Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia"

Transkriptio

1 HUITTISTEN KAUPUNKI Huittistenkaupungin päihde-jamielenterveysstrategia Huittisten perusturvakeskus

2 Sisällys 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä Päihde-jamielenterveystyötäohjaavialakejajasuosituksia Päihdepalvelujenlaatusuositukset Mielenterveyspalveluidenlaatusuositukset Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla Päihdejamielenterveysstrategiantavoitteet Strategiassakäytetytkäsitteet Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Varhainen puuttuminen Mini-interventio Riskirajat Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Terveyskeskuksen aikuistyön rooli ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Huittisissa tehtävä muu ennaltaehkäisevä työ Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallin kehittäminen Toimintamallin sisältö Korjaavapäihde-jamielenterveystyö Satakunnansairaanhoitopiiri,Huittinen/Harjavallansairaala/Pori Pirkanmaansairaanhoitopiiri,Vammalanaluesairaala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Loimaan aluesairaala Avohuollonostopalvelut Laitospalvelut Julkisiapalvelujatäydentävätpalvelut Päihde- ja mielenterveystyön kehittämistoimenpiteet Seurantajaarviointi Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita

3 1. Johdanto Huittistenkaupunginpäihde-jamielenterveysstrategiaonlaadittuLänsi2012-päihde-jamielenterveystyön kehittämishankeen aikana moniammatillisissa työryhmissä. Huittisten eri hallintokunnat ovat osaltaan osallistuneet strategian tekemiseen kommentoimalla ja täydentämällä asiakirjaa sekä osallistumallakehittämisiltapäivään.päihde-jamielenterveysstrategiatyönohjausryhmäänovatkuuluneet hoitotyönjohtaja Tarja Horn, osastonhoitaja Kaisu Härkälä, va. ylilääkäri Linnea Kenni-Jussila, perusturvajohtaja Kristiina Piirala, sairaanhoitaja Marja Leino-Järvinen, sosiaalityönjohtaja Sinikka PiranenjahanketyöntekijäMarjoVirtanen.Laajennettuunalatyöryhmäänovatheidänlisäkseenkuuluneet terveyskeskuksen psykologi Kaisu Aronoja, päiväkeskuksen ohjaaja Jaakko Halminen, perheneuvolan sosiaalityöntekijä Eija Hyyti, sairaankuljetusyrittäjä Sari Kiuru, Sastamalan päihdeklinikan sairaanhoitaja Hanneli Nieminen terveyskeskus Lääkäri Elina Pesonen, Sastamalan päihdeklinikan sairaanhoitajamaritasaarijaavoterveydenhuollonosastonhoitajamarjavuorinen. Päihde- ja mielenterveystyö liitetään entistä tiiviimmin yhteen, koska yhä useammalla asiakkaalla on sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Tämän vuoksi myös valtakunnallinen suuntaus on, että kunnissa tehdään yhteinen päihde- ja mielenterveysstrategia. Näin hoidon vaikuttavuuden on ajateltu paranevan. TämäasiakirjaonHuittistenjaVampulankuntaliitoksenamuodostuneenuudenHuittis- tenensimmäinenpäihde-jamielenterveysstrategia.strategiaonosalänsi2012-päihde-jamielenter- veystyönkehittämishankeenhuittistenpilottia.hankepainottikansallisensosiaali-terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteista ja toimenpiteistä erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista päihde- ja mielenterveystyössä. Hankerahoituksella palkattiin perusturvakeskuksesta sosiaaliohjaaja Marjo Virtanen hanketyöntekijäksi ajalle Hänen työhönsä kuului koulutuksen järjestäminen, päihde- ja mielenterveys- strategiankokoaminenjapäivitys.peruspalveluissapäihdetietouttajatyömenetelmienosaamistake- hitettiinkoulutuksellalänsi2012-hankkeentuellavuoden aikana. Päihde-jamielenterveysstrategiassaluodaankatsausnykyiseenpalvelujärjestelmäänjaennaltaehkäisevään työhön. Työryhmät ovat keskittyneet ajankohtaisten tarpeiden vuoksi ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen, varhaiseen puuttumiseen jatoimintamallienyhdenmukaistamiseen.pääpainohuittistenpäihde-jamielenterveystyössäonpy- rittysuuntaamaansosiaali-jaterveydenhuollonperuspalveluihinkehittämällähuittisiinomavarhais- vaiheenmielenterveys-japäihdetyöntoimintamallisekätiivistämällätoimijoidenvälistäyhteistyötä. 3

4 Päihde-jamielenterveysstrategialinjaaHuittistenpäihde-jamielenterveystyötävuosille Strategiallaluodaanlinjauksettoimivallepäihde-jamielenterveystyöllejanäidenpalvelujenkehittämiselle yhteistyössä kaupungin ja sen kanssa yhteistyötä tekevien kumppaneiden kesken. Huittisten päihde- ja mielenterveystyön painopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Erityishuomiokiinnitetäänehkäisevääntyöhön,varhaiseenpuuttumiseenjapäihdehaittojenvähentämiseen. Peruspalveluissapäihde-jamielenterveystyönähdäänosanaperustehtävää.Riittävien,monipuolisten, joustavien ja laadukkaiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestäminen Huittisissa edellyttää 2. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä 2.1Päihde-jamielenterveystyötäohjaavialakejajasuosituksia Päihde- ja mielenterveyspalveluja tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluina. Päihdetyön järjestämisvastuuta määrittävät useat lait. Perustuslain (731/1999) mukaan kunnan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kuntalain (365/1995) :n mukaan kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Päihdehuoltolaki (41/ 1986) velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Raittiustyölain ( ) ja -asetuksen mukaan kunnissa tulee olla toimielin vastaamassa raittiustyöntoimeenpanosta, raittiuden edistämisestä ja alkoholiolojen seurannasta. Huittisissatämä toimielin on valtuuston nimeämä päihdetyön työryhmä. Päihdetyön työryhmä tekee yhteistyötä erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kanssa. Päihdetyön työryhmän tehtävänä on päivittää määräajoin Huittisten päihdestrategia ja asettaa yksityiskohtaiset kehittämistavoitteet Huittisissa tehtävällepäihdetyölle. hyvää yhteistyötä eri tasoilla toteutettavien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erityispalvelujen kesken. Laadukkaalla päihde- ja mielenterveystyöllä vähennetään muiden palvelujen tarvettajasaadaanaikaanmyöstaloudellisiasäästöjä. Päihdetyötäohjaavatosaltaanmyösalkoholilaki(1143/1994),sosiaalihuoltolaki(710/1982),terveydenhuoltolaki (1326/2010), kansanterveyslaki (66/1972), erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) sekä lastensuojelulaki(417/2007).lakienlisäksionolemassaalkoholi-jahuumeongelmaisenkäypähoito- suosituksia,joidentavoitteenaonparantaajaselkeyttääpäihdeongelmanhoitoa,lisätätietoajavaikuttaa asenteisiin, parantaa moniammatillista yhteistyötä ja edistää verkostoitumista. Käypä hoito - suosituksiaonlaadittumyösdepressiosta(2004/2009),tupakoinnista,nikotiiniriippuvuudestajavie- 4

5 roitushoidoista (2006), skitsofreniasta (2008), epävakaasta persoonallisuudesta (2008) sekä kaksisuuntaisestamielialahäiriöstä(2008). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) vuosille yhdeksi toimenpidealueeksi on valittu ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Haasteina mainitaan mm. syrjäytyminen,lastensuojeluntarpeenkasvu,väkivaltaperheissä,päihteidenkäytönyleistyminensekä mielenterveysongelmat. (STM 2008.) Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan mm. vahvistamalla henkilöstönammatillistaosaamista.myöspalvelujenuudelleenorganisointiontärkeääjaesimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvässä työssä pitää huomioida ennalta ehkäisy sekä painottaa varhaista puuttumista kaikissa palveluympäristöissä. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia työmenetelmiäjahyviätyökäytäntöjä. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (STM selvityksiä 2009:3) linjataan mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painopistealueet vuoteen Suunnitelmassa painotetaan muun muassa perheiden kanssa työskentelyä mielenterveys- ja päihdeongelmien sukupolvelta toiselle siirtymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Palveluiden kehittämisen osalta suunnitelmassa painotetaan peruspalvelujen roolin vahvistamista ja osaamisen lisäämistä mielenterveys- ja päihdetyössä. Lasten ja nuorten palveluja tulisi tarjota mahdollisimman lähellälapsenomaakasvuympäristöä. Lastensuojelulaissa(417/2007)jaterveydenhuoltolaissa(1326/2010)todetaan,ettälapsenhoidonja tuentarveonselvitettäväjalapselleonturvattavariittävähoitojatuki,kunlapsenvanhempi,huoltaja taimuulapsenhoidostajakasvatuksestavastaavahenkilösaapäihde-taimielenterveyspalveluja.mielenterveyslain(1990/1116)mukaankunnantuleehuolehtiaalueellaantässälaissatarkoitettujen mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä ja sosiaalihuoltoa. Mielenterveyspalveluiden tulisi vastata sekä sisällöltään että laajuudeltaan alueella esiintyvään tarpeeseen. Lain mukaan avopalvelut ovat ensisijaisia, ja kaikkineen palvelujärjestelmän tulisi tukea oma-aloitteista hoitoonhakeutumistajaitsenäistäsuoriutumista. Lasten- ja nuorten palveluita kehitettäessä kehittämistyötä linjaavat asetus neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta (380/2009), laki nuorisolain muuttamisesta (693/2010), perusopetuslain muutos (642/2010), laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010)jamaahanmuuttajienosaltalakikotoutumisenedistämisestä(1386/2010).Keskeisiäkehittämiskohteitapäihteettömyydenjamielenterveydenedistämisessäovatlapsenjanuorenkasvunja kehityksen tukeminen ja terveyden ylläpitäminen, osallisuuden, harrastustoiminnan ja päihteettö- 5

6 myydentukeminen,varhaiskasvatus,perusopetusjaohjaaminenopiskelussaeteenpäin,perheenverkostoitumisensekälastenjavanhempienvuorovaikutuksentukeminen. Päihtyneen henkilön akuuttihoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön antamat ohjeet (STM 2006:65). Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä säädetään STM:n asetuksella(33/2008):mukaanopioidiriippuvaisenhoidontarvetuleearvioidajahoitototeuttaasellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä,jossaonhoidonantamiseenperehtynythoidostavastaavalääkärijatoiminnanedellyttämä muuhenkilökuntasekämuutedellytyksethoidonantamiseen.huumausainepoliittisessatoimenpideohjelmassa(2002)annetaanohjeitahuumeongelmanehkäisemiseksijahoitamiseksi. 2.2Päihdepalvelujenlaatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto julkaisivat päihdepalveluiden laatusuositukset vuonna 2002.Laatusuositustentavoitteenaontukeapäihdepalvelujensuunnittelua,päätöksentekoa,järjestämistä, tuottamista ja kehittämistä. Laatusuositukset koskevat kuntien, yksityisten ja järjestöjen tuottamiapalveluja.laatusuosituksissamainitaanmuunmuassa: Kuntalaisillaonasuinpaikastariippumattaoikeustarpeenmukaiseenjatasokkaaseensekäoikeaanaikaantoteutettuunpäihdehoitoonjapäihdekuntoutukseen. Päihteidenkäyttöönjaniihinliittyviinongelmiintuleevastatakaikillapalvelujentasoillamahdollisimmanvarhainjatarjotaaktiivisestitietoa,tukeajaapua.Menettelytapaatuleesoveltaa erityisestisosiaali-jaterveydenhuollonyleisissäpalveluissa,kutensosiaalityössä,työterveyshuollossa, opiskelija- ja kouluterveydenhuollossa, muussa perusterveydenhuollossa sekä äitiysneuvoloissa. Palveluitajärjestettäessätuleehuomioidaasiakkaanperus-jaihmisoikeuksiensekäoikeusturvantoteutuminen. Lähtökohtanapäihdehoidossajapäihdepalveluissaonasiakkaanjahänenläheistensäavun,tuenjahoidontarve. Periaatteina ovat asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja omatoimisuuden tukeminensekäluottamuksellisuus. Asiakkaanosallistuminenomaahoitoaankoskevaansuunnitteluun,päätöksentekoonjahoidon sisältööntuleeturvata. Päihdekuntoutuksessa tulee huomioida asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä sosiaalinentilannejamuutuentarve. Päihdepalveluyksiköiden tulee tehdä päihdepalvelujen kehittämistyötä yhteistyössä asiakkaidenjaheitäedustavienjärjestöjenjavertaistukiryhmienkanssa.(stmjakuntaliitto2002,15.) Päihdepalvelujenlaatuaohjaavatsuosituksetjaperiaatteetpyrkiväthuomioimaanasiakkaatjaheidän läheistensä tarpeet. Ne koskevat palvelujen tuottamisen yleisiä periaatteita ja pitkäjännitteisen työn 6

7 tarpeita sekä myös konkreettisimpia laadukkaan päihdepalvelujen toteutumisen edellytyksiä. Osa näistäsuosituksistapohjautuupäihdetyönsisällölliseen,sosiaalioikeudelliseenjaeettiseenperustaan. 2.3Mielenterveyspalveluidenlaatusuositukset Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) edellytetään seuraavien periaatteiden toteutumista: Kunnassatuetaanasukkaidenhyvinvointiajamielenterveyttä. Kuntalaista autetaan peruspalveluissa. Työntekijöillä on asenteellinen valmius, riittävä herkkyys, riittävä taitotieto ja riittävät vuorovaikutustaidot tunnistaa ja kohdata psykososiaalista/henkistätukeajakriisiapuaedellyttävättilanteet.lisäksivarmennetaan,ettämielenterveysongelmientunnistamiseenjaniissätukemiseentähtäävätyöotetoteutuukaikkiakuntalaisia, lapsia,nuoria,työikäisiäjaiäkkäitäkoskevissapalveluissa. Jokainenpääseeelämäntilanteensajaongelmiensakannaltatarkoituksenmukaiseentutkimukseenjahoitoon.Hoidontarvearvioidaanjahoitokäynnistetäänensisijaisestiperuspalveluissa, etenkinperusterveydenhuollossa. Hoitototeutuusovitunsuunnitelmanmukaan. Ensisijaistaonavohoito.Kaikessahoidossaonkuntouttavaote. Potilaspääseepsykiatriseensairaalahoitoontarvittaessa. Palvelujärjestelmänsisäinenyhteistyö,vastuutjatyönjakoonselvitettyjasovittu. Mielenterveyspalveluissakunnioitetaanihmisarvoajaihmisoikeuksia. Henkilöstönmääräjarakennemääritelläänosanamielenterveystyönkokonaissuunnitelmaa. Henkilöstönosaamisestajajaksamisestapidetäänhuolta. Palveluitajatoimintaaseurataanjahavaintojahyödynnetäänsuunnittelussa. Mielenterveystyötävartentehdäänkokonaissuunnitelma. 3. Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia 3.1 Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa Päihde-jamielenterveysongelmienkansanterveydellinenmerkitysonsuuri.Mielenterveyshäiriöiden yleisyyseiolemuuttunut,muttaniihinliittyvätyökyvyttömyysonlisääntynytvoimakkaasti.suomessa sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholiperäiset sairaudet. Päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt. Varhainen puuttuminen ja oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteet voivat vähentää päihde- ja mielenterveysongelmistajohtuvaatyökyvyttömyyttäjasiitäaiheutuviaseurauksiasekäyksilö-ettäyhteiskunnan tasolla.päihde-jamielenterveysongelmatovattaakka,joihinonsaatavaapuamahdollisimmanhelpos- 7

8 tikuntalaistenarjessa.päihde-jamielenterveystyönkehittäminenparantaakokoyhteiskunnanhyvinvointia. Mielenterveysrakentuuelämänarkiympäristöissä.Terveydenhuollonorganisaatiotjapalveluttarjoavat apua erilaisiin ongelmatilanteisiin, mutta mielenterveyden edistämistyötä tulee Huittisissa tehdä niissä ympäristöissä, joissa lapset, nuoret ja aikuiset elävät ja viettävät aikaansa. Nuoren päihteiden käyttöön vaikuttavat monet tekijät, muun muassa kulttuuri ja ympäristö, jossa nuori elää, ystävät ja yhteiset tavat viettää vapaa-aikaa heidän kanssaan, muiden perheen jäsenten päihteiden käyttö ja asenteetpäihteitäkohtaansekänuorenitsetuntojauskoitseensä(niemelä2008).poikittaistutkimustenmukaanpäihteitäkäyttävillänuorillaonmuitaenemmänmielenterveydenhäiriöitäjaesimerkiksi tupakoivat ja runsaasti alkoholia käyttävät nuoret ovat itsetuhoisempia kuin ne nuoret, jotka eivät tupakoijakäyttävätalkoholiakohtuullisestitaieivätollenkaan(laukkanen2010).lisäksirunsasalkoholinkäyttöjapäivittäinentupakointionyhteydessärunsaaseenpsykosomaattiseenoireiluun.seurantatutkimuksetovatosoittaneet,ettävarhainaloitetullapäihteidenkäytölläonyhteysmuunmuassa nuorenmyöhempäänpäihteidenkäyttöön,hyvinvointiinjamielenterveyteen(pitkänen2005). Mielenterveys-japäihdeongelmillaonyhteisiäsuojaaviatekijöitäjariskitekijöitä.Nämäliittyvätmuun muassa päihteiden saatavuuteen ja käyttötapoihin, lapsuuden kasvuolosuhteisiin sekä biologiseen ja psyykkiseen haavoittuvuuteen. Koska riskitekijät ovat yhteisiä, mielenterveyttä edistävässä työssä ja ehkäisevässä päihdetyössä ovat samantyyppiset interventiotkin usein vaikuttavia. Avainhaasteena Huittisissa on tällä hetkellä peruspalvelujen kehittäminen, johon päihde- ja mielenterveysstrategian päivittäminen antaa hyvän välineen. Nykyisten valtakunnallisten suositusten mukaisesti Huittisissa pääpaino päihde- ja mielenterveystyön kehittämisessä on asetettu varhaiseen puuttumiseen, peruspalveluihin sekä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kohderyhmään kuuluvat kaikki kuntalaiset,erityishuomioonkiinnitettylapsiinjanuoriin. EnnaltaehkäisevääpäihdetyötätehdäänjonytHuittistenperuspalveluissalaajasti.Ennaltaehkäisevää työtätehdäänmuunmuassasosiaali-jaterveyskeskuksessapäihdetiedotuksella,vanhemmuudentukemisellajavarhaisellapuuttumisella,työterveyshuollossajapolikliinisessatyössätiedotuksenjamini-intervention keinoin, koulutoimessa koulujen oppilashuoltosuunnitelman kautta, päihdekasvatuksellajavarhaisellapuuttumisellasekänuoriso-ja liikuntapalveluissanuortenkasvun ja osallisuuden tukemisella,päihteettömillänuorisotiloillajaerilaisintilaisuuksinsekävarhaisellapuuttumisella. Huittisten päihdetyön kokonaisuus rakentuu ehkäisevästä ja korjaavasta päihdetyöstä. Ehkäisevä päihdetyöonosalaajempaahyvinvoinninjaterveydenedistämistä,jotatehdäänkokoyhteiskunnassa. Korjaavatyösisältääpäihdehuollonomathoito-jakuntoutuspalvelut.Korjaavaapäihdetyötätehdään 8

9 useimmiten yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa, koska monilla päihdeongelmaisilla on myös mielenterveysongelmia. Korjaavaa työtä tehdään myös Huittisten peruspalveluissa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossajalastensuojelussa.ehkäiseväjakorjaavapäihdetyöeivätolekeskenäänselkeästi erottuvia ja tarkkarajaisia, vaan ehkäisevä päihdetyö voi olla myös korjaavaa työtä ja korjaava työ joiltain osiltaan ehkäisevää työtä, varsinkin jos asiaa tarkastellaan tehtävän työn seurannaisvaikutuksienkautta. 3.2 Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta litraajakokemäen7,7litraa.tilastonmukaanhuittisissamyytiinvuonna2010väkeviäviinoja99000 litraa,viinejä110000litraa,siideriä104000litraa,longdrink-juomia129000litraajaolutta(iiija IV)yhteensä963000litraa. Lastensuojeluun tuli vuonna 2011 lapsen päihteidenkäyttöön liittyviä lastensuojeluilmoituksia 11 tulleita rattijuopumustapauksia Huittisissa oli vuonna 2011 yhteensä 32, kun vastaava luku vuonna 2010oli52.Vuonna2011juopumuksenvuoksisäilöönotettiinHuittisissa51henkilöäjavuonna2010 Terveydenja(THL)julkaisemanvirallisentilaston(Päihdetilastollinenvuosikirja2011)mukaanalkoholinkulutusvuonna2010Huittisissaoli100%:ksialkoholiksimuutettuna9,8 litraa asukasta kohden.kokosatakunnankeskiarvonollessa8,3litraajalähikuntien,harjavallan9,6litraa,säkylän10,7 lapsesta.samastalapsestasaattoitullauseitailmoituksia.suoranaisestivanhempienalkoholinkäytöstäjohtuneidensyidenperusteellalastensuojeluilmoituksiatulineljästäeriperheestä.poliisintietoon säilöönotettiin50henkilöä.erityispiirteenähuittisissaonkaupunginkokoonnähdenmelkohuomattavahuumeidenkäyttäjiensekäkorvaushoidossakäyvienmäärä.ongelmanäyttäisiolevankasvussa. Kouluterveyskysely2011raportissahuolenaiheeksiverrattunaedelliseen(2009)kyselyvuoteenHuit- tislaisten8.ja9.luokkienoppilaillanousikoulunfyysistenolojenkokeminenpuutteellisemmiksi,kou- lun työilmapiiri heikkeneminen, koulukiusatuksi joutumisen lisääntyminen, lintsaamisen lisääntymi- nen,kouluterveydenhoitajanvastaanotollepääsynkokeminenvaikeammaksijakoulunkäynninvaike- uksiin avun saamisen vähentyminen. Vastaavasti huolen aiheiden muutokset lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla olivat vanhempien työttömyyden lisääntyminen, vanhemmat tiesivät huonommin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan, koulun työilmapiiri heikkeni, opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät, päivittäinen tupakointi lisääntyi ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. 9

10 3.3 Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla Kuntalaistenhyvinvoinninkehityksenseuraamiseksielämänkulunerivaiheessatarvitaantilastotietoa. Hyvinvointi-indikaattorit mittaavat mm. kuntalaisten fyysistä ympäristöä, elämäntapoja, elinoloja, palveluiden käyttöä, väestökehitystä, sairastavuutta ja kuolleisuutta. SOTKAnet (www.sotkanet.fi tilasto-jaindikaattoripankkituottaavaltakunnallistajakuntakohtaistatietoamuunmuassapäihde-ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Avainpäihde- ja mielenterveysindikaattorit antavat tietoa päihteidenkäytöstäjasiitäaiheutuvistahaitoistasekäsuuntaviivatkustannustehokkaalletoimillepäihteidenkäytönjasiitäaiheutuvienhaittojenvähentämiseksi. Huittistenpäihde-jamielenterveysstrategiaatehtäessätarkasteluunvalittiinyleisimmätkuntienstrategioissakäytettävätindikaattorit.Valitutindikaattoritovat:1.Päihdehaittojaennakoivattekijät(taulukko 1): alkoholin myynti/kulutus, koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, työllisyys/työttömyys,toimeentulotukeasaaneet henkilötvuodenaikana,nuortenpäivittäinentupakointi, nuorten humalajuominen ja nuorten huumekokeilut. 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin (taulukko 2):päihdehuollonavopalvelukäynnit,laitoshuoltopäivät,väkivaltarikoksetjahuostaanotetutlapset.3. Mielenterveysindikaattorit (taulukko 3.): psykiatrian avohoitokäynnit, mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneet vuotiaat, nuorten kokema keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, koulu-uupumusjaläheisenalkoholinkäytöstäaiheutuneetongelmat.huittistenpäihde-jamielenterveysindikaattorien tavoitteena on arvioida kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin kehittymistä ja valitajatkossatoiminnanpainopistealueettulostenmukaisesti. Seuraavissa taulukossa (taulukot 1.-3.) SOTKAnet-verkkopalvelusta poimitut Huittista koskevat indikaattoritiedot ovat vuodelta Nuorten osalta indikaattoritiedot taulukkoon on poimittu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toimittamasta kouluterveyskysely 2011 Huittisten kuntaraportista.kouluterveyskysely2011toteutettiinhuittisissamaalis-huhtikuussaluokkakyselynä 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Taulukoihin on lisätty vertailutiedon saamiseksi Satakunnan ja koko maan päihde- ja mielenterveysindikaattoreiden tunnuslukuja. 10

11 11 Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät Päihdehaittoja ennakoivattekijät Mittari Määrä Huittinen(2010) Vertailu Myynti/Kulutus Alkoholinmyyntiasukasta kohti100alkoholina. Kulutus9,8(litraa/ asukas) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 9,8 8,3 8,1 9,8 8,5 8,3 10,0 8,7 8,5 Koulutus; Koulutuksenulkopuolelle jääneitä 17 24vuotiaita,vastaavan ikäisestäväestöstä 2009:13,1 (132henkilöä) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Ei tietoja 13,1 11,0 11,4 13,5 11,5 11,8 Työllisyys/työttömyys: Työttömättyövoimasta (vuodenka.) 8,1% 397henkilöä) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 8,1 10,9 10,2 8,4 11,0 10,3 6,7 Toimeentulotuki Toimeentulotukeasaaneet henkilötvuodenaikana, asukkaista 6,1% (435 taloutta /653 henkilöä) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 6,1 5,8 7,0 5,0 6,0 7,1 4,3 Päivittäinentupakointi Peruskoulun8.ja9.luokkien oppilaista(n=196) Lukion1.ja2.vuodenopiskelijat(n=78) 2011:21 41oppilasta) 16 12opiskelijaa) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta Kokomaa: ,0 16,0 15,0 16,0 10,0 9, , ,0 Humalajuominen Peruskoulun8.ja9.luokkien oppilaista(n=196) Tosihumalassavähintään kerrankuukaudessa Lukion1.ja2.vuodenopiskelijat(n=78) 2011:17% 33oppilasta) 16 (12opiskelijaa) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 17,0 18,0 15,0 16,0 25,0 23,0 18,0 32,0 Kokeillutlaittomia huumeitaainakin kerran Peruskoulun8.ja9.luokkien oppilaista(n=196) Lukion1.ja2.vuodenopiskelijat(n=78) 2011:7 (14oppilasta) (2opiskelijaa) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 7,0 6,0 7,0 2,0 10,0 7,0 7,0 4,0 Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin Päihteidenvaikutus hyvinvointiin Mittari Määrä Huittinen2010 Vertailu Avokäynnit Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000asukasta 6,9 (74asiakasta) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 6,9 10,3 9,3 7,5 12,5 9,8 8,9 12,9 Laitoshuoltopäivät Päihteidenvuoksi sairaaloidenja terveyskeskusten vuodeosastollahoidettuja potilaita Päihdehuollonlaitoksissa hoidossa/1000asukasta 4,4 (47asiakasta) 2,4 (26asiakasta) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 4,4 4,9 3,5 2,4 2,4 3,2 5,0 4,6 3,9 1,7 3,3 3,2 5,2 4,9 4,0 1,9 3,6 3,2 Väkivaltarikokset Poliisintietoontulleet henkeentaiterveyteen kohdistuneetrikokset/ 1000asukasta 6,6 (70kpl) Huittinen Satakunta: Kokomaa: 6,6 6,8 6,6 5,0 6,6 6,7 3,6 6,8 7,1 Huostaanotetutlapset Kodinulkopuolellesijoitetut 0-17-vuotiaat samanikäisestäväestöstä 0,6 12lasta) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 0,6 1,4 1,3 0,7 1,3 1,3 0,8 1,3 1,3

12 Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita Mielenterveys indikaattoreita Psykiatrianavohoito: Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaasaaneet Koettuterveys:Keskivaikeataivaikeamasentuneisuus Koulu-uupumus Läheisenalkoholinkäyttö onaiheuttanutongelmia Mittari Avohoitokäynnit /1000asukasta vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Peruskoulun8.ja9. luokkienoppilaista (n=196) Lukion1.ja2.vuoden opiskelijat (n=78) Peruskoulun8.ja9. luokkienoppilaista (n=196) Lukion1.ja2.vuoden opiskelijat (n=78) Peruskoulun8.ja9. luokkienoppilaista (n=195) Lukion1.ja2.vuoden opiskelijat (n=78) Määrä Huittinen ,5 13 (25oppilasta) 13 10oppilasta) 12 24oppilasta) 14 11oppilasta) 13% (25oppilasta) oppilasta) 3.4Päihdejamielenterveysstrategiantavoitteet Vertailu Huittinen: 657 Satakunta: 471 Kokomaa: 301 Huittinen: 27,5 Satakunta: 28,5 Kokomaa: 32, Huittinen: 13,0 Satakunta: 14,0 Kokomaa: 13,0 Huittinen: 13,0 Satakunta: 10,0 Kokomaa: 10,0 Huittinen: 12,0 Satakunta: 12,0 Kokomaa: 12,0 Huittinen: 14,0 Satakunta: 9,0 Kokomaa: 10,0 Huittinen: 13,0 Satakunta: 13,0 Kokomaa: 12,0 Huittinen: 9,0 Satakunta: 13,0 Kokomaa: 13, ,7 17,5 19, ,5 19,2 21, ,0 9,0 12,0 11,0 14,0 Huittistenpäihde-jamielenterveystyönpainopisteonsosiaali-jaterveydenhuollonperuspalveluissa. Erityishuomio kiinnitetään varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden edistämi- seenjapäihdehaittojenoleelliseenvähentämiseen.peruspalveluissapäihde-jamielenterveystyönäh- dään osaksi perustehtävää. Nuorten mielenterveyden edistäminen tapahtuu kaikissa niissä arkisissa yhteisöissä, joissa nuoret elävät ja viettävät aikaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoria kuunnellaan, ollaan heidän asioistaan kiinnostuneita sekä rohkaistaan ja kannustetaan heitä kasvamaan omaksi itsekseen. Keskeisinäpäihde-jamielenterveysstrategiantavoitteinaHuittisissaon: 1. Panostaa päihdeongelmien ja mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyynsekävarhaiseenpuuttumiseenperuspalveluissa 2. Tehostaa varhaisessa vaiheessa tarjottavaa hoitoa perusturvakeskuksessa avohoitopainotteisesti 3. Huolehtiariittävien,korkealaatuistenjajoustavienperuspalveluidensaatavuudesta 12

13 4. Vahvistaatoimivaayhteistyötäperus-jaerityispalveluiden,eripalveluntuottajienjaammattiryhmienvälillähuomioidenhoidonoikeaporrastus,työnjakojahoidonjatkuvuus 5. Parantaa osaamista perusturvakeskuksen toimijoilla, painopiste vuorovaikutuksen toimivuudessa Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, jota tehdään koko yhteiskunnassa. Päihteillä tarkoitetaan kaikkia huumaavassa tai päihtymistarkoituksessa käytettäviä aineita, niin alkoholia, huumeita, lääkkeitä kuin muitakin kemiallisiaaineitakutenpuhdistusaineitajaliimoja.nykyäänmyöstoiminnallisetriippuvuudet,kuten peliriippuvuus,kuuluvatehkäisevänpäihdetyönkenttään. Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä. Erityisesti pyritään vaikuttamaanasukkaidenpäihteitäkoskevaantietouteen,asenteisiinsekäpäihteidenkäyttötapoihin, vähentämään päihteiden kysyntää, tarjontaa ja saatavuutta, edistämään päihteettömiä elintapoja, kiinnittämään huomiota päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin sekä ymmärtämään ja hallitsemaan päihdeilmiötä. Alkoholihaittojen ehkäisemisessä pyritään yhdistämään toimivaksi kokonaisuudeksi kansalaisten oma juomisen säätely, viranomaisten toimintasekä alkoholia myyvien markkinoidentoimintatavat. Päihde-jamielenterveystyönkeskeisinäarvoinaHuittisissaovatasiakaslähtöisyys,osallisuus,ihmisarvonkunnioitus,moniammatillisuus,luottamuksellisuussekäyhteisvastuullisuus. 3.5Strategiassakäytetytkäsitteet Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Ehkäisevällämielenterveystyöllätarkoitetaantoimintaa,jonkatavoitteenaonehkäistämielenterveyshäiriöidenilmaantuvuutta.Painopisteonmielenterveysongelmienjahäiriöidenvarhaisessatunnistamisessa.Nuoristaarvioltajokaviideskärsiijostainmielenterveydenhäiriöstä 1 Hoitoavaillejäänyt häiriötaimuukehityksenestevoiheijastuapitkälletulevaisuuteen.häiriöidenvarhainentunnistaminen ja hoito parantavat ennustetta, ja ne ovat myös parhaat aseet aikuisiän mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä. Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö tarkoittaa yksilötasolla elämänhallinnan vahvistamista, yhteisötasolla hyvinvoinnin lisäämistä ja yhteiskunnan tasolla yleisiin arvoihin vaikuttamista. 1 Nuorilletyypillisiämielenterveysongelmiaovatmasennus,ahdistuneisuus,käytöshäiriöt,syömishäiriötsekä päihteidenkäyttö(huttunen2010). 13

14 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön päämääränä on kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuudenedistäminen Varhainen puuttuminen Varhainenpuuttuminentarkoittaatoimimistamahdollisimmanvarhain,mahdollisimmanavoimestija mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Olennaista on toimia silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Varhaisen puuttumisen periaatteena on, että ongelmaan tarttuu heti se työntekijä, joka havaitsee, ettei kaikki ole kunnossa. Keskeisiä asioita varhaisessapuuttumisessaonrohkeaasianpuheeksiottaminenjamoniammatillinenyhteistyö.varhaista puuttumistapalveleemuunmuassalastensuojelulakiinperustuvakäytäntö,jolloinnuorenpäihteiden ongelmakäytöntullessaesilleterveydenhuollossaasiastatehdäänilmoituslastensuojeluun. Päihdehoidon kannalta tehokkainta on puuttua alkoholinkäyttöön jo riskikäytön vaiheessa. Koska riskikäyttäjällä ei ole todettavissa varsinaisia haittoja tai alkoholiriippuvuutta, hän ei useinkaan itse pidä alkoholinkäyttöään ongelmakäyttönä. Alkoholin käytön lyhyt neuvonta eli mini-interventio on tutkitustitehokasjatoimivatapahavahduttaariskikäyttäjävähentämäänalkoholinkäyttöäänajoissa ja ehkäisemään alkoholiriippuvuuden syntymistä. Mini-interventio voidaan toteuttaa esimerkiksi terveyskeskuksessataisosiaalitoimistossamuunasioimiskäynninyhteydessä Mini-interventio Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin riskikäytön tunnistamista ja käyttöön suhteutettua lyhytneuvontaa. Mini-intervention perusajatuksena on saada asiakas itse tunnistamaan ja tiedostamaan omaalkoholinriskikäyttönsäsekämahdollisensuurkulutuksen.tunnistamallajatiedostamallaoman alkoholinkäyttönsä asiakasta motivoidaanpohtimaan omaa alkoholinkäyttöään, tekemään päätöksen alkoholinkäytön vähentämiseksi ja mahdollisesti lopettamaan juomisen kokonaan. Mini-intervention yhteydessä asiakkaalle annetaan tietoa alkoholihaitoista ja itsehallintatietoa alkoholinkäytön vähentämiseksi. Kohderyhmän tunnistuksen apuna paljon käytetty menetelmä on Maailman terveysjärjestönwho:nkehittämäaudit-testi 2 (AlcoholUseDisordersIdentificationTest)ja/taihenkilökohtainen haastattelu. Mini-interventiolla ei hoideta päihderiippuvuutta, vaan sillä nimenomaan tunnistetaan vielä varhaisvaiheessa olevia ongelmia. Päämääränä on alkoholin käytön vähentäminen. Päihteiden käytön pu- 2KymmenenkysymyksenAuditontodettutoimivaksialkoholinsuurkulutuksentunnistajaksi.LisätietojajaAudit-testisähköisessämuodossalöytyyosoitteestahttp://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit 14

15 heeksiottaminenkuuluusosiaali-jaterveydenhuollontyöntekijänperusosaamiseen.vastuupuheeksi ottamisestaontyöntekijällä,vaikkaasiakasitseonkinvastuussapäihteidenkäytöstäänjamuutoksestaan.suomalaistenjakansainvälistentutkimusten(www.phepa.net)mukaankertaluonteisellakinkeskustelullaonalkoholinkulutukseenselvävähentävävaikutus Riskirajat Alkoholinkäytön riskirajat ovat Suomessa haitallisen käytön rajoja. Siksi ne ovat korkeammat kuin monissa muissa maassa, joissa rajat on tarkoitettu kohtuukäytön rajoiksi. Viikkotasolla riskirajoiksi määritelläänkeskikokoisellamiehelläyleensä24annostaviikossajanaisella16annostaviikossaniin, ettäjuodaanenintäänmuutamaannoskerrallajakäyttöjaetaankolmeentaiuseampaanpäivään.kertakäytönmaksimi(mitäyhtenäiltanajuo)onnaisillaviisiannostajamiehilläseitsemänannostaalkoholia. Riskiraja yli 65-vuotiaiden kohdalla määritellään niin, että terve henkilö ei saisi juoda kerralla kahtaannostaenempääeikäviikoittainenkäyttösaaylittääseitsemääannosta. Nämä riskirajat ovat keskimääräisiä arvioita, joiden määrittäminen on ongelmallista, koska monien sairauksien oireet pahenevat suorassa suhteessa kulutukseen ilman kynnysarvoa. Nuorilla, ikääntyneilläjasairaillahaittojavoiilmaantuajoalemmallakulutustasolla.raskaudenaikanapienetkinalkoholimäärätlisäävätsikiönhaittariskiä. Yksiannosonesimerkiksi:pullo(33cl)keskioluttataipullo(33cl)siideriätai12clmietoaviiniätai clväkevääviiniätaiclväkevää(40%)alkoholijuomaa. 15

16 4 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa Parastapäihde-jamielenterveysongelmienehkäisyäonmahdollisimmanhyvänjaturvallisenlapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristön luominen. Huittisten kaupunginvaltuuston hyväksymän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (www.huittinen.fi) painopiste onkin perheen hyvinvoinnin kehittämisessä. Vuosille keskeisimpiä kehittämistoimia ovat moniammatillisesti tehtävätperusterveydenhuollonlaajatterveystarkastuksetäitiysneuvolassa,lastenneuvolassajakouluterveydenhuollossa,nuortensyrjäytymisenehkäiseminensekävanhemmuudentukeminenerityistä tukeatarvitsevissaperheissä Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa.neuvolatkohtaavatläheskaikkilapsiperheet.ehkäiseväpäihdetyöaloitetaanjoäitiysneuvolassa ja sitä jatketaan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Tärkeä keino ennaltaehkäisyssä onvanhemmuudentukeminenjalapsenkehityksenseuranta.äitiys-jalastenneuvolavalmentaavanhemmuuteenjaseuraalapsenkehitystä.äitiysneuvolanohjaustilanteisiinjaperheentukitoimiinkuuluuvanhempienvoimavarojentukeminen,päihde-jamielenterveysongelmienkartoitus,keskusteluja tarvittaessaohjaaminenhoitoon.terveydenhoitajatarvioivatneuvolakäynneillämyösvarhaisenvuorovaikutuksenlaatua.perheenohjaaminenjatukijatkuulastenneuvolatyössä.psykologitukeeterveydenhoitajientyötäjaselvittäälapsenkehitystätutkimuksin,mikälierityistähuoltaon. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on varhainen puuttuminen, millä tarkoitetaan tuen tarpeen havaitsemista, huolen puheeksi ottamista ja tukitoimien järjestämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tukitoimien järjestäminen perustuu riskientuntemiseen jatunnistamiseen sekä havainnointiin ja arviointiin. Kun lasta hoitavassa aikuisessa herää huolta lapsen kasvuun, kehitykseen taioppimiseenliittyen,yhteistyötäperheenkanssatiivistetään.varhainenpuuttuminenjanopeareagointiehkäisevätongelmienkasaantumistajamahdollisestimyöhemmintapahtuvaasyrjäytymistä. Perheneuvolassapsykologijasosiaalityöntekijätekevätyhteistyötäasiakkaidenkanssa,kunasiakas haluaa asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa. Työnkuvaan sisältyy myös lapsen myönteistä kehitystä edistävä sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen tutkimus ja hoito. Mielenterveysongelmiin on tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perheneuvolan kanssa yhteistyössä toimivat terveyskeskuksen psykologi ja neuvolan terveydenhoitajat. Moniammatillisessa tiimissä voidaan hoitaa sekä yksilöä että perhettä 16

17 kokonaisuutena.tavoitteenaonkartoittaaperheentilannettalaajastihuomioidensekäsosiaalisiaettä psyykkisiäongelmiajaauttaayksilöäjaperhettäennentilanteenvaikeutumista. Ennaltaehkäisevä päihdetyö lapsen ollessa päivähoidossa ei niinkään ole suoranaista ehkäisevää päihdevalistustavaanpäivähoidossatuetaanlapsenkokonaisvaltaistakasvuajakehitystä.tarkoituksena on, että lapsen itsetunto vahvistuu ja hän oppii tekemään omia, muiden päätöksistä riippumattomia päätöksiä. Päivähoidossa pyritään luomaan turvallinen erilaisuutta hyväksyvä ilmapiiri, jossa voi puhua kaikista asioista. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa näyttää tunteensa. Aikuisten ollessapaikallaopetellaanmyöstunteidenpurkamiskeinoja. Päivähoidossavanhemmillaonmatalakynnysottaapuheeksilapsenkasvatukseenliittyviäkysymyksiäjavanhempanajaksamisenpulmia.Päivähoitotoimiitarvittaessayhteistyössäsosiaalitoimenkanssa.Päivähoitoonmukanaperhetyöntyöryhmässä,jossakäsitelläänperheenluvallaperheidenasioita mm.päihde-jamielenterveysongelmia.päivähoidontyöntekijättekevätyhteistyötäpäihde-jamielenterveysasioissalastensuojelunsosiaalityöntekijöidenjaperhetyöntekijöidenkanssa.lisäksiyhteistyötätehdäänperheneuvolankanssalapsenavuntarpeenarvioinnissajasilloinkuntarvitaanmahdollisia tukitoimia. Perheneuvolassa on mahdollisuus tutkia tarkemmin lapsen kehityksen pulmakohtia ja perheenvuorovaikutusta.tarvittaessaperheneuvolatukeejatarjoaaterapiapalvelujaperheille. 4.2 Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Koulun merkitys ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä on suuri. Koulun terveyskasvatuksen tehtävänäontukeaoppilaantervettäkasvuajakehitystäsekäterveyttäedistävääkäyttäytymistä.tavoitteenaon,ettänuorioppiisekäomanettäympäristönsäterveydenylläpitämiseenjaedistämiseen liittyvätperustiedot ja taidot. Koulussa oppilaille annetaantietoa päihteiden vaaroista. Lisäksi muun muassaehkäisevänpäihdetyönviikollapidetäänoppitunteja,järjestetäänteemapäiviäsekäkäytetään ulkopuolisialuennoitsijoita. Huittisissa toteutetaan opetushallituksen koordinoimaa Kelpo-kehittämistoimintaa 3 jossa kehittämistyö ja käytännön toimenpiteet toteutetaan moniammatillisesti sekä eri hallintokuntien, viranomaistahojen, organisaatioiden ja palveluntuottajien yhteistyönä. Kelpo-kehittämistoiminnan tavoit- teenaonmyösyhteisöllisyydenjamielenterveydellisenhyvinvoinninlisääminen.huittinenonmuka- 3 Kelpo-kehittämistoiminnan avulla luodaan esi-, perusopetukseen rakenteita, toimintamuotoja ja menetelmiä, joillayleistä,tehostettuataierityistätukeatarvitsevilleoppilailletarjotaanopiskelussaanriittävättukitoimet. 17

18 na KiVa Koulu 4 toiminnassa. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisenoppilaanvastuutayhteisestähyvinvoinnista.kiusaamistasivustaseuraavilleoppilailletarjotaankeinojatukeakiusattuajaosoittaa,ettäheeiväthyväksykiusaamista. Huittisten kaupungin sivistystoimi, nuoriso- ja liikuntapalvelut, kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi, 4H-yhdistys,seurakuntajapoliisitoteuttavatyhteistyönäKANTTIKESTÄÄ 5 toimintaakuudesluokkalaisille.lisäksiseitsemäsluokkalaisilleonsuunnattujatkokokonaisuusseiska-kantti.tavoitteenaon antaanuorilleasiallistatietoajavalmiuksiakohdatapäihteisiinliittyviävalintatilanteita,siirtääpäihdekokeilujen aloitusikää sekä lisätä nuorten ja vanhempien välistä keskustelua päihteistä. Jatkossa tullaan pohtimaan tukioppilaiden mukanaoloa päihdekasvatusteeman toteutuksessa. Tukioppilaiden toimenkuvaankuuluukoulunviihtyvyydenjaoppilaidenhyvinvoinninedistäminen. Lukiossasekäammatti-jayrittäjäopistossapäihdeasiattulevatesilleopiskelijaterveydenhuollossa ja liikunta- ja terveystiedon tunneilla. Muissa toisen asteen oppilaitoksissa käytetään ulkopuolisia luennoitsijoitapäihdetietoisuudenjakamiseksi.erilaisetpaikallisestitoteutettavatprojektit,hankkeet ja vierailut tuovat tarpeellisen lisän ja virikkeitä ehkäisevään päihdetyöhön kouluissa. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa on pyritty siihen, että ehkäisevä päihdetyö näkyy koulussa erityisesti ehkäisevän päihdetyön viikolla. Päihdetyön toimintamallia opistoon ollaan luomassa vuoden 2012 aikana. Toimintamalli luodaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämisen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävän Ankkuriprojektintuella. Oppilashuollon 6 tavoitteenaonluodaterveellinenjaturvallinenoppimis-jakouluympäristö,suojata mielenterveyttäjaehkäistäsyrjäytymistäsekäedistääkouluyhteisönhyvinvointia.huittistenkaupunginoppilashuoltototeutetaanterveys-jasosiaalitoimenkanssayhteistyönä.koulunsosiaalityöntekijä, psykologi ja terveydenhoitaja kuuluvat koulun oppilashuoltotyöryhmään. Tarvittaessa koulun oppi- lashuoltotyöryhmäntyöskentelyynosallistuulastensuojelunedustaja.huittisissaeiolekoulupsykolo- gia, vaan oppilashuollon psykologina toimii yläkoulussa terveyskeskuksen psykologi ja alakoulussa perheneuvolan psykologi. Psykologin rooli oppilashuollossa on edustaa lapsen kehityksen, tunne- 4KiVaKoulu-ohjelmaonOpetusministeriönrahoittamahankekoulukiusaamisenvähentämiseksijaennaltaehkäisemiseksi.KiVaKoulu-ohjelmaonainakokokoulunohjelmajasenyleisettoimenpiteetkohdistuvatkaikkiin oppilaisiinjaovatpääasiassakiusaamistaehkäiseviä. 5Kanttikestääonalakouluillesuunnattuennaltaehkäiseväpäihdekasvatusviikko,johonkuuluuvanhempainilta. Ennaltaehkäisynkeinoinasiinäovatpäihdetietoudenlisääminen,terveyskasvatus,päihteillevaihtoehtoisten toimintamallientarjoaminenjapäihteettömyyttäsuosivanympäristöntukeminen. 6Oppilashuoltotyöhönontehtyammattilaistentoimintaohjeeksijakäytäntöjenyhtenäistämisenvälineeksioppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelman rinnalle on laadittu oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen käsikirja ja nivelvaiheyhteistyön kuvaukset. Perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma löytyy osoitteesta: 18

19 elämänjaoppimiskyvynasiantuntemusta.psykologiantaakonsultaatioapuaoppilashuoltotyöryhmällejaopettajillenäissäkysymyksissä. Koulunsosiaalityöntekijäntekemätyöonennaltaehkäiseväätyötä(luokat1-9).Koulunsosiaalityöntekijätoimiioppilashuollontyöntekijänäjasosiaalityönasiantuntijana.Tavoitteenaonvaikuttaaoppilaansosiaaliseenjapsyykkiseenhyvinvointiinsekätukeavanhempiajaopettajialastenkasvatustyössä.Koulunsosiaalityöntekijäonoppilashuoltotyöryhmänjäsen.Koulunsosiaalityöntekijänluooppilas voitullayksin,vanhempientaiopettajankanssa. 4.3 Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Nuoriso- ja liikuntapalvelut toimii aktiivisen, laaja-alaisen, monipuolisen ja kaikki ikäryhmät huomioivan päihteettömän nuoriso- ja liikuntatoiminnan edistämiseksi. Ennaltaehkäisevien peruspalveluidentavoitteenaonluodaperheilleturvallinenjavirikkeellinenkasvuympäristö.toiminnantavoitteenaonelämänhallinnanjasosiaalistentaitojenvahvistaminensekäsyrjäytymisenjasiihenliittyvien lieveilmiöiden ehkäiseminen. Nuorisoklubilla ja Vampulan Nuokkarilla järjestetään nuorille avointen ovientoimintaa.lisäksikäytettävänäonmonipuolisetsisä-jaulkoliikuntapaikatsekäkuntoreitistötja leikkikentät.uimahallitäydentäätätäkokonaisuuttaavautuessaanperusparannuksenjälkeenvuoden 2013alkupuolella.Kaikkinuoriso-jaliikuntapalvelujenjärjestämätoimintaonpäihteetöntä.Nuorisotiloillaonalkometri,jollatarvittaessavoidaantarkistaatilanne.Nuoriso-jaliikuntapalveluillaonkäytössämyös häkämittari,jollavoidaantarvittaessatarkistaatupakoimattomuusjakannustaanuoria tupakoinninlopettamiseen. Nuorten työpaja tukee omalta osaltaan päihteettömyyttä. Ensisijaisesti Huittisten nuorten työpaja tarjoaa työharjoittelu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikan vuotiaille nuorille. Paja tekee töitä asiakkaiden kodeissa pääasiassa siivoten ja pihoja hoitaen. Pajajaksolle jokaiselle nuorelle tehdäänomattavoitteet,joidenavullahänenmahdollisuuksiaanpäästäkoulutukseentaityöhönpyritään edistämään.nuortentyöpajallehakeudutaanpääasiassatyö-jaelinkeinotoimistonkautta.myösoppilaitoksetjasosiaalikeskusvoivattarvittaessaohjatanuoriapajalle,muttanuoriitsekinvoiottaasuoraanyhteyttä. NuortentyöpajanyhteydessätoimiietsivänuorisotyöntekijäEtsivänuorisotyöonhenkilökohtaista ohjausta,tukeajaneuvontaanuorenerielämäntilanteissa.kohderyhmänäovat15 29vuotiaathuittislaiset nuoret, jotka ovat vaarassa pudota tai ovat jo pudonneet peruspalveluiden piiristä. Tavoitteenaonetsiäjalöytääsellainenpalveluyhdessänuorenkanssa,johonhänonitsevalmissitoutumaan,esimerkiksikoulutus,työpaikka.Etsiväännuorisotyöntekijäänvoiottaayhteyttänuoretitse, henkilöt joilla jostakin syystä on huoli nuoresta, sukulaiset sekä eri viranomaiset. Etsivällä nuoriso- 19

20 työntekijälläonmahdollisuusauttaanopeastijahänontavoitettavissaesimerkiksinuortentyöpajalla, sosiaalisessamediassa(facebook)januorisotiloilla.etsivänuorisotyöntekijätoimiimyöstarvittaessa työparinaeriviranomaistenkanssa. KatupartioHuiskuonnuoriso-jasosiaalityötä,jotatehdääntarpeenmukaansiellä,missänuoretovat. Toteuttajatahojentyöntekijätsekävapaaehtoisetaikuisetovatkadullanuortenapunajaturvana,nuortenehdoilla.Heliikkuvatpareittainnuortensuosimissapaikoissa.KeväälläjasyksylläHuiskupäivystääyleensäperjantai-iltaisinklo20alkaenniinpitkäänkuinnäyttäätarpeelliselta.Huiskuntukikohtana on Nuorisoklubi. Nuorille suunnattujen tapahtumien yhteydessä liikkeelle lähdetään aina, sääolosuhteista riippumatta. Mukana toiminnassa ovat nuoriso- ja urheilukeskus, kouluterveyshuolto, Huittisten4H-yhdistysjasosiaalitoimi.Toiminnanorganisoinnistavastaanuoriso-jaliikuntapalvelut. Nuoret itse ovat mukana ehkäisevässä päihdetyössä muun muassa tukioppilastoiminnan ja nuorisovaltuustonkautta. 4.4 Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Sosiaalikeskuksessapalveluidenjärjestämisessäpainopisteonsosiaalisenhyvinvoinninedistämisessä, ennaltaehkäisyssä,varhaisessapuuttumisessasekäavohoidossaja-huollossa.riittävälläperusturvalla jaoikeinkohdennetuillasosiaalipalveluillaparannetaanpienituloisten,syrjäytyneidenjaköyhyydessä elävien henkilöiden ja lapsiperheiden asemaa. Sosiaalikeskuksessa tehtävä päihde- ja mielenterveystyö on ohjausta, neuvontaa, kuntouttavaa sosiaalityötä, informaation antamista päihdepalveluista ja asiakkaanohjaustahakeutumaantarkoituksenmukaisiinhoitomuotoihin.päihteidenkäyttötaimielenterveysasiat voidaan ottaa esille sosiaalityössä monissa erilaisissa tilanteissa, vaikka se ei olisikaan varsinaisenasiakastapaamisenensisijainentarkoitus.kunasiakkaalletehdäänaudit-testi,aikuissosiaalityöntoimintaohjeissaolevaprosessikaavioohjaatyöskentelyäasiakkaankanssa.lastensuojelussa on lasten päihteiden käyttöön liittyen oma toimintamalli. Nuorten päihteidenkäytön kartoituksessa käytetäänapunanuortenpäihdemittaria 7 SosiaalikeskustekeetiivistäyhteistyötäHuittistenkaupunginylläpitämänpäiväkeskuksenkanssajaohjaasinneasiakkaitamyösennaltaehkäisevässämielessä. Laitoskuntoutusjakso sosiaalihuollon laitoksessa edellyttää sosiaalikeskuksesta myönnettävää maksusitoumusta. Lastensuojelunperhetyötätehdäänperheissä,joillaonlastensuojelunasiakkuus.Perhetyöontavoitteellista, suunnitelmallista ja ohjattua työskentelyä lapsiperheessä. Palvelujen kokonaisuus on jokai- 7Nuortenpäihdemittarijavarhaisenpuuttumisenmallinuortenpäihteettömyydenedistämiseksitoimintaohjeita-2011löytyvätosoitteestahttp://preventiimi.fi/node/49.Opassisältäävarhaisenpuuttumisenmallinmukaisia toimintaohjeita nuorten päihteettömyyden edistämiseksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Varhaisen puuttumisenmallikoostuunuortenpäihdemittarista(adolescents SubstanceUseMeasurement,ADSUME)sekä varhaisenpuuttumisentoimintamallistatoimintakaavioineenjainterventiosuosituksineen. 20

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki Niukkenevatko resurssit kunnissa? Lähde: Sotkanet

Lisätiedot