HEINÄVEDEN PÄIHDE- STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEINÄVEDEN PÄIHDE- STRATEGIA"

Transkriptio

1 HEINÄVEDEN PÄIHDE- STRATEGIA Päivitetty 2011 Päihdetyöryhmä

2 2 Johdanto Päihteiden käyttö Heinäveden kunnassa Alkoholin tarjonta ja kulutus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi uutta Alkoholiohjelmakautta Sekakäyttö ja huumeet Päihteiden käytön aiheuttamia välillisiä indikaattoreita Päihdepolitiikka Heinäveden kunnassa Normisto Tavoitteet Kehittämisalueet seuraavina vuosina Ennalta ehkäisevä työ ja auttamistyö Yleistä Sosiaalityö Terveyskeskus Työterveyshuolto Mielenterveysneuvola Äitiys- ja lasten neuvola Päivähoito ja esiopetus Koulutoimi Vapaa-aikatoimi ja nuorisotoimi sekä vapaaehtoistoiminta Heinäveden Koulupuisto ry Evankelisluterilainen seurakunta Poliisi Työvoimatoimisto ja Kela Kansalaistoiminta ja järjestötyö Hoito- ja kuntoutumisprosessi päihdetyössä Hoidon suunnittelu Hoidon toteutus Hoidon arviointi Kuntouttava työote päihdetyössä Toipumisprosessiin vaikuttavia tekijöitä Työntekijän osuus Huumetyö Hoitoon ohjaaminen Perhe- ja verkostotyö päihdehuollossa Perhetyö Moniammatillinen yhteistyö Päihdetyöryhmä KiipIt-projekti... 26

3 3 6. Hoidon toteuttaminen Kuntoutussuunnitelma (PHA:n 2 ) Katkaisuhoito Avohoito Laitoshoito Pakkohoito päihdehuollossa Hoitoon määräämisen edellytykset (PHL:n 10 ) Pakkohoito terveysvaaran perusteella Kiireellinen hoito väkivaltaisuuden perusteella ja päätöksen alistaminen (PHL:n 12 ) Hoidon jatkaminen väkivaltaisuuden perusteella ja päätöksen alistaminen (PHL:n 13 ) Alle 18-vuotiaan hoitoon määrääminen LÄHTEET JA LINKIT KAAVIOT: 1. Oppilashuolto Hoitoon ohjaaminen Päihdeongelmaisen hoito- ja palveluketjun eri osapuolet Heinäveden terveyskeskuksen kuntouttavan kotiuttamisyksikön katkaisuhoito-ohjelma Katkaisuhoito LIITTEET: 1. Alkoholiohjelma vuosille Mini-interventio Yhdistysluettelo Lomakkeet: * Audit * Mast * BDI * Ciwa-Ar * SADD * Nuorten päihdekysely Työttömien aktivointi kaavio... 63

4 4 Johdanto Itä-Suomen lääninhallitus esitti kesällä 1999 alueensa kunnille, että niiden tulisi laatia päihdepoliittinen strategiasuunnitelma joko erillisenä suunnitelmana tai osana kunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa. Myös talousalueen tai muutaman kunnan yhteinen suunnitelma voisi korvata kunnan oman suunnitelman. Lääninhallitus toivoi, että kunnat tekisivät linjauksia kunnallisessa päihdestrategiassa mm. lasten ja nuorten päihteiden käytön ja huumeiden ja sekakäytön ehkäisytyön tehostamisesta, varhaisen puuttumisen työkäytäntöjen kehittämisestä, kuntien välisen yhteistyön ja uusien toimintamallien kehittämisestä päihdetyössä, päihde- ja kuntoutuspalvelujen ketjuttamisesta sekä asiakastyön suunnitelmallisuuden lisäämisestä ja asiakkaiden omaa toiminnallisuutta ja elämänhallintaa tukevien työmuotojen kehittämisestä. Heinävedellä päihdestrategian on laatinut moniammatillinen ns. päihdetyöryhmä, joka on toiminut kunnassa päihdetyön koordinoijana ja kehittäjänä jo useita vuosia. Heinäveden kunnan ensimmäinen päihdestrategia valmistui Taustatietoa ensimmäiseen strategiaan Heinäveden päihdetilanteesta työryhmä keräsi kirjallisilla kyselyillä eri toimipisteiltä, jotka joutuvat työssään tekemisiin päihdeasioiden ja päihdeasiakkaiden kanssa. Tietoa on kerätty myös alkoholin myynti- ja anniskelupisteiltä ja yhdistyksiltä. Päihdetyöryhmän jäsenet olivat myös haastatelleet eri ammattikuntien edustajia. Helmikuussa 2000 järjestettiin päihdetapauslaskenta eri työyksiköissä. Lisäksi kerättiin eri toimialoilta erilaisia tilastotietoja viimeiseltä 3 5 vuodelta. Stakesin alkoholi- ja huumetilastoja oli myös hyödynnetty ensimmäistä strategiaa laadittaessa. Vuonna 2009 kuluttajien kotimaassa tekemiin alkoholiostoihin käyttämä rahamäärä kasvoi noin 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli yhteensä 4,3 miljardia euroa. Asukasta kohti laskettuna alkoholijuomia hankittiin vuoden aikana 809 eurolla. Alkoholiin käytettiin rahaa 16 euroa enemmän asukasta kohti kuin vuonna Alkoholimenojen osuus yksityisistä kulutusmenoista kasvoi 4,6 prosenttiin. Valtion alkoholista saamat verotulot arvonlisävero mukaan luettuna olivat noin 2,0 miljardia euroa, joka on yli viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholista saatujen verotulojen osuus oli 5,3 prosenttia valtion tuloista ilman rahoitustaloustoimia, mikä on prosenttiyksikön verran enemmän kuin vuonna Päihdetilastollinen vuosikirja 2010 Vuonna 2008 alkoholin käyttö aiheutti 0,8 1,0 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,3 6,3 miljardin euron välilliset kustannukset. Vuoteen 2007 verrattuna välittömät kustannukset kasvoivat keskimäärin hieman yli seitsemän prosenttia. Yli kolmannes välittömistä haittakustannuksista aiheutui järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Sosiaalihuollon osuus välittömistä kustannuksista kasvoi hieman yli neljännekseen. Terveydenhuollon osuus välittömistä kustannuksista oli reilu viidennes. Loput välittömät kustannukset aiheutuivat ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä, alkoholivalvonnasta ja tutkimuksesta. Välilliset haittakustannukset kasvoivat vuoteen 2007 verrattuna keskimäärin neljä prosenttia. Päihdetilastollinen vuosikirja 2010 Heinäveden kunnassa oli asukasta. Laskemalla suoraan edellisistä luvuista saadaan Heinävedellä alkoholin käytöstä välillisiksi kustannuksiksi Euroa vuodessa.

5 5 Strategian tavoitteena on ohjata ja antaa suuntaa kunnassa tehtävälle päihdetyölle. Strategian käsittely ja hyväksyminen ei ole tarkoitus olla suunnitteluprosessin loppu, vaan yksi vaihe jatkuvasti etenevässä päihdehuollon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Työtä jatkaa moniammatillinen päihdetyöryhmä sekä eri toimija tahot omassa työssään. Päihdestrategian liitteeksi on laadittu nuorten toimintamalli Tartteisko tehdä jotain!?! Toimintamallin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää nuorten päihteiden käyttöä, tunnistaa ja tiedottaa riskitekijöistä, puuttua varhain havaittuun riski- ja päihdekäyttäytymiseen sekä turvata nuorelle tuki ja apu ongelmatilanteissa. Päihdestrategian kanssa yhdessä toimivaksi on laadittu myös Mikkelin Ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden Tiina Mikkonen ja Mervi Hokka toimesta Vanhusten päihdetyönpolku ja siihen liittyvä työskentelyopas. Tämä päihdestrategia on laadittu kuten edellä on kerrottu. Strategian päivityksestä on vastannut moniammatillinen päihdetyöryhmä.

6 6 1. Päihteiden käyttö Heinäveden kunnassa 1.1. Alkoholin tarjonta ja kulutus Suomessa juotiin Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2009 alkoholia 100 %:si alkoholiksi muutettuna 8,3 litraa / asukas (tilastoitukulutus). Etelä-Savossa käytettiin vuonna ,6 litraa 100 %:a alkoholia / asukas. Heinävedellä vastaava luku oli 10,1 litraa / asukas. Näissä luvuissa on mukana tilastoimaton alkoholi, joksi lasketaan noin 2 litraa / henkilö (SotkaNet). Kulutus on Heinävedellä 1,8 litraa / asukas enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Tilastoitua alkoholia Heinävedellä myytiin vuonna 2008 seuraavasti: väkeviä juomia litraa, viinejä litraa, siideriä litraa, long drink- juomia litraa ja mallasjuomia litraa (yhteensä 100 % alkoholia litraa) (THL/SVT tilastoraportti). Keväällä 2010 yläkoulun 8. ja 9. luokka ja lukion 1. ja toinen vuosikurssi osallistuivat valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn. Yläkoululaista 16% on ollut tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ja laittomia huumeita on kokeillut 7% ainakin kerran. Lukiolaisista tosi humalaan kerran kuukaudessa joi 13% ja laittomia huumeita ei ollut kokeillut kukaan. Kouluterveydenhuollon syksyllä 2010 tekemän nuorten päihdemittarin mukaan yläasteen kahdeksasluokkalaisista 15 % käyttää päihteitä (alkoholi ja tupakka). Nuorten päihdekyselyssä neljä pistettä ja sitä enemmän saaneet katsotaan päihteen jatkuvaksi käyttäjäksi. Heinävedellä on vähittäismyyntipaikkoja 13. Paikoista kolmella (3) on väkevien juomien anniskeluoikeus (A-lupa), kahdella (2) B-lupa ja neljällä (4) C-lupa (keskiolutoikeudet). Kirkonkylässä on ALKOn myymälä. Valamon luostarissa on tilaviinien myyntipiste.( THL/SVT tilastoraportti) 1.2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi uutta Alkoholiohjelmakautta Hallitus käynnisti edellisen Alkoholiohjelman vuonna Ohjelmaa edelsi valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista. Hallitus päätti jatkaa ohjelman toteuttamisista vuosina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjelman pääkoordinaattori, joka ohjaa kuntia Alkoholiohjelman toteutuksessa. Heinäveden kunta on ollut mukana ohjelmassa vuodesta Verrattaessa kulutuslukuja vuoden 2004 päihdestrategian tilastoihin, on alkoholin kulutus lisääntynyt niin maa, maakunta kuin myös kunta tasolla. Kulutuksen nousu ei voi olla vaikuttamatta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarpeeseen nostavasti. Jos meillä ei ole valmiuksia niin tiedollisella, taidollisella kuin myös taloudellisella tasolla emme voi palvella kuntalaisia heidän tarpeitaan vastaavasti. Kasvavat alkoholihaitat heikentävät kansalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja kuormittavat kuntien taloutta. Entistä varhaisempi ja tarkempi puuttuminen haittoihin on välttämätöntä.

7 7 Alkoholiohjelma tarjoaa konkreettisia keinoja ongelmiin puuttumiseksi. Alkoholiohjelmassa tehdään yhteistyötä eri hallinnonalojen, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Ohjelma kokoaa vaikuttaviksi todetut toimenpiteet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi. Päihdetyössä on jo olemassa hyviä käytäntöjä, joita ei ole vielä kuvattu ja saatu kaikkien toimijoiden ulottuville. Alkoholiohjelman avulla tämä prosessi saadaan käyntiin. Ohjelman tavoitteet Ohjelmalla on kolme strategista osatavoitetta: 1. Lasten ja perheiden kokemat alkoholihaitat vähenevät 2. Alkoholin riskikäytöstä aiheutuvat haitat vähenevät 3. Alkoholin kokonaiskulutus kääntyy laskuun Päämääränä on, että ohjelman päättyessä alueellinen tietotaito on kohentunut ja hyviä ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön käytäntöjä on saatu leviämään. Peruspalvelut osaavat tunnistaa ja puuttua alkoholinkäyttöön aiempaa tehokkaammin ja kunnissa on toimivat päihdestrategiat. Liitteenä 1 Heinäveden kunnan alkoholiohjelma vuosille Sekakäyttö ja huumeet Huumausainerikoksia tehtiin Etelä-Savossa v Vuoden 2001 tilastoihin verrattuna vuonna 2002 humausainerikosten määrä Etelä- Savossa nousi 97 kappaleella. Noin kolmasosa Itä-Suomen läänissä huumausainerikoksista v oli alle 20-vuotiaiden tekemiä. Poliisilta saatujen tilastotietojen mukaan Heinävedellä oli vuoden 2002 aikana kolme huumausainerikosta. Tilasto ei kerro sitä, että oliko kyseessä kaikissa tapauksissa yksi ja sama tekijä. Perinteiset alkoholinkäyttäjät ovat Heinävedellä valtaosana, mutta sekakäyttö ja huumeet ovat tulleet mukaan. Sekakäyttäjiä (alkoholi ja lääkkeet) Heinävedellä on vuonna 2000 suoritetun päihdelaskennan mukaan 13 % päihteiden käyttäjistä Paikallisen päihdetapauslaskennan mukaan (vuonna 2000) naimattomia, eronneita ja leskiä päihdeasiakkaista oli 63 %. Tästä voitaneen tehdä johtopäätös, että päihteiden käyttö ja yksinäisyys liittyvät Heinävedellä toisiinsa. Turvattomuutta ja ahdistuneisuutta voi aiheuttaa työttömyys, työttömyyden uhka ja taloudelliset vaikeudet, jotka saattavat johtaa hakemaan tilanteeseen helpotusta päihteistä. Uudempia tilastoja ei sekakäytöstä ja huumeidenkäytöstä ole tiedossamme.

8 Päihteiden käytön aiheuttamia välillisiä indikaattoreita Päihdehuollon nettokustannukset vuonna 2008 Heinäveden kunnassa per asukas olivat 13,80. Vastaava lukema Etelä-Savossa oli 19,40 ja koko maassa 28,60. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidetut potilaat/1000 asukasta: Heinävesi 7,7 6,2 Etelä-Savo 5,2 5,2 Koko maa 4,0 4,0 2. Päihdepolitiikka Heinäveden kunnassa 2.1. Normisto Päihdepolitiikka Heinäveden kunnassa perustuu päihdehuoltolakiin ja asetukseen vuodelta Päihdehuolto on osa sosiaalipalveluja, lastensuojelua, työterveyshuoltoa, mielenterveys- ja kansanterveystyötä. Raittiustyö on myös kunnan lakisääteinen tehtävä. Laki korostaa mm. raittiustyön ja muun ehkäisevän päihdetyön kehittämisen tärkeyttä kunnassa. Päihdehuollon palvelujen ja toimenpiteiden järjestäminen kuuluu lain mukaan perusturvalautakunnalle. Myös raittiustyöstä vastaava toimielin kunnan hallintosäännön perusteella on perusturvalautakunta Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. (Päihdehuoltolaki 1 ) Raittiustyön tarkoituksena on toteuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. (Raittiustyölaki 1 ) 2.3. Kehittämisalueet seuraavina vuosina 1. Kohteeksi riskiryhmien ohella koko väestö a. Kuntalaisten viihtyvyys ja terveyttä sekä turvallisuutta edistävien asuin- ja elinolojen kehittäminen tulee olla yksi kunnan tavoitteista. b. Kansalaisnäkökulma on huomioitava palveluja järjestettäessä. c. Mini-intervention mieltäminen jokapäiväiseksi työkaluksi niin perusterveydenhuollossa kuin työterveyshuollossa sekä sosiaalityössä.

9 9 2. Henkinen haltuunotto. Päihdehuoltoa toteutetaan varsin monissa palvelupisteissä. Eri tahoilla on vaillinainen kuva toistensa tavoitteista, keinoista ja menetelmistä. Jokaisen toimintayksikön on tiedettävä oma perustehtävänsä kunnan päihdehuollossa. Lisäksi jokaisen päihdetyötä tekevän on tiedettävä, mitä eri yksiköt tekevät päihdehuollossa ja miten he toimivat. 3. Sektorinrajat ylittävä toiminta a. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen perustana on yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma, joka on osa kuntastrategiaa. b. Laaja-alainen hallintokuntien, valtionhallinnon, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Päihdehaittojen ehkäisy otetaan osaksi kokonaisvaltaista ehkäisevää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. c. Valistustyö on otettava koskemaan kaikkia ikäryhmiä pääpainon kuitenkin ollessa lapsissa ja nuorissa. d. Eri toimitahojen on keskenään verkostoiduttava siten, että ne sopivat siitä kuinka valistustyön / ennaltaehkäisevän työn tehtäväkenttä jaetaan ja hoidetaan heidän kesken. e. Nuorten päihteiden käyttöön puuttumiseksi toimintamallista tiedotetaan eri toimijoille. Tiedosta eri tahojen tavasta toimia nuorten kanssa on hyötyä toimijoille. f. Asiakastyötä on kehitettävä moniammatilliseksi verkostotyöksi asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä kanssa. 4. Kattava koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. a. Päihteiden käyttöön liittyvä tunnistamis- ja puheeksiottokoulutus on ulotettava kaikkiin perustyötä tekeviin. b. Päihdeongelmaisten kanssa hoito- ja huoltotyötä tekevien työntekijöiden jaksamista ja ammattitaitoa tuetaan työnohjauksella.

10 10 5. Hoitojärjestelmän kehittäminen a. Pitkäaikaistyöttömiin ja muihin syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmittymiin panostaminen. Ko. ryhmien päihdeongelmien ehkäisy ja vähentäminen. Mm. päiväkeskustoiminnan ja työ- ja yksilövalmennuksen avulla. Jalkautuvan ja kiinnipitävän työotteen juurruttaminen osaksi kunnan päihdetyötä /-kuntoutusta. Katso KiipIt-projekti. Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen tähän työhön. b. Päihdehuollon poliklinikkapalvelujen (A-klinikkapalvelut), jatkuvuuden turvaaminen Heinävedellä. c. Kuntoutussuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja muiden tahojen kanssa vakiinnutetaan työkäytännöksi päihdehuollossa. Kehitetään kuntoutussuunnitelmien sisältöä ja niiden seurantaa. d. Kannustetaan eri tahoja aloittamaan vertaisryhmätoiminta. Toimintaan kannustetaan ryhmien toimintatavoista ja toiminnasta tiedottamalla. e. Toimitaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten terveydenhuollon koulutusohjelmien kanssa. 3. Ennaltaehkäisevätyö ja auttamistyö 3.1. Yleistä Pitkälle kehittyneiden päihdeongelmien hoitaminen on vaikeaa ja hidasta. Sen takia on tärkeä panostaa ehkäisevään päihdetyöhön. Ehkäisevän työn tavoitteena on: 1. Päihteiden kulutuksen vähentäminen ei-käyttäjien määrän lisääminen käytön aloitusiän kohottaminen kokeilijoiden määrän rajoittaminen ja kokeilujakson lyhentäminen riippuvaisten määrän vähentäminen riippuvuuden syntymisen ja siihen ensimmäisen kerran puuttumisen välisen ajan lyhentäminen hoitoa saavien riippuvaisten prosentuaalisen osuuden kasvattaminen hoidon tehokkuuden lisääminen retkahdusta vähentäminen retkahdusten välisten päihteettömien jaksojen pidentäminen terveysriskien vähentäminen sellaisten käyttäjien kohdalla, jotka eivät halua lopettaa lopettamisiän madaltaminen päihteiden tarjonnan rajoittaminen

11 11 2. Päihteiden käytöstä johtuvien yksilöllisten ja sosiaalisten ongelmien vähentäminen: fyysiset, sosiaalis-psykologiset ja psykiatriset häiriöt ihmis- ja perhesuhteissa ilmenevät häiriöt sosiaalinen tasapainottomuus taloudelliset ongelmat työkyvyn menetys, poissaolot, työpaikan menetys työpaikan löytämiseen ja säilyttämiseen liittyvät ongelmat, koulutusongelmat liikenteen vaarantaminen rauhan häirintä, rikokset joihin sisältyy uhkailua, väkivaltarikokset, omaisuusrikokset sekä alkoholi- ja huumausainelainsäädännön alaiset rikokset. Päihteiden käytön riskitekijöitä ovat: 1. Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät: saatavuus, käyttöä suosivat sosiaaliset normit. 2. Interpersoonalliset tekijät: perheenjäsenten päihteiden käyttö, huonot perheolosuhteet, yhteydet päihteitä käyttäviin ystäviin, ystävien hylkäämäksi tuleminen. 3. Psykososiaaliset tekijät: huono koulu- tai opiskelumenestys, varhainen ja pitkäaikainen ongelmakäyttäytyminen. 4. Biogeeniset tekijät: psykofyysinen herkkyys päihteiden vaikutuksille Sosiaalityö Sosiaalityön tarkoituksena on tukea asiakasta hänen sosiaalisten ja henkilökohtaisten ongelmien selvittämisessä ja auttaa niiden ratkaisemisessa. Se sisältää mm. psyykkisen tuen antamisen, auttamisen asiakasta näkemään eri asioiden yhteyksiä ja tekemään itse ratkaisuja elämänsä laadun parantamiseksi.. Toteutus: Varhainen puuttuminen ja päihdeongelman puheeksiotto normaalin asiakastyön yhteydessä VALMA-mallin käyttäminen työssä. Ohjaus avohuollon erityispalveluihin (päihdeklinikka, mielenterveysneuvola, terveyskeskus, KiipIt-projekti, koulupuisto) Taloudelliset tukimuodot perustoimeentulon turvaamiseksi (toimeentulotuki, edunvalvonta, välitystili) ja asunto-oloihin vaikuttaminen Ohjaus laitoskuntoutukseen ja päätöksen teko laitoskuntoutuksesta sekä jälkihoito Lastensuojelun tarpeen arviointi, avohuollon tukitoimet ja LsL:n mukainen huostaanotto ja sijoitus sekä jälkihuolto Yhteistyö kotihoidon/perhetyön kanssa Yhteystiedot: Sosiaalityöntekijät: puh

12 Terveyskeskus Kuntouttavan kotiuttamisyksikön (=ent. A-solu) neljä sairaanhoitajaa on käynyt VALMAmuutosvalmius päihdetyössä koulutuksen. Koulutus on antanut hyvät valmiudet katkaisuhoidon toteuttamiseen. Terveyskeskukseen on laadittu 3 4 päivän katkaisuhoito-ohjelma. Ohjelmaan kuuluu erilaisia kartoituksia, kuten AUDIT-, MAST-, ja SADD -kyselyt sekä Ciwa-Ar vierotusoireiden arviointi-asteikko, jotka katkaisuun tuleva potilas täyttää. Näiden pohjalta pidetään puheeksiottokeskustelut ja hoidon suunnittelu. Toteutus: Päihdeongelmien puheeksiotto lääkärien vastaanotolla ja kotisairaanhoidossa. Käytössä AUDIT -kysely. Päihteiden ongelmakäyttöön liittyvien terveydellisten haittojen ehkäisy ja hoito avoterveydenhuollossa Katkaisuhoito kuntouttavassa kotiuttamisyksikössä lääkärin lähetteellä. Jatkohoito avopuolelle, mm. mielenterveysneuvolaan, A-klinikalle, Mielenterveysneuvolan psykiatrian sairaanhoitaja käy asiakkaan luona jos hän on ensimmäistä kertaan katkaisuhoidossa tai siihen on muuten tarvetta. Yhteystiedot: - Lääkärien vastaanotto: puh Kuntouttava kotiuttamisyksikkö, puh tai Kotisairaanhoito: Pohjoinen alue: puh Eteläinen alue: puh (85 465) Kotipalvelu päivystys 24 h puh Työterveyshuolto Työterveyshuollon perustehtävänä päihdestrategiassa on havahduttaa työnantajat / esimiehet ja työssä käyvä alkoholin suurkuluttaja näkemään hallitsemattomaan juomiseen liittyvät riskit. Päihdehaittojen ja ongelmien ehkäisy liittyy kiinteästi työterveyshuollon perustavoitteisiin. Työterveystarkastuksen yhteydessä käsitellään työntekijän alkoholinkulutuksen määrää ja käytön hallintaa sekä alkoholin suurkulutuksen aiheuttamia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Samalla pyritään löytämään mahdollisesti alkoholin liikakäyttöön altistavia tekijöitä sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä. Toteutus: Puheeksiotto terveystarkastuksissa ja vastaanotolla * keskustelu käyttötavoista * AUDIT -kyselyn käyttö, jatkohoito tarpeen mukaan * mikäli labroissa viitteitä alkoholin käytöstä, aina ohjaus lääkärille * kriisin kohdatessa tukikeskustelut tarvittaessa

13 13 Yhteistyö yritysten kanssa * toiminta hoitoonohjausmallien mukaan * vuosittainen toimintasuunnitelman arviointi * yhteisneuvottelut (työterveyskeskustelut), mikäli päihdeongelmia Yhteystiedot: - Työterveyshoitaja: puh Mielenterveysneuvola Päihdeongelmaisen suhde itseensä ja ympäristöönsä on häiriintynyt. Päihteiden ongelmakäyttö ja mielenterveysongelmat esiintyvät usein yhdessä. Päihteiden käyttöön turvaudutaan, kun muita keinoja esim. stressitilanteen hallintaan ei ole. Mielenterveystyössä pyritään päihdeongelmaisen kanssa etsimään uusia, parempia selviytymiskeinoja ja löytämään vaihtoehtoehtoja päihdesuuntautuneelle elämäntavalle. Pelkkä juomattomuus ei riitä; se antaa vain mahdollisuuden muutokseen. Toteutus: 1. Ongelmien kohtaaminen ja selvittely 2. Parempien vaihtoehtojen etsiminen 3. Avohoito- ja kuntoutus päihdeongelmassa - Itsetunnon tukeminen - Perheen tukeminen Yhteystiedot: Pohjoinen alue: puh Eteläinen alue: puh Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola tukee vanhempia mm. lapsen syntymän aiheuttamassa elämänmuutoksessa. Neuvola tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet ja kynnys neuvolaan on alhainen. Sillä on tärkeä tehtävä myös ehkäisevässä päihdetyössä sekä päihdeongelman tunnistamisessa ja informaation jakajana. Lastenneuvolan keskeisenä, perinteisenä tehtävänä on lasten kasvun ja kehityksen seuranta ja sairauksien ennaltaehkäisevä työ. Erittäin tärkeä perustehtävä neuvolatyössä on vanhemmuuden vahvistaminen. Lasten kannalta on tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät vastuunsa, sisäistävät huolenpitotehtävänsä ja pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja parisuhteestaan.

14 14 Neuvolassa pyritään tavoittamaan mahdollisimman varhain lisätukea tarvitsevat perheet. Toteutus: Ehkäisy- ja perheneuvolakäynneillä kartoitetaan päihteiden käyttö ja keskustellaan päihteiden käytön vaikutuksesta elämään. Auditilla ja Huumekyselyllä kartoitetaan perheen päihteiden käyttö. Mini-interventiota käytetään heti mikäli tarve ilmenee. Turvataan odottavalle äidille riittävät terveydenhuollon palvelut ja pyritään ehkäisemään esim. päihde- tai huumeongelmaisen äidin lapsen mahdollista vammautumista sikiökaudella Vanhemmuuden tukeminen (mm. perhevalmennus odotusaikana ja lapsen synnyttyä, vertaisryhmät, kotikäynnit, äiti-isä-lapsi jumppa jne., palveluista tiedottaminen) Varhainen ongelmien havaitseminen ja puheeksiotto sekä neuvolakäynneillä että kotikäynneillä (mm. päihde-, perheväkivaltatilanteet) Yhteistyö mielenterveysneuvolan, terveyskeskuslääkärin, äitiyspoliklinikan, psykologin ja lastensuojelutyöntekijöiden kanssa lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus edellyttää tätä. Yhteystiedot: Terveydenhoitaja(äitiysneuvola) puh Terveydenhoitaja(lastenneuvola) puh Päivähoito ja esiopetus Päivähoidon tehtävänä on järjestää monipuolisia päivähoitopalveluja, jotka tukevat lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja edistävät lapsen tasapainoista kehitystä. Päivähoito ja esiopetus edistävät osaltaan lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä ja tukevat lapsen eettistä, älyllistä ja uskonnollista kasvatusta. Nämä asiat tukevat lasta ja perhettä myös päihdetyön kannalta. Toteutus: turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen tarjoaa mallin turvallisesta aikuisesta itsetunnon vahvistaminen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen ongelmien varhainen havaitseminen ja niihin puuttuminen yhteistyö lastensuojelutyöntekijöiden kanssa päivähoidon ja vanhempien välinen yhteistyö (vanhempainillat, vasukeskustelut) tietoa terveellisistä elämäntavoista, liikunnan merkityksestä jne Yhteystiedot: Päivähoidon ohjaaja puh

15 Koulutoimi Koulun tehtävänä on ohjata lapsia ja nuoria terveisiin elämäntapoihin sekä tiedottaa päihteisiin liittyvistä haitoista. Koulu puuttuu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaalla esiin tulleisiin ongelmiin. Toteutus: Päihteiden käyttöön liittyvät asiat nostetaan esille eri oppiaineiden yhteyksissä alakoulusta lukioon saakka Uutena oppiaineena on yläkoulussa ja lukiossa terveystieto, jonka oppisisällöissä käsitellään päihteet. Oppilaan itsetunnon vahvistaminen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen on koulun tavoitteena (mm. Lions Quest itsetunto-ohjelma, tukioppilaat) Kodin ja koulun välinen yhteistyö (vanhempaintilaisuudet) Kouluterveydenhoitaja antaa mm. terveyskasvatusta ja keskustelee oppilaiden kanssa mm. terveistä elämäntavoista. Terveystarkastusten yhteydessä 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukion 1. vuosikurssin opiskelijat täyttävät nuorten päihdemittarin. Koulun sosiaalityöstä vastaa oppilashuoltoryhmä yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. He antavat lapsille ja oppilaille mm. ohjausta ja keskusteluapua. Tarvittaessa järjestävät avohuollon tukitoimia ja valmistelevat sijaishuoltoon liittyviä asioita. Kouluterveydenhoitajan työstä osa on suunnattu ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Oppilashuoltoryhmä: Oppilashuoltoryhmään kuuluu rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja sosiaalityöntekijä. Oppilashuoltoryhmässä voi olla oppilaan ja vanhempien lisäksi myös esim. muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti sekä yläasteella että kirkonkylän koulussa ja sopimuksen mukaan Karvion koulussa. Oppilashuoltotyö pyrkii edistämään oppilaiden hyvinvointia ja koulumotivaatiota sekä ennakoimaan ja ehkäisemään sekä korjaamaan oppilaiden koulunkäyntiongelmia. KAAVIO 1: Oppilashuolto OPPILAS TERVEYDENHOITAJA SOSIAALITYÖN LASTENSUOJELU VANHEMMAT SOSIAALITYÖNTEKIJÄ PERHENEUVOLA OPPILAS- HUOLTO- RYHMÄ PERHE- NEUVOLA OPETTAJA TERVEYDEN- HUOLTO

16 16 Yhteystiedot: Kouluterveydenhoitaja puh Yläasteen rehtori puh Lukion rehtori puh Kirkonkylän koulu puh Karvion koulu puh , 3.9. Vapaa-aika- ja nuorisotoimi sekä vapaaehtoistoiminta Nuorisolaki /72 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Tässä laissa tarkoitetaan: 1) nuorilla alle 29-vuotiaita; 2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; 3) sosiaalisella vahvistamisella nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi; 4) nuorisotyöllä nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Sosiaalinen vahvistaminen on yksi nuorisotyön tärkeimmistä painopistealueista. Oleellista on tarjota sellaisia virikkeitä nuorille, jotka suuntaavat kiinnostuksen päihteettömiin vaihtoehtoihin. Järjestetyn vapaa-ajan vieton tarjoaminen lapsille ja nuorille esim. iltapäivällä lisää lasten turvallisuutta. Esimerkiksi nuorisoklubi- illoissa pyritään omin esimerkein, sääntöjen yms. kautta tuomaan esille päihteettömän elämisen hyviä puolia ja tätä kautta rikkomaan tabu juomisen hauskuudesta. Nuorten kanssa jutellaan, toimitaan ja heitä kuunnellaan. Tuodaan esille vaihtoehtoisia viikonlopunvietto- tapoja. Pyritään teoin tai sanoin ilmaisemaan nuorille tieto ja tunne, että nuorisotyöntekijä on läsnä ja perillä murrosiän mukana tuomista ongelmista ja että niistä on mahdollisuus keskustella. Toteutus: Päihteettömät elämykset ja tilaisuudet nuorille, erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville Työleirien järjestäminen Varhainen ongelmakäyttäytymiseen ja päihteiden käyttöön puuttuminen Ns. nivelvaiheen aktiiviset toiminnat alakoulusta yläkouluun siirtymisessä. Osallistava toiminta mm. koulutuksen muodossa. Yhteystiedot: Vapaa-aikaohjaaja puh

17 Heinäveden Koulupuisto ry Tavoitteena on järjestää yhteistyössä muiden päihdetyötä tekevien tahojen kanssa päivätoimintaa ja omaehtoista kuntoutusta päihdeongelmaisille ja muille syrjäytyneille. Toisena tärkeänä tavoitteena olisi ennaltaehkäistä nuorten päihteidenkäyttöä. Toteutus: Korjaava toiminta Päiväkeskustoiminta, Koulupuisto, päihdeongelmaisille ja syrjäytyneille (vaatehuolto, ruokailu ja kahvi, lepopaikka, ja keskustelumahdollisuus, nikkaripaja, TV:n katselu ja musiikin kuuntelu) Fyysinen ja psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus (luennot, keskustelupiirit, hartaushetket, retket) Työ- ja yksilövalmennus pitkäaikaistyöttömille. Mahdollinen Starttipaja-toiminta. Katso lopussa oleva liite n:o 5. Leiritoiminta yhteistyötahojen kanssa Tukiasumisen järjestäminen päihdeongelmaisille, mielenterveyskuntoutujille ja nuorille (yhteistyössä) Tukihenkilötoiminta. KiipIt- työmallin jalkautuvan ja kiinnipitävän työotteen juurruttaminen päivittäiseen toimintaan (ks KiipIt-projekti) Keskustelun herättäminen päihde yms. asioissa Ennaltaehkäisevätoiminta Steppers-vapaaehtoistoiminta vapaaehtoisten voimavarojen mukaan (katupartiointi, selviämisasema, nuorisokahvila sekä erilaiset päihteettömät tilaisuudet) Valistustunnit kouluilla. Eri luokka-asteille tarjotaan ikäryhmille suunnatuista aiheista luentoja, oppitunteja sekä keskustelutilaisuuksia Osallistutaan myös vanhempainiltoihin niiden teemojen ollessa päihteet. Yhteystiedot: Veistäjäntie Heinävesi Puh

18 Evankelisluterilainen seurakunta Kirkon päihdestrategian visiona on, että kaikilla kirkon työntekijöillä on riittävä valmius kohdata ja auttaa päihteistä ja päihdeongelmista kärsiviä. Kirkon päihdetyöntekijät ovat ammattilaisia, jotka yhteistyössä seurakuntien muiden toimijoiden kanssa ehkäisevät ja hoitavat päihdehaittoja. Päihdestrategia koskee alkoholin lisäksi myös muita päihteitä kuten huumeita, väärinkäytettyjä lääkkeitä ja tupakkaa. Kirkon näkökulmien taustalla vaikuttaa kristillinen ihmiskäsitys, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on loukkaamaton arvo, Jumalan kuvaksi ja työtoveriksi luotuna. Kristillisen uskon ominaisuus on myös pyrkimys vaikuttaa ihmisten hätään ja puolustaa ihmisarvoista elämää. Seurakuntayhteisön tulisi olla armollinen, salliva ja avoin kaikille alueen ihmisille, jolloin tavoitteena on yhteisöllisyyden toteutuminen turvallisessa ja luottavaisessa ilmapiirissä. Seurakunnan työntekijät osallistuvat mahdollisuuksien mukaan päihdetyön koulutuksiin ylläpitääksensä ammattitaitonsa päihdetyöhön liittyen. Heinäveden seurakunta toteuttaa päihdetyötänsä seuraavin tavoin: - Diakoniatyöntekijä kohtaa työalueellaan päihdeongelmaisia sekä vastaanotolla että kotikäynneillä antaen hengellistä, henkistä ja taloudellista tukea sekä itse päihdeongelmaisille että heidän läheisilleen. - Diakoniatyö järjestää yhteistyöverkostojensa kanssa talkoo- ja virkistysleirejä, leiripäiviä ja erilaisia tapahtumia päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. - Säännölliset ryhmät eri ikäryhmien keskuudessa ovat tärkeitä tukimuotoja ja tiedon jaon paikkoja. - Seurakunta haluaa keskustella päihteiden käytöstä eri ikäryhmien edustajien kanssa tukeakseen heitä päihteettömyyteen ja tukeakseen mahdollisia päihdeongelmaisia päihteistä vapautumisessa. Tarvittaessa seurakunta ohjaa päihdeongelmaisia ja heidän perheitään muun yhteiskunnallisen avun piiriin. - Seurakunta tekee yhteistyötä Heinäveden Koulupuisto ry:n kanssa ja pitää säännöllisiä hartauksia päihdeongelmaisille ja siitä toipuneille. - Seurakunnan omat tilaisuudet ovat päihteettömiä. Yhteystiedot: Heinäveden seurakunta Kirkkoherranvirasto, puh Numeron kautta voi tiedustella diakoniatyöntekijää sekä muita päihdeasioissa auttavia työntekijöitä.

19 Poliisi Poliisin huumetorjuntastrategiassa painotetaan kysynnän vähentämistä, tarjonnan vähentämistä ja rikoshyödyn poisottoa. Kysynnän vähentämiseen kuuluvat mm. tukeminen huumeiden vastaiseen asennoitumiseen tukeminen luopumiseen päihteiden ja huumeiden käytöstä huumeiden tarjoajien ja käyttäjien kohtaamisen vaikeuttaminen ylläpidetään kiinnijoutumisriskiä Tarjonnan vähentämiseen kuuluvat mm. huumausaineiden maahantuonnin ja valmistamisen estämien markkinoille ehtineiden huumausaine-erien ja niiden haltijoiden paljastaminen levitysorganisaatioiden paljastaminen korkean kiinnijäämisriskin ylläpitäminen Toteutus: Valistustyö kouluissa ja muissa tilanteissa. Lain ja järjestyksen valvonta. Ls-lain mukaiset ilmoitukset Yhteystiedot: Hälytysnumero Työvoimatoimisto ja Kela Päihdeongelman ehkäisy ja hoito edellyttävät toimia, joilla mm. edistetään pitkäaikaistyöttömien / päihdeongelmaisten työllistymistä ja kuntoutumista. Toteutus: Ammatinvalinnan ohjaus Oppisopimustoiminta Koulutus Työkyvyn arviointi ja kuntoutus Erityistoimet pitkäaikaistyöttömien ja päihdeongelmaisten työllistämiseksi, mm. kuntouttava työtoiminta. Yhteystiedot: Työvoimatoimisto: puh KELA: puh

20 Kansalaistoiminta ja järjestötyö Erilaiset kunnan alueella toimivat järjestöt ovat ensiarvoisessa asemassa päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä ja erilasten toimintojen harrastustoimintojen järjestämisessä jotka tukevat päihteettömyyttä. Liitteenä n:o 3 on luettelo Heinäveden kunnan alueella toimivista kansalaistoimintaa ja järjestötoimintaa pyörittävistä järjestöistä. 4. Hoito- ja kuntoutumisprosessi päihdetyössä 4.1. Hoidon suunnittelu Ennen hoidonsuunnittelua määritellään hoidon tarve. Hoidon tarvetta määritellään asiakkaan oman kertomuksen ja asiakkaalle esitettyjen kysymysten ja työntekijän havainnoinnin perusteella. Lisäksi apuna voidaan käyttää myös omaisten, työnantajan ja eri hoitoyhteisöjen lausuntoja. Tarpeen kartoituksessa voidaan käyttää myös erilaisia apuvälineitä. Tarpeen määrittelyssä kartoitetaan asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne. Oleellinen osa hoidon tarpeen kartoitusta on myös asiakkaan muiden sairauksien huomioon ottaminen. Kaiken tämän tausta tiedon pohjalta aletaan laatia hoitosuunnitelmaa. Suunnitelmaa tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Samalla asiakas sitoutetaan omaan hoitoonsa. Hoidosta laaditaan hoitosuunnitelma, jota tarkistetaan tarvittaessa. Hoitosuunnitelma sisältää tavoitteiden asettamisen ja niiden tärkeysjärjestyksen arvioimisen. Tavoitteiden tulee olla realistisia ja saavutettavissa olevia Hoidon toteutus Hoidon suunnittelija taho ja hoidon toteuttaja taho eivät välttämättä ole samat. Hoito toteutetaan siellä missä se on asiakkaan kannalta asiallisinta suorittaa. Hoidon toteuttajana voi olla useampikin taho. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että hoitotahot ovat verkostoituneet hoidon aikana. Hoitoa voidaan toteuttaa avo-, välimuodon- tai laitoshoitona. Hoitomuoto määräytyy asiakkaan ongelman / ongelmien laadun ja suuruuden mukaan. Hoito voi sisältää lääkehoitoa tai sitten siihen ei välttämättä kuulu lääkehoito ollenkaan. Hoidon tavoitteena on saada: päihteiden käyttäjä tietoiseksi päihteiden käytöstään ja siihen liittyvistä riskeistä motivoitumaan omaan hoitoon ja jatkohoitoon fyysisten oireiden lievittäminen, ennallaan pitäminen, poistaminen tai vakavampien vaurioiden ennaltaehkäisy masennuksen, ahdistuksen, itsetuhoisuuden ja psykoottisuuden lievittäminen ja vähentäminen sosiaalisten taitojen opettelu o kieltäytyä päihteistä o ennakoida riskitilanteita o ratkaista ongelmia retkahdustilanteiden ennakoimiseksi o ottaa vastuu omasta elämästä ja yleensä hallita elämäänsä o löytää uusia ratkaisumalleja, samaistumiskohteita ja tavoitteita

21 Hoidon arviointi Hoidon arviointi tulisi kuulua koko prosessin ajan suoritettavaksi. Arviointia tulee tehdä koko ajan sen tähden, että hoitosuunnitelmaa tulee korjata jos hoito ei tuota sovittua tulosta tai ei ole muutoin sopivaa. Arvioinnin tulisi sisältää: hoidontarpeen määrittelyn onnistuminen yksilöllisyys kattavuus asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus ja konkreettisuus valittujen auttamismenetelmien ja saatujen tulosten vastaavuus ja vaikuttavuus yhteistyösuhteiden ja hoitajan toiminta jatkohoito Kuntouttava työote päihdetyössä Kuntouttavan työotteen tarkoituksena on, että asiakas itse ottaa vastuuta omasta kuntoutumisestaan päihdeongelmasta. Asiakasta pyritään motivoimaan ottamaan itse vastuuta asioidensa hoidosta sekä kuntoutumisprosessistaan. Hoitohenkilöstö on asiakkaan apuna tässä prosessissa. Aluksi hoitohenkilöstön tehtävänä on auttaa asiakasta / potilasta akuutin vaiheen ohi. Akuutti vaihe voi olla myrkytystilan tai vieroitusoireiden hoito. Seuraavaksi hoitohenkilöstö alkaa motivoida asiakasta siirtymään toipumisen seuraavaan vaiheeseen. Hoitohenkilöstön pääasiallinen tarkoitus on auttaa asiakasta / potilasta akuuttien ongelmien ratkaisussa. Hoitohenkilökunnan auttamisen tulle kuitenkin tapahtua siten, että asiakas / potilas hoitaa asiansa itse mikäli hän siihen pystyy. Hoitohenkilöstö motivoi asiakasta aina ottamaan vastuun siirtymisestä toipumisen ja jatkohoidon seuraavaan vaiheeseen Toipumisprosessiin vaikuttavia tekijöitä Toipumisentie saattaa olla mutkikas, mäkinen ja märkä, mutta johtaa kuitenkin aikanaan päämääräänsä jos vain kulkijalla on tahtoa raitistua. Erilaisilla hoitovaihtoehdoilla varmistetaan jokaiselle sopiva hoito. Toipuminen voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: siirtymävaihe, vakiintuminen, ratkaisuvaihe, keskivaihe, myöhempi toipuminen ja ylläpito. Toipumisen tie alkaa siitä kun päihdeongelmainen tunnustaa vilpittömästi ongelmansa ja tarvitsevansa siihen apua.

22 22 Siirtymävaihe - riippuvuuden tunnustaminen vilpitön halu saada apua / muutosta - päihteettömän elämäntavan hyväksyminen - auttavana ja tärkeänä tekijänä ympäristön ilmapiiri tietämyksen ja ymmärtämyksen ilmapiiri, joka tuntee ja hyväksyy alkoholismin sairautena autettavan ei tarvitse tuntea häpeää myöntäessään, että on päihdeongelmainen autettavan ei myöskään tarvitse tuntea häpeää hankkiessaan apua - fyysisinä oireina ovat vieroitusoireet päihteistä Vakiintuminen - akuuteista alkoholin / päihteiden haitoista toipuminen päihteiden aiheuttamat sairaudet - säännöllinen ateriointi - säännöllinen uni fyysisen kunnon palautumien alkaa Varhaistoipuminen - sisäisen muutoksen vaihe itseluottamus alkaa palautua hiljalleen täsmällinen ajatuksenjuoksu alkaa toimia ulkoasusta huolehtiminen Keskivaihe - elämän tasapaino alkaa vakiintua perheen tarpeiden järjestely uudet ystävät / ihmissuhteet muokkautuvat harrastukset elpyvät työelämään palautuminen Myöhempitoipuminen - tähän vaiheeseen kuuluvat jo kaukaisemmasta menneisyydestä heijastuvien asioiden pohtiminen ja kohtaaminen (lapsuus) Ylläpitovaihe - jatkuvan kasvun ja kehityksen vaihe - vaatii asiakkaalta elämäntapojen muuttamista sekä ongelmanratkaisutaitojen ja sosiaalistentaitojen kehittämistä Retkahdus - retkahdus voi tulla aivan missä vaiheessa tahansa - asiakas palaa johonkin aikaisempaan vaiheeseen - oikea suhtautuminen retkahdukseen on tärkeää oppimistilanne

23 Työntekijän osuus - kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka asiakas esittää ja käsittää ongelmansa - lähteä liikkeelle siitä ongelmasta, jonka asiakas esittää - yhdistää asiakkaan havaitsemat ongelmat päihteiden käyttöön - välttää leimaamista - tutkia asiakkaan kanssa yhdessä muiden ihmisten havaintoja hänen päihteiden käytöstään kuka on huolissaan ja onko syytä olla huolissaan - lisätä tietoisuutta - antaa asiallista, neutraalia tietoa - toimintavaiheessa työntekijä o poistaa esteitä o tukee o rohkaisee o kannustaa o antaa positiivista palautetta - ylläpitovaiheessa työntekijä o auttaa asiakasta tunnistamaan riskitilanteet ja käyttämään ehkäiseviä strategioita retkahduksen estämiseksi o antaa positiivista palautetta o tukee o kannustaa o rohkaisee. Toipuminen ei aina etene suoraviivaisesti vaiheesta vaiheeseen. Toipumiseen tarvitaan kanssakulkijoita tukemaan toipujaa. Toipumisen vaiheisiin liittyy usein myös retkahduksia, jotka johtuvat alkoholin / päihteiden käytön epäonnistumisesta. Retkahdukset aiheuttavat häpeän ja syyllisyyden tunnetta, puolustautumista, johon kuuluu syyllisten etsiminen ulkopuolisista sekä ongelman kieltäminen. Retkahduksesta selviäminen vaatii kanssa kulkijoilta ymmärrystä. Ymmärrystä siitä, että retkahdus kuuluu osana sairauteen nimeltä alkoholismi ja että retkahtaja tarvitsee retkahduksesta ylipäästäkseen tukea ja ymmärrystä. Se, että läheiset ihmiset pystyvät tukemaan toipujaa toipumisessa vaatii läheisiltä paljon. Siksi onkin hyvä, että läheisillekin on paikkoja, joissa he saavat apua, tietoa ja ymmärrystä tehtävässään. Päihdeongelma / alkoholismi kehittyy hitaasti, siispä toipuminenkaan ei voi tapahtua hetkessä. Toipumisessa tarvitaan tietoa, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä sekä halua toipua.

24 Huumetyö Huumeuralle joutuneiden nuorten kehityshistoriassa on nähtävissä monesti riskikäyttäytymistä ja sosiaaliseen irrallisuuteen viittaavia tekijöitä pitkältä ajalta. Tällaisia ovat mm. koulupinnaus, aggressiivinen koulukäytös, varhain aloitettu tupakointi, humalajuominen, koti- ja perheolojen hajoaminen, laitossijoitukset sekä vanhempien päihdeja mielenterveysongelmat. Puuttumalla varhain ongelmiin tavalla, joka ei ole leimaava ja jonka nuori voi hyväksyä, voidaan muuttaa uhkaavan kehityksen suuntaa ja ehkäistä sosiaalinen vajoaminen Puuttumiset, joilla tietoisuutta päihteiden käytön riskeistä lisätään ja edistetään niistä irtaantumista, ovat hyviksi havaittuja keinoja. Myös toiminnalliset vaihtoehdot tukevat nuorten omia, huumeita torjuvia valintoja. Kaikki hoito edellyttää menestyäkseen, että ihmisen omia voimavaroja vahvistetaan siten, että hän on halukas ja pystyvä ottamaan vastuuta elämästään. Positiivinen ja tukeva kontakti huumeiden käyttäjiin mahdollistaa heidän käyttäytymisensä ohjaamisen vähemmän tuhoisaan suuntaan. Erityisesti positiivisten aikuiskontaktien tarjoaminen nuorille on tärkeää. 1. Alueelliset valmennuskurssit ja yksilökohtainen ohjaus, jolla pyritään vahvistamaan huumenuoren sosiaalisia taitoja ja selviytymistä uudessa toimintaympäristössä. Tuetaan käyttäjien keskinäistä toimintaa. Rakennetaan yhteistyötä paikallisten eri järjestöjen kanssa 2. Strategia, jonka lähtökohtana on eri toimijatahojen yhteneväiset käytännöt hoidon tarpeen arvioinnissa on, hoitojatkumon suunnittelussa ja toteutuksessa. Perusperiaatteena asiakaslähtöinen arviointi ja hoidon toteuttaminen, moniammatillinen työote ja järjestöjen tukimahdollisuuksien huomioiminen. (Huomioon ennaltaehkäisevätyö) 3. Paikallisen resurssihenkilön ja työryhmän keskeisenä tehtävänä on varmistaa toiminnan ja uusien käytäntöjen jatkuvuus. Palvelujärjestelmän monipuolisuus ja räätälöidyn avun mahdollisuus lisäävät olennaisesti huumeongelmaisen selviytymismahdollisuuksia ja hoidon tuloksellisuutta. Huumehoidon periaatteet: mahdollisimman varhainen ongelmaan puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen Yhteyshenkilö/ yhteystiedot: Sosiaalityöntekijät: puh Lääkärin vastaanotto: puh: Poliisi: puh P-K ks huumepoliklinikka ja osasto: puh KYSin huumepoliklinikka: puh Varkauden Päihdeklinikka: puh tai tai (klo päivystys)

25 Hoitoon ohjaaminen Oleellista hoidossa on, että asiakkaan on itse oivallettava oma tilansa ja haluttava vilpittömästi muutosta. Asiakas on ongelmansa määrittelijä ja aktiivinen toimija; auttajan tehtävänä on auttaa muutosta edistävän langanpäiden löytämisessä; eteneminen tapahtuu asiakkaan määräämällä vauhdilla ja hänen omilla välineillään. Ensisijainen hoitoon ohjaaminen tapahtuu normaalin asiakastyön yhteydessä Hoitoon ohjaamisesta vastaavat: työnantajat esimiehet työterveyshuolto päihdeongelmaisia työssään kohtaavat. Päihdehuoltolain tarkoittamista toimenpiteistä pääasiallinen vastuu on sosiaalipalveluilla. KAAVIO 2: Hoitoon ohjaaminen ASIAKAS KATKAISUHOITO KUNTOUTTAVASSA KOTIUTTAMIS- YKSIKÖSSÄ KUNTOUTUMIS- SUUNNITELMA OMA LÄÄKÄRI OMA HOITAJA OMA SOS.TT AVOHOITO MIELENTERVEYS- NEUVOLA PÄIHDEKLINIKKA SOSIAALITYÖ KOULUPUISTO SRK:N PÄIHDETYÖ MAKSUSITOUMUS SOS.TYÖNTEKIJÄ LAITOS- KUNTOUTUS JÄLKIHOITOSUUNNITELMA KUNT.KESKUS OMA SOS.TT

26 5. Perhe- ja verkostotyö päihdehuollossa 5.1. Perhetyö Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Palvelun periaatteet: asiakkaan oma-aloitteisuus itsenäistä suoriutumista tuetaan luottamuksellisuus käyttäjän ja hänen läheistensä edun huomioiminen asiakasta autetaan ratkaisemaan asumiseen, toimeentuloon ja työhön liittyvät ongelmat Lasten ja nuorten tarpeiden huomioon ottaminen perustuu sekä LSL:n 1 :ään (Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun) että LHTO 1 :ään, jonka mukaan lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä, hyvä hoito ja kasvatus sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapsen tulee saada osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti, eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lisäksi LsL 10 :ssä säädetään lapsen huomioon ottamisesta aikuisille suunnatuissa palveluissa. Lain mukaan lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö: 1) saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen; 2) on tutkintavankeudessa; tai 3) on suorittamassa vankeusrangaistustaan. Lastensuojeluilmoituksen tai hakemuksen jälkeen sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelun tarpeen. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että lapsi ja perhe tarvitsevat lastensuojelun tukitoimia, laaditaan yhteistyössä asiakassuunnitelma, johon avohuollon tukimuodot kirjataan (mm. harrastusten tukeminen, perhetyöntekijän palvelut, terapiapalvelut, tukiperhe tai henkilö, avohuollon sijoitus). Mikäli avohuollon tukitoimet eivät riitä turvaamaan lapsen etua, lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti tai huostaanottaa ja sijoittaa sijaishuoltoon.

27 Moniammatillinen yhteistyö Päihdeongelmaisen asiakkaan ja hänen perheensä auttamiseksi tarvitaan mahdollisimman laajaa ja saumatonta yhteistyötä. Mitä paremmin eri tahot ovat selvillä omista ja toistensa työn tavoitteista ja menetelmistä, sitä saumattomampi verkosto asiakkaan auttamiseksi saadaan aikaan. Kun kohdataan apua tarvitseva asiakas, on kartoitettava, ketä muita tahoja auttamiseen tarvitaan. On tärkeää motivoida asiakas suostumaan hänen asiansa käsittelyyn viranomaisverkostossa ja osallistumaan verkostotapaamiseen. Verkostotyössä eri toimijoiden osaaminen yhdistetään yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkostoneuvottelussa sovitaan, kuka on vastuu henkilö/koordinoija asiakkaan auttamisessa. Moniammatillinen yhteistyö tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista. Tavoitteena on luoda toimintamalli esim. silloin, kun joku nuoren lähi- tai viranomaisverkostoon kuuluva epäilee nuoren käyttävän huumaavia aineita Päihdetyöryhmä Päihdetyöryhmä on perusturvalautakunnan nimeämä moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää kaikkia päihdetyön alueita Heinävedellä. Päihdetyöryhmä koostuu niin hoitavan kuin myös ennaltaehkäisevän päihdetyön työntekijöistä. Työryhmässä ovat edustettuina neuvola, koulutoimi, nuorisotoimi, terveyskeskus, sosiaalitoimi, seurakunta ja Heinäveden Koulupuisto ry. Työryhmä toimii myös tarvittaessa viranomaisverkostona yksitäisissä asiakastapauksissa. Työryhmän tehtäviin on kuulunut mm. kumppanuussopimukseen liittyvän Alkoholiohjelman laatiminen sekä päihdestrategian laatiminen että päivittäminen. Lisäksi ryhmä on järjestänyt eri toimijoiden kanssa yhteistyössä koulutuksia ja päihdefoorumeja kuntalaisille. Seuraavana suurempana työnä päihdetyöryhmällä on Mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen Heinävedelle KiipIt -projekti Toteutus vuosina * Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama * Tyynelän kehittämiskeskuksen hallinnoima * yhteistyössä päihdeklinikan, sosiaalitoimen, päiväkeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen, päihdekuntoutusta tarjoavien laitosten kanssa. Hankeen tavoitteet: 1. Laitoshoidossa käynnistyneen motivoituneen hoitoprosessin ylläpitäminen laitoskuntoutuksesta avopalveluihin ja avopalveluista laitoskuntoutukseen siirtymävaiheessa. 2. Asiakkaan päihdekuntoutumisprosessin tukeminen laadukkaalla päihdepalvelumallilla vahvistamalla asiakkaan päihteetöntä elämäntilannetta sekä ennaltaehkäisemällä ja lieventämällä retkahduksia asiakkaan oman oppimisprosessin kautta. Asiakastyö on asiakaslähtöistä, jalkautuvaa ja kiinnipitävää. Asiakasprosessit muotoutuvat asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Asiakas tulee projektiasiakkuuteen jonkin viranomaisen lähettämänä. Asiakas, viranomainen ja projektityöntekijä yhdessä määrittävät ne toiminnot ja tavoitteet, joissa projektin tukea tarvitaan.

28 28 KAAVIO 3: Päihdeongelmaisen hoito- ja palveluketjun eri osapuolet Perheneuvola Päihdeklinikka Päihdehuollon kuntoutumiskeskukset Koulut - kouluterveydenhuolto - oppilashuolto - koulun sosiaalityö Työ- ja elinkeino toimisto Kela Nuorisotyö Koulupuisto ja Steppers asiakas - perhe - sukulaiset - ystävät - naapurit - työtoverit Terveyskeskus - lääkärit - kuntouttava kotiuttamisyksikkö - sairaanhoitajan vastaanotto - neuvola Työterveyshuolto Mielenterveysneuvola Sosiaalitoimi - sosiaalityö - lastensuojelu - päivähoito - kotihoito - turvapalvelut AA-toiminta Poliisi Seurakunta

29 29 6. Hoidon toteuttaminen 6.1. Kuntoutussuunnitelma Päihdehuollon asiakkaista tehdään palvelujen tarpeen arvioimiseksi ja hoidon saannin turvaamiseksi hänen kanssaan kuntoutussuunnitelma. Suunnitelma tarkistetaan tarpeen vaatiessa (PHA:n 2 ) Kuntoutussuunnitelmassa: sovitaan tavoitteet ja keinot arvioidaan kuntoutusaika selvitetään minkälaista tukea ja apua perhe ja lapset tarvitsevat. suunnitellaan jälkihoitoon ja huoltoon liittyvät toimenpiteet (tarvittaessa perhe mukaan) sovitaan tarkastusajankohdasta Kuntoutussuunnitelman tekee yhdessä asiakkaan kanssa hoidosta vastaava taho (terveyskeskus, mielenterveysneuvola, sosiaalityö, kuntoutumiskeskus, Päihdeklinikka ) tarvittaessa yhteistyössä muiden tahojen kanssa Katkaisuhoito TAVOITE: juomakierteen katkaisu fyysisen yleiskunnon kohentaminen jatkohoidon järjestäminen Terveyskeskus antaa päihdeongelmaisille lääketieteellisen ensiavun tilanteen edellyttämän katkaisuhoidon Heinäveden terveyskeskuksessa katkaisuhoidon asiakas ohjataan joko sosiaalityöntekijän, työterveyshoitajan tai mielenterveystoimiston psykiatrisen sairaanhoitajan luokse jatkosuunnitelmien tekemistä varten. Terveyskeskuksen kuntouttavassa kotiuttamisyksikössä katkaisuhoidossa olevan potilaan oma hoitaja yhdessä potilaan kanssa pyrkii järjestämään jatkoyhteyden. Katkaisuhoitoa voi jatkaa tarvittaessa päihdehuollon kuntoutumiskeskuksissa. Katkaisuhoitoon ottamisesta kuntouttavaan kotiuttamisyksikköön päättää terveyskeskuslääkäri. Päätöksen katkaisuhoidon jatkamisesta kuntoutumiskeskuksessa tekee sosiaalityöntekijä.

30 30 HEINÄVEDEN TERVEYSKESKUKSEN KUNTOUTTAVAN KOTIUTTAMISYKSIKÖN KATKAISUHOITO-OHJELMA NIMI HENKILÖTUNNUS 1.PÄIVÄ 2.PÄIVÄ 3.PÄIVÄ PÄIVÄ OMAHOITAJA/ PUHALLUTUS -1. puhallutus pkl:lla, meillä tarv. jatkot TULOLABRAT - lääkäri määrää CIWA-AR/ - lääkärin määräyksestä, hoitaja tekee KATKOLÄÄKITYS - lääkärin määräys KAAVIO 4: Heinäveden terveyskeskuksen kuntouttavan kotiuttamisyksikön katkaisuhoitoohjelma DIAPAM- KYLLÄSTYS NEURAMIN YHTEYS KOULUPUISTO RY TAI AIKUISTYÖN SOSIAALITYÖNTEKIJÄ ENSIKERTALAISILLA YHTEYS MTN:AAN/ CIWA-AR/ - lääkäri määrää PERHETILANTEEN PUHEEKSIOTTO/ ANNETAAN POTILAAN TÄYTETTÄVÄKSI - AUDIT/ - MAST/ - SADD/ - ota MAST-kaavakkeesta pisteytyssivu pois CIWA-AR/ - lääkäri määrää TARKISTELLAAN, ONKO POTILAS TÄYTTÄNYT LOMAKKEITA - pisteiden laskeminen KOTIUTUS LÄHTÖKESKUSTELU LÄÄKÄRIN/HOITAJAN KANSSA RESEPTIT JATKOHOITO/ KUNTOUTUS - Koulupuisto - KiipIt - Varkauden päihdeklinikan sivutoimipiste, Heinävesi - kuntoutusjakso TUPAKAT JA SYTKÄRI HOITAJILLE - jos mahd, laitetaan nikotiinilaastari JATKOLÄÄKITYS - lääkäri määrää Jos edellisestä katkaisuhoidosta kulunut alle 2 kk, tehdään vain CIWA-AR jos lääkäri määrää, sekä otetaan yhteys avohoitoon, Koulupuisto ry / aikuissosiaalityö.

31 31 KAAVIO 5: Katkaisuhoito OMA LÄÄKÄRI PÄIVYSTÄVÄ LÄÄKÄRI TK:N KUNTOUTTAVA KOTIUTTAMIS- YKSIKKÖ ASIAKAS Yhteyshenkilöt/yhteystiedot: OMA SOSIAALI- TYÖNTEKIJÄ KUNTOUTUS/ KUNTOUTUMIS- KESKUKSESSA, ERI PROJEKTIT Sosiaalityöntekijät: puh Mielenterveysneuvola: Pohjoinen alue: puh Eteläinen alue: puh Laitoshoitoon saattopalvelun yhteystiedot: Koulupuisto puh Avohoito Varkauden Päihdeklinikka Mielenterveysneuvola Sosiaalityö Koulupuisto KiipIt-projekti Tyynelän riippuvuusklinikka 6.4. Laitoshoito Asiakkaalle sopivasta laitoshoitopaikasta sovitaan asiakkaan kanssa tapauskohtaisesti. Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus puh (vaihde) (päivystys) P-K ks huumepoliklinikka ja osasto puh KYKSin huumepoliklinikka puh (vaihde) Leväniemen toimintakeskus puh Palorannan hoitokoti puh / Kuopion Seudun päihdepalvelusäätiö /Päivi Tourunen Jälkihoito: Sosiaalityöntekijä yhteistyössä kuntoutuslaitoksen ja asiakkaan kanssa suunnittelee jälkihoidon.

32 Pakkohoito päihdehuollossa Hoitoon määräämisen edellytykset Hoitoon tahdostaan riippumatta voidaan määrätä henkilö, jonka kohdalla vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja joka ilman päihteiden käytön keskeyttämistä ja asianmukaista hoitoa on hänellä olevan tai päihteistä aiheutuvan sairauden tai vamman takia välittömässä hengenvaarassa tai saamassa vakavan terveysvaaran (lääketieteellinen peruste) tai joka väkivaltaisella tavalla vakavasti vaarantaa perheensä tai muun henkilön terveyttä, turvallisuutta tai henkistä kehitystä (sosiaalinen haitta ja väkivaltaisuus). (PHL:n 10 ) Pakkohoito terveysvaaran perusteella Terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaalan asianomainen ylilääkäri voi toisen lääkärin antaman lääkärinlausunnon nojalla määrätä henkilön tahdostaan riippumatta hoitoon terveysvaaran perusteella enintään viideksi vuorokaudeksi. Ennen päätöksen tekemistä on asianosaiselle varatta tilaisuus tulla kuulluksi siten kuin hallintomenettelylain 15 :ssä on säädetty. Ellei hoitoa koskevaa päätöstä ole voitu panna täytäntöön vuorokauden kuluessa, päätös raukeaa. Lääninhallitus hyväksyy ne toimintayksiköt, joissa hoito voidaan antaa. Yhteyshenkilö: sosiaalijohtaja puh Kiireellinen hoito väkivaltaisuuden perusteella ja päätöksen alistaminen Sosiaalihuollon johtava viranhaltija voi määrätä henkilön tahdostaan riippumattomaan hoitoon väkivaltaisuuden perusteella päihteiden käytön katkaisemiseksi enintään viideksi vuorokaudeksi. Jos sosiaalihuollon johtava viranhaltija on estynyt tai esteellinen päätöksen tekee sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja. Päätös tehdään sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen sosiaalityöntekijän esityksestä tai ellei hän voi tehdä esitystä, niin hänen suostumuksellaan. Päätöksen teon perusteet esitetään kirjallisina. Ennen esitystä on hankittava tarvittavat selvitykset päätöksenteon perusteena olevista seikoista sekä mahdollisuuksien mukaan selvitykset henkilön elinolosuhteista ja aikaisemmista toimenpiteistä hänen kuntouttamisekseen. Ennen päätöksentekoa asianomaiselle on varattava tilaisuus antaa selityksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa olevista sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun (asianosaisen kuuleminen). Kuuleminen tapahtuu joko kirjallisena tai todistajan läsnäollessa, josta laaditaan kuulemispöytäkirja, jonka paikalla olevat allekirjoittavat. Päätös alistetaan välittömästi Kuopion hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Päihdehuoltolain 15 :n nojalla päätös pannaan täytäntöön vuorokauden kuluessa alistuksesta tai muutoksenhausta huolimatta. Sosiaalihuoltolain 56 :n 3 mom. nojalla tarpeellista virka-apua pyydetään poliisiviranomaisilta. Ellei viiden vuorokauden hoitoa koskevaa päätöstä ole voitu panna täytäntöön vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä, päätös raukeaa.

33 33 Hoitoon määräämistä koskeva päätös laaditaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman kaavan mukaisesti. Esityksen tehnyt sosiaalityöntekijä huolehtii asiakkaan jälkihoidon järjestämisestä hoidon päätyttyä. (PHL:n 12 ) Hoidon jatkaminen väkivaltaisuuden perusteella ja päätöksen alistaminen Sosiaali- ja terveyslautakunta voi tehdä Kuopion hallinto-oikeudelle esityksen henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella enintään 30 vuorokaudeksi, milloin viiden vuorokauden hoitoaika on osoittautunut riittämättömäksi (PHL:n 13 ). Hoidon tarpeen selvittäminen ja asianomaisen kuuleminen tapahtuvat samoin kuin kohdassa Pakkohoito väkivaltaisuuden perusteella. Hallinto-oikeudelle tehtävää esitystä varten henkilön terveydentilasta on hankittava lääkärinlausunto. Hoitoaikaan luetaan myös aika, joka hoitoa koskevan päätöksen jälkeen kuluu henkilön kuljettamiseen toimintayksikköön. Päätös pannaan täytäntöön muutoksenhausta huolimatta viiden vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä tai muutoin päätös raukeaa. Sosiaalihuoltolain 56 :n 3 mom. nojalla tarpeellista virkaapua hoitoon toimittamiseksi pyydetään poliisiviranomaisilta. Sosiaalityöntekijä, joka on toiminut kunnassa hoidettavan sosiaalityöntekijänä, vastaa hoidettavan jälkihoidon järjestämisestä hoidon päätyttyä Alle 18 vuotiaan hoitoon määrääminen Päihdehuoltolain hoitoon määräämistä koskevia säännöksiä sovelletaan alle 18 vuotiaisiin henkilöihin ainoastaan erityisestä syystä. Alle 18 vuotiaan lapsen hoitoon määrääminen päihteiden käytön takia tapahtuu ensisijaisesti lastensuojelulain nojalla (LsL:n 16 ). Alle 18 vuotiaat sijoitetaan hoidettavaksi sopivaksi katsottuun lastensuojelulaitokseen. Mikäli hoito järjestetään sairaanhoitona, siitä päättää hoitava lääkäri. Lastensuojelulain nojalla päätöksen tekee sosiaalityöntekijä. Mikäli lapsen hoidon järjestämiseksi joudutaan lapsi ottamaan huostaan, huostaanoton valmistelee sosiaalityöntekijä ja päättää sosiaali- ja terveyslautakunta. Alle 18 vuotiasta potilaasta terveyskeskus tekee ilmoituksen sosiaalityöntekijälle. Lastensuojelulaki 40 : Ilmoitusvelvollisuus. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. Hoitovaihtoehtoja: 1. Hoitoonohjauksen perustaso sosiaalitoimisto terveyskeskus

34 34 LÄHTEET: Berg, Insoo Kim, & Miller, Scott D.: Ihmeitä tapahtuu Alkoholiongelmien ratkaisukeskeinen hoito Toimittaja Jaap van der Stel Deborah: Ehkäisevän päihdetyön käsikirja. Alkoholi, huumeet ja tupakka., A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 31, Jyväskylä 1999 Heikkilä, Antti: Riippuvuus, valheiden verkko Huumausainestrategia komiteamietintö 1997:10 Koski-Jännes, Anja: Miten riippuvuus voitetaan. Keuruu 1988 Itä-Suomen läänin hallituksen julkaisu nro 21; Alkoholi ja huumeet Itä-Suomen läänissä Valtakunnallinen kouluterveystutkimus 1998 Kouluterveydenhoitajan suorittama päihdekysely 1997 Heinäveden päihdekysely 2000 Stakes Tilastotiedote 12/2003 ja 14/2004 Kouluterveydenhuollon Audit- päihdekysely syksy 2003 Päihdetilastollinen vuosikirja 2010, THL SotkaNet Hyödyllisiä linkkejä:

35 Liite 1. Kumppanuussopimuksen arviointilomake, syksy 2011 Kumppani: Heinäveden kunta Vastaaja: Tavoite / painopistealueet Toimenpide Arvio tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta - Lapset ja nuoret ymmärtävät, että ilman - Päihteettömät tilaisuudet ja tapahtumat * Kaikki lasten ja nuorten tilaisuudet päihteitä voi nauttia elämästä. - Vanhemmuuden tukeminen päihteettömiä, muodostunut jo käytännöksi - Päihteiden käytön aloitusiän - Yhteiset pelisäännöt * Vuosittain 8.lk Terveys ry:n mopokoulutus, myöhentäminen sisältää päihdetietoutta - Aikuisten roolimallit * Äitiys- ja lastenneuvolan toiminnassa Päihteetön - Päihteiden käytön kulutuksen laskeminen naiseusprojektin ja Seula-hankeen myötä otetaan aina päihdeasiat esille * Nuorille päihteiden välittämiseen liittyen haastettiin yhteisen pöydän ääreen vähittäiskauppa, järjestöt ja viranomaiset * Koulun vanhempainiltojen teemat olleet vanhemmuuteen liittyviä, Tahkokallio: Rajat ym.. - Varhainen puuttuminen ja ongelmien ehkäiseminen - 2dg asiakkaiden kokonaisvaltainen hoito - Henkilökunta on sisäistänyt hoidon eri vaiheet - Asiakkaan kokonaishoito, hoito jatkumo - Verkostoyhteistyö - Mini-intervention käyttöönotto - Puheeksiotto - koulutus - motivoiva työote - Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat - Verkostoyhteistyö murrosiässä, Anne Eskelinen: Laukaan malli * koulutusta henkilöstölle * vuodeosaston henkilöstö ottaa päihdeasiat esille oman katkaisuhoitomallinsa mukaisesti, henkilöstä koulutettu asiassa * mini-interventio-koulutusta ollut moniammatillisille ryhmille * puheeksiotto-koulutus tulossa kaksi samansisältöistä luentoa moniammatillisille ryhmille * Valma-hankkeessa tehty sairaalalle katkaisuhoidon malli ja koulutettu osa henkilöstöä puheeksiotossa ja mallin käytössä * sosiaalityöntekijä, mielenterveysneuvola, toiminnanohjaaja, päihdeklinikan työntekijä ja tarvittaessa projektityön tekijä (KiipIt) räätälöi asiakkaalle oman hoito-ohjelma, joka toteutuu Koulupuistossa, päihdeklinikalla, KiipIt-

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN?

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? Pykälistä käytäntöön tilaisuus 20.4.2016, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki Kaleva 20.2.2016 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot