Viime kesän lämpösumma lähes riittävä. L Esa Mustonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viime kesän lämpösumma lähes riittävä. L Esa Mustonen"

Transkriptio

1 Kasvuston kehitystä oli mielenkiintoista seurata. Soija tuotti kyllä runsaasti palkoja, mutta ehtisikö se tuottamaan mitään puitavaa, Aarre Anttila pohti elokuussa. Viime kesän lämpösumma lähes riittävä Soija tuotti Suomessa noin kaksi tonnia hehtaarilta Uusimaalainen, pian kymmenen vuotta härkäpapua viljellyt Aarre Anttila laittoi kokeilumielessä maahan pari säkillistä soijan siementä viime keväänä. Maa ja viime kesän lämmin kasvukausi tuottivat melkoisen yllätyksen - yli kymmenkertaisen sadon. L Esa Mustonen 18

2 Tiettävästi Suomen ensimmäisen soijasadon puinti aloitettiin 7. lokakuuta ja se saatiin päätökseen 13. lokakuuta. Kasvusto oli harvaa mutta se tuotti silti noin kahden tuhannen kilon hehtaarisadon. Soijan viljely on jäänyt tunnetuista syistä hyvin vaatimattomaksi meillä Suomessa. Tuo Brasiliassa ja Yhdysvalloissa laajasti viljelty valkuaiskasvi yllättäen tuotti kuin tuottikin viime kesänä satoa myös eräällä pellolla Etelä-Suomessa, kun poikkeukselliset helteet lihottivat kasvukauden lämpösumman 1700 asteeseen. Kukaan täysjärkinen ja viljelystä jotain tietävä ei Suomen oloissa ihan ensimmäisenä kylväisi maahan soijaa. Nummipusulalainen Aarre Anttilakaan ei tohtinut varata soijalle maata kuin neljänneshehtaarin verran. Soijan vieressä oli vielä samankokoinen koeruutu valkolupiinia. Anttilan poikkeuksellista kokeilunhalua selittää se, että hän on vuosikymmenten varrella nähnyt runsaasti eksoottisia kasvustoja työskennellessään kehitysmaatehtävissä Afrikassa ja Aasiassa. Ulkomaisten ihmeiden kokeilemista helpottavat vahva kielitaito ja hyvät yhteydet eri puolille maailmaa. Niin siementä kuin tekniikkaakin on saatavilla ja tullut hommattua sekä itselle että myös muille viljelijöille. Anttila markkinoi muun muassa amerikkalaisia Krausen suorakylvökoneita Suomessa. Pälölän tilalla on tehty eksoottisia viljelykokeiluja aiemminkin. Viime kesän kokeilu ei ollut edes ensimmäinen soijalla. Isännän Yhdysvaltoihin muuttanut veli lähetti kotitilalleen maissinsiementä jo 70-luvulla, ja toimituksen mukana tuli tuolloin myös säkillinen soijaa. Elena-soija oli elokuun puolivälissä vielä hyvässä kasvussa. Noin puoli metriä korkeassa varressa roikkui parikymmentä palkoa, joissa kussakin oli 2-4 pavun aihetta. Iowan maissivyöhykkeelle jalostettu maissi tuotti vuoden 1976 lämmössä huikeasti vihermassaa, jonka sato korjattiin silppurilla rehuksi. Soijakin kas- voi vartta, mutta se pääsi nupulle vasta kun kesä loppui. Palkoja ei kasvustosta löytynyt. Soija on tehokas typensitoja Viime kesän kokeilu sai alkunsa Englannissa, kun Anttila kuuli kuningattaren maatilalla pidetyssä tilaisuudessa brittiläisten tavoitteista lisätä saarivaltakunnan valkuaisomavaraisuutta. Tilaisuudessa puhunut UK Soya Ltd:n edustaja George Morrison jakoi tietoa ja välitti alun perin Ukrainassa Kievin yliopistossa jalostetun Elena-soijan siementä Anttilalle. Härkäpapupellon keskellä on vielä elokuun puolivälissä puimatta yksi iso, noin neljänneshehtaarin kokoinen koeruutu lupiinia ja vieressä toinen soijaa. Suorakylvökoneella 19 sentin rivivälillä kylvetty Dieta-lupiini 19

3 Elena-soijan pavut olivat 17. elokuuta vielä hyvin ohuita. Kasvukauden lämpösumma oli tuolloin noin Dietalupiinin varhemmin kasvuun lähteneiden kasviyksilöiden pavut olivat samaan aikaan jo keltaisia ja tuleentuneita, myöhemmin kasvunsa aloittaneiden yksilöiden pavut vaalean vihreitä. Pälölän tilan papukokeilu 2010 Lupiinin siemen Soijapapu Härkäpapu kokeilu taulukko 1) kokeilu taulukko 1) 2) tulos 2006 taulukko 1) raakavalkuainen % 38,2 34,0 37,9 40,0 33,3 30,0 raakarasva % 10,2 5,1 10,0 19,0 0,6 1,5 raakakuitu % 14,1 17,8 14,9 6,0 7,7 8,0 typettömät 34,5 40,1 32,2 29,5 54,2 56,5 uuteaineet % tuhka % 3,1 3,0 4,4 5,5 4,2 4,0 1) Vertailuarvoina rehutaulukoissa käytetyt arvot 2) Härkäpapusato on analysoitu tarkasti viimeksi vuonna Vuonna 2010 raakavalkuainen oli 31,2 %. jäi tämä kesän oloissa hyvin harvaksi, ja rikkakasvit ovat saaneet sen ympärillä tilaa. Soija sen sijaan pärjäsi paremmin. Anttila kiskaisee muutaman soijayksilön maasta, ja näyttää juuristosta löytyviä, mahdottoman suuria typpinystyröitä. Palkojakin saattaa olla yhdessä kasvissa parikymmentä (6 24), joten näillä eväillä valkuaisen tuottamisen pitäisi olla ainakintämän kasvukauden oloissa mahdollista. Anttila avaa muutaman palon ja niiden sisältä kyllä löytyy neljä litteää papua, jotka tosiaan ovat vasta aloittelemassa täyttymistä. Loppusyksyn säät ratkaisevat tämän kokeilun lopputuloksen. Tämän lajikkeen pitäisi olla suhteellisen satoisa. Mutta en tiedä, ehtiikö satoa kehittyä, Anttila miettii. Epävarmuutta lisäävät Suomen valoisat kesäyöt, kun soija tarvitsisi maissin tapaan lyhyempää päivää. Hankala kevät Soija kylvettiin kahdeksas toukokuuta. Kylvöä seuranneet rankat sateet liettivät maata, mikä haittasi taimettumista. Kasvustot jäivät harvoiksi, soija puoleen ja lupiini noin neljännekseen tavoitellusta tiheydestä, Anttila arvioi. Sekä lupiinin että soijan siementä oli käytettävissä kaksi 25 kilon säkillistä. Toteutunut siemenmäärä oli noin 165 kiloa hehtaarille. Krausen suorakylvökoneella riviväliksi tuli 19 senttiä, mikä on ollut Anttilan mielestä toimiva riviväli ainakin härkäpavulla. Ilmasta typpeä sitovalle soijalle annettiin väkilannoitetyppeä vain 30 kiloa hehtaarille. Viljavuusluvut ovat hiesusavipellossa vihreällä, ja ph noin 6,5. Härkäpavun rikkakasveja Anttila on torjunut noin viikko kylvön jälkeen ruiskuttamalla glyfosaattia juuri ennen pavun taimettumista. Tänä vuonna ajoitus meni hieman pieleen, kun itäminen oli runsaan kosteuden vuoksi niin ripeää. Härkäpavulle sallittu, taimettumisen jälkeinen Basagran vioitti jonkin verran sekä soijaa että lupiinia. Heinämäisiä rikkakasveja torjuvia herbisidejä ei käytetty. En uskaltanut tänä vuonna urheilla yhtään, sillä kasvit eivät kestä montaa stressitekijää yhtä aikaa, Anttila perustelee. Hapenpuutteessa ja pellolla seisoneessa vedessä oli tarpeeksi kestämistä, kun perättäisinä päivinä tuli toukokuussa 15,12, 14 ja 30 millimetriä. Myöhemmin kasvustoja vaivanneet hellelämpötilat eivät varmaankaan rajoittaneet papukasvien kehitystä, mutta helteiden aiheuttama kuivuus heikensi ainakin aikaisimman härkäpavun satoa, Anttila arvioi. Härkäpapu tuotti enemmän kukkia kuin aiempina vuosina, mutta yli puolet niistä kuivui pois. Tällaista ei ole tapahtunut aiempina vuosina. Kaikki irti kasvukaudesta Kasvuston kehityksen seuraaminen oli jännittävää. Lämpösumman kertyminen hidastui syksyn edetessä. Papujen pitäisi päästä tuleentumaan ja kuivumaan riittävästi palkojen sisällä, niin että ne kestäisivät puinnin. Sekä lyhyen että pidemmän ajan säätiedotuksia seurattiin tarkasti. Puolta hehtaaria ei pui- 20

4 da pitkään, mutta koska on optimaalinen ajankohta? Valmista ei tullut vielä syyskuussa. Pavut olivat toki paisuneet, mutta ne olivat vielä liian pehmeitä ja vihreitä. Maanantaina lokakuun 4. päivänä alkoi jo tuntua siltä, että puimuri on pakko ottaa pian esille. Suomen todennäköisesti ensimmäisen soijasadon puintipäiväksi sovittiin säätietojen perusteella torstai 7. lokakuuta, jolloin lämpötila nousisi iltapäivällä yli kymmeneen asteeseen ja sopiva tuulenvire vielä edesauttaisi kasvuston kuivumista. Sääennuste piti paikkansa. Auringolle ja tuulelle annettiin vielä mahdollisuus kuivata kasvustoa kolmeen saakka iltapäivällä. Anttila laski leikkuupöydän mahdollisimman alas. Vaikka vahvavartinen soija olikin täysin pystyssä, oli osa paloista hyvin lähellä pellon pintaa. Puintitulosta arvioitiin lyhyen ajon jälkeen tutkimalla jälkeä pellossa. Puhallusta pienennettiin hieman, kun peltoon oli karissut jonkin verran papuja. Sen jälkeen Anttila kiersi koeruudun puimurilla hitaasti kaksi kertaa ja tyhjensi puimurin säiliöön kertyneen sadon Soijan siemen oli puinnin jälkeen kellertävää. Kuivuessaan se pyöristyy ja muuttaa väriään (alla). perävaunuun. Vaunun pohjalla oli pari sataa kiloa soijapapua. Yllättävän nättiä tästä tuli, oli ensikommentti. Lyhyen harkinnan jälkeen Anttila päätti lykätä lopun soijan puintia vielä rin mukaan puintikosteus oli 23 prosenttia. Kaikkea ei puimurilla saatu talteen. Peltoon jäi noin prosenttia sadosta. Sitkeimmät palot eivät kaikki avautuneet puitaessa. Ja osa irronneistakin pavuista lensi peltoon kokonaisina tai puolikkaina. Osa pavuista jäi hyvästä yrityksestä huolimatta peltoon, jotkut myös halkesivat puitaessa. jonkin aikaa nähdäkseen, miten odottaminen vaikuttaa soijan puitavuuteen. Toinen puolikas koeruudusta puitiin kuuden päivän kuluttua 13. lokakuuta. Odottaminen kannatti, sillä puinti tuntui hieman helpommalta, papu lähti paremmin irti. Kuivaamoon kertyi satoa yhteensä hieman yli 500 kiloa neljänneshehtaarin alalta. Kyllä se oli kylmähermoisen hommaa, Anttila puuskahtaa urakan päätteeksi. Puidun sadon määrän Anttila määritti reiluksi kahdeksi tonniksi hehtaarilta. Pikamitta- Anttila lähetti soijasadostaan näytteen Satafood Kehittämisyhdistykselle sadon laadun määrittämiseksi. Tulokset ovat valkuaisen osalta hyviä, sitä kertyi soijapapuun 38 prosenttia. Öljyä ei papuihin kertynyt kuin kymmenen prosenttia, mikä on hieman Härkäpavun viljelyn puolestapuhuja L Härkäpavun viljely aloitettiin Pälölän tilalla tosissaan vuonna 2002, Aarre Anttola kertoo esitellessään päärakennuksen vieressä loivasti viettävää papupeltoa. Härkäpapu puitiin tänä vuonna jo elokuun puolivälissä. Siitä korjattiin jo yhdeksäs perättäinen sato. Se on vaihdellut vuosittain välillä kiloa hehtaarilta, keskisadon ollessa noin kiloa. Hehtaarien määrää on hyvien kokemusten myötä kasvatettu kahdesta kolmeentoista. Innostus härkäpavun kokeilemiseen saatiin Aarre Anttilan äidin kotiseudulta Parikkalasta, jossa härkäpapua on viljelty iät ajat, ja josta papukantoja myös kerättiin kotimaisen jalostuksen käyttöön 60-luvulla. Öljykasvien ja palkokasvien hyvästä esikasviarvosta pyritään ottamaan mahdollisimman suuri hyöty irti viljanviljelyssä, Anttila sanoo. Härkäpavun osuus on jo noin neljännes tilan peltoalasta. Pieni osa sadosta menee läheisen maalaispuodin hyllyn kautta lähiruoaksi, mutta pääosa myydään Suomen Rehulle. Aarre Anttila on ollut yksi keskeinen henkilö, jonka ansiosta Suomessa viljeltiin härkäpapua tänä vuonna lähes kymmenellä tuhannella hehtaarilla. Hän neuvotteli yhdessä tuusulalaisen viljelijän Tommi Weckströmin kanssa härkäpavulle soijan maailmanmarkkinahintaan sidotun hinnan. Suomen Rehun puolella tätä merkittävää päätöstä oli valmistelemassa Risto Uusitalo. l 21

5 yli puolet normaalista. Kasvusto oli myös tuleentunutta, sillä se itää yli 80-prosenttisesti. Lupiini lupaavampi Aarre ja hänen vaimonsa Kirsti Anttila pitävät ensimmäisten kokemusten perusteella lupiinia selvästi varmempana ja lupaavampana kasvina. Se on soijaa selvästi aikaisempi, viime kesän helteiden jäljiltä jo syyskuun alussa puitavissa. Erittäin harvaksi jäänyt lupiini tuotti noin 200 kilon sadon neljänneshehtaarilta. Jos kasvustosta olisi onnistuttu tuottamaan täystiheä, olisi sato voinut olla viisinkertainen. Tämä on teoreettista pohdintaa, Anttila myöntää, mutta se mahdollistaa haaveilun jopa neljän tuhannen kilon hehtaarisadosta. 25-vuotta vanhan John Deeren käyttöohjekirjasta löytyi lupiinin säädöt, ja niillä lupiini myös puitiin: Seulasto viljan yläasennossa, kierroksia 600 minuutissa, ja varstasilta auki 20 millimetrissä. Anttiloita kiinnosta valkolupiini erityisesti sen hyvän valkuais- ja rasvapitoisuuden vuoksi. Viime kesän sadon valkuais- ja rasvapitoisuudet olivat samansuuruiset kuin soijalla, ja selvästi suuremmat kuin lupiinin siemenillä käytetyt arvot rehutaulukossa. Lupiinin siementä käytetään esimerkiksi kalanrehujen raakaaineena. Se soveltuu myös ihmisravinnoksi, sillä siinä on sinilupiinia vähemmän katkeroaineita, Kirsti Anttila kertoo. KOMMENTTI Epätodennäköinen kasvi Skandinaviassa L Soijapapu (Glycine max L.) on tärkeä öljy- ja valkuaiskasvi. Sitä viljellään Euroopassa lähinnä Venäjän eteläisimmissä osissa, Tsekissä ja Ukrainassa. Soijan viljelyn yleistyminen tällä vuosisadalla on epätodennäköistä pohjoisimmassa Euroopassa, vaikka ilmastomuutos etenisi A2-ennusteen mukaan hillitsemättömästi. Näin todetaan viime vuonna julkaistussa, ilmastomuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn selvittävässä MTT:n tutkimuksessa. Miten on siis mahdollista, että ennakkoluuloton viljelijä saa ihan kelvollisen sadon soijakasvustostaan? Tuurilla? Aarre Anttilalla oli runsaasti onnea matkassa. Lopputulos olisi ollut toinen, jos kasvukausi olisi ollut keskimääräinen. Anttila sattui kylvämään soijansa poikkeuksellisen kasvukauden kynnyksellä. Lämpimästä tykkäävä kasvusto hyötyi poikkeuksellisen pitkästä hellejaksosta. Lämpösummaa kertyi astetta. Lopputulos olisi ollut vaatimaton myös silloin, jos yksikin hieman rajumpi hallayö olisi vikuuttanut kasvustoa. Toki Anttilalla oli myös osaamista. Hän hankki aikaista siementä, sai sen tuottamaan kohtuullisen kasvuston kevään rankkasateista huolimatta, sekä jaksoi kylmähermoisesti odottaa soijan tuleentumista lokakuun puoliväliin saakka. Soijan viljely tuskin laajenee yhdestä onnistuneesta kokeilusta huolimatta. MTT:n tutkimuksen yhteydessä tehty arvio soijan epätodennäköisyydestä pitää paikkansa. Riskien on oltava hallinnassa ennen tuhansien hehtaarien kylvöjä. Toisaalta, kuka olisi aavistanut muutama vuosi sitten että Suomessa tuotetaan yli kolmen tuhannen kilon hehtaarisatoja syysrapsista? l EM Aarre Anttila on positiivisesti yllättynyt viime kasvukauden tuloksiinsa. Hän haluaa riskeistä huolimatta jatkaa ja kehittää osaamistaan uusien kasvilajien kanssa. Lupiinin väitetään kirjallisuuden perusteella myös alentavan kolesterolia. Ensi vuonna lisää Anttilat ovat saamistaan tuloksista sen verran innostuneita, etteivät jätä kokeiluaan yhden vuoden mittaiseksi. Sitä on tarkoitus jatkaa riskeistä huolimatta, mutta aikaisemmilla lajikkeilla. Ukrainasta ja Britanniasta löytyy nyt kokeiltuja kymmenen päivää aikaisempi soija- ja kuusi päivää aikaisempi valkolupiinilajike, joita on tarkoitus saada jo ensi kevään kylvöille. Viljelyään Aarre Anttila aikoo myös tarkentaa valitsemalla pavuille läpäisevämmän maalajin, käyttämällä enemmän siementä ja lannoitukseksi PK-lannosta, muttei yhtään typpeä. Tavoitteena on saada aikaan täystiheä kasvusto sekä lupiinista että soijasta. Molempia kasveja hän aikoo kylvää aiempaa enemmän, erityisesti lupiinia. Myös uusia kasvinsuojeluvaihtoehtoja on mietittynä. Aarre Anttila tiedostaa riskit, eikä pelkää epäonnistumista. Viljely riskirajoilla on paitsi jännittävää, myös merkityksellistä. Meidän täytyy valmistautua pitkällä tähtäimellä siihen, että ilmasto muuttuu, tehoisa lämpösumma kasvaa ja syksyt pitenevät, hän muistuttaa ja siteeraa vävyään, Turun yliopiston professoria Graig Primmeriä: Huominen ei ole välttämättä niin kuin eilinen. Tulevaisuuteen kannattaa varautua. l 22

6 Soijaa mahdollista tuottaa myös koto-euroopassa L Eurooppa on vuosikymmenten saatossa ja markkinatalouden puristuksessa ulkoistanut kasvivalkuaisen tuotannon Amerikalle. Se mahdollistaa rehutehtailijoille ja rahtareille bisneksen tekemisen, mutta mikä on saldo eurooppalaisen viljelijän kannalta? Soijassa on paljon valkuaista ja sen aminohappokoostumus on erityisen hyvä täydentämään tuotantoeläinten ruokintaa. Siksi sitä on tuotu Eurooppaan laivalasteittain kymmeniä miljoonia tonneja joka vuosi. Soijaöljyä käytetään merkittävästi myös biopolttoaineiden tuotannossa. Kritiikki soijan tuontia kohtaan on lisääntynyt viime vuosina, sillä Brasilian sademetsät hupenevat sen tuotannon kasvun myötä. Toinen arvostelun aihe on geenimuunnellun soijan osuuden kasvu niin suureksi, että geenimuuntelemattoman soijan saatavuus on heikentynyt ja hinta noussut. Monissa Euroopan maissa on viime vuosina aktivoiduttu hakemaan vaihtoehtoja valkuaisen tuonnille. Eurooppalaisen kasvivalkuaisen tuotannon yhteydessä puhutaan useimmiten pavuista, lupiineista, ja öljykasveista. Myös soijasta on mahdollista saada satoa Euroopassa. Mahdollisuuksia on paljon, mutta niiden laajamittainen hyödyntäminen edellyttäisi vahvaa panostusta kasvinjalostukseen, mahdollisesti myös suvaitsevampaa asennetta siirtogeenisiin lajikkeisiin. Romaniassa viljeltiin yli sadalla tuhannella hehtaarilla geenimuunneltua soijaa ennen EU-jäsenyyttä. Kasvinjalostajille tilanne on haasteellinen, sillä jalostajat saavat tuloa kasvinjalostusmaksuista. Mitä pienempää tietyn kasvin viljely on, sitä vähemmän jalostajilla on mahdollisuuksia panostaa kyseisen kasvin jalostukseen. EU:n valkuaiskasvien viljelyala on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Euroopan johtavan viljaa jalostavan Nickerson-yhtiön mukaan niin sanottujen proteiinikasvien viljelyala oli EU:ssa vuonna 2007 vain hieman yli miljoona hehtaaria, kun pelkästään yhdysvaltojen soija-ala oli samana vuonna lähes 30-kertainen. Tästä on helppo päätellä, millä mantereella on enemmän mahdollisuuksia tuotantonsa kehittämiseen. Suurin osa, yli 80 prosenttia koko maailman kasviproteiinista on Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Argentiinassa tuotettua soijaa ja se on pääosin geenimuunneltua. Euroopan (EU27) soijantarpeen tyydyttämiseen (rehu-, bioenergiaja muu käyttö) tarvitaan nykyisissä vientimaissa noin 14 miljoonaa hehtaaria peltoa (Soy consumption for feed and fuel in the European Union, Profundo, 2008). Selvitys ei kerro, kuinka paljon maata tarvittaisiin Euroopassa vastaavan soijamäärän tuottamiseen, todennäköisesti vähintään yhtä paljon. Tuotantoa viritellään Britanniassa UK Soya Ltd on Britannian suurin soijaa viljelyttävä yhtiö, joka aloitti toimintansa kymmenen vuotta sitten. Viime vuosina virinnyt kotimaisen soijan kysyntä perustuu kohonneisiin maailmanmarkkinahintoihin ja vaikeuksiin tuoda geenimuuntelusta vapaata soijaa perinteisistä soijaa tuottavista maista. Soijan viljelyä kokeiltiin Britanniassa edellisen kerran vuosituhannen vaihteessa, jolloin sen viljelyala kasvoi yli tuhannen hehtaarin. Heikot tuottajahinnat ja vaatimattomat lajikkeet lopettivat tuolloin viljelyn. Nyt soijan niin kuin muidenkin palkokasvien viljelyä perustellaan edullisilla muuttuvilla kustannuksilla, väkilannoitteiden kallistumisella sekä soijan typensidonnalla ja muutenkin hyvällä esikasviarvolla, tautien, tuholaisten ja laon kestävyydellä sekä helpolla puinnilla. Soijaa suositellaan aluksi Etelä-Englantiin ja kevyille maalajeille. Viljelyssä keskeistä on lajikevalinta, myöhäinen kylvö ja riittävä rikkakasvien torjunta. Käytettävissä on useita uusia lajikkeita. Yhtiön suosituin lajike on Elena, jota kehutaan satoisaksi, laonkestäväksi ja aikaiseksi. Mitään suurta massaliikettä soija ei ole vielä saanut aikaan. Tänä vuonna soijaa viljeltiin Englannissa noin 40 hehtaarilla. Aiemmin soijasta maksettiin Britanniassa noin 195 euroa tonnilta. Tuottajahinta kaksinkertaistui vuodelle Halla kuihduttaa lehdet ja värjää soijan varren ja palot ruskeiksi. Lako-ongelmia ei ole, sillä varsi kantaa sadon hyvin. Ruotsissa soijakokeita Ruotsissa uskotaan, että suotuisimmilla kasvupaikoilla Etelä-Ruotsissa on hyvinkin mahdollista viljellä soijaa. Tämän vuoden viljelyala arvioidaan yli 20 hehtaarin kokoiseksi. Maatalous- ja ympäristötekniikan laitos JTI on koeviljellyt soijaa vuodesta 2006 ja saanut joka vuosi myös satoa. Kokeissa käytetään uusia ja markkinoilla jo olevia, ei-geenimuunneltuja kanadalaisia lajikkeita. Tänä vuonna alkaneen uuden kolmivuotisen kokeen tavoitteena on löytää viljelyyn liittyvää perustietoa alkaen rivivälistä, oikeasta kylvöajankohdasta ja tarvittavasta tekniikasta. Soijan viljelyn oletetaan kasvavan noin sataan hehtaariin vuonna l Lähteet: Lantmannen 9/2010, Farmers Weekly, 23

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Satovarmuutta seosviljelyllä? ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Rapsi.fi-projekti

Rapsi.fi-projekti Rapsi.fi-projekti 2013-2016 Petri Lintukangas Projektivastaava petri@lintukangas.fi 1 Öljynpuristamoteollisuuden, viljelijäjärjestöjen (MTK, SLC) ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) vuonna 2013 käynnistämän

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

Rehuteollisuuden näkökantoja

Rehuteollisuuden näkökantoja Rehuteollisuuden näkökantoja Omavara -hanke, loppuseminaari 19.3.2013 Pekka Heikkilä Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen tarpeesta alle 20 % on kotimaista Rypsirouhe/-puriste

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Siemenpakkaajan puheenvuoro Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman 2.3.2011 1 Onko vaihtoehtoja? Typensitojakasvit Viherlannoitus Seos/sekaviljely

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä Antti Laine 27.09.2013 Kotimaista valkuaista herneestä KOVA-herne hanke 2002-04 1.Viljelytekniikkaa, 2. herneen käyttöä ruokinnassa lypsykarjalla, sioilla,

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot