Vielä lomautuksista. Työaikaasiaa. Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vielä lomautuksista. Työaikaasiaa. Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Työaikaasiaa LUE LISÄÄ SIVULTA»4 Vielä lomautuksista LUE LISÄÄ SIVULTA»6 Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus LUE LISÄÄ SIVULTA»16

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Kovan päivän ilta valoisampi tulevaisuus?...2 MÅNADENS SKRIVELSE En hård dags kväll en ljusare framtid?...2 Uudelleensijoitusprosessi....3 Lauri Tanner Sairaalalakimiesten hallitukseen...3 Tyksin vuosijuhlassa ansiomerkit kuudelle...3 KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE Ilkka Kantola toimialuejohtaja, Medisiininen toimialue, Tyks ledare för Medicinska verksamhetsområdet, Åucs Kovan päivän ilta valoisampi tulevaisuus? Työaika-autonomia mahdollistaa enemmän omia työvuorotoiveita...4 Virkeyttä työhön ja omaan elämään..5 Työaikariskit kartoitettava...5 Lomautuksia vastaan...6 Hallitus kiittää sairaanhoitopiirin henkilökuntaa...7 Talkoovapaat vähensivät lomautustarvetta...7 PopUp-imetyskahvila...8 Uusi Varsinais-Suomen aluetietopalvelu Altti otettiin käyttöön...9 Ammattina Neuvonnan asiakasvirta ei ehdy...10 Matias Röyttä professori...10 TUORE KASVO Aulikki Santavuori aloitti Auria Biopankin laatuvastaavana...11 Sarvesta härkää Ylityöllistetyt pois töistä...12 Välinehuollon laatusertifikaatti edelleen voimassa...12 Hyvä vai huono rakennus?...13 The Beatles -yhtyeen sanoin voidaan organisaatiomme kuluvaa vuotta kuvata ilmauksella A hard day`s night. Maalis-toukokuun muutot venyttivät kestävyytemme äärimmilleen, mutta henkilöstömme osoitti hämmästyttävää venymistä silloinkin, eikä nauha kuitenkaan katkennut, vaan toiminta palautui hiljalleen uomilleen. Toki Medisiinisen toimialueen muutot jatkuivat vielä syyskuun alussakin Raision osastomme siirtyessä silloin Kantasairaalaan. Toivottavasti vielä saisimme Paimion reumatoiminnan mahdollisimman nopeasti Kantasairaalaan. Kesästä selvittiin, kuten odotimmekin, vaikka kesälomasijaiset olivat kokemattomia. Muutaman edellisen kesän tapaan erikoistuvien lääkärien sijaisina toimi kymmenkunta lääketieteen kandidaattia. Myös hoitohenkilöstön sijaisista osa oli kokemattomia. Kuitenkaan kesälläkään mitään vahinkoja ei tapahtunut kiitos vakinaisen henkilökuntamme venymisen, sijaisten tukemisen ja opettamisen sekä väsymättömän työskentelyn. Poliklinikkapotilaiden määrä on strategian mukaisesti lisääntynyt. Sen sijaan osastopotilaidemme määrä on vähentynyt, mutta osastopotilaat ovat aiempaa raskashoitoisempia. Lisäksi A-sairaalan vuodeosastojen remontin tekemättä jättäminen on aiheuttanut epätarkoituksenmukaista ja osittain epätaloudellista toimintaa. Eristyshuoneiden jättäminen ra- kentamatta on johtanut yhden potilaan hoitamiseen yksinään isossa huoneessa, johon muuten olisi voitu sijoittaa 2 4 potilasta. Lisäksi vessan ja suihkun puuttuminen joistakin potilashuoneista johtaa tarkoituksettomaan potilaiden kuljettamiseen pitkiä matkoja käytävälle vessaan ja suihkuun. Toiminta oli asettumassa uomiinsa, kunnes yllätti sysimusta yö taloustilanteemme ollessa niin huono, että jouduimme vapaaehtoisiin, palkattomiin vapaisiin pakkolomautuksiin. Onneksi emme sentään joutuneet irtisanomisiin. Toki hallitus päättää jatkossa toimien/virkojen aukaisemisesta, jolloin sitä kautta voi tulla karsintaa. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta tarkkaan ennustaa, mikä näiden toimenpiteiden vaikutus on toimintaamme ja henkeemme pitkällä tähtäimellä. Toivottavasti meitä odottaa kuitenkin valoisa aamunkoitto. Uusi organisaatio hioutuu lopulliseen iskuunsa hiljalleen, mikä johtaa toiminnan kaikenlaiseen tehostumiseen. Myös orastava Vaasa- yhteistyö näyttää alkavan kantaa hedelmää. Toivottavasti pystymme palvelemaan heitä ystävällisesti heidän omalla äidinkielellään. Viime aikoinahan Turunmaan sairaala on hoitanut suurehkon osan ruotsinkielisistä potilaistamme. Kovan päivä ilta alkaa olla ohi, ja yökin ennen pitkää toivottavasti väistyy antaen tilaa valoisalle, aurinkoiselle aamunkoitolle. HaRRASTUKSENA Haaveena oma konsertti...13 Monitaiturien muistelmat...14 Piikissä piilee vaara...14 Aivovammoja tutkitaan suurprojektissa Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus...16 MULTASORMELLA ON ASIAA Lehtisotaa...17 Tärkeitä laitteita uitiin lastenklinikalle...17 Kävellen taisteluun syöpää vastaan 18 STOP Painehaavoille -päivä! Ehjä iho on ihmisoikeus...18 Tyksissä tarjottu tupakastavieroitusta jo vuodesta Kansi: Henkilöstön mielenilmaus lomautuksia vastaan 15. lokakuuta. Lue lisää s 6 (Kuva: Markku Näveri) En hård dags kväll en ljusare framtid? Det gångna året i vår organisation kan beskrivas med att citera The Beatles: A hard day s night. Flyttningarna i mars maj tänjde på vår tålighet till det yttersta men vår personal visade en förundransvärd flexibilitet även då och gummibandet höll och verksamheten gick småningom tillbaka i sina spår. Visserligen fortsatte flytten för Medicinska verksamhetsområdet också i början av september då vår avdelning från Reso flyttade till Stamsjukhuset. Förhoppningsvis får vi ännu reumatismverksamheten från Pemar så snabbt som möjligt till Stamsjukhuset. Vi klarade sommaren som vi förväntade oss, även om sommarvikarierna var oerfarna. Som de senaste somrarna arbetade ett tiotal medicine kandidater som vikarier för ST-läkarna. Också en del av vårdpersonalens vikarier var oerfarna. Det skedde ändå inga olyckshändelser under sommaren heller tack vare att den ordinarie personalen var flexibel, stödde och handledde vikarierna och arbetade ihärdigt. Poliklinikpatienternas antal har ökat enligt strategin. Däremot har antalet patienter på vårdavdelningen minskat, men dessa patienter är mer svårskötta än tidigare. Dessutom har den uteblivna renoveringen av A-sjukhusets vårdavdelningar orsakat att verksamheten varit opraktisk och delvis också oekonomisk. Att låta bli att bygga isoleringsrum har lett till att en patient vårdas ensam i ett stort rum dit man annars skulle ha kunnat placera 2-4 patienter. Dessutom fattas toalett och dusch i några patientrum, vilket leder till onödiga patienttransporter långa vägar i korridorerna till toaletten och duschen. Verksamheten höll på att lugna sig i sina spår tills en kolsvart natt överraskade oss då vår ekonomiska situation är så dålig att vi blev tvingade till frivilliga, oavlönade ledigheter permitteringar. Som tur blev det inte fråga om uppsägningar. Visserligen beslutar styrelsen i fortsättningen om nya befattningar/tjänster och då kan det ske gallring den vägen. För tillfället är det ännu omöjligt att exakt förutspå vilken effekt de här åtgärderna har på vår verksamhet och vårt liv på lång sikt. Förhoppningsvis väntar oss ändå en ljus gryning. Den nya organisationen finslipas så småningom, vilket leder till all slags effektivering av verksamheten. Också det nya samarbetet med Vasa ser ut att börja bära frukt. Förhoppningsvis klarar vi av att betjäna dem vänligt på deras eget modersmål. Under senaste tiden har ju Åbolands sjukhus vårdat en ganska stor del av våra svenskspråkiga patienter. En hård dags kväll börjar vara över och förr eller senare tar natten förhoppningsvis också slut och ger rum för en ljusare, soligare gryning. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä,) Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marjo Wittfooth (Marja-Leena Veijola). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy , aineistopäivä Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 Uudelleensijoitusprosessi Yleiskirjeen 27/2013 myötä VSSHP:ssä jo pidempään toiminnassa ollut uudelleensijoitusprosessi on saatu virallisesti määriteltyä. Uudelleensijoitus koskee vakituiseen toimeen tai virkaan rekrytoitua työntekijää, joka on terveydellisistä syistä tullut työkyvyttömäksi omaan tehtäväänsä. Tavoitteena on löytää uusi työ kyseiselle työntekijälle ja jatkossakin hyödyntää hänen osaamistaan ja ammattitaitoaan sairaanhoitopiirissä. VSSHP:llä on työnantajana näissä tilanteissa uudelleensijoitusvelvollisuus ja uudelleensijoitettavat henkilöt ovat aina etusijalla avoimia virkoja tai toimia täytettäessä. Prosessin avulla saadaan vakanssit tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja sijaisten tarve vähenee. Uudelleensijoitusprosessi on jatkoa aktiivisen tuen toimintamallissa (yleiskirje 25/2011) esitetylle tehostetulle tuelle. Ennen uudelleensijoituksen aloittamista tulee tehostettuun tukeen liittyvät toimenpiteet olla tehtynä. Työkyvyttömyyden omaan tehtävään arvioi ja toteaa työterveyslääkäri. Uudelleensijoittamisen toimenpiteet toteutetaan ensisijaisesti oman toimi-, palvelu- tai tulosalueen sisällä. Ellei sieltä löydy soveltuvaa työtehtävää, käynnistetään sairaanhoitopiirin tasolla uudelleensijoitusprosessi, jossa kaikki toimi-, palvelu-, ja tulosalueet ovat tarkastelussa mukana. Uudelleensijoitus on varsin merkittävä asia sekä työntekijälle että työnantajalle. Prosessi onkin kuvattu tarkalla tasolla, jotta vastuut tulisivat selväksi ja toisaalta prosessiin jäisi mahdollisimman vähän epäselviä kohtia. Marjut Kahilainen henkilöstöasiantuntija Sairaalalakimiesten tapaamisessa otetusta ryhmäkuvasta löytyy kolme VSSHP:n edustajaa: hallintojohtaja Lauri Tanner (2. rivi, oikealla), hankinta- ja sopimuslakimies Suvi Posio (3. rivi, vasemmalla) ja tutkimuslakimies Jari-Pekka Tuominen (4. rivi, keskellä). Lauri Tanner Sairaalalakimiesten hallitukseen VSSHP:n hallintojohtaja Lauri Tanner on valittu Sairaalalakimiehet ry:n hallituksen jäseneksi yhdistyksen Oulussa pidetyssä perustamiskokouksessa lokakuun alussa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tehdä tunnetuksi terveydenhuollon ja erityishuollon toimintaa, kehittää ja seurata terveydenhuollon toimintaan vaikuttavaa lainsäädäntöä sekä toimia jäsentensä valtakunnallisena edunvalvojana. Jäseneksi voidaan hyväksyä sairaaloissa, terveydenhuollon organisaati- oissa tai Kuntaliitossa työskenteleviä, oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Oman yhdistyksen perustaminen oli erityisen ajankohtaista juuri nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalleja ollaan merkittävästi uudistamassa. Sairaalalakimiesten asiantuntemuksella tulee olemaan merkittävä rooli, kun suunnitelmat etenevät täytäntöönpanon asteelle. Tämä edellyttää sairaalalakimiehiltä entistä tiiviimpää yhteistyötä, Lauri Tanner toteaa. Hospitaali 3 Suomen kahdessakymmenessä sairaanhoitopiirissä työskentelee kolmisenkymmentä lakimieskoulutuksen saanutta. Yleisimmät nimikkeet ovat lakimies, hallintolakimies, hallintojohtaja tai -päällikkö sekä henkilöstöjohtaja. Lakimiesten määrä sairaanhoitopiireissä on ollut kasvussa ja tulevaisuuden suunnitelmat terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi tulevat oletettavasti lisäämään tämän asiantuntijatyön tarvetta ja määrää. VSSHP:n palveluksessa on viisi lakimieskoulutuksen saanutta työntekijää. Tyksin vuosijuhlassa ansiomerkit kuudelle Teksti ja kuva» Esa HALSINAHO Tänä vuonna Tyksin vuosijuhla pidettiin kevään sijasta vasta 11. lokakuuta. Se on tavan mukaan ajoitettu aprillipäivään tai sen lähelle, koska Turun lääninsairaala sai aikanaan yliopistosairaalan statuksen Tänä vuonna juhla siirrettiin syksyyn keväisten suurten muuttojen takia. Ohjelma noudatti kuitenkin perinteistä kaavaa: sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen piti avauspuheen ja hallituksen puheenjohtaja Piia Elo juhlapuheen. Jaettiin tasavallan presidentin myöntämät ansiomerkit saajilleen ja kuunneltiin Trio Janne Engblomin musiikkiesityksiä. Lopuksi nautittiin Tyksin keittiön herkullisista tarjoiluista. Tilaisuuteen saapui lähes kaksisataa juhlavierasta eläkkeelle siirtyneitä ja tasavuosikymmeniä palvelleita työntekijöitämme, henkilöstöjärjestöjen ja hallituksen edustajia sekä johtavia viranhaltijoita. Kaj Metsärinne (vas.), Mika Teräs, Hanna Mäkäräinen ja Anja Kylävalli vastaanottivat ansiomitalinsa nyt normaalia myöhemmin pidetyssä juhlatilaisuudessa. Alpo Rajaniemi ja Hannu Mäkinen eivät esteidensä takia päässeet paikalle. Lehtonen muistutti, että vaikka Tyks on yliopistosairaalana toiminut 55 vuotta, sen juuret ovat kaukana ajassa taaksepäin, vuodessa Tyks onkin Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sairaala, joulukuussa jo 257-vuotias. Elo esitti henkilökunnalle suuret kiitoksensa vielä kertaalleen keväällä hyvin sujuneesta osastojen muutosta T-sairaalaan. Henkilökunta osoitti suurta sitoutumista ja yhteistyön henkeä, hän kehui. Henkilökunnan panoksen merkitystä ja arvostusta Elo painotti muutenkin puheessaan. Yhteiskunnan suuri murros näkyy myös erikoissairaanhoidossa. Samalla kun on säästettävä ja supistettava, on myös kehitettävä toimintaa ja hoidettava potilaat entistä paremmin ja nopeammin. Yritetään yhdessä päästä näistä vaikeista ajoista ja huolehtia, että Tyksin alueella asuvat kiittelevät hoidon erittäin hyvää tasoa ja henkilökunnan vahvaa sitoutumista työhönsä. Erikoissairaanhoitoa tarvitaan nyt ja jatkossa. Kuusi sairaanhoitopiirin työntekijää sai tasavallan presidentin vuonna 2012 myöntämän ansiomerkin. Tyks-Sapan toimitusjohtaja Hanna Mäkäräinen sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin. Ylilääkäri Kaj Metsärinne ja apulaisylifyysikko Mika Teräs saivat Suomen Leijonan I luokan ritarimerkit. Palvelualuejohtaja Anja Kylävalli sai Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin. Talouspäällikkö Alpo Rajaniemi sai Suomen Leijonan ansioristin. Kuljetuspäällikkö Hannu Mäkinen sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin. Ansionmerkin saaneiden puolesta kiitospuheen pitänyt Mäkäräinen muistutti, että hyvät tulokset eivät synny yksin tekemällä. Tämä ei ole kunnianosoitus vain meille, vaan muistutus ja kannustus kaikille kanssamme työtä tehneille. Tämä on kannustus koko työyhteisölle. Jotta hyviä tuloksia saataisiin vastakin, ehdotti Mäkäräinen mentoroinnin elvyttämistä. Sillä voitaisiin siirtää yksilöiden ammattitaitoa uudelle työntekijäsukupolvelle.

4 4 Hospitaali Työaika-autonomia mahdollistaa enemmän omia työvuorotoiveita Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin traumaosastolla on vuodesta 2009 toteutettu työaika-autonomiaa, jossa hoitajat saavat itse laatia työvuorolistan. Osaston sairaanhoitajan Matti Vännin mukaan autonomia on jaksotyössä antoisinta epämukavien työaikojen takia. Ihmisten mieltymykset ja toiveet työaikojen suhteen tulevat työkavereille tutuiksi. massa ei voinut toteuttaa työaika-autonomian yhteisöllistä puolta eli ei nähnyt mitä toinen haluaa ja päässyt yhdessä suunnittelemaan. Jos Titaniaan saadaan tulevaisuudessa parannuksia, listat saataisiin tehtyä suoraan sillä. Esimerkiksi Oulussa on käytössä kehittyneempi versio siitä, jolla listat tehdään, Vänni kertoo. Työntekijöiden tulee tuntea listan suunnittelun reunaehdot Kun Matti Vänni käy puhumassa muilla työaika-autonomiaa harkitsevilla osastoilla, hän muistuttaa, että alku on joka paikassa hankala ja palkinto tulee myöhemmin. Hyödyt tulevat nopeammin esiin, jos työvuorolistan tekemisessä on ollut aiemmin vaikeuksia. Kerron vain siitä millä tavalla meillä on tehty, sillä jokaisen osaston väen tulee itse löytää oma tapansa ja omat voimavaransa sekä mahdollisuutensa yhteisönä. Työntekijöiden tulee ymmärtää työvuorolistan suunnittelun periaatteet. Meillä on pyritty kuitenkin pitämään tämä matalan kynnyksen järjestelmänä eli vähäisillä tiedoilla pääsee alkuun. Vuorotoiveita varten hoitajien tulee lähinnä vain osata laskea oikea määrä vapaita ja tietää Traumaosastolla on hyviä kokemuksia työaikaautonomiasta, joka vaatii yhteistyötä. Kuvassa: (vasemmalta) sh Kirsi Vuolukka, sh Matti Vänni ja koneella sh Kati Valkeinen sekä puhelimessa osastonsihteeri Sari Palmunen. Sairaanhoitaja Matti Vänni arvelee, että Tyksissä on 5-10 osastoa, joissa on käytössä työaika-autonomia. Työaika-autonomia sai Suomessa alkunsa Jorvin sairaalasta Työterveyslaitoksen projektina Aiheesta on tehty paljon amk:n lopputöitä ja graduja. Tyksin traumaosastolla on hoitajia kaikkiaan ja listan laatijoita kolme. Käytännössä hoitajien annetaan itse tehdä työvuorot ja sen jälkeen listan laatijat katsovat minkä verran niitä pitää muokata. Osa osastoista käyttää Web Titania -ohjelmaa, johon voi merkitä työaikatoivomuksia, mikä on hieman työaika-autonomian tyyppinen systeemi. Me lähdimme tekemään toisella tavalla, koska ohjelarkipyhät sekä millaisilla miehityksillä töitä tehdään. Jokaisen listan laatimiseen tulee ohjeistus yhteisellä sähköpostilla. Reunaehdot on käyty työpaikkakokouksissa läpi ja työajoista on ollut koulutusta. Mahdollisista ongelmista listaan liittyen keskustellaan. Meillä on listan pohjana itse tehty Excel-taulukko, joka laskee myös työntekijävahvuuksia. Listan suunnittelupohjasta siis näkee miten ihmisten kokemus jakaantuu, jotta jokaiseen vuoroon tulee riittävästi kokeneita hoitajia. Vapaampia vuorovalintoja reunaehtojen puitteissa Jos joku haluaa tehdä enemmän esimerkiksi viikonloppu- tai yövuoroja, se on autonomiassa mahdollista. Kun työntekijä itse suunnittelee listan, hän ei todennäköisesti vaihda vuoroja. Porukoituminen pitää Vännin mukaan reunaehdoilla rajata, jos se on ylipäätään ongelma. Jos on hyvä työyhteisö ja keskusteluilmapiiri, voidaan tehdä sellaisiakin ratkaisuja, jotka muiden silmiin näyttäisivät epätasaarvoisilta, jos ne kaikille sopivat - esimerkiksi juuri vaikkapa viikonlopputöiden osalta. Kuuden viikon listan autonomiseen tekemiseen käytetään traumaosastolla noin viisi viikkoa. Ensin merkitään ja suunnitellaan yövuorot ja pitkät vuorot. Niitä tasoitetaan tarvittaessa siten, että yö- ja päivähoitajia on riittävä määrä. Sen jälkeen suunnitellaan päivävuorot. Tämän jälkeen on vielä pari viikkoa aikaa katsoa yhdessä, että miehitykset tasoittuvat. Työterveyslaitos on tehnyt neliportaisen mallin työaika-autonomiasta. Ensimmäisessä osastonhoitaja tekee listan kuunnellen työntekijöiden toivomuksia. Seuraavassa vaiheessa toivomuksia kuunnellaan enemmän ja tehdään enemmän yksilöllisiä työaikoja. Kolmannessa vaiheessa työyhteisö ottaa enemmän osaa, jolloin aletaan lähestyä työaika-autonomiaa, mutta aivan kaikki ei mene vielä kohdilleen. Neljäs vaihe on sellainen, jossa kaikki on kunnossa ja työaika-autonomia toteutuu täysin. (Hakola, Kalliomäki-Levanto: Työvuorosuunnittelu hoitoalalla. Ergonomiaa, autonomiaa, hyvinvointia. Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala, 2010) Me olemme kolmannessa vaiheessa ja viimeinen askel on melkoinen harppaus. Ihannetilanne olisi että listan laatijan ei tarvitsisi tehdä mitään, Matti Vänni sanoo. Lyhyitä vai pitkiä työputkia ja vapaita? Työaika-autonomia vaatii sitoutumista sekä työnantajalta että työntekijältä. Työntekijöiden täytyy noudattaa reunaehtoja ja johdon pitää varmistaa riittävät resurssit. Resurssien pitää olla myös riittävän ajoissa tiedossa. Traumaosastolla pyritään työaikaergonomian kannalta välttämään lähinnä iltavuorosta aamuvuoroon tulemista. Työaikaergonomiaan pyrittäessä tulee Vännin mukaan vastaan ihmisten toiveet ja miten vapaapäivät saadaan riittämään suositellussa mallissa. Jaksotyön haittojen minimointi vaatii työaikasuunnittelulta paljon. Pitää miettiä tehdäänkö lyhyitä pätkiä töitä lyhyillä vapailla vai pidempiä jaksoja pidemmillä vapailla. Työterveyslaitos ei suosittele yli viiden päivän työputkia. Jos vapaat saadaankin työaikaergonomian kannalta riittämään, niin ihmisillä on omia tarpeita. Monet haluavat pitää pitkiä vapaita. Nuoret ihmiset esimerkiksi matkustelevat paljon ja keräävät siksi vapaita ja tekevät sitten pidempiä työputkia.

5 Hospitaali 5 Virkeyttä työhön ja omaan elämään työaikaergonomian noudattaminen kannattaa Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Sairaalatyö on vaativaa. Työ hoituu tehokkaammin ja järkevämmin virkeänä. On inhimillistä, että väsyneenä tehdään huonompia ratkaisuja. Ergonomisiin työaikoihin kannattaa työterveyspsykologi Tiina Suomalan mukaan kiinnittää huomiota sekä työn että yksityiselämän kannalta. Ergonomialla tarkoitetaan ihmisen ja jonkin järjestelmän yhteensovittamista. Erityisen haasteen työaikaergonomialle eli mahdollisimman terveellisille työajoille asettaa kolmivuorotyö ja sen haittavaikutusten minimointi, koska rytmi on vastoin ihmisen biologista rytmiä. Yötyö voi lisätä riskiä esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Unen häiriintymisen myötä tuleva ärtyneisyys vaikuttaa myös työyhteisössä ja potilaskontakteissa sekä kotona, työterveyspsykologi Tiina Suomala sanoo. Vuoden alusta VSSHP:lle siirtynyt Tiina Suomala on yksi VSSHP:n Lemminkäisenkadun toimipisteessä työskentelevistä kolmesta työterveyspsykologista. Kaikki työskentelevät sekä työyhteisö- että yksilötyön parissa. Aiemmin työterveyslaitoksella ja muissa työterveyshuolloissa työskennellyt Suomala pitää sairaalatyön haasteita työterveyspsykologian näkökannalta erittäin monipuolisina Hän on yllättynyt, että työaikaergonomia toteutuu vielä melko vähän sairaanhoitopiirissä. Suosituksia toimiville ja terveellisille työajoille Työterveyslaitos on julkaissut työaikaergonomiasta oppaan, jossa määritellään ohjeita ergonomisille työajoille sekä esimerkiksi paljonko vapaata työn vastapai- noksi tarvitaan. Aamu-, ilta-, yövuorokiertosuunta on todettu tutkitusti parhaaksi vaihtoehdoksi. Työvuorojen väliin olisi hyvä jäädä yli 11 tuntia palautumisen ja hyvän unen mahdollistumiseksi. Yksittäisiä vapaapäiviä ja yksittäisiä työpäiviä tulisi välttää. Peräkkäisiä työpäiviä saisi olla mieluiten enintään 5-7. Peräkkäisiä samoja vaikeita vuoroja, kuten yövuoroja, pitäisi olla mahdollisimman vähän, enintään kolme. Jakson viimeisen yövuoron jälkeen suositellaan vähintään kaksi vapaapäivää. Pitkiä (yli 8h) työvuoroja tulisi harkita vain, jos tauotus, kuormitus, altistus, vuorojen välit/elpyminen, varamiehistö/ylityöt ja yhteinen sopiminen tukevat sitä. Ainakin toisinaan olisi hyvä olla kaksi viikonloppupäivää vapaana. Sovitusta työvuorolistasta poikkeamista tulisi välttää. Ryhmän suunnitteluautonomiaa ja yksilöllistä työaikajoustavuutta tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan lisäämään toteuttaen työaikaergonomiaa työaika-autonomialla. Ergonomisten työaikojen hyödyt Suomalan kokemuksen mukaan esimerkiksi sairausloman jälkeen työntekijä pystyy nopeammin palaamaan töihin osastolle, jossa työaikaergonomia on huomioitu. Sopeutuminen 3-vuorotyöhön on yksilöllistä. Yövuoroihin sopeutumiseen voi myös hieman itse vaikuttaa säätelemällä nukkumista ja syömistä sekä valonsaantiaan oikein. Iän myötä sopeutuminen vuorotyöhön hieman heikkenee, mutta tämä ei ole kuitenkaan vapautusperuste yötyöstä. Ennen kuin lähdetään pohtimaan sopiiko yötyö enää lainkaan työntekijälle, voitaisiin kokeilla sopiiko vuorotyö paremmin työaikaergonomiaa toteuttaen. Terveysperusteiset arviot tekee työterveyslääkäri. Työaika-autonomia, jossa työntekijät saavat itse laatia työvuorot sekä työaikaergonomia voidaan Suomalan mukaan yhdistää. Tällöin työntekijöillä itsellään sekä työvuorolistan tekijällä täytyy olla tietoisuus siitä, miten työajat ja vapaat sijoitellaan mahdollisimman ergonomisesti. Ihmiset saattavat toivoa yllättävän epäterveellisiä työaikoja itselleen. Osastot, joilla on hyviä kokemuksia työaikaergonomiasta, ovat tärkeitä esimerkkejä. Niiden työntekijöiden ääni olisi hyvä saada kuuluviin. Aihe on esillä myös VSSHP:n työhyvinvointiviikolla ensi vuonna. Unen taitoja voi opetella Työaikaergonomian lisäksi unen taidot ovat tärkeitä. Yksilöohjauksien lisäksi Suomala on luennoinut unesta ja pitänyt aiemmin ryhmille unikouluja, joissa harjoitellaan rauhoittumisen taitoja sekä unitaitoja. Niillä tähdätään kehon ja mielen rauhoittamiseen, kun ne käyvät ylikierroksilla eikä uni tule. Mindfulnesstyyppisiin harjoituksiin sisältyy myös hengitysharjoituksia. Kyseessä on lääkkeetön unenhoito, sillä käypähoitosuositustenkin mukaan unilääkkeiden ei pitäisi olla ensisijainen hoitomuoto unettomuuteen ja unihäiriöihin. Rauhoittumisen taitoja voi harjoitella ja siitä hyötyy paljon. Kolmivuorotyö aiheuttaa jet lag -tyyppisen rasituksen. Se tuo työlähtöisen perusteen unitaitojen harjoittamiselle, mutta uniohjaus sopii myös kaikille muille, sillä esimerkiksi stressivalvomista esiintyy muillakin, Tiina Suomala sanoo. Työaikariskit kartoitettava Teksti ja kuva» Markku Näveri Sairaanhoitopiirin riskienarviointiuudistus on parhaillaan valmistumassa. Fujitsu on rakentanut tälle omaa ohjelmaa, jota pilotoidaan kahdessa yksikössä. Myös työaikariskit tulevat arvioinnin kohteiksi. Uusi ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön koko sairaanhoitopiirissä vuodenvaihteessa, ja tämä vaatii onnistuakseen vielä informaatiotilaisuuksia, selvittää suojelupäällikkö Henrik Jalo. Uutta on mm. se, että riskienarvioinnin osana arvioidaan myös työaikariskit. Tosin Jalo kertoo, että tältäkin kantilta riskejä olisi pitänyt arvioida jo aiemminkin, mutta se on jäänyt valtakunnallisestikin hataraksi. On ajateltu, että työaikalaki ja vuosilomalaki riittävät sääntelyksi. Näin ei voida ajatella jatkossa, sillä viime kesäkuun alusta työturvallisuuslaki muuttui siten, että siihen on kirjattu myös työajat yhtenä sellaisena seikkana, josta aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työnantajan on kartoitettava ja arvioitava. Kun työaikariskit nyt sisältyvät lakiin, asia on yksiselitteinen, eikä sitä voida ohittaa omin tulkinnoin, Henrik Jalo toteaa. Monisäikeinen asia Sairaalassa tehdään paljon vuorotyötä ja yötyötä. Onpa niitäkin, jotka tekevät pelkästään yövuoroja. Lisäksi tulevat ylityöt ja ylipitkät työvuorot. Suojelupäällikkö muistuttaa myös kaikesta muusta työhön sidotusta ajasta kuten päivystyksestä sekä puhelimen ja sähköpostin käyttöön kuluvasta ajasta. Kuormittavuus ei saa nousta liialliseksi. Se ei saa muodostua riskiksi terveydelle eikä laadukkaalle työnteolle. Esimerkiksi montaa peräkkäistä yövuoroa tai pitkää yövuoroa ja päivää sen päälle voidaan Jalon mukaan pitää jo riskaabelina. Voivathan ne pitkän päälle vaikuttaa työntekijän terveyteen, mutta ennen kaikkea jaksamiseen sekä työn vaatimaan vireyteen ja tarkkaavaisuuteen. Vastapainona onkin huomioitava mm. oikeanlaiset työvuorot, lepoajat, työpäivän tauotus ja riittävän pitkät vuosilomat. Suojelupäällikkö ei katso hyvällä lomien pätkimistä liian lyhyihin jaksoihin. Huomionarvoista on myös perhe- ja muun siviilielämän sekä työn yhteensovittaminen, varsinkin jos molemmat puolisot työskentelevät sairaalassa. Kompromissien hakuahan tämä on, Henrik Jalo tietää. Ristiriitoja voi ilmetä, ja yksi keino niiden vähentämiseen on ns. ergonomisen työaikasuunnittelun lisääminen. Myös autonomista työaikasuunnittelua käytetään, mutta siinä suojelupäällikkö näkee mahdollisuuksien rinnalla uhkia: tulos ei liene työntekijänkään kannalta otollisin, jos hän ottaa monta työvuoroa peräkkäin vain saadakseen vastaavasti monta vapaapäivää. Työajoista johtuvat haitta-, vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset työkykyyn ja työssä jaksamiseen arvioidaan siis vastedes entistä tarkemmin. Ja kun työajat ovat työterveyttä ja työhyvinvointia edistäviä, työntekijä jaksaa paremmin, ja saapa työnantajakin näin laadukkaamman työpanoksen. Suojelupäällikkö Henrik Jalo on tyytyväinen siihen, että työaikariskien kartoitus on nyt kirjattu lakiin.

6 6 Hospitaali Lomautuksia vastaan Tyksin Tehyn aloitteesta järjestetty mielenilmaus sairaanhoitopiirin hallituksen päättämiä lomautuksia vastaan kokosi satakunta osallistujaa kaikista ammattijärjestöistä ja järjestöihin kuulumattomistakin. Mieltä ilmaistiin T-sairaalan pääoven ulkopuolella 15. lokakuuta. Julmaa keppiä Työnantajan tarjoama porkkana, seitsemän päivän lomautuksen vaihtaminen neljän päivän vapaaehtoiseen talkoovapaaseen, on itse asiassa melko julma keppi työntekijöille. Lomautustilanteessa työnantajan on pakko supistaa toimintaansa, talkoovapaissa vastuu toiminnan sujumisesta siirretään työntekijöille. Toimintaa ei välttämättä supisteta, vaan pienempi määrä henkilökuntaa tekee samat tehtävät kuin aiemminkin. Vaikka vain puolet väestä ottaisi neljän päivän palkattoman loman, se tietäisi jo noin henkilötyöpäivän vähennystä vuoden loppuun töissä olevaan väkeen. Lisäksi loppuvuonna on useita arkipyhiä, jotka jo muutenkin vähentävät väkeä. Toivon, ettei seuraavassa mahdollisessa yt-neuvottelussa ole agendalla henkilökunnan vähentäminen, vedoten mahdollisesti siihen, että olemmehan selvinneet kohtalaisesti pienemmällä porukalla vuoden 2013 lopussa. Kun pelkät eurot ratkaisevat, päätöksissä tuntuu kovin helposti unohtuvan muut tärkeät asiat kuten esim. työhyvinvoinnista huolehtiminen ja toiminnan kehittäminen ylipäätään. Lisäksi on suorastaan perin kummallista, että vielä tämän vuoden alussa, vaikka jo silloin oli tiedossa henkilöstöbudjetin alibudjetointi useilla miljoonilla, tehtiin henkilöstökuluja nostavia toiminimikemuutoksia. Monilla osastoilla rajataan myös edelleen lähi- ja perushoitajien osaamisen käyttöä, vaikka samaan aikaan pyritään tehostamaan toimintaa. Toimimuutoksia perustellaan esim. kansainvälisillä tutkimuksilla, vaikka kotimaisessa todellisuudessa on voitu osoittaa kaksiportaisen hoitohenkilöstörakenteen olevan tehokasta ja taloudellista. Toivon myös, että hoitohenkilökunnan sisäistä työnjakoa lähdetään vihdoin aidosti kehittämään lähihoitajien osaaminen huomioon ottaen, eikä asia jäisi vain kauniiksi päätökseksi hallituksen pöytäkirjaan. Jaana Dalèn VSSHP:n SuPerin/TNJ:n pääluottamusmies Järjetön keino Lomautukset ovat täysin järjetön keino hakea säästöjä erikoissairaanhoidosta. Meillä ei ole pulaa asiakkaista, niitä riittää jonoiksi asti. Eikä meillä ole palveluitamme varastossa, joita voisimme lomautusten aikana kansalaisille tarjota. Hoitohenkilökunta haluaa tehdä töitä ja haluaa saada palkkansa. Olemme kuitenkin valmiita kehittämään toimintaamme pitkäjänteisesti siten, että se on kustannustehokkaampaa. Mirja Hovirinta VSSHP:n Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Lamautus Lomautus lamauttaa. Noh, suurin osahan sen ymmärtää, ettei tästä lomautusrumbasta saada mitään hyvää. Maine ja uskottavuus hyvänä työnantajana vaativat pitkän paikkauksen. Vaan miten tekemättömien töiden oikeasti käy. Vapaehtoisesti palkatonta melkein kaikkihan tuon valitsivat. Se, oliko se vapaaehtoista jo valinta 7 päivää lomautusta tai 4 päivää vapaaehtoista. Valitako 4 vai 7 päivää kuritushuonetta. Tuosta vapaaehtoisuudesta, sen valinnan tehostamiseksi osassa yksiköitä on työntekijän annettu ymmärtää, että tämä vaihtoehto on syytä valita tai muuten esimies on hyvin hyvin vihainen. Sitten taas toisissa yksiköissä tämä on mennyt päinvastoin: älkää ottako lomaa, työt eivät tule tehdyksi, emme selviä. Kumpikohan on parempi esimies, se joka on huolissaan annetuista töistä vai se joka lomauttaa käskyn mukaan, kokonaiskustannuksista välittämättä, kunhan henkilöstömenot pienenevät. Jari Lehdonkivi Tekniikka ja terveys KTN ry:n pääluottamusmies Varoittava esimerkki Paniikinomaiset loppuvuoden säästötoimet ja lomautukset ovat varsinaisia energiasyöppöjä. Nämä puuhailut ovat vieneet kohtuuttoman paljon aikaa liian monelta henkilöltä, ja lopputuloksena ovat vähäiset kertaluonteiset henkilöstökulusäästöt, todennäköisesti säästöjä suuremmat tulonmenetykset sekä heikentynyt työnantajakuva. Pahan mielen määrää voi vain arvailla. Toivottavasti pystymme olemaan varoittava esimerkki muille sairaanhoitopiireille, ettei niissä ryhdytä tähän samaan onnettomaan touhuiluun. Hannele Heine VSSHP:n Jukon koordinoiva pääluottamusmies Tekohengitystä Matematiikkaa VSSHP:n malliin: Henkilökunnalla on töitä enemmän kuin se jaksaa ja ehtii tehdä. Henkilöstökulut on budjetoitu alakanttiin, ja ne ovat ylittymässä. Päättäjät toteavat, että pakko säästää, joten laitetaan henkilökunta lomalle. Kuitenkin niin, että toiminta ei häiriinny, potilasturvallisuus ei vaarannu, jonot eivät kasva. Omituinen yhtälö. Henkilökunta on talkoohengessä vienyt läpi ylimääräistä työtä vaatineet monet muutot ja suuren organisaatiomuutoksen, kärsinyt home- ja muista sisäilmaongelmista ja tehnyt töitä lähes voimiensa äärirajoilla, matalalla palkalla. Talkoohenki saa nyt kovan kolauksen ja työilmapiiri heikentyy, kun säästöjä revitään henkilökunnan selkänahasta. Lomautukset ja pakkotalkoovapaat ovat vain tekohengitystä eivätkä korjaa taloustilannetta, mutta luottamus työnantajaa kohtaan heikentyy pitkäksi aikaa. Miten paljon talkoovapaiden ja lomautusten suunnitteluun käytettynä aikana olisi ehditty tehdä tuottavaa työtä? Mitä tällä

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kokousaika 14.4.2014 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 86 87 88 89 90 91 92 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU SOTK AMON KUNTA YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU Kokousaika Tiistai 18.3.2014 klo 9.00-10.30 Kokouspaikka Paikalla Kunnanvirasto, valtuustosali Työnantaja Petri Kauppinen Paula Halonen Pentti Piirainen Mika Kilpeläinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta.

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta. 08.11.2011 1 (8) Akavan ansiomerkkisääntö ************************************************************************************** Sisällys 1 Ansiomerkillä palkitseminen... 1 2 Luottamustoimisten ansiomerkit...

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Kuormituksen ehkäisy työajoilla

Kuormituksen ehkäisy työajoilla Kuormituksen ehkäisy työajoilla Työturvallisuus terveydenhuollossa-seminaari 11.3.2008 Marja Paukkonen työsuojelupäällikkö Helsingin terveyskeskus Aiheet Helsingin terveyskeskus Vuorosuunnittelu Terveet

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 20/2014 Tietohallinto- ja viestintäpalvelut 22.09.2014 Osastopäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 20/2014 Tietohallinto- ja viestintäpalvelut 22.09.2014 Osastopäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 49 Ergonomialisenssin hankinta Titania työvuorojen suunnittelu- ja laskentajärjestelmään HEL 2014-011468 T 02 08 01 01 Päätös Päätöksen perustelut Tietohallinto- ja

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot