- 1 - Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- 1 - Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2005-2008"

Transkriptio

1 - 1 - Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma

2 - 2 - TAMPEREEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Koulukatu 9 D PL TAMPERE Puhelin Tekijät/työryhmä Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta KUVAILULEHTI Dno sote 881/400/2005 Julkaisun nimi Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma vuosille Julkaisija (vastuualue tai alavastuualue) Sosiaali- ja terveystoimi/raittius- ja päihdehuolto Sarjan nimi Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 2/2005 Osanumero ISSN-numero ISBN-numero Tiivistelmä Kaupunginvaltuusto hyväksyi koko Tamperetta koskevan päihdepoliittisen suunnitelman, joka on nyt päivitetty raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunnan toimesta. Suunnitelman rakenne on pidetty samana,mutta toimenpide-esitysten määrää on vähennetty. Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta järjesti päihdetyön asiantuntijaseminaarin. Seminaarissa kuultiin alan asiantuntijoiden arvioita päihdetilanteeseen ja sen vaikutuksista päihdetyön kehittämishaasteisiin. Valmistelutyön aikana on kuultu kaikkiaan noin 60 asiantuntijaa. Nettikyselyn kautta tuli yli 80 Tamperelaisen kannanottoa päihdepalvelujen kehittämiseksi. Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma on laaja-alainen käsittäen ehkäisevän päihdetyön sekä alkoholi- ja huumekysymykset. Suunnitelmassa kuvataan päihdeteiden käyttöä Tampereella, selvitetään käytöstä aiheuttamia haittoja sekä palvelujärjestelmälle ja sen kehittämiselle asetettuja tarpeita. Päihteiden, erityisesti huumeiden käyttö on lisääntynyt 1990-luvulta selvästi. Myös päihteiden käytön haitat ja kustannukset ovat kasvaneet. Keskeinen päihdetilanteeseen vaikuttava tekijä on alkoholin hinnanalennuksen vaikutus kulutukseen, jonka on ennakoitu kasvavan jopa 20 %. Haittojen ja palvelujen kysynnän on arvioitu kasvavan samassa suhteessa. Päihdepoliittista suunnitelmaa on laajennettu koskemaan myös tupakointia tukemaan myönteistä kehitystä nuorten keskuudessa. Ehkäisevän päihdetyön tavoite on vaikuttaa päihteiden käyttöön tarjoamalla tietoa valintojen pohjaksi, vaikuttamalla päihteiden käyttöön liittyviin asenteisiin sekä saatavuutta ja ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin. Ehkäisevän työn perustana on toimivat peruspalvelut. Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten mukaan päihdepalveluihin sijoittaminen kannattaa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa päihdehoidon laskettiin tuottavan 1-23 kertaisesti takaisin jokaisen siihen sijoitetun dollarin hoitoohjelmasta riippuen. Avainsanat Päihteet, päihdehaitat, ehkäisevä päihdetyö, alkoholi, huumeet, päihdehuolto, hoito, päihdepalvelut Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä 12,alv 8 % sis. hintaan helmikuu liitteet Julkaisun myynti ja jakelu: Tampereen kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi PL 98, TAMPERE Käyntiosoite: Koulukatu 9 D Puhelin:

3 - 3 - LUKIJALLE Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma vuosille valmistui ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna Käsillä olevaan suunnitelman päivitykseen on koottu ajankohtaista tietoa Tampereen päihdetilanteesta. Suunnitelmassa myös arvioidaan päihdetyön palvelujärjestelmää lasten, nuorten ja aikuisväestön palveluiden osalta sekä tehdään toimenpideehdotuksia palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Yksi keskeisimmistä päihdetilanteeseen vaikuttava tekijöistä lähitulevaisuudessa tulee olemaan alkoholin hinnan laskun vaikutukset kulutukseen. Alkoholin kulutuksen on ennakoitu kasvavan jopa 20%. Alkoholin käytöstä johtuvien haittojen ja palvelujen kysynnän ennakoidaan kasvavan samassa suhteessa. Huumausaineiden käytön osalta mitkään ennusmerkit eivät näytä osoittavan vähenemistä, pikemminkin päinvastoin. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös tästä johtuvat tarpeet palvelujärjestelmän kehittämisessä. Päihdepoliittista suunnitelmaa on laajennettu koskemaan tupakointia. Koululaisten terveystapatutkimusten mukaan nuorten tupakointi on vähentynyt viime vuosina ja tätä suuntausta pyritään suunnitelmassa tukemaan. Tampereen kaupungin raittius- ja päihdeasianneuvottelukunta järjesti päihdetyön asiantuntijaseminaarin. Seminaarissa kuultiin alan asiantuntijoiden arvioita päihdetilanteesta ja sen vaikutuksista päihdetyön kehittämishaasteisiin. Suunnitelman valmistelutyön aikana neuvottelukunta on kuullut kaikkiaan noin 60 asiantuntijaa. Tampereen kaupungin asukkaita kuultiin nettikyselyn kautta. Kyselyn kautta tuli yli 80 kannanottoa päihdepalvelujen kehittämisestä. Päihdepoliittisen suunnitelman laadinnasta vastanneen Tampereen kaupunginhallituksen asettaman raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella on seuraava: Puheenjohtaja Tukeva Erkki, aluejohtaja, Tampereen A-klinikkatoimi Sihteeri Kylliö Kirsti, toimistoesimies, Ehkäisevän päihdetyön toimisto Jäsenet Esko Kari, ympäristösuojelutarkastaja, Tampereen kaupungin ympäristötoimi Hytönen Liisa, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupungin opetuspalvelukeskus Laiho Risto, toiminnanjohtaja, Tampereen A-kilta ry. Levonen Helena, päihdetyön päällikkö, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Mäkelä Riitta, toimitusjohtaja, Pirkanmaan hotelli- ja ravintolayrittäjät ry. Pekkarinen Hannu, psykiatrian erikoislääkäri, Tampereen kaupungin mielenterveyskeskus Sarjanen Ari, apulaispoliisipäällikkö, Tampereen kihlakunnan poliisilaitos Sintonen Eero, päihdelääkäri, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Seppä Kaija, ylilääkäri, professori, TAYS, Tampereen yliopisto Tamminen Reijo, nuorisotoimenjohtaja, Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Tonteri Tarja, diakoni, Tampereen ev.lut. seurakunnat Töyrylä Mikko, asuntosihteeri, Tampereen kaupungin asuntotoimi Viita Paula, vastaava lääkäri, Hatanpään päivystysasema Suunnitelman valmistelutyössä projektisihteerinä on toiminut sosiaaliterapeutti Päivi Rantanen ajalla Erkki Tukeva, Kirsti Kylliö, Päivi Rantanen, puheenjohtaja sihteeri projektisihteeri

4 - 4 - SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHTIA SUUNNITELMAN ARVOT PÄIHDEPOLITIIKKA PÄIHDETYÖ PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA PÄIHDEPALVELUT PÄIHDETILANNE TAMPEREELLA PÄIHDEHAITTOJEN JA -PALVELUJEN KUSTANNUKSET PÄIHDEPALVELUJEN TILANNE SUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET LASTEN JA NUORTEN PALVELUT ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ KOULUJEN PÄIHDEKASVATUS NUORISOTYÖ NUORTEN TUPAKOINNIN EHKÄISY VARHAINEN PUUTTUMINEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ VARHAINEN PUUTTUMINEN PERUSPALVELUISSA VARHAINEN PUUTTUMINEN ERITYISPALVELUISSA KUNTOUTUS JA JATKOHOITO LASTEN JA NUORTEN HOITOPALVELUT LAPSIPERHEIDEN PÄIHDEPALVELUT VERTAISRYHMÄT ENNALTAEHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ ALKOHOLIN TARJONNAN VALVONTA TYÖELÄMÄ JA PÄIHTEET PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA MINI-INTERVENTIO PÄIHDEPÄIVYSTYS HATANPÄÄN PÄIVYSTYSASEMALLA YLLÄPITOHOITO ASIAKASOHJAUS ALUEELLISILLA SOSIAALIASEMILLA PÄIHDETYÖN ERITYISPALVELUT MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT KATKAISUHOITO AVOHOITO KUNTOUTTAVA LAITOSHOITO PÄIHDEPSYKIATRINEN HOITO TUKIPALVELUT PÄIVÄKESKUSTOIMINTA ASUMISPALVELUT TYÖTOIMINTA VERTAISTUKI ERITYISRYHMIEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT PÄIHTYNEENÄ AJANEIDEN AJOKORTTIARVIOT LAINRIKKOJIEN PALVELUT LÄHEISTEN HUOMIOIMINEN PÄIHDETYÖSSÄ KOULUTUS JA TIEDONHANKINTA...41

5 VERKOTTUMINEN TAMPEREEN KAUPUNGIN UUDISTUSTEN YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA...45 LÄHTEET:...49 LIITTEET:...51 LIITE 1 Kuullut asiantuntijat...51 LIITE 2 Arvio vuoden 2000 päihdepoliittisen suunnitelman...53 toimenpide-ehdotusten toteutumisesta...53 LIITE 3 Päihdepolitiikkaa säätelevä lainsäädäntö...58 LIITE 4 Päihdepalveluiden menot LIITE 5 Päihdepalvelujen suoritteita...60 LIITE 6 Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito...61

6 1 1.JOHDANTO Tampereen kaupungin päihdepoliittisen suunnitelman tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihteiden käytön haittoja vuoden 2004 tasosta. Suunnitelman tavoitteena on kehittää päihdepalvelujärjestelmää päihdehuoltolain edellyttämällä tavalla. Palvelujärjestelmän tulee vastata Päihdepalvelujen laatusuosituksia sekä ottaa huomioon kansallisissa sosiaali- ja terveysohjelmissa esiin tulevat päihdehuollon laatusuositukset. Tampereen kaupunki on sitoutunut kansallisen alkoholiohjelman kumppanuussopimukseen. Päihdepoliittinen suunnitelma tukee kansallisen alkoholiohjelman sekä huumausainepoliittisen toimenpideohjelman tavoitteita. Suunnitelman tavoitteena on palvella päätöksentekoa toimenpide-ehdotuksilla. Alkoholia käytetään yleisesti rentouttavana juomana, mutta runsaasti käytettynä se on suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma. Lisäksi runsaaseen alkoholin käyttöön liittyy monenlaisia sosiaalisia ongelmia. Alkoholin kulutus ja muu päihteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Alkoholin verotuksen lasku ja tuontirajoitusten poistuminen vähensivät vuonna 2004 valtion mahdollisuuksia säädellä alkoholinkulutusta. Tämän kehityksen myötä alkoholinkulutuksen ennustetaan kasvavan jopa 20 %. Myös haittojen ennustettaan kasvavan samassa suhteessa. Kulutuksen kasvu vaikuttaa palvelujen tarpeen jyrkkään kasvuun. EU:n rajojen laajennettua oletetaan huumeiden saatavuuden lisääntyvän Suomessa, joten myös huumeongelman on arvioitu lisääntyvän. Päihdepoliittisen suunnitelman tavoitteena on vastata näihin haasteisiin ja ehkäistä sekä vähentää päihteiden käytön haittoja Tampereella. Päihdepoliittinen suunnitelma on laajennettu koskemaan myös tupakointia. Tupakointi on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Erityisesti nuorten tupakoinnin ehkäiseminen on tärkeää. Viime vuosina nuorten tupakointi on vähentynyt ja yleiset asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet torjuvimmiksi. Tätä kehitystä pyritään myös päihdepoliittisessa suunnitelmassa tukemaan. Päihdehuoltolain (41/1987) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lain mukaan päihdehuollon järjestäminen ja kehittäminen edellyttää sosiaalihuollon eri osaalueiden, terveydenhuollon ja muiden viranomaisten yhteistyötä. Terveydenhuollossa päihdeongelmaisten asemaan vaikuttaa laki potilaan asemasta ja oikeuksista, joka rinnastaa päihdeongelman muihin sairauksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen kuntaliiton yhteinen Päihdepalvelujen laatusuositus luo pohjaa laadukkaille päihdepalveluille. Laatusuositusten mukaan kuntalaisilla on oikeus tarpeenmukaiseen ja tasokkaaseen, oikeaan aikaan toteutettuun päihdehoitoon. Keskeistä on asiakkaan tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden huomioiminen. Laatusuositukseen on koottu päihdepalveluiden järjestämistä ja resurssointia koskevat suositukset ja mitoitukset. Päihdepoliittisen suunnitelman sisältö ja tavoitteet vastaavat Tampereen kaupunkistrategian Kaikem paree Tampere linjauksia. Niitä on täsmennetty sosiaali- ja terveystoimen strategiassa Ihmisten kesken-taidolla ja sydämellä, joka on vahvistettu vuoteen 2012

7 - 2 - saakka. Strategian mukaan kehittyvä hyvän elämän palvelujärjestelmä perustuu asiakasnäkökulman huomioimiseen ja osaavaan henkilöstöön. Suunnitelmassa on arvioitu vuoden 2000 päihdepoliittisen suunnitelman toteutumista (liite 2 ). Siinä tarkastellaan Tampereen nykyistä päihdetilannetta ja tehdään asiantuntijoiden arvioihin perustuvia toimenpide-ehdotuksia päihdetyön palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on tehdä päihdetyön linjauksia ja palvella konkreettisin ehdotuksin päätöksentekoa. Keskeisenä tavoitteena on kehittää Tampereen päihdepalvelujärjestelmää tarvetta vastaavaksi. Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta kuuli työskentelynsä aikana lukuisia asiantuntijoita ja järjesti päihdetyön asiantuntija seminaarin maaliskuussa Suunnitelmassa kuultiin myös tamperelaisia. Päihdepoliittisen suunnitelman nettikyselyyn tuli yli 80 kannanottoa päihdepalveluiden kehittämisestä. Päihdepoliittinen suunnitelma perustuu ehkäisevän päihdetyön näkökulmaan. Sen mukaan päihdetyötä voidaan tehdä ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Erityinen merkitys on primaariehkäisyllä ja peruspalveluissa tapahtuvalla varhaisella puuttumisella. Myös kuntoutus- ja hoitopalvelut nähdään päihdehaittoja ehkäisevänä toimintana. Suunnitelmassa korostetaan päihdetyötä toimintana, jota toteutetaan laajasti eri palvelusektoreilla sekä järjestöissä ja vapaaehtoistoiminnoissa. Päihdetyöhön panostaminen on taloudellisesti kannattavaa. Päihdetyöhön sijoitetuilla rahoilla saavutettavat välilliset ja välittömät hyödyt ovat moninkertaiset. Kasvavasta päihteiden käytöstä johtuvat haitat näkyvät joka tapauksessa kuntien palvelujärjestelmässä. Tähän on hyvä varautua ennakolta, jottei haittojen kasvusta aiheudu yllättäviä paineita esimerkiksi kalliimpaan erikoissairaanhoitoon. Suunnitelman alussa esitetään suunnitelman lähtökohdat arvot ja päihdetyön linjaukset. Tämän jälkeen on tilannearvio Tampereen päihdetilanteesta ja palveluista. Päihdetyötä tarkastellaan erikseen lasten ja nuorten palveluiden osalta sekä aikuisväestön palveluiden osalta. Lasten ja nuorten palveluissa on mukana myös erityisesti lapsiperheille suunnatut päihdepalvelut. Osiot rakentuvat ehkäisevän päihdetyön näkökulman mukaan koko väestölle suunnattuun ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen puuttumiseen ja hoitoon sekä tukitoimiin. Lisäksi käsitellään koko palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvä kysymyksiä. Suunnitelmaan on koottu eri palvelujen kehittämishaasteita ja siinä nostetaan esiin keskeisiä toimenpide-ehdotuksia. 2. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHTIA 2.1.SUUNNITELMAN ARVOT TASA-ARVO JA OIKEUDENMUKAISUUS Kaikilla kaupunkilaisilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus saada laajasti päihteitä koskevaa asiallista ja oikeaa tietoa henkilökohtaisten päätöstensä perustaksi. Kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus hoitoon asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta.

8 - 3 - VASTUULLISUUS Kaupunkilaisilla on yhteinen vastuu lähimmäisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Toisaalta myös jokainen ihminen on lopulta itse vastuussa omasta elämästään ja omista valinnoistaan. Lapset ja nuoret ottavat itsenäisesti vastuuta omista ratkaisuistaan kehitystasonsa mukaisesti, mutta päävastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kasvusta on heidän huoltajillaan. EHKÄISEVÄLLÄ PÄIHDEPOLITIIKALLA TERVEYTTÄ, TURVALLISUUTTA JA SOSIAALISTA HYVINVOINTIA Ehkäisevä päihdetyö on inhimillistä ja taloudellista toimintaa. Se on vastuullista asioihin puuttumista ja täysipainoista inhimillisten voimavarojen käyttöä. Työ tukee terveen ja turvallisen kasvuympäristön kehittämistä lapsille ja nuorille. Aikuisille se antaa lisääntyneen tiedon myötä mahdollisuuden toteuttaa terveellisiä elämäntapoja. Ehkäisevä päihdetyö myös tukee terveiden elintapojen toteuttamista ja tavoitteena on hyvän olon lisääminen. TARPEENMUKAINEN, TOIMIVA JA VERKOTTUVA PALVELUJÄRJESTELMÄ Tampereella on monipuoliset päihdehoitopalvelut. Järjestelmän kehittämisessä lähdetään asiakkaan muuttuvista tarpeista ja niiden huomioon ottamisesta. Hoidon arvioinnissa tarvitaan keskittämistä ja ammatillistumista. Hoitoketjujen ja verkottumisen kautta saadaan voimavarat tehokkaimmin käyttöön ja asiakkaalle asianmukaisin toimivin hoito. Päihteiden saatavuuden rajoittaminen. Yhteisvastuullisesti on pyrittävä säätelemään alkoholin saatavuutta kohtuulliselle tasolle. Keskustelua vastuullisesta anniskelusta ja myynnistä ravintola- alan yrittäjien, kaupan edustajien ja kuntalaisten kesken tulee jatkaa. Tampereella toteutetaan rajoittavan huumausainepolitiikan ja haittojen vähentämiseen tähtäävän politiikan yhdistelmää. TOIMINNAN ARVIOINTI JA TIEDON KERUU ON PÄIHDETYÖN LAADUN PARANTAMISEN EDELLYTYS JA PÄÄTÖKSENTEON APUVÄLINE Arvioinnin tehostamisella saadaan laadun parantamisen lisäksi tietoa korjausta vaativista toimenpiteistä ja toimivista järjestelmistä. Tiedon keruulla saadut faktatiedot päihteiden käytön haitoista, kustannuksista, käyttömääristä, saatavuudesta, muiden maiden kokemuksista ja virheistä antavat päättäjille mahdollisuuden tehdä oikeansuuntaisia päätöksiä. 2.2 PÄIHDEPOLITIIKKA Päihdehaittoja voidaan ehkäistä ja vähentää hyvinvointia edistävän yhteiskuntapolitiikan keinoin. Päihdepolitiikka on ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Se on myös vaikeuksiin johtavien elinolojen torjumista sekä niiden keinojen toteuttamista, joilla voidaan puuttua välittömiin päihdehaittoja aiheuttaviin tekijöihin. Valtakunnallisella tasolla päihdepolitiikkaa ohjataan lainsäädännön sekä alkoholi- ja huumeohjelmien kautta.

9 ALKOHOLIPOLITIIKKA Alkoholin kokonaiskulutuksen säätelyssä hintapolitiikka on ollut keskeinen keino. Vuoden 2004 aikana alkoholin hintaa ja saatavuutta säätelevät keinot vähenivät. Se tulee jatkossa korostamaan kunnallisen tason päihdepoliittisten toimien merkitystä. Kansallista alkoholipolitiikkaa ohjaa alkoholiohjelma, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen. Uusi alkoholiohjelma on päivitetty vuosille Sen päätavoitteena on alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Alkoholiohjelma on jaettu kolmeen osa tavoitteeseen: Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten ja perheiden hyvinvoinnille vähennetään merkittävästi. Alkoholijuomien riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja vähennetään merkittävästi. Alkoholijuomien kokonaiskulutus käännetään laskuun. Tampereen kaupunki on mukana alkoholiohjelmaan liittyvässä kumppanuus hankkeessa ja pyrkii siihen liittyen toteuttamaan seuraavia ohjelman painotuksia: Laaja-alainen hallintokuntien, valtionhallinnon, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyö. Mini-interventiotoiminta perusterveydenhuollossa. Kunnan omistamien tilojen ja katualueiden omistajapolitiikka: Tilojen päihteettömyys, vuokraamisen ehdot ja vaikuttaminen alkoholimainontaan Alkoholielinkeinon omavalvonnan tukeminen ja vaikuttaminen alkoholihallintoon osana ehkäisevää päihdetyötä. TUPAKKAPOLITIIKKA Päihdepoliittiseen suunnitelmaan on otettu tupakointi uutena osa-alueena. Tupakointi on merkittävä ehkäistävissä oleva ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja Euroopassa. Niinpä EU:ssa pyritään vähentämään tupakointia ja kehittämään yhtenäistä tupakkapolitiikkaa. Suomalainen tupakkapolitiikka perustuu eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Tupakoinnin vastaisiin asenteisiin on pyritty vaikuttamaan pitkään lainsäädännön ja kampanjoiden kautta. Kansalaisten suojaaminen tupakan savulta on ollut keskeisiä tupakkalainsäädännön tarkoituksia ja tässä tavoitteessa on myös edistytty. Eri yhteisöjen asenteet ympäristön tupakan savua kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Myös tupakoinnin mainontaa on pystytty rajoittamaan. Sen sijaan myyntirajoitusten valvonta on tupakan kohdalla ollut ongelmallista. HUUMAUSAINEPOLITIIKKA Suomessa huumausainepolitiikka perustuu kansainvälisiin huumausainesopimuksiin, kansalliseen lainsäädäntöön sekä huumausainepoliittisiin ohjelmiin. Huumausainepolitiikan tavoitteena on huumausaineiden maahantuonnin, leviämisen ja käytön ehkäiseminen. Lisäksi pyritään käytöstä aiheutuvien yksilöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten haittojen vähentämiseen. Suomessa huumausainepolitiikka on kolmijakoista. Se perustuu kokonaiskieltopolitiikkaan, yleiseen hyvinvointipolitiikkaan ja haittojen vähentämisen politiikkaan. Huumausainepolitiikka on ollut vahvasti kontrollipainotteista. Haittojen vähentämiseen tähtäävät toimia ovat mm. huumeiden käyttäjien terveysneuvonta ja huumeruiskujen vaihtotoiminta. EU:n laajentuminen helpottaa valtion rajat ylittävää huumekauppaa. Huumausainepoliittisen toimintaympäristön muuttuminen tuo haasteita

10 - 5 - kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle. Sen lisäksi kansallisella tasolla edellytetään entistä tiiviimpää eri hallinnon alojen yhteistyötä. 2.3.PÄIHDETYÖ Päihdepoliittisen suunnitelman taustalla on ehkäisevän päihdetyön näkökulma. Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä sekä siitä aiheutuvia haittoja. Haittojen vähentäminen on noussut esiin uutena käsitteenä eri maiden päihdestrategioissa. Käsite sisältää sekä päihteiden ongelmakäyttäjälle itselleen että ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuneet haitat. Ehkäisevä päihdetyö pyrkii vaikuttamaan päihteiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen. Kysynnän vähentäminen kohdistetaan suoraan käyttäjiin tai potentiaalisiin käyttäjiin. Tarjonnan vähentämisellä tarkoitetaan päihteiden saatavuuden säätelyä, laittoman tarjonnan torjuntaa ja laillisen tarjonnan ehtoihin vaikuttamista virallisin ja kansalaismielipiteen voimin. 1. Yleinen ehkäisy ( primaaripreventio) koostuu toimista, jotka suunnataan yhtäläisesti kaikille, joko suurelle yleisölle kokonaisuudessaan tai tietylle ikäluokalle. Sen tavoitteena on ehkäistä tai myöhentää käytön aloittamista tai lisätä kansalaisten tietoisuutta päihteisiin liittyvistä riskeistä, ongelmista ja avun mahdollisuuksista. 2. Riskiryhmäehkäisyn (sekundaariprevention) kohteena voivat olla joko päihdeongelmien myöhemmälle kehittymiselle alttiit ryhmät (syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, päihteiden kokeiluvaiheessa olevat tai varhaisvaiheen ongelmakäyttäjät).tavoite on ehkäistä tiettyjen päihteiden käytön aloittaminen, pysäyttää alkaneen päihteenkäytön jatkuminen tai syveneminen ongelmakäytöksi, torjua syrjäytymistä ja vähentää päihteiden käytön haittoja. 3. Korjaava ehkäisy (tertiaaripreventio) kohdistuu ongelmakäyttäjiin. Korjaavan ehkäisyn tavoitteisiin sisältyvät: päihderiippuvuudesta tai ongelmakäytöstä toipuminen ja ongelman uusiutumisen ehkäiseminen. asiakkaan kärsimien haittojen vähentäminen, hänen hyvinvointinsa lisääminen tai ainakin hänen tilanteensa heikentymisen ehkäiseminen. korjaava ehkäisy on samalla niiden haittojen vähentämistä, joita päihteiden ongelmakäyttö aiheuttaa yhteisölle sekä käyttäjän läheisille. Yleinen ehkäisy, riskiryhmäehkäisy ja korjaava ehkäisy muodostavat aukottoman palvelujen kokonaisuuden. Yleisen ehkäisyn toimijat ovat useiden eri ammattien edustajia. Opettajat, poliisit ja urheiluvalmentajat ymmärtävät sen osaksi omaa työtään ja ammattitaitoaan. Koska yleisen ehkäisyn toimijoiden joukko muodostuu näin ollen suurimmaksi, yhteiskunnan voimavaratkin sijoittuvat eniten tähän tasoon. Tämä ei välttämättä edellytä aineellisia lisäpanostuksia, vaan oman työn ymmärtämistä osaltaan ehkäiseväksi päihdetyöksi. Sen sijaan pitäisi panostaa etenkin riskiryhmäehkäisyyn, mukaan lukien varhaisvaiheen ongelmien tunnistaminen ja niihin paneutuminen, jolloin ongelmakäyttäjien määrä vähenisi ja asianmukainen hoito voitaisiin taata.

11 - 6 - Asiakkaan ensimmäiset kontaktit palvelujärjestelmään päihdeongelman varhaisvaiheessa ovat useimmiten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Päihteiden ongelmakäyttäjä tuntee tutkimusten mukaan huolta omasta päihteiden käytöstään jo paljon ennen riippuvuuden kehittymistä, mutta häneltä puuttuu tietoa, keinoja ja välineitä, joihin voisi tarttua. Peruspalveluissa onkin tarvetta kehittää puheeksi ottoa ja asiakkaille tarjottavia itsehallintamenetelmiä. Mikäli yleinen ehkäisy ja riskiryhmäehkäisy toimii saumattomana ja toisiaan täydentävänä kokonaisuutena, korjaavan työn tarve vähenee. Päihdehuollon palvelut voidaan tällöin suunnata kaikkein vaikeimmin päihdeongelmaisille. Kun päihdeongelmia torjutaan ennakoidusti ja niihin puututaan ajoissa, entistä harvemmat tarvitsevat erityispalvelua. Yleinen ehkäisy voi tehokkaasti vähentää päihdehaittoja, jos se kohdistetaan sekä tarjontaan että kysyntään ja jos käytetyt menetelmät ja tietopohja ovat ajanmukaiset. On myös tärkeää tuoda esille niitä paikallisia rakenteita, joiden seurauksena voi syntyä tai jotka ylläpitävät päihdeongelmia. Päihdetyössä tarvitaan verkostoja, jotka pystyvät laajasti vaikuttamaan ihmisten elämänpiiriin. Tutkimukset vahvistavat, että päihteiden käyttöä ja päihdeongelmia vähentävät erityisesti sellaiset hankkeet, jotka kohdistuvat yhtä aikaa ja monipuolisesti koko yhteisöön. Näitä ovat mm. työ-, asumis- ja vapaa-ajan olosuhteisiin vaikuttaminen alkoholin vastuullinen myynti ja anniskelu kansalaisten tietojen ja taitojen vahvistaminen terveyttä edistävien asenteiden muokkaaminen 3.PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA PÄIHDEPALVELUT 3.1.PÄIHDETILANNE TAMPEREELLA ALKOHOLIN KÄYTTÖ Alkoholin kulutuksen kasvu on parin viime vuoden ajan ollut Suomessa 4% vuodessa. Vuonna 2003 suomalaiset kuluttivat keskimäärin 9,4 litraa alkoholia asukasta kohdin. Luku sisältää sekä tilastoidun että tilastoimattoman kulutuksen. Tampereella kulutus on ollut kaksi litraa yleistä tasoa korkeampi eli vuonna 2003 n.11%. Alkoholinkulutuksen on ennakoitu kiihtyvän alkoholin veronalennusten ja alkoholin tuonnin rajaotusten poistuttua EU-maista. Alkoholitutkijoiden ennusteiden mukaan alkoholin kulutus tulee kasvamaan jopa 20% lähivuosina, mikä näkyy myös haittojen lisääntymisenä samassa suhteessa. Tampereella ennustetaan alkoholin kulutuksen olevan vuonna 2005 noin13 litraa asukasta kohden. Alkoholin suurkuluttajia Tampereella arvioidaan olevan noin henkilöä ja alkoholiriippuvaisia yli henkilöä. Tutkimuksissa (Österberg) on ennakoitu että kulutuksen kasvu tulee näkymään erityisesti paljon kuluttavien keskuudessa. Alkoholin hinnan aleneminen voi vaikuttaa erityisesti niihin ryhmiin, joiden alkoholin käyttöä tuotteiden korkea hinta on rajoittanut. Erityisesti pienituloiset ja nuoret ovat alttiita hinnan alennusten tuomille vaikutuksille. Epävirallisesti myydyn alkoholin osuus tulee luultavasti kasvamaan Tampereella. Täältä on lyhyehkö matka Viroon, mikä houkuttaa tuomaan edullista alkoholia.

12 - 7 - Tampereella hinnanalennusten vaikutukset ensimmäisien kuukausien aikana ovat olleet ennusteiden suuntaiset. Väkevien alkoholijuomien lisääntynyt käyttö on näkynyt vahvasti päihtyneiden nuorten säilöönottoina, päivystysasemalle hakeutuvina entistä päihtyneempinä potilaina, perheväkivallan lisääntymisenä ja törkeiden rattijuopumusten lisääntymisenä. Alkoholikulttuurissa on tapahtunut myös pidempiaikaisia muutoksia. Alkoholin käytöstä on tullut viime vuosina yleinen vapaa-ajan viihdyke. Tämä näkyy myös Tampereen katukuvassa. Alkoholin mainonta on julkisempaa ja kesäterassit ovat lisääntyneet. Kesäisin Tampereen keskustassa on monia yleisötapahtumia, joissa on anniskelua. Myös liikunta ja urheilutapahtumissa alkoholin myynti on yleistä. Alkoholikulttuurin muutokset ovat näkyneet jo pidempään poliisin ja terveydenhuollon piirissä. Poliisin havaintojen mukaan päihtyneenä tapahtuneet pahoinpitelyt ovat raaistuneet. Ravintoloiden sisällä ja läheisyydessä tapahtuvat pahoinpitelyt keskittyvät viikonloppuöihin klo Päätekijä ja uhri ovat yleensä vuotiaita vahvasti päihtyneitä miehiä. Tilanteisiin voi liittyä myös päihteiden sekakäyttöä. Päihdeongelman lisääntymisestä kertoo myös rattijuopumusten kasvu 20 %:la vuoden 2003 aikana. Osittain tulokseen on vaikuttanut poliisin lisääntynyt valvonta. Hatanpään päivystysaseman toimintaa ovat ruuhkauttaneet alkoholinkulutuksen kasvusta johtuneet haitat. Ilta ja yöpäivystyksessä jopa % potilaista on humalassa. Moni heistä on kolhinut itseään kaupungilla päihtyneenä. Päihtyneiden ikäjakautuma on laajentunut. Päivystysasemalla näkyy sekä nuorten että ikäihmisten lisääntynyt alkoholin kulutus. HUUMEIDEN KÄYTTÖ Huumeiden käytön kehitystä Suomessa on tutkittu väestöön kohdistetuilla kyselytutkimuksilla (Hakkarainen ym. 2003). Suomessa alkoi toinen huumeaalto 1990-luvulla. Huumeiden uudet kokeilijat ja käyttäjät ovat tulleet ja luvuilla syntyneistä ikäryhmistä. Alueellisesti pääkaupunkiseudulla huumeiden käyttö on ollut paljon yleisempää kuin muualla Suomessa. Muissa yli asukkaan kaupungissa huumetrendit ovat käynnistyneet myöhemmin. Tampere on 2000-luvulla kaventanut eroa pääkaupunkiseudun lukuihin. Vuonna 2002 Pirkanmaalla tuli poliisin tietoon kuitenkin vähemmän huumerikoksia kuin muussa maassa keskimäärin. Huumesairauksia Pirkanmaalla hoidettiin samanaikaisesti muun maan keskimääräisiä lukuja enemmän. Tampereen huumetilanteesta ei ole tarkkoja tilastoja. Huumetilanteesta voi tehdä arvioita poliisin tilastoista, matalankynnysten paikkojen käyttäjämääristä sekä eri kyselyistä. Suomessa huumekauppa on tullut organisoidummaksi ja kansainvälistynyt. Tämä näkyy myös Tampereella Poliisi on viime vuosina lisännyt huumausaineiden valvontaan resursseja. Samalla huumausaineiden myyntitavat ovat muuttuneet huomaamattomammiksi. Viime aikoina huumausaineiden hinta on laskenut ja eri aineita on enemmän tarjolla. Tämä on merkki suuresta kysynnästä. Desing-huumeet tulevat nykyään nopeammin myös Tampereelle. Alle 18-vuotiaiden säilöön otettujen nuorten päihteitä ovat yleisimmin alkoholi. Hasiksen polttajia ja lääkkeiden sekakäyttäjiä tavataan kuitenkin esim. Paussissa entistä enemmän. Suonensisäisesti huumeita käyttäviä alle 18-vuotiaita tyttöjä on muutamia tavattu palvelupisteissä. Palvelupisteiden tietoon on kuitenkin tullut, että alaikäisiä huumeiden käyttäjiä olisi enemmän, mutta heitä on vaikea löytää palvelupisteiden kautta.suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvontapiste Nervissä asioi vuonna eri asiakasta, joista 142 oli uusia. Vuoden 2004 elokuuhun mennessä oli Nerviin tullut 95 uutta asiakasta. Asiakkaiden keski-ikä on yli 25 vuotta, mutta joukossa on alle 20-

13 - 8 - vuotiaita, joilla on jo usean vuoden käyttöhistoria. Nervissä käy vakiintunut asiakasjoukko, joka vaihtoi viime vuonna neuloja n kpl. Osa Nervin asiakkaista on Tampereen ympäristökunnista. Päihteidenkäyttäjien matalan kynnyksen yksikössä Matalassa kävi vuonna 2003; 500 huumeasiakasta. Matalan asiakaskunta on käyttänyt yleisemmin päihteenä amfetamiinia, bubrenorfiinia, rauhoittavia lääkkeitä ja kannabistuotteita. Mertamenetelmällä arvioituna Tampereen seutukunnan henkilön väestöpojalla on 1500 suonensisäisesti huumeita käyttävää henkilöä. Muuta huumeiden käyttöä on huomattavasti enemmän. Tämän lisäksi nuorten aikuisten päihteiden sekakäyttö on lisääntynyt. NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Nuorten päihteiden käytössä on näkyvissä polarisoitumista. Niiden määrä, jotka eivät ole kokeilleet mitään päihteitä on kasvamassa. Toisaalta myös kaikkia päihteitä kokeilevien syrjäytyvien nuorten 6-10% ryhmä on kasvamassa. Tampereen poliisin toteuttamassa nollatoleranssikokeilussa (Koriander 2002) kiinnitettiin erityistä huomiota nuorten päihteiden käyttöön keskusten alueella. Toiminnan tuloksena nuorten julkinen päihteiden käyttö väheni kaupunkikuvassa ja siirtyi lähiöihin. Poliisin havaintojen mukaan sosiaalisesti oireilevat nuoret ovat nyt palanneet keskustaan ja liikkuvat päihtyneinä tapahtumissa ja liikekeskuksissa. Tampereen peruskouluissa ja lukioissa kahden vuoden välein toteutettavan kouluterveyskyselyn (Rimpelä 2003) mukaan nuorten tupakointi ja päihteiden käyttö on selvästi vähentynyt viime vuosien aikana. Selvityksessä ei ole mukana ammatillisia oppilaitoksia joten osa nuorista jää tutkimuksen ulkopuolelle. Nuorten suhtautuminen päihteisiin on selkiytynyt ja epävarmojen osuus vähentynyt. Vaikka myönteisesti päihteisiin suhtautuvien osuus on laskenut, lähes joka viides yläluokkalainen ilmoitti hyväksyvänsä satunnaiset marihuanakokeilut, joka neljäs hyväksyi humalajuomisen kerran viikossa ja reilu kolmannes noin 10 savukkeen polttamisen päivittäin. Tutkimuksen mukaan vuosina nuorten päihteiden käyttö lisääntyi selvästi. Vuonna 2003 määrät laskivat vuoden 1997 tasolle. Vuonna 2003 alkoholia käytti kerran kuussa tai useammin 42% yläluokkalaisista ja 75% lukiolaisista. Viikoittain alkoholia käytti 11% yläkoulun pojista ja 8 % tytöistä. Lukiossa vastaavat luvut olivat 27% ja 24%. Myös huumekokeilut ovat vähentyneet. Vuonna 2002 oli Marihuanaa kokeillut 9.luokan pojista 20 % ja tytöistä 15%. Vastaavat luvut lukiolaisilla olivat 25% ja 21%. Tupakkaa poltti päivittäin 23% 9-luokkalaisista ja 15% lukiolaisista PÄIHDEHAITTOJEN JA -PALVELUJEN KUSTANNUKSET PÄIHDEHAITTOJEN KUSTANNUKSET Alkoholinkäytöstä johtuvat haitat lisääntyvät Suomessa vuosittain. Vuonna 2002 alkoholin käytön seurauksena kuoli 2431 henkilöä ja huumekuolemia oli 153. Alkoholisairauksiin kuoli noin 1500 henkilöä ja tapaturman tai väkivallan seurauksena kuoli noin 1000 henkilöä. Vuonna 2001 alkoholin käytöstä aiheutuvat välittömät kustannukset Suomessa olivat 0,6 miljardia euroa ja välilliset kustannukset 3,5 miljardia euroa. Huumeista johtuvat kustannukset ovat kasvaneet erityisesti terveydenhoidossa. Huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäytön aiheuttamat välittömät kustannukset olivat 0,2 miljardia euroa ja välilliset 0,5 miljardia euroa.

14 - 9 - Suomessa alkoholin aiheuttamista välittömistä kustannuksista noin kaksi viidesosaa kertyy rikollisuuskontrollista. Terveysmenojen osuus on neljännes. Sosiaalikulut sekä omaisuusvahingot kattavat kumpikin noin viidenneksen. Huumeiden käyttö aiheutti eniten kustannuksia sosiaalitoimelle, mutta rikollisuuskontrollin kustannukset olivat lähes yhtä suuret. Kumpikin kattoi noin kolmanneksen välittömistä haittakustannuksista vuonna Terveysmenojen osuus huumehaittojen välittömistä kokonaiskustannuksista oli noin viidennes. Muiden kustannusten, lähinnä omaisuusvahinkojen osuus oli noin neljännes. (Hein, Salomaa 2003) PÄIHDEPALVELUJEN KUSTANNUKSET Tampereella päihdepalvelut on järjestetty kaupungin omana toimintana sekä ostopalveluina että erilaisina projektirahoituksina (liite 4). Ostopalveluiden osuus palveluista on kasvanut. Vuosina päihdehuollon omien palvelujen käyttö laski 10 prosenttia samalla, kun ostopalvelut lisääntyivät 50 prosenttia. Päihdehuollon kustannuksissa Tampere sijoittuu kuusikkokaupungeista Oulun kanssa kevyeen sarjaan. Oulussa päihdehuoltoon panostetaan yli 20 euroa, Tampereella 24 euroa, keskisarjassa Vantaalla, Espoossa ja Turussa hieman yli 30 euroa ja Helsingissä 42 euroa asukasta kohden. Laman aiheuttamat säästötoimet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutos vähensivät terveys- ja sosiaalipalvelujen kustannuksia 1990-luvun alussa. Laman jälkeen välittömistä alkoholihaittakustannuksista terveydenhuollon menot ovat kasvaneet merkittävästi, kun taas sosiaalimenot ovat pysyneet ennallaan (Hein, Salomaa). Laman aikana päihdehuollon asiakkaita siirtyi terveydenhuollon piiriin, vaikka sosiaalihuollon päihdepalveluja oli samanaikaisesti tarjolla. Psykiatrisissa sairaaloissa on viime vuosina hoidettu päihdeongelmaisia yhtä paljon kuin viimeksi 1970-luvulla (Kaukonen 2002). Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen menoista vuonna ,4% oli päihdehuollon menoja (liite 4). Kun päihdehuollossa ei ole riittävästi resursseja vastata tarpeeseen, kysyntä suuntautuu suoraan tai välillisesti perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaan- hoitoon. Tampereella hoidetaan ainoana kuusikkokaupunkina päihdeongelmia enemmän sairaaloissa kuin päihdehuollon palveluissa. Vuonna 2001 Tampereella hoidettiin 1000:ta asukasta kohden alkoholi- ja huumesairauksia sairaalassa 87 hoitopäivää ja katkaisu- ja kuntoutuslaitoksessa 72. Esimerkiksi Turussa vastaavat luvut olivat 39 ja 167. PÄIHDEPALVELUJEN KANNATTAVUUS Päihdeongelmien kasvaessa, yhä tärkeämmäksi käy kysymys, miten hallita menoja päihderiippuvaisten ja erityisesti opiaattiriippuvaisten hoidossa. Hoidot ovat kalliita ja kysymyksessä on aina riskisijoitus. Selvitysten mukaan panostus oikein kohdistettuihin, riittäviin ja toimiviin päihdepalveluihin on kuitenkin inhimillinen ja taloudellinen sijoitus. Ennaltaehkäisykustannusten ja korjauskustannusten tai erikohtaisten preventiivisten interventioiden keskinäis-suhteen taloudellisen optimin laskemiseen ei ole matemaattista kaavaa, mutta tutkimukseen perustuvia kustannusvertailuesimerkkejä on olemassa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa päihdehoidon laskettiin tuottavan 1-23 kertaisesti takaisin jokaisen siihen sijoitetun dollarin hoito-ohjelmasta riippuen. Vuonna 1991 Yhdysvalloissa tehdyssä selvityksessä osoitettiin, että opiaattiriippuvaisen pitäminen hoidon ulkopuolella tulee yhteiskunnalle kaikkein kalleimmaksi. Vuotuisten kustannusten arvioitiin olevan euroa hoitamattomana kadulla tai vankilassa, euroa lääkkeettömässä yhteisöhoidossa ja 2250 euroa metadonikorvaushoidossa (Salaspuro 2003).

15 Isossa-Britanniassa tehdyssä korvaushoidon kustannustehokkuutta selvittävässä NTORS tutkimuksessa todettiin, että 1 euron satsaus korvaushoitoon tuottaa 3 euron rikollisuuden vähentymisestä johtuvan säästön. Norjassa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että potilaan siirtäminen kadulta korvaushoitoon tuottaa yhteiskunnalle jokaista potilasta kohden euron suuruisen vuotuisen säästön. Korvaushoito on kustannus/hyöty-suhteeltaan huomattavasti halvempaa kuin hoidotta jättäminen. (Salaspuro) Tutkimuksessa Päihdehaittojen erot ja niiden seutukunnalliset vaikutukset tutkija Jukka Salomaa (2000) selvittää päihdetyön panostusten vaikutuksia päihteiden käytön aiheuttamiin kustannuksiin. Salomaan mukaan päihdetyön nettokustannusten kasvu vähentää välittömästi rattijuopumuksia, alkoholisairauksien hoitojaksoja sekä lääke ja huumesairauksien hoitojaksoja. Välillisesti päihdetyön kasvu näkyy säilöönottojen väkivaltarikosten, omaisuusrikosten ja sijoitettujen lasten määrien vähenemisenä. Seutukunnat, joissa oli panostettu päihdehuoltoon säästivät pelkästään terveydenhuollon menoissa lähes 10 euroa päihdehuoltoon käytettyä euroa kohden. Panostamalla myös ehkäisevään työhön voitaisiin tuntuvastikin hillitä päihteiden käyttöä ja niistä aiheutuvia haittoja. Tästä ovat mm. Pohjanmaan seutukunnat hyvä esimerkki. (Hein, Salomaa) Tampereella päihdepalvelujen tuomia kustannussäästöjä voidaan laskea esimerkiksi sillä, mitä haittoja on pystytty vähentämään ja ehkäisemään. Huumeidenkäyttäjien terveysneuvonnalla, rokotusohjelmalla ja neulojenvaihto-ohjelmalla on saatu Tampereella ehkäistyä maksatulehduksia ja mahdollista Hiv-epidemiaa. Täällä haittojen minimoinnilla saavutetut taloudelliset säästöt ovat huomattavia. Yhden hiv-positiivisen henkilön lääkkeiden vuosikustannukset ovat n euroa. Hoitamattoman aidsin kustannukset ovat vielä tästä moninkertaiset. Päihdetyö on monesti näkymätöntä. Kuvitteellinen päihdepalveluiden lakkauttaminen näkyisi välittömästi Tampereen kaupunkikuvassa lisääntyneenä häiriökäytöksenä, väkivaltaisuuden ja rikollisuuden lisääntymisenä. Terveyspalvelut ruuhkautuisivat päihdeasiakkaista ja sosiaalipalveluissa esimerkiksi huostaanottojen määrä kasvaisi PÄIHDEPALVELUJEN TILANNE Päihdetyön uudistuksia Ennaltaehkäisevä päihdetyö nuorten parissa on tuottanut tuloksia viime vuosien aikana. Yleinen nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt. Osiltaan siihen on vaikuttanut kulttuuriset tekijät. Kaikki nuoret eivät koe päihteiden käyttöä erityisen houkuttelevana asiana. Lisäksi yhteisvastuullisuus ja vanhempien roolin päihdekasvatuksen antajana on vahvistunut. Päihteitä koskevat oppitunnit ovat lisääntyneet, koulujen tupakointirajoituksia valvotaan entistä tarkemmin ja huumeiden hankkiminen koetaan vaikeammaksi (Rimpelä 2003). Toisaalta osa nuorista on syrjäytynyt ja voi entistä huonommin. Heidän huomioiminen palvelujärjestelmän kehittämisessä on haasteellista. Nuorille suunnattuja toimia arvioitaessa on muistettava myös se, että nuoruus on lyhyt elämänvaihe. Aina tulee uusi nuorisosukukupoli, joka kohtaa päihdekulttuurin ja sen riskit. Ennaltaehkäisevän päihdetyön haasteena onkin reagoida nopeasti tuleviin muutoksiin nuorten piirissä. Päihdeongelmien laajentuessa uusilla palvelumuodoilla on pyritty vastaamaan muuttuneiden asiakasryhmien tarpeisiin. Uusia palveluja on toteutettu yleensä siinä vaiheessa, kun asiakaskunnan tilanteesta on kohdistunut painetta olemassa olevaan järjestelmään. Huumehoidot ovat olleet keskeinen kehittämisalue päihdetyössä 1990-luvun lopulta lähtien.

16 Tampereella on luotu korvaushoidon malli sekä selkiytetty matalankynnyksen palveluja huumeidenkäyttäjille. Myös kuntoutustoiminta on laajentunut esimerkiksi Tampereen Myllyhoitokeskuksen kautta. Lisäksi eri järjestöt ovat kehittäneet palveluja huumeongelmaisille. Viime vuosina päihdepalveluissa on suunnattu painopistettä lapsiperheisiin ja erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Vuoden 2000 päihdepoliittisen suunnitelman jälkeen on perustettu Päiväperho ja Tays:n päihdepoliklinikan vauvaperheyksikkö. Niiden toiminta on tuonut esiin lapsiperheiden päihdepalvelujen tarpeen. Päiväperhon matalankynnyksen palveluissa on ollut kuukausittain yli 250 käyntiä. Päiväperho on lisännyt toimintaansa myös koteihin suunnattuun avotyöhön sekä perhekuntoutukseen. Vauvaperheyksikkö on tavannut vuonna 2003 noin 70 perhettä. Lapsiperheiden päihdepalveluiden laajentaminen on suunnitteilla lähivuosina. Päihdeongelmaisten ohjaaminen hoitoon on lisääntynyt Tampereella. Terveydenhuollon eri toimipisteissä huomataan päihdeongelmia varhaisemmassa vaiheessa ja potilaita ohjataan päihdehoitoihin aiempaa herkemmin. Monella työpaikalla on kehitetty päihdeohjelmia sekä hoitoonohjauskäytäntöjä yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa. Myös seurakuntien päihdetyö toimii yhtenä hoitoonohjausväylänä. Lisäksi poliisi on tehostanut asiakkaiden hoitoon ohjaamista. Tutkimuksen mukaan poliisin ja Paussin yhteistyö on keskittynyt lähinnä perheväkivaltaan ja alaikäisten ongelmiin. Tavoitteena on jatkossa kehittää esimerkiksi huumeiden käyttäjien kohtaamiseen liittyviä toimia (Kekki 2004). Rattijuoppojen hoitoonohjaustoiminnan kautta poliisi on ohjannut päihdehuollon piiriin lähes 200 asiakasta vuosittain. Myös vankilasta vapautuville huumeidenkäyttäjille on pyritty kehittämään yksilöllisiä hoitoketjuja (Rantala 2004). Hoitoonohjausta ja arviointia toteutetaan myös päihdetyön erityispalvelupisteissä kuten Matalassa sekä Tays:n päihdepoliklinikalla. Hyvin käynnistynyttä hoitoon ohjaamista ja arviointitoimintaa on jouduttu rajoittamaan jatkohoitopaikkojen ruuhkautumisen myötä. PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMISHAASTEITA Sekä huume- että alkoholiriippuvuuden hoitojen ongelmana on ruuhkautunut vieroitushoitototilanne sekä laitoskuntoutuspaikkojen vähyys ja osin suunnittelematon käyttö. Myös avohoidot ovat tukossa. Maaliskuussa 2004 Tampereen kuntoutumiskeskukseen katkaisuhoitoon oli jonossa keskimäärin 104 tamperelaista, joista 95:llä oli alkoholiongelma. A-klinikalla oli keväällä 2004 kahden kuukauden jonot terapiakeskusteluihin. Ryhmähoitoa toteuttavaan Turvaverkkoon pääsyä joutui odottamaan 1-2 kuukautta. Korvaushoitoon K- klinikalle jonottaminen voi kestää jopa vuoden. Myös laitoskuntoutukseen joutuu usein odottamaan pitkiä aikoja. Tampereen kaupungin laitoskuntoutusmäärärahat ovat viime vuosina loppuneet syksyllä, mikä on purkautunut alkuvuoden runsaaseen laitoskuntopalvelujen käyttöön. Alkoholiongelmaisille suunnatut hoitopalvelut ovat pysyneet viime vuodet määrällisesti samalla tasolla. Samanaikaisesti alkoholiongelmaisten keskiikäisten ja ikäihmisten miesten määrä on kasvanut. Myös naisten alkoholiongelmat ovat lisääntyneet. Lisäksi lääkkeiden sekakäyttö on yhä useammin osa päihdeongelmaa. Lähivuosina on odotettavissa yhä nopeammin lisääntyvää alkoholiongelmaisille tarkoitettujen palvelujen kysyntää. Huumehoitoketjuja kehitetään edelleen Tampereella. Tiedon lisääminen, yhtenäisen viitekehyksen hakeminen ja huumetilanteen tulevaisuusnäkymien arviointi selkiyttävät yhteistyötä ja toiminnan sujuvuutta eri toimijoiden välillä. Huumehoidoista käydyssä keskustelussa on esitetty alkoholiongelmaisten ja huumeidenkäyttäjien hoitojen

17 eriyttämisestä toisistaan. Hoidoissa on osittain erilaisia orientaatioita, sillä huumeidenkäyttäjien ja alkoholinkäyttäjien toimintakulttuurit ovat usein erityyppisiä. Toisaalta moni nuoremmista päihdeongelmaisista on sekakäyttäjiä. Eriyttämisestä on tarvetta myös psykiatrisella puolella. Erityisesti psykiatrisessa laitoshoidossa kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito kannattaa keskittää omaan yksikköön, jossa on erikoistuttu päihdepsykiatrisiin kysymyksiin. Päihdepalveluissa huume- ja alkoholiongelmaisille voidaan kehittää eriytettyjä hoito-ohjelmia. Toisaalta hoitopisteissä on myös hyviä kokemuksia molempien asiakasryhmien samanaikaisesta hoidosta, sillä riippuvuusongelmien hoidossa on paljon yhteisiä piirteitä. Huumeidenkäyttäjien hoitoon sitoutumisesta tehdyn selvityksen mukaan (Järvenkylä 2004) selkeät hoitoketjut parantavat hoidossa pysyvyyttä. Kaavamaisissa hoitoketjuissa voi olla ongelmana se, ettei niissä huomioida riittävästi yksilöllisiä elämäntilanteita. Nykyisessä osittain eriytyneessä palvelujärjestelmässä on tärkeä löytää asiakkaille yksilöllisiä hoitopolkuja. Vaikeasta päihdeongelmasta kuntoutuminen on usein pitkä prosessi. Hoidollisesti prosessiin kuuluu useita vaiheita motivoitumisesta vieroitushoitoon, laitoskuntoutukseen ja pitkähköön avohoidon tukijaksoon. Toipumisprosesseja tukee asiakkaan tavoitteiden mukainen hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen on vaativaa, sillä päihdeongelmasta toipumiseen saattaa liittyä retkahdusvaiheita. Laitoshoitojaksojen jälkeen arkeen palaaminen on usein retkahdusriski. Päihdeongelmasta toipumisessa kuitenkin keskeistä on arkielämässä selviytyminen. Vertaisryhmätoiminnasta voi saada tähän tukea Monen asiakkaan kohdalla pitkiä laitoskuntoutusjaksoja voitaisiin lyhentää tiiviillä ohjatulla vertaisryhmätoiminnalla avohuollossa. Muutokset päihdetilanteessa näkyvät myös muualla kuin päihdetyön erityispalveluissa. Lisääntyneiden päihdeongelmien myötä peruspalveluiden rooli päihdetyössä on kasvanut. Hatanpään päivystysasemalla kohdattavista potilaista yhä useampi on päihtyneitä iltaisin ja viikonloppuisin. Myös lääkäriasemilla näkyy päihdeongelmien lisääntyminen. Yhteistyön selkiyttäminen onkin koettu tärkeäksi kehittämishaasteeksi peruspalveluiden ja päihdetyön erityispalvelujen välillä. Myös järjestöillä ja seurakunnilla on tärkeä rooli päihdepalvelujen tarjoajina. Suuri osa päihdeongelmien hoidosta kanavoituu vertaisryhmätoiminnan kautta. Järjestöt pystyvät suhteellisen nopeasti vastaamaan muuttuviin haasteisiin päihdekentällä. Nykyisten valtakunnallisten laatusuositusten mukaan laskettuna Tampereella on päihdepalvelujen henkilöstövaje 50 henkeä. Henkilöstötarve kasvaa vuosittain myös väestön kasvun myötä. Tampereen väestön on arveltu lisääntyvän lähivuosina noin 2000 hengellä vuosittain. Monipuolisia palveluja tarjoava kaupunki houkuttaa muuttamaan myös päihdepalvelujen perässä. Tämäkin tulee lisäämään henkilöstön tarvetta. Yhden henkilön palkkakulut sosiaalikuluineen on euroa vuodessa SUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET 1.NUORTEN TUPAKOINNIN EHKÄISY Päihdepoliittista suunnitelmaa on laajennettu koskemaan myös tupakointia. Nuorten tupakoinnin ehkäisy on ehkäisevää päihdetyötä. Kannabistuotteiden ja muiden huumeiden käyttäjistä suuri osa tupakoi. Onkin katsottu että välttymällä tupakoinnin aloittamiselta voi myös välttyä kannabistuotteiden kokeilulta sekä sen myötä mahdolliselta muulta huumeiden käytöltä. Tupakointi on myös suuri kansanterveydellinen haitta. Kansanterveydellisestä

18 näkökulmasta tarkasteluna on tärkeää vaikuttaa nuorten tupakointiin, sillä tupakointi aloitetaan yleensä nuorena. Nuorten päihteiden käytön hallinnassa keskeistä on kyky vetää itselle sopivia rajoja. Näiden rajojen vetämisessä tarvitaan aikuisten mallia ja ohjausta. Päihdepoliittisessa suunnitelmassa korostetaan yhtenäistä linjaa nuorten tupakoinnin ehkäisyyn Tampereella. Tavoitteena on kuulla myös nuoria tupakoinnin vastaisessa kampanjassa. 2.VARHAINEN PUUTTUMINEN Varhainen puuttuminen on toimintaa, jossa lapsen tai nuoren tilanteeseen kiinnitetään huomiota heti kun herää huolen aiheita. Huoli voi syntyä lapsen tai nuoren käytöksestä tai hänen lähipiirissä voi olla kehitykselle haitallisia tekijöitä, jotka huolestuttavat lapsen tuntevaa tahoa. Peruspalvelut kuten neuvolat, päiväkoti, koulu ja poliisi ovat keskeisiä toimijoita varhaisen puuttumisen alueella. Jo raskausvaiheesta lähtien on tärkeä kiinnittää huomiota lapsen kasvuympäristöön. Viime aikaisissa lapsitutkimuksissa on korostettu varhaisen kiintymyssuhteen merkitystä lapsen kehitykselle. Tämän näkökulman huomioiminen on tullut myös päihdetyöhön. Varhaisessa puuttumisessa pyritään laaja-alaisesti huomioimaan lapsen tai nuoren elämää. Siinä kiinnitetään huomiota päihdekysymysten lisäksi myös kaltoinkohteluun, väkivaltaan ja häiriökäytökseen. Perheessä päihdeongelma aiheuttaa lapselle monimuotoista turvattomuutta. Viime vuosina on kehitetty työskentelytapoja, joissa voidaan käsitellä perheessä olevaa päihdeongelmaa lapsen näkökulmasta. Aikuisväestölle suunnatuissa päihdepalveluissa olisi aina myös syytä tarkastella asiakkaan tilannetta vanhemmuuden ja perheen lasten kannalta. Perheen nuoren päihdeongelma herättää vanhemmassa monenlaista huolta ja syyllistyttää. Nuorten päihteiden ongelmakäyttöön puututtaessa on tärkeä ottaa myös vanhemmat mukaan työskentelyyn ja kehittää toimintoja, joissa vanhemmat tulevat kuulluiksi ja saavat tukea vanhemmuuteen. Keskeisiä haasteita varhaisen puuttumisen vahvistamisessa on alueellisen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja yhtenäisen toimintamallin luominen Tampereelle. 3. ALKOHOLIN TARJONNAN VALVONTA Tampere on mukana kansallisen alkoholiohjelman Kumppanuus-hankkeessa, jonka yksi painopistealue on alkoholin tarjonnan valvonta. Tampereella tehostetaan toimintaa keskittämällä valvontaa häiriötä aiheuttaviin anniskelutoimiin. Lisäksi anniskelulupia myönnettäessä huomioidaan asuinalueen lasten ja lapsiperheiden tilanne. 4. PÄIHDETYÖN VAHVISTAMINEN TERVEYSTOIMEN JA SOSIAALITOIMEN PERUSPALVELUISSA Päihdeongelmien lisääntyessä ja vaikeutuessa tarvitaan laaja-alainen verkosto päihdetyön toimijoita. Oleellista on jäsentää työnjakoa perus- ja erityispalveluiden välillä sekä kehittää joustavaa yhteistyötä. Aikuisväestön päihdeongelmiin vaikuttamisessa keskeistä on päihteidenkäytön puheeksiotto. Mitä aiemmin päihdeongelmiin tartutaan ja niitä hoidetaan, sitä paremmat hoitotulokset ovat. Varhainen puuttuminen on luontevinta peruspalveluiden

19 piirissä Päihdehuollon erityispalveluiden ja erityissairaanhoidon resurssit kannattaa kohdistaa hoito- ja kuntoutusvaiheeseen. Päihdetilanteen muutokset johtavat siihen, että terveystoimen ja sosiaalitoimen peruspalveluissa tullaan jatkossa kohtaamaan yhä enemmän alkoholin suurkuluttajia ja päihdeongelmaisia henkilöitä. Suunnitelmassa on koottu toimintamalleja, joita voidaan toteuttaa peruspalveluissa kohdattavissa päihdekysymyksissä. Peruspalveluissa päihdetyön osaamista tarvitaan erityisesti varhaisen puuttumisen, asiakasohjauksen ja jatkoseurannan alueella. Peruspalveluiden kehittämistarpeita ovat mini-interventio perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, rattijuoppojen ajokorttiarviot perusterveydenhuollossa ja yksityisillä lääkäriasemilla, päihdepäivystys päivystysasemalla, ylläpitohoitojen järjestäminen perusterveydenhuollossa, päihdetyön yhdyshenkilöt vanhusten kotipalvelussa ja asiakasohjaustoiminta perusterveydenhuollossa, ja sosiaalitoimessa. 5. PÄIHDEHOITOKETJUJEN TEHOSTAMINEN Päihdehoitoihin hakeudutaan erilaisten riippuvuusongelmien takia. Alkoholi- ja huumeongelmia on pyritty hoitamaan osittain samoissa ja osittain eriytetyissä palveluissa. Päihdeongelmien muutosten myötä on kehitetty uusia hoitopalveluja erityisesti huumeidenkäyttäjille. Uusista palveluista huolimatta Tampereen päihdepalveluissa ei ole resursseja tarvetta vastaavasti. Toimivan kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että asiakkaat löytävät tarpeen mukaisen hoidon. Päihdehoidoissa on oleellista suunnitelmallisuus ja selkeä asiakasohjaus. Hoitoprosessi on nähtävä kokonaisuutena, joka voi sisältää eri hoitojaksoja yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. On myös hyvä muistaa että, päihdeongelman luonteeseen kuluu lyhytjännitteisyys, joten hyvistä yrityksistä huolimatta kaikki hoidot eivät mene suunnitelmien mukaan. Keskeisiä kysymyksiä Tampereen hoitojärjestelmän tehostamisessa on se, miten vastataan lisääntyvään alkoholiongelmaisten hoidon tarpeeseen, päihdepsykiatrisen hoidon tarpeeseen ja katkaisuhoidon kysyntään. 6. IKÄÄNTYVIEN PÄIHDEONGELMAISTEN HUOMIOIMINEN Tampereen ikärakenteessa tulee lähivuosina eniten vaikuttamaan väestön vanheneminen. Suurten ikäluokkien suurin ikäluokka eli vuonna 1947 syntyneet täyttävät 65 vuotta vuonna Väestön vanhentuessa myös ikääntyvien päihdeongelmat kasvavat. Suurkulutukseen tottuneella ikäpolvella on riski lisätä alkoholinkäyttöä työelämän päätyttyä. Viime vuosina on päihdeongelmaisten ikääntyneiden määrä kasvanut. Tätä muutosta voidaan ehkäistä kasvattamalla resursseja varhaisempaan puuttumiseen vanhustyössä ja yhdyskuntatuvilla sekä lisäämällä tuettua asumista. 7. VERKOTTUMISTA TUKEVAT RAKENTEET Asiakaslähtöisessä toiminnassa tarvitaan rakenteita, jotka vahvistavat yhteistyötä. Luontevimmin yhteistyö kehittyy silloin kuin asiakas ja hänen kanssaan työskentelevät tahot ovat yhteydessä. Keskeistä on myös lisätä tiedonkulkua palvelujärjestelmän sisällä.tampereella on monipuolista päihdetyön osaamista. Tavoitteena on kehittää rakenteita, jotka kokoavat näitä resursseja ja mahdollistavat yhteisten strategioiden kehittämisen. Jo olemassa olevien verkostojen toimintaa voidaan selkiyttää.

20 4. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ KOULUJEN PÄIHDEKASVATUS Tunteiden ilmaisutaito, kyky ratkaista ristiriitatilanteita ja solmia sosiaalisia suhteita kehittyvät kodin ohella kouluyhteisön arjessa. Näiden taitojen edistäminen on ehkäisevää päihdetyötä. Kouluilla on myös perinteinen rooli päihdekasvatuksen alueella. Kodilla ja vanhemmilla on kuitenkin ensisijainen vastuu kasvatuksen antajana. Tutkimusten mukaan vanhempien asenteilla on suuri vaikutus siihen, miten heidän lapsensa suhtautuvat päihteisiin. Se ei silti vähennä koulun merkitystä ehkäisevän päihdetyön tekijänä. Siksi koulun on edistettävä vanhempien yhteistoimintaa ja saatettava vanhemmat yhteistyöhön. Koulussa lapsia ja nuoria kuullaan kehitystason mukaan heille tärkeissä asioissa. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle myös ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Uuden opetussuunnitelman myötä terveystieto alkaa uutena oppiaineena. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen keskeiset sisällöt ovat: kasvu ja kehitys, terveys arkielämän valintatilanteissa, voimavarat ja selviytymisen taidot sekä terveys, yhteiskunta ja kulttuuri. Kouluissa päihdeasioita käsitellään sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa kanssa. Poliisin ja Ehkäisevän päihdetyön toimiston lisäksi erilaiset järjestöt ja yksityiset yrittäjät tarjoavat kouluille päihdevalistustapahtumia. Hajanaisen tarjonnan myötä on syntynyt tarve tehostaa ja koordinoida kouluille tarjottavaa toimintaa. Tämän lisäksi päihdeasioiden käsittelyä voidaan kouluissa tehostaa ajoittamalla aihe samanaikaisesti opetukseen ja vanhempainiltoihin. Asenteet muokkautuvat parhaiten johdetuissa keskusteluissa, joissa lasten ja nuorten ääntä kuullaan. Toimenpide-ehdotukset: 1. Kiinnitetään erityistä huomiota vanhempainiltojen järjestämiseen ja suunnataan erityistoimia koulunkäynnin nivelkohtiin, kuten koulun alkaminen, 7.luokalle siirtyminen ja peruskoulun päättyminen. 2. Ehkäisevän päihdetyön toimisto koordinoi ulkopuolisten kouluttajien kouluille tarjoamaa päihdekoulutusta. Toimintaa selkiytetään yhteistyössä koulujen kanssa. Vastuu- ja yhteistyötahot: Opetuspalvelukeskus, Ehkäisevän päihdetyön toimisto NUORISOTYÖ Nuorisotyö tähtää toimivaan, luonnolliseen, päihteettömään ja kaikin puolin terveeseen elämään. Nuorisotyö ja -toiminta on ennakoivaa lasten ja nuorten kasvua tukevaa työtä. Nuorisotyö liittyy kiinteänä osana ehkäisevän päihdetyön parissa toimivien yksiköiden ja yhteisöjen joukkoon. Nuoruuteen liittyy mm. ryhmiin sitoutuminen ja auktoriteettien

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Päihdepalvelut muutoksessa?

Päihdepalvelut muutoksessa? Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011 Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki Niukkenevatko resurssit kunnissa? Lähde: Sotkanet

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot