KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja
|
|
- Aino Tiina Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja Jarna Kytö & Marjo Lalu RASKAANA OLEVIEN PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVIEN ÄITIEN JA HEIDÄN LAS- TENSA TURVALLISUUS SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Opinnäytetyö 2012
2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KYTÖ, JARNA LALU, MARJO Raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien ja heidän lastensa turvallisuus Opinnäytetyö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Marraskuu 2012 Avainsanat 49 sivua + 14 liitesivua TtM Mirja Nurmi Etelä-Kymenlaakson arjen turvallisuus, EK-ARTU turvallisuus, alkoholi, huumeet, päihdeäiti, lapsi Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää raskaana olevien päihdeäitien ja heidän lastensa turvallisuutta arjessa. Tutkittiin, mitkä asiat lisäävät ja mitkä heikentävät turvallisuutta. Seuranta aloitettiin raskauden alusta syntymän jälkeiseen elämään asti. Aineisto kerättiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena Linda ja Medic tietokannoista. Aineisto muodostui yhdeksästä alkuperäistutkimuksesta, ja ne analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan lapsen saaminen on päihdeäidille käänteentekevä kokemus, jonka avulla riippuvuudesta on helpompi päästä eroon. Äitiys edustaa heille normaalia elämää, joka liittyy päihteettömään identiteettiin. Naisten pyrkimystä päihteettömyyteen tukee uudet sosiaaliset kontaktit ja päihteettömät roolimallit. Turvallisuutta heikentävinä tekijöinä päihdeäideillä esiintyy paljon mielenterveysongelmia ja masennusta. Päihdeäideillä on usein huono elämäntilanne, he ovat usein nuoria, huonosti koulutettuja ja työttömiä. Perheessä päihdeäidit kokevat väkivaltaa ja heidän väkivaltakuolemat ovat lisääntyneet. He eivät koe alkoholin suurkulutusta ongelmaksi ja näin ollen eivät tarvitse siihen apua. Vastuun ottaminen nähdään yhtenä lasten selviytymiskeinona arjessa. Päihdeperheen lapsen turvallisuutta edistää varhainen sijoitus biologisen kodin ulkopuolelle. Päihdealtistuksen negatiiviset vaikutukset heikentävät lapsen turvallisuutta. Huumeille altistuneiden lasten vauriot ovat lievempiä kuin alkoholille altistuneiden ja vaikka päihdealtistus olisi sama, voi se johtaa sikiöiden erilaiseen vammautumiseen. Päihdeäidin vauvat tarvitsevat pidempää synnytyksen jälkeistä tarkkailua. Päihdeperheen lapsen kotiolot ovat levottomia, lapset voivat joutua väkivallan uhreiksi ja vanhemmat laiminlyövät lapsensa perushoitoa. Päihteiden käyttö kuuluu normaalina osana elämään, lapsilta puuttuu normaali suhde vanhempiin sekä lapselle ominainen elämä jää kokematta.
3 ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences Health Care KYTÖ, JARNA LALU, MARJO Pregnant, substance-using mothers and their children 's safety Bachelor s Thesis Supervisor Commissioned by November 2012 Keywords 49 pages + 13 pages of appendices Mirja Nurmi MNSc Etelä-Kymenlaakson arjen turvallisuus, EK-ARTU safety, alcohol, drugs, substance-using mother, child The aim of this Bachelor s thesis was to explain substance-using mothers and their children s safety in everyday life. We wanted to examine, which things increasing the safety and which things those weakening it. We followed the mothers and children from the beginning of the pregnancy till the child was born. The data was gathered with systematic literature review from Linda and Medic databases. The data was analyzed by using inductive content analysis. According to the results having a child is a life changing experience for substance-using mothers and that experience helps them to get rid of the addiction. Maternity represents them a normal life for them, which is related to an identity without addiction. New social contacts and sober role models support the mothers being without alcohol or drugs. Factors weakening the safety of addicted mothers are mental problems and depression. Mothers often have a poor life situation; they are young, badly educated and jobless. Substance-using mothers experience violence at home and death from violence has increased. They do not experience alcohol addiction as a problem and need help for that. Taking responsibility is regarded as a child s way of surviving in everyday life. Early placement outside the biological home promotes a child s safety, and the negative effects of substance abuse impair it. The injuries of children exposed to drugs are less severe than of those exposed to alcohol and substance abuse even if the exposure is the same, it may lead to a different fetal injuries. Babies predisposed to maternal substance abuse need a longer post-natal monitoring. Children s home conditions are restless, they become victims of violence and the parents neglect the child s primary care. Substance use is a normal part of their lives, they lack a normal relationship to the parents and do not experience life characteristic of children.
4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 TAUSTA JA TARKOITUS 6 2 YLEISTÄ SYSTEMAATTISESTA KIRJALLISUUSKATSAUKSESTA 7 3 LAPSEN JA ÄIDIN TURVALLISUUS Turvallisuuden eri näkökulmia Turvallisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen 10 4 ÄIDIN ALKOHOLIN KÄYTTÖ Naisten päihdeongelmat Raskaus ja alkoholi FAS 14 5 ÄIDIN HUUMEIDEN KÄYTTÖ Raskaus ja huumeet 16 6 ÄIDIN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutussuhteen kehittymisen edellytykset Kiintymyssuhde Vuorovaikutuksen riskitekijät 20 7 LAPSEN OIKEUDET Syntymättömän oikeuksia Lapsen oikeuksia 22 8 SYSTEMAATTISEN KIRJALLISUUSKATSAUKSEN VAIHEET Tutkimussuunnitelman laatiminen Tutkimuskysymysten määrittäminen Tutkimuskysymykset Sisäänotto- ja poissulkukriteerit Alkuperäistutkimusten haku ja valinta 25
5 8.6 Alkuperäistutkimusten laadun arviointi Alkuperäistutkimusten analysointi ja tulosten esittäminen Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja sisällönanalyysin luotettavuus 33 9 TULOKSET Päihdeäidin turvallisuutta lisäävät tekijät Päihdeäidin turvallisuutta heikentävät tekijät Päihdeäidin lapsen turvallisuutta lisäävät tekijät Päihdeäidin lapsen turvallisuutta heikentävät tekijät POHDINTA Tulosten tarkastelu ja niiden hyödynnettävyys ja johtopäätökset Tutkimuseettiset näkökohdat 45 LÄHTEET 46 LIITE 1 50 LIITE 2 56
6 6 1 TAUSTA JA TARKOITUS Tällä tutkimuksella on tarkoitus selvittää raskaana olevien päihdeäitien ja heidän lastensa turvallisuutta arjessa. Haluamme tutkia tekijöitä, jotka heikentävät ja lisäävät turvallisuutta. Tutkimme lapsia ja äitejä raskauden alusta ensimmäiseen ikävuoteen asti. Saatuamme kasaan relevantit alkuperäistutkimukset, laajensimme lasten ikähaarukkaa ensimmäisestä ikävuodesta eteenpäin, ettei laadukkaita tutkimuksia jäisi otannan ulkopuolelle. Opinnäytetyömme on osana Etelä-Kymenlaakson kuntien väestön arjen turvallisuus hanketta. EK-ART hanke on osa valtakunnallista ARTU ohjelmaa (Arjen turvallisuus). Hankkeen tavoitteena on luoda viiteen Etelä-Kymenlaakson kuntaan yhteinen turvallisuussuunnitelma (Turvallisuussuunnittelutyön tavoitteet. 2012). Alueen yhteistyön koordinoimisen ja turvallisuuden kehittämiseksi turvallisuussuunnittelun voimavarat pyritään kohdistamaan akuuttien ongelmien ratkaisemiseen sekä lähivuosien väestön arjen turvallisuuden edistämiseen (Taustalla valtakunnalliset haasteet. 2012). Valitsimme aiheen, koska on mielestämme mielenkiintoinen ja tällä hetkellä ajankohtainen Aihe on ajankohtainen, sillä päihdeäitien hoidosta on keskusteltu paljon julkisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa esitetään alustava ehdotus, jossa raskaana oleva nainen voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos hänen päihteiden käytöstä voi aiheutua sikiölle sairaus, vamma tai välitön hengenvaara tai sikiö on saamassa vakavan, hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Ensisijaisesti kuitenkin tulisi päihteiden käytön lopettamiseksi käyttää muita keinoja kuin tahdosta riippumatonta hoitoa. (Potilaiden ja asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan säännöksillä ) Päihteiden, etenkin alkoholin, käyttö raskauden aikana on selvästi sikiön kehityshäiriöiden suurin yksittäinen syy luvun lopulta lähtien alkoholipolitiikan liberalisoituminen on osaltaan kasvattanut alkoholin kulutusta, mikä puolestaan on nähtävissä alkoholin käytöstä seuranneiden haittojen kasvuna eri osa-alueilla yhteiskunnassamme. Tämän seurauksena esimerkiksi alkoholinkäyttö naisten keskuudessa on kasvanut seitsenkertaiseksi. Tämän lisäksi myös alkoholin vaurioittamien sikiöiden määrä on kasvanut, samoin kuin alkoholiongelmaisissa perheissä asuvien lastenkin määrä. Noin
7 7 6 % raskaana olevista suomalaisista naisista on arvioiden mukaan alkoholin suurkuluttajia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa todetaan vuosittain yli 3000 sikiötä, jotka ovat altistuneita päihteille. (Ahlblad-Mäkinen, Aula, Haavisto, Hakulinen-Viitanen, Heloma, Hermonson, Karinsalo, Kaukonen, Kotovirta, Nyroos-Seppänen, Paaso, Sarvanti & Silvennoinen ) Vuosittain Suomessa syntyy noin 600 lasta, joilla on oireita sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vuoksi. Tavallista on myös erilaisten päihteiden, kuten alkoholin ja huumeiden sekakäyttö, joten monesti voi olla vaikea arvioida yksittäisen aineen osuutta ja vaikutuksia. (Ahlblad-Mäkinen & ym ) A-klinikka säätiön Lasinen lapsuus väestökyselyllä on vuodesta 1994 kerätty tietoa suomalaisten lapsuudenkodissaan kokemasta päihteiden liikakäytöstä. Vuonna %, eli melkein joka neljäs suomalainen kertoi kokeneensa vanhempiensa liiallista päihteidenkäyttöä lapsuudenkodissaan. Luku on nousussa, sillä vastaava luku oli vuonna % ja vuonna %. Lapselle aiheutuvista ongelmista ja haitoista useimmiten mainittiin lapsen joutuminen riitojen ja eripuran todistajaksi (70 %) ja päihteidenkäytön arvioitiin lisäävän lapsen turvattomuutta ja mielipahaa (70 %). (Roine 2009.) Kaikissa kulttuureissa ymmärretään hyvin todennäköisesti, että kaikki lapset tarvitsevat suojaa ja turvaa. Ne kaksi asiaa kuuluvat lapsen perustarpeisiin ja sisältävät niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin osa-alueita. Perustarpeisiin voidaan sisällyttää mm. rakkaus, kuulluksi tuleminen, valvonta sekä etenkin turvallisuus ja sen tunteminen. (Söderholm, Halila, Kivitie-Kallio, Mertsola & Niemi 2004, ) 2 YLEISTÄ SYSTEMAATTISESTA KIRJALLISUUSKATSAUKSESTA Toteutamme tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kyseisen tutkimusmenetelmän tarkoituksena on kerätä jo olemassa olevaa tietoa, sekä arvioida tiedon laatua ja syntetisoida tuloksia rajatusta ilmiöstä kattavasti. Tutkimusmenetelmällä voidaan myös perustella ja tarkentaa tutkimuskysymystä sekä tehdä luotettavia yleistyksiä. (Kääriäinen & Lahtinen 2006, 39.)
8 8 Olennaisena osana systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen kuuluu erityisen tarkka tutkimusten valinta-, analysointi- ja syntetisointiprosessi, jonka johdosta tutkimukseen valikoituu vain merkitykselliset ja tarkoitusta vastaavat korkealaatuiset tutkimukset. Virheiden minimoimiseksi ja katsauksen toistettavuuden mahdollistamiseksi on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen jokainen vaihe tarkkaan määritelty ja kirjattu. (Johansson, Axelin, Stolt & Ääri 2007, 4-5.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus etenee vaihe vaiheelta suunnittelusta raportointiin ja vaiheita voi olla esimerkiksi seitsemästä yhdeksään, mutta vaiheet voidaan karkeasti jaotella myös kolmeen. Näistä ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu katsauksen suunnittelu, toiseen vaiheeseen katsauksen tekeminen hakuineen, analysointeineen sekä synteeseineen ja kolmanteen vaiheeseen kuuluu katsauksen raportointi. (Johansson & ym. 2007, 5.) Tutkimusprosessin kannalta tärkein vaihe on yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman laatiminen. Tutkimussuunnitelman tehtävänä on ohjata tutkimusprosessin kulkua, vähentää systemaattista harhaa ja varmistaa tieteellistä täsmällisyyttä. Tätä seuraavat vaiheet ovat tutkimuskysymysten määrittäminen, alkuperäistutkimusten haku, alkuperäistutkimusten valinta, alkuperäistutkimusten laadun arviointi, alkuperäistutkimusten analysointi ja viimeisenä tulosten esittäminen. (Kääriäinen & ym. 2006, ) 3 LAPSEN JA ÄIDIN TURVALLISUUS 3.1 Turvallisuuden eri näkökulmia Turvallisuuden katsotaan olevan perustana jatkuvuudelle, ja liittyy vahvasti, niin ihmisten kuin kaikkien elollisten organismienkin kohdalla jatkuvuuden turvaamiseen. Jatkuvuuteen pyrkiminen ihmisellä sisäänrakennettu biologinen ominaisuus, ja kokemus sekä varmuus jatkuvuudesta luo ihmiselle turvaa. Vaarattomassa ja suojaisassa ympäristössä turvallisuuden tunne taataan parhaiten. (Hopiavuori 2011, 63.) Lapsen kokemukset turvallisuudesta ovat vahvasti liittyneinä läheisiin ihmissuhteisiin ja vanhempiin. Kuten kelle tahansa, on lapsellekin tärkein asia suhteen jatkuvuus. Olennaista ja toivottavinta on, että vanhempi on läsnä ja saatavilla silloin, kun lapsi kokee tätä tarvitsevansa. Lapselle ja tämän turvallisuuden tuntemiselle olennaista on varma tietämys siitä, että vanhempi lohduttaa ja tukee surun kohdatessa lasta. Turval-
9 9 lisuuden kannalta tärkeää on myös vastavuoroisuus sekä kokemus erityisyydestä ja lähellä olosta, niin vanhemmalle kuin lapsellekin. (Hopiavuori 2011, 63.) Turvallisuuden tunteeseen katsotaan myös vahvasti liittyvän eri osa-alueina dynaamisuus, vuorovaikutuksellisuus, yhteys sisäiseen puheeseen, tilannesidonnaisuus sekä liikkuvuus. Tarkemmin analysoituna dynaamisuus viittaa subjektiiviseen turvallisuuden tunteeseen, jota ylläpidetään ja tuotetaan aktiivisesti päivittäin. Myös vuorovaikutuksellisuus liittyy vahvasti subjektiiviseen turvallisuuden tunteeseen, jota tuotetaan. Tämän lisäksi kyseiseen käsitteeseen kuuluu myös omien ajatusten ja tunteiden testaaminen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Sen sijaan yhteys sisäiseen puheeseen voidaan tarkemmin kuvailla jatkuvana sisäisenä neuvotteluna ympäristöstä tehtyjen havaintojen suhteen. Myös erilaiset tilat ja tilanteet tarjoavat niin toimintakuin vuorovaikutusmahdollisuuksiakin, joiden pohjalta voidaan kokea eri astein turvallisuutta sekä tuvattomuutta. Tällöin puhutaan tilannesidonnaisuudesta. Liikkuvuus taas kuvastaa kokemusta siitä, että ihminen pystyy suhteellisen vapaasti siirtymään tilanteesta toiseen sekä vastaanottamaan myös tekijöitä, jotka aiheuttavat turvattomuutta, kuitenkaan menettämättä perusluottamusta. (Rytkönen 2011, 10.) Tarkasteltaessa turvallisuutta ja sen ilmenemistä voi kyse olla joko turvallisuuden toteutumisesta, siihen liittyvästä riskistä tai uhkasta tai selkeästä turvallisuuden vajeesta. Tällöin voidaankin puhua turvattomuudesta. Turvallisuus sekä turvattomuus käsitteinä kuvastavat saman ilmiön eri puolia, mutta korostavat kuitenkin erilaisia näkökulmia. Turvattomuuteen liittyy vahvasti vajeen ja uhkan näkökulma. Sen sijaan käsite turvallisuus korostaa myös ennalta ehkäisevää näkökulmaa sekä tuen ja suojelun tarvetta. Myös kokemuksellisen näkökulman katsotaan kytkeytyvän vahvasti turvallisuuden käsitteeseen. (Rytkönen 2011, 10.) Kaikissa kulttuureissa ymmärretään hyvin todennäköisesti, että kaikki lapset tarvitsevat osaltaan suojaa ja turvaa. Ne kaksi asiaa kuuluvat lapsen perustarpeisiin, ja sisältävät niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin osa-alueita. Perustarpeisiin voidaan sisällyttää mm. rakkaus, kuulluksi tuleminen, valvonta sekä etenkin turvallisuus ja sen tunteminen. (Söderholm, Halila, Kivitie-Kallio, Mertsola & Niemi 2004, ) Turvallisuuden katsotaan tarkemmin liittyvän hengissä säilymiseen ja sen vuoksi myös suojan ja ravinnon saantiin sekä tukemaan fyysistä toimintakykyä. Näitä voidaan kutsua fysiologisiksi, ns. fyysiseen turvallisuuteen liittyviksi tarpeiksi. Sosiaali-
10 10 set ja henkiset tarpeet taas voidaan luokitella kuuluvaksi ihmisen sosiaalisuuteen sekä kokemukseen itsensä merkityksellisyydestä. (Ahonen ym. 2001, 133.) Perustarpeet eivät kuitenkaan aina toteudu, ja turvallisuuden tunne voi jäädä vähäiseksi. Tähän liittyy vahvasti hoidon laiminlyönti, johon taas vaikuttavat ulkoiset stressitekijät, kuten vanhempien tai muun huoltajan päihdeongelmat. (Söderholm ym. 2004, 60.) Kun turvallisuus katoaa ja epävarmuus tai yksinäisyyden tunteet nousevat esiin, saavat ne pelon ja ahdistuksen keskellä ihmisen tavoittelemaan hyvää oloa. Turvattomuuden ilmentymä liittyy vahvasti pelkoihin ja epävarmuuteen nykyisestä ja tulevasta. Se voi saada ihmisen toimimaan tavalla, jota ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää, kuten esimerkiksi tuhoava päihteiden käyttö itseä tai muita kohtaan. (Ahonen ym. 2001, 133.) 3.2 Turvallisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Eri selvitysten mukaan raskaana olevista äideistä n. 4-6 % käyttävät raskauden aikana päihteitä siinä määrin, että lapsen kehitys on vaarassa vaurioitua. Raskaudenaikainen päihteiden käyttö sekä kyvyttömyys asettaa sikiön tarpeita etusijalle raskauden aikana, ennustavat vahvasti lapsen joutumista myöhemmin kaltoinkohtelun uhriksi. (Kalland 2006, 5-6.) Alkoholi- ja huumeriippuvaisilla äideillä on poikkeuksellisen usein taustalla kokemuksia omassa lapsuudenkodissaan esiintyneestä emotionaalisesta turvattomuudesta ja puutteellisista hoivakokemuksista. Suurin osa alkoholi- ja huumeriippuvaisista äideistä elää yksinhuoltajina tai löyhässä parisuhteessa, jossa myös kumppani kärsii päihdeongelmasta tai suhdetta leimaavat muut haitat. Lähtöperheestään eristäytynyt ja yksinäinen äiti voi tukeutua lapseensa ja hakea tältä lohtua vinoutuneella tavalla. (Savonlahti ym. 2003, ) Runsaasti päihteitä käyttävissä perheissä on myös pieniä vauvoja, jotka ovat hoivaltaan ja selviytymiseltään täysin riippuvaisia vanhemman huolenpidosta. Vauvan psyykkiset ja fyysiset tarpeet saattavat jäädä toteutumatta ja ajoittain vauva voi olla jopa hengenvaarassa. Tämän vuoksi on tärkeää, että vauvoille ja heidän vanhemmil-
11 11 leen tarjotaan tukea jo raskausaikana aina vauvan syntymän jälkeisiin hetkiin, jotta vauva olisi jatkuvasti mielessä tärkeänä turvan saajana. Koska turvallinen kiintymyssuhde luo pohjan vauvan käsitykselle itsestään merkittävänä ja tärkeänä persoonana, on hyvä varhainen vuorovaikutussuhde vanhempien ja vauvan välillä tärkeää. Vauvan käsitys itsestään merkittävänä ja rakastettuna henkilönä syntyy jo varhaisten kuukausien aikana, ja tällöin vauvalla on myös oikeus saada osakseen hyvää hoivaa. (Ahlblad-Mäkinen ym. 2009, 21.) Pelkkä raskauden aikainen raittius vauvan näkökulmasta katsottuna ei riitä, vaan tarvitaan varmuus siitä, että vanhemmat ovat päihteettömiä myös vauvan syntymän jälkeen. Tämän lisäksi varhaisen vuorovaikutussuhteen aloittamiseksi tarvitaan tukea. Päihteetöntä vauvaperheen arkea tulisi harjoitella riittävän pitkään turvallisissa olosuhteissa, jotta voidaan taata varmuus vauvan turvallisuudelle ja hyvälle elämän alulle. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää, että äidit ja vauvat saavat tukea ja apua riittävän pitkään, jolloin äidillä on mahdollisimman hyvät valmiudet pysyä päihteettömänä, jolloin hän myös kykenee hyvään vuorovaikutussuhteeseen vauvansa kanssa. (Ahlblad-Mäkinen ym. 2009, 21.) 4 ÄIDIN ALKOHOLIN KÄYTTÖ 4.1 Naisten päihdeongelmat Päihteidenkäytöstä aiheutuvia ongelmia on pidetty suomalaisessa yhteiskunnassa pääasiallisesti miesten ongelmana. Naisten päihteiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt ja etenkin kaupungeissa se on alkanut muistuttaa miesten päihteidenkäyttöä. (Havio, Inkinen, Partanen & toim. 2008, 171) Naissuurkuluttajien määrä on kasvanut. Vaikka naisten päihteidenkäyttö on tullut näkyvämmäksi, päihdeongelman kehittymistä rytmittävät elämänkulun aikaiset tapahtumat, kuten perheen perustaminen, raskaus, imetys, lasten kasvattaminen ja kouluun lähteminen, tai naiseuden menettäminen (vaihdevuodet, rinta- tai kohtuleikkaus). Perheellisten naisten päihdeongelma voi olla periodimainen: päihteettömät jaksot ja päihteiden käyttö vaihtelevat. (Havio & ym. 2008, 171.)
12 12 Naisilla on korkea kynnys hakeutua hoitoon, sillä taustalla on häpeän ja syyllisyyden tunteet sekä esimerkiksi pelko lasten huostaanotosta. Naisen itsetuntoa ja identiteettiä vaurioittavat usein epäonnistuminen äitinä, leimautuminen päihdeongelmaiseksi tai huonoksi äidiksi. Päihdeongelmaisilla naisilla on päihdeongelmaista miestä useammin avo- tai aviopuolisonaan päihdeongelmainen tai päihteidensuurkuluttaja, mikä vaikeuttaa päihdekeskeisestä elämästä irtaantumista. (Havio & ym. 2008, 172.) Karkeasti arvioiden Suomen työikäisistä naisista 2 % ja raskaana olevista noin 1 3 % on alkoholin suurkuluttajia. Kuitenkin alkoholin myyntilukujen pohjalta on arvioitu, että lukujen täytyy kertoa kolmella, jotta päästään lähelle todenmukaista kulutusta. (Halmesmäki. 2004, 566.) 4.2 Raskaus ja alkoholi Äidin veren alkoholipitoisuus vastaa sikiön alkoholipitoisuutta, sillä alkoholi läpäisee istukan ja sitä kautta alkoholi poistuu sikiöstä, sillä sikiön maksa ei pysty pilkkomaan alkoholia. Sikiö virtsaa alkoholia lapsiveteen, joka toimii alkoholin varastona. Sikiö juo lapsivettä ja siksi sikiön veren alkoholipitoisuus voi olla tilapäisesti jopa suurempi kuin äidin. (Alho, Kiianmaa, Seppä & toim. 2010, 128.) Keskimääräisesti suomessa raskautta edeltävä alkoholin käyttö on noin neljä annosta viikossa, mutta suurin osa naisista lopettaa tai vähentää alkoholinkulutustaan heti epäillessään tai saatuaan tiedon raskaudesta. Sen jälkeen käyttö vakiintuu 0-2 viikoittaisen annoksen tasolle. (Halmesmäki 2004, 566.) Alle kaksi annosta viikossa ei haittaa raskauden kulkua eikä äidin tai sikiön terveyttä. Vajaat 10 % naisista ylittää kohtuullisena pidetyn (1-2 annosta) viikkoannoksen. Yli 10 alkoholiannosta viikossa ylittävää käyttöä pidetään raskauden aikaisena suurkulutuksena, sillä se ei kuitenkaan ole alkoholismin kriteerit täyttävä määrä. Viikoittainen raju kertahumala saattaa hidastaa sikiön kasvua ja myöhempää neurologista kehitystä (Halmesmäki 2004, 566) Alkoholi aiheuttaa epämuodostumia ja eläinkokeiden perusteella oletetaan runsaan alkoholinkäytön altistusajankohdan määräävän syntyvien epämuodostumien laadun tarkasti. Koe-eläimissä emän suuret alkoholiannokset saavat aikaan kromosomimuutok-
13 13 sia. Myös ihmisellä kuvattu tapauksia, joissa on sekä kromosomipoikkeavuuksia että alkoholivaurio. (Halmesmäki 2004, 567.) Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana alkoholialtistuksen seurauksena todettuja tyypillisiä epämuodostumia ovat mm. sydämen ja luuston epämuodostumat. Ne ovat osa fetaalista alkoholioireyhtymään (FAS). Jos lapsi ei täytä kaikkia FAS-lapsen kriteerejä mutta lapsella on oireita FAS-lapsen oireita 1-2 alaryhmän alueelta, on heillä FAE-oireyhtymä (fetal alcohol effects). (Halmesmäki 2004, 568.) Toisen ja kolmanneksen raskauskolmanneksen aikana runsas alkoholinkäyttö johtaa aivojen alikehittymiseen ja mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen. Suurkuluttajan sikiö saattaa kärsiä kasvun hidastumisesta jo ensimmäisellä ja toisella raskauskolmanneksella, mikäli ilmenee kohdun kasvun hidastumista. (Halmesmäki 2004, ) Alkoholin käyttö lisää verenvuotoja ja voi aiheuttaa keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen. Vuotoriskin syyksi arvellaan alkoholin vaikutusta hyytymistekijöihin ja verisuoniston seinämän elastisuuteen. 1-2 päivittäistä alkoholiannosta ensimmäisellä raskauskolmanneksella kaksinkertaistaa toisen raskauskolmanneksen keskenmenoriskin. Riskit kasvavat suhteessa alkoholinkäyttöön: 3 päivittäistä alkoholiannosta ensimmäisellä raskauskolmanneksella kolminkertaistaa toisen raskauskolmanneksen keskenmenoriskin. (Halmesmäki 2004, 569.) Verenvuodot saattavat haitata sikiön kasvua, vaikka raskaus ei menisikään kesken. Istukan ennenaikainen osittainen tai täydellisen irtoamisen riski on 5 10-kertainen verrattuna raittiisiin naisiin. (Halmesmäki 2004, 569.) Alkoholi lisää infektioriskin jopa viisinkertaiseksi ja sitä kautta ennenaikaisen synnytyksen kolminkertaiseksi. Infektiovaaraa lisäävät tyypillisesti runsaaseen alkoholin käyttöön ja huumeisiin liittyvät elämäntavat: huono yleiskunto ja hygienia, vaihtuvat partnerit, yksipuolinen ravinto ja hidas hoitoon hakeutuminen. Niukatkin verenvuodot lisäävät kohtu- ja sikiökalvontulehduksen vaaraa. Ne vaativat nopeasti aloitettua suonensisäistä antibioottihoitoa, mutta siitä huolimatta synnytys saattaa käynnistyä. (Halmesmäki. 2004, 569.) Jos äiti käyttää koko raskauden ajan alkoholia, on muita suurempi riski synnytyksessä päätyä keisarinleikkaukseen (Alho ym. 2010, 128).
14 14 Alkoholin nauttiminen vaikuttaa todennäköisesti imetystä edistävien hormonien tasoihin kielteisesti, joka voi vähentää maidoneritystä (Alho ym. 2010, 131). Äidin nauttima alkoholi siirtyy veren kautta rintamaitoon, joten rintamaidon alkoholipitoisuus vastaa veren alkoholipitoisuutta. Lapsi voi tätä kautta saada pieniä määriä alkoholia rintamaidon mukana, mutta näiden määrien ei ole voitu osoittaa vaikuttavan lapsen kehitykseen. (Alho ym. 2010, 132.) 4.3 FAS Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 300 alkoholin vaurioittamaa lasta. FAS (Fetal Alcohol Syndrome) tarkoittaa oireyhtymää, jota tavataan raskauden aikana alkoholille altistuneilla lapsilla. FAS lapsia on kolmasosa vuosittain syntyvistä alkoholin vaurioittamista lapsista. FAE (Fetal Alcohol Effects) on oireyhtymän lievempi muoto ja näitä lapsia arvioidaan suomeen syntyvän noin 200 vuodessa. (Havio 2008, 176.) FAS-oireyhtymä on vielä nuori. Kansainväliseen tietoisuuteen se tuli 1973 ja Suomessa ensimmäinen FAS-lapsi diagnosoitiin Vain osa FAS - ja FAE lapsista tunnistetaan vauvaiässä. Asia voi varmistua vasta kouluiässä, jolloin lapsen oppimisvaikeuksia ryhdytään selvittämään. FAS-lapsen oireet ja vauriot vaihtelevat: lapsen ulkonäkö ja kasvu voivat olla oireyhtymälle tyypillisiä, mutta henkiseltä tasolta lapsi voi olla normaali tai päinvastoin. (Havio 2008, 176.) FAS-oireyhtymä tarkoittaa, että äiti on nauttinut alkoholia raskauden aikana runsaasti yli riskirajan. Lisäksi lapsella on vähintään yksi oire jokaisesta seuraavasta oireryhmästä: - paino, pituus tai päänympärys selvästi alle normaalin - pysyvä keskushermoston toimintahäiriö tai neurologisia oireita, kehityksen viivästymää tai henkinen jälkeenjääneisyys - ainakin kaksi alla olevista tyypillisistä kasvonpiirteistä: poikkeuksellisen pieni pää, pienet silmät tai kapea luomirako, ohut ja sileä ylähuuli ilman pystysuuntaista vakoa, matala yläleuka
15 15 FAEssa lapsella on oireita kahdesta edellä mainitusta kriteeriryhmästä. FAE-lapsilla ei yleensä ole tyypillisiä kasvonpiirteitä, mutta saattaa olla kuitenkin pieniä kosmeettisia epämuodostumia. Suurella osalla lapsista todetaan pelkästään keskushermoston toimintahäiriö eli lievä FAE tai ARND (Alcohol Related Neurological Defects). (Havio ym. 2008, 176.) Päihdealtistus voi vakavimmillaan aiheuttaa vaikeita rakennevikoja, jotka johtavat vastasyntyneen menehtymiseen. Yleisimmin epämuodostumia esiintyy munuaisissa, virtsa- ja sukupuolielimissä. Niitä voi olla myös kasvoissa ja luustossa. Pieniä, lähinnä kosmeettisia epämuodostumia ovat alikehittyneet kynnet, korvalehtien epämuodostumat ja kapeat luomivaot. Selvimmin lapsen kehitykseen vaikuttavat eriasteiset keskushermoston toimintahäiriöt ja vauriot, jotka ilmenevät oppimis-, tarkkaavaisuus-, ja keskittymishäiriöinä ja vakavimmillaan kehitysvammaisuutena. (Havio ym. 2008, 176.) FAS-lapset syntyvät usein pienikokoisina, keskosina ja syntymäkuolleisuus on korkea. Vastasyntynyt voi kärsiä vieroitusoireista ja FAS- ja FAE-lapsen hoito- ja kuntoutusprosessi alkaa jo synnytyslaitoksella ja jatkuu päiväkodissa ja koulussa. Kuntoutus on pitkä, vaatii kärsivällisyyttä ja eri ammattikuntien yhteistyötä. Tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Vanhempia tulee tukea elämäntilanteensa ja päihteidenkäyttönsä selvittelyyn sekä ohjata hoitoon. (Havio ym 2008, 177.) FAS-lapsi kasvaa ja kehittyy hitaasti. Lapsen keskittymiskyky ja kyky rauhoittua ovat puutteellisia, ja leikki-ikäinen FAS-lapsi on levoton, rauhaton, jatkuvasti liikkeessä ja tapaturma-altis. FAS-lapsen koordinaatio-, hienomotoriikka- ja tasapaino-ongelmat ovat yleisiä ja nämä lapset oppivat kävelemään ikäisiään myöhemmin, ja kävelemään opittuaan ovat alati liikkeessä ja levottomia. Noin neljällä viidesosalla FAS-lapsista kielellinen kehitys ja puhumaan oppiminen viivästyvät. Lapsella on vaikeuksia tuottaa puhetta ja ymmärtää sitä. (Havio ym. 2008, 177.) Kouluiässä esille tulee eriasteisia tarkkaavaisuushäiriöitä, kielellisiä ja matemaattisia oppimishäiriöitä ja sosiaalisia vaikeuksia sopeutua ryhmään. FAS-lapsen mielialat vaihtelevat, heidän on vaikea keskittyä ja he ovat herkkiä ärsykkeille. Lapsi tarvitsee tukea arkipäivän ihmissuhde- ja ongelmanratkaisutaitoihin ja itseluottamuksen vahvistamiseksi runsaasti myönteisiä ja kannustavia kokemuksia. (Havio ym. 2008, 177.)
16 16 5 ÄIDIN HUUMEIDEN KÄYTTÖ 5.1 Raskaus ja huumeet Bentsodiatsepiinit (etenkin diatsepaami ja oksatsepaami) ovat yleisimmin raskauden aikana väärinkäytettyjä lääkkeitä. Ne eivät normaaliannoksina käytettäessä aiheuta epämuodostumia, mutta säännöllisen käytön jatkuessa sikiön kasvu voi hidastua. Rauhoittavia lääkkeitä käyttävät naiset myös tupakoivat runsaasti, mikä myös hidastaa sikiön kasvua. Eläinkokeissa suuret annokset ovat aiheuttaneet suu- ja kitalakihalkioita ja in vitro olosuhteissa on todettu solujen kasvun ja jakautumisen hidastuvan suhteessa kasvaviin lääkepitoisuuksiin. Bentsodiatsepiinit erittyvät äidinmaitoon, jonka takia imetystä ei suositella suuria annoksia säännöllisesti käyttäville. (Halmesmäki 2004, 572.) THC läpäisee istukan sitä paremmin, mitä pidemmälle raskaus on edennyt. Sen ei ole todettu lisäävän keskenmenon riskiä tai aiheuttavan epämuodostumia. THC:n polttajien vastasyntyneistä joka viides on pienipainoinen (< g). Yhdessä marihuanasavukkeessa on viisinkertaisesti tervaa ja hiilimonoksidia verrattuna tupakkaan. Hiilimonoksidi supistaa napanuoran verenvirtausta ja heikentää sikiön ravinnonsaantia. THC:n polton haitalliset raskausvaikutukset ovat samantyyppisiä kuin tupakan. THC erittyy äidinmaitoon, mutta THC:n pitoisuuden riippuvat käyttömääristä ja - tiheydestä, eikä täten satunnainen käyttö ole imetyksen este. (Halmesmäki 2004, 570.) Amfetamiini läpäisee istukan helposti kaikissa raskauden vaiheissa. Sikiökaudella amfetamiinialtistus aiheuttaa sydänvikoja, pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä. Vaikeusaste riippuu äidin raskausaikana käyttämistä amfetamiinimääristä. (Halmesmäki 2004, 570.) Amfetamiinin käyttäjän paino ei nouse lainkaan tai vain muutaman kilon raskauden aikana. Tämä voi johtaa niin synnyttäjän kuin sikiön aliravitsemukseen. Aliravitsemus johtaa siihen, että kohtu ei kasva normaalisti ja sikiön kasvu hidastuu. Amfetamiini heikentää myös istukan verenvirtausta, mikä myös heikentää sikiön ravinnon saantia ja sikiön kasvu hidastuu yhä enemmän käytön jatkuessa läpi raskauden. (Halmesmäki 2004, 570.)
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotEnsi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana
Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotVanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot
Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot Koulutuspäivä 18.11.2009 Mikkeli Marketta Kolari Kuopion Ensikotiyhdistys ry Ensikoti Pihla ja avopalveluyksikkö Amalia 17.11.2009 M K Pihla ja
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotPotilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949
Potilaan opas Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/ Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä iässä
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotPäihdeäiti ja vastasyntynyt. Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009
Päihdeäiti ja vastasyntynyt Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009 Huumeiden vaikutukset sikiöön Hasis, marihuana: IUGR, aivojen kehityshäiriöt, gastroskiisi (?) Amfetamiini: IUGR, ennenaikaisuus,
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotSikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori
Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi
LisätiedotLAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT
LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto
LisätiedotRaskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit
Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotIsotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy
Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotPÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia
PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
LisätiedotAlkoholi_Raskaus_FIN.fh11 4.8.2005 13:22 Page 1 Alkoholi ja raskaus
Alkoholi ja raskaus Sisällysluettelo Johdanto 3 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja kuukautiskierto 4 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja raskaus 5 Alkoholin suurkulutus 5 Oman alkoholinkäytön arviointi 6 Laboratoriotutkimukset
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotNäkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki
Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee
LisätiedotLataa Alkoholin vaurioittamat. Lataa
Lataa Alkoholin vaurioittamat Lataa ISBN: 9789515805010 Sivumäärä: 236 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.46 Mb "Jos mä nyt mietin äitiä, niin mä ajattelen että jos se olis ollut fiksu, se olis jättänyt
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotErivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma
Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Tärkeää tietoa Erivedge -valmistetta käyttäville mies- ja naispotilaille raskauden ehkäisemisestä ja ehkäisystä. 1 2 Sisältö 1. Johdanto 1.1. Mitä Erivedge
LisätiedotRASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA
RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotJokainen alle 18-vuotias on lapsi.
Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotTurun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm
Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia
LisätiedotMiksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?
Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotKun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä
mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) keskenmenohetkellä Sikiöiden lukumäärä Keskenmenoon mahdollisesti vaikuttaneet tekijät
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotEsite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan
HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotLeena Sippola ja Sanna Ylä-Autio. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen
Leena Sippola ja Sanna Ylä-Autio Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen Opinnäytetyö Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoki
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotNUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012
NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi
LisätiedotVAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ
VAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ - Raskaudenaikainen päihteiden käyttö ja syntyvän lapsen tulevaisuus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Kevät 2007 Härmä Seija
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
Lisätiedot