Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi"

Transkriptio

1 Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi Tero Hintsa Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto Päihteet ja syrjäytyminen Sosionomi (YAMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Tero Hintsa. Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi. Järvenpää, kevät 2006, 100 sivua. Diakoniaammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK). Opinnäytetyö muodostuu kehittämis- ja arviointiosuudesta. Kehittämisosuuden tavoitteena oli ohjata päihdestrategian suunnittelumallin käyttöä neljässä vammaispalveluyksikössä, joita kutsutaan pilottiyksiköiksi. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa päihdestrategian suunnittelumallin käyttökelpoisuudesta vammaispalveluyksiköissä. Aineistoa kerättiin usean menetelmän avulla. Pilottiyksiköiden henkilöstö vastasi työntekijäkohtaisiin kyselylomakkeisiin, kirjasi keskenään käymiään keskusteluita ja teki omaa päihdetilannettaan selventäviä välitehtäviä. Opinnäytetyön tekijä teki muistiinpanoja ohjaamistaan yhteiskeskusteluista sekä puhelin- ja sähköpostikontakteista. Lisäksi materiaalina käytettiin yksiköille toimitettuja palautteita ja ohjeita. Litteroitua materiaalia kertyi 313 sivua. Kehittämisosuudessa autettiin pilottiyksiköitä päihdestrategian suunnittelumallin avulla ratkaisemaan päihteisiin liittyviä ongelmiaan, joihin perinteiset vammaistyönvälineet eivät tehonneet. Aivovamma- ja kehitysvammayksikkö toimivat etäohjattuina, mielenterveys- ja liikuntavammayksikkö lähiohjattuina. Lähiohjatut yksiköt saivat enemmän tukea. Arviointiosuudessa tehtiin loppuarviointi päihdestrategian suunnittelumallin käytön onnistumisesta pilottiyksiköissä. Yksiköt pystyivät ratkaisemaan päihteisiin liittyviä ongelmiaan päihdestrategian suunnittelumallia apuna käyttäen, mutta se edellytti mallin soveltamista kunkin yksikön olosuhteisiin ja sen käytössä tarvittiin ohjausta. Suunnittelumallia käytettäessä huomioitiin yksiköiden erilaisuudet; kunkin tarpeet, muutospaineet ja kehitysmahdollisuudet. Sen vuoksi tämän opinnäytetyön aikana syntyneet päihdestrategiat muodostuivat erilaisiksi. Työntekijöiden mukaan päihdestrategian suunnittelumallin suurin anti oli toimintakäytäntöjen yhdenmukaistuminen. Lähiohjaus näyttäisi nopeuttavan päihdestrategian suunnittelumallin käyttöä. Päihteidenkäytön ja päihdeongelmien lisääntyminen lisää päihdestrategiatyön tarvetta vammaispalveluissa. Koko organisaation olisi sitouduttava päihdestrategiatyöhön. Suunnittelumallia tulisi kehittää kuvaamalla tarkemmin eri vaiheiden sisällöt ja niiden toteuttamiset. Muita hyödyllisiä kehittämiskohteita olivat vammais- ja päihdepalveluiden yhteistyön lisääminen, päihdeasioiden sisällyttäminen palvelusopimuksiin ja - suunnitelmiin sekä kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen. Asiasanat: Päihdeongelmat, vammaisuus, kehittäminen ja arviointitutkimus.

3 3 ABSRACT Tero Hintsa. Collective solutions Evaluation of substance abuse strategies in units for the disabled people. Järvenpää, Spring 2006, 100 pages. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, The postgraduate degree programme in Social Services, Intoxicants and Social Exclusion. This study paper consists of development and assessment sections. The aim of the development section was to form guidelines for the use of the substance abuse strategy planning model in four service units for disabled people. The aim of the evaluation section was to produce new information concerning the solving of alcohol and drug related problems with the help of the substance abuse strategy planning model. Material was collected using several different methods. The staff members were given personal questionnaires to which they answered. Information from the units was also collected from group discussions and from other group situations. The conductor of the study made notes based on the conversations that he directed and collected information also from phone and conversations. In addition, feedback and directions that were delivered to the pilot units were also used as material. The total amount of material in written form was 313 pages. In the development section units were assisted with the help of the substance abuse strategy planning model to solve their alcohol and drug related problems to which traditional working methods for the professionals who work with disabled people offered no solutions. The unit for the people with brain damage and the unit for the people with developmental disorders were directed from a distance. The unit for the people with mental disabilities and the unit for the people with motor disabilities were directed from near. Therefore the latter units received more support. With the help of the substance abuse strategy planning model alcohol and drug related problems can be solved in the units. The pilot units benefited from the use of the substance abuse strategy planning model regardless of the amount of alcohol and drug related problems hey had. Directing from near seems to speed up the use of the substance abuse strategy planning model. The planning model took into consideration the differences between the units and, accordingly, also the strategies used differed from each other. According to the employees, the biggest benefit of the substance abuse strategy planning model was to unify/standardize the differing operational models. There is a big need for a substance abuse strategy planning in the service areas offered for the disabled people and its usage should be enhanced. The whole organization should make a commitment to the substance abuse strategy planning. The strategy planning model should be developed further by depicting more accurately the contents of the different theoretical phases and how they function in practise. Other subjects for further development were the increasing cooperation, including the substance abuse issues in the service agreements and in the service plans as well as to develop the methods used for documentation. Keywords: Disabled, drug abuse, alcohol abuse, development and evaluation.

4 4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO VAMMAISPALVELUIDEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Päihdehaittojen lisääntyminen Keskuslaitoksista pienyksiköihin integraation paineessa Keskushallinnosta itseohjautuvuuteen Puolesta tekemisestä mahdollisuuksien tukemiseen Yhteenveto muutoksista PÄIHDESTRATEGIAN SUUNNITTELUMALLI Päihdestrategiatyön vaiheet Päihdestrategiatyön periaatteet Päihdestrategian suunnittelumallin kokeilu yksittäisissä palveluyksiköissä Yhteenveto päihdestrategian suunnittelumallista ARVIOINTI Mitä arviointi on? Arvioinnin toteutus Arvioinnin toteutus ja arviointikysymys Arviointiaineiston analyysi Arviointiaineisto Reliabiliteetti ja validiteetti Yhteenveto arvioinnista PILOTTIYKSIKÖIDEN PÄIHDESTRATEGIAPROSESSIT Liikuntavammayksikkö Pohdinta- ja analyysivaihe Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Arviointivaihe Kehitysvammayksikkö Pohdinta- ja analyysivaihe Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe...60

5 Arviointivaihe Mielenterveyskuntoutujien yksikkö Pohdinta- ja analyysivaihe Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Arviointivaihe Aivovammayksikkö Yhteenveto päihdestrategiaprosesseista ARVIOINNIN TULOKSET Päihdestrategiaprosessien toteutuminen suunnittelumallin mukaisesti Päihdestrategioiden sisällölliset ulottuvuudet Yksiköiden lähtötilanteiden vaikutus päihdestrategian suunnittelumallin käyttöön Työntekijöiden kokemukset päihdestrategian suunnittelumallista Vammaisuus ja päihdeongelma yhdistelmänä Yhteenveto tuloksista POHDINTA...86

6 6 1. JOHDANTO Suomen sosiaalipoliittinen hallinto- ja palvelujärjestelmä on muuttunut nopeasti luvulta alkaen. Hallintojärjestelmässä suurin muutos on ollut keskushallinnon alasajo luvun alussa sosiaali- ja lääkintöhallitus yhdistettiin ja nimettiin STAKESiksi. Sen tehtäväksi tuli kuntien normiohjauksen ja valvonnan sijasta kehittäminen, arviointi ja tutkimus. (Julkunen 2001, ) Valtio on vetäytynyt myös palveluiden tuottamisesta, joista vastuu on siirretty kunnille. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai ulkoistaa haluamansa palvelut. (Julkunen 2001, 120.) Myös vammaisten palveluorganisaatioissa on tapahtunut muutoksia. Isoista keskuslaitoksista on siirrytty kodinomaisiin pienyksiköihin. Keskusjohtoisesta, hierarkkisesta johtamistavasta on luovuttu ja suunnitteluvastuuta sekä päätöksentekovaltaa on laskettu yksittäisille palveluyksiköille. Samanaikaisesti hallinto- ja palvelujärjestelmän muutosten kanssa vammaisten päihteidenkäyttö ja päihdehaitat ovat lisääntyneet. Vammaispalveluissa on jouduttu toimimaan päihteiden vaikeuttamissa työtilanteissa perinteisillä vammaistyömenetelmillä, joita ei ole suunniteltu päihdeongelmaisia vammaisia henkilöitä varten. Kun päihdehaittoja ja -häiriöitä alkoi esiintyä yhä enemmän, tilanne muodostui hankalammaksi sekä asiakkaille että työntekijöille. Kehittämishaasteeseen vastattiin luomalla päihdestrategian suunnittelumalli Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektissa vuosina Päihdestrategian suunnittelumallin avulla on tarkoitus päästä ongelmallisesta nykytilasta strategisen suunnittelun avulla kehittyneemmän toiminnan tasolle. Suunnittelumalli etenee vaiheittain: nykytilan kartoituksen, suunnittelun, käytännön toteutuksen ja tulosten arvioinnin vaiheitten kautta edetään uuden suunnittelukierroksen alkuun. Kyse on jatkuvasta kehittämisprosessista, jossa edellisten vaiheitten kokemusten perusteella jatketaan eteenpäin. Keskeisiä periaatteita ovat kaikkien työntekijöitten osallistuminen, yhteistoiminnallinen suunnittelu ja toteutus sekä reflektiivisyys. (Hintsa 2004b, )

7 7 Tässä opinnäytetyössä päihdestrategian suunnittelumallia kehitettiin vammaisten asumispalveluyksiköille sopivaksi. Kehittämisosuudessa malli vietiin käytäntöön neljässä pilottiyksikössä. Arviointiosuudessa tutkittiin miten suunnittelumalli toimii käytännön päihdestrategiatyössä. Kehittämisosuudessa mallia muokattiin konkreettisemmaksi ja annettiin ohjausta sen käytössä. Kaksi pilottiyksikköä toimi lähi- ja kaksi etäohjattuna. Lähiohjattuja ohjattiin pääosin paikanpäällä yksiköissä ja etäohjattuja kirjallisesti sekä puhelimitse. Ohjaus keskittyi työntekijöiden tukemiseen päihdestrategian suunnittelumallin käytössä. Asiakkaita ohjaus koski välillisesti työntekijöiden kautta. Asiakkaiden mukaan saamisessa on eri vammaryhmien kohdalla omat erityispiirteensä, joihin päihdestrategian suunnittelumalli ei anna valmiita ratkaisuja. Ne on löydettävä yksiköittäin ja jopa asiakaskohtaisesti. Toisaalta vaikeaksi kehittyneessä päihdetilanteessa strategian suunnittelu voi olla helpompaa aloittaa työntekijöiden kesken ja edetä asiakastyöhön päihdeosaamisen parantuessa ja toiminnan selkiytyessä. Opinnäytetyön kehittämisosuuteen osallistuneet neljä yksikköä hyötyivät saamalla tukea omaan päihdestrategiatyöhönsä. Yksiköiden työntekijät saivat ohjatusti keskustella päihteidenkäyttöön liittyvistä kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Yksiköiden päihdetyön kehittämiskohteet selkiytyivät ja osaan niistä löydettiin ratkaisuja. Kolme yksikköä sai päihdestrategiansa suunniteltua ja otettua käyttöön, kahdessa ehdittiin myös arvioida päihdestrategian toimivuutta. Yksiköissä tehdyn arvioinnin perusteella päihdestrategian suunnittelumallin avulla pystyttiin yhdenmukaistamaan toimintakäytäntöjä. Tämä auttoi erityisesti tilanteissa, joissa päihteidenkäyttö oli aiemmin herättänyt epäselvyyttä. Arviointiosuudessa tutkittiin päihdestrategian suunnittelumallin toimivuutta. Muokkaamalla sitä paremmin yksiköiden lähtötilanteet ja resurssit huomioivaksi voitiin sen avulla ratkaista yksiköiden päihteisiin liittyviä ongelmia. Jatkuvasti lisääntyvät päihdeongelmat tulevat näkymään tulevaisuudessa myös vammaispalveluissa aiempaa enemmän. Päihdestrategiatyö kannattaa aloittaa vammaispalveluyksikössä, vaikka ongelmia ei vielä esiintyisikään, koska niiden pahentuessa ratkaisujakin on vaikeampi löytää.

8 8 2. VAMMAISPALVELUIDEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vammaispalveluissa ja niiden toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia. Päihdehaitat ovat lisääntyneet, palveluyksiköiden koot pienentyneet ja hallinto- sekä suunnitteluvastuu siirtyneet yksiköille. Myös käsitykset vammaisuudesta ja vammaistyöntekijän toimenkuvasta ovat muuttuneet. Seuraavassa kuvataan näitä muutoksia ja niiden vaikutuksia vammaispalveluihin. 2.1 Päihdehaittojen lisääntyminen Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut Suomessa viime vuosina ja huumeiden käyttö vakiintunut osaksi päihdekulttuuriamme. Päihteidenkäytön lisääntyminen tuo mukanaan haittoja kuten perheväkivaltaa, levottomuuksia asuinympäristössä ja sairauksia. Päihdehaittojen kasvu koskettaa kaikkia suomalaisia. (Alkoholiohjelma 2004, 9; Rantanen 2004, D7.) Alkoholin suurkuluttajia on Suomessa reippaasti yli puoli miljoonaa (Suosalmi 2004, 14). Lisäksi puolisen miljoonaa suomalaista kärsii läheisensä päihteidenkäytöstä (Raitasalo 2004, 16). Päihdehaittojen lisääntyminen näkyy myös vammaisten henkilöiden elämässä. Vamma ei tee immuuniksi päihdehaitoille eivätkä päihdehaitat vammoille. Aivovammaisista henkilöistä alkoholiriippuvaisia on kahdeksan prosenttia ja usein humalahakuisesti juovia yli kuusikymmentä prosenttia (Savola 2004, 58). Kuuroilla henkilöillä noin viidellä prosentilla on päihdeongelma (Inkinen 2000, 13). Kehitysvammapalvelujen työntekijöistä noin puolet on kohdannut työssään alkoholiongelmaisia ja vajaa kuusi prosenttia huumeidenkäyttäjiä (Hintsa 2004a, 19). Tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivillä jopa joka toisella on elinaikanaan päihteisiin liittyvä häiriö (Korkeila & Tani 2005, 157). Mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö liittyvät yhteen useammin kuin päihteet ja vammaisuus. Noin puolet huumeidenkäyttäjistä ja kolmannes alkoholin ongelmakäyttäjistä kärsii mielenterveysongelmista (Wahlbeck 2003; Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa). Nuorista liikakäyttäjistä jopa prosentilla on mielenterveyshäiriö (Marttunen 2004).

9 9 Myös läheisten päihteidenkäyttö heijastuu vammaisten henkilöiden elämään. Esimerkiksi kehitysvammaisista seitsemäntoista prosenttia kokee jonkun läheisensä käyttävän liikaa alkoholia ja kahdellakymmenellä kuudella prosentilla on ollut lapsuuden perheessä ongelmia alkoholin takia (Rouppila, Poutanen, Laurinkari & Vesala 2003, ). Päihteidenkäytöllä ja vammautumisella on selkeä yhteys. Päihtymys lisää tapaturmien riskiä ja pitkäaikainen käyttö puolestaan hitaasti kehittyviä haittavaikutuksia. Alkoholiveron alennus on lisännyt lasten, nuorten ja nuorten aikuisten juomista ja samalla vammautumisia. Varhaisella iällä aloitetun humalahakuisen juomisen on todettu lisäävän vammautumisriskiä. Tarkkaa tietoa loppuiäkseen vaikeasti vammautuneiden määrästä ei ole, mutta luvun arvellaan olevan merkittävä. (Hillbom 2005, 701.) Esimerkiksi aivovamman saaneista jopa puolet oli vammautumishetkellä päihtyneenä (Savola 2004, 58). Runsaan juomisen lopettaneilla esiintyy kognitiivisia häiriöitä kuten toiminnan suunnittelun, säätelyn ja seurannan häiriöitä sekä muistivaikeuksia (Saarnio 2004, 288). Kognitiivisten häiriöiden taustalla saattaa olla myös ennen päihteidenkäytön aloittamista syntynyt neurologinen vamma. Päihteidenkäytön ja neurologisten vammojen aiheuttamat häiriöt voivat vaikeuttaa esimerkiksi kirjallisten- ja ryhmätehtävien tekemistä tai keskittymistä päihdehoidossa. (Pitkänen 2005.) Suuret alkoholimäärät voivat vähentää myös fyysistä toimintakykyä (Poikolainen 2004, 63). Päihdehoitoon hakeutuneiden fyysinen toimintakyky on alkanut heikentyä aiempaa nopeammin vuoden 2004 jälkeen. Muutoksen oletetaan aiheutuneen alkoholiveron alennuksesta. (Sippola 2006, A6; Espoo perusti neuvottelukunnan torjumaan päihdeongelmia.) Päihteidenkäytön pitkäaikaishaitat näkyvät eläketilastoissa. Esimerkiksi Vuonna 2002 KELA teki 8445 työkyvyttömyyseläkepäätöstä, joiden perusteissa esiintyi alkoholisairaus. (Alkoholiohjelma 2004, 140.) Vammaisten päihteidenkäytön lisääntymiseen on kiinnitetty huomiota myös päihdepalveluiden valtakunnallisissa suosituksissa ja julkilausumissa. Päihdepalveluiden laatusuosituksissa (2002, 40) painotetaan päihdeongelmista kärsivien vammaisten henkilöiden tarvitsemia palveluita, joissa heidän erityistarpeensa otetaan huomioon. Huumepoliittisen ohjelman mukaan on äärimmäisen tärkeää, että päihdehuollon palveluissa on valmius palvella vammaisia ja että vammaispalveluissa tunnistetaan päihdeongelmat

10 10 (Päivyt 2002, 9). Myös Alkoholiohjelmassa (2004, 58) nostetaan esiin vammaisten tarvitsema päihdetyö. STAKESin päihdehoitopaikka tietokanta, laatuarviointilomakkeet ja -pisteytysmallit edellyttävät päihdehoitoyksiköiltä vammaisten huomioimista. Päihdepalveluiden toimintakäytännöissä vammaisten palveluntarpeet jäävät kuitenkin usein muiden asioiden varjoon. Kuntien päihdestrategioissa ei ole otettu huomioon vammaisia asiakkaita (Romppanen 2005, 19). Päihdehoitosisällöt ovat liian monimutkaisia kognitiivisista häiriöistä kärsiville (Saarnio 2005, 8 10). Lisäksi päihdepalveluiden esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on vielä parannettavaa (Eriksson ym. 2005). Vammaispalveluissa päihdehaitat näkyvät kuntoutusjaksojen peruuntumisina ja - tulosten huonontumisina, poissaoloina, päihtymyksenä sekä henkilökunnan työn keskittymisenä aiempaa enemmän päihdehaittojen käsittelyyn. Päihdeongelmaisen asiakkaan tukeminen on vammaispalvelujen henkilökunnalle haasteellista. Henkilökunnalla ei ole työvälineitä päihdeongelmien tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Eikä päihdepalveluiden kanssa tehdä riittävästi yhteistyötä. (Kilgast 2003a; Kilgast 2003b, 9 10.) Tulevaisuudessa päihdeongelmat tulevat vaatimaan vammaispalveluilta yhä enemmän erityisasiantuntemusta (Paara 2005, 50). 2.2 Keskuslaitoksista pienyksiköihin integraation paineessa Suomalaisen vammaispolitiikan tavoitteena on ollut 1960-luvulta alkaen vammaisen henkilön tasa-arvoisuus ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet muun väestön kanssa. Suomi hyväksyi vuonna 1971 kehitysvammaisten oikeuksia koskevan julistuksen. Vuonna 1975 hyväksyttiin YK:n vammaisten oikeuksia koskeva julistus ja 1993 vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet. (Repo 2004, ) Tavoite tasa-arvon ja ihmisoikeuksien parantamiseksi näkyy vammaispolitiikassa normalisaation ja integraation painottumisena. Normalisaatioperiaatteen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille samat oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet kuin muillekin kuten ihmisoikeuden, tasa-arvon, valinnanmahdollisuudet ja itsemääräämis-

11 11 oikeuden. Integraatiolla tarkoitetaan sellaisten edellytysten luomista, joiden puitteissa myös vammaiset voisivat elää yhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Vammaisten selviytymisedellytyksiä voidaan parantaa esimerkiksi esteettömyyttä lisäämällä. (Kaski 2002, ; Ladonlahti 2004, 46.) Ihanteellisessa integraatiossa eli inkluusiossa vammaista varten ei tarvitse luoda erityisedellytyksiä, vaan koulussa, työelämässä ja muilla elämänalueilla taataan jo etukäteen kaikkien tasavertaiset osallistumismahdollisuudet. (Kaski 2002, 315; Repo 2004, 27). Inkluusion vastakohta on eksluusio. Sen kohteeksi joutuvien annetaan syrjäytyä yleisestä ja yhteisestä osallistumisesta. Normalisaatio ja integraatio eivät ole toteutuneet riittävässä määrin. Esimerkiksi työelämässä vammaisen syrjäytymisriski on suuri. Työttömyys on yleisempää vammaisten keskuudessa ja työssäkäyvien ammattiasema heikompi kuin keskimäärin. (Savtschenko 2003, 90.) Julkusen (2003, 427) mukaan työmarkkinat ovat tulleet entistä valikoivammiksi ja se vaikeuttaa vammaisten työnsaantia entisestään. Työnhakijalla täytyy olla riittävä koulutus, hänen tulee pystyä antamaan itsestään tehokas kuva ja kyetä markkinoimaan itseään. Helneen (2002, 87) mukaan menestyksen paradigma kuvaa hyvin nykytilannetta. Se edellyttää jokaiselta onnistumista, omatoimisuutta ja elämänhallintaa. Menestyksen paradigman mukaan ongelmat kyllä järjestyvät riittävällä toimeliaisuudella ja uskolla tulevaisuuteen. Menestyksen paradigman edellyttämiä ominaisuuksia on vaikea saavuttaa. Ne kuitenkin vallitsevat yleistä keskustelua ja median luomaa kuvaa ihanneihmisestä. A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Lasse Murto (2004) totesi että kilpailusta on tulossa hyvinvointiyhteiskunnan kriittinen menestysalue. Tässä kilpailussa vammaisella on riski joutua luuserin asemaan, kun hän ei kykene saavuttamaan ihmisen ihanteeksi nostettua täydellisyyden tilaa. Esimerkiksi kehitysvammaiset eivät yleensä pysty kouluttautumaan yhtä pitkälle kuin muut ja tuetusta työstä heille maksetaan korvausta, joka hädin tuskin riittää vuokraan. Menestyksen paradigman toteuttamiseksi tarvitaankin Giddensin (1991, 18 20) peräänkuuluttamia asiantuntijapalveluita: työelämäohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, seksuaaliterapeutteja, psykologeja, kuntoutusohjaajia, fysioterapeutteja tai muita vammaisten henkilöiden toimintakykyä parantavia ammattilaisia.

12 12 Vammaisuuteen kohdistuvat asenteet vaikuttavat normalisaatioon ja integraatioon. Einormaaleiksi koetut ovat tärkeä osa normaaleiksi itsensä kokevien identiteettiä. Normaalit tarvitsevat ei-normaaliutta pystyäkseen määrittämään itsensä normaaleiksi. Kaikki olisivat normaaleita jos ei-normaaleita ei olisi. Koska ei-normaaliutta tarvitaan ja sitä kohdataan, siitä käydään myös keskustelua. Puhuttaessa ei-normaaleista maailmaan luodaan lisää rajoja ja tapahtuu helposti kaksoiseksluusio, jossa syrjäytymistä aiheuttavat sekä yhteiskunnalliset ja sosiaaliset mekanismit että normaalien syrjäytymisestä käymä keskustelu. (Helne 2002, 113 & 185.) Vaikka syrjäytymisdiskurssi on vahva asennevaikuttaja, se ei ole kumonnut kaikkia yrityksiä syrjäytymisen poistamiseksi. On muun muassa ehdotettu, passia syrjäytyneille, jolla pyrittäisiin takaamaan heidän oikeutensa ja sisäänpääsynsä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Moni kuitenkin epäilee, että syrjäytyneiden muukalaisuus ja toiseus säilyisivät. Sillä syrjäytymisen sosiaaliset rajat saattavat olla rautaesiriipun kaltaisia esteitä täysivaltaiselle osallisuudelle. (Helne 2002, 113 & 185.) Syrjäytymisdiskurssi vaikuttaa myös vammaisten käsityksiin ja kokemuksiin omasta itsestään. He voivat omaksua syrjäytyneen ihmisen identiteetin ja sen tuoman aseman, koska vallitsevat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset diskurssit sitä heille tarjoavat. On esimerkiksi pidetty mahdollisena, että ei-vammaisten kielteiset käsitykset vammaisuudesta tulevat osaksi vammaisten käsitystä itsestään ja muista vammaisista. (Helne 2002, 32.) Normalisaatiota ja integraatiota on pyritty edistämään lainsäädännöllisin keinoin yleisten palvelujen ensisijaisuutta ja avohuoltoa painottamalla ja 1980-luvuilla säädetyissä kehitysvammaisten erityishuolto-, sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulaeissa (Repo 2004, 23 28). Palvelujärjestelmässä integraation ja normalisaation vaikutus näkyy erityisesti laitostyyppisten palveluiden vähenemisenä ja avopalveluiden lisääntymisenä. Aiemmin Suomen noin kehitysvammaisesta viidennes asui laitoksissa. Nyt laitoksissa asuvien määrä on vähentynyt vajaaseen kolmeen tuhanteen henkilöön. (Paara 2005; Ladonlahti 2004, 47.) Vastaavasti asumispalveluita käyttävien kehitysvammaisten määrä on kasvanut. Tällä hetkellä laitoshoidon ulkopuolisissa asumispalveluissa asuu vajaa kahdeksan tuhatta kehitysvammaista ja paikkojen määrä kasvaa vuosittain sadoilla. (Paara 2005, 39.)

13 13 Lievät vammat ja pitkäaikaissairaudet mukaan luettuina liikuntavammaisia henkilöitä on Suomessa puolisen miljoonaa (Eriksson ym. 2005, 25). Aikaisemmin liikuntavammaisille henkilöille ei ole ollut laitoksia tai asumispalveluita vaan asumispalvelu toteutettiin esimerkiksi sairaaloissa tai vanhainkodeissa. Nykyään liikuntavammaiset henkilöt asuvat pääosin heille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä tai itsenäisesti omissa asunnoissaan. Aivovamman saa vuosittain ihmistä ja henkilöllä on pysyviä aivovamman jälkioireita. (Talvela 2004, 259.) Osa aivovammaisista asuu palveluasunnoissa. Mielenterveyskuntoutujien laitoshoitopaikkojen määrä on pudotettu kahdessa kymmenessä vuodessa :sta 6 000:teen (Paara 2005, 41). Psykiatrisessa laitoshoidossa olleet mielenterveyskuntoutujat on siirretty asumaan itsenäisesti omaan kotiin tai palveluasuntoihin. Vuonna 2003 mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asui 4735 henkilöä. (Sohlman & Pirkola 2005, 19.) Tällä hetkellä vain viidennes mielenterveyden häiriöistä kärsivistä suomalaisista on riittävässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet täysin vailla hoitoa (Joukamaa & Heikkinen 2001, 583). Vammansa vuoksi runsaasti asumispalveluita tarvitsevia on Suomessa kokonaisuudessaan henkilöä (Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus 2003, 9). Kehitysvamma-, vammais- ja mielenterveysasumispalveluissa paikkoja on tällä hetkellä noin Uusia paikkoja tarvitaan lähivuosina ainakin (Paara 2005, 50.) 2.3 Keskushallinnosta itseohjautuvuuteen Vammaispalveluiden muuttuessa isoista laitoksista pienyksiköiksi, myös niiden hallintotapa on muuttunut. Keskitetystä valtionhallinnosta on siirrytty kohti itseohjautuvia yksiköitä. Yksityisten sosiaalipalveluiden toimipaikkojen määrä on yli nelinkertaistunut 1990-luvun alun noin 750:stä vuoden :aan (Kauppinen & Niskanen 2003; Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutieto 2006, 24). Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa sosiaali- ja terveydenhuollon itse tuottamien palveluiden osuus laski

14 14 vuosina vajaasta tuhannesta reiluun kuuteensataan asiakaspaikkaan. Samaan aikaan yksityisten tuottamat asiakaspaikat lisääntyivät vajaasta yhdeksästä sadasta yli neljään tuhanteen. Tällä hetkellä yritykset ja järjestöt tuottavat 86 % mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista. (Sohlman & Pirkola 2005, ) Itseohjautuvuuden kasvu liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa heijastuu siirtyminen modernista postmoderniin aikaan. Modernin muotoutuminen merkitsi valtion vallankäytön kasvua monissa ihmiselämän keskeisissä asioissa. Rakennettiin kansakoulu- ja myöhemmin peruskoulujärjestelmä, sairasvakuutus, kansaneläkejärjestelmä ja päivähoitopalvelut. Giddensin (1991, 15) mukaan modernin aikana valtiot tuottivat keskusjohtoisia instituutioita ja organisaatioita, joiden tehtävänä oli kohderyhmiensä toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Modernin aika läheni loppuaan, kun keskitetyt hierarkkiset järjestelmät eivät enää tuoneet lisätehokkuutta vaan niistä oli tullut kehityksen esteitä. Keskusjohto ei ollut enää se taho, joka parhaiten tunsi ja osasi suunnitella paikallisen tason asiat. Vähitellen modernille tyypilliset asiat kuten keskushallintopainotteisuus, ylhäältä tuleva asiantuntijuus, hierarkkinen johtaminen ja byrokraattisuus alkoivat purkautua sekä korvautua paikallisemmalla ja yksikkökohtaisemmalla suunnittelulla ja päätöksenteolla. (Giddens 1991, 15.) Strategisessa suunnittelussa modernin ajan päättyminen on tarkoittanut sitä, että monimutkaistuvassa, nopeasti muuttuvassa maailmassa perinteinen ylhäältä alas annettu strategia ei enää riittänyt vaan. Toimivan strategian aikaansaaminen edellytti käytännön työntekijöiden osallistumista myös suunnitteluun. Mekaaninen suunnittelukulttuuri on unohdettava ja luotava dynaamisia prosesseja; on keskityttävä ihmisiin (Sotarauta 2003, 82). Työntekijän rooli on muuttunut valvonnan alla toimivasta alaisesta oman työnsä ja työyhteisönsä aktiiviseksi kehittäjäksi ja oman alansa asiantuntijaksi. Kamenskyn (2003, 32) sanoin: on ymmärretty, ettei strateginen johtaminen ole vain johtajien asia, vaan kaikki henkilöt omalla osaamisellaan ja toiminnallaan vaikuttavat strategiaan ja erityisesti sen toteuttamiseen. Vammaisten asumispalveluissa modernin rakenteiden purkautuminen lisäsi toimintayksikköjen itsenäisyyttä ja vastuuta oman toimintansa suunnittelussa. Enää keskushallinto ei antanut valmiita toimintamalleja työntekijöille, vaan heidän oli suunniteltava ne itse omissa palveluyksiköissään. Asiantuntijuus siirtyi auktoriteeteilta lähemmäs käytännön

15 15 työntekijöitä. Bauman (2002, 39 40) kuvaa tapahtunutta muutosta seuraavasti: siinä missä alkuperäinen moderni oli raskas yläpäästään, siinä nykyisen modernin yläpää on kevyt. 2.4 Puolesta tekemisestä mahdollisuuksien tukemiseen Asiakkaat ovat yksilöityneet modernin rakenteiden hajotessa. Giddens (1991, 2) näkee yksilöllistymisen puitteista riisumisena viitaten mekanismeihin, jotka vapauttavat sosiaalisten suhteiden ja paikkojen kahleista. Bauman (2002, 24) puhuu yksilöllistymisestä emansipaationa eli yhteiskunnasta vapautumisena modernin jälkeisenä aikana. Myös identiteetin rakentaminen jää yksilön harteille, koska sitä määritteleviä sosiaalisia yhteisöjä ei enää ole olemassa (Bauman 2002, 31; Hoikkala & Roos 2000, 21). Identiteetin rakentamisesta on tullut jatkuvaa ja lopputulos voi olla vain tätä hetkeä palveleva presentaatio. Vaikka identiteetin rakentamisessa ei saavuteta pysyvää tulosta sen rakentaminen ei ole muuttunut helpommaksi. Päinvastoin yksilön tulisi elää, jokaisena hetkenä reflektiivisesti, jotta hän pystyisi saavuttamaan selkeämmän tietoisuuden ajatuksistaan, tunteistaan ja kehoon liittyvistä kokemuksistaan (Giddens 1991, 71). Reflektiivisyys mahdollistaa identiteetin rakentamisessa eteen tuleviin mahdollisuuksiin tarttumisen ja oman elämänkaaren elementtien löytämisen, "we are, not what we are, but what we make of ourselves (Giddens 1991, 75). Asiakkaiden yksilöllistyminen on muuttanut työntekijän roolia. Puolesta tekemisestä on siirrytty mahdollisuuksien tukemiseen. Aikaisemmin työntekijän rooli oli olla hoitaja, joka teki asioita vammaisen henkilön puolesta. Kaikessa auttamisen sijasta alettiin ensin painottaa vammaisen henkilön itsenäisyyttä, johon asiakkaita pyrittiin opastamaan. Itsenäisyyden tukemisesta on edelleen siirrytty toimintojen mahdollistamiseen, jolloin vammaiset nähdään selviytyvinä ja itsenäisesti valintoja tekevinä yksilöinä. (Kärkkäinen 1995, ) Yksilöllistyminen on saanut aikaan paljon keskustelua vammaisten itsemääräämisoikeudesta. Pursiaisen (2005, 62) mukaan itsemääräämisoikeudella voidaan tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnä yksilöllä on itsemääräämisoikeus, jos hän saa valita minkä tahansa niistä vaihtoehdoista, jotka ovat hänelle tarjolla toisten puuttumatta valintoihin. Toi-

Päihdestrategian suunnitteleminen

Päihdestrategian suunnitteleminen Päihdestrategian suunnitteleminen Tero Hintsan tekstin pohjalta toimittanut Irene Komu Suunnittelun keskeiset periaatteet ja eteneminen Päihdestrategian suunnittelumalli 1. Nykytilanteen ja toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi

Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi Tero Hintsa Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot