68 3/2011. Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla. Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste. Lauri Ihalainen:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "68 3/2011. Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla. Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste. Lauri Ihalainen:"

Transkriptio

1 68 3/2011 Lokakuu Terveyden edistämisen lehti Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla Lauri Ihalainen: Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste Yhteiskunnan muutos vaatii ennakointia Muuntohuumeet ovat tuntematon uhka Jokainen tarvitsee tulevaisuusstrategian

2 68 3/2011 Lokakuu Pääkirjoitus Laaja-alaista kehittämistä Hallitus on päättänyt leikata terveyden edistämisen määrärahoja, vaikka monet näillä rahoilla toteutetuista hankkeista ovat johtaneet hyvin tuloksiin ja toimiviin käytäntöihin. Onneksi hallitus kuitenkin lupaa paljon myös myönteistä: esimerkiksi se jatkaa masennuksen ehkäisyyn tähtäävän hankkeen käytäntöjen juurruttamista ja huolehtii, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Monista kehittämishankkeista ja -ohjelmista huolimatta suomalaisen terveyspolitiikan keskeisessä tavoitteessa, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisessa ei ole onnistuttu. Terveyskeskusten toimintakaan ei ole merkittävästi parantunut viime vuosina. Silti usein moitittu terveydenhuoltojärjestelmämme on maailman parhaita. Siitä pitäisi olla myös ylpeä. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan yhä vahvaa kehittämistä. Tarpeettoman suurta hankekritiikkiä on syytä välttää, vaikka hankkeiden onnistumisessa on ollut toivomisen varaan. Uudenlaisten tuotteiden ja kestävien toimintajärjestelmien kehittäminen on edellytys sille, että palvelut ovat tulevaisuudessakin riittävän korkealla tasolla. Oleellista on muistaa, että asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen auttaa palveluiden kehittämistä. Toimintojen kehittäminen kannattaa tehdä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista omakohtaista kokemusta omaavien henkilöiden ja ammattilaisten yhteistyöllä, koska se auttaa vastaaman paremmin palveluiden käyttäjien todellisiin tarpeisiin. On tarvetta luoda suuria kokonaisuudistuksia pienten osaprosessien kehittämisen sijaan. Silti ei pidä unohtaa sitä, että monia asioita voi laittaa kuntoon ilman suuria taloudellisia Ehkä tälle alalle syntyy Angry Birds -kännykkäpelin kaltainen kansainvälinen menestyskonsepti vielä jonakin päivänä. investointeja ja lisähenkilöstöresursseja. Jokaisen ihmisen suurin tarve on tulla kuulluksi juuri omana itsenään omassa asiassaan. Siinä ei aina tarvita lisähenkilöitä tai suuria systeemejä, vaan kuuntelevaa ammattilaista tai kanssaihmistä. Vastaanottoajan joustamisella ja asiakkaan kokonaisvaltaisella huomioimisella silloin, kun elämä kohtelee kaltoin voi olla arvaamattoman suuri terveyshyöty. Kuva: Antero Aaltonen Terveydenhuollon yksi keskeinen ristiriita on siinä, että resursseja käytetään runsaasti niiden sairauksien hoitamiseen, joiden välttämiseksi riittäisi usein terveelliset elämäntavat. Kehittämistoiminta kohdentuu kuitenkin useimmiten palvelujärjestelmään. Huomattavasti enemmän kehittämistä ja innovointia toivoisin kustannustehokkaista keinoista, joilla voidaan tukea ihmisten pyrkimystä positiivisiin elämäntapoihin. Onneksi tällä rintamalla on kehittämistoimintaa, jolla kannustetaan ihmisiä toimimaan terveyttä edistävästi ja ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Tälle kaikelle luo hyvän perustan se, että lähes kaikilla on käytössään kännykkä nettiyhteydellä. Ehkä tälle alalle syntyy Angry Birds -kännykkäpelin kaltainen kansainvälinen menestyskonsepti vielä jonakin päivänä. Ihmisten on luonnollisesti otettava vastuu oman terveyden edistämisestä, sillä kenenkään toisen puolesta ei voi liikkua tai syödä terveellisemmin. On kuitenkin luotava yhteiskunta, joka tekee terveyttä edistävät valinnat mahdollisiksi. Terveyttä edistävä yhteiskunta luodaan poliittisilla päätöksillä. Hallitusohjelma lupaa hyvää terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Jää nähtäväksi, miten nämä lupaukset käytännössä toteutuvat kunnissa ja valtion tasolla epävarmassa taloustilanteessa. 2 Promo 68

3 Kaikkia pitää pyrkiä auttamaan juuri heille sopivalla tavalla. Tuula De Rita, sivu 38 Sivu 6 Lauri Ihalainen: Yksikään ei saa pudota mustaan aukkoon Työministeri on ottanut tärkeimmäksi tavoitteekseen nuorten syrjäytymisen estämisen. Ajassa, sivu 9 Mielenterveysasenteet ovat Pekka Saurin mielestä kehittyneet parin viime vuosikymmenen aikana hyvään suuntaan. Sivu 24 Outi Ojala ravistelee mielikuvia Pohjoismainen verkosto jalkauttaa kansainvälisen alkoholiohjelman omalle alueelleen. Sivu 10 Jokainen tarvitsee tulevaisuusstrategian Mahdollisuuksia osataan hyödyntää ja uhkia lieventää, kun niihin varaudutaan, painottaa professori Sirkka Heinonen. Sivu 26 Nuoret eivät ole kahlitsematon luonnonvoima Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala- Heinon mukaan mitään kasvutrendiä väkivallalle ei ole, mutta ongelma on kuitenkin olemassa. Sivu 14 Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla Alimpiin tuloluokkiin kuuluvien riski on kaksinkertainen pärjääviin kansalaisiin verrattuna, tiivistää professori Jouko Lönnqvist. 12 Työnilo kuuluu koko yhteisölle 13 Oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa 13 Työhyvinvointi ei ole temppuja 16 Kansalaisosallistumisella laatua ja demokratiaa palveluihin 18 Kannabis on osana arkea 20 Muuntohuumeet ovat tuntematon uhka 21 Korvaushoito kannattaa 22 Mielenterveys- ja päihdetyö kietoutuvat toisiinsa 28 Tukea, ohjausta, ennaltaehkäisyä ja resursseja 30 Enemmän huomiota lapsen vahvuuksiin 31 Tukea lapsen kasvuympäristöön 32 Olemassa olevat rajoitukset eivät pure alkoholimainontaan 35 Mentorointi vie eteenpäin itsearviointia 37 Helmikuussa esirippu avautuu Terveyden edistämisen keskus 3

4 3/2011 Lokakuu Ehkäisevän päihdetyön viikko Päihdeilmastomme kaipaa muutosta Ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien torjumiseksi kehitellään erilaisia innovaatioita. Myös päihdehaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan innovatiivista otetta päihdeilmaston muuttamiseksi. Ajankohtaista Innosta nuoret suunnittelemaan antialkoholimainoksia 4 Promo 68 Osana Ehkäisevän päihdetyön viikkoa järjestetään vuotiaille antialkoholimainoskilpailu. Kilpailussa tehtävänä on suunnitella mainos kuvitteelliselle Urpo-juomalle. Kilpailutyöt tulevat Ehkäisevän päihdetyön viikon ajaksi nähtäväksi kilpailusivustolle, jossa voi käydä äänestämässä omaa suosikkiaan. Voittajat julkistetaan teemaviikon päätteeksi. Lisätietoja: P eptv_10_500x700_pk 1 äihdeilmastonmuutos syntyy suurista ja pienistä teoista asenteiden ja rakenteiden muuttamiseksi: vanhemmat päättävät olla juomatta lasten seurassa, kunta panostaa ehkäisevään työhön, eduskunta päättää kieltää alkoholimainonnan. Kun kaikki toimijat toimivat samaan suuntaan, saada muutoksia aikaan. Paikalliset tapahtumat kootaan verkkoon Viikon aikana eri puolilla maata järjestetään yleisötapahtumia, seminaareja, konsertteja ja vanhempainiltoja Tapahtumien toteuttajina ovat mm. kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset ja poliisi. Eri toimijoiden toteuttamat tapahtumat kootaan Tekryn verkkosivuille. Ehkäisevän päihdetyön viikon materiaalit ja kampanjajuliste löytyvät: Julistetta (suomen- ja ruotsinkielinen) voi tilata Tekrystä, Leena Åhman, puh , , Koko 50 X 70 cm, hinta 2 /kpl + postikulut. Sivustolta löytyy myös verkko-opetusmateriaali, joka käsittelee nuorten medianlukutaitoa ja alkoholimainontaa. Opetusmateriaalia saa vapaasti hyödyntää oppitunneilla ja muissa nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Fo De Pa Kilpa myös Lisät

5 Vankien lapsille löytyy omat sivut Suomessa on arviolta lasta, joiden vanhempi on vankilassa suorittamassa vapausrangaistusta. Sivuilta löytää vastauksen esimerkiksi kysymyksiin, mitä tarkoittaa valvottu koevapaus, miksi vankilaan voi joutua ja mitä vierailulla tapahtuu. Sivuilla on vankilasta piirroskuva, jossa lapsi voi liikkua ja tutustua paikkoihin ja vankilan toimintoihin. Portti vapauteen -palvelu laajeni myös niin, että vapautuneiden vankien kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat jakaa tietoa. Etenkin rangaistusten nivelkohdissa, kuten vankilasta vapautuessa, tarvitaan kotikunnan, järjestöjen ja vankilan välistä yhteistyötä. Sivuille on koottu mm. malleja hyvistä toimintatavoista. Blogissa kirjoittajina ovat järjestöjen työntekijöitä, rikoksesta tuomittuja ja hänen läheisiään sekä virkamiehiä ja tutkijoita. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa. Elämä on täynnä valintoja, mutta kuinka teemme niitä? Valitsemisen taito kertoo, miksi lisävaihtoehdot eivät aina lisää valinnanvapautta, miksi liian suuri vaihtoehtojen määrä voi hämmentää ja millaiset tiedostamattomat asiat vaikuttavat valintoihimme. Kirja osoittaa, että valinta on tehokas työkalu, jolla voimme määrittää itsemme ja muokata elämäämme, kunhan hallitsemme valitsemisen taidon. Sheena Iyengar on merkittävin valitsemisen tutkija. Hän työskentelee liiketalouden professorina Columbian yliopistossa, ja hän on väitellyt tohtoriksi sosiaalipsykologiasta Stanfordin yliopistossa. Kirja sai vuonna 2011 Axiom Business Books Awards -palkinnon, ja vuonna 2010 se valittiin kuuden parhaan joukkoon Financial Timesin ja Goldman Sachsin Business Book of the Year -kilpailussa. Roosa nauha -kampanjassa ovat tänä vuonna myös miehet näkyvästi mukana 10 miestä perusti Suomen ensimmäisen miesten taitouintijoukkueen kesäkuussa Ajatuksena miehillä oli, että kun he heittäytyvät tukemaan rintasyöpäpotilaita ja Roosa nauha -kampanjaa, ehkä myös muut ovat valmiita antamaan panoksensa rintasyöpätutkimukselle. Rakkaudesta se mieskin kelluu -dokumentti löytyy fi -sivun linkin kautta YouTubesta. Lisäksi Åttopojat-orkesteri julkaisee Roosa nauha -hyväntekeväisyyslevyn, jossa mukana mm. Kalle Isokallio, Mato Valtonen, Siiri Nordin, Arja Havakka ja Paula Lehtomäki. Suomalaiset kertovat: Työkaverit luovat hyvän työpaikan Työkaverit tekevät työpaikastani sen, mikä se on, tiivistää työkaveruuden merkityksen Eläkevakuutusyhtiö Eteran järjestämiin tarinatalkoisiin osallistunut Päivi. Työkaveruudesta kertovia tarinoita lähetettiin vuoden aikana lähes 350. Tarinat antavat elämänmakuisen kuvan suomalaisen työelämän arjesta niin ilon, muutosten kuin surunkin hetkinä. Muutamassa tarinassa välähtää myös kolikon kääntöpuoli. Huono työilmapiiri on yksi merkittävimmistä yksittäisistä tekijöistä, joka ajaa ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Hyvän työkaveruuden puute aiheuttaa suuret inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Kuva: Antero Aaltonen Poikien Talolla pojat saavat olla poikia omalla tavallaan Toiminnalla tuetaan poikien ja nuorten miesten mahdollisuuksia löytää heille itselleen sopiva tapa olla ja ilmaista itseään ilman perinteisten sukupuoliroolimallien luomaa odotusta. Talolle voi tulla keskustelemaan aikuistumisesta, koulun- tai työssäkäyntiin liittyvistä asioista, kiusaamisesta, ystävyys-, seurustelu- tai perhesuhteista, isyydestä, seksuaalisuudesta, mielenterveydestä tai päihteistä. Poikien Talolla kohdellaan kaikkia yhdenvertaisesti riippumatta kansallisesta alkuperästä, uskonnosta, mielipiteestä, seksuaalisesta suuntautumisesta, terveydentilasta tai vammaisuudesta. Poikien Talon työntekijät ovat koulutettuja sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisia, joilla on monipuolinen ammatillinen kokemus lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelystä. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama. Terveyden edistämisen keskus 5

6 Yksikään ei saa pudota mustaan aukkoon Työministeri Lauri Ihalainen on ottanut tärkeimmäksi tavoitteekseen nuorten syrjäytymisen estämisen. Teksti Paula Launonen kuvat Antero Aaltonen Nuorten yhteiskuntatakuun vahvistaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työryhmä valmistelee Syyskuussa työministeri Lauri Ihalainen asetti työryhmän valmistelemaan takuun toteuttamista vuoden 2013 alusta. Jo ensi keväänä Ihalainen haluaa kuulla työryhmän ehdotukset. Laajassa työryhmässä on opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Nuorisoyhteistyö Allianssin, Kuntaliiton, Kelan, sekä työmarkkinaja etujärjestöjen edustus. Ihalainen pitää hankkeen onnistumista erittäin tärkeänä. Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste työministerinä. Nuorten syrjäytymisen estäminen, sen olen ottanut tärkeimmäksi tehtäväkseni. Haasteellisin ryhmä ovat Ihalaisen Työtä ja koulutusta yhdistämällä on vahvistettava nuorten kiinnittymistä työelämään ja etsittävä sellaisia ammatillisen koulutuksen malleja, jotka auttavat työelämään pääsyä. mielestä peruskoulun jälkeen mustaan aukkoon putoavat. Erityisen huolissaan hän on siitä porukasta, joka jo varhain ajautuu pikavippikierteeseen. Tällä hetkellä yhteiskuntatakuu toteutuu noin 80-prosenttisesti. Ihalainen haluaa takuusta aukottoman ja sataprosenttisen. Syrjäytyneet nousevat kapinaan Toivottavasti työministeri saa muut hallinnonalat, etujärjestöt ja yritykset mukaan talkoisiin, sillä riskinä on myös työttömyyden periytyminen ikäpolvelta toiselle sekä turhautumisen huipentuminen väkivallaksi. Elokuiset mellakat Lontoossa osoittivat, etteivät yhteiskunnan hyväosaisetkaan voi nukkua öitään rauhassa, kun osattomuus nousee riittävän suureksi. Ihalaisen työryhmässä istuva Nuorisoyhteistyö Allianssi osoittaa suoraa yhteyttä Iso-Britanniassa tehtyjen nuorisotyön säästöjen ja mellakoiden välillä ja huomauttaa, että Suomessa nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. Syrjäytymisuhanalaisia ovat myös ne noin 30 prosenttia suomalaisnuorista, jotka jättävät joko lukion tai ammattikoulun kesken. Pysyvästi työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoonan euron kustannukset pelkkinä menetettyinä verotuloina. Meidän pitää pureutua niihin syihin, jotka aiheuttavat keskeyttämisiä. Koulunsa asiallisesti päättäville on löydyttävä joko jatko-opiskelu tai työpaik- 6 Promo 68

7 Elinkeinoelämä on saatava mukaan miettimään, mitkä ovat ne keinot, joilla nuorille pystytään tarjoamaan joko työ- tai harjoittelupaikkoja. Kun puhumme nuorten työllisyydestä ja koulutuksesta, puhumme samalla yhteiskunnan eheydestä ja rauhasta. ka, Ihalainen linjaa. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa Alle 20-vuotiaita oli työttöminä Tilastojen mukaan vuotiaiden työttömyysprosentti oli 13. Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää ei kukaan tiedä varmasti, Ihalainen puhuu mustaan aukkoon pudonneista noin nuoresta. Oppisopimuksia ja etsivää toimintaa Entä mitä nuorten yhteiskuntatakuu käytännössä tarkoittaa? Mitä ovat ne keinot, joilla nuoret saadaan pysymään koulun penkillä ja siirtymään sen jälkeen työelämään? Työministeri sanoo, että takuun toteutuminen edellyttää nuorille suunnatun työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä. Myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä. Erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä on kannustettava työllistämään nuoria oppisopimusperiaatteella. Ihalaisen mukaan työtä ja koulutusta yhdistämällä on vahvistettava nuorten kiinnittymistä työelämään ja etsittävä sellaisia ammatillisen koulutuksen toimintamalleja, jotka auttavat työelämään pääsyä. Palkattomasta työharjoittelusta on luotava pelisäännöt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja etsivän nuorisotyön toiminta on laajennettava koko maahan. Elinkeinoelämä on saatava mukaan miettimään, mitkä ovat ne keinot, joilla nuorille pystytään tarjoamaan joko työ- tai harjoittelupaikkoja. Yritystenkin on kannettava oma vastuunsa nuorista, hän vaatii. Valtion tulo- ja menoarvioon on varattu 60 miljoonaa euroa nuorten yhteiskuntatakuun toimenpiteitä varten. Työ- ja elin- Terveyden edistämisen keskus 7

8 Ilman jatkokoulutusta Niistä, joilla ei 25-vuotiaana ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai kesken olevia opintoja, näyttää 90 prosenttia jäävän vaille jatkokoulutusta. Jos opiskelua ei aloiteta nuorena, on sen aloittaminen myöhemmin yhä epätodennäköisempää. Lähde: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/2011. keinoministeriö jakaa summan puoliksi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Vuotuinen summa on tarkoitus pitää työministerin mukaan samalla tasolla koko hallituskauden ajan. Käymme läpi nykyiset pelisäännöt ja tutkimme, missä kohdassa takuu ei toimi. Minkälaisia palkkatukimalleja tarvitaan? Miten autamme pahimmassa syrjäytymisvaarassa olevia pikavippikierteeseen joutuneita? Kuinka paljon tarvitaan käsipareja etsivään toimintaan ja kuntouttamiseen? Ihalainen luettelee. Eläköityminen avaa uria Konkreettisia tuloksia Ihalainen ei lupaa, mutta vakuuttaa tekevänsä parhaansa. Ympäristössä hän näkee positiivisia merkkejä. Esimerkiksi työnantajajärjestöt suhtautuvat myönteisesti yhteiseen haasteeseen. Kun puhumme nuorten työllisyydestä ja koulutuksesta, puhumme samalla yhteiskunnan eheydestä ja rauhasta. Hän asettaa nuorten yhteiskuntatakuun kartalle, jossa maailmantalouden matalasuhdanne, Euroopan velkakriisi ja Suomen viennin väheneminen voivat tuoda mutkia matkaan. Huomion arvoinen seikka on myös kansakunnan eläköityminen. Vuoteen 2015 mennessä työssä käy ihmistä vähemmän kuin nyt. Jo nyt työelämästä lähtee joka vuosi ihmistä enemmän pois kuin tulee tilalle. Suurten ikäluokkien eläköitymisen pitäisi kaiken järjen mukaan helpottaa nuorten työllistymistä, Ihalainen pohtii. Työministeri maalailee kuvaa, jossa rinnakkain näkyvät rakenteellinen työttömyys sekä pula osaavasta työvoimasta. Toisaalla esimerkiksi metsäteollisuuden työpaikat vähenevät, kun paperitehtaita ajetaan alas, mutta toisaalla kasvava mobiilipalvelubisnes kaipaa ohjelmoijia ja käyttöliittymien suunnittelijoita. Pitkäjänteisesti toimivat työnantajat palkkaavat nuoria, koska ne ymmärtävät, että kysymys on hupenevasta voimavarasta. Osaavista nuorista kilpaillaan lähivuosina yhä kovemmin, Ihalainen ennustaa. Työn uudet muodot Maailmantalouden ja Suomen vientiteollisuuden muutosten ohella työministeri viittaa työn tekemisen uusiin muotoihin. Perinteisten jatkuvien työsuhteiden rinnalle on noussut monimuotoinen pätkä- ja määräaikaistekemisen malli. Pitkäjänteisesti toimivat työnantajat palkkaavat nuoria, koska ne ymmärtävät, että kysymys on hupenevasta voimavarasta. Nuorisotyöttömyys on itselleni kovin haaste työministerinä. Nuorten syrjäytymisen estäminen, sen olen ottanut tärkeimmäksi tehtäväkseni. Tällä hetkellä noin 25 prosenttia työsuhteista on Ihalaisen mukaan pätkittyviä, ja itsensä työllistäviä ammatinharjoittajia Suomessa on Sekä pätkätöissä että ammatinharjoittajien kohdalla suurin ongelma koskee sosiaaliturvaa. Miten turvataan esimerkiksi eläke ja vuosilomat? Vuokratyössä on mietittävä tilaajayrityksen velvoitteita ja luottamusmiehen mahdollisuuksia ottaa kantaa vuokratyöntekijän asemaan. Ihalaisen mukaan uudet työn tekemisen muodot haastavat työmarkkinaosapuolet uudenlaiseen sopimuspolitiikkaan sekä miettimään uusien mallien uusia mahdollisuuksia. Työaikapankki on mahdollisuus, jota Ihalaisen mielestä voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Yritykset voisivat yhdessä perustaa alueellisia pooleja, joiden palkkalistoilla olevat työntekijät siirtyisivät tarpeen mukaan eri työnantajien palvelukseen. Ihmisen työsuhde olisi pysyvä, mutta työpaikat vaihtuisivat yritysten sesonkien ja tilauskannan mukaan. n Suhdanteiden armoilla Vakavaksi nuorisotyöttömyys tulee silloin, kun nuori ei vähäisen koulutuksensa tai puutteellisen työkokemuksensa vuoksi pääse lainkaan työelämän alkuun. Erityisesti korkean työttömyyden oloissa reservissä on tarjolla kokenutta työvoimaa, ja työnantajan kannalta voi olla helpompaa ottaa töihin ammattilainen kuin perehdyttää kokematonta nuorta työtehtäviin. Lähde: Tilastokeskus 8 Promo 68

9 Ajassa Käsittelemätön pelko muuttuu puolustamiseksi Veteraanivälittäjän mielestä suomalaiset eivät karsasta erilaisuutta niin paljon kuin vihapuheista voisi päätellä. Teksti Paula Mannonen kuva helsingin kaupunki kuva-arkisto Verhon takana kajastaa katuvalo, lipaston päällä tikittää herätyskello. Radiossa mies nielee kyyneleitä ja uhkaa tappaa itsensä. Miksi sä olet päätynyt tohon ratkaisuun?, kysyy toinen. Mulla on kaikki niin päin persettä ja olen yksin. Alkaa keskustelu, jonka aikana murheen murtama tyyntyy ja alkaa nähdä valoa tunnelin päässä. Vertaistukea eetteriin Radio City aloitti suorat kriisipuhelinlähetykset Studiossa päivysti psykologi Pekka Sauri, jonka rauhoittava ääni tallentui ikiajoiksi helsinkiläisten yökyöpeleiden mieleen. Myöhemmin ohjelma siirtyi Ylen kanaville, ja yleisö laajeni valtakunnan mittaan. Viimeinen Yölinja lähetettiin Radioterapeutti keskusteli kuudentoista vuoden aikana kaikkiaan ihmisen kanssa. Suoraan lähetykseen otettiin myös puheluita, joissa kuuntelijat kommentoivat avuntarvitsijan tilannetta. Ahdistustaan purkava ihminen sai sekä ammattiauttajan että vertaisryhmän tukea. Samalla sadattuhannet kuulijat saivat lohtua ja virikkeitä. Vertaistuki on yhä Saurin sydäntä lähellä. Siltoja häpeän yli Viime keväänä Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajaksi kolmatta kertaa valittu Sauri korostaa kansalaisjärjestöjen roolia vertaistuen organisoijina. Vertaisryhmät ovat hänen mielestään osoitus kansalaisten omasta aktiivisuudesta niitä ei perusteta ylätason ohjeilla eikä pöytäkirjamerkinnöillä. Vertaistukea tarvitaan ennen kaikkea lievittämään häpeän tunnetta. Apua ei millään kehtaa pyytää, jos pelkää leimautumista luuseriksi. Mutta kun voi jakaa huolensa muiden kanssa, huomaakin, ettei omassa tilanteessa ole mitään hävettävää, ja hoitoon hakeutumisen kynnys madaltuu, Sauri pohtii. Mielenterveysasenteet ovat Saurin mielestä kehittyneet parin viime vuosikymmenen aikana hyvään suuntaan. Masennuksesta puhutaan oikealla nimellä, eikä pahaa oloa tarvitse selitellä selkäkivuksi tai mahavaivoiksi. Kun voi jakaa huolensa muiden kanssa, huomaakin, ettei omassa tilanteessa ole mitään hävettävää. Pekka Sauri Hyvin meillä menee Ylipäätään suomalaiset ovat Saurin mielestä avarakatseista väkeä. Ja sellaisena hän toivoo ilmapiirin myös pysyvän. Olemme vauraampia ja onnellisempia kuin koskaan. Hyvinvointia vasten huonoosaisuus näkyy kärjistyneemmin kuin aikaisemmin, mutta laajamittaista rasismia tai syrjintää meillä ei ole. Esimerkiksi maahanmuuttajiin tai romanikerjäläisiin kohdistuvat vihapuheet Sauri tulkitsee muukalaispeloksi, jonka juuret juontavat Euroopan Unionin epäonnistuneeseen integraatioon. Vieraat ihmiset ja kulttuurit koetaan uhaksi, kun ei ole välineitä käytännön ongelmien ratkaisuun. Tunnistamattomana ja käsittelemättömänä pelko muuttuu oman reviirin jopa väkivaltaiseksi puolustamiseksi. Hän kutsuu ilmiötä sekavaksi populismiksi, johon löytyy kaksi tepsivää lääkettä. Kieli, koulutus, koti Ensinnäkin maahanmuuttajien suomen kielen opetus on saatava kuntoon. Kieli on se juttu, ei ihonväri tai synnyinmaa. Jokereiden rotsiin pukeutunut, suomea sujuvasti puhuva toisen polven maahanmuuttajateini hyväksytään porukoihin ihan samalla tavalla kuin juuriltaan suomalainen nuori, Sauri tuumaa. Toisekseen EU:n on kannettava vastuu sisäisestä pakolaisuudesta. Sauri kehottaa komissaareja määräämään toimet, joilla jäsenmaat saadaan vastuuseen omista kansalaisistaan. Ensisijassa se tarkoittaa koulutusta. Romaniassa, Bulgariassa ja muissa Itä-Euroopan maissa romaneille on taattava samat mahdollisuudet koulunkäyntiin kuin valtaväestölle. Kun he saavat myös asialliset asunnot kotimaissaan, kenenkään ei tarvitse lähteä kerjäämään Suomeen. n Mielihyvä tuhoaa Saurin mielestä Suomessa asuu sivistynyt, lähimmäisistään välittävä ja vastuuntuntoinen kansa. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja näkee hyvinvointimme taivaalla yhden ison pilven. Hän kutsuu sitä mielihyvän hallinnan kadottamiseksi. Oireisiin hän tutustui Yölinjan radioterapeuttina. Seksiriippuvuus tuli 1980-luvulla, peliaddiktiot seuraavalla vuosikymmenellä ja sen jälkeen päihderiippuvuudet. Kyltymätön mielihyvän tarve voi ilmetä myös ylensyömisenä. Saurin mukaan kansakunnan iso haaste on saada mielihyvän tarve hallintaan niin, ettei sen hakemisesta kehity tuhoisia riippuvuuksia. Terveyden edistämisen keskus 9

10 Hitaudesta tehoa Suomeen laadittiin kansallinen innovaatiostrategia vuonna Työnte- Jokainen tarvitsee tulevaisuusstrategian Yhteiskunnan muutos vaatii ennakointia, suunnittelua ja jatkuvaa osaamisen laajennusta. Teksti Marjatta KArvinen kuva Juha Tuomi / Rodeo Työelämän haasteet Systemaattinen tulevaisuusajattelu tarkoittaa, että katsotaan kauas ja laajalle, arvioidaan omia ja muiden mahdollisuuksia ja opitaan uutta ja kehitytään. Tulevaisuuden ennakointi lisää voimavaroja, mikäli suunnitelmat tehdään oma-aloitteisesti. Jos muutoksiin joudutaan pakon edessä tai määräysten mukaan, paineet ja uupumus lisääntyvät. Tulevaisuuden ennakointi on keino menestyä. Se hyödyttää niin yrityksiä, yhdistyksiä kuin yksilöitä, painottaa professori Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevia mahdollisuuksia ja uhkia voi ennakoida ja niihin voi varautua. Sirkka Heinonen Aika-ajattelu laajemmaksi Työn konsepti on muuttunut. Työ kytkeytyy yhä kiinteämmin ihmisen kokonaistilanteeseen ja elämään. Ihminen hakee työstä merkityksiä ja sisältöä ja toivoo työn täydentävän identiteettiään. Työntekijän on hallittava paljon muutakin kuin perusammattinsa. Hän voi joutua vaihtamaan ammattia ja oppimaan uutta koko työuransa ajan. Yritykset kilpailevat kriisiytyvän talouden paineissa, tavoittelevat lisää parempaa tuottavuutta ja innovaatioita. Työpaikkojen tehokkuusvaatimukset kasvavat. Tarvitaan uusia toimintamalleja, jotta yritykset menestyvät ja työntekijät jaksavat. Heinonen tarjoaa työkaluja tulevaisuudentutkimuksesta. Ennakointityö tuottaa tietoa, jonka pohjalta päivitetään osaamista, muutetaan työn rakenteita, sovitetaan joustoja ja laajennetaan toimikenttää. Mikä tahansa organisaatio tai yksittäinen ihminen voi kehittää omaa systemaattista tulevaisuusajatteluaan. Tulevaisuuden suunnittelu sopii hyvin normaaliin strategiantyöhön tai kehityskeskusteluihin. Tulevaisuusstrategiassa venytetään aikaperspektiiviä ja laajennetaan toimialatarkastelua, pohditaan arvoja ja merkityksiä. Heinonen puhuu aikaosaamisesta, joka on yksi keskeisistä osaamisalueista. Muita ovat vuorovaikutus-, yhteistyö-, teknologia-, ympäristö-, systeemija merkitysosaaminen. Keskeistä on venyttää aikajanaa ja katsoa myös vieraille toimialoille. 10 Promo 68

11 Elämys on yhdelle extremeä kalliokiipeilyä ja toiselle hiljaista nautiskelua puutarhassa. kijöiltä ei voi odottaa luovuutta, jos työympäristö ei suo siihen mahdollisuutta. Arvostamme työntekoa, joskus niin vakavahenkisesti että työnilo unohtuu. Kiitosta jaetaan harvoin. Heinonen korostaa työyhteisön roolia hyvinvoinnin ylläpitäjänä: työntekijätkin voivat kannustaa toisiaan. Esimies on valmentaja ja mahdollistaja. Joustavat järjestelyt hyödyttävät kaikkia. Työnantajakin tarvitsee työntekijöiden etäpäivät, Heinonen sanoo. Hän ehdotti vuonna 2009 kansallisen etätyöpäivän järjestämistä. Ensimmäinen pidettiin kuukausi sitten Kiire on tehottomuutta! Hidastamalla saadaan Heinosen mukaan työssäkin parempaa tulosta kuin aikatauluja kiristämällä. Hän puhuu slow life -aatteen puolesta. Hitaus työssä tarkoittaa aikajänteen pidentämistä ja työn rytmittämistä, ei laiskottelua. Esimerkiksi Googlella työntekijät ovat vapaita valitsemaan tekemisensä yhtenä viikon päivänä. Juuri noina päivinä ovat syntyneet talon parhaat ideat. Luovuutta viritellään tarjoamalla työntekijöille aikaa pysähtyä ja ajatteluun inspiroivia tiloja. Heinosen projektissa yhdistettiin kahvio-kirjasto-kokoushuone, jossa oli luovaan tulevaisuusmietiskelyyn inspiroivaa aineistoa. Kolme visiota Yhteiskunnallinen murros näkyy jo monessa. Työelämään on tulossa sukupolvi, joka on tottunut keskustelemaan netissä, pitää etätyötä itsestäänselvyyte- Terveyden edistämisen keskus 11

12 nä ja vaatii ehkä normaalin lomakauden sijaan puoli vuotta vapaata hankkiakseen kokemusta vaikkapa kaukomailta. Yksiviivainen haave omasta omakotitalosta voi jäädä historiaan, kun suomalaiset valitsevatkin vuokra-asumisen, kerrostaloasumisen, monipaikka-asumisen, yhteisöasumisen ja ties mitä. Heinonen muistuttaa, että yhteiskunnallinen kehitys on yhtä normaalia kuin biologinen. Olemme läpikäyneet keräily- ja nomadi-, maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan ja elämme nyt tietoyhteiskunnassa. Kehitys kulkee eteenpäin. Tulevaisuudentutkijatkaan eivät tarkasti tiedä, mitä tietoyhteiskunnan jälkeen tulee. He ovat hahmottaneet kolme visiota: 1. Bioyhteiskunnassa korostuvat ekologiset ratkaisut ja ihmiset kantavat huolta hiilijalanjäljestä. 2. Digiyhteiskunnassa nautitaan teknologiasta, joka tukee hyvinvointia ja kehitystä. 3. Elämysyhteiskunnassa tuotteita ja palveluita ostetaan niiden elämyssisällön takia. Elämys on yhdelle extremeä kalliokiipeilyä ja toiselle hiljaista nautiskelua puutarhassa. Joku kolmesta visiosta saattaa toteutua sellaisenaan tai ehkä yhdistelmänä joistakin tai tilalle tuleekin jotain ihan muuta. Vaikka kaavailut eivät osuisi aivan kohdalleen, vaihtoehtoisia kehityskulkuja kannattaa ennalta arvioida. Mahdollisuuksia osataan hyödyntää ja uhkia lieventää, kun niihin varaudutaan. Erityisesti ennakointia tarvitaan työssä, joka on keskeinen osa yhteiskuntaa ja elämää. n Työelämässä vaaditaan osaamista vuorovaikutuksessa yhteistyössä ajanhallinnassa teknologian käytössä ympäristön huomioinnissa systeemien hallinnassa merkitysten oivaltamisessa Slow life on pikaruokailun vastapainoksi syntynyt hidastelun ja nautiskelun kulttuuri. Se syntyi Roomassa 1980-luvun lopulla ja on levinnyt moniin maihin ja eri yhteiskunnan alueille. Kun johtaja uskaltaa paljastaa vajavaisuutensa, hänen on helpompi kuunnella alaisiaan ja työpaikan tasa-arvo lisääntyy. Tekstit Marjatta Karvinen kuva Antero Aaltonen Työnilo kuuluu koko yhteisölle Työelämän haasteet Hyvässä porukassa on ilo tehdä työtä. Jos keskinäinen vuorovaikutus kangertelee, työntekijöiden innostus kärsii ja sairastelu lisääntyy. Johtajuus on toimivan työyhteisön perusta, mutta jokainen työntekijä vaikuttaa hyvän hengen luomiseen, työterveyshuollon erikoislääkäri Marjo Sinokki sanoo. Johto, työntekijä, muutos Sinokki tutki väitöskirjaansa varten kolmentuhannen työssäkäyvän terveyttä ja lääkkeenkäyttöä ja peilasi niitä työpaikan ilmapiiriin ja sosiaaliseen tukeen. Työssä käyvät ovat keskimäärin terveempiä kuin työelämän ulkopuolella olevat. Ne työntekijät, jotka kokivat jäävänsä vaille sosiaalista tukea, kärsivät muita enemmän unihäiriöistä, ahdistuksesta ja masennuksesta. Turun Työterveystalossa tulosaluejohtajana työskentelevä Sinokki on pohtinut, kuinka työyhteisö valjastettaisiin palvelemaan hyvinvointia. Epäkohdista ei voi syyttää ainoastaan esimiehiä. Esimiesosaaminen on parantunut. Yhä useampi johtaja kouluttautuu, uskaltaa myöntää vajavaisuutensa ja kuuntelee arvostavasti alaisiaan. Työturvallisuuslaki velvoittaa esimiestä puuttumaan ongelmiin, jos niitä hänen tietoonsa tuodaan. Muutoksessa mitataan työyhteisön toimivuus. Jos ihmiset osaavat tukea toisiaan, muutoksiin suhtaudutaan rakentavammin. Muutosvastarinta saattaa kieliä huonosta ilmapiiristä. Erimielisyys sinänsä ei ole haitaksi; se pikemminkin rakentaa työyhteisöä: Erilaiset näkemykset vievät kehitystä eteenpäin, jatkuva yksimielisyyskin voi jarruttaa sitä. Innostunut työyhteisö kannustaa jäseniään, alakuloinen kyräilevä ilmapiiri lietsoo masennusta ja aloitekyvyttömyyttä. Sinokki kehottaa hakemaan 12 Promo 68

13 Erilaiset näkemykset vievät kehitystä eteenpäin, jatkuva yksimielisyyskin voi jarruttaa sitä. Oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa Työt, työtehtävät ja työmäärät muuttuvat vääjäämättä, kun työpaikalla lisätään tehokkuutta. Tutkimusten mukaan muutoksissa kiristetään enemmän naisten kuin miesten töitä. Naiset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan työtahtiin ja -määrään riittävästi, erityisasiantuntija Eija Lehto sanoo. Hän työskentelee Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimissä. Suomessa naisen työssäkäynti on itsestäänselvyys: 66,9 prosenttia naisista ja 68,7 prosenttia miehistä on työelämässä. Normaalina pidetään myös naisten kotitöitä: 53 prosenttia naisista sanoo tekevänsä enemmän kotitöitä kuin puoliso, miehistä 6 prosenttia. Osa-aikatyössä on vain noin 18 prosenttia naistyövoimasta. Työelämän tasa-arvo on Suomessa hyväksytty perusarvo, mutta käytännössä se ei toteudu. Naisen palkka on 81,8 prosenttia miehen palkasta. Miehiä palkitaan myös satunnaisilla bonuksilla useammin kuin naisia, mikä voi tuntua naisesta ansioiden mitätöimiseltä. Väheksyminen nakertaa itsetuntoa ja voi käynnistää uupumisen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen kangertelee. Moni nainen uurastaa edelleen kahta työpäivää. Naisen ikään liittyy monia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Nuori nainen ohittaa usein keski-ikäisen työssä ennakkoluulojen takia. Loppu-urallaan nainen voisi ehkä hyödyntää käyttämättä jäänyttä osaamistaan uusissa työtehtävissä ja samalla välttää urautumisen ja uupumisen. Ikääntynytkin oppii, jos häntä perehdytetään hänelle sopivalla tavalla. Eija Lehdon eväitä työhyvinvoinnin vahvistamiseen Kehitetään työpaikan ilmapiiriä ja oikeudenmukaista johtamista. Työntekijöiden erilaiset osaamiset ovat vahvuus. Muutokset toteutetaan hallitusti. Työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat. Työn ja perheen yhteensovittamista tuetaan. Työhyvinvointi ei ole temppuja Hyvässä työyhteisössä työskentely lisää voimia, ei vähennä niitä. uutta innostusta itse työstä sehän on kaikille yhteistä. Myös jokainen yksilö voi mennä itseensä: Kannattaa tarkkailla, alkaako aurinko paistaa vai nouseeko myrsky, kun tulen paikalle, Sinokki neuvoo. n Vinkkejä työhyvinvointiin ja työpaikan pulmatilanteiden ratkaisuun: Työnilo, Marja-Liisa Manka, WSOY Työuria täytyisi pidentää mutta ihmiset eivät viihdy työssä, pyrkivät eläkkeelle ennenaikaisesti, sairastelevat ja uupuvat. Valtion budjetti on ensi vuonna 52,2 miljardia. Ennenaikaisen eläköitymisen hinta on 24 miljardia; jos mukaan lasketaan sen aiheuttamat sairauspoissaolokulut, summa nousee 30 miljardiin. Luvuissa näkyy työhyvinvoinnin laiminlyömisen hinta, professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta sanoo. Työurien pituus vaikuttaa ratkaisevasti valtion talouden tasapainoon ja kansakunnan tulevaan hyvinvointiin. Globalisaatio, teknologiset innovaatiot ja työvoiman rakennemuutos myllertävät. Ennen työura oli lähinnä professio, johon ihminen hankki osaamisen ja ylläpiti sitä. Työntekijä eteni urallaan kuin raiteilla: suoraviivaisesti eteenpäin kohti Olkaa työpaikoilla avoimia, ratkaiskaa ristiriidat heti, tehkää työtä tiimeissä, puhukaa työnilosta. Marja-Liisa Manka uusia asemia. Nyt työurat yksilöllistyvät, työntekijän ammatillisuus syvenee ja ammattialue laajentuu. Ihmiseltä vaaditaan uudenlaista osaamista kuten sosiaalisuutta työyhteisössä, epävarmuuden sietoa ja elämänhallintaa. Olemme valinnan edessä: velvoitetaanko ihmiset pysymään työssä pidempään vai ryhdytäänkö parantamaan työelämän laatua. On vain yksi vastaus: työelämän laadun parannus. Laki ei tepsi, sillä työhön pakotettu ihminen sairastuu. Jäljelle jää vain työelämän laadun parantaminen. Elinikäinen oppiminen, kehittyminen, laajentuminen ja koulutus ovat välttämättömiä. Joustoa vaaditaan kaikilta osapuolilta. Manka listaa jokaiselle työntekijälle käypiä keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen: Olkaa työpaikoilla avoimia, ratkaiskaa ristiriidat heti, tehkää työtä tiimeissä, puhukaa työnilosta. Työhyvinvointi ei ole tempputiedettä. Pienillä arkisilla asioilla kuten hymyllä, tervehtimisellä, kiitoksilla ja kannustuksella saa paljon aikaan. Terveyden edistämisen keskus 13

14 Itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muualla Taustalta löytyy kovia suorituspaineita, skitsofreniaa, masennusta ja päihteitä. Teksti Paula LAunonen kuva Mikael Damkier / Rodeo Masennus Miehet tappavat itsensä hirttäytymällä ja ampumalla, naiset myrkyttäytymällä. Miehet tekevät itsemurhan kolme kertaa useammin kuin naiset, vaikka molemmilla on yhtä paljon yrityksiä. Alimpiin tuloluokkiin kuuluvien riski on kaksinkertainen pärjääviin kansalaisiin verrattuna, tiivistää professori Jouko Lönnqvist. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lokakuussa eläkkeelle jäävä Lönnqvist veti Suomessa itsemurhien ehkäisyohjelman Itsetuhoista käyttäytymistä hän on tutkinut ja hoitanut myös Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin professorina. Kymmenvuotisen projektin aikana itsemurhat vähenivät vuotuisista 1 500:sta tuhanteen. Tilanne on pysynyt samalla tasolla 2000-luvulla, mutta Lönnqvist arvelee, että luvut voivat lähteä uudelleen nousuun, ellei ohjelman käytäntöjä systemaattisesti jalkauteta sosiaali- ja terveydenhuollon päivittäisiin rutiineihin. Itsemurhia pitää edelleen vähentää. Suomi on tilastoissa yhä EU:n keskiarvon yläpuolella. Itsemurhia pitää edelleen vähentää. Suomi on tilastoissa yhä EU:n keskiarvon yläpuolella. Jouko Lönnqvist Merkityksetön ja hylätty Lönnqvistin mukaan päivänsä oman käden kautta päättää todennäköisimmin ihminen, joka ei koe itseään merkittäväksi. Klassinen esimerkki on ammattiuralta pudonnut, perheensä hylkäämä alkoholisoitunut mies, mutta itsemurhia tekevät kaikenikäiset ja eri sosiaaliluokkiin kuuluvat suomalaiset. Korkeasti koulutetuista naisista lääkärit tekevät itsemurhia eniten. Pohjois- ja Itä-Suomessa itsemurhat ovat yleisempiä kuin Etelä-Suomessa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla itsemurhia tehdään poikkeuksellisen vähän. Itsemurhan taustalta löytyy muiden muassa kovia suorituspaineita, skitsofreniaa, masennusta ja päihteitä, Lönnqvist selittää. Hän sanoo, että itsetuhoisuus alkaa Suomessa varhemmin kuin muissa maissa, jo varhaispuberteetissa. Esimerkiksi Kiinassa itsemurhaan ajautuu yleisimmin maaseudun köyhä, vanha nainen, jonka läheiset ovat hylänneet. USA:ssa hyvinvoivien valkoisten itsemurhariski on huomattavasti matalampi kuin alkoholisoituneiden intiaanien. Keinot, joilla itsemurhia voitaisiin ehkäistä, ovat Lönnqvistin mukaan yksinkertaisia, ja kaiken lisäksi ilmaisia. Tärkeintä on välittäminen. Apua akuuttiin kriisiin Osviitta on Tampereen mielenterveysseuran kriisipalvelu, jossa Karolina Bechinsky on työskennellyt vuodesta Palveluitamme käyttävät kaikenlaiset tamperelaiset ja ympäristökuntien asukkaat; kenen tahansa elämä voi joskus ajautua umpikujaan niin, etteivät omat voimat riitä selviämiseen. Osviittaan pääsee heti ilman ajanvarausta. Kuuntelemme ihmistä ja opastamme eteenpäin. Yleinen ongelma on se, ettei julkisen terveydenhuollon vastaanotolle pääse silloin, kun hätä on akuutti, vaan aikaa tarjotaan vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Julkisen terveydenhuollon resurssipula näkyy Osviitassa myös niin, että 14 Promo 68

15 Yleinen ongelma on se, ettei julkisen terveydenhuollon vastaanotolle pääse silloin, kun hätä on akuutti, vaan aikaa tarjotaan vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Suomessa ihmistä joka vuosi tekee itsemurhan. Vuonna 1990 Suomessa tehtiin 30 itsemurhaa asukasta kohden. Vuonna 2010 Suomessa tehtiin 20 itsemurhaa asukasta kohden. EU:n keskiarvo on 15 itsemurhaa asukasta kohden. Itsemurhan tehneistä 2/3 on selvästi masentuneita. Päihdeongelma on 35 prosentilla itsemurhan tehneistä. Lähde: Professori Jouko Lönnqvist työterveyslääkärit, terveyskeskuslääkärit ja jopa sairaalan psykiatrinen poliklinikka lähettävät sinne potilaita. Bechinskyn mukaan tilanne on nurinkurinen, koska Osviitan tehtävä on auttaa akuutissa hädässä ja ohjata ihmisiä virallisen järjestelmän asiakkaiksi. Osviitan vapaaehtoisilla päivystäjillä ei esimerkiksi ole hoitotyön vaatimaa koulutusta. Puhumisesta voimaa Uskottomuus, avioero, lopputili, läheinen kuollut, opinnot jumittavat. Ihmisen ongelmat ovat moninaiset, ja joskus ahdistus kasvaa niin suureksi, että itsemurha alkaa tuntua ainoalta ratkaisulta. Jos ihminen ei itse puhu itsetuhoisista ajatuksistaan, me kysymme, Bechinsky kertoo Hän toteaa, että puhumisella on ihmeellinen voima. Keskustelun jälkeen on mukava kuulla, että avautuminen auttoi. Toinen ihminen antaa uutta näkökulmaa, ja toivotonkin alkaa nähdä valoa tunnelin päässä. Kaveria ei jätetä Lönnqvist puolestaan korostaa, että itsemurhapuheet ovat vakava signaali, jota liian usein vähätellään, sillä puheet johtavat usein tositoimiin. Itsemurhaan ajautuminen on pitkä prosessi, jonka taustat löytyvät sekä yksilöstä että ympäristöstä. Masennukseen puuttuminen, päihteiden käytön vähentäminen ja sosiaalisten erojen tasaaminen ovat toimintaa, jolla itsemurhia ehkäistään, Lönnqvist sanoo. Itsemurhien ehkäisytyö kannattaa, koska se sisältää viestin jokaisen yksilön tarpeellisuudesta. Kaveria ei jätetä, peräänkuuluttaa Lönnqvist ja toteaa samalla, että lähimmäisenrakkaus voi olla myös haasteellista. Eivät itsemurhakandidaatit ole pelkästään hiljaisia, vetäytyviä ja unohdettuja ihmisiä. Osa on todella hankalia, sopeutumattomia ja aggressiivisia, jotka koettelevat lähipiirin sietokykyä ja turvaverkkojen kestävyyttä. n Terveyden edistämisen keskus 15

16 Kansalaisosallistumisella laatua ja demokratiaa palveluihin Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthiesin mielestä päihdeja mielenterveyspalveluiden kehittämisessä tarvitaan asiakkaiden kokemustietoa. Kansalaisosallistuminen täyttää myös yhteiskunnan demokratiavajeita. Teksti Matti Välimäki kuva Tero Sivula / Rodeo Osallistaminen ja kansalaistoiminta Kun päihde- ja mielenterveyspalveluissa puhutaan asiakkaiden osallistamisesta, näkökulmana on usein se, että ongelmista kärsivä ihminen tarvitsee mielekästä tekemistä kuntoutumisprosessinsa aikana. Aila-Leena Matthiesin mielestä osallistumista olisi kuitenkin katsottava entistä voimakkaammin nimenomaan palveluiden laadun kehittämisen ja demokratian näkökulmista. Me asiantuntijat tarvitsemme asiakkaiden kokemustietoa, jotta voisimme suunnitella oikein toimivia palveluita. Asiakkaiden kuuleminen on erittäin tärkeää myös demokratian toteutumisen ja yhteiskunnan demokratiavajeiden täyttämisen vinkkelistä. Kansalaisethan kuitenkin omistavat julkiset palvelumme ja epäsuorasti myös järjestöjen palvelut. Asiakasneuvostoja, kokemustiedon keruuta Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännön tasolla? Se voi tarkoittaa esimerkiksi asiakasedustajia, asiakasneuvostoja ja erilaisia kokemuskehittäjiä, jotka toimivat ammatillisten asiantuntijoiden rinnalla. Se voi merkitä myös aktiivista tiedon ja asiakaskokemusten keruuta erilaisten asiakaspaneeleiden tai netin avulla. Matthies huomauttaa, että käytännössä päihde- ja mielenterveystyössä asiakkaita nähdään yleensä vain ongelmien ja ajankohtaisten kriisien aikana. Kokemustietoa ja ideoita olisi kuitenkin hyvä kerätä silloin, kun henkilöllä on meneillään parempi vaihe. Yksi osa ilmiötä olisi myös sen miettiminen, miten asiakkaita informoidaan siitä, mitä on tulossa ja miten palveluja kehitetään. Niin, että yhtenä päivänä luukulla ei olisikaan vain lappua siitä, että palvelu on siirretty toiselle puolelle kaupunkia tai lopetettu kokonaan. Mutta mitä siitä nyt oikein tulisi? Joku saattaa nyt ajatella, että mitä siitä tulee, taloudellisen kurimuksen keskellä, jos vielä asiakkaatkin otetaan mukaan palveluita kehittämään. Suunnitteluprosessit muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Ja eihän kuntalaisilta voi mennä mitään kyselemään, kun he eivät ymmärrä talouden päälle Yleensä ihmiset ovat kyllä perillä taloudellisista realiteeteista eivätkä ehdottele ihan mahdottomia. On myös hyvä muistaa, että Me asiantuntijat tarvitsemme asiakkaiden kokemustietoa, jotta voisimme suunnitella oikein toimivia palveluita. Aila-Leena Matthies se, että käyttäjät otetaan mukaan palveluja suunnittelemaan, voi tarkoittaa taloudellisia säästöjä, kun palveluista saadaan karsittua hukkakäyntiä ja ne voidaan kohdentaa entistä tarkemmin. Asiantuntijavaltainen suunnitteluhan tarkoittaa usein esimerkiksi varsin isoja hallintorakenteita. Palvelujen käyttäjistä voi tulla myös liittolaisia työntekijöille, kun he voivat tukea sitä, että palvelut säilyvät. Mutta missä mennään tällä hetkellä? Matthies mainitsee, että ajatuksia laajasta osallistumisesta näkyy jo esimerkiksi monissa yhteistuottajuusmallilla toimivissa päiväkeskuksissa, vertaisryhmissä ja omaisjärjestöissä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen vallitseva suuntaus on kuitenkin toinen. Käynnissä on yliprofessionalisoituminen, jossa korostetaan ennen kaikkea turvallisuutta ja etäisyyteen ja eristäytymiseen perustuvaa asiantuntevuutta. Päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitoa leimaa se, että heidät nähdään vaarallisena ryhmänä. Tällainen hoito voi olla hyvinkin asiantuntevaa, mutta se kaipaisi rinnalle varmasti myös toisenlaista lähestymistapaa, enemmän arjessa kiinni olevaa kohtaamista ja vuorovaikutusta. Hän muistuttaa myös siitä, että lääkehoito ja kalliit asiantuntijaverkostot tarkoittavat käytännössä sitä, että apua ei ole varaa tarjota kaikille sitä tarvitseville. Karu totuus on, että rahaton, kouluttamaton ja mielenterveysongelmista kärsivä ihminen on suuressa vaarassa joutua kokonaan yhteiskunnan ja tukiverkkojen ulkopuolelle. Ihmisiä arvotetaan paljolti sen perusteella kuinka potentiaalisia työmarkkinaosallistujia he ovat. Matthies uskoo, että osallistaminen tulee kuitenkin voimistumaan, osittain pakostakin. Jotkut poliitikot voivat esimerkiksi ajatella kyynisesti, että tällaiset ihmiset on pakko integroida mukaan kansalaisosallistumiseen, jotta heistä ei tule yhteiskunnalle sisäistä riskiä. n 16 Promo 68

17 Karu totuus on, että rahaton, kouluttamaton ja mielenterveysongelmista kärsivä ihminen on suuressa vaarassa joutua kokonaan yhteiskunnan ja tukiverkkojen ulkopuolelle. Terveyden edistämisen keskus 17

18 Käytön ja kokeilujen yleistyessä riskit kasvavat ja haitat lisääntyvät. Kannabis on osana arkea Teksti Paula Launonen kuva Diego Cervo / Rodeo Huumeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn mukaan kasvavalla osalla väestöä on omakohtaisia kokemuksia huumeista. Aiempaa suurempi joukko tuntee jonkun huumeiden käyttäjän tai kokeilijan. Miehistä kuusi prosenttia ja naisista 3,5 prosenttia kertoi käyttäneensä huumeita viimeisimmän vuoden aikana. Miesten säännöllinen huumeidenkäyttö on kasvanut vuoden 1992 vajaasta prosentista runsaaseen kahteen prosenttiin vuonna Kannabiksen asema suosituimpana huumeena on edelleen vahvistunut. Sen käyttö on jatkuvasti yleistynyt; nuorista aikuisista kannabista on kokeillut runsas kolmannes, kommentoi THL:n osastojohtaja Pekka Hakkarainen. Naiset lopettavat Lähes puolet vuotiaista nuorista miehistä ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään. Peräti 15 prosenttia kertoi käyttäneensä kannabista vuoden sisällä ja viisi prosenttia raportoi käyttäneensä kannabista viimeisen kuukauden aikana. Tässä naiset ja miehet eroavat toisistaan. Teini-ikäisinä molemmat kokeilevat, mutta myöhemmin naiset lopettavat. Kannabiksen viimeaikainen käyttö vähenee Todennäköisesti satunnaiset huumekokeilut tapahtuvat juomistilanteissa, joissa kontrolli on höltynyt. Pekka Hakkarainen naisilla jyrkästi vuotiaiden ryhmässä, ja harva enää siinä iässä kokeilee, Hakkarainen sanoo. Kaikki viimeisen kuukauden aikana kannabista käyttäneet vuotiaat olivat miehiä. Koska ensikokeilut tässä iässä ovat harvinaisia, kysymys todennäköisesti on vakiintuneesta käytöstä. Sekakäyttö on yleistä Kaksi kolmasosaa huumeita käyttäneistä oli joskus nauttinut alkoholia ja huumeita samanaikaisesti. Todennäköisesti satunnaiset huumekokeilut tapahtuvat juomistilanteissa, joissa kontrolli on höltynyt, Hakkarainen tulkitsee. Kannabiksen jälkeen seuraavaksi yleisimmin huumausta haetaan rauhoittavista sekä uni- ja kipulääkkeistä. Vastaajista 6,5 prosenttia sekä kymmenesosa nuorista aikuisista tunnusti joskus käyttäneensä lääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lääkkeillä tavoiteltiin päihtymistä sekä muiden päihteiden vaikutusten vahvistamista. Lääkkeillä haluttiin myös vähentää päihteiden käytöstä seurannutta pahaa oloa, Hakkarainen kertoo. Nykyisistä huumeiden käyttäjistä neljäsosa raportoi alkoholin ja huumeiden samanaikaiskäytöstä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Heistä 36 prosenttia oli käyttänyt lääkeaineita ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja vuodenaikaisesta käytöstä raportoi liki neljäsosa. Sekakäyttö oli miehillä tavallisempaa kuin naisilla, ja yleisintä nuorten aikuisten miesten ryhmässä. Harva douppaa Ensimmäistä kertaa THL keräsi tietoa myös väestön dopingin käytöstä. Dopingaineiksi nimettiin testosteroni, anaboliset steroidit, kasvuhormoni, klenbuteroli ja efedriini. Vastaajista yksi prosentti ilmoitti käyttäneensä jotain näistä joskus elämässään. Mitä ilmeisimmin kysymys ei ole joukkoilmiöstä, vaan todennäköisesti lähinnä kuntosaliharrastukseen ja joihinkin erityisryhmiin rajautuvasta, suhteellisen harvinaisesta ilmiöstä. Tästä kertoo sekin, että käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana raportoi vain muutama yksittäinen vastaaja. Dopingaineiden käyttö oli miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla. Dopingista haettiin suorituskykyä, voimaa ja ulkonäön kohennusta. n 18 Promo 68

19 Kannabiksen asema suosituimpana huumeena on edelleen vahvistunut. Nuorista aikuisista kannabista on kokeillut runsas kolmannes. Nuorten miesten juttu Suhtautuminen säännöllisen humalajuomisen riskeihin ja päivittäiseen tupakointiin on tiukentunut. Käsitykset kannabiskokeilujen riskeistä ovat lieventyneet. Runsas neljäkymmentä prosenttia piti kannabiksen kokeilun riskejä korkeintaan vähäisinä; vuotiaista näin ajatteli 65 prosenttia ja ikäryhmän miehistä 75 prosenttia. Nuorista aikuisista noin viidesosa piti kannabiksen säännöllisen käytön riskejä vähäisinä, ja ikäryhmän miehistä näin ajatteli lähes joka kolmas. Tämä osuus on kaksi kertaa suurempi kuin neljä vuotta aikaisemmin. Uutena kehityspiirteenä Suomessa voidaan pitää erityisesti nuorten aikuisten miesten kannabiksen käytön lisääntymistä. Uutta on sekin, että nyt myös asennoituminen kannabiksen säännölliseen käyttöön on kääntynyt lievenevään suuntaan. Tämä voi lisätä kannabiksen kysyntää, säännöllistä käyttöä ja haittoja. Lähde: Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Pekka Hakkarainen & Leena Metso & Mikko Salasuo. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):4 Terveyden edistämisen keskus 19

20 Muuntohuumeet ovat tuntematon uhka Uusi laki ei estä uusien huumeiden tuloa markkinoille, eikä varsinkaan niiden jatkuvaa tuotekehittelyä. Tekstit Paula Launonen kuva Yuri Arcurs / Rodeo Huumeet Terveydenhuollossa osataan tunnistaa ja hoitaa heroiinitai amfetamiiniyliannostus. Mutta kun ensiapuun tuodaan sekava henkilö, jonka tilan aiheuttajaa voidaan vain arvailla, on hoitohenkilökunta hankalan haasteen edessä. Muuntohuumeista ei juurikaan ole tutkimustietoa tai kokemusta. Tiedämme hyvin vähän aineiden puoliintumisajoista, markkinoiden koosta, pitkäaikaisen käytön vaikutuksista tai muista vastaavista asioista. Aineet ovat hyvin erilaisia, toteaa erikoissuunnittelija Elina Kotovirta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kieltäminen on vain osa politiikkaa. Käytön vähentämisessä olennaisempia ovat ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen sekä hyvät hoitopalvelut. Elina Kotovirta Palassa annosta Muuntohuumeiden käyttökynnys on perinteisiä matalampi, koska aineet ovat laillisia. Hajuttomina ja mauttomina ne eivät herätä myöskään huumekoirien huomiota tullissa. Aineiden ostamista ja maahantuontia internetin kautta on Kotovirran mukaan mahdoton valvoa. Jotenkin tilanteeseen pitäisi kuitenkin puuttua, sillä muuntohuumeiden aiheuttamat vaarat ja kuolemat ovat todellinen riski. Kerta-annoksen terveysriskiin vaikuttaa annostelu: sokeripalan kokoisessa määrässä voi olla jopa käyttöannosta. Yliannostuksen riski on siis suuri. Viime kesänä kaksi nuorta kuoli Jehovan (JWH-huume) yliannostukseen, ja syksyllä kolmas. Muistamme myös MPDVkuolemat pari vuotta sitten. Rangaistuksesta hidastus Kotovirta on tyytyväinen kesäkuussa voimaantulleeseen lakiin, jonka ansiosta muuntohuumeita voidaan määritellä huumausaineiksi valtioneuvoston asetuksella. Näin poliisi ja tulli saavat aiempaa järeämmät keinot valvoa ja tutkia uusien aineiden maahantuontia, myyntiä ja käyttöä. Lisäksi aineiden käytön ja hallussapidon muuttuminen rangaistaviksi toivottavasti hidastaa tai jopa estää aineiden leviämistä uusiin käyttäjäpiireihin, erityisesti nuorten keskuuteen. Samalla hän toteaa, ettei uusi laki tietenkään estä uusien muuntohuumeiden tuloa markkinoille, eikä varsinkaan niiden jatkuvaa tuotekehittelyä. Ehkäisy edellyttää verkostoja Kieltäminen on vain osa politiikkaa. Käytön vähentämisessä olennaisempia ovat ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen sekä hyvät hoitopalvelut, Kotovir- ta painottaa. Ehkäisevälle työlle on uusi haaste kertoa aineista, joista ei tiedetä juuri mitään. Vaarallisuutta lisää myös käyttäjäkokemuksen puute. Nyt tarvitaan eri toimijoiden verkostoitumista. Nopea tiedottaminen uusista markkinoille tulleista aineista, niiden käyttötavoista ja riskeistä voi ehkäistä osan huumeiden aiheuttamista haitoista sekä yksittäisten kokeilujen aiheuttamista kuolemista, Kotovirta sanoo. n 20 Promo 68

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Muuntohuumeet ehkäisevän työn, valvonnan ja palvelujärjestelmän haasteena

Muuntohuumeet ehkäisevän työn, valvonnan ja palvelujärjestelmän haasteena Muuntohuumeet ehkäisevän työn, valvonnan ja palvelujärjestelmän haasteena Elina Kotovirta, VTT, Erikoissuunnittelija Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Mistä puhutaan? MDPV, mcpp, Bromo Dragonfly,

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot