KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja Jarna Kytö & Marjo Lalu RASKAANA OLEVIEN PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVIEN ÄITIEN JA HEIDÄN LAS- TENSA TURVALLISUUS SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Opinnäytetyö 2012

2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KYTÖ, JARNA LALU, MARJO Raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien ja heidän lastensa turvallisuus Opinnäytetyö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Marraskuu 2012 Avainsanat 49 sivua + 14 liitesivua TtM Mirja Nurmi Etelä-Kymenlaakson arjen turvallisuus, EK-ARTU turvallisuus, alkoholi, huumeet, päihdeäiti, lapsi Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää raskaana olevien päihdeäitien ja heidän lastensa turvallisuutta arjessa. Tutkittiin, mitkä asiat lisäävät ja mitkä heikentävät turvallisuutta. Seuranta aloitettiin raskauden alusta syntymän jälkeiseen elämään asti. Aineisto kerättiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena Linda ja Medic tietokannoista. Aineisto muodostui yhdeksästä alkuperäistutkimuksesta, ja ne analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan lapsen saaminen on päihdeäidille käänteentekevä kokemus, jonka avulla riippuvuudesta on helpompi päästä eroon. Äitiys edustaa heille normaalia elämää, joka liittyy päihteettömään identiteettiin. Naisten pyrkimystä päihteettömyyteen tukee uudet sosiaaliset kontaktit ja päihteettömät roolimallit. Turvallisuutta heikentävinä tekijöinä päihdeäideillä esiintyy paljon mielenterveysongelmia ja masennusta. Päihdeäideillä on usein huono elämäntilanne, he ovat usein nuoria, huonosti koulutettuja ja työttömiä. Perheessä päihdeäidit kokevat väkivaltaa ja heidän väkivaltakuolemat ovat lisääntyneet. He eivät koe alkoholin suurkulutusta ongelmaksi ja näin ollen eivät tarvitse siihen apua. Vastuun ottaminen nähdään yhtenä lasten selviytymiskeinona arjessa. Päihdeperheen lapsen turvallisuutta edistää varhainen sijoitus biologisen kodin ulkopuolelle. Päihdealtistuksen negatiiviset vaikutukset heikentävät lapsen turvallisuutta. Huumeille altistuneiden lasten vauriot ovat lievempiä kuin alkoholille altistuneiden ja vaikka päihdealtistus olisi sama, voi se johtaa sikiöiden erilaiseen vammautumiseen. Päihdeäidin vauvat tarvitsevat pidempää synnytyksen jälkeistä tarkkailua. Päihdeperheen lapsen kotiolot ovat levottomia, lapset voivat joutua väkivallan uhreiksi ja vanhemmat laiminlyövät lapsensa perushoitoa. Päihteiden käyttö kuuluu normaalina osana elämään, lapsilta puuttuu normaali suhde vanhempiin sekä lapselle ominainen elämä jää kokematta.

3 ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences Health Care KYTÖ, JARNA LALU, MARJO Pregnant, substance-using mothers and their children 's safety Bachelor s Thesis Supervisor Commissioned by November 2012 Keywords 49 pages + 13 pages of appendices Mirja Nurmi MNSc Etelä-Kymenlaakson arjen turvallisuus, EK-ARTU safety, alcohol, drugs, substance-using mother, child The aim of this Bachelor s thesis was to explain substance-using mothers and their children s safety in everyday life. We wanted to examine, which things increasing the safety and which things those weakening it. We followed the mothers and children from the beginning of the pregnancy till the child was born. The data was gathered with systematic literature review from Linda and Medic databases. The data was analyzed by using inductive content analysis. According to the results having a child is a life changing experience for substance-using mothers and that experience helps them to get rid of the addiction. Maternity represents them a normal life for them, which is related to an identity without addiction. New social contacts and sober role models support the mothers being without alcohol or drugs. Factors weakening the safety of addicted mothers are mental problems and depression. Mothers often have a poor life situation; they are young, badly educated and jobless. Substance-using mothers experience violence at home and death from violence has increased. They do not experience alcohol addiction as a problem and need help for that. Taking responsibility is regarded as a child s way of surviving in everyday life. Early placement outside the biological home promotes a child s safety, and the negative effects of substance abuse impair it. The injuries of children exposed to drugs are less severe than of those exposed to alcohol and substance abuse even if the exposure is the same, it may lead to a different fetal injuries. Babies predisposed to maternal substance abuse need a longer post-natal monitoring. Children s home conditions are restless, they become victims of violence and the parents neglect the child s primary care. Substance use is a normal part of their lives, they lack a normal relationship to the parents and do not experience life characteristic of children.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 TAUSTA JA TARKOITUS 6 2 YLEISTÄ SYSTEMAATTISESTA KIRJALLISUUSKATSAUKSESTA 7 3 LAPSEN JA ÄIDIN TURVALLISUUS Turvallisuuden eri näkökulmia Turvallisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen 10 4 ÄIDIN ALKOHOLIN KÄYTTÖ Naisten päihdeongelmat Raskaus ja alkoholi FAS 14 5 ÄIDIN HUUMEIDEN KÄYTTÖ Raskaus ja huumeet 16 6 ÄIDIN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutussuhteen kehittymisen edellytykset Kiintymyssuhde Vuorovaikutuksen riskitekijät 20 7 LAPSEN OIKEUDET Syntymättömän oikeuksia Lapsen oikeuksia 22 8 SYSTEMAATTISEN KIRJALLISUUSKATSAUKSEN VAIHEET Tutkimussuunnitelman laatiminen Tutkimuskysymysten määrittäminen Tutkimuskysymykset Sisäänotto- ja poissulkukriteerit Alkuperäistutkimusten haku ja valinta 25

5 8.6 Alkuperäistutkimusten laadun arviointi Alkuperäistutkimusten analysointi ja tulosten esittäminen Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja sisällönanalyysin luotettavuus 33 9 TULOKSET Päihdeäidin turvallisuutta lisäävät tekijät Päihdeäidin turvallisuutta heikentävät tekijät Päihdeäidin lapsen turvallisuutta lisäävät tekijät Päihdeäidin lapsen turvallisuutta heikentävät tekijät POHDINTA Tulosten tarkastelu ja niiden hyödynnettävyys ja johtopäätökset Tutkimuseettiset näkökohdat 45 LÄHTEET 46 LIITE 1 50 LIITE 2 56

6 6 1 TAUSTA JA TARKOITUS Tällä tutkimuksella on tarkoitus selvittää raskaana olevien päihdeäitien ja heidän lastensa turvallisuutta arjessa. Haluamme tutkia tekijöitä, jotka heikentävät ja lisäävät turvallisuutta. Tutkimme lapsia ja äitejä raskauden alusta ensimmäiseen ikävuoteen asti. Saatuamme kasaan relevantit alkuperäistutkimukset, laajensimme lasten ikähaarukkaa ensimmäisestä ikävuodesta eteenpäin, ettei laadukkaita tutkimuksia jäisi otannan ulkopuolelle. Opinnäytetyömme on osana Etelä-Kymenlaakson kuntien väestön arjen turvallisuus hanketta. EK-ART hanke on osa valtakunnallista ARTU ohjelmaa (Arjen turvallisuus). Hankkeen tavoitteena on luoda viiteen Etelä-Kymenlaakson kuntaan yhteinen turvallisuussuunnitelma (Turvallisuussuunnittelutyön tavoitteet. 2012). Alueen yhteistyön koordinoimisen ja turvallisuuden kehittämiseksi turvallisuussuunnittelun voimavarat pyritään kohdistamaan akuuttien ongelmien ratkaisemiseen sekä lähivuosien väestön arjen turvallisuuden edistämiseen (Taustalla valtakunnalliset haasteet. 2012). Valitsimme aiheen, koska on mielestämme mielenkiintoinen ja tällä hetkellä ajankohtainen Aihe on ajankohtainen, sillä päihdeäitien hoidosta on keskusteltu paljon julkisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa esitetään alustava ehdotus, jossa raskaana oleva nainen voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos hänen päihteiden käytöstä voi aiheutua sikiölle sairaus, vamma tai välitön hengenvaara tai sikiö on saamassa vakavan, hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Ensisijaisesti kuitenkin tulisi päihteiden käytön lopettamiseksi käyttää muita keinoja kuin tahdosta riippumatonta hoitoa. (Potilaiden ja asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan säännöksillä ) Päihteiden, etenkin alkoholin, käyttö raskauden aikana on selvästi sikiön kehityshäiriöiden suurin yksittäinen syy luvun lopulta lähtien alkoholipolitiikan liberalisoituminen on osaltaan kasvattanut alkoholin kulutusta, mikä puolestaan on nähtävissä alkoholin käytöstä seuranneiden haittojen kasvuna eri osa-alueilla yhteiskunnassamme. Tämän seurauksena esimerkiksi alkoholinkäyttö naisten keskuudessa on kasvanut seitsenkertaiseksi. Tämän lisäksi myös alkoholin vaurioittamien sikiöiden määrä on kasvanut, samoin kuin alkoholiongelmaisissa perheissä asuvien lastenkin määrä. Noin

7 7 6 % raskaana olevista suomalaisista naisista on arvioiden mukaan alkoholin suurkuluttajia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa todetaan vuosittain yli 3000 sikiötä, jotka ovat altistuneita päihteille. (Ahlblad-Mäkinen, Aula, Haavisto, Hakulinen-Viitanen, Heloma, Hermonson, Karinsalo, Kaukonen, Kotovirta, Nyroos-Seppänen, Paaso, Sarvanti & Silvennoinen ) Vuosittain Suomessa syntyy noin 600 lasta, joilla on oireita sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vuoksi. Tavallista on myös erilaisten päihteiden, kuten alkoholin ja huumeiden sekakäyttö, joten monesti voi olla vaikea arvioida yksittäisen aineen osuutta ja vaikutuksia. (Ahlblad-Mäkinen & ym ) A-klinikka säätiön Lasinen lapsuus väestökyselyllä on vuodesta 1994 kerätty tietoa suomalaisten lapsuudenkodissaan kokemasta päihteiden liikakäytöstä. Vuonna %, eli melkein joka neljäs suomalainen kertoi kokeneensa vanhempiensa liiallista päihteidenkäyttöä lapsuudenkodissaan. Luku on nousussa, sillä vastaava luku oli vuonna % ja vuonna %. Lapselle aiheutuvista ongelmista ja haitoista useimmiten mainittiin lapsen joutuminen riitojen ja eripuran todistajaksi (70 %) ja päihteidenkäytön arvioitiin lisäävän lapsen turvattomuutta ja mielipahaa (70 %). (Roine 2009.) Kaikissa kulttuureissa ymmärretään hyvin todennäköisesti, että kaikki lapset tarvitsevat suojaa ja turvaa. Ne kaksi asiaa kuuluvat lapsen perustarpeisiin ja sisältävät niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin osa-alueita. Perustarpeisiin voidaan sisällyttää mm. rakkaus, kuulluksi tuleminen, valvonta sekä etenkin turvallisuus ja sen tunteminen. (Söderholm, Halila, Kivitie-Kallio, Mertsola & Niemi 2004, ) 2 YLEISTÄ SYSTEMAATTISESTA KIRJALLISUUSKATSAUKSESTA Toteutamme tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kyseisen tutkimusmenetelmän tarkoituksena on kerätä jo olemassa olevaa tietoa, sekä arvioida tiedon laatua ja syntetisoida tuloksia rajatusta ilmiöstä kattavasti. Tutkimusmenetelmällä voidaan myös perustella ja tarkentaa tutkimuskysymystä sekä tehdä luotettavia yleistyksiä. (Kääriäinen & Lahtinen 2006, 39.)

8 8 Olennaisena osana systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen kuuluu erityisen tarkka tutkimusten valinta-, analysointi- ja syntetisointiprosessi, jonka johdosta tutkimukseen valikoituu vain merkitykselliset ja tarkoitusta vastaavat korkealaatuiset tutkimukset. Virheiden minimoimiseksi ja katsauksen toistettavuuden mahdollistamiseksi on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen jokainen vaihe tarkkaan määritelty ja kirjattu. (Johansson, Axelin, Stolt & Ääri 2007, 4-5.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus etenee vaihe vaiheelta suunnittelusta raportointiin ja vaiheita voi olla esimerkiksi seitsemästä yhdeksään, mutta vaiheet voidaan karkeasti jaotella myös kolmeen. Näistä ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu katsauksen suunnittelu, toiseen vaiheeseen katsauksen tekeminen hakuineen, analysointeineen sekä synteeseineen ja kolmanteen vaiheeseen kuuluu katsauksen raportointi. (Johansson & ym. 2007, 5.) Tutkimusprosessin kannalta tärkein vaihe on yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman laatiminen. Tutkimussuunnitelman tehtävänä on ohjata tutkimusprosessin kulkua, vähentää systemaattista harhaa ja varmistaa tieteellistä täsmällisyyttä. Tätä seuraavat vaiheet ovat tutkimuskysymysten määrittäminen, alkuperäistutkimusten haku, alkuperäistutkimusten valinta, alkuperäistutkimusten laadun arviointi, alkuperäistutkimusten analysointi ja viimeisenä tulosten esittäminen. (Kääriäinen & ym. 2006, ) 3 LAPSEN JA ÄIDIN TURVALLISUUS 3.1 Turvallisuuden eri näkökulmia Turvallisuuden katsotaan olevan perustana jatkuvuudelle, ja liittyy vahvasti, niin ihmisten kuin kaikkien elollisten organismienkin kohdalla jatkuvuuden turvaamiseen. Jatkuvuuteen pyrkiminen ihmisellä sisäänrakennettu biologinen ominaisuus, ja kokemus sekä varmuus jatkuvuudesta luo ihmiselle turvaa. Vaarattomassa ja suojaisassa ympäristössä turvallisuuden tunne taataan parhaiten. (Hopiavuori 2011, 63.) Lapsen kokemukset turvallisuudesta ovat vahvasti liittyneinä läheisiin ihmissuhteisiin ja vanhempiin. Kuten kelle tahansa, on lapsellekin tärkein asia suhteen jatkuvuus. Olennaista ja toivottavinta on, että vanhempi on läsnä ja saatavilla silloin, kun lapsi kokee tätä tarvitsevansa. Lapselle ja tämän turvallisuuden tuntemiselle olennaista on varma tietämys siitä, että vanhempi lohduttaa ja tukee surun kohdatessa lasta. Turval-

9 9 lisuuden kannalta tärkeää on myös vastavuoroisuus sekä kokemus erityisyydestä ja lähellä olosta, niin vanhemmalle kuin lapsellekin. (Hopiavuori 2011, 63.) Turvallisuuden tunteeseen katsotaan myös vahvasti liittyvän eri osa-alueina dynaamisuus, vuorovaikutuksellisuus, yhteys sisäiseen puheeseen, tilannesidonnaisuus sekä liikkuvuus. Tarkemmin analysoituna dynaamisuus viittaa subjektiiviseen turvallisuuden tunteeseen, jota ylläpidetään ja tuotetaan aktiivisesti päivittäin. Myös vuorovaikutuksellisuus liittyy vahvasti subjektiiviseen turvallisuuden tunteeseen, jota tuotetaan. Tämän lisäksi kyseiseen käsitteeseen kuuluu myös omien ajatusten ja tunteiden testaaminen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Sen sijaan yhteys sisäiseen puheeseen voidaan tarkemmin kuvailla jatkuvana sisäisenä neuvotteluna ympäristöstä tehtyjen havaintojen suhteen. Myös erilaiset tilat ja tilanteet tarjoavat niin toimintakuin vuorovaikutusmahdollisuuksiakin, joiden pohjalta voidaan kokea eri astein turvallisuutta sekä tuvattomuutta. Tällöin puhutaan tilannesidonnaisuudesta. Liikkuvuus taas kuvastaa kokemusta siitä, että ihminen pystyy suhteellisen vapaasti siirtymään tilanteesta toiseen sekä vastaanottamaan myös tekijöitä, jotka aiheuttavat turvattomuutta, kuitenkaan menettämättä perusluottamusta. (Rytkönen 2011, 10.) Tarkasteltaessa turvallisuutta ja sen ilmenemistä voi kyse olla joko turvallisuuden toteutumisesta, siihen liittyvästä riskistä tai uhkasta tai selkeästä turvallisuuden vajeesta. Tällöin voidaankin puhua turvattomuudesta. Turvallisuus sekä turvattomuus käsitteinä kuvastavat saman ilmiön eri puolia, mutta korostavat kuitenkin erilaisia näkökulmia. Turvattomuuteen liittyy vahvasti vajeen ja uhkan näkökulma. Sen sijaan käsite turvallisuus korostaa myös ennalta ehkäisevää näkökulmaa sekä tuen ja suojelun tarvetta. Myös kokemuksellisen näkökulman katsotaan kytkeytyvän vahvasti turvallisuuden käsitteeseen. (Rytkönen 2011, 10.) Kaikissa kulttuureissa ymmärretään hyvin todennäköisesti, että kaikki lapset tarvitsevat osaltaan suojaa ja turvaa. Ne kaksi asiaa kuuluvat lapsen perustarpeisiin, ja sisältävät niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin osa-alueita. Perustarpeisiin voidaan sisällyttää mm. rakkaus, kuulluksi tuleminen, valvonta sekä etenkin turvallisuus ja sen tunteminen. (Söderholm, Halila, Kivitie-Kallio, Mertsola & Niemi 2004, ) Turvallisuuden katsotaan tarkemmin liittyvän hengissä säilymiseen ja sen vuoksi myös suojan ja ravinnon saantiin sekä tukemaan fyysistä toimintakykyä. Näitä voidaan kutsua fysiologisiksi, ns. fyysiseen turvallisuuteen liittyviksi tarpeiksi. Sosiaali-

10 10 set ja henkiset tarpeet taas voidaan luokitella kuuluvaksi ihmisen sosiaalisuuteen sekä kokemukseen itsensä merkityksellisyydestä. (Ahonen ym. 2001, 133.) Perustarpeet eivät kuitenkaan aina toteudu, ja turvallisuuden tunne voi jäädä vähäiseksi. Tähän liittyy vahvasti hoidon laiminlyönti, johon taas vaikuttavat ulkoiset stressitekijät, kuten vanhempien tai muun huoltajan päihdeongelmat. (Söderholm ym. 2004, 60.) Kun turvallisuus katoaa ja epävarmuus tai yksinäisyyden tunteet nousevat esiin, saavat ne pelon ja ahdistuksen keskellä ihmisen tavoittelemaan hyvää oloa. Turvattomuuden ilmentymä liittyy vahvasti pelkoihin ja epävarmuuteen nykyisestä ja tulevasta. Se voi saada ihmisen toimimaan tavalla, jota ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää, kuten esimerkiksi tuhoava päihteiden käyttö itseä tai muita kohtaan. (Ahonen ym. 2001, 133.) 3.2 Turvallisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Eri selvitysten mukaan raskaana olevista äideistä n. 4-6 % käyttävät raskauden aikana päihteitä siinä määrin, että lapsen kehitys on vaarassa vaurioitua. Raskaudenaikainen päihteiden käyttö sekä kyvyttömyys asettaa sikiön tarpeita etusijalle raskauden aikana, ennustavat vahvasti lapsen joutumista myöhemmin kaltoinkohtelun uhriksi. (Kalland 2006, 5-6.) Alkoholi- ja huumeriippuvaisilla äideillä on poikkeuksellisen usein taustalla kokemuksia omassa lapsuudenkodissaan esiintyneestä emotionaalisesta turvattomuudesta ja puutteellisista hoivakokemuksista. Suurin osa alkoholi- ja huumeriippuvaisista äideistä elää yksinhuoltajina tai löyhässä parisuhteessa, jossa myös kumppani kärsii päihdeongelmasta tai suhdetta leimaavat muut haitat. Lähtöperheestään eristäytynyt ja yksinäinen äiti voi tukeutua lapseensa ja hakea tältä lohtua vinoutuneella tavalla. (Savonlahti ym. 2003, ) Runsaasti päihteitä käyttävissä perheissä on myös pieniä vauvoja, jotka ovat hoivaltaan ja selviytymiseltään täysin riippuvaisia vanhemman huolenpidosta. Vauvan psyykkiset ja fyysiset tarpeet saattavat jäädä toteutumatta ja ajoittain vauva voi olla jopa hengenvaarassa. Tämän vuoksi on tärkeää, että vauvoille ja heidän vanhemmil-

11 11 leen tarjotaan tukea jo raskausaikana aina vauvan syntymän jälkeisiin hetkiin, jotta vauva olisi jatkuvasti mielessä tärkeänä turvan saajana. Koska turvallinen kiintymyssuhde luo pohjan vauvan käsitykselle itsestään merkittävänä ja tärkeänä persoonana, on hyvä varhainen vuorovaikutussuhde vanhempien ja vauvan välillä tärkeää. Vauvan käsitys itsestään merkittävänä ja rakastettuna henkilönä syntyy jo varhaisten kuukausien aikana, ja tällöin vauvalla on myös oikeus saada osakseen hyvää hoivaa. (Ahlblad-Mäkinen ym. 2009, 21.) Pelkkä raskauden aikainen raittius vauvan näkökulmasta katsottuna ei riitä, vaan tarvitaan varmuus siitä, että vanhemmat ovat päihteettömiä myös vauvan syntymän jälkeen. Tämän lisäksi varhaisen vuorovaikutussuhteen aloittamiseksi tarvitaan tukea. Päihteetöntä vauvaperheen arkea tulisi harjoitella riittävän pitkään turvallisissa olosuhteissa, jotta voidaan taata varmuus vauvan turvallisuudelle ja hyvälle elämän alulle. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää, että äidit ja vauvat saavat tukea ja apua riittävän pitkään, jolloin äidillä on mahdollisimman hyvät valmiudet pysyä päihteettömänä, jolloin hän myös kykenee hyvään vuorovaikutussuhteeseen vauvansa kanssa. (Ahlblad-Mäkinen ym. 2009, 21.) 4 ÄIDIN ALKOHOLIN KÄYTTÖ 4.1 Naisten päihdeongelmat Päihteidenkäytöstä aiheutuvia ongelmia on pidetty suomalaisessa yhteiskunnassa pääasiallisesti miesten ongelmana. Naisten päihteiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt ja etenkin kaupungeissa se on alkanut muistuttaa miesten päihteidenkäyttöä. (Havio, Inkinen, Partanen & toim. 2008, 171) Naissuurkuluttajien määrä on kasvanut. Vaikka naisten päihteidenkäyttö on tullut näkyvämmäksi, päihdeongelman kehittymistä rytmittävät elämänkulun aikaiset tapahtumat, kuten perheen perustaminen, raskaus, imetys, lasten kasvattaminen ja kouluun lähteminen, tai naiseuden menettäminen (vaihdevuodet, rinta- tai kohtuleikkaus). Perheellisten naisten päihdeongelma voi olla periodimainen: päihteettömät jaksot ja päihteiden käyttö vaihtelevat. (Havio & ym. 2008, 171.)

12 12 Naisilla on korkea kynnys hakeutua hoitoon, sillä taustalla on häpeän ja syyllisyyden tunteet sekä esimerkiksi pelko lasten huostaanotosta. Naisen itsetuntoa ja identiteettiä vaurioittavat usein epäonnistuminen äitinä, leimautuminen päihdeongelmaiseksi tai huonoksi äidiksi. Päihdeongelmaisilla naisilla on päihdeongelmaista miestä useammin avo- tai aviopuolisonaan päihdeongelmainen tai päihteidensuurkuluttaja, mikä vaikeuttaa päihdekeskeisestä elämästä irtaantumista. (Havio & ym. 2008, 172.) Karkeasti arvioiden Suomen työikäisistä naisista 2 % ja raskaana olevista noin 1 3 % on alkoholin suurkuluttajia. Kuitenkin alkoholin myyntilukujen pohjalta on arvioitu, että lukujen täytyy kertoa kolmella, jotta päästään lähelle todenmukaista kulutusta. (Halmesmäki. 2004, 566.) 4.2 Raskaus ja alkoholi Äidin veren alkoholipitoisuus vastaa sikiön alkoholipitoisuutta, sillä alkoholi läpäisee istukan ja sitä kautta alkoholi poistuu sikiöstä, sillä sikiön maksa ei pysty pilkkomaan alkoholia. Sikiö virtsaa alkoholia lapsiveteen, joka toimii alkoholin varastona. Sikiö juo lapsivettä ja siksi sikiön veren alkoholipitoisuus voi olla tilapäisesti jopa suurempi kuin äidin. (Alho, Kiianmaa, Seppä & toim. 2010, 128.) Keskimääräisesti suomessa raskautta edeltävä alkoholin käyttö on noin neljä annosta viikossa, mutta suurin osa naisista lopettaa tai vähentää alkoholinkulutustaan heti epäillessään tai saatuaan tiedon raskaudesta. Sen jälkeen käyttö vakiintuu 0-2 viikoittaisen annoksen tasolle. (Halmesmäki 2004, 566.) Alle kaksi annosta viikossa ei haittaa raskauden kulkua eikä äidin tai sikiön terveyttä. Vajaat 10 % naisista ylittää kohtuullisena pidetyn (1-2 annosta) viikkoannoksen. Yli 10 alkoholiannosta viikossa ylittävää käyttöä pidetään raskauden aikaisena suurkulutuksena, sillä se ei kuitenkaan ole alkoholismin kriteerit täyttävä määrä. Viikoittainen raju kertahumala saattaa hidastaa sikiön kasvua ja myöhempää neurologista kehitystä (Halmesmäki 2004, 566) Alkoholi aiheuttaa epämuodostumia ja eläinkokeiden perusteella oletetaan runsaan alkoholinkäytön altistusajankohdan määräävän syntyvien epämuodostumien laadun tarkasti. Koe-eläimissä emän suuret alkoholiannokset saavat aikaan kromosomimuutok-

13 13 sia. Myös ihmisellä kuvattu tapauksia, joissa on sekä kromosomipoikkeavuuksia että alkoholivaurio. (Halmesmäki 2004, 567.) Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana alkoholialtistuksen seurauksena todettuja tyypillisiä epämuodostumia ovat mm. sydämen ja luuston epämuodostumat. Ne ovat osa fetaalista alkoholioireyhtymään (FAS). Jos lapsi ei täytä kaikkia FAS-lapsen kriteerejä mutta lapsella on oireita FAS-lapsen oireita 1-2 alaryhmän alueelta, on heillä FAE-oireyhtymä (fetal alcohol effects). (Halmesmäki 2004, 568.) Toisen ja kolmanneksen raskauskolmanneksen aikana runsas alkoholinkäyttö johtaa aivojen alikehittymiseen ja mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen. Suurkuluttajan sikiö saattaa kärsiä kasvun hidastumisesta jo ensimmäisellä ja toisella raskauskolmanneksella, mikäli ilmenee kohdun kasvun hidastumista. (Halmesmäki 2004, ) Alkoholin käyttö lisää verenvuotoja ja voi aiheuttaa keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen. Vuotoriskin syyksi arvellaan alkoholin vaikutusta hyytymistekijöihin ja verisuoniston seinämän elastisuuteen. 1-2 päivittäistä alkoholiannosta ensimmäisellä raskauskolmanneksella kaksinkertaistaa toisen raskauskolmanneksen keskenmenoriskin. Riskit kasvavat suhteessa alkoholinkäyttöön: 3 päivittäistä alkoholiannosta ensimmäisellä raskauskolmanneksella kolminkertaistaa toisen raskauskolmanneksen keskenmenoriskin. (Halmesmäki 2004, 569.) Verenvuodot saattavat haitata sikiön kasvua, vaikka raskaus ei menisikään kesken. Istukan ennenaikainen osittainen tai täydellisen irtoamisen riski on 5 10-kertainen verrattuna raittiisiin naisiin. (Halmesmäki 2004, 569.) Alkoholi lisää infektioriskin jopa viisinkertaiseksi ja sitä kautta ennenaikaisen synnytyksen kolminkertaiseksi. Infektiovaaraa lisäävät tyypillisesti runsaaseen alkoholin käyttöön ja huumeisiin liittyvät elämäntavat: huono yleiskunto ja hygienia, vaihtuvat partnerit, yksipuolinen ravinto ja hidas hoitoon hakeutuminen. Niukatkin verenvuodot lisäävät kohtu- ja sikiökalvontulehduksen vaaraa. Ne vaativat nopeasti aloitettua suonensisäistä antibioottihoitoa, mutta siitä huolimatta synnytys saattaa käynnistyä. (Halmesmäki. 2004, 569.) Jos äiti käyttää koko raskauden ajan alkoholia, on muita suurempi riski synnytyksessä päätyä keisarinleikkaukseen (Alho ym. 2010, 128).

14 14 Alkoholin nauttiminen vaikuttaa todennäköisesti imetystä edistävien hormonien tasoihin kielteisesti, joka voi vähentää maidoneritystä (Alho ym. 2010, 131). Äidin nauttima alkoholi siirtyy veren kautta rintamaitoon, joten rintamaidon alkoholipitoisuus vastaa veren alkoholipitoisuutta. Lapsi voi tätä kautta saada pieniä määriä alkoholia rintamaidon mukana, mutta näiden määrien ei ole voitu osoittaa vaikuttavan lapsen kehitykseen. (Alho ym. 2010, 132.) 4.3 FAS Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 300 alkoholin vaurioittamaa lasta. FAS (Fetal Alcohol Syndrome) tarkoittaa oireyhtymää, jota tavataan raskauden aikana alkoholille altistuneilla lapsilla. FAS lapsia on kolmasosa vuosittain syntyvistä alkoholin vaurioittamista lapsista. FAE (Fetal Alcohol Effects) on oireyhtymän lievempi muoto ja näitä lapsia arvioidaan suomeen syntyvän noin 200 vuodessa. (Havio 2008, 176.) FAS-oireyhtymä on vielä nuori. Kansainväliseen tietoisuuteen se tuli 1973 ja Suomessa ensimmäinen FAS-lapsi diagnosoitiin Vain osa FAS - ja FAE lapsista tunnistetaan vauvaiässä. Asia voi varmistua vasta kouluiässä, jolloin lapsen oppimisvaikeuksia ryhdytään selvittämään. FAS-lapsen oireet ja vauriot vaihtelevat: lapsen ulkonäkö ja kasvu voivat olla oireyhtymälle tyypillisiä, mutta henkiseltä tasolta lapsi voi olla normaali tai päinvastoin. (Havio 2008, 176.) FAS-oireyhtymä tarkoittaa, että äiti on nauttinut alkoholia raskauden aikana runsaasti yli riskirajan. Lisäksi lapsella on vähintään yksi oire jokaisesta seuraavasta oireryhmästä: - paino, pituus tai päänympärys selvästi alle normaalin - pysyvä keskushermoston toimintahäiriö tai neurologisia oireita, kehityksen viivästymää tai henkinen jälkeenjääneisyys - ainakin kaksi alla olevista tyypillisistä kasvonpiirteistä: poikkeuksellisen pieni pää, pienet silmät tai kapea luomirako, ohut ja sileä ylähuuli ilman pystysuuntaista vakoa, matala yläleuka

15 15 FAEssa lapsella on oireita kahdesta edellä mainitusta kriteeriryhmästä. FAE-lapsilla ei yleensä ole tyypillisiä kasvonpiirteitä, mutta saattaa olla kuitenkin pieniä kosmeettisia epämuodostumia. Suurella osalla lapsista todetaan pelkästään keskushermoston toimintahäiriö eli lievä FAE tai ARND (Alcohol Related Neurological Defects). (Havio ym. 2008, 176.) Päihdealtistus voi vakavimmillaan aiheuttaa vaikeita rakennevikoja, jotka johtavat vastasyntyneen menehtymiseen. Yleisimmin epämuodostumia esiintyy munuaisissa, virtsa- ja sukupuolielimissä. Niitä voi olla myös kasvoissa ja luustossa. Pieniä, lähinnä kosmeettisia epämuodostumia ovat alikehittyneet kynnet, korvalehtien epämuodostumat ja kapeat luomivaot. Selvimmin lapsen kehitykseen vaikuttavat eriasteiset keskushermoston toimintahäiriöt ja vauriot, jotka ilmenevät oppimis-, tarkkaavaisuus-, ja keskittymishäiriöinä ja vakavimmillaan kehitysvammaisuutena. (Havio ym. 2008, 176.) FAS-lapset syntyvät usein pienikokoisina, keskosina ja syntymäkuolleisuus on korkea. Vastasyntynyt voi kärsiä vieroitusoireista ja FAS- ja FAE-lapsen hoito- ja kuntoutusprosessi alkaa jo synnytyslaitoksella ja jatkuu päiväkodissa ja koulussa. Kuntoutus on pitkä, vaatii kärsivällisyyttä ja eri ammattikuntien yhteistyötä. Tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Vanhempia tulee tukea elämäntilanteensa ja päihteidenkäyttönsä selvittelyyn sekä ohjata hoitoon. (Havio ym 2008, 177.) FAS-lapsi kasvaa ja kehittyy hitaasti. Lapsen keskittymiskyky ja kyky rauhoittua ovat puutteellisia, ja leikki-ikäinen FAS-lapsi on levoton, rauhaton, jatkuvasti liikkeessä ja tapaturma-altis. FAS-lapsen koordinaatio-, hienomotoriikka- ja tasapaino-ongelmat ovat yleisiä ja nämä lapset oppivat kävelemään ikäisiään myöhemmin, ja kävelemään opittuaan ovat alati liikkeessä ja levottomia. Noin neljällä viidesosalla FAS-lapsista kielellinen kehitys ja puhumaan oppiminen viivästyvät. Lapsella on vaikeuksia tuottaa puhetta ja ymmärtää sitä. (Havio ym. 2008, 177.) Kouluiässä esille tulee eriasteisia tarkkaavaisuushäiriöitä, kielellisiä ja matemaattisia oppimishäiriöitä ja sosiaalisia vaikeuksia sopeutua ryhmään. FAS-lapsen mielialat vaihtelevat, heidän on vaikea keskittyä ja he ovat herkkiä ärsykkeille. Lapsi tarvitsee tukea arkipäivän ihmissuhde- ja ongelmanratkaisutaitoihin ja itseluottamuksen vahvistamiseksi runsaasti myönteisiä ja kannustavia kokemuksia. (Havio ym. 2008, 177.)

16 16 5 ÄIDIN HUUMEIDEN KÄYTTÖ 5.1 Raskaus ja huumeet Bentsodiatsepiinit (etenkin diatsepaami ja oksatsepaami) ovat yleisimmin raskauden aikana väärinkäytettyjä lääkkeitä. Ne eivät normaaliannoksina käytettäessä aiheuta epämuodostumia, mutta säännöllisen käytön jatkuessa sikiön kasvu voi hidastua. Rauhoittavia lääkkeitä käyttävät naiset myös tupakoivat runsaasti, mikä myös hidastaa sikiön kasvua. Eläinkokeissa suuret annokset ovat aiheuttaneet suu- ja kitalakihalkioita ja in vitro olosuhteissa on todettu solujen kasvun ja jakautumisen hidastuvan suhteessa kasvaviin lääkepitoisuuksiin. Bentsodiatsepiinit erittyvät äidinmaitoon, jonka takia imetystä ei suositella suuria annoksia säännöllisesti käyttäville. (Halmesmäki 2004, 572.) THC läpäisee istukan sitä paremmin, mitä pidemmälle raskaus on edennyt. Sen ei ole todettu lisäävän keskenmenon riskiä tai aiheuttavan epämuodostumia. THC:n polttajien vastasyntyneistä joka viides on pienipainoinen (< g). Yhdessä marihuanasavukkeessa on viisinkertaisesti tervaa ja hiilimonoksidia verrattuna tupakkaan. Hiilimonoksidi supistaa napanuoran verenvirtausta ja heikentää sikiön ravinnonsaantia. THC:n polton haitalliset raskausvaikutukset ovat samantyyppisiä kuin tupakan. THC erittyy äidinmaitoon, mutta THC:n pitoisuuden riippuvat käyttömääristä ja - tiheydestä, eikä täten satunnainen käyttö ole imetyksen este. (Halmesmäki 2004, 570.) Amfetamiini läpäisee istukan helposti kaikissa raskauden vaiheissa. Sikiökaudella amfetamiinialtistus aiheuttaa sydänvikoja, pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä. Vaikeusaste riippuu äidin raskausaikana käyttämistä amfetamiinimääristä. (Halmesmäki 2004, 570.) Amfetamiinin käyttäjän paino ei nouse lainkaan tai vain muutaman kilon raskauden aikana. Tämä voi johtaa niin synnyttäjän kuin sikiön aliravitsemukseen. Aliravitsemus johtaa siihen, että kohtu ei kasva normaalisti ja sikiön kasvu hidastuu. Amfetamiini heikentää myös istukan verenvirtausta, mikä myös heikentää sikiön ravinnon saantia ja sikiön kasvu hidastuu yhä enemmän käytön jatkuessa läpi raskauden. (Halmesmäki 2004, 570.)

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

VAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ

VAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ VAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ - Raskaudenaikainen päihteiden käyttö ja syntyvän lapsen tulevaisuus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Kevät 2007 Härmä Seija

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

PÄIHTEIDEN KÄYTÖN RISKIT RASKAUSAIKANA

PÄIHTEIDEN KÄYTÖN RISKIT RASKAUSAIKANA Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 2013 Elina Mattila ja Suvi Tuominen PÄIHTEIDEN KÄYTÖN RISKIT RASKAUSAIKANA Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyö Terveydenhoitotyö

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot