ruoan ja syövän suhteesta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ruoan ja syövän suhteesta?"

Transkriptio

1 Syöpä n Syöpä jättää lapseen jäljet n Takaisin töihin osa-aikaisesti n Uusi päätoimittaja esittäytyy 2/2012 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Mitä tiedämme ruoan ja syövän suhteesta? 1

2 s.6 Tässä numerossa 2/ Ravitsemus on tärkeä osa hoitoja Ravitsemusterapeutti Pia Nikander opastaa syöpäpotilaita ravitsemusasioissa. Katja Repo 10 Marjojen popsiminen kannattaa aina Runsas kasvisten, marjojen ja hedelmien syönti ehkäisee syöpää. Satu Lipponen 12 Takaisin töihin työkokeilun avulla Kirsi Virta palasi töihin osa-aikaisesti. Emmi Oksanen 16 Syöpäjärjestöt kuntouttaa Vuoden 2012 kuntoutuskurssit esittelyssä. s Syöpä jättää lapseen pysyvät jäljet Lapsena syövän sairastaneita pitäisi seurata. Paula Launonen 24 Suomen Syöpäpotilaiden potilasoppaat Muun muassa ravinnosta ja töihinpaluusta on omat oppaansa. 26 Haluan nähdä kaikki värit Uusi päätoimittaja Sirkku Jyrkkiö haluaa olla tavallisen ihmisen puolella. Marika Javanainen Joka numerossa: 3 Pääkirjoitus Uusia lupauksia Sirkku Jyrkkiö 4 Puheenvuoro Suomen Syöpärekisteri täyttää 60 vuotta Timo Hakulinen, Syöpärekisterin johtaja 22 Väri: Purppura Riikka Juvonen 25 Kolumni 42,2 kilometriä luottamusta Lassi Kurkijärvi 2www.cancer.fi s Ajassa

3 Syöpä n Syöpä jättää lapseen jäljet n Takaisin töihin osa-aikaisesti n Uusi päätoimittaja esittäytyy 2/2012 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Pääkirjoitus Maaliskuu 2012 Kannen kuva: Sung-IL Kim/Corbis/Skoy Mitä tiedämme ruuan ja syövän suhteesta? Voita Roosamuistikirja! Kerro meille mielipiteesi? Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti Pieni Roobertinkatu Helsinki Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan kolme Roosa-muistikirjaa. Syöpä-lehden numeron 1/2012 parhaaksi artikkeliksi lukijat valitsivat jutun: Millaista on sairastua syöpään nuorena. Roosa-pipon voittivat Irma Heikkilä Humppilasta, Marketta Alonen Tampereelta ja Lahja Rissanen Vehmersalmelta. 1 Uusia lupauksia Syöpään sairastuneella ihmisellä on hoitojen aikana aika vähän mahdollisuuksia itse vaikuttaa oman elämänsä laatuun. Säännölliset hoitokäynnit rytmittävät elämää. Hoitojen aiheuttamat haitat ja huonovointisuus ja väsymys uuvuttavat. Ruoka ei maistu ja alakuloisuus saattaa painaa mieltä. Moni odottaa raskaan hoitojakson jälkeistä aikaa. Joillekin voi olla pettymys, kuinka väsynyt hoidon jälkeen on ja kuinka hitaasti voimat hoidon jälkeen palautuvat. Hoitojakson loppuessa kannattaa tehdä itselleen uuden alun lupauksia, panostaa pikku hiljaa voimien mukaan liikuntaan ja tasapainoiseen ruokavalioon. Jokainen askel ulkoilmassa merkitsee askelta kohti toipumista ja parempaa elämää. Ruoka on kulttuurissamme saanut suurta huomiota eikä ääri-ilmiöiltäkään ole vältytty. Monet potilaat kysyvät lääkärin vastaanotolla sitä, miten itse voisi huolehtia itsestään paremmin. Terveellinen ja monipuolinen suomalainen kotiruoka sopivasti annosteltuna on edelleen arvossaan ja hyvän ruokavalion perusjalka. Tässä numerossa Syöpä-lehden toimittajat ovat asiantuntijoiden avustuksella perehtyneet ravinnon merkitykseen syöpäpotilaan arjessa sekä sairauden synnyn kannalta että syövän hoidon aikana. Toivottavasti sieltä löytyy toipumista edistäviä vinkkejä. Aloitan tämän Syöpä-lehden numeron myötä päätoimittajakauteni. Kiitän mahdollisuudesta olla mukana tekemässä asiallista ja luotettavaa Syöpä -lehteä, syöpäpotilaan äänenkannattajaa. Toivon, että lehden sivuilla näkyy syöpään sairastuneen ihmisen monivivahteinen arki ja että lehti voisi osaltaan tukea lukijoiden arjessa selviytymistä. Lehden tehtävä on tarjota luotettavaa tietoa syövän syistä ja hoidoista. Toivottavasti pystymme myös kiinnittämään huomiota niihin epäkohtiin, joihin Suomessa pitäisi tarttua, jotta syövän hoito maassamme olisi yhä laadukkaampaa ja mahdollisimman moni voisi selviytyä sairaudestaan. Syöpälääkärikin tarvitsee liikuntaa, tasapainoista ravintoa ja iloista mieltä jaksaakseen arjessa. Uuden vuoden alkaessa on hyvä pohtia mennyttä ja haaveilla paremmasta tulevasta. Minun lupaukseni tälle vuodelle oman hyvinvointini tukemiseksi on riittävä ulkoilu. Päätoimittajan tehtävässäni toivon että voin jakaa käytännön lääkärin työssä saamaani kokemusta. Potilas on aina paras oman vointinsa asiantuntija. Niin lääkärin kuin tämän lehden toimituksenkin on syytä kuunnella potilaan ääntä herkällä korvalla. Teiltä, hyvät lukijat, toivon palautetta työstämme. Ruusuja on mukava saada, mutta risuista oppii enemmän. Kriittinen, parempaa lehteä rakentava palaute on erittäin tervetullutta. Kuva: Jouko Keski-Säntti Kiitos palautteesta! Toivon lukijoille antoisia lukuhetkiä Syöpä-lehden parissa. Sirkku Jyrkkiö 3

4 aajassa Intohimojen hämärä kohde Harva asia herättää niin paljon intohimoja kuin ravinto. Jokapäiväinen ruoka on muuttunut osaksi ihmisen persoonallisuutta. Korostamme ruoan kautta eettisiä tuntemuksia. Ruokaan liittyy pyhyyttä, jota emme maallistuneina muuten kohtaa. Ruokaan hurahtaneiden poterot ovat syvät. Milloin hamstrataan voita Virosta, milloin metsästetään tuoretta inkivääriä naapurikunnista. Itse elän jatkuvassa paksoikaalin puutteessa. Sitä kun ei lähikaupastani saa ja sitä mielelläni wokkaisin. Täytyy tyytyä valkokaaliin (nurinaa). Miten tässä näin kävi? Sata vuotta sitten kaivoimme onnellisina perunoita maasta ja säilöimme ne talveksi. Suolasimme kalaa ja savustimme lihat. Ruisleivät paistettiin talven varalle vartaisiin, joista leivät vähitellen hupenivat pitkinä pimeän iltoina. Kirnuttu voi oli viileässä odottamassa leivälle pääsyä. Meillä on nyt yhtä aikaa yltäkylläisyys ja kärsimys. Ruokaa on enemmän kuin koskaan. Osa ihmisistä kantaa ylipainoa. Osa on niin laihoja, että ruoka ei maita syöminen on hengissä pysymisen elinehto, mutta ylipaino on iso riski terveydelle. Epävarmuus on arkea, kun kyse on ruoasta. Osaamme antaa suu- Puheenvuoro ria linjoja oikeista valinnoista. Mutta minkään tiedon perusteella ei voi luvata, että juuri tätä syömällä vältät sairaudet. Hyvinvoinnin myötä suola ja savustus ovat vähentyneet. Mahasyöpä muuttui yleisestä taudista harvinaiseksi. Jääkaappi pitää ruoan pitkään pilaantumattomana. Rahtialukset tuovat talveksi C-vitamiinia sisältäviä sitrushedelmiä. Terveystietoisimmat tietävät, että tomaatti ja parsakaali ovat terveellistä murkinaa. Rasvassa ei sovi käristää, punaista lihaa kannattaisi välttää ja suosia kalaa. Jokaisessa kansainvälisessä syöpäkongressissa esitetään myös se perinteinen kysymys, miksi syöpä lisääntyy länsimaissa ja siinä vaiheessa luennoitsija heijastaa valkokankaalle hampurilaisen kuvan. Alkoholia ei kannata juoda lainkaan. Jo pienet määrät alkoholia voivat lisätä syöpäriskiä. Muotidieetit ovat outoja. Itselleni on jäänyt mieleen kananmuna -valkoviinidieetti. Ihan yhtä vieras ajatus on, että paljon rasvaista syömällä kunto kohenee tai että ruoan terveellisyys ilmenee E-koodeista. Uskokoon ken haluaa, itse toivon tutkittua tietoa. Sitä on tarjolla lehdessämme, jonka teemana on ravinto. n Satu Lipponen, toimituspäällikkö Minusta meillä pitää olla rohkeutta nähdä lehdessä ne kaikki värit, jotka liittyvät syöpään myös ne synkemmät. Sirkku Jyrkkiö s. 27 Suomen Syöpärekisteri täyttää 60 vuotta Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen ylläpitämä syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäyhdistyksellä on sopimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa syöpärekisterin ylläpidosta. Syöpäyhdistys perusti Suomen Syöpärekisterin vuonna 1952 tarjoamaan valtakunnallisen syöpätilaston avulla tiedollisen pohjan syöpää koskevalle kansanterveystyölle. Vuonna 1968 Suomen Syöpärekisterin yhteyteen perustettiin Joukkotarkastusrekisteri suunnittelemaan ja arvioimaan syövän varhaistoteamiseen tähtääviä joukkotarkastuksia. Suomen Syöpäyhdistys on maailman syöpäjärjestöjen joukossa edelläkävijä tieteellisiin tuloksiin perustuvassa kansan terveystyössä. Syöpärekisterin käyttö tieteelliseen tutkimukseen takaa tiedon korkean laadun. Tieto on käytettävissä tutkijoille, suunnittelijoille ja hallinnon eri tasojen viran omaisille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Syöpärekisteri vastaanottaa ja käsittelee vuosittain noin syöpäilmoitusta. Näiden perusteella uusia syöpiä todetaan vuosittain noin Seulontatietoja rekisteröidään vuosittain lähes puolelta miljoonalta henkilöltä. n Timo Hakulinen, johtaja, Suomen Syöpärekisteri 4

5 Maaliskuu 2012 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy kuusi kertaa vuonna Painosmäärä on Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 42. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Sirkku Jyrkkiö Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Maarit Rautio (vt) Toimitus: Caj Haglund, Päivi Lähteenmäki, Päivi Pakarinen, Leena Rosenberg-Ryhänen, Risto Sankila Toimittajat: Jaana Ruuth, Katja Repo Lääketieteellinen toimittaja: Liisa Pylkkänen AD: Atelier GraGra/Rinne & Viitakangas Valokuvaajat: Jouko Keski-Säntti, Vesa-Matti Väärä, Suomen kuvatoimisto, Kuvatoimisto Gorilla, Kuvatoimisto Plugi Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Riitta Korhonen Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katriina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg-Ryhänen Suomen Syöpäpotilaat, Markku Suoranta Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Anne Haartemo SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: Fax: Sähköposti: Internet: Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2012 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Solarium aiheuttaa syöpää Solariumit eivät ole turvallinen vaihtoehto ruskettua. Asiantuntijat ovat siirtäneet ne ryhmästä mahdollisesti aiheuttaa syöpää kategoriaan karsinogeeninen, eli aiheuttaa syöpää. Samaan luokkaan kuuluvat myös tupakka, alkoholi ja asbesti. Solariumit ovat erityisen vaarallisia nuorille. Niillä, jotka ovat käyttäneet solariumia ensimmäistä kertaa alle 35-vuotiaana, on 75 prosenttia suurentunut riski saada melanooma, kaikkein vakavin ihosyöpä. Solariumissa ei tarvitse käydä usein, jotta riski suurenisi: solariumkäynti kerran kuukaudessa voi lisätä melanoomariskiä puolella. Suomessa säteilylain muutos on tällä hetkellä eduskunnassa. Uuden lain, joka kieltää solariumin käytön alle 18-vuotialta, pitäisi astua voimaan heinäkuussa. Kuningatarsmoothie 1 dl vadelmia 1 dl mustikoita 3 dl maustamatonta jogurttia 3 rkl juoksevaa hunajaa tai sokeria 0,5 dl kauraleseitä Mittaa kaikki ainekset korkeahkoon kannuun. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Anna makujen tasaantua kylmässä 5 10 minuuttia ja tarjoile korkeista laseista. n Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Tommy Selin 5

6 Ravitsemus on tärkeä osa hoitoja Ruoka ja ruokailu voivat saada uuden merkityksen, kun ihminen sairastuu syöpään. Ruoka saattaa etoa tai syöminen olla muuten vaikeaa ja paino lähteä laskuun. ställöin on suunnattava ravitsemusterapeutin luo. Teksti katja repo n Kuvat JOUKO Keski-SäNTTI ja PLUgi Tärkeintä on syödä sitä, Syöpä ja siihen liittyvät hoidot vaikuttavat suuresti arkeen. Niiden myötä kuvaan saattavat tulla kaikkien muiden asioiden lisäksi mikä itselle maistuu. Monelle maistuvat ruokahaluttomuus, pahoinvointi, nielemisvaikeudet ja ripuli. Lisäksi saattaa ilmetä suolakurkut ja silli, muutoksia maku- ja hajuaistissa. Nämä johtavat usein laihtumiseen, joka voi olla nopeaa. Potilaat voivat laihtua parikymmentä toisille soseet ja pirtelöt. kiloa lyhyessäkin ajassa. Näihin pulmiin apua tarjoaa ravitsemusterapeutti Pia Nikander Helsingissä Meilahden syöpätautienklinikalla. Useimmat potilaat hän tapaa, kun he ovat jo laihtuneet huomattavasti. Laihtuminen alkaa usein jo ennen diagnoosin saamista. Ravitsemusterapeutin ja potilaan yhteisenä ja tärkeimpänä tehtävänä on saada painonlasku pysähtymään. 6 Nikander kertoo, että syöpäpotilaista useimmat laihtuvat, mutta on niitäkin, joiden paino lähtee nousuun. Tämä johtuu syöpätyypistä, käytettävistä lääkkeistä ja siitä, että liikunnan määrä vähenee. Näihin tapauksiin Nikanderilla ei ole juurikaan resursseja puuttua, sillä tärkeintä on saada ote niihin potilaisiin, jotka ovat laihtuneet radikaalisti. Nikanderin vastaanotolle ohjautuu erityisesti potilaita, jotka kärsivät pään tai kaulan alueen ja ruoansulatuskanavan syövistä. Näissä laihtuminen on yleensä voimakkainta. Useimmiten Nikander tapaa potilasta tunnin kerrallaan ja tapaamisia kertyy

7 Ravitsemusterapeutti Pia Nikander auttaa syöpäpotilaita ravitsemusasioissa. muutama. Ne jaksottuvat yleensä hoitojen yhtey teen ja toteutuvat muutaman kuukauden sisällä. Usein tapaamisessa on mukana potilaan lisäksi omainen, esimerkiksi puoliso. On hyvä, että omaiset ovat tapaamisessa mukana, sillä tietoa tulee paljon kerralla. Oppia käytännön kautta Ravitsemusterapeutin luona käydään läpi arkeen ja ruokaan liittyviä vaikeuksia, pyritään varmistamaan riittävä energian- ja proteiininsaanti ja pohditaan mahdollisia vaihtoehtoisia ruokia. Jos jokin ruoka-aine tökkii, on mietittävä jotakin muuta tilalle. Perussääntönä on, ettei mitään ruoka-aineita tulisi jättää pois pelkästään sen vuoksi, että sairastaa syöpää. Kukin potilas huomaa käytännössä, mikä sopii hänelle ja millaista ruokaa hän pystyy syömään. Tämä saattaa vaihdella suuresti myös sairauden aikana, mikä voi turhauttaa niin potilaan kuin tämän perheenkin. Tärkeää on ymmärtää, ettei kyse ole potilaan tahallisesta kiusanteosta kokkia kohtaan, vaan on yleistä, että mieliteot ja ruokahalu vaihtelevat hetkittäin. Pahoinvointi hallintaan Syöpäpotilaan kunto saattaa heiketä siinä määrin, ettei hän kykene valmistamaan itse ruokaa. Useammin kyse on kuitenkin siitä, että jotkin ruoka-aineet tai jo pelkkä niiden tuoksu saavat voimaan pahoin. Ensisijaiseksi lääkkeeksi Nikander suosittaa pahoinvoinninestolääkitystä ja kehottaa tarttu- Ravitsemusterapeutin luona käydään läpi arkeen ja ruokaan liittyviä vaikeuksia, pyritään varmistamaan riittävä energian- ja proteiininsaanti ja pohditaan mahdollisia vaihtoehtoisia ruokia. 7

8 POTILAIDEN RUOKAIDEAT Pian hoksasin, että jatkuva syöminen piti kuvotuksen ja oksentelun parhaiten poissa. Viimeisellä kerralla kävin ennen sytostaattien tiputusta ostamassa itselleni kunnon eväät ja söin ne jo hoitoa odotellessani. Tiputuksen jälkeisen viikon söin usein ja paljon pitääkseni pahoinvoinnin pois. Söin vuorotellen makeaa ja suolaista, herkkuja ja kunnon ruokaa, kaikkea mitä mieli teki ja siksi ne maistuivat hyvältä. Kaksi seuraavaa viikkoa söin usein ja paljon, koska oli koko ajan nälkä. Join myös tavanomaista enemmän. Hoitojen aikana ei paino muuttunut, joten elimistö todella tarvitsi kaiken sen energian. Parasta olivat selkeät maut ja ruuat erikseen lautasella. Ei mitään risottoa tai vastaavaa. Keitetty peruna ja uunissa kysennetty kala oli hyvää, päälle vähän suolaa ja tippa sitruunamehua. Taisin aika paljon syödä aterioita, joissa oli aina keitettyä perunaa ja lisäkkeenä sitten jotain särvintä. Peruna ei ärsyttänyt vatsaa ja tykkään siitä terveenäkin. Lisukkeena oli yleensä keitettyä, uunissa haudutettua tai grillattua kanaa, lihaa tai kalaa. Mitä vähemmän mausteita, sen paremmin sain syötyä. Kauheinta oli sairaalan risotto tai ruskea kastike, jossa päällä vielä jotain mausteyrttejä. Pahoinvointi alkoi jo kun ruoan haju tuli nenään. Kaikkien sytojen aikana jäätelö maistui juuri siltä kuin terveenäkin, herkkua. Toinen suuri herkku ja terveellisempi oli puolukkarahka, jossa kerman tilalla maitoa eli siis rahkaa, puolukkasurvosta, maitoa ja vähän sokeria ja vaniljasokeria. SUUNI OLI NIIN KIPEÄ, että pyysin sairaalassa, että voisin saada muussattuna kaiken ruuan ja paksun pillin. Pillin kautta sitten imin ruokaa, ja puurokin tarjoiltiin vellinä. Silloin ruoka alkoi jo maittaa. Kumma kyllä, Jaffa-appelsiinilimsaa join pillillä silloinkin. Se ei jotenkin muuttunut maultaan. 8

9 maan lääkepurkkiin tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Lääkettä tulee ottaa, kun syöminen on vaikeaa. Ei pidä odottaa ja sinnitellä ilman. Potilaat syövät monenlaisia lääkkeitä jo muutenkin ja usein ajattelevat, ettei pahoinvoinninestolääke ole näistä oleellisin. Lääkärit määräävät pahoinvoinninestolääkitystä tarpeen mukaan ja ihmisten on vaikea käsittää, koska tarve on todellinen. Pahimmillaan potilaat tutkailevat omaa tilaansa ja arvelevat, ettei vielä ole tarve lääkkeelle, vaikka lääkettä olisi ollut syytä ottaa jo tovi sitten. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei poista pahaa oloa, vaan helpotusta on haettava lääkkeistä, Nikander korostaa. Yksi Nikanderin päätehtävistä onkin saada potilaat ymmärtämään, että omaa painoa on seurattava ja muutoksiin puututtava nopeasti. Syömisongelmien kanssa ei tule jäädä yksin. Jos pahoinvointi on voimakasta, kannattaa lääkärin kanssa keskustella lääkityksen vaihtamisesta. Pois keittiöstä! Jokainen potilas ja tauti on erilainen, mutta joitakin perusvinkkejä Nikander pystyy antamaan. Usein paremmin uppoavat nestemäiset ja pehmeät ruoat, kuten soseet ja pirtelöt, joiden nieleminen on helpompaa. Lisäksi pienemmät annoskoot ja tiheä ruokailu auttavat useita. Ruoan kanssa ei kannata juoda isoa nestemäärää ja täyttää sillä vatsaa, vaan on parempi nauttia nesteitä aterioiden välillä. Nikander kuitenkin muistuttaa, että kyse on yleisestä ohjeesta, jota voi noudattaa tai olla noudattamatta oman voinnin mukaan. Pahoinvoivalle potilaalle jo ruoan tuoksukin voi olla liikaa. Avuksi Nikander suosittaa tuulettamista, ruoan syömistä kylmänä ja valmisaterioiden nauttimista. On helpompi, jos potilaan ei tarvitse valmistaa itse ruokaa ja olla läsnä keittiössä. Tärkeintä on syödä sitä, mikä itselle maistuu. Nyt voi unohtaa terveyssuositukset ja Nikander suosittaa pahoinvoinninestolääkitystä ja kehottaa tarttumaan lääkepurkkiin tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Lääkettä tulee ottaa, kun syöminen on vaikeaa. Ei pidä odottaa ja sinnitellä ilman. syödä voita ja kermaa. Silloin, kun ruoka maistuu, kannattaa syödä enemmän. Jos eteen tulee päiviä, jolloin ruoka ei maistu laisinkaan, on tärkeää syödä edes jotakin, sillä syömättömyys lisää huonoa oloa. Hyviksi ruuiksi Nikander on huomannut suolakurkut ja sillit. Rasvaiset ruuat erityisesti isoina annoksina voivat herättää inhoa ja pahaa oloa jo ennen maistamista. Punainen liha ja rasvainen kala voivat nostaa inhon pintaan. Toisilla inhoreaktio syntyy makeasta, toisilla suolaisesta. Käviskö tää? Toisinaan potilaat tuovat vastaanotolle näytille löydöksiään, esimerkiksi erilaisia luontaistuotteita. Näistä Nikander varoittelee, sillä niiden sisällöstä ja vaikutuksesta ei ole varmaa tietoa. Pahimmillaan ne saattavat estää sytostaatteja toimimasta. Nikanderin onneksi potilaat uskovat hyvin ammattilaisten sanaan ja jättävät erikoisuudet sikseen. Toisaalta saattaa olla myös niitä potilaita, jotka eivät ravitsemusterapeutille kokeiluistaan kerro. Voi toki olla, etteivät potilaat kerro näistä minulle, koska epäilevät minun kieltävän niiden käytön. Salailu ei kuitenkaan ole hyvä lähtökohta keskustelulle. Selkeä näkemykseni on, ettei tuotteita tulisi käyttää. Luontaistuotteiden sijaan Nikander suosittaa apteekeista saatavia täydennys- ravintovalmisteita. Niistä voi hänen mukaansa olla huomattavaa hyötyä potilaalle. Ravinto valmisteita voi nauttia sellaisenaan tai lisätä esimerkiksi puuron sekaan. Ne sisältävät paljon energiaa ja proteiinia ja tekevät ruoasta tuhdimpaa. Ihan tavallisillakin raaka-aineilla ruokaan voi saada paljon lisää energiaa. Syöpäpotilaan nauttima energiamäärä tulisi saada pysymään totutulla sairautta edeltäneellä tasolla tai jopa lisätä sitä. Nikander antaa potilaille vinkkejä, kuinka ruoasta saisi kaloripitoisempaa. Omaan ateriaan voi lisätä kermaa, juustoa tai rasvaa, jotta energia tulee tarpeeksi. Annan potilaille yleensä mukaan reseptejä. Nikanderin mukaan potilaat onnistuvat lisäämään saatavan energian määrää neuvonnan jälkeen. Tämä paitsi kohentaa yleistä vointia, auttaa jaksamaan ja kestämään hoitoja sekä kohentaa mielialaa. Ravitsemus tukee hoitoa. Jos yleiskunto on heikko ja mieli maassa, niin elimistö kestää hoitoja heikommin. Myös potilaan hampaat joutuvat koville sairauden aikana, kun syljen eritys vähenee ja ruokavalio muuttuu. Hyvästä suuhygieniasta kannattaa huolehtia, mutta Nikanderin mielestä tärkeämpää on huolehtia elämänlaadusta. Ruokavalio kulkee käsi kädessä psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kanssa. n 9

10 Stereonäkö ja näppärät sormet auttavat terveelliseen ravintoon Marjojen popsiminen i Syöpä on kirjava joukko monenlaisia tauteja ja ihmisetkin ovat erilaisia keskenään. Se kuitenkin tiedetään, että kasviksia, hedelmiä ja marjoja olisi syötävä runsaasti. 10

11 kannattaa aina Pinsettiotteella mustikka tai vadelma suuhun. Tämä marjaisassa metsässä noudatettava ohje ei mene kovasti pieleen, kun kyse on ravinnon ja syövän suhteesta. Teksti SATU Lipponen n Kuva Doris beling/kuvatoimisto gorilla Ihmisravintoa voi katsoa ihmislajin historian näkökulmasta. Tutkijat päättelevät, että koska meillä on tarkka stereonäkö, näppärät sormet ja tietyntyyppinen hampaiston rakenne, esivanhempamme ovat herkutelleet paitsi marjoilla myös hyönteisillä. Ravinnon ja syövän suhde on hankala yhtälö. Vaikeus liittyy jo tutkimustapoihin. On havaittu, että tutkimukset, joissa on pidetty ruokapäiväkirjaa, antavat aivan eri tuloksia kuin ne tutkimukset, joissa ihmisiä on haastateltu heidän ruokailutavoistaan. Tutkimusmenetelmien erilaisuus ei ole ainoa ongelma. Syöpä on kirjava joukko monenlaisia tauteja ja ihmisetkin ovat erilaisia keskenään. Se kuitenkin tiedetään, että kasviksia, hedelmiä ja marjoja olisi syötävä runsaasti ja tiettyjä ruokia kannattaisi välttää. Terveellinen ravinto ei kuitenkaan yksin riitä: normaalipainoisena pysyminen ja liikunta ovat myös tärkeitä syövän ehkäisyssä. Normaalipainossa pysyminen vähentää paksusuolen syövän, rintasyövän, kohdunrungon syövän, munuaissyövän ja ruokatorven syövän riskiä. Paras mittari on vyötärö: naisilla vyötärönympäryksen pitäisi olla alle 80 cm ja miehillä alle 90 cm. Syövän ehkäisyn kannalta pitäisi päivittäin olla liikkeessä noin tunti. Liikunta ehkäisee tehokkaasti paksusuolen syövän ja rintasyövän vaaraa. Siitä näyttää olevan hyötyä myös kohtu-, keuhko- ja eturauhasen syövän ehkäisyssä. Esihistoriassa ihminen sai runsaasti liikuntaa, kun joutui pakoilemaan vihollisiaan ja metsästämään ruokaa. Nykyajan ihmisien suurin haaste on, miten kuluttaa yltäkylläisyydessä ja istumatyössä ravinnon energia. Tomaattia purkista Jotain sentään on saatu selville. Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat hyviä ravintokuidun, kivennäisaineiden ja vitamiinien lähteitä. Tomaatin lykopeeni ja kaalikasvien sekä marjojen ainesosat näyttävät suojaavan tietyiltä syöviltä. Yksittäisten kasvien merkitys syöpäriskiin on kuitenkin vaikea arvioitava. Onkin vielä epäselvää, mikä on se kasviksen ominaisuus, joka suojaa syövältä. Evoluutiotutkijan näkökulmasta ihmiset eroavat oman lajinsa sisällä niin paljon, että suositeltavia ruokavalioita on monenlaisia. Ruoan ainesosien lisäksi myös valmistukseen tulisi kiinnittää huomiota. Esimerkiksi tomaatin lykopeeni imeytyy huonosti. Se imeytyy tehokkaimmin elintarvikkeista, kuten ketsupista tai tomaattipyreestä. Tulkintaa on myös vaikea tehdä: jos tietty ainesosa todetaan tehokkaaksi, voi olla, että sitä pitäisi syödä kilokaupalla, joka ei käy päinsä. Maailman syöpäsäätiö (WCRF) uskaltautuu kuitenkin arvioimaan, että runsas tomaattituotteiden ja tomaatin käyttö suojaisi eturauhasen syövältä. Rakkaani, ottakaamme kaalia Kaalikasveja on myös tutkittu runsaasti. Parsakaalin terveellisyys on tunnetuin. Siitä ihminen saa sulforafaania, jonka on arveltu ehkäisevän syöpää. Tutkimuksissa terveysvaikutuksia on etsitty muistakin kaaleista, esim. kukka- ja ruusukaalista. Eläinmalleissa on saatu lupaavia tuloksia muun muassa paksusuolen ja eturauhasen syöpien ehkäisyssä. Lakka on voimamarja Suomessa on tutkittu metsämarjoja. Eniten marjoja käyttävillä on selvästi pienempi riski saada paksusuolen syövän esiasteita, adenoomia, kuin vähän marjoja syövillä. Marjat sisältävät paljon polyfenoleita. Puolukka ja lakka vähensivät kasvainten kasvua hiirillä. Voi olla, että terveysvaikutusten takana on useamman aineen yhteisvaikutus. Kaikkia marjojen, kasvisten ja hedel mien yhdisteitä tuskin vielä on keksitty, joten ravinto on harvinaisen turvallinen tapa ehkäistä syöpää. Siksi edellä mainitut esimerkit ovat vain pieni osa meneillään olevista tutkimuksista. Ennuste: tulokset ristiriitaisia jatkossakin Moni tuskailee, kun tutkimus tuo tietoa, joka voi olla ristiriitaista. Sitä se on jatkossakin. Siksi on hyvä ottaa ohjenuoria, joista pitää kiinni. Arkijärjellä pärjää hyvin ruokaviidakossa: Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja ainakin puoli kiloa päivässä. Tämä on kuusi omaa kourallista. Pakastekasvikset ja tuoremehu käyvät myös. Kokojyväviljatuotteet, kuten ruisleipä, kuuluvat hyvään ruokavalioon. Kala ohittaa lihan. Punaista lihaa kannattaa syödä vähän, erityisesti makkaraa, pekonia ja lihaleikkeleitä. Keitä ja hauduta. Vältä paistamista, käristystä ja grillaamista. Kasvirasvaa eläinrasvan sijaan. Vältä rasvaisia ruokia kuten juustoja, suklaata, keksejä ja perunalastuja. Syö monipuolisesti. Vitamiinit ravinnosta, ei purkista. Vältä alkoholin käyttöä, syövän suhteen ei ole olemassa turvallista alkoholin annosmäärää. Vältä suolaa. 11

12 Takaisin töihin Työrooli on Kirsi Virralle tärkeä. Parasta myyntiassistentin työssä on vaihtelevuus. 12

13 työkokeilun avulla Osa-aikainen työkokeilu ja kuntoutustuki voivat tarjota kokopäivätyötä pehmeämmän paluun sorvin ääreen. Kirsi Virta löysi niistä sopivan tavan palata töihin. Teksti Emmi Oksanen n Kuvat JOUKO Keski-SäNTTI kkirsi Virta, 44, ehti olla runsaat puolitoista vuotta sairaslomalla ennen paluuta lääkeyrityksen johdon assistentin tehtäväänsä. Myeloomadiagnoosin, rankkojen hoitojen ja allogeenisen kantasolusiirron jälkeen Kirsin alkoi tehdä mieli töihin, mutta vointi ei vielä mahdollistanut kokopäivätyötä. Kerroin hoitavalle lääkärille halustani palata töihin ja hän mainitsi osa-aikaisen työkokeilun, johon sitten hain työeläkeyhtiö Varman avulla, Kirsi kertoo nyt vajaa kolme vuotta töihin paluun jälkeen. Työkokeilu edellytti hoitavan lääkärin ja työterveyslääkärin B-lausuntoa sekä tietysti työnantajan halukkuutta Kirsin osa-aikatyöhön. He olivat onneksi kaikki myönteisiä. Olen hyvin kiitollinen työnantajalleni joustavuudesta, Kirsi lisää. Kirsi haki työkokeilua ensin kolmeksi kuukaudeksi, mutta kokeilu jatkui vielä toiset kolme kuukautta niiden jälkeen. Puolen vuoden työkokeilun jälkeen Kirsi siirtyi määräaikaiselle osatyökyvyttömyyseläkkeelle, joka jatkuu elokuun 2012 loppuun. Töitä hän tekee keskimäärin 20 tuntia viikossa. Vähemmän stressiä Paluu suoraan kokopäivätyöhön olisi ollut Kirsi Virran mielestä liian suuri ponnistus. Hän oli vuoden sairaslomalla allogeenisen kantasolusiirron jälkeen ja sai isoja annoksia kortisonia, mikä turvotti myös kasvot. Varsinkin alussa toipumiseni oli aika takkuista ja vielä vuoden jälkeen olin sen 13

14 Varsinkin alussa toipumiseni oli aika takkuista ja vielä vuoden jälkeen olin sen verran heikko, että kokopäivätyö olisi ollut liian stressaavaa voimiini nähden. verran heikko, että kokopäivätyö olisi ollut liian stressaavaa voimiini nähden, Kirsi toteaa. Kirsin sijainen jatkoi yrityksessä Kirsin työkokeilun ajan ja puolisen vuotta sen jälkeenkin. Työtehtävien jakaminen sujui Kirsin mielestä hyvin. Toimitusjohtaja teki meille ehdotuksen töiden jakamisesta ja sovimme työnjaon sen pohjalta. Saimme sopia töistä myös joustavasti keskenämme, Kirsi sanoo. Esimies ja työkaverit ottivat Kirsin lämpimästi vastaan ja työkaverit kehottivat tekemään töitä voimien mukaan. Työt eivät kuitenkaan alkaneet ihan niin hyvin kuin Kirsi oli toivonut, sillä kuukauden työssäolon jälkeen hän sairastui vyöruusuun ja joutui seuraavaksi kuukaudeksi sairaslomalle. Minulla on ollut muutaman päivän ja viikon mittaisia sairaslomia sekä toinen kuukauden pätkä tuon ensimmäisen jälkeenkin. Isoin kompastuskivi ovat olleet kortisonin aiheuttamat vieroitusoireet, joiden takia lääkitystä piti vaihdella ja välillä aloittaa uudelleen. Viimeisen vajaan vuoden olen kuitenkin sairastellut entistä vähemmän. Jaksan myös työpaineita ja kiirettä koko ajan paremmin, Kirsi kertoo. Työssä tuntuu tärkeältä Keväällä 2010 yrityksessä oli yt-neuvottelut ja niiden jälkeen Kirsi siirtyi johdon assistentin tehtävästä myyntiassistentin tehtävään. Olisin voinut jatkaa johdon assistenttina, mutta myyntiassistentin hommassa työ on helpompi organisoida osa-aikaisuuteeni sopivaksi. Stressiä ja kiirettä on myös vähemmän, mikä on minulle hyvä, Kirsi selvittää. Hän ei tee töitä joka viikko kiinteästi 20 tuntia, vaan yhtenä viikkona Kirsi voi tehdä neljä täyttä päivää ja toisena viikkona muutaman lyhyemmän päivän. Työtunnit eivät Työkokeilu ja kuntoutustuki Työkokeilu ja kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke voivat auttaa saamaan otetta työstä. Työkokeilun ja kuntoutustuen myöntävät Kela, Kuntien eläkevakuutus ja työeläkevakuuttajat, kuten Varma. Työkokeilu kestää yleensä 1 3 kuukautta, määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen kesto määräytyy tapauskohtaisesti. Työkokeilu ja kuntoutustuki edellyttävät työterveyslääkärin tai hoitavan lääkärin B-lausuntoa. Työkokeilu edellyttää lisäksi työntajan kanssa tehtyä suunnitelmaa työkokeilun aikana tehtävästä työstä ja kuntoutustuki lääkärin kanssa tehtyä hoitotai kuntoutussuunnitelmaa. Työntekijän ja työnantajan pitää raportoida työkokeilun sujumisesta. Kuntoutustuki on saman suuruinen kuin työkyvyttömyyseläke. Osa-aikaisiksi määritellään ne, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Lähteet Kela, Keva, Varma ja Tilastokeskus. saa ylittää kuukausitasolla 20 viikkotyötunnin rajaa, sillä Varma vahtii kertyviä ansioita kuntoutustuen vuoksi. Tällä hetkellä työnantaja maksaa minulle 52 prosenttista palkkaa ja sen lisäksi saan Varmalta kuntoutustukea. Kokopäivätyöntekijän ansioihin osa-aikaisena ei tietenkään edes kuntoustustuen turvin pääse, Kirsi sanoo. Hän näkee työn merkitsevän kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää rahaa. Työhönpaluu on perheelle tärkeä viesti siitä, että asiat ovat paremmin. Tuntuu myös hyvältä olla tällä tavalla tärkeä ja hyödyksi pitkän sairasloman jälkeen. Ikävöin työkavereita ja työroolia sairaslomani aikana, Kirsi pohtii. Kohti kokopäivätyötä Vielä Kirsi ei tiedä, millaista työaikaa hän alkaa tehdä elokuun lopussa, kun osa-aikainen työkyvyttömyyseläke päättyy. Olemme sopineet esimieheni kanssa, että mietimme jatkoa elokuussa lomien jälkeen. Toivon, että voin lisätä työaikaani, mutta täyttä päivää en ehkä vielä syksyllä haluaisi tehdä, jos työnantaja ei sitä vaadi, Kirsi kertoo. Nykyisellään osa-aikaisuuden mahdollistamat vapaatunnit kuluvat kuntoillessa ja perheen seurassa. Kuntoutan itseäni liikkumalla edelleen, Kirsi toteaa. Kantasolusiirtojen luonteeseen kuuluu, että käänteishyljintä voi alkaa tauon jälkeen yhtäkkiä uudestaan, mutta Kirsi on päättänyt olla pelkäämättä voinnin muutoksia etukäteen. Myönteisen ajattelun lisäksi hän uskoo työnkin tukevan toipumista. Työ on osa hyvinvointia ja palauttaa arkea ennalleen. Siksi kannustan muitakin palaamaan töihin. Osa-aikaisuus sopii hyvin, jos tekee jo mieli töihin, mutta samalla on epävarma, jaksaako, Kirsi sanoo. n 14

15 Kirsi Virta näkee työn merkitsevän paljon muutakin kuin pelkkää rahaa. Työhönpaluu on perheelle tärkeä viesti siitä, että asiat ovat paremmin. 15

16 Sopeutumisvalmennuskurssit kurssikeskuksissa 2012 Sopeutumisvalmennuskurssit kurssikeskuksissa 2012 Lähde vaikka melomaan Virkistyskurssi meloen; opi uusi harrastus ja kohota kuntoa samalla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää jo kolmatta kesää virkistyskursseja meloen Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Nyt on oikea aika oppia uutta ja ylittää itsensä! Merellä meloessa oppii luottamaan itseensä ja kajakkiin. Jos melonta ei innosta, tarjolla on kymmeniä muita kursseja eri puolilla Suomea. Kelan kurssit Kelan rahoittamille kursseille haetaan kuntoutushakemuslomakkeella KU102. Hakulomake löytyy Kelan Internetsivulta jossa sen voi myös täyttää. Paperilomakkeita saa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksistä ja neuvonta-asemilta, sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä sekä syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Liitteenä tulee olla B-lääkärinlausunto. Hakemus ja liitteet palautetaan Kelaan hyvissä ajoin ennen kurssin alkamista. Poikkeuksena kuitenkin Lounais- Suomen, Pohjois-Savon ja Saimaan syöpäyhdistysten järjestämät kurssit, joiden hakemukset palautetaan yhdistyksille. Mikäli tilaa on, kursseille voidaan ottaa hakijoita vielä hakuajankin umpeuduttua. Hakutilanteen voi tarkistaa Kelan Internet-sivuilta tai kurssin järjestävästä syöpäyhdistyksestä. RAY:n kurssit Raha-automaattiyhdistyksen kursseille hakemus palautetaan kurssin järjestävän syöpäyhdistyksen toimistoon. Poikkeuksen muodostaa Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, jonka järjestämien kurssien hakemukset palautetaan osoitteella: Verve, PL 404, Oulu. Hakemuslomakkeita saa Syöpäjärjestöjen verkkosivuilta (www.cancer.fi/potilaatjalaheiset/ neuvontakuntoutus/kurssit/hakuohjeet/) tai yhdistyksistä. B-lääkärinlausunto ei ole välttämätön RAY:n kursseille haettaessa, mutta mikäli haluaa Kelan korvaavan matkakustannukset, lääkärinlausunto tarvitaan. Kurssit KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE Kaikki syöpäpotilaat -yksilökurssit Peurunka, Laukaa. Keski-Suomen Syöpäyhdistys. RAY. Hakuaika päättyy Peurunka, Laukaa. Keski-Suomen Syöpäyhdistys. RAY. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Taideterapiapainotteinen yksilökurssi. RAY. Hakuaika päättyy Kaikki syöpäpotilaat -parikurssit Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Liikuntapainotteinen kurssi. RAY. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Oikea ote melontaan ja elämään. RAY. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Ikääntyneet syöpäpotilaat -parikurssi. RAY. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Vetrea, Joensuu. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Ikääntyneet pitkään syöpää sairastaneet -parikurssi. RAY. Hakuaika päättyy

17 Sopeutumisvalmennuskurssit kurssikeskuksissa 2012 Jos vastaasi tulee suurta aallokkoa ja olet epävarma tasapainosi suhteen, voit kääntää keulan aallokkoa kohden ja meloa normaalisti sitä päin. Sairausryhmittäin KOHDENNETUT kurssit Eturauhassyöpäpotilaat Verve, Oulu. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys. Kela Eturauhassyöpäpotilaat -parikurssit Härmän kuntokeskus. Pohjanmaan Syöpäyhdistys. Ikääntyneet. Kela. Hakuaika päättyy Härmän kuntokeskus. Pohjanmaan Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy Imatran liikunta- ja kuntoutumiskeskus. Saimaan Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Ikääntyneet. RAY. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Ikääntyneet. RAY. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. VSSHP:n potilaille. Hakuaika päättyy 1.9. Rintasyöpäpotilaat Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämästä poissaolevat. Kela. Hakuaika päättyy Vetrea, Joensuu. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy Verve, Oulu. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys. Kela Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämästä poissaolevat. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämästä poissaolevat. Kela. Hakuaika päättyy Härmän kuntokeskus. Pohjanmaan Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämästä poissaolevat. Kela. Hakuaika päättyy Vetrea, Joensuu. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy Kunnonpaikka, Vuorela. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. Työikäiset, yli 55-vuotiaat. Kela. Hakuaika päättyy Imatran liikunta- ja kuntoutumiskeskus. Saimaan Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämästä poissaolevat. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämästä poissaolevat. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämästä poissaolevat. VSSHP:n potilaille. Hakuaika päättyy Rintasyöpäpotilaat-parikurssit Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämässä oleville. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämässä oleville. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämässä oleville. Kela. Hakuaika päättyy Härmän kuntokeskus. Pohjanmaan Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy

18 Sopeutumisvalmennuskurssit kurssikeskuksissa 2012 Tietoa syövästä, hoitojen vaikutuksista, sairauden ja hoitojen aiheuttamista muutoksista sekä selviytymisestä Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Ikääntyneille potilaille ja läheisille. RAY. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämässä oleville. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämässä oleville. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Ikääntyneille potilaille ja läheisille. RAY. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämässä oleville. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämässä oleville. Kela. Hakuaika päättyy Härmän kuntokeskus. Pohjanmaan Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy Gynekologiset syöpäpotilaat Kunnonpaikka, Vuorela. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy 7.2. Gynekologiset syöpäpotilaat -parikurssit Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Imatran liikunta- ja kuntoutumiskeskus. Saimaan Syöpäyhdistys. Kela. Haku päättyy Härmän kuntokeskus. Pohjanmaan Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy Hematologiset syöpäpotilaat -parikurssit Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. VSSHP:n potilaille. Hakuaika päättyy Ihosyöpäpotilaat-parikurssi Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Kantasolusiirtopotilaat-parikurssit Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Keuhkosyöpäpotilaat-parikurssi Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Kilpirauhassyöpäpotilaat-parikurssi Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat -parikurssit Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Pään- ja kaulanalueen syöpäpotilaat-parikurssi Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Suun alueen syöpäpotilaat Kunnonpaikka, Vuorela. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Hakuaika päättyy Suun alueen syöpäpotilaat -parikurssit Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Suolistosyöpään sairastuneet tai avanneleikatut -parikurssit Vetrea, Joensuu. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys. Työikäiset. Kela. Haku päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. VSSHP:n potilaille. Hakuaika päättyy Urologiset syöpäpotilaat Imatran liikunta- ja kuntoutumiskeskus. Saimaan Syöpäyhdistys. Kela. Haku päättyy Urologiset syöpäpotilaat -parikurssi Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat Imatran liikunta- ja kuntoutumiskeskus. Saimaan Syöpäyhdistys. Kela. Haku päättyy 7.3. Ruuansulatuselinten syöpäpotilaat -parikurssi Härmän kuntokeskus. Pohjanmaan Syöpäyhdistys. Työikäisille. Kela. Hakuaika päättyy Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat -parikurssit Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Työelämästä poissaolevat. Kela. Hakuaika päättyy

19 Sopeutumisvalmennuskurssit kurssikeskuksissa 2012 Tukea sairastumisen aiheuttaman kriisin käsittelyssä ja mahdollisimman normaalin ja hyvän elämän elämisessä sairaudesta huolimatta Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Ikääntyneille suolistosyöpää sairastaville ja läheisille. RAY. Hakuaika päättyy Silmäsyöpäpotilaat-parikurssi Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy IKÄRYHMITTÄIN KOHDENNETUT kurssit Lapsisyöpäpotilaat perheineen Verve, Oulu. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys. Kela Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Hoitojen päätyttyä -perhekurssi. Sylva/Kela. Hakuaika päättyy Ikaalisten Kylpylä, Ikaalinen. Sylva ry ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Optikusglioomaa sairastavien lasten perheiden loma- ja vertaistukitapaaminen. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Lapsisyöpäpotilasperheiden kurssi. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi. LSSY/Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat. RAY/LSSY/VSSHP. Hakuaika päättyy Nuoret syöpäpotilaat Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Pärjää ilman vanhempia/14 17 v. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Nuoret v. Sylva/Kela. Hakuaika päättyy Nuoret syöpäpotilaat perheineen Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Vanhemmuutta tukeva kurssi. RAY. Hakuaika päättyy Meri-Karina, Turku. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Kela. Hakuaika päättyy Kuntoutuskeskus Pääskynpesä, Ilomantsi. Pohjois- Karjalan Syöpäyhdistys. RAY. Hakuaika päättyy Verve, Oulu. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys. RAY Kunnonpaikka, Vuorela. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. Iäkkäänä syöpään sairastuneille. RAY. Hakuaika päättyy Eläkeikäiset syöpäpotilaat -parikurssi Kuntoutuskeskus Pääskynpesä, Ilomantsi. Pohjois- Karjalan Syöpäyhdistys. RAY. Hakuaika päättyy Kunnonpaikka, Vuorela. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. RAY. Hakuaika päättyy Verve, Oulu. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys. RAY. Eläkeikäiset syöpäpotilaat -läheiskurssi Verve, Oulu. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys. RAY. Hakuaika päättyy ERITYISKURSSIT Omaisensa syöpään menettäneiden kurssi Kylpylähotelli Yyteri, Pori. Surusta Tie Eteenpäin -viikonloppu omaisensa syöpään menettäneille. Hakuaika päättyy Satakunnan Syöpäyhdistys. Tiedustelut ja hakemukset puh ark. klo Hinta 200 euroa sekä mahdolliset matkakulut. Parantumatonta syöpää sairastavat ja läheiset Verve, Oulu. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys. Hakuaika päättyy Surukurssi syöpään menehtyneiden läheisille Paikka avoin. Kymenlaakson Syöpäyhdistys. RAY. Hakuaika päättyy 6.8. Pyydä hakulomake puh tai Pitkäaikaista/uusiutunutta syöpää sairastavat ja läheiset Kuntoutuskeskus Pääskynpesä, Ilomantsi. Pohjois- Karjalan Syöpäyhdistys. Ensisijaisesti tarkoitettu työelämän ulkopuolella oleville yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville. RAY. Hakuaika päättyy Eläkeikäiset syöpäpotilaat Kunnonpaikka, Vuorela. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. RAY. Hakuaika päättyy

20 Syöpä jättää lapseen pysyvät jäljet Hoitojen kehittyessä yhä useampi paranee, mutta seuranta puuttuu. Teksti Paula LAUNONEN n Kuva JOUKO Keski-SäNTTI Koululääkäri ja perheterapeutti Sirkku Suontausta-Kyläinpää oli kaksivuotias, kun vanhemmat huomasivat oudon patin tytön nivustaipeessa. Muutaman viikon kuluttua löydöksestä taapero oli leikattu ja diagnoosiksi varmistui pehmytkudossarkooma. Vuosi oli Henkilökohtainen sairauskokemus antaa erityistä pontta ja pohjaa vaikuttamistyölle, jolla Suontausta-Kyläinpää haluaa edistää lapsena syövän sairastaneiden seurantaa. Kutsumus on vahva, koska hän tietää itse, että varhaisvuosien rankka kokemus pysyy mukana koko elämänkaaren ajan. Määrä kasvaa Suontausta-Kyläinpään mukaan syöpälapset kärsivät aikuisina monenlaisista vaivoista, joita ei välttämättä osata yhdistää aikanaan hoidettuun sairauteen. Esimerkiksi ylipaino, hormonihäiriöt, sydän- ja verisuoniongelmat; jopa oppimisvaikeudet saattavat juontaa rankkaan sairauteen ja sen hoitoihin. Jälkivaikutuksista tiedetään toistaiseksi aivan liian vähän. Pelkästään sen takia tarvittaisiin järjestelmällistä seurantaa. Suontausta-Kyläinpää itse esimerkiksi kärsii sädetysalueelle kehittyneistä, toistuvista valtimotukoksista, jotka alkoivat oireilla vasta 42 vuotta hoitojen jälkeen. Tällä hetkellä Suomessa on noin aikuista, jotka ovat sairastaneet syövän lapsena tai nuorena. Koska hoitotulokset ovat parantuneet, määrä kasvaa jatkuvasti. Kun sanoja ei ole Somaattisten ongelmien rinnalla Suontausta-Kyläinpää puhuu toipuneiden psyykkisestä voinnista. Hän huomauttaa, että sairaalajaksot ja kipua aiheuttavat hoidot jättävät jälkensä, vaikka lapsi ei niistä osaisi kertoa. Suontausta-Kyläinpään mielestä on väärin luulla, että mitä pienempi lapsi, sitä helpommalla se pääsee. Pieni lapsi, joka ei vielä osaa jäsentää ajatuksiaan eikä ilmaista tunteitaan sanoilla, koteloi kokemukset sisälleen. Suontausta-Kyläinpää viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan lapsen psyykkistä selviämistä auttaa, jos vanhemmat ovat läsnä kantamassa vaikeita kokemuksia. Onneksi vanhemmat saavat nykyään olla lastensa kanssa sairaalassa. Silloin kun itse sairastin, äiti ja isä joutuivat jättämään minut yksin pelkoineni vieraaseen ympäristöön. Teinille maailmanloppu Murrosiän myllerryksessä syöpään sairastuminen voi tuntua maailmanlopulta. Teini, jonka pitäisi saada koheltaa ja kokeilla rajojaan kuin vasikka kevätlaitumella, joutuukin yhtäkkiä vakavoitumaan ja puntaroimaan oman elämänlankansa kestävyyttä. Vakava sairaus rajoittaa osallistumista kaveriporukoiden rientoihin ja muuttaa ulkonäköä juuri siinä vaiheessa, kun suhde omaan kehoon on kriittisimmillään. Keski-iässä iskevä selittämätön alakulo ja ahdistuneisuus voivat johtua lapsuuden 20

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

TERVEELLISET VÄLIPALAT

TERVEELLISET VÄLIPALAT LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustamuuttujat Ikä 51-60 vuotta 1 1,89 % 61-70 vuotta 6 11,32 % 71-80 vuotta 8 15,09 % 81-90 vuotta 25 47,17

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016 Kelan kuntoutukseen haku ja t vuonna 2016 o keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa kuntoutuksen mahdollisuudesta o kysy sopivinta kurssia esim. hoitavalta lääkäriltä, Kelasta, kuntoutuslaitoksesta tai

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot