poposti Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten piiriposti POPOSTI 2009

Transkriptio

1 1 poposti Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten piiriposti

2 2 POPOSTI SISÄLTÄÄ SERVI INESOSI: poposti järjestö asiaa dadaa kolumnit 2 Sisällysluettelo ja tekijät 3 Pääkirjoitus 4 Popovanun esittely 5 ktiiviesittelyt 6 Kannanottoja 8 Lätkässä Lätkään - Elmo Rautio paljastaa tuntojaan 10 Eduskunnassa kuhisee - Jaakko lavuotinki raportoi 16 Piirisihteeri paasaa solidaarisuudesta 18 Hehheh - osio poliittisten vitsien ystäville 19 Foliohatut esiin! 20 Salla Viitanen laukoo feminismistä 21 Olli Kohonen on paluumuuttaja ME OLEMME VSTSS Poposti - Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret ry:n piiriposti Päätoimittaja Hanna Sarkkinen Taitto ELiisa latalo vustajat Eliisa latalo, Elmo Rautio, Jaakko lavuotunki, Olli Kohonen, Salla Viitanen ja Katja Härkin.

3 3 PÄÄKIRJOITS Omakehu haisee...hyvälle. Rohkenisin väittää, että Vasemmistonuoret on tällä hetkellä poliittisista nuorisojärjestöistä kaikkein vetovoimaisin ja parhaiten ajassa kiinni. Vasemmistonuorten toiminta on valtakunnallista ja vaikuttavaa. Kampanjat ovat aikaaseuraavia ja ajattomia, esimerkkeinä Köp15 -ilmastokampanja ja Palestiina-solidaarisuuskampanja, Ilmianna pomosi -kampanjasta ja ensi vuonna lanseerattavasta rasismin vastaisesta kampanjasta puhumattakaan. Vasemmistonuorten jäsenmäärä on tasaisessa kasvussa ja laajuutta mitattaessa Vasemmistonuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Vasemmistonuorten hyvä draivi on osittain seurausta järjestön riippumattomuudesta puolueesta. Vasemmistonuoret ei ole, eikä tule olemaan osa Vasemmistoliittoa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vasemmistonuorilla olisi vaikutusvaltaa puolueessa. Monet vasemmistonuorten aktiivit tekevät jatkuvaa myyräntyötä vaikutusvaltansa lisäämiseksi ja ajatustensa läpilyömiseksi puolueessa. Nuorten vaikutusvalta puolueessa on jatkuvassa kasvussa ja Paavo rhinmäen nykyisin luotsaamassa porukassa on jopa ilo toimia. Puolueesta riippumattomuus antaa poliittista liikkumatilaa ja mahdollistaa puolueen kärkkäänkin arvostelun. Tarvittaessa Vasemmistonuoret on vapaa sanoutumaan irti puolueen toimista. Vasemmistonuorista tekee erityisen toimivan ja mielenkiintoisen poliittisen nuorisojärjestön myös se, että periaatteensa mukaisesti Vasemmistonuoret toimii sekä kaduilla että kabineteissa, kun muut suuret poliittiset nuorisojärjestöt keskittyvät lähinnä vain kabinetti-kikkailuun. Vasemmistonuorten toiminnassa olennaista on parlamentaarisen vaikuttamisen lisäksi esimerkiksi mielenosoitusten ja joukkoliikkeiden mobilisoiminen, asenteisiin vaikuttaminen kampanjoin, hyvät bileet, kansainvälinen solidaarisuustyö ja tiedon tuottaminen. Vasemmistonuoret on osiensa, eli jäsentensä, summa. Vasemmistonuorten toiminta ja tekemiset ei siis ole enempää eikä vähempää kuin jäsenten toimintaa ja tekemistä. Toiminnan laatu, taso ja vaikuttavuus on kiinni sinusta ja minusta - meistä kaikista. Jokainen voi ja osaa toimia, eikä mikään toimi ilman jäseniä. Toimikaamme siis yhdessä sosialismin, sosiaalisuuden ja solidaarisuuden puolesta - kaduilla ja kabineteissa. Hanna Sarkkinen Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten piirisihteeri.

4 4 VSTRINT J VIHTOEHTOJ JÄRJESTÖ Haluatko muuttaa maailmaa? Haluatko kaunistaa kaupunkiasi tai kohentaa kylääsi? Haluatko potkia porvarin persettä ja näyttää keskaria kepulle? Haaveiletko maasta, jossa myös heikommat huomioidaan? Yskittääkö ydinvoima? Tekeekö mielesi tasa-arvoa? Jos vastaus on kyllä, voit lähteä mukaan vasemmistonuorten paikalliseen tai valtakunnalliseen toimintaan. Vasemmistonuorten periaatteena on vaikuttaa kaduilla ja kabineteissa. Paikallisella tasolla tämä tarkoittaa mm. mielenosoitusten järjestämistä, keskustelutilaisuuksia, kannanottoja, jäseniltoja, teemallisia tempauksia ja vaaleissa kampanjointia. Valtakunnallisella tasolla taas järjestetään leirejä ja koulutustilaisuuksia, tehdään kannanottoja, osallistutaan kampanjoihin ja työryhmiin sekä tehdään yhteistyötä yli rajojen. Koska toiminta tapahtuu enimmäkseen paikallistasolla, toivomme me, että lähtisit mukaan taisteluumme paremman maailman puolesta ja osallistuisit paikalliseen toimintaan, sillä muutos lähtee ruohonjuuritasolta. Osallistuminen ei jää myöskään rahasta kiinni, sillä korvaamme matkakulut piirin alueelta kaikkiin tapahtumiin. Parhaiten paikallisen toiminnan seuraaminen onnistuu liittymällä sähköpostilistallemme tai kirjautumalla vasemmistonuorten valtakunnalliselle keskustelufoorumille osoitteessa Paikalliseen toiminnan tietoja löytyy myös osoitteesta Jos haluat liittyä sähköpostilistallemme ja saada tietoa toiminnasta, meilaa meille, niin liitämme sinut listalle. Voit myös henkilökohtaisesti ottaa yhteyttä tai ilmestyä johonkin tapahtumaamme. Parhaiten yhteydenotto onnistuu meilaamalla osoitteeseen pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi. Tervetuloa mukaan!

5 TOVERIT ESITTELYSSÄ Tätä kysyttiin: 1. Kuka?, 2. Milloin liityit Vasemmistonuoriin ja miksi?, 3. Mitä teet vasemmistonuorissa?, 4. Idolisi?, 5. Inhokkisi?, 6. Terveisesi Matti Vanhaselle?, 7. Mitä mielessä? 1. Elmo Rautio, 18, Haukipudas, opiskelija. 2. Koin poliittisen heräämiseni innostuessani historiasta joskus yläasteella. Liityin Vasemmistonuoriin 15-vuotiaana. 3. Olen aktiivinen rivijäsen. 4. Olivier Besancenot. 5. Lyly Rajala. 6. Sääliksi käy. Sietäisit erota! 7. Ylioppilaskirjoitukset. Pitkällä tähtäimellä eduskuntavaalit JÄRJESTÖ 1. ino Korrensalo, 21, Oulu biologian opiskelija. 2. Liityin noin 16-vuotiaana, kun kuulin, että kotikaupungissa on toimintaa ja kaverit houkuttelivat mukaan. 3. Tällä hetkellä olen Oulun vanun puheenjohtaja, Popovanun piiritoimikunnan jäsen, Vanun hallituksen varajäsen ja Vanun ilmastokampanjatyöryhmän jäsen. 4. Toverit, jotka aina jaksavat oppia uutta. 5. EVVK-ihmiset. 6. Ei siihen mieheen mikään puhe tehoa. 7. Sienet (viattomat, ei taika). 1. Riikka Vänni, 21 vuotta, englannin opiskelija. 2. Liityin Vasemmistonuoriin muutamia vuosia sitten vapun aikoihin. Olen aina tiennyt ajatusmaailmani suuntaavan reippaasti vasemmalle ja Vasemmistonuorten ajama solidaarisuus, tasa-arvo ja vihreät arvot ovat lähellä sydäntä. 3. Olen Popovanun hallituksen jäsen ja aina on jollain tavalla lusikka sopassa. 4. Äiti, isä ja sisko. 5. Täysin omaa napaansa tuijottavat ja vastuuntunnottomat ihmiset pistävät vihaksi. 6. Kannattaisi varmaan palata niihin toimittajan hommiin Viikonlopun riennot vaihto-opiskelijoiden kanssa.

6 6! K N N N O T T O J! Nuorten mielenterveyspalveluja ei saa supistaa JÄRJESTÖ Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret vaatii, ettei Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin miljoonasäästöjä kohdisteta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Oulun yliopistollisen sairaalan säästölinjalle ovat joutumassa kaikkein kriittisimmin lapset ja nuoret sekä psykiatriset osastot. Psykiatrian klinikalla saatetaan joutua pakkolomauttamaan henkilökuntaa tai sulkemaan useita osastoja määräajaksi. Tämä on täysin vastuutonta ja lyhytkatseista toimintaa, sillä tänä päivänä maton alle lakaistut ongelmat tulevat kostautumaan tulevaisuudessa moninkertaisina. Jo 1990-luvun alan laman aikana armottomat säästötoimenpiteet koettelivat lasten ja nuorten mielenterveydenhuoltoa rankalla kädellä. Lamatalkoiden uhreiksi joutuivat mielenterveysongelmista kärsivät lapset ja nuoret. Tuloksena oli syrjäytymistä ja ongelmien kasaantumista, joiden seurauksista kärsitään edelleen. Samoja virheitä ei tule tehdä uudelleen, oli taloustilanne mikä tahansa, muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja lisa Pyykkönen. Satsaus nuoriin on satsaus tulevaisuuteen. Nuorten palveluista säästäminen tuottaa ainoastaan vaikeuksia. Oulun mielenterveyspalvelut ja psykiatriset osastot ovat olleet ongelmissa jo nousukaudella. Sairaanhoitopiiri on jo vuosia pihdannut psykiatristen osastojen määrärahoja, minkä seurauksena on hoitoon pääsyn kynnys kasvanut ja jonot venyneet. Ennen hoitoon pääsyä apua tarvitseva saattaa vajota aivan pohjalle, sillä psykiatrian klinikalla on pystytty tähänkin asti hoitamaan vain kiireellisimmät tapaukset. Ennalta ehkäisevä toiminta on jäänyt puuttumaan täysin. On käsittämätöntä, miten jo ennestään hälyttävää tilannetta voidaan edes harkita huononnettavan edelleen. Tänä vuonna saatu nollabudjetti osoittaa sairaanhoitopiiriltä selvää arvostelukyvyn puutetta, Pyykkönen toteaa. Seurakuntien aamunavaukset lopetettava peruskouluissa ja lukioissa Tunnustuksellinen uskonnonopetus poistettiin perusopetus- ja lukiolaista vuonna Kuitenkin useissa Oulun seudun oppilaitoksissa pidetään yhä evankelis-luterilaisen seurakunnan aamunavauksia. Nämä aamunavaukset ovat yleensä avoimen hengellisiä, jopa saarnaavia, ja kaikkien oppilaiden on niitä kuunneltava. Tunnustukselliset päivänavaukset eivät vastaa lainkaan 2003 vuoden lakiuudistuksen kirjainta tai henkeä. On uskonvapauden ja tasaarvon nimissä väärin, että kaikille pakollista peruskoulua ja toisen asteen oppilaitoksia käytetään tunnustuksellisen opetuksen kanavana. Pohjois- Pohjanmaan Vasemmistonuorten mielestä uskonnolliset päivänavaukset tulee lopettaa kaikissa alueen peruskouluissa ja lukioissa. Koululaitoksen tarkoitus ei ole lasten ja nuorten kasvattaminen kristilliseen us-

7 Turpeen ja kivihiilen polttoa vähennettävä Oulussa Oulun kaupunginvaltuuston on vaadittava kaupungin lähes kokonaan omistaman energiayhtiö Oulun Energian vähentävän turpeen ja kivihiilen käyttöä energiantuotannossaan. Oulun Energia luottaa tänä päivänä liian vahvasti turpeeseen, joka on yksi saastuttavimpia ja ympäristöä kuormittavimpia energiamuotoja. Huolestuttavaa on myös kivihiilen kasvanut käyttö: erityisen haitallisen ruskohiilen polttaminen tulisi lopettaa Oulussa kokonaan. Vuonna 2008 turpeen osuus kaikista Oulun Energian energialähteistä oli 31 %. Yhteensä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 45 %. usiutuvien polttoaineiden osuus puolestaan oli 41 % prosenttia, joista suurin osa koostui biomassan poltosta ja vesivoimasta. Tuulivoiman osuus koko sähköntuotannosta oli noin 1 %. Energialaitoksen tulee entistä voimakkaammin panostaa uusiutuvien polttoaineiden käyttöön ja lisätä voimakkaasti tuulivoimatuotantoa. Ottaen huomioon kaupungin sijainnin meren rannalla, on tuulivoiman osuus nykyisellään aivan liian alhainen, sanoo Oulun Vasemmistonuorten puheenjohtaja ino Korrensalo. Oulun tulee satsata huomattavasti enemmän vihreiden energiamuotojen, ensisijaisesti tuulivoiman, lisärakentamiseen silläkin uhalla, että se tulee k a l l i i m m a k - si kuin turpeen ja kivihiilen polttaminen. Kivihiilen ympäristökuormitus on koko tuotantoprosessin huomioon ottaen niin mittava, ettei sen käyttämistä tule hyväksyä lainkaan. Turpeen poltto taas aiheuttaa paitsi valtavia kasvihuonepäästöjä, myös suoalueiden tuhoutumista ja niiden kasviston ja eliöstön häviämistä. Minkäänlainen kannattavuuden kasvu ei riitä hyvittämään tällaisia loukkauksia luonnon monimuotoisuutta kohtaan, Korrensalo toteaa. Oulun Vasemmistonuoret vaatii, että Oulun Energian on kannettava entistä selvemmin vastuunsa globaalista ilmastonmuutoksesta. Tavoitteeksi tulee ottaa hiilidioksidipäästöjen radikaali vähentäminen silläkin uhalla, etteivät energia-alan voitot tulevaisuudessa kasva. Vastuu on myös teollisuudella ja kotitalouksilla: sähkön kulutuksen kasvu on saatava Oulun seudulla taittumaan. 7 JÄRJESTÖ koon. skontokuntiin kuulumattomilla on lakisääteinen oikeus saada vakaumuksetonta elämänkatsomustiedon opetusta, eikä heitä voi uskonvapauden nojalla pakottaa mukaan uskonnon- ja omantunnon vastaiseen hengelliseen toimintaan tai opetukseen. Seurakuntien aamunavaukset ovat kiistatta hengellistä opetusta. Elämänkatsomus on asia, jonka puolesta on taisteltu ja kuoltu. Yhtä lailla niin kristityillä kuin vaikkapa muslimeilla on oikeus opettaa oppejaan kannattajilleen, mutta ei kaikille yhteisen koululaitoksen sisällä. Eri uskontokuntaan kuuluvan näkökulmasta keskiviikko aamunavausten hengellisyys voi avautua hyvin ahdistavana, nuoren massasta erottavana asiana. Tämä taas saattaa lisätä sellaisia ikäviä lieveilmiöitä, joita oppilaitos ei saisi koskaan synnyttää: negatiivista erottumista, syrjäytymistä tai jännitteitä eri ryhmien välille.

8 8 SI Lätkässä lätkään Kirjoittanut Elmo Rautio Heti alkuun todettakoon, että jääkiekko on lähellä sydäntäni. rheilu ei ole enää kansanviihdettä, vaan ennen kaikkea kaupallista arvotavaraa. Viime vuosikymmenien ajan eri urheilutapahtumat ovat kasvattaneet asemiaan maailman mediamarkkinoilla ja eri tapahtumien televisiointioikeuksista on taisteltu keihäin ja seipäin. Markkinatalouden parhaita perinteitä noudattaen urheilu on monissa maissa päätynyt eniten tarjoavan tv-yhtiön myyntivalteiksi, joiden juju on ohjelmien maksullisuudessa. Näin urheilu on siirtynyt koko kansan huvista niille, joilla on siitä varaa maksaa. Sama on tapahtunut suomalaisen jääkiekon lippulaivalle SM-liigalle. Jääkiekko on suomalaisille pyhä asia. Mikään ei yhdistä tätä katajaista kansaa paremmin kuin ahtautuminen täpötäysiin jäähalleihin ahnaan, helposti tarttuvan jääkiekkonationalismin omaksuminen, siihen syttyminen ja hengessä meuhkaaminen niin kovaa kuin sielu sietää. Sama toimii kaveriporukalla tai isä-poika-akselilla kotisohvalla. Jääkiekko on talviurheilua, jolla on maassamme pitkät perinteet ja joka on noussut myös maailmanmaineeseen, joka tekee siitä kansallista itsetuntoa pönkittävän asian. Se on yhteisöllisyyttä, viihdettä ja perinteitä. SM-liiga on näiden parhaiden piirteiden yhdistelmä, suomalaisille hyvin rakas ja kansainvälisesti korkeatasoinen jääkiekkoliiga. SM-liigan lähes täydellinen katoaminen yleisestä televisioverkosta on ollut monille suunnaton menetys. Koko SM-liiga sellaisena, kuin me sen tänä päivänä tunnemme, perustuu televisioon. Kun 1990-luvulla SM-liigan imagoa alettiin järjestelmällisesti kohottaa, yksi merkittävimpiä tekoja oli MTV3-kanavan Hockey Night -jääkiekko-ohjelma. Vaikka ohjelmaan kuului vain yksi sunnuntaiottelu viikossa, oli sen merkitys valtaisa: SM-liigan arvotus nousi, seurojen mainostulot kasvoivat ja ylipäänsä koko liigan asema lujittui jopa sarjan taso koveni. Ennen kaikkea SM-liigakiekko tuotiin lähemmäs tavallista kansaa, jolloin se keräsi yhä uusia katsojia, jotka sitten uskaltautuivat lopulta myös jäähallin puolelle. Hockey Nightin loputtua sunnuntaiotteluiden määrä putosi räjähdysmäisesti ja osa SM-liigan menestystekijöistä katosi.

9 9 Samalla kansallinen jääkiekkokulttuuri koki kovan kolauksen suomalaisen jääkiekon keskittyessä yhä selkeämmin maksaville asiakkaille. inoastaan Sanoman omistama Nelonen on toistaiseksi pitänyt kiinni liigapelien julkisesta esittämisestä, erityisesti pudotuspeleistä, josta se ansaitsee kaiken arvostuksen. M a r k k i n a t a - louden puolustajat vetoavat usein siihen kummalliseen ajatukseen, että vapaa kilpailu toisi lopulta parhaan hyödyn ja halvimman hinnan myös ihmisille. Kuinka onkaan käynyt, kun esimerkiksi juuri suomalaisille rakas SM-liiga on siirtynyt yhä vahvemmin maksukanaville sen sijaan, että se olisi kaikkien vapaasti katsottavissa? Erityisesti tv-oikeuksien uusin omistaja, rhotv on surullinen esimerkki siitä, mihin kansanviihteen kaupallistaminen voi lopulta johtaa: kaapelioperaattorisopimusten vuoksi Elisaa käyttävissä kaapelitalouksissa SM-liigaa ei saa tänä syksynä toistaiseksi näkymään rahallakaan. Sama uhka oli Welhon kohdalla aina tähän päivään saakka. Onko tässä siis kiekkoviihteen tulevaisuus? Maassa, jossa niin ahnaasti lätkää seurataan, eivät sitä saa katsoa kuin ne, joilla on siitä varaa maksaa ja joiden operaattorit, ohjelmatarjoajat ym. katsovat sen tarpeelliseksi? Missä on se ajatus urheilusta kansanviihteenä, joka kiteytettiin jo antiikin olympialaisissa? Mielestäni suomalaisilla on kollektiivinen oikeus S M - l i i g a a n. Mielestäni suomalaisilla on kollektiivinen oikeus SM-liigaan. Suomalaisen jääkiekon televisio-oikeuksien myyminen maksukanaville on törkeää rahastusta kulttuuriimme syvästi kuuluvalla kansanviihteellä, josta kuuluisi jokaisen saada nauttia palveluntarjoajien tai varallisuuden sitä estämättä. S u o m a l a i s e n jääkiekon televisio-oikeuksien myyminen maksukanaville on törkeää rahastusta kulttuuriimme syvästi kuuluvalla kansanviihteellä, josta kuuluisi jokaisen saada nauttia palveluntarjoajien tai varallisuuden sitä estämättä. SM-liigakiekko on sellainen formaatti, joka aivan varmasti tekee voittoa millä tahansa kanavalla, joten kannattavuus ei ole se ongelma. Kiekkokansan mielenterveyden kannalta on suorastaan hirveää vuodesta toiseen seurata, mihin kummaan ne tvoikeudet taas seilaavat ja kuinka kauan edes pudotuspelejä saa katsoa ilmaiseksi. Suomalaisen jääkiekon ja kotimaisten seurojen kannalta olisi todellinen kulttuuriteko, jos SM-liigasta tehtäisiin suomalaisten uusi kansalaisoikeus! Kirjoittaja on haukiputaalainen Vasemmistonuorten aktiivi ja jääkiekkohullu. SI

10 10 SI IKKN RKDINMÄELLE EDSKNNN J VSEMMISTOLIITON EDSKNT Kirjoittaja Jaakko lavuotunki, kansanedustaja Martti Korhosen avustaja Kevään 2009 merkittävin puheenaihe eduskunnassa koski yhä pahenevaa talouskriisiä ja sen ratkaisemiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli painottanut jo edellisestä kesästä alkaen elvytyspolitiikan merkitystä laman torjunnassa. Vaatimukset mittavammasta elvytyspaketista kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. Elvytys ja sen suuruus on ollut pinnalla myös kesän aikana esimerkiksi uuden työministerin nni Sinnemäen puheenvuoroissa, joten lienee selvää, että tätä keskustelua jatketaan myös syksyllä tulevan vuoden budjetin tullessa käsittelyyn. Muita merkittäviä kevään aiheita olivat muun muassa yliopistolaki, Lex Nokia sekä hehkuvana käynyt Nato-keskustelu, jonka sivujuonteena voidaan pitää tänä kesänä taas pinnalle noussutta Suomen osallistumista fganistanin operaatioon. Seuraavaksi tarkastelen muutamia kevään kuumimpia perunoita hieman tarkemmin. Elvytys jää torsoksi Valtiopäivien avauskeskustelussa väiteltiin yhä pahenevasta talouskriisistä ja keinoista vaikuttaa siihen. Vasemmistoliiton puheenvuoron käyttänyt puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen ei tyytynyt valtiovarainministerin julkiseen kehuskeluun, että Suomi on E:ssa kolmanneksi elvyttävin, vaan vaati paria kertaluokkaa suurempaa elvytystä. Korhonen vaati koko E:lta suurempaa panosta. Lisäksi Korhonen arvosteli tuloveron kevennystä kohdentumista epäoikeudenmukaiseksi ja siksi myös tehottomaksi elvytyskeinona. Hyvää arvosanaa ei myöskään saanut työnantajien kela-maksun poisto. Torstaina eduskunta kävi tämän vuoden 1. lisätalousarvion lähetekeskustelun. Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa valtiovarainvaliokunnan jäsen Mikko Kuoppa piti määrärahoja riittämättöminä. Pentti Tiusanen kiinnitti huomiota siihen, että hallitus on aloittanut menoleikkausten valmistelut. Keskiviikkona palasi täysistuntoon valtiovarainvaliokunnasta tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvio. Vasemmistoliitto yritti tehdä valiokunnassa muutoksia, mutta joutui jättämään omat ehdotuksensa vastalauseena, kun ne eivät menneet valiokunnassa läpi. Vasemmistoliiton kansanedustajat nostivat esille hallituksen talouspolitiikan neljä virhettä: 1) tämän vuoden suuret tuloveronkevennykset eivät kohdistuneet oikeudenmukaisesti eivätkä elvyttämisen kannalta edes tehokkaasti; 2) hallitus ei ole suostunut lisäämään kuntien rahoitusta, vaikka ne muutoin joutuvat vähentämään investointejaan ja harkitsemaan henkilöstösupistuksia; 3) hallitus ei riittävästi panosta asunto-

11 11 RYHMÄN KLMISI KDELT 2009 tuotantoon ja perusinvestointeihin 4) hallitus ei ole ajanut mittavampaa elvytystä Euroopan unionin puitteissa, vaikka Suomi on viennistä erittäin riippuvainen. Perjantaina äänestettiin lukuisista lisätalousarvion muutosehdotuksista. Oppositiopuolueiden esittämät muutokset ja lisäykset muun muassa kuntatalouden vahvistamiseksi ja julkisten investointien lisäämiseksi eivät menneet läpi. Tiistaina hallitus neuvotteli talousarviokehysten tarkistamisesta. Vaalien jälkeen muodostettu hallitus laatii neljäksi vuodeksi talousarviokehykset eli näin se linjaa talous- ja veropolitiikkaa ja valtionvarojen käyttöä (menokehykset) koko vaalikaudeksi. Näin laadittuja kehyksiä tarkistetaan joka vuosi vuoden alussa. Tarkistus on pohjana seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle, vaikka varsinaisesti talousarvioesitys valmistuukin elokuun lopulla hallituksen neuvottelussa ( budjettiriihi ). Tunnelmat olivat synkät. Sekä valtiovarainministeriö että Suomen Pankki ennakoivat täksi vuodeksi bruttokansantuotteen selvää laskua. Ministeriön mukaan tuotanto supistuisi myös ensi vuonna jonkin verran. Talouden käänne huonompaan suuntaan tulisi arvioiden näkymään kasvavana työttömyytenä ja verotulojen ehtyessä kunnat ajautuvat ongelmiin. Ennuste on toteutunut täydellisesti jo nyt. Lisäjoukkoja fganistaniin Puolustusmenojen tason nostosta syntyi keskustelua helmikuussa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan selonteon lähetekeskustelussa ryhmän puheenjohtaja nnika Lapintie ei pitänyt puolustusmenojen tason nostamista oikeana. Lapintie arvosteli selonteon kovin myönteistä arviota Natosta ja toisti Vasemmistoliiton kielteisen kannan Suomen jäsenyyteen. Lapintie huomautti selonteon myös kertovan, että Natossa Suomea tultaisiin vaatimaan mukaan myös yksittäisen jäsenmaan operaatioihin. fganistanin kehittämisen Lapintie arvioi epäonnistuneen pahoin ja ilmoitti, että Vasemmistoliitto ei kannata lisäjoukkojen lähettämistä. Maaliskuussa käytiin käsiksi hallituksen pyyntöön saada lähettää vaalien ajaksi lisää sotilaita fganistaniin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei sinänsä torjunut rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa, mutta oli sitä mieltä, että fganistanin monivuotinen operaatio on pahasti ongelmissa. Vasemmistoliitto oli valiokunnassa asettunut kielteiselle kannalle näistä syistä: 1) Operaatio on muuttunut rauhanturvaamisesta pelkäksi sodaksi vailla ulospääsyä. 2) On syytä olettaa, että esitetty joukkojen lisäys on vain ensi vaihe ja tilapäisenä alkanut tehtävä muuttuu pysyväksi. Yhdysvallat painostaa nyt voimakkaasti eri maita lisäämään sotilaidensa määrää. 3) Sotatoimien kiihdyttämisen sijaan on lisättävä toimia afgaanien elämän parantamiseksi. Samalla on saatava aikaan poliittiset neuvottelut fganistanin hallinnon ja kapinallisten välille kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi. Esityksen, ettei lisää sotilaita lähetettäisi, teki Vasemmistoliiton Tennilä. Sitä kannatti seuraavaksi puhunut puheenjohtaja SI

12 12 SI Lapintie. Sotilaiden lisäämisestä äänestettiin 6. maaliskuuta. Eduskunta päätti äänin , että Suomi lähes kaksinkertaistaa fganistanin-joukkojensa lukumäärän 210:een. Ylimääräinen sadan sotilaan joukko on maassa 4 5 kuukautta. Joukkojen lähettämistä vastaan äänestivät salissa olleet vasemmistoliiton edustajat ja Sdp:n Esa Lahtela. Perussuomalaise1t pyrkivät torpedoimaan uuden ulkomaalaislain Tiistain täysistunnossa puhutti eniten ulkomaalaislain muutos. Sen keskeisin uudistus oli, että tilapäisen oleskeluluvan saaneille annetaan mahdollisuus työntekoon ja siten mahdollisuus olla hyödyksi paitsi itselle myös yhteiskunnalle. Hallintovaliokunta oli yhdessä asianomaisen ministerin kanssa täsmentänyt ulkomaalaislain pykäliä, joista oli tahallistenkin väärinkäsitysten takia syntynyt perusteeton kohu julkisuudessa. Perussuomalaisilla ei ollut esittää muutosehdotuksia, mutta he pyrkivät käyttämään hyväkseen kohua ja monien ihmisten vääriä mielikuvia. Perussuomalaiset esittivätkin koko ulkomaalaislain muutoksen hylkäämistä, mikä sai Vasemmistoliiton Jaakko Laakson muistuttamaan, että juuri tätä työnteon estämistä on eniten arvosteltu: Mutta nyt, kun me olemme muuttamassa tätä ja sallimassa työnteon, perussuomalaiset äänestävät tällaista muutosta vastaan. lkomaalaislain muutoksesta äänestettiin Valiokuntakäsittelyssä oli korjattu hallituksen esitystä eikä täysistunnossa ensimmäisessä käsittelyssä pykäliin enää oltu tehty korjauksia. Keskiviikon äänestyksessä äänestettiin sitten näin syntyneiden pykälien hyväksymisestä ja hylkäämisestä. Vain perussuomalaiset, jotka ovat yrittäneet rakentaa itselleen ulkomaalaisvihamielistä profiilia, olivat nyt hylkäämisen kannalla. Eduskunta hyväksyi huhtikuussa sisällön osalta ulkomaalaislain muutoksen. usi yliopistolaki runtattiin väkisin läpi Vasemmistoliiton Paavo rhinmäki otti helmikuussa esille kiistellyn yliopistolain valmistelun puutteet. Samaan aikaan yliopistolla osoitettiin mieltä lakiesitystä vastaan. Laki oli torstaina lähetekeskustelussa. Eduskuntaryhmä yritti saada lakiesitystä muutetuksi eduskuntakäsittelyn kuluessa, laihoin tuloksin. Keväämmällä tilanne muuttui, kun lakiesitys sai tylyn tuomion eduskunnan perustuslakivaliokunnalta. Tässä vaiheessa oli selvää, että mikäli laki aiottaisiin säätää normaalina lakina yksinkertaisella enemmistöllä, koko lakiesityksessä ehdotettu yliopistojen hallintomalli pitäisi laittaa uusiksi. Lakiesitys loukkasi perustuslakivaliokunnan mukaan monessa kohtaa yliopiston itsehallintoa. Erityisesti valiokunta moitti yliopistojen sekä säätiöyliopistojen hallitusten valintaa lakiesityksessä. Valiokunta ei hyväksynyt lähtökohtaa, että yliopistojen hallitusten enemmistön pitäisi tulla yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Yliopistojen on voitava valita hallituksen enemmistö myös keskuudestaan. Perustuslakivaliokunta piti myös ongelmallisena lakiesityksen kohtaa, jonka mukaan opetusministeriö päättää yliopistojen määrällisistä ja laadullisista tavoitteista siltä osin kuin ne ovat yliopistolle osoitettavan rahoituksen perusteena. Säännös näyttää sanamuotonsa perusteella antavan opetusministeriölle rajoituksettoman mahdollisuuden viime kädessä päättää yliopiston toiminnan kannalta keskeisistä kysymyksistä. Tällaisena se ei sovi hyvin yhteen yliopiston itsehallinnon kanssa, valiokunta huomautti.

13 Lisäksi perustuslakivaliokunnan mielestä yliopistoille kuuluva päätösvalta ja -vastuu puoltavat virkasuhteen säilyttämistä palvelussuhteen muotona ainakin yliopiston johtavan hallinto-, opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta. sian käsittely jatkui 11. kesäkuuta, jolloin käydyssä täysistunnossa Paavo rhinmäki arvosteli sitä, että lain myötä yrityselämän malleja tuodaan yliopistojen hallintoon. Rehtorista tehdään pikemminkin toimitusjohtaja, yliopistohallinnosta tehdään johtajavaltaista eikä autonomista ja demokraattista, rhinmäki sanoi. rhinmäki huomautti, että maailman top 10 -yliopistojen joukossa on kaksi eurooppalaista yliopistoa, Oxford ja Cambridge, ja molemmissa näissä johtamismuoto on yliopiston sisäistä autonomiaa ja demokratiaa kunnioittava. Vasemmistoliitto esitti keskeisinä muutoksina yliopistolakiin: 1) lukukausimaksukokeilusta luopumista, jottei sitä myöhemmin laajennettaisi kaikkeen opiskeluun 2) kollegion asema nostetaan yliopiston hallitusta korkeammaksi antamalla sille rehtorin valinta 3) yliopiston hallituksessa ulkopuolisia jäseniä olisi enintään neljäkymmentä prosenttia, kun taas hallitus esitti ulkopuolisten enemmistöä. 4) yliopiston palvelussuhteet olisivat edelleen pääsääntöisesti virkasuhteita. Nämä kuten muutkaan muiden oppositioryhmien esitykset eivät menneet lävitse. Laista äänestettiin ja se meni läpi äänin Vasemmistoliiton edustajien ollessa ainoita lakia vastaan äänestäneitä. Vihreiden kahdet vankkurit - Lex Nokia heittämällä läpi Helmikuussa Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja ja liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen vaati hallitusta vetämään Lex Nokiana tunnetun, sähköisen viestinnän tietosuojaa muuttavan lakiesityksen, pois. Korhonen vetosi kaikkiin kansanedustajiin lain hylkäämiseksi helmikuun lopun eduskuntakäsittelyssä. Korhosen mukaan oli aivan selvää, että lakia ei voida hyväksyä. Esityksessä puututtiin Korhosen mukaan niin huomattavalla tavalla keskeisiin perustuslaillisiin yksilönoikeuksiin, että se on hylättävä. Korhonen muistutti, että oikeusoppineet ja Keskusrikospoliisi ovat tyrmänneet urkintalain yksiselitteisesti. Krp:n mukaan yksityinen toimija pääsee lain myötä asemaan, jossa sillä on laajemmat valtuudet kuin poliisilla. Keskiviikon istunnon aluksi äänestettiin lain pykälistä. Hallitsevat eduskuntaryhmät (keskusta, kokoomus, vihreät ja rkp) päättivät enemmistöllään sisällön, joka pysyi hallituksen esityksen mukaisena. Tiistaina 3.3. alkaneessa toisessa käsittelyssä oli kysymys näin syntyneen lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Äänestys oli keskiviikkona. Vasemmistolii- 13 SI

14 14 SI ton eduskuntaryhmä äänesti lainmuutosta vastaan, mutta se hyväksyttiin hallituspuolueiden äänin. Hylkäysesityksen teki Vasemmistoliiton Jyrki Yrttiaho. Vihreiden toiminta äänestyksessä oli kummallista. Jyrki Kasvi ja Johanna Sumuvuori äänestivät vastaan osan edustajista poistuessa samaan aikaan salista äänestyksen ajaksi. Moni painoi myös J nappia. Vihreiden kanta lakiin oli siis myönteinen, mutta Kasvin ja Sumuvoren erityislupien myötä puolue onnistui julkisuudessa esiintymään lain vastustajana. Vasemmistoliiton vastustus ei auttanut: Kela-maksu poistettiin puhuttiin täysistunnossa työnantajien kelamaksun asteittaisesta poistamisesta, joka oli täysistunnossa valiokuntaan lähettämistä varten. Vasemmistoliiton edustajat arvostelivat maksun poistamista. Tausta: Työnantajan kansaneläkemaksua alennetaan 0,801 %-yksikköä huhtikuun alusta Käytännössä tämä merkitsisi kansaneläkemaksun poistumista kokonaan alimpaan eli ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta. Maksun alentaminen 0,801 prosenttiyksiköllä koskisi kaikkia yksityisiä työnantajia. Saman alennuksen saisivat myös kaikki julkisen alan työnantajat, kunnat, seurakunnat, hvenanmaan maakunta ja valtio. Hallituksen kannanoton mukaan työnantajan kansaneläkemaksu poistuisi kokonaan lähtien. Se vähentäisi kansaneläkelaitoksen tuloja 1100 milj. euroa vuodessa. Vasemmistoliitto vastusti maksun poistoa, koska se heikentää sosiaaliturvan rahoitusta eikä ole suhdanteiden kannaltakaan hyvä keino työllisyyden ylläpitämiseksi. sia tuli maaliskuun alussa ensimmäiseen eli sisältökäsittelyyn. Sisältöön ei tullut muutosehdotuksia, joten asia meni äänestykseen hallituksen esityksen mukaisena. Vasemmistoliitto esitti valiokunnassa lain hylkäämistä, koska oli huolissaan siitä, miten Kelan maksamat kansaneläkkeet ja muut etuudet saadaan rahoitettua. Hylkyesitys kaatui äänestyksessä äänin Vaalirahoituslakiin ei muutoksia Vasemmistoliiton toiveista huolimatta Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli antoi eduskuntavaalien jälkeen lausunnon, ettei ollut tehnyt vaalien jälkeen selvitystä vaalikuluistaan ja saamistaan lahjoituksista, koska siitä ei seuraisi rangaistusta. Tämän takia tuli välttämättömäksi korjata lakia. Korjaamista koskeva hallituksen esitys oli lähetekeskustelussa keskiviikkona 4.3. yhdessä Vasemmistoliiton Minna Sirnön samaa asiaa koskevan lakialoitteen kanssa. loitteen mukaan ehdokkaan vaalikampanjan kulut eivät saa kunnallisvaaleissa ylittää euroa, eduskuntavaaleissa euroa, europarlamenttivaaleissa euroa eivätkä presidentinvaalin ensimmäisessä tai toisessa vaalissa miljoonaa euroa.

15 Lakiehdotus palasi perustuslakivaliokunnasta täysistuntoon aprillipäivänä. Yksimielisiä oltiin siitä, kuinka paljon eri vaaleissa ehdokas saa ottaa vastaan tukea yksittäiseltä tukijalta. Sen sijaan vain Vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit olisivat halunneet määriteltäväksi katon yksitäisen ehdokkaan vaalikuluille eri vaaleissa. Perjantaina 3.4. äänestettiin asiasta. Vaalirahoituslakiin ei äänestyksessä tehty Vasemmistoliiton toivomia muutoksia. Skandaali on saanut kesällä jatkoa keskustaa ja Nova Groupia sekä kokoomusta ja Sampo-konsernia koskevien epäselvyyksien muodossa. Ilmastolaki valiokuntakäsittelyyn Maan Ystävät käynnistivät maaliskuussa kampanjan ilmastolaista. Ilmastolain tarkoituksena on vähentää kansallisia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain viidellä prosentilla jäljellä olevista päästöistä laskien. Viiden prosentin vuotuiset vähennykset vuodesta 2010 alkaen johtaisivat päästöjen vähenemiseen 38 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja 87 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna Vasemmistoliitto on esittänyt tällaista lakia ryhmän puheenjohtajan nnika Lapintien lakialoitteessa. Maaliskuun alussa yli suomalaista oli lähettänyt kansanedustajalleen kortin, jossa toivotaan päästövähennyksiä. 49 kansanedustajaa tuki ilmastolakia tuossa vaiheessa. Eniten tukijoita löytyi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä, josta neljätoista edustajaa ilmoitti tukevansa lakia. Häntäpäätä piti hallussaan kokoomus, jonka edustajista yksi tuki lakia. Lakialoite on tällä hetkellä vielä valiokuntakäsittelyssä. Ympäristövaliokunnasta palasi täysistuntoon toukokuussa ehdotus ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta. Siinä yhteydessä Vasemmistoliitto ehdotti myös eduskunnan vaativan hallitukselta pikaisesti toimia, jotka turvaavat saimaannorpan esiintymisalueilla riittävän laajan, neliökilometrin verkkokalastuksen kieltoalueen, väliseksi ajaksi lajin sukupuuttoon kuolemisen estämiseksi. siasta äänestettiin seuraavana päivänä. Täysistunnossa äänestettiin saimaannorpan suojelua koskevasta vaatimuksesta. Sitä tukivat Vasemmistoliiton lisäksi vain sosialidemokraatit. Sen sijaan oppositiopuolueista kristillisdemokraatit vastustivat suojelun kiirehtimistä. Perussuomalaisilla oli sekä että tunnelma. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa nttila ei yhtynyt ehdotukseen. siasta käydään edelleenkin laajaa keskustelua. Sopii toivoa, että suojelualue saadaan aikaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Lopuksi On täysin mahdotonta saada kaikkia mielenkiintoisia aiheita mahdutetuksi tällaiseen katsaukseen, mutta toivon mukaan juttu antaa edes jonkinlaisen käsityksen eduskunnan päivittäisestä työstä ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän toiminnasta. Seuraavaksi matka jatkuu kohti syksyn ja 2010 vuoden uusia kamppailuja! 15 SI Saimaannorpalla vähän ystäviä

16 16 S O L I D R I S T T! Kirjoittanut Hanna Sarkkinen SI Solidaarisuus tarkoittaa sanakirjan mukaan yhteisvastuullisuutta ja yhteenkuuluvuudentunnetta. Solidaarisuuteen liitetään myös usein tasaarvon, oikeudenmukaisuuden ja myötätunnon kaltaisia asioita. Solidaarisuus ei nykysuomalaisessa kilpailuyhteiskunnassa ole kovin trendikästä. Jokainen saa pärjätä omillaan (mieluiten pääomillaan) ja lähtökohtien näennäisestä tasa-arvosta saa omin voimin ponnistella menestykseen. Jokainen haluaa olla menestyjä, ja menestyksen uskotaan valuvan alaspäin surkeimmillekin kansakuntamme jäsenille kykypuolueen pitäessä valtaa. Kehitysmaiden nälänhätä taas on niiden itsensä vika ja kehitysmäärärahojen nostaminen hippien hommaa. Sodatkin loppuvat sotimalla ja Gazan kivenheittäjät ovat ohjusiskut ansainneet. Solidaarisuus on yksi vasemmistoa määrittävistä perusarvoista. Vasemmistolainen solidaarisuus on yleensä ymmärretty toverillisena yhteenkuuluvuuden tunteena ja yhteisten etujen puolesta kamppailuna. Vasemmistolainen solidaarisuus ei myöskään ole tuntenut kansallisuuksien tai maiden rajoja - toveri on toveri myös toisella puolella maapalloa. Traagista kyllä, myös vasemmisto ja ay-väki ovat unohtaneet solidaarisuuden. mmattiyhdistysliike kokee prekariaattiliikkeen ja perustulokeskustelun (jonka päämääränä on työntekijöiden neuvotteluaseman palauttaminen muuttuneilla työmarkkinoilla ja heikoimpien toimeentulon turvaaminen) siihen kohdistuvana uhkana, joka pitää keinolla millä hyvänsä torjua. Perinteinen vasemmisto taas on luopunut kansainvälisestä solidaarisuus-toiminnasta. Hyvä että keskiluokan ääniä kalastelevat vasemmistopuolueet lotkauttavat korvaansa edes kotimaan köyhille.

17 17 Toisin kuin oikeisto väittää, kapitalismin jatkuvat kriisit ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rappiotila eivät ole seurausta siitä, että Muhammed 32v muutti Helsinkiin paremman elämän perässä tai siitä, että Esko 47v saa sairaseläkettä alkoholismin vuoksi eikä edes siitä, että Kaisa 28v sai maisterin paperit vasta kuuden vuoden opiskelun jälkeen. SI Lama vähentää entisestään solidaarisuutta. Köyhät asettuvat toisia köyhiä vastaan. Kuvitellaan, että toisen köyhän roposet ovat itseltä pois. Solidaarisuuden rapautumisen äärimmäisenä ilmentymänä on kasvava rasismi. Lamasta kärsivät suomalaiset uskovat, että parempaa elämää tavoittelevat siirtolaiset ja pakolaiset ovat kurjuuden aiheuttajia. Toisin kuin oikeisto väittää, kapitalismin jatkuvat kriisit ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rappiotila eivät ole seurausta siitä, että Muhammed 32v muutti Helsinkiin paremman elämän perässä tai siitä, että Esko 47v saa sairaseläkettä alkoholismin vuoksi eikä edes siitä, että Kaisa 28v sai maisterin paperit vasta kuuden vuoden opiskelun jälkeen. Kriisit ovat kapitalismissa sisäänrakennettuina ja niiden varjolla kiristää pääoma yhä enemmän otettaan ihmisistä. Solidaarisuuden rapautuminen hyödyttää ainoastaan pääomaa ja pääoman omistajia. Köyhien hyökkääminen toisia köyhiä vastaan on suora palvelus omistavalle luokalle. Rasismi hyödyttää suoraan pääomaa, kun ihmiset syyttävät ongelmista yhteiskunnallisten rakenteiden sijasta muita köyhiä ja pienituloisia, eivätkä vaadi oikeuksiaan ja taloudellista tasaarvoa. Kasvavassa rasistisessa ilmapiirissä unohtuu, että laman aiheuttaja on ihmisten loputon ahneus ja pääoman jatkuva taipumus rajattomaan kasvuun, joka ei rajallisten resurssien maailmassa luonnollisesti ole mahdollista. Nyt jos koskaan on solidaarisuudelle tilausta. Tarvitaan solidaarisuutta koko maailman työtätekevien, pienituloisten ja sorrettujen kesken. Solidaarisuus on työtätekevien ja köyhien paras ase taistelussa paremman maailman ja oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Eläköön sosialismi! Eläköön solidaarisuus!

18 18 POLIITTISESTI DD Mistä erottaa toisistaan kakan, yrjön ja Paavo Väyrysen? -Se, jota katsellessa tulee huono olo, ei ole kakka eikä yrjö. KORREKTI Mitä ovat valkoiset pallot peltojen laidoilla? Koteloasteella olevia keskustalaisia. Mitä eroa on suomalaisella äänestäjällä ja spitaalisella? -Spitaalista voi vetää nenästä vai yhden kerran. - Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Suvi- nne Siimes ja Suvi Linden olivat lentokonematkalla samassa koneessa, mutta kesken matkan kone syöksyi maahan ja tuhoutui. Ketkä pelastuivat? - Suomen kansa. Montako kokoomuslaista tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu? - Jos lamppu on palanut, se on sen oma valinta, kantakoot oman vastuunsa. Mikä on 15 cm:ä pitkä ja roikkuu mulkun päässä? Kravatti Lipposen kaulassa.

19 F O L I O H T T V L L N K M O S F O F F L O I L O I H O H T T T V V L L N K N K M M O O S S F L O I O L I H O H T T T T V V L L L N L K N F K O M F L O I M L O S I H O SH T T T T V V L L L L N K N K M O M O S S F F O L I T T V F L O L I O K H T SV L N K M O S F L O I O L I H O F H T O T L T I T V O H T L N K M O S F L I O F H T H V F V L L O T L L F N L I L O F O L I O H T T V L L N K M O S V N F H K L K N I L L T K O M L I M T S H O M T O S T S V L L N K M O S F O O O N H V K S T L M T L O V N S K L L M O N K S M O S F L O I O L F O L I F I H O O H T F H L I T O O T L H T V I O V F T V L L O T H L L N I V L T K F L I O H O F N T N H L O K L K M F L T O M I V T N M O L K O I H L V O L S M H T L O T L N T ST V K N K V L L M O M L N O L K SN S K M O M O S S F O F L I O H T T F L I F T V O T T L I T V L O F O H V L N L K I L T O L T N M H F K O F O L I O H T T V L L N V K O T K M S F L O I O L I H O H T ELIIS T T F T V LTLO O V L I L O F L O H N L L K I T N O T K M H O V M T O S T L L S T V L M I N L O O V L K F H N L S O L SK M SL T N L O I T K M O N O S H V K M O ST L M T L O S V N S K L L M O N K S F O L I O H F T O T L I V O H L L T N K V M L O N K M O S M O S F O L I O H T T V L L N K M O S Vasemmiston on aika radikalisoitua, toitotetaan jokaisesta punatuutista. Ongelma vain on se, ettei mikään taho voi radikalisoitua elleivät sen puitteissa hääräävät ihmiset suostu itse radikalisoitumaan. Toisin sanoen, muuttamaan nykyistä ajatteluaan. Otin neuvosta vaarin ja totesin, että selvä pyy, minäpä radikalisoidun. Tiitteränä tyttösenä tarjoan omaan radikalisoitumiseeni ajaneet aivokimput kaikelle kansalle. Like kustannuksessa häärivä Voima-lehden entinen päätoimittaja Teemu Matinpuro sanoi, että mitä radikaalinpi asia on, jonka julki haluaa tuoda, sitä pienempi huutomerkki sijoitetaan sanoman loppuun. Paskaduuneista barrikadeille sekä Rahdin rikokset selittävät tyhjentävästi miksi työ ja tuotanto sekä niiden hedelmät kuljetuksineen aiheuttavat maapallon kaatopaikkaustumisen vielä meidän elinaikanamme. Palkkatyön ihannointi varsinkin vasemmistossa aiheuttaa jokapäiväisen yökkimisreaktion ja jokainen jalkakäytävällä skootterilla huristeleva teini vihantulvahduksen. Osa kolme: luovu kaikesta turhasta, liiku ja syö oikein. 19 DD Osa yksi: Katso Zeitgeist-dokumentti. Dokumentti kertoo selkokielellä mikä maailmassa on vikana. skonto ja rahatalous nuijitaan maan rakoon niin yksinkertaisilla kaavioilla ja tuttavallisella kertojaäänellä, ettei väärinkäsityksiä voi jäädä. Dokumentin katsomisen jälkeen voi kokea pienimuotoisen ahaa-elämyksen, kun tajuaa, ettei puolet vasemmistosta halua rakentaa parempaa maailmaa, vaan paahtaa täysillä kapitalisteja peesaten. Tietysti ikuisuuskysymys tuenko systeemiä vai en on jossain vaiheessa elämää joka tapauksessa kohdattava. Osa kaksi: lue kaikki tämän vuoden puolella ilmestyneet Into-pamfletit. Pikkuhiljaa kotiin ilmestyvät turhakkeet ja vaatekaapin täytteeksi kasatut loimet ovat kaikki kuluttamista vaikka voissa paistaisi. Kuluttaminen tukee ympäristöä ja ihmistä riistävää markkinataloutta. Oli H&M kuinka hyvä yhtiö tahansa viimeisimmän tutkimuksen mukaan, maksaa se silti minimaalisia palkkoja, kaataa sademetsää puuvillan viljelyyn ja vääristää nuorten maailmankuvaa tarjoamalla epärealistisia esikuvia luikkumalleineen. Tupakointi on edelleen maailman ääliömäisimpiä asioita, jonka voi lopettaa koska tahansa. No lopettakaa nyt heti. Vain pelko estää lopettamasta eivätkä vieroitusoireet ole poika mikhän homma, jos päätös on vakaa. Samoin on liikkumisen kanssa. Fasisteja ei voi juosta pakoon (tai takaa), jos ei pidä kehostaan huolta. Hanki myös oikeanlaista polttoainetta. Hiilihydraattipitoinen ruokavalio on lihomisen päätekijä. Kasviksia, proteiineja ja oikeanlaista rasvaa. Näillä ajatuskin luistaa paremmin. Kirjoittaja on anarkismiin ja byrokraattisuuteen taipuvainen opiskelijapoliitikko.

20 20 KOLMNIT Maksullisista naisista Kirjoittanut Salla Viitanen sein tyttöjen suusta kuulee: Lähetään baariin, ei mulla kyllä rahaa oo, mut miehet tarjoaa. Kyllähän ne miehet tosiaan tarjoavat. Joskus jopa muutakin: häät, jotka miehen kuulemma kuuluukin kustantaa, elokuvaliput tai jopa ulkomaanmatkan, jonne Pirjo tai nna ei oikeastaan olisi tämän miehen kanssa halunnut lähteä, mutta lähtee nyt kuitenkin kun kerran ilmaiseksi pääsee. Heteronormatiiviseen, sukupuoliroolittavaan kulttuuriimme kuuluu ajatus maksukykyisestä miehestä. Meille on täysin normaalia, että mies samalla kun availee ovia, myös maksaa baari-iltoja ja ravintolalaskuja. Hymysuin ottaa kovinkin feministi Herrasmieheltä vastaan margaritan. Ilmiön voisi kiteyttää niin, että valtaosa naisista on toisinaan ylläpidettyjä seuralaisia tai oikeastaan jopa maksullisia naisia. Lahjoja kun on mahdotonta ottaa vastaan ilman tietynlaista velanotontunnetta. Nainen voi kokea, että hänen on oltava erityisen ystävällinen miehelle, joka hänelle tarjoaa. Monesti on kuultu naista pokattavan nimenomaan tarjoamisen avulla, ja jos oikein kärjistäen asian lausun: Jonka leipää syöt, sen lauluja laulat. Onhan myös tunnettu tosiasia, että vaimon saa hiljenemään ostamalla hänelle jotain hyvin kaunista. Itsenäisen naisen kai pitäisi tiedostaa, että tällainen mies maksaa ja nainen palvelee - kulttuuri on historiallinen jäänne naisten pitkällisestä alistamisesta. Se ei palvele mitään sukupuolta eikä sitä mielestäni pitäisi edes ylläpitää. Suomessakin miehet tienaavat naisia paremmin, mutta ei asiaa auta se, että mies maksaa. Sehän on hiljainen hyväksyntä! Se on naisen vero miehelle, mikä saattaa saada miehet kokemaan, että heidän kuuluukin tienata enemmän ja naiset taas tyytymään asemaansa. Niin kutsutut maksulliset naiset siis tukevat jatkuvasti Suurta Sovinistista Rakennelmaa, joka yhteiskunnassamme yhä vallitsee. Epätasa-arvo kun pitkälti perustuu naisten taloudelliseen riippuvuuteen miehistä. Sisaret, älkäätte siis myykö itseänne. On tärkeää tiedostaa historialliset rakennelmat eikä kuvitella niitä virheellisesti vain oikeaksi, yhdessä sovituksi hyväksi käytökseksi. Kirjoittaja on Oulun Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja, kiihkeä henkilö elämässä ja kuolemassa.