Eduskunnalle annetaan E-kirje Suomen alustavista kannoista asiakokonaisuuteen.

Transkriptio

1 Puolustusministeriö PERUSMUISTIO PLM PO Eela Riikka JULKINEN Asia Komission ja korkean edustajan yhteinen tiedonanto koskien sotilaallista liikkuvuutta (Military Mobility) Euroopan unionissa sekä muut sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät ajankohtaiset asiat Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoivat 10. marraskuuta 2017 yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen Euroopan unionissa (JOIN(2017) 41 FINAL). Euroopan puolustusviraston (European Defence Agency, EDA) alaisuudessa on syksystä alkaen kokoontunut tilapäinen, jäsenvaltioiden edustajista koostuva Military Mobility työryhmä, jonka työn pohjalta EDA valmistelee tiekarttaluonnosta EDA:n johtokunnalle. Tiekartan on tarkoitus toimia pohjana, kun komissio ja korkea edustaja laativat sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvän toimintasuunnitelman. Tavoitteena on, että toimintasuunnitelma on valmis viimeistään maaliskuussa On mahdollista, että asiaa käsitellään maaliskuun Eurooppaneuvostossa. Toimintasuunnitelma tulee olemaan osaltaan perustana myös sotilaalliseen liikkuvuuteen keskittyvässä, pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön liittyvässä projektissa, joka käynnistetään kevään aikana Alankomaiden johdolla. Suomi on mukana tässä projektissa. Eduskunnalle annetaan Ekirje Suomen alustavista kannoista asiakokonaisuuteen. Suomen kanta Sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen lisää Euroopan puolustamisen uskottavuutta ja EU:n mahdollisuuksia toimia nopeasti ja oikeaaikaisesti erilaisissa kriiseissä. Turvallisuusympäristön muutosten myötä valmiuden ja sotilaallisen huoltovarmuuden järjestelyiden merkitys on korostunut ja vaatimukset puolustukselle ovat kasvaneet. Logistiset, oikeudelliset ja hallinnollisiin menettelyihin liittyvät seikat ovat hidastaneet puolustusyhteistyön syventämistä myös esimerkiksi Pohjoismaiden kesken. Liikkuvuuden edistäminen palvelee myös sotilaallisen harjoitustoiminnan tarpeita.

2 2(7) EU:n osalta aihekokonaisuuteen linkittyy puolustuksen lisäksi useiden muiden politiikanalojen toimia, kuten sisäasiat, oikeus, kuljetus, tulli, ympäristö ja terveys. Myös Natolla on joukkojen liikkumiseen liittyviä standardeja ja menettelyjä, jotka on otettava huomioon sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisessä. Suomi tukee pyrkimyksiä poistaa sotilashenkilöstön ja kaluston liikkuvuuden esteitä. Suomi haluaa olla keskustelussa aktiivisesti mukana sekä suunnata keskustelua ja toimia Suomen kansallisia intressejä palvelevalla tavalla. Suomi kannattaa myös EU:n ja Naton yhteistyön kehittämistä sotilaallisen liikkuvuuden alalla. Pääasiallinen sisältö Tiivistyvän puolustusyhteistyön ja sotilaallisen harjoitustoiminnan myötä on eri yhteyksissä noussut esiin, että sotilashenkilöstön ja sotilasajoneuvojen liikkuminen sekä sotilaskaluston ja materiaalin kuljettaminen maiden välillä on vaikeaa. Tarve esteiden poistamiseen liittyy mm. EU:n kriisinhallintaan (joukkojen keskittäminen nopeasti), Naton vaatimuksiin (erityisesti vaativa harjoitustoiminta) sekä kahden ja monenvälisen puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Jäsenvaltioilla säilyy aina täysi päätösvalta toisen valtion joukkojen maahantuloon, mutta päätöksentekoa halutaan nopeuttaa ja tunnistettuja pullonkauloja purkaa lainsäädännön, muun sääntelyn, infrastruktuurin, tullimenettelyjen yms. osalta. Tähän EU:lla on mm. lainsäädäntövälineitä. Asiakokonaisuuteen liittyviä ajankohtaisia aloitteita on useita. Keskeinen seikka on komission ja korkean edustajan 10. marraskuuta 2017 antama yhteinen tiedonanto Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen Euroopan unionissa (JOIN(2017) 41 final), jonka sisältö kuvataan tuonnempana. Toinen ajankohtainen seikka on Viron aloitteesta käynnistetty hanke, jossa on tartuttu em. tiedonannossa esitettyihin ajatuksiin, jotka koskevat Euroopan TEN Tliikenneinfrastruktuuriverkoston (transeuropean network for transport) tarkastelua puolustusvoimien näkökulmasta. Suomi on ollut mukana tämän epävirallisen pienryhmän kokouksissa. Kolmas seikka on Euroopan puolustusvirasto EDA:n tilapäinen työryhmä, jossa sotilaallisen liikkuvuuden kysymyksiä kartoitetaan monipuolisesti infrastruktuurikysymyksistä tulli ja sääntelykysymyksiin. Komissio ja korkea edustaja laativat viimeistään maaliskuussa 2018 sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman. On mahdollista, että asiaa käsitellään maaliskuun Eurooppaneuvostossa. Toimintasuunnitelma laaditaan EDA:n työryhmän työn perusteella; työryhmän tiekartta on EDA:n johtokunnan käsiteltävänä ja se hyväksyttäneen 9. helmikuuta. Neljäs seikka on EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja siihen liittyvien ensimmäisten hyväksyttyjen projektien joukossa oleva Military Mobility projekti, jossa myös tavoitellaan liikkuvuuden pullonkaulojen tunnistamista ja karsimista. Projekti järjestäytyy kevään kuluessa johtovaltio Alankomaiden aloitteesta. Suomi on mukana 22 muun maan kanssa.

3 Myös EU ja Nato ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyen. Liikkuvuuden edistäminen nostettiin joulukuussa 2017 ns. Varsovan julistusta seuranneelle EU:n ja Naton yhteiselle toimenpidelistalle. Sotilaallista liikkuvuutta edistetään lisäksi pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon piirissä: Easy Access työssä kehitetään puolustushallinnon tarpeisiin helpotettuja maahantulomuodollisuksia normaalioloissa, ja Alternate Landing Base hankkeessa mahdollistetaan varalaskupaikkojen käyttö esimerkiksi sääolojen sitä edellyttäessä. Komission ja korkean edustajan tiedonanto Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen Euroopan unionissa Tiedonannossa luodaan yleiskatsaus siihen, mitä EU voisi tehdä olemassa olevien kehysten sisällä sotilashenkilöstön ja kaluston liikkuvuuden helpottamiseksi esimerkiksi erilaisten hallinnollisten ja sääntelyyn liittyvien menettelyjen sekä infrastruktuurin osalta. 1. Johdanto. Tiedonannon johdannossa mainitaan keskeiset asiakirjat, joissa EU:n tarvetta ottaa vastuuta unionin alueesta ja jäsenmaiden kansalaisten turvallisuudesta ja suojelusta on viime aikoina tarkasteltu: Ulko ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia (2016), Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma (2016), Euroopan puolustuksen tulevaisuutta koskeva pohdintaasiakirja (kesäkuu 2017), ja Komission puheenjohtaja Junckerin Unionin tilaa koskenut puhe (syyskuu 2017). Johdannossa todetaan myös EU:n jäsenvaltioiden syvenevä puolustusyhteistyö, ml. pysyvä rakenteellinen yhteistyö, ja se, että sotilashenkilöstön ja materiaalin liikkumista EU:n alueella haittaavat fyysiset, oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät esteet. Esimerkkeinä mainitaan liikenneinfrastruktuuri, joka ei kestä sotilasajoneuvojen painoa, ja hankalat tulli ja muut menettelyt. Johdannon mukaan viimeaikaiset merkittävät sotaharjoitukset ovat osoittaneet, että em. esteet voivat johtaa viivytyksiin, häiriöihin, lisäkustannuksiin ja haavoittuvuuden kasvuun. Tekstissä todetaan, että asian korjaamiseen tarvitaan eri hallinnonalojen panosta, ja että myös Natolla on asiaa koskevia standardeja ja menettelyjä. Johdannossa todetaan, että prosessia parantavia toimia olisi tärkeä tutkia, mutta tämä on tehtävä jäsenvaltioiden suvereniteettia kunnioittaen ja sopusoinnussa EU:n perussopimusten ja lainsäädännön kanssa. 2. Käynnissä olevat projektit, toimet ja aloitteet, jotka liittyvät sotilaalliseen liikkuvuuteen. Luvussa luonnehditaan EU:n liikenneinfrastruktuuripolitiikkaa kunnianhimoiseksi ja todetaan, että ala tarjoaa mahdollisuuden lisätä koherenssia ja synergiaa puolustuskysymysten ja Unionin nykyisten politiikkatoimien välillä. Luvussa mainitaan aloja, joilla on meneillään aloitteita siviili ja sotilaspuolen synergian parantamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi tutkimus, kyberturvallisuus, ilmailu, rajaturvallisuus, merialueiden valvonta ja avaruus. Komission, Euroopan puolustusvirasto EDA:n ja jäsenvaltioiden aloite kaksikäyttötuotteiden puolustus 3(7)

4 ja hybridistandardeista mainitaan hyvänä esimerkkinä horisontaalisesta aloitteesta, joka saattaa heijastua myös sotilaalliseen liikkuvuuteen. 4(7) Luvussa mainitaan myös hankkeita, joita jäsenvaltiot edistävät EDA:n puitteissa. Vuonna 2014 on aloitettu projekti, jossa 14 jäsenvaltiota (ml. Suomi) kehittää EU:n multimodaalinen liikennekeskus verkostoa (Multimodal Transport Hub, M2TH). Projektin tavoitteena on parantaa joukkojen liikkuvuutta harmonisoimalla sääntelyä ja menettelyitä. Lisäksi mainitaan aloite, joka johti vuonna 2012 tehtyyn, valtion ilmaalusten lupamenettelyitä harmonisoivaan tekniseen järjestelyasiakirjaan (Technical Arrangement on Diplomatic Clearances for Military Aircraft, DIC TA). Kun Suomi lähitulevaisuudessa liittyy sopimuksen, siihen osallistuu 17 jäsenvaltiota. Tekstissä mainitaan erikseen, että myös Nato kehittää toimintoja sotilaallisen liikkuvuuden helpottamiseksi (oikeudelliset välineet vapaiden siirtojen helpottamiseksi; toimenpiteet joilla lisätään tilannetietoisuutta infrastruktuurista ja parannetaan ilmateitse tapahtuvia nopeita kuljetuksia, siviilivalmiutta ja kriisinsietokykyä). Lisäksi kuvataan aiheeseen liittyvät monikansalliset aloitteet ja toimijat, kuten Kuljetusten koordinaatiokeskus (Movement Coordination Centre Europe, MCCE), Ilmakuljetusjohtoporras (European Air Transport Command, EATC) sekä Monikansallinen merikuljetusten koordinaatiokeskus (Athens Multinational Sealift Coordination Centre). Tiedonannossa muistutetaan, että jo käynnissä olevat projektit tulee ottaa huomioon ja että synergioita tulee hakea ja päällekkäisyyttä ja ristiriitoja välttää. 3. Sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet ja edellytykset. Tiedonannon kolmannessa luvussa todetaan, että jäsenvaltioiden on arvioitava sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet ja vaatimukset siten, että ainakin seuraavat alueet katetaan: infrastruktuuri, joka kattaa eri kuljetusmuotojen ja multimodaalisten solmukohtien tekniset vaatimukset oikeudellinen sääntely koskien liikenneinfrastruktuuriin pääsyä EU:ssa, ml. joukkojen ja materiaalin tuonti Euroopan alueelle ja vienti Euroopasta, ml. vaaralliset aineet sotilashenkilöstön, materiaalin ja turvaluokitellun tiedon suojaaminen sotilasjoukkojen vastuukysymykset ja asema ajalliset seikat, kuten tarve saada etuoikeus siviililiikenteeseen nähden isäntävaltioiden tukitarpeet (esim. polttoaine, majoitus, logistinen tuki, huolto ja kunnossapito, hankinnat, terveydenhoito ja lääkintä) kansallisten ja kansainvälisten sotilas ja siviiliviranomaisten väliset koordinaatiotarpeet ja menettelyt tiedonvaihto (sähköiset tiedot /tietokannat /keskukset) siviili ja sotilastietokantojen välillä 4. Toimintalinjojen määrittäminen. Tiedonannon neljännessä luvussa mainitaan EDA:aan perustettu tilapäinen työryhmä, jonka tavoitteena on tunnistaa rajanylityksiä koskevat esteet ja kartoittaa tehdyt aloitteet ja puutteet sekä relevantit toimijat sekä EU että kansallisella tasolla. Työryhmän tavoitteena on tämän jälkeen laatia toimintasuunnitelma, johon sisältyy tehtävät, vastuut ja aikataulu.

5 Edelleen todetaan, että vaikka työ edellyttää eri toimijoiden ja tasojen ponnisteluja, myös EU voi tarjota ratkaisuja, jotka perustuvat niihin käytäntöihin ja hankkeisiin, joita vuosien varrella on kehitetty lähinnä siviilitarkoituksiin. Näihin menettelyihin liittyvää lainsäädäntöä, menettelyjä ja investointivälineitä tulee muuttaa, jotta ne sopisivat sotilaskäyttöön. Infrastruktuurin osalta mainitaan, että liikkuvuus edellyttää jäsenvaltioiden läheistä koordinaatioita ja yhteisymmärrystä infrastruktuurin käytöstä. Infrastruktuurin ja standardien erot johtavat viivytyksiin. Siksi on välttämätöntä arvioida nykyistä infrastruktuuria ja määritellä sille standardeja, joissa otetaan sotilaalliset tarpeet huomioon. Analyysin tulokset voisivat mahdollistaa sellaisten infrastruktuuristandardien luonnin, joissa sotilastarpeet otetaan huomioon multimodaalikuljetuksissa. Standardia voitaisiin hyödyntää sekä uudessa infrastruktuurissa että nykyisen päivittämisessä. Tiedonannossa todetaan, että koska työn kustannusvaikutuksia ei pystytä ennalta arvioimaan, tulisi tässä luoda läheinen kytkös Unionin pitkän aikavälin infrastruktuuriinvestointeihin. Tiedonannossa on tehty erillinen esimerkkinosto infrastruktuuriin liittyen. Nostossa tarkastellaan Euroopan liikenneverkkoa (TENT) ja sitä seikkaa, että samaa verkkoa käytetään sekä siviili että sotilastarkoituksiin. Sääntelyyn ja menettelyihin liittyvistä kysymyksistä nostetaan esiin tullimenettelyt, vaarallisten aineiden kuljetukset ja kansalliset menettelyt. Tullimenettelyjen harmonisointi edellyttää sotilaskuljetusten erityistarpeiden huomioimisen. Vaarallisten aineiden osalta on kyse niitä kuljettavien sotilasajoneuvojen etuuskohtelusta, joka toistaiseksi poikkeaa vastaavien siviiliajoneuvojen etuuskohtelusta. Kansallisia menettelyjä koskevalla tiedonvaihdolla voitaisiin menettelyjä yhdenmukaistaa ja laatia yhteisiä sääntöjä. Euroopan puolustusvirasto EDA:n laaja työ tämän pohjustamiseksi mainitaan. Lisäksi mainitaan hybridiuhkia koskevan kestokyvyn kehittäminen koskien kriittistä infrastruktuuria, esim. kuljetuksia. Työtä jatketaan myös EU:n ja Naton yhteistyönä. Lopuksi todetaan, että myös muiden alojen EUlainsäädäntöä voidaan tarkastella sotilaallisen liikkuvuuden kannalta. 5. Koordinointi muiden sidosryhmien kanssa. Luvussa mainitaan erityisesti Nato tahona, jonka kanssa on jatkettava vuoropuhelua asiassa. Avoimuutta sekä molempien järjestöjen itsenäisen päätösvallan ja jäsenvaltioiden turvallisuus ja puolustuspoliittisten erityispiirteiden kunnioitusta korostetaan. 6. Seuraavaksi. Luvussa todetaan, että korkea edustaja ja komissio esittävät viimeistään maaliskuussa 2018 sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvän toimintasuunnitelman jäsenvaltioiden hyväksyttäväksi. Se pohjautuu Euroopan puolustusviraston alaisentyöryhmän työn tuloksiin ja sisältää suosituksia toimista, toimijoista ja aikatavoitteista, joiden tulisi tiedonannon mukaan olla kunnianhimoisia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 5(7)

6 6(7) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Selvitys on käsitelty seuraavissa EUjaostoissa: Ulkosuhdejaosto (EU3), kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot PLM, lähetystöneuvos Riikka Eela, puh EUTORItunnus Liitteet Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kriisinhallinta, puolustuspolitiikka, puolustusvirasto, puolustusvälineet, rajamuodollisuudet, tullit, YTPP, YUTP, NATO, huoltovarmuus PLM, SM, TEM, UM, VM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, STM, TPK, TULLI, VNK