Viime kesän lämpösumma lähes riittävä. L Esa Mustonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viime kesän lämpösumma lähes riittävä. L Esa Mustonen"

Transkriptio

1 Kasvuston kehitystä oli mielenkiintoista seurata. Soija tuotti kyllä runsaasti palkoja, mutta ehtisikö se tuottamaan mitään puitavaa, Aarre Anttila pohti elokuussa. Viime kesän lämpösumma lähes riittävä Soija tuotti Suomessa noin kaksi tonnia hehtaarilta Uusimaalainen, pian kymmenen vuotta härkäpapua viljellyt Aarre Anttila laittoi kokeilumielessä maahan pari säkillistä soijan siementä viime keväänä. Maa ja viime kesän lämmin kasvukausi tuottivat melkoisen yllätyksen - yli kymmenkertaisen sadon. L Esa Mustonen 18

2 Tiettävästi Suomen ensimmäisen soijasadon puinti aloitettiin 7. lokakuuta ja se saatiin päätökseen 13. lokakuuta. Kasvusto oli harvaa mutta se tuotti silti noin kahden tuhannen kilon hehtaarisadon. Soijan viljely on jäänyt tunnetuista syistä hyvin vaatimattomaksi meillä Suomessa. Tuo Brasiliassa ja Yhdysvalloissa laajasti viljelty valkuaiskasvi yllättäen tuotti kuin tuottikin viime kesänä satoa myös eräällä pellolla Etelä-Suomessa, kun poikkeukselliset helteet lihottivat kasvukauden lämpösumman 1700 asteeseen. Kukaan täysjärkinen ja viljelystä jotain tietävä ei Suomen oloissa ihan ensimmäisenä kylväisi maahan soijaa. Nummipusulalainen Aarre Anttilakaan ei tohtinut varata soijalle maata kuin neljänneshehtaarin verran. Soijan vieressä oli vielä samankokoinen koeruutu valkolupiinia. Anttilan poikkeuksellista kokeilunhalua selittää se, että hän on vuosikymmenten varrella nähnyt runsaasti eksoottisia kasvustoja työskennellessään kehitysmaatehtävissä Afrikassa ja Aasiassa. Ulkomaisten ihmeiden kokeilemista helpottavat vahva kielitaito ja hyvät yhteydet eri puolille maailmaa. Niin siementä kuin tekniikkaakin on saatavilla ja tullut hommattua sekä itselle että myös muille viljelijöille. Anttila markkinoi muun muassa amerikkalaisia Krausen suorakylvökoneita Suomessa. Pälölän tilalla on tehty eksoottisia viljelykokeiluja aiemminkin. Viime kesän kokeilu ei ollut edes ensimmäinen soijalla. Isännän Yhdysvaltoihin muuttanut veli lähetti kotitilalleen maissinsiementä jo 70-luvulla, ja toimituksen mukana tuli tuolloin myös säkillinen soijaa. Elena-soija oli elokuun puolivälissä vielä hyvässä kasvussa. Noin puoli metriä korkeassa varressa roikkui parikymmentä palkoa, joissa kussakin oli 2-4 pavun aihetta. Iowan maissivyöhykkeelle jalostettu maissi tuotti vuoden 1976 lämmössä huikeasti vihermassaa, jonka sato korjattiin silppurilla rehuksi. Soijakin kas- voi vartta, mutta se pääsi nupulle vasta kun kesä loppui. Palkoja ei kasvustosta löytynyt. Soija on tehokas typensitoja Viime kesän kokeilu sai alkunsa Englannissa, kun Anttila kuuli kuningattaren maatilalla pidetyssä tilaisuudessa brittiläisten tavoitteista lisätä saarivaltakunnan valkuaisomavaraisuutta. Tilaisuudessa puhunut UK Soya Ltd:n edustaja George Morrison jakoi tietoa ja välitti alun perin Ukrainassa Kievin yliopistossa jalostetun Elena-soijan siementä Anttilalle. Härkäpapupellon keskellä on vielä elokuun puolivälissä puimatta yksi iso, noin neljänneshehtaarin kokoinen koeruutu lupiinia ja vieressä toinen soijaa. Suorakylvökoneella 19 sentin rivivälillä kylvetty Dieta-lupiini 19

3 Elena-soijan pavut olivat 17. elokuuta vielä hyvin ohuita. Kasvukauden lämpösumma oli tuolloin noin Dietalupiinin varhemmin kasvuun lähteneiden kasviyksilöiden pavut olivat samaan aikaan jo keltaisia ja tuleentuneita, myöhemmin kasvunsa aloittaneiden yksilöiden pavut vaalean vihreitä. Pälölän tilan papukokeilu 2010 Lupiinin siemen Soijapapu Härkäpapu kokeilu taulukko 1) kokeilu taulukko 1) 2) tulos 2006 taulukko 1) raakavalkuainen % 38,2 34,0 37,9 40,0 33,3 30,0 raakarasva % 10,2 5,1 10,0 19,0 0,6 1,5 raakakuitu % 14,1 17,8 14,9 6,0 7,7 8,0 typettömät 34,5 40,1 32,2 29,5 54,2 56,5 uuteaineet % tuhka % 3,1 3,0 4,4 5,5 4,2 4,0 1) Vertailuarvoina rehutaulukoissa käytetyt arvot 2) Härkäpapusato on analysoitu tarkasti viimeksi vuonna Vuonna 2010 raakavalkuainen oli 31,2 %. jäi tämä kesän oloissa hyvin harvaksi, ja rikkakasvit ovat saaneet sen ympärillä tilaa. Soija sen sijaan pärjäsi paremmin. Anttila kiskaisee muutaman soijayksilön maasta, ja näyttää juuristosta löytyviä, mahdottoman suuria typpinystyröitä. Palkojakin saattaa olla yhdessä kasvissa parikymmentä (6 24), joten näillä eväillä valkuaisen tuottamisen pitäisi olla ainakintämän kasvukauden oloissa mahdollista. Anttila avaa muutaman palon ja niiden sisältä kyllä löytyy neljä litteää papua, jotka tosiaan ovat vasta aloittelemassa täyttymistä. Loppusyksyn säät ratkaisevat tämän kokeilun lopputuloksen. Tämän lajikkeen pitäisi olla suhteellisen satoisa. Mutta en tiedä, ehtiikö satoa kehittyä, Anttila miettii. Epävarmuutta lisäävät Suomen valoisat kesäyöt, kun soija tarvitsisi maissin tapaan lyhyempää päivää. Hankala kevät Soija kylvettiin kahdeksas toukokuuta. Kylvöä seuranneet rankat sateet liettivät maata, mikä haittasi taimettumista. Kasvustot jäivät harvoiksi, soija puoleen ja lupiini noin neljännekseen tavoitellusta tiheydestä, Anttila arvioi. Sekä lupiinin että soijan siementä oli käytettävissä kaksi 25 kilon säkillistä. Toteutunut siemenmäärä oli noin 165 kiloa hehtaarille. Krausen suorakylvökoneella riviväliksi tuli 19 senttiä, mikä on ollut Anttilan mielestä toimiva riviväli ainakin härkäpavulla. Ilmasta typpeä sitovalle soijalle annettiin väkilannoitetyppeä vain 30 kiloa hehtaarille. Viljavuusluvut ovat hiesusavipellossa vihreällä, ja ph noin 6,5. Härkäpavun rikkakasveja Anttila on torjunut noin viikko kylvön jälkeen ruiskuttamalla glyfosaattia juuri ennen pavun taimettumista. Tänä vuonna ajoitus meni hieman pieleen, kun itäminen oli runsaan kosteuden vuoksi niin ripeää. Härkäpavulle sallittu, taimettumisen jälkeinen Basagran vioitti jonkin verran sekä soijaa että lupiinia. Heinämäisiä rikkakasveja torjuvia herbisidejä ei käytetty. En uskaltanut tänä vuonna urheilla yhtään, sillä kasvit eivät kestä montaa stressitekijää yhtä aikaa, Anttila perustelee. Hapenpuutteessa ja pellolla seisoneessa vedessä oli tarpeeksi kestämistä, kun perättäisinä päivinä tuli toukokuussa 15,12, 14 ja 30 millimetriä. Myöhemmin kasvustoja vaivanneet hellelämpötilat eivät varmaankaan rajoittaneet papukasvien kehitystä, mutta helteiden aiheuttama kuivuus heikensi ainakin aikaisimman härkäpavun satoa, Anttila arvioi. Härkäpapu tuotti enemmän kukkia kuin aiempina vuosina, mutta yli puolet niistä kuivui pois. Tällaista ei ole tapahtunut aiempina vuosina. Kaikki irti kasvukaudesta Kasvuston kehityksen seuraaminen oli jännittävää. Lämpösumman kertyminen hidastui syksyn edetessä. Papujen pitäisi päästä tuleentumaan ja kuivumaan riittävästi palkojen sisällä, niin että ne kestäisivät puinnin. Sekä lyhyen että pidemmän ajan säätiedotuksia seurattiin tarkasti. Puolta hehtaaria ei pui- 20

4 da pitkään, mutta koska on optimaalinen ajankohta? Valmista ei tullut vielä syyskuussa. Pavut olivat toki paisuneet, mutta ne olivat vielä liian pehmeitä ja vihreitä. Maanantaina lokakuun 4. päivänä alkoi jo tuntua siltä, että puimuri on pakko ottaa pian esille. Suomen todennäköisesti ensimmäisen soijasadon puintipäiväksi sovittiin säätietojen perusteella torstai 7. lokakuuta, jolloin lämpötila nousisi iltapäivällä yli kymmeneen asteeseen ja sopiva tuulenvire vielä edesauttaisi kasvuston kuivumista. Sääennuste piti paikkansa. Auringolle ja tuulelle annettiin vielä mahdollisuus kuivata kasvustoa kolmeen saakka iltapäivällä. Anttila laski leikkuupöydän mahdollisimman alas. Vaikka vahvavartinen soija olikin täysin pystyssä, oli osa paloista hyvin lähellä pellon pintaa. Puintitulosta arvioitiin lyhyen ajon jälkeen tutkimalla jälkeä pellossa. Puhallusta pienennettiin hieman, kun peltoon oli karissut jonkin verran papuja. Sen jälkeen Anttila kiersi koeruudun puimurilla hitaasti kaksi kertaa ja tyhjensi puimurin säiliöön kertyneen sadon Soijan siemen oli puinnin jälkeen kellertävää. Kuivuessaan se pyöristyy ja muuttaa väriään (alla). perävaunuun. Vaunun pohjalla oli pari sataa kiloa soijapapua. Yllättävän nättiä tästä tuli, oli ensikommentti. Lyhyen harkinnan jälkeen Anttila päätti lykätä lopun soijan puintia vielä rin mukaan puintikosteus oli 23 prosenttia. Kaikkea ei puimurilla saatu talteen. Peltoon jäi noin prosenttia sadosta. Sitkeimmät palot eivät kaikki avautuneet puitaessa. Ja osa irronneistakin pavuista lensi peltoon kokonaisina tai puolikkaina. Osa pavuista jäi hyvästä yrityksestä huolimatta peltoon, jotkut myös halkesivat puitaessa. jonkin aikaa nähdäkseen, miten odottaminen vaikuttaa soijan puitavuuteen. Toinen puolikas koeruudusta puitiin kuuden päivän kuluttua 13. lokakuuta. Odottaminen kannatti, sillä puinti tuntui hieman helpommalta, papu lähti paremmin irti. Kuivaamoon kertyi satoa yhteensä hieman yli 500 kiloa neljänneshehtaarin alalta. Kyllä se oli kylmähermoisen hommaa, Anttila puuskahtaa urakan päätteeksi. Puidun sadon määrän Anttila määritti reiluksi kahdeksi tonniksi hehtaarilta. Pikamitta- Anttila lähetti soijasadostaan näytteen Satafood Kehittämisyhdistykselle sadon laadun määrittämiseksi. Tulokset ovat valkuaisen osalta hyviä, sitä kertyi soijapapuun 38 prosenttia. Öljyä ei papuihin kertynyt kuin kymmenen prosenttia, mikä on hieman Härkäpavun viljelyn puolestapuhuja L Härkäpavun viljely aloitettiin Pälölän tilalla tosissaan vuonna 2002, Aarre Anttola kertoo esitellessään päärakennuksen vieressä loivasti viettävää papupeltoa. Härkäpapu puitiin tänä vuonna jo elokuun puolivälissä. Siitä korjattiin jo yhdeksäs perättäinen sato. Se on vaihdellut vuosittain välillä kiloa hehtaarilta, keskisadon ollessa noin kiloa. Hehtaarien määrää on hyvien kokemusten myötä kasvatettu kahdesta kolmeentoista. Innostus härkäpavun kokeilemiseen saatiin Aarre Anttilan äidin kotiseudulta Parikkalasta, jossa härkäpapua on viljelty iät ajat, ja josta papukantoja myös kerättiin kotimaisen jalostuksen käyttöön 60-luvulla. Öljykasvien ja palkokasvien hyvästä esikasviarvosta pyritään ottamaan mahdollisimman suuri hyöty irti viljanviljelyssä, Anttila sanoo. Härkäpavun osuus on jo noin neljännes tilan peltoalasta. Pieni osa sadosta menee läheisen maalaispuodin hyllyn kautta lähiruoaksi, mutta pääosa myydään Suomen Rehulle. Aarre Anttila on ollut yksi keskeinen henkilö, jonka ansiosta Suomessa viljeltiin härkäpapua tänä vuonna lähes kymmenellä tuhannella hehtaarilla. Hän neuvotteli yhdessä tuusulalaisen viljelijän Tommi Weckströmin kanssa härkäpavulle soijan maailmanmarkkinahintaan sidotun hinnan. Suomen Rehun puolella tätä merkittävää päätöstä oli valmistelemassa Risto Uusitalo. l 21

5 yli puolet normaalista. Kasvusto oli myös tuleentunutta, sillä se itää yli 80-prosenttisesti. Lupiini lupaavampi Aarre ja hänen vaimonsa Kirsti Anttila pitävät ensimmäisten kokemusten perusteella lupiinia selvästi varmempana ja lupaavampana kasvina. Se on soijaa selvästi aikaisempi, viime kesän helteiden jäljiltä jo syyskuun alussa puitavissa. Erittäin harvaksi jäänyt lupiini tuotti noin 200 kilon sadon neljänneshehtaarilta. Jos kasvustosta olisi onnistuttu tuottamaan täystiheä, olisi sato voinut olla viisinkertainen. Tämä on teoreettista pohdintaa, Anttila myöntää, mutta se mahdollistaa haaveilun jopa neljän tuhannen kilon hehtaarisadosta. 25-vuotta vanhan John Deeren käyttöohjekirjasta löytyi lupiinin säädöt, ja niillä lupiini myös puitiin: Seulasto viljan yläasennossa, kierroksia 600 minuutissa, ja varstasilta auki 20 millimetrissä. Anttiloita kiinnosta valkolupiini erityisesti sen hyvän valkuais- ja rasvapitoisuuden vuoksi. Viime kesän sadon valkuais- ja rasvapitoisuudet olivat samansuuruiset kuin soijalla, ja selvästi suuremmat kuin lupiinin siemenillä käytetyt arvot rehutaulukossa. Lupiinin siementä käytetään esimerkiksi kalanrehujen raakaaineena. Se soveltuu myös ihmisravinnoksi, sillä siinä on sinilupiinia vähemmän katkeroaineita, Kirsti Anttila kertoo. KOMMENTTI Epätodennäköinen kasvi Skandinaviassa L Soijapapu (Glycine max L.) on tärkeä öljy- ja valkuaiskasvi. Sitä viljellään Euroopassa lähinnä Venäjän eteläisimmissä osissa, Tsekissä ja Ukrainassa. Soijan viljelyn yleistyminen tällä vuosisadalla on epätodennäköistä pohjoisimmassa Euroopassa, vaikka ilmastomuutos etenisi A2-ennusteen mukaan hillitsemättömästi. Näin todetaan viime vuonna julkaistussa, ilmastomuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn selvittävässä MTT:n tutkimuksessa. Miten on siis mahdollista, että ennakkoluuloton viljelijä saa ihan kelvollisen sadon soijakasvustostaan? Tuurilla? Aarre Anttilalla oli runsaasti onnea matkassa. Lopputulos olisi ollut toinen, jos kasvukausi olisi ollut keskimääräinen. Anttila sattui kylvämään soijansa poikkeuksellisen kasvukauden kynnyksellä. Lämpimästä tykkäävä kasvusto hyötyi poikkeuksellisen pitkästä hellejaksosta. Lämpösummaa kertyi astetta. Lopputulos olisi ollut vaatimaton myös silloin, jos yksikin hieman rajumpi hallayö olisi vikuuttanut kasvustoa. Toki Anttilalla oli myös osaamista. Hän hankki aikaista siementä, sai sen tuottamaan kohtuullisen kasvuston kevään rankkasateista huolimatta, sekä jaksoi kylmähermoisesti odottaa soijan tuleentumista lokakuun puoliväliin saakka. Soijan viljely tuskin laajenee yhdestä onnistuneesta kokeilusta huolimatta. MTT:n tutkimuksen yhteydessä tehty arvio soijan epätodennäköisyydestä pitää paikkansa. Riskien on oltava hallinnassa ennen tuhansien hehtaarien kylvöjä. Toisaalta, kuka olisi aavistanut muutama vuosi sitten että Suomessa tuotetaan yli kolmen tuhannen kilon hehtaarisatoja syysrapsista? l EM Aarre Anttila on positiivisesti yllättynyt viime kasvukauden tuloksiinsa. Hän haluaa riskeistä huolimatta jatkaa ja kehittää osaamistaan uusien kasvilajien kanssa. Lupiinin väitetään kirjallisuuden perusteella myös alentavan kolesterolia. Ensi vuonna lisää Anttilat ovat saamistaan tuloksista sen verran innostuneita, etteivät jätä kokeiluaan yhden vuoden mittaiseksi. Sitä on tarkoitus jatkaa riskeistä huolimatta, mutta aikaisemmilla lajikkeilla. Ukrainasta ja Britanniasta löytyy nyt kokeiltuja kymmenen päivää aikaisempi soija- ja kuusi päivää aikaisempi valkolupiinilajike, joita on tarkoitus saada jo ensi kevään kylvöille. Viljelyään Aarre Anttila aikoo myös tarkentaa valitsemalla pavuille läpäisevämmän maalajin, käyttämällä enemmän siementä ja lannoitukseksi PK-lannosta, muttei yhtään typpeä. Tavoitteena on saada aikaan täystiheä kasvusto sekä lupiinista että soijasta. Molempia kasveja hän aikoo kylvää aiempaa enemmän, erityisesti lupiinia. Myös uusia kasvinsuojeluvaihtoehtoja on mietittynä. Aarre Anttila tiedostaa riskit, eikä pelkää epäonnistumista. Viljely riskirajoilla on paitsi jännittävää, myös merkityksellistä. Meidän täytyy valmistautua pitkällä tähtäimellä siihen, että ilmasto muuttuu, tehoisa lämpösumma kasvaa ja syksyt pitenevät, hän muistuttaa ja siteeraa vävyään, Turun yliopiston professoria Graig Primmeriä: Huominen ei ole välttämättä niin kuin eilinen. Tulevaisuuteen kannattaa varautua. l 22

6 Soijaa mahdollista tuottaa myös koto-euroopassa L Eurooppa on vuosikymmenten saatossa ja markkinatalouden puristuksessa ulkoistanut kasvivalkuaisen tuotannon Amerikalle. Se mahdollistaa rehutehtailijoille ja rahtareille bisneksen tekemisen, mutta mikä on saldo eurooppalaisen viljelijän kannalta? Soijassa on paljon valkuaista ja sen aminohappokoostumus on erityisen hyvä täydentämään tuotantoeläinten ruokintaa. Siksi sitä on tuotu Eurooppaan laivalasteittain kymmeniä miljoonia tonneja joka vuosi. Soijaöljyä käytetään merkittävästi myös biopolttoaineiden tuotannossa. Kritiikki soijan tuontia kohtaan on lisääntynyt viime vuosina, sillä Brasilian sademetsät hupenevat sen tuotannon kasvun myötä. Toinen arvostelun aihe on geenimuunnellun soijan osuuden kasvu niin suureksi, että geenimuuntelemattoman soijan saatavuus on heikentynyt ja hinta noussut. Monissa Euroopan maissa on viime vuosina aktivoiduttu hakemaan vaihtoehtoja valkuaisen tuonnille. Eurooppalaisen kasvivalkuaisen tuotannon yhteydessä puhutaan useimmiten pavuista, lupiineista, ja öljykasveista. Myös soijasta on mahdollista saada satoa Euroopassa. Mahdollisuuksia on paljon, mutta niiden laajamittainen hyödyntäminen edellyttäisi vahvaa panostusta kasvinjalostukseen, mahdollisesti myös suvaitsevampaa asennetta siirtogeenisiin lajikkeisiin. Romaniassa viljeltiin yli sadalla tuhannella hehtaarilla geenimuunneltua soijaa ennen EU-jäsenyyttä. Kasvinjalostajille tilanne on haasteellinen, sillä jalostajat saavat tuloa kasvinjalostusmaksuista. Mitä pienempää tietyn kasvin viljely on, sitä vähemmän jalostajilla on mahdollisuuksia panostaa kyseisen kasvin jalostukseen. EU:n valkuaiskasvien viljelyala on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Euroopan johtavan viljaa jalostavan Nickerson-yhtiön mukaan niin sanottujen proteiinikasvien viljelyala oli EU:ssa vuonna 2007 vain hieman yli miljoona hehtaaria, kun pelkästään yhdysvaltojen soija-ala oli samana vuonna lähes 30-kertainen. Tästä on helppo päätellä, millä mantereella on enemmän mahdollisuuksia tuotantonsa kehittämiseen. Suurin osa, yli 80 prosenttia koko maailman kasviproteiinista on Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Argentiinassa tuotettua soijaa ja se on pääosin geenimuunneltua. Euroopan (EU27) soijantarpeen tyydyttämiseen (rehu-, bioenergiaja muu käyttö) tarvitaan nykyisissä vientimaissa noin 14 miljoonaa hehtaaria peltoa (Soy consumption for feed and fuel in the European Union, Profundo, 2008). Selvitys ei kerro, kuinka paljon maata tarvittaisiin Euroopassa vastaavan soijamäärän tuottamiseen, todennäköisesti vähintään yhtä paljon. Tuotantoa viritellään Britanniassa UK Soya Ltd on Britannian suurin soijaa viljelyttävä yhtiö, joka aloitti toimintansa kymmenen vuotta sitten. Viime vuosina virinnyt kotimaisen soijan kysyntä perustuu kohonneisiin maailmanmarkkinahintoihin ja vaikeuksiin tuoda geenimuuntelusta vapaata soijaa perinteisistä soijaa tuottavista maista. Soijan viljelyä kokeiltiin Britanniassa edellisen kerran vuosituhannen vaihteessa, jolloin sen viljelyala kasvoi yli tuhannen hehtaarin. Heikot tuottajahinnat ja vaatimattomat lajikkeet lopettivat tuolloin viljelyn. Nyt soijan niin kuin muidenkin palkokasvien viljelyä perustellaan edullisilla muuttuvilla kustannuksilla, väkilannoitteiden kallistumisella sekä soijan typensidonnalla ja muutenkin hyvällä esikasviarvolla, tautien, tuholaisten ja laon kestävyydellä sekä helpolla puinnilla. Soijaa suositellaan aluksi Etelä-Englantiin ja kevyille maalajeille. Viljelyssä keskeistä on lajikevalinta, myöhäinen kylvö ja riittävä rikkakasvien torjunta. Käytettävissä on useita uusia lajikkeita. Yhtiön suosituin lajike on Elena, jota kehutaan satoisaksi, laonkestäväksi ja aikaiseksi. Mitään suurta massaliikettä soija ei ole vielä saanut aikaan. Tänä vuonna soijaa viljeltiin Englannissa noin 40 hehtaarilla. Aiemmin soijasta maksettiin Britanniassa noin 195 euroa tonnilta. Tuottajahinta kaksinkertaistui vuodelle Halla kuihduttaa lehdet ja värjää soijan varren ja palot ruskeiksi. Lako-ongelmia ei ole, sillä varsi kantaa sadon hyvin. Ruotsissa soijakokeita Ruotsissa uskotaan, että suotuisimmilla kasvupaikoilla Etelä-Ruotsissa on hyvinkin mahdollista viljellä soijaa. Tämän vuoden viljelyala arvioidaan yli 20 hehtaarin kokoiseksi. Maatalous- ja ympäristötekniikan laitos JTI on koeviljellyt soijaa vuodesta 2006 ja saanut joka vuosi myös satoa. Kokeissa käytetään uusia ja markkinoilla jo olevia, ei-geenimuunneltuja kanadalaisia lajikkeita. Tänä vuonna alkaneen uuden kolmivuotisen kokeen tavoitteena on löytää viljelyyn liittyvää perustietoa alkaen rivivälistä, oikeasta kylvöajankohdasta ja tarvittavasta tekniikasta. Soijan viljelyn oletetaan kasvavan noin sataan hehtaariin vuonna l Lähteet: Lantmannen 9/2010, Farmers Weekly, 23

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne 14.11.2012 Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä VYR:in kysely syksyn sadosta 8.11.2012 Viljojen kokonaissato kasvaa ennusteen mukaan edellisvuoteen

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA

ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA Suomessa puitavat öljykasvit rypsi öljypellava rapsi Rypsin puinti Oikeaan aikaan liikkeellä Korjuukypsä kun kasvuston yleisväri harmaa Lidut muuttuvat keltaisesta harmaaksi

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Gluteenittoman tattarin viljely

Gluteenittoman tattarin viljely Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ

Lisätiedot

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Maissin viljelyn perusvaatimukset Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA Miksi niin hyvää ja kaikille sopivaa miten viljellä? Ari Klemola Hyvinvointia pellavasta hanke Hämeenlinna 16.2.2012 Esityksen sisältö: Öljypellavan esittely viljelykasvina

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Satovarmuutta seosviljelyllä? ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu viljelijä sopeutuu

Ilmasto muuttuu viljelijä sopeutuu Ilmasto muuttuu viljelijä sopeutuu Kaija Hakala Luonnonvarakeskus Ilmaston muutos Varsinais-Suomessa Vuoden 2055 tilanne skenaarion RCP 4.5 mukaan (hillintätoimet eivät pure täysin toivotusti, lämpötila

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe

Lisätiedot