Vielä lomautuksista. Työaikaasiaa. Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vielä lomautuksista. Työaikaasiaa. Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Työaikaasiaa LUE LISÄÄ SIVULTA»4 Vielä lomautuksista LUE LISÄÄ SIVULTA»6 Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus LUE LISÄÄ SIVULTA»16

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Kovan päivän ilta valoisampi tulevaisuus?...2 MÅNADENS SKRIVELSE En hård dags kväll en ljusare framtid?...2 Uudelleensijoitusprosessi....3 Lauri Tanner Sairaalalakimiesten hallitukseen...3 Tyksin vuosijuhlassa ansiomerkit kuudelle...3 KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE Ilkka Kantola toimialuejohtaja, Medisiininen toimialue, Tyks ledare för Medicinska verksamhetsområdet, Åucs Kovan päivän ilta valoisampi tulevaisuus? Työaika-autonomia mahdollistaa enemmän omia työvuorotoiveita...4 Virkeyttä työhön ja omaan elämään..5 Työaikariskit kartoitettava...5 Lomautuksia vastaan...6 Hallitus kiittää sairaanhoitopiirin henkilökuntaa...7 Talkoovapaat vähensivät lomautustarvetta...7 PopUp-imetyskahvila...8 Uusi Varsinais-Suomen aluetietopalvelu Altti otettiin käyttöön...9 Ammattina Neuvonnan asiakasvirta ei ehdy...10 Matias Röyttä professori...10 TUORE KASVO Aulikki Santavuori aloitti Auria Biopankin laatuvastaavana...11 Sarvesta härkää Ylityöllistetyt pois töistä...12 Välinehuollon laatusertifikaatti edelleen voimassa...12 Hyvä vai huono rakennus?...13 The Beatles -yhtyeen sanoin voidaan organisaatiomme kuluvaa vuotta kuvata ilmauksella A hard day`s night. Maalis-toukokuun muutot venyttivät kestävyytemme äärimmilleen, mutta henkilöstömme osoitti hämmästyttävää venymistä silloinkin, eikä nauha kuitenkaan katkennut, vaan toiminta palautui hiljalleen uomilleen. Toki Medisiinisen toimialueen muutot jatkuivat vielä syyskuun alussakin Raision osastomme siirtyessä silloin Kantasairaalaan. Toivottavasti vielä saisimme Paimion reumatoiminnan mahdollisimman nopeasti Kantasairaalaan. Kesästä selvittiin, kuten odotimmekin, vaikka kesälomasijaiset olivat kokemattomia. Muutaman edellisen kesän tapaan erikoistuvien lääkärien sijaisina toimi kymmenkunta lääketieteen kandidaattia. Myös hoitohenkilöstön sijaisista osa oli kokemattomia. Kuitenkaan kesälläkään mitään vahinkoja ei tapahtunut kiitos vakinaisen henkilökuntamme venymisen, sijaisten tukemisen ja opettamisen sekä väsymättömän työskentelyn. Poliklinikkapotilaiden määrä on strategian mukaisesti lisääntynyt. Sen sijaan osastopotilaidemme määrä on vähentynyt, mutta osastopotilaat ovat aiempaa raskashoitoisempia. Lisäksi A-sairaalan vuodeosastojen remontin tekemättä jättäminen on aiheuttanut epätarkoituksenmukaista ja osittain epätaloudellista toimintaa. Eristyshuoneiden jättäminen ra- kentamatta on johtanut yhden potilaan hoitamiseen yksinään isossa huoneessa, johon muuten olisi voitu sijoittaa 2 4 potilasta. Lisäksi vessan ja suihkun puuttuminen joistakin potilashuoneista johtaa tarkoituksettomaan potilaiden kuljettamiseen pitkiä matkoja käytävälle vessaan ja suihkuun. Toiminta oli asettumassa uomiinsa, kunnes yllätti sysimusta yö taloustilanteemme ollessa niin huono, että jouduimme vapaaehtoisiin, palkattomiin vapaisiin pakkolomautuksiin. Onneksi emme sentään joutuneet irtisanomisiin. Toki hallitus päättää jatkossa toimien/virkojen aukaisemisesta, jolloin sitä kautta voi tulla karsintaa. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta tarkkaan ennustaa, mikä näiden toimenpiteiden vaikutus on toimintaamme ja henkeemme pitkällä tähtäimellä. Toivottavasti meitä odottaa kuitenkin valoisa aamunkoitto. Uusi organisaatio hioutuu lopulliseen iskuunsa hiljalleen, mikä johtaa toiminnan kaikenlaiseen tehostumiseen. Myös orastava Vaasa- yhteistyö näyttää alkavan kantaa hedelmää. Toivottavasti pystymme palvelemaan heitä ystävällisesti heidän omalla äidinkielellään. Viime aikoinahan Turunmaan sairaala on hoitanut suurehkon osan ruotsinkielisistä potilaistamme. Kovan päivä ilta alkaa olla ohi, ja yökin ennen pitkää toivottavasti väistyy antaen tilaa valoisalle, aurinkoiselle aamunkoitolle. HaRRASTUKSENA Haaveena oma konsertti...13 Monitaiturien muistelmat...14 Piikissä piilee vaara...14 Aivovammoja tutkitaan suurprojektissa Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus...16 MULTASORMELLA ON ASIAA Lehtisotaa...17 Tärkeitä laitteita uitiin lastenklinikalle...17 Kävellen taisteluun syöpää vastaan 18 STOP Painehaavoille -päivä! Ehjä iho on ihmisoikeus...18 Tyksissä tarjottu tupakastavieroitusta jo vuodesta Kansi: Henkilöstön mielenilmaus lomautuksia vastaan 15. lokakuuta. Lue lisää s 6 (Kuva: Markku Näveri) En hård dags kväll en ljusare framtid? Det gångna året i vår organisation kan beskrivas med att citera The Beatles: A hard day s night. Flyttningarna i mars maj tänjde på vår tålighet till det yttersta men vår personal visade en förundransvärd flexibilitet även då och gummibandet höll och verksamheten gick småningom tillbaka i sina spår. Visserligen fortsatte flytten för Medicinska verksamhetsområdet också i början av september då vår avdelning från Reso flyttade till Stamsjukhuset. Förhoppningsvis får vi ännu reumatismverksamheten från Pemar så snabbt som möjligt till Stamsjukhuset. Vi klarade sommaren som vi förväntade oss, även om sommarvikarierna var oerfarna. Som de senaste somrarna arbetade ett tiotal medicine kandidater som vikarier för ST-läkarna. Också en del av vårdpersonalens vikarier var oerfarna. Det skedde ändå inga olyckshändelser under sommaren heller tack vare att den ordinarie personalen var flexibel, stödde och handledde vikarierna och arbetade ihärdigt. Poliklinikpatienternas antal har ökat enligt strategin. Däremot har antalet patienter på vårdavdelningen minskat, men dessa patienter är mer svårskötta än tidigare. Dessutom har den uteblivna renoveringen av A-sjukhusets vårdavdelningar orsakat att verksamheten varit opraktisk och delvis också oekonomisk. Att låta bli att bygga isoleringsrum har lett till att en patient vårdas ensam i ett stort rum dit man annars skulle ha kunnat placera 2-4 patienter. Dessutom fattas toalett och dusch i några patientrum, vilket leder till onödiga patienttransporter långa vägar i korridorerna till toaletten och duschen. Verksamheten höll på att lugna sig i sina spår tills en kolsvart natt överraskade oss då vår ekonomiska situation är så dålig att vi blev tvingade till frivilliga, oavlönade ledigheter permitteringar. Som tur blev det inte fråga om uppsägningar. Visserligen beslutar styrelsen i fortsättningen om nya befattningar/tjänster och då kan det ske gallring den vägen. För tillfället är det ännu omöjligt att exakt förutspå vilken effekt de här åtgärderna har på vår verksamhet och vårt liv på lång sikt. Förhoppningsvis väntar oss ändå en ljus gryning. Den nya organisationen finslipas så småningom, vilket leder till all slags effektivering av verksamheten. Också det nya samarbetet med Vasa ser ut att börja bära frukt. Förhoppningsvis klarar vi av att betjäna dem vänligt på deras eget modersmål. Under senaste tiden har ju Åbolands sjukhus vårdat en ganska stor del av våra svenskspråkiga patienter. En hård dags kväll börjar vara över och förr eller senare tar natten förhoppningsvis också slut och ger rum för en ljusare, soligare gryning. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä,) Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marjo Wittfooth (Marja-Leena Veijola). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy , aineistopäivä Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 Uudelleensijoitusprosessi Yleiskirjeen 27/2013 myötä VSSHP:ssä jo pidempään toiminnassa ollut uudelleensijoitusprosessi on saatu virallisesti määriteltyä. Uudelleensijoitus koskee vakituiseen toimeen tai virkaan rekrytoitua työntekijää, joka on terveydellisistä syistä tullut työkyvyttömäksi omaan tehtäväänsä. Tavoitteena on löytää uusi työ kyseiselle työntekijälle ja jatkossakin hyödyntää hänen osaamistaan ja ammattitaitoaan sairaanhoitopiirissä. VSSHP:llä on työnantajana näissä tilanteissa uudelleensijoitusvelvollisuus ja uudelleensijoitettavat henkilöt ovat aina etusijalla avoimia virkoja tai toimia täytettäessä. Prosessin avulla saadaan vakanssit tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja sijaisten tarve vähenee. Uudelleensijoitusprosessi on jatkoa aktiivisen tuen toimintamallissa (yleiskirje 25/2011) esitetylle tehostetulle tuelle. Ennen uudelleensijoituksen aloittamista tulee tehostettuun tukeen liittyvät toimenpiteet olla tehtynä. Työkyvyttömyyden omaan tehtävään arvioi ja toteaa työterveyslääkäri. Uudelleensijoittamisen toimenpiteet toteutetaan ensisijaisesti oman toimi-, palvelu- tai tulosalueen sisällä. Ellei sieltä löydy soveltuvaa työtehtävää, käynnistetään sairaanhoitopiirin tasolla uudelleensijoitusprosessi, jossa kaikki toimi-, palvelu-, ja tulosalueet ovat tarkastelussa mukana. Uudelleensijoitus on varsin merkittävä asia sekä työntekijälle että työnantajalle. Prosessi onkin kuvattu tarkalla tasolla, jotta vastuut tulisivat selväksi ja toisaalta prosessiin jäisi mahdollisimman vähän epäselviä kohtia. Marjut Kahilainen henkilöstöasiantuntija Sairaalalakimiesten tapaamisessa otetusta ryhmäkuvasta löytyy kolme VSSHP:n edustajaa: hallintojohtaja Lauri Tanner (2. rivi, oikealla), hankinta- ja sopimuslakimies Suvi Posio (3. rivi, vasemmalla) ja tutkimuslakimies Jari-Pekka Tuominen (4. rivi, keskellä). Lauri Tanner Sairaalalakimiesten hallitukseen VSSHP:n hallintojohtaja Lauri Tanner on valittu Sairaalalakimiehet ry:n hallituksen jäseneksi yhdistyksen Oulussa pidetyssä perustamiskokouksessa lokakuun alussa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tehdä tunnetuksi terveydenhuollon ja erityishuollon toimintaa, kehittää ja seurata terveydenhuollon toimintaan vaikuttavaa lainsäädäntöä sekä toimia jäsentensä valtakunnallisena edunvalvojana. Jäseneksi voidaan hyväksyä sairaaloissa, terveydenhuollon organisaati- oissa tai Kuntaliitossa työskenteleviä, oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Oman yhdistyksen perustaminen oli erityisen ajankohtaista juuri nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalleja ollaan merkittävästi uudistamassa. Sairaalalakimiesten asiantuntemuksella tulee olemaan merkittävä rooli, kun suunnitelmat etenevät täytäntöönpanon asteelle. Tämä edellyttää sairaalalakimiehiltä entistä tiiviimpää yhteistyötä, Lauri Tanner toteaa. Hospitaali 3 Suomen kahdessakymmenessä sairaanhoitopiirissä työskentelee kolmisenkymmentä lakimieskoulutuksen saanutta. Yleisimmät nimikkeet ovat lakimies, hallintolakimies, hallintojohtaja tai -päällikkö sekä henkilöstöjohtaja. Lakimiesten määrä sairaanhoitopiireissä on ollut kasvussa ja tulevaisuuden suunnitelmat terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi tulevat oletettavasti lisäämään tämän asiantuntijatyön tarvetta ja määrää. VSSHP:n palveluksessa on viisi lakimieskoulutuksen saanutta työntekijää. Tyksin vuosijuhlassa ansiomerkit kuudelle Teksti ja kuva» Esa HALSINAHO Tänä vuonna Tyksin vuosijuhla pidettiin kevään sijasta vasta 11. lokakuuta. Se on tavan mukaan ajoitettu aprillipäivään tai sen lähelle, koska Turun lääninsairaala sai aikanaan yliopistosairaalan statuksen Tänä vuonna juhla siirrettiin syksyyn keväisten suurten muuttojen takia. Ohjelma noudatti kuitenkin perinteistä kaavaa: sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen piti avauspuheen ja hallituksen puheenjohtaja Piia Elo juhlapuheen. Jaettiin tasavallan presidentin myöntämät ansiomerkit saajilleen ja kuunneltiin Trio Janne Engblomin musiikkiesityksiä. Lopuksi nautittiin Tyksin keittiön herkullisista tarjoiluista. Tilaisuuteen saapui lähes kaksisataa juhlavierasta eläkkeelle siirtyneitä ja tasavuosikymmeniä palvelleita työntekijöitämme, henkilöstöjärjestöjen ja hallituksen edustajia sekä johtavia viranhaltijoita. Kaj Metsärinne (vas.), Mika Teräs, Hanna Mäkäräinen ja Anja Kylävalli vastaanottivat ansiomitalinsa nyt normaalia myöhemmin pidetyssä juhlatilaisuudessa. Alpo Rajaniemi ja Hannu Mäkinen eivät esteidensä takia päässeet paikalle. Lehtonen muistutti, että vaikka Tyks on yliopistosairaalana toiminut 55 vuotta, sen juuret ovat kaukana ajassa taaksepäin, vuodessa Tyks onkin Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sairaala, joulukuussa jo 257-vuotias. Elo esitti henkilökunnalle suuret kiitoksensa vielä kertaalleen keväällä hyvin sujuneesta osastojen muutosta T-sairaalaan. Henkilökunta osoitti suurta sitoutumista ja yhteistyön henkeä, hän kehui. Henkilökunnan panoksen merkitystä ja arvostusta Elo painotti muutenkin puheessaan. Yhteiskunnan suuri murros näkyy myös erikoissairaanhoidossa. Samalla kun on säästettävä ja supistettava, on myös kehitettävä toimintaa ja hoidettava potilaat entistä paremmin ja nopeammin. Yritetään yhdessä päästä näistä vaikeista ajoista ja huolehtia, että Tyksin alueella asuvat kiittelevät hoidon erittäin hyvää tasoa ja henkilökunnan vahvaa sitoutumista työhönsä. Erikoissairaanhoitoa tarvitaan nyt ja jatkossa. Kuusi sairaanhoitopiirin työntekijää sai tasavallan presidentin vuonna 2012 myöntämän ansiomerkin. Tyks-Sapan toimitusjohtaja Hanna Mäkäräinen sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin. Ylilääkäri Kaj Metsärinne ja apulaisylifyysikko Mika Teräs saivat Suomen Leijonan I luokan ritarimerkit. Palvelualuejohtaja Anja Kylävalli sai Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin. Talouspäällikkö Alpo Rajaniemi sai Suomen Leijonan ansioristin. Kuljetuspäällikkö Hannu Mäkinen sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin. Ansionmerkin saaneiden puolesta kiitospuheen pitänyt Mäkäräinen muistutti, että hyvät tulokset eivät synny yksin tekemällä. Tämä ei ole kunnianosoitus vain meille, vaan muistutus ja kannustus kaikille kanssamme työtä tehneille. Tämä on kannustus koko työyhteisölle. Jotta hyviä tuloksia saataisiin vastakin, ehdotti Mäkäräinen mentoroinnin elvyttämistä. Sillä voitaisiin siirtää yksilöiden ammattitaitoa uudelle työntekijäsukupolvelle.

4 4 Hospitaali Työaika-autonomia mahdollistaa enemmän omia työvuorotoiveita Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin traumaosastolla on vuodesta 2009 toteutettu työaika-autonomiaa, jossa hoitajat saavat itse laatia työvuorolistan. Osaston sairaanhoitajan Matti Vännin mukaan autonomia on jaksotyössä antoisinta epämukavien työaikojen takia. Ihmisten mieltymykset ja toiveet työaikojen suhteen tulevat työkavereille tutuiksi. massa ei voinut toteuttaa työaika-autonomian yhteisöllistä puolta eli ei nähnyt mitä toinen haluaa ja päässyt yhdessä suunnittelemaan. Jos Titaniaan saadaan tulevaisuudessa parannuksia, listat saataisiin tehtyä suoraan sillä. Esimerkiksi Oulussa on käytössä kehittyneempi versio siitä, jolla listat tehdään, Vänni kertoo. Työntekijöiden tulee tuntea listan suunnittelun reunaehdot Kun Matti Vänni käy puhumassa muilla työaika-autonomiaa harkitsevilla osastoilla, hän muistuttaa, että alku on joka paikassa hankala ja palkinto tulee myöhemmin. Hyödyt tulevat nopeammin esiin, jos työvuorolistan tekemisessä on ollut aiemmin vaikeuksia. Kerron vain siitä millä tavalla meillä on tehty, sillä jokaisen osaston väen tulee itse löytää oma tapansa ja omat voimavaransa sekä mahdollisuutensa yhteisönä. Työntekijöiden tulee ymmärtää työvuorolistan suunnittelun periaatteet. Meillä on pyritty kuitenkin pitämään tämä matalan kynnyksen järjestelmänä eli vähäisillä tiedoilla pääsee alkuun. Vuorotoiveita varten hoitajien tulee lähinnä vain osata laskea oikea määrä vapaita ja tietää Traumaosastolla on hyviä kokemuksia työaikaautonomiasta, joka vaatii yhteistyötä. Kuvassa: (vasemmalta) sh Kirsi Vuolukka, sh Matti Vänni ja koneella sh Kati Valkeinen sekä puhelimessa osastonsihteeri Sari Palmunen. Sairaanhoitaja Matti Vänni arvelee, että Tyksissä on 5-10 osastoa, joissa on käytössä työaika-autonomia. Työaika-autonomia sai Suomessa alkunsa Jorvin sairaalasta Työterveyslaitoksen projektina Aiheesta on tehty paljon amk:n lopputöitä ja graduja. Tyksin traumaosastolla on hoitajia kaikkiaan ja listan laatijoita kolme. Käytännössä hoitajien annetaan itse tehdä työvuorot ja sen jälkeen listan laatijat katsovat minkä verran niitä pitää muokata. Osa osastoista käyttää Web Titania -ohjelmaa, johon voi merkitä työaikatoivomuksia, mikä on hieman työaika-autonomian tyyppinen systeemi. Me lähdimme tekemään toisella tavalla, koska ohjelarkipyhät sekä millaisilla miehityksillä töitä tehdään. Jokaisen listan laatimiseen tulee ohjeistus yhteisellä sähköpostilla. Reunaehdot on käyty työpaikkakokouksissa läpi ja työajoista on ollut koulutusta. Mahdollisista ongelmista listaan liittyen keskustellaan. Meillä on listan pohjana itse tehty Excel-taulukko, joka laskee myös työntekijävahvuuksia. Listan suunnittelupohjasta siis näkee miten ihmisten kokemus jakaantuu, jotta jokaiseen vuoroon tulee riittävästi kokeneita hoitajia. Vapaampia vuorovalintoja reunaehtojen puitteissa Jos joku haluaa tehdä enemmän esimerkiksi viikonloppu- tai yövuoroja, se on autonomiassa mahdollista. Kun työntekijä itse suunnittelee listan, hän ei todennäköisesti vaihda vuoroja. Porukoituminen pitää Vännin mukaan reunaehdoilla rajata, jos se on ylipäätään ongelma. Jos on hyvä työyhteisö ja keskusteluilmapiiri, voidaan tehdä sellaisiakin ratkaisuja, jotka muiden silmiin näyttäisivät epätasaarvoisilta, jos ne kaikille sopivat - esimerkiksi juuri vaikkapa viikonlopputöiden osalta. Kuuden viikon listan autonomiseen tekemiseen käytetään traumaosastolla noin viisi viikkoa. Ensin merkitään ja suunnitellaan yövuorot ja pitkät vuorot. Niitä tasoitetaan tarvittaessa siten, että yö- ja päivähoitajia on riittävä määrä. Sen jälkeen suunnitellaan päivävuorot. Tämän jälkeen on vielä pari viikkoa aikaa katsoa yhdessä, että miehitykset tasoittuvat. Työterveyslaitos on tehnyt neliportaisen mallin työaika-autonomiasta. Ensimmäisessä osastonhoitaja tekee listan kuunnellen työntekijöiden toivomuksia. Seuraavassa vaiheessa toivomuksia kuunnellaan enemmän ja tehdään enemmän yksilöllisiä työaikoja. Kolmannessa vaiheessa työyhteisö ottaa enemmän osaa, jolloin aletaan lähestyä työaika-autonomiaa, mutta aivan kaikki ei mene vielä kohdilleen. Neljäs vaihe on sellainen, jossa kaikki on kunnossa ja työaika-autonomia toteutuu täysin. (Hakola, Kalliomäki-Levanto: Työvuorosuunnittelu hoitoalalla. Ergonomiaa, autonomiaa, hyvinvointia. Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala, 2010) Me olemme kolmannessa vaiheessa ja viimeinen askel on melkoinen harppaus. Ihannetilanne olisi että listan laatijan ei tarvitsisi tehdä mitään, Matti Vänni sanoo. Lyhyitä vai pitkiä työputkia ja vapaita? Työaika-autonomia vaatii sitoutumista sekä työnantajalta että työntekijältä. Työntekijöiden täytyy noudattaa reunaehtoja ja johdon pitää varmistaa riittävät resurssit. Resurssien pitää olla myös riittävän ajoissa tiedossa. Traumaosastolla pyritään työaikaergonomian kannalta välttämään lähinnä iltavuorosta aamuvuoroon tulemista. Työaikaergonomiaan pyrittäessä tulee Vännin mukaan vastaan ihmisten toiveet ja miten vapaapäivät saadaan riittämään suositellussa mallissa. Jaksotyön haittojen minimointi vaatii työaikasuunnittelulta paljon. Pitää miettiä tehdäänkö lyhyitä pätkiä töitä lyhyillä vapailla vai pidempiä jaksoja pidemmillä vapailla. Työterveyslaitos ei suosittele yli viiden päivän työputkia. Jos vapaat saadaankin työaikaergonomian kannalta riittämään, niin ihmisillä on omia tarpeita. Monet haluavat pitää pitkiä vapaita. Nuoret ihmiset esimerkiksi matkustelevat paljon ja keräävät siksi vapaita ja tekevät sitten pidempiä työputkia.

5 Hospitaali 5 Virkeyttä työhön ja omaan elämään työaikaergonomian noudattaminen kannattaa Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Sairaalatyö on vaativaa. Työ hoituu tehokkaammin ja järkevämmin virkeänä. On inhimillistä, että väsyneenä tehdään huonompia ratkaisuja. Ergonomisiin työaikoihin kannattaa työterveyspsykologi Tiina Suomalan mukaan kiinnittää huomiota sekä työn että yksityiselämän kannalta. Ergonomialla tarkoitetaan ihmisen ja jonkin järjestelmän yhteensovittamista. Erityisen haasteen työaikaergonomialle eli mahdollisimman terveellisille työajoille asettaa kolmivuorotyö ja sen haittavaikutusten minimointi, koska rytmi on vastoin ihmisen biologista rytmiä. Yötyö voi lisätä riskiä esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Unen häiriintymisen myötä tuleva ärtyneisyys vaikuttaa myös työyhteisössä ja potilaskontakteissa sekä kotona, työterveyspsykologi Tiina Suomala sanoo. Vuoden alusta VSSHP:lle siirtynyt Tiina Suomala on yksi VSSHP:n Lemminkäisenkadun toimipisteessä työskentelevistä kolmesta työterveyspsykologista. Kaikki työskentelevät sekä työyhteisö- että yksilötyön parissa. Aiemmin työterveyslaitoksella ja muissa työterveyshuolloissa työskennellyt Suomala pitää sairaalatyön haasteita työterveyspsykologian näkökannalta erittäin monipuolisina Hän on yllättynyt, että työaikaergonomia toteutuu vielä melko vähän sairaanhoitopiirissä. Suosituksia toimiville ja terveellisille työajoille Työterveyslaitos on julkaissut työaikaergonomiasta oppaan, jossa määritellään ohjeita ergonomisille työajoille sekä esimerkiksi paljonko vapaata työn vastapai- noksi tarvitaan. Aamu-, ilta-, yövuorokiertosuunta on todettu tutkitusti parhaaksi vaihtoehdoksi. Työvuorojen väliin olisi hyvä jäädä yli 11 tuntia palautumisen ja hyvän unen mahdollistumiseksi. Yksittäisiä vapaapäiviä ja yksittäisiä työpäiviä tulisi välttää. Peräkkäisiä työpäiviä saisi olla mieluiten enintään 5-7. Peräkkäisiä samoja vaikeita vuoroja, kuten yövuoroja, pitäisi olla mahdollisimman vähän, enintään kolme. Jakson viimeisen yövuoron jälkeen suositellaan vähintään kaksi vapaapäivää. Pitkiä (yli 8h) työvuoroja tulisi harkita vain, jos tauotus, kuormitus, altistus, vuorojen välit/elpyminen, varamiehistö/ylityöt ja yhteinen sopiminen tukevat sitä. Ainakin toisinaan olisi hyvä olla kaksi viikonloppupäivää vapaana. Sovitusta työvuorolistasta poikkeamista tulisi välttää. Ryhmän suunnitteluautonomiaa ja yksilöllistä työaikajoustavuutta tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan lisäämään toteuttaen työaikaergonomiaa työaika-autonomialla. Ergonomisten työaikojen hyödyt Suomalan kokemuksen mukaan esimerkiksi sairausloman jälkeen työntekijä pystyy nopeammin palaamaan töihin osastolle, jossa työaikaergonomia on huomioitu. Sopeutuminen 3-vuorotyöhön on yksilöllistä. Yövuoroihin sopeutumiseen voi myös hieman itse vaikuttaa säätelemällä nukkumista ja syömistä sekä valonsaantiaan oikein. Iän myötä sopeutuminen vuorotyöhön hieman heikkenee, mutta tämä ei ole kuitenkaan vapautusperuste yötyöstä. Ennen kuin lähdetään pohtimaan sopiiko yötyö enää lainkaan työntekijälle, voitaisiin kokeilla sopiiko vuorotyö paremmin työaikaergonomiaa toteuttaen. Terveysperusteiset arviot tekee työterveyslääkäri. Työaika-autonomia, jossa työntekijät saavat itse laatia työvuorot sekä työaikaergonomia voidaan Suomalan mukaan yhdistää. Tällöin työntekijöillä itsellään sekä työvuorolistan tekijällä täytyy olla tietoisuus siitä, miten työajat ja vapaat sijoitellaan mahdollisimman ergonomisesti. Ihmiset saattavat toivoa yllättävän epäterveellisiä työaikoja itselleen. Osastot, joilla on hyviä kokemuksia työaikaergonomiasta, ovat tärkeitä esimerkkejä. Niiden työntekijöiden ääni olisi hyvä saada kuuluviin. Aihe on esillä myös VSSHP:n työhyvinvointiviikolla ensi vuonna. Unen taitoja voi opetella Työaikaergonomian lisäksi unen taidot ovat tärkeitä. Yksilöohjauksien lisäksi Suomala on luennoinut unesta ja pitänyt aiemmin ryhmille unikouluja, joissa harjoitellaan rauhoittumisen taitoja sekä unitaitoja. Niillä tähdätään kehon ja mielen rauhoittamiseen, kun ne käyvät ylikierroksilla eikä uni tule. Mindfulnesstyyppisiin harjoituksiin sisältyy myös hengitysharjoituksia. Kyseessä on lääkkeetön unenhoito, sillä käypähoitosuositustenkin mukaan unilääkkeiden ei pitäisi olla ensisijainen hoitomuoto unettomuuteen ja unihäiriöihin. Rauhoittumisen taitoja voi harjoitella ja siitä hyötyy paljon. Kolmivuorotyö aiheuttaa jet lag -tyyppisen rasituksen. Se tuo työlähtöisen perusteen unitaitojen harjoittamiselle, mutta uniohjaus sopii myös kaikille muille, sillä esimerkiksi stressivalvomista esiintyy muillakin, Tiina Suomala sanoo. Työaikariskit kartoitettava Teksti ja kuva» Markku Näveri Sairaanhoitopiirin riskienarviointiuudistus on parhaillaan valmistumassa. Fujitsu on rakentanut tälle omaa ohjelmaa, jota pilotoidaan kahdessa yksikössä. Myös työaikariskit tulevat arvioinnin kohteiksi. Uusi ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön koko sairaanhoitopiirissä vuodenvaihteessa, ja tämä vaatii onnistuakseen vielä informaatiotilaisuuksia, selvittää suojelupäällikkö Henrik Jalo. Uutta on mm. se, että riskienarvioinnin osana arvioidaan myös työaikariskit. Tosin Jalo kertoo, että tältäkin kantilta riskejä olisi pitänyt arvioida jo aiemminkin, mutta se on jäänyt valtakunnallisestikin hataraksi. On ajateltu, että työaikalaki ja vuosilomalaki riittävät sääntelyksi. Näin ei voida ajatella jatkossa, sillä viime kesäkuun alusta työturvallisuuslaki muuttui siten, että siihen on kirjattu myös työajat yhtenä sellaisena seikkana, josta aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työnantajan on kartoitettava ja arvioitava. Kun työaikariskit nyt sisältyvät lakiin, asia on yksiselitteinen, eikä sitä voida ohittaa omin tulkinnoin, Henrik Jalo toteaa. Monisäikeinen asia Sairaalassa tehdään paljon vuorotyötä ja yötyötä. Onpa niitäkin, jotka tekevät pelkästään yövuoroja. Lisäksi tulevat ylityöt ja ylipitkät työvuorot. Suojelupäällikkö muistuttaa myös kaikesta muusta työhön sidotusta ajasta kuten päivystyksestä sekä puhelimen ja sähköpostin käyttöön kuluvasta ajasta. Kuormittavuus ei saa nousta liialliseksi. Se ei saa muodostua riskiksi terveydelle eikä laadukkaalle työnteolle. Esimerkiksi montaa peräkkäistä yövuoroa tai pitkää yövuoroa ja päivää sen päälle voidaan Jalon mukaan pitää jo riskaabelina. Voivathan ne pitkän päälle vaikuttaa työntekijän terveyteen, mutta ennen kaikkea jaksamiseen sekä työn vaatimaan vireyteen ja tarkkaavaisuuteen. Vastapainona onkin huomioitava mm. oikeanlaiset työvuorot, lepoajat, työpäivän tauotus ja riittävän pitkät vuosilomat. Suojelupäällikkö ei katso hyvällä lomien pätkimistä liian lyhyihin jaksoihin. Huomionarvoista on myös perhe- ja muun siviilielämän sekä työn yhteensovittaminen, varsinkin jos molemmat puolisot työskentelevät sairaalassa. Kompromissien hakuahan tämä on, Henrik Jalo tietää. Ristiriitoja voi ilmetä, ja yksi keino niiden vähentämiseen on ns. ergonomisen työaikasuunnittelun lisääminen. Myös autonomista työaikasuunnittelua käytetään, mutta siinä suojelupäällikkö näkee mahdollisuuksien rinnalla uhkia: tulos ei liene työntekijänkään kannalta otollisin, jos hän ottaa monta työvuoroa peräkkäin vain saadakseen vastaavasti monta vapaapäivää. Työajoista johtuvat haitta-, vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset työkykyyn ja työssä jaksamiseen arvioidaan siis vastedes entistä tarkemmin. Ja kun työajat ovat työterveyttä ja työhyvinvointia edistäviä, työntekijä jaksaa paremmin, ja saapa työnantajakin näin laadukkaamman työpanoksen. Suojelupäällikkö Henrik Jalo on tyytyväinen siihen, että työaikariskien kartoitus on nyt kirjattu lakiin.

6 6 Hospitaali Lomautuksia vastaan Tyksin Tehyn aloitteesta järjestetty mielenilmaus sairaanhoitopiirin hallituksen päättämiä lomautuksia vastaan kokosi satakunta osallistujaa kaikista ammattijärjestöistä ja järjestöihin kuulumattomistakin. Mieltä ilmaistiin T-sairaalan pääoven ulkopuolella 15. lokakuuta. Julmaa keppiä Työnantajan tarjoama porkkana, seitsemän päivän lomautuksen vaihtaminen neljän päivän vapaaehtoiseen talkoovapaaseen, on itse asiassa melko julma keppi työntekijöille. Lomautustilanteessa työnantajan on pakko supistaa toimintaansa, talkoovapaissa vastuu toiminnan sujumisesta siirretään työntekijöille. Toimintaa ei välttämättä supisteta, vaan pienempi määrä henkilökuntaa tekee samat tehtävät kuin aiemminkin. Vaikka vain puolet väestä ottaisi neljän päivän palkattoman loman, se tietäisi jo noin henkilötyöpäivän vähennystä vuoden loppuun töissä olevaan väkeen. Lisäksi loppuvuonna on useita arkipyhiä, jotka jo muutenkin vähentävät väkeä. Toivon, ettei seuraavassa mahdollisessa yt-neuvottelussa ole agendalla henkilökunnan vähentäminen, vedoten mahdollisesti siihen, että olemmehan selvinneet kohtalaisesti pienemmällä porukalla vuoden 2013 lopussa. Kun pelkät eurot ratkaisevat, päätöksissä tuntuu kovin helposti unohtuvan muut tärkeät asiat kuten esim. työhyvinvoinnista huolehtiminen ja toiminnan kehittäminen ylipäätään. Lisäksi on suorastaan perin kummallista, että vielä tämän vuoden alussa, vaikka jo silloin oli tiedossa henkilöstöbudjetin alibudjetointi useilla miljoonilla, tehtiin henkilöstökuluja nostavia toiminimikemuutoksia. Monilla osastoilla rajataan myös edelleen lähi- ja perushoitajien osaamisen käyttöä, vaikka samaan aikaan pyritään tehostamaan toimintaa. Toimimuutoksia perustellaan esim. kansainvälisillä tutkimuksilla, vaikka kotimaisessa todellisuudessa on voitu osoittaa kaksiportaisen hoitohenkilöstörakenteen olevan tehokasta ja taloudellista. Toivon myös, että hoitohenkilökunnan sisäistä työnjakoa lähdetään vihdoin aidosti kehittämään lähihoitajien osaaminen huomioon ottaen, eikä asia jäisi vain kauniiksi päätökseksi hallituksen pöytäkirjaan. Jaana Dalèn VSSHP:n SuPerin/TNJ:n pääluottamusmies Järjetön keino Lomautukset ovat täysin järjetön keino hakea säästöjä erikoissairaanhoidosta. Meillä ei ole pulaa asiakkaista, niitä riittää jonoiksi asti. Eikä meillä ole palveluitamme varastossa, joita voisimme lomautusten aikana kansalaisille tarjota. Hoitohenkilökunta haluaa tehdä töitä ja haluaa saada palkkansa. Olemme kuitenkin valmiita kehittämään toimintaamme pitkäjänteisesti siten, että se on kustannustehokkaampaa. Mirja Hovirinta VSSHP:n Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Lamautus Lomautus lamauttaa. Noh, suurin osahan sen ymmärtää, ettei tästä lomautusrumbasta saada mitään hyvää. Maine ja uskottavuus hyvänä työnantajana vaativat pitkän paikkauksen. Vaan miten tekemättömien töiden oikeasti käy. Vapaehtoisesti palkatonta melkein kaikkihan tuon valitsivat. Se, oliko se vapaaehtoista jo valinta 7 päivää lomautusta tai 4 päivää vapaaehtoista. Valitako 4 vai 7 päivää kuritushuonetta. Tuosta vapaaehtoisuudesta, sen valinnan tehostamiseksi osassa yksiköitä on työntekijän annettu ymmärtää, että tämä vaihtoehto on syytä valita tai muuten esimies on hyvin hyvin vihainen. Sitten taas toisissa yksiköissä tämä on mennyt päinvastoin: älkää ottako lomaa, työt eivät tule tehdyksi, emme selviä. Kumpikohan on parempi esimies, se joka on huolissaan annetuista töistä vai se joka lomauttaa käskyn mukaan, kokonaiskustannuksista välittämättä, kunhan henkilöstömenot pienenevät. Jari Lehdonkivi Tekniikka ja terveys KTN ry:n pääluottamusmies Varoittava esimerkki Paniikinomaiset loppuvuoden säästötoimet ja lomautukset ovat varsinaisia energiasyöppöjä. Nämä puuhailut ovat vieneet kohtuuttoman paljon aikaa liian monelta henkilöltä, ja lopputuloksena ovat vähäiset kertaluonteiset henkilöstökulusäästöt, todennäköisesti säästöjä suuremmat tulonmenetykset sekä heikentynyt työnantajakuva. Pahan mielen määrää voi vain arvailla. Toivottavasti pystymme olemaan varoittava esimerkki muille sairaanhoitopiireille, ettei niissä ryhdytä tähän samaan onnettomaan touhuiluun. Hannele Heine VSSHP:n Jukon koordinoiva pääluottamusmies Tekohengitystä Matematiikkaa VSSHP:n malliin: Henkilökunnalla on töitä enemmän kuin se jaksaa ja ehtii tehdä. Henkilöstökulut on budjetoitu alakanttiin, ja ne ovat ylittymässä. Päättäjät toteavat, että pakko säästää, joten laitetaan henkilökunta lomalle. Kuitenkin niin, että toiminta ei häiriinny, potilasturvallisuus ei vaarannu, jonot eivät kasva. Omituinen yhtälö. Henkilökunta on talkoohengessä vienyt läpi ylimääräistä työtä vaatineet monet muutot ja suuren organisaatiomuutoksen, kärsinyt home- ja muista sisäilmaongelmista ja tehnyt töitä lähes voimiensa äärirajoilla, matalalla palkalla. Talkoohenki saa nyt kovan kolauksen ja työilmapiiri heikentyy, kun säästöjä revitään henkilökunnan selkänahasta. Lomautukset ja pakkotalkoovapaat ovat vain tekohengitystä eivätkä korjaa taloustilannetta, mutta luottamus työnantajaa kohtaan heikentyy pitkäksi aikaa. Miten paljon talkoovapaiden ja lomautusten suunnitteluun käytettynä aikana olisi ehditty tehdä tuottavaa työtä? Mitä tällä

Taustaa tutkielmalle

Taustaa tutkielmalle TYÖVUOROSUUNNITTELUKÄY- TÄNNÖN JA ERGONOMISTEN TYÖAIKOJEN TOTEUTUMINEN TYÖAIKA-AUTONOMIASSA Pro-gradu-tutkielma Mervi Jääskeläinen Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Kansanterveystieteen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta.

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta. 08.11.2011 1 (8) Akavan ansiomerkkisääntö ************************************************************************************** Sisällys 1 Ansiomerkillä palkitseminen... 1 2 Luottamustoimisten ansiomerkit...

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 10 12.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 37 25.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 49 11.3.2013 27 Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Marja Hietamäki 25.9.2014 24.9.2014 1 Henkilöstö Nettotyöpanos tammi elokuu 2013/2014 2013 2014 Muutos Ennuste 2014 Kaikki 3009,8 3003,1-6,7-36,3 Vakinaiset

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Informointi, suostumus ja kielto Omakannassa

Informointi, suostumus ja kielto Omakannassa 1/6 Informointi, suostumus ja kielto Omakannassa Kirjaudu Omakantaan verkkopankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella. Valitse vasemman reunan valikosta Suostumus ja kiellot Jos informointi on saatu tai

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2012 Sivu 1 18.01.2012

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2012 Sivu 1 18.01.2012 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2012 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 18.25-19.09 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet et Moilanen Pekka Lahti Jari Airas

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot