Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia"

Transkriptio

1 HUITTISTEN KAUPUNKI Huittistenkaupungin päihde-jamielenterveysstrategia Huittisten perusturvakeskus

2 Sisällys 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä Päihde-jamielenterveystyötäohjaavialakejajasuosituksia Päihdepalvelujenlaatusuositukset Mielenterveyspalveluidenlaatusuositukset Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla Päihdejamielenterveysstrategiantavoitteet Strategiassakäytetytkäsitteet Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Varhainen puuttuminen Mini-interventio Riskirajat Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Terveyskeskuksen aikuistyön rooli ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Huittisissa tehtävä muu ennaltaehkäisevä työ Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallin kehittäminen Toimintamallin sisältö Korjaavapäihde-jamielenterveystyö Satakunnansairaanhoitopiiri,Huittinen/Harjavallansairaala/Pori Pirkanmaansairaanhoitopiiri,Vammalanaluesairaala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Loimaan aluesairaala Avohuollonostopalvelut Laitospalvelut Julkisiapalvelujatäydentävätpalvelut Päihde- ja mielenterveystyön kehittämistoimenpiteet Seurantajaarviointi Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita

3 1. Johdanto Huittistenkaupunginpäihde-jamielenterveysstrategiaonlaadittuLänsi2012-päihde-jamielenterveystyön kehittämishankeen aikana moniammatillisissa työryhmissä. Huittisten eri hallintokunnat ovat osaltaan osallistuneet strategian tekemiseen kommentoimalla ja täydentämällä asiakirjaa sekä osallistumallakehittämisiltapäivään.päihde-jamielenterveysstrategiatyönohjausryhmäänovatkuuluneet hoitotyönjohtaja Tarja Horn, osastonhoitaja Kaisu Härkälä, va. ylilääkäri Linnea Kenni-Jussila, perusturvajohtaja Kristiina Piirala, sairaanhoitaja Marja Leino-Järvinen, sosiaalityönjohtaja Sinikka PiranenjahanketyöntekijäMarjoVirtanen.Laajennettuunalatyöryhmäänovatheidänlisäkseenkuuluneet terveyskeskuksen psykologi Kaisu Aronoja, päiväkeskuksen ohjaaja Jaakko Halminen, perheneuvolan sosiaalityöntekijä Eija Hyyti, sairaankuljetusyrittäjä Sari Kiuru, Sastamalan päihdeklinikan sairaanhoitaja Hanneli Nieminen terveyskeskus Lääkäri Elina Pesonen, Sastamalan päihdeklinikan sairaanhoitajamaritasaarijaavoterveydenhuollonosastonhoitajamarjavuorinen. Päihde- ja mielenterveystyö liitetään entistä tiiviimmin yhteen, koska yhä useammalla asiakkaalla on sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Tämän vuoksi myös valtakunnallinen suuntaus on, että kunnissa tehdään yhteinen päihde- ja mielenterveysstrategia. Näin hoidon vaikuttavuuden on ajateltu paranevan. TämäasiakirjaonHuittistenjaVampulankuntaliitoksenamuodostuneenuudenHuittis- tenensimmäinenpäihde-jamielenterveysstrategia.strategiaonosalänsi2012-päihde-jamielenter- veystyönkehittämishankeenhuittistenpilottia.hankepainottikansallisensosiaali-terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteista ja toimenpiteistä erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista päihde- ja mielenterveystyössä. Hankerahoituksella palkattiin perusturvakeskuksesta sosiaaliohjaaja Marjo Virtanen hanketyöntekijäksi ajalle Hänen työhönsä kuului koulutuksen järjestäminen, päihde- ja mielenterveys- strategiankokoaminenjapäivitys.peruspalveluissapäihdetietouttajatyömenetelmienosaamistake- hitettiinkoulutuksellalänsi2012-hankkeentuellavuoden aikana. Päihde-jamielenterveysstrategiassaluodaankatsausnykyiseenpalvelujärjestelmäänjaennaltaehkäisevään työhön. Työryhmät ovat keskittyneet ajankohtaisten tarpeiden vuoksi ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen, varhaiseen puuttumiseen jatoimintamallienyhdenmukaistamiseen.pääpainohuittistenpäihde-jamielenterveystyössäonpy- rittysuuntaamaansosiaali-jaterveydenhuollonperuspalveluihinkehittämällähuittisiinomavarhais- vaiheenmielenterveys-japäihdetyöntoimintamallisekätiivistämällätoimijoidenvälistäyhteistyötä. 3

4 Päihde-jamielenterveysstrategialinjaaHuittistenpäihde-jamielenterveystyötävuosille Strategiallaluodaanlinjauksettoimivallepäihde-jamielenterveystyöllejanäidenpalvelujenkehittämiselle yhteistyössä kaupungin ja sen kanssa yhteistyötä tekevien kumppaneiden kesken. Huittisten päihde- ja mielenterveystyön painopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Erityishuomiokiinnitetäänehkäisevääntyöhön,varhaiseenpuuttumiseenjapäihdehaittojenvähentämiseen. Peruspalveluissapäihde-jamielenterveystyönähdäänosanaperustehtävää.Riittävien,monipuolisten, joustavien ja laadukkaiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestäminen Huittisissa edellyttää 2. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä 2.1Päihde-jamielenterveystyötäohjaavialakejajasuosituksia Päihde- ja mielenterveyspalveluja tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluina. Päihdetyön järjestämisvastuuta määrittävät useat lait. Perustuslain (731/1999) mukaan kunnan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kuntalain (365/1995) :n mukaan kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Päihdehuoltolaki (41/ 1986) velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Raittiustyölain ( ) ja -asetuksen mukaan kunnissa tulee olla toimielin vastaamassa raittiustyöntoimeenpanosta, raittiuden edistämisestä ja alkoholiolojen seurannasta. Huittisissatämä toimielin on valtuuston nimeämä päihdetyön työryhmä. Päihdetyön työryhmä tekee yhteistyötä erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kanssa. Päihdetyön työryhmän tehtävänä on päivittää määräajoin Huittisten päihdestrategia ja asettaa yksityiskohtaiset kehittämistavoitteet Huittisissa tehtävällepäihdetyölle. hyvää yhteistyötä eri tasoilla toteutettavien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erityispalvelujen kesken. Laadukkaalla päihde- ja mielenterveystyöllä vähennetään muiden palvelujen tarvettajasaadaanaikaanmyöstaloudellisiasäästöjä. Päihdetyötäohjaavatosaltaanmyösalkoholilaki(1143/1994),sosiaalihuoltolaki(710/1982),terveydenhuoltolaki (1326/2010), kansanterveyslaki (66/1972), erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) sekä lastensuojelulaki(417/2007).lakienlisäksionolemassaalkoholi-jahuumeongelmaisenkäypähoito- suosituksia,joidentavoitteenaonparantaajaselkeyttääpäihdeongelmanhoitoa,lisätätietoajavaikuttaa asenteisiin, parantaa moniammatillista yhteistyötä ja edistää verkostoitumista. Käypä hoito - suosituksiaonlaadittumyösdepressiosta(2004/2009),tupakoinnista,nikotiiniriippuvuudestajavie- 4

5 roitushoidoista (2006), skitsofreniasta (2008), epävakaasta persoonallisuudesta (2008) sekä kaksisuuntaisestamielialahäiriöstä(2008). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) vuosille yhdeksi toimenpidealueeksi on valittu ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Haasteina mainitaan mm. syrjäytyminen,lastensuojeluntarpeenkasvu,väkivaltaperheissä,päihteidenkäytönyleistyminensekä mielenterveysongelmat. (STM 2008.) Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan mm. vahvistamalla henkilöstönammatillistaosaamista.myöspalvelujenuudelleenorganisointiontärkeääjaesimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvässä työssä pitää huomioida ennalta ehkäisy sekä painottaa varhaista puuttumista kaikissa palveluympäristöissä. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia työmenetelmiäjahyviätyökäytäntöjä. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (STM selvityksiä 2009:3) linjataan mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painopistealueet vuoteen Suunnitelmassa painotetaan muun muassa perheiden kanssa työskentelyä mielenterveys- ja päihdeongelmien sukupolvelta toiselle siirtymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Palveluiden kehittämisen osalta suunnitelmassa painotetaan peruspalvelujen roolin vahvistamista ja osaamisen lisäämistä mielenterveys- ja päihdetyössä. Lasten ja nuorten palveluja tulisi tarjota mahdollisimman lähellälapsenomaakasvuympäristöä. Lastensuojelulaissa(417/2007)jaterveydenhuoltolaissa(1326/2010)todetaan,ettälapsenhoidonja tuentarveonselvitettäväjalapselleonturvattavariittävähoitojatuki,kunlapsenvanhempi,huoltaja taimuulapsenhoidostajakasvatuksestavastaavahenkilösaapäihde-taimielenterveyspalveluja.mielenterveyslain(1990/1116)mukaankunnantuleehuolehtiaalueellaantässälaissatarkoitettujen mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä ja sosiaalihuoltoa. Mielenterveyspalveluiden tulisi vastata sekä sisällöltään että laajuudeltaan alueella esiintyvään tarpeeseen. Lain mukaan avopalvelut ovat ensisijaisia, ja kaikkineen palvelujärjestelmän tulisi tukea oma-aloitteista hoitoonhakeutumistajaitsenäistäsuoriutumista. Lasten- ja nuorten palveluita kehitettäessä kehittämistyötä linjaavat asetus neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta (380/2009), laki nuorisolain muuttamisesta (693/2010), perusopetuslain muutos (642/2010), laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010)jamaahanmuuttajienosaltalakikotoutumisenedistämisestä(1386/2010).Keskeisiäkehittämiskohteitapäihteettömyydenjamielenterveydenedistämisessäovatlapsenjanuorenkasvunja kehityksen tukeminen ja terveyden ylläpitäminen, osallisuuden, harrastustoiminnan ja päihteettö- 5

6 myydentukeminen,varhaiskasvatus,perusopetusjaohjaaminenopiskelussaeteenpäin,perheenverkostoitumisensekälastenjavanhempienvuorovaikutuksentukeminen. Päihtyneen henkilön akuuttihoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön antamat ohjeet (STM 2006:65). Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä säädetään STM:n asetuksella(33/2008):mukaanopioidiriippuvaisenhoidontarvetuleearvioidajahoitototeuttaasellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä,jossaonhoidonantamiseenperehtynythoidostavastaavalääkärijatoiminnanedellyttämä muuhenkilökuntasekämuutedellytyksethoidonantamiseen.huumausainepoliittisessatoimenpideohjelmassa(2002)annetaanohjeitahuumeongelmanehkäisemiseksijahoitamiseksi. 2.2Päihdepalvelujenlaatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto julkaisivat päihdepalveluiden laatusuositukset vuonna 2002.Laatusuositustentavoitteenaontukeapäihdepalvelujensuunnittelua,päätöksentekoa,järjestämistä, tuottamista ja kehittämistä. Laatusuositukset koskevat kuntien, yksityisten ja järjestöjen tuottamiapalveluja.laatusuosituksissamainitaanmuunmuassa: Kuntalaisillaonasuinpaikastariippumattaoikeustarpeenmukaiseenjatasokkaaseensekäoikeaanaikaantoteutettuunpäihdehoitoonjapäihdekuntoutukseen. Päihteidenkäyttöönjaniihinliittyviinongelmiintuleevastatakaikillapalvelujentasoillamahdollisimmanvarhainjatarjotaaktiivisestitietoa,tukeajaapua.Menettelytapaatuleesoveltaa erityisestisosiaali-jaterveydenhuollonyleisissäpalveluissa,kutensosiaalityössä,työterveyshuollossa, opiskelija- ja kouluterveydenhuollossa, muussa perusterveydenhuollossa sekä äitiysneuvoloissa. Palveluitajärjestettäessätuleehuomioidaasiakkaanperus-jaihmisoikeuksiensekäoikeusturvantoteutuminen. Lähtökohtanapäihdehoidossajapäihdepalveluissaonasiakkaanjahänenläheistensäavun,tuenjahoidontarve. Periaatteina ovat asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja omatoimisuuden tukeminensekäluottamuksellisuus. Asiakkaanosallistuminenomaahoitoaankoskevaansuunnitteluun,päätöksentekoonjahoidon sisältööntuleeturvata. Päihdekuntoutuksessa tulee huomioida asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä sosiaalinentilannejamuutuentarve. Päihdepalveluyksiköiden tulee tehdä päihdepalvelujen kehittämistyötä yhteistyössä asiakkaidenjaheitäedustavienjärjestöjenjavertaistukiryhmienkanssa.(stmjakuntaliitto2002,15.) Päihdepalvelujenlaatuaohjaavatsuosituksetjaperiaatteetpyrkiväthuomioimaanasiakkaatjaheidän läheistensä tarpeet. Ne koskevat palvelujen tuottamisen yleisiä periaatteita ja pitkäjännitteisen työn 6

7 tarpeita sekä myös konkreettisimpia laadukkaan päihdepalvelujen toteutumisen edellytyksiä. Osa näistäsuosituksistapohjautuupäihdetyönsisällölliseen,sosiaalioikeudelliseenjaeettiseenperustaan. 2.3Mielenterveyspalveluidenlaatusuositukset Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) edellytetään seuraavien periaatteiden toteutumista: Kunnassatuetaanasukkaidenhyvinvointiajamielenterveyttä. Kuntalaista autetaan peruspalveluissa. Työntekijöillä on asenteellinen valmius, riittävä herkkyys, riittävä taitotieto ja riittävät vuorovaikutustaidot tunnistaa ja kohdata psykososiaalista/henkistätukeajakriisiapuaedellyttävättilanteet.lisäksivarmennetaan,ettämielenterveysongelmientunnistamiseenjaniissätukemiseentähtäävätyöotetoteutuukaikkiakuntalaisia, lapsia,nuoria,työikäisiäjaiäkkäitäkoskevissapalveluissa. Jokainenpääseeelämäntilanteensajaongelmiensakannaltatarkoituksenmukaiseentutkimukseenjahoitoon.Hoidontarvearvioidaanjahoitokäynnistetäänensisijaisestiperuspalveluissa, etenkinperusterveydenhuollossa. Hoitototeutuusovitunsuunnitelmanmukaan. Ensisijaistaonavohoito.Kaikessahoidossaonkuntouttavaote. Potilaspääseepsykiatriseensairaalahoitoontarvittaessa. Palvelujärjestelmänsisäinenyhteistyö,vastuutjatyönjakoonselvitettyjasovittu. Mielenterveyspalveluissakunnioitetaanihmisarvoajaihmisoikeuksia. Henkilöstönmääräjarakennemääritelläänosanamielenterveystyönkokonaissuunnitelmaa. Henkilöstönosaamisestajajaksamisestapidetäänhuolta. Palveluitajatoimintaaseurataanjahavaintojahyödynnetäänsuunnittelussa. Mielenterveystyötävartentehdäänkokonaissuunnitelma. 3. Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia 3.1 Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa Päihde-jamielenterveysongelmienkansanterveydellinenmerkitysonsuuri.Mielenterveyshäiriöiden yleisyyseiolemuuttunut,muttaniihinliittyvätyökyvyttömyysonlisääntynytvoimakkaasti.suomessa sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholiperäiset sairaudet. Päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt. Varhainen puuttuminen ja oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteet voivat vähentää päihde- ja mielenterveysongelmistajohtuvaatyökyvyttömyyttäjasiitäaiheutuviaseurauksiasekäyksilö-ettäyhteiskunnan tasolla.päihde-jamielenterveysongelmatovattaakka,joihinonsaatavaapuamahdollisimmanhelpos- 7

8 tikuntalaistenarjessa.päihde-jamielenterveystyönkehittäminenparantaakokoyhteiskunnanhyvinvointia. Mielenterveysrakentuuelämänarkiympäristöissä.Terveydenhuollonorganisaatiotjapalveluttarjoavat apua erilaisiin ongelmatilanteisiin, mutta mielenterveyden edistämistyötä tulee Huittisissa tehdä niissä ympäristöissä, joissa lapset, nuoret ja aikuiset elävät ja viettävät aikaansa. Nuoren päihteiden käyttöön vaikuttavat monet tekijät, muun muassa kulttuuri ja ympäristö, jossa nuori elää, ystävät ja yhteiset tavat viettää vapaa-aikaa heidän kanssaan, muiden perheen jäsenten päihteiden käyttö ja asenteetpäihteitäkohtaansekänuorenitsetuntojauskoitseensä(niemelä2008).poikittaistutkimustenmukaanpäihteitäkäyttävillänuorillaonmuitaenemmänmielenterveydenhäiriöitäjaesimerkiksi tupakoivat ja runsaasti alkoholia käyttävät nuoret ovat itsetuhoisempia kuin ne nuoret, jotka eivät tupakoijakäyttävätalkoholiakohtuullisestitaieivätollenkaan(laukkanen2010).lisäksirunsasalkoholinkäyttöjapäivittäinentupakointionyhteydessärunsaaseenpsykosomaattiseenoireiluun.seurantatutkimuksetovatosoittaneet,ettävarhainaloitetullapäihteidenkäytölläonyhteysmuunmuassa nuorenmyöhempäänpäihteidenkäyttöön,hyvinvointiinjamielenterveyteen(pitkänen2005). Mielenterveys-japäihdeongelmillaonyhteisiäsuojaaviatekijöitäjariskitekijöitä.Nämäliittyvätmuun muassa päihteiden saatavuuteen ja käyttötapoihin, lapsuuden kasvuolosuhteisiin sekä biologiseen ja psyykkiseen haavoittuvuuteen. Koska riskitekijät ovat yhteisiä, mielenterveyttä edistävässä työssä ja ehkäisevässä päihdetyössä ovat samantyyppiset interventiotkin usein vaikuttavia. Avainhaasteena Huittisissa on tällä hetkellä peruspalvelujen kehittäminen, johon päihde- ja mielenterveysstrategian päivittäminen antaa hyvän välineen. Nykyisten valtakunnallisten suositusten mukaisesti Huittisissa pääpaino päihde- ja mielenterveystyön kehittämisessä on asetettu varhaiseen puuttumiseen, peruspalveluihin sekä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kohderyhmään kuuluvat kaikki kuntalaiset,erityishuomioonkiinnitettylapsiinjanuoriin. EnnaltaehkäisevääpäihdetyötätehdäänjonytHuittistenperuspalveluissalaajasti.Ennaltaehkäisevää työtätehdäänmuunmuassasosiaali-jaterveyskeskuksessapäihdetiedotuksella,vanhemmuudentukemisellajavarhaisellapuuttumisella,työterveyshuollossajapolikliinisessatyössätiedotuksenjamini-intervention keinoin, koulutoimessa koulujen oppilashuoltosuunnitelman kautta, päihdekasvatuksellajavarhaisellapuuttumisellasekänuoriso-ja liikuntapalveluissanuortenkasvun ja osallisuuden tukemisella,päihteettömillänuorisotiloillajaerilaisintilaisuuksinsekävarhaisellapuuttumisella. Huittisten päihdetyön kokonaisuus rakentuu ehkäisevästä ja korjaavasta päihdetyöstä. Ehkäisevä päihdetyöonosalaajempaahyvinvoinninjaterveydenedistämistä,jotatehdäänkokoyhteiskunnassa. Korjaavatyösisältääpäihdehuollonomathoito-jakuntoutuspalvelut.Korjaavaapäihdetyötätehdään 8

9 useimmiten yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa, koska monilla päihdeongelmaisilla on myös mielenterveysongelmia. Korjaavaa työtä tehdään myös Huittisten peruspalveluissa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossajalastensuojelussa.ehkäiseväjakorjaavapäihdetyöeivätolekeskenäänselkeästi erottuvia ja tarkkarajaisia, vaan ehkäisevä päihdetyö voi olla myös korjaavaa työtä ja korjaava työ joiltain osiltaan ehkäisevää työtä, varsinkin jos asiaa tarkastellaan tehtävän työn seurannaisvaikutuksienkautta. 3.2 Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta litraajakokemäen7,7litraa.tilastonmukaanhuittisissamyytiinvuonna2010väkeviäviinoja99000 litraa,viinejä110000litraa,siideriä104000litraa,longdrink-juomia129000litraajaolutta(iiija IV)yhteensä963000litraa. Lastensuojeluun tuli vuonna 2011 lapsen päihteidenkäyttöön liittyviä lastensuojeluilmoituksia 11 tulleita rattijuopumustapauksia Huittisissa oli vuonna 2011 yhteensä 32, kun vastaava luku vuonna 2010oli52.Vuonna2011juopumuksenvuoksisäilöönotettiinHuittisissa51henkilöäjavuonna2010 Terveydenja(THL)julkaisemanvirallisentilaston(Päihdetilastollinenvuosikirja2011)mukaanalkoholinkulutusvuonna2010Huittisissaoli100%:ksialkoholiksimuutettuna9,8 litraa asukasta kohden.kokosatakunnankeskiarvonollessa8,3litraajalähikuntien,harjavallan9,6litraa,säkylän10,7 lapsesta.samastalapsestasaattoitullauseitailmoituksia.suoranaisestivanhempienalkoholinkäytöstäjohtuneidensyidenperusteellalastensuojeluilmoituksiatulineljästäeriperheestä.poliisintietoon säilöönotettiin50henkilöä.erityispiirteenähuittisissaonkaupunginkokoonnähdenmelkohuomattavahuumeidenkäyttäjiensekäkorvaushoidossakäyvienmäärä.ongelmanäyttäisiolevankasvussa. Kouluterveyskysely2011raportissahuolenaiheeksiverrattunaedelliseen(2009)kyselyvuoteenHuit- tislaisten8.ja9.luokkienoppilaillanousikoulunfyysistenolojenkokeminenpuutteellisemmiksi,kou- lun työilmapiiri heikkeneminen, koulukiusatuksi joutumisen lisääntyminen, lintsaamisen lisääntymi- nen,kouluterveydenhoitajanvastaanotollepääsynkokeminenvaikeammaksijakoulunkäynninvaike- uksiin avun saamisen vähentyminen. Vastaavasti huolen aiheiden muutokset lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla olivat vanhempien työttömyyden lisääntyminen, vanhemmat tiesivät huonommin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan, koulun työilmapiiri heikkeni, opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät, päivittäinen tupakointi lisääntyi ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. 9

10 3.3 Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla Kuntalaistenhyvinvoinninkehityksenseuraamiseksielämänkulunerivaiheessatarvitaantilastotietoa. Hyvinvointi-indikaattorit mittaavat mm. kuntalaisten fyysistä ympäristöä, elämäntapoja, elinoloja, palveluiden käyttöä, väestökehitystä, sairastavuutta ja kuolleisuutta. SOTKAnet (www.sotkanet.fi tilasto-jaindikaattoripankkituottaavaltakunnallistajakuntakohtaistatietoamuunmuassapäihde-ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Avainpäihde- ja mielenterveysindikaattorit antavat tietoa päihteidenkäytöstäjasiitäaiheutuvistahaitoistasekäsuuntaviivatkustannustehokkaalletoimillepäihteidenkäytönjasiitäaiheutuvienhaittojenvähentämiseksi. Huittistenpäihde-jamielenterveysstrategiaatehtäessätarkasteluunvalittiinyleisimmätkuntienstrategioissakäytettävätindikaattorit.Valitutindikaattoritovat:1.Päihdehaittojaennakoivattekijät(taulukko 1): alkoholin myynti/kulutus, koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, työllisyys/työttömyys,toimeentulotukeasaaneet henkilötvuodenaikana,nuortenpäivittäinentupakointi, nuorten humalajuominen ja nuorten huumekokeilut. 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin (taulukko 2):päihdehuollonavopalvelukäynnit,laitoshuoltopäivät,väkivaltarikoksetjahuostaanotetutlapset.3. Mielenterveysindikaattorit (taulukko 3.): psykiatrian avohoitokäynnit, mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneet vuotiaat, nuorten kokema keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, koulu-uupumusjaläheisenalkoholinkäytöstäaiheutuneetongelmat.huittistenpäihde-jamielenterveysindikaattorien tavoitteena on arvioida kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin kehittymistä ja valitajatkossatoiminnanpainopistealueettulostenmukaisesti. Seuraavissa taulukossa (taulukot 1.-3.) SOTKAnet-verkkopalvelusta poimitut Huittista koskevat indikaattoritiedot ovat vuodelta Nuorten osalta indikaattoritiedot taulukkoon on poimittu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toimittamasta kouluterveyskysely 2011 Huittisten kuntaraportista.kouluterveyskysely2011toteutettiinhuittisissamaalis-huhtikuussaluokkakyselynä 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Taulukoihin on lisätty vertailutiedon saamiseksi Satakunnan ja koko maan päihde- ja mielenterveysindikaattoreiden tunnuslukuja. 10

11 11 Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät Päihdehaittoja ennakoivattekijät Mittari Määrä Huittinen(2010) Vertailu Myynti/Kulutus Alkoholinmyyntiasukasta kohti100alkoholina. Kulutus9,8(litraa/ asukas) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 9,8 8,3 8,1 9,8 8,5 8,3 10,0 8,7 8,5 Koulutus; Koulutuksenulkopuolelle jääneitä 17 24vuotiaita,vastaavan ikäisestäväestöstä 2009:13,1 (132henkilöä) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Ei tietoja 13,1 11,0 11,4 13,5 11,5 11,8 Työllisyys/työttömyys: Työttömättyövoimasta (vuodenka.) 8,1% 397henkilöä) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 8,1 10,9 10,2 8,4 11,0 10,3 6,7 Toimeentulotuki Toimeentulotukeasaaneet henkilötvuodenaikana, asukkaista 6,1% (435 taloutta /653 henkilöä) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 6,1 5,8 7,0 5,0 6,0 7,1 4,3 Päivittäinentupakointi Peruskoulun8.ja9.luokkien oppilaista(n=196) Lukion1.ja2.vuodenopiskelijat(n=78) 2011:21 41oppilasta) 16 12opiskelijaa) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta Kokomaa: ,0 16,0 15,0 16,0 10,0 9, , ,0 Humalajuominen Peruskoulun8.ja9.luokkien oppilaista(n=196) Tosihumalassavähintään kerrankuukaudessa Lukion1.ja2.vuodenopiskelijat(n=78) 2011:17% 33oppilasta) 16 (12opiskelijaa) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 17,0 18,0 15,0 16,0 25,0 23,0 18,0 32,0 Kokeillutlaittomia huumeitaainakin kerran Peruskoulun8.ja9.luokkien oppilaista(n=196) Lukion1.ja2.vuodenopiskelijat(n=78) 2011:7 (14oppilasta) (2opiskelijaa) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 7,0 6,0 7,0 2,0 10,0 7,0 7,0 4,0 Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin Päihteidenvaikutus hyvinvointiin Mittari Määrä Huittinen2010 Vertailu Avokäynnit Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000asukasta 6,9 (74asiakasta) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 6,9 10,3 9,3 7,5 12,5 9,8 8,9 12,9 Laitoshuoltopäivät Päihteidenvuoksi sairaaloidenja terveyskeskusten vuodeosastollahoidettuja potilaita Päihdehuollonlaitoksissa hoidossa/1000asukasta 4,4 (47asiakasta) 2,4 (26asiakasta) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 4,4 4,9 3,5 2,4 2,4 3,2 5,0 4,6 3,9 1,7 3,3 3,2 5,2 4,9 4,0 1,9 3,6 3,2 Väkivaltarikokset Poliisintietoontulleet henkeentaiterveyteen kohdistuneetrikokset/ 1000asukasta 6,6 (70kpl) Huittinen Satakunta: Kokomaa: 6,6 6,8 6,6 5,0 6,6 6,7 3,6 6,8 7,1 Huostaanotetutlapset Kodinulkopuolellesijoitetut 0-17-vuotiaat samanikäisestäväestöstä 0,6 12lasta) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 0,6 1,4 1,3 0,7 1,3 1,3 0,8 1,3 1,3

12 Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita Mielenterveys indikaattoreita Psykiatrianavohoito: Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaasaaneet Koettuterveys:Keskivaikeataivaikeamasentuneisuus Koulu-uupumus Läheisenalkoholinkäyttö onaiheuttanutongelmia Mittari Avohoitokäynnit /1000asukasta vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Peruskoulun8.ja9. luokkienoppilaista (n=196) Lukion1.ja2.vuoden opiskelijat (n=78) Peruskoulun8.ja9. luokkienoppilaista (n=196) Lukion1.ja2.vuoden opiskelijat (n=78) Peruskoulun8.ja9. luokkienoppilaista (n=195) Lukion1.ja2.vuoden opiskelijat (n=78) Määrä Huittinen ,5 13 (25oppilasta) 13 10oppilasta) 12 24oppilasta) 14 11oppilasta) 13% (25oppilasta) oppilasta) 3.4Päihdejamielenterveysstrategiantavoitteet Vertailu Huittinen: 657 Satakunta: 471 Kokomaa: 301 Huittinen: 27,5 Satakunta: 28,5 Kokomaa: 32, Huittinen: 13,0 Satakunta: 14,0 Kokomaa: 13,0 Huittinen: 13,0 Satakunta: 10,0 Kokomaa: 10,0 Huittinen: 12,0 Satakunta: 12,0 Kokomaa: 12,0 Huittinen: 14,0 Satakunta: 9,0 Kokomaa: 10,0 Huittinen: 13,0 Satakunta: 13,0 Kokomaa: 12,0 Huittinen: 9,0 Satakunta: 13,0 Kokomaa: 13, ,7 17,5 19, ,5 19,2 21, ,0 9,0 12,0 11,0 14,0 Huittistenpäihde-jamielenterveystyönpainopisteonsosiaali-jaterveydenhuollonperuspalveluissa. Erityishuomio kiinnitetään varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden edistämi- seenjapäihdehaittojenoleelliseenvähentämiseen.peruspalveluissapäihde-jamielenterveystyönäh- dään osaksi perustehtävää. Nuorten mielenterveyden edistäminen tapahtuu kaikissa niissä arkisissa yhteisöissä, joissa nuoret elävät ja viettävät aikaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoria kuunnellaan, ollaan heidän asioistaan kiinnostuneita sekä rohkaistaan ja kannustetaan heitä kasvamaan omaksi itsekseen. Keskeisinäpäihde-jamielenterveysstrategiantavoitteinaHuittisissaon: 1. Panostaa päihdeongelmien ja mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyynsekävarhaiseenpuuttumiseenperuspalveluissa 2. Tehostaa varhaisessa vaiheessa tarjottavaa hoitoa perusturvakeskuksessa avohoitopainotteisesti 3. Huolehtiariittävien,korkealaatuistenjajoustavienperuspalveluidensaatavuudesta 12

13 4. Vahvistaatoimivaayhteistyötäperus-jaerityispalveluiden,eripalveluntuottajienjaammattiryhmienvälillähuomioidenhoidonoikeaporrastus,työnjakojahoidonjatkuvuus 5. Parantaa osaamista perusturvakeskuksen toimijoilla, painopiste vuorovaikutuksen toimivuudessa Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, jota tehdään koko yhteiskunnassa. Päihteillä tarkoitetaan kaikkia huumaavassa tai päihtymistarkoituksessa käytettäviä aineita, niin alkoholia, huumeita, lääkkeitä kuin muitakin kemiallisiaaineitakutenpuhdistusaineitajaliimoja.nykyäänmyöstoiminnallisetriippuvuudet,kuten peliriippuvuus,kuuluvatehkäisevänpäihdetyönkenttään. Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä. Erityisesti pyritään vaikuttamaanasukkaidenpäihteitäkoskevaantietouteen,asenteisiinsekäpäihteidenkäyttötapoihin, vähentämään päihteiden kysyntää, tarjontaa ja saatavuutta, edistämään päihteettömiä elintapoja, kiinnittämään huomiota päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin sekä ymmärtämään ja hallitsemaan päihdeilmiötä. Alkoholihaittojen ehkäisemisessä pyritään yhdistämään toimivaksi kokonaisuudeksi kansalaisten oma juomisen säätely, viranomaisten toimintasekä alkoholia myyvien markkinoidentoimintatavat. Päihde-jamielenterveystyönkeskeisinäarvoinaHuittisissaovatasiakaslähtöisyys,osallisuus,ihmisarvonkunnioitus,moniammatillisuus,luottamuksellisuussekäyhteisvastuullisuus. 3.5Strategiassakäytetytkäsitteet Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Ehkäisevällämielenterveystyöllätarkoitetaantoimintaa,jonkatavoitteenaonehkäistämielenterveyshäiriöidenilmaantuvuutta.Painopisteonmielenterveysongelmienjahäiriöidenvarhaisessatunnistamisessa.Nuoristaarvioltajokaviideskärsiijostainmielenterveydenhäiriöstä 1 Hoitoavaillejäänyt häiriötaimuukehityksenestevoiheijastuapitkälletulevaisuuteen.häiriöidenvarhainentunnistaminen ja hoito parantavat ennustetta, ja ne ovat myös parhaat aseet aikuisiän mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä. Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö tarkoittaa yksilötasolla elämänhallinnan vahvistamista, yhteisötasolla hyvinvoinnin lisäämistä ja yhteiskunnan tasolla yleisiin arvoihin vaikuttamista. 1 Nuorilletyypillisiämielenterveysongelmiaovatmasennus,ahdistuneisuus,käytöshäiriöt,syömishäiriötsekä päihteidenkäyttö(huttunen2010). 13

14 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön päämääränä on kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuudenedistäminen Varhainen puuttuminen Varhainenpuuttuminentarkoittaatoimimistamahdollisimmanvarhain,mahdollisimmanavoimestija mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Olennaista on toimia silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Varhaisen puuttumisen periaatteena on, että ongelmaan tarttuu heti se työntekijä, joka havaitsee, ettei kaikki ole kunnossa. Keskeisiä asioita varhaisessapuuttumisessaonrohkeaasianpuheeksiottaminenjamoniammatillinenyhteistyö.varhaista puuttumistapalveleemuunmuassalastensuojelulakiinperustuvakäytäntö,jolloinnuorenpäihteiden ongelmakäytöntullessaesilleterveydenhuollossaasiastatehdäänilmoituslastensuojeluun. Päihdehoidon kannalta tehokkainta on puuttua alkoholinkäyttöön jo riskikäytön vaiheessa. Koska riskikäyttäjällä ei ole todettavissa varsinaisia haittoja tai alkoholiriippuvuutta, hän ei useinkaan itse pidä alkoholinkäyttöään ongelmakäyttönä. Alkoholin käytön lyhyt neuvonta eli mini-interventio on tutkitustitehokasjatoimivatapahavahduttaariskikäyttäjävähentämäänalkoholinkäyttöäänajoissa ja ehkäisemään alkoholiriippuvuuden syntymistä. Mini-interventio voidaan toteuttaa esimerkiksi terveyskeskuksessataisosiaalitoimistossamuunasioimiskäynninyhteydessä Mini-interventio Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin riskikäytön tunnistamista ja käyttöön suhteutettua lyhytneuvontaa. Mini-intervention perusajatuksena on saada asiakas itse tunnistamaan ja tiedostamaan omaalkoholinriskikäyttönsäsekämahdollisensuurkulutuksen.tunnistamallajatiedostamallaoman alkoholinkäyttönsä asiakasta motivoidaanpohtimaan omaa alkoholinkäyttöään, tekemään päätöksen alkoholinkäytön vähentämiseksi ja mahdollisesti lopettamaan juomisen kokonaan. Mini-intervention yhteydessä asiakkaalle annetaan tietoa alkoholihaitoista ja itsehallintatietoa alkoholinkäytön vähentämiseksi. Kohderyhmän tunnistuksen apuna paljon käytetty menetelmä on Maailman terveysjärjestönwho:nkehittämäaudit-testi 2 (AlcoholUseDisordersIdentificationTest)ja/taihenkilökohtainen haastattelu. Mini-interventiolla ei hoideta päihderiippuvuutta, vaan sillä nimenomaan tunnistetaan vielä varhaisvaiheessa olevia ongelmia. Päämääränä on alkoholin käytön vähentäminen. Päihteiden käytön pu- 2KymmenenkysymyksenAuditontodettutoimivaksialkoholinsuurkulutuksentunnistajaksi.LisätietojajaAudit-testisähköisessämuodossalöytyyosoitteestahttp://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit 14

15 heeksiottaminenkuuluusosiaali-jaterveydenhuollontyöntekijänperusosaamiseen.vastuupuheeksi ottamisestaontyöntekijällä,vaikkaasiakasitseonkinvastuussapäihteidenkäytöstäänjamuutoksestaan.suomalaistenjakansainvälistentutkimusten(www.phepa.net)mukaankertaluonteisellakinkeskustelullaonalkoholinkulutukseenselvävähentävävaikutus Riskirajat Alkoholinkäytön riskirajat ovat Suomessa haitallisen käytön rajoja. Siksi ne ovat korkeammat kuin monissa muissa maassa, joissa rajat on tarkoitettu kohtuukäytön rajoiksi. Viikkotasolla riskirajoiksi määritelläänkeskikokoisellamiehelläyleensä24annostaviikossajanaisella16annostaviikossaniin, ettäjuodaanenintäänmuutamaannoskerrallajakäyttöjaetaankolmeentaiuseampaanpäivään.kertakäytönmaksimi(mitäyhtenäiltanajuo)onnaisillaviisiannostajamiehilläseitsemänannostaalkoholia. Riskiraja yli 65-vuotiaiden kohdalla määritellään niin, että terve henkilö ei saisi juoda kerralla kahtaannostaenempääeikäviikoittainenkäyttösaaylittääseitsemääannosta. Nämä riskirajat ovat keskimääräisiä arvioita, joiden määrittäminen on ongelmallista, koska monien sairauksien oireet pahenevat suorassa suhteessa kulutukseen ilman kynnysarvoa. Nuorilla, ikääntyneilläjasairaillahaittojavoiilmaantuajoalemmallakulutustasolla.raskaudenaikanapienetkinalkoholimäärätlisäävätsikiönhaittariskiä. Yksiannosonesimerkiksi:pullo(33cl)keskioluttataipullo(33cl)siideriätai12clmietoaviiniätai clväkevääviiniätaiclväkevää(40%)alkoholijuomaa. 15

16 4 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa Parastapäihde-jamielenterveysongelmienehkäisyäonmahdollisimmanhyvänjaturvallisenlapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristön luominen. Huittisten kaupunginvaltuuston hyväksymän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (www.huittinen.fi) painopiste onkin perheen hyvinvoinnin kehittämisessä. Vuosille keskeisimpiä kehittämistoimia ovat moniammatillisesti tehtävätperusterveydenhuollonlaajatterveystarkastuksetäitiysneuvolassa,lastenneuvolassajakouluterveydenhuollossa,nuortensyrjäytymisenehkäiseminensekävanhemmuudentukeminenerityistä tukeatarvitsevissaperheissä Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa.neuvolatkohtaavatläheskaikkilapsiperheet.ehkäiseväpäihdetyöaloitetaanjoäitiysneuvolassa ja sitä jatketaan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Tärkeä keino ennaltaehkäisyssä onvanhemmuudentukeminenjalapsenkehityksenseuranta.äitiys-jalastenneuvolavalmentaavanhemmuuteenjaseuraalapsenkehitystä.äitiysneuvolanohjaustilanteisiinjaperheentukitoimiinkuuluuvanhempienvoimavarojentukeminen,päihde-jamielenterveysongelmienkartoitus,keskusteluja tarvittaessaohjaaminenhoitoon.terveydenhoitajatarvioivatneuvolakäynneillämyösvarhaisenvuorovaikutuksenlaatua.perheenohjaaminenjatukijatkuulastenneuvolatyössä.psykologitukeeterveydenhoitajientyötäjaselvittäälapsenkehitystätutkimuksin,mikälierityistähuoltaon. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on varhainen puuttuminen, millä tarkoitetaan tuen tarpeen havaitsemista, huolen puheeksi ottamista ja tukitoimien järjestämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tukitoimien järjestäminen perustuu riskientuntemiseen jatunnistamiseen sekä havainnointiin ja arviointiin. Kun lasta hoitavassa aikuisessa herää huolta lapsen kasvuun, kehitykseen taioppimiseenliittyen,yhteistyötäperheenkanssatiivistetään.varhainenpuuttuminenjanopeareagointiehkäisevätongelmienkasaantumistajamahdollisestimyöhemmintapahtuvaasyrjäytymistä. Perheneuvolassapsykologijasosiaalityöntekijätekevätyhteistyötäasiakkaidenkanssa,kunasiakas haluaa asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa. Työnkuvaan sisältyy myös lapsen myönteistä kehitystä edistävä sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen tutkimus ja hoito. Mielenterveysongelmiin on tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perheneuvolan kanssa yhteistyössä toimivat terveyskeskuksen psykologi ja neuvolan terveydenhoitajat. Moniammatillisessa tiimissä voidaan hoitaa sekä yksilöä että perhettä 16

17 kokonaisuutena.tavoitteenaonkartoittaaperheentilannettalaajastihuomioidensekäsosiaalisiaettä psyykkisiäongelmiajaauttaayksilöäjaperhettäennentilanteenvaikeutumista. Ennaltaehkäisevä päihdetyö lapsen ollessa päivähoidossa ei niinkään ole suoranaista ehkäisevää päihdevalistustavaanpäivähoidossatuetaanlapsenkokonaisvaltaistakasvuajakehitystä.tarkoituksena on, että lapsen itsetunto vahvistuu ja hän oppii tekemään omia, muiden päätöksistä riippumattomia päätöksiä. Päivähoidossa pyritään luomaan turvallinen erilaisuutta hyväksyvä ilmapiiri, jossa voi puhua kaikista asioista. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa näyttää tunteensa. Aikuisten ollessapaikallaopetellaanmyöstunteidenpurkamiskeinoja. Päivähoidossavanhemmillaonmatalakynnysottaapuheeksilapsenkasvatukseenliittyviäkysymyksiäjavanhempanajaksamisenpulmia.Päivähoitotoimiitarvittaessayhteistyössäsosiaalitoimenkanssa.Päivähoitoonmukanaperhetyöntyöryhmässä,jossakäsitelläänperheenluvallaperheidenasioita mm.päihde-jamielenterveysongelmia.päivähoidontyöntekijättekevätyhteistyötäpäihde-jamielenterveysasioissalastensuojelunsosiaalityöntekijöidenjaperhetyöntekijöidenkanssa.lisäksiyhteistyötätehdäänperheneuvolankanssalapsenavuntarpeenarvioinnissajasilloinkuntarvitaanmahdollisia tukitoimia. Perheneuvolassa on mahdollisuus tutkia tarkemmin lapsen kehityksen pulmakohtia ja perheenvuorovaikutusta.tarvittaessaperheneuvolatukeejatarjoaaterapiapalvelujaperheille. 4.2 Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Koulun merkitys ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä on suuri. Koulun terveyskasvatuksen tehtävänäontukeaoppilaantervettäkasvuajakehitystäsekäterveyttäedistävääkäyttäytymistä.tavoitteenaon,ettänuorioppiisekäomanettäympäristönsäterveydenylläpitämiseenjaedistämiseen liittyvätperustiedot ja taidot. Koulussa oppilaille annetaantietoa päihteiden vaaroista. Lisäksi muun muassaehkäisevänpäihdetyönviikollapidetäänoppitunteja,järjestetäänteemapäiviäsekäkäytetään ulkopuolisialuennoitsijoita. Huittisissa toteutetaan opetushallituksen koordinoimaa Kelpo-kehittämistoimintaa 3 jossa kehittämistyö ja käytännön toimenpiteet toteutetaan moniammatillisesti sekä eri hallintokuntien, viranomaistahojen, organisaatioiden ja palveluntuottajien yhteistyönä. Kelpo-kehittämistoiminnan tavoit- teenaonmyösyhteisöllisyydenjamielenterveydellisenhyvinvoinninlisääminen.huittinenonmuka- 3 Kelpo-kehittämistoiminnan avulla luodaan esi-, perusopetukseen rakenteita, toimintamuotoja ja menetelmiä, joillayleistä,tehostettuataierityistätukeatarvitsevilleoppilailletarjotaanopiskelussaanriittävättukitoimet. 17

18 na KiVa Koulu 4 toiminnassa. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisenoppilaanvastuutayhteisestähyvinvoinnista.kiusaamistasivustaseuraavilleoppilailletarjotaankeinojatukeakiusattuajaosoittaa,ettäheeiväthyväksykiusaamista. Huittisten kaupungin sivistystoimi, nuoriso- ja liikuntapalvelut, kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi, 4H-yhdistys,seurakuntajapoliisitoteuttavatyhteistyönäKANTTIKESTÄÄ 5 toimintaakuudesluokkalaisille.lisäksiseitsemäsluokkalaisilleonsuunnattujatkokokonaisuusseiska-kantti.tavoitteenaon antaanuorilleasiallistatietoajavalmiuksiakohdatapäihteisiinliittyviävalintatilanteita,siirtääpäihdekokeilujen aloitusikää sekä lisätä nuorten ja vanhempien välistä keskustelua päihteistä. Jatkossa tullaan pohtimaan tukioppilaiden mukanaoloa päihdekasvatusteeman toteutuksessa. Tukioppilaiden toimenkuvaankuuluukoulunviihtyvyydenjaoppilaidenhyvinvoinninedistäminen. Lukiossasekäammatti-jayrittäjäopistossapäihdeasiattulevatesilleopiskelijaterveydenhuollossa ja liikunta- ja terveystiedon tunneilla. Muissa toisen asteen oppilaitoksissa käytetään ulkopuolisia luennoitsijoitapäihdetietoisuudenjakamiseksi.erilaisetpaikallisestitoteutettavatprojektit,hankkeet ja vierailut tuovat tarpeellisen lisän ja virikkeitä ehkäisevään päihdetyöhön kouluissa. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa on pyritty siihen, että ehkäisevä päihdetyö näkyy koulussa erityisesti ehkäisevän päihdetyön viikolla. Päihdetyön toimintamallia opistoon ollaan luomassa vuoden 2012 aikana. Toimintamalli luodaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämisen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävän Ankkuriprojektintuella. Oppilashuollon 6 tavoitteenaonluodaterveellinenjaturvallinenoppimis-jakouluympäristö,suojata mielenterveyttäjaehkäistäsyrjäytymistäsekäedistääkouluyhteisönhyvinvointia.huittistenkaupunginoppilashuoltototeutetaanterveys-jasosiaalitoimenkanssayhteistyönä.koulunsosiaalityöntekijä, psykologi ja terveydenhoitaja kuuluvat koulun oppilashuoltotyöryhmään. Tarvittaessa koulun oppi- lashuoltotyöryhmäntyöskentelyynosallistuulastensuojelunedustaja.huittisissaeiolekoulupsykolo- gia, vaan oppilashuollon psykologina toimii yläkoulussa terveyskeskuksen psykologi ja alakoulussa perheneuvolan psykologi. Psykologin rooli oppilashuollossa on edustaa lapsen kehityksen, tunne- 4KiVaKoulu-ohjelmaonOpetusministeriönrahoittamahankekoulukiusaamisenvähentämiseksijaennaltaehkäisemiseksi.KiVaKoulu-ohjelmaonainakokokoulunohjelmajasenyleisettoimenpiteetkohdistuvatkaikkiin oppilaisiinjaovatpääasiassakiusaamistaehkäiseviä. 5Kanttikestääonalakouluillesuunnattuennaltaehkäiseväpäihdekasvatusviikko,johonkuuluuvanhempainilta. Ennaltaehkäisynkeinoinasiinäovatpäihdetietoudenlisääminen,terveyskasvatus,päihteillevaihtoehtoisten toimintamallientarjoaminenjapäihteettömyyttäsuosivanympäristöntukeminen. 6Oppilashuoltotyöhönontehtyammattilaistentoimintaohjeeksijakäytäntöjenyhtenäistämisenvälineeksioppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelman rinnalle on laadittu oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen käsikirja ja nivelvaiheyhteistyön kuvaukset. Perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma löytyy osoitteesta: 18

19 elämänjaoppimiskyvynasiantuntemusta.psykologiantaakonsultaatioapuaoppilashuoltotyöryhmällejaopettajillenäissäkysymyksissä. Koulunsosiaalityöntekijäntekemätyöonennaltaehkäiseväätyötä(luokat1-9).Koulunsosiaalityöntekijätoimiioppilashuollontyöntekijänäjasosiaalityönasiantuntijana.Tavoitteenaonvaikuttaaoppilaansosiaaliseenjapsyykkiseenhyvinvointiinsekätukeavanhempiajaopettajialastenkasvatustyössä.Koulunsosiaalityöntekijäonoppilashuoltotyöryhmänjäsen.Koulunsosiaalityöntekijänluooppilas voitullayksin,vanhempientaiopettajankanssa. 4.3 Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Nuoriso- ja liikuntapalvelut toimii aktiivisen, laaja-alaisen, monipuolisen ja kaikki ikäryhmät huomioivan päihteettömän nuoriso- ja liikuntatoiminnan edistämiseksi. Ennaltaehkäisevien peruspalveluidentavoitteenaonluodaperheilleturvallinenjavirikkeellinenkasvuympäristö.toiminnantavoitteenaonelämänhallinnanjasosiaalistentaitojenvahvistaminensekäsyrjäytymisenjasiihenliittyvien lieveilmiöiden ehkäiseminen. Nuorisoklubilla ja Vampulan Nuokkarilla järjestetään nuorille avointen ovientoimintaa.lisäksikäytettävänäonmonipuolisetsisä-jaulkoliikuntapaikatsekäkuntoreitistötja leikkikentät.uimahallitäydentäätätäkokonaisuuttaavautuessaanperusparannuksenjälkeenvuoden 2013alkupuolella.Kaikkinuoriso-jaliikuntapalvelujenjärjestämätoimintaonpäihteetöntä.Nuorisotiloillaonalkometri,jollatarvittaessavoidaantarkistaatilanne.Nuoriso-jaliikuntapalveluillaonkäytössämyös häkämittari,jollavoidaantarvittaessatarkistaatupakoimattomuusjakannustaanuoria tupakoinninlopettamiseen. Nuorten työpaja tukee omalta osaltaan päihteettömyyttä. Ensisijaisesti Huittisten nuorten työpaja tarjoaa työharjoittelu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikan vuotiaille nuorille. Paja tekee töitä asiakkaiden kodeissa pääasiassa siivoten ja pihoja hoitaen. Pajajaksolle jokaiselle nuorelle tehdäänomattavoitteet,joidenavullahänenmahdollisuuksiaanpäästäkoulutukseentaityöhönpyritään edistämään.nuortentyöpajallehakeudutaanpääasiassatyö-jaelinkeinotoimistonkautta.myösoppilaitoksetjasosiaalikeskusvoivattarvittaessaohjatanuoriapajalle,muttanuoriitsekinvoiottaasuoraanyhteyttä. NuortentyöpajanyhteydessätoimiietsivänuorisotyöntekijäEtsivänuorisotyöonhenkilökohtaista ohjausta,tukeajaneuvontaanuorenerielämäntilanteissa.kohderyhmänäovat15 29vuotiaathuittislaiset nuoret, jotka ovat vaarassa pudota tai ovat jo pudonneet peruspalveluiden piiristä. Tavoitteenaonetsiäjalöytääsellainenpalveluyhdessänuorenkanssa,johonhänonitsevalmissitoutumaan,esimerkiksikoulutus,työpaikka.Etsiväännuorisotyöntekijäänvoiottaayhteyttänuoretitse, henkilöt joilla jostakin syystä on huoli nuoresta, sukulaiset sekä eri viranomaiset. Etsivällä nuoriso- 19

20 työntekijälläonmahdollisuusauttaanopeastijahänontavoitettavissaesimerkiksinuortentyöpajalla, sosiaalisessamediassa(facebook)januorisotiloilla.etsivänuorisotyöntekijätoimiimyöstarvittaessa työparinaeriviranomaistenkanssa. KatupartioHuiskuonnuoriso-jasosiaalityötä,jotatehdääntarpeenmukaansiellä,missänuoretovat. Toteuttajatahojentyöntekijätsekävapaaehtoisetaikuisetovatkadullanuortenapunajaturvana,nuortenehdoilla.Heliikkuvatpareittainnuortensuosimissapaikoissa.KeväälläjasyksylläHuiskupäivystääyleensäperjantai-iltaisinklo20alkaenniinpitkäänkuinnäyttäätarpeelliselta.Huiskuntukikohtana on Nuorisoklubi. Nuorille suunnattujen tapahtumien yhteydessä liikkeelle lähdetään aina, sääolosuhteista riippumatta. Mukana toiminnassa ovat nuoriso- ja urheilukeskus, kouluterveyshuolto, Huittisten4H-yhdistysjasosiaalitoimi.Toiminnanorganisoinnistavastaanuoriso-jaliikuntapalvelut. Nuoret itse ovat mukana ehkäisevässä päihdetyössä muun muassa tukioppilastoiminnan ja nuorisovaltuustonkautta. 4.4 Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Sosiaalikeskuksessapalveluidenjärjestämisessäpainopisteonsosiaalisenhyvinvoinninedistämisessä, ennaltaehkäisyssä,varhaisessapuuttumisessasekäavohoidossaja-huollossa.riittävälläperusturvalla jaoikeinkohdennetuillasosiaalipalveluillaparannetaanpienituloisten,syrjäytyneidenjaköyhyydessä elävien henkilöiden ja lapsiperheiden asemaa. Sosiaalikeskuksessa tehtävä päihde- ja mielenterveystyö on ohjausta, neuvontaa, kuntouttavaa sosiaalityötä, informaation antamista päihdepalveluista ja asiakkaanohjaustahakeutumaantarkoituksenmukaisiinhoitomuotoihin.päihteidenkäyttötaimielenterveysasiat voidaan ottaa esille sosiaalityössä monissa erilaisissa tilanteissa, vaikka se ei olisikaan varsinaisenasiakastapaamisenensisijainentarkoitus.kunasiakkaalletehdäänaudit-testi,aikuissosiaalityöntoimintaohjeissaolevaprosessikaavioohjaatyöskentelyäasiakkaankanssa.lastensuojelussa on lasten päihteiden käyttöön liittyen oma toimintamalli. Nuorten päihteidenkäytön kartoituksessa käytetäänapunanuortenpäihdemittaria 7 SosiaalikeskustekeetiivistäyhteistyötäHuittistenkaupunginylläpitämänpäiväkeskuksenkanssajaohjaasinneasiakkaitamyösennaltaehkäisevässämielessä. Laitoskuntoutusjakso sosiaalihuollon laitoksessa edellyttää sosiaalikeskuksesta myönnettävää maksusitoumusta. Lastensuojelunperhetyötätehdäänperheissä,joillaonlastensuojelunasiakkuus.Perhetyöontavoitteellista, suunnitelmallista ja ohjattua työskentelyä lapsiperheessä. Palvelujen kokonaisuus on jokai- 7Nuortenpäihdemittarijavarhaisenpuuttumisenmallinuortenpäihteettömyydenedistämiseksitoimintaohjeita-2011löytyvätosoitteestahttp://preventiimi.fi/node/49.Opassisältäävarhaisenpuuttumisenmallinmukaisia toimintaohjeita nuorten päihteettömyyden edistämiseksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Varhaisen puuttumisenmallikoostuunuortenpäihdemittarista(adolescents SubstanceUseMeasurement,ADSUME)sekä varhaisenpuuttumisentoimintamallistatoimintakaavioineenjainterventiosuosituksineen. 20

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET 1(5) PILOTIN NIMI: HUITTINEN TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI 2012 - Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen: Alkoholin riskikäytön

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen

Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen Nuorisolaki tunnetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2017 Toimintaa ohjaavat arvot

Lisätiedot

ONKO MIELTÄ MIELENTERVEYSPALVELUISSA?

ONKO MIELTÄ MIELENTERVEYSPALVELUISSA? ONKO MIELTÄ MIELENTERVEYSPALVELUISSA? Luosto 15.-16.11.2007 Ro Ylitarkastaja STM päihdeasioiden ja sosiaalisen turvallisuuden ryhmä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT yhdessä vai erillään vai missä? Ongelmien

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN?

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? Pykälistä käytäntöön tilaisuus 20.4.2016, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki Kaleva 20.2.2016 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot