Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi"

Transkriptio

1 Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi Tero Hintsa Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto Päihteet ja syrjäytyminen Sosionomi (YAMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Tero Hintsa. Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi. Järvenpää, kevät 2006, 100 sivua. Diakoniaammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK). Opinnäytetyö muodostuu kehittämis- ja arviointiosuudesta. Kehittämisosuuden tavoitteena oli ohjata päihdestrategian suunnittelumallin käyttöä neljässä vammaispalveluyksikössä, joita kutsutaan pilottiyksiköiksi. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa päihdestrategian suunnittelumallin käyttökelpoisuudesta vammaispalveluyksiköissä. Aineistoa kerättiin usean menetelmän avulla. Pilottiyksiköiden henkilöstö vastasi työntekijäkohtaisiin kyselylomakkeisiin, kirjasi keskenään käymiään keskusteluita ja teki omaa päihdetilannettaan selventäviä välitehtäviä. Opinnäytetyön tekijä teki muistiinpanoja ohjaamistaan yhteiskeskusteluista sekä puhelin- ja sähköpostikontakteista. Lisäksi materiaalina käytettiin yksiköille toimitettuja palautteita ja ohjeita. Litteroitua materiaalia kertyi 313 sivua. Kehittämisosuudessa autettiin pilottiyksiköitä päihdestrategian suunnittelumallin avulla ratkaisemaan päihteisiin liittyviä ongelmiaan, joihin perinteiset vammaistyönvälineet eivät tehonneet. Aivovamma- ja kehitysvammayksikkö toimivat etäohjattuina, mielenterveys- ja liikuntavammayksikkö lähiohjattuina. Lähiohjatut yksiköt saivat enemmän tukea. Arviointiosuudessa tehtiin loppuarviointi päihdestrategian suunnittelumallin käytön onnistumisesta pilottiyksiköissä. Yksiköt pystyivät ratkaisemaan päihteisiin liittyviä ongelmiaan päihdestrategian suunnittelumallia apuna käyttäen, mutta se edellytti mallin soveltamista kunkin yksikön olosuhteisiin ja sen käytössä tarvittiin ohjausta. Suunnittelumallia käytettäessä huomioitiin yksiköiden erilaisuudet; kunkin tarpeet, muutospaineet ja kehitysmahdollisuudet. Sen vuoksi tämän opinnäytetyön aikana syntyneet päihdestrategiat muodostuivat erilaisiksi. Työntekijöiden mukaan päihdestrategian suunnittelumallin suurin anti oli toimintakäytäntöjen yhdenmukaistuminen. Lähiohjaus näyttäisi nopeuttavan päihdestrategian suunnittelumallin käyttöä. Päihteidenkäytön ja päihdeongelmien lisääntyminen lisää päihdestrategiatyön tarvetta vammaispalveluissa. Koko organisaation olisi sitouduttava päihdestrategiatyöhön. Suunnittelumallia tulisi kehittää kuvaamalla tarkemmin eri vaiheiden sisällöt ja niiden toteuttamiset. Muita hyödyllisiä kehittämiskohteita olivat vammais- ja päihdepalveluiden yhteistyön lisääminen, päihdeasioiden sisällyttäminen palvelusopimuksiin ja - suunnitelmiin sekä kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen. Asiasanat: Päihdeongelmat, vammaisuus, kehittäminen ja arviointitutkimus.

3 3 ABSRACT Tero Hintsa. Collective solutions Evaluation of substance abuse strategies in units for the disabled people. Järvenpää, Spring 2006, 100 pages. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, The postgraduate degree programme in Social Services, Intoxicants and Social Exclusion. This study paper consists of development and assessment sections. The aim of the development section was to form guidelines for the use of the substance abuse strategy planning model in four service units for disabled people. The aim of the evaluation section was to produce new information concerning the solving of alcohol and drug related problems with the help of the substance abuse strategy planning model. Material was collected using several different methods. The staff members were given personal questionnaires to which they answered. Information from the units was also collected from group discussions and from other group situations. The conductor of the study made notes based on the conversations that he directed and collected information also from phone and conversations. In addition, feedback and directions that were delivered to the pilot units were also used as material. The total amount of material in written form was 313 pages. In the development section units were assisted with the help of the substance abuse strategy planning model to solve their alcohol and drug related problems to which traditional working methods for the professionals who work with disabled people offered no solutions. The unit for the people with brain damage and the unit for the people with developmental disorders were directed from a distance. The unit for the people with mental disabilities and the unit for the people with motor disabilities were directed from near. Therefore the latter units received more support. With the help of the substance abuse strategy planning model alcohol and drug related problems can be solved in the units. The pilot units benefited from the use of the substance abuse strategy planning model regardless of the amount of alcohol and drug related problems hey had. Directing from near seems to speed up the use of the substance abuse strategy planning model. The planning model took into consideration the differences between the units and, accordingly, also the strategies used differed from each other. According to the employees, the biggest benefit of the substance abuse strategy planning model was to unify/standardize the differing operational models. There is a big need for a substance abuse strategy planning in the service areas offered for the disabled people and its usage should be enhanced. The whole organization should make a commitment to the substance abuse strategy planning. The strategy planning model should be developed further by depicting more accurately the contents of the different theoretical phases and how they function in practise. Other subjects for further development were the increasing cooperation, including the substance abuse issues in the service agreements and in the service plans as well as to develop the methods used for documentation. Keywords: Disabled, drug abuse, alcohol abuse, development and evaluation.

4 4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO VAMMAISPALVELUIDEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Päihdehaittojen lisääntyminen Keskuslaitoksista pienyksiköihin integraation paineessa Keskushallinnosta itseohjautuvuuteen Puolesta tekemisestä mahdollisuuksien tukemiseen Yhteenveto muutoksista PÄIHDESTRATEGIAN SUUNNITTELUMALLI Päihdestrategiatyön vaiheet Päihdestrategiatyön periaatteet Päihdestrategian suunnittelumallin kokeilu yksittäisissä palveluyksiköissä Yhteenveto päihdestrategian suunnittelumallista ARVIOINTI Mitä arviointi on? Arvioinnin toteutus Arvioinnin toteutus ja arviointikysymys Arviointiaineiston analyysi Arviointiaineisto Reliabiliteetti ja validiteetti Yhteenveto arvioinnista PILOTTIYKSIKÖIDEN PÄIHDESTRATEGIAPROSESSIT Liikuntavammayksikkö Pohdinta- ja analyysivaihe Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Arviointivaihe Kehitysvammayksikkö Pohdinta- ja analyysivaihe Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe...60

5 Arviointivaihe Mielenterveyskuntoutujien yksikkö Pohdinta- ja analyysivaihe Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Arviointivaihe Aivovammayksikkö Yhteenveto päihdestrategiaprosesseista ARVIOINNIN TULOKSET Päihdestrategiaprosessien toteutuminen suunnittelumallin mukaisesti Päihdestrategioiden sisällölliset ulottuvuudet Yksiköiden lähtötilanteiden vaikutus päihdestrategian suunnittelumallin käyttöön Työntekijöiden kokemukset päihdestrategian suunnittelumallista Vammaisuus ja päihdeongelma yhdistelmänä Yhteenveto tuloksista POHDINTA...86

6 6 1. JOHDANTO Suomen sosiaalipoliittinen hallinto- ja palvelujärjestelmä on muuttunut nopeasti luvulta alkaen. Hallintojärjestelmässä suurin muutos on ollut keskushallinnon alasajo luvun alussa sosiaali- ja lääkintöhallitus yhdistettiin ja nimettiin STAKESiksi. Sen tehtäväksi tuli kuntien normiohjauksen ja valvonnan sijasta kehittäminen, arviointi ja tutkimus. (Julkunen 2001, ) Valtio on vetäytynyt myös palveluiden tuottamisesta, joista vastuu on siirretty kunnille. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai ulkoistaa haluamansa palvelut. (Julkunen 2001, 120.) Myös vammaisten palveluorganisaatioissa on tapahtunut muutoksia. Isoista keskuslaitoksista on siirrytty kodinomaisiin pienyksiköihin. Keskusjohtoisesta, hierarkkisesta johtamistavasta on luovuttu ja suunnitteluvastuuta sekä päätöksentekovaltaa on laskettu yksittäisille palveluyksiköille. Samanaikaisesti hallinto- ja palvelujärjestelmän muutosten kanssa vammaisten päihteidenkäyttö ja päihdehaitat ovat lisääntyneet. Vammaispalveluissa on jouduttu toimimaan päihteiden vaikeuttamissa työtilanteissa perinteisillä vammaistyömenetelmillä, joita ei ole suunniteltu päihdeongelmaisia vammaisia henkilöitä varten. Kun päihdehaittoja ja -häiriöitä alkoi esiintyä yhä enemmän, tilanne muodostui hankalammaksi sekä asiakkaille että työntekijöille. Kehittämishaasteeseen vastattiin luomalla päihdestrategian suunnittelumalli Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektissa vuosina Päihdestrategian suunnittelumallin avulla on tarkoitus päästä ongelmallisesta nykytilasta strategisen suunnittelun avulla kehittyneemmän toiminnan tasolle. Suunnittelumalli etenee vaiheittain: nykytilan kartoituksen, suunnittelun, käytännön toteutuksen ja tulosten arvioinnin vaiheitten kautta edetään uuden suunnittelukierroksen alkuun. Kyse on jatkuvasta kehittämisprosessista, jossa edellisten vaiheitten kokemusten perusteella jatketaan eteenpäin. Keskeisiä periaatteita ovat kaikkien työntekijöitten osallistuminen, yhteistoiminnallinen suunnittelu ja toteutus sekä reflektiivisyys. (Hintsa 2004b, )

7 7 Tässä opinnäytetyössä päihdestrategian suunnittelumallia kehitettiin vammaisten asumispalveluyksiköille sopivaksi. Kehittämisosuudessa malli vietiin käytäntöön neljässä pilottiyksikössä. Arviointiosuudessa tutkittiin miten suunnittelumalli toimii käytännön päihdestrategiatyössä. Kehittämisosuudessa mallia muokattiin konkreettisemmaksi ja annettiin ohjausta sen käytössä. Kaksi pilottiyksikköä toimi lähi- ja kaksi etäohjattuna. Lähiohjattuja ohjattiin pääosin paikanpäällä yksiköissä ja etäohjattuja kirjallisesti sekä puhelimitse. Ohjaus keskittyi työntekijöiden tukemiseen päihdestrategian suunnittelumallin käytössä. Asiakkaita ohjaus koski välillisesti työntekijöiden kautta. Asiakkaiden mukaan saamisessa on eri vammaryhmien kohdalla omat erityispiirteensä, joihin päihdestrategian suunnittelumalli ei anna valmiita ratkaisuja. Ne on löydettävä yksiköittäin ja jopa asiakaskohtaisesti. Toisaalta vaikeaksi kehittyneessä päihdetilanteessa strategian suunnittelu voi olla helpompaa aloittaa työntekijöiden kesken ja edetä asiakastyöhön päihdeosaamisen parantuessa ja toiminnan selkiytyessä. Opinnäytetyön kehittämisosuuteen osallistuneet neljä yksikköä hyötyivät saamalla tukea omaan päihdestrategiatyöhönsä. Yksiköiden työntekijät saivat ohjatusti keskustella päihteidenkäyttöön liittyvistä kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Yksiköiden päihdetyön kehittämiskohteet selkiytyivät ja osaan niistä löydettiin ratkaisuja. Kolme yksikköä sai päihdestrategiansa suunniteltua ja otettua käyttöön, kahdessa ehdittiin myös arvioida päihdestrategian toimivuutta. Yksiköissä tehdyn arvioinnin perusteella päihdestrategian suunnittelumallin avulla pystyttiin yhdenmukaistamaan toimintakäytäntöjä. Tämä auttoi erityisesti tilanteissa, joissa päihteidenkäyttö oli aiemmin herättänyt epäselvyyttä. Arviointiosuudessa tutkittiin päihdestrategian suunnittelumallin toimivuutta. Muokkaamalla sitä paremmin yksiköiden lähtötilanteet ja resurssit huomioivaksi voitiin sen avulla ratkaista yksiköiden päihteisiin liittyviä ongelmia. Jatkuvasti lisääntyvät päihdeongelmat tulevat näkymään tulevaisuudessa myös vammaispalveluissa aiempaa enemmän. Päihdestrategiatyö kannattaa aloittaa vammaispalveluyksikössä, vaikka ongelmia ei vielä esiintyisikään, koska niiden pahentuessa ratkaisujakin on vaikeampi löytää.

8 8 2. VAMMAISPALVELUIDEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vammaispalveluissa ja niiden toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia. Päihdehaitat ovat lisääntyneet, palveluyksiköiden koot pienentyneet ja hallinto- sekä suunnitteluvastuu siirtyneet yksiköille. Myös käsitykset vammaisuudesta ja vammaistyöntekijän toimenkuvasta ovat muuttuneet. Seuraavassa kuvataan näitä muutoksia ja niiden vaikutuksia vammaispalveluihin. 2.1 Päihdehaittojen lisääntyminen Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut Suomessa viime vuosina ja huumeiden käyttö vakiintunut osaksi päihdekulttuuriamme. Päihteidenkäytön lisääntyminen tuo mukanaan haittoja kuten perheväkivaltaa, levottomuuksia asuinympäristössä ja sairauksia. Päihdehaittojen kasvu koskettaa kaikkia suomalaisia. (Alkoholiohjelma 2004, 9; Rantanen 2004, D7.) Alkoholin suurkuluttajia on Suomessa reippaasti yli puoli miljoonaa (Suosalmi 2004, 14). Lisäksi puolisen miljoonaa suomalaista kärsii läheisensä päihteidenkäytöstä (Raitasalo 2004, 16). Päihdehaittojen lisääntyminen näkyy myös vammaisten henkilöiden elämässä. Vamma ei tee immuuniksi päihdehaitoille eivätkä päihdehaitat vammoille. Aivovammaisista henkilöistä alkoholiriippuvaisia on kahdeksan prosenttia ja usein humalahakuisesti juovia yli kuusikymmentä prosenttia (Savola 2004, 58). Kuuroilla henkilöillä noin viidellä prosentilla on päihdeongelma (Inkinen 2000, 13). Kehitysvammapalvelujen työntekijöistä noin puolet on kohdannut työssään alkoholiongelmaisia ja vajaa kuusi prosenttia huumeidenkäyttäjiä (Hintsa 2004a, 19). Tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivillä jopa joka toisella on elinaikanaan päihteisiin liittyvä häiriö (Korkeila & Tani 2005, 157). Mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö liittyvät yhteen useammin kuin päihteet ja vammaisuus. Noin puolet huumeidenkäyttäjistä ja kolmannes alkoholin ongelmakäyttäjistä kärsii mielenterveysongelmista (Wahlbeck 2003; Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa). Nuorista liikakäyttäjistä jopa prosentilla on mielenterveyshäiriö (Marttunen 2004).

9 9 Myös läheisten päihteidenkäyttö heijastuu vammaisten henkilöiden elämään. Esimerkiksi kehitysvammaisista seitsemäntoista prosenttia kokee jonkun läheisensä käyttävän liikaa alkoholia ja kahdellakymmenellä kuudella prosentilla on ollut lapsuuden perheessä ongelmia alkoholin takia (Rouppila, Poutanen, Laurinkari & Vesala 2003, ). Päihteidenkäytöllä ja vammautumisella on selkeä yhteys. Päihtymys lisää tapaturmien riskiä ja pitkäaikainen käyttö puolestaan hitaasti kehittyviä haittavaikutuksia. Alkoholiveron alennus on lisännyt lasten, nuorten ja nuorten aikuisten juomista ja samalla vammautumisia. Varhaisella iällä aloitetun humalahakuisen juomisen on todettu lisäävän vammautumisriskiä. Tarkkaa tietoa loppuiäkseen vaikeasti vammautuneiden määrästä ei ole, mutta luvun arvellaan olevan merkittävä. (Hillbom 2005, 701.) Esimerkiksi aivovamman saaneista jopa puolet oli vammautumishetkellä päihtyneenä (Savola 2004, 58). Runsaan juomisen lopettaneilla esiintyy kognitiivisia häiriöitä kuten toiminnan suunnittelun, säätelyn ja seurannan häiriöitä sekä muistivaikeuksia (Saarnio 2004, 288). Kognitiivisten häiriöiden taustalla saattaa olla myös ennen päihteidenkäytön aloittamista syntynyt neurologinen vamma. Päihteidenkäytön ja neurologisten vammojen aiheuttamat häiriöt voivat vaikeuttaa esimerkiksi kirjallisten- ja ryhmätehtävien tekemistä tai keskittymistä päihdehoidossa. (Pitkänen 2005.) Suuret alkoholimäärät voivat vähentää myös fyysistä toimintakykyä (Poikolainen 2004, 63). Päihdehoitoon hakeutuneiden fyysinen toimintakyky on alkanut heikentyä aiempaa nopeammin vuoden 2004 jälkeen. Muutoksen oletetaan aiheutuneen alkoholiveron alennuksesta. (Sippola 2006, A6; Espoo perusti neuvottelukunnan torjumaan päihdeongelmia.) Päihteidenkäytön pitkäaikaishaitat näkyvät eläketilastoissa. Esimerkiksi Vuonna 2002 KELA teki 8445 työkyvyttömyyseläkepäätöstä, joiden perusteissa esiintyi alkoholisairaus. (Alkoholiohjelma 2004, 140.) Vammaisten päihteidenkäytön lisääntymiseen on kiinnitetty huomiota myös päihdepalveluiden valtakunnallisissa suosituksissa ja julkilausumissa. Päihdepalveluiden laatusuosituksissa (2002, 40) painotetaan päihdeongelmista kärsivien vammaisten henkilöiden tarvitsemia palveluita, joissa heidän erityistarpeensa otetaan huomioon. Huumepoliittisen ohjelman mukaan on äärimmäisen tärkeää, että päihdehuollon palveluissa on valmius palvella vammaisia ja että vammaispalveluissa tunnistetaan päihdeongelmat

10 10 (Päivyt 2002, 9). Myös Alkoholiohjelmassa (2004, 58) nostetaan esiin vammaisten tarvitsema päihdetyö. STAKESin päihdehoitopaikka tietokanta, laatuarviointilomakkeet ja -pisteytysmallit edellyttävät päihdehoitoyksiköiltä vammaisten huomioimista. Päihdepalveluiden toimintakäytännöissä vammaisten palveluntarpeet jäävät kuitenkin usein muiden asioiden varjoon. Kuntien päihdestrategioissa ei ole otettu huomioon vammaisia asiakkaita (Romppanen 2005, 19). Päihdehoitosisällöt ovat liian monimutkaisia kognitiivisista häiriöistä kärsiville (Saarnio 2005, 8 10). Lisäksi päihdepalveluiden esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on vielä parannettavaa (Eriksson ym. 2005). Vammaispalveluissa päihdehaitat näkyvät kuntoutusjaksojen peruuntumisina ja - tulosten huonontumisina, poissaoloina, päihtymyksenä sekä henkilökunnan työn keskittymisenä aiempaa enemmän päihdehaittojen käsittelyyn. Päihdeongelmaisen asiakkaan tukeminen on vammaispalvelujen henkilökunnalle haasteellista. Henkilökunnalla ei ole työvälineitä päihdeongelmien tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Eikä päihdepalveluiden kanssa tehdä riittävästi yhteistyötä. (Kilgast 2003a; Kilgast 2003b, 9 10.) Tulevaisuudessa päihdeongelmat tulevat vaatimaan vammaispalveluilta yhä enemmän erityisasiantuntemusta (Paara 2005, 50). 2.2 Keskuslaitoksista pienyksiköihin integraation paineessa Suomalaisen vammaispolitiikan tavoitteena on ollut 1960-luvulta alkaen vammaisen henkilön tasa-arvoisuus ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet muun väestön kanssa. Suomi hyväksyi vuonna 1971 kehitysvammaisten oikeuksia koskevan julistuksen. Vuonna 1975 hyväksyttiin YK:n vammaisten oikeuksia koskeva julistus ja 1993 vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet. (Repo 2004, ) Tavoite tasa-arvon ja ihmisoikeuksien parantamiseksi näkyy vammaispolitiikassa normalisaation ja integraation painottumisena. Normalisaatioperiaatteen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille samat oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet kuin muillekin kuten ihmisoikeuden, tasa-arvon, valinnanmahdollisuudet ja itsemääräämis-

11 11 oikeuden. Integraatiolla tarkoitetaan sellaisten edellytysten luomista, joiden puitteissa myös vammaiset voisivat elää yhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Vammaisten selviytymisedellytyksiä voidaan parantaa esimerkiksi esteettömyyttä lisäämällä. (Kaski 2002, ; Ladonlahti 2004, 46.) Ihanteellisessa integraatiossa eli inkluusiossa vammaista varten ei tarvitse luoda erityisedellytyksiä, vaan koulussa, työelämässä ja muilla elämänalueilla taataan jo etukäteen kaikkien tasavertaiset osallistumismahdollisuudet. (Kaski 2002, 315; Repo 2004, 27). Inkluusion vastakohta on eksluusio. Sen kohteeksi joutuvien annetaan syrjäytyä yleisestä ja yhteisestä osallistumisesta. Normalisaatio ja integraatio eivät ole toteutuneet riittävässä määrin. Esimerkiksi työelämässä vammaisen syrjäytymisriski on suuri. Työttömyys on yleisempää vammaisten keskuudessa ja työssäkäyvien ammattiasema heikompi kuin keskimäärin. (Savtschenko 2003, 90.) Julkusen (2003, 427) mukaan työmarkkinat ovat tulleet entistä valikoivammiksi ja se vaikeuttaa vammaisten työnsaantia entisestään. Työnhakijalla täytyy olla riittävä koulutus, hänen tulee pystyä antamaan itsestään tehokas kuva ja kyetä markkinoimaan itseään. Helneen (2002, 87) mukaan menestyksen paradigma kuvaa hyvin nykytilannetta. Se edellyttää jokaiselta onnistumista, omatoimisuutta ja elämänhallintaa. Menestyksen paradigman mukaan ongelmat kyllä järjestyvät riittävällä toimeliaisuudella ja uskolla tulevaisuuteen. Menestyksen paradigman edellyttämiä ominaisuuksia on vaikea saavuttaa. Ne kuitenkin vallitsevat yleistä keskustelua ja median luomaa kuvaa ihanneihmisestä. A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Lasse Murto (2004) totesi että kilpailusta on tulossa hyvinvointiyhteiskunnan kriittinen menestysalue. Tässä kilpailussa vammaisella on riski joutua luuserin asemaan, kun hän ei kykene saavuttamaan ihmisen ihanteeksi nostettua täydellisyyden tilaa. Esimerkiksi kehitysvammaiset eivät yleensä pysty kouluttautumaan yhtä pitkälle kuin muut ja tuetusta työstä heille maksetaan korvausta, joka hädin tuskin riittää vuokraan. Menestyksen paradigman toteuttamiseksi tarvitaankin Giddensin (1991, 18 20) peräänkuuluttamia asiantuntijapalveluita: työelämäohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, seksuaaliterapeutteja, psykologeja, kuntoutusohjaajia, fysioterapeutteja tai muita vammaisten henkilöiden toimintakykyä parantavia ammattilaisia.

12 12 Vammaisuuteen kohdistuvat asenteet vaikuttavat normalisaatioon ja integraatioon. Einormaaleiksi koetut ovat tärkeä osa normaaleiksi itsensä kokevien identiteettiä. Normaalit tarvitsevat ei-normaaliutta pystyäkseen määrittämään itsensä normaaleiksi. Kaikki olisivat normaaleita jos ei-normaaleita ei olisi. Koska ei-normaaliutta tarvitaan ja sitä kohdataan, siitä käydään myös keskustelua. Puhuttaessa ei-normaaleista maailmaan luodaan lisää rajoja ja tapahtuu helposti kaksoiseksluusio, jossa syrjäytymistä aiheuttavat sekä yhteiskunnalliset ja sosiaaliset mekanismit että normaalien syrjäytymisestä käymä keskustelu. (Helne 2002, 113 & 185.) Vaikka syrjäytymisdiskurssi on vahva asennevaikuttaja, se ei ole kumonnut kaikkia yrityksiä syrjäytymisen poistamiseksi. On muun muassa ehdotettu, passia syrjäytyneille, jolla pyrittäisiin takaamaan heidän oikeutensa ja sisäänpääsynsä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Moni kuitenkin epäilee, että syrjäytyneiden muukalaisuus ja toiseus säilyisivät. Sillä syrjäytymisen sosiaaliset rajat saattavat olla rautaesiriipun kaltaisia esteitä täysivaltaiselle osallisuudelle. (Helne 2002, 113 & 185.) Syrjäytymisdiskurssi vaikuttaa myös vammaisten käsityksiin ja kokemuksiin omasta itsestään. He voivat omaksua syrjäytyneen ihmisen identiteetin ja sen tuoman aseman, koska vallitsevat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset diskurssit sitä heille tarjoavat. On esimerkiksi pidetty mahdollisena, että ei-vammaisten kielteiset käsitykset vammaisuudesta tulevat osaksi vammaisten käsitystä itsestään ja muista vammaisista. (Helne 2002, 32.) Normalisaatiota ja integraatiota on pyritty edistämään lainsäädännöllisin keinoin yleisten palvelujen ensisijaisuutta ja avohuoltoa painottamalla ja 1980-luvuilla säädetyissä kehitysvammaisten erityishuolto-, sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulaeissa (Repo 2004, 23 28). Palvelujärjestelmässä integraation ja normalisaation vaikutus näkyy erityisesti laitostyyppisten palveluiden vähenemisenä ja avopalveluiden lisääntymisenä. Aiemmin Suomen noin kehitysvammaisesta viidennes asui laitoksissa. Nyt laitoksissa asuvien määrä on vähentynyt vajaaseen kolmeen tuhanteen henkilöön. (Paara 2005; Ladonlahti 2004, 47.) Vastaavasti asumispalveluita käyttävien kehitysvammaisten määrä on kasvanut. Tällä hetkellä laitoshoidon ulkopuolisissa asumispalveluissa asuu vajaa kahdeksan tuhatta kehitysvammaista ja paikkojen määrä kasvaa vuosittain sadoilla. (Paara 2005, 39.)

13 13 Lievät vammat ja pitkäaikaissairaudet mukaan luettuina liikuntavammaisia henkilöitä on Suomessa puolisen miljoonaa (Eriksson ym. 2005, 25). Aikaisemmin liikuntavammaisille henkilöille ei ole ollut laitoksia tai asumispalveluita vaan asumispalvelu toteutettiin esimerkiksi sairaaloissa tai vanhainkodeissa. Nykyään liikuntavammaiset henkilöt asuvat pääosin heille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä tai itsenäisesti omissa asunnoissaan. Aivovamman saa vuosittain ihmistä ja henkilöllä on pysyviä aivovamman jälkioireita. (Talvela 2004, 259.) Osa aivovammaisista asuu palveluasunnoissa. Mielenterveyskuntoutujien laitoshoitopaikkojen määrä on pudotettu kahdessa kymmenessä vuodessa :sta 6 000:teen (Paara 2005, 41). Psykiatrisessa laitoshoidossa olleet mielenterveyskuntoutujat on siirretty asumaan itsenäisesti omaan kotiin tai palveluasuntoihin. Vuonna 2003 mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asui 4735 henkilöä. (Sohlman & Pirkola 2005, 19.) Tällä hetkellä vain viidennes mielenterveyden häiriöistä kärsivistä suomalaisista on riittävässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet täysin vailla hoitoa (Joukamaa & Heikkinen 2001, 583). Vammansa vuoksi runsaasti asumispalveluita tarvitsevia on Suomessa kokonaisuudessaan henkilöä (Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus 2003, 9). Kehitysvamma-, vammais- ja mielenterveysasumispalveluissa paikkoja on tällä hetkellä noin Uusia paikkoja tarvitaan lähivuosina ainakin (Paara 2005, 50.) 2.3 Keskushallinnosta itseohjautuvuuteen Vammaispalveluiden muuttuessa isoista laitoksista pienyksiköiksi, myös niiden hallintotapa on muuttunut. Keskitetystä valtionhallinnosta on siirrytty kohti itseohjautuvia yksiköitä. Yksityisten sosiaalipalveluiden toimipaikkojen määrä on yli nelinkertaistunut 1990-luvun alun noin 750:stä vuoden :aan (Kauppinen & Niskanen 2003; Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutieto 2006, 24). Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa sosiaali- ja terveydenhuollon itse tuottamien palveluiden osuus laski

14 14 vuosina vajaasta tuhannesta reiluun kuuteensataan asiakaspaikkaan. Samaan aikaan yksityisten tuottamat asiakaspaikat lisääntyivät vajaasta yhdeksästä sadasta yli neljään tuhanteen. Tällä hetkellä yritykset ja järjestöt tuottavat 86 % mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista. (Sohlman & Pirkola 2005, ) Itseohjautuvuuden kasvu liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa heijastuu siirtyminen modernista postmoderniin aikaan. Modernin muotoutuminen merkitsi valtion vallankäytön kasvua monissa ihmiselämän keskeisissä asioissa. Rakennettiin kansakoulu- ja myöhemmin peruskoulujärjestelmä, sairasvakuutus, kansaneläkejärjestelmä ja päivähoitopalvelut. Giddensin (1991, 15) mukaan modernin aikana valtiot tuottivat keskusjohtoisia instituutioita ja organisaatioita, joiden tehtävänä oli kohderyhmiensä toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Modernin aika läheni loppuaan, kun keskitetyt hierarkkiset järjestelmät eivät enää tuoneet lisätehokkuutta vaan niistä oli tullut kehityksen esteitä. Keskusjohto ei ollut enää se taho, joka parhaiten tunsi ja osasi suunnitella paikallisen tason asiat. Vähitellen modernille tyypilliset asiat kuten keskushallintopainotteisuus, ylhäältä tuleva asiantuntijuus, hierarkkinen johtaminen ja byrokraattisuus alkoivat purkautua sekä korvautua paikallisemmalla ja yksikkökohtaisemmalla suunnittelulla ja päätöksenteolla. (Giddens 1991, 15.) Strategisessa suunnittelussa modernin ajan päättyminen on tarkoittanut sitä, että monimutkaistuvassa, nopeasti muuttuvassa maailmassa perinteinen ylhäältä alas annettu strategia ei enää riittänyt vaan. Toimivan strategian aikaansaaminen edellytti käytännön työntekijöiden osallistumista myös suunnitteluun. Mekaaninen suunnittelukulttuuri on unohdettava ja luotava dynaamisia prosesseja; on keskityttävä ihmisiin (Sotarauta 2003, 82). Työntekijän rooli on muuttunut valvonnan alla toimivasta alaisesta oman työnsä ja työyhteisönsä aktiiviseksi kehittäjäksi ja oman alansa asiantuntijaksi. Kamenskyn (2003, 32) sanoin: on ymmärretty, ettei strateginen johtaminen ole vain johtajien asia, vaan kaikki henkilöt omalla osaamisellaan ja toiminnallaan vaikuttavat strategiaan ja erityisesti sen toteuttamiseen. Vammaisten asumispalveluissa modernin rakenteiden purkautuminen lisäsi toimintayksikköjen itsenäisyyttä ja vastuuta oman toimintansa suunnittelussa. Enää keskushallinto ei antanut valmiita toimintamalleja työntekijöille, vaan heidän oli suunniteltava ne itse omissa palveluyksiköissään. Asiantuntijuus siirtyi auktoriteeteilta lähemmäs käytännön

15 15 työntekijöitä. Bauman (2002, 39 40) kuvaa tapahtunutta muutosta seuraavasti: siinä missä alkuperäinen moderni oli raskas yläpäästään, siinä nykyisen modernin yläpää on kevyt. 2.4 Puolesta tekemisestä mahdollisuuksien tukemiseen Asiakkaat ovat yksilöityneet modernin rakenteiden hajotessa. Giddens (1991, 2) näkee yksilöllistymisen puitteista riisumisena viitaten mekanismeihin, jotka vapauttavat sosiaalisten suhteiden ja paikkojen kahleista. Bauman (2002, 24) puhuu yksilöllistymisestä emansipaationa eli yhteiskunnasta vapautumisena modernin jälkeisenä aikana. Myös identiteetin rakentaminen jää yksilön harteille, koska sitä määritteleviä sosiaalisia yhteisöjä ei enää ole olemassa (Bauman 2002, 31; Hoikkala & Roos 2000, 21). Identiteetin rakentamisesta on tullut jatkuvaa ja lopputulos voi olla vain tätä hetkeä palveleva presentaatio. Vaikka identiteetin rakentamisessa ei saavuteta pysyvää tulosta sen rakentaminen ei ole muuttunut helpommaksi. Päinvastoin yksilön tulisi elää, jokaisena hetkenä reflektiivisesti, jotta hän pystyisi saavuttamaan selkeämmän tietoisuuden ajatuksistaan, tunteistaan ja kehoon liittyvistä kokemuksistaan (Giddens 1991, 71). Reflektiivisyys mahdollistaa identiteetin rakentamisessa eteen tuleviin mahdollisuuksiin tarttumisen ja oman elämänkaaren elementtien löytämisen, "we are, not what we are, but what we make of ourselves (Giddens 1991, 75). Asiakkaiden yksilöllistyminen on muuttanut työntekijän roolia. Puolesta tekemisestä on siirrytty mahdollisuuksien tukemiseen. Aikaisemmin työntekijän rooli oli olla hoitaja, joka teki asioita vammaisen henkilön puolesta. Kaikessa auttamisen sijasta alettiin ensin painottaa vammaisen henkilön itsenäisyyttä, johon asiakkaita pyrittiin opastamaan. Itsenäisyyden tukemisesta on edelleen siirrytty toimintojen mahdollistamiseen, jolloin vammaiset nähdään selviytyvinä ja itsenäisesti valintoja tekevinä yksilöinä. (Kärkkäinen 1995, ) Yksilöllistyminen on saanut aikaan paljon keskustelua vammaisten itsemääräämisoikeudesta. Pursiaisen (2005, 62) mukaan itsemääräämisoikeudella voidaan tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnä yksilöllä on itsemääräämisoikeus, jos hän saa valita minkä tahansa niistä vaihtoehdoista, jotka ovat hänelle tarjolla toisten puuttumatta valintoihin. Toi-

16 16 saalta yksilöllä voidaan nähdä olevan itsemääräämisoikeus, jos hänen olonsa järjestetään sellaiseksi, että hänelle on tarjolla sama vaihtoehtojen kirjo kuin muillekin. Ensimmäisen tyyppinen itsemääräämisoikeus ei välttämättä vaadi toimenpiteitä, täytyy vain olla puuttumatta toisten valintoihin. Toisen määrittelytavan mukaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen vammaisilla edellyttää tukitoimenpiteitä, joilla poistetaan ympäristön valinnanvapaudelle asettamia esteitä. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi tulkki-, kuljetus- ja asumispalvelut sekä henkilökohtainen avustaja (Saarinen & Rautiainen 2005, 81 82). Asiakkaan itsemääräämisoikeutta korostettaessa työntekijöiden on vaikea tietää milloin ja millaisiin asioihin heillä on oikeus ja / tai velvollisuus puuttua. Pahlmanin (2003, 171) mukaan puuttuminen on oikeutettua tilanteissa, joissa yksilönvalinnat eivät ole järkeviä ja loukkaavat tämän terveyttä. Työntekijän tulisikin asiakkaan itsemääräämisoikeutta turvatessaan samanaikaisesti korostaa tämän vastuuta omista ratkaisuistaan ja toiminnastaan. Asiakkaalle on selvitettävä eri ratkaisuvaihtoehtojen edut, haitat ja seuraukset, jotta hän voi tehdä valintansa realistisesti. (Nirhamo ym. 2005, ) Oikeiden valintojen tekeminen suhteessa itseensä ja ympäristöönsä on aidon itsemääräämisoikeuden perusta (Saarinen & Rautiainen 2005, 76 77). Lisäksi on kannettava vastuu ratkaisujen seurauksista (Nirhamo ym. 2005, 15). Oma käyttäytyminen ei kuitenkaan saa vahingoittaa muita ja vähentää näiden vapautta (Roos & Hoikkala 1998, 16). Aito itsemääräämisoikeus onkin oikeuksia huomattavasti laajempi asia. Lindqvist (2005, 74 75) muistuttaa, ettei ihmisten auttaminen voi perustua yhteen periaatteeseen. Itsemääräämisoikeuden rinnalla on tarkasteltava esimerkiksi yhteisen hyvän, yhteisöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Monipuolinen itsemääräämisoikeuden tulkinta korostuu päihteidenkäyttöä koskevissa asioissa. Esimerkiksi asumispalveluissa työntekijöillä menee usein enemmän aikaa päihdeongelmaisen kuin muiden auttamiseen ja päihdekäyttäytyminen saattaa häiritä toisia asiakkaita. Mikäli työntekijä ei puutu asiakkaan päihteidenkäyttöön, hän voi rajoittaa muiden asiakkaiden itsemääräämisoikeutta, mutta työntekijän puuttuessa ongelmakäyttäjä saattaa kokea itsemääräämisoikeuttaan loukattavan. Päihteidenkäytön vähentäminen ja lopettaminen edellyttää omaa motivaatiota, jota voidaan edistää muun muassa asiallisesti päihteidenkäyttöön puuttumalla sekä siitä keskus-

17 17 telemalla (Häkkinen 1991, 47; Seppä 2003, 57; Holmberg 2003; ). Päihteidenkäytön varhaisvaiheessa käytön määrää voidaan tehokkaasti vähentää miniinterventiolla, eli lyhytneuvonnalla, jossa asiakasta arvostaen puututaan hänen päihteidenkäyttöönsä (Berglund, Thelander & Jonsson 2003, 26 27). Päihdeongelman kehitettyä pidemmälle tarvitaan usein laitos- tai muuta hoitoa (Alkoholinongelmien käypähoitosuositus 2005). Päihteiden liikakäyttöön puuttuminen voi olla todella hankalaa, jos asiakkaan itsemääräämisoikeus korostuu voimakkaasti. Työntekijät joutuvat miettimään vakavasti millaisia reaktioita puuttumiset saavat aikaan. On hyvä muistaa, että lähes kaikki varhaisvaiheen ongelmakäyttäjistä suurkuluttajiin kokivat päihteidenkäyttöönsä puuttumisen hyväksi asiaksi muutaman päivän kuluttua, vaikka puheeksi ottaminen ensin herättikin vihaa ja loukkaantumista (Märkjärvi 1995, 153). Näkövammaisten päihdehoitoa koskevassa tutkimuksessa asiakkaat jopa ihmettelivät, miksei heidän päihteidenkäyttöönsä puututtu aikaisemmin (Kilgast 2006). Päihdeongelma ja itsemääräämisoikeus ovat haastava yhdistelmä, jossa keskenään taistelevat yksilön vapautta kaventava päihderiippuvuus ja pyrkimys vapaisiin valintoihin. Kehittyessään riippuvuusongelma kaventaa elämää. Se alkaa keskittyä yhä enemmän päihteidenkäytön ympärille ja muiden elämän osa-alueiden merkitys vähenee. Kypsä, vapauden ja vastuun sisältävä itsemääräämisoikeus edellyttää myös päihdehaittojen tiedostamista ja realistista tarkastelua. Vastuu voi päihteiden väärinkäyttäjän kohdalla tarkoittaa sitä, ettei täydellistä itsemääräämisoikeutta suhteessa päihteidenkäyttöön voida enää saavuttaa. Ainoa tie oman itsemääräämisen lisäämiseen saattaakin paradoksaalisesti olla sen vähentäminen päihteidenkäytön kohdalla. Tiennäyttäjiksi tarvitaan usein läheisiä tai työntekijöitä, jotka voivat havahduttaa ongelmakäyttäjää huomaamaan tilanteensa. 2.5 Yhteenveto muutoksista Päihteidenkäytön ja ongelmien sekä samanaikainen avopalveluiden lisääntyminen ovat tuoneet päihdehaittoja myös vammaisten asumispalveluihin. Perinteisillä vammaistyönmenetelmillä on jouduttu toimimaan myös päihdetilanteissa. Käytännön työstä sel-

18 18 viäminen on osoittautunut erityisen vaikeaksi, jos päihdekysymyksiin ei ole otettu virallista kantaa emo-organisaation tasolla eikä päihteiden vaikeuttamiin työtilanteisiin ole suunniteltu toimintamalleja. Samaan aikaan kun päihdeongelmat yksiköissä ovat lisääntyneet, keskushallinnollinen suunnittelu ja ohjaus ovat korvautuneet yksikköjen omalla paikallisella suunnittelulla. Näissä oloissa päihdekysymysten ratkaisut onkin parasta tehdä yksiköittäin kunkin omista ongelmista, tarpeista ja resursseista lähtien. Yksikkökohtaisen suunnittelun lisäksi tarvitaan koko organisaatiota koskevia periaatelinjauksia. Oman päihdestrategian tekeminen on yksi tapa sisällyttää päihdekysymysten käsittely osaksi organisaation muuta toimintaa ja johtamista. Paikallisella suunnittelu- ja kehittämistyöllä yksittäiset yksiköt voivat löytää itselleen sopivat ratkaisunsa. Näin pystytään myös hyödyntämään työntekijöiden käytännön kokemusta, osaamista ja tietoutta suunnittelutyössä. (Hintsa 2004b, ) Suunnittelutyössä on huomioitava myös yksilöllistymiskehitys. Vammaisten henkilöiden tulisi pystyä osallistumaan tasavertaisesti ilman että tarvitaan erityisjärjestelyitä. Vammaisilla tulisi myös olla samanlaiset selviytymisen ja valintojen tekemisen mahdollisuudet kuin ei-vammaisilla. Itsemääräämisoikeutta turvattaessa tulee muistaa sen erityinen suhde päihdeongelmiin. Päihdeongelma voi kaventaa itsemääräämisoikeutta ohjaamalla yksilön valintoja. Päihdeongelmaisen auttaminen taas saattaa edellyttää itsemääräämisoikeuden hetkellistä kaventamista, jotta ongelmakäyttäjä näkisi tilanteensa realistisesti. 3. PÄIHDESTRATEGIAN SUUNNITTELUMALLI Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektissa kehitettiin vuosina vammaispalveluorganisaatioiden päihdestrategian suunnittelumalli. Sen tavoitteena on ohjata ja tukea vammaispalveluorganisaation omaehtoista suunnittelua. Siinä päihdestrategia nähdään asiakkaiden päihdehaittojen ehkäisyn ja päihdeongelmien hoidon keskeisten toimintojen linjauksena. Päihdestrategian tekeminen ei tee vammaispalveluorganisaatiosta päihdehoidon tuottajaa vaan auttaa sitä löytämään keskeiset päihdehaitto-

19 19 jen vähentämistä ja päihdeongelmien ratkaisemista edistävät kehittämisalueet sekä huomioimaan nämä kehittämisalueet toiminnassaan. (Hintsa 2004b, 21.) Päihdestrategian suunnittelumallia käyttämällä on tarkoitus päästä ongelmaisesta nykytilasta strategisen suunnittelun kautta kehittyneemmän toiminnan tasolle. Päihdestrategian suunnittelumalli etenee vaiheittain. Niiden toteuttamisen tärkeimmät periaatteet ovat kaikkien osallistuminen, yhteistoiminta päihdestrategian suunnittelussa ja toteutuksessa sekä reflektiivisyys. (Hintsa 2004b, ) Suunnittelumallin mukaan emo-organisaatio ja yksiköt osallistuvat päihdestrategiatyöhön. Seuraavassa kuvataan toimintayksiköiden näkökulmasta päihdestrategiaprosessin eteneminen. 3.1 Päihdestrategiatyön vaiheet Vaiheittaisuus perustuu toimintatutkimukseen. Carr & Kemmis (1986, 186) esittelivät kirjassaan Becoming Critical toimintatutkimuksen kulkua kuvaavan spiraalimallin. Mallissa toimintatutkimuksen spiraali muodostuu sykleistä, joissa ovat suunnittelu-, toiminta-, havainnointi- ja reflektointivaiheet. Carrin & Kemmisin julkaistua spiraalimallinsa, monet tutkijat ovat esitelleet omia mallejaan (kuva 1), jotka eivät sisällöllisesti juurikaan poikkea alkuperäisestä. Syklin kaikkien vaiheiden läpikäyminen ja spiraalin jatkuvuus kuuluvat toimintatutkimuksen luonteeseen. Spiraalin jatkuvuus näkyy kuvassa 1 olevissa malleissa siinä, että edellisen kierroksen päätyttyä alkaa aina uusi sykli. Uusi sykli alkaa suunnitteluvaiheella, joka toteutetaan edellisen syklin tuottaman tiedon ja palautteen perusteella. (What is Action Research?; Kiviniemi 1999.)

20 20 Kuva 1. Toimintatutkimuksen spiraalimalleja (What is Action Research?; Kiviniemi 1999). Spiraalia käytettiin Vapa-projektissa apuna päihdestrategian suunnittelumallin kehittämisessä. Spiraalimallin tapaan suunnittelumallissa keskeistä on vaiheittaisuus. Suunnittelumallin vaiheet ovat pohdinta ja analyysi-, suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaihe (kuva 2). Ne voivat toteutua peräkanaa tai osittain yhtäaikaisesti. Olennaista on päihdestrategian kaikkien vaiheiden suunnitelmallinen toteuttaminen. Suunnittelusta pyritään mallin avulla tekemään tietoista, tavoitteellista ja jatkuvaa. (Hintsa 2004b, 23.) Kuva 2. Päihdestrategian nelivaiheinen suunnittelumalli.

Päihdestrategian suunnitteleminen

Päihdestrategian suunnitteleminen Päihdestrategian suunnitteleminen Tero Hintsan tekstin pohjalta toimittanut Irene Komu Suunnittelun keskeiset periaatteet ja eteneminen Päihdestrategian suunnittelumalli 1. Nykytilanteen ja toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi

Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi Tero Hintsa Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto

Lisätiedot

Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi

Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi Yhteisiä ratkaisuja Neljän vammaispalveluyksikön päihdestrategiaprosessien loppuarviointi Tero Hintsa Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN?

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? Eri viitekehysten kohtaaminen strategiatyön haasteesta mahdollisuudeksi Ongelmat eivät juuri koskaan esiinny yksinään, ja

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot