 prosenttia. Nuorista aikuisista noin viidesosa piti kannabiksen säännöllisen käytön riskejä vähäisinä, ja ikäryhmän miehistä näin ajatteli lähes joka kolmas. Tämä osuus on kaksi kertaa suurempi kuin neljä vuotta aikaisemmin. Uutena kehityspiirteenä Suomessa voidaan pitää erityisesti nuorten aikuisten miesten kannabiksen käytön lisääntymistä. Uutta on sekin, että nyt myös asennoituminen kannabiksen säännölliseen käyttöön on kääntynyt lievenevään suuntaan. Tämä voi lisätä kannabiksen kysyntää, säännöllistä käyttöä ja haittoja. Lähde: Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Pekka Hakkarainen & Leena Metso & Mikko Salasuo. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):4 Terveyden edistämisen keskus 19

20 Muuntohuumeet ovat tuntematon uhka Uusi laki ei estä uusien huumeiden tuloa markkinoille, eikä varsinkaan niiden jatkuvaa tuotekehittelyä. Tekstit Paula Launonen kuva Yuri Arcurs / Rodeo Huumeet Terveydenhuollossa osataan tunnistaa ja hoitaa heroiinitai amfetamiiniyliannostus. Mutta kun ensiapuun tuodaan sekava henkilö, jonka tilan aiheuttajaa voidaan vain arvailla, on hoitohenkilökunta hankalan haasteen edessä. Muuntohuumeista ei juurikaan ole tutkimustietoa tai kokemusta. Tiedämme hyvin vähän aineiden puoliintumisajoista, markkinoiden koosta, pitkäaikaisen käytön vaikutuksista tai muista vastaavista asioista. Aineet ovat hyvin erilaisia, toteaa erikoissuunnittelija Elina Kotovirta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kieltäminen on vain osa politiikkaa. Käytön vähentämisessä olennaisempia ovat ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen sekä hyvät hoitopalvelut. Elina Kotovirta Palassa annosta Muuntohuumeiden käyttökynnys on perinteisiä matalampi, koska aineet ovat laillisia. Hajuttomina ja mauttomina ne eivät herätä myöskään huumekoirien huomiota tullissa. Aineiden ostamista ja maahantuontia internetin kautta on Kotovirran mukaan mahdoton valvoa. Jotenkin tilanteeseen pitäisi kuitenkin puuttua, sillä muuntohuumeiden aiheuttamat vaarat ja kuolemat ovat todellinen riski. Kerta-annoksen terveysriskiin vaikuttaa annostelu: sokeripalan kokoisessa määrässä voi olla jopa käyttöannosta. Yliannostuksen riski on siis suuri. Viime kesänä kaksi nuorta kuoli Jehovan (JWH-huume) yliannostukseen, ja syksyllä kolmas. Muistamme myös MPDVkuolemat pari vuotta sitten. Rangaistuksesta hidastus Kotovirta on tyytyväinen kesäkuussa voimaantulleeseen lakiin, jonka ansiosta muuntohuumeita voidaan määritellä huumausaineiksi valtioneuvoston asetuksella. Näin poliisi ja tulli saavat aiempaa järeämmät keinot valvoa ja tutkia uusien aineiden maahantuontia, myyntiä ja käyttöä. Lisäksi aineiden käytön ja hallussapidon muuttuminen rangaistaviksi toivottavasti hidastaa tai jopa estää aineiden leviämistä uusiin käyttäjäpiireihin, erityisesti nuorten keskuuteen. Samalla hän toteaa, ettei uusi laki tietenkään estä uusien muuntohuumeiden tuloa markkinoille, eikä varsinkaan niiden jatkuvaa tuotekehittelyä. Ehkäisy edellyttää verkostoja Kieltäminen on vain osa politiikkaa. Käytön vähentämisessä olennaisempia ovat ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen sekä hyvät hoitopalvelut, Kotovir- ta painottaa. Ehkäisevälle työlle on uusi haaste kertoa aineista, joista ei tiedetä juuri mitään. Vaarallisuutta lisää myös käyttäjäkokemuksen puute. Nyt tarvitaan eri toimijoiden verkostoitumista. Nopea tiedottaminen uusista markkinoille tulleista aineista, niiden käyttötavoista ja riskeistä voi ehkäistä osan huumeiden aiheuttamista haitoista sekä yksittäisten kokeilujen aiheuttamista kuolemista, Kotovirta sanoo. n 20 Promo 68

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla halutaan nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään päihdehaittoja sekä edistetään hyvinvointia. Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot