KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja Jarna Kytö & Marjo Lalu RASKAANA OLEVIEN PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVIEN ÄITIEN JA HEIDÄN LAS- TENSA TURVALLISUUS SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Opinnäytetyö 2012

2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KYTÖ, JARNA LALU, MARJO Raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien ja heidän lastensa turvallisuus Opinnäytetyö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Marraskuu 2012 Avainsanat 49 sivua + 14 liitesivua TtM Mirja Nurmi Etelä-Kymenlaakson arjen turvallisuus, EK-ARTU turvallisuus, alkoholi, huumeet, päihdeäiti, lapsi Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää raskaana olevien päihdeäitien ja heidän lastensa turvallisuutta arjessa. Tutkittiin, mitkä asiat lisäävät ja mitkä heikentävät turvallisuutta. Seuranta aloitettiin raskauden alusta syntymän jälkeiseen elämään asti. Aineisto kerättiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena Linda ja Medic tietokannoista. Aineisto muodostui yhdeksästä alkuperäistutkimuksesta, ja ne analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan lapsen saaminen on päihdeäidille käänteentekevä kokemus, jonka avulla riippuvuudesta on helpompi päästä eroon. Äitiys edustaa heille normaalia elämää, joka liittyy päihteettömään identiteettiin. Naisten pyrkimystä päihteettömyyteen tukee uudet sosiaaliset kontaktit ja päihteettömät roolimallit. Turvallisuutta heikentävinä tekijöinä päihdeäideillä esiintyy paljon mielenterveysongelmia ja masennusta. Päihdeäideillä on usein huono elämäntilanne, he ovat usein nuoria, huonosti koulutettuja ja työttömiä. Perheessä päihdeäidit kokevat väkivaltaa ja heidän väkivaltakuolemat ovat lisääntyneet. He eivät koe alkoholin suurkulutusta ongelmaksi ja näin ollen eivät tarvitse siihen apua. Vastuun ottaminen nähdään yhtenä lasten selviytymiskeinona arjessa. Päihdeperheen lapsen turvallisuutta edistää varhainen sijoitus biologisen kodin ulkopuolelle. Päihdealtistuksen negatiiviset vaikutukset heikentävät lapsen turvallisuutta. Huumeille altistuneiden lasten vauriot ovat lievempiä kuin alkoholille altistuneiden ja vaikka päihdealtistus olisi sama, voi se johtaa sikiöiden erilaiseen vammautumiseen. Päihdeäidin vauvat tarvitsevat pidempää synnytyksen jälkeistä tarkkailua. Päihdeperheen lapsen kotiolot ovat levottomia, lapset voivat joutua väkivallan uhreiksi ja vanhemmat laiminlyövät lapsensa perushoitoa. Päihteiden käyttö kuuluu normaalina osana elämään, lapsilta puuttuu normaali suhde vanhempiin sekä lapselle ominainen elämä jää kokematta.

3 ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences Health Care KYTÖ, JARNA LALU, MARJO Pregnant, substance-using mothers and their children 's safety Bachelor s Thesis Supervisor Commissioned by November 2012 Keywords 49 pages + 13 pages of appendices Mirja Nurmi MNSc Etelä-Kymenlaakson arjen turvallisuus, EK-ARTU safety, alcohol, drugs, substance-using mother, child The aim of this Bachelor s thesis was to explain substance-using mothers and their children s safety in everyday life. We wanted to examine, which things increasing the safety and which things those weakening it. We followed the mothers and children from the beginning of the pregnancy till the child was born. The data was gathered with systematic literature review from Linda and Medic databases. The data was analyzed by using inductive content analysis. According to the results having a child is a life changing experience for substance-using mothers and that experience helps them to get rid of the addiction. Maternity represents them a normal life for them, which is related to an identity without addiction. New social contacts and sober role models support the mothers being without alcohol or drugs. Factors weakening the safety of addicted mothers are mental problems and depression. Mothers often have a poor life situation; they are young, badly educated and jobless. Substance-using mothers experience violence at home and death from violence has increased. They do not experience alcohol addiction as a problem and need help for that. Taking responsibility is regarded as a child s way of surviving in everyday life. Early placement outside the biological home promotes a child s safety, and the negative effects of substance abuse impair it. The injuries of children exposed to drugs are less severe than of those exposed to alcohol and substance abuse even if the exposure is the same, it may lead to a different fetal injuries. Babies predisposed to maternal substance abuse need a longer post-natal monitoring. Children s home conditions are restless, they become victims of violence and the parents neglect the child s primary care. Substance use is a normal part of their lives, they lack a normal relationship to the parents and do not experience life characteristic of children.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 TAUSTA JA TARKOITUS 6 2 YLEISTÄ SYSTEMAATTISESTA KIRJALLISUUSKATSAUKSESTA 7 3 LAPSEN JA ÄIDIN TURVALLISUUS Turvallisuuden eri näkökulmia Turvallisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen 10 4 ÄIDIN ALKOHOLIN KÄYTTÖ Naisten päihdeongelmat Raskaus ja alkoholi FAS 14 5 ÄIDIN HUUMEIDEN KÄYTTÖ Raskaus ja huumeet 16 6 ÄIDIN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutussuhteen kehittymisen edellytykset Kiintymyssuhde Vuorovaikutuksen riskitekijät 20 7 LAPSEN OIKEUDET Syntymättömän oikeuksia Lapsen oikeuksia 22 8 SYSTEMAATTISEN KIRJALLISUUSKATSAUKSEN VAIHEET Tutkimussuunnitelman laatiminen Tutkimuskysymysten määrittäminen Tutkimuskysymykset Sisäänotto- ja poissulkukriteerit Alkuperäistutkimusten haku ja valinta 25

5 8.6 Alkuperäistutkimusten laadun arviointi Alkuperäistutkimusten analysointi ja tulosten esittäminen Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja sisällönanalyysin luotettavuus 33 9 TULOKSET Päihdeäidin turvallisuutta lisäävät tekijät Päihdeäidin turvallisuutta heikentävät tekijät Päihdeäidin lapsen turvallisuutta lisäävät tekijät Päihdeäidin lapsen turvallisuutta heikentävät tekijät POHDINTA Tulosten tarkastelu ja niiden hyödynnettävyys ja johtopäätökset Tutkimuseettiset näkökohdat 45 LÄHTEET 46 LIITE 1 50 LIITE 2 56

6 6 1 TAUSTA JA TARKOITUS Tällä tutkimuksella on tarkoitus selvittää raskaana olevien päihdeäitien ja heidän lastensa turvallisuutta arjessa. Haluamme tutkia tekijöitä, jotka heikentävät ja lisäävät turvallisuutta. Tutkimme lapsia ja äitejä raskauden alusta ensimmäiseen ikävuoteen asti. Saatuamme kasaan relevantit alkuperäistutkimukset, laajensimme lasten ikähaarukkaa ensimmäisestä ikävuodesta eteenpäin, ettei laadukkaita tutkimuksia jäisi otannan ulkopuolelle. Opinnäytetyömme on osana Etelä-Kymenlaakson kuntien väestön arjen turvallisuus hanketta. EK-ART hanke on osa valtakunnallista ARTU ohjelmaa (Arjen turvallisuus). Hankkeen tavoitteena on luoda viiteen Etelä-Kymenlaakson kuntaan yhteinen turvallisuussuunnitelma (Turvallisuussuunnittelutyön tavoitteet. 2012). Alueen yhteistyön koordinoimisen ja turvallisuuden kehittämiseksi turvallisuussuunnittelun voimavarat pyritään kohdistamaan akuuttien ongelmien ratkaisemiseen sekä lähivuosien väestön arjen turvallisuuden edistämiseen (Taustalla valtakunnalliset haasteet. 2012). Valitsimme aiheen, koska on mielestämme mielenkiintoinen ja tällä hetkellä ajankohtainen Aihe on ajankohtainen, sillä päihdeäitien hoidosta on keskusteltu paljon julkisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa esitetään alustava ehdotus, jossa raskaana oleva nainen voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos hänen päihteiden käytöstä voi aiheutua sikiölle sairaus, vamma tai välitön hengenvaara tai sikiö on saamassa vakavan, hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Ensisijaisesti kuitenkin tulisi päihteiden käytön lopettamiseksi käyttää muita keinoja kuin tahdosta riippumatonta hoitoa. (Potilaiden ja asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan säännöksillä ) Päihteiden, etenkin alkoholin, käyttö raskauden aikana on selvästi sikiön kehityshäiriöiden suurin yksittäinen syy luvun lopulta lähtien alkoholipolitiikan liberalisoituminen on osaltaan kasvattanut alkoholin kulutusta, mikä puolestaan on nähtävissä alkoholin käytöstä seuranneiden haittojen kasvuna eri osa-alueilla yhteiskunnassamme. Tämän seurauksena esimerkiksi alkoholinkäyttö naisten keskuudessa on kasvanut seitsenkertaiseksi. Tämän lisäksi myös alkoholin vaurioittamien sikiöiden määrä on kasvanut, samoin kuin alkoholiongelmaisissa perheissä asuvien lastenkin määrä. Noin

7 7 6 % raskaana olevista suomalaisista naisista on arvioiden mukaan alkoholin suurkuluttajia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa todetaan vuosittain yli 3000 sikiötä, jotka ovat altistuneita päihteille. (Ahlblad-Mäkinen, Aula, Haavisto, Hakulinen-Viitanen, Heloma, Hermonson, Karinsalo, Kaukonen, Kotovirta, Nyroos-Seppänen, Paaso, Sarvanti & Silvennoinen ) Vuosittain Suomessa syntyy noin 600 lasta, joilla on oireita sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vuoksi. Tavallista on myös erilaisten päihteiden, kuten alkoholin ja huumeiden sekakäyttö, joten monesti voi olla vaikea arvioida yksittäisen aineen osuutta ja vaikutuksia. (Ahlblad-Mäkinen & ym ) A-klinikka säätiön Lasinen lapsuus väestökyselyllä on vuodesta 1994 kerätty tietoa suomalaisten lapsuudenkodissaan kokemasta päihteiden liikakäytöstä. Vuonna %, eli melkein joka neljäs suomalainen kertoi kokeneensa vanhempiensa liiallista päihteidenkäyttöä lapsuudenkodissaan. Luku on nousussa, sillä vastaava luku oli vuonna % ja vuonna %. Lapselle aiheutuvista ongelmista ja haitoista useimmiten mainittiin lapsen joutuminen riitojen ja eripuran todistajaksi (70 %) ja päihteidenkäytön arvioitiin lisäävän lapsen turvattomuutta ja mielipahaa (70 %). (Roine 2009.) Kaikissa kulttuureissa ymmärretään hyvin todennäköisesti, että kaikki lapset tarvitsevat suojaa ja turvaa. Ne kaksi asiaa kuuluvat lapsen perustarpeisiin ja sisältävät niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin osa-alueita. Perustarpeisiin voidaan sisällyttää mm. rakkaus, kuulluksi tuleminen, valvonta sekä etenkin turvallisuus ja sen tunteminen. (Söderholm, Halila, Kivitie-Kallio, Mertsola & Niemi 2004, ) 2 YLEISTÄ SYSTEMAATTISESTA KIRJALLISUUSKATSAUKSESTA Toteutamme tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kyseisen tutkimusmenetelmän tarkoituksena on kerätä jo olemassa olevaa tietoa, sekä arvioida tiedon laatua ja syntetisoida tuloksia rajatusta ilmiöstä kattavasti. Tutkimusmenetelmällä voidaan myös perustella ja tarkentaa tutkimuskysymystä sekä tehdä luotettavia yleistyksiä. (Kääriäinen & Lahtinen 2006, 39.)

8 8 Olennaisena osana systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen kuuluu erityisen tarkka tutkimusten valinta-, analysointi- ja syntetisointiprosessi, jonka johdosta tutkimukseen valikoituu vain merkitykselliset ja tarkoitusta vastaavat korkealaatuiset tutkimukset. Virheiden minimoimiseksi ja katsauksen toistettavuuden mahdollistamiseksi on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen jokainen vaihe tarkkaan määritelty ja kirjattu. (Johansson, Axelin, Stolt & Ääri 2007, 4-5.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus etenee vaihe vaiheelta suunnittelusta raportointiin ja vaiheita voi olla esimerkiksi seitsemästä yhdeksään, mutta vaiheet voidaan karkeasti jaotella myös kolmeen. Näistä ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu katsauksen suunnittelu, toiseen vaiheeseen katsauksen tekeminen hakuineen, analysointeineen sekä synteeseineen ja kolmanteen vaiheeseen kuuluu katsauksen raportointi. (Johansson & ym. 2007, 5.) Tutkimusprosessin kannalta tärkein vaihe on yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman laatiminen. Tutkimussuunnitelman tehtävänä on ohjata tutkimusprosessin kulkua, vähentää systemaattista harhaa ja varmistaa tieteellistä täsmällisyyttä. Tätä seuraavat vaiheet ovat tutkimuskysymysten määrittäminen, alkuperäistutkimusten haku, alkuperäistutkimusten valinta, alkuperäistutkimusten laadun arviointi, alkuperäistutkimusten analysointi ja viimeisenä tulosten esittäminen. (Kääriäinen & ym. 2006, ) 3 LAPSEN JA ÄIDIN TURVALLISUUS 3.1 Turvallisuuden eri näkökulmia Turvallisuuden katsotaan olevan perustana jatkuvuudelle, ja liittyy vahvasti, niin ihmisten kuin kaikkien elollisten organismienkin kohdalla jatkuvuuden turvaamiseen. Jatkuvuuteen pyrkiminen ihmisellä sisäänrakennettu biologinen ominaisuus, ja kokemus sekä varmuus jatkuvuudesta luo ihmiselle turvaa. Vaarattomassa ja suojaisassa ympäristössä turvallisuuden tunne taataan parhaiten. (Hopiavuori 2011, 63.) Lapsen kokemukset turvallisuudesta ovat vahvasti liittyneinä läheisiin ihmissuhteisiin ja vanhempiin. Kuten kelle tahansa, on lapsellekin tärkein asia suhteen jatkuvuus. Olennaista ja toivottavinta on, että vanhempi on läsnä ja saatavilla silloin, kun lapsi kokee tätä tarvitsevansa. Lapselle ja tämän turvallisuuden tuntemiselle olennaista on varma tietämys siitä, että vanhempi lohduttaa ja tukee surun kohdatessa lasta. Turval-

9 9 lisuuden kannalta tärkeää on myös vastavuoroisuus sekä kokemus erityisyydestä ja lähellä olosta, niin vanhemmalle kuin lapsellekin. (Hopiavuori 2011, 63.) Turvallisuuden tunteeseen katsotaan myös vahvasti liittyvän eri osa-alueina dynaamisuus, vuorovaikutuksellisuus, yhteys sisäiseen puheeseen, tilannesidonnaisuus sekä liikkuvuus. Tarkemmin analysoituna dynaamisuus viittaa subjektiiviseen turvallisuuden tunteeseen, jota ylläpidetään ja tuotetaan aktiivisesti päivittäin. Myös vuorovaikutuksellisuus liittyy vahvasti subjektiiviseen turvallisuuden tunteeseen, jota tuotetaan. Tämän lisäksi kyseiseen käsitteeseen kuuluu myös omien ajatusten ja tunteiden testaaminen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Sen sijaan yhteys sisäiseen puheeseen voidaan tarkemmin kuvailla jatkuvana sisäisenä neuvotteluna ympäristöstä tehtyjen havaintojen suhteen. Myös erilaiset tilat ja tilanteet tarjoavat niin toimintakuin vuorovaikutusmahdollisuuksiakin, joiden pohjalta voidaan kokea eri astein turvallisuutta sekä tuvattomuutta. Tällöin puhutaan tilannesidonnaisuudesta. Liikkuvuus taas kuvastaa kokemusta siitä, että ihminen pystyy suhteellisen vapaasti siirtymään tilanteesta toiseen sekä vastaanottamaan myös tekijöitä, jotka aiheuttavat turvattomuutta, kuitenkaan menettämättä perusluottamusta. (Rytkönen 2011, 10.) Tarkasteltaessa turvallisuutta ja sen ilmenemistä voi kyse olla joko turvallisuuden toteutumisesta, siihen liittyvästä riskistä tai uhkasta tai selkeästä turvallisuuden vajeesta. Tällöin voidaankin puhua turvattomuudesta. Turvallisuus sekä turvattomuus käsitteinä kuvastavat saman ilmiön eri puolia, mutta korostavat kuitenkin erilaisia näkökulmia. Turvattomuuteen liittyy vahvasti vajeen ja uhkan näkökulma. Sen sijaan käsite turvallisuus korostaa myös ennalta ehkäisevää näkökulmaa sekä tuen ja suojelun tarvetta. Myös kokemuksellisen näkökulman katsotaan kytkeytyvän vahvasti turvallisuuden käsitteeseen. (Rytkönen 2011, 10.) Kaikissa kulttuureissa ymmärretään hyvin todennäköisesti, että kaikki lapset tarvitsevat osaltaan suojaa ja turvaa. Ne kaksi asiaa kuuluvat lapsen perustarpeisiin, ja sisältävät niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin osa-alueita. Perustarpeisiin voidaan sisällyttää mm. rakkaus, kuulluksi tuleminen, valvonta sekä etenkin turvallisuus ja sen tunteminen. (Söderholm, Halila, Kivitie-Kallio, Mertsola & Niemi 2004, ) Turvallisuuden katsotaan tarkemmin liittyvän hengissä säilymiseen ja sen vuoksi myös suojan ja ravinnon saantiin sekä tukemaan fyysistä toimintakykyä. Näitä voidaan kutsua fysiologisiksi, ns. fyysiseen turvallisuuteen liittyviksi tarpeiksi. Sosiaali-

10 10 set ja henkiset tarpeet taas voidaan luokitella kuuluvaksi ihmisen sosiaalisuuteen sekä kokemukseen itsensä merkityksellisyydestä. (Ahonen ym. 2001, 133.) Perustarpeet eivät kuitenkaan aina toteudu, ja turvallisuuden tunne voi jäädä vähäiseksi. Tähän liittyy vahvasti hoidon laiminlyönti, johon taas vaikuttavat ulkoiset stressitekijät, kuten vanhempien tai muun huoltajan päihdeongelmat. (Söderholm ym. 2004, 60.) Kun turvallisuus katoaa ja epävarmuus tai yksinäisyyden tunteet nousevat esiin, saavat ne pelon ja ahdistuksen keskellä ihmisen tavoittelemaan hyvää oloa. Turvattomuuden ilmentymä liittyy vahvasti pelkoihin ja epävarmuuteen nykyisestä ja tulevasta. Se voi saada ihmisen toimimaan tavalla, jota ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää, kuten esimerkiksi tuhoava päihteiden käyttö itseä tai muita kohtaan. (Ahonen ym. 2001, 133.) 3.2 Turvallisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Eri selvitysten mukaan raskaana olevista äideistä n. 4-6 % käyttävät raskauden aikana päihteitä siinä määrin, että lapsen kehitys on vaarassa vaurioitua. Raskaudenaikainen päihteiden käyttö sekä kyvyttömyys asettaa sikiön tarpeita etusijalle raskauden aikana, ennustavat vahvasti lapsen joutumista myöhemmin kaltoinkohtelun uhriksi. (Kalland 2006, 5-6.) Alkoholi- ja huumeriippuvaisilla äideillä on poikkeuksellisen usein taustalla kokemuksia omassa lapsuudenkodissaan esiintyneestä emotionaalisesta turvattomuudesta ja puutteellisista hoivakokemuksista. Suurin osa alkoholi- ja huumeriippuvaisista äideistä elää yksinhuoltajina tai löyhässä parisuhteessa, jossa myös kumppani kärsii päihdeongelmasta tai suhdetta leimaavat muut haitat. Lähtöperheestään eristäytynyt ja yksinäinen äiti voi tukeutua lapseensa ja hakea tältä lohtua vinoutuneella tavalla. (Savonlahti ym. 2003, ) Runsaasti päihteitä käyttävissä perheissä on myös pieniä vauvoja, jotka ovat hoivaltaan ja selviytymiseltään täysin riippuvaisia vanhemman huolenpidosta. Vauvan psyykkiset ja fyysiset tarpeet saattavat jäädä toteutumatta ja ajoittain vauva voi olla jopa hengenvaarassa. Tämän vuoksi on tärkeää, että vauvoille ja heidän vanhemmil-

11 11 leen tarjotaan tukea jo raskausaikana aina vauvan syntymän jälkeisiin hetkiin, jotta vauva olisi jatkuvasti mielessä tärkeänä turvan saajana. Koska turvallinen kiintymyssuhde luo pohjan vauvan käsitykselle itsestään merkittävänä ja tärkeänä persoonana, on hyvä varhainen vuorovaikutussuhde vanhempien ja vauvan välillä tärkeää. Vauvan käsitys itsestään merkittävänä ja rakastettuna henkilönä syntyy jo varhaisten kuukausien aikana, ja tällöin vauvalla on myös oikeus saada osakseen hyvää hoivaa. (Ahlblad-Mäkinen ym. 2009, 21.) Pelkkä raskauden aikainen raittius vauvan näkökulmasta katsottuna ei riitä, vaan tarvitaan varmuus siitä, että vanhemmat ovat päihteettömiä myös vauvan syntymän jälkeen. Tämän lisäksi varhaisen vuorovaikutussuhteen aloittamiseksi tarvitaan tukea. Päihteetöntä vauvaperheen arkea tulisi harjoitella riittävän pitkään turvallisissa olosuhteissa, jotta voidaan taata varmuus vauvan turvallisuudelle ja hyvälle elämän alulle. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää, että äidit ja vauvat saavat tukea ja apua riittävän pitkään, jolloin äidillä on mahdollisimman hyvät valmiudet pysyä päihteettömänä, jolloin hän myös kykenee hyvään vuorovaikutussuhteeseen vauvansa kanssa. (Ahlblad-Mäkinen ym. 2009, 21.) 4 ÄIDIN ALKOHOLIN KÄYTTÖ 4.1 Naisten päihdeongelmat Päihteidenkäytöstä aiheutuvia ongelmia on pidetty suomalaisessa yhteiskunnassa pääasiallisesti miesten ongelmana. Naisten päihteiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt ja etenkin kaupungeissa se on alkanut muistuttaa miesten päihteidenkäyttöä. (Havio, Inkinen, Partanen & toim. 2008, 171) Naissuurkuluttajien määrä on kasvanut. Vaikka naisten päihteidenkäyttö on tullut näkyvämmäksi, päihdeongelman kehittymistä rytmittävät elämänkulun aikaiset tapahtumat, kuten perheen perustaminen, raskaus, imetys, lasten kasvattaminen ja kouluun lähteminen, tai naiseuden menettäminen (vaihdevuodet, rinta- tai kohtuleikkaus). Perheellisten naisten päihdeongelma voi olla periodimainen: päihteettömät jaksot ja päihteiden käyttö vaihtelevat. (Havio & ym. 2008, 171.)

12 12 Naisilla on korkea kynnys hakeutua hoitoon, sillä taustalla on häpeän ja syyllisyyden tunteet sekä esimerkiksi pelko lasten huostaanotosta. Naisen itsetuntoa ja identiteettiä vaurioittavat usein epäonnistuminen äitinä, leimautuminen päihdeongelmaiseksi tai huonoksi äidiksi. Päihdeongelmaisilla naisilla on päihdeongelmaista miestä useammin avo- tai aviopuolisonaan päihdeongelmainen tai päihteidensuurkuluttaja, mikä vaikeuttaa päihdekeskeisestä elämästä irtaantumista. (Havio & ym. 2008, 172.) Karkeasti arvioiden Suomen työikäisistä naisista 2 % ja raskaana olevista noin 1 3 % on alkoholin suurkuluttajia. Kuitenkin alkoholin myyntilukujen pohjalta on arvioitu, että lukujen täytyy kertoa kolmella, jotta päästään lähelle todenmukaista kulutusta. (Halmesmäki. 2004, 566.) 4.2 Raskaus ja alkoholi Äidin veren alkoholipitoisuus vastaa sikiön alkoholipitoisuutta, sillä alkoholi läpäisee istukan ja sitä kautta alkoholi poistuu sikiöstä, sillä sikiön maksa ei pysty pilkkomaan alkoholia. Sikiö virtsaa alkoholia lapsiveteen, joka toimii alkoholin varastona. Sikiö juo lapsivettä ja siksi sikiön veren alkoholipitoisuus voi olla tilapäisesti jopa suurempi kuin äidin. (Alho, Kiianmaa, Seppä & toim. 2010, 128.) Keskimääräisesti suomessa raskautta edeltävä alkoholin käyttö on noin neljä annosta viikossa, mutta suurin osa naisista lopettaa tai vähentää alkoholinkulutustaan heti epäillessään tai saatuaan tiedon raskaudesta. Sen jälkeen käyttö vakiintuu 0-2 viikoittaisen annoksen tasolle. (Halmesmäki 2004, 566.) Alle kaksi annosta viikossa ei haittaa raskauden kulkua eikä äidin tai sikiön terveyttä. Vajaat 10 % naisista ylittää kohtuullisena pidetyn (1-2 annosta) viikkoannoksen. Yli 10 alkoholiannosta viikossa ylittävää käyttöä pidetään raskauden aikaisena suurkulutuksena, sillä se ei kuitenkaan ole alkoholismin kriteerit täyttävä määrä. Viikoittainen raju kertahumala saattaa hidastaa sikiön kasvua ja myöhempää neurologista kehitystä (Halmesmäki 2004, 566) Alkoholi aiheuttaa epämuodostumia ja eläinkokeiden perusteella oletetaan runsaan alkoholinkäytön altistusajankohdan määräävän syntyvien epämuodostumien laadun tarkasti. Koe-eläimissä emän suuret alkoholiannokset saavat aikaan kromosomimuutok-

13 13 sia. Myös ihmisellä kuvattu tapauksia, joissa on sekä kromosomipoikkeavuuksia että alkoholivaurio. (Halmesmäki 2004, 567.) Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana alkoholialtistuksen seurauksena todettuja tyypillisiä epämuodostumia ovat mm. sydämen ja luuston epämuodostumat. Ne ovat osa fetaalista alkoholioireyhtymään (FAS). Jos lapsi ei täytä kaikkia FAS-lapsen kriteerejä mutta lapsella on oireita FAS-lapsen oireita 1-2 alaryhmän alueelta, on heillä FAE-oireyhtymä (fetal alcohol effects). (Halmesmäki 2004, 568.) Toisen ja kolmanneksen raskauskolmanneksen aikana runsas alkoholinkäyttö johtaa aivojen alikehittymiseen ja mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen. Suurkuluttajan sikiö saattaa kärsiä kasvun hidastumisesta jo ensimmäisellä ja toisella raskauskolmanneksella, mikäli ilmenee kohdun kasvun hidastumista. (Halmesmäki 2004, ) Alkoholin käyttö lisää verenvuotoja ja voi aiheuttaa keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen. Vuotoriskin syyksi arvellaan alkoholin vaikutusta hyytymistekijöihin ja verisuoniston seinämän elastisuuteen. 1-2 päivittäistä alkoholiannosta ensimmäisellä raskauskolmanneksella kaksinkertaistaa toisen raskauskolmanneksen keskenmenoriskin. Riskit kasvavat suhteessa alkoholinkäyttöön: 3 päivittäistä alkoholiannosta ensimmäisellä raskauskolmanneksella kolminkertaistaa toisen raskauskolmanneksen keskenmenoriskin. (Halmesmäki 2004, 569.) Verenvuodot saattavat haitata sikiön kasvua, vaikka raskaus ei menisikään kesken. Istukan ennenaikainen osittainen tai täydellisen irtoamisen riski on 5 10-kertainen verrattuna raittiisiin naisiin. (Halmesmäki 2004, 569.) Alkoholi lisää infektioriskin jopa viisinkertaiseksi ja sitä kautta ennenaikaisen synnytyksen kolminkertaiseksi. Infektiovaaraa lisäävät tyypillisesti runsaaseen alkoholin käyttöön ja huumeisiin liittyvät elämäntavat: huono yleiskunto ja hygienia, vaihtuvat partnerit, yksipuolinen ravinto ja hidas hoitoon hakeutuminen. Niukatkin verenvuodot lisäävät kohtu- ja sikiökalvontulehduksen vaaraa. Ne vaativat nopeasti aloitettua suonensisäistä antibioottihoitoa, mutta siitä huolimatta synnytys saattaa käynnistyä. (Halmesmäki. 2004, 569.) Jos äiti käyttää koko raskauden ajan alkoholia, on muita suurempi riski synnytyksessä päätyä keisarinleikkaukseen (Alho ym. 2010, 128).

14 14 Alkoholin nauttiminen vaikuttaa todennäköisesti imetystä edistävien hormonien tasoihin kielteisesti, joka voi vähentää maidoneritystä (Alho ym. 2010, 131). Äidin nauttima alkoholi siirtyy veren kautta rintamaitoon, joten rintamaidon alkoholipitoisuus vastaa veren alkoholipitoisuutta. Lapsi voi tätä kautta saada pieniä määriä alkoholia rintamaidon mukana, mutta näiden määrien ei ole voitu osoittaa vaikuttavan lapsen kehitykseen. (Alho ym. 2010, 132.) 4.3 FAS Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 300 alkoholin vaurioittamaa lasta. FAS (Fetal Alcohol Syndrome) tarkoittaa oireyhtymää, jota tavataan raskauden aikana alkoholille altistuneilla lapsilla. FAS lapsia on kolmasosa vuosittain syntyvistä alkoholin vaurioittamista lapsista. FAE (Fetal Alcohol Effects) on oireyhtymän lievempi muoto ja näitä lapsia arvioidaan suomeen syntyvän noin 200 vuodessa. (Havio 2008, 176.) FAS-oireyhtymä on vielä nuori. Kansainväliseen tietoisuuteen se tuli 1973 ja Suomessa ensimmäinen FAS-lapsi diagnosoitiin Vain osa FAS - ja FAE lapsista tunnistetaan vauvaiässä. Asia voi varmistua vasta kouluiässä, jolloin lapsen oppimisvaikeuksia ryhdytään selvittämään. FAS-lapsen oireet ja vauriot vaihtelevat: lapsen ulkonäkö ja kasvu voivat olla oireyhtymälle tyypillisiä, mutta henkiseltä tasolta lapsi voi olla normaali tai päinvastoin. (Havio 2008, 176.) FAS-oireyhtymä tarkoittaa, että äiti on nauttinut alkoholia raskauden aikana runsaasti yli riskirajan. Lisäksi lapsella on vähintään yksi oire jokaisesta seuraavasta oireryhmästä: - paino, pituus tai päänympärys selvästi alle normaalin - pysyvä keskushermoston toimintahäiriö tai neurologisia oireita, kehityksen viivästymää tai henkinen jälkeenjääneisyys - ainakin kaksi alla olevista tyypillisistä kasvonpiirteistä: poikkeuksellisen pieni pää, pienet silmät tai kapea luomirako, ohut ja sileä ylähuuli ilman pystysuuntaista vakoa, matala yläleuka

15 15 FAEssa lapsella on oireita kahdesta edellä mainitusta kriteeriryhmästä. FAE-lapsilla ei yleensä ole tyypillisiä kasvonpiirteitä, mutta saattaa olla kuitenkin pieniä kosmeettisia epämuodostumia. Suurella osalla lapsista todetaan pelkästään keskushermoston toimintahäiriö eli lievä FAE tai ARND (Alcohol Related Neurological Defects). (Havio ym. 2008, 176.) Päihdealtistus voi vakavimmillaan aiheuttaa vaikeita rakennevikoja, jotka johtavat vastasyntyneen menehtymiseen. Yleisimmin epämuodostumia esiintyy munuaisissa, virtsa- ja sukupuolielimissä. Niitä voi olla myös kasvoissa ja luustossa. Pieniä, lähinnä kosmeettisia epämuodostumia ovat alikehittyneet kynnet, korvalehtien epämuodostumat ja kapeat luomivaot. Selvimmin lapsen kehitykseen vaikuttavat eriasteiset keskushermoston toimintahäiriöt ja vauriot, jotka ilmenevät oppimis-, tarkkaavaisuus-, ja keskittymishäiriöinä ja vakavimmillaan kehitysvammaisuutena. (Havio ym. 2008, 176.) FAS-lapset syntyvät usein pienikokoisina, keskosina ja syntymäkuolleisuus on korkea. Vastasyntynyt voi kärsiä vieroitusoireista ja FAS- ja FAE-lapsen hoito- ja kuntoutusprosessi alkaa jo synnytyslaitoksella ja jatkuu päiväkodissa ja koulussa. Kuntoutus on pitkä, vaatii kärsivällisyyttä ja eri ammattikuntien yhteistyötä. Tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Vanhempia tulee tukea elämäntilanteensa ja päihteidenkäyttönsä selvittelyyn sekä ohjata hoitoon. (Havio ym 2008, 177.) FAS-lapsi kasvaa ja kehittyy hitaasti. Lapsen keskittymiskyky ja kyky rauhoittua ovat puutteellisia, ja leikki-ikäinen FAS-lapsi on levoton, rauhaton, jatkuvasti liikkeessä ja tapaturma-altis. FAS-lapsen koordinaatio-, hienomotoriikka- ja tasapaino-ongelmat ovat yleisiä ja nämä lapset oppivat kävelemään ikäisiään myöhemmin, ja kävelemään opittuaan ovat alati liikkeessä ja levottomia. Noin neljällä viidesosalla FAS-lapsista kielellinen kehitys ja puhumaan oppiminen viivästyvät. Lapsella on vaikeuksia tuottaa puhetta ja ymmärtää sitä. (Havio ym. 2008, 177.) Kouluiässä esille tulee eriasteisia tarkkaavaisuushäiriöitä, kielellisiä ja matemaattisia oppimishäiriöitä ja sosiaalisia vaikeuksia sopeutua ryhmään. FAS-lapsen mielialat vaihtelevat, heidän on vaikea keskittyä ja he ovat herkkiä ärsykkeille. Lapsi tarvitsee tukea arkipäivän ihmissuhde- ja ongelmanratkaisutaitoihin ja itseluottamuksen vahvistamiseksi runsaasti myönteisiä ja kannustavia kokemuksia. (Havio ym. 2008, 177.)

16 16 5 ÄIDIN HUUMEIDEN KÄYTTÖ 5.1 Raskaus ja huumeet Bentsodiatsepiinit (etenkin diatsepaami ja oksatsepaami) ovat yleisimmin raskauden aikana väärinkäytettyjä lääkkeitä. Ne eivät normaaliannoksina käytettäessä aiheuta epämuodostumia, mutta säännöllisen käytön jatkuessa sikiön kasvu voi hidastua. Rauhoittavia lääkkeitä käyttävät naiset myös tupakoivat runsaasti, mikä myös hidastaa sikiön kasvua. Eläinkokeissa suuret annokset ovat aiheuttaneet suu- ja kitalakihalkioita ja in vitro olosuhteissa on todettu solujen kasvun ja jakautumisen hidastuvan suhteessa kasvaviin lääkepitoisuuksiin. Bentsodiatsepiinit erittyvät äidinmaitoon, jonka takia imetystä ei suositella suuria annoksia säännöllisesti käyttäville. (Halmesmäki 2004, 572.) THC läpäisee istukan sitä paremmin, mitä pidemmälle raskaus on edennyt. Sen ei ole todettu lisäävän keskenmenon riskiä tai aiheuttavan epämuodostumia. THC:n polttajien vastasyntyneistä joka viides on pienipainoinen (< g). Yhdessä marihuanasavukkeessa on viisinkertaisesti tervaa ja hiilimonoksidia verrattuna tupakkaan. Hiilimonoksidi supistaa napanuoran verenvirtausta ja heikentää sikiön ravinnonsaantia. THC:n polton haitalliset raskausvaikutukset ovat samantyyppisiä kuin tupakan. THC erittyy äidinmaitoon, mutta THC:n pitoisuuden riippuvat käyttömääristä ja - tiheydestä, eikä täten satunnainen käyttö ole imetyksen este. (Halmesmäki 2004, 570.) Amfetamiini läpäisee istukan helposti kaikissa raskauden vaiheissa. Sikiökaudella amfetamiinialtistus aiheuttaa sydänvikoja, pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä. Vaikeusaste riippuu äidin raskausaikana käyttämistä amfetamiinimääristä. (Halmesmäki 2004, 570.) Amfetamiinin käyttäjän paino ei nouse lainkaan tai vain muutaman kilon raskauden aikana. Tämä voi johtaa niin synnyttäjän kuin sikiön aliravitsemukseen. Aliravitsemus johtaa siihen, että kohtu ei kasva normaalisti ja sikiön kasvu hidastuu. Amfetamiini heikentää myös istukan verenvirtausta, mikä myös heikentää sikiön ravinnon saantia ja sikiön kasvu hidastuu yhä enemmän käytön jatkuessa läpi raskauden. (Halmesmäki 2004, 570.)

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot

Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot Koulutuspäivä 18.11.2009 Mikkeli Marketta Kolari Kuopion Ensikotiyhdistys ry Ensikoti Pihla ja avopalveluyksikkö Amalia 17.11.2009 M K Pihla ja

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Päihdeäiti ja vastasyntynyt. Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009

Päihdeäiti ja vastasyntynyt. Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009 Päihdeäiti ja vastasyntynyt Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009 Huumeiden vaikutukset sikiöön Hasis, marihuana: IUGR, aivojen kehityshäiriöt, gastroskiisi (?) Amfetamiini: IUGR, ennenaikaisuus,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Alkoholi_Raskaus_FIN.fh11 4.8.2005 13:22 Page 1 Alkoholi ja raskaus

Alkoholi_Raskaus_FIN.fh11 4.8.2005 13:22 Page 1 Alkoholi ja raskaus Alkoholi ja raskaus Sisällysluettelo Johdanto 3 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja kuukautiskierto 4 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja raskaus 5 Alkoholin suurkulutus 5 Oman alkoholinkäytön arviointi 6 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Tärkeää tietoa Erivedge -valmistetta käyttäville mies- ja naispotilaille raskauden ehkäisemisestä ja ehkäisystä. 1 2 Sisältö 1. Johdanto 1.1. Mitä Erivedge

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Leena Sippola ja Sanna Ylä-Autio. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen

Leena Sippola ja Sanna Ylä-Autio. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen Leena Sippola ja Sanna Ylä-Autio Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen Opinnäytetyö Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoki

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

VAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ

VAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ VAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ - Raskaudenaikainen päihteiden käyttö ja syntyvän lapsen tulevaisuus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Kevät 2007 Härmä Seija

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) keskenmenohetkellä Sikiöiden lukumäärä Keskenmenoon mahdollisesti vaikuttaneet tekijät

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Yhdysvalloissa äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö

Yhdysvalloissa äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö Raskaus ja psyyke Erja Halmesmäki Alkoholin aiheuttamia raskaudenaikaisia lääketieteellisiä riskejä aliarvioidaan ilmeisesti osaksi siitä syystä, että alkoholiongelmaa pidetään edelleenkin virheellisesti

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KORKKI KIINNI, PILLERIT PURKKIIN? Tietoa alkoholin ja huumeiden käytön vaikutuksista vauvaan raskausaikana

KORKKI KIINNI, PILLERIT PURKKIIN? Tietoa alkoholin ja huumeiden käytön vaikutuksista vauvaan raskausaikana KORKKI KIINNI, PILLERIT PURKKIIN? Tietoa alkoholin ja huumeiden käytön vaikutuksista vauvaan raskausaikana Heini Elonheimo Riikka Järvinen Nina Kettunen Opinnäytetyö Huhtikuu 2007 Sosiaali- ja terveysala

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen Marja Holmila 24.9.2013 Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 25.9.2013. Marja Holmila 1 Esityksen rakenne 1. Juominen lasten seurassa 2. Vanhempien

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ

Lisätiedot

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta p odotus- ja vauva-aikana aikana Pia Kotanen Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan Johtaja Kokkolan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Turvallisuus päihdeperheessä

Turvallisuus päihdeperheessä Turvallisuus päihdeperheessä AIKUINEN, KOTIELÄMÄ JA TURVALLISUUS Lahdessa 21.10.2010 Sirpa Hopiavuori Miestyönkehittäjä psykoterapeutti, työnohjaaja Miesten keskus, Ensi- ja turvakotienliitto Miksi turvallisuutta

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot