SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI luvun yhteiskunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI. 1940-luvun yhteiskunnassa"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2008 2/2004 1/ Kolmas sektori voisi olla se unilukkari, joka herättäisi huomaamaan, mitä ihmiset todella ajattelevat ja tarvitsevat. Pirkko Työläjärvi, 70 vuotta Kolmas sektori on yhteiskunnan unilukkari Julkinen sektori on hukannut ne yhteiskunnan arvot, jotka vallitsevat ihmisten ajatuksissa. Päättäjiltä ja virkamiehiltä tahtoo puuttua kosketus yksilön todellisuuteen, aprikoi äskettäin 70 vuotta täyttänyt politiikan ja vapaaehtoistyön veteraani Pirkko Työläjärvi. Tarvitaan unilukkari, joka herättää päättäjät huomaamaan, että ihmisten auttaminen on taloudellisempaa kuin auttamatta jättäminen luvun yhteiskunnassa naapuriapu oli itsestään selvä asia Vapaaehtoistyö on elämäntapa, jonka emeritamaaherra Pirkko Työläjärvi soisi kaikkien suomalaisten arjen rikkaudeksi. Itse hän oppi muitten auttamisen jo pienenä kansakoululaisena Helsingin Vallilassa. Neljänkymmenenviiden oppilaan luokassa opettaja jakoi jokaiselle oman avustustehtävän, joka hoidettiin koulun jälkeen. Kerran viikossa pikku Pirkko kävi koputtamassa näkövammaisen perheen puutalokodin ikkunanpieltä - ovikelloa ei ollut - kysyäkseen, voisiko auttaa. Ja aina voi. - Se oli sekä hauskaa että opettavaista, Työläjärvi muistelee. - Jo perheen asumismuoto oli minulle, kerrostaloasukkaalle, outo ja ihmeellinen. Heillä oli asuntonsa kivijalassa kotieläimiä: lammas, sika, kanoja. Sodan jälkeen sellainen oli tavallista kaupungissakin. Opin pesemään ikkunoita ja asioimaan apteekissa. Kotona äiti hoiti apteekkiasiat; minulle se oli sekä valtava luottamuksen osoitus että jännittävä kokemus luvun yhteiskunnassa naapuriapu oli itsestään selvä asia. Siitä tuli osa Pirkko Työläjärven koko elämää, kahdella tasolla kantava voima. Toinen taso kantoi politiikkaan, toinen sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintaan. Niistä sydäntä lähinnä ovat olleet toisaalta syöväntorjuntatyö, toisaalta taiteet. Vapaaehtoistyön on oltava vapaaehtoista Vasta nyt, 70 vuotta täyttäessään, myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallinnossa mittavan työpanoksen antanut Työläjärvi on luopunut tehtävistään suomalaisen vapaaehtoistyön eri alojen järjestöissä. Nyt on aika keskittyä omaankin hyvinvointiin ja antaa nuorempien tarttua töihin. Työläjärven mukaan työn ja vapaaehtoistyön tasot nivoutuvat toisiinsa: niitä ei pidä, eikä voikaan, erottaa. - Niiden yhdistämisestä tuli minun tapani toimia. Ministerinä ja kansanedustajana sain vapaaehtoistehtävistäni suoraa tietoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii yksilötasolla. Pelkäänpä, että useimmilta nykypäättäjiltä puuttuu tämä perspektiivi. Nykyinen poliittinen järjestelmä on vaikeuksissa paljolti sen takia, että päättäjiltä puuttuu peruskosketus ihmisten todellisuuteen. Työläjärvi ei usko, että puutetta voisi auttaa millään määräyksillä tai direktiiveillä. - Vapaaehtoistyön on oltava vapaaehtoista. Muuten se ei toimi. Jotenkin pitäisi saada ihmiset tajuamaan, mikä rikkaus se on. Koskaan en ole siinä pystynyt antamaan enempää kuin olen itse saanut takaisin. Pirkko Työläjärvi kantaa murhetta siitä, että yhä harvempi on kiinnostunut vapaaehtoistyöstä. - Yhteiskunta on muuttunut, hän napauttaa, eikä usko enää alakoululaisten mobilisoimiseen lähimmäisten auttamiseen. - Siitähän vasta meteli tulisi! hän nauraa. - Intoa heillä ehkä riittäisi, mutta vanhemmat suuttuisivat. Eivätkä viranomaiset sellaista sallisi. Suomalainen sosiaalipolitiikka tarvitsee yhteiselämää vapaaehtoisjärjestöjen kanssa Jostakin palon pitäisi kuitenkin löytyä. Suomalainen sosiaalipolitiikka tarvitsee Työläjärven mukaan yhteiselämää vapaaehtoisjärjestöjen kanssa; ilman sitä se ontuu pahasti. Silti hän ei näe niissä pelastajaa korvaamaan yhteiskunnan säästötoimien alas leikkaamia sosiaalipalveluja. - Kansalaisten hyvinvointia on hoidettava jatkuvasti. Palvelu ei saa toimia vain silloin kun sen tarjoojat ehtivät paikalle. Vain yhteiskunnan julkinen, lain takaama sektori pystyy siihen. Mutta on harmi, että yhteistyöpohja kolmannen sektorin kanssa on niin huonosti pohdittu. Näin hukataan valtavia resursseja. Emeritamaaherra viittaa tapaukseen, jossa yhteistyö on otettu vakavasti ja saatu toimimaan: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun seudun terveystoimien yhteistoimintaan syöpäpotilaitten hoidossa. - Toinen hyvin hoidettu yhteistyö toimii Suomen Punaisen Ristin kanssa. Mutta yleensä se on harvinaista. Työläjärven mukaan julkinen sektori tarvitsee kipeästi analyysia siitä, miksi asiat eivät toimi niin kuin niiden pitäisi. - Ensinnäkin julkisen sektorin olisi hyväksyttävä ne arvot, jotka yksilötasolla yleisesti hyväksytään. On raivostuttavaa, että politiikassa vaaditaan että kaiken pitäisi tulla aina vain halvemmaksi. Miksi ihmeessä? Ei ihmisten mielipide ole se, ettei vakavan sairauden hoitoon saisi kulua rahaa. Oikeiden arvojen paikalleen saamiseen ja toimivuuden vahvistamiseen yhteiskunnan päättäjät ja virkamiehet tarvitsevat unilukkaria, Työläjärvi sanoo. Teksti: Kuva: Eva Latvakangas Vesa-Matti Väärä

2 N:o 2 Toimitusjohtaja Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen Sosiaali- ja terveysministeriö puuttuu syöpätautien hoitoviiveisiin Peruspalveluministeri Paula Risikko käynnistää kansallisen syövän hoidon strategian valmistelun. Strategiassa linjataan sekä syöpätautien hoidon sisältöä että hoidon järjestämistä Suomessa. Strategia laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, syövän hoidon asiantuntijoiden sekä Syöpäjärjestöjen kanssa. Päätös strategian valmistelusta syntyi ministeri Risikon neuvoteltua yliopistosairaaloiden syöpätautien ylilääkäreiden, Stakesin ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kanssa toimista, joilla syövänhoidon käynnistymiseen liittyviä viiveitä voitaisiin lyhentää. Stakesin julkaiseman selvityksen mukaan syöpähoitoihin pääsyssä on Suomessa jonkin verran viiveitä. Syöpähoitojen viiveet eivät kuitenkaan edellytä lainsäädännöllisiä muutoksia. Tämä johtuu siitä, että syövän hoito on pääosin kiireellistä hoitoa, joka voimassa olevien säädösten mukaan on annettava välittömästi. Valtaosa viiveisiin vaikuttavista tekijöistä ja siten myös niiden korjaamiseksi tarvittavista toimista on erityisvastuualueiden, sairaanhoitopiirien ja syöpätautien toimintayksiköiden vastuulla. Syöpähoitoja tulisi antaa myös iltaisin Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan hoitoon pääsyä on kuitenkin vauhditettava. Ministeri Paula Risikko ehdottaa syövän hoitoa myös iltatyönä, jotta hoitoviiveet saadaan purettua. Pitkällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin kansallista syövän hoidon strategiaa, joka auttaisi varautumaan syöpäpotilaiden määrän ja uusien kalliiden hoitojen kasvuun. Ministeri Paula Risikko neuvottelee opetusministeriön kanssa syöpäalan perus- ja jatkokoulutuksen riittävyydestä. Tärkein syy syöpien hoitoviiveisiin on henkilöstöpula. Koulutus parantaa henkilöstöpulaa kuitenkin hitaasti. Siksi on kehitettävä ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä hoidon porrastusta ja hoitoketjuja. Uusien syöpähoitojen ja erityisesti nopeasti markkinoille tulevien uusien lääkkeiden kustannusvaikuttavuus on arvioitava ennen kuin niitä otetaan käyttöön. Myös olemassa olevia hoitokäytäntöjä on jatkuvasti seurattava ja arvioitava. Hoitoilmoitusrekisteriin syöpäpotilaita koskeva osio Hoitojen ja hoitoviiveiden seuranta edellyttää kattavaa tilastointijärjestelmää. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Stakes valmistelevat hoitoilmoitusrekisteriin syöpäpotilaita koskevan osion, jonka avulla hoidon etenemistä ja sisältöä voidaan seurata sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Helsingissä toimivan yksityisen Docrates Klinikan johtava ylilääkäri Timo Joensuu on julkisuuteen antamassaan lausunnossa viitannut Stakesin ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemiin selvityksiin, joiden mukaan ammattilaisten puute viivyttää syöpäpotilaiden pääsyä säde- ja lääkehoitoon. Hänen mukaansa tulevaisuudessa tulisi kehittää julkisen terveydenhuollon ja yksityisten syöpäklinikoiden yhteistyötä, jotta syöpäpotilaat saisivat parhaan mahdollisen parantavan hoidon. Yksityisten syöpäklinikoiden tarkoituksena ei ole korvata julkista terveydenhuoltoa, vaan toimia täydentävänä palveluna. Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8 20, la 9 17, su Laboratorio: ma-pe 7 20, la 9 17, su Ajanvaraus puh Meillä on sinulle ilmainen neuvo Keskitä pankkipalvelusi meille, se kannattaa. Tarjoamme nettipankkimme palvelut veloituksetta, kun säästöjesi ja luottojesi yhteismäärä on vähintään 5000 euroa. Siirrä asiointisi nettiin: Saat internet-pankin ja nettitiliotteen maksutta Voit maksaa laskut ja tehdä tiliesi tapahtumakyselyt veloituksetta Saat täydet tiedot pankkipalveluistasi milloin vain Kysy lisää lähimmästä Liedon Säästöpankin konttorista! Seiskarinkatu Turku puhelin (02) telefax (02) Sähköposti: Päätoimittaja: Kari Ojala Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2009 Kaarina Lieto Loimaa Naantali Oripää Paimio Raisio Turku

3 N:o Syöpäperheitten psykoterapeutti Florence Schmitt peräänkuuluttaa ARKISTA APUA JA TERVETTÄ JÄRKEÄ A Kun lapsiperheen äiti tai isä sairastuu syöpään, isku on niin raju, että koko perheen tasapaino horjahtaa. Lapselle on silloin tärkeätä, että arjen rutiinit jatkuvat. Ja vanhemmille se, että he pystyvät keskustelemaan kipeistä asioista, psykoterapeutti Florence Schmitt sanoo. Hän on työssään nähnyt, kuinka suuren kiven takana on arkisen avun saaminen julkiselta sektorilta, vaikka käytännön kotiapu voisi ehkäistä syöpään sairastuneen syvää masennusta ja sen heijastumista lasten mielenterveyteen. Siksi hän rohkaisee sairastuneen ystäviä ja naapureita: - Kun teet makaronilaatikkoa tai kalasoppaa, tee samalla vähän enemmän ja vie sairaalle naapurille. Kun menet käymään, tartu imuriin tai pese ikkunat. Kun lähdet oman lapsesi kanssa sienimetsään tai uimahalliin, soita ja pyydä syöpäperheen lapsi mukaan, hän sanoo. Eikä sen, joka ottaa avun vastaan, tarvitse miettiä, miten hän sen korvaisi. - Miksi avun tarjoaminen ja vastaanottaminen on täällä niin vaikeata, ranskalaissyntyinen Schmitt pohtii. Florence Schmitt on vaativan erityistason perhe- ja yksilöpsykoterapeutti. Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi sosiologia pääaineenaan valmistunut Schmitt väitteli viime toukokuussa lääketieteellisessä tiedekunnassa lastenpsykiatrian oppiaineessa filosofian tohtoriksi. Väitöskirjassaan hän tutkii lapsiperheiden toimintakykyä silloin, kun äiti tai isä sairastuu syöpään. Joka kolmas vanhempi masentuu niin syvästi, että se saattaa vaurioittaa lasten mielenterveyttä. Siksi on keskeistä tunnistaa ja hoitaa masennus ajoissa. Varjon takana on valoa Florence Schmitt toimii TYKS:n lastenpsykiatrian klinikalla. Hänet on palkattu yhdeksi päiväksi viikossa syöpätautien klinikalle antamaan psykososiaalista tukea sairastuneille ja heidän lapsilleen. Schmitt tapaa vuosittain viitisenkymmentä perhettä - jotkut vain kaksi, toiset kahdeksankin kertaa. Hänellä ei ole omaa työhuonetta. Keskustelut käydään T-sairaalan kahvion sohvalla. Tilan moderni arkkitehtuuri tukee näitä tapaamisia: - Pöytien yllä on isot valkoiset varjot, ja katto on lasia. Katon läpi näkyy taivas, pilvet ja aurinko. Pyydän lapsia varjojen alle katsomaan ylös ja sanon heille: Olette nyt syövän varjossa, mutta sen takana on valoisaa. - Varjon takana on aina valoa. Lapsen elämä jatkuu silloinkin, jos äiti tai isä kuolee, Schmitt sanoo. Hän jaottelee tapaamisiin hakeutuneet perheet kolmeen suureen ryhmään: - Nuori perhe, jossa alle kouluikäisiä lapsia. Opintolainaa ja asuntovelkaa. Isovanhemmat vielä työelämässä. - Yksinhuoltajaäiti, kolme lasta, isä on lähes kokonaan poissa lasten elämästä. Äiti keski-iän kynnyksellä, hänen vanhempansa vanhenemassa. - Yksinhuoltajan tai kahden vanhemman perhe, 2-3 lasta. Toisella vanhemmista oma traumaattinen menneisyys, mutta sen kanssa on pärjätty. Syöpä nostaa trauman nyt pintaan. On vielä neljäs, edellisiä paljon pienempi ryhmä: Isä, äiti ja lapsia. Taloudellisesti ja ammatillisesti hyvin menestyneitä. Komea koti ja auto, mutta ei mitään kokemusta vastoinkäymisistä ja kärsimyksestä. Syövän kanssa he ovat ihan hukassa. - Minun tehtäväni on nähdä, minkälaista apua kukin perhe tarvitsee, Florence Schmitt sanoo. Kantelu ei muuttanut mitään Syöpälääkärit ovat Florence Schmittin mukaan oppineet kysymään potilaalta, onko tällä Lapsiperheen tasapaino horjahtaa, kun toinen vanhemmista sairastuu syöpään. Silloin he tarvitsevat tukea ja apua, psykoterapeutti Florence Schmitt sanoo. lapsia ja tarvitaanko tukea. Kun vastaus on myöntävä, hän tapaa potilaan ensin kahden kesken, sitten pariskunnan ja koko perheen. Kun avun tarve on selvillä, alkaa yhteistyö sairaalan sosiaalityöntekijän ja kuntoutusohjaajan kanssa. Potilaan kotiin annetaan käytännön apuvälineitä ja kunnan sosiaalihuollosta yritetään saada apua arjesta selviytymiseen vaihtelevalla menestyksellä. - Pitäisi olla joku, joka tarttuu harjaan ja tekee ruokaa, mutta ei ole. Kanteluni ei muuttanut mitään. Schmitt teki vuodenvaihteessa 2005 lääninhallitukselle kantelun siitä, ettei Turun kaupungilta saa vaikeasti sairaille lapsiperheitten vanhemmille kotiapua. Syöpäosaston hoitajat ovat psykososiaalisessa tuessa mukana. - Voin esimerkiksi kysyä, milloin potilas tulee hoitoihin ja käydä häntä tapaamassa. Yhteistyö lääkärien kanssa on tärkeätä siksi, että ammattilainen on heti ohjaamassa masentuneen potilaan hoitoon. Mutta taas on tiellä kivikova este: - Psykiatrinen hoito on kiven takana, Schmitt sanoo. Teen itseni tarpeettomaksi Florence Schmitt on tuttu luennoitsija Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämillä syöpäperheitten kursseilla Meri-Karinassa. Näitä kursseja on jo vuosien ajan järjestetty kaksi vuodessa. - Se on hyvää toimintaa, vaikka eri puolilta maata ja erilaisista tilanteista tulevien perheitten tarpeet vaihtelevat paljon. Suurimman avun perheet saavat ehkä siitä, että pääsevät uuteen ympäristöön, täysihoitoon ja huolenpitoon. Siitä on varmasti enemmän apua kuin minun luennoistani, Florence Schmitt sanoo. - Minun tehtäväni on tehdä itseni tarpeettomaksi. Ihmisestä itsestä löytyvät voimavarat ja selviytymisstrategiat, ne hänelle ominaiset keinot, joilla hän on tiukasta paikasta ennenkin selvinnyt. Hänestä löytyy kyky sitoa langat yhteen, kun oma elämänkertomus on vakavan sairauden myötä katkennut. Teksti ja kuva: Kyllikki Krapinoja B NYT KAIPAAMME YSTÄVIÄ JA ARJEN APUREITA Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin ihmistä. Sairastuminen, rankat hoidot ja pitkät hoitojaksot vaikuttavat syöpäpotilaan ja hänen perheensä elämään ratkaisevasti. Ne aiheuttavat muutoksia koko perheen fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa jaksamisessa sekä arjen käytännön sujumisessa. Yksin perheen on vaikea jaksaa ja selviytyä. C D Vapaaehtoistyöntekijä voi auttaa potilasta ja perhettä jaksamaan muuttuneessa arjessa. Etsimme Lounais-Suomen alueelta vapaaehtoisia ystäviksi ja arjen apureiksi auttamaan syöpäsairauden kanssa kamppailevia perheitä sairauden aikana tai silloin, kun toipuva perhe yrittää sopeutua takaisin normaalielämään. Ystävä kulkee perheen rinnalla silloin, kun vanhemman sairaus tuntuu ahdistavalta ja sairaudesta toipuminen vie voimavaroja. Ystävä on perheen seurana esimerkiksi kaupassa, kirjastossa, kävelyllä tai vaikkapa kalassa. Arjen apuria kaivataan perheissä, joissa syöpää sairastavan äidin tai isän aika kuluu hoidoissa käynteihin ja lepoon. Arjen apuri huomioi lapsen maailmaa olemalla heidän kanssaan, lukemalla ja leikkimällä sekä auttamalla muutoin perheen arjessa. Tehtävät ovat arvokasta vapaaehtoistyötä olisitko sinä sopiva henkilö tulemaan mukaan tähän tärkeään toimintaan? Tarjoamme tehtäviin valituille henkilöille tueksi kaiken osaamisemme ja järjestämme tarvittavan koulutuksen. Ilmoittaudu vapaaehtoistyön koordinaattori Katja Laineelle, puhelin (02) tai JOULUKORTIT SYÖPÄLASTEN HYVÄKSI OVAT TAAS MYYNNISSÄ Lapsisyöpäpotilasperheet tarvitsevat tänäkin Jouluna tukea,lapsen vaikean sairauden himmentäessä rauhan ja yhdessäolon juhlaa. Korttien aiheet on maalannut taiteilija Helena Salminiitty-Suominen. Kortit ovat A. Jo Joulu tullut on, B. Joulunajan tunnelmissa, C. Tähtöset loistaa, D. Joulurauhan julistus Suomen Turust! Syöpälasten joulukorttien esitteitä ja tilauslomakkeita sekä itse kortteja, ( 2-os. taitettu, sis. kuoren /min. 30 kpl ) - hinnaltaan 1 euro, voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä Seiskarinkatu 35, TURKU tai puh. (02) , fax (02) ja s-postilla Jokaisen kortin takasivulla on kuvan taiteilijatietojen ja nimen lisäksi maininta syöpälasten tukemisesta kortin tuotolla.

4 N:o 2 Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Dragon-melonnalla tukea sairaille lapsille Kesä ei olisi kesä eikä mikään ilman Reijo Tammisen hyväntekeväisyyskonserttia Perniön kirkossa. Niin ajattelee moni, sillä kirkko täyttyi jälleen kuulijoista lapsisyöpäpotilaiden hyväksi viidettä kertaa järjestetyssä konsertissa. Kokoon saatiin tällä kerta 1596,40 euron avustussumma. Tammisen säestäjänä toimi toista vuotta kanttori Vuokko Elokuussa Turun Aurajoessa järjestetty 18. Dragon-melonta Auran Aalloilla -tapahtuma kokosi yli 1000 osallistujaa. Lohikäärmemelonnan historia juontaa juurensa Kaukoitään yli 2000 vuoden päähän. Tuolloin lohikäärmeveneillä kilpaileminen aloitettiin itämaisten kansanjuhlien yhteydessä. Turussakin tapahtumasta on syntynyt varsinainen kansanjuhla. Siitä on muodostunut myös eri yhteisöjen ja työpaikkojen henkilöstöjen leikkimielinen yhteinen voimanponnistus, joka takaa elämyksen kiitää pitkin Aurajoen pintaa ja pyrkiä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Hyväntekeväisyysmelonnalla on pitkät perinteet Turussa. Saaristomeren Melojat r.y.:n järjestämän melontatapahtuman osallistumismaksuista on kerätty viidentoista Beach Volleyn Virve-turnauksesta tukea syöpälapsille Möttönen. Tarmokas kaksikko järjesti hyväntekeväisyyskonsertin myös Mynämäen kirkossa syyskuussa. Syyskonsertin tuotto oli 559 euroa, ja silläkin summalla autetaan syöpäsairaita lapsia. Reijo Tamminen ja Vuokko Möttönen lupailevat konserttiyhteistyölle jatkoa ensi vuonnakin. Yhteiset sävelet on ollut helppo löytää, sillä musiikki on vuoden aikana yli euroa sairaiden lasten auttamiseksi. Tänä vuonna lahjoitettavat varat eli puolet osallistumismaksuista luovutetaan lyhentämättömänä Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lle sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden osastolle. Tänä vuonna tapahtuman suojelijana toimi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. Poliisi-Biitsi r.y. järjestää vuosittain viranomaisten Beach Volleyn SM-turnauksen eli VIRVE-turnauksen. Kuluvana vuonna turnaus järjestettiin Eurassa heinä-elokuun vaihteessa. Turnauksessa oli pelaajia poliisista, pelastuslaitoksesta, puolustusvoimista, rajavartiolaitoksesta, tullista ja vankeinhoidosta. Tapahtuman tuotto 500 euroa luovutettiin ensimmäisen kerran hyväntekeväisyyteen. Lahjoituksen kohteena oli Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö. Perniössä ja Mynämäellä kirkkokonsertti lapsisyöpäpotilaiden hyväksi kuulunut molempien elämään jo lapsesta saakka. Vuokko Möttönen on myös toiminut varajohtajana mieskuorossa, jossa Reijo Tamminen on puolestaan laulanut 40 vuoden ajan, ja ovatpa molemmat sattumalta toimineet aikanaan myös linja-autonkuljettajina, vaikkakin hiukan eri reiteillä, Reijo Tamminen Suomessa ja Vuokko Möttönen Ruotsissa. Nooan Arkissa kävi kova sählinki, kun sulassa sovussa pareittain meloneet kanat, kukot, tiikerit ja possut panivat parastaan. (Kuva: Jori Liimatainen) Poliisi-Biitsi r.y.:n hallituksen puheenjohtaja Jyri Linnikko (vas.) luovutti lahjashekin Sykerö-kerhoa edustaneelle päävalmentaja Ville Kakolle, joka on Sorttamäen uimarannalla jo vuosien ajan järjestänyt Beach Volley turnauksia lapsisyöpäpotilasperheiden hyväksi. Reijo Tamminen lauloi Vuokko Möttösen säestyksellä lapsisyöpäpotilaiden hyväksi tuttuun tapaan Perniön ja Mynämäen kirkoissa. Reijo Tammisen mukaan lauluja on valmiina jo ensi kesänkin konserttia varten. Valintakriteerinä on, että laulut koskettavat kuulijaa. Hirvensalopäivien keräystempaus tuotti yli 2000 euroa Hirvensalopäivien yhteydessä toteutettiin perinteinen lipaskeräys Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen syöpäpotilaiden hyväksi toisen kerran alueen kauppakeskuksien luona. Aikaisemmin keräyspaikkana toimineesta Hirvensalon sillasta on luovuttu autoliikenteen merkittävän kasvun johdosta. Vapaaehtoiskerääjien lippaisiin kertyi tänä vuonna yhteensä 2164,89 euroa. Odotettu vieras saapui kesäpäiville Perinteisiä lapsisyöpäpotilasperheiden kesäpäiviä vietettiin Meri-Karinassa heinäkuun ensimmisenä viikonloppuna. Perheitä kävivät ilahduttamassa Halibernien koirat, Rantakulman VPK ja Medi-Heli. Ohjelmassa oli myös professori Toivo T. Salmen luento lasten syövänhoidon nykytilasta, poniratsastusta sekä yhdessäoloa grilliillan, ulkopelien ja musiikin merkeissä. Vapaaehtoiset Marjatta Männistö (vas.) ja Maire Ojala keräsivät Hirvensalopäivien yhteydessä alueen kauppakeskusten luona varoja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukselle käytettäväksi syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan hyväksi. Cafe Karina palvelee Asunto Oy Karinankulmassa toimii yhdistyksen Cafe Karina, joka palvelee maanantaista perjantaihin klo Kahvilassa on tarjolla päivittäin vaihtuva, maittava keittolounas, joka tarjoillaan klo välisenä aikana. Cafe Karinan yhteydessä on pieni kabinetti, jota voi varata kokouksia varten. Meri-Karinan keittiö vastaa kahvilan toiminnasta ja henkilökunnasta. Kuvanottohetkellä työvuorossa oli Elina Humala. Perinteisten lapsisyöpäpotilasperheiden kesäpäivien odotettu vieras Medi-Heli saapui Meri-Karinaan lähes sovittuun aikaan, vaikka kesäviikonloput ovat Medi-Helille ja sen miehistölle yhtä lentoa.

5 N:o Rintasyöpä - identiteetin muutos, jota ei halunnut Suhteeni sairauteeni: minä, sinä vai me. Siinä yksi kysymys, johon jokainen syöpään sairastunut joutuu vastaamaan. Kirjailija Niina Repo sairastui keväällä 2007 rintasyöpään - 35-vuotiaana. Alusta alkaen oli selvää, että sairaus ei koskenut vain häntä, vaan myös aviomiestä, teatterinjohtaja ja näyttelijä Mikko Koukia sekä perheen kahta poikaa, tuolloin yhdeksänvuotiasta Akselia ja puolitoistavuotiasta Topia. Myös muut läheiset ovat tienneet jo varhaisessa vaiheessa, mistä on kyse. Asiaa ei ole salattu. Pariskunta puhui asiasta toukokuussa Meri-Karinassa pidetyssä esitelmäsarjassa Suhteeni sairauteeni. Julkisuus oli astunut kuvaan mukaan jo vuotta aiemmin, heti diagnoosin jälkeen. Moni ihminen on ottanut yhteyttä ja rohkaissut -Toimittaja Maarit Tastula oli pyytänyt meitä mukaan Punainen lanka -ohjelmaan työotsikolla iloinen, humoristinen taitelijapariskunta, joka oli juuri julkaissut yhteisen kolumniteoksen Luonnevika ja muita kirjoituksia. Mutta juuri ennen sovittua esiintymistä tuli rintasyöpädiagnoosi. Esitä siinä sitten iloista ja humoristista pariskuntaa, kertoo Niina Repo. Vaihtoehtoja oli useita. Kieltäytyä haastattelusta, lähteä mukaan ja yrittää näyttää iloiselta ja humoristiselta tai sitten nostaa asia esiin ja kertoa millainen elämänmurros on edessä. Päätös syntyi kuitenkin suhteellisen helposti. Molemmat ovat julkisuuden henkilöitä, jotka ovat tottuneet esiintymään julkisuudessa. Asia olisi kuitenkin jossain vaiheessa paljastunut, ja niin Maarit Tastulan suostumuksella aihe vaihdettiin: puhuttiin rintasyöpään sairastumisesta. -Vastaanotto on ollut ystävällinen. Moni ihminen on ottanut yhteyttä ja kertonut oman tarinansa ja rohkaissut. Varsinkin näin kävi Arpi-kirjani julkistamisen jälkeen, kertoo Niina Repo. Keväällä 2008 Niina Repo julkaisi kirjan Arpi, jossa on useita Laura Malmivaaran ottamia valokuvia Niinasta, hänen arvesta kuin myös peruukeista. Nainen uudessa identiteetissä. Huumori on ollut yksi keino tehdä surutyötä Vaikka Punaisessa langassa keväällä 2007 ei esiintynyt humoristinen pariskunta, niin huumori on ollut yksi keino tehdä surutyötä, työstää omaa sairauttaan. -Sytostaattihuoneessa joku saattoi oudoksua, kun heitimme Mikon kanssa vitsin coctailista - värikkäästä solunsalpaajakoosteesta. Meistä ne vain näyttivät ikään kuin coctaililta. -Jälkeenpäin huomasin, että huumorissa kyse oli tietystä vastareaktiosta pelkoon. Hiustenlähtö esimerkiksi toi mieleeni vanhat 1950-luvun mainokset. Uusi ilme tukkaasi - käytä Taxotereä. Vaikka itselleen voi nauraa, niin aina on muistettava, ettei muita saa loukata. Jokainen suhtautuu omaan sairauteensa eri tavoin. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Tukan lähtö toi mukaan myös yhden identiteetin muutoksen. Tukka on yksi merkittävä naiseuden merkki. Pojat alkuun kummeksuivat äidin kaljua, mutta sopeutuivat asiaan melko nopeasti. -Minulla oli kaksi peruukkia, joita vaihtelin tilanteen ja käyttökunnon mukaan. Ymmärrän niitäkin, jotka eivät halua peruukkia käyttää. Minusta se on luonnollista, varsinkin kun peruukit ovat nykyisin hyvin luonnollisia, joita on vaikea edes peruukiksi huomata. Mikko Kouki katsoo, ettei peruukin käytössä ole mitään ongelmia. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee. Toisaalta vaikka nainen itse ei välttämättä peruukkia haluaisikaan käyttää, niin ulkopuolelta voi tulla paineita. Meri-Karinan keskustelussa kävi ilmi, että isoäidin oli hankittava peruukki, koska lapsenlapset vieroksuivat tämän kaljua ja kieltäytyivät tulemasta kylään. Niina Revon ja Mikko Koukin suhtautuminen Niinan rintasyöpään on alusta alkaen ollut avointa. Pojille kerrottiin mistä on kyse ja vanhempi pojista sai kokeilla, miltä äidin rinnassa oleva patti tuntui. Kirjassaan Niina kertoi patin tuntuneen hänestä suurelta, lääkäri vastaanotolla piti sitä pienenä. Vakava sairaus vaikuttaa asioiden arvostukseen. Kaikki ei ole itsestään selvää, vaan on nautittava tästä hetkestä ja läheisistä ihmisistä, toteavat Niina Repo ja Mikko Kouki. Paljon tapaan suhtautua syöpään vaikuttivat ensimmäiset lääkärikäynnit. Ensimmäisellä käynnillä lääkäri kertoi epäilevänsä pahanlaatuista kasvainta. Kuvaustuloksen he kuulivat yhdessä seuraavana päivänä. Koepalavastaukset tulivat kolmen viikon kuluttua ja siitä kolmen viikon kuluttua seurasi leikkaus. -Lääkäri rohkaisi alusta alkaen. Se antoi toivoa, joka on kestänyt tähän asti. Vaikka tauti sittemmin luokiteltiin ensimmäistä diagnoosia ärhäkkäämmäksi, niin hoidot vaikuttavat nykyään todella hyviltä. Toukokuussa 2008 tilanne oli rauhallinen ja seuraava tarkastuskerta on vasta vuoden 2009 alussa. Niina Revon ensimmäinen reaktio diagnoosin kuullessa oli huoli pojista ja miehestä. Miten heidän käy, jos minä en selviä. Mikko purki pahaa oloaan työhön -Ninnin pelko ja suru heijastuivat luonnollisesti minuunkin. Mutta minun oli oltava vahva niin Ninnin kuin poikienkin puolesta. Omasta puolestani en pelännyt. Vasta kun hoidot olivat ohi, niin minä sairastuin itse sitkeään flunssaan, kuvaa Mikko Kouki alkuvaihetta sairastumisen alussa ja hoidon kestäessä. Pahaa oloaan hän purki myös työhön. Hän myöntää Ninnin kirjan olleen myös hänelle osa surutyötä. Sitä myöten pahaa oloa on saanut purettua. Myös avoimuus on ollut valtaosaltaan myönteistä. Se on auttanut kestämään. Toisaalta asiasta on jo niin paljon tullut kerrottua, että nyt alkaa tuntua, ettei ole mitään uutta annettavaa. Taideterapia kiinnostaa Niinaa myös ammatillisessa mielessä -Olen lukenut jonkin verran terapiakirjoituksia ja toisten naisten kuvauksia omasta sairaudestaan ja selviytymisestään. Taideterapia kiinnostaa minua myös ammatillisessa mielessä. Kuitenkaan en ole vielä halunnut lähteä vertaistukiryhmiin, vaikka monelle ne ovat oiva tapa työstää asiaa. Minulle tärkein tuki on tullut perheeltä ja muilta läheisiltä, kertoo Niina Repo. Tulevaisuuteen Niina Repo ja Mikko Kouki suhtautuvat valoisasti. Päivä päivältä tilanne tuntuu toivekkaammalta. Toisaalta takaraivossa on mielessä, että tauti saattaa uusia. -Yksi taistelu on voitettu. Jos toinen tulee eteen, niin taistelu jatkuu. Vakava sairaus vaikuttaa myös asioiden arvostukseen. Kaikki ei ole itsestään selvää, vaan on nautittava tästä hetkestä ja läheisistä ihmisistä. Teksti: Kuva: Timo Moberg Jonny Holmén Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on saanut Länsi-Suomen lääninhallitukselta luvan toimeenpanna tavara-arpajaiset koko maan, Ahvenanmaata lukuunottamatta, alueella. Arpoja voi tilata taskumyyntiin alla olevalla lipukkeella. Lisäksi tarvitaan henkilöitä tavarataloissa, markkinoilla ja muissa myyntipaikoissa tapahtuvaan myyntitoimintaan. Arpajaisten myyntiaika päättyy Lisätietoja varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäiseltä, puhelin (02) ARVAN HINTA 2 Tilaan myyntiin kappaletta syöväntorjunta-arpoja. Nimi: Osoite: Puhelin: Allekirjoitus: Tämä tilauslomake lähetetään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistoon, Seiskarinkatu 35, Turku. Telefax (02) ,

6 N:o 2 Puhelu maksaa 0,0821 /puh + 0,059 /min, matkapuh.+ 0,169 /min. On mukava saada lasku, jota ei tarvitsekaan maksaa. Yhä useammat asiakkaamme maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa pankkiasioinnistaan saamillaan OP-bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus, tule käymään tai soita

7 N:o Tervetuloa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkarin matkoille Tuntematon sotilas Kansallisteatterissa perjantaina Kristian Smeds debytoi Kansallisteatterissa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ohjauksella. Linnan tuotantoa esitetään Kansallisteatterissa niin ikään ensimmäistä kertaa. Smedsin ohjaus on uuden sukupolven tulkinta Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Maailma on kovin erilainen vuonna 2007 kuin se oli vuonna 1954 tai toisen maailmansodan aikaan Tästä faktasta lähdetään, että maailma on toinen, peruuttamattomasti toinen tänään kuin ennen. Mutta siitä voi olla varma, että ohjaus tekee kunniaa Linnalle, hänen yhteiskunnalliselle eleelleen. Rooleissa mm. Henry Hanikka, Antti Luusuaniemi, Petri Manninen, Jussi Nikkilä, Kristo Salminen. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kansallisteatterissa seurataan Tuntematon sotilas -esitystä klo Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 66 euroa ei-jäsenet 80 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Anneli Salenius Omat koirat Pirkko Saision uutuusnäytelmä Lahden Kaupunginteatterissa lauantaina Pirkko Saision uutuusnäytelmä on komedia saman katon alla asuvista karjalais- ja hämäläisperheistä. Hämäläinen pienviljelijä Arvo Keski-Isola perheineen ottaa luokseen asumaan Ontrei Simbinin perheen Karjalasta. Perheet törmäävät tapoineen, periaatteineen ja unelmineen toisiinsa kolmen sukupolven voimin. Samaan aikaan, kun perheet opettelevat sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen, Suomi ympärillä kaupungistuu, teollistuu ja modernisoituu. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Lahteen, jossa Kaupunginteatterissa seurataan Omat koirat -esitystä klo Esityksen väliajalla kahvitarjoilu. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 62 euroa ei-jäsenet 76 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * väliajan kahvitarjoilu * matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen Jouluisia tunnelmia Mikkelissä ja Itsenäisyyspäivänjuhlakonsertti Lahdessa Tällä matkalla virittäydytään joulun tunnelmaan ja juhlitaan Itsenäisyyspäivää, vieraillaan Marskin Klubilla, jossa kuullaan näyttelijä Timo Närhinsaloa Marskin hahmossa sekä nautitaan Marskin illallinen, katsellaan pimeän tultua Kenkäveron jouluista piha-aluetta ja maistellaan jouluglögiä. Itsenäisyyspäivää kunnioitetaan osallistumalla Lahden kaupunginorkesterin Itsenäisyyspäivän juhlakonserttiin. Matkaohjelma: Perjantai Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan ja Riihimäen kautta Lahteen. Täällä nautitaan lounas ravintola Fellmanissa. Matka jatkuu Mikkeliin, jossa majoitutaan Sokos Hotel Vaakunaan. Ennen illallista tutustutaan Päämajamuseoon. Seuraavaksi siirrytään Marskin Klubille, jossa ohjelmassa ovat illallinen Marskin tapaan sekä näyttelijä Timo Närhinsalon esitys Marskina. Illan päättää joulun ajan tapahtuma Kenkäverossa. Itsenäisyyspäivä, lauantai Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä ajo Lahteen, jossa nautitaan lounas sekä osallistutaan Lahden kaupunginorkesterin Itsenäisyyspäivän juhlakonserttiin Sibelius-talolla klo Esityksen jälkeen paluu Riihimäen ja Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 230 euroa ei-jäsenet 244 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 29 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * vuorokauden majoitus Sokos Hotel Vaakunassa 2 hengen huoneessa * aamiainen, 2 lounasta, illallinen ja glögitarjoilu * Timo Närhinsalon esitys * konsertti Sibelius-talolla * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Aiju von Schöneman Don Carlos -ooppera Tampere-talossa lauantaina Giuseppe Verdin ( ) säveltämä Don Carlos -ooppera vuodelta 1867 on eräs säveltäjän suosituimmista teoksista. Espanjan hoviin 1560-luvulle sijoittuvan teoksen tärkeimpinä teemoina ovat taistelu vapaamielisyyden ja kirkon taantumuksellisuuden välillä sekä vaatimus yksittäisen ihmisen rakkauden uhraamisesta laajempien tavoitteiden hyväksi. Rooleissa mm. Camilla Nylund, Jaakko Ryhänen, Tommi Hakala ja Ludovit Ludha. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa Tampere-talolla seurataan Don Carlos -oopperaa klo Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 104 euroa ei-jäsenet 118 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * oopperalippu * matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Pirkko Hallanoro Ainutlaatuinen, arktinen risteily Huippuvuorille, Grönlantiin ja Islantiin Tämä risteily vie Huippuvuorille, Grönlantiin sekä Islantiin. Risteilyaluksena on Antarctic Dream, joka rakennettiin jääolosuhteisiin soveltuvaksi. Alus valmistui vuonna Risteilyn aikana nähdään jylhiä maisemia, jäävuoria, erilaista, koskematonta luontoa ja eläimistöä. Huippuvuorilla suuri osa saaristoa on suojelualuetta. Huippuvuorten siirtokunnissa asuu noin 3000 henkilöä, joista suurin osa työskentelee tutkimuslaitoksissa ja hiilikaivosteollisuudessa. Siirtokuntien ulkopuolella Huippuvuoret ovat aitoa erämaa-aluetta - jääkarhun valtakuntaa. Muita seudun vakituisia nisäkkäitä ovat huippuvuorten peura, mursu, partahylje ja norppa. Silloin tällöin eteen osuu myös valaita. Esillä on arktisten lintujen aateli: pikkuruokkeja, pohjankiisloja, jäälokki ja myös harvinainen tiiralokki. Unikot, rikot ja kohokit kukkivat karun tundran keitaissa, napaseudun kuulas valo maalaa yötä päivää maisemaa, teräväsärmäisiä vuoria ja ikiaikaisia jäätiköitä. Grönlannissa taas risteillään jylhissä maisemissa pitkiä vuonoja myötäillen. Täällä saadaan hyvällä onnella nähdä valaita, hylkeitä, myskihärkiä, arktisia lintuja, huikaisevia maisemia ja revontulia. Grönlanti ei jätä ketään kylmäksi. Kaiken nähneillekin se tarjoaa jotakin aivan erityistä. Matkaohjelma: Tiistai , Helsinki- Longyearby, Huippuvuoret Lento Helsingistä Oslon kautta Longyearbyhyn Huippuvuorille. Longyearby on Huippuvuorten hallinnollinen pääkaupunki Länsi-Huippuvuorten suurimmalla saarella. Lentoaikataulusta riippuen tutustutaan ennen laivaan astumista pikkukaupungin nähtävyyksiin mm. entiseen kaivoskylään, kirkkoon ja Arktiseen museoon. Illemmalla siirrytään Antarctic Dream -alukseen. Majoittuminen hytteihin, infotilaisuus ja pelastusharjoitus aluksella. Alus lähtee risteilemään ulos Isfjordenista. Keskiviikko , Raudfjord, Huippuvuoret Risteily jatkuu Huippuvuorten pohjoisosaan, Raudfjordiin, terävähuippuisten vuorten ja komeiden jäätiköiden hallitsemalle vuonolle, jonka rannalla on poikkeuksellisen kaunis kasvillisuus: Huippuvuorten unikkoja, rikkoja, lapinvuokkoja ym. Vuonon jyrkänteillä ja rannalla on myös merilintuyhdyskuntia sekä norppia ja partahylkeitä. Hyvällä onnella voidaan nähdä jääkarhuja. Jatketaan vielä Moffen -saarelle, jolla elää mursuyhdyskunta. Torstai ja perjantai , merellä Päivät merellä risteilyn jatkuessa kohti Grönlannin itärannikkoa. Merimatkalla nähdään valaita sekä mahdollisesti myös erittäin uhanalainen sinivalas, suurin maapallolla koskaan elänyt eläin. Linnuista tarjolla on myrskylintuja, pikkukajavia, suulia sekä parvikaupalla etelänkiisloja ja ruokkeja. Lauantai , Myggebugt, Grönlanti Grönlannin rannikkoa lähestyttäessä nähdään vedessä kelluvia jäävuoria. Risteillään jäälohkareiden lomitse Foster Bugtiin ja tehdään ensimmäinen rantautuminen Myggebugteniin. Viime vuosisadan alkupuolella norjalaiset metsästivät täällä jääkarhuja ja naaleja. Läheisellä isolla tundra-alueella viihtyvät myös myskihärät. Iltapäivällä risteillään vaikuttavan Kaiser Franz Josef -vuonon läpi. Mahtavat vuoret nousevat lähes pystysuorassa vuonon molemmin puolin. Vuono on usein täynnä isoja jäälauttoja. Sunnuntai , Blomster Bugt, Grönlanti Päivän aikana rantaudutaan Blomster Bugtiin katselemaan kauniita geologisia muodostelmia. Napajäniksiä on yleisesti nähty tällä alueella. Isolla Pohjoisella järvellä voidaan tavata amerikanjääkuikkia. Iltapäivällä risteily jatkuu Teufelschlossia pitkin Ella -saarelle, jonne rantaudutaan sääolosuhteista riippuen. Maanantai , Antarcticahavn, Grönlanti Aamupäivä vietetään Antarcticahavnissa, joka on leveä ja pitkä laakso. Täällä nähdään mm. myskihärkiä. Tiistai , Scoresby Sund, Grönlanti Päivän aikana saavutaan Scoresby Sundiin, maailman suurimmalle vuonolle ja purjehditaan pitkin rosoista ja jäätikköistä Volquart Boonsin rannikkoa. Täällä tehdään kumiveneellä retki pitkin jäätikön veistoksellista reunaa ja rantaudutaan lähelle Maane Glacier -jäätikköä. Myöhemmin päivällä rantaudutaan Danmarkiin, noin 200 vuotta sitten hylätylle inuiittien asuinpaikalle. Ympyrän muotoiset telttaringit antavat ymmärtää, että tämä alue oli kesäasutusta varten. Talviasutusten jäänteitä voidaan tarkastella lähempänä Small Capea. Nämä kohteet ovat säilyneet hienoina, jopa sisäänkäynnit ja jääkarhuilta suojatut lihavarastot ovat tunnistettavissa. Alueella on myös hautapaikkoja. Täältä risteily jatkuu vuonojen läpi länteen ja hyvällä onnella nähdään sarvivalaita. Keskiviikko , Cape Hofmann Halv -saari, Grönlanti Noustaan maihin Cape Hofmann Halv -saarella, joka on erinomainen paikka nähdä myskihärkiä. Voidaan nähdä myös kiirunoita ja merellä amerikanjääkuikkia. Maisemat täällä ovat poikkeuksellisen kauniit. Myöhemmin risteillään kohti Scoresby Landia. Torstai , Sydkap, Grönlanti Matkalla Sydkapiin saadaan vastaan valtavia, jopa yli sata metriä korkeita ja kilometrin leveitä, mantereesta irronneita jäävuoria. Suurin osa jäävuorista on tarttunut pohjaan kiinni, sillä vuono näillä kohdin on vain noin 400 metriä syvä. Rantaudutaan lähellä Sydkapia ja tutustutaan Thule-kulttuuriin ja aikakauden talviasuntoihin. Noin 20 henkilöä asui näissä pienissä taloissa ja pyydysti Grönlannin valaita ja käytti niiden luita talojensa rakentamiseen. Rantaudutaan myös Jameson Landin Gurreholmissa, missä maisema on kumpuilevaa, mutta ilmasto on viileä - lumipeite voi pysyä maassa koko kesän, mutta eläimet kuten myskihärkä ja tunturisopuli selviytyvät niukalla ravinnolla. Tunturikihu, tunturipöllö ja naali metsästävät seudulla sopuleita. Perjantai , Ittoqqortoormiut, Grönlanti Aamulla rantaudutaan Ittoqqortoormiutiin, alueen suurimpaan kylään, jossa on lähes 500 asukasta. Kylän postista on mahdollisuus ostaa postikortteja ja postimerkkejä tai vain kierrellä kylässä katsellen koiravaljakoita tai hylkeen-, myskihärän- ja jääkarhunnahkojen kuivatusta. Illallisen jälkeen merimatka etenee etelään ja ohitetaan unohtumattomat Blosseville -rannikon maisemat ja Grönlannin hyljelaumat. Lauantai , merellä Päivä merellä ja loistava tilaisuus nähdä valaita, lintujen muuttoa ja yöllä, jos onni suosii, upeita revontulia. Sunnuntai , Akureyri, Islanti Aamulla saavutaan Islannin pohjoiseen pääkaupunkiin, Akureyriin. Aamiaisen jälkeen siirrytään linja-autolla Reykjavikiin. Matkalla pysähdytään Erik Punaisen kotitalolla. Reykjavikissä majoitutaan keskustassa sijaitsevaan hotelli Klöppiin. Omaa aikaa jää kaupunkiin tutustumista varten sekä halukkaat voivat vierailla Sinisellä Laguunilla, joka on Islannin suosituin ja kuuluisin kylpypaikka ja sen vettä suositellaan erityisesti psoriaasipotilaille. Maanantai Varhainen aamiainen tai aamiaiseväät hotellissa. Aamupäivällä lento Reykjavikista Helsinkiin. Kuljetus Turkuun. RISTEILY ON RÄÄTÄLÖITY MATKARILLE! LÄHDE KOKEMAAN UPEA LUONTOELÄMYS! Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi. Matkavakuutus peruutusturvalla on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen, tarkistaa terveydentila omalta lääkäriltä sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Vakuutuskortti tulee olla mukana matkalla. Risteilyn aikana tehdään korkeintaan muutaman tunnin mittaisia kävelyjä. Maasto on yleensä helppoa ja mahdollinen ongelma voi olla rantautuminen kumiveneestä. Vaihteleviin sääolosuhteisiin, -5/-20 asteeseen tulee varautua. Mukaan kannattaa pakata myös sadevarusteet ja tukevat retkikengät maastossa liikkumista varten. Vaatetuksessa on hyvä ottaa huomioon veden ja tuulenpitävyys. Päällimmäisen vaatekerroksen tulee olla tuulenpitävä. Risteily on kansainvälinen. Luennot ja retket toteutetaan aluksen henkilökunnan toimesta englanninkielellä. Mukana risteilyllä on suomalainen luontoasiantuntija, joka järjestää aluksella luentotilaisuuksia. Antarctic Dream -alus: Rakennettu Hollannissa vuonna Aluksen pituus 83 metriä ja leveys 12 metriä. Aluksessa on viisi kerrosta. Alus on jäävahvistettu ja rakennettu arktisiin olosuhteisiin sopivaksi. Aluksessa sauna, kuntosali, myymälä, lääkärin vastaanottotila, helikopterikansi, kirjasto, oluttupa, kaunis ruokasali, jossa isot ikkunat sekä luentosali, johon mahtuvat aluksen kaikki 80 matkustajaa yhtä aikaa. 42 hyttiä, joissa kaikissa alavuoteet, suihku ja WC. Risteilyn hinta: 2 hengen ulkohytti/henkilö jäsenet 5600 euroa ei-jäsenet 5650 euroa 2 hengen superior-hytti/henkilö jäsenet 6100 euroa ei-jäsenet 6150 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku- Helsinki-Vantaa-Turku * lentomatkat Helsinki-Longyearby-Reykjavik-Helsinki * risteily 2 hengen valitussa hyttiluokassa * vuorokauden yöpyminen Reykjavikissä * täysihoito risteilyn aikana sisältäen välipalat, kahvin ja teen * retket risteilyn aikana * luennot risteilyn aikana * kuljetukset lentokentän ja aluksen välillä * palvelu- ja satamamaksut * palvelurahat henkilökunnalle * matkanjohtajan palvelut Vastuullinen matkanjärjestäjä: Oy Kon-Tiki Tours Oy Kon-Tiki Tours/Matkari Oy eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat force majeure -syistä, lakkotilanteista, luonnon katastrofeista, poliittisista selkkauksista tai muista vastaavista tilanteista, ei myöskään esitteen painamisen jälkeen ilmenevistä matkanjärjestäjistä riippumattomista muutoksista. Lentoyhtiöiden vastuu (SAS ja Iceland Air) on rajattu kuljetusehtojen edellyttämällä tavalla. Lennot lennetään em. lentoyhtiöiden reittikoneilla. Vuoden 2009 lentoaikatauluja eikä -hintoja vielä ole julkaistu. Lentoajat ja -hinnat sitoumuksetta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkatoimisto Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, puhelin (02)

8 N:o 2 Jokaisen kurssilaisen kokemus antaa jotakin toisille Pariskunta matkusti viisisataa kilometriä saamaan tukea ja tietoa aivokasvainpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssilta. Kuten yhä useampi pari tänä päivänä, Jukka Tähtinen ja Seija Paananen tutustuivat toisiinsa netissä kaksi ja puoli vuotta sitten. Yhteinen sävel löytyi tuota pikaa, ja viime vuoden elokuussa raisiolainen Tähtinen muutti tavaransa Paanasen luo Keski-Suomessa sijaitsevaan Kinnulaan. Yhteinen arki ei kuitenkaan kestänyt pitkään. Jo lokakuussa Tähtinen pyörtyi yllättäen ja alkoi kouristella voimakkaasti avopuolison silmien edessä. - Siinä tiputettiin niin ylhäältä, että kaikki pysähtyi, kun selvisi mistä oli kysymys. Aivokasvain löytyi magneettikuvauksen myötä 18. joulukuuta. Tämä oli sellainen ikävämpi joululahja, Tähtinen kuvailee. Tammikuussa kasvain leikattiin ja keväällä alkoivat sädehoidot. Hoitojen vuoksi potilas teki joka ikinen arkipäivä viiden tunnin taksimatkan Jyväskylään kuuden ja puolen viikon ajan. - Takaisin tullessa takki oli aika tyhjä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssille osallistuakseen Tähtinen matkustikin sitten lähes viisisataa kilometriä. Kuuden päivän kurssista kertoi tuttava. - Tieto on täällä ollessa lisääntynyt. Nyt kun lukee omia epikriisejä (sairauskertomuksia), niin niistä ymmärtääkin jotakin, Tähtinen arvioi matkan antia. - Vertaistukeakin on saatu. On samanlaisia hoitoja, kokemuksia, kipuja, Tähtinen jatkaa. Hän pitää kurssilaisten keskinäistä kokemusten jakamista tärkeänä, sillä jokaisen kertomus antaa oivalluksia toisille. Omista kokemuksista pahinta olivat leikkauksen jälkeen ilmenneet voimakkaat päänsäryt, joista mies voi onneksi kertoa päässeensä eroon. Syöpä kuluttaa myös puolisoa Suurin osa kurssille osallistuneista aivokasvainpotilaista toi Tähtisen tavoin kumppanin mukanaan. Osallistujat jaettiin potilaiden ja läheisten ryhmään, jotka ovat käyneet erikseen kokemuksiaan läpi psykologien ja erikoissairaanhoitajan kanssa. Seija Paananen kokee tunnistavansa kurssin jälkeen paremmin, mikä toipilaan toiminnassa johtuu mistäkin ja mihin kanssaeläjän puolestaan kannattaa kiinnittää huomiota. Hänelle kurssilla on ollut tärkeää sieltä saatu henkinen tuki ja sen huomaaminen, ettei ole yksin sairauteen liittyvien kysymysten kanssa. Tähtisen sairastuminen oli kova pala Paanaselle, jonka edellinen puoliso menehtyi runsaat kymmenen vuotta aiemmin. - Minun elämäni aukeni uudestaan kun Jukan tapasin. Ajattelin, että nyt voin suunnitella elämääni eteenpäin jonkun kanssa kun lapsetkin olivat muuttaneet kotoa, hän pohtii. - Lääkärin näyttämä kuva sairaalassa löi sitten päin kasvoja. Sairaalasta pois kävely oli hankalaa, jalat eivät meinanneet kantaa. Ajatuksiini tulivat lapset, mitä he olivat aiemmin jo kokeneet ja koko lähipiiri sekä muutama vuosi aikaisemmin aivokasvaimeen menehtynyt lähituttava. Ajattelin, että mistä löytää voimat, että jaksaa Jukkaa auttaa - Se oli aika raskasta aikaa. Olemme uusioperhe, meillä on kummallakin kaksi lasta. Asian kertominen läheisille oli tosi raskasta, aika monet itkut siinä väännettiin, toteaa Tähtinenkin. Kukaan meistä ei tänne jää Tähtinen kertoo, että avopuoliso on reagoinut yllättäviin ääniin hyvin herkästi hänen kouristuskohtauksensa jälkeen. Jukka Tähtinen ja Seija Paananen palaavat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen sopeutumisvalmennuskurssilta kotiin luottavaisin mielin. - On syöpä mikä tahansa, sen ei tarvitse antaa vaikuttaa arjen elämään niin keskeisesti. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta. Syöpä ei tänä päivänä ole voittamaton este, Paananen summaa sen, mikä asiantuntijaluennoilta jäi tärkeimpänä mieleen. Selviytymistarinoille hän toivoisi lisää kuuluvuutta. - Jos kynän tiputtaa, tarvitsee heti sanoa Seijalle, mitä tapahtui. - Se kauhea rysäys on jäänyt selkäytimeen. Kohtaus kesti melkein puoli tuntia ja ambulanssia odotettiin pitkään. En tiedä koska pääsen tästä eroon, hymähtää Paananen. Tulevaisuus näyttää hänestä kuitenkin jo valoisammalta. Normaali elämä tuntuu palaavan pikku hiljaa. Tähtinen on huomannut heräävänsä onnellisena jokaiseen uuteen aamuun. Suhtautumiseen on sairauden ohella vaikuttanut entinen ammatti meripelastushelikopterilentäjänä. Pitkän työuransa aikana Tähtinen näki paljon sekä selviytymistä että kuolemaa osallistuessaan muun muassa autolautta Estonian turman pelastustoimiin. - Ainut mikä on varmaa on se, että kukaan meistä ei tänne jää. Kukaan ei tiedä, koska hiippakunta tulee vaihtoon. Sitä ennen on hyvä koittaa elää niin hyvin kuin mahdollista, Tähtinen toteaa tyynesti. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Miten pääsen sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssille Meri-Karinaan? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: -oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai -Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (02) (kurssitoimisto) tai (02) (keskus) 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102 sekä liite KU104. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. 5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon viimeistään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen - epikriisi eli sairauskertomus tai - lääkärin B-lausunto Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais- Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja -paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri- Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. 7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi. TERVETULOA SOPEUTUMISVALMENNUS JA KUNTOUTUSKURSSEILLE MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSEEN! Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Tässä luettelossa on mainittu ajalla järjestettävät kurssi, joihin on vielä vapaita paikkoja. ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Kaikki syöpäpotilaat (KELA) PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE: Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. KURSSI ROHKAISEE KYSELEMÄÄN Sopeutumisvalmennuskurssilla luennoi useita asiantuntijoita, mm. syöpätautien erikoislääkäri. Luentojen loppuun asiantuntijat varaavat reilusti aikaa keskustelulle, sillä kurssilaisilla riittää kysyttävää. On paljon kysymyksiä, joita ei ole tohdittu esittää oman hoitopaikan kiireessä hoitojen välissä. Tai sitten ehkä halutaan toisen lääkärin mielipide. Potilaan hoitoon luentoa pitävä lääkäri ei tietenkään voi ottaa suoraan kantaa, mutta hän voi rohkaista potilasta ottamaan yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Kurssien tärkein anti on kurssilaisten keskinäinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Kun pääsee juttelemaan syövästä muiden saman kokeneiden kanssa, saa rohkeutta sairauden käsittelyyn ja kysymyksiäkin on helpompi esittää. Sopiva ajankohta kurssille osallistumiseen on hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saatuaan ei kuitenkaan kannata lähteä. Tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin, kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, itäinen pitkäkatu 30 (1 krs), TURKU Puhelin (02) /kurssitoimisto, (02) /Lssy:n toimisto ja (02) /keskus Telefax ja

9 N:o Oireiden ymmärtäminen auttaa aivokasvainpotilasta - Aivot tekevät valtavasti toimintoja, joista emme ole lainkaan tietoisia ennen kuin ne eivät toimi, neurologi Helena Huhmar aloittaa aivokasvaimista kertomisen. Hän ja neuropsykologi Outi Surma-aho ovat tulleet pitämään luentoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen aivokasvainpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssilaisille, kuten ovat tehneet jo pitkälti toistakymmentä vuotta Suomessa todetaan vuosittain noin 700 uutta aivojen kasvainta, mutta mitään yksiselitteistä vaikutusta niillä ei kantajaansa ole. Huhmar kuvailee, miten erilaisia arjen hankaluuksia aivokasvain voi eri ihmisille tuottaa riippuen sitä, mikä on kasvaimen sijainti, koko ja sen vaatimat hoidot. Hyvälaatuisellakin kasvaimella voi olla mullistavia vaikutuksia kun se painaa tai turvottaa aivoja. Sairastuminen on myös traumaattinen asia Kasvain voi esimerkiksi vaikuttaa tuntoaistiin siten, että tarttumisotteen säätäminen ei toimi, esineet putoavat kädestä Neurologi Helena Huhmar (vas.) ja neuropsykologi Outi Surma-aho korostavat, että jokaisen aivokasvainpotilaan tapaus on yksilöllinen, ja kurssi antaakin potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella asiantuntijoiden kanssa juuri omaan yksilölliseen tilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Luennoitsijat kertovat kurssilaisia kiinnostavan erityisesti erilaisten oireiden kuntoutusmahdollisuudet sekä mitkä heidän oireistaan aiheutuvat syövästä. Myös ajokyvyn palautuminen pohdituttaa usein aivokasvainpotilaita. tai liian tiukka puristus rikkoo käteen poimitun kananmunan. Se voi tehdä puheen ymmärtämisestä tai tuottamisesta työlästä tai viedä kokonaan kyvyn lukea kanssaihmisistä, milloin nämä ovat iloisia, vihaisia tai surullisia. Se voi pyyhkiä hellalla kiehuvan kattilan tyystin mielestä kun puhelin soi tai jopa muuttaa ihmisen luonteen kokonaan toisenlaiseksi. Tai sitten esimerkiksi vain heikentää näköä tai jaksamista. - Sairastuminen on itsessään aina myös traumaattinen asia. Aivo-oireet ovat usein hyvin hämmentäviä, koska ne vaikuttavat nimenomaan henkiseen toiminta- ja suorituskykyyn. Se tekee aivokasvaimista erityisen sairauden verrattuna esimerkiksi muihin syöpiin, jatkaa neuropsykologi Surma-aho. Oireiden ymmärtäminen auttaa potilasta ottamaan elämänsä hallintaan Kasvaimesta aiheutuneen aivovaurion kanssa voi kuitenkin oppia elämään. Oireiden ymmärtäminen auttaa potilasta ottamaan elämänsä hallintaan ja selviytymään arjesta. Aivokasvainpotilas voi esimerkiksi välttää tilanteita, jotka ylikuormittavat aivoja ja elinympäristö voidaan pyrkiä järjestämään hänen suoriutumistaan tukevaksi. Merkittävästi apua voi esimerkiksi olla siitä, että menee kauppaan vain ruuhka-ajan ulkopuolella ja kutsuu kylään vähemmän vieraita kerralla. Myös häiriintyneiden aivotoimintojen harjoittelu arjen askareissa voi parantaa suoriutumista. Omaisten apu ja tuki on erityisen tärkeää - Toipumiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Kaikki tekeminen on aivoille hyvästä, mutta liika treenaus ei ole hyväksi. Yleispäteviä ohjeita kuntoutukseen on mahdoton antaa, Surma-aho huomauttaa. Omaisten apu ja tuki on kuitenkin aivokasvainpotilaalle aina erityisen tärkeää. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

10 N:o 2 Ei syöpä ole nuhaa kummempi Brita Kekkonen kohahdutti ja nauratti Rouva Brita Kekkonen on persoonallinen ja suorapuheinen nainen. Persoonallista ja suorapuheista on myös hänen suhtautumisensa omaan syöpäsairauteensa. Hän sekä kohahdutti että nauratti 200-päistä yleisöään Meri-Karinassa 19. toukokuuta kertoessaan välähdyksiä ja näkemyksiä sairauskertomuksestaan. - Olin tiennyt jo kauan, että minulla on peräsuolisyöpä, mutta ei minulla ollut aikaa sitä ajatella. Päätin mennä lääkärille kun on vähemmän kiireistä, Brita Kekkonen, 80, sanoo. - Itse päätän elämästäni, kun olen jo näin vanha, hän perustelee. Hänen mielestään syövän ympäriltä pitäisi häivyttää kaikki turha pelko: - Ei syöpä ole sen kummempi sairaus kuin nuha. Yritin puhua syövästäni ääneen alusta asti, sillä syöpä on edelleen tabu. Kun sairaus vuonna 2004 todettiin syöväksi ja hoidot alkoivat, oli hoitotilanteissa hauskaa kaikilla. En ole nauranut näin paljon kahteenkymmeneen vuoteen, Brita-rouva kertoo hoitajan sanoneen. Tämän tarinan uskoo todeksi, niin rohkea ja sanavalmis tämä maailmaa laajalti nähnyt kahdeksankymppinen rouva on. Rautarouvaksi hän ei itseään miellä, mutta kovapintaiseksi kuitenkin. - Olen käynyt läpi seitsemän keskenmenoa. Olen ollut avioliitossa miehen kanssa, jonka tiesin kokonaisen vuoden ajan hautovan itsemurhaa - ja hän myös teki sen. Tämmöisissä kokemuksissa pinta kovenee. Kova pinta on kuitenkin ohut. Sen vaikutelman kuulija saa, kun pitempään jutellaan. Esiin nousee sairauteen liittyviä asioita, jotka eivät olekaan niin mukavia. Puhemiehen tytär ja presidentin miniä Brita Kekkonen, s. Fagerholm, on eduskunnan puhemies K. A. Fagerholmin tytär. Hän solmi vuonna 1952 avioliiton pääministeri Urho Kekkosen pojan Tanelin kanssa. Neljä vuotta myöhemmin Urho Kekkonen voitti presidentinvaaleissa K. A. Fagerholmin yhdellä äänellä. Brita ja Taneli Kekkonen olivat naimisissa 33 vuotta. Suurlähettilään työ vei kaksilapsisen perheen muun muassa Moskovaan, Tukholmaan ja Roomaan. Sanavalmis diplomaatin rouva edusti suomen lisäksi seitsemällä muulla kielellä, mm. ranska, italia, serbokroatia ja puola. Avioliitto tutustutti Britan myös presidenttiperheen arkeen. Se oli hänen kertomansa mukaan paljon hillitympää ja etäisempää kuin Fagerholmeilla, jossa naurettiin ja halattiin paljon. Brita Kekkosen värikkäästä elämästä kertova kirja Minä, Brita ilmestyy näillä näkymin vuonna Kirjan nimihenkilö toivoo, että hanke toteutuisi. - Se on tärkeätä siksi, että kansa saisi tietää Kekkosten elämästä. Nyt siitä tiedetään liian vähän. En ole tottunut huolenpitoon Brita Kekkosella on syöpäsairautensa hoidon ajalta monia hyviä muistoja. Hän kiittää hoitohenkilökuntaa ja pitää sairaalamiljööstä, joka tuli tutuksi jo paljon ennen syöpää. - Sairaala tekee minut rauhalliseksi ja iloiseksi. On luonnekysymys, miten syöpään suhtautuu, rouva Brita Kekkonen sanoo. Miksi ihmeessä? - Siellä minusta pidetään huolta. Joku tekee jotakin minun puolestani. En ole tottunut siihen, hän vastaa. Sairaalan hän tuntee henkilökohtaisesti paitsi keskenmenojen myös silmäleikkauksen takia. Silmänpohjan sairaus on vienyt näön lähes kokonaan toisesta silmästä, ja Ménièrentauti kuulon toisesta korvasta. Hänelle tämä tauti on suurempi riesa kuin syöpä. Meri-Karinan tapahtumaa seuraavana päivänä Brita Kekkonen oli menossa tutkimuksiin vatsavaivojen takia. - Luulen, että minulla on nyt vatsasyöpä. Saattavat vatsavaivat johtua siitäkin, että sain paljon sädehoitoa: yhdeksään pisteeseen 14 minuuttia kerrallaan. Luonne- ja ikäkysymys Brita Kekkonen sai sädehoitojen lisäksi myös sytostaatteja, mutta hiukset eivät lähteneet ja veriarvot olivat erinomaiset. Hän ei tuntenut itseään sairaaksi, joskus kyllä väsyneeksi, ja sädehoidon jälkeen ripulikohtaukset kiusasivat. Onko hilpeä huolettomuus siis hyvä keino taistella syöpää vastaan? - On luonnekysymys, miten syöpään suhtautuu. Paljon riippuu myös siitä, minkä ikäinen on sairastuessaan. Tässä iässä minulle ei ole enää niin tärkeätä, että jään eloon, Brita Kekkonen vastaa. Elossa olon laatu sen sijaan on hänelle tärkeätä. - Jos tulen täysin kuuroksi ja sokeaksi, se on järkyttävää. Myös lähiomaisten sairaudet järkyttävät ja huolestuttavat häntä. - Kun suunnittelimme Suhteeni sairauteen -sarjaa lähdimme siitä, ettei syöpä niin kamala tauti ole, ja pyrimme löytämään henkilöitä, jotka ovat julkisuudessa puhuneet sairastumisestaan, toimitusjohtaja Kari Ojala mainitsee. Hän kertoo ensin vähän jännittäneensä yhteydenottoa rouva Brita Kekkoseen, mutta tämä otti pyynnön sydämellisesti vastaan ja viikon harkittuaan vastasi: Tulen mielelläni. Kun tilaisuus on ohi ja järjestäjät saattavat vieraansa odottavaan autoon, saa jokainen lähtiäisiksi poskisuukon. Fagerholmeilla halattiin paljon Teksti ja kuvat: Kyllikki Krapinoja Rouva Brita Kekkosen (vas.) kertomaa vahvisti todeksi yleisön joukossa rouva Ulla- Stina Isaksson-Ahonen. He ovat olleet ystäviä lastentarhasta asti. Tervetuloa uuteen lääkärikeskus-sairaalaan Olemme avanneet Turkuun uuden lääkärikeskus-sairaalan osoitteessa Aninkaistenkatu 13. Uusi toimipaikka sijaitsee aivan Turun keskustassa, linja-autoaseman vieressä. Samalla aiemmin eri osoitteissa toimineet yksikkömme Terveystalo TeslaVagus, Terveystalo Allergiakeskus, Terveystalo Verkahovi, Terveystalo Sibeliuksenkatu ja Terveystalo Päänsärkykeskus ovat siirtyneet saman katon alle. Ajanvaraus tai Nopea ja varma lähettiykkönen Sisä- ja ulkolähettipalvelut. Asennus- ja hyllytyspalvelut. Pakettien ja kirjeiden jaot. Lava- ja rullakkokuljetukset. Posti- ja matkahuoltokäynnit. Ruokalakuljetukset. Puh: fi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku, puh Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh lymfaterapia veteraanikuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA LOKA-MARRASKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE. TERVETULOA!

11 Lasten hematologian lounaissuomalainen kehittäjä Toivo T. Salmi evästettiin eläkkeelle pohjoismaisin voimin Lasten hematologian lounaissuomalainen uranuurtaja, professori Toivo T. Salmi ystävineen ja yhteistyökumppaneineen pystyy katsomaan työnsä tuloksia kohtuullisen tyytyväisenä. Pohjoismaisen yhteistyön turvin on Turun seudullakin saatu lasten hematologisten syöpien hoidossa aikaan pieniä ja suuria menestystarinoita. Niitä kerrottiin Salmen läksiäisseminaarissa toukokuussa yliopistolla. Syövän hoitotulosten paraneminen viime vuosikymmenien aikana on monille tuttua. Harva kuitenkaan tietää, kuinka monista eri asioista paranemistulokset johtuvat. Monin tavoin kehittyneistä uusista hoidoista on Suomeen aina haettu oppia ulkomailta. Pohjoismaissa lasten syövänhoitojen hyviä tuloksia selittää myös tiivis pohjoismainen yhteistyö, jonka voimin hoitoja on kehitetty keräämällä kaikki hoito-ohjelmiin eli protokolliin liittyvä tieto-taito yhteen ja oppimalla lisää hoidetuista potilaista kootuista rekistereistä. Lounais-Suomessa lasten leukemioiden hoito lankesi Toivo T. eli tutummin Topi Salmen harteille vähitellen 1970-luvun kuluessa. Lastenklinikan päämies, professori Tuomas Peltonen oli hyvin kiinnostunut parantamaan syöpälasten hoitoa. Vielä 1960-luvun alkupuolellahan leukemialasten ennuste oli hyvin synkkä ja lähes jokainen pieni potilas menehtyi. Turussa hoidoissa edistyttiin 1970-luvun taitteessa ottamalla ensin käyttöön norjalainen hoitoprotokolla. Kansainvälinen tiedonvaihto avainasemassa Toivo T. Salmelle lasten hematologiasta tuli elämänura. Ratkaisevan askeleen alan erityisasiantuntijaksi lääketieteen tohtori ja lastentautien erikoislääkäri Salmi otti Yhdysvalloissa. Alustava kahden kuukauden vierailu vuonna 1979 ja sitä seurannut pidempi oleskelu vuosina Clevelandin Case Western Reserve -yliopistossa Ohiossa tarjosi mahdollisuuden syventyä lasten leukemioiden hoidon uusiin tuuliin. Luuytimensiirrot olivat tuolloin voimakkaasti kehittymässä ja sen opin Salmi toi Yhdysvalloista mukanaan. Luuytimensiirtoja päästiin Turussa kokeilemaan pian käytännössäkin, kun professori Auli Toivasen johdolla tehtiin ensimmäinen luuydinsiirto pian Salmien kotiutumisen jälkeen. Lasten syövänhoito sai vähitellen kipeästi kaipaamiaan lisäresursseja. Tärkeänä rajapyykkinä Salmi näkee Mirja Pyykön televisio-ohjelman, joka herätti päättäjät lapsisyöpäpotilaiden kipeille tarpeille. Tyksiinkin saatiin tuolloin yhden erikoislääkärin ja kaksi hematologiaan erikoistuneen sairaanhoitajan virkaa. Professori Toivo T. Salmen mukaan lääkärintyössä on ollut erityisen arvokasta se, että on voinut parhaan kykynsä mukaan hoitaa lasta ja koko hänen perhettään aina isovanhempia myöten luvulla sytostaatit eli solunsalpaajat tulivat mukaan erityisesti lapsisyöpäpotilaiden kiinteiden kasvainten hoitoon luvulla vauhtiin pääsi myös pohjoismainen NOPHOyhteistyö. Yhteinen leukemiarekisteri aloitti toimintansa vuonna 1981 ja tällä hetkellä tietoa leukemialasten hoidoista kerätään eri rekistereihin Tukholmassa, Uumajassa ja Århusissa. Tietoa kerätään vuosittain hoidetuista potilaista, uusista hoito-ohjelmista sekä tieteellisistä julkaisuista. -Yhteistyön kehittäminen hoito-ohjelmien laatimisessa ja tiedon keskittäminen on kantanut kaunista hedelmää. Suomen, Norjan, Islannin, Tanskan ja Ruotsin hoitotulokset ovat selvästi eurooppalaista keskitasoa korkeammalla 5-vuoden selviämisennusteissa. Tällä hetkellä em. maissa 79 % akuuttia myelooista leukemiaa sairastavista lapsista on hengissä viiden vuoden kuluttua, kun Euroopan keskiarvo on 72 %. Virossa vastaava luku on vain 45 %. Lasten leukemiahoitojen kehitys on ollut selvästi nopeampaa kuin vastaavissa aikuisten syövissä. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, siitä todistavat myös rekisterien tiedot lapsena syöpää sairastaneille syntyneistä sadasta terveestä lapsesta, selvittivät islantilainen professori Gudmundur Jonmundsson ja Tukholman Karoliinisen instituutin professori Göran Gustafsson läksiäisseminaarin kuulijoille NOPHO-yhteistyön merkitystä. Syöpälasten oma Topi Toivo T. Salmi - kollegojensa, yhteistyökumppaneidensa, potilaidensa ja näiden vanhempien yksinkertaisesti Topina tuntema lääkäri on tiimipelaaja, jos kukaan. Läksiäispuheessaan hän muisti kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan vuosien varrelta. Lapsisyöpäpotilaiden hoito on moniammatillista yhteistyötä, jossa jokaisella ammattiryhmällä on oma tärkeä paikkansa. Se on myös eri lääketieteen erikoisalojen yhteistyötä - lastenlääkärien ja lastenhematologien lisäksi tarvitaan usein sisätautilääkäreitä, hematologeja, lastenkirurgeja, neurokirurgeja, laboratorio- ja röntgenlääkäreitä ja patologeja. Anestesiologeja tarvitaan kivun hoidossa, joka onkin kehittynyt viime vuosina niin, ettei selkäydinpunktio enää ole niin kivulias toimenpide kuin ennen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on ollut rahoittamassa uuden oppimisessa tärkeitä opintomatkoja, mm. ensimmäistä Clevelandin matkaa vuonna Yhdistys rahoitti myös lasten syöpä- ja veritautien tutkimusjohtajan määräaikaisen toimen vv , jona aikana lapsisyöpäpotilaiden hoitoa ja tutkimusta voitiin Lounais-Suomessa määrätietoisesti kehittää. Tuon kauden jälkeen sairaanhoitopiiri perusti toisen lasten hematologin viran. Tilakysymyksessäkin Tyksissä ollaan nyt hyvässä tilanteessa, osasto 416 on varattu pelkästään lapsisyöpäpotilaille ja huonetila on saneerattu myös allogeenisia kantasolusiirtoja varten. Ohjaajansa Topin antaumusta alalleen muistavat lämpimästi myös hänen kouluttamansa lastenhematologit Päivi Lähteenmäki, Mikko Arola ja Soile Alanko sekä kahdeksan väitöskirjantekijää. Kaikkein tärkein ammattilainen Topi Salmi on kuitenkin ollut potilailleen ja heidän perheilleen, joiden kanssa hän on työnsä tehnyt. Tiedon jakaminen ja empaattisen ihmisen tarjoama tuki on ollut kullanarvoista tilanteessa, jota kukaan vanhempi ei haluaisi lapselleen eikä perheelleen. Mitä työ sitten on antanut lääkärille itselleen? -Tässä nimenomaisessa lääkärintyössä on ollut erityisen arvokasta se, että on voinut parhaan kykynsä mukaan hoitaa lasta ja koko hänen perhettään aina isovanhempia myöten. Lapsen sairastuttua edessä on pitkä taival ja sen aikana on todella oppinut tuntemaan perheet. Lapsen paraneminen on tuonut suurta tyydytystä. Antoisaa ja henkisesti tärkeää on ollut myös eri alojen yhteistyö. -Kun yli 30 vuoden jälkeen jää pois tuosta työstä, päällimmäisenä on helpotus. Perheiden tuska lasten sairastuttua ei enää ole jokapäiväinen taakka. Toisaalta olo on myös haikea, koska kontaktit perheisiin ovat olleet niin tärkeä osa elämää. Samoin vuosikymmenten työyhteisön puuttuminen jokapäiväisestä elämästä on haikeaa. Vapaakuukausinani olen kuitenkin ehtinyt huomata, ettei tyhjää aikaa jää. Lastenlapset ovat tärkeässä roolissa: vuorossa ovat nyt koulukuljetukset ja läksyjen seuraaminen. Myös monet työt kesämökillä odottavat tekijäänsä ja siellä todella viihdyn. Jatkossa yritän olla mukana kansalaisjärjestöjenkin työssä. Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen tehtävät ovat edelleen tärkeitä ja Mannerheimin lastensuojeluliitossa minulla on myös pieni rooli, lupaa Toivo T. Salmi. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Heikki Lähteenmäki Suojaa elimistöäsi sisältäpäin. Marli Vital Protect. Marli on valinnut tähän tuotteeseen luonnostaan korkean antioksidanttipitoisuuden omaavia marjoja kuten puolukka, aronia, boysenmarja, acerolakirsikka ja mustikka. N:o Marli Vital Protect marjashot sisältää runsaasti luonnon omia antioksidantteja, jotka auttavat suojaamaan solujasi taistelussa vuosien vaikutusta vastaan. Marli Vital Protect on 100 % aitoa marjaa ja hedelmää - ilman lisäaineita ja keinotekoista makeutta. Tuotteen löydät kaupan kylmähyllystä.

12 N:o 2 Maallinen sakramentti Koulupoikana seurasin saksalaisia puhelinteknikoita ja -asentajia. He rakensivat täysin automatisoitua puhelinverkkoa kotikuntaani. Eräs mielenkiintoni kohde oli heidän tupakoimiskulttuurinsa. Siinä missä suomalainen puhelinasentaja otti savukerasian esiin ja tarjosi muillekin, saksalainen kaivoi taskustaan jotakin ja käänsi päänsä sivulle. Hän oli hetken pois työporukan sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Kun hän päänsä takaisin kääntäneenä palasi, hänellä oli palava savuke suussa. Ymmärsin, että saksalainen tupakointi on yksityistä puuhastelua, suomalainen taas yhdessäoloa ja seurustelua, missä savu suitsutuksen maallisena muotona ilmaisee syntyneen sosiaalisen yhteisön piirin. Siinä annetaan lahja, savuke ja saadaan vastalahja, savuke. Annetaan palvelu, tarjotun ja vastaanotetun savukkeen sytyttäminen. Tupakointi ei ole ainoastaan nikotiinihalun tyydyttämistä, vaan rituaaleja, joilla vahvistetaan tupakkaporukan yhteenkuuluvuutta. Ellet tupakoi, kuulut kyllä ryhmään, mutta vain ulkojäsenenä. Katselet maallista sakramenttia oallistumatta siihen. Myöhemmin huomasin, että tupakointi on osa ahdistuksen kanavointia siihen kuuluvien rituaalien avulla. Liturgiaan verrattava seremonia tuottaa tupakoitsijalle mielihyvää Tupakoitsija taputtelee taskujaan. Hän löytää ja kaivaa esiin etsimänsä, savukerasian. Sormillaan hän kokeilee, paljonko savukkeita on jäljellä. Hän kääntää rasian vaakasuoraan ja pikku näpäyksellä saa savukkeen pään pilkistämään rasiasta. Hän ottaa savukkeen ulos ja pyörittelee sitä sormissaan. Hän asettaa savukkeen huulien väliin ja taputtelee taas taskujaan löytääkseen kaasusytyttimen tai tulitikkurasian. Liturgiaan verrattava seremonia tuottaa osa osalta tupakoitsijalle mielihyvää. Se on lupauksen suurta aikaa, minkä jälkeen hän siirtyy pääasiaan: hän sytyttää savukkeen. Ensi henkoset ovat parhammillaan tupakkanautintoa odotuksen päätteeksi. Aktin loppu on tyly. Tupakoitsija rutistaa sormillaan polttamattoman savukkeen osan tuhkakuppiin tai tallaa sen kenkänsä pohjaan, riippuen siitä tupakoiko hän sisällä vai ulkona. Yhteistä tapahtumille on tumppaajan inhon ilme. Eräs tupakoinnin lopettanut tuttavani sanoi: Tupakkalakon alussa koin, että minulla on kaksi kättä osa-aikatyöttöminä. En osannut löytää niille mielekästä puuhaa tupakointipuuhan loputtua. Kaikki tietävät, ettei terveellistä tupakointia ole. Rettigien aika on ohi. Heidän aikanaan tupakanvalmistus tuotti suunnattomat voitot, koska tupakkateollisuutta ei verotettu. Lääkärit pitivät tupakointia terveellisenä, koska se irrotti lääkkeenomaisesti keuhkoista limaa. Silti tupakointi tapana voi hyvin ja joissakin väestöryhmissä jopa lisääntyy. Se kun on niin sosiaalista. Jouko Hallia rovasti Lounais-Suomen Syöpähdistyksen asiakaspalvelutoimisto, Poliklinikka Karina ja Matkatoimisto Matkari Oy ovat muuttaneet takaisin entiseen osoitteeseen Itäinen Pitkäkatu 30, Turku. Lisäksi talossa toimii yhdistyksen Cafe Karina. erikoislääkäreiden vastaanotot kirurgiset toimenpiteet gynekologiset ultraäänitutkimukset laboratoriotutkimukset irtosolunäytteiden otto (Papa) luomihuolipoliklinikka perinnöllisyysneuvonta ajanvarauksella Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (7.00 e) - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin Avoinna ma-to klo 8-18, perjantaisin suljettu POLIKLINIKKA KARINA Itäinen Pitkäkatu TURKU Ajantilaus GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Lönnqvist Bo Pallasmaa Nanneli Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi KIRURGIA Aaltonen Riitta Vänttinen Esko SYÖPÄTAUDIT Asola Raija (ei uusia potilaita) Huovinen Riikka Kankuri-Tammilehto Minna Korkeila Eija (ei uusia potilaita) Kätkä Kalevi Minn Heikki Paija Outi (ei uusia potilaita) Ristamäki Raija Valavaara Ritva SISÄTAUDIT Asola Markku (ei uusia potilaita) Pirilä Laura (geriatria, reumataudit) Remes Kari Seppälä Pentti (ylilääkäri, ei uusia potilaita) Toivanen Auli (lääkäreille ja sairaanhoitajille) (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit, uimapuvut ajanvaraus klo , ) (laboratorio) TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Ari Lehtinen, Kurkisuonk Kaarina Puh. (02) , fax (02) gsm Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä. Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh ARTO SOININEN Tmi Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh STUDIO AURAN KUVA OY Humalistonkatu 17 b Turku. P. (02) LOUNAIS-SUOMEN PATOLOGIAN LABORATORIO OY Puutarhakatu 9aA TURKU puh. (02) FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, Nousiainen (02) , gsm ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JAAKKO LAINE KELA-KORV. VETERAANEILLE HAMMASPROOTESI ONGELMIA? KAUPPIASKATU 10 C TURKU PUH. (02) Parturi-Kampaamo Juliette Peruukit tilauksesta Peruukkien huollot Puh. (02) GSM Kärpijoentie 6, Lieto KIINTEISTÖTOIMISTO HANSA KAKSKERRAN SEURAINTALO Viihtyisä perhejuhlien pitopaikka Samppaantie (Satava) Tiedustelut puh KASKENMÄEN KUKKA Kaskenkatu Turku puh. (02) Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14, su Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa KAUPPILAN PUUTARHAKESKUS Kaurakatu 43, Turku Puh. (02) fax (02) Sidonta MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter Mynämäki puh. (02) Kukkakimppu Helsingintie 5, Salo (02) , fax (02) Martat - kodinhoitopalvelut - asiointiapu ym. - oikeuttaa verovähennykseen Puh: (02) Marttojen kotiapu Gynekologija ultraäänikeskus MEDISONAR Linnank. 18 A Turku (02) MELLILÄN APTEEKKI puh. (02) HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Suvun omistuksessa vuodesta 1932 Linnankatu 3, Turku, puh Hämeenkatu 1, Turku, puh Pomppen saunarantti Konepaja Laaksonen Oy RAISION APTEEKKI Kerttulantie 4 Raisio Puh Jul-Mat Oy LAITILAN I APTEEKKI Keskuskatu Laitila (02) Turun Hautakivipalvelu Ky Juha ja Birgitta Iljanka puh Uudenmaantie 78, TURKU MEDISONAR Uudenkaupungin maan Uusi vanhin Apteekki ultraäänilaitos Alinenk. Linnank. 26 Uusikaupunki 18 A Turku puh. (02) (02)

13 Syöpäneuvonnassa huolille on aikaa N:o Voisiko minulla olla syöpä? on kysymys, joka monesti askarruttaa hoitaja Eija Säterin asiakkaita. Asian on turha antaa kaihertaa mieltä, sillä asiantuntevan hoitajan kanssa voi keskustellessa kaikista syöpään liittyvistä huolista kuten esimerkiksi epäilyttävästä luomesta tai taudin periytymisriskeistä suvussa. Neuvontapalvelun tehtävä on antaa tietoa syövän ennaltaehkäisystä, varhaistoteamisesta ja oireiden tunnistamisesta, mutta myös hoidosta ja kuntoutuksesta sekä myös Syöpäjärjestöjen tukimuodoista. Suurin osa mieltä painavista syöpähuolista saadaan karkotettua jo puhelinneuvonnassa, mutta osa soitoista johtaa vastaanottokäyntiin ajanvarauksella. Säterin mukaan spontaanisti kadulta Poliklinikka Karinaan poikkeavia ei myöskään käännytetä ovelta. Ajanvarauksen tekeminen on kuitenkin toivottavaa, jotta varmistuu, että asia saa varmasti kaiken vaatimansa ajan. - Riittää että on huolestunut, määrittelee Säteri hyvän syyn yhteydenottoon. Poliklinikka Karinan väki haluaa varmistaa, ettei kukaan lähde kysymysmerkkinä ulos. Jos tarvetta ilmenee, kysyjä ohjataan lääkärin vastaanotolle. Poliklinikka Karinan sairaanhoitajan ajanvaraukset ja puhelinneuvonta maanantaista torstaihin klo Luomihuolipoliklinikka tiistaisin klo ilman ajanvarausta. Poliklinikka Karina, Itäinen Pitkäkatu 30, 2 krs, puh Sairaanhoitaja Eija Säteri laatii sukupuukaavion niille, jotka epäilevät syövän periytymisalttiutta suvussaan. Hän muistuttaa, että perinnöllinen alttius liittyy vain noin kymmeneen prosenttiin tavallisista syövistä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolen syöpä. Poliklinikka Karinassa apuvälinevälitystä hoitava fysioterapeutti Helena Huttusen kaapeista löytyy rintaproteesien, liivien, uimapukujen ja tukihihojen lisäksi myös peruukkeja sytostaattihoidoissa hiuksensa menettäneille. Huttunen kertoo, että hiusten lähtö on osalle potilaista syöpähoitojen vaikein osuus. Siksi on tärkeää löytää mahdollisimman omannäköinen tukka. Joukolla irti tupakasta Vielä ei ole liian myöhäistä toteuttaa viimeisintä uudenvuodenlupausta savuttomasta elämästä, sillä syksyn Irti tupakasta -ryhmän ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Yksin nikotiininhimoa vastaan ei tarvitse siis kamppailla. Irti tupakasta -ryhmä kokoontuu Cafe Karinassa kerran viikossa noin kolmen kuukauden ajan. Kurssin aikana ja sen jälkeen käytössä on tapaamisten lisäksi puhelin-, sähköposti- ja tekstiviestituki, joten kovan paikan tullen ei tarvitse odottaa seuraavaan viikkoon tukea ja neuvoja saadakseen. Tupakastavieroitushoitaja Margetta Lotilan lisäksi kurssilaisten tukena on lääkäri, jonka kanssa voi keskustella esimerkiksi vieroitusoireita helpottavien lääkkeiden käytöstä ja saada niihin ilmaisen reseptin. Lisäksi psykologi auttaa osallistujia kartoittamaan omia vahvuuksiaan ja löytämään uusia keinoja jatkaa savutonta elämää. Ryhmää opastaa myös ravitsemusterapeutti, jonka neuvoilla voi ehkäistä tyypillisesti tupakoinnin lopettamisesta seuraavaa painonnousua. Jos ajatus ryhmälakkoilusta tuntuu vieraalta, järjestyy Poliklinikka Karinan Elämäntapaneuvonta-asemalta myös henkilökohtaisen tuen mahdollisuus. Syksyn Irti tupakasta -ryhmään ja yksilöohjaukseen voi ilmoittautua tupakastavieroitushoitaja Margetta Lotilalle numerossa Irti tupakasta -kurssin hinta on 20 euroa. Tupakastavieroitushoitaja Margetta Lotila kertoo, että Irti tupakasta -kurssilla painotetaan keskustelua ja vuorovaikutusta. Kurssin aikana mitataan myös hengityksen häkäpitoisuus. Kuva: Vesa-Matti Väärä Rintaproteesi voi yllättää myönteisesti Fysioterapeutti Helena Huttusen huoneessa on koko seinän mittainen kaappi täynnä eri kokoisia, painoisia ja muotoisia rintaproteeseja, sillä Huttunen huolehtii siitä, että jokainen rinnanpoiston kokenut nainen saa proteesin, joka vastaa hänen omaa rintaansa. Joukkotarkastuksissa havaitaan solumuutokset ennen kuin ne muuttuvat syöväksi Laboratoriohoitaja Anneli Ahosella on selkeä peruste siihen, miksi viiden vuoden välein saapuva kutsu kohdunkaulan syövän seulontaan kannattaa ottaa vastaan. - Joukkoseulonnan avulla löydetään jo varhaisessa vaiheessa pienetkin solumuutokset ja syövän esiasteet hoitoon. Ennen voitiin hoitaa vain syöpää, koska syövän esiasteet ovat usein täysin oireettomia. Syöpätaudeista kohdunkaulan syöpä on parhaiten estettävissä seulonnalla. Seulontaan kutsutaan vuosittain 30-, 35, 40-, 45-, 50, 55- ja 60-vuotiaat naiset. Noin 75 prosenttia kutsutuista saapuu seulontaan. Valitettavasti laiskimmin osallistuvat nuoret naiset. Solumuutokset ovat nuorissa ikäluokissa kuitenkin yleisiä. Syynä on yleensä ihmisen papilloomavirus (HPV) eli kondylooma, joka leviää pääasiassa sukupuoliteitse. Poliklinikka Karinan joukkotarkastusvastaanotto sijaitsee nykyisin katutasossa ja sinne on helppo löytää. - Moni yllättyy positiivisesti kun tämä on niin luonnollisen tuntuinen. Proteesi kun tuo sanana mieleen jotakin jäykkää ja hankalaa, Huttunen sanoo. Helpoksi läpihuutojutuksi sovitusta ei suinkaan silti voi sanoa. Rinnanmenetys on Huttusen asiakkaille tavallisesti niin tuore asia, ettei siihen ole ehtinyt sopeutua. Muutos on niin mullistava, että kukapa sen edessä ei menisi lukkoon. Jokainen asiakas tuleekin kohdata yksilönä, jonka tarpeita tulee kuunnella. Siksi ensimmäiselle sovitukselle on varattu tunti aikaa. Proteesin huolellinen valinta on tärkeää, sillä rinta vaikuttaa niin tasapainoon ja ryhtiin kuin vaatteiden istuvuuteenkin, viime kädessä terveyteen ja koko olemukseen. Proteesia sovittamaan voi tulla heti, kun leikkaushaava on parantunut ja mahdollinen turvotus laskenut, mikä kestää tavallisesti yhdestä kahteen kuukautta leikkauksesta. Rinnan osapoiston jälkeen selviää noin puolessa vuodessa tarvitaanko kuorikkoa eli ohutta proteesia. Omien rintaviritysten kanssa ei tarvitse sinnitellä, vaikka proteesi rikkoutuisi tai osoittautuisi epäsopivaksi, sillä uuden proteesin saa tarpeen mukaan. Ensimmäisen maksaa sairaala, myöhemmät oma kotikunta. Proteesin kestoikä on yleensä muutama vuosi. Esimerkiksi käyttäjän painonmuutos voi vaikuttaa sen istuvuuteen. Proteesin mukana saa erikoisliivit, joihin sitä varten on ommeltu tasku. Huttusella on myös myynnissä erilaisia liivimalleja ja taskullisia uimapukujakin. Sovittamisen lomassa fysioterapeutti tarkistaa asiakkaan käden liikeradat ja ryhdin sekä antaa jatkokuntoutuksen ohjeita. Apuvälineiden välitys (rintaproteesit ja peruukit, tukihihat ja uimapuvut) ma - to klo puh (puhelinaika): ma - to klo ja klo , pe suljettu. Laboratoriohoitaja Anneli Ahosen mukaan kynnys lähteä joukkoseulontaan on matalampi kuin varata aika gynekologin vastaanotolle. - On paljon naisia, jotka käyvät vain papaseulonnoissa. Seulontaan saattaa tulla naisia, jotka eivät ole käyneet gynekologilla vuosikausiin, Ahonen kertoo. Hän kuitenkin suosittelee jokaiselle naiselle säännöllisiä gynekologikäyntejä jo oman terveydenkin vuoksi.

14 N:o 2 Suusyövän voittanut Ulf Sundqvist korostaa motivaation merkitystä Tunnettu puhetyöläinen Ulf Sundqvist joutui totuttelemaan uuteen leukaan ja muuttuneeseen äänenmuodostukseen toipuessaan kurkkuun levinneestä suusyövästä. Nyt hän haluaa rohkaista muita sairauden kanssa kamppailevia ponnistelemaan toipumisen eteen. Kaksi ja puoli vuotta sitten SDP:n entisenä puheenjohtajana, Suomen kaikkien aikojen nuorimpana ministerinä ja pankinjohtajana tunnettu Ulf Sundqvist sai syöpädiagnoosin hakeuduttuaan lääkäriin kurkkukivun vuoksi. Ikänsä aktiivisena vaikuttajana toimineelle miehelle vaikeinta sairaudessa eivät olleet kivut, jotka talttuivat tehokkaalla lääkityksellä, vaan potilaaksi alistuminen ja siihen liittyvä avuttomuuden tunne. Se, että joutui jättäytymään toisten armoille, luopumaan omista aikatauluistaan ja jopa varautumaan kaikkein pahimpaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Suhteeni sairauteen -luentosarjan puhujana vieraillut Sundqvist kertoo, että aktiivisuus on ollut hänelle terapiaa niin hoitoihin valmistautumisen kuin syövästä toipumisenkin tiellä. Leikkausta edeltävänä yönä Sundqvist istui pikkutunneille saakka tietokoneen ääressä töihinsä uppoutuneena. Koneelle hän myös palasi heti kun kykeni sairasvuoteelta nousemaan. Työskentely oli omaa konsulttifirmaansa pyörittävälle Sundqvistille toimiva tapa irrottautua taudista ja tarttua taas elämään kiinni. - Hoitopöydällä ei pysty vaikuttamaan mihinkään, mutta seuraavassa vaiheessa toipuminen ja paluu elämään on kuitenkin paljolti myös itsestä kiinni. Vastuu paranemisesta siirtyy potilaalle itselleen, ja niinhän sen pitääkin olla, Sundqvist sanoo. Ikänsä kiireistä ja tehokasta elämää viettänyt entinen poliitikko tähdentää kuitenkin, että se mikä on hyväksi yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle lainkaan. Jos yhdelle työ on parasta lääkettä, voi toinen päästä samaan lopputulokseen rauhoittumalla lepäämään. Kunkin potilaan tulisi löytää omat keinonsa vaikuttaa toipumiseensa. Omansa Sundqvist löysi jo 1990-luvun laman keskellä, kun pankkioikeudenkäynnit ja julkinen ryöpytys koettelivat miehen kestävyyttä. Liian moni jää yksin Motivaation Sundqvist kuitenkin katsoo olevan avainasemassa tervehtymisen tiellä. Riittävä sisältö elämässä edistää toipumista ratkaisevasti. Perhe, ystävät, harrastukset, työ, toipilaan omat tärkeät asiat saavat yrittämään, ponnistelemaan paranemisen puolesta. - Minulla oli hyviä syitä toipua. Oli rakas vaimo vierelläni, kummankin lapsen perheet lähellä, kolme lastenlasta kantoi huolta isoisästä, lähiystävät tulivat entistä läheisimmiksi. Ja työtehtävät, pienetkin, olivat yhtäkkiä kauhean keskeisiä, Sundqvist naurahtaa ja kertoo syövän vahvistaneen sekä perheen yhteenkuuluvuutta että toipilaan näyttämisenhalua. Sitten hän vakavoituu. - Ratkaisevaa on se, onko riittävästi asioita, joita varten kannattaa ponnistella. Ihminen jää liian usein yksin huoltensa kanssa, hän miettii. Sundqvist katsookin, että potilaan tukena oleminen on paikallisten syöpäyhdistysten toiminnassa erityisen tärkeää. Silti jokaisen meistä tulisi henkilökohtaisestikin muistaa sairasvuoteella makaavaa tuttavaansa ja parantaa siten tämän vointia. Pienikin viesti ilahduttaa vaikeassa tilanteessa. Vaiherikkaan uran tehnyt ja kovaa pyöritystä 1990-luvun pankkikriisin henkilöitymänä kokenut Ulf Sundqvist katsoo, että elämänkokemus on vaikuttanut hänen syöpäsairauteensa sekä hyvässä että pahassa. Epäilemättä stressintäyteinen elämä on vaatinut veronsa, mutta myös kasvattanut peräänantamattomuutta. - En katso lannistuneeni missään vaiheessa, Sundqvist toteaa. Sana kuuluu näinkin Sundqvist pitää itseään onnekkaana, koska on saanut lisäaikaa. Omaa sairauttaan läpikäydessään hän on törmännyt terveydenhoitojärjestelmän epäkohtiin, joiden ravistelemiseen hän aikoo jatkoaikaansa käyttää. Sundqvist ylistää korkeatasoista suomalaista lääketiedettä ja sairaanhoitoa, mutta on huolissaan nykyisestä hyvinvointivaltion jälkeisestä yhteiskunnasta, jossa ihmiset jonottavat hoitoon kuukausia ja jäävät vaikeuksineen ilman apua. Henkinen pahoinvointi on Sundqvistin mielestä tällä hetkellä yhteiskuntamme suurimpia ongelmia. Myös vammaisten asema huolettaa. Sundqvist on joutunut toteamaan omakohtaisesti, että lievästikin vammautuneena ihminen joutuu helposti peräämään oikeuksiaan. Moitteita saavat erityisesti viranomaiset, jotka toimivat liian herkästi oletustensa ohjaamina. Sundqvist on havainnut, että jo puheen takertelu on omiaan herättämään automaattisia epäilyjä puhujan humalatilasta. Vaikka vaikuttaminen kiinnostaa, ei Sundqvist lähtenyt ainakaan kunnallisvaaliehdokkaaksi, pyynnöistä huolimatta. - Sana kuuluu näinkin, hän sanoo napakasti. Ja niinhän se on. Vaikka uusittu leuka hieman hankaloittaakin puhumista, on sillä myös toinen vaikutus. Kuulija huomaa keskittyvänsä jokaiseen sanaan. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Tule ja koeaja uusi, upea Peugeot 308 SW. Peugeot 308 -mallisarjan odotettu uutuus on uskomattoman tilava ja muunneltava 308 SW, joka palvelee jopa seitsemän matkustajan kyyditystarpeita ja kuljettaa tarvittaessa suurtakin tavaramäärää. Nauti upeasta panoraamakatosta, tyylikkäästä muotoilusta ja sisätilojen uudenlaisesta avaruudesta. Ajonautintoa lisäävät Peugeotin palkitut moottorit. Peugeot 308 SW hinta alkaen , Peugeot 308 Wagon toimituskulut 600. Yhdistetty kulutus 6,7 l/100 km, CO2 päästöt 159 g/km. NAUTI ELÄMÄSTÄ. Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5% S-Etukortilla Automaa Raisio Peugeot Nikkarinkatu 1 puh AUTOMYYNTI JA HUOLTO PALVELEE UUSILLA AUKIOLOAJOILLA MA-PE KLO 7-20 JA LA KLO

15 N:o Sairaus mutkistaa muutenkin herkkää vaihetta elämässä Nuori syöpäpotilas kaipaa tukea etenkin saman kokeneilta ystäviltä Nuoret syöpäpotilaat pitävät sopeutumisvalmennuskurssin tärkeimpänä antina mahdollisuutta löytää vertaistukea ja uusia ystäviä. Kurssin keskeisiä etuja ovat tuoreen selvityksen mukaan myös omatoimisuuden kasvaminen ja itsetunnon kohoaminen. Kurssilta haetaan voimavarojen arjessa selviytymiseen. - Nuorista syöpäpotilaista pidetään sairauden osalta hyvää huolta, mutta elämiseen kuuluu muutakin, painottaa sosionomi Taru Tamminen sopeutumisvalmennuskurssin merkitystä syövän sairastaneille nuorille. Tamminen on selvittänyt syövän sairastaneiden nuorten kokemuksia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Pärjää ilman vanhempia -kurssista vuosina 2006 ja 2007 ammattikorkeakoulun lopputyönään. - Nuorena sairastuva joutuu sairauden eristämäksi ja muokkaamaksi herkässä kehitysvaiheessa. Monet nuoruuteen kuuluvat kokemukset saattavat jäädä kokematta, kaverit etääntyä ja itsenäistyminen vanhemmista viivästyä. Jopa hyvin sosiaalinen nuori voi kohdata vaikeuksia, vaikka varsinainen sairaus olisi kukistettu, Tamminen selittää. Tammisesta oli pysäyttävää huomata, että jopa neljäsosa selvityksen nuorista kärsi kurssille hakeutuessaan yksinäisyydestä. Nuorten syöpäpotilaiden kurssikokemuksiin perehtynyt Taru Tamminen on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilaiden kerho Sykerön toimikunnan puheenjohtaja ja imusolmukesyövästä parantuneen nuoren äiti. Hän osallistuu aktiivisesti lasten ja nuorten syöpäpotilaiden toiminnan kehittämiseen ja järjestämiseen. Ennen tyttärensä sairastumista Taru Tamminen oli myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työntekijä. Moni tulikin kurssille ensisijaisesti hakemaan vertaistukea. Kiinni terveen elämään Selvityksen mukaan nuortenkurssilla ystävystytään, karkotetaan yhdessä tekemällä syövän synnyttämää epävarmuutta ja hankitaan onnistumisen kokemuksia. Kurssi tarjoaa näin kanavan päästä kiinni terveen nuoren elämään. Pärjää ilman vanhempia -kurssin johtaja, erityisopettaja Juha Kaljonen on samoilla linjoilla. Kuuden vuoden kokemuksella kurssien vetämisestä hän kertoo, että nuorille erityisen tärkeää on vertaisryhmässä tekeminen ja kokeminen. - Nuorilla on kurssilla mahdollisuus pistää itsensä peliin turvallisessa ympäristössä. Ei tarvitse pohtia, mitä muut ajattelevat, ja miettiä omaa taustaansa, Kaljonen sanoo. Kurssilla nuorilla on myös mahdollisuus ottaa etäisyyttä vanhempiinsa, joista he ovat olleet erityisen riippuvaisia syöpähoitojen ajan. Tamminen toteaa, että kurssipaikassa yöpyminen on monille kurssin nuorista ensimmäinen yöpyminen yksin poissa kotoa sairastumisen jälkeen. Kaljonen huomauttaa, että nuorille annetaan kurssilla vastuuta itsestään, toisistaan sekä kurssin kulusta. Osallistujat jaetaan kurssin alussa ryhmiin, joissa jokainen saa olla vuorollaan päivän kapteenina. Kapteeni kantaa vastuun ryhmänsä asioista ja antaa palautetta kurssin onnistumisesta ohjaajille jokailtaisissa kipparipalavereissa. Näin yhteyttä nuorten tarpeisiin pyritään vaalimaan. Pitkäaikaistuki tarpeen Sosionomi Taru Tamminen pitää tärkeänä sitä, että nuorten syöpäpotilaiden tuki on turvattu mahdollisimman pitkällä aikavälillä. Hän muistuttaa, että sairauden ja sen hoidon haitat voivat pulpahtaa esiin vielä useiden vuosienkin päästä sairastumisesta. - Vaikka sairaus on voitettu, on nuorelta mennyt perusturvallisuus. Kun pahaa ei satu, ihminen asuu turvallisuuskuplan sisällä. Sairaus rikkoo kuplan, eikä sitä saa koskaan samalla tavalla ehjäksi, Tamminen painottaa. Valtakunnallinen sopeutumisvalmennuskurssi Pärjää ilman vanhempia -kurssi on suunnattu vuotiaille nuorille. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa pidettävän kurssin järjestää Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja rahoittajana toimii Kela. Kurssille osallistuu vuosittain 20 syöpään sairastunutta nuorta sekä heidän ystäviään tai sisaruksiaan, joiden ottamisella mukaan on haluttu mataloittaa kurssille osallistumisen kynnystä. Kurssi on mahdollisuus tavata samanlaisia ja oppia uutta Ilmari Kivistö, 17, ja Fitore Durmishi, 19, lähtivät aikanaan Pärjää ilman vanhempia -kurssille ilman suuria ennakko-odotuksia. Molemmat etsivät vaihtelua ja olivat kuulleet kurssista hyvää. - Onhan se hieno mahdollisuus olla sellaisten kanssa, joilla on samanlainen tausta, ja oppia jotakin uutta, toteaa Ilmari, jota kiinnostivat kurssissa myös erityisesti lääkäri Toivo T. Salmelta saadut tiedot lapsena sairastetun syövän vaikutuksista tulevaisuuteen. Fitore puolestaan kertoo, että kurssi on ollut opettavainen myös kulttuurisessa mielessä. Fitore sairastui syöpään viisi vuotta sitten kotimaassaan Kosovossa. Tauti hoidettiin Saksassa, minkä jälkeen perhe muutti Suomeen. Siitä on nyt kolme vuotta. Kotona paljon aikaa viettäneelle Fitorelle uusien ihmisten tapaaminen kurssin kautta on ollut mieleen. Samoin kuin Ilmari, Fitore on pitänyt yhteyttä pariin ikätoveriin silloin tällöin kurssin jälkeenkin. - Tapaamme pari kertaa vuodessa ja juttelemme puhelimessa, jo varsin sujuvaa suomea puhuva Fitore kertoo. Irti menneisyyden painolasteista Lukiota toista vuotta käyvälle Ilmarille syöpä ei ole asia, johon olisi pitänyt sopeutua kesken nuoruuden, sillä hän sairasti taudin ja parani siitä jo aivan ensimmäisinä ikävuosinaan. Ilmari on kuitenkin havainnut, että yllättävä sairastuminen nuorena voi masentaa paljon ja eristää muusta maailmasta. Hän uskoo, että kurssille tullessaan kukin voi silti jättää mahdolliset arjen painolastit taakseen ja tavata vertaisia omana itsenään. - Kurssille tullaan eri puolilta Suomea ilman suurempaa menneisyyttä. Ehkä se auttaa ystävystymään, hän pohtii. Fitore Durmishi ja Ilmari Kivistö suosittelevat Pärjää ilman vanhempia -kurssia muillekin nuorille. Kurssille ei tarvitse lähteä yksin, vaan ystävän tai sisaren voi ottaa mukaan. Yksinkin mukaan kannattaa uskaltautua, sillä kurssilta löytää varmasti ystäviä, kun uskaltaa olla avoin ja oma itsensä. Ford Mondeo. Entistäkin haluttavampana*. CO2 alkaen 139 g/km. Koeaja nyt Automaassa. Parempi ympäristölle - puhtaampi ajonautinto Ford ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ja sen vaikutuksen tärkeyden. Siksi kehitämme jatkuvasti uusia ratkaisuja, jotka parantavat autojemme kokonaisvaikutusta kestävän ympäristönsuojelun kannalta, tyylistä tai suorituskyvystä tinkimättä. * Nyt Ford Mondeo -malliston uutuutena vähäpäästöinen 1.8TDCi 125hv ECOnetic, jonka haluttavuudesta kertoo: Keskikulutus alk. 5.3 l/100 km Alhaiset CO2-päästöt alkaen 139 g/km Kattava vakiovarustelu (mm. kaksoisautomaattinen ilmastointi, vakionopeudensäädin, polttoainekäyttöinen lisälämmitin, lämmitettävä tuulilasi ja urheilullinen jousitus). Mondeo ECOnetic-mallisto alk (sis. toim. kulut 600 ) keskikulutus alk. 5,3 l/100 km, CO2-päästöt alk. 139 g/km. Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5% S-Etukortilla Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 puh AUTOMYYNTI JA HUOLTO PALVELEE UUSILLA AUKIOLOAJOILLA MA-PE KLO 7-20 JA LA KLO

16 N:o 2 Syöpäkuolemien määrä voimakkaassa laskussa Työperäiseen syöpään sairastuu vuosittain n ihmistä. Työympäristössä on jopa tuhat kertaa suurempi vaara altistua syöpään kuin siinä ympäristössä, jossa ihminen elää. Syöpäkuolleisuusluvuissa mennään kuitenkin parempaan suuntaan. - - Työterveysasemat tekevät työpaikkaselvityksiä juuri sen verran kuin niitä tilataan. Siksi onkin huolehdittava, että isännät maksavat ja tilaavat niitä, sanoi pääluottamusmies Raimo Huhtanen. Syöpäkuolleisuus on vähentynyt voimakkaasti. Niin miehissä kuin naisissa se on pudonnut alle puoleen 1970-luvun tasosta, sanoi Suomen Syöpärekisterin tilastojohtaja Eero Pukkala Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työperäisen syövän työryhmän järjestämässä koulutustilaisuudessa. - Eturauhassyövän kasvu taittui alaspäin vuonna Syy tähän lienee se, että yleisimmin vanhemmilla miehillä esiintyvän APUVÄLINENKLINIKKA Yksilöllisiä ortopedisiä apuvälineitä mm. ylä- ja alaraajaproteeseja, ortooseja, tukipohjallisia, erityisjalkineita sekä kompressiotuotteita Lemminkäisenk. 46, Turku Puh syövän seulonta saatiin siihen jamaan, ettei uusia löydöksiä enää siinä mittakaavassa tule. Ja tietysti tutkimus ja hoitomenetelmät ovat parantuneet, joten syövät havaitaan entistä aikaisemmassa vaiheessa ja saadaan yhä useammassa tapauksessa parannettua, Eero Pukkala sanoi. Eräs osoitus tutkimuksen kehittymisestä on työperäisten syöpien tutkimus pohjoismaissa, joka käynnistyi kolmisen vuotta sitten Eero Pukkalan johtamalla yhteispohjoismaisella NOCCA-tutkimusprojektilla (Nordic Occuptional Cancer). Tämän tutkimusprojektin tavoitteena on muuntaa ammattinimikekohtaiset syöpävaara-arviot työssä esiintyviä vaaratekijöitä koskeviksi Koulutustilaisuuden avannut työperäisen syövän työryhmän puheenjohtaja, Hartela Oy:n pääluottamusmies Raimo Huhtanen puolestaan totesi, että työperäisten sairauksien tutkimustyöhön panostaminen pienentää niin yhteiskunnan kuin työnantajienkin kustannuksia, sekä ennen kaikkea vähentää inhimillisiä kärsimyksiä. Kvartsi tappaa Työperäiset syövät kehittyvät hitaasti, yleensä niille altistuminen on tapahtunut vuotta, tai jopa sitäkin aikaisemmin. Monta kertaa ainetta ei koeta vaarallisena, koska sen aiheuttamat vaivat näkyvät vuosikymmenien viiveellä. Myös toimenpiteiden hitaus ihmetyttää, esimerkkinä tästä voi mainita vaikkapa asbestin. - Vaikka asbestin terveyshaitat tunnettiin jo 1900-luvun alussa, sen aiheuttama pölykeuhko 1930-luvulla ja keuhkosyöpä kymmenisen vuotta myöhemmin, niin ensimmäiset erityissäännökset asbestin työsuojelutoimenpiteistä saatiin 1980 luvulla. Kaikesta tiedosta huolimatta EU kielsi asbestin käytön vasta 2001 ja edelleenkin asbestin käyttö on sallittua sen päätuottajamaissa Venäjällä, Kanadassa ja Zimbabwessa, professori Jyrki Liesivuori Työterveyslaitokselta ihmetteli. Liesivuori varoitti kuitenkin tuudittautumasta liian onnelliseen olotilaan, koska saneeraustöiden yleistyessä myös asbestia joudutaan edelleenkin käsittelemään. Siksi on tärkeää huolehtia, että varo- ja työsuojelumääräyksiä noudatetaan. - Tilanne on myös se, että vaikka työperäiset syöpäsairaudet vähenevätkin, niin vastaavasti työtapaturmat ja ammattitaudit lisääntyvät, Liesivuori huomautti. Varsinkin rakennusalalla joudutaan paljon tekemisiin asbestin ja kvartsin kanssa. Kvartsipöly onkin Työterveyslaitoksella työskentelevän dosentti Timo Kauppisen mukaan asbestin jälkeen toiseksi vaarallisin altistumisen lähde. - Vuosittain ilmitulleista reilusta sadasta työperäisestä syöpätapauksesta lähes puolet löytyy rakennusalalta, Kauppinen sanoi. Valvonta ontuu Keskustelussa nousi voimakkaasti esille, että työpaikkaselvitysten määrä on laskenut. Erityisen voimakasta lasku on ollut niillä yrityksillä, jotka käyttävät yksityisten työterveysasemien palveluja. - Yksityiset työterveysasemat käyttävät vähiten aikaa työpaikkaselvityksiin, Liesivuori totesi ja ihmetteli, miksi vain noin 15 % työpaikoilla selvitys on tehty, kun kuitenkin Kela korvaa työnantajille 60 % selvityksen tekemisestä aiheutuvista kustannuksista. Sama asia pohditutti myös Raimo Huhtasta joka totesi, että yksityiset työterveysasemat tekevät työpaikkaselvityksiä juuri sen verran kuin niitä tilataan. Siksi onkin huolehdittava, että isännät maksavat ja tilaavat niitä. - Totta on, että työpaikkaselvitysten määrä on laskenut, koska niitä ei tilatakaan. On syytä kuitenkin huomioida, että juuri työnantajan velvollisuus on tehdä riskiarviointi, Timo Kauppinen muistutti. Mikä työperäisen syövän työryhmä? Työperäisen syövän työryhmän perustamisen juuret lähtevät vahvasti Rakennusliiton Turun aluejärjestöstä. Kun viitisen vuotta sitten aluejärjestö piti edustajakokouksensa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tiloissa, nosti yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala esille ajatuksen työperäisen syövän työryhmän perustamisesta. Idean pistikin mieleensä aluepäällikkö Jouni Ruotsalainen, joka kokouksen lopussa ehdottikin, että ryhmä perustetaan ja sen puheenjohtajaksi valittaisiin Raimo Huhtanen, joka on kuulunut myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitukseen jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Näin päätettiinkin. Työperäisen syövän työryhmän tehtäviin kuuluu kartoittaa alueita, joissa tutkimustyötä pitää tehostaa, nostaa esille uusia tutkimuskohteita, tehdä aloitteita erilaisten tutkintatarpeiden suhteen ja hoitaa tiedottamista. Ryhmä koostuu alan asiantuntijoista. Työpaikkatasoa siinä edustavat Huhtasen lisäksi NCC:n Lounais-Suomen aluetyösuojeluvaltuutettu Hannu Routola sekä Aker Yardsin Turun telakan työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki. Lääketieteellistä osaamista ja työelämän tuntemusta puolestaan edustavat professori Jyrki Liesivuori, tilastojohtaja Eero Pukkala, vastaava työterveyslääkäri Jarkko Santalahti, lääketieteen tohtori Juhani Elo, vastaava lääkäri Osmo Räsänen, tarkastaja Kristina Alakylä ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. Teksti ja kuvat: Pekka Kuosmanen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työperäisen syövän työryhmän koulutustilaisuuteen oli saapunut mm. työterveyshuollon väkeä, työsuojelutarkastajia ja -valtuutettuja

17 N:o Työssä voi piileksiä salakavala syöpävaara On arvioitu että Pohjoismaissa joka viideskymmenes syöpä johtuisi työssä tapahtuneesta altistumisesta syöpävaarallisille aineille. Suomessa tämä merkitsee useita satoja syöpätapauksia vuodessa. Työperäisen syövän vaara on suurempi miehillä kuin naisilla, koska altistuminen on yleistä miesvaltaisissa ammateissa, kuten rakennustöissä ja metallialalla. Työperäinen syöpä on useimmiten keuhkosyöpä tai keuhkopussinsyöpä, mutta myös virtsarakonsyöpä, nenäsyöpä ja leukemia voivat joissain tapauksessa olla työstä johtuvia. Altistuminen syöpävaarallisille aineille on salakavalaa, sillä sen vaikutukset eivät yleensä näy välittömästi, vaan syöpä saattaa ilmaantua vasta kymmeniä vuosia myöhemmin. Jokainen työperäinen syöpä on periaatteessa vältettävissä ja altistuminen tunnetuille syöpävaarallisille aineille tulisikin työpaikoilla saada mahdollisimman vähäiseksi. Altistumisen minimointi on paras tapa saada nämä turhat syövät ja niihin liittyvät inhimilliset kärsimykset poistettua. Asbestisyövät näkyvät ammattitautitilastoissa, muut syövät jäävät usein toteamatta Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetaan vuostittain yli 100 asbestiin liittyvää ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Ilmoitetut syövät ovat useimmiten keuhkosyöpiä tai keuhkopussinsyöpiä. Niitä todetaan putkityöntekijöillä, eristäjillä, rakennustyöntekijöillä, telakkatyöntekijöillä ja muissa ammateissa, joissa on altistuttu vuosikymmeniä sitten asbestille. Samoin kuin tupakkasyövät, myös asbestisyövät kehittyvät hitaasti ja tulevat ilmi vasta Syöpää aiheuttava aine tai tekijä Ultraviolettisäteily (auringon tai keinotekoinen) Ympäristön tupakansavu (passiivitupakointi) Esimerkkejä syöpävaarallisista aineista ja tekijöistä, ja niille altistumisesta työssä Suomessa. Työssä altistuneita Esimerkkejä käytöstä tai altistumislähteestä säännöllinen ulkotyö, hitsaus < vuosikymmenien kuluttua altistumisen alkamisesta. Nykyisin asbestin käyttö Suomessa ja muissa EU-maissa on kielletty ja altistuminen on vähentynyt murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Vanhojen rakennusten purku- ja kunnostustöissä sekä asbestijätteiden käsittelyssä voi edelleen altistua, jollei olla tietoisia asbestin läsnäolosta tai suojautumistoimet eivät syystä tai toisesta ole riittävät. Parantuneen altistumistilanteen takia asbestisyöpätilastot tulevat kaunistumaan tulevaisuudessa. Muita kuin asbestisyöpiä ilmoitetaan ammattitauteina hyvin harvoin. Joitakin ilmoituksia on tehty kivipölystä ja radon-kaasusta (keuhkosyöpävaara), kovapuupölystä ja nikkelistä (nenäsyöpä), eräistä kumikemikaaleista (virtsarakonsyöpä) ja bentseenistä (leukemia). Suuri osa työperäisistä syövistä jää kuitenkin havaitsematta ja ammattitautina tilastoimatta. Tähän on monia syitä. Usein syöpä havaitaan pitkän itämisajan takia vasta eläkeiässä eikä sitä osata yhdistää työaltistumiseen. Työperäinen syöpä, esimerkiksi keuhkosyöpä, on myös taudinkuvaltaan täysin samanlainen kuin tupakoinnista aiheutuva syöpä, ja varsinkin tupakoivilla henkilöillä työperäinenkin syöpä menee sen takia helposti tupakoinnin piikkiin. Syöpävaarallisia aineita paljon ja pieni altistuminen yleistä Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos (IARC) on arvioinut eri tekijöiden syöpävaarallisuutta ja listannut kymmenittäin kemiallisia aineita ja tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa ihmiselle syöpää. Monet näistä aineista ovat käytössä työelämässä. Työterveyslaitos on arvioinut työssä tapahtuvaa altistumista IARC:n tunnistamille syöpävaarallisille aineille. Oheisessa taulukossa on lueteltu eräitä yleisiä työssä esiintyviä aineita ja tekijöitä. Noin joka neljäs suomalainen työntekijä altistuu jollekin syöpää aiheuttavalle tekijälle. Altistumisen yleisyyttä selittää osittain se että esimerkiksi säännöllisessä ulkotyössä altistutaan auringonvalon ultraviolettisäteilylle, josta voi saada ihosyövän. Monia työaltisteita esiintyy myös elinympäristössä. Tällaisia ovat muun muassa radon-kaasu, dieselpakokaasut, ympäristön tupakansavu ja formaldehydi. Altistuminen syöpävaarallisille tekijöille työssä ja elinympäristössä ei siten ole lainkaan harvinaista, vaan jopa yllättävän yleistä. lakisääteistä tupakointikieltoa rikkovat työpaikat Kivipöly, kvartsia sisältävä kiviteollisuus, rakennustyöt Dieselpakokaasut dieselajoneuvot ja -työkoneet Radon sisätyö paikkakunnilla joilla korkea maaperän radonpitoisuus Puupöly (erityisesti kovapuupöly) puu- ja huonekaluteollisuus, rakennuspuutyö Lyijy ja lyijy-yhdisteet seosmetallien sulatus ja valu Bentseeni eräät laboratoriotyöt, pieniä määriä myös bensiinissä Asbesti rakennusten purku ja saneeraus, asbestijätteiden käsittely Formaldehydi puulevy- ja huonekaluteollisuus Polysykliset aromaatit (PAH) pakokaasut ym. Kromiyhdisteet, kuusiarvoiset ruostumattoman teräksen hitsaus Sairastumisvaaroja selvitetty väestötutkimuksissa Altistuminen syöpävaaralliselle tekijälle ei onneksi vielä merkitse että henkilön vaara sairastua syöpään olisi suuri. Useimmiten näin ei ole, vaan syöpäriski on merkittävä vain jatkuvasti tai voimakkaasti altistuneilla työntekijöillä. Myös syöpävaarallisella aineella on merkitystä. Eri aineiden kyky aiheuttaa syöpää vaihtelee monisatakertaisesti. Syöpävaarallisten altistumisten aiheuttaman riskin suuruutta tutkitaan epidemiologisissa väestötutkimuksissa. Niissä seurataan altistuneiden työntekijöiden sairastuvuutta tai kuolleisuutta syöpiin. Toinen tapa tutkia syöpäriskejä on vertailla syöpään sairastuneiden ja verrokkihenkilöiden altistumista syöpävaarallisille aineille. Seuraavassa joitakin väestötutkimuksissa saatuja tuloksia syöpäriskeistä. Tyypillisissä ulkotyöammateissa altistutaan auringonvalolle, mutta seurantatutkimuksissa on havaittu että ulkotyölaisten riski sairastua pahanlatuiseen ihosyöpään (melanooma) on jopa pienempi kuin tyypillisissä sisätyöammateissa. Syynä lienee sisätyöntekijöiden voimakkaampi altituminen vapaa-aikoina. Silti sekä ulko- että sisätyöntekijöiden on syytä suojautua auringon säteilyltä yleisten suositusten mukaisesti ja välttää ihon palamista työssä ja vapaa-aikana. Passiivitupakointi voi aiheuttaa keuhkosyöpää, joskin riski on selvästi matalampi kuin aktiivitupakoijilla. Suomessa työpaikoilla tupakointi on onneksi ollut kielletty jo pitkään ja ravintoloissakin tupakointi on eräitä poikkeustapauksia lukuunottamatta kielletty. Eräillä työpaikoilla saattaa tosin esiintyä lainvastaista tupakointia ja siihen liittyvää altistumista ympäristön tupakansavulle. Työssä tapahtuva altistuminen on nykyisin siten hyvin hallinnassa ja tulevaisuudessa siitä aiheutuvat syöpätapaukset erittäin harvinaisia. Tupakointirajoitukset ehkäisevät keuhkosyöpien lisäksi myös sydäntauteja ja suojaavat raskaana olevia ravintolatyöntekijöitä. Kysykää työperäiseen syöpään liittyviä asioita Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä toimii Työperäisen syövän työryhmä, jossa ovat edustettuina Työterveyslaitoksen, Turun ja Porin työsuojelupiirin, Syöpärekisterin, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, työterveyshuollon sekä yritysten työsuojeluorganisaatioiden edustajat. Työryhmä tuottaa aiheeseen liittyvää materiaalia sekä järjestää joka toinen vuosi aiheeseen liittyvän koulutustilaisuuden. Työryhmä on päättänyt ryhtyä julkaisemaan Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomissa palstaa, johon voi lähettää työperäiseen syöpään liittyviä kysymyksiä Ȧsiantuntijat vastaavat lehden palstoilla kysymyksiin. Kysymykset tulisi lähettää osoitteella: Lounais- Suomen Syöväntorjuntasanomat, Seiskarinkatu 35, Turku. Tällä kerralla toimitukselle lähetettyyn kysymykseen vastaa Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti. KYSYMYS: Onko elämäntavoilla tai työssä kokemallani stressillä merkitystä syövän syntyyn? VASTAUS: Elämäntavoilla on paljonkin merkitystä syövän syntyyn, mutta eri syöpätaudeissa tuo merkitys vaihtelee. Esimerkiksi tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää ja useita muita syöpätauteja, käyttäytymisemme auringossa vaikuttaa ratkaisevasti ihosyöpien vaaraan ja ravintomme eri osat voivat joko lisätä tai vähentää syöpien vaaraa. Liikunnalla voi vähentää syövän vaaraa ja myös säädellä joidenkin syöpien vaaraa lisäävän ylipainon kehittymistä. Alkoholi on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi, joten syövän suhteen sen käytössä ei ole turvallista määrää. Lisää tietoa löytyy syövän ehkäisy. Stressi ja vaikeat elämänkokemukset eivät tutkimusten mukaan suoraan lisää syövän vaaraa. On tietenkin mahdollista että psyykkinen kuormitus vähentää ihmisen kykyä huolehtia itsestään ja tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Kvartsipöly voi aiheuttaa keuhkosyöpää Kvartsipitoiselle kivipölylle altistutaan esimerkiksi rakennuksilla ja kiviteollisuudessa. Kvartsipöly voi aiheuttaa keuhkosyöpää. Altistumisen yleisyyden takia kvartsipöly saattaa olla asbestin jälkeen seuraavaksi tärkein syöpävaarallinen työaltiste. Syöpätapauksia on arvioitu syntyvän vuosittain useita kymmeniä. Altistumista voidaan vähentää teknisin ratkaisuin ja käyttämällä suojaimia pölyisissä töissä. Eurooppalaisissa tutkimuksissa on havaittu dieselajoneuvojen kuljettajilla lievästi kohonnut keuhkosyöpäriski, joka liittyy dieselpakokaasun sisältämiin hiukkasiin (sisältävät mm syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä). Suomalaisessa suuressa rekisteritutkimuksessa ajoneuvonkuljettajien riski oli samaa tasoa kuin altistumattomilla työntekijöillä. Syynä tähän saattaa olla vähäisempi altistuminen kuin muualla Euroopassa. Tunnelitöissä, maansiirtotöissä ja muissa töissä, joissa altistuminen on voimakkaampaa kuin bussi-, taksi- ja rekkakuskeilla, riski voi kyllä Suomessakin olla huomionarvoinen. Suomen maaperässä on radioaktiivista radon-kaasua eräillä alueilla paljon. Näillä alueilla myös työpaikkojen ilma voi sisältää korkeita pitoisuuksia mikäli työpaikan ilmaan pääsee radonia maaperästä ja jos ilmanvaihto on huono. Radonin on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 200 keuhkosyöpätapausta, joista suurin osa on peräisin asunnoissa tapahtuvasta altistumisesta. Säteilyturvakeskus mittaa radonpitoisuuksia ja on antanut ohjeita pitoisuuksien alentamiseksi. Puupöly voi aiheuttaa harvinaista nenäsyöpää. Eri puulajien syöpävaarallisuus kuitenkin vaihtelee ja selkein näyttö koskee tammi- ja pyökkipölyä. Väestötutkimusten perusteella puupölyn aiheuttamia nenäsyöpiä on arvioitu syntyvän Suomessa vain muutama vuodessa. Tammi- ja pyökkipölylle altistuvat työntekijät tulee ilmoittaa syöpävaarallisille aineille altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri). Tähän Työterveyslaitoksen ylläpitämään lakisääteiseen rekisteriin ilmoitetaan myös useille muille syöpävaarallisille aineille altistuneet. Ilmoitusvelvoite koskee mm. ympäristön tupakansavua, asbestia, bentseeniä, kuusiarvoisia kromiyhdisteitä ja nikkeliyhdisteitä. Itsekin voi vähentää syöpäriskejä työssä ja vapaa-aikana Tiedätkö altistutaanko työpaikallasi syöpävaarallisille aineille? Jos epäilet, että altistutaan, asiaa voi kysyä esimerkiksi työsuojelupäälliköltä tai -valtuutetulta. Asia kannatta selvittää, koska sekä työnantajan että työntekijöiden on hyvä tietää, jos näin on. Työnantajaa saattaa koskea ASA-ilmoitusvelvollisuus ja yhdessä on hyvä pohtia, ketkä työpaikalla altistuvat ja miten altistuminen saadaan mahdollisimman vähäiseksi ja sairastumisriskit siten minimoitua. Oman ammatin ja oman työpaikan toimialan syöpävaarallisista aineista saa vinkkejä esimerkiksi ASA-vuosijulkaisuista, jotka ovat ilmaiseksi saatavissa Työterveyslaitoksen verkkosivuilla (katso Jokainen voi vähentää omaa riskiään myös työn ulkopuolella. Työssä saatu altistuminen voi olla se viimeinen pisara joka käynnistää syövän syntyprosessin. Siksi esimerkiksi auringonotossa kannattaa olla kohtuullinen ja välttää ihon palamista. Jos on asbestille altistumisen vaara, tupakoinnin lopettamisesta on moninkertainen hyöty, sillä asbesti ja tupakka yhdessä on erityisen vaarallinen yhdistelmä. Vaikka tuoleja ei vielä ole julistettu syöpävaarallisiksi, istumatyön tiedetään lisäävän eräiden syöpien ilmaantumista. Istumatyön vastapainoksi kannattaa harrastaa vapaa-aikana liikuntaa. Sillä keinoin voi vähentää istumatyöhön liittyvää syöpävaaraa. Liikunta on hyvä ja halpa syöpälääke. Eikä vain syöpälääke, vaan myös monia muita terveyshaittoja voi vähentää liikunnalla. Teksti: Timo Kauppinen, Työterveyslaitos

18 N:o 2 Syöpädiagnoosi pysäyttää. Jokainen käsittelee saamaansa tietoa omalla tavallaan. Epätietoisuus tulevaisuudesta kuitenkin jäytää mieltä: miten tästä eteenpäin. Diagnoosin jälkeinen varhainen tuki tärkeää Nykyisin pääsy hoitavaan yksikköön syöpää hoitavan lääkärin vastaanotolle on lyhentynyt takavuosista. Silti diagnoosin kuulemisen ja vastaanotolle pääsyn välillä voi vierähtää viikkoja. Tuo aika on monelle täyttä tuskaa: mistä saada apua, oikeanlaista tietoa taudista ja sen hoidosta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on jo kuuden vuoden ajan tarjonnut varhaisen tuen klinikan palveluja. Ne on tarkoitettu nimenomaan henkilöille, jotka diagnoosin jälkeen odottavat pääsyä hoitavan lääkärin vastaanotolle. - Kovin montaa potilasta klinikan palveluja ei ole käyttänyt. Yksi syy lienee se, että sen toiminnasta ei tiedetä, sanoo syöpälääkäri Väinämö Nikkanen. Nikkanen on tehnyt pitkän uran syöpälääkärinä niin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kuin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessäkin. Näin vielä kuusi vuotta sitten tapahtuneen eläkkeelle siirtymisensä jälkeenkin. - Olen vastannut Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksessä myös kotisaattohoidosta sekä varhaisen tuen klinikan vastaanotoista. Taudin käyttäytyminen ennen hoitoon pääsyä voi aiheuttaa pelkoa Nikkasen mukaan tarvetta varhaisen tuen antamiselle on. Ihmiset ovat hädissään. Tietoa on tarjolla varsinkin internetissä. Tieto on kuitenkin usein ristiriitaista ja potilaalla saattaa olla todellisia vaikeuksia saada luotettavaa tietoa ja ennen kaikkea tietoa siitä, millaisia hoitokäytäntöjä missäkin syöpäsairaudessa tällä hetkellä Suomessa on tarjolla ja käytössä. Yksi voimakas pelon aihe on taudin käyttäytyminen ennen hoitoon pääsyä. Kaksikin viikkoa saattaa tuntua pitkältä: entä jos tauti siinä ajassa ehtii edetä kohtalokkaasti. - Vain harvoin syöpä etenee ratkaisevasti muutaman viikon aikana diagnoosista. Jo sen asian tiedostaminen saattaa rauhoittaa potilasta. Hoitopäätökset tehdään syöpää hoitavissa yksiköissä, joka määräytyy syövän perusteella. Kaikkia ei hoideta syöpäklinikalla, vaikka yhteistyötä eri erikoisalojen kanssa on. Omainen on tervetullut mukaan vastaanotolle - On muistettava, etten ole kyseisen potilaan hoitava lääkäri, ja siksi en ota kantaa suoranaisesti hänen hoitolinjansa valintaan. Se on hoitavan lääkärin ja yksikön tehtävä. Minä keskustelen yleisemmällä tasolla juuri kyseisen syövän hoidon periaatteista, siitä mitä on odotettavissa: mahdollinen leikkaus, sen vaikutukset, liitännäishoidot ja niihin liittyvät asiat ja niin edelleen. Usein vastaanotolla on mukana myös omainen. Se on hyvä asia, koska syöpä koskettaa koko perhettä, usein paljon laajempaakin yhteisöä. Hätä ja ahdistus perheenjäsenillä voi olla yhtä suuri kuin potilaalla, joskus jopa suurempi. Ei ole harvinaista, että potilas rauhoittaa omaista. Syöpäpotilasta tulee kuunnella Väinämö Nikkanen korostaa, että vähintään yhtä tärkeää kuin kertoa syövästä ja sen hoidosta syöpädiagnoosin saaneelle potilaalle, on kuunnella häntä. Vaikka kokenutkaan syöpälääkäri ei välttämättä pysty samaistumaan syöpäpotilaan asemaan, niin vuosien kokemuksella hän pystyy auttamaan. Moni syöpäpotilas tietää, että parhaiten hänen tuntojaan voi tajuta vain toinen syöpäpotilas, joka on kokenut saman tilanteen. Vertaistuki on tärkeää vaikka usein se tulee kuvaan mukaan vasta syöpähoitojen alkamisen jälkeen tai niiden jo loputtua. - Keskusteleminen ja kuunteleminen diagnoosin saaneen henkilön kanssa on henkistä ensiapua. Usein siihen jää liian vähän aikaa kiireisellä vastaanotolla. Minulla on aikaa enemmän. Nikkasen mukaan ihmiset reagoivat hyvin eri tavoin syöpädiagnoosiin. Osa sulkeutuu, osa puhuu avoimesti tilanteestaan. - Noin viitisen prosentilla potilaista on epärealistinen käsitys siitä, että lääketiede pystyy parantamaan kaikki. Näin ei valitettavasti ole, vaikka suomalainen syövänhoito on kansainvälisesti erittäin korkealla tasolla. Näiden ihmisten tukeminen vaatii paljon. Keskusteleminen ja kuunteleminen diagnoosin saaneen henkilön kanssa on henkistä ensiapua. Usein siihen jää liian vähän aikaa kiireisellä vastaanotolla. Minulla on enemmän aikaa, toteaa dosentti Väinämö Nikkanen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Varhaisen tuen klinikan palvelut on tarkoitettu kaikille syöpädiagnoosin saaneille henkilöille. Se ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Palvelu on potilaalle maksuton. Toiminta jatkuu kokeiluluonteisena vuoden 2008 loppuun. Nikkasen mukaan tavoitteena on, että tuen tarvitsija pääsisi viimeistään kahden viikon sisällä vastaanotolle. Aikoja voi tiedustella Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karinasta sairaanhoitajalta, puhelin (02) Teksti: Timo Moberg Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto MEIKÄLÄINEN MAIJA TURUN OK Forum, Prisma Tampereentie

19 N:o Anna-Liisa Jokinen täyttää 85 vuotta Veteraani muistuttaa ettei syöpätyön korkea taso säily ilman tukea Entinen kansanedustaja ja syöväntorjuntatyön veteraani Anna-Liisa Jokinen ei voi lakata ihmettelemästä sitä, miten huimaavasti syöväntorjunta on edennyt viimeisen puolen vuosisadan aikana. Saavutukset eivät kuitenkaan ole syntyneet itsestään, ja aktiivisia syöpätyön tekijöitä tarvitaan edelleen. Siihen aikaan kun Anna-Liisa Jokinen lähti 1950-luvun alussa ensi kertaa lippaineen kaupungille keräämään rahaa Lounais- Suomen Syöpäyhdistystä edeltäneen Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y.:n Radiumkodin hyväksi, joutuivat Turun seudun syöpäpotilaat matkustamaan Helsinkiin syöpähoitoihin. Syöpä merkitsi silloin vielä useimmille varmaa kuolemaa. - Silloin tuli yhdelle jos toisellekin äkkinäinen lähtö. Se pisti miettimään, että on pakko tehdä jotain, muistelee Jokinen, jonka omallekin syöpätyölle antoi ensisysäyksen tuttavan kovan kohtalon todistaminen. Nykyisin syöpä voidaan useimmiten hoitaa ja syöpätyö on laajentunut käsittämään potilaan ongelmien lisäksi myös läheisten vaikeuksia. Jokinen muistuttaa, että syöpätutkimuksen kehitystä on tuettu jatkuvasti vapaaehtoistyössä saaduilla varoilla. Mutta syöväntorjunnalla on saavutettu paljon muutakin. Kukaan ei osannut viisikymmentä vuotta sitten uneksiakaan, että syöpäpotilaiden hoidon ja kuntoutuksen käytössä olisi jonakin päivänä sellaiset tehot ja tilat kuin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on tänä päivänä. - Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöväntorjuntatyö on hyvä esimerkki siitä, minkälaista valtavaa kehitystä ihmiset saavat aikaan tekemällä sitä innolla ja olemalla mukana, Jokinen sanoo. Lahjarahat syöväntorjuntatyöhön Syöväntorjunnan veteraani, entinen kansanedustaja Anna-Liisa Jokinen katsoo, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöväntorjuntatyö on edennyt toimitusjohtaja Kari Ojalan johdolla muutamassa vuosikymmenessä saavutuksiin, joita ei osattu toiminnan alkaessa edes toivoa. Työtäkin yhdistyksessä on tehty usein tunteja laskematta, iltoja ja viikonloppuja myöten. Vastuuntuntoinen osallistuu Anna-Liisa Jokinen epäilee, että syöpäkuolemien vaihtuminen yhä useammin selviytymistarinoihin on saanut syöpätyöhön aiemmin kuuluneen yhteisen kamppailun innon hiipumaan. Kun ihmiset kuulevat tuttaviensa Anna-Liisa Jokinen viettää 85-vuotispäiväänsä 18. lokakuuta. Pöytyällä syntynyt kahden lapsen äiti on pitkän linjan poliitikko, SKDL:ää ja Vasemmistoliittoa edustanut kansanedustaja, kunnallispoliitikko ja ammattiyhdistysaktiivi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä hänet tunnetaan yhdistyksen valtuuskunnan pitkäaikaisena jäsenenä ja suurkerääjänä. Jokinen toivoo, että kukkien ja lahjoitusten sijasta mahdolliset merkkipäivän muistamiset ohjattaisiin kokonaisudessaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilille TOP käytettäväksi syöväntorjuntatyöhön. selvinneen syövästä, he saattavat unohtaa, että syöpä on edelleenkin maailmanlaajuinen uhka. Syöpäveteraani muistuttaa, ettei syövän vastaisessa kamppailussa saavutetun osaamisen ylläpito ja kehitys ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii paljon työtä ja etenkin varoja. Koulutus ja tieteellinen tutkimus hyötyivät edelleen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tuesta, ja uusia haasteita löytyy esimerkiksi taudin taustalla vaikuttavien syiden paremmasta tunnistamisesta sekä syövän ennaltaehkäisystä. - Ihmisten asenne on keskeinen askel parannuksiin. Jokainen vastuuta tunteva ihminen ottaa myös osaa, Jokinen sanoo painokkaasti. Hymyillen hän kuitenkin lisää, ettei tulevaisuus näytä lainkaan huonolta, kunhan ihmisillä riittää puhtia osallistua. Jokisen auttamisen tarve on säilynyt läpi kunnallispolitiikan ja eduskuntatyön vuosikymmenten. Eikä syöpäveteraani eläkkeelle jäätyäänkään malta jättää syöpätyötä taakseen, vaan jatkaa edelleen luottamustoimessaan Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä. - Into on sellaista, josta ei pääse irti, että rupeaisi rauhassa olemaan. Työn tuloksesta jää niin hyvä olo, hän perustelee silmät tuikkien. Jokinen vaikuttaa lisäksi Turun Kuntoeläkeläisissä ja on Turun kaupungin vanhusneuvoston jäsen. Ennen muuta jälkikasvu hänet kuitenkin pitää kiireisenä. Lastenlapsia löytyy viisi ja lastenlastenlapsiakin jo kuusi kappaletta. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Valmiita paritaloja meren rannalla Raadelmassa Raadelman modernit paritalot sijaitsevat Kuusistonlahden rantamaisemissa, noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta. As Oy Raadelman Valtioneuvos odottaa valmiina upealla rinnetontilla meren rannalla. Saatavilla on vielä muutamia edustavia paritaloasuntoja tyylikkäine materiaaleineen. Myös aivan merenrannan tuntumassa on juuri valmistunut As Oy Raadelman Kruununvouti. Tässä kuussa valmistuu lisäksi As Oy Raadelman Liikemies. Kaikkien paritalojen sisustusratkaisuissa on sovellettu Hartelan Kide-tyylejä erilaisine pintamateriaaleine tai väreineen. Tervetuloa tutustumaan. Raadelman historiallisesti rikkaisiin maisemiin, tammilehtojen siimekseen, nousee koti kaikkiaan noin 450 perheelle. Upean asuinalueen viimeistelevät oma venesatama, uimaranta sekä tenniskenttä. Tutustu lähemmin osoitteessa Hintaesimerkit Valtioneuvos HUONEISTOT MYYNTIHINTA ALK. VELATON HINTA ALK. 4 6h+k+s 130,0 m h+k+s 146,5 m OSOITE: Assessorinpolku, Piikkiö Hintaesimerkit Liikemies ja Kruununvouti HUONEISTOT MYYNTIHINTA ALK. VELATON HINTA ALK. 3h+k+s 85,0 m h+k+s 96,0 m h+k+s 111,5 m h+k+s 130,0 m OSOITE: Liikemiehenpolku, Kruununvoudinpolku, Piikkiö MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy, Läntinen Rantakatu 53, Turku, puhelin

20 N:o 2 Pirkko Työläjärvi, 70 år Tredje sektorn är samhällets väckarklocka Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi? Vain soitto Syöpäyhdistyksen toimistoon, puhelin , niin asia on hoidettu. LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT: JULKAISUT: Syöpä-Cancer-lehti viidesti vuodessa. kahdesti vuodessa. Jäsentiedote kerran vuodessa. ALENNUKSET: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista sekä majoitushinnoista. Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista. Jäsenalennusliikkeistä - Tredje sektorn kunde vara denna väckarklocka, som väcker till inseende om vad människorna verkligen tänker och behöver. TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: Hoitopäiväkorvaus (3 /vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla. Syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 vuodessa). Lymphahoidosta korvaus 3 käyntikerralta (enintään 30 vuodessa). Nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 avustus heidän sairastuessaan. syöpään tai taudin uusiutuessa. Lapsisyöpäpotilasperheille 420 avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä. Den offentliga sektorn har glömt de samhälleliga värderingar som är förhärskande bland befolkningen. Beslutsfattare och tjänstemän saknar beröringspunkter med individernas verklighet, dryftar veteranen inom politik och frivilligarbete, Pirkko Työläjärvi, som nyligen fyllde 70 år. Det behövs en väckarklocka som får beslutsfattarna att inse att det är mer ekonomiskt att hjälpa människor än att lämna dem utan hjälp. I 1940-talets samhälle var grannhjälp en självklarhet. Frivilligarbetet är en livsstil, som emeriti landshövding Pirkko Työläjärvi gärna skulle unna alla finländare som en rikedom i vardagen. Själv lärde hon sig att hjälpa andra redan som folkskoleelev i Vallgård i Helsingfors. I en klass med fyrtiofem elever fick var och en ett uppdrag som skulle skötas efter skolan. En gång i veckan knackade lilla Pirkko på fönstret hos en synskadad familj - det fanns nämligen ingen dörrklocka i deras trähus - och frågade om hon kunde vara till hjälp. Och alltid kunde hon det. - Det var både roligt och lärorikt, minns Työläjärvi. - Redan familjens sätt att bo var för mig någonting nytt och förunderligt, då jag bodde i höghus. Deras bostad var byggd på stenfot och de hade husdjur, ett får, en gris och höns. Efter kriget var detta vanligt även i städerna. Redan som liten lärde jag mig tvätta fönster och sköta ärenden på apoteket. Mamma skötte apoteksärenden hemma och för mig var det ett stort bevis på förtroende och en spännande erfarenhet att få hjälpa till. På 1940-talet var grannhjälp en självklarhet. Det blev en del av Pirkko Työläjärvis hela liv, en bärande kraft på två olika nivåer - och ena sidan inom politiken och å andra sidan inom det sociala och kulturella området. Työläjärvi har varit speciellt engagerad i det cancerförebyggande arbetet och inom konsten. Frivilligarbetet måste vara frivilligt Först nu när hon fyller 70 år, efter en omfattande arbetsinsats inom förvaltningen för Syvästra Finlands Cancerförening, har Työläjärvi avsagt sig uppdragen inom det finländska frivilligarbetet i olika branschorganisationer. Nu är det dags att sköta det egna välbefinnandet och låta yngre krafter ta vid Ėnligt Työläjärvi går arbetet och frivilligarbetet nära inpå varandra, och de varken ska eller kan skiljas åt. - Att kombinera dessa två blev mitt sätt att verka. Inom frivilligarbetet fick jag direkt information om hur det finländska samhället fungerar på individnivå, vilket jag hade nytta av som minister och riksdagsledamot. Jag är rädd för att de flesta beslutsfattare idag saknar detta perspektiv. Det nuvarande politiska systemet har problem, därför att beslutsfattarna inte har några beröringspunkter med människornas verklighet. Työläjärvi tror inte att bristerna kan avhjälpas med några föreskrifter eller direktiv. - Frivilligarbetet måste förbli frivilligt. Annars fungerar det inte. På något sätt måste man få människorna att se det som en rikedom. Inom frivilligarbetet har jag aldrig kunnat ge mer, än vad jag själv fått tillbaka. Pirkko Työläjärvi är bekymrad över att allt färre visar intresse för frivilligarbete. - Samhället har förändrats, säger hon, och tror inte längre att det är möjligt att mobilisera grundskolelever för att hjälpa de närmaste. - Det skulle verkligen leda till uppståndelse, skrattar hon. - Barnen kunde kanske vara ivriga, men föräldrarna skulle bjuda på motstånd. Och myndigheterna skulle inte heller tillåta detta. Den finländska socialpolitiken behöver ett samarbete med frivilligorganisationerna. Någonstans måste man emellertid finna glöden. Enligt Työläjärvi behöver den finländska socialpolitiken ett samspel med frivilligorganisationerna; för utan dem haltar arbetet kraftigt. Ändå ser hon inte frivilligorganisationerna som en räddare för att ersätta de sociala tjänster som samhället genom sparåtgärder blivit tvungen att skära ner. - Medborgarnas välbefinnande måste skötas hela tiden. Servicen får inte vara tillgänglig enbart när tjänsteproducenterna hinner ta vid. Det är endast samhällets offentliga, enligt lag garanterade sektor, som kan erbjuda detta. Med det är synd att det inte finns något väluppbyggt samarbete med den tredje sektorn. Således går man miste om stora resurser. Emeriti landshövding Työläjärvi vill nämna ett fall, där samarbetet har tagits på allvar och där man fått samarbetet att fungera: samarbetet mellan Sydvästra Finlands Cancerförening och Åbo hälsovårdsväsende i vården av cancerpatienter. - Väl fungerar även samarbetet med Finlands Röda Kors. Men överlag är samarbete sällsynt. Enligt Työläjärvi är den offentliga sektorn i stort behov av en analys av varför ärendena inte fungerar som de borde. - För det första måste den offentliga sektorn godta samma värderingar som är allmänt vedertagna på individnivå. Det är frustrerande då man inom politiken hela tiden kräver att allting måste bli billigare. Varför i all sin dar? Människorna anser inte att vården av en svår sjukdom inte får kosta pengar. Samhällets beslutsfattare och tjänstemän behöver en väckarklocka för att ta fram rätt värderingar och för att försäkra sig om att värderingarna fungerar. Text: Bild: Eva Latvakangas Vesa-Matti Väärä POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT: Syöpäpotilailta ei peritä toimistomaksua (7 ). Kaikille jäsenille maksut jäsenhintaan mm. osasta laboratoriotutkimuksia. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT POLIKLINIKKA KARINASSA: Syöpäpotilaille lakimiehen vastaanotto, neuvontaa sosiaalipalveluissa sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa. Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta ja tupakasta vieroitusta JÄSENEDUT MEHILÄISESSÄ, LÄÄKÄRIASEMA PULSSISSA SEKÄ SUOMEN TERVEYSTALON TURUN RINTATUTKIMUS- KESKUKSESSA JA TESLAVAGUKSESSA: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on solminut yhteistyösopimuksen Mehiläisen, Lääkäriasema Pulssin sekä Suomen Terveystalon TeslaVaguksen kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenetuhinnat koskevat lääkärin lähetteellä tehtäviä rinnan alueen tutkimuksia (mammografia, mammografia- ja ultraäänitutkmus sekä rintojen ultraäänitutkimus). Suomen Terveystalon TeslaVagus myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista (magneettikuvaukset, tietokonetomografiat, röntgen- ja ultraäänitutkimukset sekä luuntiheysmittaukset) 15%:n alennuksen kokonaismyyntihinnoista. Kuvattavan henkilön maksamasta omavastuuosuudesta alennus on paljon merkittävämpi. Mehiläinen myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista 10%:n alennuksen kokonaismyyntihinnasta. Lääkäriasema Pulssi tarjoaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille luuntiheystutkimusta (DXA) edulliseen jäsenhintaan. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA: Terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa maanantaista torstaihin. Ajanvaraus klo 9-10, puhelin (02) /Ella Mikkola. SALO-KARINAN PALVELUASEMA: Jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo puh Tule yksin tai läheisen kanssa keskustelemaan (miel. ajanvaraus) Salo-Karina, Helsingintie 52 SOPEUTUSMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT: Sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella. VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI, YHDISTYKSEN TOIMISTOSSA ITÄINEN PITKÄKATU 30, TURKU, PUHELIN TAI LÄHETTÄMÄLLÄ ALLA OLEVAN LOMAKKEEN YHDISTYKSELLE. JÄSENMAKSU VUODESSA 14 (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) MEDLEMSAVGIFT 14 PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi/Namn Lähiosoite/Näradress Postitoimipaikka/Postadress Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen pitkäkatu 30, TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Österlånggatan 30, ÅBO

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Islanti 22.10.- 26.10.2012 Matkanjohtajat;

Islanti 22.10.- 26.10.2012 Matkanjohtajat; Matkatoimisto PT-Matkat Tapiontie 4 34800 Virrat ALV rek Puhelin / Fax 03 4755161 GSM +358 40 5559161 Y-tunnus 1126019-0 Sähköposti pt-matkat@phpoint.fi KUVI 3484 / 00 MJM MTK-Virrat Islanti 22.10.- 26.10.2012

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Islanti 22.10.- 26.10.2012

Islanti 22.10.- 26.10.2012 Matkatoimisto PT-Matkat Tapiontie 4 34800 Virrat ALV rek Puhelin / Fax 03 4755161 GSM +358 40 5559161 Y-tunnus 1126019-0 Sähköposti pt-matkat@phpoint.fi KUVI 3484 / 00 MJM MTK-Virrat Islanti 22.10.- 26.10.2012

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Kauniin Kivijärven rannalla sijaitseva kurssikeskus antaa monipuoliset mahdollisuudet liikkua

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Alumnipurjehdus Kroatia 19-26.9.2015. www.lagooncharter.fi

Alumnipurjehdus Kroatia 19-26.9.2015. www.lagooncharter.fi Alumnipurjehdus Kroatia 19-26.9.2015 OHJELMA*: Lauantai Lauantai 4:30 kokoontuminen Helsinki-Vantaa lentokentälle 6:30-8:30 omakustanteinen lento Helsinki-Split* 9:00-9:30 kuljetus satamaan 10-12 lounas

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Kalastusmatka Malesian Borneoon 8-27.10.2015

Kalastusmatka Malesian Borneoon 8-27.10.2015 Kalastusmatka Malesian Borneoon 8-27.10.2015 Unelmamatka Kaukoitään niille, jotka pitävät kalastuksesta ja yleensä luonnossa liikkumisesta! Kalastusmuotoina ovat vetouistelu ja pohjaonginta. Varaa ja maksa

Lisätiedot

Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan

Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan Paremman avioliiton jatkoseminaari Hartolassa 26.-27.11.2011 Ilmoittaudu www.parempiavioliitto.fi www.hnmky.fi Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan Linna-hotelliin ja Hartolaan 26.-27.11.2011. Nyt on

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tervetuloa Ryhmänohjaajien valmennusviikonvaihteeseen

Tervetuloa Ryhmänohjaajien valmennusviikonvaihteeseen Ryhmänohjaakurssi Peurunka Laukaa 11.-13.4.2014 www.seurakuntaopisto.fi Tervetuloa Ryhmänohjaajien valmennusviikonvaihteeseen Peurungan kylpylään Laukaaseen 11.-13.4.2014 Sielunhoidon kouluttaja Saara

Lisätiedot

Kappale kauneinta Suomea

Kappale kauneinta Suomea Kappale kauneinta Suomea Kapeat mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat tekevät Heinäveden reitistä ainutlaatuisen elämyksen, joka kaikkien pitäisi ainakin kerran elämässään kokea.

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin!

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016 Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Parempi avioliitto ry järjestää Avioparikurssin Itä-Hämeen opistossa Tainionvirran

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kalastuspäiviä on neljä, aamu yhdeksästä iltapäivään kello viiteen. Majoituksemme hotelli Bahari Beach issa sisältää all inclusivepalvelun.

Kalastuspäiviä on neljä, aamu yhdeksästä iltapäivään kello viiteen. Majoituksemme hotelli Bahari Beach issa sisältää all inclusivepalvelun. Mombasan alue on tunnettu Marliinien, purjekalojen ja Doradojen urheilukalastuspaikka. Kalat alkavat siirtyä joulukuun puolessa välissä pohjoisesta etelään merivirtojen mukaan. Mombasan edustalla on hyviä

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

McDonald s Cup 2014. 17-19.10.2014, Västerås

McDonald s Cup 2014. 17-19.10.2014, Västerås McDonald s Cup 2014 17-19.10.2014, Västerås Matka-aika 16-20.10.2014, To-Ma (Turnauspäivät Pe-Su) McDonald s Cup 2014 - Järjestävä seura: BK-30 Västerås - Min 4 ottelua per joukkue - 99-01 11 vs 11 (2

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Alkusarja 8 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen

Alkusarja 8 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen Alkusarja 8 vrk LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen VIRALLISET FANIMATKAT 2 WWW.AIKAMATKAT.FI P1 ALKUSARJA, PITKÄ 1 8.9.2014 8 CHARTER LENNOT HKI, TRE JA KUOPIO HINTAAN SISÄLTYY

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Torstai / 2.4 Bussi Helsinkiin/Turkuun Viking Line Tukholmaan. Sunnuntai / 5.4. Aamiainen. Sijoitusottelu. Buffet-päivällinen.

Torstai / 2.4 Bussi Helsinkiin/Turkuun Viking Line Tukholmaan. Sunnuntai / 5.4. Aamiainen. Sijoitusottelu. Buffet-päivällinen. TURNAUS Turnauksen järjestäjät Huddinge Hockey & Legacy Global Sport Turnauksessa omat sarjat AA & AAA-joukkueille Jokainen pelaa ja saa pelipaidan Suomen väreissä Jokainen suomalaisjoukkue pelaa 5 ottelua

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2014 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikat Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Hakuohje Nuorten perhekursseille 1(5) Hakuohje Nuorten perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat asuvat

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Norja Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Huippuvuorista Kieli Uskonto Valuutta Norja Evankelisluterilainen Norjan kruunu Mitä erityistä on risteilymatkassa arktisille alueille? Risteily

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot